SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIHDESUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIHDESUUNNITELMA"

Transkriptio

1 SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIHDESUUNNITELMA Sosiaalilautakunta 2013

2 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO PÄIHDETILANNE SUONENJOELLA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ LAPSET JA NUORET Koulut Sosiaalitoimi Terveydenhuolto Poliisitoimi Kolmas sektori (toimijat, kuten Ev.lut. srk, vapaakirkko, Rivertech ry ja nuorisopalvelut) TYÖIKÄISET Sosiaalitoimi Terveydenhuolto Kehitysvammahuolto Poliisi Kolmas sektori (toimijat, kuten Ev.lut. srk, vapaakirkko ja Rivertech ry) IKÄÄNTYNEET Sosiaalitoimi (vanhustenhuolto) Terveydenhuolto Kolmas sektori (toimijat, kuten Ev.lut. srk, vapaakirkko ja Rivertech ry) KORJAAVA PÄIHDETYÖ LAPSET JA NUORET Sosiaalitoimi Terveydenhuolto TYÖIKÄISET Sosiaalitoimi Terveydenhuolto ELÄKELÄISET Sosiaalitoimi Terveydenhuolto ARVIOINTI/SEURANTA... 18

3 3 1. JOHDANTO Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lain mukaan päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. (Päihdehuoltolaki 41/1986) Päihdepalveluiden laatusuosituksen mukaan Sosiaali- ja terveydenhuollossa laadun voi määritellä kyvyksi tunnistaa, määrittää ja täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaitoisesti ja eettisesti kestävällä tavalla, edullisin kustannuksin sekä lakien, asetusten ja määräysten mukaan. Laatuun kuuluu myös kyky kohdentaa voimavarat ensisijaisesti eniten tarvitseville. (Päihdepalvelujen laatusuositus 2002:3) Päihdehaittojen ehkäisemiseksi on laadittu kansallisia päihdepoliittisia ohjelmia. Päihdepolitiikan tarkoituksena on: - ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja - siitä aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja, sekä - edistää päihteiden ongelmakäyttäjien toimintakykyä ja - lisätä heidän läheistensä turvallisuutta Ohjelmat painottavat strategiatyöskentelyn tärkeyttä. Alkoholiohjelma sekä alkoholiohjelman työsuunnitelma vuosille haastavat kunnat laatimaan ja päivittämään päihdestrategiansa. Päihteiden käytön ehkäisy kohdistuu perinteisesti lapsiin ja nuoriin, mutta ehkäisevää päihdetyötä tarvitaan myös aikuisten keskuudessa. Puuttumalla päihteiden ongelmakäyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ehkäistään vakavampien haittojen kehittyminen. Kysymys on päihdeongelman tunnistamisesta sekä rohkeudesta ja valmiuksista puuttua asiaan. Ennaltaehkäisevässä päihdetyössä avainasemassa ovat peruspalveluiden riittävyys ja kuntalaisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävä kunnallispolitiikka. Mikäli kunnassa ei ole hyvin toimivaa päihdepalvelujärjestelmää, saattaa päihdeongelmien paine purkautua sellaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kautta, jotka eivät ole tähän varautuneet. Kehitystä on vaikea ohjata ja ongelmien aiheuttamat kokonaiskustannukset kasvavat. Päihdehuoltoon panostaminen on taloudellisesti kannattavaa. Päihteidenhuoltoon käytettyihin varoihin verrattuna saavutetut välittömät ja välilliset säästöt ovat moninkertaiset. Kasvava päihteiden käyttö ja siitä seuraavat ongelmat heijastuvat joka tapauksessa kuntien palvelujärjestelmään. Tähän on hyvä varautua ennakoiden ja suunnitelmallisesti. Palvelujen seuranta ja arviointi toteutuu lähinnä päihdetyötä tekevien työn ohessa: asiakastyössä, työnohjauksessa, koulutuksessa ja työyhteisöjen kehittämiskeskusteluissa. Kasvavat asiakas- ja käyntimäärät sekä moniongelmaisuuden lisääntyminen asettavat entistä enemmän haasteita palvelujen laadun kehittämisen suuntaan. Jotta

4 4 toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin pystyttäisiin vastamaan tehokkaasti, on päihdesuunnitelmaa tarkistettava vähintään valtuustokausittain. 2. PÄIHDETILANNE SUONENJOELLA Terveydenhuollossa on runsaiden asiakaskontaktien ansiosta mahdollisuus nähdä päihdeongelmien muutokset ja laajuus. Nykyisin henkilöstö tapaa päivittäin asiakkaita, joiden käynnin suora tai epäsuora syy ovat päihteet, useimmiten alkoholi. Tilanne on muuttunut muutaman viime vuoden aikana. Aiemmin päihdeongelma näkyi lähinnä viikonloppuisin, nykyisin myös arkipäivinä. Peruskoulun arjessa päihteet, tupakkaa lukuun ottamatta, eivät ole kovin suuri ongelma. Huumeista ei ole selkeitä havaintoja, mutta tupakoinnin kanssa taistelu on päivittäistä. Kuitenkin tupakoivien nuorten osuus on vähentynyt. Osa yläkouluikäisistä nuorista käyttää alkoholia, mutta liiallinen päihteidenkäyttö ei juurikaan näy arjen koulutyössä esim. poissaoloina; levottomuutena ja väsymyksenä viikonlopun molemmin puolin kylläkin. Tämän asian kanssa tulee kuitenkin olla jatkuvasti valppaana. Viranomaisten välisen yhteistyön toimivuus auttanee siinä, että tilanteeseen pystytään puuttumaan kohtuullisen varhain, kun eri osapuolilla on samasta nuoresta samansuuntaista huolta. Vaikuttaisi siltä, että tarve varhaisiin päihdekokeiluihin on vähentynyt, mikä kertonee vanhempien kasvatuksellisen otteen vahvistumisesta. Vanhempien päihteidenkäytön tuoma turvattomuus näkyy jonkin verran lasten elämässä. Kehitysvammaisten kohdalla päihteiden käyttö ei ole yleinen ongelma. Jonkin verran ongelmakäyttöä kuitenkin ilmenee, ja nämä tapaukset ovat osoittautuneet erityisen haastaviksi. Päihteet ja kehitysvammaisuus yhdessä aiheuttavat helposti elämänhallinnan menettämisen. Suonenjoen päihdetilanne sijoittuu poliisin silmin katsottuna maamme keskitason paremmalle puolelle. Pieni osa työttömistä ja muista syrjäytyneistä näkyy alkoholin suurkuluttajina katukuvassa lähinnä päiväsaikaan. Nuorison osuus alkoholinkäytöstä ilmenee viikonloppuisin varsinkin perjantai-iltoina. Alkoholinkäyttö on muuttunut lähivuosien aikana yhä nuorempien ongelmaksi. Lisäksi selvästi humalahakuisempaa juomista on ollut havaittavissa. Muiden huumaavien aineiden osuus rajoittunee ilmitulleiden tapausten mukaan n. 3-4 prosenttiin suonenjokelaisista nuorista. 3. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ 3.1. LAPSET JA NUORET Koulut Yleinen aikuisten huolenpito, välittäminen, keskinäinen yhteistyö ja nuoren kuuleminen ovat tärkeä ennaltaehkäisyn keino. Kullakin koululla oppilashuoltotyöllä pyritään edistämään oppilaiden hyvinvointia ja tukemaan oppilaita ongelmatilanteissa yhteistyössä

5 5 vanhempien kanssa. Koulusta poissaoloja seurataan tarkasti ja epäselvien ja luvattomien poissaolojen syitä aletaan selvitellä ripeästi. Päihdevalistusta annetaan ala- ja yläkoulussa eri oppiaineiden yhteydessä, yläkoulussa erityisesti terveystiedon tunnilla. Lintharjun koululla päihdevalistusta tulee myös päivänavausten yhteydessä ja 8. luokkalaisille toukokuun lopulla Helppisviikolla. Lisäksi vuosittain pyritään järjestämään koululle jokin aiheeseen liittyvä tapahtuma. Poliisi, kauppias ja Alkon edustaja käyvät yläkoululla vuosittain puhumassa mm. päihteisiin liittyvistä asioista omasta näkökulmastaan. Tupakoimattomuuteen kannustetaan tarjoamalla vuosittain luokille mahdollisuus osallistua Terveys ry:n järjestämään SmokeFree- kilpailuun. Henkilökohtaista valistusta lapset ja nuoret saavat terveystarkastusten yhteydessä. Uuden terveydenhuoltoasetuksen mukaisesti uudet 7-luokkalaiset käyvät terveystarkastuksessa yhdessä vanhempien kanssa. Koulussa kiinnitetään huomiota huolelliseen välituntivalvontaan ja asiaankuulumattomiin henkilöihin koulun alueella. Yläkoulun vanhempainilloissa tavoitetaan suurin osa kunkin luokkatason vanhemmista, mikä antaa mahdollisuuden herätellä ja tukea vanhempia seuraamaan lastensa vapaaajanviettoa. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus luokkakohtaisissa vanhempaintapaamisissa luoda yhteisiä sääntöjä mm. kotiintuloajoista ja vanhempien keskinäisestä yhteistyöstä. Myös alakoulujen vanhempainiltojen yhtenä tavoitteena on edistää luokan vanhempien keskinäistä tuntemusta ja yhteistyötä. Lions Club tarjoaa vuosittain yhdelle opettajalle mahdollisuuden osallistua Lions Questkoulutuksen. Koulutus antaa opettajalle valmiuksia pitää opetustuokioita, joiden tarkoituksena on lisätä lasten omanarvontuntoa, vuorovaikutustaitoja ja sen kautta myös kykyä sanoa ei epäterveille asioille. Kaikilla kouluilla pidetään KiVa- (=kiusaamisen vastainen) koulu oppitunteja, joiden teemoina ovat mm. Älä ole vietävissä, Saat olla, saan olla. Kaikki nuoret ohjataan hakeutumaan toisen asteen koulutukseen. Oppilaanohjausta kehitettiin yläkoulussa hankkeen avulla vuosina Yhteistyöllä nuoriso- ja sosiaalitoimen, terveydenhuollon sekä poliisin kanssa pyritään pysymään ajan tasalla nuorison tilanteesta Suonenjoella ja pysäyttämään huonoja ilmiöitä esim. kosteita kotibileitä. Stakes tekee kahden vuoden välein kouluterveyskyselyn 8. ja 9. luokkalaisille, josta saadaan läänikohtaiset yhteenvedot mm. päihteidenkäyttötilanteesta. On tärkeää, että kunta varautuu jatkossakin hankkimaan myös kuntakohtaiset tiedot omaan käyttöön. Päihteidenkäyttöön puuttuminen Lintharjun koululla puututaan kaikkiin havaittuihin tupakointirikkeisiin ja niistä menee ilmoitus huoltajalle. Ilmoituksessa kerrotaan millaista kovenevaa 5 portaista rangaistuskäytäntöä tupakointirikkeeseen sovelletaan

6 6 Terveystarkastuksessa 8. tai 9. luokkalaisille tehdään päihdekysely nuorison terveystodistuksen yhteydessä. Päihdekysely (nuorten Audit) voidaan tehdä myös muulloin huolen herätessä. Jos oppilaalla ilmenee päihteidenkäyttöä vapaa-ajalla, on terveydenhoitajalla ohjeistus, kuinka asiaan puututaan. Jos oppilas tavataan päihtyneenä koulussa, otetaan välittömästi yhteyttä huoltajiin, joita pyydetään tulemaan koululle. Tarvittaessa oppilas toimitetaan terveyskeskukseen. Oppilasta ei tule jättää yksin. Asiasta tehdään lastensuojeluilmoitus. Mahdollisimman pian järjestetään tapaaminen asian selvittämiseksi (yhdessä sosiaalitoimen kanssa) ja sovitaan tarvittavista jatkotoimista. Jos koulussa tulee selkeä huoli oppilaan päihteidenkäytöstä vapaa-ajalla, ilmoitetaan tästä huoltajille ja jos kyseessä on muu kuin yksittäinen kokeilu, tehdään lastensuojeluilmoitus. Tupakoinnin vähentäminen, sillä se toimii väylänä muihin päihteisiin. Muiden kuin tavanomaisten päihteiden tunnistaminen (lääkkeet, huumeet) Poliisin tuki kouluille on vähentynyt. Osa vanhemmista ei pidä riittävästi rajoja. Riittävän tuen antaminen, kun perheessä on päihdeongelma Sosiaalitoimi Kaksi perhetyöntekijää työskentelee lapsiperheissä. Perheissä tehtävällä työllä tuetaan vanhemmuutta, ennaltaehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Lapsiperheitä ohjataan tarvittaessa perheneuvolaan. Nuoria ohjataan käyttämään Nuorten työryhmän palveluja. Tehdään tiiviisti yhteistyötä poliisin kanssa, jolloin nuorten ongelmakäyttäytymiseen päästään puuttumaan nopeasti. Nuorisotoimen kanssa tehdään yhteistyötä, mm. tuetaan lasten osallistumista leireille. Seurakunnan kanssa tehdään yhteistyötä lapsiperheiden tukemiseksi Terveydenhuolto Äitiys- ja lastenneuvola: Äitiys- ja lastenneuvolassa tavoitteena on tunnistaa alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden liikakäyttö sekä tupakointi. Tunnistamismenetelmänä käytetään Audit-kyselyä, mikä tehdään raskauden ensikäynnillä sekä laajennetussa 1 ½-vuotis- ja 4-vuotistarkastuksessa molemmille vanhemmille. Kaikille raskaana oleville suositellaan päihteetöntä raskautta. Ohjauksen tueksi annetaan myös kirjallista materiaalia mm. Raskaus ja alkoholi, Savuton raskaus sekä Päihteet lapsen silmin. Tavoitteena on löytää riskikäyttäjät mahdollisimman varhain sekä motivoida

7 7 heitä pohtimaan ja vähentämään alkoholin käyttöään tai ohjata heidät asianmukaisen hoidon piiriin. Keskustelu tapahtuu perheen kanssa erityisesti perheen ja lasten hyvinvoinnin näkökulmasta. Raskaana olevat, joilla on ennen raskautta ollut huumeiden tai alkoholin runsasta käyttöä (Audit 8) tai he tupakoivat vielä 10 savuketta raskauden keston ollessa 18 viikkoa, lähetetään äitiyspoliklinikan HAL- poliklinikalle (HAL = huumeet, alkoholi, lääkkeet). Raskauden aikainen seuranta tapahtuu neuvolakäyntien lisäksi koko raskauden ajan ko. yksikössä valtakunnallisten hoitosuositusten mukaan. Henkilöihin, joilla on alkoholin riski- tai haitallista käyttöä kohdistetaan mini-interventio. Keskeistä on keskustella alkoholin käyttömääristä ja Audit -kyselyn tuloksista. Haasteena on keskustella perheiden kanssa päihteiden käytöstä siten, että perheet rohkenisivat itsekin kertoa päihteiden käytöstään. Kouluterveydenhuolto: Ennaltaehkäisevää päihdetyötä tekevät kouluterveydenhoitajat, koulukuraattori ja oppilashuoltoryhmät. Näiden tahojen yhteistyön mahdollistamana poissaoloihin ja käyttäytymisen muutoksiin puututaan myös kouluterveydenhuollossa. Lisäksi Nuorison terveystodistuksen yhteydessä (8. tai 9.luokalla) tehdään kaikille AUDIT-kysely Tavoitetaanko kuitenkaan kaikki oppilaat, koska kaikki eivät tule terveystarkastukseen Tunnistetaanko päihteiden käyttö Opiskelijaterveydenhuollossa tunnistaminen on vaikeaa, kun opiskelijat voivat tulla ympäri Suomea. Nuorten työryhmä: Mielenterveyskeskuksessa toimiva Nuorten työryhmä tutkii ja hoitaa vuotiaita mielenterveys- ja päihdeongelmaisia. Nuoret ohjautuvat työryhmän tutkimukseen ja hoitoon kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin, sosiaalitoimen, perheneuvolan, oppilashuoltoryhmän, opettajien, vanhempien tai oman yhteydenoton perusteella. Työryhmässä kaikkien nuorten päihteiden käyttö kartoitetaan ja otetaan puheeksi tutkimusjakson yhteydessä. Kartoituksessa käytetään haastattelun lisäksi nuorten päihdemittaria. Nuorelle annetaan tietoa päihteiden riskikäytöstä, mikäli on tarvetta. Ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu myös verkostoyhteistyö lähettävien tahojen ym. nuoren verkostoon kuuluvien kanssa. Työryhmän tietoa viedään myös oppilashuoltoryhmiin, joihin Nuorten työryhmän edustaja osallistuu. Päihdeongelman tunnistaminen.

8 8 Terveyskeskuksen ensiapu: Alkoholin terveyshaitat otetaan puheeksi aina, kun alkoholi on ollut osatekijänä hoidon tarpeeseen. Potilasasiakirjoihin tehdään merkintä, jos alkoholi+, vaikka alkoholi ei olisi aiheuttanut käynnin tarvetta Poliisitoimi Lapsiin ja nuoriin kohdistuvana ehkäisevänä päihdetyönä poliisi käy pitämässä 6 - luokkalaisille alkoholiin ja päihteisiin liittyvää valistusta. Lisäksi osallistutaan vanhempainiltoihin ylä-asteella lukukausittain. Uutena toimintatapana on Vuonna 2008 alkanut Alkon ja poliisin yhteinen tilaisuus 9-luokkalaisille. Poliisi pyrkii puuttumaan myös ensikertalaisiin näpistelijöihin. Tästä asiasta pidetään yhteyttä alueen yrityksiin, jotta puuttumiskynnys saadaan alhaiseksi. Alkoholinkäyttöön liittyvää väkivaltaa vähennetään näkyvällä valvonnalla nuorison suosimissa kokoontumispaikoissa. Poliisi korostaa pelisääntöjen merkitystä ja niiden noudattamista yleisesti. Alkoholin ja varsinkin humalahakuisen alkoholinkäytön vähentäminen, sekä näpistyksiin (olut, siideri) puuttuminen yhdessä myyjäliikkeiden kanssa. Tavoitteena on tällä tavoin saada nuorten alkoholinkäyttö kontrolloidummaksi Kolmas sektori (toimijat, kuten Ev.lut. srk, vapaakirkko, Rivertech ry ja nuorisopalvelut) Evankelisluterilainen seurakunta Ev.lut. seurakunnassa noudatetaan kaikissa työmuodoissa päihteettömyyttä tukevaa työotetta. Kasvatustyö on sekä päihteetöntä, että myös savutonta. Seurakunta osallistuu perheiden, lasten sekä nuorten tukemiseen henkilökohtaisten kontaktien, retkitoiminnan sekä lasten- ja nuorten kerhotoiminnan kautta. Rippikoulu, isos- ja kerhonohjaajakoulutus sisältävät laajan, vastuullisen näkökulman päihteettömyyteen. Erityisesti rippikoulussa käsitellään nuorten omaa suhdetta ja suhtautumista alkoholiin ja sen vaaroihin. Suonenjoen Rivertech ry Nuorten työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä päihde- ja riippuvuusasioiden käsittelyssä toteutettavat menetelmät ja toimenpiteet: Lakisääteisessä nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa seurataan jatkuvasti nuorten päihdetilanteen kehittymistä paikkakunnalla ja suunnitellaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Pajatoiminnassa käsitellään päihdeasioita (alkoholi, huumeet, lääkkeet, tupakka) toistuvasti yksilötasolla sekä ryhmäkeskusteluissa. Pajalla myös seurataan aiheeseen liittyvää julkista keskustelua kunnallisella ja valtakunnallisella tasolla sekä osallistutaan

9 9 Ennaltaehkäisevän päihdetyön viikkoon joko pajan omalla toiminnalla tai osallistumalla järjestettyyn tapahtumaan. Päihteidenkäyttö ja elämäntapa-asiat käsitellään henkilökohtaisessa toimenpidekartoituksessa ja tarvittaessa yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Nuorisopalvelut Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta nuorisopalvelut tarjoavat nuorille iltaisin (ti-pe) päihteettömän tilan oleskeluun. Nuorisotalolla on joka ilta kaksi ohjaajaa paikalla. Talolla on todella harvoin tullut tilanteita joissa nuori olisi tullut paikalle päihtyneenä. Järjestämme myös n. kerran vuodessa nuorille päihteettömän tapahtuman esim. diskon yhteistyössä kulttuuripalveluiden kanssa. Teemme Lintharjun koulun kanssa tiiviimpää yhteistyötä kuin aikaisemmin, koska toimisto tilamme ovat nykyisin Lintharjun koululla ja yksi nuoriso-ohjaaja on työajastaan 60% koululla (jopo-luokka). Jo aikaisemmin olemme olleet mukana 7-leireillä, oppilashuolto ryhmässä ja joskus vanhempainilloissa Suonenjoen kaupunki palkkasi nuoriso-ohjaajan, jonka työn kuvaan kuuluu 40% etsivää nuorisotyötä. Tämän myötä nuorisotoimi tekee myös Suonenjoen rivertech ry:n nuorten pajan kanssa tiivistä yhteistyötä. Nuorisotoimi on mukana moniammatillisissa verkostoryhmissä, joiden kautta saamme päivitettyä tietoa puolin ja toisin Suonenjoen nuorten tilanteesta TYÖIKÄISET Sosiaalitoimi Tuetaan ja ohjataan asiakkaita terveisiin elämäntapoihin. Pyritään vaikuttamaan asuntooloihin yhteistyössä asuntotoimiston kanssa. Ohjataan pitkäaikaistyöttömiä kuntouttavaan työtoimintaan. Tavoitteena on käynnistää päihdeongelmaisten päivätoiminta vuoden 2014 alusta (sosiaalilautakunnan päätös ). Kotihoito: Päihteiden käytön puheeksi ottaminen ja päihteiden terveyshaitoista kertominen Usein potilaat joko vähättelevät ongelmaa tai kieltävät sen kokonaan. Omaisten kanssa tehdään yhteistyötä. Riskiryhmänä syrjäytyneet miehet, joilla on huonot asuinolosuhteet Terveydenhuolto Terveyskeskuksen vastaanotto:

10 10 Omalääkäri ja -hoitaja ottavat aina puheeksi päihteiden käytön osana muun kokonaistilanteen selvittämistä. Työterveyshuollossa huomio kiinnitetään toistuviin vastaanottokäynteihin, jotka saattaisivat viitata päihteiden käyttöön. Tarvittaessa työntekijälle tehdään AUDIT-kysely. Aikuisneuvola Neuvolassa toteutetaan kohdunkaulan syövän seulontatutkimukset 40 ja 50 vuotta täyttäville naisille sekä ikäryhmätarkastukset 40 ja 50 vuotiaille naisille ja miehille, jotka eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. Terveystarkastuksessa kartoitetaan kaikilta päihteiden käyttö sekä tupakointi. Tavoitteena on riskikulutuksen varhainen tunnistaminen. Kaikille lähetetään terveystarkastukseen kutsu, jossa alkoholin käyttöä kysytään AUDIT testin mukaan ja tupakointia Fagerströmin lyhyemmällä testillä. Lisäksi kaikilta perhesuunnitteluneuvolan asiakkailta kysytään tupakointia Fagerströmin lyhyemmän testin mukaisesti sekä tarvittaessa päihteiden käyttöä Audit- kyselyllä. Mini-interventio toteutetaan aina tarvittaessa. Suurkuluttajien tunnistaminen Työterveyshuolto: Kaikilta kysytään päihteiden käytöstä, annoksista ja käyttökerroista, sekä tehdään AUDITkysely. Tarvittaessa käytetään Alcometriä. Pidetään luentoja ennaltaehkäisevässä mielessä päihteidenkäytön riskeistä. Ajoissa puuttuminen. Työpaikoilla jo perehdytysohjelmassa pitäisi tehdä selväksi varhainen puuttuminen. Terveyskeskuksen vuodeosasto: Päihteiden käytön puheeksi ottaminen. Vaikeutena saattaa olla ongelman tunnistaminen, varsinkin jos potilas on hoidossa somaattisista syistä. Mielenterveyskeskus: Tutkimusjaksolla (1-5 käyntiä) on tavoitteena saada kokonaiskuva potilaan tilanteesta, myös mahdollisesta päihdeongelmasta. Tarvittaessa tehdään AUDIT-kysely. Päihteiden käyttö otetaan sekä tutkimusjaksolla että hoidon aikana ennaltaehkäisevässä mielessä puheeksi. Tarvittaessa annetaan tietoa päihteiden terveyshaitoista Päihdeongelman tunnistaminen

11 Kehitysvammahuolto 11 Kehitysvammaisten kohdalla päihteiden käyttö ei ole yleinen ongelma. Jonkin verran ongelmakäyttöä kuitenkin ilmenee ja nämä tapaukset ovat osoittautuneet erityisen haastaviksi. Päihteet ja kehitysvammaisuus yhdessä aiheuttavat helposti elämänhallinnan menettämisen. Kehitysvammaisten päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä kehitysvammaisen henkilön ja hänen omaistensa suunnitelmallisella päihdevalistuksella on tärkeä merkitys. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota kehitysvammahuollon henkilöstön päihdekoulutukseen. Valistuksen/koulutuksen avulla voitaisiin paremmin kiinnittää huomiota kehitysvammaisten päihdeongelmien tunnistamiseen ja puuttumiskynnys madaltuisi. Päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa tulee laatia selkeät suunnitelmat ja säännöt, esim. missä päihteitä on luvallista käyttää tai missä niitä ei käytetä olleenkaan. Kehitysvammaisten henkilöiden päihteiden käyttöön liittyy erityisiä riskejä, joiden takia ongelmiin on syytä puuttua ripeästi. Näitä riskejä ovat: hyväksikäytön eri muodot, huono seura, hyväksynnän hakeminen, normaaliuden tavoittelu, päihteiden ja lääkkeiden yhteisvaikutus. Hyväksikäytetyksi voi joutua monella eri tavalla. Kehitysvammaisia voidaan kiristää päihteiden takia; niiden saamiseksi saatetaan realisoida omaisuutta pilkkahintaan. Kehitysvammainen henkilö otetaan mielellään mukaan mm. rikollisporukoihin, siellä hän saa roolin, johon muut eivät suostu. Kehitysvammainen henkilö voi joutua päihteiden vaikutuksen alaisena helposti seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Hyväksyntää ja ystävyyttä voidaan myös käyttää hyväksikäytön välineinä. Kehitysvammaisilla päihteiden käyttöön voi liittyä myös ns. normaaliuden tavoittelua. Päihteiden avulla pääsee mukaan porukoihin, joissa vammaisuus on toisarvoista. Tämän seurauksena henkilö saattaa joutua ns. huonoon seuraan. Päihteiden ja lääkkeiden yhteisvaikutus voi aiheuttaa arvaamattomia seurauksia. Erityisesti keskushermostoon vaikuttavat kipulääkkeet sekä uni- ja rauhoittavat lääkkeet aiheuttavat haitallisia yhteisvaikutuksia päihteiden kanssa. Kehitysvamma ei saa olla este päihdepalvelujen saamiselle; kunnan on huolehdittava kehitysvammaisille henkilöille sopivat palvelut. Hoitoon ohjauksen yhteydessä on huomioitava vamman laatu ja erityistarpeet. Kehitysvammaisten päihdehoidon järjestelyistä vastaa käytännössä kehitysvammaisten avohuollonohjaaja yhdessä kunnan päihdetyöntekijöiden kanssa. Päihteiden käytön lisääntyminen koko yhteiskunnassa heijastuu myös kehitysvammaisten lisääntyneenä päihteiden käyttönä sekä sen mukanaan tuomina ongelmina Poliisi Poliisi pyrkii puuttumaan työikäisten alkoholinkäyttöön yleensä. Tästä ovat esimerkkeinä vaikuttaminen aikuisten suhtautumiseen alkoholin välittämisestä alaikäisille. Lisäksi kaikkiin alkoholin vuoksi tehtyihin kotihälytyksiin, missä on lapsia paikalla, puututaan tekemällä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa viikkopalavereiden muodossa. Poliisi korostaa myös anniskelupaikkojen ja yleisötilaisuuksien omavalvontaa sekä anniskelulupien

12 12 valvontaa. Järjestyshäiriöihin ja katuväkivaltaan puututaan ennaltaestävästi näkyvällä valvonnalla ja paikalla ololla painopisteaikoina. Katukuvan siistiminen voimakkaasti päihtyneistä keskustan alueella. Turvallisemman ympäristön aikaansaaminen myös ilta- ja yöaikaan Kolmas sektori (toimijat, kuten Ev.lut. srk, vapaakirkko ja Rivertech ry) Evankelisluterilainen seurakunta Seurakunta kohtaa työikäisiä päihdeongelmaisia kaikessa toiminnassaan, esimerkiksi toimituksissa, kotikäynneillä, tilaisuuksissa sekä jumalanpalveluksissa. Eri tavalla päihteiden kanssa tekemisissä olevat asiakkaat muodostavat diakoniatyön suurimman asiakasryhmän. Diakoniatyö pyrkii ennaltaehkäisemään päihdeongelman syntyä henkilökohtaisten asiakaskontaktien kautta sekä tukemalla perheitä. Seurakunta järjestää vuodessa useita leiri- ja retkipäiviä joiden tarkoituksena on tarjota mukavaa päihteetöntä yhdessäoloa. Työ koostuu pitkälti päihdeongelman tunnistamisesta, asiakkaan ohjaamisesta oikeiden palvelujen piiriin sekä päihteettömyyden tukemisesta. Asiakkaita tuetaan myös vaatimaan heille kuuluvia palveluita. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on joissain tapauksissa merkittävässä osassa työskentelyä. Suonenjoen Rivertech ry Kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien lakisääteisessä työkuntoutuksessa korostetaan terveitä, virikkeellisiä ja päihteettömiä elämäntapoja sekä yksilökeskusteluissa, että ryhmätilanteissa. Tunnistettaessa päihteidenkäyttöön liittyviä yksilötason ongelmia, asiakas ohjataan hakemaan asiantuntija-apua ja häntä tuetaan myös verkostoyhteistyön ja omaisyhteistyön keinoin. Monista eri syistä pitkään työttöminä olleille tarkoitetussa kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevia päihdekuntoutujia tuetaan moniammatillisen asiantuntijaverkoston voimin. Työkuntoutus on merkittävä osa päihdekuntoutujan selviytymisstrategiaa, mutta edellyttää niin lääketieteellistä kuin psykiatristakin tukea. Moni päihdekuntoutuja tarvitsee kuntoutumisensa tueksi lisäksi diakoniatyön ja muun vapaaehtoistyön tukea. 3.3 IKÄÄNTYNEET Sosiaalitoimi (vanhustenhuolto) Ehkäisevän työn avulla lisätään ikääntyvien ihmisten tietoa ja ymmärrystä niistä ikääntymisen tuomista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa päihteiden käyttöön.

13 13 1. Henkilöstön kouluttaminen Koko henkilöstölle tulee suunnata koulutusta, jolla halutaan lisätä iäkkäiden ihmisten kanssa työskentelevän henkilöstön valmiuksia tunnistaa ja ottaa puheeksi ikääntyvien päihteiden käyttö. 2. Ennalta ehkäisevän toiminnan ja työotteen kehittäminen Ikäihmisten neuvolan toiminnan saattaminen jatkuvaksi toiminnaksi. Päiväkeskustoiminnassa, kotihoidossa, eläkeläisjärjestöissä, erilaisissa harrastuspiireissä, seurakunnissa, lääkäreiden vastaanotolla sekä sairaalassa on oltava tarjolla asiallista tietoa päihteiden vaikutuksista ikäihmisillä. STM:n opas: Otetaan selvää! - Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet saataville kaikkiin julkisiin tiloihin. 3. Tukihenkilö- ja vertaisryhmätoiminnan kehittäminen 4. Oikeaa tietoutta päihteistä ikääntyneille (Ikääntyminen ja kehon muutokset, ikääntyminen ja alkoholin sietokyvyn muuttuminen, sairaudet ja lääkkeet/päihteiden käyttö:vaarat) Kotihoito: ks. kohta Työikäiset Alkoholin ja usein monien lääkkeiden yhteisvaikutukset Terveydenhuolto Vastaanotto: ks. kohta Työikäiset Vuodeosasto: ks. kohta Työikäiset Vanhusväestön alkoholin käytön lisääntyminen Kolmas sektori (toimijat, kuten Ev.lut. srk, vapaakirkko ja Rivertech ry) Ev. Lut. Seurakunta Seurakunnan toiminnassa näkyy ikääntyvien yhä lisääntyvä alkoholin kulutus, erityisesti kotikäyntityössä. Työskenneltäessä eläkeikäisten päihteidenkäytön kanssa henkilökohtaisesti tapahtuva kohtaaminen korostuu. Usein ikäihmisten päihdeongelmat koetaan häpeällisiksi ja ne halutaan piilottaa. Ryhmissä päihteidenkäyttö ei useinkaan nouse esiin. Ikäihmisten päihteidenkäytön kanssa voidaan

14 14 olla yhteydessä omaisiin tai yhteistyökumppaneihin, jotka työskentelevät ikäihmisten kanssa. Seurakunta järjestää vuodessa useita leiripäiviä joiden tarkoituksena on tarjota mukavaa päihteetöntä yhdessäoloa. Eläkeikäisten kanssa työ koostuu pitkälti päihdeongelman tunnistamisesta, asiakkaan ohjaamisesta oikeiden palvelujen piiriin sekä päihteettömyyden tukemisesta. Asiakkaita tuetaan myös vaatimaan heille kuuluvia palveluita. Suonenjoen Rivertech Ks. Kohta Työikäiset 4. KORJAAVA PÄIHDETYÖ 4.1 LAPSET JA NUORET Sosiaalitoimi Nuoria ohjataan hakemaan apua päihdeongelmaansa Nuorten työryhmästä tai Päihdepalvelusäätiön Päihdeklinikalta. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena tai huostaan otettuna lapsi tai nuori voidaan sijoittaa lastensuojeluyksikköön Terveydenhuolto Äitiys- ja lastenneuvola Tarvittaessa tihennetään seurantakäyntejä ja tehdään kotikäyntejä. Verkostoyhteistyötä tehdään sosiaalitoimen, mielenterveyskeskuksen, omalääkärin ja hoitajan ym. kanssa. Mikäli kyseessä on päihderiippuvuus, asiakas ohjataan lääkärille tai mielenterveyskeskukseen. Neuvolassa seurataan riippuvuuden vaikutusta lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Haasteena on riskikäyttäjien tunnistaminen Kouluterveydenhuolto Ennaltaehkäisevää päihdetyötä tekevät kouluterveydenhoitajat, koulukuraattori ja oppilashuoltoryhmät. Poissaoloihin ja käyttäytymisen muutoksiin puututaan. Nuorison terveystodistuksen yhteydessä (8. tai 9.luokalla) tehdään kaikille AUDIT-kysely Tavoitetaanko kuitenkaan kaikki oppilaat, koska kaikki eivät tule terveystarkastukseen Tunnistetaanko päihteiden käyttö

15 15 Opiskelijaterveydenhuollossa on tunnistaminen vaikeampaa koska opiskelijat voivat tulla ympäri Suomea. Nuorten työryhmä Mielenterveyskeskuksessa toimiva Nuorten työryhmä tutkii ja hoitaa vuotiaita mielenterveys- ja päihdeongelmaisia. Nuoret ohjautuvat työryhmän tutkimukseen ja hoitoon kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin, sosiaalitoimen, perheneuvolan, oppilashuoltoryhmän, opettajien, vanhempien tai oman yhteydenoton perusteella. Kaikkien nuorten päihteiden käyttö kartoitetaan ja otetaan puheeksi tutkimusjakson yhteydessä. Kartoituksessa käytetään haastattelun lisäksi nuorten päihdemittaria. Tarvittaessa nuorelle annetaan tietoa päihteiden riskikäytöstä. Ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu myös verkostoyhteistyö lähettävien tahojen ym. nuoren verkostoon kuuluvien kanssa. Nuorten työryhmän edustaja osallistuu oppilashuoltoryhmiin. Päihdeongelman tunnistaminen. Terveyskeskuksen ensiapu Alkoholin terveyshaittojen puheeksi ottaminen aina, kun alkoholi on ollut osatekijänä hoidon tarpeeseen Potilasasiakirjoihin merkintä, jos alkoholi+, vaikka alkoholi ei olisi aiheuttanut käynnin tarvetta TYÖIKÄISET Sosiaalitoimi Päihdeongelmaisia ohjataan keskusteluilla sosiaalitoimistossa tai ohjataan avokäynneille mielenterveystoimistoon tai tutkimusjaksolle Päihdepalvelusäätiön Päihdeklinikalle. Laitoshoitoon myönnetään maksusitoumuksia mm. Tyynelän kuntoutuskeskukseen, Tuustaipaleen kuntoutuskeskukseen tai Päihdepalvelusäätiön osastolle. Kotihoito: Sosiaalitoimen kanssa tehdään yhteistyötä syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten asumisym. olosuhteiden korjaamiseksi Terveydenhuolto Terveyskeskuksen vastaanotto Käytetään mini-interventiota ja juomapäiväkirjaa. Päihteiden ja huumeiden käyttäjien sekä lääkkeiden väärinkäyttäjien kanssa tehdään hoito- ja apteekkisopimus.

16 16 Tarvittaessa toteutetaan valvottua Antabus-seurantaa. Kuntayhtymässä on laadittu huumeriippuvaisten hoito-ohjelma (Hyväksytty ). Seurataan verikokeiden avulla päihteiden käyttöä. Hoitajat ohjelmoivat laboratoriokokeet. Päihdeseurannat toteuttaa omahoitaja. Sovituista seurantakäynneistä pidetään tiukasti kiinni. Jatkohoidon järjestely. Ryhmäpäihdeseurannan järjestäminen. Aikuis- ja perhesuunnitteluneuvola, naisten kohdunkaulan syövän seulontatutkimukset Terveyskeskustelussa käytetään mini-interventiota. Tarvittaessa ohjataan omalääkärille ja /tai sosiaalitoimen kautta päihdekuntoutusyksikköön vuotiaat naiset kutsutaan viiden vuoden välein kohdunkaulan syövän seulontatutkimukseen: mikäli keskustelussa herää huoli päihteiden käytöstä, kysytään alkoholin käyttöä AUDIT- lomakkeella, tupakointia Fagerströmin testillä, käytetään miniinterventiota riskikulutuksen vähentämiseksi. Hoitoonohjaus Työterveyshuolto Pyritään mahdollisimman varhaiseen puuttumiseen työterveystarkastusten yhteydessä. Käytetään mini-interventiota ja juomapäiväkirjaa. Toteutetaan valvottua Antabus-seurantaa. Seurataan verikokeiden avulla päihteiden käyttöä. Monelle työpaikalle on tehty hoitoonohjausmalleja. Korjaava hoito tapahtuu hoitoonohjauksen kautta. Ohjataan Päihdehuoltosäätiölle tai Tuustaipaleen päihdekuntoutusyksikköön tai muuhun tarpeenmukaiseen yksikköön. Mielenterveyskeskus Mielenterveystoimistoon ohjaudutaan lähetteellä (kirjallinen tai yhteydenotto puhelimitse) tai potilas itse voi varata ajan. Ajanvaraukset ja lähetteet käsitellään mielenterveystoimiston moniammatillisessa tiimissä. Mielenterveyskeskuksessa hoidetaan pääsääntöisesti potilaat, joilla mielenterveysongelman lisäksi on päihdeongelma (kaksoisdiagnoosipotilaat). Pääasiallisin hoitomuoto on hoitosuhdekeskustelut omahoitajan kanssa. Päihteiden käyttöön puututaan korjaavassa mielessä. Merkittävänä työtapana on verkostotyö, koska usein kaksoisdiagnoosipotilaat asioivat monessa pisteessä ja kokonaiskäsitystä potilaan tilanteesta on muutoin vaikea selvittää. Verkostoyhteistyötä tehdään terveyskeskuksen muiden yksiköiden, sosiaalitoimen, päihdekuntoutusyksiköiden, psykiatrian osaston ym. tarvittavien tahojen kanssa.

17 17 Päihdeongelmaisten hoito hajaantuu eri toimijoille ja kokonaisvastuu puuttuu. Perusterveydenhuoltoon tarvitaan päihdetyöryhmä. Uutena potilasryhmänä psykoosi- ja masennuspotilaiden lisäksi on nuoret äidit päihdeongelmineen. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyy usein asunnottomuutta, työttömyyttä, ym. syrjäytymisvaaraa aiheuttavia tekijöitä. Terveyskeskuksen vuodeosasto Korjaavaa päihdetyötä ovat katkaisuhoidot. Usein on kyseessä samojen potilaiden toistuvat katkaisuhoitojaksot. Katkaisuhoitoon tulevat potilaat saattavat ovat fyysisesti huonossa kunnossa, joskus jopa deliriumissa. Jos potilas on katkaisuhoitoon tullessaan humalassa, lääkitys voidaan aloittaa vasta kun promillet ovat laskeneet nollaan. Potilaan kanssa tehdään katkaisuhoitosopimus. Joillakin sitoutuminen katkaisuhoitoon on huonoa. Katkaisuhoitopotilaiden jatkohoitoarviot ja -suositukset tekee mielenterveyskeskuksen sosiaalityöntekijä. Yhteistyötä tehdään sosiaalitoimen, mielenterveystoimiston ja psykiatrian osaston kanssa. Jatkohoidot ohjautuvat päihdekuntoutukseen, mielenterveystoimistoon, jos on kyseessä kaksoisdiagnoosi potilaat, tai omalääkärille ja -hoitajalle. Potilaiden motivointi katkaisu- ja jatkohoitoon. 4.3 ELÄKELÄISET Sosiaalitoimi 1. Mini-interventio 2. Kotihoidon henkilöstön antama tuki 3. Hyvän arjen luominen ikääntyneille Riittävät palvelut, harrastukset, ystävätoiminta, vertaistuki jne. 4. Yhteistyö eri toimijoiden välillä 5. A- klinikkapalvelut 6. AA-kerhot Kotihoito:

18 18 Otetaan asia puheeksi. Kerrotaan alkoholin vaikutuksista muihin sairauksiin ja lääkkeisiin. Ohjataan katkaisuhoitoon Terveydenhuolto Vastaanotto Kerrotaan alkoholin vaikutuksista muihin sairauksiin ja lääkkeisiin. Tarvittaessa AUDITtesti. Seurataan alkoholin käyttöä muiden sairauksien seurannan ohella. Vuodeosasto ks. kohta Työikäiset 5. ARVIOINTI/SEURANTA Päihdesuunnitelman toteutumista tulee arvioida vähintään valtuustokausittain. Vastuu suunnitelman seurannasta ja arvioinnista on sosiaalitoimella.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- INFO

LUOKKAKILPAILU- INFO LUOKKAKILPAILU- INFO me emme polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton Suomi 2040

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA Jaana Huohvanainen Ikäihmiset ja alkoholi -koulutus 19.11.2013 ESITYKSET SISÄLTÖ Ikäihmisten alkoholinkäytön puheeksioton, arvioinnin, neuvonnan ja ohjauksen työvälineet ja niiden

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot