Asiakastyöstä asiakasprosesseiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakastyöstä asiakasprosesseiksi"

Transkriptio

1 Eija Heimo (toim.) Asiakastyöstä asiakasprosesseiksi Lapsi kehittämistyön lähtökohtana

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu I OSA PROSESSIKUVAUSTEN LAATIMINEN TYÖYHTEISÖISSÄ...4 Eija Heimo ja Pasi Oksanen 1.1. Hankkeen lähtökohdat, tavoitteet ja painopisteet Kehittämiskohteen valinta Asiakasprosessien kehittämisen reunaehdot Asiakasprosessien kehittämismenetelmä Prosessikuvaukset osana normaalia kehittämistyötä ja laadunhallintaa Prosessien kehittämisen arviointi ja koetut hyödyt Miten tästä eteenpäin...17 II OSA ASIAKAS- JA PALVELUPROSESSIKUVAUKSET...18 Liisa Koivula ja Eija Heimo 2.1. Huoltoriitalausunnon antamiseen liittyvä tutkimus Päivähoidon, vanhempien ja neuvolan yhteistyö lasten 3- ja 5- vuotistarkastuksessa Huolen puheeksi ottaminen ja ViisVee-lomake päivähoidon, vanhempien ja neuvolan välisessä yhteistyössä Erityisopetukseen siirto ja vertaisvanhemmuus kouluyhteisössä, Halikko Erityishuoltopiirin palveluihin ohjautuminen Näyttöön perustuva kouluterveydenhuolto Lapsilähtöinen lastensuojelun sijoitusprosessi Nuoren päihdeasiakkaan hoitoprosessi ja päihdeäitien ryhmätoiminta...49 Lähteet...54 Liitteet...55

3 3 LUKIJALLE Asiakastyöstä asiakasprosesseiksi lapsi kehittämistyön lähtökohtana -raportti on osa valtakunnallisen Harava-projektin ( ) tuottamaa Toimivat käytännöt julkaisusarjaa. Julkaisu on tarkoitettu kuntien ja järjestöjen ammattilaisille ja kehittäjille, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa. Varsinais-Suomessa lasten ja nuorten psykososiaalisiin palveluihin kohdistuneessa osahankkeessa kuvattiin, analysoitiin ja kehitettiin organisaatioiden työkäytäntöjä ja prosesseja erilaisissa asiakastyön tilanteissa ja yhteistyöverkostoissa. Keskeisenä kehittämisalueena oli Salon seutukunta. Sen lisäksi kehittämistyöhön osallistui Paimion, Piikkiön ja Sauvon sosiaalitoimet Turun seutukunnasta, Varsinais-Suomen lastensuojelunkuntayhtymä ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä, joiden kautta kehittämistyö kosketti lähes kaikkia varsinaissuomalaisia kuntia. Järjestöistä kehittämistyöhön osallistui Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus ja MLL:n Varsinais-Suomen piiri. Raportissa kuvataan kehittämisprosesseihin osallistuneissa työyhteisöissä ja yhteistyöverkostoissa tuotettuja asiakas- ja palveluprosesseja. Raportissa mallinnetaan lisäksi sitä toimintatapaa, jolla työryhmät kuvasivat, analysoivat ja kehittivät prosessejaan. Toivomme, että tästä raportista on hyötyä kehitettäessä asiakastyötä lapsilähtöisemmäksi ja lapsen näkökulman paremmin huomioon ottavaksi. KIITOKSET Tämän raportin ovat kirjoittaneet Varsinais-Suomen Haravan projektipäälliköt Pasi Oksanen, Eija Heimo ja toimittaja Liisa Koivula sekä prosessien kehittämiseen osallistuneiden kuntien ja työyhteisöjen yhdyshenkilöt Kaisa Haavisto, Seija Hyvärinen, Jorma Kakkonen, Elina Kivelä, Terhi Mansikka-Lauas, Eeva Purhonen ja Airi Suonpää. Ensimmäisessä osassa kuvataan prosessikuvausten laatimista hankkeessa, sen kirjoittamisesta ovat vastanneet Pasi Oksanen ja Eija Heimo. Toisessa luvussa kuvataan kuntien moniammatillisissa tiimeissä ja eri työyhteisöissä tehtyä kehittämistyötä ja niissä syntyneitä asiakas- ja palveluprosessikuvauksia. Toisen osan kirjoittamisesta on vastannut Eija Heimo ja toimittaja Liisa Koivula yhdessä kuntien yhdyshenkilöiden kanssa. Liisa Koivula haastatteli yhdyshenkilöitä ja muita kehittäjätiimien työntekijöitä heidän kokemuksistaan kuvausten laatimisesta. Niiden pohjalta hän kirjoitti, täydensi ja toimitti yhdyshenkilöiden laatimaa tekstiä. Turun ammattikorkeakoulun lehtorit Irmeli Leino ja Eine Pekola vastasivat työryhmien vetämisestä ja he työstivät palveluprosesseja kuvaavat prosessikaaviot. Heille kuuluvat erityiskiitokset tästä työstä. Lämpimät kiitokset kaikille kehittämisprosesseissa mukana olleille.

4 I OSA PROSESSIKUVAUSTEN LAATIMINEN TYÖYHTEISÖISSÄ Eija Heimo, Pasi Oksanen HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA PAINOPISTEET Hankkeessa rakennettiin uudenlaisia, pysyviä toimintakäytäntöjä ja yhteistyöverkostoja julkisen sektorin työntekijöiden, järjestöjen toimijoiden ja vanhempien välille. Tavoitteena oli kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen laatua selkiyttämällä ja yhteensovittamalla asiakas- ja palveluprosesseja. Tavoitteena oli myös luoda uusia työvälineitä ja menetelmiä työyhteisöjen sisäiseen ja eri sektoreiden väliseen asiakastyöhön. Hankkeen kehittämistyössä pureuduttiin valittujen asiakas- ja palveluprosessien sisältöjen tuottamiseen palvelukuvausten ja analyysien kautta. Lisäksi perehdyttiin prosessikuvausten kuvaamistekniikkaan vuokaavion avulla. Eri ammattikuntien työntekijät kehittävät yleensä työtään omasta viitekehyksestään ja näkökulmastaan käsin ja pyrkivät niiden kautta parantamaan palvelunsa laatua ja yhteistyötä mahdollisimman paljon. Asiakkaan näkökulmasta palvelut jäävät kuitenkin usein työyksiköiden ja organisaatioiden omiksi sisäisiksi prosesseiksi. Palvelut eivät linkity toisiinsa, asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen ei toteudu joustavasti ja siinä esiintyy viivästymisiä ja katkoja. Vastuu palvelujen systemaattisesta koordinoinnista ja palveluprosessien ohjauksesta ei kuulu kenellekään työntekijälle. Asiakkaan kulkeminen prosesseissa jää yleensä omalle vastuulle. Hankkeessa työntekijät arvioivat oman työnsä ja toimintatapojensa merkitystä ja tarkoituksenmukaisuutta lapsi/asiakaslähtöisesti palvelujen yhteensovittamisen näkökulmasta. Prosessikuvausten laatimisen tarkoituksena oli, että jokainen työntekijä ymmärtää oman työpanoksensa merkityksen ja osuuden asiakkaalle annettavassa palvelukokonaisuudessa. Tämä oppimisprosessi ei aina ollut helppoa, koska eri organisaatioiden ja työyksiköiden toimintakulttuurit, toimintatavat, pelisäännöt, työnjaot ja ammatillinen osaaminen vaihtelivat. Yhteisten tavoitteiden ja näkemysten löytämiselle tarvittiin aikaa ja tilaa. Tärkeää oli ymmärtää, että parannukset ja muutokset eivät synny nopeasti ja itsestään. Hankkeessa asiakasprosesseja kuvattiin, analysoitiin ja kehitettiin yhdeksässä erillisessä moniammatillisessa työryhmässä vuosien 2002 ja 2003 aikana. Analysoidut palveluprosessit nousivat kehittämistyöhön osallistuneiden työyhteisöjen ja verkostojen omista tarpeista ja intresseistä. Tiimien kokoonpanot vaihtelivat valitun kohteen mukaisesti. Mukana oli tiimejä, joissa kaikki työntekijät työskentelivät samassa työyksikössä. Mukana oli myös tiimejä, joissa jäsenet olivat samasta kunnasta tai kuntayhtymästä, mutta toimivat erilaisissa tehtävissä eri sektoreilla. Joukossa oli myös moniammatillisia tiimejä, joita yhdisti jokin tietty teema. Kehittämistyön kohteet liittyivät sekä lasten ja nuorten perustason palveluihin että erityistason palveluihin. Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteen lehtorit Eine Pekonen ja Irmeli Leino toimivat prosessien analysoinnin ja kehittämisen käytännön työskentelyn vetäjinä.

5 Mikä on asiakasprosessikuvaus ja palveluprosessi? 5 Asiakasprosessikuvaukset kertovat yksinkertaisimmillaan, mitä asiakkaalle tapahtuu prosessissa. Kuka asiakas on? Miten ja keiden välityksellä asiakas ohjautuu palvelun piiriin? Miten palvelu käynnistyy asiakkaan kohdalla? Millaisten vaiheiden tai vaihtoehtoisten reittien kautta asiakkuus etenee prosessissa? Miten kauan asiakkuus kestää? Prosessikuvaus tekee työstä tavoitteellisempaa, läpinäkyvämpää sekä toisten työntekijöiden että yhteistyökumppaneiden kannalta. Asiakkuudesta tulee myös helpommin ymmärrettävä ja hallittava. (Arvioiva ajattelu projektitoiminnassa 2004.) Palveluprosessilla tarkoitetaan esim. Satakunnan Makropilotin (www.stakes/oske) käsitemäärittelyn mukaan saman asiakkaan tiettyyn ongelmaan kohdistuvien palvelujen muodostamaa suunnitelmallista toimintosarjaa. Palveluprosessiin kuuluu vähintään palvelun käynnistäminen, toteutus ja lopettaminen. Jokainen näistä vaiheista voi olla yksi palvelutapahtuma tai ne voivat koostua useasta eri palvelutapahtumasta. Palveluprosessiin kuuluu myös laadunhallinta, joka voidaan kohdistaa koko palveluprosessiin tai sen eri vaiheisiin. Tässä hankkeessa asiakas- ja palveluprosessien kuvaamisen keskeisenä tavoitteena oli lapsen näkyväksi tekeminen ja lapsilähtöisyys asiakasprosesseissa. Yhteistä teemoina ja kehittämistyön painopisteinä olivat kaikissa ryhmissä ongelmien varhainen tunnistaminen, huolen puheeksi ottaminen, asiakkuuden käynnistyminen, siirtymävaiheet ja nivelkohdat, yhteistyöverkostojen rooli- ja vastuukysymykset ja asiakkuuden päättäminen. Hankkeessa kuvatut ja analysoidut asiakas- ja palveluprosessit sekä kehittämistyötä tehneet kunnat ja työyhteisöt: - Huoltoriitalausunnon antamiseen liittyvä tutkimus (Salon kasvatus- ja perheneuvola) - Päivähoidon, vanhempien ja neuvolan yhteistyö 3- ja 5-vuotistarkastusten yhteydessä (Someron kunta) - Päivähoidon, vanhempien ja neuvolan yhteistyö 5-vuotistarkastusten yhteydessä (Perttelin kunta) - Erityisopetukseen siirtyminen (Halikon kunta) - Erityisoppilaiden vanhempien vertaisvanhemmuuden tukeminen (Halikon kunta) - Vastentahtoinen asiakkuus, päihdeäitien ryhmätoiminta (Salon A-klinikka, Halikon sairaalan lasten ja nuorisopsykiatrian yksikkö) - Erityishuollon asiakkaaksi tulon prosessi (Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ky.) - Lapsilähtöinen sijoitusprosessi (Paimion, Piikkiön ja Sauvon kuntien sosiaalitoimet, Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä, MLL:n kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus) - Näyttöön perustuva kouluterveydenhuolto (Salon seudun kansanterveystyön ky ja Turun AMK).

6 KEHITTÄMISKOHTEEN VALINTA Lähtökohtana alueella tehdyt selvitykset ja aiempi kehittämistyö Salon seudulla toteutettiin 1990-loppupuolella useita lastensuojelutyöhön kohdistuneita kehittämishankkeita, jotka loivat maaperää lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen kehittämiseen Harava-projektissa ja vaikuttivat kehittämiskohteen valintaan Salon seutukunnassa. Näitä taustalla vaikuttaneita hankkeita olivat muun muassa Lastensuojelun Keskusliiton toteuttama Lastensuojelun alueverkostot kokeilu vuosina , Synergia-projekti vuosina ja Suomen Kuntaliiton Lasso-projekti vuosina Lastensuojelun keskusliiton Lastensuojelun alueverkostot kokeilussa oli jo aiemmin vahvistettu Salon seudulla alueellista lastensuojelunosaamista ja rakennettu moniammatillisia verkostoja (Virtanen 1999). Synergia projektissa oli puolestaan keskitytty parantamaan palvelujärjestelmän kokonaisvaltaista toimivuutta ja samalla oli pureuduttu lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä psyykkisen sairastumisen ehkäisemiseen. Perustasolla oli paneuduttu myös ongelmien tunnistamiseen ja mahdollisimman varhaiseen puuttumiseen (Oksanen 1999). Lasso-projektissa oli lisäksi edistetty laadunhallintaa lastensuojelupalveluissa ja kehitetty konkreettisia laadunhallinnan työvälineitä. Sen tuloksena oli syntynyt huoliseula sekä Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän kehittämä valtakunnallisesti ja maan rajojen ulkopuolellakin laajasti tunnusta saanut Vanhemmuuden roolikartta. (Rousu, Holma 1999.) Päätös Synergiatyön jatkamisesta jalostui Syksyllä 2001 Synergia-projektin ohjausryhmässä toimineet kuntien edustajat ja Haravan työntekijät pohtivat yhdessä, miten Synergian aikana syntyneitä ideoita ja esiinnostettuja kehittämistarpeita voitaisiin Salon seutukunnassa viedä eteenpäin. Tapaamisessa syntyi ajatus lastensuojeluun liittyvän alueellisen palvelumallin luomisesta. Tässä vaiheessa tärkeimpänä kehittämistyön kohteena pidettiin lastensuojeluun liittyvien asiakasprosessien kuvaamista ja kehittämistä sekä toimivien asiakasprosessien mallintamista.. perustason ja erityistason asiakaspalveluprosessien kehittämiseen Jotta kehittämistyöhön saatiin mukaan mahdollisimman yksimielinen, sitoutunut, laajapohjainen ja moniammatillinen toimijajoukko, järjestettiin vuoden 2002 alussa työverstas, jonne kutsuttiin sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen ja järjestöjen edustajia koko seutukunnan alueelta. Työverstaassa todettiin, että Salon seudulla oli tarjolla monipuolisesti lasten ja nuorten psykososiaalisia palveluja, mutta niitä ei osattu välttämättä hyödyntää kaikissa tilanteissa riittävästi. Korjaavaan työhön jouduttiin jatkuvasti panostamaan runsaasti resursseja eikä ehkäisevään työhön jäänyt useinkaan riittävästi aikaa ja voimavaroja. Yhtä mieltä oltiin siitä, että toimiva palvelujärjestelmä, jota osataan ja uskalletaan käyttää, alentaa ongelmiin puuttumisen kynnystä. Työverstaassa syntyi yksimielisyys Synergia-työn jatkamisesta osana Haravaa ja osallistujatahot vahvistivat oman sitoutumisensa kehittämistyöhön. Kehittämistyön kohteeksi valittiin lapsilähtöiset asiakasprosessit. Samalla toimintakenttää laajennettiin käsittämään lastensuojeluasiakkuuden lisäksi

7 7 myös lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut peruspalveluista erityispalveluihin. Mukaan otettiin lastensuojelun lisäksi päiväkotien, koulujen, neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon palvelutoiminnot. Seudullisessa työverstaassa asetettiin asiakasprosessien avaamiselle ja mallintamiselle seuraavat tavoitteet ja rajaukset - mallinnetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden psykososiaalisten palvelujen toimintaa Salon seudulla - toiminta-alue kattaa Salon seutukuntaan kuuluvat 11 kuntaa - kehittämistyössä huolehditaan siitä, että koko seutukunnan tarpeet ja toimintaedellytykset huomioidaan. Toimintaa ei mallinneta vain esim. Salon kaupungin palvelujen perusteella - toiminta kattaa palvelut peruspalveluista erityispalveluihin. Tarkastelun tulee lähteä päiväkotien, koulujen, neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toiminnasta, eikä vasta siitä hetkestä, kun lapsi tulee esim. lastensuojelun asiakkaaksi - työn tulee olla sisällöllisesti riittävän laajaa - mukana tulee olla julkissektoreiden, järjestöjen ja yksityisten palvelutuottajien toimijoita - luodaan palvelujärjestelmä, jota osataan ja uskalletaan käyttää, jolloin myös ongelmiin puuttumisen kynnys saadaa alenemaan - vanhemmat kytketään mukaan kehittämistyöhön. Verstaassa linjattiiin myös asiakastyön prosessien konkreettiset painopisteet - toimintaa ja kehittämistyötä viedään lapsiperheiden arkeen ja osaksi ehkäisevää työtä - kehittämistyön keskipisteessä on vanhemmuus - moniammatillisten verkostyöryhmien toimintaa käynnistetään uudelleen. Vety-ryhmät olivat Synergian aikana niin merkittäviä, että niiden toimintaa tulee jatkaa. (sivun alaviitteeksi selitys vetyryhmistä: Vety-ryhmät : Synergia-projektissa ( ) Salon seudulle perustetut kuntakohtaiset verkostotyönryhmät, joiden toiminnassa keskityttiin ennaltaehkäisevään työhön) - rakennetaan toimivia asiakaspalvelumalleja, joissa yhteistyökäytännöt on selkiytetty (esim. kehen voi ottaa yhteyttää tukea tarvitessaan) - kehittämistyössä tulee päästä pintaa syvemmälle. Pelkällä palvelukeskustelulla ei pääse eteenpäin lasten ja nuorten tilanteen parantamisessa - huomiota tulee kiinnittää resursseihin, perheiden vastuuttamiseen sekä kulttuurisiin ja asenteellisiin muutoksiin.

8 8 Moniammatillinen, ylikunnallinen työryhmä perustettiin konkretisoimaan työverstaan linjauksia ja koordinoimaan kehittämistyötä Yhteistyöverstaassa perustettiin moniammatillinen ja ylikunnallinen työryhmä jatkamaan kehittämisprosessin valmistelua, suunnittelua ja toteuttamista. Työryhmän tehtäväksi annettiin: - valita kehittämistyön kohteet ja työmenetelmät - suunnitella asiakasprosessien kehittämistyötä konkreettisesti käytännön tasolla - mallintaa toimivia asiakas- ja palveluprosesseja Työryhmän kokoonpano vaihteli jonkin verran sen kaksivuotisen olemassa olon aikana. Kehittämisprosessien tarkentuessa jäi alkuvaiheen jälkeen pois joitakin henkilöitä, vastaavasti työryhmää täydennettiin uusilla jäsenillä aina tarpeen mukaan. Työryhmä kokoontui kehittämistyön aikana säännöllisesti työkokouksiin ja -verstaisiin arvioimaan kehittämistyön tuloksia ja etenemistä. Työryhmän jäseninä valmistelun ja kehittämistyön aikana olivat V-S Haravan vastuuhenkilöiden lisäksi: koulukuraattori Tiina Lehtiranta, Salo puheenjohtaja Juhani Santala, Ammatillisten perhekotien liitto sosiaalityöntekijä Camilla Sonntag, Halikko erityisopettaja Elina Kivelä, Halikko sosiaalityöntekijä Kaisa Haavisto, Salon kasvatus- ja perheneuvola sosiaalityöntekijä Ritva Alho, Someron perheneuvonta terveydenhoitaja Riitta Ahlqvist, Perniö kouluterveydenhoitaja Maija Laaksonen, Halikko erityisnuorisotyöntekijä Marjo Korpilahti, Salo osastonhoitaja Jukka Kauhala Halikon sairaala sosiaalityöntekijä Päivi Jokimies, Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä sosiaalityöntekijä Päivi Harberg, Kriisikeskus Etappi sosiaaliterapeutti Taina Säisä, Salon A-klinikka perhepäivähoidon ohjaaja Anne-Maija Mulari, Pertteli perhepalveluohjaaja Anneli Vahtera, MLL:n Salon seudun aluetoimisto

9 1.3. ASIAKASPROSESSIEN KEHITTÄMISEN REUNAEHDOT 9 Alueellisessa työryhmässä käytiin kevään 2002 aikana periaatteellista keskustelua kehittämisprosessin lähtökohdista, työn rajaamisesta ja kohdentamisesta. Vasta sen jälkeen sovittiin tarkemmin kehittämistyön tavoitteet ja täsmennettiin toivotut tulokset. Tärkeänä pidettiin sitä, että asiakasprosessien avaamisen ja analysoimisen kautta tulee saada esille ne asiat ja tilanteet, jotka huolestuttavat työntekijää ja myös ne toimenpiteet, mitä huolen todentamisen jälkeen tapahtuu. Lisäksi oltiin yhtä mieltä siitä, että kaikkien mukana olevien toimijoiden tulee tietää, mitä avaamisprosessissa tehdään ja mihin kehitettävät asiakasprosessit kohdistuvat. Suunnittelutyön tässä vaiheessa keskeisiä linjauskysymyksiä olivat mm: - kenen ongelmia ja millaisia psykososiaalisia palveluja prosessoidaan? - miksi ja ketä varten asiakasprosessien avaamista ja analysointia tehdään? - kehitetäänkö jotain aivan uutta vai hyödynnetäänkö jo olemassaolevaa? - miten saadaan avatuksi oikeita tapauksia asiakasprosesseissa? - miten syvälle asiakasprosessien avaamisessa mennään yksittäisen työyhteisön tai yksikön sisäiseen toimintaan? - kun mallinnetaan asiakasprosesseja, kuvataanko ideaalitilanteita vai todellisia tilanteita? Monia kysymyksiä herättivät myös seudullisessa työverstaassa tehdyt linjaukset perustason ja erityistason palvelujen avaamisesta ja kehittämisestä sekä niihin liittyvästä tuen tarpeen tunnistamisesta ja huolen heräämisestä. Näihin liittyviä kysymyksiä olivat mm. - miten perustasolla toimitaan, kun tunnistetaan asiakkaan tuen tarve tai huoli syntyy? - miten tukea itse, millaisin työkaluin tai tsekkauslistoin? - millaisissa tilanteissa, mistä ja keneltä tulisi hakea konsultaatiota ja erityisasiantuntemusta? - miten sosiaalitoimen tulisi toimia yhteistyössä perustasolla työskentelevien kanssa? Olisiko tarkoituksenmukaista kehittää tähän rajapintaan toimintamalleja tai toimintaa selkiyttäviä tsekkauspisteitä? - miten kehittämisyhteistyötä tehdään erityistason palveluyksiköiden ja sosiaalitoimen tai erityistason ja perustason työntekijöiden kanssa. Missä tilanteissa ja millaisin työmenetelmin erityistason olisi syytä tulla mukaan? Tärkeäksi koettiin rajauksen tekeminen myös seuraavista analysointiin liittyvistä näkökulmista: - analysoidaanko asiakasprosesseja yksittäisen työyksikön näkökulmasta, jolloin tarkastelukohteena olisi esim. koulussa esiintyvät tilanteet - analysoidaanko asiakkaan näkökulmasta, jolloin tarkastelukohtana voisi liittyä tiettyyn henkilökohtaiseen tilanteeseen esim. koulukiusaamiseen, perheväkivaltaan tai asiakkaan siirtymisiin palveluketjussa - analysoidaanko asiakasprosesseja perustason näkökulmasta vai erityistason näkökulmasta? - tehdäänkö kehittämistyötä työyksikkökohtaisista asiakasprosesseista käsin vai otetaanko lähtökohdaksi heti moniammatillinen työ. - edetäänkö paikkakuntakohtaisista malleista yleisiin, koko Salon seutua koskeviin malleihin vai päinvastoin?

10 10 Työryhmässä syntyi yhteinen näkemys siitä, että toimintojen ja asikasprosessien kuvaamiseen, arviointiin ja kehittämiseen tarvitaan työkaluja, joita voidaan käyttää jatkuvaan arvioinnin apuna. Analysointikohteiden konkretisoimista jatkettiin tämän jälkeen niin, että jokainen työryhmään osallistuva listasi oman työyhteisönsä työntekijöiden kanssa asiakastilanteita, joita he pitivät ongelmallisina ja joissa he kokivat tarvitsevansa kipeimmin kehittämistoimenpiteitä tai muutosta. Tällä tavoin esiin nostetut tarpeet otettiin yhteisen tarkastelun kohteeksi ja niitä yhdistettiin mahdollisuuksien mukaan laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Työyhteisöjen kehittämistarpeista nostettiin tiivistetysti esille seuraavat näkökohdat, jotka otettiin kaikkien kuvattavien asiakas- ja palveluprosessien yhteiseksi teemoiksi. ongelmien varhainen tunnistaminen huolen puheeksi ottaminen asiakkuuden käynnistyminen siirtymävaiheet ja nivelkohdat yhteistyöverkostojen rooli- ja vastuukysymykset asiakkuuden päättäminen Lopuksi vahvistettiin kehittämistyöhön mukaan lähtevät organisaatiot (ks. sivu 5) ja muodostettiin näiden työntekijöistä koostuvat kehittäjätiimit ja niille nimettiin vastuuhenkilöt. Kuviossa 1 on kuvattuna alueellisen kehittämistyön eteneminen alkuvaiheen laajapohjaisesta työverstaasta moniammatillisiin kehittäjätiimeihin työskentelyyn. Luvussa 4 kuvataan yksityiskohtaisemmin prosessikuvausten kehittämismenetelmää moniammatillisissa kehittäjätiimeissä. Kuvio 1. Toimintamalli lapsilähtöisten asiakas- ja palveluprosessien kehittämiseen. LAAJAPOHJAINEN, ALUEELLINEN TYÖVERSTAS Näkökulmien valinta: ongelmien varhainen tunnistaminen huolen puheeksi ottaminen asiakkuuden käynnistyminen siirtymävaiheet ja nivelkohdat yhteistyöverkostojen rooli asiakkuuden päättyminen MONIAMMATILLINEN, YLIKUNNALLINEN TYÖRYHMÄ TYÖYHTEISÖ-, JA ORGANISAATIO- KOHTAISET TYÖRYHMÄT HALLINTOKUNTIEN VÄLISET YHTEISTYÖRYHMÄT YLIKUNNALLISET TYÖRYHMÄT Kehittämiskohteen valinta: Lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut lapsilähtöiset asiakasprosessit Asiakasprosessien kuvaaminen Kuvattavien prosessien ja kehittämiskumppaneiden valinta Prosessien analysointi ja kehittäminen työryhmissä ulkopuolisen vetäjän johdolla / Turku Amk

11 ASIAKASPROSESSIEN KEHITTÄMISMENETELMÄ Työn eteneminen kehittäjätiimeissä Moniammatilliset kehittäjätiimit kokoontuivat syksyn 2002 ja kevään 2003 aikana kaikkiaan kuusi kertaa ulkopuolisen prosessiasiantuntijan johdolla. Työyhteisöt jatkoivat tämän jälkeen asiakas- ja palveluprosessien syventämistä ja kehittämistä vielä omin voimin. Kehittämistyön alkuvaiheessa kolmen ensimmäisen kokoontumisen aikana avattiin ja analysoitiin työyhteisöissä käytössä olleita asiakaspalvelukäytäntöjä. Tiimeissä nostettiin näkyviksi sekä hyvin toimivia käytäntöjä että niitä ongelma- ja solmukohtia, joihin työntekijät toivoivat parannusta. Tämän jälkeen siirryttiin työyhteisöjen välisiin yhteistyökysymyksiin ja prosessien kehittämiseen. Kolmen jälkimmäisen tapaamisen aikana pureuduttiin erityisesti tarvittaviin muutos- ja kehittämistöihin. Kaikissa tiimeissä erityisen tarkastelun kohteena olivat aiemmin sovitut huolen puheeksi ottaminen, asiakkuuden käynnistyminen, siirtymävaiheet ja nivelkohdat, yhteistyöverkostojen roolija vastuukysymykset sekä asiakkuuden päättymiseen liittyvät seikat. Kokoontumisten välillä tiimit työskentelivät itsenäisesti omissa työyhteisöissään. Ulkopuolinen tiiminvetäjä vastasi prosessien analysoinnista ja kuvausten dokumentoimisesta, mutta itse sisällön asiantuntemus pysyi kehittäjätiimien jäsenillä. Toimivista prosesseista laadittiin prosessikuvaukset, joiden tarkoituksena oli selkiyttää ja yhtenäistää organisaation työntekijöille asiakaspalvelukäytäntöjä ja työtapoja. Tiimien ulkopuolisina vetäjinä ja prosessiasiantuntijoina toimivat Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteen lehtorit Irmeli Leino ja Eine Pekola. Prosessien kehittämisen vaiheet Prosessien kehittäminen eteni lähes kaikissa kehittäjätiimeissä yhdenmukaisten suunnitelmien mukaan nykytilanteen kuvaamisesta prosessien analysointiin ja uusien toimivien prosessien kehittämiseen. Joissakin kehittäjätiimeissä työ kohdistettiin kuitenkin suoraan prosessien kehittämiseen. Silloin kyseessä oli kokonaan uudenlaisen toiminnan käynnistäminen työyhteisöissä. Näin tapahtui esim. Salon seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä, jossa kehitettiin näyttöön perustuvaa kouluterveydenhuoltoa tai esim. Halikon kunnassa, jossa kehitettiin lapsen siirtymistä erityisopetukseen ja vertaisvanhemmuutta näiden lasten vanhemmille. Työskentelyn aikana järjestettiin kaikille tiimeille ja muille alueen toimijoille yhteisiä tapaamisia, joissa käytiin läpi työskentelyn etenemistä eri tiimeissä ja kerrottiin, mitä oli saatu aikaan. Kahdessa ensimmäisessä yhteistapaamisessa peilattiin toimintaa myös Keski-Suomen Haravan asiakastyön prosessien kehittämistyöhön (ks. Kilhman 2004). 1) Nykytilanteen kuvaaminen ja analysointi kehittämistyön perustaksi - nykyisen toiminnan näkyväksi tekeminen ja sen analysoiminen (kuka tekee? mitä tekee? miksi tekee? milloin tekee?) - prosessien hahmottaminen ja kehittämistarpeiden löytäminen - prosessien dokumentoiminen ja mallintaminen prosessikuvaukseksi - vähintäin 3 kokoontumiskertaa yhtä kuvattavaa asiaa kohden. Näiden välillä työyhteisöjen itsenäistä työskentelyä

12 12 1. kokoontuminen: prosessin hahmottaminen ja alustava versio 2. kokoontuminen: tarkistus ja lisäykset 3. kokoontuminen lopullinen versio 2) Prosessien parantaminen ja kehittäminen - palveluprosessien selkiyttäminen ja tarvittavista muutoksista sopiminen - prosessien dokumentoiminen ja täydentäminen uudeksi prosessikaavioksi - vähintäin kolme kokoontumiskertaa 3) Toimintamallin juurruttaminen osaksi normaalia toimintakäytäntöä - uusien prosessimallien testaaminen - prosessien käyttöön otto ja kytkeminen osaksi työyhteisöjen normaalia toimintaa 4) Arviointi ja jatkuva kehittäminen - kehittämismenetelmän toimivuus - muutokset työtavoissa ja yhteistyökäytännöissä - kehittämistyön jatkuminen työyhteisöissä - kytkeminen osaksi työyhteisön laadunhallintaprosesseja Roolit prosessien kuvaamisessa (Irmeli Leino, Turku Amk) Työntekijän rooli - toimii itse kehittäjänä - asiakasprosessin sisällön asiantuntemus - toimii itsenäisesti - osallistuu aktiivisesti kehittämiseen - vastuu ja valta tiedon valinnassa - vastuu kuvaamisesta kaikilla kehittäjätiimin jäsenellä Ulkopuolisen vetäjän rooli - toimii kehittämisryhmän katalysaattorina - on prosessiasiantuntija - vastaa dokumentoinnista ja mallintaa asiakasprosessit ryhmän käyttöön - ei puutu kehittämistyöhön eri organisaatioissa

13 1.5. PROSESSIKUVAUKSET OSANA NORMAALIA KEHITTÄMISTYÖTÄ JA LAADUNHALLINTAA 13 Osana työmenetelmän juurruttamista järjestettiin keväällä 2004 kehittämistyössä mukana olleille asiakasprosessien kehittämis- ja laatukoulutusta, jossa syvennettiin osallistujien tietoutta asiakas- ja palveluprosessien kuvaamismenetelmästä sekä sen käytöstä yksikköjen omassa kehittämistyössä. Tähän Turun Ammattikorkeakoulun organisoimaan kolmen opintoviikon mittaiseen koulutukseen osallistui kehittämistyössä mukana olleiden työyhteisöjen työntekijöitä. Koulutuksessa syvennettiin osallistujien tietoutta asiakasprosessien kuvaamisesta, analysoinnista, työmenetelmistä ja niiden käytöstä yksikköjen omassa kehittämistyössä. Koulutuksen tarkoituksena oli edistää asiakas- ja lapsilähtöisen työotteen juurtumista osaksi työyhteisöjen työskentelyä ja edesauttaa asiakasprosesseihin liittyvän kehittämistyön jatkumista työyhteisöissä hankkeen päättymisen jälkeen. Koulutus koostui kuudesta yhteistapaamisesta sekä henkilökohtaisesta kehittämistehtävästä, jossa koulutukseen osallistuneet kuvasivat jonkin oman organisaationsa asiakasprosessin. Ensimmäisessä koulutustilaisuudessa käytiin läpi jokaisen osallistujan ja hänen taustaorganisaationsa prosessikuvausten kehittämistilanne sekä toiveet ja odotukset koulutuksesta. Kaikkien osallistujien organisaatioissa laatutyö oli meneillään, sen kattavuudessa ja vaiheessa oli kuitenkin eroja. Prosessikuvausten syventämisen lisäksi osallistujien toiveet kohdistuivat erilaisiin mittareihin, jolla laatua voidaan arvioida. Toisessa koulutustilaisuudessa käsiteltiin kehittämistyön ja laadunhallinnan perusteita sekä valtakunnallisia laadunhallintasuosituksia. Lisäksi perehdyttiin kehittämistyön erilaisiin organisointitapoihin ja niiden edellytyksiin organisaatioissa. Osallistujat laativat selvityksen oman organisaationsa arvoista ja avasivat ne sekä työntekijän että asiakkaiden näkökulmasta. Osallistujat kuvasivat, mitä arvot käytännössä tarkoittivat eri osapuolten, kuten asiakasperheen, lapsen, työntekijän, kuntaorganisaation tai yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Kolmannessa koulutuspäivässä käytiin läpi erilaisia prosessien kuvaamistekniikoita ja kuvaamisen organisointiin liittyviä näkökohtia työyhteisössä. Osallistujat valitsivat kehittämistehtäväkseen yhden kuvattavan prosessin omasta organisaatiostaan. Lisäksi harjoiteltiin vuokaavioiden ja prosessikaavioiden tietoteknistä toteuttamista. Neljännessä tapaamisessa perehdyttiin asiakastyytyväisyyden arvioinnin laadullisiin ja määrällisiin menetelmiin, Balanced Score Card:in käyttöön sekä itse arviointiin ja ulkoiseen arviointiin laadunhallinnassa. Lisäksi vertailtiin erilaisia laadunarviointimittareita ja käytäntöjä. Viidennessä tapaamisessa käsiteltiin lapsilähtöisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä sekä teoriassa että käytännössä. Lisäksi käytiin läpi hyviä käytäntöjä, joilla lapsilähtöisyyden toteuttamista voidaan tukea eri organisaatioissa. Osallistujien henkilökohtaisia kehittämistehtäviä käytiin läpi viimeisellä tapaamiskerralla ja samalla arvioitiin koulutusprosessin onnistumista. Koulutusohjelma on liitteessä 1.

14 1.6. PROSESSIEN KEHITTÄMISEN ARVIOINTIA JA KOETUT HYÖDYT 14 Kehittämistyön aikana syntyi monia hyviä käytäntöjä, konkreettisia työvälineitä ja paikallisesti hyödynnettäviä verkostoja moniammatilliseen yhteistyöhön. Asiakas- ja palveluprosessien kuvaaminen ja analysointi koettiin hyödylliseksi menetelmäksi palvelutoiminnan ja yhteistyön arvioinnissa. Useat kehittäjätiimit jatkoivat omissa työyhteisöissään prosesseihin liittyvää kehittämistyötä Harava -hankkeen päätyttyä. Prosessien avaamisvaiheessa oli useissa ryhmissä vaikea nähdä, mitä hyötyä palvelujen kuvaamisesta oli, mutta mitä pitemmälle ja syvemmälle mentiin, sitä tärkeämpänä prosessia pidettiin ja sitä paremmin nähtiin kehittämistyön koskevan koko yhteisöä. Huomio pystyttiin kohdistamaan asiakkuuden siirtymäpinnoille ja niihin ongelmakohtiin, jotka usein jäävät näkymättä. Tärkeänä pidettiin sitä, että menetelmä auttoi työntekijää asettautumaan asiakkaan asemaan aiempaa paremmin. Se pysäytti pohtimaan, miten asiakas näkyy ja tulee huomioiduksi. Puutteena hankkeen kehittämistyössä oli se, että missään kehittäjätiimissä ei ollut mukana prosessikuvauksia kehittämässä asiakkaita, jotka palveluprosesseissa liikkuivat. He olisivat voineet tuoda esille aitoa asiakasnäkökulmaa prosesseihin kehittämiseen ja toimivuuteen. Nyt asiakaslähtöisyyden toteutumista tarkasteltiin ainoastaan työntekijän omasta näkökulmasta. Kehittämistiimien arvio työskentelymenetelmästä Työryhmien jäseniltä kerättiin syksyllä 2003 palautetta asiakas- ja palveluprosessien kehittämismenetelmästä. Heiltä pyydettiin näkemyksiä erityisesti käytetyn työmenetelmän (asiakasprosessien kuvaaminen ja kehittäminen tiimityöskentelynä) toimivuudesta, työskentelyn vaikutuksista lapsi- ja asiakaslähtöisemmän työotteen omaksumiseen, mahdollisista muutoksista työtavoissa ja yhteistyökäytännöissä, yhteistyön mahdollisesta lisääntymisestä muiden työntekijöiden kanssa sekä kehittämistyön jatkumisesta hankkeen jälkeen. Kehittämismenetelmän toimivuus Kehittämismenetelmän toimivuuteen liittyen pidettiin positiivisena sitä, että menetelmä oli lisännyt työntekijöiden innovatiivisuutta. Prosessin aikana oli saatu sysäys kehittämistyöhön ja päästy kokoontumisten aikana hyvään alkuun työskentelyssä. Työntekijät olivat saaneet mahdollisuuden keskustella yhdessä työyhteisöjen ja eri kuntien toimintatavoista; pohtia, keiden kaikkien tahojen odotuksiin, vaatimuksiin ja tarpeisiin toiminnan tulee vastata. He olivat voineet yhdessä määritellä, mitä hyvällä palvelulla tarkoitetaan. Yleisesti ottaen todettiin, että oli ollut hyvä huomata, että ei ole yksin, vaan ympärillä on paljon erilaisia kumppaneita tekemässä työtä saman tavoitteen eteen. Moniammatillisen näkemyksen korostuminen ja toiminnan kytkeminen välittömästi käytäntöön koettiin tärkeäksi. Sekä asiakkaalle tärkeät asiat että työtehtävien ja organisaatioiden liittymäkohdat oli voitu nostaa esille tarkasteluun. Menetelmä oli avannut uusia näkökulmia yhteistyöhön sekä selkeyttänyt ja raamittanut sitä. Menetelmän avulla oli lisääntynyt tietoisuus siitä, miksi eri tilanteissa ja eri organisaatioissa toimitaan tietyllä tavalla. Se oli auttanut myös hahmottamaan ja tunnistamaan oman työn osuutta ja merkitystä asiakkaan palveluprosessin kokonaisuudessa.

15 15 Heikkoutena pidettiin sitä, että riittävän selkeän ja rajatun kohteen puuttuessa eteenpäin pääseminen oli vaikeaa ja juututtiin vain kuvaamaan ja päivittelemään olemassa olevaa tilannetta. Kokemus osoitti, että mikäli ryhmässä mukana olevilla ihmisillä on hyvin erilaisia tarpeita, jää yhteinen työn kohde löytymättä ja yhteisen työn idea hämäräksi. Yleisesti ottaen katsottiin, että kehittämistyössä ollaan vasta alkutaipaleella ja että tämän tyyppisen kehittämistyöhön sisälle pääseminen vie aikaa. Tärkeää on ymmärtää, että parannukset ja muutokset eivät synny nopeasti ja itsestään. Kyse on organisaatiossa ja ihmisissä tapahtuvasta muutoksesta, jossa organisaatio jatkuvasti oppii omasta työstään. Prosessien kehittämistä ulkopuolisen asiantuntijan johdolla pidettiin hyvänä, koska se mahdollisti työntekijöiden keskittymisen itse sisällön kehittämistyölle. Vaikutuksia työtapoihin, asiakas- ja lapsilähtöisyyteen sekä yhteistyöhön Työntekijöiden antaman palautteen mukaan määrätietoisen kehittämisen, arvioinnin ja seurannan myötä asiakas- ja lapsilähtöisyyden merkitys syveni. Vaikka lapsilähtöisyys oli ollut monella osallistujalla vahvasti toiminnan lähtökohtana jo aiemminkin, näkökulman mielessä pitäminen arkityössä syveni. Menetelmän avulla oli monissa työyhteisöissä pystytty selkeyttämään asiakasprosessien ja informaation kulkua ja tekemään niihin liittyvät toiminnot näkyviksi. Luotiin yhteisiä pelisääntöjä, selkiytettiin toimijoiden rooleja ja vastuita sekä tehtiin työtä suunnitelmallisemmaksi. Menetelmän avulla oli myös pystytty tuomaan esille niitä kriittisiä kohtia, jotka prosessissa pitää aina erikseen huomioida. Monissa palautteissa todettiin, että yhteistyötapojen kehittäminen turvasi asiakkaan palvelujen jatkuvuutta, lisäsi tiedon oikea-aikaisuutta ja paransi henkilökunnan toimintaedellytyksiä. Toiminnan kautta saatiin uusia välineitä ja toimintamuotoja yhteistyöhön ja löydettiin myös uusia yhteistyökumppaneita. Eniten kehittymistä todettiin tapahtuneen sekä työntekijöiden omissa että yksikön sisäisissä työtavoissa. Sen sijaan yksiköiden väliseen yhteistyöhön ja hallinnon ja suorittavan tason väliseen yhteistyöhön kaivattiin vielä jatkokehittelyä. Jotkut kehittämisprosessiin osallistuneet kokivat, ettei kehittämisprosessi ollut sanottavasti muuttanut heidän omia työtapojaan tai vaikuttanut olemassa oleviin yhteistyökäytäntöihin. Näissä organisaatio- ja kuntarajat ylittävissä moniammatillisissa kehittäjätiimeissä oli alkuvaiheessa vaikeuksia löytää yhteistä kehittämistyön kohdetta, jolloin ongelmien käsittely ja toimintamallien kehittely jäi hyvin yleiselle tasolle. Työkäytäntöjen muuttumisen ja konkreettisen kehittymisen katsottiin olevan vähäisintä lapsilähtöisessä sijoitusprosessissa, Perttelin päivähoidon ja neuvolan välisessä yhteistyössä sekä A-klinikalla. Toisaalta oli myös mahdollista, että kehittämistyön vaikutuksia ei näissä vielä kyetty näkemään uusista työkäytännöstä ja toimintamalleista saadun vähäisen kokemuksen vuoksi.

16 16 Prosessikuvauksen merkitys ja hyödyt - auttaa näkemään asiakkaan/lapsen palveluprosesseissa - auttaa yhtenäistämään ja selkiyttämään työkäytäntöjä ja toimintatapoja - auttaa hahmottamaan omaa toimintaa ja sen merkitystä osana asiakkaan palvelukokonaisuutta - auttaa ymmärtämään paremmin sekä omaa että toisen työtä - edistää eri työntekijöiden välistä yhteistyötä - edistää informaation kulkua työntekijöiden välillä - esittää prosessin kannalta kaikki keskeiset asiat - auttaa tunnistamaan sektoreiden ja organisaatioiden rajapintoja - esittää työtehtävien ja toimintojen väliset riippuvuudet - auttaa tunnistamaan ja arvioimaan asiakasprosessien muutos- ja kehittämistarpeita Onnistumisen edellytyksiä - prosessien kehittämiselle valitaan vastuuhenkilö/vastuuhenkilöt - koko työyhteisö osallistuu aktiivisesti kehittämiseen vastuuhenkilöiden rinnalla - vastuu kuvaamisesta ja muutoksista on kaikilla asiakasprosessiin osallistuvalla työntekijällä - kuvattaviksi prosesseiksi valitaan konkreettiset palvelut ja niille tehdään selkeät rajaukset - prosessien avaamiselle, analysoinnille ja kehittämiselle varataan aikaa ja häiriötön ympäristö

17 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN Kaikissa moniammatillisissa kehittäjätiimeissä katsottiin, että kehittämistyö tulee jatkumaan Haravahankkeen päätyttyä vuonna Monet tosin totesivat, että jatkossakin kehittämistyön varmistamiseksi tarvitaan tuuppareita, jottei kehittäminen jää vain puheen tasolle. Haravan päätyttyä tilanne oli seuraava: Päivähoidon ja neuvolan yhteistyössä Somerolla kehitetyt yhteistyökäytännöt lomakkeineen jäivät käyttöön ja työryhmä jatkoi toimintaansa ja kehitteli uusia toimintamalleja. Perttelissä käyttöön otettua päivähoidon, neuvolan ja vanhempien välistä yhteistyötä sekä tähän liittyvää lomakkeistoa tullaan kehittämään palautteiden perusteella sekä yhdistämällä ja limittämällä sitä hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Näyttöön perustuvassa kouluterveydenhuollossa kehittämistyö jatkui terveyskeskuksen ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Prosessin on tarkoitus jäädä terveyskeskuksen pysyväksi työmuodoksi. Toimintamallia on esitetty laajasti sekä valtakunnallisissa että varsinaissuomalaisissa seminaareissa. Toimintamallia on kuvattu myös Varsinais-Suomen Osaamiskeskus Oy Vasso Ab:n julkaisuissa Hyviä käytäntöjä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin työ on kytketty osaksi kuntayhtymän laatuprojektia. Yksi työntekijöistä osallistui Turun Amk:n kolmen opintoviikon asiakasprosessien kehittäminen ja laatu koulutukseen ja kehittämistyö jatkui kuntayhtymän organisaatioissa henkilökunnan omana työnä. Salon A-klinikalla perustettu päihdeäitien Vaunuviikarit ryhmä on osoittanut toimivuutensa. Uusia ryhmiä suunniteltiin ja lähdettiin hakemaan yhteistyömahdollisuuksia neuvoloiden kanssa. Lapsilähtöiseen sijoitusprosessiin liittyen ainakin Piikkiön kunnassa jatkettiin kehittämistyötä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa asiakastapauksissa saatujen kokemusten perusteella. Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä jatkoi omaa sijoitusprosessien avaamista ja kehittämistä. Huvituksessa jatkui lapsilähtöisen asiakasprosessin kehittäminen. Huvituksen kaksi työntekijöistä asiakasprosessien kehittäminen ja laatu koulutukseen Halikossa rakennettuja erityisopetusmalleja sovellettiin käytäntöön ja vakiinnutettiin yleiseksi toiminnaksi. Erityisopetukseen siirtyminen kytkettiin mukaan uusiin perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Halikon malli on levinnyt oman kunnan ulkopuolelle ja sitä on sovellettu myös muissa kouluissa. Salon perheneuvolassa laadittiin toimintamalli siellä tehtäville huoltoriitatutkimuksille ja käynnistettiin yhteistyötä käräjäoikeuden ja lastensuojelun suuntaan

18 18 II OSA. ASIAKAS- JA PROSESSIKUVAUKSET Liisa Koivula ja Eija Heimo Seuraavissa luvuissa on kuvattu kehittäjätiimien kokemuksia asiakas- ja palveluprosessien kehittämisestä moniammatillisissä tiimeissä ja työyksiköissä. Kehittäjätiimien ja työyhteisöjen kokemukset on kirjoitettu haastattelun muotoon, jolloin ne antavat elävämmän kuvan kehittämisprosessin kulusta. Liisa Koivula haastatteli kehittäjätiimien yhdyshenkilöitä ja muita kehittäjätiimien työntekijöitä. Niiden pohjalta hän osittain kirjoitti itse ja osittain täydensi ja toimitti yhdyshenkilöiden itse kirjoittamaa tekstiä. Turun ammattikorkeakoulun lehtorit Irmeli Leino ja Eine Pekola vastasivat työryhmien vetämisestä ja he dokumentoivat asiakas- ja palveluprosessikaaviot. Tähän raporttiin on liitetty vain osa kehittäjätiimien laatimista prosessikuvauksista. Puuttuvat prosessikuvaukset on mainittu tekstissä, ja niistä saa tarvittaessa lisätietoja asianomaisilta tahoillta HUOLTORIITALAUSUNNON ANTAMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUS Salon kasvatus- ja perheneuvolassa analysoitiin ja kehitettiin asiakasprosesseja ja -tapauksia, jotka liittyivät huoltoriitalausunnon antamiseen. Perheneuvolaan kehitettiin tätä koskeva oma toimintamalli. Hankkeen loppuvaiheessa käynnistettiin työyhteisön omana jatkokehittämistyönä syksyllä 2003 sosiaalitoimen ja käräjäoikeuden edustajien kanssa keskustelut lausunnonteon eri vaiheista sekä eri osapuolten näkemyksistä, odotuksista ja työtavoista koko lausuntoprosessiin liittyen. Hirvonen-Mäkipuro (2004) totesi erikoistumiskoulutuksen lopputyössään, että asiakaspolkujen avaaminen opetti Salon kasvatus- ja perheneuvolalle strukturoitua laatutyöskentelyä. Vaikka projektityöskentelyssä mukana oleminen ja laatutyöskentelyyn keskittyminen vaativatkin erittäin paljon aikaa, sen nähtiin lopulta säästävän aikaa perustyöstä, kun asioita ei tarvinnut pohtia ja sopia aina uudelleen. Hirvonen- Mäkipuron mukaan asiakaspolun avaaminen ja kirjaaminen hyödyntää laatukirja-työskentelyä ja myös uusien työntekijöiden perehdyttämistä. Vuokaavion on jo huomattu säästävän aikaa ja energiaa huoltoriita-asiakastyöskentelyssä, ja sitä on käytetty paitsi omassa työssä myös tiedottamisessa. Työskentelyn lähtökohdaksi lapsen edun mukaisen ratkaisun selvittäminen Kaisa Haavisto Salon kasvatus- ja perheneuvolan hoitotyöntekijät muodostivat yhden Harava-projektin työryhmän, koska työyksikkö oli kokenut tarvetta luoda selkeämpiä malleja tutkimus- ja hoitokäytäntöihin. Projektin Salon seudulla toteutettu osahanke, joka keskittyi toimivan asiakastyön prosessin mallien avaamiseen ja kehittämiseen, tuntui tuovan apua tarpeitten mukaiseen kehittämiseen. Harava mahdollisti ulkopuolisen projektityöntekijän avun oman työskentelyprosessin tueksi ja kirjallisen dokumentoinnin tekemiseen. Valitsimme työskentelymme kohteeksi Salon kasvatus- ja perheneuvolassa tehtävät huolto- ja tapaamisriitatutkimukset, jotka tehdään oikeudelle ja/tai sosiaalitoimelle lapsen huoltajuudesta, asumisesta ja tapaamisista annettavien lausuntojen pohjaksi. Lausuntoja pyydetään kasvatus- ja perheneuvolalta tilanteissa, joissa vanhemmat eivät ole eronsa yhteydessä päässeet sopimukseen näistä asioista, vaan ovat vieneet ne oikeuden ratkaistavaksi. Tällöin oikeus pyytää ratkaisuista yleensä sosiaalitoimiston lausuntoa ja mahdollisesti suoraan myös kasvatus- ja perheneuvolan lausuntoa, tai

19 19 sosiaalitoimisto voi pyytää kasvatus- ja perheneuvolan lausuntoa oman selvityksensä tueksi. Kasvatus- ja perheneuvolassa lausunnon pohjaksi tehtävä tutkimus käsittää monia perhe- ja yksilökäyntejä, muuta selvittelyä, analysointia ym. työtä. Se tehdään aina tiimityönä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lapsen edun mukaisia ratkaisuja selvittämällä mm. lapsen ja kummankin vanhemman välisiä suhteita, vanhempien kykyä toimia vanhempana, lapsen psyykkistä tilannetta ja omaa toivetta, sisarussuhteita ym. tilanteeseen vaikuttavia asioita. Huoltoriitatutkimuksen tekeminen on työntekijöiden kokemuksen mukaan erittäin vaativa, aikaa vievä ja vastuullinen työtehtävä. Sen suorittamiseen ei kuitenkaan ole ollut tarjolla selkeitä ohjeita, vaan työntekijät ovat oman ammattitaitonsa ja eri koulutuksista saamiensa oppien pohjalta paljolti luoneet tapauskohtaisesti tutkimusprosessit, joilla on selvitetty tarvittavia asioita. Näimme, että yksittäisten huoltoriitatutkimusten suunnittelua helpottaisi, jos aukikirjoittaisimme aiempien tutkimusten kulun. Tämän vuoksi päädyimme omassa Harava-työryhmässämme avaamaan viimeaikaisten huolto- ja tapaamisriitatapausten tutkimusprosessin erilaisine käynteineen, käyntien sisällöt, tutkimusmenetelmät ja muun työskentelyn, tarkoituksenamme näin selkiyttää ja kehittää omaa työtämme. Ajattelimme työtapamme aukikirjoittamisen helpottavan myös huoltoriitatyöskentelystä tiedottamista niin yhteistyökumppaneille kuin asiakkaillekin. Ajatuksia oli myös yhtenäisen ohjeellisen mallin saamisesta huolto- ja tapaamisriitatutkimuksen suorittamiseen, joskaan sitä ei alkuvaiheessa suoranaisesti asetettu projektimme tavoitteeksi. Työryhmän tavoitteet lähtivät tarpeesta kehittää oman työyksikön työtä. Salon kasvatus- ja perheneuvola palvelee Saloa ja yhdeksää sen ympäristökuntaa, joten työ kohdistuu tämän alueen asukkaiden palveluun. Työskentelyn myötä nousi esiin myös tarpeita kehittää yhteistyötä muiden huoltoriitoja käsittelevien tahojen kanssa: käräjäoikeuden, joka tekee päätökset huolto- ja tapaamisriidoissa, ja sosiaalitoimistojen, jotka pyytävät meiltä lausuntoja ja myös osaltaan tekevät selvitystyötä. Työryhmän kokoonpano ja työskentelyn eteneminen Kehittäjätiimissä 4 sosiaalityöntekijää 4 psykologia Työryhmään kuuluivat Salon kasvatus- ja perheneuvolan neljä psykologia ja neljä sosiaalityöntekijää, eli kaikki yksikön hoitotyöntekijät. Tämä kokoonpano tuntui luontevalta, koska kaikki yksikkömme hoitotyöntekijät tekevät osaltaan huolto- ja tapaamisriitatutkimuksia ja -lausuntoja. Koska tavoitteemme liittyi oman työyksikkömme työn sisällön kehittämiseen, emme harkinneet muiden toimipisteiden työntekijöiden pyytämistä tähän työryhmään. Turun ammattikorkeakoulun lehtori Eine Pekola osallistui työryhmään Harava-projektin tarjoamana projektityöntekijänä auttaen aukikirjoittamisprosessimme etenemistä ja toimien työskentelyn kirjaajana. Haravan projektityöntekijät Eija Heimo ja Pasi Oksanen olivat mukana osassa työryhmämme kokouksista seuraamassa työskentelyämme ja tuoden siihen lisänä omia näkemyksiään. Kaikki työryhmämme jäsenet olivat sitoutuneita työskentelyyn, ja yksittäisiä estyneenä olemisia lukuun ottamatta osallistuivat kaikkiin kokoontumisiin. Työryhmä varasi aluksi kolme 1,5 2 tunnin mittaista kokoontumisaikaa syksylle 2002, ja niiden aikana oli tarkoitus aukikirjoittaa kasvatus- ja perheneuvolan työskentely kahdessa viimeaikaisessa huolto- ja tapaamisriitatapauksessa. Kokoontumisissa kävimme läpi tapausten kulkua, mm. istunnoissa käsiteltyjä asioita ja käytettyjä työmenetelmiä, ja kokoontumisten välillä prosessin vetäjä puhtaaksikirjoitti kertomamme asiakasprosessin ja lähetti meille sähköpostitse kirjaukset mahdollisia

20 20 korjauksia varten. Kolme tapaamiskertaa osoittautui riittämättömäksi, ja varasimme keväälle 2003 toiset kolme kokoontumiskertaa. Aluksi työryhmän työskentely tapahtui lähinnä yhteisissä kokoontumisissa, mutta myöhemmin varasimme niiden välille työskentelyn nopeuttamiseksi myös joitakin aikoja tapausten käsittelyyn pienemmissä ryhmissä. Mitä saimme aikaan Kevääseen 2003 mennessä työryhmämme sai valmiiksi suunniteltujen asiakastapausten aukikirjoittamisen, ja Eine Pekola kirjasi kaavion muotoon näiden tapausten kulun sekä yleisemmin huoltoriitaprosessin kulun Salon kasvatus- ja perheneuvolassa. Tekemämme työ helpotti tutkimusprosessin suunnittelua uusien huoltoriita-asiakkaiden kohdalla. Työryhmän sovittujen kokoontumisten puitteissa emme ehtineet vielä paljoa jatkotyöskentelyyn, sen pohtimiseen, ovatko käyttämämme työmenetelmät olleet hyviä, ja miten niitä voi edelleen kehittää. Tarve työskentelyn jatkamiseen tähän kuitenkin heräsi. Syksyllä 2003 jatkoimme oman työyksikkömme voimin työskentelyä siten, että ideoimme nykyisten käytäntöjen edelleen kehittämistä ja kokosimme ohjeellista mallia huolto- ja tapaamisriitatutkimuksen suorittamiseen Salon kasvatus- ja perheneuvolassa. Yksi sosiaalityöntekijöistämme, Kirsi Hirvonen-Mäkipuro, joka suoritti työnsä ohella kasvatus- ja perheneuvonnan erikoistumiskoulutusta, valitsi erikoistumiskoulutuksensa lopputyön aiheeksi Huoltoriitatapaukset ja toimivan asiakastyön prosessin malli Salon kasvatus- ja perheneuvolassa. Hänen laati keväällä 2004 kirjalliseen muotoon kehittelemämme työskentelymallin. Kirsi osallistui myös Varsinais-Suomen Harava-hankkeen tarjoamaan koulutukseen asiakastyöprosessien avaamisen ja kehittämisen työmenetelmistä, minkä toivoimme jatkossa tukevan asiakastyön työmallien kehittämistä Salon kasvatus- ja perheneuvolassa. Työryhmän työskentelyn aikana nousi esiin tarvetta vuoropuheluun muiden huoltoriita-asioissa alueella työskentelevien viranomaisten kanssa. Koimme tarpeelliseksi selkiyttää aiempaa paremmin, mitä käräjäoikeus odottaa lausunnoiltamme sekä millaisia odotuksia sosiaalitoimistoilla on huoltoriitatyöskentelymme ja siihen liittyvän yhteistyön suhteen. Tämän johdosta järjestimme Salon käräjäoikeuden kanssa yhteisen neuvottelu- ja koulutustilaisuuden, johon kutsuimme myös alueen sosiaalitoimistojen lastensuojelutyötä tekevät työntekijät. Käsityksemme on, että kehittämämme malli huoltoriitatutkimukseen tulee selkiyttämään omia työtapojamme työntekijän kannalta ja saa aikaan parannuksia tutkimusprosessin kulkuun asiakkaan kannalta. Mahdollisesti huoltoriita-asiassa aloittamamme työn aukikirjoittaminen ja työskentelymallien kehittäminen voi jatkossa johtaa ainakin jossain laajuudessa vastaavaan työskentelyyn myös muiden työmuotojen osalta. Lisätiedot: Salon kasvatus- ja perheneuvola Vilhonkatu Salo

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen pohjalta

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen pohjalta : Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen Perheasioiden sovittelu Aluehallintovirastojen koulutus FT, projektipäällikkö Vaula Haavisto Mistä lähdettiin liikkeelle

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille 2016 2017 Toteutussuunnitelma Johdanto Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen merkittävä toimintamuoto on liikkuvat kuntoutuspalvelut. Ne muodostavat sisällöllisesti

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen I työpaja

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen I työpaja Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen I työpaja Työpaja Aika: tiistai 5.4.2016 kello 13.00-16.00 Paikka: HAMK, Forssan toimipiste, Maisemasali,

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala

Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva: Mäntsälän ja Pornaisten kuntien alueella järjestettävä varhaiskasvatus Projektissa

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Matarankatu 4, kokoushuone 118 (I kerros) Kokouksen asialista: 1. Kokouksen

Lisätiedot