PERHESUOJAA. päihteitä vastaan. Susanna Rainio, Seija Sihvola ja Arja Rimpelä. Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHESUOJAA. päihteitä vastaan. Susanna Rainio, Seija Sihvola ja Arja Rimpelä. Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos"

Transkriptio

1 PERHESUOJAA päihteitä vastaan Susanna Rainio, Seija Sihvola ja Arja Rimpelä Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos 1

2 Kuva: Antero Aaltonen Kannen ulkoasu: Matti Vartiala Tämän kirjasen julkaisuun on saatu tukea Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahoista Painopaikka: Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere

3 Perheellä on merkitystä Hyvät vanhemmat... 5 Mitä tiedät lasten tupakoinnista ja alkoholin käytöstä?... 9 Uskotko näihin väittämiin? Lapsi muuttuu nuoreksi Nuori kyseenalaistaa sanomamme Ulkonäöllä viestitetään Perhe suojaa Kerro omat mielipiteesi päihteistä Perheenjäsenten päihteiden käytöllä on merkitystä Tupakointia ja alkoholin käyttöä koskevat säännöt Sääntöjen rikkomisen seuraukset Anna lapsesi testata sinua Kodin ja koulun yhteistyö Ulkopuoliseen paineeseen vaikuttaminen Myönteisten vaikutteiden saaminen ystäviltä Päihteet mediassa Perhesuojaa testi

4 4

5 Hyvät vanhemmat Jokaiselle vanhemmalle oman lapsen hyvinvointi on sydäntä lähellä. Niin varmasti myös teille. Haluatte hänelle kaikkea hyvää ja toivotte, että tulevaisuus tuo myötätuulta tullessaan. Lapsenne vanhempana teillä on paljon vastuuta, mutta vastuu on pitkälti myönteistä. Kasvatus on aina vastavuoroista ja siinä kasvaa ja kehittyy myös aikuinen. Kasvatustyö ei tänä päivänä kuitenkaan ole helppoa. Ympäröivä maailma on monimutkaistunut ja suorituspaineet ovat kovat. Turvan tarttumapinta on vähentynyt ja moni lapsi on hukassa, ei pelkästään itsensä kanssa vaan sekoittaa hämmennyksissään myös muiden elämää. Päihteet, joilla tarkoitetaan tupakkaa, alkoholia, nuuskaa, impattavia aineita, huumeita ja lääkkeiden väärinkäyttöä, ovat tulleet lasten arkeen. Ne ovat monessa mielessä uhkia. Suomalaisnuorten, niin kuin nuorten kaikkialla maailmassa, yleisimmin käyttämät päihteet ovat tupakka ja alkoholi. Niiden käyttö on huomattavasti yleisempää kuin huumeiden käyttö ja sen vuoksi myös niiden haitat ovat suurempia. Tupakka ja alkoholi ovatkin vakiinnuttaneet paikkansa ihmisten 5

6 arjessa niin lujasti, että lapset ja nuoret luulevat niiden käytön olevan luonnollinen osa aikuistumista. Siksi tämä Perhesuojaa -opas keskittyy juuri niihin. Päihteiden käyttöä voi onneksi ehkäistä. Teillä lapsenne vanhempina on suuri mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen mielikuva lapsellenne päihteistä muodostuu ja miten hän niihin varttuessaan suhtautuu. Voitte luoda vahvaa perhesuojaa, sillä perhe todellakin suojaa monelta uhkalta. On tärkeää, että te molemmat riippumatta siitä, asutteko samassa tai kenties eri osoitteessa olette kiinnostuneita tästä aiheesta, otatte aktiivisen roolin päihteiden käytön ehkäisyssä ja keskustelette aiheesta keskenänne. Tämä opas auttaa teitä erityisesti lapsen yläkouluun siirtymisen vaiheessa ja antaa käytännön vinkkejä, miten toimia tukea antavana aikuisena ja miten käyttää kasvattajan valtaa viisaasti. Ikävuodet ovat aikaa, jolloin viimeistään kannattaa alkaa keskustella tupakointiin ja alkoholin käyttöön liittyvistä asioista. Keskustelu on erityisen tärkeää, sillä lapset eivät ole tottuneet keskustelemaan päihteistä aikuisten, etenkään omien vanhempiensa kanssa. Päihteisiin liittyy monia tärkeitä keskustelunaiheita: niiden haitat, kodin säännöt, lainsäädäntö, ongelmakäyttö, riippuvuus jne. Mitä avoimemmin aroistakin asioista puhutaan, sitä parempi. Todennäköisesti lapsenne ei vielä ole kokeillut päihteitä. Valitettavasti kuitenkin kuka tahansa lapsi voi joutua tilanteeseen, jossa niitä tarjotaan ja käytetään. Perhesuojaa -opas tarjoaa koko perheelle keinoja, joiden avulla käsitellä tupakointiin ja alkoholin käyttöön liittyvää painostusta ja ongelmia. 6

7 Mikäli lapsenne on jo kokeillut tupakointia tai juonut alkoholia, tai kenties tupakoi ja käyttää alkoholia jo säännöllisesti, Perhesuojaa voi auttaa pysäyttämään niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuvia vakavampia haittoja, riippuvuutta ja käytön vakiintumista. Tämä opas pohjautuu suomalaiseen ja kansainväliseen tieteelliseen tutkimustietoon lasten tupakoinnista ja alkoholinkäytöstä sekä perhekeskeisistä toimintatavoista, joilla on osoitettu olevan erityistä merkitystä päihteidenkäytön ehkäisyssä. Tutkimustieto on muokattu käytännönläheiseksi toimintamalliksi perhesuojan toteutumiseksi. Faktatietoa Lasten ja nuorten tupakoinnista ja alkoholin käytöstä on paljon tietoa. Tutkimusten mukaan 12-vuotiaat (6-luokkalaiset) ovat vielä melko untuvikkoja tupakoinnin ja alkoholinkäytön suhteen, mutta 7. luokalle siirryttäessä tilanne muuttuu nopeasti. Valtakunnallisen Nuorten terveystapatutkimuksen (2007) mukaan: 12-vuotiaista tytöistä 10 % ja samanikäisistä pojista 16 % on kokeillut tupakointia. Tupakkariippuvuus kehittyy monelle nuorelle hyvinkin nopeasti, jo muutaman kokeilukerran jälkeen. Riippuvuus on luonteeltaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta. Noin joka viides (19 %) vuotias tupakoi päivittäin. 7

8 Nuuskakokeilut yleistyvät 14 vuoden iässä, etenkin pojilla (7 % pojista). Nuuska aiheuttaa erittäin voimakkaan riippuvuuden. Alkoholin käyttö on vielä harvinaista 12-vuotiaiden keskuudessa, mutta 14-vuotiaista monet ovat jo tutustuneet alkoholiin juoden sitä vähintään kerran kuukaudessa (19 % tytöistä ja 13 % pojista). Juomatavat ovat valitettavan usein suomalaisnuorilla humalahakuisia, mikä altistaa nuoria monille haitallisille seurauksille, kuten esimerkiksi tapaturmille. 14-vuotiaista tytöistä 6 % ja pojista 4 % juo itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa. Alkoholinkäytön aloittamisiällä on todettu olevan merkitystä alkoholin käyttöön aikuisiällä. Mitä nuorempana alkoholin käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin alkoholia käytetään usein ja runsaasti myös aikuisiässä. 8

9 Mitä tiedät lasten tupakoinnista ja alkoholin käytöstä? Ympyröi mielestäsi oikea vaihtoehto oikein/väärin väittämien osalta. 1. Oikein Väärin Ne lapset, joiden vanhemmat tupakoivat ja juovat alkoholia, käyttävät näitä päihteitä vähemmän kuin ne, joiden vanhemmat eivät lainkaan tupakoi tai juo alkoholia. 2. Oikein Väärin Ne lapset, jotka tupakoivat, kokeilevat myös huumeita todennäköisemmin kuin ne, jotka eivät tupakoi lainkaan. 3. Oikein Väärin Huumeiden käytöstä johtuvat kuolemat ovat nuorilla yleisempiä kuin alkoholinkäytöstä johtuvat kuolemat. 4. Oikein Väärin Useimmat lapset eivät välitä siitä, mitä mieltä heidän vanhempansa ovat heidän tupakoinnistaan tai alkoholinkäytöstään. 5. Oikein Väärin Merkittävä osa nuorista aloittaa alkoholinkäytön ollessaan vuotiaita. 9

10 6. Oikein Väärin Nuuska ei aiheuta riippuvuutta. 7. Oikein Väärin Useimmat aloittavat tupakoinnin 18. ikävuoden jälkeen. 8. Oikein Väärin Mitä varhaisemmin tupakointi ja alkoholin käyttö alkaa, sitä todennäköi semmin nuorelle ilmaantuu myös muita ongelmia. 9. Oikein Väärin Lapset eivät kanna huolta vanhempiensa tupakoinnista. Vastaukset löytyvät sivulta

11 Vastaukset 1. Väärin. Nuoret omaksuvat asioita mallista ja siitä mitä vanhemmat tekevät. Tupakoivien ja alkoholia juovien vanhempien lapset käyttävät muita useammin näitä päihteitä ja myös muita päihteitä. Mitä enemmän lähiympäristössä on esimerkiksi tupakoivia roolimalleja, sitä todennäköisemmin myös nuori alkaa tupakoida. 2. Oikein. Tupakoivat nuoret kokeilevat ja käyttävät huumaavia aineita moninkertaisesti useammin kuin tupakoimattomat nuoret. 3. Väärin. Tilastokeskuksen kuolemansyytilastojen mukaan vuotiaiden nuorten yleisimmät kuolinsyyt ovat tapaturmat ja itsemurhat. Alkoholi on merkittävin myötävaikuttava tekijä useimmissa nuorten kuolemaan johtaneissa tapaturmissa (auto-onnettomuudet, myrkytystapaturmat, väkivalta, hukkumis-, palo- sekä paleltumakuolemat). 4. Väärin. Se, mitä mieltä vanhemmat ovat alkoholista, tupakasta ja 11

12 nuuskasta on erityisen tärkeää nuorille, vaikka he joskus saattavatkin osoittaa välinpitämättömyyttä vanhempien mielipiteitä kohtaan. Vanhempien antaman mallin rinnalla vanhempien asenteet ja suhtautuminen päihteisiin ovat ratkaisevia. Tutkimuksista tiedetään, että ne nuoret, joiden vanhemmat sallivat tupakoinnin tai humalajuomisen ja suhtautuvat niihin välinpitämättömästi, tupakoivat ja ovat humalassa muita nuoria useammin. 5. Oikein. Ikäkausi vuotta on juuri se ikävaihe, jolloin alkoholikokeilut yleistyvät merkittävästi. 6. Väärin. Kuten tupakointi, myös nuuskan käyttö aiheuttaa nuorille voimakasta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta. Nikotiinin aiheuttama fyysinen riippuvuus on sitä voimakkaampaa, mitä nuorempana vakituinen tupakointi tai nuuskaaminen alkaa. Nikotiinilla on huomattava tupakan ja nuuskankäyttöä vahvistava vaikutus jo hyvin varhaisista kokeiluista alkaen ja siten nikotiiniriippuvuus voi joillekin kehittyä jo muutaman kokeilukerran jälkeen. Nikotiiniriippuvuus on voimakkuudeltaan verrattavissa huumeriippuvuuksiin ja siitä eroon pääseminen on nuorille yhtä vaikeaa kuin aikuisille. 12

13 7. Väärin. Tupakointi alkaa lähes poikkeuksetta yläkouluiässä eli ennen 18. ikävuotta. Ikävuodet ovat aikaa, jolloin tupakoinnin alkamisen todennäköisyys on suurinta. Tupakoinnin alkamisen todennäköisyys vähenee iän myötä ja on erittäin pieni enää 18. ikävuoden jälkeen. 8. Oikein. Mitä nuorempana tupakointi ja alkoholin käyttö aloitetaan, sitä suurempi riski on, että nuoret ajautuvat myös muunlaisiin ongelmiin, kuten koulunkäynti vaikeuksiin, suojaamattoman seksin harrastamiseen tai muihin päihdyttävien aineiden käyttöön liittyviin ongelmiin. 9. Väärin. Tutkimusten mukaan, lapset kantavat suurta huolta vanhempiensa terveydestä, jos he tupakoivat. 13

14 Uskotko näihin väittämiin? Lapsille, jotka tupakoivat ja juovat alkoholia, voi aiheutua monia haitallisia seurauksia. Osa ongelmista voi ilmetä välittömästi tai lyhyellä aikavälillä, osa vasta kuukausien tai jopa vuosien kuluttua. Lapsi saattaa kohdata ongelmia henkilökohtaisissa ystävyyssuhteissaan. Lapsen koulunkäynnissä voi ilmetä oppimis- ja ihmissuhdevaikeuksia. Lapsi voi joutua onnettomuuteen tai väkivallan uhriksi. Lapsi saattaa kokeilla myös huumeita. Lapsi saattaa väärinkäyttää lääkkeitä päihtymistarkoituksessa. Lapsi saattaa ajautua suojaamattoman seksin harrastamiseen tai joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Lapsi voi syyllistyä rikokseen. Lapsella saattaa ilmetä tunne-elämän häiriöitä. Lapsen fyysinen kehitys voi hidastua. Lapsella saattaa esiintyä vakavia terveysongelmia. Lapselle voi tulla myös muita riippuvuuksia. 14

15 Tutkimustietoa Ihmissuhdeongelmat Nuorilla, jotka tupakoivat ja juovat alkoholia, on usein henkilökohtaisissa ihmissuhteissaan muita enemmän vaikeuksia. He saattavat menettää ystäviään, eristäytyä perheestään ja joutua hankaluuksiin vanhempiensa, opettajien tai muiden aikuisten kanssa. Kouluelämän vaikeudet Tupakointi ja alkoholin käyttö yhdistyvät muistihäiriöihin, haluttomuuteen menestyä koulussa, luvattomiin koulupoissaoloihin, uniongelmiin ja huonoon keskittymiskykyyn tekijöihin, jotka vaikuttavat koulutyöskentelyyn, halukkuuteen jatkaa opintoja ja pärjäämiseen myös tulevaisuudessa. Onnettomuudet Alkoholin juomisesta aiheutuvan harkintakyvyn ja kontrollin alentuminen johtavat siihen, että monet tutut liikkumismuodot muuttuvat vaarallisiksi. Pyöräily, rullaluistelu, skeittailu, laskettelu, surffaus jopa kävely päihtyneenä liikuttaessa riski kasvaa välittömästi. Nuoret, ja erityisesti pojat, ottavat myös helpommin erilaisia temppuiluriskejä alkoholin vaikutuksen alaisena. 15

16 Muiden päihteiden, kuten huumeiden, käyttö Nuoret, jotka tupakoivat ja juovat alkoholia, ovat tutkimusten mukaan muita alttiimpia kokeilemaan ja käyttämään muitakin päihdyttäviä aineita, kuten huumeita tai lääkkeitä päihtymistarkoituksessa. Seksikokemukset Alkoholi heikentää harkintakykyä. Sen vuoksi nuoret, jotka juovat alkoholia, ajautuvat muita useammin esimerkiksi suojaamattomiin yhdyntöihin. Hankaluudet virkavallan kanssa Runsaaseen alkoholin käyttöön voi pahimmassa tapauksessa liittyä ilkivaltaa, väkivaltaisuutta tai näpistelyä. Harkintakyvyn pettäessä myös leikkimielisiksi tarkoitetut tempaukset voivat johtaa rikoksiin (nimikylttien varastamiset, omaisuuden vahingoittaminen, töhriminen jne). Tunne-elämän häiriöt Tupakoinnin ja alkoholin käytön on havaittu liittyvän masennusoireisiin ja masennukseen. Nuoret voivat kokea alakuloisuutta ja masennusta ja sen seurauksena alkavat tupakoida ja juoda alkoholia, eli hakevat päihteistä ratkaisua, lohtua ja mie- 16

17 lihyvää. Toisaalta näiden päihteiden käyttö voi myös ennustaa masentuneisuutta. Jos nuoret välttävät arkielämän vaikeuksien ja pettymysten käsittelyä käyttämällä aina päihteitä selviytymiskeinonaan, he eivät ehkä koskaan opi elämänhallinta- ja selviytymistaitoja elämässään. Fyysisen kehityksen hidastuminen Tupakoinnin ja alkoholin vaikutukset ovat nuorilla voimakkaampia kuin aikuisilla. Niiden käyttö voi hidastaa kehitystä, esimerkiksi pituuskasvua ja keuhkojen sekä aivojen normaalia kehitystä. Niillä voi lisäksi olla monia tieteelle vielä tuntemattomia haittavaikutuksia elimistöön. Tupakoivat ja alkoholia käyttävät nuoret ovat usein myös fyysisesti vähemmän aktiivisia ja huonommassa kunnossa kuin muut keskimäärin. Vakavat terveyshaitat Tupakointi ja alkoholin käyttö voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia ja jo niiden kokeilut altistavat riippuvuuden syntyyn. Tupakka aiheuttaa sydäntauteja, syöpää ja keuhko-ongelmia sekä voimakkaan riippuvuuden. Alkoholi vaurioittaa pysyvästi aivohermosolujen toimintaa ja maksaa. Nuuska altistaa suu- ja kurkunpääsyövälle ja aiheuttaa hampaiden kiinnityskudosten löystymistä sekä voimakkaan riippuvuuden. Nouseva terveyshaitta on myös lihavuus säännöllisesti alkoholia käyttävät saattaavat lihoa pelkästaan alkoholista saaadun ylimääräisen energian vuoksi. Alkoholi voi myös heikentää ravintoaineiden imetymistä. 17

18 18

19 Lapsi muuttuu nuoreksi Lapsuuden siirtymävaihe varhaisnuoruuteen alkaa noin vuoden iässä. Se on elämänvaihe, joka on täynnä myllerrystä ja muutosta. Niin pitää ollakin sen myötä lapsesta tulee itsenäinen ja vähitellen oman tiensä kulkija. Irtiotto vanhemmista on toisilla voimakkaampaa kuin toisilla. Jokainen on oma persoonansa, eikä kaikilla välttämättä ole suuria murrosiän muutoksia lainkaan. Lapsen aikuistumisessa on tärkeää erottaa ruumiillinen aikuistuminen ja psykososiaalinen aikuistuminen toisistaan. Nykylapset aikuistuvat ruumiillisesti varhaisemmin kuin vanhempansa. Murrosikäisten kasvupyrähdys, kuukautiset ja siemensyöksyt alkavat noin vuotta nuorempina kuin luvuilla useimmiten vuoden iässä. Suuret yksilöjen väliset erot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan. Kasvupyrähdys ja muut muutokset voivat alkaa jo 10 vuoden iässä, mutta myös vasta vuotiaana. Pojat varttuvat ruumiillisesti aikuisuuteen keskimäärin lähes vuoden tyttöjä myöhemmin. Vaikka ulkonäkö aikuistuu aikaisempia sukupolvia varhemmin, se ei tarkoita sitä, että lapset kypsyisivät myös psyyk- 19

20 kisesti ja sosiaalisesti nopeammin aikuisiksi luvun lapset kypsyvät ottamaan aikuisen vastuuta omasta elämästään keskimäärin hieman vanhempina kuin aikaisempien sukupolvien lapset. Poikkeuksellisen pitkä lapsuus on ihmiselle lajityypillisesti ominaista. Lasten ja nuorten kehityksen, mielenterveyden ja hyvinvoinnin tutkijat ovat vakavasti huolestuneita lasten liian varhaisesta sosiaalisesta aikuistamisesta. Lapsesi käy murrosiän vaiheet läpi joka tapauksessa. Ota joskus vaikealtakin tuntuva elämänvaihe myönteisenä haasteena vastaan. Muutu myös itse: ole valppaampi, mutta samalla ymmärtäväisempi. Lapsesi tarvitsee sinua erityisen paljon juuri myllerrysten aikana, vaikka ei sitä sinulle näytäkään. Nuori kyseenalaistaa sanomamme Aikuisten kyseenalaistaminen sekä neuvojen ja kritiikin vastustaminen ovat kaikki osa murrosiän kehitystä. Nuoret alkavat ajatella loogisemmin ja pohdiskelevat yhä enemmän tulevaisuuttaan. Tämän seurauksena he kyseenalaistavat ne uskomukset ja arvot, jotka ovat siihen asti hyväksyneet. Nuoret tarvitsevat kuitenkin yhä vanhempiaan, heidän tukeaan ja hyväksyntäänsä. Samalla he pyrkivät löytämään tasapainon itsenäisyyden ja riippuvuuden välillä, mutta eivät aina tiedä, miten se onnistuisi. Tämä osaltaan selittää nuoren ristiriitaisen käytöksen; nuoret saattavat välillä olla hyvinkin uhmakkaita, mutta seuraavassa hetkessä taas ymmärtäväisiä ja kilttejä. 20

21 Tuskin missään muussa elämänvaiheessa ystävyyssuhteet ovat yhtä tärkeitä ja läheisiä kuin nuoruudessa. Nuoret saattavat viettää tuntikausia jakaen ajatuksiaan ja kokemuksiaan toisten nuorten kanssa. Sähköinen viestintä mahdollistaa katkeamattoman kontaktin ja virtuaalitodellisuus tekstiviestit, mese, chat, Facebook tekevät keskustelun mahdolliseksi myös tuntemattomien kanssa. Oleminen muiden nuorten kanssa auttaa nuoria jäsentämään asioita, joita he kokevat. Sen vuoksi nuoret saattavat kokea kielteisenä kaiken sen, mikä erottaa heidät ystävistään. He haluavat olla hyväksyttyjä ystäviensä keskellä. Se on eräs syy, mikä saattaa johtaa tekemisiin, joita he eivät välttämättä sisimmässään tahdo. Tupakointi ja alkoholin juominen saattavat olla hyväksytyksi tulemisen rituaaleja. Ulkonäöllä viestitetään Nuoret kommunikoivat kehonsa avulla. Toisaalta he kokevat epävarmuutta muuttuvasta kehostaan, toisaalta he kokevat vallantunnetta omaan kehoonsa. Sitä käytetään hyödyksi ja joskus kehoon liittyvä valta viedään äärimmäisyyksiin. Hius-, vaate-, meikkaus-, lävistys- tatuointi-ynnä muut kokeilut ovat osa nuoren fantasiamaailmaa ja yritystä löytää itseään. Nuoren kiinnostukseen omaa kehoa kohtaan kannattaa suhtautua tyyneydellä, jopa huvittuneisuudella. Vaikka nuoren ulkonäkö olisi kuinka hurja hyvänsä, sitä ei kuitenkaan saa koskaan halventaa. Pystytukka muuttuu kyllä aikanaan tavan- 21

22 omaiseksi ja lävistykset vähenevät kaikella on aikansa. On hyvä, jos voitte myönteiseen sävyyn keskustella ulkonäköön liittyvistä asioista ja uskallatte kertoa omat mielipiteenne. Oikeus mielipiteensä on kaikilla samanlainen ja jokaisen mielipidettä on kunnioitettava. Painiskellessaan identiteettiensä kanssa nuoret saattavat antaa itsestään hyvinkin epäjohdonmukaisen kuvan. Sanat ja teot ovat yhtenä päivänä yhtä, toisena toista. Tämä kaikki on osa normaalia nuoruuden muutosprosessia. Olemalla tietoinen lapsesi fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista muutoksista, ymmärrät paremmin, mitä vaiheita lapsesi on läpikäymässä ja mitä tekemistä niillä on tupakoinnin ja alkoholinkäytön kanssa. 22

23 Perhe suojaa Perheellä on aina ollut suurin vaikutus lapsen aikuiseksi kehittymiseen. Nykyaika on kuitenkin tuonut perheen rinnalle myös muita tekijöitä, jotka ohjaavat lapsen identiteetin muodostumista. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa televisio, radio, Internet, lehdet, pelit ja monet muut. Myös kansainvälistymisellä on vaikutuksensa. Vaikka perheen vaikuttajan rooli on hienokseltaan heikentynyt, tupakoinnin ja alkoholin käytön suhteen niin ei ole. Perheellä on edelleen vahva vaikutus lapsen päihdekäyttäytymiseen. Perhe suojaa monella tavalla. Tärkeintä on ymmärtää perheen voima ja kunnioittaa sitä. Siitä voimasta syntyy perhesuojaa. Perhe, joka toimii hyvin yhdessä, on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jolla nuoren päihteettömyyttä voidaan tukea. Toisaalta, yksi elämäsi vaativimmista, mutta samalla suurenmoisimmista tehtävistä on olla kannustava vanhempi nuorelle. Perhesuoja on keskusteluhetkiä, toisten kuuntelemista, välittämistä ja myötäelämistä. Hyvä tapa oppia keskustele- 23

24 Koski P. (2006): Merkitysten ristiaallokossa? suhde terveyteen, alkoholiin ja liikuntaan rakentuu sosiaalisissa maailmoissa. Kirjassa: Puuronen A. (toim.) Terveystaju. Nuoret, politiikka ja käytäntö. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 63. Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere maan nuoren kanssa on opetella hyvä kuuntelemisen taito. Anna nuoren huomata, että kuuntelet häntä kaikissa asioissa. Varmistu siitä, että kuuntelet tarkasti ja kunnioitat hänen mielipiteitään myös silloin, kun olet eri mieltä. Siten opit parhaiten tietämään, mitä nuori tietää ja tuntee. 24

25 Säilytä katsekontakti osoittaaksesi, että todella kuuntelet. Käytä rohkaisevia sanoja hienoa, hyvä, ok, mielenkiintoista, jännä kuulla, kerro lisää ja esitä kysymyksiä pitääksesi keskustelua yllä. Keskustelu katkeaa helposti liiallisella neuvomisella. Käyttäytymällä kuin tietäisit vastaukset kaikkiin kysymyksiin, tai pakottamalla muut hyväksymään omat mielipiteesi ja olemalla liian kriittinen, voit pilata koko kontaktin. Ne ovat varmoja tapoja saada nuori sulkemaan korvansa. Ole avoin ja tietyllä tavalla myös nöyrä keskustellessasi lapsesi kanssa. Erinomainen keino nuorten kanssa keskustellessa on ottaa eräänlainen ulkopuolinen tuomarin asenne. Tuomari kuuntelee aina kumpaakin osapuolta. Ajattele, että sinä olet toinen osapuoli ja lapsesi on toinen. Olette tasavertaisia niin ihmisinä kuin keskustelukumppaneinakin. Jos otat nuoren huolenaiheet vakavasti, hän todennäköisesti kuuntelee sinua, kun sinä puolestasi puhut hänelle jostain itsellesi tärkeästä asiasta. Niiden perheiden, joissa vuorovaikutussuhteet ja avoin keskustelu perheenjäsenten välillä toimii, nuoret tupakoivat ja juovat alkoholia muita vähemmän. Keskinäisen kiintymyksen osoittaminen on myös tärkeää. Jokainen nuori pitää hellästä ja aidon lämpimästä koskettelusta. Fyysinen koskettaminen on tärkeää myös pojille, vaikka he eivät sitä aina näytäkään. Isät ovat äitejä huonompia koskettelutaidoissa ja erityisesti kun kyseessä on poika. Sen vuoksi isien on hyvä opetella fyysisen koskettamisen taitoja ja osoittaa niitä myös pojilleen. Välittämisestä ja hellyydestä huolimatta ristiriitoja tulee joka perheeseen joskus. Yrittäkää välttää riitoja, joissa osa- 25

26 puolet huutavat toisilleen tai nimittelevät toisiaan. Rumat sanat pahoittavat mielen, on sitten kyse aikuisesta tai lapsesta. Rauhoittakaa tilanne omalla hyväksi koetulla tavallanne ja mikä tärkeintä, antakaa anteeksi. Osoittamalla kiintymyksesi, tuen ja hyväksynnän, suojelet lastasi päihteiden käytöltä. Perheen yhteinen ajanvietto on yksi parhaimmista keinoista suojata lasta päihteiden käytöltä. Nykyajan perheet voivat olla kiireisiä, mutta silti löytyy monia tapoja, joiden avulla perhe voi olla yhdessä. Yritä osallistaa nuori mukaan perheen arkiaskareisiin kuten ruoanlaittoon, ostoksille tai siivoushommiin. Anna lapselle myös järjestelyvastuuta juhlien ja tapaamisten organisoimiseksi. Tärkeää on myös varata perheellenne aikaa, jolloin voitte mennä yhdessä elokuviin, urheilukilpailuihin, konsertteihin ym. tai vaikka ulos syömään. Jos nuorella on jo suunniteltua menoa, älä yritä sotkea hänen suunnitelmiaan omilla ehdotuksillasi. Perheenä toimiminen ei aina ole helppoa, mutta yhteenkuuluvuuden tunteen rakentaminen on tärkeää. Kun vietätte aikaa yhdessä, lapselle puhuminenkin on helpompaa. Opitte näkemään toisenne ihmisyyden eri rooleissa: perheenjäsenenä, harrastajana, naapurina ja yhteiskunnan sosiaalisena jäsenenä. Pyri rakentamaan nuoren kanssa asioita, joilla vahvistetaan koko perhettä. Kun teillä on hauskaa yhdessä, tuet nuorta päihteettömyyden tiellä. 26

27 Kerro omat mielipiteesi päihteistä Vanhempien ja lasten avoimet keskustelut tupakasta ja alkoholista sekä niiden käyttöä koskevista säännöistä auttavat lasta pysymään niistä erossa. Nuoret välittävät paljonkin siitä, mitä heidän vanhempansa ajattelevat. Kerro lapsellesi, että koska välität hänestä hyvin paljon, siksi sinulle on tärkeää, ettei hän sekaannu päihteisiin missään muodossa. Etsi tilaisuuksia puhua näistä asioista lapsesi kanssa. Luontevia hetkiä löytyy helposti televisiota katsellessa, koulusta puhuttaessa tai kun näet jonkun juovan alkoholia tai tupakoivan. Kun keskustelet lapsesi kanssa tupakoinnista ja alkoholinkäytöstä, ole vilpitön, avoin ja teeskentelemätön, ilman syyttelyä tai vihantunteita. Anna myös lapselle mahdollisuus kertoa itse oma näkemyksensä ja suunnata keskustelua häntä kiinnostaviin asioihin. Lapsia saattaa kiinnostaa myös itse kertoa, mitä he tietävät päihteistä, millaista painostusta he ovat kokeneet tai millaisia pelkoja heillä on. Valmistaudu myös vastaamaan lapsen esittämiin kysymyksiin omasta päihteiden käytöstäsi. Keskustele lapsen kanssa päihteidenkäyttöön liittyvistä haitoista. Keskustelkaa myös asioista, joita muiden nuorten juominen ja tupakointi saattavat aiheuttaa, kuten ongelmia koulussa, virkavallan kanssa tai onnettomuuksiin joutuminen. Kerro lapsellesi, miksi sinulle on erityisen tärkeää, että hän ei käytä päihteitä. 27

28 Perheenjäsenten päihteiden käytöllä on merkitystä Lapset omaksuvat tupakoinnin ja alkoholinkäytön mallit sekä niihin suhtautumisen kotoa. Mikäli vanhemmat perheenjäsenet tupakoivat, käyttävät nuuskaa tai juovat alkoholia, sitä suuremmalla todennäköisyydellä myös perheen nuoremmat alkavat käyttää niitä. Vaikka jotkut perheenjäsenet tupakoisivat tai joisivat alkoholia, tuskin haluat lapsesi käyttävän näitä. Siksi onkin tärkeää, että kerrot lapselle omat mielipiteesi päihteidenkäytöstä. Keskustele lapsesi kanssa siitä, miksi et halua hänen käyttävän päihteitä. Varmistu myös siitä, ettet tiedostamattasi rohkaise lasta tupakointiin tai alkoholin käyttöön esim. pyytämällä häntä kotona hakemaan sinulle olutta tai tupakkaa tai kaupassa poimimaan olutlaatikon ostoskärryynne. Jos kotonanne on alkoholijuomia - niin kuin useimpien kotona on kerro lapsellesi, että nämä eivät missään tilanteessa ole lasta varten. Niitä ei oteta, ei anneta muille eikä niitä juoda. Osa vanhemmista laittaa alkoholijuomat lukittuun kaappiin estääkseen lapsia pääsemästä niihin käsiksi. On kuitenkin hyvä osoittaa selvästi luottamusta lapseen ja sanoa se myös ääneen: Minä luotan siihen, että sinä et näihin koske. 28

29 Tarkista kuitenkin ensin omat tapasi Joskus vanhemmat saattavat tiedostamattaan edistää lapsen päihteiden käyttöä. Lue alla oleva lista ja ruksaa asiat, joita olet vanhempana joskus tehnyt. Pyytänyt lasta tuomaan sinulle tupakka-askin. Pyytänyt lasta hakemaan sinulle jääkaapista olutta, siideriä ym alkoholia. Sallinut vieraiden tupakoida sisällä talossa. Juonut runsaasti alkoholia juhlissa, joissa lapsesi on läsnä. Jättänyt kertomatta lapselle, mitä ajattelet lasten tupakoinnista ja alkoholinkäytöstä. Sanonut jotakin sen kaltaista kuin Nyt täytyy saada rööki tai Nyt olisi paukku paikallaan, kun olet ollut väsynyt, stressaantunut tai kiukkuinen. Ottanut alkoholia ja sen jälkeen lähtenyt ajamaan autoa tai venettä Jos merkkasit yhdenkin ruksin, mieti mitä muutoksia sinä ja muut perheenjäsenet voisitte tehdä varmistaaksenne, että ette omalla toiminnallanne edistä lapsen tupakointia ja alkoholin käyttöä? 29

30 30

31 Tupakointia ja alkoholin käyttöä koskevat säännöt Nuoret tarvitsevat rajoja, aivan kuten pienet lapset. Monet nuoret eivät tiedä, onko kotona sääntöjä, koska niitä ei ole tehty selväksi eikä niistä ole keskusteltu tarpeeksi. Sinun täytyy päättää, millaiset säännöt sopivat parhaiten juuri teidän perheellenne. Keskustelkaa vanhempina keskenänne aiheesta ja tehkää alustavia päätöksiä, miten juuri teidän kodissanne toimitaan. Ottakaa sitten nuori mukaan keskusteluun ja pitäkää perhekokous. Aloittaessanne yhteistä keskustelua, kerro aluksi, miksi on tärkeää, ettei nuori tupakoi eikä juo alkoholia. Mitä avoimemmin aiheesta puhutaan, sen parempi. Yhdessä toimiva perhe asettaa selkeät säännöt, valvoo niitä ja varmistaa, että nuori ymmärtää sekä säännöt että niiden rikkomisen seuraukset. Samanaikaisesti myös vastuuta on osattava antaa runsaasti ja luotettava nuoren kykyyn ymmärtää asian vakavuus hänen oman hyvinvointinsa kannalta. Keskustelkaa jokaisesta ehdotuksesta erikseen. Kuuntele nuoren kysymykset ja huolenaiheet niihin liittyen. Tehkää yhdessä päätökset säännöistä ja seurauksista, jos sääntöjä ei noudateta. 31

32 Liiallinen kontrollointi ei kuitenkaan ole viisasta. Luota siihen, että nuori pystyy ottamaan vastuuta niin itsestään kuin muistakin. Kannusta nuorta itsenäisyyteen ja yksilöllisyyteen, mutta osoita, että perheen sääntöjä tulee noudattaa. Ne nuoret, joiden kotona päihteiden käytöstä on selkeät säännöt, tupakoivat ja juovat alkoholia muita vähemmän. Sääntöjen rikkomisen seuraukset Yksi parhaista palkinnoista on kertoa nuorelle, kuinka ylpeä olet siitä, että hän ei polta tupakkaa tai juo alkoholia. Toinen hyvä tapa on antaa nuorelle tunnustusta hänen kypsyydestään tässä päätöksessä. Jotkut vanhemmista antavat nuorelle lisäetuja tai pieniä palkintoja, kuten mahdollisuuden viettää kavereiden kanssa enemmän aikaa tai vaikka lähteä jollekin matkalle. Voit antaa nuorelle myös pienen rahapalkinnon tai lahjan sääntöjen noudattamisesta. Palkinto on hyvä antaa vasta sitten, kun nuori on riittävän vanha, ja jolloin päihdekokeilut tuskin enää alkavat eli esimerkiksi 18-vuotiaana. Kun laadittuja sääntöjä rikotaan, tulee seurausten olla johdonmukaisia ja sellaisia, joita voit oikeasti panna täytäntöön. Esimerkkejä seurauksista ovat vaikka lisätyöt ja kännykän tai tietokoneen käytön kieltäminen. Aikuisilla ja nuorilla on päihteisiin liittyen erilaiset säännöt ja oikeudet. Lain mukaan lapset eivät saa ostaa tupakkaa eikä alkoholia alle 18-vuotiaana. Jotkut kodin säännöistä saattavat koskea sekä aikuisia että lapsia, toiset taas vain lap- 32

33 sia. Alkoholia koskevat säännöt saattavat olla erilaisia kuin tupakointia koskevat säännöt. Jotkut säännöt muuttuvat lapsen varttuessa. Yhdessä perheessä toimivat säännöt eivät välttämättä toimi toisessa perheessä. Alla on esimerkkejä päihteisiin liittyvistä säännöistä. Niitä voi käyttää keskustelun pohjana ja muokata niistä juuri teidän perheellenne sopivat. Esimerkkejä tupakointia ja alkoholin käyttöä koskevista säännöistä: Ei koskaan tupakointia, ei edes kokeiluja. Ei koskaan nuuskakokeiluja eikä nuuskan käyttöä. Ei alkoholia, paitsi kirkossa ripille pääsyn ja ehtoollisen yhteydessä. Ei alkoholia lukuun ottamatta maistiaisia kotona tai juhlissa aikuisten seurassa. Ei alkoholia ennen 18. ikävuotta. Ei mennä koskaan sellaisen auton kyytiin, jonka kuski on juonut vähänkään alkoholia. Ei jäädä sellaisiin juhliin, joissa muut nuoret juovat alkoholia tai tupakoivat. Perheen vanhemmat lapset eivät saa tarjota alkoholia tai tupakkaa nuoremmille sisaruksille. 33

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- INFO

LUOKKAKILPAILU- INFO LUOKKAKILPAILU- INFO me emme polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton Suomi 2040

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE HELSINGIN YLIOPISTO KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE TÄSTÄ ALKAVAT VARSINAISET KYSYMYKSET 1. Milloin ja missä synnyitte?

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Perustiedot selvityksestä

Perustiedot selvityksestä Perustiedot selvityksestä Selvitys on STM:n rahoittama ja Helsingin kaupungin Klaari-toiminnan koordinoima. Vastaukset kerätty verkkokyselynä koulupäivän aikana Helsingin ja Vantaan 10-18-vuotiailta koululaisilta

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN JOHDANTO Kouluista ja oppilaitoksista tukea nuorten tupakoinnin lopettamiseen Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monenlaista terveyden

Lisätiedot

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Nimi: Päivämäärä: Vastaa alla oleviin kysymyksiin, jonka jälkeen voidaan jatkaa aiheesta keskustellen. Mistä rikoksesta/rikoksista sinut tuomittiin viimeksi? Milloin, missä

Lisätiedot

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Maria Kaisa Aula Neuvolapäivät 3.11.2010 Helsingissä 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 21 vuotta Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot