Turvallinen elinympäristö on hyvän elämän edellytys

Transkriptio

1 TAPATURMAPÄIVÄ KAMPANJAKIRJE TOUKOKUU 2004 Turvallinen elinympäristö on hyvän elämän edellytys Ihmisen hyvinvointi perustuu arjen turvallisuuteen. Elämästä voi nauttia täysipainoisesti vaaroja ennakoiden ja siten, että tilanne pysyy hallinnassa. Tässä meillä suomalaisilla on vielä oppimista. Sen osoittavat suuret tapaturmalukumme. Meillä sattuu huolestuttavan paljon tapaturmia. Erityisesti koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa olemme eurooppalaisessa vertailussa huonolla sijalla. Tapaturmien ehkäisyä mietitään usein vasta sitten, kun tapaturma on jo sattunut. Moni tapaturma sattuu humalassa. Humalatila heikentää arviointi- ja suorituskykyä ja lisää näin tapaturma- ja onnettomuusriskejä. Erityisen riskialttiita ovat ikävä kyllä suomalaiset miehet. Humalassa tapaturmiin kuolleista miesten osuus on 80 %. Heistä suurin osa on vuotiaita. Hyvin osuvasti on todettu monen traagisen onnettomuuden, kuten hukkumisen tai palokuoleman yhteydessä, että kyseessä on yksinäisen miehen viimeinen hätähuuto. Naisten alkoholinkäyttö on myös lisääntymässä, joten on ennustettavissa, että myös naisten tapaturmariskialttius lisääntyy. Tämän vuoden valtakunnallisen, koko tapaturma-alan yhteisen teemapäivän aiheena on alkoholi ja tapaturmat. Tapaturmapäivä järjestetään yhteistyössä alkoholiohjelman kanssa. Päivän teema on hyvin ajankohtainen. Valtioneuvosto on periaatepäätöksessään määritellyt alkoholipoliittiset linjaukset. Alkoholiohjelma kokoaa yhteistyöhön laajan joukon kumppaneita valtionhallinnosta, kunnista, kirkoista, kansalaisjärjestöistä ja elinkeinoelämästä. Yhteinen päämäärämme on alkoholista aiheutuvien haittojen vähentäminen yhteiskunnassamme. Yksi tärkeä päämäärä on vähentää onnettomuus- ja tapaturmariskejä. Tässä on turvallisuusalan ja päihdealan toimijoilla hyvä yhteistyön paikka. Nostamalla tapaturmariskit esille voidaan päihdetyötä kehittää, ja samalla kertaa turvallisuusalan toimijat hyötyvät päihdealan asiantuntemuksesta. Meillä elää hyvin sitkeästi myytti humalaisentuurin suojaavasta vaikutuksesta. Haastattelututkimuksessa noin 40 % vastanneista totesi, että humalaisentuuri suojaa tapaturmilta. Tämän harhaluulon taakse voidaan myös paeta vastuuta itsestään ja lähimmäisistä. On todella tärkeää rikkoa tämä myytti ja tuoda esille tosiasiat aivan päinvastaisesta tilanteesta. Tapaturmapäivä tarjoaa hyvän mahdollisuuden tähän. Toivon, että Tapaturmapäivä perjantaina rakentaa yhteistyötä eri tahojen välille ja nostaa suomalaisten tietoisuuteen ennen kaikkea hyvät keinot ja mahdollisuudet vähentää tapaturmia ja onnettomuuksia. Turvallista Tapaturmapäivää Liisa Hyssälä Peruspalveluministeri, Sosiaali- ja terveysministeriö 1

2 Tapaturmapäivä Suomalainen, älä nyt loukkannu. Tapaturmapäivää vietetään tänä vuonna 13. elokuuta. Tässä kirjeessä on Tapaturmapäivän yhteistyötahoille aineistoa paikallisten tapahtumien ja tiedotuksen tueksi. Toivottavasti mahdollisimman monet tahot eri paikkakunnilla järjestäisivät päivän aikana tapahtumia ja tiedonvälitystä yhteistyössä eri organisaatioiden, toimialojen ja hallintokuntien välillä. Toivomme, että ilmoitatte järjestämistänne tilaisuuksista etukäteen, jotta voimme koota listaa Tapaturmapäivän www-sivuille. Tilaisuuksista voi ilmoittaa sähköpostilla Päivän teemana on tänä vuonna tapaturmat ja alkoholi. Päivän slogan on Suomalainen, älä nyt loukkaannu. Kesällä tapahtuu paljon tapaturmia, joista monissa alkoholi on mukana tavalla tai toisella, mm. hukkumisissa, tulipaloissa, myrkytyksissä ja liikenteessä. Tämänvuotinen teemapäivä osuu koulun alkuun, jota jotkut nuoret juhlistavat viikonloppuna kokoontumalla yhteen ja mukaan otetaan usein alkoholia. Elokuu on vielä vilkasta veneily- ja mökkeilyaikaa, joten viikonlopun liikenne on erittäin vilkasta. Perjantai 13. päivä on hyvä ajankohta pysähtyä miettimään alkoholinkäytön riskejä ja turvallisuutta. Radiomainonta ja lehti-ilmoitukset Tapaturmapäivän valtakunnallinen yhteistyöryhmä toteuttaa teemapäivän kampanjaviestintää tiedotusvälineissä. Paikallisradioissa kuuluu radiotietoiskuja. Teemapäivän ilmoituksia näkyy iltapäivälehdissä ja suurimmissa päivälehdissä Tausta-aineisto Tämän kirjeen liitteenä on tyypillisimmistä tapaturmista taustatietoa ja ehkäisyvinkkejä. Mukana on myös Tapaturmapäivän juliste. Tapahtumia varten on mahdollista tilata jaettavaksi postikortteja ja julisteita oheisella tilauslomakkeella. Lomakkeen voi toimittaa Terveyden edistämisen keskukseen Leena Åhmanille, puh , faksi , sähköposti: Pelastustoimen tilaukset Pelastusalan Keskusjärjestöstä puh , faksi , Korttimalli on nähtävissä myös 2

3 Tiedottaminen Valtakunnallinen tapaturmayhteistyöryhmä julkaisee lehdistötiedotteen tapaturmapäivää edeltävällä viikolla. Tiedotteen jakelu on hyvin laaja ja se kattaa valtakunnallisten ja maakuntien tiedotusvälineiden lisäksi myös useimmat paikallislehdet. Paikallisten tilaisuuksien järjestäjien toivotaan olevan myös itse aktiivisia ja tiedottavan paikallisesti teemapäivän tapahtumista. Valtakunnallinen tapahtuma Valtakunnallinen tapahtuma järjestetään Hyvinkäällä Suomen Rautatiemuseon alueella klo Tapaturmapäivän aikana yleisöllä on vapaa pääsy tutustumaan museoon. Päivän ohjelmassa on mm. turvalaitteiden esittelyä, toimintanäytöksiä, musiikkia, turvallisuustehtäviä jne. Kahvitarjoilu aikuisille ja mehua lapsille tunnelmallisessa pakarituvassa ja yli 100 vuotta vanhassa pihamiljöössä. Hyvinkää hyväksyttiin ensimmäisenä suomalaisena kuntana kansainväliseen Safe Community verkostoon viime syksynä. Lisätietoja verkostosta Tietolähteitä Lisätietoja löytyy tapaturmapäivän verkkosivujen ( lisäksi yhteistyöryhmään kuuluvien organisaatioiden verkkosivuilta. Liikenneturvallisuustilastoja löytyy osoitteesta Paloturvallisuustietoa löytyy osoitteesta ja Muita hyviä tietolähteitä ovat Työsuojelun tietopankki Turvallisuusteko Vuoden 2004 Turvallisuusteko palkinnon saaja julkistetaan tapaturmapäivänä Vuoden 2003 Turvallisuusteko palkinto myönnettiin Keravan kaupungille tunnustuksena pitkäjänteisestä turvallisuustyöstä. Lisätietoja 3

4 Tapaturmapäivä 2005 Vuonna 2005 Tapaturmapäivää vietetään www-sivut Uusi osoite on Antoisaa ja turvallista teemapäivää ja hyvää yhteistyötä kaikille tapaturmapäivän toimijoille! Tapaturmapäivää järjestävät sosiaali- ja terveysministeriön terveys- ja työsuojeluosastot, sisäasiainministeriön pelastusosasto, liikenne- ja viestintäministeriö, Pääesikunta, Kuluttajavirasto, Stakes, Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Turvatekniikan keskus, Terveyden edistämisen keskus, Liikenneturva, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Marttaliitto, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto ja Suomen Kuntaliitto. Tätä kirjettä on lähetetty monille tapaturmien ehkäisytyötä tekeville tahoille kuten terveyskeskuksille ja asemille, terveyskasvatuksen yhdyshenkilöille, sosiaalitoimistoille, kuntien terveystarkastajille ja kuluttajaneuvojille, työterveysasemille, kansanterveysjärjestöille, sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksille, työsuojeluhenkilöstölle, palokunnille ja pelastusalan järjestöille, vakuutusyhtiöille, Liikenneturvan alueyksiköille ja kuntien liikenneturvallisuustyöryhmille, kirjastoille sekä järjestäjätahojen valtakunnallisille sidosryhmille. 4

5 Valtakunnallinen tapaturmayhteistyöryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö terveysosasto Ylitarkastaja Merja Söderholm Sosiaali- ja terveysministeriö työsuojeluosasto Ylitarkastaja Hannu Tapola Sisäasiainministeriö pelastusosasto Ylitarkastaja Maija Peltokangas Liikenne- ja viestintäministeriö Yli-insinööri Juha Valtonen Pääesikunta Insinööri Veikko Kalliomäki Kuluttajavirasto Toimituspäällikkö Anneli Pacius Stakes Projektisihteeri Sari Kautto Työterveyslaitos Tutkimusinsinööri Pia Perttula Työturvallisuuskeskus Projektikoordinaattori Päivi Rauramo Turvatekniikan keskus Viestintäpäällikkö Willy Toiviainen Terveyden edistämisen keskus Suunnittelija Kaarina Tamminiemi Marttaliitto Suunnittelija Teija Jerkku Liikenneturva Yhteyspäällikkö Varpu Tavaststjerna Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viestintäpäällikkö Liisa Joutsi Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto Tiedotuspäällikkö Joona Vuorenpää Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto Työturvallisuustutkija Mika Tynkkynen Suomen Kuntaliitto Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen

6 TAPATURMAT JA ALKOHOLI Suomalaisille sattuu vuosittain lähes miljoona tapaturmaa Joka viidennelle (19 %) vuotiaalle suomalaiselle ( henkilölle) aiheutui vuonna 2003 fyysinen vamma tapaturmasta tai väkivallasta Joka vuosi yli suomalaista joutuu tapaturmaan, joihin liittyy alkoholi Alkoholiin liittyviin tapaturmiin joutuvat yleensä nuoret miehet. Ikäryhmässä vuotiaat joka kolmas mies ilmoittaa joutuneensa tapaturmaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tapaturmista, joissa alkoholi on mukana noin puolet on kaatumisia ja liukastumisia. Tavallisimpia alkoholinkäyttöön liittyviä tapaturmia ovat erilaiset venähdykset ja ruhjeet, haavat, palovammat sekä luunmurtumat Osa tapaturmista syntyy oman humaltumisen seurauksena ja osa välillisesti väkivaltaisuuden kautta Alkoholi oli myötävaikuttavana tekijänä joka kolmannessa tapaturmaisessa kuolemassa Vuonna 2002 päihdyksissä tapaturmaan kuoli 844 henkilöä, joista 338 kuoli alkoholimyrkytykseen Vuonna 2002 lähes kaikki saunan kuumuuteen kuolleet olivat päihtyneitä. Joka toinen tulipalossa kuollut, hukkunut ja kylmään jäänyt, oli alkoholin vaikutuksen alainen. Hukkumisista tapahtui päihdyksissä 60 % Alkoholiin liittyviin tapaturmiin kuollaan nuorempina kuin tapaturmiin muutoin Alkoholimyrkytyskuolleisuus painottuu keski-ikäisiin ja ikääntyviin miehiin Alkoholin aiheuttamat tapaturmat edellyttävät usein pitkäkestoista sairaalahoitoa, joka on yhteiskunnalle kallista. Seuraukset saattavat olla uhrille vakavat, varsinkin kallovammojen yhteydessä, ja usein päihtynyt aiheuttaa vammoja paitsi itselleen myös muille. Kansanterveysohjelman Terveys 2015 yhtenä päätavoitteena on alentaa nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta kolmanneksella 1990-luvun lopun tasosta. Jo 0,35 promillen veren alkoholipitoisuus nostaa tapaturmariskiä selvästi. Puolen promillen humalatilassa onnettomuusriski on jo 3 5 kertainen ja puolentoistapromillen humalassa moninkymmenkertainen. 6 Lähteet: Suomalaisen turvallisuus 2003 Tilastokeskuksen kuolemansyytilasto Uhritutkimus 1997 Terveyssanomat 6/03 Humala ja sen haitat, Duodecim 112 (1996)

7 HUMALAISENTUURI SUOJAA USEIN TAPATURMILTA? Suomalaisten suhtautumista turvallisuuteen on tutkittu Tapaturmat, väkivalta, rikollisuuden pelko tutkimuksessa, Tilastokeskus Tutkimuksesta kävi ilmi, että myytti humalaisentuurista elää vielä vahvana suomalaisten mielissä: 38 % miehistä ja 44 % naisista on sitä mieltä, että humalaisentuuri suojaa usein tapaturmilta Tapaturmatilastot antavat asiasta toisenlaisen kuvan TAPATURMIEN JA VÄKIVALLAN MÄÄRÄ Lähde: Suomalaisten turvallisuus 2003, OPTULA, PAKK 2004 Vamman aiheuttaneiden tapaturmien ja väkivallan määrä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja (Tilastoyksikkönä tapaturma tai väkivallanteko. Kohderyhmä vuotiaat) TAPATURMAISET KUOLEMAT VUONNA HENKEÄ KOHTI Tanska 1999 Islanti 1998 Lähde: Health Statistics in the Nordic countries, NOMESCO

8 ALKOHOLISTA JA TERVEYDESTÄ Runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa monella tavalla haitallisesti. Runsaasti käytettynä alkoholi heikentää elimistön vastustuskykyä, ärsyttää mahalaukun limakalvoa, vaurioittaa mahaa ja voi aiheuttaa hengenvaarallisen haimatulehduksen. Se mm. tuo kaloreita, jotka aiheuttavat lihavuutta, nostaa verenpainetta, häiritsee hiilihydraattiaineenvaihduntaa, suurentaa riskiä sairastua osteoporoosiin, tasapaino heikkenee ja infektioriski suurenee. Pitkäaikainen alkoholin suurkulutus aiheuttaa hormonihäiriöitä, hedelmättömyyttä ja impotenssia. Ikä vaikuttaa elimistöön, ja siten myös alkoholin vaikutukset poikkeavat eri ikäisillä jonkin verran toisistaan. Alkoholin humalluttava vaikutus on iäkkäillä ja nuorilla suurempi kuin keski-ikäisillä. Alkoholin vaikutuksen alaisena ja varsinkin krapulassa sekä sydämen rytmihäiriö että äkkikuolemariski lisääntyvät. Alkoholi altistaa mm. nestetasapainohäiriöille sekä aiheuttaa verensokerin laskua. Alkoholi altistaa ihmistä tapaturmille sekä fyysisesti että henkisesti. Keskushermoston toimintaan vaikuttavana aineena alkoholi häiritsee motoriikkaa sekä koordinaatio- ja suorituskykyä. Alkoholi sumentaa myös ajattelua. Tällöin arviointikyky ja terve harkinta usein pettävät. Tästä seuraa, että riskinottohalu kasvaa. Jo pienikin alkoholimäärä voi olla ratkaiseva. Tutkimukset osoittavat, että jo 0,35 promillen veren alkoholipitoisuus nostaa onnettomuusriskiä selvästi. Puolentoista promillen humalassa tapaturmariski on monikymmenkertainen. Raskaus ja alkoholi Lapsi voi saada ensikosketuksensa alkoholiin jo sikiövaiheessa äidin kohdussa ollessaan, jos äiti raskautensa aikana käyttää alkoholia. Alkoholi läpäisee istukkaa helposti ja näin ollen kulkeutuu napanuoran kautta suoraan sikiön verenkiertoon ja lapsiveteen. Sikiön veren alkoholipitoisuus nousee jo viidessä minuutissa samalle tasolle äidin veren kanssa. Mitä enemmän äiti juo, sitä enemmän alkoholi vaikuttaa myös sikiöön. Sikiön maksa ei ole vielä niin kehittynyt, että se pystyisi polttamaan alkoholia juuri lainkaan, joten alkoholi siirtyy sikiön verenkierrosta takaisin äidin maksaan hajoamaan. Äidin alkoholinkäyttö raskauden aikana on tietenkin aina haitallista, mutta varsinkin runsas kertajuominen tai jatkuva alkoholinkäyttö aiheuttaa suurella varmuudella sikiölle kehitysvaurioita. On jopa mahdollista, että lapsi on syntyessäänkin humalassa, jos äiti on nauttinut runsaasti alkoholia juuri ennen synnytystä. Etenkin pienet lapset saattavat vahingossa tulla nauttineeksi alkoholia tai muuta alkoholia sisältävää ainetta. Jo pieni määrä alkoholia lapsen elimistössä voi aiheuttaa alkoholimyrkytyksen ja jopa kuoleman. Lasten suhtautuminen alkoholiin Lasten suhtautuminen alkoholiin muuttuu ratkaisevasti kun he tulevat n vuoden ikään. Alle 10-vuoden iässä vallitseva käsitys alkoholista on vielä kielteinen, mutta murrosikään tultaessa suhtautuminen suurella osalla nuorista muuttuu myönteiseksi. Nuoreen ja hänen omiin juomistapoihinsa vaikuttaa vanhempien asenteet alkoholiin ja vanhempien mahdollinen alkoholinkäyttö. Omilta vanhemmilta nuori voi oppia raittiuden, kohtuukäytön tai alkoholistisen juomismallin. Helposti vanhemmilta voi myös oppia tavan, jossa alkoholia käytetään aina ongelma- ja kriisitilanteiden ilmaantuessa. 8 Lähteet: Humala ja sen haitat, Duodecim 112 (1996) Terveysanomat 6/03

9 NUORET, ALKOHOLI JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT Suomi on nuorten humalajuomisen kärkimaita Euroopassa vuotiasta suomalaisnuorista useampi kuin joka viides (22%) juo itsensä tosihumalaan kerran kuukaudessa. Yhdeksäsluokkalaisista noin 60 % on ollut ainakin kerran elämänsä aikana tosi humalassa. Viikoittain alkoholia juo 20% nuorista. Sukupuolten väliset erot juomatavoissa ovat vähäisiä. Nuori ei kestä alkoholia aikuisen tavoin Keskushermoston toimintaan vaikuttavana aineena alkoholi laskee suorituskykyä ja sumentaa ajattelua. Juomisen vaikutuksesta motoriikka häiriintyy ja arvostelukyky pettää, mutta riskinottohalu kasvaa. Verrattain vähäinenkin määrä alkoholia veressä heikentää ihmisen toimintakykyä. Puolen promillen humalatilassa onnettomuusriski on jo 3-5-kertainen normaaliin verrattuna. Nuori, alkoholiin tottumaton ja elopainoltaan kevyehkö ihminen pääsee näihin promillelukemiin jo parilla siiderillä. Nopeassa tahdissa tyhjään vatsaan juotu viinipullo voi viedä nuoren hengenvaaralliseen myrkytystilaan. Juominen lisää tapaturman ja väkivallan riskiä Vähintään joka kymmenennessä vapaa-ajan tapaturmassa alkoholilla on osuutta asiaan. Nuorten keskuudessa erityisesti väkivaltakokemukset ovat voimakkaassa yhteydessä alkoholin käyttöön. Runsaasti alkoholia juovat nuoret raportoivat itsensä väkivallan tekijöiksi 5-7 kertaa ja uhreiksi 2-3 kertaa muita nuoria useammin. Viikoittain rankasti alkoholia käyttävistä 15-vuotiaista pojista lähes puolella on uhrikokemuksista. Tytöillä alkoholin juominen lisää myös seksuaalisen väkivallan riskiä. Yhdeksäsluokkalaisista runsaasti alkoholia käyttävistä helsinkiläistytöistä 17 % raportoi väkivaltaisista seksiuhrikokemuksista. Miten vältän onnettomuuden? Paras tapa välttää joutumasta alkoholiehtoisiin tapaturmiin on olla juomatta alkoholia. Laki kieltää alkoholin myymisen ja välittämisen alaikäiselle. Silti vuotiaista suomalaisista vain 23 prosenttia ilmoittaa olevansa täysin raittiita. Erityisen riskialtista alkoholin käyttö on liikenteessä, niin teillä kuin vesilläkin. Humalassa kaupungin yöhön lähteminen on myös huono idea. Hankeen sammuminen tai väkivallanteon uhriksi joutuminen ovat todellisia riskejä. Selviytyjän vinkkejä kiitos ei alkoholia älä ole yksin, porukassa on hauskempaa ja turvallisempaa pidä huoli kavereistasi lähde pois riitatilanteesta tunne taitosi, älä yliarvioi kykyjäsi tiedä missä liikut turvallisesti älä mene humalaisen kuljettajan kyytiin suojaa itsesi (mm. oikea vaatetus, kondomi, turvavyö, kypärä, pelastusliivit) älä hae jännitystä elämääsi riskinotosta 9 Lähteet: Nuorten terveystapatutkimus Savolainen, J., Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 2004 teksti Leena Sipinen, Terveys ry

10 PUHALLA NOLLA! Alkoholi lisää liikenteessä virheiden määrää ja onnettomuusriskiä. Kuljettajan tarkkaavaisuus heikkenee ja arviointivirheitä ilmenee jo 0,2 promillen humalassa. Kun alkoholimäärä kuljettajan veressä lisääntyy, nousee onnettomuusriski nopeasti yli kymmenkertaiseksi selvään kuljettajaan verrattuna. Alkoholi vaikuttaa myös arvostelukykyyn. Humaltunut kuljettaja ottaa usein suurempia riskejä ja ajaa aggressiivisemmin kuin selvä ajaja. Uusilla kuljettajilla alkoholi vaikuttaa ajamiseen vielä voimakkaammin kuin kokeneilla, koska alkoholi vaikuttaa juuri niihin ajamisen taitoihin, jotka eivät ole uusilla kuljettajille vielä automatisoituneet. Kun ajat, et ota Alkoholin vaikutus on yksilöllistä. Sen imeytyminen vereen riippuu mm. juomien väkevyydestä, juojan painosta, sukupuolesta ja juomiseen käytetystä ajasta. Alkoholi poistuu verestä palamalla tasaisella nopeudella. Saunomisella tai kahvinjuonnilla sitä ei voi nopeuttaa. Joillakin maksa polttaa alkoholia neljä grammaa tunnissa, toisilla kymmenen grammaa tunnissa. Koska alkoholin poistumista verestä on vaikea laskea, yksinkertaisempaa on suosia linja, että kun ajaa, ei ota ollenkaan. Rattijuopumus on Suomen tieliikenteessä edelleen merkittävä turvallisuusriski. Joka neljäs tieliikenteessä menehtynyt on kuollut onnettomuudessa, jossa joku osapuolista on ollut alkoholin vaikutuksen alainen. Joka viidennessä liikennekuolemassa kuljettaja on ollut rattijuoppo. Humalassa ajetut kilometrit ovat lisääntyneet. Joka 100. autoilijan on arvioitu ajavan alkoholin vaikutuksen alaisena. Joka 480. autoilijan veren alkoholipitoisuus ylittää rattijuopumuksen rangaistavuuden rajan eli 0,5 promillea. Vuosittain jää kiinni noin rattijuoppoa. Rattijuopumuksen raja ja seuraamukset Moottoriajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos hänen veressään on alkoholia vähintään 0,5 promillea, ja törkeään rattijuopumukseen, jos hänen veressään on alkoholia vähintään 1,2 promillea. Rattijuopumus on aina rangaistavaa. Lyhytkin humaltuneena ajettu matka esimerkiksi parkkipaikalla voi johtaa tuomioon. Myös auton luovuttaminen juopuneelle on rikos. Rattijuopumuksesta tuomitaan sakkoja tai vankeutta, jonka pituus on enintään kuusi kuukautta. Törkeästä rattijuopumuksesta rangaistus on vähintään 60 päiväsakkoa ja enimmillään kaksi vuotta vankeutta. Vamman tai kuoleman aiheuttaminen lisää rangaistusten kokonaismäärää. Auton luovuttamisesta juopuneelle rangaistaan sakolla tai enintään vuoden vankeudella. Rattijuoppo määrätään yleensä myös ajokieltoon. Jos sen pituus on yli kuusi kuukautta, ajokortin saa takaisin vasta uuden kuljettajatutkinnon jälkeen. Ajokieltoja suunnitellaan pidennettäviksi. Vakuutuskorvausten menettäminen Rattijuoppo voi menettää oikeutensa vakuutuskorvauksiin. Törkeässä rattijuopumuksessa henkilö menettää ne kokonaan. Lisäksi hän joutuu maksamaan vakuutusyhtiölle korvaussumman, jonka yhtiö on maksanut matkustajille ja ulkopuolisille. Myös rattijuopon matkustaja voi menettää vakuutuskorvaustaan, jos hän on ollut tietoinen kuljettajan humalatilasta. Jos kyse ei ole törkeästä rattijuopumuksesta, liikennevakuutus korvaa osan vahingoista kuljettajan promillemäärästä riippuen. Ajokorttia ei saa myöntää tai uudistaa päihderiippuvaiselle henkilölle, joka ei kykene olemaan ajamatta päihtyneenä. Aikaisemmin alkoholista riippuvaiseksi todetun henkilön ajokorttia ei uudisteta ilman lääkärin lausuntoa. Hoitoonohjaus tapahtuu poliisin ja terveydenhuoltohenkilöstön yhteistyönä. 10 Lisätietoja Liikenneturva, puh. (09)

11 VIISAASTI VESILLÄ Viina on upottanut monta venettä ja uimaria. Noin 60 % kaikista hukkuneista on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Tyypillinen humalassa hukkuja putoaa veneestä, joutuu veden varaan veneen kaatuessa tai arvioi uintimatkan väärin. Tunnetuin hukkumislaji on varmaan sepalus auki veneestä tippuminen. Suurin osa hukkuneista on keski-ikäisiä miehiä, jotka ovat liikkeellä tutuilla järvivesillä. Pelastusliivejä ei näissä tilanteissa käytetä. On arvioitu, että yhdeksän kymmenestä vesiliikenteessä hukkuneista olisi pelastunut käyttämällä pelastusliivejä. Suomalaiset suhtautuvat erilailla eri liikennelajeihin. Vesiliikenteessä alkoholin käyttöä pidetään hyväksytympänä kuin tieliikenteessä. Humalassa moottoriveneellä ajettaessa kiinnijoutumisen riski arvioidaan selvästi pienemmäksi kuin tieliikenteessä. Kanssaihmisten kontrolli ei myöskään toimi vesiliikenteessä niin kuin maanteillä. Alkoholia nauttineista veneilijöistä 83 %:lla veren alkoholipitoisuus ylitti 1,0 promillea, joka on vesiliikennejuopumuksen promilleraja. Sen lisäksi että alkoholi on riskitekijä vesillä, alkoholia käytetään myös rannalla ja laiturilla oleillessa sekä saunomisen yhteydessä. Hukkumisonnettomuus on aina monen tekijän summa. Humala lisää riskiä huomattavasti. Humalatila heikentää arviointikykyä, reaktionopeutta ja liikkeiden hallintaa. Venettä kuljetettaessa tai uidessa vähäinenkin alkoholimäärä on riski. Alkoholia nauttineena ei useinkaan huomaa suorituskykynsä heikentymistä. Silloin otetaan turhia riskejä ja arvioidaan väärin tilanne. Nuorten miesten väliseen mittelöön kesäaikaan kuuluu usein uintikilpailuja, joihin ryhdytään juhlimisen myöhäisinä vaiheina. Vesille lähtevän tulisi ottaa myös huomioon, että juhlintaa seuraavana aamuna veressä voi olla vielä reilusti alkoholia, joten vesille ei kannata lähteä. Lisätietoja: Terveyden edistämisen keskus, Kaj-Mikael Wredlund, puh Uusin tutkimus: Kuolemaan johtaneet veneilyonnettomuudet vuosina Poliisin veneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimina. Sisäasianministeriön sisäinen turvallisuus-julkaisusarja

12 TULIPALOT SYTTYVÄT USEIN JUOVUSPÄISSÄ Viimeiset sauhut rankanpuoleisen illan jälkeen ovat koituneet monen suomalaisen kuolemaksi. Juhlimisesta uupunut torkahtaa, ja tupakka tipahtaa helposti syttyvälle materiaalille. Silti edes syttymistä ei tarvita kohtalokkaaseen lopputulokseen, sillä hyvin harvoin tulipalossa kuollaan tai vammaudutaan liekkien takia. Vaarallisinta on savu, ja salakavalimpia ovat palokaasut. Myös kuumalle liedelle jäänyt yöpala on yleinen syy tulipaloissa. Usein palokunnan kutsuu naapuri. Ilman toimivan palovaroittimen hälytysääntä tuskin hänkään. Valtaosa kuolemaan johtaneista tulipaloista on asuntopaloja. Paloissa kuolleiden määrä on Suomessa suuri moniin muihin maihin verrattuna. Tulipaloja syttyy vuosittain noin Niistä asuntopaloja on Palokuolemia on viime aikoina ollut vuosittain noin 90. Sairaaloissa hoidetaan vuosittain ihmistä palovammojen vuoksi. Heistä 60 prosentilla vammat ovat vakavia. Palokuolemat ovat miesten laji. Pahin riskiyhdistelmä on keski-ikäinen mies, alkoholi, tupakka ja sänky. Palokuolemauhreista 74 prosenttia on miehiä. Miesten palokuolemariski on keskimäärin kolminkertainen naisiin verrattuna. Riski alkaa kasvaa jo 20 ikävuodesta ylöspäin ja on eläkeiässä miehillä naisiin verrattuna nelinkertainen. 12

13 Kaikista palokuoleman uhreista 60 prosenttia on alkoholin vaikutuksen alaisia, miehistä 79 prosenttia ja naisista 47 prosenttia. Päihtyneistä uhreista valtaosa on tuhdissa, yli 1,5 promillen humalassa. Vuonna 2003 kolmanneksessa palokuolematapauksista syttymissyynä oli tupakointi. Tulen kanssa askarointi on riskialtista erityisesti humalassa. Kynttilöitä ja muita juhlatulia poltetaan usein, kun ollaan juhlamielellä. Elävä tuli saattaa kuitenkin jäädä illan edistyessä vahtimatta. Myös liesipaloissa alkoholilla on osuutensa. Juovuksissa unohdetaan usein ruoka kuumalle sähköliedelle tai ollaan muuten varomattomia lieden kanssa. Liedet ovat yleisin sähköpaloja aiheuttava laiteryhmä. Sähköliesi jää helposti päälle ja aiheuttaa keittiöpalon. Myös puhdistamaton ja pinttyneen rasvainen liesituulettimen suojaritilä lisää paloriskiä, samoin lieden ympärillä olevat helposti syttyvät materiaalit. Häkä aiheuttaa juhlijalle oman uhkansa, jos on takka tai mahdollisuus puulämmitykseen. Värittömän ja hajuttoman häkäkaasun aiheuttamat onnettomuudet ovat yleistymään päin. Tulisijan käyttö on hyvä opetella, jotta ei aiheuta vaaratilannetta, esimerkiksi sulkemalla peltejä liian aikaisin. Palokuolemien ja -tapaturmien vähentäminen onnistuu parhaiten omatoimisella varautumisella. Palovaroitinten tuleminen pakollisiksi vähensi palokuolemien määrää. Vuonna 2003 palokuolemat olivat taas noususuunnassa. Tämä saattoi johtua siitä, että ihmiset eivät ole pitäneet palovaroittimia toimintakunnossa. Tilaan, jossa on tulisija, kannattaa hankkia myös häkävaroitin. Varoittimet eivät auta pelastautumaan, jos niitä ei ole asennettu kattoon oikein ja jos niissä ei ole paristoja. Varoittimen ääni on voimakas ja läpitunkeva, mutta voimakkaassa humalatilassa ei välttämättä havahdu siihenkään. Siksi on tärkeää, että palovaroitin on toimintakunnossa/palovaroittimessa on toimiva paristo, jotta se piippaisi hätätilanteessa, että edes naapuri kuulee sen hälyttävän ja kutsuu palokunnan sammuttamaan tulipalon. Lisätiedot: Viestintäpäällikkö Liisa Joutsi, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puh. (09) , Sähköpalot: Viestintäpäällikkö Willy Toiviainen, TUKES, puh. (09) , Tiedottaja Juha Hassila, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puh. (09)

14 PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄ ON RISKI MYÖS TYÖTOVEREILLE Päihteiden väärinkäyttö työpaikalla ei ole riski vain työntekijälle itselleen, vaan myös työtovereille ja usein työpaikan ulkopuolisillekin. Päihtyneenä työskentelevä asettaa itsensä ja työtoverinsa alttiiksi tapaturmalle ja työkyvyn menetykselle. Samalla hän voi olla häiriötekijä koko työyhteisölle. Kuitenkin työyhteisö usein suojelee päihteiden käyttäjää, vaikka tämä ei kykene täysipainoiseen työsuoritukseen. Pahimmillaan jatkuva päihteiden käyttö saattaa aiheuttaa työyhteisössä uupumista ja lähes aina se johtaa keskinäisen luottamuksen menettämiseen. Suomessa alkoholin työnteolle aiheuttamia haittoja on tutkittu vähän. Alkoholisairaudet kuitenkin lisääntyvät ja yhä useammin alkoholi on syynä myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Työpäiviä alkoholin vuoksi arvioidaan vuosittain menetettävän viisi miljoona eli keskimäärin kaksi ja puoli työpäivää yhtä palkansaajaa kohti. Ruotsissa SAS ja Vattenfall ovat arvioineet, että alkoholin väärinkäytöstä aiheutuu vuosittain kruunun kustannukset jokaista työntekijää kohden. Jokaisella työpaikalla tarvitaan säännöt alkoholin käytöstä ja hoitoon ohjauksesta. Työpaikan päihdeohjelmaan kannattaa liittää myös huumeohjelma. Päihteiden väärinkäyttöä ja hoitoonohjausta koskevat periaatteelliset kysymykset käsitellään työpaikan työsuojelutoimikunnassa. Hoitoonohjaukseen voidaan nimetä yhdyshenkilö tai yhteyshenkilöinä toimivat työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet sekä työterveyshuollon asiantuntijat. Hoitoonohjausmenettelyn tavoitteena on rohkaista työyhteisöä puuttumaan havaitsemaansa päihdeongelmaan riittävän ajoissa, jotta voidaan lieventää sen seurauksia. Vastuu hoitoonohjauksesta kuuluu aina ensisijaisesti työnantajalle ja sitä kautta lähimmälle esimiehelle. Työterveyshuolto kannattaa ottaa mukaan hoidon tarpeen ja tarvittavien tukitoimien arviointiin. Kun työntekijä on vapaaehtoisesti hakeutunut laitoshoitoon, hoidosta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa ja hoito perustuu lääkärintodistukseen, sovelletaan sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä. Hoitoonohjaus on tarpeen, kun työntekijä esiintyy työaikana päihtyneenä työntekijä myöhästelee tai jää pois työstä ennalta ilmoittamatta ja sen voidaan perustellusti olettaa johtuvan päihteiden väärinkäytöstä työntekijä käyttäytyy päihteiden vuoksi häiritsevästi tai vaarantaa oman tai toisten turvallisuuden. Hoitoonohjauksessa kaikkia työntekijöitä on kohdeltava samalla tavalla heidän asemastaan riippumatta. Kaikilla tulee olla tieto hoitomahdollisuuksista ja hoitoonohjauksen menettelytavoista. 14

15 Hoitoonohjausmenettelyssä yksityiseen henkilöön liittyvät toimenpiteet ja tiedot ovat luottamuksellisia. Hoitoonohjauksen kanssa tekemisissä olevat eivät saa ilman asianomaisen lupaa antaa hoitoon liittyviä tietoja sivullisille. Luottamuksellisuuden varjolla ei kuitenkaan pidä estää päihdeongelman avointa käsittelyä työyhteisön ongelmana. Toimenpiteet, kun työpaikalla havaitaan tai epäillään päihteiden väärinkäyttöä: 1. Suullinen huomautus ja kehotus hakeutua asianmukaiseen tutkimukseen ja hoitoon. - keskustelussa ovat mukana luottamusmies ja yhteyshenkilö, esimies tekee asiasta muistion, joka toimitetaan työterveyshuoltoon 2. Kirjallinen varoitus ja hoitoonohjaussopimus - keskustelussa selvitellään hoitomahdollisuuksia ja tehdään hoitoonohjaussopimus, keskustelussa ovat mukana luottamusmies ja yhteyshenkilö 3. Hoitotilanteen tarkistaminen - jos päihteiden väärinkäyttö jatkuu, pidetään uusi neuvottelu, jossa on mukana luottamusmies sekä yhteyshenkilö ja tarvittaessa työterveyshuolto, laaditaan jatkosuunnitelma (kirjallinen varoitus, lomautus, muut työsuhteeseen liittyvät seuraamukset) Lisätietoja: Tutkimusinsinööri Pia Perttula, Työterveyslaitos, puh Projektikoordinaattori Päivi Rauramo, Työturvallisuuskeskus, puh Ylitarkastaja Hannu Tapola, Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, puh Työturvallisuustutkija Mika Tynkkynen, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, puh ja työsuojelupiirit

16 AMMATTILAINEN ROHKENETKO OTTAA PUHEEKSI? Tiesitkö että suomalaisista miehistä joka neljäs on alkoholin riskikäyttäjä keskikokoiselle miehelle viikkokulutuksen riskiraja on 24 annosta, naisille 16 annosta kertajuomisen riskiraja on miehillä 7 annosta ja naisilla 5 annosta (yksi annos: 1 pullo (33 cl) keskiolutta / 12 cl viiniä / 4 cl väkeviä) alkoholin aiheuttamiin haittoihin kuolee Suomessa nykyisin yksi ihminen 2,5 tunnin välein, vuodessa se tekee yhteensä noin 3200 ihmistä. Kun alkoholin viikkokulutus ylittää riskirajan, sekä terveydellisten että sosiaalisten haittojen todennäköisyys kasvaa voimakkaasti. Kertajuomisen riskiraja liittyy humalan mukana kasvavaan tapaturmariskiin. Yllä mainitut annosmäärät nostavat veren alkoholipitoisuuden suunnilleen yhteen promilleen. Tämän tason ylittyessä tapaturmariski kasvaa monikymmenkertaiseksi. Alkoholin aiheuttamia haittoja ja tapaturmia voidaan vähentää ottamalla alkoholin käyttö puheeksi ja tarjoamalla apua käytön vähentämiseen. Alkoholin käytöstä olisi hyvä kysyä erityisesti aina kun ihminen on tapaturmaisesti loukannut itseään. Alkoholin suurkulutukseen varhaisvaiheen tunnistaminen ja ratkaisuvaihtoehtojen tarjoaminen on tutkitusti kannattavaa. Työvälineenä voidaan käyttää mini-interventiota. 16

17 Mikä on mini-interventio Mini-interventiolla tarkoitetaan varhaiseen alkoholin suurkulutukseen kohdistettua neuvontaa. Useimmiten mini-interventio toteutetaan terveydenhuollossa tavanomaisten asiakaskäyntien yhteydessä. Tehokkaaseen mini-interventioon kuuluu: alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen, tiedottaminen sen aiheuttamista haitoista, motivointi juomatapojen muuttamiseksi, henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen, ohjeiden antaminen tavoitteen saavuttamiseksi ja alkoholin käytön seuranta jatkokäyntien avulla. Miten tunnistaa suurkulutus Alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi AUDIT -testiä, joka sisältää 10 kysymystä, muun muassa: Kuinka usein käytät alkoholia? Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? Kuinka usein viimeisen vuoden aikana et juomisesi takia pystynyt tekemään mitä olit aikonut? Oletko juomisellasi aiheuttanut tapaturmia itsellesi tai seuralaisellesi? AUDIT testi soveltuu myös esimerkiksi terveydenhuollon asiakkaan itsenäisesti suorittaman alkoholinkäytön riskien arvioinnin välineeksi. Perusterveyden toimipisteet voivat tilata AUDIT-testistä muokattua esitettä 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä sähköpostilla Esite sopii myös mini-intervention apuvälineeksi. Esite on maksuton. Lisätietoa:alkoholiohjelma.fi Yhteistyökumppani kunnassasi Oman kuntasi ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön löydät Neuvoa-antavat -portaalista ( > yhteystiedot). Lisätietoa mini-interventiosta, päihteiden puheeksi ottamisesta ja kyselytesteistä: Inkinen Maria: Mini-interventio kysymällä ja moti voimalla muutokseen. Stakes, Ehkäisevä päihdetyö 1/1999. Kuokkanen Martti: Mini-interventio työterveyshuollossa. Toimintamalleja 2/1997. Stakes, Sosiaali- ja terveysministeriö. Eriksson Esa & Arnkil Tom Erik: Päihdeasia puheeksi lapsiperheen kanssa, Tiimi /1999 ( > Tiimi-lehti > arkisto) > työvälineet > mini-interventio 17

18 PIRISTÄVIÄ JANOJUOMIA KESÄN RIENTOIHIN Mansikka-vesimeloni slush 4 dl vesimelonia kuutioina 4 dl mansikoita 1 dl sokeria ½ dl sitruunan mehua 1 dl jäämurskaa Sekoita kaikki aineet jäämurskaa lukuun ottamatta tehosekoittimessa, monitoimikoneessa tai sauvasekoittimella. Lisää jäämurska joukkoon ja kaada juoma kauniisiin laseihin. Sitruunainen teebooli 5 dl vettä 5 pussia sitruunateetä 1 l vettä 1 dl sokeria 1 l sitruunalimonadia 1 sitruuna Keitä puoli litraa vettä kiehuvaksi Ja lisää teepussit joukkoon. Hauduta pari minuuttia ja anna jäähtyä. Sekoita litraan kylmää vettä sokeri ja limonadi. Lisää viipaloitu sitruuna ja jäähtynyt tee. Jäähdytä kylmässä. Lisää joukkoon jääkuutioita ja halutessasi tuoreita mintunlehtiä ennen tarjoilua. 5 l vettä 4 l mustaherukanlehtiä 25 g sitruunahappoa ½ kg sokeria Louhisaaren juoma Kuumenna vesi kiehuvaksi. Kaada se huuhdottujen mustaherukanlehtien päälle. Lisää joukkoon sitruunahappo hyvin sekoittaen. Peitä astia kannella ja anna juoman tekeytyä huoneenlämmössä noin 12 tuntia. Siivilöi lehdet pois sideharsokankaan läpi. Lisää lopuksi sokeri. Juoma on valmista nautittavaksi. Voit lisätä joukkoon kivennäisvettä. Juomaa voit käyttää myös erilaisissa juomasekoituksissa. Jos haluat juoman säilyvän, kuumenna se poreilevaksi lähelle kiehumispistettä ja pidä sitä kuumana noin 10 minuuttia. Kaada juoma pestyihin, kuumennettuihin pulloihin ja sulje välittömästi. Voit myös pakastaa juoman. 18 Mustaherukka-smoothie 3 dl laimennettua mustaherukkamehua 1 banaani 2½ dl mustaherukoita ½ dl sokeria 1 dl vaniljakastiketta 1 dl jäämurskaa Laita mehu, banaani, mustaherukat ja sokeri tehosekoittimeen ja soseuta aineet tasaiseksi juomaksi. Lisää vaniljakastike ja sekoita. Lisää jäämurska ja tarjoile. Raikas raparperijuoma 2 l raparperipaloja 1 sitruuna 5 dl sokeria 3 tl sitruunahappoa 2 l kiehuvaa vettä Huuhtele raparperit ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Pese sitruuna kuumalla vedellä ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Pane raparperit, sitruunaviipaleet, sokeri ja sitruunahappo astiaan ja kaada kuuma vesi päälle. Sekoita ja jätä maustumaan vuorokaudeksi. Siivilöi ja pullota. Kun käytät mehua, laimenna se ja tarjoa kylmänä. Sitruuna-appelsiinimehu 2 appelsiinia 2 sitruunaa 50 g sitruunahappoa 1 ½ kg sokeria 1 l vettä Kuori hyvin pestyt hedelmät perunankuorimaveitsellä. Puserra hedelmistä mehu. Kuumenna vesi, sokeri ja kuoret kattilassa. Kun sokeri on sulanut, nosta kattilaa levyltä ja lisää sitruunahappo ja hedelmämehu. Siivilöi kuoret ja pullota mehu. Säilytä mehu viileässä. Laimenna tarjottaessa mehu vedellä. Jos haluat, lisää tuoreita marjoja joukkoon.