SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIHDESUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIHDESUUNNITELMA"

Transkriptio

1 SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIHDESUUNNITELMA Sosiaalilautakunta 2013

2 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO PÄIHDETILANNE SUONENJOELLA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ LAPSET JA NUORET Koulut Sosiaalitoimi Terveydenhuolto Poliisitoimi Kolmas sektori (toimijat, kuten Ev.lut. srk, vapaakirkko, Rivertech ry ja nuorisopalvelut) TYÖIKÄISET Sosiaalitoimi Terveydenhuolto Kehitysvammahuolto Poliisi Kolmas sektori (toimijat, kuten Ev.lut. srk, vapaakirkko ja Rivertech ry) IKÄÄNTYNEET Sosiaalitoimi (vanhustenhuolto) Terveydenhuolto Kolmas sektori (toimijat, kuten Ev.lut. srk, vapaakirkko ja Rivertech ry) KORJAAVA PÄIHDETYÖ LAPSET JA NUORET Sosiaalitoimi Terveydenhuolto TYÖIKÄISET Sosiaalitoimi Terveydenhuolto ELÄKELÄISET Sosiaalitoimi Terveydenhuolto ARVIOINTI/SEURANTA... 18

3 3 1. JOHDANTO Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lain mukaan päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. (Päihdehuoltolaki 41/1986) Päihdepalveluiden laatusuosituksen mukaan Sosiaali- ja terveydenhuollossa laadun voi määritellä kyvyksi tunnistaa, määrittää ja täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaitoisesti ja eettisesti kestävällä tavalla, edullisin kustannuksin sekä lakien, asetusten ja määräysten mukaan. Laatuun kuuluu myös kyky kohdentaa voimavarat ensisijaisesti eniten tarvitseville. (Päihdepalvelujen laatusuositus 2002:3) Päihdehaittojen ehkäisemiseksi on laadittu kansallisia päihdepoliittisia ohjelmia. Päihdepolitiikan tarkoituksena on: - ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja - siitä aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja, sekä - edistää päihteiden ongelmakäyttäjien toimintakykyä ja - lisätä heidän läheistensä turvallisuutta Ohjelmat painottavat strategiatyöskentelyn tärkeyttä. Alkoholiohjelma sekä alkoholiohjelman työsuunnitelma vuosille haastavat kunnat laatimaan ja päivittämään päihdestrategiansa. Päihteiden käytön ehkäisy kohdistuu perinteisesti lapsiin ja nuoriin, mutta ehkäisevää päihdetyötä tarvitaan myös aikuisten keskuudessa. Puuttumalla päihteiden ongelmakäyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ehkäistään vakavampien haittojen kehittyminen. Kysymys on päihdeongelman tunnistamisesta sekä rohkeudesta ja valmiuksista puuttua asiaan. Ennaltaehkäisevässä päihdetyössä avainasemassa ovat peruspalveluiden riittävyys ja kuntalaisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävä kunnallispolitiikka. Mikäli kunnassa ei ole hyvin toimivaa päihdepalvelujärjestelmää, saattaa päihdeongelmien paine purkautua sellaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kautta, jotka eivät ole tähän varautuneet. Kehitystä on vaikea ohjata ja ongelmien aiheuttamat kokonaiskustannukset kasvavat. Päihdehuoltoon panostaminen on taloudellisesti kannattavaa. Päihteidenhuoltoon käytettyihin varoihin verrattuna saavutetut välittömät ja välilliset säästöt ovat moninkertaiset. Kasvava päihteiden käyttö ja siitä seuraavat ongelmat heijastuvat joka tapauksessa kuntien palvelujärjestelmään. Tähän on hyvä varautua ennakoiden ja suunnitelmallisesti. Palvelujen seuranta ja arviointi toteutuu lähinnä päihdetyötä tekevien työn ohessa: asiakastyössä, työnohjauksessa, koulutuksessa ja työyhteisöjen kehittämiskeskusteluissa. Kasvavat asiakas- ja käyntimäärät sekä moniongelmaisuuden lisääntyminen asettavat entistä enemmän haasteita palvelujen laadun kehittämisen suuntaan. Jotta

4 4 toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin pystyttäisiin vastamaan tehokkaasti, on päihdesuunnitelmaa tarkistettava vähintään valtuustokausittain. 2. PÄIHDETILANNE SUONENJOELLA Terveydenhuollossa on runsaiden asiakaskontaktien ansiosta mahdollisuus nähdä päihdeongelmien muutokset ja laajuus. Nykyisin henkilöstö tapaa päivittäin asiakkaita, joiden käynnin suora tai epäsuora syy ovat päihteet, useimmiten alkoholi. Tilanne on muuttunut muutaman viime vuoden aikana. Aiemmin päihdeongelma näkyi lähinnä viikonloppuisin, nykyisin myös arkipäivinä. Peruskoulun arjessa päihteet, tupakkaa lukuun ottamatta, eivät ole kovin suuri ongelma. Huumeista ei ole selkeitä havaintoja, mutta tupakoinnin kanssa taistelu on päivittäistä. Kuitenkin tupakoivien nuorten osuus on vähentynyt. Osa yläkouluikäisistä nuorista käyttää alkoholia, mutta liiallinen päihteidenkäyttö ei juurikaan näy arjen koulutyössä esim. poissaoloina; levottomuutena ja väsymyksenä viikonlopun molemmin puolin kylläkin. Tämän asian kanssa tulee kuitenkin olla jatkuvasti valppaana. Viranomaisten välisen yhteistyön toimivuus auttanee siinä, että tilanteeseen pystytään puuttumaan kohtuullisen varhain, kun eri osapuolilla on samasta nuoresta samansuuntaista huolta. Vaikuttaisi siltä, että tarve varhaisiin päihdekokeiluihin on vähentynyt, mikä kertonee vanhempien kasvatuksellisen otteen vahvistumisesta. Vanhempien päihteidenkäytön tuoma turvattomuus näkyy jonkin verran lasten elämässä. Kehitysvammaisten kohdalla päihteiden käyttö ei ole yleinen ongelma. Jonkin verran ongelmakäyttöä kuitenkin ilmenee, ja nämä tapaukset ovat osoittautuneet erityisen haastaviksi. Päihteet ja kehitysvammaisuus yhdessä aiheuttavat helposti elämänhallinnan menettämisen. Suonenjoen päihdetilanne sijoittuu poliisin silmin katsottuna maamme keskitason paremmalle puolelle. Pieni osa työttömistä ja muista syrjäytyneistä näkyy alkoholin suurkuluttajina katukuvassa lähinnä päiväsaikaan. Nuorison osuus alkoholinkäytöstä ilmenee viikonloppuisin varsinkin perjantai-iltoina. Alkoholinkäyttö on muuttunut lähivuosien aikana yhä nuorempien ongelmaksi. Lisäksi selvästi humalahakuisempaa juomista on ollut havaittavissa. Muiden huumaavien aineiden osuus rajoittunee ilmitulleiden tapausten mukaan n. 3-4 prosenttiin suonenjokelaisista nuorista. 3. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ 3.1. LAPSET JA NUORET Koulut Yleinen aikuisten huolenpito, välittäminen, keskinäinen yhteistyö ja nuoren kuuleminen ovat tärkeä ennaltaehkäisyn keino. Kullakin koululla oppilashuoltotyöllä pyritään edistämään oppilaiden hyvinvointia ja tukemaan oppilaita ongelmatilanteissa yhteistyössä

5 5 vanhempien kanssa. Koulusta poissaoloja seurataan tarkasti ja epäselvien ja luvattomien poissaolojen syitä aletaan selvitellä ripeästi. Päihdevalistusta annetaan ala- ja yläkoulussa eri oppiaineiden yhteydessä, yläkoulussa erityisesti terveystiedon tunnilla. Lintharjun koululla päihdevalistusta tulee myös päivänavausten yhteydessä ja 8. luokkalaisille toukokuun lopulla Helppisviikolla. Lisäksi vuosittain pyritään järjestämään koululle jokin aiheeseen liittyvä tapahtuma. Poliisi, kauppias ja Alkon edustaja käyvät yläkoululla vuosittain puhumassa mm. päihteisiin liittyvistä asioista omasta näkökulmastaan. Tupakoimattomuuteen kannustetaan tarjoamalla vuosittain luokille mahdollisuus osallistua Terveys ry:n järjestämään SmokeFree- kilpailuun. Henkilökohtaista valistusta lapset ja nuoret saavat terveystarkastusten yhteydessä. Uuden terveydenhuoltoasetuksen mukaisesti uudet 7-luokkalaiset käyvät terveystarkastuksessa yhdessä vanhempien kanssa. Koulussa kiinnitetään huomiota huolelliseen välituntivalvontaan ja asiaankuulumattomiin henkilöihin koulun alueella. Yläkoulun vanhempainilloissa tavoitetaan suurin osa kunkin luokkatason vanhemmista, mikä antaa mahdollisuuden herätellä ja tukea vanhempia seuraamaan lastensa vapaaajanviettoa. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus luokkakohtaisissa vanhempaintapaamisissa luoda yhteisiä sääntöjä mm. kotiintuloajoista ja vanhempien keskinäisestä yhteistyöstä. Myös alakoulujen vanhempainiltojen yhtenä tavoitteena on edistää luokan vanhempien keskinäistä tuntemusta ja yhteistyötä. Lions Club tarjoaa vuosittain yhdelle opettajalle mahdollisuuden osallistua Lions Questkoulutuksen. Koulutus antaa opettajalle valmiuksia pitää opetustuokioita, joiden tarkoituksena on lisätä lasten omanarvontuntoa, vuorovaikutustaitoja ja sen kautta myös kykyä sanoa ei epäterveille asioille. Kaikilla kouluilla pidetään KiVa- (=kiusaamisen vastainen) koulu oppitunteja, joiden teemoina ovat mm. Älä ole vietävissä, Saat olla, saan olla. Kaikki nuoret ohjataan hakeutumaan toisen asteen koulutukseen. Oppilaanohjausta kehitettiin yläkoulussa hankkeen avulla vuosina Yhteistyöllä nuoriso- ja sosiaalitoimen, terveydenhuollon sekä poliisin kanssa pyritään pysymään ajan tasalla nuorison tilanteesta Suonenjoella ja pysäyttämään huonoja ilmiöitä esim. kosteita kotibileitä. Stakes tekee kahden vuoden välein kouluterveyskyselyn 8. ja 9. luokkalaisille, josta saadaan läänikohtaiset yhteenvedot mm. päihteidenkäyttötilanteesta. On tärkeää, että kunta varautuu jatkossakin hankkimaan myös kuntakohtaiset tiedot omaan käyttöön. Päihteidenkäyttöön puuttuminen Lintharjun koululla puututaan kaikkiin havaittuihin tupakointirikkeisiin ja niistä menee ilmoitus huoltajalle. Ilmoituksessa kerrotaan millaista kovenevaa 5 portaista rangaistuskäytäntöä tupakointirikkeeseen sovelletaan

6 6 Terveystarkastuksessa 8. tai 9. luokkalaisille tehdään päihdekysely nuorison terveystodistuksen yhteydessä. Päihdekysely (nuorten Audit) voidaan tehdä myös muulloin huolen herätessä. Jos oppilaalla ilmenee päihteidenkäyttöä vapaa-ajalla, on terveydenhoitajalla ohjeistus, kuinka asiaan puututaan. Jos oppilas tavataan päihtyneenä koulussa, otetaan välittömästi yhteyttä huoltajiin, joita pyydetään tulemaan koululle. Tarvittaessa oppilas toimitetaan terveyskeskukseen. Oppilasta ei tule jättää yksin. Asiasta tehdään lastensuojeluilmoitus. Mahdollisimman pian järjestetään tapaaminen asian selvittämiseksi (yhdessä sosiaalitoimen kanssa) ja sovitaan tarvittavista jatkotoimista. Jos koulussa tulee selkeä huoli oppilaan päihteidenkäytöstä vapaa-ajalla, ilmoitetaan tästä huoltajille ja jos kyseessä on muu kuin yksittäinen kokeilu, tehdään lastensuojeluilmoitus. Tupakoinnin vähentäminen, sillä se toimii väylänä muihin päihteisiin. Muiden kuin tavanomaisten päihteiden tunnistaminen (lääkkeet, huumeet) Poliisin tuki kouluille on vähentynyt. Osa vanhemmista ei pidä riittävästi rajoja. Riittävän tuen antaminen, kun perheessä on päihdeongelma Sosiaalitoimi Kaksi perhetyöntekijää työskentelee lapsiperheissä. Perheissä tehtävällä työllä tuetaan vanhemmuutta, ennaltaehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Lapsiperheitä ohjataan tarvittaessa perheneuvolaan. Nuoria ohjataan käyttämään Nuorten työryhmän palveluja. Tehdään tiiviisti yhteistyötä poliisin kanssa, jolloin nuorten ongelmakäyttäytymiseen päästään puuttumaan nopeasti. Nuorisotoimen kanssa tehdään yhteistyötä, mm. tuetaan lasten osallistumista leireille. Seurakunnan kanssa tehdään yhteistyötä lapsiperheiden tukemiseksi Terveydenhuolto Äitiys- ja lastenneuvola: Äitiys- ja lastenneuvolassa tavoitteena on tunnistaa alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden liikakäyttö sekä tupakointi. Tunnistamismenetelmänä käytetään Audit-kyselyä, mikä tehdään raskauden ensikäynnillä sekä laajennetussa 1 ½-vuotis- ja 4-vuotistarkastuksessa molemmille vanhemmille. Kaikille raskaana oleville suositellaan päihteetöntä raskautta. Ohjauksen tueksi annetaan myös kirjallista materiaalia mm. Raskaus ja alkoholi, Savuton raskaus sekä Päihteet lapsen silmin. Tavoitteena on löytää riskikäyttäjät mahdollisimman varhain sekä motivoida

7 7 heitä pohtimaan ja vähentämään alkoholin käyttöään tai ohjata heidät asianmukaisen hoidon piiriin. Keskustelu tapahtuu perheen kanssa erityisesti perheen ja lasten hyvinvoinnin näkökulmasta. Raskaana olevat, joilla on ennen raskautta ollut huumeiden tai alkoholin runsasta käyttöä (Audit 8) tai he tupakoivat vielä 10 savuketta raskauden keston ollessa 18 viikkoa, lähetetään äitiyspoliklinikan HAL- poliklinikalle (HAL = huumeet, alkoholi, lääkkeet). Raskauden aikainen seuranta tapahtuu neuvolakäyntien lisäksi koko raskauden ajan ko. yksikössä valtakunnallisten hoitosuositusten mukaan. Henkilöihin, joilla on alkoholin riski- tai haitallista käyttöä kohdistetaan mini-interventio. Keskeistä on keskustella alkoholin käyttömääristä ja Audit -kyselyn tuloksista. Haasteena on keskustella perheiden kanssa päihteiden käytöstä siten, että perheet rohkenisivat itsekin kertoa päihteiden käytöstään. Kouluterveydenhuolto: Ennaltaehkäisevää päihdetyötä tekevät kouluterveydenhoitajat, koulukuraattori ja oppilashuoltoryhmät. Näiden tahojen yhteistyön mahdollistamana poissaoloihin ja käyttäytymisen muutoksiin puututaan myös kouluterveydenhuollossa. Lisäksi Nuorison terveystodistuksen yhteydessä (8. tai 9.luokalla) tehdään kaikille AUDIT-kysely Tavoitetaanko kuitenkaan kaikki oppilaat, koska kaikki eivät tule terveystarkastukseen Tunnistetaanko päihteiden käyttö Opiskelijaterveydenhuollossa tunnistaminen on vaikeaa, kun opiskelijat voivat tulla ympäri Suomea. Nuorten työryhmä: Mielenterveyskeskuksessa toimiva Nuorten työryhmä tutkii ja hoitaa vuotiaita mielenterveys- ja päihdeongelmaisia. Nuoret ohjautuvat työryhmän tutkimukseen ja hoitoon kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin, sosiaalitoimen, perheneuvolan, oppilashuoltoryhmän, opettajien, vanhempien tai oman yhteydenoton perusteella. Työryhmässä kaikkien nuorten päihteiden käyttö kartoitetaan ja otetaan puheeksi tutkimusjakson yhteydessä. Kartoituksessa käytetään haastattelun lisäksi nuorten päihdemittaria. Nuorelle annetaan tietoa päihteiden riskikäytöstä, mikäli on tarvetta. Ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu myös verkostoyhteistyö lähettävien tahojen ym. nuoren verkostoon kuuluvien kanssa. Työryhmän tietoa viedään myös oppilashuoltoryhmiin, joihin Nuorten työryhmän edustaja osallistuu. Päihdeongelman tunnistaminen.

8 8 Terveyskeskuksen ensiapu: Alkoholin terveyshaitat otetaan puheeksi aina, kun alkoholi on ollut osatekijänä hoidon tarpeeseen. Potilasasiakirjoihin tehdään merkintä, jos alkoholi+, vaikka alkoholi ei olisi aiheuttanut käynnin tarvetta Poliisitoimi Lapsiin ja nuoriin kohdistuvana ehkäisevänä päihdetyönä poliisi käy pitämässä 6 - luokkalaisille alkoholiin ja päihteisiin liittyvää valistusta. Lisäksi osallistutaan vanhempainiltoihin ylä-asteella lukukausittain. Uutena toimintatapana on Vuonna 2008 alkanut Alkon ja poliisin yhteinen tilaisuus 9-luokkalaisille. Poliisi pyrkii puuttumaan myös ensikertalaisiin näpistelijöihin. Tästä asiasta pidetään yhteyttä alueen yrityksiin, jotta puuttumiskynnys saadaan alhaiseksi. Alkoholinkäyttöön liittyvää väkivaltaa vähennetään näkyvällä valvonnalla nuorison suosimissa kokoontumispaikoissa. Poliisi korostaa pelisääntöjen merkitystä ja niiden noudattamista yleisesti. Alkoholin ja varsinkin humalahakuisen alkoholinkäytön vähentäminen, sekä näpistyksiin (olut, siideri) puuttuminen yhdessä myyjäliikkeiden kanssa. Tavoitteena on tällä tavoin saada nuorten alkoholinkäyttö kontrolloidummaksi Kolmas sektori (toimijat, kuten Ev.lut. srk, vapaakirkko, Rivertech ry ja nuorisopalvelut) Evankelisluterilainen seurakunta Ev.lut. seurakunnassa noudatetaan kaikissa työmuodoissa päihteettömyyttä tukevaa työotetta. Kasvatustyö on sekä päihteetöntä, että myös savutonta. Seurakunta osallistuu perheiden, lasten sekä nuorten tukemiseen henkilökohtaisten kontaktien, retkitoiminnan sekä lasten- ja nuorten kerhotoiminnan kautta. Rippikoulu, isos- ja kerhonohjaajakoulutus sisältävät laajan, vastuullisen näkökulman päihteettömyyteen. Erityisesti rippikoulussa käsitellään nuorten omaa suhdetta ja suhtautumista alkoholiin ja sen vaaroihin. Suonenjoen Rivertech ry Nuorten työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä päihde- ja riippuvuusasioiden käsittelyssä toteutettavat menetelmät ja toimenpiteet: Lakisääteisessä nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa seurataan jatkuvasti nuorten päihdetilanteen kehittymistä paikkakunnalla ja suunnitellaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Pajatoiminnassa käsitellään päihdeasioita (alkoholi, huumeet, lääkkeet, tupakka) toistuvasti yksilötasolla sekä ryhmäkeskusteluissa. Pajalla myös seurataan aiheeseen liittyvää julkista keskustelua kunnallisella ja valtakunnallisella tasolla sekä osallistutaan

9 9 Ennaltaehkäisevän päihdetyön viikkoon joko pajan omalla toiminnalla tai osallistumalla järjestettyyn tapahtumaan. Päihteidenkäyttö ja elämäntapa-asiat käsitellään henkilökohtaisessa toimenpidekartoituksessa ja tarvittaessa yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Nuorisopalvelut Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta nuorisopalvelut tarjoavat nuorille iltaisin (ti-pe) päihteettömän tilan oleskeluun. Nuorisotalolla on joka ilta kaksi ohjaajaa paikalla. Talolla on todella harvoin tullut tilanteita joissa nuori olisi tullut paikalle päihtyneenä. Järjestämme myös n. kerran vuodessa nuorille päihteettömän tapahtuman esim. diskon yhteistyössä kulttuuripalveluiden kanssa. Teemme Lintharjun koulun kanssa tiiviimpää yhteistyötä kuin aikaisemmin, koska toimisto tilamme ovat nykyisin Lintharjun koululla ja yksi nuoriso-ohjaaja on työajastaan 60% koululla (jopo-luokka). Jo aikaisemmin olemme olleet mukana 7-leireillä, oppilashuolto ryhmässä ja joskus vanhempainilloissa Suonenjoen kaupunki palkkasi nuoriso-ohjaajan, jonka työn kuvaan kuuluu 40% etsivää nuorisotyötä. Tämän myötä nuorisotoimi tekee myös Suonenjoen rivertech ry:n nuorten pajan kanssa tiivistä yhteistyötä. Nuorisotoimi on mukana moniammatillisissa verkostoryhmissä, joiden kautta saamme päivitettyä tietoa puolin ja toisin Suonenjoen nuorten tilanteesta TYÖIKÄISET Sosiaalitoimi Tuetaan ja ohjataan asiakkaita terveisiin elämäntapoihin. Pyritään vaikuttamaan asuntooloihin yhteistyössä asuntotoimiston kanssa. Ohjataan pitkäaikaistyöttömiä kuntouttavaan työtoimintaan. Tavoitteena on käynnistää päihdeongelmaisten päivätoiminta vuoden 2014 alusta (sosiaalilautakunnan päätös ). Kotihoito: Päihteiden käytön puheeksi ottaminen ja päihteiden terveyshaitoista kertominen Usein potilaat joko vähättelevät ongelmaa tai kieltävät sen kokonaan. Omaisten kanssa tehdään yhteistyötä. Riskiryhmänä syrjäytyneet miehet, joilla on huonot asuinolosuhteet Terveydenhuolto Terveyskeskuksen vastaanotto:

10 10 Omalääkäri ja -hoitaja ottavat aina puheeksi päihteiden käytön osana muun kokonaistilanteen selvittämistä. Työterveyshuollossa huomio kiinnitetään toistuviin vastaanottokäynteihin, jotka saattaisivat viitata päihteiden käyttöön. Tarvittaessa työntekijälle tehdään AUDIT-kysely. Aikuisneuvola Neuvolassa toteutetaan kohdunkaulan syövän seulontatutkimukset 40 ja 50 vuotta täyttäville naisille sekä ikäryhmätarkastukset 40 ja 50 vuotiaille naisille ja miehille, jotka eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. Terveystarkastuksessa kartoitetaan kaikilta päihteiden käyttö sekä tupakointi. Tavoitteena on riskikulutuksen varhainen tunnistaminen. Kaikille lähetetään terveystarkastukseen kutsu, jossa alkoholin käyttöä kysytään AUDIT testin mukaan ja tupakointia Fagerströmin lyhyemmällä testillä. Lisäksi kaikilta perhesuunnitteluneuvolan asiakkailta kysytään tupakointia Fagerströmin lyhyemmän testin mukaisesti sekä tarvittaessa päihteiden käyttöä Audit- kyselyllä. Mini-interventio toteutetaan aina tarvittaessa. Suurkuluttajien tunnistaminen Työterveyshuolto: Kaikilta kysytään päihteiden käytöstä, annoksista ja käyttökerroista, sekä tehdään AUDITkysely. Tarvittaessa käytetään Alcometriä. Pidetään luentoja ennaltaehkäisevässä mielessä päihteidenkäytön riskeistä. Ajoissa puuttuminen. Työpaikoilla jo perehdytysohjelmassa pitäisi tehdä selväksi varhainen puuttuminen. Terveyskeskuksen vuodeosasto: Päihteiden käytön puheeksi ottaminen. Vaikeutena saattaa olla ongelman tunnistaminen, varsinkin jos potilas on hoidossa somaattisista syistä. Mielenterveyskeskus: Tutkimusjaksolla (1-5 käyntiä) on tavoitteena saada kokonaiskuva potilaan tilanteesta, myös mahdollisesta päihdeongelmasta. Tarvittaessa tehdään AUDIT-kysely. Päihteiden käyttö otetaan sekä tutkimusjaksolla että hoidon aikana ennaltaehkäisevässä mielessä puheeksi. Tarvittaessa annetaan tietoa päihteiden terveyshaitoista Päihdeongelman tunnistaminen

11 Kehitysvammahuolto 11 Kehitysvammaisten kohdalla päihteiden käyttö ei ole yleinen ongelma. Jonkin verran ongelmakäyttöä kuitenkin ilmenee ja nämä tapaukset ovat osoittautuneet erityisen haastaviksi. Päihteet ja kehitysvammaisuus yhdessä aiheuttavat helposti elämänhallinnan menettämisen. Kehitysvammaisten päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä kehitysvammaisen henkilön ja hänen omaistensa suunnitelmallisella päihdevalistuksella on tärkeä merkitys. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota kehitysvammahuollon henkilöstön päihdekoulutukseen. Valistuksen/koulutuksen avulla voitaisiin paremmin kiinnittää huomiota kehitysvammaisten päihdeongelmien tunnistamiseen ja puuttumiskynnys madaltuisi. Päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa tulee laatia selkeät suunnitelmat ja säännöt, esim. missä päihteitä on luvallista käyttää tai missä niitä ei käytetä olleenkaan. Kehitysvammaisten henkilöiden päihteiden käyttöön liittyy erityisiä riskejä, joiden takia ongelmiin on syytä puuttua ripeästi. Näitä riskejä ovat: hyväksikäytön eri muodot, huono seura, hyväksynnän hakeminen, normaaliuden tavoittelu, päihteiden ja lääkkeiden yhteisvaikutus. Hyväksikäytetyksi voi joutua monella eri tavalla. Kehitysvammaisia voidaan kiristää päihteiden takia; niiden saamiseksi saatetaan realisoida omaisuutta pilkkahintaan. Kehitysvammainen henkilö otetaan mielellään mukaan mm. rikollisporukoihin, siellä hän saa roolin, johon muut eivät suostu. Kehitysvammainen henkilö voi joutua päihteiden vaikutuksen alaisena helposti seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Hyväksyntää ja ystävyyttä voidaan myös käyttää hyväksikäytön välineinä. Kehitysvammaisilla päihteiden käyttöön voi liittyä myös ns. normaaliuden tavoittelua. Päihteiden avulla pääsee mukaan porukoihin, joissa vammaisuus on toisarvoista. Tämän seurauksena henkilö saattaa joutua ns. huonoon seuraan. Päihteiden ja lääkkeiden yhteisvaikutus voi aiheuttaa arvaamattomia seurauksia. Erityisesti keskushermostoon vaikuttavat kipulääkkeet sekä uni- ja rauhoittavat lääkkeet aiheuttavat haitallisia yhteisvaikutuksia päihteiden kanssa. Kehitysvamma ei saa olla este päihdepalvelujen saamiselle; kunnan on huolehdittava kehitysvammaisille henkilöille sopivat palvelut. Hoitoon ohjauksen yhteydessä on huomioitava vamman laatu ja erityistarpeet. Kehitysvammaisten päihdehoidon järjestelyistä vastaa käytännössä kehitysvammaisten avohuollonohjaaja yhdessä kunnan päihdetyöntekijöiden kanssa. Päihteiden käytön lisääntyminen koko yhteiskunnassa heijastuu myös kehitysvammaisten lisääntyneenä päihteiden käyttönä sekä sen mukanaan tuomina ongelmina Poliisi Poliisi pyrkii puuttumaan työikäisten alkoholinkäyttöön yleensä. Tästä ovat esimerkkeinä vaikuttaminen aikuisten suhtautumiseen alkoholin välittämisestä alaikäisille. Lisäksi kaikkiin alkoholin vuoksi tehtyihin kotihälytyksiin, missä on lapsia paikalla, puututaan tekemällä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa viikkopalavereiden muodossa. Poliisi korostaa myös anniskelupaikkojen ja yleisötilaisuuksien omavalvontaa sekä anniskelulupien

12 12 valvontaa. Järjestyshäiriöihin ja katuväkivaltaan puututaan ennaltaestävästi näkyvällä valvonnalla ja paikalla ololla painopisteaikoina. Katukuvan siistiminen voimakkaasti päihtyneistä keskustan alueella. Turvallisemman ympäristön aikaansaaminen myös ilta- ja yöaikaan Kolmas sektori (toimijat, kuten Ev.lut. srk, vapaakirkko ja Rivertech ry) Evankelisluterilainen seurakunta Seurakunta kohtaa työikäisiä päihdeongelmaisia kaikessa toiminnassaan, esimerkiksi toimituksissa, kotikäynneillä, tilaisuuksissa sekä jumalanpalveluksissa. Eri tavalla päihteiden kanssa tekemisissä olevat asiakkaat muodostavat diakoniatyön suurimman asiakasryhmän. Diakoniatyö pyrkii ennaltaehkäisemään päihdeongelman syntyä henkilökohtaisten asiakaskontaktien kautta sekä tukemalla perheitä. Seurakunta järjestää vuodessa useita leiri- ja retkipäiviä joiden tarkoituksena on tarjota mukavaa päihteetöntä yhdessäoloa. Työ koostuu pitkälti päihdeongelman tunnistamisesta, asiakkaan ohjaamisesta oikeiden palvelujen piiriin sekä päihteettömyyden tukemisesta. Asiakkaita tuetaan myös vaatimaan heille kuuluvia palveluita. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on joissain tapauksissa merkittävässä osassa työskentelyä. Suonenjoen Rivertech ry Kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien lakisääteisessä työkuntoutuksessa korostetaan terveitä, virikkeellisiä ja päihteettömiä elämäntapoja sekä yksilökeskusteluissa, että ryhmätilanteissa. Tunnistettaessa päihteidenkäyttöön liittyviä yksilötason ongelmia, asiakas ohjataan hakemaan asiantuntija-apua ja häntä tuetaan myös verkostoyhteistyön ja omaisyhteistyön keinoin. Monista eri syistä pitkään työttöminä olleille tarkoitetussa kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevia päihdekuntoutujia tuetaan moniammatillisen asiantuntijaverkoston voimin. Työkuntoutus on merkittävä osa päihdekuntoutujan selviytymisstrategiaa, mutta edellyttää niin lääketieteellistä kuin psykiatristakin tukea. Moni päihdekuntoutuja tarvitsee kuntoutumisensa tueksi lisäksi diakoniatyön ja muun vapaaehtoistyön tukea. 3.3 IKÄÄNTYNEET Sosiaalitoimi (vanhustenhuolto) Ehkäisevän työn avulla lisätään ikääntyvien ihmisten tietoa ja ymmärrystä niistä ikääntymisen tuomista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa päihteiden käyttöön.

13 13 1. Henkilöstön kouluttaminen Koko henkilöstölle tulee suunnata koulutusta, jolla halutaan lisätä iäkkäiden ihmisten kanssa työskentelevän henkilöstön valmiuksia tunnistaa ja ottaa puheeksi ikääntyvien päihteiden käyttö. 2. Ennalta ehkäisevän toiminnan ja työotteen kehittäminen Ikäihmisten neuvolan toiminnan saattaminen jatkuvaksi toiminnaksi. Päiväkeskustoiminnassa, kotihoidossa, eläkeläisjärjestöissä, erilaisissa harrastuspiireissä, seurakunnissa, lääkäreiden vastaanotolla sekä sairaalassa on oltava tarjolla asiallista tietoa päihteiden vaikutuksista ikäihmisillä. STM:n opas: Otetaan selvää! - Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet saataville kaikkiin julkisiin tiloihin. 3. Tukihenkilö- ja vertaisryhmätoiminnan kehittäminen 4. Oikeaa tietoutta päihteistä ikääntyneille (Ikääntyminen ja kehon muutokset, ikääntyminen ja alkoholin sietokyvyn muuttuminen, sairaudet ja lääkkeet/päihteiden käyttö:vaarat) Kotihoito: ks. kohta Työikäiset Alkoholin ja usein monien lääkkeiden yhteisvaikutukset Terveydenhuolto Vastaanotto: ks. kohta Työikäiset Vuodeosasto: ks. kohta Työikäiset Vanhusväestön alkoholin käytön lisääntyminen Kolmas sektori (toimijat, kuten Ev.lut. srk, vapaakirkko ja Rivertech ry) Ev. Lut. Seurakunta Seurakunnan toiminnassa näkyy ikääntyvien yhä lisääntyvä alkoholin kulutus, erityisesti kotikäyntityössä. Työskenneltäessä eläkeikäisten päihteidenkäytön kanssa henkilökohtaisesti tapahtuva kohtaaminen korostuu. Usein ikäihmisten päihdeongelmat koetaan häpeällisiksi ja ne halutaan piilottaa. Ryhmissä päihteidenkäyttö ei useinkaan nouse esiin. Ikäihmisten päihteidenkäytön kanssa voidaan

14 14 olla yhteydessä omaisiin tai yhteistyökumppaneihin, jotka työskentelevät ikäihmisten kanssa. Seurakunta järjestää vuodessa useita leiripäiviä joiden tarkoituksena on tarjota mukavaa päihteetöntä yhdessäoloa. Eläkeikäisten kanssa työ koostuu pitkälti päihdeongelman tunnistamisesta, asiakkaan ohjaamisesta oikeiden palvelujen piiriin sekä päihteettömyyden tukemisesta. Asiakkaita tuetaan myös vaatimaan heille kuuluvia palveluita. Suonenjoen Rivertech Ks. Kohta Työikäiset 4. KORJAAVA PÄIHDETYÖ 4.1 LAPSET JA NUORET Sosiaalitoimi Nuoria ohjataan hakemaan apua päihdeongelmaansa Nuorten työryhmästä tai Päihdepalvelusäätiön Päihdeklinikalta. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena tai huostaan otettuna lapsi tai nuori voidaan sijoittaa lastensuojeluyksikköön Terveydenhuolto Äitiys- ja lastenneuvola Tarvittaessa tihennetään seurantakäyntejä ja tehdään kotikäyntejä. Verkostoyhteistyötä tehdään sosiaalitoimen, mielenterveyskeskuksen, omalääkärin ja hoitajan ym. kanssa. Mikäli kyseessä on päihderiippuvuus, asiakas ohjataan lääkärille tai mielenterveyskeskukseen. Neuvolassa seurataan riippuvuuden vaikutusta lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Haasteena on riskikäyttäjien tunnistaminen Kouluterveydenhuolto Ennaltaehkäisevää päihdetyötä tekevät kouluterveydenhoitajat, koulukuraattori ja oppilashuoltoryhmät. Poissaoloihin ja käyttäytymisen muutoksiin puututaan. Nuorison terveystodistuksen yhteydessä (8. tai 9.luokalla) tehdään kaikille AUDIT-kysely Tavoitetaanko kuitenkaan kaikki oppilaat, koska kaikki eivät tule terveystarkastukseen Tunnistetaanko päihteiden käyttö

15 15 Opiskelijaterveydenhuollossa on tunnistaminen vaikeampaa koska opiskelijat voivat tulla ympäri Suomea. Nuorten työryhmä Mielenterveyskeskuksessa toimiva Nuorten työryhmä tutkii ja hoitaa vuotiaita mielenterveys- ja päihdeongelmaisia. Nuoret ohjautuvat työryhmän tutkimukseen ja hoitoon kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin, sosiaalitoimen, perheneuvolan, oppilashuoltoryhmän, opettajien, vanhempien tai oman yhteydenoton perusteella. Kaikkien nuorten päihteiden käyttö kartoitetaan ja otetaan puheeksi tutkimusjakson yhteydessä. Kartoituksessa käytetään haastattelun lisäksi nuorten päihdemittaria. Tarvittaessa nuorelle annetaan tietoa päihteiden riskikäytöstä. Ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu myös verkostoyhteistyö lähettävien tahojen ym. nuoren verkostoon kuuluvien kanssa. Nuorten työryhmän edustaja osallistuu oppilashuoltoryhmiin. Päihdeongelman tunnistaminen. Terveyskeskuksen ensiapu Alkoholin terveyshaittojen puheeksi ottaminen aina, kun alkoholi on ollut osatekijänä hoidon tarpeeseen Potilasasiakirjoihin merkintä, jos alkoholi+, vaikka alkoholi ei olisi aiheuttanut käynnin tarvetta TYÖIKÄISET Sosiaalitoimi Päihdeongelmaisia ohjataan keskusteluilla sosiaalitoimistossa tai ohjataan avokäynneille mielenterveystoimistoon tai tutkimusjaksolle Päihdepalvelusäätiön Päihdeklinikalle. Laitoshoitoon myönnetään maksusitoumuksia mm. Tyynelän kuntoutuskeskukseen, Tuustaipaleen kuntoutuskeskukseen tai Päihdepalvelusäätiön osastolle. Kotihoito: Sosiaalitoimen kanssa tehdään yhteistyötä syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten asumisym. olosuhteiden korjaamiseksi Terveydenhuolto Terveyskeskuksen vastaanotto Käytetään mini-interventiota ja juomapäiväkirjaa. Päihteiden ja huumeiden käyttäjien sekä lääkkeiden väärinkäyttäjien kanssa tehdään hoito- ja apteekkisopimus.

16 16 Tarvittaessa toteutetaan valvottua Antabus-seurantaa. Kuntayhtymässä on laadittu huumeriippuvaisten hoito-ohjelma (Hyväksytty ). Seurataan verikokeiden avulla päihteiden käyttöä. Hoitajat ohjelmoivat laboratoriokokeet. Päihdeseurannat toteuttaa omahoitaja. Sovituista seurantakäynneistä pidetään tiukasti kiinni. Jatkohoidon järjestely. Ryhmäpäihdeseurannan järjestäminen. Aikuis- ja perhesuunnitteluneuvola, naisten kohdunkaulan syövän seulontatutkimukset Terveyskeskustelussa käytetään mini-interventiota. Tarvittaessa ohjataan omalääkärille ja /tai sosiaalitoimen kautta päihdekuntoutusyksikköön vuotiaat naiset kutsutaan viiden vuoden välein kohdunkaulan syövän seulontatutkimukseen: mikäli keskustelussa herää huoli päihteiden käytöstä, kysytään alkoholin käyttöä AUDIT- lomakkeella, tupakointia Fagerströmin testillä, käytetään miniinterventiota riskikulutuksen vähentämiseksi. Hoitoonohjaus Työterveyshuolto Pyritään mahdollisimman varhaiseen puuttumiseen työterveystarkastusten yhteydessä. Käytetään mini-interventiota ja juomapäiväkirjaa. Toteutetaan valvottua Antabus-seurantaa. Seurataan verikokeiden avulla päihteiden käyttöä. Monelle työpaikalle on tehty hoitoonohjausmalleja. Korjaava hoito tapahtuu hoitoonohjauksen kautta. Ohjataan Päihdehuoltosäätiölle tai Tuustaipaleen päihdekuntoutusyksikköön tai muuhun tarpeenmukaiseen yksikköön. Mielenterveyskeskus Mielenterveystoimistoon ohjaudutaan lähetteellä (kirjallinen tai yhteydenotto puhelimitse) tai potilas itse voi varata ajan. Ajanvaraukset ja lähetteet käsitellään mielenterveystoimiston moniammatillisessa tiimissä. Mielenterveyskeskuksessa hoidetaan pääsääntöisesti potilaat, joilla mielenterveysongelman lisäksi on päihdeongelma (kaksoisdiagnoosipotilaat). Pääasiallisin hoitomuoto on hoitosuhdekeskustelut omahoitajan kanssa. Päihteiden käyttöön puututaan korjaavassa mielessä. Merkittävänä työtapana on verkostotyö, koska usein kaksoisdiagnoosipotilaat asioivat monessa pisteessä ja kokonaiskäsitystä potilaan tilanteesta on muutoin vaikea selvittää. Verkostoyhteistyötä tehdään terveyskeskuksen muiden yksiköiden, sosiaalitoimen, päihdekuntoutusyksiköiden, psykiatrian osaston ym. tarvittavien tahojen kanssa.

17 17 Päihdeongelmaisten hoito hajaantuu eri toimijoille ja kokonaisvastuu puuttuu. Perusterveydenhuoltoon tarvitaan päihdetyöryhmä. Uutena potilasryhmänä psykoosi- ja masennuspotilaiden lisäksi on nuoret äidit päihdeongelmineen. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyy usein asunnottomuutta, työttömyyttä, ym. syrjäytymisvaaraa aiheuttavia tekijöitä. Terveyskeskuksen vuodeosasto Korjaavaa päihdetyötä ovat katkaisuhoidot. Usein on kyseessä samojen potilaiden toistuvat katkaisuhoitojaksot. Katkaisuhoitoon tulevat potilaat saattavat ovat fyysisesti huonossa kunnossa, joskus jopa deliriumissa. Jos potilas on katkaisuhoitoon tullessaan humalassa, lääkitys voidaan aloittaa vasta kun promillet ovat laskeneet nollaan. Potilaan kanssa tehdään katkaisuhoitosopimus. Joillakin sitoutuminen katkaisuhoitoon on huonoa. Katkaisuhoitopotilaiden jatkohoitoarviot ja -suositukset tekee mielenterveyskeskuksen sosiaalityöntekijä. Yhteistyötä tehdään sosiaalitoimen, mielenterveystoimiston ja psykiatrian osaston kanssa. Jatkohoidot ohjautuvat päihdekuntoutukseen, mielenterveystoimistoon, jos on kyseessä kaksoisdiagnoosi potilaat, tai omalääkärille ja -hoitajalle. Potilaiden motivointi katkaisu- ja jatkohoitoon. 4.3 ELÄKELÄISET Sosiaalitoimi 1. Mini-interventio 2. Kotihoidon henkilöstön antama tuki 3. Hyvän arjen luominen ikääntyneille Riittävät palvelut, harrastukset, ystävätoiminta, vertaistuki jne. 4. Yhteistyö eri toimijoiden välillä 5. A- klinikkapalvelut 6. AA-kerhot Kotihoito:

18 18 Otetaan asia puheeksi. Kerrotaan alkoholin vaikutuksista muihin sairauksiin ja lääkkeisiin. Ohjataan katkaisuhoitoon Terveydenhuolto Vastaanotto Kerrotaan alkoholin vaikutuksista muihin sairauksiin ja lääkkeisiin. Tarvittaessa AUDITtesti. Seurataan alkoholin käyttöä muiden sairauksien seurannan ohella. Vuodeosasto ks. kohta Työikäiset 5. ARVIOINTI/SEURANTA Päihdesuunnitelman toteutumista tulee arvioida vähintään valtuustokausittain. Vastuu suunnitelman seurannasta ja arvioinnista on sosiaalitoimella.

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ Vantaan kaupunki arvostaa päihteettömyyttä ja toimii siten, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on oikeus päihteettömään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2008-2011 Toimintasuunnitelma Sastamalan kaupunki

Alkoholiohjelma 2008-2011 Toimintasuunnitelma Sastamalan kaupunki Alkoholiohjelma 2008-2011 Toimintasuunnitelma Sastamalan kaupunki Johdanto Sastamalan kaupunki perustettiin kolmen kunnan Mouhijärven, Vammalan ja Äetsän kuntaliitoksena 1.1.2009. Kuntaliitoksen tapahtumisaikana

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä Kouluterveydenhuolto pulmien Elina Hermanson selvittäjänä LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.10.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

77 60 50 50 40 Prosentti 30 20 10 27 22 21 16 12 23 14 Ikä 14 15 vuotiaat 0 5 4 16 18 vuotiaat 4 6 kertaa /vuosi 1 3 kertaa /vuosi Kerran viikossa Ei käytä alkoholia Pari kertaa kuukaud. Kerran kuukaudessa

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011 Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt Päihdepoliittinen työryhmä 1.11.211 Salon kaupunginhallitus 9.1.212 2(7) Työryhmän toimeksianto Salo on valtakunnallisen alkoholiohjelman

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin?

Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin? Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin? Erityisasiantuntija Marjatta Montonen & kehittämispäällikkö Jaana Markkula Motivoi asiakas muutokseen Puheeksi ottamisen ja varhaisen puuttumisen menetelmäperhe

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Yhteistyössä tasapainoon

Yhteistyössä tasapainoon Yhteistyössä tasapainoon Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2016 08.05.2014 Sisältö mittarit, s.3 yhteistyössä tasapainoon, s.4 tavoitteet ja arvot prosessit laatu- ja kustannustehokkuus

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus 17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Päihteet työssä kiitos ei

Päihteet työssä kiitos ei Päihteet työssä kiitos ei Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, Työelämän päihdeasiantuntijat Teksti: Hannu Tamminen Valokuvat: Katri Lehtola Ulkoasu ja taitto: HDAD Paino: Kopio Niini Oy 1. painos 2012

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot