VIHREÄN LIITON PÄIHDEPOLIITTINEN OHJELMA
|
|
- Jukka-Pekka Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIHREÄN LIITON PÄIHDEPOLIITTINEN OHJELMA Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa Sisällys Tavoitteena haittojen minimointi Päihdeongelman vaikeutuminen Tupakointia tulee edelleen rajoittaa Alkoholiongelmat kasvavat Tuloksellisempaan huumepolitiikkaan Tarjonnan rajoittaminen Kysynnän vähentäminen Kieltolait eivät ole ongelmattomia Johtopäätökset Päihdehuolto Päihteet ja työelämä Päihteet ja vankila Päihdepolitiikasta käytävä keskustelu on ollut Suomessa erittäin vaikeata asiaan liittyvien suurten tunnelatausten vuoksi. Vaikeistakin aiheista on kuitenkin voitava keskustella asiallisesti. Siksi Vihreä liitto on valmistellut tämän ohjelman. Koska huumekysymystä on tarpeetonta erottaa muusta päihdekysymyksestä, käsittelemme sekä laittomia että laillisia päihteitä. TAVOITTEENA HAITTOJEN MINIMOINTI Kaikki yhteiskunnat ovat säädelleet päihteiden käyttöä. Kuitenkin pyrkimykset muuttaa yhteiskunta kokonaan päihteettömäksi ovat aina epäonnistuneet ja nämä sinänsä hyvää tarkoittavat yritykset ovat usein johtaneet suuriin sosiaalisiin ongelmiin. Vaikka päihteiden käyttö ei ole aina ja kaikille ongelmallista, on kuitenkin kiistaton tosiasia, että päihteet aiheuttavat vakavia ongelmia niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin. Siksi vihreän päihdepolitiikan päämääränä on päihteistä aiheutuvien haittojen minimoiminen ja päihteiden käytön vähentäminen. Tavoitteena on myös, että mahdollisimman moni valitsisi päihteettömän elämän tai kohtuukäytön. Päihteistä aiheutuvat haitat riippuvat voimakkaasti aineiden käytön määrästä. Se puolestaan riippuu sekä aineiden saatavuudesta että kysynnästä. Siksi yhteiskunnan on syytä pyrkiä vaikuttamaan molempiin. Aineiden saatavuutta voidaan säädellä ja rajoittaa valtiovallan toimin ja tämä onkin tärkeää päihteistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Vielä tärkeämpää on vähentää kaikkien päihteiden, niin tupakan, alkoholin kuin huumeiden kysyntää. Kysyntää voidaan pyrkiä vähentämään valistuksella, mutta sen vaikutukset ovat rajallisia. Kysynnän vähentämisessä kaikkein tärkeintä on, että rakennamme sellaista yhteiskuntaa, jossa taloudellinen tai henkinen ahdinko ei aja ihmisiä päihteiden käyttäjiksi. Tehdään mahdolliseksi, että vanhemmat viettävät enemmän aikaa lastensa kanssa, tarjotaan lapsille ja nuorille mielekästä tekemistä, ja autetaan niitä, jotka eivät selviydy elämässään ilmantukea. PÄIHDEONGELMAN VAIKEUTUMINEN
2 Kuten vuoden 2002 kansallisessa terveysohjelmassakin todetaan, suomalaisten pahin yksittäinen terveysongelma on nyt ja lähitulevaisuudessa alkoholi. Kasvava alkoholiongelma on jäänyt julkisuudessa huumekysymyksen varjoon, vaikka alkoholin aiheuttamat ongelmat niin terveyshaittoina, sosiaalisena syrjäytymisenä kuin kuolemantapauksinakin ovat huomattavasti suuremmat. Huumeiden ongelmakäyttäjiä arvioidaan Suomessa olevan noin ja huumeisiin kuoli vuonna 2000 alle kaksisataa henkeä. Alkoholin suurkuluttajia on noin , ja alkoholin aiheuttamia kuolemia on vuosittain noin Tupakka tappaa joka vuosi noin suomalaista. Tulevan alkoholiverotuksen alentamisen arvioidaan lisäävän alkoholikuolemia määrällä, joka ylittää 2 4 -kertaisesti huumekuolemien määrän. Huumeiden käyttö lisääntyi Suomessa 1990-luvulla rajusti. Samalla huumerikollisuus raaistui huumekaupan siirtyessä suurelta osin järjestäytyneen rikollisuuden käsiin. Tämä aiheutti ymmärrettävää huolta lasten ja nuorten vanhemmissa sekä koko yhteiskunnassa. Ilmiö oli Suomessa uusi ja ennen kokematon. Huumekaupan myötä yleistyi huumeisiin liittyvä muu rikollisuus. Huomattava osa omaisuusrikoksista tehtiin huumeostojen rahoittamiseksi. Huumeiden käyttö on yhä Suomessa vähäisempää kuin juuri missään muualla Euroopassa. Emme voi silti kehua onnistuneella päihdepolitiikalla, sillä suhteessa käyttäjiin huumeiden ongelmakäytön määrä Suomessa on suurempi kuin muualla ja huumekuolemien määrä on korkeampi. Erityispiirteenä Suomessa on amfetamiinin käytön suhteellinen yleisyys. Lisäksi lasten humalahakuinen alkoholinkäyttö kuuluu Euroopan korkeimpiin. Varsinaisten laittomien huumeiden käyttöä yleisempää on lääkeaineiden väärinkäyttö. Lääkkeitä myydään laittomasti katukaupassa, ja niitä hankitaan väärennetyillä resepteillä. Hyvin yleistä on sinänsä laillisen lääkkeen, johon käyttäjällä on resepti, väärinkäyttö yhdessä alkoholin tai muiden sellaisten aineiden kanssa., jotka voimistavat lääkkeen huumaavaa vaikutusta. TUPAKOINTIA TULEE EDELLEEN RAJOITTAA Tupakan ja nuuskan käyttöä on syytä rajoittaa ensisijaisesti terveyssyistä: tupakka lisää merkittävästi riskiä sairastua esimerkiksi keuhko- tai sydän- ja verisuonitauteihin. Joka toinen tupakanpolttaja kuolee tupakan aiheuttamaan sairauteen. Tupakan aiheuttamista sairauksista aiheutuu yhteiskunnalle suuria kustannuksia sekä suorina terveysmenoina että menetettyinä työtunteina ja ihmisten heikentyneenä elämänlaatuna. Nikotiini aiheuttaa käyttäjälleen nopeasti voimakkaan riippuvuuden. Tupakointia tulee rajoittaa myös siksi, että jokaisella on oikeus savuttomaan ympäristöön ja puhtaaseen hengitysilmaan. Passiivinenkin tupakointi altistaa haitallisille vaikutuksille. Lisäksi tupakan kasvatus ja valmistus aiheuttavat merkittäviä ympäristöhaittoja. Tupakan kuluttaja tukee esimerkiksi sademetsien hakkuita ja ympäristömyrkkyjen käyttöä. Vihreä liitto on tyytyväinen nykyiseen tiukkaan tupakkalakiin. Suuria muutoksia lainsäädäntöön ei tarvita. Mainonnan täyskiellosta on pidettävä kiinni, sillä se on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi vähentää tupakointia. Täyskieltoa on pyrittävä laajentamaan Euroopan unionin ulkopuolisiin maihin. Tupakan myynnin valvontaa pitää tiukentaa tekemällä myynnistä luvanvaraista keskioluen tavoin. Tarvittava hallinto (tuotevalvontakeskus ja lääninhallitukset) on jo olemassa. Tämä tekee mahdolliseksi perua myyntilupa siltä, joka myy tupakkaa alaikäisille.
3 Tupakasta kerättävä haittavero on perusteltu, sillä korkea hinta hillitsee kulutusta. Mahdollisimman suuri osa tupakan aiheuttamista terveysmenoista tulee jatkossakin kattaa tupakoitsijoilta kerättävillä veroilla. EU:n minimivero tupakkatuotteille tulee nostaa ja se tulee mahdollisimman nopeasti saattaa voimaan myös kaikissa uusissa jäsenmaissa. Tuontikiintiötä unionin ulkopuolisista maista tulee pienentää. Euroopan unionin tupakkapolitiikka on nyt ristiriitaista. Toisaalta unioni on kieltänyt tupakan mainonnan ja osallistunut aktiivisesti kansainväliseen tupakan vastaiseen työhön, mutta toisaalta tupakkaa kohdellaan tavallisena maataloustuotteena. EU:n on toimittava johdonmukaisesti ja luovuttava kaikesta tupakanviljelyn tukemisesta. Lisäksi unionin tulee suunnata kehitysapua tupakan ja huumeiden tuotantoalueille, jotta parannettaisiin köyhien maiden mahdollisuuksia siirtyä muiden maataloustuotteiden tuotantoon. Tupakan salakuljetuksen torjuntaa on tehostettava. Arviolta 30 prosenttia Euroopan unionin alueella myytävistä savukkeista on salakuljetettuja, mikä toisaalta tukee rikollisuutta, toisaalta aiheuttaa jäsenvaltiolle huomattavat verotulojen menetykset. EU:n komissio on nostanut kanteen, jossa eräitä tupakkayhtiöitä syytetään osallistumisesta salakuljetukseen ylimitoitetulla viennillä maihin, joista salakuljetusta harjoitetaan. Suomen tulee tukea prosessia. Nuuska aiheuttaa voimakkaan nikotiiniriippuvuuden ja vakavia terveyshaittoja. Nuuskan myynti Ahvenanmaalla ja Ahvenanmaan lipun alla purjehtivissa aluksissa tulee lopettaa. Urheiluun pesiytyneeseen nuuskan käyttöön tulee puuttua yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. ALKOHOLIONGELMAT KASVAVAT Suomessa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi, minkä takia sen yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Alkoholin runsas käyttö aiheuttaa haittaa niin työ- kuin perhe-elämässä ja myös muissa sosiaalisissa suhteissa. Yksilölle seurauksena on fyysisen ja psyykkisen terveyden ongelmia. Alkoholin kulutuksen kasvu lisää väkivaltarikollisuutta. Alkoholin suurkulutus lisää huomattavasti myös ennenaikaisen kuoleman todennäköisyyttä. Kuitenkin alkoholin kohtuullinen käyttö on osa monien ihmisten sosiaalista kanssakäymistä ja rentoutumista. Perusteita alkoholin kieltämiseen tai ravintolojen yöaukioloaikojen lyhentämiseen ei ole. Kannattanee kuitenkin harkita, tulisiko aamuista alkoholin myyntiä ja anniskelua rajoittaa. Olisi sinänsä suotavaa, että alkoholin merkitys vapaa-ajan vietossa ja alkoholin käyttöön liittyvä sosiaalinen paine vähenisivät. Päihteettömän elämäntavan tulee olla yleisesti hyväksyttyä ja luontevaa. Yleistynyt tapa rahoittaa erilaisia kesä- ja urheilutapahtumia olutteltan tuotoilla arkipäiväistää ja sosiaalisesti ohjaa alkoholin käyttöön. Olisi harkittava, voisivatko kunnat ja valtio ottaa tapahtumia rahoittaessaan huomioon alkoholin myynnin niin, että olutteltan olemassaolo alentaa verorahoitteista tukea. Varsinkaan lapsille ja nuorille tarkoitettuihin toiminta- ja vapaa-ajan ympäristöihin alkoholi ei sovi. Suomalaisten juomatapojen ongelmia ovat humalahakuisuus, suurkuluttajien huomattava määrä ja alaikäisten alkoholinkäyttö. Kulutusta ohjaavat ja hillitsevät toimet on kohdistettava ensisijaisesti näihin ongelmiin. Kulttuurinen muutos tapahtuu hitaasti. Alkoholista aiheutuvat ongelmat eivät hoidu kansan eurooppalaistumisella. Erityisesti lasten ja nuorten juomiseen on puututtava. Lakimuutoksia ei tarvita, kun nykyäänkin alkoholin hallussapito on alle 18-vuotiailta kielletty. Perheiden tulee kantaa päävastuu lastensa
4 vapaa-ajan vietosta. Tämä onnistuu parhaimmin, jos vanhemmilla itsellään on aikaa olla lastensa kanssa. Kodin ohella tarvitaan muun muassa nuorisotyötä tarjoamaan päihteetöntä vapaa-ajan toimintaa. Kaupan tulee tiukentaa alkoholituotteiden myynnin valvontaa. Alkoholin mainontaa pitää jatkossakin voida säädellä tiukasti. Poliisin pitää puuttua ilmeisiin ongelmiin, kuten juopottelusta johtuvaan tai siihen liittyvään häiriköintiin yleisillä paikoilla. Suurkuluttajista merkittävä osa hankkii alkoholinsa muualta kuin ravintolasta. Alkoholin hintojen aleneminen ja lisääntyvä saatavuus lisää kulutusta ja siten myös siitä aiheutuvia haittoja. Haittojen ehkäisyn näkökulmasta esimerkiksi viinien vapauttaminen tavallisiin elintarvikemyymälöihin ei ole järkevää. Matkustajakohtaisten tuontikiintiöiden kasvaminen tulee muodostamaan hyvin suuren ongelman. Suomen tavoitteena on oltava riittävän korkea alkoholituotteiden verotus koko EU:n alueella. Ongelma ei rajoitu vain Helsingin ja Tallinnan välille. Suomalaiset eivät ole ainoita, joiden viinarallia kannattaisi hillitä. Vahvojen alkoholijuomien hinnan alentaminen tulee johtamaan rajuihin kansanterveydellisiin seurauksiin. Vaikka tuontikiintiöt kasvavat, valtaosa Suomessa käytettävästä alkoholista ostetaan jatkossakin suomesta. Veronalennuksen suuntaaminen lähinnä vahvoihin alkoholijuomiin tekee yhdellä iskulla tyhjäksi vuosikymmenten työn alkoholin käytön ohjaamiseksi mietoihin juomiin. Tästä johtuen veronalennus on kohdistettava ennen kaikkea mietoihin alkoholijuomiin. Vahvojen alkoholijuomien hinnan aleneminen mietojen hintoja enemmän tulee johtamaan rajuihin kansanterveydellisiin seurauksiin. Onkin harkittava, kannattaisiko ravintolassa myytävän oluen ja viinin verotusta laskea. Tämä ohjaisi kulutusta miedompiin juomiin valvotuissa oloissa, samalla kun se edistäisi palvelualojen työllisyyttä. Siten yhteiskunnan verotulojen menetys jäisi pienemmäksi. TULOKSELLISEMPAAN HUUMEPOLITIIKKAAN Myös laittomien päihteiden osalta päämääränä tulee olla haittojen minimointi ja käytön vähentäminen. Tarjonnan rajoittamisella yritetään vähentää markkinoilla olevien laittomien päihteiden määrää. Ennaltaehkäisyllä ja valistuksella voidaan vaikuttaa siihen, että mahdollisimman harva päätyisi huumeiden käyttäjiksi. Huumeiden ongelmakäyttäjiä hoitamalla voidaan vähentää niitä haittoja, joita riippuvuus aiheuttaa heille itselleen ja heidän lähimmäisilleen sekä koko ympäröivälle yhteiskunnalle. Tarjonnan rajoittaminen Poliisi- ja tulliviranomaiset pyrkivät vähentämään markkinoilla olevien huumausaineiden määrää, mutta arvioiden mukaan vain noin 3-5 prosenttia aineista saadaan pois markkinoilta. Vankilat toimivat esimerkkinä siitä, kuinka vaikeaa tarjonnan rajoittaminen on. Vaikka vankilat ovat äärimmäisen valvottuja laitoksia, niissä kuitenkin käytetään huumeita. Jos haluaisimme estää huumeiden käytön yksinomaan kontrollitoimilla, yhteiskuntamme tulisi järjestää vielä paremmin vartioiduksi kuin vankilat. Tilannetta vaikeuttavat erityisesti synteettiset huumeet, kuten Suomessa yleinen amfetamiini, joiden valmistus on melko yksinkertaista. Tästä huolimatta poliisin ja tullin työ on arvokasta. Ellei laitonta huumeiden maahantuontia ja kauppaa kontrolloitaisi, tarjonta ja ongelmat kasvaisivat rajusti. Poliisitoimilla on myös oma pelotevaikutuksensa potentiaalisiin huumeiden käyttäjiin. Poliisi ja tulli tarvitsevat riittävästi
5 resursseja, jotta ne pystyisivät vastustamaan häikäilemättömästi toimivan järjestäytyneen huumerikollisuuden leviämistä. Kaikki toimenpiteet huumeiden tarjonnan rajoittamiseksi eivät hyvästä tarkoituksestaan huolimatta toimi tarkoitetulla tavalla. Jos viranomaiset keskittyvät helppoihin tapauksiin ja onnistuvat karsimaan amatöörit alalta, kauppa keskittyy kovien, järjestäytyneiden ja ammattimaisten rikollisliigojen käsiin ja huumerikollisuuden kannattavuus paranee entisestään. Ammattirikollisten tavoitteena ei ole ainoastaan myydä huumeita vaan alistaa asiakas huumeriippuvuuden kautta valtaansa. Osa valjastetaan myymään huumeita ja osa rahoittamaan toimintaa rikoksilla. Esimerkiksi Helsingissä tehdyistä omaisuusrikoksista valtaosa liittyy huumerikollisuuteen. Poliisin rajalliset voimavarat tulee keskittää järjestäytyneen huumerikollisuuden torjuntaan, sillä se on vakava uhka yhteiskunnalle. Poliisille on viime vuosina annettu useita uusia toimivaltuuksia kuten oikeus peitetoimintaan ja valeostojen tekemiseen. Peitetoiminta tulee kohdistaa törkeisiin huumausainerikoksiin ja rikollisuuden kovaan ytimeen. Uusien rikoksentorjuntakeinojen käyttöä on seurattava tarkasti, sillä usein uusilla toimivaltuuksilla on käytännössä tapana venyä. Esimerkiksi pakkokeinolakiin sisältyvää matkustuskieltoa on jo sovellettu paitsi törkeitä huumausainerikoksia tehneisiin myös mielenosoittajiin. Kysynnän vähentäminen Huumeiden ongelmakäyttäjien elämäntarinoissa on paljon yhteistä. Hyvin usein taustalla on rikkoutuneita ja etäisiä ihmissuhteita sekä vanhemmuuden puutetta. Lapsen ja nuoren on vaikea oppia normaalia vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa, jos vanhemmat ja muut hänen lähellään elävät ihmiset eivät näytä siihen mallia. Osa vanhemmista tarvitsee paljon tukea, jotta he voisivat ja jaksaisivat olla vanhempia lapsilleen. Vuorovaikutuksen häiriöt altistavat monille mielenterveyden ongelmille, kuten käytös- ja persoonallisuushäiriöille ja epäsosiaalisuudelle. Jopa 70 prosenttia huumeiden ongelmakäyttäjistä on kärsinyt mielenterveysongelmista jo ennen käytön aloittamista. Mielenterveystyötä tulee kehittää niin, että se toimii myös päihteiden väärinkäyttöä ennaltaehkäisevänä työnä. Ongelmiin puututaan usein aivan liian myöhään. Jos päihteiden käyttö alkaa kolmetoistavuotiaana ja hoitoon tullaan noin kymmenen vuoden kuluttua, siinä on kymmenen vuotta liikaa. Opettajat, nuorisotyöntekijät ja terveydenhuollon henkilökunta tarvitsevat tukea työssään. He tarvitsevat tietoa siitä, kuinka kohdata ja kohdella huumeiden käyttäjiä, miten ohjata käyttäjiä hoitoon jne. Nuorten ympärillä on koko joukko aikuisia, joiden on tunnettava vastuunsa kasvattajina. Sama koskee viihteen, urheilun ja nuorisokulttuurin vaikuttajia, niin idoleita kuin sponsoreita. Asenteet päihteisiin muotoutuvat paljolti heidän kauttaan. Kaiken taustalla on silti kotien suhtautuminen ja sieltä saatavat asennemallit. Koteja on siksi voitava paremmin tukea myös päihteisiin liittyvissä vaikeuksissa ja kasvatustyössä. Huumevalistuksen ongelmana on, että se ei mene menee perille potentiaalisimmille käyttäjille. Osasyy tehottomuuteen on varmasti nykyisessä valistuksessa, joka liian usein sortuu liioitteluun ja pelotteluun. Edes hyvän asian nimissä ei saa liioitella tai valehdella, koska siitä kiinni jääminen vie uskottavuuden ja voi jopa pahentaa tilannetta. On esimerkiksi vaarallista niputtaa hyvin erilaiset huumeet, kuten kannabis ja heroiini yhteen, sillä aika moni nuori tutustuu kannabikseen. Stakesin arvion mukaan noin neljännes vuotiaista suomalaisista on kokeillut kannabista. Kannabiksen väittäminen heroiinin kaltaiseksi voi pahimmillaan johtaa siihen, että heroiinia luullaan kannabiksen kaltaiseksi. Valistuksen tehoa heikentää myös se, ettei kohderyhmien erilaisuutta ole otettu tarpeeksi huomioon. Pitkäaikainen piikkihuumeiden käyttäjä tarvitsee erilaista tietoa kuin huumeisiin ensikertaa törmäävä nuori.
6 Kieltolait eivät ole ongelmattomia Suomessa on 30-luvulta kokemusta alkoholin kieltolaista. Sen edellyttämä valvonta vei kohtuuttomasti yhteiskunnan voimavaroja, mutta alkoholin käyttöä ei kuitenkaan kyetty estämään. Kieltolailla onnistuttiin markkinoilta poistamaan viinit, mutta ei pirtua, eli kieltolaki siirsi kulutusta miedoista vahvoihin päihteisiin. Kieltolaki johti laajaan rikollisuuteen ja alensi yleistä lainkuuliaisuutta. Haitat osoittautuivat hyötyjä suuremmiksi ja kieltolaki kumottiin kansanäänestyksellä. Jos nikotiini tulisi markkinoille nyt, se kiellettäisiin empimättä voimakkaasti riippuvuutta aiheuttavana. Koska tupakointi on Suomessa laajalti levinnyt ja maassa on liki miljoona nikotiinista riippuvaista kansalaista, kukaan ei vakavissaan esitä nikotiinin kieltämistä. Seuraukset olisivat katastrofaaliset. YK:n vuoden 1961 huumausaineyleissopimus, jota Yhdysvallat voimakkaasti tukee, perustuu huumeiden valmistuksen, kaupan ja käytön täyskiellon ja rangaistavuuden periaatteeseen. Sopimuksen pohjalta luotua järjestelmää on viime vuosina arvosteltu voimakkaasti. Sopimus ei ole tuottanut toivottuja tuloksia ja sen on jopa väitetty hyödyttäneen huumerikollisia. Laittomien päihteiden kaupalla rikastunut järjestäytynyt rikollisuus on vakava uhka demokraattisille hallituksille kaikkialla maailmassa, sillä kahdeksaa prosenttia koko maailmankaupan arvosta vastaava rahamäärä valuu rikollisten hallintaan ja kiertää rahanpesun kautta lailliseen talouteen. Kansainvälistä huumekieltojärjestelmää on arvosteltu siitä, että se estää tehokkaampien toimien käytön huumeiden ongelmakäytön haittoihin puuttumiseksi ja että se syö voimavaroja muilta yhteiskunnallisilta toimilta, joilla huumausaineiden kysyntää voitaisiin hillitä tehokkaammin. Monien arvovaltaistenkin tahojen ehdottama huumausaineiden kaupan vapauttaminen ei tuota toivetta toteuta, mutta ei myöskään nykyinen kansainvälinen huumeiden kieltolakijärjestelmä. Kansainvälisen huumekieltojärjestelmän kriitikoiden mielestä tulisikin etsiä täyskiellon ja vapaan kaupan sijasta kolmas tie, jolla päihteet saataisiin paremmin yhteiskunnalliseen kontrolliin. Huumeiden kieltäminen on hyvää huumepolitiikkaa, jos se toimii. Kiellot hyödyttävät vain rikollisia, jos merkittävä osa kansalaisista asettuu kieltoa vastaan ja hakeutuu laittomille markkinoille. Onko pienempi paha laillistaa kannabis kuin pitää se kiellettynä, riippuu mm. käytön yleisyydestä. Esimerkiksi Britanniassa, jossa noin 40 prosenttia nuorisosta on jollakin tavoin kannabiksen kanssa tekemisissä, laillistamisen hyödyt saattavat olla haittoja suuremmat. Suomessa, jossa kannabis vielä on selvästi pienen vähemmistön käytössä, laillistamisesta koituva hyöty voi olla haittoja pienempi. Hollanti laillisti käytännössä kannabiksen myynnin Maan omat viranomaiset pitävät päätöstä onnistuneena, joskin tiedot ovat ristiriitaisia. Hollantilaisten mukaan kovien huumeiden käyttö on vähentynyt eivätkä nuoret käytä Hollannissa esimerkiksi heroiinia enää juuri lainkaan. Hollannissa huumekuolemien määrä oli EU:n huumeviraston tilastojen mukaan vuonna 2001 puolta pienempi kuin Suomessa, vaikka maassa on asukkaita neljä kertaa enemmän. Kannabiksen käyttäjiä maassa on selvästi enemmän kuin Suomessa, mutta vähemmän kuin eräissä muissa Euroopan maissa, vaikka näissä kannabiksen käyttö on kiellettyä. Eräissä maissa kannabiksen kotikasvatus omaan käyttöön on sallittu tai sitä katsotaan läpi sormien, jotta käyttäjät eivät ajautuisi järjestäytyneen rikollisuuden asiakkaiksi. Vihreän liiton mielestä ei ole perusteita laillistaa yhtäkään nykyisin kielletyistä huumeista, koska huumeiden käyttökulttuurit eivät ole Suomessa levinneet niin laajalle, että kieltojen haittavaikutukset ylittäisivät niistä saadut hyödyt. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos esimerkiksi muu Eurooppa valitsee toisen tien.
7 Rikosoikeudelliset seuraamukset Käsitteistöä Depenalisointi tarkoittaisi huumeiden käytön kohdalla sitä, että käyttö pysyisi kiellettynä, mutta siitä ei jaeta rikosoikeudellisia rangaistuksia. Käyttäjiin voidaan soveltaa ns. toimenpiteistä luopumista koskevia säännöksiä tai seuraamukset voivat olla esimerkiksi hallinnollisia. Rikoslaki 50 luku 7 ( /654) Toimenpiteistä luopuminen: Huumausaineen käytöstä ja huumausaineen käyttöön liittyvästä muusta tässä luvussa mainitusta rikoksesta voidaan, sen lisäksi mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) tai tässä laissa säädetään, jättää syyte nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos rikosta on huumausaineen määrä ja laatu, käyttötilanne sekä olosuhteet muutoinkin huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Syyte voidaan myös jättää nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos tekijä on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon. Dekriminalisointi tarkoittaa, että laista poistetaan teon rangaistavuus. Suomessa esimerkiksi hormonien (esimerkiksi anaboliset steroidit) myynnistä ja maahantuonnista rangaistaan, mutta pelkästä käytöstä ei rangaista, jotta rangaistavuus ei estäisi hoitoon hakeutumista. Laillistaminen tarkoittaa jonkin aineen ottamista kokonaan pois rikosoikeudellisen säätelyn piiristä ja siirtämistä esimerkiksi kauppaa säätelevän lainsäädännön piiriin. Laillistaminen voi tarkoittaa myös yhteiskunnan tiukkaan valvontaan ottamista, kuten tapahtui alkoholin osalta Suomessa vuonna Rangaistusmääräysmenettely tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pienten huumausainemäärien hallussapidosta selviää sakoilla samaan tapaan kuin lievässä liikennerikkomuksessa Kysymys huumeiden käytön rangaistavuudesta on erittäin monimutkainen, ja päteviä argumentteja on esitetty sekä rangaistavuuden puolesta että vastaan. Yleistäen voidaan todeta, että minkä tahansa päihteen kieltäminen tuo yleistä hyötyä sen kautta, että kyseisen päihteen käyttö ainakin joidenkin yksilöiden kohdalla vähenee tai estyy. Haittaa taas aiheutuu sitä kautta, että ne, jotka joka tapauksessa käyttävät kyseistä päihdettä, altistuvat käytön myötä muullekin rikollisuudelle. Monet täyskiellon kannattajat pitävät tärkeimpänä perusteenaan sitä viestiä, jonka yhteiskunta antaa säätämällä huumeiden käytön rangaistavaksi. He ajattelevat, että kielto vähentää huumeiden kokeilua ja käyttöä ja näin huumeista aiheutuvat ongelmat jäävät vähäisemmiksi. Jos tämä olettamus pitää paikkansa, se on vankka peruste nykyisen linjan säilyttämiselle. Toisaalta kansainväliset vertailututkimukset väittävät, ettei huumeiden käytön rangaistavuus vaikuta käytön määrään. Euroopassa suuntaus onkin ollut, että käyttäjää ei huumeen käytöstä rangaista. Suomen lisäksi käytöstä rankaisevat nykyisistä EU-maista ainoastaan Ruotsi ja Kreikka. On kuitenkin vaikea ennustaa, miten eurooppalainen liberaali linja istuisi Suomeen.
8 Perustavaa laatua on myös kysymys siitä, miten käyttäjää kohdellaan. Monen mielestä on kohtuutonta rangaista huumeiden käyttäjää, koska se lisää syrjäytymisriskiä ja saattaa estää hoitoon hakeutumista. Tämän ajattelutavan mukaan huumeiden ongelmakäyttäjää ei pitäisi kohdella rikollisena, vaan apua tarvitsevana lähimmäisenä. Käytöstä rankaisemisen onkin todettu johtavan lisääntyviin ongelmiin ja inhimillisen kärsimyksen kasvuun. Esimerkiksi kannabiksen satunnaisestakin käytöstä voi tällä hetkellä olla seurauksena työ- tai opiskelupaikan menetys, sakkoja, merkintä rikosrekisteriin tai jopa vankeutta. Perusteena käytön kriminalisoinnista luopumiselle on käytetty myös sitä, että tämä helpottaisi huumekauppiaiden kiinni saamista. Kun huumeen käyttö ei olisi rikos, käyttäjä voisi todistaa oikeudessa myyjää vastaan. Kun huumeen käyttäjä on lain väärällä puolella aivan samoin kuin huumeita myyvät rikollisliigat, ei poliisin työ ainakaan helpotu. Vaikeuksia tuottaa myös erilaisten päihteiden vertaaminen. Monien asiantuntijoiden mukaan kielletystä huumausaineista esimerkiksi kannabis ei useimmissa tapauksissa ole yhtä vahingollista käyttäjälleen kuin sallitut päihteet alkoholi ja tupakka. Voidaan hyvin perustella, että rangaistavuuden tulisi jotenkin heijastella aineesta yksilölle tai yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Toisaalta emme ole valitsemassa alkoholin ja kannabiksen sallimisen välillä vaan vaihtoehtona ovat joko pelkkä alkoholi tai sekä alkoholi että kannabis. Tähän liittyy ensinnäkin sekakäyttöongelma. Toiseksi alkoholi ja kannabis tuottavat vaikeuksia eri ihmisryhmille yhteensä siis useammalle kuin kumpikaan yksinään. Kysymystä voidaan lähestyä myös järkevän resurssien käytön näkökulmasta. Kaikista tilastoiduista huumausainerikoksista yli puolet on vähäisiä käyttö- tai hallussapitorikoksia. Poliisin rikollisjärjestöjen resursseihin nähden niukkoja voimavaroja tulisikin suunnata rikollisliigojen johtoportaiden kiinni saamiseen, salakuljetuksen ja tukkukaupan vähentämiseen sekä laittomien huumausaineiden myynnillä saatujen varojen jäljittämiseen ja rahanpesun estämiseen. Johtopäätökset Edellä mainituista huumeiden käytön rankaisemattomuuden perusteista tärkein on kysymys hoitoon ohjautumisesta. Vaikka periaatteessa syytteeltä huumausaineiden käytöstä välttyy, jos hakeutuu hoitoon, käytännössä rangaistuksen pelko usuttaa salaamaan huumeongelman. Hoitoon ohjauksen kannalta toimivimpia vaihtoehtoja ovat joko syyttämättä ja tuomitsematta (RL 50 luku 7 ) jättäminen tai lainsäädännön muuttaminen siten, että käytön ja pienten määrien hallussapidon rangaistavuudesta luovutaan (dekriminalisaatio). Huumeiden myyntiä ei tule laillistaa. Edes kannabiksen laillistaminen ei ole ajankohtaista Suomessa. Sen sijaan olisi viisainta seurata muiden EU-maiden esimerkkiä ja pyrkiä erottamaan kannabiksen ja muiden huumeiden markkinat toisistaan esimerkiksi porrastamalla huumeiden myynnistä määrättävät rangaistukset aineen vaarallisuuden mukaan. Jos heroiinin ja kannabiksen myynnistä saa saman rangaistuksen, samalta huumekauppiaalta voi ostaa molempia, jolloin siirtyminen aineesta toiseen helpottuu. PÄIHDEHUOLTO Päihdehuollossa pitää olla kattava ja riittävästi resursoitu toimipisteverkko, jotta ongelmien kanssa painivien olisi helppoa hakea apua. Alkoholin ongelmakäyttöön liittyy usein vaikeita mielenterveyden ongelmia, jotka hoidetaan psykiatristen palveluiden piirissä. Usein nämä tahot
9 toimivat kuitenkin täysin erillään, mikä vaikeuttaa näiden ns. kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitoa ja heikentää hoidon tuloksia. Paikallisesti on joillain alueilla tätä juopaa pyritty kaventamaan perustamalla päihdeongelmaisille omia psykiatrisia yksiköitä, mutta tällaisen palvelun verkko ei ole kattava. Tätä ongelmien rajapinnalla olevaa toimintaa on lisättävä. Psykiatristen häiriöiden hyvä hoito vähentää päihdeongelmiin joutumisen riskiä, kun taas alkoholin runsas käyttö puolestaan ylläpitää ja pitkittää masennusta. Monipuolinen osaaminen päihdehuollossa on tarpeen myös alkoholin aiheuttamien fyysisten ja sosiaalisten seurauksien huomioimiseksi. Sekakäyttäjien suuri määrä aiheuttaa selkeää lisäkoulutuksen tarvetta koko päihdehuoltoon, koska aineiden yhteisvaikutukset ovat hyvin vaikeasti hallittava kokonaisuus. Alkoholiongelman yleisyyden takia on keskityttävä erityisesti avohoitopalveluiden riittävään resursointiin ja laadun kehittämiseen. Alkoholiongelman hoitaminen ei saa kärsiä huumehoidon panostuksista. Laitoshoidon tarjoaminen kaikille ei ole mahdollista ja siihen on päädyttävä vain erityistapauksissa. Vertaisryhmätoiminta on todettu tehokkaaksi ja on tarpeellista myös alkoholistien läheisille. Päihdeongelmaisten hoidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisiin väestöryhmiin, joiden hoidolla on myös ennaltaehkäisevää vaikutusta, kuten esim. alkoholistiperheisiin, joissa on lapsia. Tämä edellyttää lastensuojelun ja päihdehuollon saumatonta yhteistyötä. Projektiluonteisesti on esimerkiksi raskaana olevia päihdeäitejä alettu tukea systemaattisesti, mutta onnistuakseen ennaltaehkäisevä työ vaatii pysyvyyttä projektiluonteisuuden sijaan. Päihdeongelmien tunnistamista ja hoitoonohjausta pitää parantaa yleisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa, työterveyshuollossa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Esimerkiksi alkoholin käytön aiheuttamat sairaudet ovat tänä päivänä yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa % terveydenhuoltoon tulevista hakeutuu hoitoon alkoholin aiheuttamien vaivojen takia, mutta useimmissa tapauksissa alkoholin käyttö peittyy kunniallisempiin nimiin: esimerkiksi päävammoista 70 %, eteisvärinästä 60 % sekä suuri osa verenpaine-, infektio-, vatsa- ja suolistovaivoista on alkoholin aiheuttamaa. Näiden syy-yhteyksien tunnistamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota, sillä alkoholi on terveydenhuollollemme merkittävä kustannusrasite. Arviolta 3-5- prosentilla väestöstä on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö eli ADHD. Se aiheuttaa normaaliväestöön verrattuna kaksinkertaisen riskin päihteiden väärinkäytölle murrosiästä eteenpäin. Häiriön asianmukainen hoito parantaa yksilön toimintakykyä ja puolittaa riskin, jolloin se laskee samalle tasolle kuin muulla väestöllä. Huumeriippuvuuden hoidon voimavaroja on lisättävä. Nykyisellään ne eivät riitä tyydyttämään kasvanutta tarvetta ja kysyntää. Tähän ei kannata sekoittaa moralisointia, sillä huumeiden ongelmakäyttäjistä huolehtiminen on kaikkien etu. Sen lisäksi, että käyttäjien elämänlaatu paranee ja inhimillinen kärsimys vähenee, hoitaminen lisää myös yleistä turvallisuutta, kun huumeiden käytöstä johtuva rikollisuus vähenee. Huumeiden käytön leviäminenkin hidastuu kahdesta syystä. Hoitoon päässyt käyttäjä ei enää rahoita omaa huumeiden käyttöään myymällä huumeita, joten hänen ei tarvitse hankkia uusia asiakkaita. Samalla koko järjestäytyneen huumekaupan kannattavuus heikkenee, kun tuottoisia asiakkaita menetetään. Terveysneuvolapisteiden työ edistää hoitoon hakeutumista madaltamalla kynnystä yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Suonensisäisten huumeiden käyttäjien on saatava jatkossakin vaihtaa käytettyjä neuloja, sillä käyttäjistä noin 80 prosentilla on C-hepatiitti. HIV-tartunnoista yli puolet tuli likaisista neuloista ja ruiskuista, ennen kuin neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmat käynnistyivät kunnolla. Tämän jälkeen näiden tartuntojen määrä on laskenut murto-osaan. Terveysneuvontapisteissä annetaan lisäksi neuvontaa ja autetaan hoitoon hakeutumisessa. Neuvontapisteiden tärkeänä tehtävänä on myös kontaktien saaminen ja ylläpitäminen huumeiden
10 ongelmakäyttäjiin. Myös terveyskeskusten tulisi jakaa puhtaita neuloja ja ruiskuja. Tällä hetkellä työ on kolmannen sektorin varassa. Hoitoresursseja on lisättävä niin, että hoitoon haluava pääsee hoitoon välittömästi. Yleensä ongelmakäyttäjän elämäntilanteessa jonottaminen on täysin mahdotonta. Nuorten kohdalla on kehitettävä varhaisen puuttumisen menetelmiä niin, että päihdekierteessä elävän nuoren tilanteeseen pystytään tarttumaan heti. Pakkohoito on sopiva ratkaisu vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa. Päihdeäiteihin pitäisi voida soveltaa ns. vapaaehtoista pakkoa. Päihteistä riippuvainen äiti voisi tällöin ennakkoon antaa luvan hoitaa itseään pakolla, vaikka hän vieroitusoireiden ilmaannuttua haluaisikin keskeyttää hoidon. Resursseja tulee lisätä sekä lääkkeelliseen että lääkkeettömään hoitoon. Saatavilla tulee olla sekä laitos- että avohoitoa ja niiden erilaisia kombinaatioita. Huumeongelmaiset eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, joten hoidossa tarvitaan jatkossakin erilaisia hoitomuotoja. Se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Esimerkiksi lääkkeellinen korvaushoito tulee kyseeseen vain opiaattiriippuvaisilla. Viime vuosina opiaattiriippuvaisten hoidossa on yleistynyt ns. korvaushoito. Tämä hoitomuoto herätti aluksi kiivasta väittelyä, mutta tutkimukset ovat osoittaneet sen erittäin tulokselliseksi. Korvaushoidossa opiaattien käytön lopettamisesta seuraavia vieroitusoireita torjutaan korvaavilla lääkkeillä, kuten metadonilla ja buprenorfiinilla. Lääkkeet helpottavat vieroitusoireita, mutta niistä ei oikein käytettynä saa sen kaltaista euforian tunnetta, jota huumeista haetaan. Kun vieroitusoireet helpottavat, jää pois tarve hankkia laittomia aineita ja tarve hankkia niihin rahaa huumeiden myynnillä tai omaisuusrikoksilla. Tämä on ensiaskel kohti päihteetöntä elämää. Jotkut joutuvat syömään korvaavia lääkkeitä lopun elämäänsä, mutta pystyvät niiden avulla elämään ns. normaalia elämää. Buprenorfiinia liikkuu myös laittomassa katukaupassa. On tapauksia, joissa huumeiden käyttö on aloitettu buprenorfiinilla. Yhteiskunnan järjestämästä korvaushoidosta lääkkeitä ei katukauppaan valu, koska lääkkeet on nautittava hoitohenkilöstön valvonnassa. Vaikka buprenorfiinin salakauppa on valitettavaa, se on korvannut markkinoilla heroiinin lähes täysin eikä heroiinikuolemia enää juuri esiinny. Todennäköisesti osa katukaupan markkinoista poistuisi, jos korvaushoitoa olisi riittävästi tarjolla. Julkinen terveydenhuolto pystyy hoitamaan vain noin kymmenesosan avuntarvitsijoista. Katukaupasta huolimatta korvaushoitoja tulisi kehittää siten, että potilaat pystyisivät elämään mahdollisimman tavanomaista elämää. Hoitosuhteen vakiinnuttua potilaiden tulisi voida hankkia lääkettä kerralla viikon tarvetta varten. Korvaushoidossa päästään parhaaseen tulokseen kun se yhdistetään psykososiaaliseen kuntoutukseen. Varojen ja poliittisen tahdon puuttuessa korvaushoitoa voidaan käytännössä antaa vain hyvin pienelle osalle sitä tarvitsevista. Pullonkaulana on kallis psykososiaalinen kuntoutus. Kuntoutuksen resursseja tulisikin lisätä, ja kuntoutuksen merkitystä korvaushoitoasetuksessa määritellä nykyistä tarkemmin. Resursseja lisäämällä pystyttäisiin saamaan suurempi joukko käyttäjiä korvaushoidon piiriin. Ylläpitohoito, jossa riippuvuudesta ei edes pyritä pääsemään eroon, tulee kyseeseen esimerkiksi Aidsia sairastavien narkomaanien kohdalla. Ylläpitohoito pitää korvaushoidon tavoin hyväksyä osaksi julkisen terveydenhuollon keinovalikoimaa. Suomessa tulee siirtyä muissa Pohjoismaissa yleistyneeseen käytäntöön, että lääkkeellisen hoidon piiriin pääsee heti, vaikka psykososiaaliseen kuntoutukseen joutuisikin jonottamaan, sillä ei ole mitään järkeä pakottaa huumeriippuvaista laittomien markkinoiden armoille ja rahoittamaan huumeiden käyttöä rikoksilla ja huumekaupalla.
11 Vaikka korvaushoito on hyvin tehokasta, se ei ratkaise koko ongelmaa edes opiaattiriippuvaisten kohdalla. Muiden huumeiden käyttäjille korvaushoitoa ei ole edes tarjolla. Huumeriippuvuus on useimmiten vahvasti myös psykososiaalinen ongelma, jonka synty voidaan nähdä biologisten, sosiaalisten ja psykologisten tekijöiden aikaansaamana. Käyttöä edeltävät usein erilaiset ahdistuneisuus-, tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöt sekä traumaperäiset stressihäiriöt. Nämä ongelmat eivät korjaannu lääkityksellä, vaikka fyysiset oireet tulisivatkin hoidetuksi. Tämän vuoksi tarvitaan myös pitkäkestoista persoonallisuuden eheytymiseen tähtäävää psykososiaalista yhteisöllistä hoitoa. Lääkkeettömän hoidon yleistymisen eräs este on hoidon korkea hinta. Potilaalle tulee taata riittävän pitkäkestoinen jatkohoito. Ajatus, että huumeriippuvainen voisi nopeassa tahdissa fyysisen riippuvuuden hoidettuaan palata elämään ns. tavallista elämää yhteiskunnassa, on monen kohdalla vieras. Rikollisesta ja päihdekeskeisestä alakulttuurista irrottautuminen sekä uuden ihmissuhde- ja toimintaverkoston rakentaminen vie aikaa sekä vaatii tukea sekä ohjausta PÄIHTEET JA TYÖELÄMÄ Työpaikalla ei saa olla päihtyneenä eikä huumaantuneena. Työnantajan tulee saada tietää, jos näin tapahtuu. Tämä periaate on aina koskenut alkoholia ja sen tulee koskea myös huumeita. Työterveyshuollolla on merkittävä rooli päihdeongelmien ehkäisyssä ja varhaisessa toteamisessa sekä sitä kautta työkyvyn ylläpitämisessä. Päihdeongelmaisten hoitoonohjauksesta on saatu hyviä kokemuksia, ja tätä toimintaa on syytä kehittää edelleen. Huumeiden käyttöön on suhtauduttava työterveyshuollossa kuten muihinkin päihteisiin. Erityisen tärkeätä on luoda ja säilyttää luottamuksellinen hoitosuhde työntekijöiden ja työterveyshenkilöstön välillä. Käytettyjen päihdyttävien aineiden valikoiman laajetessa ja niiden sekakäytön lisääntyessä ongelmien kirjo muuttuu, minkä vuoksi työterveyshenkilöstön jatkokoulutusta päihdeongelmista on lisättävä. Työpaikkojen päihdeohjelmia laadittaessa on otettava huomioon myös muiden päihteiden kuin alkoholin ongelmakäyttö. Työnantajalla tulee olla oikeus kieltää päihtyneenä työskenteleminen. Valvonnan suhteen alkoholi eroaa kuitenkin selvästi muista päihteistä. Alkoholipäihtymys on helposti havaittavissa, ja veren alkoholipitoisuuden mittaamiseen on olemassa hyviä menetelmiä. Muiden päihteiden aiheuttamaa huumaustilaa on vaikeampaa havaita. Toistaiseksi ei edes ole olemassa luotettavia ja halpoja seulontatestejä, joilla voisi havaita, onko tutkittava näytettä otettaessa juuri päihtymystilassa huumausaineen vaikutuksesta. Huumetestit poikkeavat alkoholipuhallutuksesta siinä, että ne paljastavat paitsi sen, onko työntekijä testaushetkellä huumeiden vaikutuksen alaisena myös sen, onko hän käyttänyt huumeita jopa viikkoja aikaisemmin. Noin satatuhatta suomalaista on käyttänyt huumeita viimeisen kahdentoista kuukauden aikana. Olisi taloudellisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti kestämätöntä sulkea huumeita joskus kokeilleet työmarkkinoiden ulkopuolelle. Siksi tietoa siitä, että työntekijä on joskus vapaa-aikanaan käyttänyt huumeita, ei saa päästää työnantajan tietoon. Oman ongelmansa muodostaa se, että luotettavaa ja halpaa testiä ei ole olemassa. Testit antavat enemmän vääriä positiivisia kuin oikeita positiivisia tuloksia, ja jatkotestiin joutuminenkin voi jo leimata. Mikäli seulontakokeet yleistyvät, yleistyy myös tieto siitä, miten niissä huijataan, jolloin käytössä ei ole minkäänlaista halpaa testiä esimerkiksi liikenteessä käytettäväksi. On myös vaarana, että testaamisen yleistyminen ohjaa laittomien huumeiden käyttäjät esimerkiksi virtsatesteissä
12 pitempään havaittavan kannabiksen käytöstä kovempiin huumeisiin, joiden käytön jäljet poistuvat elimistöstä jo muutamassa vuorokaudessa. Sopivasti valittu perjantai-illan huume eivät välttämättä näy veri- tai virtsatestissä enää maanantaiaamuna. Huumetestien laajamittaista seulontakäyttöä työpaikoilla ei voida pitää perusteltuna. Mikäli työntekijöitä rekrytoitaessa käytettäisiin laajalti testejä, jotka paljastavat huumeiden käytön jopa useita kuukausia aikaisemmin, seurauksena monet huumeita satunnaisesti kokeilleet työuraansa aloittelevat nuoret jäisivät työelämän ulkopuolelle. Työntekijöiden seulontatestausta voidaan pitää hyväksyttävänä vain laissa selkeästi määritellyissä tapauksissa. Testaamiseen ja tulosten tulkintaan tulee käyttää vain terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joita koskee tässäkin suhteessa salassapitovelvollisuus. Työnantajalla ei ole oikeutta saada tietoonsa testien tulosta, vaan ainoastaan terveydenhuollon ammattilaisen lausunto uuteen tehtävään valitun henkilön tai testatun työntekijän soveltuvuudesta työtehtäväänsä. Jos huumetestissä havaitaan näyttöä päihteiden käytöstä, työterveyshuollon on pyrittävä ohjaamaan työntekijä hoitoon työsuojelun tai työterveyden toimintasuunnitelman mukaisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointia ei edistetä oppilaitoksissa tehtävillä laajamittaisilla huumetesteillä. Yksittäistapauksissa testejä voidaan käyttää, jos testin tekeminen on oppilaan kokonaisedun mukaista. Olennaista lasten ja nuorten huumetestauksessa on, että oppilasta ei leimata eikä jätetä yksin mahdollisten ongelmiensa kanssa. On varmistettava, että yksittäisten oppilaiden tiedot eivät päädy muiden kuin terveydenhuoltohenkilökunnan tietoon. Huumeidenkäytön paljastuttua hoitoonohjauksen on tapahduttava ripeästi ja joustavasti, oppilaan kokonaisedun kannalta parhaimmalla tavalla. PÄIHTEET JA VANKILA Vangeista merkittävällä osalla on päihdeongelma. On tärkeää kehittää lainsäädäntöämme sekä lisätä vankeinhoidon koulutusta ja resursseja niin, että päihdeongelmaa voitaisiin hoitaa nykyistä yleisemmin jo rangaistuksen aikana tai rangaistuksen sijaan. On myös kokonaistaloudellisesti ajatellen järkevämpää aloittaa päihdehoito jo vankeusaikana henkilön ollessa joka tapauksessa laitoksessa. Vankilassa aloitetun päihdehoidon jatkaminen vapaudessa on taattava. Nuorten rikoksentekijöiden kohdalla pitää aktiivisesti kehittää rangaistusmenetelmiä, joiden tavoitteena on pikemminkin hoito ja yhteiskuntaan palauttaminen kuin rangaistus. Esimerkiksi kokeiluna toteutettu nuorisorangaistus pitää ottaa vakinaiseksi seuraamukseksi rangaistusjärjestelmään. Nuorisorangaistus on vuotiaille nuorille tarkoitettu rangaistus, joka koostuu nuorisopalvelusta ja valvonnasta. Palvelu voi olla esimerkiksi palkatonta työtä tai sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä. Valvonnan keskeisenä sisältönä ovat nuorten kanssa käytävät keskustelut heidän rikoksistaan sekä rikollisesta käyttäytymisestä. Nuorisorangaistus pitää voida määrätä suoritettavaksi myös mielenterveys- tai päihdehoitona. Myös aikuisten rikoksentekijöiden kohdalla on aloitettava sopimushoidon kokeilu. Sopimushoito on tarkoitettu sellaisille rikoksentekijöille, joilla rikoksen syynä on vahva päihteiden käyttö. Sopimushoidossa määrättyä rangaistusta ei suoriteta vankilassa vaan siihen erikseen suunnitelluissa hoitolaitoksissa. Kokeiluun on löydyttävä rahat, niin että se voidaan aloittaa suunnitelmien mukaan vuoden 2004 alusta.
- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos
Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten
LisätiedotPÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA
PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotHuumausainepoliittinen koordinaatioryhmä
Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %
LisätiedotPäihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku
Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat
LisätiedotKannabis ja laki - suojelee ja syrjäyttää?
Kannabis ja laki - suojelee ja syrjäyttää? Kim Kannussaari Koulutussuunnittelija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Miten puhua kannabiksesta hanke (hanketta rahoitetaan TE-määrärahoista) Rikoslaki 50 luku Rikosoikeudellisesti
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotLiberalisoituuko huumepolitiikka? Elina Kotovirta neuvotteleva virkamies, VTT sosiaali- ja terveysministeriö
Liberalisoituuko huumepolitiikka? Elina Kotovirta neuvotteleva virkamies, VTT sosiaali- ja terveysministeriö Legal terms applied to drug control (EMCDDA) Offence level Users Suppliers Criminal, punished
LisätiedotPäihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015
Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa
LisätiedotPÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!
PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten
LisätiedotMielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007
Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan
LisätiedotOpiaattikorvaushoito
Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia
LisätiedotTerveysneuvontapäivät Diakonissalaitos Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri
Terveysneuvontapäivät Diakonissalaitos 13.11.2018 Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri Huumeiden käytön ja haittojen vähentäminen Sota huumeita vastaan on hävitty Rankaisemisella ja rajoituksilla
LisätiedotHuumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli
Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi
LisätiedotTUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA
TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen
LisätiedotJÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU
JÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU Keskustele hetki Mikä jäätelö, karkki tms. on sinun mielestäsi hyvää? Voiko jäätelöstä tai karkista tulla riippuvaiseksi? Miksi? Miksi ei? MITÄ RIIPPUVUUKSIA TEILLÄ ON? Riippuvuus
LisätiedotSUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto
Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen
LisätiedotKANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN JOKA VIIDES SUOMALAINEN ON KOKEILLUT KANNABISTA
TOSITIETOA KANNABIS KANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN Kannabis heikentää ja lamaannuttaa keskushermoston toimintaa. Kannabis vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Osaa
LisätiedotSuomi, Sinä ja päihteet
Suomi, Sinä ja päihteet Asiaa päihteistä maahanmuuttajille Tule mukaan Päihdetyö Tältä se näyttää: Tähän se johtaa: Kännissä olet ääliö. Suomi ja päihteet Ehkäistään Hoidetaan Laki ohjaa Silti: Nuoria
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA
Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA 2014 MUUNTOHUUMEET Mitä ovat muuntohuumeet? Muuntohuumeet ovat useimmiten tunnetuista huumausaineista muunneltuja aineita, joita käytetään päihtymistarkoituksessa.
LisätiedotALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA
Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media
LisätiedotKuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu
Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,
LisätiedotPäihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen
Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotPUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä
LisätiedotAlkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja
LisätiedotMistä ja miten asiakkaat tavoitetaan
Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
LisätiedotTervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja
Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue
LisätiedotAjankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012
Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti
LisätiedotOta kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen!
Ota kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen! [kunnan nimi] / [alueen nimi] PÄIHDETILANNEKYSELY Kyselyllä kartoitetaan kunnan asukkaiden päihteisiin, tupakka- ja nikotiinituotteisiin (savukkeet,
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2011 1 212 LAUSUNTO ALOITTEESTA EUROPEAN CITIES AGAINST DRUGS - JÄRJESTÖSTÄ EROAMISESTA Terke 2011-690 Esityslistan asia TJA/15 PÄÄTÖS Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta
LisätiedotKANNABIS (JA MUUT HUUMEET) VALISTAJAN HAASTEENA - PÄIVÄN YHTEENVETO. Neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, VTT Sosiaali- ja terveysministeriö
KANNABIS (JA MUUT HUUMEET) VALISTAJAN HAASTEENA - PÄIVÄN YHTEENVETO Neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, VTT Sosiaali- ja terveysministeriö Erilaisia aineita Erilaisia käyttötapoja Erilaisia ikäryhmiä
LisätiedotNuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen
Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen
LisätiedotEhkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä
Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä
LisätiedotOulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni
Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotEHYT ry:n eduskuntavaalikampanja
EHYT ry:n eduskuntavaalikampanja Kampanjan tavoite Ennakkoäänestys kotimaassa: 3. - 9.4.2019 Vaalipäivä: 14.4.2019 Eduskuntavaaleissa 2019 EHYT ry:n tavoite on, että niin ehkäisevän työn kuin ehkäisevän
LisätiedotLainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle
Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja
LisätiedotHuumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija
Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt
LisätiedotKOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA
KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi
LisätiedotPäihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014
Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
Lisätiedot"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5
"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.
LisätiedotTupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä
Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden
LisätiedotONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.
ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein
LisätiedotSyrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotEhkäise päihdeongelmat ajoissa
Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotOpioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011
Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,
LisätiedotSuurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi
Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotSavuton työpaikka osa työhyvinvointia
Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset
LisätiedotPykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus
Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotNUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012
NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi
LisätiedotValomerkki toimintamalli
Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...
LisätiedotTiedon keruusta ja käsittelystä vastaa [kyselyn järjestävän paikallisen organisaation/kunnan nimi].
Ota kantaa kunnan päihdetilanteeseen! KUNNAN PÄIHDETILANNEKYSELY Kyselyllä kartoitetaan KUNNAN NIMI asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen
LisätiedotPäihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus
Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus
LisätiedotPäihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet
Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet Teuvo Arolainen 21. Päihdetiedotusseminaari Päihteet ja väkivalta Bad Ems, Saksa 9.9.2006 Alkoholi ongelmana Klaus Mäkelän (1976) mukaan alkoholin käyttö jäsentyy
LisätiedotKorvaushoitoasiakkaiden osallisuuden lisääminen
Korvaushoitoasiakkaiden osallisuuden lisääminen Irina Köntti 15.6.2017 Korvaushoito Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä
LisätiedotAlkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin
Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotVankien tupakointi vankeuslain muutoksessa
Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Erityisasiantuntija, VTT Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos, Keskushallintoyksikkö VI Valtakunnalliset Tupakka ja terveys -päivät 3.12.2014 Tupakointi vankien
LisätiedotTyössä vai työkyvyttömänä
Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotKysely päihdeasioista kaupungin asukkaille
Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol
LisätiedotRoad Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen
Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,
LisätiedotMiten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?
Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet
LisätiedotEI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA
HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä
LisätiedotPäihteiden käyttö muu haitallinen käyttäytyminen terveys sosiaalinen tilanne voimavarat hoito
TILANNEARVIO - Millainen tilanteesi on nyt? Päihteiden käyttö muu haitallinen käyttäytyminen terveys sosiaalinen tilanne voimavarat hoito Tilannearvio auttaa sinua oman tilanteesi tarkastelussa ja arvioinnissa
LisätiedotTurpakäräjät
Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa
LisätiedotRiippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.
Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:
LisätiedotLaki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä
LisätiedotSeinäjoen päihdetilanne -kysely
Seinäjoen päihdetilanne -kysely 9 8 8,77 1. Sukupuoli 7 6 63 4 1 17,9 14 1 1,28 Mies Nainen Muu En halua vastata 7 6 4 2. Ikä 6 4 3 3 3 3 3 3 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
LisätiedotKannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.
Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT ry on vahva ehkäisevän päihdetyön toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi ja joka kokoaa
LisätiedotOlavi Kaukonen Espoo 17.10.2014
Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen
LisätiedotAloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.
Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain
LisätiedotRattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotTekemättömän ehkäisevän työn hinta
Tekemättömän ehkäisevän työn hinta Ehkäisevä työ kuuluu kaikille 19.6.2017, Lahti kehittämispäällikkö Jaana Markkula Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö 19.6.2017 Markkula 1 Tekemätön työ näkyy haittoina
LisätiedotEOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf
Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö
LisätiedotMiten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia
Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini
Lisätiedot