Turvallinen elinympäristö on hyvän elämän edellytys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvallinen elinympäristö on hyvän elämän edellytys"

Transkriptio

1 TAPATURMAPÄIVÄ KAMPANJAKIRJE TOUKOKUU 2004 Turvallinen elinympäristö on hyvän elämän edellytys Ihmisen hyvinvointi perustuu arjen turvallisuuteen. Elämästä voi nauttia täysipainoisesti vaaroja ennakoiden ja siten, että tilanne pysyy hallinnassa. Tässä meillä suomalaisilla on vielä oppimista. Sen osoittavat suuret tapaturmalukumme. Meillä sattuu huolestuttavan paljon tapaturmia. Erityisesti koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa olemme eurooppalaisessa vertailussa huonolla sijalla. Tapaturmien ehkäisyä mietitään usein vasta sitten, kun tapaturma on jo sattunut. Moni tapaturma sattuu humalassa. Humalatila heikentää arviointi- ja suorituskykyä ja lisää näin tapaturma- ja onnettomuusriskejä. Erityisen riskialttiita ovat ikävä kyllä suomalaiset miehet. Humalassa tapaturmiin kuolleista miesten osuus on 80 %. Heistä suurin osa on vuotiaita. Hyvin osuvasti on todettu monen traagisen onnettomuuden, kuten hukkumisen tai palokuoleman yhteydessä, että kyseessä on yksinäisen miehen viimeinen hätähuuto. Naisten alkoholinkäyttö on myös lisääntymässä, joten on ennustettavissa, että myös naisten tapaturmariskialttius lisääntyy. Tämän vuoden valtakunnallisen, koko tapaturma-alan yhteisen teemapäivän aiheena on alkoholi ja tapaturmat. Tapaturmapäivä järjestetään yhteistyössä alkoholiohjelman kanssa. Päivän teema on hyvin ajankohtainen. Valtioneuvosto on periaatepäätöksessään määritellyt alkoholipoliittiset linjaukset. Alkoholiohjelma kokoaa yhteistyöhön laajan joukon kumppaneita valtionhallinnosta, kunnista, kirkoista, kansalaisjärjestöistä ja elinkeinoelämästä. Yhteinen päämäärämme on alkoholista aiheutuvien haittojen vähentäminen yhteiskunnassamme. Yksi tärkeä päämäärä on vähentää onnettomuus- ja tapaturmariskejä. Tässä on turvallisuusalan ja päihdealan toimijoilla hyvä yhteistyön paikka. Nostamalla tapaturmariskit esille voidaan päihdetyötä kehittää, ja samalla kertaa turvallisuusalan toimijat hyötyvät päihdealan asiantuntemuksesta. Meillä elää hyvin sitkeästi myytti humalaisentuurin suojaavasta vaikutuksesta. Haastattelututkimuksessa noin 40 % vastanneista totesi, että humalaisentuuri suojaa tapaturmilta. Tämän harhaluulon taakse voidaan myös paeta vastuuta itsestään ja lähimmäisistä. On todella tärkeää rikkoa tämä myytti ja tuoda esille tosiasiat aivan päinvastaisesta tilanteesta. Tapaturmapäivä tarjoaa hyvän mahdollisuuden tähän. Toivon, että Tapaturmapäivä perjantaina rakentaa yhteistyötä eri tahojen välille ja nostaa suomalaisten tietoisuuteen ennen kaikkea hyvät keinot ja mahdollisuudet vähentää tapaturmia ja onnettomuuksia. Turvallista Tapaturmapäivää Liisa Hyssälä Peruspalveluministeri, Sosiaali- ja terveysministeriö 1

2 Tapaturmapäivä Suomalainen, älä nyt loukkannu. Tapaturmapäivää vietetään tänä vuonna 13. elokuuta. Tässä kirjeessä on Tapaturmapäivän yhteistyötahoille aineistoa paikallisten tapahtumien ja tiedotuksen tueksi. Toivottavasti mahdollisimman monet tahot eri paikkakunnilla järjestäisivät päivän aikana tapahtumia ja tiedonvälitystä yhteistyössä eri organisaatioiden, toimialojen ja hallintokuntien välillä. Toivomme, että ilmoitatte järjestämistänne tilaisuuksista etukäteen, jotta voimme koota listaa Tapaturmapäivän www-sivuille. Tilaisuuksista voi ilmoittaa sähköpostilla Päivän teemana on tänä vuonna tapaturmat ja alkoholi. Päivän slogan on Suomalainen, älä nyt loukkaannu. Kesällä tapahtuu paljon tapaturmia, joista monissa alkoholi on mukana tavalla tai toisella, mm. hukkumisissa, tulipaloissa, myrkytyksissä ja liikenteessä. Tämänvuotinen teemapäivä osuu koulun alkuun, jota jotkut nuoret juhlistavat viikonloppuna kokoontumalla yhteen ja mukaan otetaan usein alkoholia. Elokuu on vielä vilkasta veneily- ja mökkeilyaikaa, joten viikonlopun liikenne on erittäin vilkasta. Perjantai 13. päivä on hyvä ajankohta pysähtyä miettimään alkoholinkäytön riskejä ja turvallisuutta. Radiomainonta ja lehti-ilmoitukset Tapaturmapäivän valtakunnallinen yhteistyöryhmä toteuttaa teemapäivän kampanjaviestintää tiedotusvälineissä. Paikallisradioissa kuuluu radiotietoiskuja. Teemapäivän ilmoituksia näkyy iltapäivälehdissä ja suurimmissa päivälehdissä Tausta-aineisto Tämän kirjeen liitteenä on tyypillisimmistä tapaturmista taustatietoa ja ehkäisyvinkkejä. Mukana on myös Tapaturmapäivän juliste. Tapahtumia varten on mahdollista tilata jaettavaksi postikortteja ja julisteita oheisella tilauslomakkeella. Lomakkeen voi toimittaa Terveyden edistämisen keskukseen Leena Åhmanille, puh , faksi , sähköposti: Pelastustoimen tilaukset Pelastusalan Keskusjärjestöstä puh , faksi , Korttimalli on nähtävissä myös 2

3 Tiedottaminen Valtakunnallinen tapaturmayhteistyöryhmä julkaisee lehdistötiedotteen tapaturmapäivää edeltävällä viikolla. Tiedotteen jakelu on hyvin laaja ja se kattaa valtakunnallisten ja maakuntien tiedotusvälineiden lisäksi myös useimmat paikallislehdet. Paikallisten tilaisuuksien järjestäjien toivotaan olevan myös itse aktiivisia ja tiedottavan paikallisesti teemapäivän tapahtumista. Valtakunnallinen tapahtuma Valtakunnallinen tapahtuma järjestetään Hyvinkäällä Suomen Rautatiemuseon alueella klo Tapaturmapäivän aikana yleisöllä on vapaa pääsy tutustumaan museoon. Päivän ohjelmassa on mm. turvalaitteiden esittelyä, toimintanäytöksiä, musiikkia, turvallisuustehtäviä jne. Kahvitarjoilu aikuisille ja mehua lapsille tunnelmallisessa pakarituvassa ja yli 100 vuotta vanhassa pihamiljöössä. Hyvinkää hyväksyttiin ensimmäisenä suomalaisena kuntana kansainväliseen Safe Community verkostoon viime syksynä. Lisätietoja verkostosta Tietolähteitä Lisätietoja löytyy tapaturmapäivän verkkosivujen (www.tapaturmapaiva.fi) lisäksi yhteistyöryhmään kuuluvien organisaatioiden verkkosivuilta. Liikenneturvallisuustilastoja löytyy osoitteesta Paloturvallisuustietoa löytyy osoitteesta ja Muita hyviä tietolähteitä ovat Työsuojelun tietopankki Turvallisuusteko Vuoden 2004 Turvallisuusteko palkinnon saaja julkistetaan tapaturmapäivänä Vuoden 2003 Turvallisuusteko palkinto myönnettiin Keravan kaupungille tunnustuksena pitkäjänteisestä turvallisuustyöstä. Lisätietoja 3

4 Tapaturmapäivä 2005 Vuonna 2005 Tapaturmapäivää vietetään www-sivut Uusi osoite on Antoisaa ja turvallista teemapäivää ja hyvää yhteistyötä kaikille tapaturmapäivän toimijoille! Tapaturmapäivää järjestävät sosiaali- ja terveysministeriön terveys- ja työsuojeluosastot, sisäasiainministeriön pelastusosasto, liikenne- ja viestintäministeriö, Pääesikunta, Kuluttajavirasto, Stakes, Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Turvatekniikan keskus, Terveyden edistämisen keskus, Liikenneturva, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Marttaliitto, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto ja Suomen Kuntaliitto. Tätä kirjettä on lähetetty monille tapaturmien ehkäisytyötä tekeville tahoille kuten terveyskeskuksille ja asemille, terveyskasvatuksen yhdyshenkilöille, sosiaalitoimistoille, kuntien terveystarkastajille ja kuluttajaneuvojille, työterveysasemille, kansanterveysjärjestöille, sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksille, työsuojeluhenkilöstölle, palokunnille ja pelastusalan järjestöille, vakuutusyhtiöille, Liikenneturvan alueyksiköille ja kuntien liikenneturvallisuustyöryhmille, kirjastoille sekä järjestäjätahojen valtakunnallisille sidosryhmille. 4

5 Valtakunnallinen tapaturmayhteistyöryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö terveysosasto Ylitarkastaja Merja Söderholm Sosiaali- ja terveysministeriö työsuojeluosasto Ylitarkastaja Hannu Tapola Sisäasiainministeriö pelastusosasto Ylitarkastaja Maija Peltokangas Liikenne- ja viestintäministeriö Yli-insinööri Juha Valtonen Pääesikunta Insinööri Veikko Kalliomäki Kuluttajavirasto Toimituspäällikkö Anneli Pacius Stakes Projektisihteeri Sari Kautto Työterveyslaitos Tutkimusinsinööri Pia Perttula Työturvallisuuskeskus Projektikoordinaattori Päivi Rauramo Turvatekniikan keskus Viestintäpäällikkö Willy Toiviainen Terveyden edistämisen keskus Suunnittelija Kaarina Tamminiemi Marttaliitto Suunnittelija Teija Jerkku Liikenneturva Yhteyspäällikkö Varpu Tavaststjerna Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viestintäpäällikkö Liisa Joutsi Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto Tiedotuspäällikkö Joona Vuorenpää Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto Työturvallisuustutkija Mika Tynkkynen Suomen Kuntaliitto Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen

6 TAPATURMAT JA ALKOHOLI Suomalaisille sattuu vuosittain lähes miljoona tapaturmaa Joka viidennelle (19 %) vuotiaalle suomalaiselle ( henkilölle) aiheutui vuonna 2003 fyysinen vamma tapaturmasta tai väkivallasta Joka vuosi yli suomalaista joutuu tapaturmaan, joihin liittyy alkoholi Alkoholiin liittyviin tapaturmiin joutuvat yleensä nuoret miehet. Ikäryhmässä vuotiaat joka kolmas mies ilmoittaa joutuneensa tapaturmaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tapaturmista, joissa alkoholi on mukana noin puolet on kaatumisia ja liukastumisia. Tavallisimpia alkoholinkäyttöön liittyviä tapaturmia ovat erilaiset venähdykset ja ruhjeet, haavat, palovammat sekä luunmurtumat Osa tapaturmista syntyy oman humaltumisen seurauksena ja osa välillisesti väkivaltaisuuden kautta Alkoholi oli myötävaikuttavana tekijänä joka kolmannessa tapaturmaisessa kuolemassa Vuonna 2002 päihdyksissä tapaturmaan kuoli 844 henkilöä, joista 338 kuoli alkoholimyrkytykseen Vuonna 2002 lähes kaikki saunan kuumuuteen kuolleet olivat päihtyneitä. Joka toinen tulipalossa kuollut, hukkunut ja kylmään jäänyt, oli alkoholin vaikutuksen alainen. Hukkumisista tapahtui päihdyksissä 60 % Alkoholiin liittyviin tapaturmiin kuollaan nuorempina kuin tapaturmiin muutoin Alkoholimyrkytyskuolleisuus painottuu keski-ikäisiin ja ikääntyviin miehiin Alkoholin aiheuttamat tapaturmat edellyttävät usein pitkäkestoista sairaalahoitoa, joka on yhteiskunnalle kallista. Seuraukset saattavat olla uhrille vakavat, varsinkin kallovammojen yhteydessä, ja usein päihtynyt aiheuttaa vammoja paitsi itselleen myös muille. Kansanterveysohjelman Terveys 2015 yhtenä päätavoitteena on alentaa nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta kolmanneksella 1990-luvun lopun tasosta. Jo 0,35 promillen veren alkoholipitoisuus nostaa tapaturmariskiä selvästi. Puolen promillen humalatilassa onnettomuusriski on jo 3 5 kertainen ja puolentoistapromillen humalassa moninkymmenkertainen. 6 Lähteet: Suomalaisen turvallisuus 2003 Tilastokeskuksen kuolemansyytilasto Uhritutkimus 1997 Terveyssanomat 6/03 Humala ja sen haitat, Duodecim 112 (1996)

7 HUMALAISENTUURI SUOJAA USEIN TAPATURMILTA? Suomalaisten suhtautumista turvallisuuteen on tutkittu Tapaturmat, väkivalta, rikollisuuden pelko tutkimuksessa, Tilastokeskus Tutkimuksesta kävi ilmi, että myytti humalaisentuurista elää vielä vahvana suomalaisten mielissä: 38 % miehistä ja 44 % naisista on sitä mieltä, että humalaisentuuri suojaa usein tapaturmilta Tapaturmatilastot antavat asiasta toisenlaisen kuvan TAPATURMIEN JA VÄKIVALLAN MÄÄRÄ Lähde: Suomalaisten turvallisuus 2003, OPTULA, PAKK 2004 Vamman aiheuttaneiden tapaturmien ja väkivallan määrä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja (Tilastoyksikkönä tapaturma tai väkivallanteko. Kohderyhmä vuotiaat) TAPATURMAISET KUOLEMAT VUONNA HENKEÄ KOHTI Tanska 1999 Islanti 1998 Lähde: Health Statistics in the Nordic countries, NOMESCO

8 ALKOHOLISTA JA TERVEYDESTÄ Runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa monella tavalla haitallisesti. Runsaasti käytettynä alkoholi heikentää elimistön vastustuskykyä, ärsyttää mahalaukun limakalvoa, vaurioittaa mahaa ja voi aiheuttaa hengenvaarallisen haimatulehduksen. Se mm. tuo kaloreita, jotka aiheuttavat lihavuutta, nostaa verenpainetta, häiritsee hiilihydraattiaineenvaihduntaa, suurentaa riskiä sairastua osteoporoosiin, tasapaino heikkenee ja infektioriski suurenee. Pitkäaikainen alkoholin suurkulutus aiheuttaa hormonihäiriöitä, hedelmättömyyttä ja impotenssia. Ikä vaikuttaa elimistöön, ja siten myös alkoholin vaikutukset poikkeavat eri ikäisillä jonkin verran toisistaan. Alkoholin humalluttava vaikutus on iäkkäillä ja nuorilla suurempi kuin keski-ikäisillä. Alkoholin vaikutuksen alaisena ja varsinkin krapulassa sekä sydämen rytmihäiriö että äkkikuolemariski lisääntyvät. Alkoholi altistaa mm. nestetasapainohäiriöille sekä aiheuttaa verensokerin laskua. Alkoholi altistaa ihmistä tapaturmille sekä fyysisesti että henkisesti. Keskushermoston toimintaan vaikuttavana aineena alkoholi häiritsee motoriikkaa sekä koordinaatio- ja suorituskykyä. Alkoholi sumentaa myös ajattelua. Tällöin arviointikyky ja terve harkinta usein pettävät. Tästä seuraa, että riskinottohalu kasvaa. Jo pienikin alkoholimäärä voi olla ratkaiseva. Tutkimukset osoittavat, että jo 0,35 promillen veren alkoholipitoisuus nostaa onnettomuusriskiä selvästi. Puolentoista promillen humalassa tapaturmariski on monikymmenkertainen. Raskaus ja alkoholi Lapsi voi saada ensikosketuksensa alkoholiin jo sikiövaiheessa äidin kohdussa ollessaan, jos äiti raskautensa aikana käyttää alkoholia. Alkoholi läpäisee istukkaa helposti ja näin ollen kulkeutuu napanuoran kautta suoraan sikiön verenkiertoon ja lapsiveteen. Sikiön veren alkoholipitoisuus nousee jo viidessä minuutissa samalle tasolle äidin veren kanssa. Mitä enemmän äiti juo, sitä enemmän alkoholi vaikuttaa myös sikiöön. Sikiön maksa ei ole vielä niin kehittynyt, että se pystyisi polttamaan alkoholia juuri lainkaan, joten alkoholi siirtyy sikiön verenkierrosta takaisin äidin maksaan hajoamaan. Äidin alkoholinkäyttö raskauden aikana on tietenkin aina haitallista, mutta varsinkin runsas kertajuominen tai jatkuva alkoholinkäyttö aiheuttaa suurella varmuudella sikiölle kehitysvaurioita. On jopa mahdollista, että lapsi on syntyessäänkin humalassa, jos äiti on nauttinut runsaasti alkoholia juuri ennen synnytystä. Etenkin pienet lapset saattavat vahingossa tulla nauttineeksi alkoholia tai muuta alkoholia sisältävää ainetta. Jo pieni määrä alkoholia lapsen elimistössä voi aiheuttaa alkoholimyrkytyksen ja jopa kuoleman. Lasten suhtautuminen alkoholiin Lasten suhtautuminen alkoholiin muuttuu ratkaisevasti kun he tulevat n vuoden ikään. Alle 10-vuoden iässä vallitseva käsitys alkoholista on vielä kielteinen, mutta murrosikään tultaessa suhtautuminen suurella osalla nuorista muuttuu myönteiseksi. Nuoreen ja hänen omiin juomistapoihinsa vaikuttaa vanhempien asenteet alkoholiin ja vanhempien mahdollinen alkoholinkäyttö. Omilta vanhemmilta nuori voi oppia raittiuden, kohtuukäytön tai alkoholistisen juomismallin. Helposti vanhemmilta voi myös oppia tavan, jossa alkoholia käytetään aina ongelma- ja kriisitilanteiden ilmaantuessa. 8 Lähteet: Humala ja sen haitat, Duodecim 112 (1996) Terveysanomat 6/03

9 NUORET, ALKOHOLI JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT Suomi on nuorten humalajuomisen kärkimaita Euroopassa vuotiasta suomalaisnuorista useampi kuin joka viides (22%) juo itsensä tosihumalaan kerran kuukaudessa. Yhdeksäsluokkalaisista noin 60 % on ollut ainakin kerran elämänsä aikana tosi humalassa. Viikoittain alkoholia juo 20% nuorista. Sukupuolten väliset erot juomatavoissa ovat vähäisiä. Nuori ei kestä alkoholia aikuisen tavoin Keskushermoston toimintaan vaikuttavana aineena alkoholi laskee suorituskykyä ja sumentaa ajattelua. Juomisen vaikutuksesta motoriikka häiriintyy ja arvostelukyky pettää, mutta riskinottohalu kasvaa. Verrattain vähäinenkin määrä alkoholia veressä heikentää ihmisen toimintakykyä. Puolen promillen humalatilassa onnettomuusriski on jo 3-5-kertainen normaaliin verrattuna. Nuori, alkoholiin tottumaton ja elopainoltaan kevyehkö ihminen pääsee näihin promillelukemiin jo parilla siiderillä. Nopeassa tahdissa tyhjään vatsaan juotu viinipullo voi viedä nuoren hengenvaaralliseen myrkytystilaan. Juominen lisää tapaturman ja väkivallan riskiä Vähintään joka kymmenennessä vapaa-ajan tapaturmassa alkoholilla on osuutta asiaan. Nuorten keskuudessa erityisesti väkivaltakokemukset ovat voimakkaassa yhteydessä alkoholin käyttöön. Runsaasti alkoholia juovat nuoret raportoivat itsensä väkivallan tekijöiksi 5-7 kertaa ja uhreiksi 2-3 kertaa muita nuoria useammin. Viikoittain rankasti alkoholia käyttävistä 15-vuotiaista pojista lähes puolella on uhrikokemuksista. Tytöillä alkoholin juominen lisää myös seksuaalisen väkivallan riskiä. Yhdeksäsluokkalaisista runsaasti alkoholia käyttävistä helsinkiläistytöistä 17 % raportoi väkivaltaisista seksiuhrikokemuksista. Miten vältän onnettomuuden? Paras tapa välttää joutumasta alkoholiehtoisiin tapaturmiin on olla juomatta alkoholia. Laki kieltää alkoholin myymisen ja välittämisen alaikäiselle. Silti vuotiaista suomalaisista vain 23 prosenttia ilmoittaa olevansa täysin raittiita. Erityisen riskialtista alkoholin käyttö on liikenteessä, niin teillä kuin vesilläkin. Humalassa kaupungin yöhön lähteminen on myös huono idea. Hankeen sammuminen tai väkivallanteon uhriksi joutuminen ovat todellisia riskejä. Selviytyjän vinkkejä kiitos ei alkoholia älä ole yksin, porukassa on hauskempaa ja turvallisempaa pidä huoli kavereistasi lähde pois riitatilanteesta tunne taitosi, älä yliarvioi kykyjäsi tiedä missä liikut turvallisesti älä mene humalaisen kuljettajan kyytiin suojaa itsesi (mm. oikea vaatetus, kondomi, turvavyö, kypärä, pelastusliivit) älä hae jännitystä elämääsi riskinotosta 9 Lähteet: Nuorten terveystapatutkimus Savolainen, J., Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 2004 teksti Leena Sipinen, Terveys ry

10 PUHALLA NOLLA! Alkoholi lisää liikenteessä virheiden määrää ja onnettomuusriskiä. Kuljettajan tarkkaavaisuus heikkenee ja arviointivirheitä ilmenee jo 0,2 promillen humalassa. Kun alkoholimäärä kuljettajan veressä lisääntyy, nousee onnettomuusriski nopeasti yli kymmenkertaiseksi selvään kuljettajaan verrattuna. Alkoholi vaikuttaa myös arvostelukykyyn. Humaltunut kuljettaja ottaa usein suurempia riskejä ja ajaa aggressiivisemmin kuin selvä ajaja. Uusilla kuljettajilla alkoholi vaikuttaa ajamiseen vielä voimakkaammin kuin kokeneilla, koska alkoholi vaikuttaa juuri niihin ajamisen taitoihin, jotka eivät ole uusilla kuljettajille vielä automatisoituneet. Kun ajat, et ota Alkoholin vaikutus on yksilöllistä. Sen imeytyminen vereen riippuu mm. juomien väkevyydestä, juojan painosta, sukupuolesta ja juomiseen käytetystä ajasta. Alkoholi poistuu verestä palamalla tasaisella nopeudella. Saunomisella tai kahvinjuonnilla sitä ei voi nopeuttaa. Joillakin maksa polttaa alkoholia neljä grammaa tunnissa, toisilla kymmenen grammaa tunnissa. Koska alkoholin poistumista verestä on vaikea laskea, yksinkertaisempaa on suosia linja, että kun ajaa, ei ota ollenkaan. Rattijuopumus on Suomen tieliikenteessä edelleen merkittävä turvallisuusriski. Joka neljäs tieliikenteessä menehtynyt on kuollut onnettomuudessa, jossa joku osapuolista on ollut alkoholin vaikutuksen alainen. Joka viidennessä liikennekuolemassa kuljettaja on ollut rattijuoppo. Humalassa ajetut kilometrit ovat lisääntyneet. Joka 100. autoilijan on arvioitu ajavan alkoholin vaikutuksen alaisena. Joka 480. autoilijan veren alkoholipitoisuus ylittää rattijuopumuksen rangaistavuuden rajan eli 0,5 promillea. Vuosittain jää kiinni noin rattijuoppoa. Rattijuopumuksen raja ja seuraamukset Moottoriajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos hänen veressään on alkoholia vähintään 0,5 promillea, ja törkeään rattijuopumukseen, jos hänen veressään on alkoholia vähintään 1,2 promillea. Rattijuopumus on aina rangaistavaa. Lyhytkin humaltuneena ajettu matka esimerkiksi parkkipaikalla voi johtaa tuomioon. Myös auton luovuttaminen juopuneelle on rikos. Rattijuopumuksesta tuomitaan sakkoja tai vankeutta, jonka pituus on enintään kuusi kuukautta. Törkeästä rattijuopumuksesta rangaistus on vähintään 60 päiväsakkoa ja enimmillään kaksi vuotta vankeutta. Vamman tai kuoleman aiheuttaminen lisää rangaistusten kokonaismäärää. Auton luovuttamisesta juopuneelle rangaistaan sakolla tai enintään vuoden vankeudella. Rattijuoppo määrätään yleensä myös ajokieltoon. Jos sen pituus on yli kuusi kuukautta, ajokortin saa takaisin vasta uuden kuljettajatutkinnon jälkeen. Ajokieltoja suunnitellaan pidennettäviksi. Vakuutuskorvausten menettäminen Rattijuoppo voi menettää oikeutensa vakuutuskorvauksiin. Törkeässä rattijuopumuksessa henkilö menettää ne kokonaan. Lisäksi hän joutuu maksamaan vakuutusyhtiölle korvaussumman, jonka yhtiö on maksanut matkustajille ja ulkopuolisille. Myös rattijuopon matkustaja voi menettää vakuutuskorvaustaan, jos hän on ollut tietoinen kuljettajan humalatilasta. Jos kyse ei ole törkeästä rattijuopumuksesta, liikennevakuutus korvaa osan vahingoista kuljettajan promillemäärästä riippuen. Ajokorttia ei saa myöntää tai uudistaa päihderiippuvaiselle henkilölle, joka ei kykene olemaan ajamatta päihtyneenä. Aikaisemmin alkoholista riippuvaiseksi todetun henkilön ajokorttia ei uudisteta ilman lääkärin lausuntoa. Hoitoonohjaus tapahtuu poliisin ja terveydenhuoltohenkilöstön yhteistyönä. 10 Lisätietoja Liikenneturva, puh. (09)

11 VIISAASTI VESILLÄ Viina on upottanut monta venettä ja uimaria. Noin 60 % kaikista hukkuneista on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Tyypillinen humalassa hukkuja putoaa veneestä, joutuu veden varaan veneen kaatuessa tai arvioi uintimatkan väärin. Tunnetuin hukkumislaji on varmaan sepalus auki veneestä tippuminen. Suurin osa hukkuneista on keski-ikäisiä miehiä, jotka ovat liikkeellä tutuilla järvivesillä. Pelastusliivejä ei näissä tilanteissa käytetä. On arvioitu, että yhdeksän kymmenestä vesiliikenteessä hukkuneista olisi pelastunut käyttämällä pelastusliivejä. Suomalaiset suhtautuvat erilailla eri liikennelajeihin. Vesiliikenteessä alkoholin käyttöä pidetään hyväksytympänä kuin tieliikenteessä. Humalassa moottoriveneellä ajettaessa kiinnijoutumisen riski arvioidaan selvästi pienemmäksi kuin tieliikenteessä. Kanssaihmisten kontrolli ei myöskään toimi vesiliikenteessä niin kuin maanteillä. Alkoholia nauttineista veneilijöistä 83 %:lla veren alkoholipitoisuus ylitti 1,0 promillea, joka on vesiliikennejuopumuksen promilleraja. Sen lisäksi että alkoholi on riskitekijä vesillä, alkoholia käytetään myös rannalla ja laiturilla oleillessa sekä saunomisen yhteydessä. Hukkumisonnettomuus on aina monen tekijän summa. Humala lisää riskiä huomattavasti. Humalatila heikentää arviointikykyä, reaktionopeutta ja liikkeiden hallintaa. Venettä kuljetettaessa tai uidessa vähäinenkin alkoholimäärä on riski. Alkoholia nauttineena ei useinkaan huomaa suorituskykynsä heikentymistä. Silloin otetaan turhia riskejä ja arvioidaan väärin tilanne. Nuorten miesten väliseen mittelöön kesäaikaan kuuluu usein uintikilpailuja, joihin ryhdytään juhlimisen myöhäisinä vaiheina. Vesille lähtevän tulisi ottaa myös huomioon, että juhlintaa seuraavana aamuna veressä voi olla vielä reilusti alkoholia, joten vesille ei kannata lähteä. Lisätietoja: Terveyden edistämisen keskus, Kaj-Mikael Wredlund, puh Uusin tutkimus: Kuolemaan johtaneet veneilyonnettomuudet vuosina Poliisin veneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimina. Sisäasianministeriön sisäinen turvallisuus-julkaisusarja

12 TULIPALOT SYTTYVÄT USEIN JUOVUSPÄISSÄ Viimeiset sauhut rankanpuoleisen illan jälkeen ovat koituneet monen suomalaisen kuolemaksi. Juhlimisesta uupunut torkahtaa, ja tupakka tipahtaa helposti syttyvälle materiaalille. Silti edes syttymistä ei tarvita kohtalokkaaseen lopputulokseen, sillä hyvin harvoin tulipalossa kuollaan tai vammaudutaan liekkien takia. Vaarallisinta on savu, ja salakavalimpia ovat palokaasut. Myös kuumalle liedelle jäänyt yöpala on yleinen syy tulipaloissa. Usein palokunnan kutsuu naapuri. Ilman toimivan palovaroittimen hälytysääntä tuskin hänkään. Valtaosa kuolemaan johtaneista tulipaloista on asuntopaloja. Paloissa kuolleiden määrä on Suomessa suuri moniin muihin maihin verrattuna. Tulipaloja syttyy vuosittain noin Niistä asuntopaloja on Palokuolemia on viime aikoina ollut vuosittain noin 90. Sairaaloissa hoidetaan vuosittain ihmistä palovammojen vuoksi. Heistä 60 prosentilla vammat ovat vakavia. Palokuolemat ovat miesten laji. Pahin riskiyhdistelmä on keski-ikäinen mies, alkoholi, tupakka ja sänky. Palokuolemauhreista 74 prosenttia on miehiä. Miesten palokuolemariski on keskimäärin kolminkertainen naisiin verrattuna. Riski alkaa kasvaa jo 20 ikävuodesta ylöspäin ja on eläkeiässä miehillä naisiin verrattuna nelinkertainen. 12

13 Kaikista palokuoleman uhreista 60 prosenttia on alkoholin vaikutuksen alaisia, miehistä 79 prosenttia ja naisista 47 prosenttia. Päihtyneistä uhreista valtaosa on tuhdissa, yli 1,5 promillen humalassa. Vuonna 2003 kolmanneksessa palokuolematapauksista syttymissyynä oli tupakointi. Tulen kanssa askarointi on riskialtista erityisesti humalassa. Kynttilöitä ja muita juhlatulia poltetaan usein, kun ollaan juhlamielellä. Elävä tuli saattaa kuitenkin jäädä illan edistyessä vahtimatta. Myös liesipaloissa alkoholilla on osuutensa. Juovuksissa unohdetaan usein ruoka kuumalle sähköliedelle tai ollaan muuten varomattomia lieden kanssa. Liedet ovat yleisin sähköpaloja aiheuttava laiteryhmä. Sähköliesi jää helposti päälle ja aiheuttaa keittiöpalon. Myös puhdistamaton ja pinttyneen rasvainen liesituulettimen suojaritilä lisää paloriskiä, samoin lieden ympärillä olevat helposti syttyvät materiaalit. Häkä aiheuttaa juhlijalle oman uhkansa, jos on takka tai mahdollisuus puulämmitykseen. Värittömän ja hajuttoman häkäkaasun aiheuttamat onnettomuudet ovat yleistymään päin. Tulisijan käyttö on hyvä opetella, jotta ei aiheuta vaaratilannetta, esimerkiksi sulkemalla peltejä liian aikaisin. Palokuolemien ja -tapaturmien vähentäminen onnistuu parhaiten omatoimisella varautumisella. Palovaroitinten tuleminen pakollisiksi vähensi palokuolemien määrää. Vuonna 2003 palokuolemat olivat taas noususuunnassa. Tämä saattoi johtua siitä, että ihmiset eivät ole pitäneet palovaroittimia toimintakunnossa. Tilaan, jossa on tulisija, kannattaa hankkia myös häkävaroitin. Varoittimet eivät auta pelastautumaan, jos niitä ei ole asennettu kattoon oikein ja jos niissä ei ole paristoja. Varoittimen ääni on voimakas ja läpitunkeva, mutta voimakkaassa humalatilassa ei välttämättä havahdu siihenkään. Siksi on tärkeää, että palovaroitin on toimintakunnossa/palovaroittimessa on toimiva paristo, jotta se piippaisi hätätilanteessa, että edes naapuri kuulee sen hälyttävän ja kutsuu palokunnan sammuttamaan tulipalon. Lisätiedot: Viestintäpäällikkö Liisa Joutsi, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puh. (09) , Sähköpalot: Viestintäpäällikkö Willy Toiviainen, TUKES, puh. (09) , Tiedottaja Juha Hassila, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puh. (09)

14 PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄ ON RISKI MYÖS TYÖTOVEREILLE Päihteiden väärinkäyttö työpaikalla ei ole riski vain työntekijälle itselleen, vaan myös työtovereille ja usein työpaikan ulkopuolisillekin. Päihtyneenä työskentelevä asettaa itsensä ja työtoverinsa alttiiksi tapaturmalle ja työkyvyn menetykselle. Samalla hän voi olla häiriötekijä koko työyhteisölle. Kuitenkin työyhteisö usein suojelee päihteiden käyttäjää, vaikka tämä ei kykene täysipainoiseen työsuoritukseen. Pahimmillaan jatkuva päihteiden käyttö saattaa aiheuttaa työyhteisössä uupumista ja lähes aina se johtaa keskinäisen luottamuksen menettämiseen. Suomessa alkoholin työnteolle aiheuttamia haittoja on tutkittu vähän. Alkoholisairaudet kuitenkin lisääntyvät ja yhä useammin alkoholi on syynä myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Työpäiviä alkoholin vuoksi arvioidaan vuosittain menetettävän viisi miljoona eli keskimäärin kaksi ja puoli työpäivää yhtä palkansaajaa kohti. Ruotsissa SAS ja Vattenfall ovat arvioineet, että alkoholin väärinkäytöstä aiheutuu vuosittain kruunun kustannukset jokaista työntekijää kohden. Jokaisella työpaikalla tarvitaan säännöt alkoholin käytöstä ja hoitoon ohjauksesta. Työpaikan päihdeohjelmaan kannattaa liittää myös huumeohjelma. Päihteiden väärinkäyttöä ja hoitoonohjausta koskevat periaatteelliset kysymykset käsitellään työpaikan työsuojelutoimikunnassa. Hoitoonohjaukseen voidaan nimetä yhdyshenkilö tai yhteyshenkilöinä toimivat työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet sekä työterveyshuollon asiantuntijat. Hoitoonohjausmenettelyn tavoitteena on rohkaista työyhteisöä puuttumaan havaitsemaansa päihdeongelmaan riittävän ajoissa, jotta voidaan lieventää sen seurauksia. Vastuu hoitoonohjauksesta kuuluu aina ensisijaisesti työnantajalle ja sitä kautta lähimmälle esimiehelle. Työterveyshuolto kannattaa ottaa mukaan hoidon tarpeen ja tarvittavien tukitoimien arviointiin. Kun työntekijä on vapaaehtoisesti hakeutunut laitoshoitoon, hoidosta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa ja hoito perustuu lääkärintodistukseen, sovelletaan sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä. Hoitoonohjaus on tarpeen, kun työntekijä esiintyy työaikana päihtyneenä työntekijä myöhästelee tai jää pois työstä ennalta ilmoittamatta ja sen voidaan perustellusti olettaa johtuvan päihteiden väärinkäytöstä työntekijä käyttäytyy päihteiden vuoksi häiritsevästi tai vaarantaa oman tai toisten turvallisuuden. Hoitoonohjauksessa kaikkia työntekijöitä on kohdeltava samalla tavalla heidän asemastaan riippumatta. Kaikilla tulee olla tieto hoitomahdollisuuksista ja hoitoonohjauksen menettelytavoista. 14

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Lukulattia. Tavoite. Huom! Nuoret pystyvät tekemään harjoitteen myös keskenään ohjatusti. Tarvikkeet

Lukulattia. Tavoite. Huom! Nuoret pystyvät tekemään harjoitteen myös keskenään ohjatusti. Tarvikkeet Lukulattia Tavoite Tuoda esille faktatietoa riskitekijöistä, jotka vaikuttavat vapaa-ajan ja liikenteen tapaturmien taustalla (ml. alkoholi ja muut päihteet). Samalla pohditaan, miten jokainen omilla valinnoillaan

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kaarina Tamminiemi, Erityisasiantuntija, kampanjan puheenjohtaja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Esityksen sisältö Faktaa ja taustaa Kampanjasta yleistä Toiminta

Lisätiedot

Alkoholi ja liikenne

Alkoholi ja liikenne Alkoholi ja liikenne Sisällysluettelo Alkoholi ja liikenne 4 Alkoholi tieliikenteessä 5 Alkoholi heikentää ajokykyä 8 Rattijuoppojen onnettomuudet 9 Alkoholi aiheuttaa onnettomuuksia myös jalankulkijoille

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

Torju arjen vaaratilanteet

Torju arjen vaaratilanteet Koti- ja vapaa-ajan tapaturma sattuu vuosittain noin 700 000 suomalaiselle. Kuolemaan näistä johtaa vuosittain noin 2 700. Torju arjen vaaratilanteet Tavallinen arkipäivä sisältää monia vaaratilanteita.

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Liukastumiset käyvät kalliiksi

Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Joka toinen nuori hankkii mopokortin

Joka toinen nuori hankkii mopokortin Mopoilu Joka toinen nuori hankkii mopokortin Noin joka toinen nuori hankkii mopokortin ja joukossa on yhä enemmän tyttöjä. Mopoja oli vuonna 2012 yli 290 000. Suomessa oli Trafin mukaan rekisteröityjä

Lisätiedot

Juuan kunnan päihdeohjelma

Juuan kunnan päihdeohjelma liite khall 8.1.2001 10 Juuan kunnan päihdeohjelma 1 Päihdeasioiden hoito ja vastuu Päihdeasioiden hoito työpaikalla on osa johtamista ja työyhteisön kehittämistä, koulutusta, työsuojelua ja työterveyshuoltoa

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Olenko riskikäyttäytyjä? Nautinko vaaratilanteista? Miten otan arjessa vaaratilanteet huomioon liikenteessä, kotona, liikunnan parissa tai muuten vapaaajalla?

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Kuolemaan johtaneet onnettomuudet lkm Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet kuollut loukkaantunut omaisuusvahinko lkm lkm % Koulutustilaisuus ammattiautoilijoille: Tiistaina 31.7.2001

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8)

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8) 25.1.2016 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Alle 25-vuotiaiden tapaturmat Suomessa Keskimäärin vuosittain tapaturmissa Vajaat 200 kuolee 14

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Päihdeohjelman lomakkeet 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741,

Lisätiedot

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu.

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu. Lain mukaan joka kodissa täytyy olla palovaroitin. Tulipalo alkaa usein keittiöstä. Jos rasva syttyy palamaan, laita kansi päälle. Älä koskaan käytä vettä. Huolehdi palavasta kynttilästä. Älä tupakoi sängyllä

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot II.A.7 Liikennerikokset 181 Taulukko Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1998 2007 Rattijuopumusonnettomuuksissa

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITELMA Tapahtuma: Osallistujat: Taekwon-do Akatemian leiri noin 200 osallistujaa Ajankohta: 2.11.2007 4.11.2007 Tapahtumapaikka: Järjestäjä: Rajakylän koulu Taekwon-do Akatemia ry -----------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tapaturmia torjumaan - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014-2020

Tapaturmia torjumaan - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014-2020 Tapaturmia torjumaan - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014-2020 Turvallisuussuunnitteluseminaari Kotka 26.11.2013 Merja Söderholm, STM Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2010 - TIETOPAKETTI

LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2010 - TIETOPAKETTI LIIKENNERAITTIUSKAMPANJA 2010 - TIETOPAKETTI Sisällys Johdanto 1. RATTIJUOPUMUKSEN EHKÄISY OSANA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖTÄ 2. PÄIHTEET LIIKENTEESSÄ Alkoholi Huumeet ja lääkkeet 3. TAVOITTEENA PÄIHTEETÖN

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

LUOKKAKOKOUS SYNTYMÄPÄIVÄT

LUOKKAKOKOUS SYNTYMÄPÄIVÄT Hyvä alku Kun olet raskaana, vanhat tapasi eivät yhtäkkiä olekaan itsestään selviä. Tämä vihkonen kertoo, miksi raskauden aikana on hyvä välttää alkoholia. Valinta on sinun mutta se ei vaikuta ainoastaan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012

RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 Yleistä Rattijuopumuksen määritelmä: johtuu joko alkoholin tai muun päihteen vaikutuksesta. Huumeiden suhteen nollatoleranssi

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Kodin älykkyyden uusi ulottuvuus. www.innohome.com

Kodin älykkyyden uusi ulottuvuus. www.innohome.com Kodin älykkyyden uusi ulottuvuus www.innohome.com 1 Miksi Tulipalojen vahingot OECD-maissa ovat keskimäärin 1% BKT:stä Kodinkoneet kotien vuotovahinkojen ja sähköpalojen suurin riski Kodinkoneissa käytetyt

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet:

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti

Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Jari Parkkari, LT, dosentti, ylilääkäri Anne-Mari Jussila, LitM, palvelu- ja kehittämispäällikkö, tutkija

Lisätiedot

Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Päihteet ja työelämä näkökulma aiheeseen EHYT ry perustajineen toteuttanut vuodesta 2005 työelämän päihdehaittojen

Lisätiedot

TURVALLISESTI KODISSANI. Oma turvallisuuteni. Valitse kyllä tai ei. Tiedän hätänumeron. Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti.

TURVALLISESTI KODISSANI. Oma turvallisuuteni. Valitse kyllä tai ei. Tiedän hätänumeron. Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti. Oma turvallisuuteni Valitse kyllä tai ei. TURVALLISESTI Tiedän hätänumeron. kyllä ei KODISSANI Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti. Huoneessani on toimiva palovaroitin. Tiedän, mitä

Lisätiedot

Tietoa päihteistä. ikäihmisille

Tietoa päihteistä. ikäihmisille Tietoa päihteistä ikäihmisille Tässä oppaassa kerrotaan alkoholin ja tupakan vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Suomessa vuonna 2008 käytettiin puhdasta alkoholia 12,5 litraa jokaista yli 15-vuotiasta

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

TieToa päihteistä ikäihmisille

TieToa päihteistä ikäihmisille Tietoa päihteistä IKÄIHMISILLE Tässä oppaassa kerrotaan alkoholin ja tupakan vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Suomessa v. 2008 käytettiin puhdasta alkoholia 12,5 litraa jokaista yli 15-v.

Lisätiedot