Alkoholisairauksien tutkiminen laboratoriokokein

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholisairauksien tutkiminen laboratoriokokein"

Transkriptio

1 Katsaus Johanna Hietala, Heidi Koivisto, Katri Puukka ja Onni Niemelä Alkoholisairauksien tutkiminen laboratoriokokein Alkoholin suurkulutus on yksi suurimmista kansanterveytemme uhkista. Siksi tarvitaan objektiivisia menetelmiä suurkulutuksen varhaisvaiheen toteamiseen. Seerumin gammaglutamyylitransferaasin, desialotransferriinin ja punasolujen keskitilavuuden määritykset ovat tavallisimmat laboratoriomenetelmät. Gammaglutamyylitransferaasin pitoisuus voi kuitenkin suurentua aikaisempia arvioita pienemmillä kulutusmäärillä ja myös ylipainon seurauksena. Monien alkoholille herkkien laboratoriotutkimusten viitearvoja olisi tarpeen määrittää uudelleen. Desialotransferriinin määritys on spesifinen alkoholin suurkulutuksen laboratoriokoe, joka yhdistettynä matemaattisesti gammaglutamyylitransferaasin määritystulokseen parantaa diagnostiikan tarkkuutta. Alkoholispesifisten immuunivasteiden, pro- ja anti-inflammatoristen sytokiinien ja sidekudoksen synteesiä ja hajoamista mittaavien määritysten käytöllä voitaneen tulevaisuudessa parantaa alkoholimaksasairauden ennusteen arviointia. A lkoholin suurkulutus ja siitä aiheutuvat terveyshaitat ovat suomalaisen yhteiskunnan nopeasti kasvava ongelma ja terveydenhuollon taakka (Stakes 2006). Henkilöitä, joiden alkoholinkulutus on niin suurta, että siitä aiheutuu lääketieteellistä haittaa, arvioidaan Suomessa olevan jo yli Samalla keskimääräinen vuosikulutuksemme 100-prosenttisena alkoholina on kasvanut noin 11 litraan eli ylittää pullollisen Koskenkorvaa viikossa joka ikistä asukasta kohti. WHO:n määrittämä vaarallisen kulutuksen raja on kahdeksan litraa. Tästä on odotettavissa yhä lisääntyvää alkoholiin liittyvää sairastamista ja jopa keskimääräisen eliniän lyhenemistä, kuten on jo nähty käyvän venäläisessä miesväestössä kulutuksen suurennuttua yli 15 litraan vuodessa (Shkolnikov ym. 2001). Alkoholista johtuvien kuolemien määrä Suomessa on tätä nykyä vuosittain miltei 3 000, ja tästä noin kuolemantapauksen lisäyksen on arvioitu olevan seurausta äskettäisestä Duodecim 2008;124: alkoholiveron alennuksen jälkeisestä kulutuksen nopeasta kasvusta. Alkoholikuolemat ohittivat jo sydänkuolemien määrän työikäisten miesten yleisimpänä kuolinsyynä (Stakes 2006). Esimerkiksi maksakirroosikuolleisuus, jossa yhteys alkoholin käytön määrän ja sairauden kehittymisen välillä on kiistaton, on lyhyessä ajassa lähes kaksinkertaistunut. Monien erilaisten alkoholihaittojen takia terveydenhuollon päivystyspisteet kuormittuvat yhä pahemmin, ja on arvioitu, että nykyään jopa yli 40 % kaikista hoitoon hakeutumisista johtuu alkoholin liiallisesta käytöstä. Pitkälle edenneiden alkoholiongelmien hoitotulokset ovat olleet keskimäärin huonot. Alkoholisairauksiin voidaan puuttua parhaiten ehkäisyllä ja varhaisvaiheen interventiolla. Tähän tarvitaan aktiivista kysymistä alkoholinkäyttötottumuksista, huolellista kliinistä tutkimusta ja laboratoriokokeita, jotka palvelevat alkoholin suurkulutuksen seulontaa sekä alkoholin haitallisen käytön, alkoholiriippuvuuden ja erilaisten 879

2 alkoholisairauksien diagnostiikkaa ja seurantaa (Neumann ja Spies 2003, Miller ja Anton 2004, Niemelä 2007). Vaikka laboratoriotutkimukset näihin tarkoituksiin ovat edelleen puutteellisia, kliinisessä työssä alkoholin suurkulutus paljastuu edelleen monesti sattumalöydöksenä jonkin laboratorioarvon perusteella (Anttila ja Niemelä 2005). Laboratoriokokeet tarjoavat kliinikolle objektiivista näyttöä, jonka perusteella mahdollinen alkoholiongelma on mahdollista ottaa luontevasti puheeksi. Seuraamalla testien tuloksia voidaan lisätä potilaan motivaatiota vähentää alkoholinkulutusta sekä selvittää alkoholin eri kohdekudoksille aiheuttamien haittojen laajuutta. Biokemiallisten muutosten mittaamisella saadaan myös tärkeää tietoa alkoholisairauksien primaarisista mekanismeista. Kliinisessä työssä tähän mennessä eniten käytetyt alkoholin suurkulutusta osoittavat mittauskohteet ovat olleet veren alkoholi, seerumin gammaglutamyylitransferaasi (GT), verenkuvan osana tulostuva punasolujen keskitilavuus (MCV) ja seerumin desialotransferriini (CDT). Laboratoriokokeita ja niiden merkitystä yleisesti alkoholisairauksien seurannassa on käsitelty perusteellisesti aikaisemmissa kirjoituksissa (Conigrave ym. 2002, Neuman ja Spies 2003, Miller ja Anton 2004, Anttila ja Niemelä 2005, Niemelä 2007). Gammaglutamyylitransferaasi GT on elimistön vierasainemetaboliassa tärkeä entsyymi, joka kuuluu Suomessa totunnaisesti maksan perustutkimuksiin. Sitä on jo vuosikymmenien ajan käytetty myös alkoholin suurkulutuksen osoituskeinona. Viimeaikaisissa isoilla aineistoilla tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että GT:n aktiivisuus verenkierrossa voi kasvaa jo aikaisempia arvioita pienemmillä alkoholimäärillä eli jo käytettäessä noin kolme alkoholiannosta vuorokaudessa (Hietala ym. 2005, Puukka ym. 2006a). GT:n aktiivisuus saattaa kasvaa myös mm. ylipainon, diabeteksen, lääkkeiden käytön tai korkean iän vuoksi (Daeppen ym. 1998, Conigrave ym. 2002, Lawlor ym. 2005, Puukka ym. 2006a, b). Terveyttä heikentävä lihominen on viime vuosina yleistynyt epidemian tavoin. Lihavuuden ja alkoholin vaikutukset seerumin GT:n aktiivisuuteen näyttävät myös vahvistavan toisiaan (kuva 1). Näin ollen elimistön metabolisen rasitustilan, oksidatiivisen stressin ja maksavaurioriskin taustalla saattaa olla alkoholin ja ylipainon yhteisvaikutus (Albano 2006, Puukka ym. 2006a, Niemelä 2007). Äskettäin on esitetty, että GT-entsyymi voisikin toimia hyvin oksidatiivisen stressin asteen mittarina (Lee ym. 2004). GT osallistuu elimistössä glutationin pilkkomiseen kysteiiniksi, mikä säätelee solujen hapetus-pelkistystilaa, ja GT:n aktiivisuuden lisääntyminen voi heijastaa elimistön suojamekanismien aktivoitumista oksidatiivisen stressin yhteydessä. Toisaalta esimerkiksi kahvinjuonnin on todettu korreloivan käänteisesti seerumin GT:n aktiivisuuteen ja mahdollisesti suojaavan alkoholikirroosilta (Klatsky ym. 2006). On todennäköistä, että GT:n määrityksen kliininen käyttökelpoisuus alkoholin suurkulutuksen osoittamisessa paranisi, jos alkoholin kohtuukäytön, ylipainon ja iän vaikutuksia voitaisiin tarkemmin kontrolloida määritettäessä entsyymin viitearvoja. GT:n viitealueen yläraja on noussut nopeasti viimeisten 20 vuoden aikana. Kun vielä vuonna 1990 yläraja oli miehillä 50 U/l ja naisilla 40 U/l, olivat vastaavat arvot vuodesta 1992 alkaen jo 80 U/l ja 50 U/l. Vuonna 2004 valmistuneen pohjoismaisen viitearvoprojektin perusteella on nyt suositeltu viitealueen ylärajaksi yli 40-vuotiaille miehille jopa 115 U/l ja naisille 75 U/l (Stromme ym. 2004). Nämä rajat on jo otettu käyttöön suurimmassa osassa Suomen terveydenhuollon laboratorioista, vaikka taustalla on mitä ilmeisimmin väestön alkoholinkulutuksen lisääntyminen ja maksan tilan heikkeneminen alkoholinkäytön ja ylipainon seurauksena. Punasolujen keskitilavuus Perusverenkuvan osana tulostuvaa MCV:tä on myös käytetty paljon alkoholin suurkulutuksen osoittamiseen. Väestötutkimuksissa on todettu, että MCV on suurentunut keskimäärin 4 %:lla aikuisväestöä ja näistä tapauksista 65 % joh 880 J. Hietala ym.

3 GT (U/l) Raittiit Kohtuukäyttäjät 54± ±22 36±21 31±24 32±22 33±23 28±25 29±13 25±17 25±16 26±25 22±19 23±19 19±12 20±12 17±7 BMI < 19 BMI BMI BMI > 30 Miehet Naiset Kuva 1. Alkoholinkulutuksen ja lihavuuden yhteisvaikutuksia seerumin gammaglutamyylitransferaasin (GT) aktiivisuuteen (keskiarvo ± keskihajonta). Tutkimusaineisto koostuu raittiista ja kohtuukäyttäjästä (alkoholinkulutus alle 40 grammaa etanolia päivittäin). Lisäksi aineisto on jaettu painoindeksin (BMI) alipainoisiin (BMI < 20 kg/m 2 ), normaalipainoisiin (BMI kg/m 2 ), ylipainoisiin (BMI kg/m 2 ) ja lihaviin (BMI > 30 kg/m 2 ) (Puukka ym. 2006a). tuu alkoholin liikakäytöstä (Savage ym. 2000). MCV korreloi kohtalaisen hyvin pitkäaikaisen alkoholinkäytön kanssa (Koivisto ym. 2006), ja alkoholin lisääntynyt käyttö väestössä voi näkyä myös keskimääräisen MCV-arvon kasvuna (Nordin ym. 2004). Suomessa myös MCV:n viitealueen ylärajaa perusverenkuvatutkimuksessa nostettiin äskettäin 96 fl:sta 98 fl:aan. Alkoholin aiheuttaman punasolujen keskitilavuuden kasvun mekanismit ovat edelleen huonosti tunnettuja. Alkoholilla on ilmeisesti suoria verisolujen tuotantoon kohdistuvia toksisia vaikutuksia. Erityisesti alkoholin ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen asetaldehydin toksisuudesta on kertynyt näyttöä (Niemelä ja Parkkila 2004). Asetaldehydi voi sitoutua proteiineihin ja solukalvorakenteisiin ja muuttaa niiden biologisia ominaisuuksia. Tällöin punasoluista saattaa tulla alttiimpia vaurioille ja hemolyysille ja niiden elinikä voi lyhentyä. Japanilaisilla alkoholinkäyttäjillä esiintyy asetaldehydiä metaboloivan ALDH-entsyymin mutaation takia tyypillisesti verenkierrossa ja suolistossa suuria asetaldehydipitoisuuksia, ja heillä tehdyissä tutkimuksissa on todettu suurentunut suolistosyövän riski, jota ennustavana tekijänä voidaan havaita suuria MCV-arvoja (Yokoyama ym. 2003). Alkoholin suurkuluttajilla, joilla on suurentunut MCV, esiintyy muita useammin myös autovasta-aineita asetaldehydin modifioimia proteiiniepitooppeja kohtaan (Koivisto ym. 2006). Desialotransferriini Seerumin CDT:n määrityksen jatkuvasti lisääntynyt käyttö ja suuret odotukset alkoholisairauksien tutkimisessa ovat perustuneet lähinnä määrityksen hyvään spesifisyyteen (Stibler 1991, Sillanaukee ym. 1998, Niemelä 2007). Normaalisti % transferriinistä sekä terveillä ihmisillä että alkoholin suurkuluttajilla on tetrasialotransferriiniä eli transferriiniä, jossa on neljä siaalihappo-osaa. Ne transferriinin muodot, joissa siaalihappo-osia on vain 0 2 (a-, mono- ja disialotransferriini) kutsutaan yhteisnimellä desialotransferriini. Niiden osuus kokonaistransferriinista kasvaa alkoholin suurkulutuksen seurauksena (Helander ym. 2001). CDT:n mittaamiseen on useita käyttökelpoisia menetelmiä (Bortolotti ym. 2005, Niemelä 2007). Nykyisin käytössä olevissa menetelmissä desialofraktioiden osuus ilmoitetaan prosenttei Alkoholisairauksien tutkiminen laboratoriokokein tulkintaa ja uusia mahdollisuuksia 881

4 na kokonaistransferriinistä (%CDT). Menetelmissä otetaan huomioon transferriinin kokonaismäärän normaalivaihtelu verenkierrossa, joten esimerkiksi elimistön rautastatuksen vaihtelut eivät enää häiritse tulkintaa. Uusimmassa immunologisessa menetelmässä (N Latex CDT) transferriinin geneettiset variantit eivät myöskään häiritse määritystä. Menetelmä on automatisoitu, ja vastaukset saadaan tarvittaessa nopeasti. Nykyisin suositeltu viitealueen yläraja on 2,35 % (Delanghe ym. 2007). Transferriinin isomuotoja voidaan tarvittaessa tutkia myös korkeapainenestekromatografialla (HPLC), kapillaarielektroforeesilla tai isoelektrisellä fokusoinnilla (Bortolotti ym. 2005). Nämä saattavat antaa hyödyllistä lisätietoa transferriinimuotojen kokonaisjakaumasta silloin, kun halutaan lisäselvyyttä immunologisen menetelmän antamasta»väärästä positiivisesta tuloksesta» ja kun tulos on ristiriidassa kliinisten havaintojen kanssa (Arndt ja Kropf 2002). Menetelmiä voidaan käyttää varmistavina tutkimuksina myös silloin, kun näytteitä on säilytetty pitkään huoneenlämmössä tai jos positiivisella tuloksella on erityisiä sosiaalisia tai juridisia seurausvaikutuksia. CDT-määritysmenetelmien monilukuisuuden ja viitearvojen vakiintumattomuuden takia tarve parantaa menetelmien standardointia on edelleen kuitenkin ilmeinen. Eri menetelmiä verrattaessa HPLC:tä on pidetty sopivimpana referenssimenetelmänä (Helander ym. 2001). Ulkoisen laaduntarkkailun järjestäminen CDT:n määritykselle on viime vuosina vähentänyt tulkintojen kirjavuutta, ja CDT:n suosio alkoholin suurkulutuksen osoituskeinona tulee ilmeisesti edelleen kasvamaan. Kliinisessä työssä CDT-määritysten yksi etu on se, että potilaan mahdollinen maksasairaus tai lääkitykset eivät heijastu tuloksiin samalla tavalla kuin esimerkiksi maksaentsyymeihin (Fleming ym. 2004). CDT:tä voidaan käyttää esimerkiksi vammapotilailla ennustamaan mahdollista tehohoitojakson pitkittymistä tai arvioimaan sairaalapotilaiden alkoholivieroitusoireiden riskiä (Miller ym. 2006). Määritykset sopivat myös erottelemaan alkoholiperäisiä ja muita pankreatiitteja (Jaakkola ym. 1994). CDT:n kliininen suorituskyky näyttää riippuvan myös potilaan sukupuolesta (Sillanaukee ym. 1998, Mundle ym. 2000). Naisilla transferriinin desialylaatioon liittyy enemmän vaihtelua, mikä voi vaikeuttaa määrityksen käyttöä mm. raskauden aikana tai verrattaessa pre- ja postmenopausaalisten naisten arvoja keskenään (Fleming ym. 2004). Toistaiseksi ei ole yhtenäistä käsitystä siitä, paljonko alkoholia pitää juoda ja millä tavalla (jatkuvana käyttönä vai toistuvina juomakausina), jotta CDT-arvo suurenee. Ilmeisesti siihen tarvitaan vähintään 60 grammaa (viisi ravintola-annosta) päivittäin usean viikon ajan. CDT sopii siis kohtalaisen huonosti suurkulutuksen seulontaan (Burke ym. 1998). Alkoholistien seurantatutkimuksissa on todettu, että CDTarvo osoittaa herkästi repsahdukset ja suurenee suhteellisen pienillä määrillä sellaisilla henkilöillä, joilla ongelma on edennyt jo alkoholismin asteelle. CDT:tä voitaisiin näin ollen pitää jopa parempana alkoholiriippuvuuden mittarina kuin varsinaisen alkoholinkäytön osoittajana. Tutkimusten mukaan noin 30 %:n suurenema tai pienenemä alkoholistin CDT-tasossa viittaa alkoholinkulutuksessa kliinisesti merkitsevään muutokseen (Anton ym. 2002). GT:n ja CDT:n yhdistelmä Koska tähän mennessä mikään yksittäinen alkoholin suurkulutusta osoittava biokemiallinen osoitin ei ole ilmennyt riittävän luotettavaksi, on tutkittu myös erityyppisten yhdistelmien käyttöä. Näistä tehokkaimmiksi ovat osoittautuneet GT:n, MCV:n, ASAT:n (aspartaattiaminotransferaasin) ja CDT:n yhdistelmät. Yleensä mittarien yhdistäminen lisää herkkyyttä, mutta samalla spesifisyys vähenee. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on osoitettu, että GT:stä ja CDT:stä matemaattisesti määritetty yhdistelmä [0,8 x ln(gt) + 1,3 x ln(cdt)] on alkoholisteilla selvästi useammin suurentunut kuin GT tai CDT yksinään (Sillanaukee ja Olsson 2001, Anttila ym. 2003, Hietala ym. 2006a). Tämän yhdistelmämittarin GT-CDT:n (lyhennetään myös γ-cdt) arvo suurenee jo, kun alkoholinkulutus pitkällä aikavälillä ylit 882 J. Hietala ym.

5 tää 40 g/vrk. Hiljattain tehdyissä tutkimuksissa GT-CDT saavutti herkkyyden 90 %, kun sekä CDT:n että GT:n herkkyydet jäivät selvästi pienemmiksi (CDT 63 % ja GT 58 %) (Hietala ym. 2006a). GT:n ja CDT:n yhdistäminen tällä tavalla ei myöskään vähennä diagnostiikan spesifisyyttä. GT-CDT korreloi edellisen kuukauden kulutuksen määrään (r = 0,76) paremmin kuin GT (r = 0,71) tai CDT (r = 0,59) (Hietala ym. 2006a). Yhdistelmä sopii myös seurantaan, sillä raittiina pysyvillä arvo pienenee systemaattisesti ja keskimääräinen normaalistumisaika on 2 3 viikkoa. Yhdistelmä on edullinen ja helppo soveltaa rutiinilaboratorioissa, joten sitä voidaan käyttää myös rutiinitutkimuksena. Vaikka CDTanalytiikkaan käytetään nykyään Suomessa useita erilaisia menetelmiä, niiden yhdenmukaisuus on parantunut siinä määrin, että myös yhdistelmäarvojen vertailtavuus eri laboratorioiden välillä on mahdollista. Alkoholispesifiset immuunivasteet Alkoholin suurkulutus aiheuttaa elimistössä asetaldehydin ja lipidiperoksidaatiosta peräisin olevien aldehydien muodostumista. Nämä ovat elimistölle toksisia ja merkittävästi osallisina myös alkoholisairauksien patogeneesissä (Niemelä 2001, Freeman ym. 2005). Aldehydiaddukteja muodostuu, kun reaktiivinen aldehydiryhmä reagoi elimistön proteiinien tai solurakenteiden kanssa muodostaen kovalentteja sidoksia. Tällaista proteiinien modifioitumista on todettu myös alkoholistien kudoksissa, kuten maksassa, aivoissa, suolistossa, lihaksissa ja sydämessä. Tilanteissa, joissa elimistöön kohdistuu ylimääräistä oksidatiivista stressiä (lihavuus, ylimääräinen rautakertymä), tai biologisten suojamekanismien puuttuessa (folaatin puute), alkoholin kulutukseen voi liittyä suurempi toksisten aldehydien aiheuttama rasitus. Proteiiniadduktit saattavat johtaa myös immunologisen toleranssin häiriöön ja immuunivasteisiin. Asetaldehydiaddukteja kohtaan muodostuva erityisesti IgA-luokan immuunivaste on varsin yleinen alkoholisteilla ja voi toimia myös alkoholin suurkulutuksen diagnostisena merkkinä (Worrall ym. 1996, Latvala ym. 2005, Hietala ym. 2006b). Vasta-ainepitoisuudet saattavat olla suuremmat niillä, jotka kertovat nauttivansa suhteellisen pieniä alkoholimääriä, verrattuna täysraittiisiin, ja keskimääräinen alkoholinkulutus viimeisen kuukauden ajalta korreloi hyvin antiaddukti- IgA-pitoisuuden kanssa (r = 0,67, p < 0,001) (Hietala ym. 2006b). Uusia mahdollisuuksia alkoholimaksavaurion ja kirroosiriskin arvioimiseen Etanolin aineenvaihduntatuotteisiin kohdistuvien immuunivasteiden mittausta voidaan hyödyntää myös alkoholin aiheuttamien kudosvaurioiden tutkimisessa. Vasta-aineiden ja pro- ja anti-inflammatoristen sytokiinien välillä on yhteyksiä, jotka liittyvät alkoholimaksasairauden y d i n a s i a t Alkoholisairauksien tutkimiseen tarvitaan systemaattista kysymistä alkoholinkäyttötottumuksista, huolellista kliinistä tutkimusta ja oikein suunnattuja laboratoriokokeita. Alkoholin ja lihavuuden vaikutukset seerumin gammaglutamyylitransferaasin aktiivisuuteen, elimistön oksidatiiviseen stressiin ja maksavaurioriskiin vahvistavat toisiaan. Desialotransferriinin määritys yhdistettynä laskentakaavalla gammaglutamyylitransferaasinarvoon parantaa alkoholin suurkulutuksen toteamisen herkkyyttä. Alkoholispesifisten immuunivasteiden, pro- ja anti-inflammatoristen sytokiinien ja sidekudoksen synteesiä ja hajoamista mittaavien määritysten käytöllä voitaneen erottaa ne alkoholin suurkuluttajat, joilla on suurentunut maksavaurioriski. Alkoholisairauksien tutkiminen laboratoriokokein tulkintaa ja uusia mahdollisuuksia 883

6 vaikeusasteeseen ja taudin etenemiseen (Latvala ym. 2005, Koivisto ym. 2007). Kollageenin kertymistä maksaan ja siitä seuraavaa kirroosia pidetään yhtenä alkoholin suurkulutuksen vakavimmista seurauksista. Alkoholispesifiset immuunivasteet ja proinflammatoriset sytokiinit (interleukiinit 2, 6, 8 sekä tuumorinekroositekijä alfa) korreloivat kirroosin kehittymistä heijastaviin fibroosin mittareihin (tyyppien I ja III N-terminaaliset propeptidit eli PIIINP ja PINP sekä hyaluronihappo). Maksasairautta potevilla alkoholisteilla tasapaino sekä pro-inflammatoristen ja anti-inflammatoristen sytokiinien välillä että kollageenin synteesin ja hajoamisen välillä on häiriintynyt. Koiviston ym. (2007b) aineistossa kollageenin hajoamista kuvaavan markkerin (β CrossLaps, β-ctx) arvot olivat maksasairautta potevilla alkoholisteilla pienemmät kuin terveillä verrokeilla tai alkoholisteilla, joilla ei ollut maksasairautta. Tyypin I ja III kollageenien synteesiä heijastavien peptidien (PINP ja PIIINP) pitoisuudet olivat maksasairautta potevilla selvästi suurentuneet. Sidekudoksen hajoamista ja synteesiä kuvaavien peptidien suhteiden laskemisella voitaneen tulevaisuudessa tehostaa alkoholimaksasairauksien diagnostiikkaa ja auttaa myös kehittämään uusia non-invasiivisia diagnostisia keinoja löytää ne, joilla on suurentunut riski maksavaurion etenemiseen fibroosiksi ja kirroosiksi (Koivisto ym. 2007). Tällaisten tutkimusten kliininen hyöty saavutettaisiin erityisesti potilaiden ennusteen arvioinnin ja hoidon seurannan tehostamisessa. Tutkimuksia voitaisiin käyttää myös motivoimaan potilasta vähentämään juomistaan. Pienet kirroosimarkkeriarvot eivät kuitenkaan merkitse suojassa oloa alkoholihaitoilta, koska alkoholisairauksien kirjo on laaja ja taudin kehitysnopeus usein ennalta arvaamaton. Alkoholin indusoimat immuunivasteet ja suolisto Suolisto on yksi tavallisimmista alkoholin suurkulutuksen haittavaikutusten kohteista. Limakalvovauriot ja läpäisevyyden lisääntyminen ovat alkoholisteille tyypillisiä löydöksiä. Ruoansulatuskanavassa on entsyymejä, jotka kykenevät hapettamaan etanolin asetaldehydiksi, ja asetaldehydillä uskotaan olevan merkittävä rooli alkoholin aiheuttamien ruoansulatuskanavan oireiden taustatekijänä, mm. suolistosyövän riskin lisääjänä (Salaspuro 2003). Asetaldehydin modifioimille proteiineille spesifiset immuunivasteet ovat erityisesti IgA-luokkaa, mikä viittaa myös siihen, että nimenomaan suolistoperäinen asetaldehydialtistus indusoi näitä immuunivasteita. Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa on löydetty myös yhteys etanolin metaboliatuotteita ja kudostransglutaminaasia (ttg) kohtaan muodostuvien IgA-vasteiden välillä alkoholimaksasairautta potevilla (Koivisto ym. 2008). Kudostransglutaminaasit ovat entsyymejä, jotka katalysoivat proteiinien translaationjälkeisiä muokkauksia (Griffin ym. 2002). Keliakiapotilailla ttg muuttaa gliadiinin konformaatiota ja voi johtaa mm. uudentyyppisiin kemiallisiin sidoksiin sidekudosproteiinien kanssa. IgA-vasta-aineiden muodostuminen ttg:tä kohtaan on tyypillistä keliakiapotilaille, ja tätä hyödynnetään laajasti keliakian diagnostiikassa (Dieterich ym. 1997, Mäki ym. 2003). Alkoholisteilla, joilla on pitkälle edennyt maksasairaus, IgA-vasta-aineita sekä asetaldehydiaddukteja että kudostransglutaminaasia kohtaan todettiin enemmän kuin terveillä verrokeilla ja alkoholisteilla, joilla ei ollut maksasairautta (kuva 2). Näiden kahden vastaaineen lisääntymisellä on myös yhteys toisiinsa ja pro-inflammatoristen sytokiinien pitoisuuksiin. Löydökset viittaavat siihen, että tilanteissa, joissa sisäisten suojamekanismien toiminta on häiriintynyt alkoholi- ja asetaldehydialtistuksen seurauksena, saattaa esiintyä samankaltainen limakalvo- ja immuunivaste näihin antigeeneihin. Niiden primaari- ja sekundaarirakenteiden vertailu tulee olemaan mielenkiintoinen tutkimusalue. Myös autovasta-aineiden keskinäisten suhteiden ja spesifisyyden selvittely alkoholin suurkulutuksessa, keliakiassa, diabeteksessa ja erilaisissa maksasairauksissa on tärkeä jatkotutkimusten aihe. Lopuksi Viimeaikaiset tutkimukset ovat avanneet uusia näköaloja alkoholisairauksien diagnostiikkaan 884 J. Hietala ym.

7 A Anti-tTG IgA (U/l) 6 B Antiaddukti-IgA (U/l) p < 0,001 p < 0, p < 0,01 p < 0,001 p < 0, Maksasairaat alkoholistit Alkoholistit ilman maksasairautta Verrokit 0 Maksasairaat alkoholistit Alkoholistit ilman maksasairautta Verrokit Kuva 2. Anti-tTG-IgA- (A) ja antiasetaldehydiaddukti-iga-vasta-aineet (B) alkoholimaksasairautta potevilla ja sitä potemattomilla alkoholisteilla sekä terveillä verrokeilla (Koivisto ym 2008). ja patogeneesiin. Väestön jatkuvasti lisääntyvä alkoholinkulutus ja ylipaino tuovat uusia haasteita määrittää viitearvoja mittareille, jotka ovat herkkiä alkoholille, mm. maksaentsyymien aktiivisuuksille. Vaikuttaa siltä, että määritystulosten tulkinta helpottuisi, jos viitearvot perustuisivat aineistoihin, joiden pohjana ovat raittiit ja normaalipainoiset henkilöt. CDT on alkoholin suurkulutuksen diagnostiikassa spesifinen laboratoriokoe. Sen herkkyyttä voidaan parantaa yhdistämällä matemaattisella laskentamallilla tulos GT-määritykseen. Alkoholin suurkulutus indusoi myös spesifisiä immunologisia vasteita, joilla on mielenkiintoisia yhteyksiä mm. keliakiassa tavattaviin immunologisiin vasteisiin sekä tulehdukseen ja fibrogeneesiin maksassa. Maksavaurion ja fibroosiriskin arvioimiseksi on myös löytymässä uusia diagnostisia keinoja. Kirjallisuutta Albano E. Alcohol, oxidative stress and free radical damage. Proc Nutr Soc 2006;65: Anton RF, Lieber C, Tabakoff B. Carbohydrate-deficient transferrin and gamma-glutamyltransferase for the detection and monitoring of alcohol use: results from a multisite study. Alcohol Clin Exp Res 2002;26: Anttila P, Niemelä O. Miten lääkäri tunnistaa alkoholin suurkuluttajan? Suom Lääkäril 2005;60: Anttila P, Järvi K, Latvala J, Blake JE, Niemelä O. A new modified gamma-%cdt method improves the detection of problem drinking: studies in alcoholics with or without liver disease. Clin Chim Acta 2003;338: Arndt T, Kropf J. Alcohol abuse and carbohydrate-deficient transferrin analysis: are screening and confirmatory analysis required? Clin Chem 2002;48: Bortolotti F, De Paoli G, Pascali JP, Trevisan MT, Floreani M, Tagliaro F. Analysis of carbohydrate-deficient transferrin: comparative evaluation of turbidimetric immunoassay, capillary zone electrophoresis, and HPLC. Clin Chem 2005;51: Burke V, Puddey IB, Rakic V, ym. Carbohydrate-deficient transferrin as a marker of change in alcohol intake in men drinking 20 to 60 g of alcohol per day. Alcohol Clin Exp Res 1998;22: Conigrave KM, Degenhardt LJ, Whitfield JB, Saunders JB, Helander A, Tabakoff B. CDT, GGT, and AST as markers of alcohol use: the WHO/ ISBRA collaborative project. Alcohol Clin Exp Res 2002;26: Daeppen JB, Smith TL, Schuckit MA. Influence of age and body mass index on gamma-glutamyltransferase activity: a 15-year follow-up evaluation in a community sample. Alcohol Clin Exp Res 1998; 22: Delanghe JR, Helander A, Wielders JP, ym. Development and multicenter evaluation of the N latex CDT direct immunonephelometric assay for serum carbohydrate-deficient transferrin. Clin Chem 2007;53: Dieterich W, Ehnis T, Bauer M, ym. Identification of tissue transglutaminase as the autoantigen of celiac disease. Nat Med 1997;3: Fleming MF, Anton RF, Spies CD. A review of genetic, biological, pharmacological, and clinical factors that affect carbohydrate-deficient transferrin levels. Alcohol Clin Exp Res 2004;28: Freeman TL, Tuma DJ, Thiele GM, ym. Recent advances in alcohol-induced adduct formation. Alcohol Clin Exp Res 2005;29: Griffin M, Casadio R, Bergamini CM. Transglutaminases: nature s biological glues. Biochem J 2002;368: Helander A, Eriksson G, Stibler H, Jeppsson JO. Interference of transferrin isoform types with carbohydrate-deficient transferrin quantification in the identification of alcohol abuse. Clin Chem 2001;47: Hietala J, Koivisto H, Anttila P, Niemelä O. Comparison of the combined marker GGT-CDT and the conventional laboratory markers of alcohol abuse in heavy drinkers, moderate drinkers and abstainers. Alkoholisairauksien tutkiminen laboratoriokokein tulkintaa ja uusia mahdollisuuksia 885

8 Alcohol Alcohol 2006a;41: Hietala J, Koivisto H, Latvala J, Anttila P, Niemelä O. IgAs against acetaldehyde-modified red cell protein as a marker of ethanol consumption in male alcoholic subjects, moderate drinkers, and abstainers. Alcohol Clin Exp Res 2006b;30: Hietala J, Puukka K, Koivisto H, Anttila P, Niemelä O. Serum gammaglutamyl transferase in alcoholics, moderate drinkers and abstainers: effect on GT reference intervals at population level. Alcohol Alcohol 2005;40: Jaakkola M, Sillanaukee P, Löf K, Koivula T, Nordback I. Blood tests for detection of alcoholic cause of acute pancreatitis. Lancet 1994;343: Klatsky AL, Morton C, Udaltsova N, Friedman GD. Coffee, cirrhosis, and transaminase enzymes. Arch Intern Med 2006;166: Koivisto H, Hietala J, Anttila P, Niemelä O. Co-occurrence of IgA antibodies against ethanol metabolites and tissue transglutaminase in alcohol consumers: correlation with proinflammatory cytokines and markers of fibrogenesis. Dig Dis Sci 2008;53: Koivisto H, Hietala J, Anttila P, Parkkila S, Niemelä O. Long-term ethanol consumption and macrocytosis: diagnostic and pathogenic implications. J Lab Clin Med 2006;147: Koivisto H, Hietala J, Niemelä O. An inverse relationship between markers of fibrogenesis and collagen degradation in patients with or without alcoholic liver disease. Am J Gastroenterol 2007;102: Latvala J, Hietala J, Koivisto H, Järvi K, Anttila P, Niemelä O. Immune responses to ethanol metabolites and cytokine profiles differentiate alcoholics with or without liver disease. Am J Gastroenterol 2005;100: Lawlor DA, Sattar N, Smith GD, Ebrahim S. The associations of physical activity and adiposity with alanine aminotransferase and gammaglutamyltransferase. Am J Epidemiol 2005;161: Lee DH, Blomhoff R, Jacobs DR Jr. Is serum gamma glutamyltransferase a marker of oxidative stress? Free Radic Res 2004;38: Miller PM, Anton RF. Biochemical alcohol screening in primary health care. Addict Behav 2004;29: Miller PM, Spies C, Neumann T, ym. Alcohol biomarker screening in medical and surgical settings. Alcohol Clin Exp Res 2006;30: Mundle G, Munkes J, Ackermann K, Mann K. Sex differences of carbohydrate-deficient transferrin, gamma-glutamyltransferase, and mean corpuscular volume in alcohol-dependent patients. Alcohol Clin Exp Res 2000;24: Mäki M, Mustalahti K, Kokkonen J, ym. Prevalence of Celiac disease among children in Finland. N Engl J Med 2003;348: Neumann T, Spies C. Use of biomarkers for alcohol use disorders in clinical practice. Addiction 2003;98 Suppl 2: Niemelä O. Distribution of ethanol-induced protein adducts in vivo: relationship to tissue injury. Free Radic Biol Med 2001;31: Niemelä O. Biomarkers in alcoholism. Clin Chim Acta 2007;377: Niemelä O, Parkkila S. Alcoholic macrocytosis is there a role for acetaldehyde and adducts? Addict Biol 2004;9:3 10. Nordin G, Mårtensson A, Swolin B, ym. A multicentre study of reference intervals for haemoglobin, basic blood cell counts and erythrocyte indices in the adult population of the Nordic countries. Scand J Clin Lab Invest 2004;64: Puukka K, Hietala J, Koivisto H, Anttila P, Bloigu R, Niemelä O. Additive effects of moderate drinking and obesity on serum gammaglutamyl transferase activity. Am J Clin Nutr 2006a;83: Puukka K, Hietala J, Koivisto H, Anttila P, Bloigu R, Niemelä O. Agerelated changes on serum GGT activity and the assessment of ethanol intake. Alcohol Alcohol 2006b;41: Salaspuro MP. Acetaldehyde, microbes, and cancer of the digestive tract. Crit Rev Clin Lab Sci 2003;40: Savage DG, Ogundipe A, Allen RH, Stabler SP, Lindenbaum J. Etiology and diagnostic evaluation of macrocytosis. Am J Med Sci 2000;319: Shkolnikov V, McKee M, Leon DA. Changes in life expectancy in Russia in the mid-1990s. Lancet 2001;357: Sillanaukee P, Aalto M, Seppä K. Carbohydrate-deficient transferrin and conventional alcohol markers as indicators for brief intervention among heavy drinkers in primary health care. Alcohol Clin Exp Res 1998;22: Sillanaukee P, Olsson U. Improved diagnostic classification of alcohol abusers by combining carbohydrate-deficient transferrin and gamma-glutamyltransferase. Clin Chem 2001;47: Stakes. Päihdetilastollinen vuosikirja 2006 Alkoholi ja huumeet. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy Stibler H. Carbohydrate-deficient transferrin in serum: a new marker of potentially harmful alcohol consumption reviewed. Clin Chem 1991;37: Stromme JH, Rustad P, Steensland H, Theodorsen L, Urdal P. Reference intervals for eight enzymes in blood of adult females and males measured in accordance with the International Federation of Clinical Chemistry reference system at 37 degrees C: part of the Nordic Reference Interval Project. Scand J Clin Lab Invest 2004;64: Worrall S, de Jersey J, Wilce PA, Seppä K, Hurme L, Sillanaukee P. Relationship between alcohol intake and immunoglobulin a immunoreactivity with acetaldehyde-modified bovine serum albumin. Alcohol Clin Exp Res 1996;20: Yokoyama A, Yokoyama T, Muramatsu T, ym. Macrocytosis, a new predictor for esophageal squamous cell carcinoma in Japanese alcoholic men. Carcinogenesis 2003;24: JOHANNA HIETALA, FT, apulaiskemisti HEIDI KOIVISTO, FT, apulaiskemisti KATRI PUUKKA, FT, sairaalakemisti ONNI NIEMELÄ, LT, professori Kliinisen kemian laboratorio ja lääketieteellisen tutkimuksen yksikkö Seinäjoen keskussairaala ja Tampereen yliopisto Hanneksenrinne Seinäjoki Sidonnaisuudet: Ei ole 886

Laboratoriomarkkereiden käyttö alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa. FT Johanna Hietala 6.9.2007

Laboratoriomarkkereiden käyttö alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa. FT Johanna Hietala 6.9.2007 Laboratoriomarkkereiden käyttö alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa FT Johanna Hietala 6.9.2007 Alkoholi suomalaisessa yhteiskunnassa Alkoholi on kansanterveydellinen uhka Arviolta 15 30 %:lla kaikista

Lisätiedot

Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla. Onni Niemelä

Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla. Onni Niemelä Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla Onni Niemelä EPSHP Seinäjoki 7.9.2009 Tausta Jo 12 % aikuisväestöstä kuluttaa alkoholia niin paljon, että terveyshaittoja aiheuttavat rajat

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Maksaentsyymit eripainoisilla alkoholin käyttäjillä

Maksaentsyymit eripainoisilla alkoholin käyttäjillä Maksaentsyymit eripainoisilla alkoholin käyttäjillä Päivikki Kangastupa (o.s. Alatalo) 6.9.12 Väitöstutkimus Tiivistelmä PÄLY:n sivuilta: Esityksessä käsitellään alkoholinkulutuksen (painottaen kohtuukulutusta)

Lisätiedot

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine

Lisätiedot

Alkoholin riskikäytön laboratoriomittarit

Alkoholin riskikäytön laboratoriomittarit Katsaus tieteessä Onni Niemelä LT, professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen keskussairaala, laboratorio onni.niemela@epshp.fi Alkoholin riskikäytön laboratoriomittarit Alkoholin haitallisen

Lisätiedot

ALKOHOLISAIRAUKSIEN LABORATORIO-MERKKIAINEET

ALKOHOLISAIRAUKSIEN LABORATORIO-MERKKIAINEET ALKOHOLISAIRAUKSIEN LABORATORIO-MERKKIAINEET Päivi Lakkisto, LT, EL Vs. kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 SUURKULUTUS NAISET > 1-2 annosta päivässä MIEHET

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2. ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.2010 ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA Lähde: THL ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Marja-Kaisa Koivula FT, dosentti, sairaalakemisti 22.5.2014 Esityksen sisältö Mitä luun aineenvaihdunnalla tarkoitetaan? Mitä ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti Esityksen sisältö Johdanto Mitä uudelta niveltulehduspotilaalta tutkitaan? Käypähoito-suositus ja ACR/EULAR:n kriteerit

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla

Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri Analyysijärjestelmien valmistaja vastaa myös viitearvojen

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA?

MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? JUOMATAVALLA ON MERKITYSTÄ Suomessa viitataan usein eurooppalaiseen juomatapaan, kun puhutaan suomalaisesta alkoholikulttuurista ja sen muutoksesta.

Lisätiedot

Alkoholihaittoja vähentämässä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor

Alkoholihaittoja vähentämässä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor Alkoholihaittoja vähentämässä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor Alkoholijuomien kulutuksen rakenne juomaryhmittäin 100 %:n alkoholina vuosina 1960 2006 100 % 80 60 40 20 Mallasjuomat

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

ALKOHOIIN SUURKULUTUS

ALKOHOIIN SUURKULUTUS KAIJA SEPPA. PEKKA SITTANAUKEE ALKOHOIIN SUURKULUTUS aa aa KESKI.IKAISILLA NAISIttA Naisten alkoholin kaytosta ja alkoholinkayttötavoista tiedetään verrattain vähän. Samoin strukturoitujen, alkoholin kaytttia

Lisätiedot

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Perustelut HbA1c:n yksikön muutokseksi 1.1.2016 lähtien

Perustelut HbA1c:n yksikön muutokseksi 1.1.2016 lähtien Perustelut HbA1c:n yksikön muutokseksi 1.1.2016 lähtien Ilkka Penttilä Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos 70100 Kuopio Ilkka.penttila@uef.fi HbA1c ja diabeteksen komplikaatioriski Hemoglobin heterotetramer,

Lisätiedot

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta. Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö

Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta. Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Reseptori- ja HER2-tutkimusten erityispiirteitä i ii i Tutkittavia näytteitä

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Päivi Rauvo EQA-koordinaattori 11.2.2014 1 Taustaa Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu että preanalyyttisessä vaiheessa tapahtuu jopa yli 50 % kaikista

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Alkoholia, terveydeksi?

Alkoholia, terveydeksi? Alkoholia, terveydeksi? Hannu Alho, Ph.D., M.D. Professor of Addiction Medicine, University of Helsinki Research Professor, National institute of Public Health* Chief Physician, Unit of Substance Abuse,

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Gluteeniallergia ja -yliherkkyys

Gluteeniallergia ja -yliherkkyys Gluteeniallergia ja -yliherkkyys Miten voi reagoida gluteeniin/vehnään? Gluteeniallergia - keliakia Neuropeptidit Vehnäallergia Gluteeniyliherkkyys Autoimmuunisairaus. Markkerit: Anti-gliadin vastaaineet

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Alkoholi ja lihavuus VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Esityksen tavoitteet Alkoholin kulutus Suomessa Alkoholi lihottaa vai lihottaako? Alkoholimetabolia

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) 1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Asetaldehydi ruoansulatuskanavan syövän aiheuttajana. Satu Väkeväinen ja Mikko Salaspuro

Asetaldehydi ruoansulatuskanavan syövän aiheuttajana. Satu Väkeväinen ja Mikko Salaspuro Katsaus Asetaldehydi ruoansulatuskanavan syövän aiheuttajana Satu Väkeväinen ja Mikko Salaspuro Alkoholin runsas käyttö lisää riskiä sairastua ruoansulatuskanavan yläosan syöpiin. Tämän yhteyden patogeneettinen

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot