Ehdotettu vieroitusoirelista (Journal of Abnormal Psychology 2003, Vol. 112, No. 3, ) Oireyhtymän kulku keskim. :oireiden alku 1-3 pv:nä,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehdotettu vieroitusoirelista (Journal of Abnormal Psychology 2003, Vol. 112, No. 3, 393-402) Oireyhtymän kulku keskim. :oireiden alku 1-3 pv:nä,"

Transkriptio

1 Esityksen Sisältö Eri päihteet ja masennus lyhyesti Samanaikainen depressio ja alkoholiongelma Depression selvittely Alkoholiongelman selvittely Samanaikaisen hoidon toteuttaminen 1

2 Kannabis Runsaaseen käyttöön voi liittyä masennuksen kaltainen oireyhtymä: anhedonia, uupumus, kognitiiviset vaikeudet Vieroitustilaan liittyy runsaasti masennukselle tyypillisiä oireita

3 Ehdotettu vieroitusoirelista (Journal of Abnormal Psychology 2003, Vol. 112, No. 3, ) Oireyhtymän kulku keskim. :oireiden alku 1-3 pv:nä, voimakkaimmillaan 2-6 pv:nä jakesto 4-14 pv yleiset oireet vähentynyt ruokahalu/painon lasku ärtyneisyys hermostuneisuus/ahdistuneisuus kiukku/aggressiivisuus levottomuus univaikeudet/oudot unet vähemmän yleiset/epäselvät oireet masentunut mieliala vatsa/fyysiset kivut kylmänväreet vapina hikoilu

4 Tupakkakin itselääkintää?

5 Psykiatristen häiriöiden esiintyvyys opioidiriippuvaisilla Yleisväestötutkimukset (vain 2 tutkimusta) Epidemiologic Cathment Area study (ECA) Elinaikainen psykiatrinen oheissairatavuus 65,2 %, OR 6,7 National Epidemiologic Study on Alcohol and Related Conditions (NESARC) Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt 28,9 %, OR 4,6

6 Opioidit, kliiniset aineistot kh-potilaat, hoitoon hakeutuvat, neulojenvaihtopisteet, kipuklinikat Vakava masennustila Elinaikainen esiintyvyys 4 54 % (ka %) Ajankohtainen esiintyvyys 0 28 % (ka. 15 %) Itselääkinnällinen komponentti mukana

7 Amfetamiini & stimulantit Akuutti vaikutus antidepressiivinen poistaa / peittää monia depression oireita (masentunut mieliala, uupumus, keskittymisvaikeudet) Käyttöjakson jälkeen vieroitustilaan liittyen voimakkaat masennusoireet ja joskus itsetuhoisuus Lievemmät masennusoireet anhedonia voivat kestää viikkoja

8 Masennusta rauhoittavista lääkkeistä? Ainakin seuraavia haittavaikutuksia on raportoitu eri tutkimuksissa: heikentynyt fyysinen ja henkinen suorituskyky, masennus, tunne-elämän latistuminen, masennussairauden vaikeutuminen ja itsetuhoinen käyttäytyminen, ahdistuneisuuden ja unettomuuden vaikeutuminen, impulsiivinen ja aggressiivinen käyttäytyminen, tapaturmariskin lisääntyminen, liikenneonnettomuusriskin lisääntyminen, muistin ja keskittymiskyvyn heikentyminen, hormonitoiminnan häiriintyminen (kortisoli eritys), haitalliset yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden ja alkoholin kanssa, riippuvuuden kehittyminen ja siihen liittyvä vieroitusoireyhtymä.

9 Unen vaiheet

10 10

11 Depressio + Alkoholin käyttö Alkoholisteista %:lla on kliinisesti merkittävä depressio ja masennuspotilaista %:lla on samanaikainen alkoholiongelma (kliiniset populaatiot). Ilmiön yleisyydestä huolimatta tutkimustietoa samanaikaisesta hoidosta on vähän. Kliininen työ perustuu depression hoidon ja alkoholiongelman hoidon yksilölliseen integroimiseen.

12 Miksi komorbiditeetin tunnistaminen on tärkeää? Depressiopotilaan alkoholiongelma pahentaa depressio-oireita lisää itsemurhakuolleisuutta heikentää depressiosta toipumisen ennustetta Alkoholiongelmaisella depressio lisää riskiä retkahtaa juomaan. Cornelius JR, Salloum IM, Mezzich J ym. Disproportionate suicidality in patients with comorbid major depression and alcoholism. Am J Psychiatry 1995;152: Greenfield SF, Weis RD, Muenz LR ym. The effect of depression on return to drinking: a prospective study. Arch Gen Psychiatry 1998;55:259-65

13 Potilas Anna 34-vuotias myyntineuvottelija. Sairastanut aiemmin kaksi masennusepisodia, joista ensimmäisen 20-vuotiaana. Hakeutui vo:lle masennuksen vuoksi ja sai BDI-testissa 27 pistettä. Juo 3-4 lasia viiniä joka päivä, parina päivänä viikossa menee 1,5 pulloa iltaisin, AUDIT 9 pistettä. Juominen jatkunut samanlaisena jo kolme kuukautta. Käynyt edelleen töissä mutta ottanut saikkua ajoittain 3-5 päivän pätkiä. Huolestunut masennuksesta, ja unettomuudesta mutta juomistaan ei pidä ongelmana vaan päinvastoin kokee että viini helpottaa ahdistusta Puoliso ollut huolestunut juomisesta ja käskenyt vähentää. 13

14 Kuinka toimit? a) Haiskahtaa alkoholilta siispä lähetän A- klinikalle b) Onpa korkeet BDI-pisteet, tosi masentunut lähetän psykiatrille c) Aloitan masennuslääkkeen d) Käsken vähentää / lopettaa juomisen e) Aloitan lääkkeen alkoholiongelmaan f) Täytyypä selvitellä lisää g) Jotain muuta...

15 Selvitettäviä asioita Kärsiikö potilas depressioepisodista? Onko potilaalla alkoholiriippuvuus? Haitallinen käyttö? Suurkulutus? Onko väliä? Johtuuko masennus juomisesta? Vai juominen masennuksesta? Voiko masennuslääkityksen aloittaa vaikka potilas juo? Kuinka hoidan potilaan alkoholiongelmaa?

16 Depression selvittely Ajankohtaiset oireet (BDI, DEPS) Tarkentavat kysymykset Oireiden alkaminen Aiemmat depressioepisodit Kesto Hoidot Laukaisevat tekijät 16

17 Depression esiintyvyys Masennustilojen pisteprevalenssi n. 5 % Naisilla esiintyvyys 1,5 2 -kertainen Perusterveydenhuollon potilaista 10 % kärsii masennustilasta Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa n. puolet potilaskäynneistä depression vuoksi Samanaikaiset ahdistuneisuushäiriöt tavallisia: paniikkihäiriö, sosiaalinen fobia ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö 17

18 Diagnostiset kriteerit (ICD-10) 18

19 Muita yleisiä oireita Huolestuneisuus tulevaisuudesta tai pelko, että jotain kamalaa tapahtuu Jatkuva yrtäneisyys, pinna kireällä Vetäytyminen sosiaalisista kontakteista Sukupuolinen haluttomuus Huoli terveyden tilasta, fyysiset oireet Kivut GI-oireet Huimaus 19

20 BDI - Depressio-oireiden selvittely 1. En ole surullinen Olen alakuloinen ja surullinen Olen tuskastumiseen asti surullinen ja alakuloinen Olen niin onneton, etten enää kestä BDI:n pisterajat (0-63 p.) 0 10 normaali lievä tai kohtalainen kohtalainen tai vaikea > 30 vaikea 2. Tulevaisuus ei masenna eikä pelota minua Tulevaisuus pelottaa minua Minusta tuntuu, ettei tulevaisuudella ole tarjottavanaan minulle juuri mitään Minusta tuntuu, että tulevaisuus on toivoton. En jaksa uskoa, että asiat muuttuvat tästä parempaan päin 3. En tunne epäonnistuneeni Minusta tuntuu, että olen epäonnistunut useammin kuin muut ihmiset Elämäni on tähän saakka ollut vain sarja epäonnistumisia Minusta tuntuu, että olen täysin epäonnistunut ihmisenä 4. En ole erityisen haluton En osaa nauttia asioista niin kuin ennen Minusta tuntuu, etten saa tyydytystä juuri mistään Olen haluton ja tyytymätön kaikkeen 5. En tunne erityisemmin syyllisyyttä Minusta tuntuu, että olen aika huono ja kelvoton Nykyään tunnen itseni huonoksi ja kelvottomaksi melkein aina Tunnen olevani erittäin huono ja arvoton 20

21 6. En koe, että minua rangaistaan Tunnen, että jotain pahaa voi sattua minulle Uskon, että kohtalo rankaisee minua Tunnen, että olen tehnyt sellaista, josta minua on syytäkin rangaista 7. En ole pettynyt itseeni Olen pettynyt itseeni Inhoan itseäni Vihaan itseäni 8. Tunnen, että olen yhtä hyvä kuin muutkin Kritisoin itseäni heikkouksista Moitin itseäni virheistäni Moitin itseäni kaikesta, mikä 'menee pieleen' 9. En ole ajatellut vahingoittaa itseäni Olen joskus ajatellut itseni vahingoittamista, mutten kuitenkaan tee niin Mielessäni on selvät itsemurhasuunnitelmat Tapan itseni, kun siihen tulee tilaisuus 10. En itke tavallista enempää Itken nykyään aiempaa enemmän Itken nykyään jatkuvasti En kykene enää itkemään, vaikka haluaisin 11. En ole sen ärtyneempi kuin ennenkään Ärsyynnyn aiempaa herkemmin Tunnen, että olen ärtynyt koko ajan Minua eivät enää liikuta asiat, joista aiemmin raivostuin 21

22 12. Olen edelleen kiinnostunut muista ihmisistä Muut kiinnostavat minua aiempaa vähemmän Kiinnostukseni ja tunteeni muita kohtaan ovat miltei kadonneet Olen menettänyt kaiken mielenkiintoni muita kohtaan, enkä välitä heistä enää lainkaan 13. Pystyn tekemään päätöksiä, kuten ennenkin Yritän lykätä päätöksentekoa Minun on hyvin vaikeata tehdä päätöksiä En pysty enää lainkaan tekemään päätöksiä 14. Mielestäni ulkonäköni ei ole muuttunut Olen huolissani siitä, että näytän vanhalta tai etten näytä miellyttävältä Minusta tuntuu, että ulkonäköni on muuttunut pysyvästi niin, etten näytä miellyttävältä Tunnen olevani ruma ja vastenmielisen näköinen 15. Työkykyni on säilynyt ennallaan Työn aloittaminen vaatii minulta ylimääräisiä ponnistuksia Saadakseni aikaan jotakin minun on suorastaan pakotettava itseni siihen En kykene lainkaan tekemään työtä 16. Nukun yhtä hyvin kuin ennen Olen aamuisin väsyneempi kuin ennen Herään nykyisin 1-2 tuntia normaalia aikaisemmin enkä nukahda enää uudelleen Herään aikaisin joka aamu, enkä pysty nukkumaan viittä tuntia pitempään yhtäjaksoisesti

23 17. En väsy sen nopeammin kuin ennen Väsyn nopeammin kuin ennen Väsyn lähes tyhjästä Olen liian väsynyt tehdäkseni mitään 18. Ruokahaluni on ennallaan Ruokahaluni on huonompi kuin ennen Ruokahaluni on nyt paljon huonompi kuin ennen Minulla ei ole lainkaan ruokahalua 19. Painoni on pysynyt viime aikoina ennallaan Olen laihtunut yli 2,5 kg Olen laihtunut yli 5 kg Olen laihtunut yli 7,5 kg 20. En ajattele terveyttäni tavallista enempää Kiinnitän tavallista enemmän huomiota särkyihin ja kipuihin, vatsavaivoihin ja ummetukseen Tarkkailen ruumiintuntemuksiani niin paljon, ettei muille ajatuksille jää aikaa Terveyteni ja tuntemusteni ajatteleminen on kokonaan vallannut mieleni 21. Kiinnostukseni sukupuolielämään on pysynyt ennallaan Kiinnostukseni sukupuolielämään on vähentynyt Kiinnostukseni sukupuolielämään on huomattavasti vähäisempää kuin aikaisemmin Olen menettänyt kaiken mielenkiintoni sukupuolielämään 23

24 BDI (Roivainen E. Beckin depressioasteikon tulkinta. Duodecim 2008;124: ) Soveltuu seulontaan ja seurantaan Itsemurhariskin arviointi, huomioi erityisesti Kohta 2 (pessimismi ja toivottomuus) Kohta 9 (itsetuhoisuus) Virhelähteitä Ongelmien kieltäminen Pieni pistemäärä korreloi MMPI:n valehtelu ja defensiivisyys osioihin Ongelmien liioittelu Taustalla voi olla epävakaa tai huomiohakuinen persoonallisuus Sosiaalisesti suotava vastaustyyli

25 Potilas Anna Ensimmäisenä opiskeluvuonna depressio noin v. Hakeutui YTHS sitalopraami 20 mg 1 x 1 6 kk Toinen depressio (sopeutumishäiriö?) v. eron yhteydessä. Ei hoitoja tai lääkityksiä. Elämän aikaiset masennusoireet (ikä vuosina) opiskelun aloittaminen parisuhteen päättyminen Edeltävän 12 kk masennusoireet (kuukautta sitten) väsymys väsymys mikään ei huvita univaikeudet alentunut mieliala keskittymisvaikeudet töissä itsetunnon heikentyminen ruokahalun menetys sosiaalinen vetäytyminen

26 Alkoholiongelma Suomessa Suomessa kuolee alkoholin käytön takia vuosittain noin ihmistä (6 % kaikista kuolemantapauksista) Suurkuluttajia Terveydenhuollossa naispotilaista noin 10 % ja miespotilaista lähes 20 % on alkoholin suurkuluttajia 26

27 Kuinka selvittelen? Aloita potilaan tarjoamien oireiden kartoituksella Tämän jälkeen yleisanamneesin luonnollisena osana siirry alkoholianamneesiin Avoimet kysymykset! Minkälaista on alkoholin käyttösi? Strukturoidut kyselyt AUDIT Keskeistä on selvittää kuinka paljon potilas juo ja onko juomisesta seurannut ongelmia 27

28 Kuinka kysyä muista päihteistä? Yleishaastattelun osana selvittele aina alkoholin ja tupakan lisäksi muiden päihteiden käyttö! Aloita avoimella kysymyksellä: Oletko koskaan elämäsi aikana käyttänyt tai kokeillut huumeita rauhoittavia, unilääkkeitä, voimakkaita kipulääkkeitä tai kolmiolääkkeitä yli ohjeen tai muulle henkilölle määrättyjä em. lääkkeitä Vaikka vastaus olisi EI, niin kysy vielä erikseen: Kannabis Amfetamiini (+muut stimulantit) Rauhoittavat ja unilääkkeet Opioidit

29 AUDIT Varhaisen suurkulutuksen havaitsemiseksi toimiva on kymmenen kysymyksen AUDIT B self-rate lomake seulontaraja 8 pistettä (herkkyys ja tarkkuus > 90 %) 29

30 AUDIT Kuinka usein? Kuinka monta annosta yleensä? Kuinka usein kerralla kuusi tai useampia annoksia? Vaikeuksia lopettaa juominen? Tehtävien hoitamatta jäämisiä? Krapularyypyn tarve? Syyllisyyttä tai katumusta juomisesta? Muisti mennyt? Tapaturmia? Läheiset tai lääkäri ollut huolissaan juomisestasi?

31 Laboratorio-kokeet 1. Potilaan motivoiminen [koska arvot koholla, niin täytyy tehdä jotain] 2. Hoidon seuranta 3. Elinvaurioiden selvittely 4. Diagnostiikan lisäselvittely [juomisen vähättely ja salaaminen] 31

32 CDT MCV GT käytössä olevista mittareista spesifisin CDT suurenee, kun viikon ajan päivittäin nautitaan g etanolia, siis 4-6 ravintola-annosta (esim. 4-6 keskiolutta päivässä) abstinenssissa CDT laskee normaalitasolle 1-2 viikossa (t1/2 =15 päivää) CDT ei nouse satunnaisen alkoholinkäytön yhteydessä >>> nimenomaan jatkuvan käytön mittari epäspesifinen, 30 %:lla suurentuneeseen arvoon muu syy kuin runsas alkoholin käyttö (B12-vitamiinin tai folaatin puutos, hypotyreoosi, maligni verisairaus) arvon suureneminen edellyttää pitkäaikaista ja runsasta juomista pitkä puoliintumisaika 120 vrk muita arvoa suurentavia syitä: lihavuus, diabetes tai muu maksasairaus puoliintumisaika 26 vrk hyvä seurannassa 32

33 Potilas Anna Elämän aikainen alkoholin käyttö(ikä vuosina) lukiossa juomista humalaan 2 pv/vk paljon töitä ja juomista krapulapäiviä opiskelijabileitä maksa-arvot koholla humalat ad. 3 pv/vk tapaturma toilailua, morkkista juomisesta krapulan takia tenttejä väliin Edeltävän 12 kk alkoholin käyttö(kuukautta sitten) viiniä iltaisin uniongelmaan (koki auttavan) viiniä iltaisin uniongelmaan (ei auttanut) työpäivän jälkeen rentoutumiseen ja unilääkkeeksi (koki auttavan) lisäsi käyttömääriä krapuloita viinanhimoa syyllisyyttä viinanhimo pahenee

34 Potilas Anna Primaari depressio Elämän aikainen (ikä vuosina) Haitallinen käyttö Edeltävä 12 kk (kuukautta sitten) Riippuvuus?

35 Abstinenssin vaikutus depressio-oireisiin HRSD-pisteet Primaarinen depressio Sekundaarinen depressio Viikkoa abstinenssissa Hamiltonin depressioasteikon (HRSD) pistemäärä 4 viikon abstinenssin aikana alkoholiriippuvuudesta kärsivillä potilailla primaarissa ja sekundaarisessa depressioissa. Mukailtu artikkelista: Brown SA, Inaba RK, Gillin CJ, Schuckit MA, Stewart MA, Irwin MR. Alcoholism and affective disorder: Clinical course of depressive symptoms. Am J Psychiatry 1995;152:

36 Interventiot

37 Muutoksen tärkeys potilaalle? Ei lainkaan Erittäin tärkeää tärkeää Luottamus onnistumisen suhteen? En lainkaan Erittäin luottavainen luottavainen KYSYMYKSET 1. Miksi päädyit numeroon etkä nollaan? 2. Mitä pitäisi tapahtua jotta päätyisit :sta [suurempi numero] 37

38 Keskusteluhoito Psykoedukaatio tietämyksen lisääminen masennuksen ja päihteen käytön välisistä yhteyksistä Komplianssin tukeminen (motivoivan haastattelun avulla) juomispäiväkirja, mielialapäiväkirja, laboratoriokokeet, lääkitykset Ymmärryksen lisääminen juomiskäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä

39 Juomista vähentävät lääkkeet Psykososiaaliset hoidot ovat alkoholiriippuvuuden hoidon perusta, mutta tulosta voidaan parantaa merkittävästi lääkityksellä (keskimäärin %). disulfiraami (Antabus) kun tavoitteena abstinenssi ja välittömän relapsin ehkäisy naltreksoni (Revia, Naltrexone Vitaflo) juomisen palkitsevuuden väheneminen topiramaatti (Topimax, useita gen.) juomishimon vähentäminen 39

40 Empatia Ongelmajuojien problem drinkers terapeuttien empaattisuus arvioitiin sokkoutetusti (Bergin-Solomon revision of the Truax Accurate Empathy Scale) Terapeutin empatia korreloi 6-8 kk hoidon päättymisen jälkeen hoidossa menestyneiden improved potilaiden osuuteen (r=-0,82; r²=0,67) (Miller WR, Taylor CA, West JC: Focused Versus Broad-Spectrum Behavior Therapy for Problem Drinkers. 1980;48(5):

41 Konfrontointi Ongelmajuojien problem drinkers (MAST 14,6 p.) hoitoresistenssin määrä korreloi voimakkaasti terapeutin konfrontoinnin määrän kanssa (r=0,65; r²=0,42). Mitä konfontoivampi ote terapeutilla oli, sitä enemmän potilas joi. vaikutus oli havaittavissa vuoden kuluttua hoitointerventiosta (Miller WR, Benefield GR, Tonigan SJ: Enhancing Motivation for Change in Problem Drinking: A Controlled Comparison of Two Therapist Styles. Journal of Consulting and Clinical Psychology. 1993;61(3):455-61) 41

42 Masennuksen farmakologinen hoito

43 Masennuslääkityksen päälinjat jos samanaikainen suurkulutus Mikäli potilas kykenee vähentämään juomista / lopettamaan, niin seuraa tilanteen kehittymistä ad. 4 viikkoa jos oireet edelleen merkittäviä abstinenssin tai vähäisen käytön aikana, niin aloita lääkitys Aloita heti jos: aiempia depressioepisodeja, joihin ei ole liittynyt alkoholinkäyttö ajankohtaisen depressioepisodin oireet ovat alkaneet ensin ja juominen tullut mukaan vasta myöhemmin depressioepisodi on vaikea-asteinen 43

44 Potilas Anna Lab: GT 149, CDT 2,6, ALAT 76 Dg: Toistuvan masennuksen keskivaikea jakso, Alkoholiriippuvuus Toimenpiteet: Depressiolääkitys mirtatsapiini 30 mg 1 x 1, psykoedukaatio Kontrolli 3 viikon kuluttua: BDI 16 p., ei ole pysynyt vähentämään juomista Valmis tavoittelemaan abstinenssia: aloitetaan antabus 200 mg 1 x 1 Kontrolli 2 viikon kuluttua: GT 76, ALAT 48, BDI 9 p.

Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne.

Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. BECK Depression Inventory (BDI) Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. 1: 0. En ole surullinen. 1. Olen surullinen. 2.

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Päihteet psykiatrisen ongelman rinnalla kuka ottaa tilanteen haltuun?

Päihteet psykiatrisen ongelman rinnalla kuka ottaa tilanteen haltuun? Päihteet psykiatrisen ongelman rinnalla kuka ottaa tilanteen haltuun? Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Ylilääkäri, Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Lisätiedot

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2 TERVEYS 2011 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET Seuraavassa Teiltä tiedustellaan mm. allergiaoireita sekä tuki- ja lii kuntaelinten oireita. Lopuksi Teitä pyydetään

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

Miten voit?-terveyskysely

Miten voit?-terveyskysely Miten voit?-terveyskysely Nimi Henkilötunnus Sähköpostiosoite Puh. Haluamme tukea sinua välittämään itsestäsi ja huolehtimaan terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi. Tässä kyselyssä kysymme sinulta hyvinvointiin

Lisätiedot

Miten voit?-terveyskysely

Miten voit?-terveyskysely Miten voit?-terveyskysely AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJOILLE Nimi Henkilötunnus Sähköpostiosoite Puh. Koulutusohjelma Hyvä opiskelija, tervetuloa käyttämään opiskeluterveydenhuollon palveluja! Haluamme tukea

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Kuraattorin haastattelulomake Ammattiopisto Livia

Kuraattorin haastattelulomake Ammattiopisto Livia Kuraattorin haastattelulomake Ammattiopisto Livia Keskiarvosi vanhassa koulussa Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Mitkä oppiaineet olivat Sinulle helppoja?

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä

Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011 Kaija Seppä LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, alkoholisairauksien

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä KYSELY

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä KYSELY TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä KYSELY T2093 1 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada lisätietoja eräistä elintavoistanne, työstänne, elinympäristöstänne, terveydestänne

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY T4003

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY T4003 TERVEYS 2011 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY Seuraavassa Teiltä tiedustellaan mm. hengityselinten oireita, hengenahdistusta, rintakipua, allergiaoireita sekä tuki- ja lii

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet

Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet S O S I A A L I - J A T E R V E Y S M I N I S T E R I Ö Esitteitä 2006:6 1 Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Ikääntyminen tuo muutoksia

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Masennustalkoot II-tutkimus

Masennustalkoot II-tutkimus PODE Pohjalaiset masennustalkoot Masennustalkoot II-tutkimus Tutkimuslomakkeet Tutkimuksen eteneminen 08.11.2012 Mikä on Masennustalkoot II? Depression hoidon kehittämishanke psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen PKV-lääkkeiden käyttö: Päihdehakuisuutta vai itselääkintää?

Päihderiippuvaisen PKV-lääkkeiden käyttö: Päihdehakuisuutta vai itselääkintää? Päihderiippuvaisen PKV-lääkkeiden käyttö: Päihdehakuisuutta vai itselääkintää? Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Esityksen sisältö 1. Lääke, päihde vai huume?

Lisätiedot

Mini interventio. Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto

Mini interventio. Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto Mini interventio Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto Euroopan 5 tärkeintä terveys ja ennenaikaisen kuoleman riskiä 8000 DALY (000) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Tupakka Hypertonia

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

PÄIHDEHÄIRIÖIDEN KÄYPÄ HOITO

PÄIHDEHÄIRIÖIDEN KÄYPÄ HOITO PÄIHDEHÄIRIÖIDEN KÄYPÄ HOITO TOP 30 Halko-koulutus 27.4.2006 Antti Mikkonen, LL vs osastonlääkäri, Turun psykiatria tutkija, TYKS Psykiatrian klinikka 27.4.2006 Turku antti.mikkonen@turku.fi 1/40 ngelmat

Lisätiedot

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY 23.4.2015 Silja Runsten

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY 23.4.2015 Silja Runsten Päihteet ja vanhuspsykiatria SPGY 23.4.2015 Silja Runsten ikääntyneiden päihteiden käytöstä päihdeongelman tunnistamisesta ja hoidosta kaksoisdiagnoosi Päihteiden käyttö Riskikulutus Haitallinen käyttö

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

1. Lentäjien ja matkustamomiehistön lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset. Liikennelääketiedeyksikkö Liikenteen turvallisuusvirasto 21.3.

1. Lentäjien ja matkustamomiehistön lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset. Liikennelääketiedeyksikkö Liikenteen turvallisuusvirasto 21.3. PÄIHTEET JA ILMAILU JARMO KANTONEN, LT Specialist Consultant in Alcohol Disorders Finnair AeMC Yleislääketieteen ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Päihdelääketieteen ja hallinnon erityispätevyys 1.

Lisätiedot

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO ESITYKSEN SISÄLTÖ Kaksoisdiagnoosi? Muna vai kana? Integroitu hoito? TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA 1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.

Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3. Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.2013 Keskeisiä periaatteita Lääkäri arvioi ajoterveyden. Poliisi

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ikääntyneillä. 24.5.2011 Silja Runsten psyk el

Päihteiden käyttö ikääntyneillä. 24.5.2011 Silja Runsten psyk el Päihteiden käyttö ikääntyneillä 24.5.2011 Silja Runsten psyk el Riskikulutus Haitallinen käyttö käyttötapa joka on aiheuttanut fyysisen tai psyykkisen terveyshaitan Päihderiippuvuus aine muodostuu tärkeämmäksi

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

LYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta

LYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta LYHYESTI JA SELKEÄSTI 1 SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta 2 Kirjoittajat ja Sininauhaliitto Teksti ja selkomukautus: Irene Komu ja Sirpa Pöllönen, Sininauhaliitto / Esteetön

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

Tietoa päihteistä. ikäihmisille

Tietoa päihteistä. ikäihmisille Tietoa päihteistä ikäihmisille Tässä oppaassa kerrotaan alkoholin ja tupakan vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Suomessa vuonna 2008 käytettiin puhdasta alkoholia 12,5 litraa jokaista yli 15-vuotiasta

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa J-P. Visapää, LL Kymenlaakson A-klinikkatoimi Helsingin Diakonissalaitos, Huumepäivystysosasto Taustaa Suurin osa suomalaisista

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin

Lisätiedot

TieToa päihteistä ikäihmisille

TieToa päihteistä ikäihmisille Tietoa päihteistä IKÄIHMISILLE Tässä oppaassa kerrotaan alkoholin ja tupakan vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Suomessa v. 2008 käytettiin puhdasta alkoholia 12,5 litraa jokaista yli 15-v.

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI

Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI 1 90 Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI 85 80 75 Alkoholinkäytön arvioinnin ja ohjaamisen työväline ammattihenkilöille 70 65 Alkoholinkäytön arvioinnin ja ohjaamisen työväline ammattihenkilöille Alkoholimittari

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot