Ehdotettu vieroitusoirelista (Journal of Abnormal Psychology 2003, Vol. 112, No. 3, ) Oireyhtymän kulku keskim. :oireiden alku 1-3 pv:nä,
|
|
- Jere Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Esityksen Sisältö Eri päihteet ja masennus lyhyesti Samanaikainen depressio ja alkoholiongelma Depression selvittely Alkoholiongelman selvittely Samanaikaisen hoidon toteuttaminen 1
2 Kannabis Runsaaseen käyttöön voi liittyä masennuksen kaltainen oireyhtymä: anhedonia, uupumus, kognitiiviset vaikeudet Vieroitustilaan liittyy runsaasti masennukselle tyypillisiä oireita
3 Ehdotettu vieroitusoirelista (Journal of Abnormal Psychology 2003, Vol. 112, No. 3, ) Oireyhtymän kulku keskim. :oireiden alku 1-3 pv:nä, voimakkaimmillaan 2-6 pv:nä jakesto 4-14 pv yleiset oireet vähentynyt ruokahalu/painon lasku ärtyneisyys hermostuneisuus/ahdistuneisuus kiukku/aggressiivisuus levottomuus univaikeudet/oudot unet vähemmän yleiset/epäselvät oireet masentunut mieliala vatsa/fyysiset kivut kylmänväreet vapina hikoilu
4 Tupakkakin itselääkintää?
5 Psykiatristen häiriöiden esiintyvyys opioidiriippuvaisilla Yleisväestötutkimukset (vain 2 tutkimusta) Epidemiologic Cathment Area study (ECA) Elinaikainen psykiatrinen oheissairatavuus 65,2 %, OR 6,7 National Epidemiologic Study on Alcohol and Related Conditions (NESARC) Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt 28,9 %, OR 4,6
6 Opioidit, kliiniset aineistot kh-potilaat, hoitoon hakeutuvat, neulojenvaihtopisteet, kipuklinikat Vakava masennustila Elinaikainen esiintyvyys 4 54 % (ka %) Ajankohtainen esiintyvyys 0 28 % (ka. 15 %) Itselääkinnällinen komponentti mukana
7 Amfetamiini & stimulantit Akuutti vaikutus antidepressiivinen poistaa / peittää monia depression oireita (masentunut mieliala, uupumus, keskittymisvaikeudet) Käyttöjakson jälkeen vieroitustilaan liittyen voimakkaat masennusoireet ja joskus itsetuhoisuus Lievemmät masennusoireet anhedonia voivat kestää viikkoja
8 Masennusta rauhoittavista lääkkeistä? Ainakin seuraavia haittavaikutuksia on raportoitu eri tutkimuksissa: heikentynyt fyysinen ja henkinen suorituskyky, masennus, tunne-elämän latistuminen, masennussairauden vaikeutuminen ja itsetuhoinen käyttäytyminen, ahdistuneisuuden ja unettomuuden vaikeutuminen, impulsiivinen ja aggressiivinen käyttäytyminen, tapaturmariskin lisääntyminen, liikenneonnettomuusriskin lisääntyminen, muistin ja keskittymiskyvyn heikentyminen, hormonitoiminnan häiriintyminen (kortisoli eritys), haitalliset yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden ja alkoholin kanssa, riippuvuuden kehittyminen ja siihen liittyvä vieroitusoireyhtymä.
9 Unen vaiheet
10 10
11 Depressio + Alkoholin käyttö Alkoholisteista %:lla on kliinisesti merkittävä depressio ja masennuspotilaista %:lla on samanaikainen alkoholiongelma (kliiniset populaatiot). Ilmiön yleisyydestä huolimatta tutkimustietoa samanaikaisesta hoidosta on vähän. Kliininen työ perustuu depression hoidon ja alkoholiongelman hoidon yksilölliseen integroimiseen.
12 Miksi komorbiditeetin tunnistaminen on tärkeää? Depressiopotilaan alkoholiongelma pahentaa depressio-oireita lisää itsemurhakuolleisuutta heikentää depressiosta toipumisen ennustetta Alkoholiongelmaisella depressio lisää riskiä retkahtaa juomaan. Cornelius JR, Salloum IM, Mezzich J ym. Disproportionate suicidality in patients with comorbid major depression and alcoholism. Am J Psychiatry 1995;152: Greenfield SF, Weis RD, Muenz LR ym. The effect of depression on return to drinking: a prospective study. Arch Gen Psychiatry 1998;55:259-65
13 Potilas Anna 34-vuotias myyntineuvottelija. Sairastanut aiemmin kaksi masennusepisodia, joista ensimmäisen 20-vuotiaana. Hakeutui vo:lle masennuksen vuoksi ja sai BDI-testissa 27 pistettä. Juo 3-4 lasia viiniä joka päivä, parina päivänä viikossa menee 1,5 pulloa iltaisin, AUDIT 9 pistettä. Juominen jatkunut samanlaisena jo kolme kuukautta. Käynyt edelleen töissä mutta ottanut saikkua ajoittain 3-5 päivän pätkiä. Huolestunut masennuksesta, ja unettomuudesta mutta juomistaan ei pidä ongelmana vaan päinvastoin kokee että viini helpottaa ahdistusta Puoliso ollut huolestunut juomisesta ja käskenyt vähentää. 13
14 Kuinka toimit? a) Haiskahtaa alkoholilta siispä lähetän A- klinikalle b) Onpa korkeet BDI-pisteet, tosi masentunut lähetän psykiatrille c) Aloitan masennuslääkkeen d) Käsken vähentää / lopettaa juomisen e) Aloitan lääkkeen alkoholiongelmaan f) Täytyypä selvitellä lisää g) Jotain muuta...
15 Selvitettäviä asioita Kärsiikö potilas depressioepisodista? Onko potilaalla alkoholiriippuvuus? Haitallinen käyttö? Suurkulutus? Onko väliä? Johtuuko masennus juomisesta? Vai juominen masennuksesta? Voiko masennuslääkityksen aloittaa vaikka potilas juo? Kuinka hoidan potilaan alkoholiongelmaa?
16 Depression selvittely Ajankohtaiset oireet (BDI, DEPS) Tarkentavat kysymykset Oireiden alkaminen Aiemmat depressioepisodit Kesto Hoidot Laukaisevat tekijät 16
17 Depression esiintyvyys Masennustilojen pisteprevalenssi n. 5 % Naisilla esiintyvyys 1,5 2 -kertainen Perusterveydenhuollon potilaista 10 % kärsii masennustilasta Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa n. puolet potilaskäynneistä depression vuoksi Samanaikaiset ahdistuneisuushäiriöt tavallisia: paniikkihäiriö, sosiaalinen fobia ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö 17
18 Diagnostiset kriteerit (ICD-10) 18
19 Muita yleisiä oireita Huolestuneisuus tulevaisuudesta tai pelko, että jotain kamalaa tapahtuu Jatkuva yrtäneisyys, pinna kireällä Vetäytyminen sosiaalisista kontakteista Sukupuolinen haluttomuus Huoli terveyden tilasta, fyysiset oireet Kivut GI-oireet Huimaus 19
20 BDI - Depressio-oireiden selvittely 1. En ole surullinen Olen alakuloinen ja surullinen Olen tuskastumiseen asti surullinen ja alakuloinen Olen niin onneton, etten enää kestä BDI:n pisterajat (0-63 p.) 0 10 normaali lievä tai kohtalainen kohtalainen tai vaikea > 30 vaikea 2. Tulevaisuus ei masenna eikä pelota minua Tulevaisuus pelottaa minua Minusta tuntuu, ettei tulevaisuudella ole tarjottavanaan minulle juuri mitään Minusta tuntuu, että tulevaisuus on toivoton. En jaksa uskoa, että asiat muuttuvat tästä parempaan päin 3. En tunne epäonnistuneeni Minusta tuntuu, että olen epäonnistunut useammin kuin muut ihmiset Elämäni on tähän saakka ollut vain sarja epäonnistumisia Minusta tuntuu, että olen täysin epäonnistunut ihmisenä 4. En ole erityisen haluton En osaa nauttia asioista niin kuin ennen Minusta tuntuu, etten saa tyydytystä juuri mistään Olen haluton ja tyytymätön kaikkeen 5. En tunne erityisemmin syyllisyyttä Minusta tuntuu, että olen aika huono ja kelvoton Nykyään tunnen itseni huonoksi ja kelvottomaksi melkein aina Tunnen olevani erittäin huono ja arvoton 20
21 6. En koe, että minua rangaistaan Tunnen, että jotain pahaa voi sattua minulle Uskon, että kohtalo rankaisee minua Tunnen, että olen tehnyt sellaista, josta minua on syytäkin rangaista 7. En ole pettynyt itseeni Olen pettynyt itseeni Inhoan itseäni Vihaan itseäni 8. Tunnen, että olen yhtä hyvä kuin muutkin Kritisoin itseäni heikkouksista Moitin itseäni virheistäni Moitin itseäni kaikesta, mikä 'menee pieleen' 9. En ole ajatellut vahingoittaa itseäni Olen joskus ajatellut itseni vahingoittamista, mutten kuitenkaan tee niin Mielessäni on selvät itsemurhasuunnitelmat Tapan itseni, kun siihen tulee tilaisuus 10. En itke tavallista enempää Itken nykyään aiempaa enemmän Itken nykyään jatkuvasti En kykene enää itkemään, vaikka haluaisin 11. En ole sen ärtyneempi kuin ennenkään Ärsyynnyn aiempaa herkemmin Tunnen, että olen ärtynyt koko ajan Minua eivät enää liikuta asiat, joista aiemmin raivostuin 21
22 12. Olen edelleen kiinnostunut muista ihmisistä Muut kiinnostavat minua aiempaa vähemmän Kiinnostukseni ja tunteeni muita kohtaan ovat miltei kadonneet Olen menettänyt kaiken mielenkiintoni muita kohtaan, enkä välitä heistä enää lainkaan 13. Pystyn tekemään päätöksiä, kuten ennenkin Yritän lykätä päätöksentekoa Minun on hyvin vaikeata tehdä päätöksiä En pysty enää lainkaan tekemään päätöksiä 14. Mielestäni ulkonäköni ei ole muuttunut Olen huolissani siitä, että näytän vanhalta tai etten näytä miellyttävältä Minusta tuntuu, että ulkonäköni on muuttunut pysyvästi niin, etten näytä miellyttävältä Tunnen olevani ruma ja vastenmielisen näköinen 15. Työkykyni on säilynyt ennallaan Työn aloittaminen vaatii minulta ylimääräisiä ponnistuksia Saadakseni aikaan jotakin minun on suorastaan pakotettava itseni siihen En kykene lainkaan tekemään työtä 16. Nukun yhtä hyvin kuin ennen Olen aamuisin väsyneempi kuin ennen Herään nykyisin 1-2 tuntia normaalia aikaisemmin enkä nukahda enää uudelleen Herään aikaisin joka aamu, enkä pysty nukkumaan viittä tuntia pitempään yhtäjaksoisesti
23 17. En väsy sen nopeammin kuin ennen Väsyn nopeammin kuin ennen Väsyn lähes tyhjästä Olen liian väsynyt tehdäkseni mitään 18. Ruokahaluni on ennallaan Ruokahaluni on huonompi kuin ennen Ruokahaluni on nyt paljon huonompi kuin ennen Minulla ei ole lainkaan ruokahalua 19. Painoni on pysynyt viime aikoina ennallaan Olen laihtunut yli 2,5 kg Olen laihtunut yli 5 kg Olen laihtunut yli 7,5 kg 20. En ajattele terveyttäni tavallista enempää Kiinnitän tavallista enemmän huomiota särkyihin ja kipuihin, vatsavaivoihin ja ummetukseen Tarkkailen ruumiintuntemuksiani niin paljon, ettei muille ajatuksille jää aikaa Terveyteni ja tuntemusteni ajatteleminen on kokonaan vallannut mieleni 21. Kiinnostukseni sukupuolielämään on pysynyt ennallaan Kiinnostukseni sukupuolielämään on vähentynyt Kiinnostukseni sukupuolielämään on huomattavasti vähäisempää kuin aikaisemmin Olen menettänyt kaiken mielenkiintoni sukupuolielämään 23
24 BDI (Roivainen E. Beckin depressioasteikon tulkinta. Duodecim 2008;124: ) Soveltuu seulontaan ja seurantaan Itsemurhariskin arviointi, huomioi erityisesti Kohta 2 (pessimismi ja toivottomuus) Kohta 9 (itsetuhoisuus) Virhelähteitä Ongelmien kieltäminen Pieni pistemäärä korreloi MMPI:n valehtelu ja defensiivisyys osioihin Ongelmien liioittelu Taustalla voi olla epävakaa tai huomiohakuinen persoonallisuus Sosiaalisesti suotava vastaustyyli
25 Potilas Anna Ensimmäisenä opiskeluvuonna depressio noin v. Hakeutui YTHS sitalopraami 20 mg 1 x 1 6 kk Toinen depressio (sopeutumishäiriö?) v. eron yhteydessä. Ei hoitoja tai lääkityksiä. Elämän aikaiset masennusoireet (ikä vuosina) opiskelun aloittaminen parisuhteen päättyminen Edeltävän 12 kk masennusoireet (kuukautta sitten) väsymys väsymys mikään ei huvita univaikeudet alentunut mieliala keskittymisvaikeudet töissä itsetunnon heikentyminen ruokahalun menetys sosiaalinen vetäytyminen
26 Alkoholiongelma Suomessa Suomessa kuolee alkoholin käytön takia vuosittain noin ihmistä (6 % kaikista kuolemantapauksista) Suurkuluttajia Terveydenhuollossa naispotilaista noin 10 % ja miespotilaista lähes 20 % on alkoholin suurkuluttajia 26
27 Kuinka selvittelen? Aloita potilaan tarjoamien oireiden kartoituksella Tämän jälkeen yleisanamneesin luonnollisena osana siirry alkoholianamneesiin Avoimet kysymykset! Minkälaista on alkoholin käyttösi? Strukturoidut kyselyt AUDIT Keskeistä on selvittää kuinka paljon potilas juo ja onko juomisesta seurannut ongelmia 27
28 Kuinka kysyä muista päihteistä? Yleishaastattelun osana selvittele aina alkoholin ja tupakan lisäksi muiden päihteiden käyttö! Aloita avoimella kysymyksellä: Oletko koskaan elämäsi aikana käyttänyt tai kokeillut huumeita rauhoittavia, unilääkkeitä, voimakkaita kipulääkkeitä tai kolmiolääkkeitä yli ohjeen tai muulle henkilölle määrättyjä em. lääkkeitä Vaikka vastaus olisi EI, niin kysy vielä erikseen: Kannabis Amfetamiini (+muut stimulantit) Rauhoittavat ja unilääkkeet Opioidit
29 AUDIT Varhaisen suurkulutuksen havaitsemiseksi toimiva on kymmenen kysymyksen AUDIT B self-rate lomake seulontaraja 8 pistettä (herkkyys ja tarkkuus > 90 %) 29
30 AUDIT Kuinka usein? Kuinka monta annosta yleensä? Kuinka usein kerralla kuusi tai useampia annoksia? Vaikeuksia lopettaa juominen? Tehtävien hoitamatta jäämisiä? Krapularyypyn tarve? Syyllisyyttä tai katumusta juomisesta? Muisti mennyt? Tapaturmia? Läheiset tai lääkäri ollut huolissaan juomisestasi?
31 Laboratorio-kokeet 1. Potilaan motivoiminen [koska arvot koholla, niin täytyy tehdä jotain] 2. Hoidon seuranta 3. Elinvaurioiden selvittely 4. Diagnostiikan lisäselvittely [juomisen vähättely ja salaaminen] 31
32 CDT MCV GT käytössä olevista mittareista spesifisin CDT suurenee, kun viikon ajan päivittäin nautitaan g etanolia, siis 4-6 ravintola-annosta (esim. 4-6 keskiolutta päivässä) abstinenssissa CDT laskee normaalitasolle 1-2 viikossa (t1/2 =15 päivää) CDT ei nouse satunnaisen alkoholinkäytön yhteydessä >>> nimenomaan jatkuvan käytön mittari epäspesifinen, 30 %:lla suurentuneeseen arvoon muu syy kuin runsas alkoholin käyttö (B12-vitamiinin tai folaatin puutos, hypotyreoosi, maligni verisairaus) arvon suureneminen edellyttää pitkäaikaista ja runsasta juomista pitkä puoliintumisaika 120 vrk muita arvoa suurentavia syitä: lihavuus, diabetes tai muu maksasairaus puoliintumisaika 26 vrk hyvä seurannassa 32
33 Potilas Anna Elämän aikainen alkoholin käyttö(ikä vuosina) lukiossa juomista humalaan 2 pv/vk paljon töitä ja juomista krapulapäiviä opiskelijabileitä maksa-arvot koholla humalat ad. 3 pv/vk tapaturma toilailua, morkkista juomisesta krapulan takia tenttejä väliin Edeltävän 12 kk alkoholin käyttö(kuukautta sitten) viiniä iltaisin uniongelmaan (koki auttavan) viiniä iltaisin uniongelmaan (ei auttanut) työpäivän jälkeen rentoutumiseen ja unilääkkeeksi (koki auttavan) lisäsi käyttömääriä krapuloita viinanhimoa syyllisyyttä viinanhimo pahenee
34 Potilas Anna Primaari depressio Elämän aikainen (ikä vuosina) Haitallinen käyttö Edeltävä 12 kk (kuukautta sitten) Riippuvuus?
35 Abstinenssin vaikutus depressio-oireisiin HRSD-pisteet Primaarinen depressio Sekundaarinen depressio Viikkoa abstinenssissa Hamiltonin depressioasteikon (HRSD) pistemäärä 4 viikon abstinenssin aikana alkoholiriippuvuudesta kärsivillä potilailla primaarissa ja sekundaarisessa depressioissa. Mukailtu artikkelista: Brown SA, Inaba RK, Gillin CJ, Schuckit MA, Stewart MA, Irwin MR. Alcoholism and affective disorder: Clinical course of depressive symptoms. Am J Psychiatry 1995;152:
36 Interventiot
37 Muutoksen tärkeys potilaalle? Ei lainkaan Erittäin tärkeää tärkeää Luottamus onnistumisen suhteen? En lainkaan Erittäin luottavainen luottavainen KYSYMYKSET 1. Miksi päädyit numeroon etkä nollaan? 2. Mitä pitäisi tapahtua jotta päätyisit :sta [suurempi numero] 37
38 Keskusteluhoito Psykoedukaatio tietämyksen lisääminen masennuksen ja päihteen käytön välisistä yhteyksistä Komplianssin tukeminen (motivoivan haastattelun avulla) juomispäiväkirja, mielialapäiväkirja, laboratoriokokeet, lääkitykset Ymmärryksen lisääminen juomiskäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä
39 Juomista vähentävät lääkkeet Psykososiaaliset hoidot ovat alkoholiriippuvuuden hoidon perusta, mutta tulosta voidaan parantaa merkittävästi lääkityksellä (keskimäärin %). disulfiraami (Antabus) kun tavoitteena abstinenssi ja välittömän relapsin ehkäisy naltreksoni (Revia, Naltrexone Vitaflo) juomisen palkitsevuuden väheneminen topiramaatti (Topimax, useita gen.) juomishimon vähentäminen 39
40 Empatia Ongelmajuojien problem drinkers terapeuttien empaattisuus arvioitiin sokkoutetusti (Bergin-Solomon revision of the Truax Accurate Empathy Scale) Terapeutin empatia korreloi 6-8 kk hoidon päättymisen jälkeen hoidossa menestyneiden improved potilaiden osuuteen (r=-0,82; r²=0,67) (Miller WR, Taylor CA, West JC: Focused Versus Broad-Spectrum Behavior Therapy for Problem Drinkers. 1980;48(5):
41 Konfrontointi Ongelmajuojien problem drinkers (MAST 14,6 p.) hoitoresistenssin määrä korreloi voimakkaasti terapeutin konfrontoinnin määrän kanssa (r=0,65; r²=0,42). Mitä konfontoivampi ote terapeutilla oli, sitä enemmän potilas joi. vaikutus oli havaittavissa vuoden kuluttua hoitointerventiosta (Miller WR, Benefield GR, Tonigan SJ: Enhancing Motivation for Change in Problem Drinking: A Controlled Comparison of Two Therapist Styles. Journal of Consulting and Clinical Psychology. 1993;61(3):455-61) 41
42 Masennuksen farmakologinen hoito
43 Masennuslääkityksen päälinjat jos samanaikainen suurkulutus Mikäli potilas kykenee vähentämään juomista / lopettamaan, niin seuraa tilanteen kehittymistä ad. 4 viikkoa jos oireet edelleen merkittäviä abstinenssin tai vähäisen käytön aikana, niin aloita lääkitys Aloita heti jos: aiempia depressioepisodeja, joihin ei ole liittynyt alkoholinkäyttö ajankohtaisen depressioepisodin oireet ovat alkaneet ensin ja juominen tullut mukaan vasta myöhemmin depressioepisodi on vaikea-asteinen 43
44 Potilas Anna Lab: GT 149, CDT 2,6, ALAT 76 Dg: Toistuvan masennuksen keskivaikea jakso, Alkoholiriippuvuus Toimenpiteet: Depressiolääkitys mirtatsapiini 30 mg 1 x 1, psykoedukaatio Kontrolli 3 viikon kuluttua: BDI 16 p., ei ole pysynyt vähentämään juomista Valmis tavoittelemaan abstinenssia: aloitetaan antabus 200 mg 1 x 1 Kontrolli 2 viikon kuluttua: GT 76, ALAT 48, BDI 9 p.
BDI-21, Terveys 2000 versio ja pisteytysohje
BDI-21, Terveys 2000 versio ja pisteytysohje (Poimittu BDI:n 21-osioiseen versioon (Beck et al. 1961) kuuluvat kysymyssarjat ja niiden pisteytysohjeet Terveys 2000 -tutkimuksen Kysely 1:ssä* (www.terveys2000.fi)
LisätiedotSeuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne.
BECK Depression Inventory (BDI) Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. 1: 0. En ole surullinen. 1. Olen surullinen. 2.
LisätiedotKaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena
Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys @addiktiopsyk Kuinka yleisiä kaksoisdiagnoosit ovat?
LisätiedotMieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto
Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla
LisätiedotRBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely
Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotPäihteet psykiatrisen ongelman rinnalla kuka ottaa tilanteen haltuun?
Päihteet psykiatrisen ongelman rinnalla kuka ottaa tilanteen haltuun? Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Ylilääkäri, Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti
LisätiedotTERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2
TERVEYS 2011 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET Seuraavassa Teiltä tiedustellaan mm. allergiaoireita sekä tuki- ja lii kuntaelinten oireita. Lopuksi Teitä pyydetään
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotTerveyskysely Miten voit?
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Yli 18-vuotiaat opiskelijat Luottamuksellinen Terveyskysely Miten voit? Opiskelijana sinulla on oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen. Henkilötiedot Sukunimi Etunimi
LisätiedotARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90
1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi
LisätiedotAlkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017
Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholin ongelmakäytön toteaminen Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotMiten voit?-terveyskysely
Miten voit?-terveyskysely Nimi Henkilötunnus Sähköpostiosoite Puh. Haluamme tukea sinua välittämään itsestäsi ja huolehtimaan terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi. Tässä kyselyssä kysymme sinulta hyvinvointiin
LisätiedotLahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto
Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotMiten voit?-terveyskysely
Miten voit?-terveyskysely AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJOILLE Nimi Henkilötunnus Sähköpostiosoite Puh. Koulutusohjelma Hyvä opiskelija, tervetuloa käyttämään opiskeluterveydenhuollon palveluja! Haluamme tukea
LisätiedotEsitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa
Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI
ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka
NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotAlkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.
Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
Lisätiedot1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä
Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotMitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention
Lisätiedot1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat?
LAPSESI OLLESSA 4-VUOTIAS Hyvät vanhemmat, lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti
LisätiedotPuhutaanko alkoholin käytöstäsi?
Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän
LisätiedotKuraattorin haastattelulomake Ammattiopisto Livia
Kuraattorin haastattelulomake Ammattiopisto Livia Keskiarvosi vanhassa koulussa Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Mitkä oppiaineet olivat Sinulle helppoja?
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotLAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS
LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS Hyvät vanhemmat Lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotKainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011
Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste
LisätiedotSuomi, Sinä ja päihteet
Suomi, Sinä ja päihteet Asiaa päihteistä maahanmuuttajille Tule mukaan Päihdetyö Tältä se näyttää: Tähän se johtaa: Kännissä olet ääliö. Suomi ja päihteet Ehkäistään Hoidetaan Laki ohjaa Silti: Nuoria
LisätiedotVÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle
1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä
LisätiedotKeskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä
Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011 Kaija Seppä LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, alkoholisairauksien
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotOrientaatio harjoitteluun miksi?
Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotTerveyskysely Miten voit?
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Aikuisopiskelijat Luottamuksellinen Terveyskysely Miten voit? Opiskelijana sinulla on oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen. Henkilötiedot Sukunimi Etunimi Henkilötunnus
LisätiedotOtetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet
Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet S O S I A A L I - J A T E R V E Y S M I N I S T E R I Ö Esitteitä 2006:6 1 Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Ikääntyminen tuo muutoksia
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotSeuranta- ja loppukysely
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Seuranta- ja loppukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3
LisätiedotPäihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen
Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotMasennustalkoot II-tutkimus
PODE Pohjalaiset masennustalkoot Masennustalkoot II-tutkimus Tutkimuslomakkeet Tutkimuksen eteneminen 08.11.2012 Mikä on Masennustalkoot II? Depression hoidon kehittämishanke psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
LisätiedotTERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY T4003
TERVEYS 2011 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY Seuraavassa Teiltä tiedustellaan mm. hengityselinten oireita, hengenahdistusta, rintakipua, allergiaoireita sekä tuki- ja lii
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotMiten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?
Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet
LisätiedotLahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto
Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset
LisätiedotTERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä KYSELY
TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä KYSELY T2093 1 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada lisätietoja eräistä elintavoistanne, työstänne, elinympäristöstänne, terveydestänne
LisätiedotVÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle
1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä
LisätiedotOPISKELUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSKYSELY Tiedot tulevat vain opiskeluterveydenhuollon käyttöön. HENKILÖTIEDOT ASUMINEN OPISKELU LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA
1 Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskus Opiskeluterveydenhuolto OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSKYSELY Tiedot tulevat vain opiskeluterveydenhuollon käyttöön. HENKILÖTIEDOT Suku- ja etunimi Pvm: / 20 Sosiaaliturvatunnus
LisätiedotODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat
ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotAlkoholi ja masennus Päihdelääketieteen päivät. Ayl Jonna Levola Päihdepsykiatrinen konsultaatiotiimi HUS Psykiatria, Hyvinkään alue
Alkoholi ja masennus 7.3.2019 Päihdelääketieteen päivät Ayl Jonna Levola Päihdepsykiatrinen konsultaatiotiimi HUS Psykiatria, Hyvinkään alue Masennustila vs. masennusoireet Yleisiä masennuksen oireita
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotKYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA
KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee
LisätiedotIkääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot
Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma
Lisätiedot3. Verenpaine 1. / 2. /
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Alkukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3
LisätiedotNuoren masennuksen tunnistaminen Opas kouluterveydenhoitajille
Nuoren masennuksen tunnistaminen Opas kouluterveydenhoitajille Riikka Ervasti & Jenni Vuoti Vaasan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala 2013 1 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 MASENNUS 3 NUOREN MASENNUKSEN
LisätiedotRiippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki
Riippuvuudesta ja sen hoidosta Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere 29.3.2019 Merja Syrjämäki Yksi suurista kansansairauksista Ainakin 20% väestöstä on riippuvainen jostain päihteestä elämänsä aikana
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotSEURANTAKYSELY ELÄMÄNTAPARYHMÄLÄISILLE
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio 20130108 Tämän lomakkeen tarkoitus on kartoittaa ryhmään osallistuvien terveystottumuksia ja auttaa ryhmän tapaamisten sisältöjen suunnittelussa.
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotVerkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.
Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen
LisätiedotTyöterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana
Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotPäihderiippuvaisen PKV-lääkkeiden käyttö: Päihdehakuisuutta vai itselääkintää?
Päihderiippuvaisen PKV-lääkkeiden käyttö: Päihdehakuisuutta vai itselääkintää? Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Esityksen sisältö 1. Lääke, päihde vai huume?
Lisätiedotmg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa viikossa Ei koskaan
Olotilakysely Käyttämäsi Parkinson-lääkkeet: Muut lääkkeet, joita otat säännöllisesti mg kertaa viikossa 1. Mieliala Oletko alakuloinen? Onko sinulla masennusta? Itkettääkö sinua ilman syytä? Ahdistaako
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotNUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi
NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin laitos, OPI -hanke KYSELY 1
1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, OPI -hanke KYSELY 1 Hyvä Kuntoutuja! Tutkimusnumero Tämän kyselyn tarkoituksena on saada lisätietoja terveydestänne, hyvinvoinnistanne, opiskelustanne ja elämänlaadustanne.
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
Lisätiedotmg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa päivässä mg kertaa viikossa Ei koskaan
Olotilakysely Käyttämäsi Parkinson-lääkkeet: Muut lääkkeet, joita otat säännöllisesti mg kertaa viikossa 1. Mieliala Oletko alakuloinen? Onko sinulla masennusta? Itkettääkö sinua ilman syytä? Ahdistaako
LisätiedotVähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle
Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotHakusessa-hanke 4.2.2014
MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus
LisätiedotAlkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto
Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio terveydenhuollossa Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa: - puheeksioton
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
LisätiedotPÄIHDEHÄIRIÖIDEN KÄYPÄ HOITO
PÄIHDEHÄIRIÖIDEN KÄYPÄ HOITO TOP 30 Halko-koulutus 27.4.2006 Antti Mikkonen, LL vs osastonlääkäri, Turun psykiatria tutkija, TYKS Psykiatrian klinikka 27.4.2006 Turku antti.mikkonen@turku.fi 1/40 ngelmat
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
Lisätiedot