Alkoholin riskikäytön laboratoriomittarit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholin riskikäytön laboratoriomittarit"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Onni Niemelä LT, professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen keskussairaala, laboratorio Alkoholin riskikäytön laboratoriomittarit Alkoholin haitallisen käytön mittareina käytetään haastatteluja, strukturoituja kyselytestejä ja laboratoriodiagnostiikkaa. Spesifisinä mittareina toimivat akuutissa tilanteessa alkoholin määritys verestä tai uloshengityksestä, hoitomyöntyvyyden seurannassa etyyliglukuronidimääritys ja alkoholin kroonisen haitallisen käytön mittarina CDT-määritykset. Alkoholimaksasairautta epäiltäessä voidaan laboratoriomäärityksillä selvittää myös maksavaurion vaikeusastetta ja ennustetta. Seuraamalla säännöllisesti alkoholin haitallisen käytön ja kudosvaurioiden mittareita voidaan motivoida potilasta vähentämään alkoholinkulutustaan. Vertaisarvioitu VV Alkoholiongelmaisen potilaan ennusteen parantamiseksi ja maksasairauden ennaltaehkäisemiseksi alkoholin liikakäyttö pitäisi todeta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (1). Mikäli ongelma ehtii vaikean riippuvuuden asteelle, kierrettä on vaikea katkaista ja potilaan ennuste on huono. Terveydenhuollossa kannattaakin miltei jokaisen potilaan kanssa ottaa puheeksi alkoholinkäyttö ja hyödyntää myös erityisesti tähän tarkoitukseen kehitettyjä kyselytestejä (2). Näiden testien luotettavuutta haittaa kuitenkin se, että potilailla on monesti luontainen tarve muunnella vastauksia itselleen edullisella tavalla. Laboratoriotuloksia seuraamalla voidaan hiukan luotettavammin saada selville, olisiko oireiden taustalla alkoholin riskikäyttöä. Samalla voidaan selvittää kudoksille ehkä jo aiheutuneiden haittojen laajuus ja motivoida potilasta vähentämään alkoholinkulutustaan. Tietoisuus kenties kehittymässä olevasta kudosvauriosta voi toimia hyvänä herätteenä elintapojen korjaamiseen. Suomalaisesta aikuisväestöstä jopa 15 %:n arvioidaan käyttävän alkoholia niin paljon, että se muodostaa terveysriskin. Terveydelle vahingollisen alkoholinkäytön tunnistaminen riittävän ajoissa on kuitenkin vaikeaa. On myös vaikea ennustaa, kenelle liiallisesta alkoholinkäytöstä kehittyy maksasairaus tai muita kudosvaurioita, vaikka todennäköisyys kudosvaurion syntyyn kasvaakin melko lineaarisesti alkoholin käyttömäärien kasvaessa. Alkoholinkäytön selvittäminen kyselytekniikoilla Systemaattinen haastattelu ja kliininen tutkimus muodostavat perustan alkoholin ongelmakäytön selvittelyssä. Kyselyillä pitäisi saada esiin tietoa sekä alkoholinkäytön määristä että käyttötavoista. Tätä tarkoitusta varten on kehitetty monia testejä, kuten AUDIT, MAST ja CAGE. Käytännön työssä 10 kysymyksen AUDIT koetaan kuitenkin usein vaivalloiseksi toteuttaa, mutta sen lyhyempi, kolmen kysymyksen versio AUDIT-C vaikuttaisi soveltuvan hyvin kliiniseen työhön (2). AUDIT-C-kysymyksillä täsmennetään: 1) kuinka usein potilas juo vähäisenkin määrän alkoholia, 2) kuinka monta annosta hän yleensä juo noilla kerroilla ja 3) kuinka usein hän juo yli viisi annosta kerralla. Kiireenkin keskellä kannattaa kysellä ainakin alkoholinkäytön kokonaismääristä sekä esittää humalajuomista koskeva kysymys, eli kuinka usein potilas juo humalahakuisesti suuria määriä yhdellä kertaa. Kun halutaan kartoittaa laajemmin myös alkoholista aiheutuneita sosiaalisia haittoja, voidaan mittarina käyttää AUDITin 10 kysymyksen testiä. Alkoholiriippuvuuden vaikeusasteesta kielivät havainnot muutoksista alkoholinsietokyvyssä. Kysymykset viime aikoina kulutetun alkoholin määrästä voidaan toteuttaa ns. TLFB (time line follow-back) -tekniikalla, jossa selvitetään yksityiskohtaisesti, paljonko potilas joi edellisenä päivänä, viikonloppuna, juhlapyhinä tai edellisellä viikolla. Kvantitatiivisessa arviossa alko 1885

2 katsaus Kirjallisuutta 1 Leon DA, McCambridge J. Liver cirrhosis mortality rates in Britain from 1950 to 2002: an analysis of routine data. Lancet 2006;367: Kaarne T, Aalto M, Kuokkanen M, Seppä K. AUDIT-C, AUDIT-3 and AUDIT-QF in screening risky drinking among Finnish occupational health-care patients. Drug Alcohol Rev 2010;29: Savola O, Niemelä O, Hillbom M. Blood alcohol is the best indicator of hazardous alcohol drinking in young adults and working-age patients with trauma. Alcohol Alcohol 2004;39: Helander A, Peter O, Zheng Y. Monitoring of the alcohol biomarkers PEth, CDT and EtG/EtS in an outpatient treatment setting. Alcohol Alcohol 2012;47: Niemelä O. Biomarkers in alcoholism. Clin Chim Acta 2007;377: holinkäytöstä pyritään saamaan selville myös, ylittääkö alkoholin kulutus riskikulutuksen rajat (miehillä viikkokulutus vähintään 280 g eli 24 annosta ja kertakulutus 7 annosta, naisilla viikkokulutus vähintään 190 g eli 16 annosta ja kertakulutus 5 annosta). Kyselyn luotettavuuden parantamiseksi kannattaa hyödyntää myös potilaan lähiomaisten ja ystävien haastatteluja, mikäli se on mahdollista. Etanoli ja sen aineenvaihduntatuotteet Kliinisen työn tueksi on myös monia laboratoriomenetelmiä, jotka voivat auttaa alkoholiongelman esilletulossa (taulukko 1). Veren tai uloshengitysilman etanolipitoisuuden määrittäminen on spesifinen ja yksinkertainen testi, jota käytetään paljon ensihoidossa ja alkoholiongelmaisen potilaan hoitomyöntyvyyden seurannassa. Määritystä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmänkin käyttämällä sitä nimenomaan yhdessä kliinisten havaintojen kanssa, jolloin saadaan parempi ja luotettavampi näkemys potilaan alkoholinkäyttötottumuksista ja -sietokyvystä. Alkoholiriippuvuuteen viittaa löydös, jossa näytteen alkoholipitoisuus on yli 1,5 ilman havaittavaa humalatilaa tai 3 missä tahansa tilanteessa. Alkoholimäärityksiä voidaan hyödyntää myös erotusdiagnostiikassa akuutin alkoholimyrkytyksen ja kroonisen alkoholinkäytön välillä (kuvio 1). Päivystyspoliklinikoiden aineistoissa on todettu, että % traumapotilaista on alkoholin riskikäyttäjiä ja että veren alkoholimääritys on mittari, jonka tulos on suoraan verrannollinen pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön jo kynnysarvosta 0 alkaen (3). Alkoholimääritysten haittapuoli on, että käyttö tietenkin rajoittuu niihin tilanteisiin, jolloin alkoholia vielä on veressä. Alkoholipitoisuuden TAULUKKO 1. kuvio 1. Alkoholin riskikäytön osoitukseen sopivia laboratoriokokeita. Tutkimus Lyhenne Näyte Ominaisuuksia Etanoli EtOH Veri Virtsa Uloshengitysilma Etyyliglukuronidi EtG Virtsa Seerumi Likvori Lasiainen Desialotransferriini CDT Seerumi Likvori Punasolujen keskitilavuus Glutamyylitransferaasi Alaniiniaminotransferaasi Käyttö rajoittuu tilanteisiin, joissa alkoholia on vielä veressä. Sopii päivystysolosuhteisiin. Alkoholin spesifinen aineenvaihduntatuote, jota on käytetty myös oikeuslääketieteellisissä sovelluksissa. Mitattavissa useiden vuorokausien aikana alkoholin jo poistuttua elimistöstä. Kroonisen alkoholinkäytön mittari. Normalisoitumisaika 2 3 viikkoa. Herkkyys %. Voidaan yhdistää GT:n kanssa (GT CDT) herkkyyden parantamiseksi. MCV Kokoveri Tulostuu perusverenkuvassa. Suurempi herkkyys alkoholi maksasairaudessa. Useita epäspesifisyyslähteitä. Normalisoitumisaika 2 4 kuukautta. Herkkyys %. GT Seerumi/plasma Herkkä alkoholinkäytön ja maksasairauden mittari. Myös oksidatiivisen stressin indikaattori. Useita epäspesifisyyslähteitä. Normalisoitumisaika 2 3 viikkoa. ALAT Seerumi/plasma Sopii maksasairauksien seulontaan. Herkkä myös ylipainon vaikutuksille. Alkoholimaksasairauden diagnostisen selvittelyn vaiheet. Epäily alkoholimaksasairaudesta Kliiniset oireet Anamneesi, spesifiset kyselytekniikat Poikkeava laboratoriolöydös: GT, ALAT, MCV, ferritiini, uraatti, IgA Muiden syiden poissulku Ylipaino Virushepatiitit Autoimmuunihepatiiti Hemokromatoosi Alkoholinkäytön laboratoriomittarit Akuutti käyttö: etanoli, etyyliglukuronidi Krooninen käyttö: CDT, GT CDT Maksasairauden vaikeusastearvio Maksaentsyymit, verenkuva Albumiini, bilirubiini Fibroosimarkkerit Kuvantamislöydökset Histologia Seuranta Alkoholinkäytön indikaattorit Maksastatuksen ja fibroosin indikaattorit Histologia Neuvonta ja ohjaus 1886

3 tieteessä 6 Nissinen AE, Mäkelä SM, Vuoristo JT ym. Immunological detection of in vitro formed phosphatidylethanol--an alcohol biomarker--with monoclonal antibodies. Alcohol Clin Exp Res 2008;32: Rainio J, Kultti J, Kangastupa P ym. Immunoassay for ethyl glucuronide in vitreous humor: a new tool for postmortem diagnostics of alcohol use. Forensic Sci Int 2013;226: Beck O, Helander A. 5-hydroxytryptophol as a marker for recent alcohol intake. Addiction 2003;98 Suppl 2: Dey A, Cederbaum AI. Alcohol and oxidative liver injury. Hepatology 2006;43:S63 S Lanca AJ, Israel Y. Histochemical demonstration of sinusoidal gamma-glutamyltransferase activity by substrate protection fixation: comparative studies in rat and guinea pig liver. Hepatology 1991;14: Tynjälä J, Kangastupa P, Laatikainen T, Aalto M, Niemelä O. Effect of age and gender on the relationship between alcohol consumption and serum GGT: time to recalibrate goals for normal ranges. Alcohol Alcohol 2012;47: Hart CL, Morrison DS, Batty GD, Mitchell RJ, Davey SG. Effect of body mass index and alcohol consumption on liver disease: analysis of data from two prospective cohort studies. BMJ 2010;340:c Alatalo PI, Koivisto HM, Hietala JP, Puukka KS, Bloigu R, Niemelä OJ. Effect of moderate alcohol consumption on liver enzymes increases with increasing body mass index. Am J Clin Nutr 2008;88: Danielsson J, Kangastupa P, Laatikainen T, Aalto M, Niemelä O. Dose- and gender-dependent interactions between coffee consumption and serum GGT activity in alcohol consumers. Alcohol Alcohol 2013;48: Freedman ND, Park Y, Abnet CC, Hollenbeck AR, Sinha R. Association of coffee drinking with total and cause-specific mortality. N Engl J Med 2012;366: Ruttmann E, Brant LJ, Concin H, Diem G, Rapp K, Ulmer H. Gamma-glutamyltransferase as a risk factor for cardiovascular disease mortality: an epidemiological investigation in a cohort of 163,944 Austrian adults. Circulation 2005;112: Niemelä O, Alatalo P. Mitä maksaentsyymit kertovat kansan terveydestä? Suom Lääkäril 2010;65: Hietala J, Koivisto H, Anttila P, Niemelä O. Comparison of the combined marker GGT-CDT and the conventional laboratory markers of alcohol abuse in heavy drinkers, moderate drinkers and abstainers. Alcohol Alcohol 2006;41: Karvonen AL. Lievästi suurentuneet maksaentsyymit diagnostisena ongelmana. Suom Lääkäril 2007;62: tyypillinen eliminaatioaika on noin 0,14 tunnissa, mutta tottuneella käyttäjällä se voi olla paljon nopeampaa, jopa yli 0,2 tunnissa. Viime vuosina on kehitetty uusia menetelmiä, joilla pystytään mittaamaan alkoholin aineenvaihduntatuotteita. Ne pysyvät verenkierrossa tai kudoksissa vielä senkin jälkeen, kun alkoholi on jo metaboloitunut elimistöstä (4,5,6). Etyyliglukuronidi on etanolin ei-oksidatiivisen metabolian tuote, joka syntyy glukuronidaation kautta maksassa, ja sitä voidaan mitata esimerkiksi virtsasta tai seerumista (taulukko 1). Määritystä on käytetty mm. post-mortem-analytiikassa alkoholinkäytön osoitukseen lasiaisnesteestä. Tämän määrityksen käytännön ongelmana ovat olleet suhteellisen vaativat ja aikaa vievät nestekromatografiset ja massaspektrometriset analyysitekniikat. Nykyään on kuitenkin jo olemassa immunologisiin tekniikoihin perustuvia menetelmiä, joilla etyyliglukuronidimäärityksiä voidaan tehdä myös tavallisissa sairaalalaboratorioissa (7). Etyyliglukuronidi soveltuu hyvin käytettäväksi esimerkiksi alkoholistien hoitomyöntyvyyden seurannassa ja tarvittaessa myös perusterveydenhuollon seulonnoissa (4). 5-hydroksitryptofoli (5-HTOL) ja 5-hydroksiindoli-3-etikkahappo (5-HIAA) ovat serotoniinin aineenvaihduntatuotteita, joiden pitoisuudet virtsassa suurenevat herkästi alkoholin riskikäytön seurauksena (8). Määrityksiä on käytetty mm. alkoholistien seurannassa relapsien osoittamiseen. Myös fosfatidyylietanolia (6) ja alkoholin ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen, asetaldehydin, proteiinisidoksia ja niihin kohdistuvia IgA-luokan immuunivasteita (5) on pystytty mittaamaan alkoholin riskikäyttäjiltä, mutta toistaiseksi nämä määritykset eivät ole rutiinimaisessa käytössä. Desialotransferriini (CDT) Desialotransferriini (CDT, niukkahiilihydraattinen transferriini) on kohtuullisen spesifinen alkoholin kroonisen riskikäytön mittari (5). Kun normaalisti suurin osa elimistön transferriinistä on muodossa, jossa on neljä sialihappo-osaa (tetrasialotransferriini), runsaan alkoholinkäytön seurauksena syntyy transferriinin muotoja, joissa sialihappo-osia on vain 0 2 (a-, mono- ja disialotransferriini). Näitä kutsutaan yhteisnimellä desialotransferriini (CDT). CDT-määrityksissä desialofraktioiden osuus ilmoitetaan prosentteina kokonaistransferriinistä, ja normaaleina pidetään arvoja alle 2,5 %. Tavallisimmin transferriinin isomuotoja mitataan immunologisilla tekniikoilla. Joissain laboratorioissa käytössä olevilla HPLC-menetelmillä voidaan saada hyödyllistä lisätietoa transferriinimuotojen kokonaisjakaumasta silloin, kun immunologisen menetelmän antama tulos herättää epäilyn väärästä positiivisesta tuloksesta tai tulos on ristiriidassa kliinisten havaintojen kanssa ja positiivisella tuloksella on erityisiä sosiaalisia tai oikeudellisia seurauksia. On kuitenkin harvinaista, että CDT-pitoisuus olisi suurentunut muusta syystä kuin juuri alkoholin liikakäytöstä johtuen. CDT-tutkimus on alkoholin riskikäytön osoituskeinona melko epäherkkä, eikä näin ollen sovellu kovin hyvin sen seulontaan. CDT-tason kohoamiseen tarvitaan pitkä aikainen (viikkojen kuukausien) runsas alkoholinkäyttö. Seurantatutkimuksissa on kuitenkin todettu, että CDT osoittaa herkästi repsahdukset, jos henkilön ongelma on jo vaikean alkoholiriippuvuuden tai alkoholismin asteella. Tällöin CDT-taso nousee herkimmin, ja noin 30 %:n nousu tai lasku viittaa yleensä huomattavaan muutokseen alkoholin kulutuksessa. Maksapotilaiden tutkimisessa CDT-määritysten yksi käytännöllinen etu on se, että potilaan ei-alkoholiperäinen maksasairaus tai lääkitykset eivät heijastu tuloksiin yhtä herkästi kuin esimerkiksi maksaentsyymeihin. CDT:tä voidaan käyttää myös esimerkiksi arvioitaessa leikkauspotilaiden alkoholivieroitusoireiden riskiä tai erottamaan paitsi maksakudosvaurion myös haimatulehduksen alkoholiperäinen ja ei-alkoholiperäinen etiologia. Glutamyylitransferaasi (GT) Glutamyylitransferaasi (GT) on elimistön vierasainemetaboliassa tärkeä entsyymi, joka osallistuu maksassa kysteiinin ja glutationin metaboliaan ja säätelee näin myös solujen hapetuspelkistystilaa. Alkoholin riskikäyttö lisää sekä glutationin kulutusta että GT-aktiivisuutta, mikä liittyy elimistön suojamekanismien aktivoitumiseen ja epätasapainoon elimistön hapetuspelkistystilassa, eli ns. oksidatiiviseen stressiin (9,10). Glutamyylitransferaasin aktiivisuus verenkierrossa alkaa lisääntyä, kun noin kolmen alkoholiannoksen määrä päivässä ylittyy (11). Aktiivisuuden lisäys voi toki johtua myös muis 1887

4 katsaus 20 Goessling W, Massaro JM, Vasan RS, D Agostino Sr. RB, Ellison RC, Fox CS. Aminotransferase levels and 20-year risk of metabolic syndrome, diabetes, and cardiovascular disease. Gastroenterology 2008;135: , Kim WR, Flamm SL, Di Bisceglie AM, Bodenheimer HC. Serum activity of alanine aminotransferase (ALT) as an indicator of health and disease. Hepatology 2008;47: Lee TH, Kim WR, Benson JT, Therneau TM, Melton LJ3. Serum amino transferase activity and mortality risk in a United States community. Hepatology 2008;47: Alatalo P, Koivisto H, Kultti J, Bloigu R, Niemelä O. Evaluation of reference intervals for biomarkers sensitive to alcohol consumption, excess body weight and oxidative stress. Scand J Clin Lab Invest 2010;70: Poynard T, Munteanu M, Deckmyn O ym. Validation of liver fibrosis biomarker (FibroTest) for assessing liver fibrosis progression: proof of concept and first application in a large population. J Hepatol 2012;57: Parkes J, Roderick P, Harris S ym. Enhanced liver fibrosis test can predict clinical outcomes in patients with chronic liver disease. Gut 2010;59: Sheron N, Moore M, Ansett S, Parsons C, Bateman A. Developing a traffic light test with potential for rational early diagnosis of liver fibrosis and cirrhosis in the community. Br J Gen Pract 2012;62:e616 e624. sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Onni Niemelä: Ei sidonnaisuuksia. ta syistä, kuten ylipainosta, diabeteksesta, lääkkeiden käytöstä tai korkeasta iästä. Iän myötä myös herkkyys GT-tason nousulle alkoholin vaikutuksesta lisääntyy siten, että yli 40-vuotiailla sen taso nousee pienemmillä alkoholiannoksilla kuin nuorilla (11). Myös lihavuus ja alkoholi yhdessä lisäävät toistensa vaikutuksia niin maksasairauden riskiin (12) kuin seerumin GTtasoonkin (13). Toisaalta esimerkiksi kahvinjuonnilla on seerumin GT-arvoja pienentävä (14) ja mahdollisesti maksasairauksilta suojaava (15) vaikutus. GT-entsyymillä voi maksasairauksien ja alkoholin riskikäytön seulonnan lisäksi olla myös laajempaa käyttöä elimistön oksidatiivisen stressin indikaattorina. Muutokset GT-arvoissa voivat ennustaa mm. kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin (16). GT:n kliinistä käyttöä terveydentilan arvioinnissa haittaa kuitenkin se, että iän, ylipainon, alkoholinkäytön ja muiden elintapojen vaikutuksia ei ole pystytty riittävästi kontrolloimaan määritettäessä entsyymin normaaliarvoja. Tämä näkökulma tulisi ulottaa myös laajemmin alkoholin riskikulutuksen rajojen määrittelyyn Käypä hoito -suosituksissa. Viime vuosina GT:n viitevälin yläraja on noussut nopeasti, koska normaaliksi on alettu hyväksyä jatkuvasti pahenevaa maksan metabolista rasitustilaa, joka johtuu suurelta osin väestön lisääntyneestä alkoholinkulutuksesta ja ylipainosta (17). Esimerkiksi keski-ikäisten miesten GT:n viitearvon yläraja Suomessa on kaksinkertaistunut runsaan 20:n viime vuoden aikana. Terveiden normaalipainoisten alkoholia käyttämättömien henkilöiden GT-arvojen pitäisi oikeastaan olla miehillä alle 60 U/l ja naisilla alle 50 U/l, mutta tällä hetkellä hyväksytään normaaliksi jopa 115 U/l. GT-aktiivisuudesta ja CDT-tuloksesta voidaan matemaattisesti muotoilla yhdistelmä [0,8 ln(gt) + 1,3 ln(cdt)], joka on varsin herkkä ja myös spesifinen alkoholin liikakäytön mittari. Tämän yhdistelmätestin (GT CDT) arvot ovat alkoholisteilla selvästi useammin suurentuneet kuin erikseen mitatut GT- tai CDT-arvot (18). Arvot suurenevat jo, kun alkoholinkulutus pitkällä aikavälillä ylittää 40 grammaa (3 4 annosta) päivässä, ja korreloivat edellisen kuukauden kulutuksen määrään paremmin kuin GT tai CDT yksinään. Yhdistelmätutkimusta voi käyttää myös seurantaan, sillä raittiina pysyvillä arvot pienenevät systemaattisesti keskimääräisen normalisoitumisajan ollessa 2 3 viikkoa. GT CDT-yhdistelmä onkin tällä hetkellä käytössä monissa rutiinimaisia tutkimuksia tekevissä sairaalalaboratorioissa. Aminotransferaasientsyymit (ASAT ja ALAT) Seerumin aminotransferaasien (alaniiniaminotransferaasi, ALAT ja aspartaattiaminotransferaasi, ASAT) määritykset ovat maksasairauksien selvittelyn perustyökaluja (19). Vaikka molempia käytetään, jälkimmäisen tuottamaa lisäarvoa maksasairauksien rutiiniselvittelyssä pidetään Suomessa nykyään vähäisenä. ALAT on maksaspesifisempi kuin ASAT, jonka aktiivisuus verenkierrossa voi lisääntyä myös esimerkiksi lihasvaurion tai sydäninfarktin seurauksena. Suurentuneista ALAT-arvoista jopa 70 %:n on tällä hetkellä arvioitu liittyvän lihavuuteen. Ylipainosta aiheutuva maksasairaus on histologisesti samankaltainen kuin alkoholista aiheutuva ja voi vaihdella rasvamaksasta maksasolutulehdukseen ja kirroosiin. Usein näiden muutosten varhaisvaiheiden ainoita kliinisiä merkkejä ovat lievä tai kohtalainen maksaentsyymiarvojen suurentuminen, mutta histologisia poikkeamia maksakudoksessa saatetaan todeta myös normaalien aminotransferaasiaktiivisuuksien yhteydessä (19). Hiljattain on myös saatu näyttöä, että suurentuneilla ALAT-arvoilla on merkitystä myös yleisemmin terveydentilan indikaattorina ja ennustearvoa esimerkiksi diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän kehittymisessä (20,21,22). Ylipainon ja alkoholinkulutuksen tarkempi huomioon ottaminen viitearvoissa laskisi myös ALATin nykyisin hyväksytyn viitearvon ylärajan miehillä 70 U/l:sta 50 U/l:aan (23). Viitearvon ylärajan asettelu on tärkeää, koska aminotransferaasiarvojen kerrannaisia on totuttu käyttämään päätöksentekorajoina biopsiaharkinnassa. Oikein asetetuilla päätöksentekorajoilla maksaongelmat voitaisiin tunnistaa aikaisemmin, saada merkittävää hyötyä potilaan seurantaan ja toteuttaa yksilöllistä ohjausta mahdollisten terveydelle haitallisten elintapojen korjaamiseksi. Esimerkiksi täysraittiuden kokeilu, painonpudotus ja samanaikainen GTja ALAT-arvojen seuranta ovat hyviä keinoja haittojen ehkäisyssä (17,19). Invasiivisempia jatkotut kimuksia on syytä harkita, jos elintapo 1888

5 tieteessä Jopa 15 % aikuisista käyttää alkoholia niin paljon, että se muodostaa terveysriskin. jen muutos epäonnistuu tai ALAT-arvot eivät korjaannu. Muutokset verenkuvassa Punasolujen suurentunut keskitilavuus (makrosytoosi) on tyypillinen pitkäaikaisen alkoholinkäytön seuraus, joka näkyy perusverenkuvassa. Alkoholi on tavallisin taustatekijä, kun punasolujen keskitilavuus (MCV) on suuri, vaikka potilaalla ei ole anemiaa. Perifeerisen veren morfologiassa alkoholisteilla nähdään tyypillisesti pyöreitä makrosyyttejä ja myös MCH-arvo voi olla suurentunut. MCV-tason kohoamisen muita syitä voivat olla B 12 -vitamiinin ja foolihapon puute, maksaviat, vaikeat hematologiset sairaudet, hypotyreoosi, retikulosytoosi ja tupakointi. Punasolujen keskitilavuuden normalisoitumisaika on pitkä, useita kuukausia. Veren trombosyyttitason lasku (< ) on tavallinen löydös, jota esiintyy noin joka kolmannella alkoholistilla. Raittiuden myötä tromboosyytit alkavat normalisoitua 2 5 päivässä ja tilanne voi kääntyä myös ohimeneväksi trombosytoosiksi. Matala trombosyyttitaso yhdistyneenä maksaentsyymien lisääntymiseen ja mahdollisesti suurentunut ASAT/ALAT-suhde voi myös olla alkoholimaksasairauden varhainen oire, mitä ei kannata jättää huomiotta. Muita alkoholiin reagoivia laboratoriokokeita HDL-kolesterolipitoisuus suurenee usein jo säännöllisen kohtuullisen alkoholinkäytön (3 5 annosta/päivä) aikana ja pienenee viikossa, kun pysyy raittiina. Runsas tilapäinenkin alkoholinkäyttö kohottaa myös triglyseriditasoja. Uraatti ja ferritiini ovat usein suurentuneet alkoholin riskikäyttäjillä. Seerumin IgA on suurentunut kroonisessa alkoholimaksavauriossa, ja kasvanut IgA/IgG-suhde viittaa myös siihen, että maksasairauden taustalla on nimenomaan alkoholin käyttö. Vaikeassa alkoholimaksavauriossa plasman albumiini- ja erilaisten hyytymistekijöiden tasot laskevat ja bilirubiinitaso nousee korreloiden potilaan huonoon ennusteeseen. Fibroosin ja kirroosin kehittymisen mittarit Maksavaurion edetessä pitkälle maksaan kertyy ylimääräistä sidekudosta, fibroosia. Jos tilanne pahenee edelleen, sidekudoksen muodostamat septat ympäröivät lopulta tervettä maksakudosta joka puolelta. Lopputuloksena on kovettunut (kirroottinen) ja arpeutunut maksa. Fibroosin kehittyminen on potilaan ennusteen kannalta ratkaisevaa, ja tämän takia sen arviointiin tarvittaisiin parempia mittareita. Pääsääntöisesti fibroosi tai kirroosi voidaan todeta vain maksabiopsialla. Fibroosin kehittymisen (fibrogeneesin), fibroosiriskin ja sidekudosproteiinien aineenvaihdunnan arvioimiseksi on myös laboratoriomittareita, joista eniten käytetyt ovat seerumin prokollageeni III:n aminoterminaalisen propeptidin (PIIINP) ja hyaluronihapon mittaukset. Suurentuneet arvot viittaavat sidekudosmetabolian aktivoitumiseen, ja pysyvästi suurentuneet arvot ovat suoraan verrannollisia potilaan huonoon ennusteeseen. Yksittäisten sidekudospeptidien muutokset verenkierrossa ovat herkkiä myös maksasolutulehdukselle ja sen aktiivisuuden muutoksille, mikä haittaa varsinaisen fibroottisen prosessin arviointia. Sen vuoksi on kehitetty myös erilaisia yhdistelmämerkkiaineita, jotka mittaavat tarkemmin sidekudoksen synteesin ja hajoamisen välistä tasapainoa. Euroopassa eniten käytetty yhdistelmämerkkiaine on FibroTest, joka on validoitu usean eri maksasairauden diagnostisena ja prognostisena kokeena (24). ELF (enhanced liver fibrosis) on testi, joka yhdistää seerumin hyaluronihapon, PIIINP:n ja TIMPin (tissue inhibitor of matrix metalloproteinase) tulokset. Myös sillä on saavutettu tuloksia, jotka ovat suoraan verrannollisia histologisten löydösten kanssa fibroosin seurannassa (25). Äskettäin on tarjottu sellaisiakin yhdistelmiä, joihin on sidekudosaineenvaihdunnan indikaattorien ohelle otettu mukaan veren trombosyyttitaso, joka myös on ennustearvoltaan merkityksellinen maksasairauksia arvioitaessa (26) (taulukko 2). Lopuksi Liiallinen alkoholinkäyttö on yleisin maksasairauksien syy Suomessa. Alkoholietiologian löytäminen terveysongelmien taustalta on vaikeaa, koska spesifiset mittarit ovat puuttuneet ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa vallitsee epätietoisuus alkoholin riskikäytön rajaarvoista. Parhaiten riskikäyttö saadaan esiin huolellisella kliinisellä tutkimuksella, spesifisillä kyselytekniikoilla, veren alkoholin ja alkoholin 1889

6 katsaus TAULUKKO 2. Alkoholifibroosin kehittymisen mittareita. Testi Osakomponentit Ominaisuuksia FibroTest ELF Traffic light test, liikennevalotesti Glutamyylitransferaasi, GT Alfa-2-makroglobuliini Haptoglobiini Apo A1 Bilirubiini PIIINP Hyaluronihappo TIMP PIIINP Hyaluronihappo Trombosyytit Lasketaan matemaattisella kaavalla, jossa huomioon otetaan myös potilaan ikä ja sukupuoli. Euroopassa paljon käytetty. Lasketaan matemaattisella kaavalla. Automatisoitu sovellus rutiinilaboratorioihin olemassa. Osakomponenteissa mukana sekä sidekudoksen synteesin että hajoamisen indikaattoreita. Sidekudoskomponenttien lisäksi mallissa mukana veren trombosyyttitaso. Riskimäärittelyn kolme luokkaa: vihreä, keltainen ja punainen ( liikennevalot ). spesifisten metaboliatuotteiden, kuten etyyliglukuronidin, mittauksilla. Kroonisen alkoholinkäytön mittarina voidaan käyttää CDT-määritystä. Monesti terveydelle haitallinen alkoholin käyttö paljastuu sattumalta jotain muuta tarkoitusta varten otetun laboratoriokokeen kautta. Maksasairauksien erotusdiagnostiikassa lihavuudesta johtuva maksan toiminnan häiriintyminen on tavallisin ei-alkoholiperäinen etiologia. Spesifisillä virusserologisilla ja geneettisillä testeillä saadaan poissuljetuksi virushepatiitit ja hemokromatoosi. Kohdennetulla alkoholin riski kulutuksen sekä maksasairauden ja sen vaikeusasteen mittarien käytöllä voidaan lisätä potilaan hoitomyöntyvyyttä ja myös motivoida vähentämään alkoholinkäyttöä. Alkoholimerkkiaineiden ja maksaentsyymien mittauksia kannattaa hyödyntää sekä potilaan neuvonnassa että seurannassa. Sukupuoli, ikä, mahdollinen ylipaino ja muut elintavat vaikuttavat kudosten herkkyyteen alkoholin haitallisille vaikutuksille. Alkoholin riskikäytöstä johtuva maksan toiminnan häiriintyminen saadaan ensi vaiheessa selville mittaamalla maksaentsyymejä, mutta näillä ei voida kuitenkaan ennustaa, kehittyykö potilaalle kirroosi vai ei. Maksaentsyymien varhaisvaiheen muutoksilla voi olla merkitystä myös laajemmin, kun arvioidaan potilaan riskiä sairastua liitännäissairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin tai metaboliseen oireyhtymään sekä diabetekseen. Mittarien tehokkaampaan hyödyntämiseen terveydenhuollossa tarvittaisiin kuitenkin nykyistä tarkemmin määritellyt viitearvot. Uusia laboratoriokokeiden yhdistelmiä on kehitetty myös arvioimaan, onko maksavaurio etenemässä fibroosin ja kirroosin suuntaan. n English summary > in english Indicators of harmful ethanol intake 1890

7 tieteessä english summary Onni Niemelä M.D., Professor Seinäjoki Central Hospital and University of Tampere Department of Laboratory Medicine and Medical Research Unit Indicators of harmful ethanol intake Excessive alcohol intake is the main cause of liver disease in Finland. The specific role of alcohol intake in liver problems has, however, been difficult to assess due to the lack of alcohol-specific biomarkers and inconsistencies regarding the definitions of the amounts of alcohol considered as harmful alcohol intake. Currently the most specific techniques for detecting alcohol abuse are measurements of blood alcohol and its metabolites, such as ethyl glucuronide, as combined with a careful clinical examination and specific questionnaires. Measurements of carbohydrate-deficient transferrin (CDT) provide a specific tool for assessing chronic alcohol intake. The data obtained from measurements of alcohol markers and liver enzymes should be more systematically used in the assessment and follow-up of alcohol-consuming patients. Age, sex, presence or absence of obesity, and lifestyle are major factors determining the sensitivity of the liver towards the metabolic burden induced by alcohol. Although conventional liver enzymes (GT, ALT) are useful screening tools for detecting abnormal liver function, they are of limited value in predicting the development of fibrosis, a major determinant of patient prognosis. Changes in liver enzymes may, however, also provide additional information which seems to have prognostic value in assessing comorbidity due to cardiovascular disease, metabolic syndrome or diabetes. In order to further improve the clinical usefulness of liver enzyme measurements we would need more precise definitions for the normal ranges of such markers based on populations of normal-weight abstainers. New markers which specifically address the development of fibrosis and cirrhosis have also been developed and validated in a wide variety of liver diseases. 1890a

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Milloin alkoholi aiheuttaa työkyvyttömyyden?

Milloin alkoholi aiheuttaa työkyvyttömyyden? Tieteessä kättä pidempää Mauri Aalto LT, prosessori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja THL mauri.aalto@uta.fi Tiina Kaarne LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T073/A16/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN INSTITUUTTI FINNISH INSTITUTE FOR VERIFICATION OF THE

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Elixir of life Elixir for Mind and Body Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Ylikemisti, dos., Kari Åkerman, Kliininen kemian toimintayksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pikamittaus Pikamittauksella ymmärretään

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Argumenta, Majvik 19.11.203 Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Tari Haahtela The striking contrast between Finnish and Russian Karelia von Hertzen L, and the Karelia Group. JACI 2006; Laakkonen

Lisätiedot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio VERITURVATOIMINTA 2015 19.5.2016 Johanna Wiksten ja Susanna Sainio Lukuja/vuosi 221 000 verenluovutusta 284 000 myytyä veri- ja jääplasmavalmistetta ~ 50 000 potilasta saa verivalmisteita ~ 250 haittareaktiota

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10. Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer

RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer TRADAMIX Patentoitu kolmen tehoaineen yhdistelmä Tribulus terrestris (stimuloi testosteronituotantoa)

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Laadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus

Laadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Kokemuksia INRpikamittareista KYS:n alueella Laadukasta aluetyötä 5..04 Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Pikamittarit Kys:ssä - Sydänlapset n. 0 mittaria vuodesta 996 lähtien - Laboratoriot kpl Rapidpoint

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Martta Forsell, the Finnish Focal Point 26/11/2013 Martta Forsell 1 Primary drug (n= 2 688) Hypnotics,

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Muutama herättelevä kysymys

Muutama herättelevä kysymys Muutama herättelevä kysymys Ihminenkin on ISTUMMEKO ITSEMME SAIRAIKSI? Harri Helajärvi, LT vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Mehiläisen Liikuntaklinikka, Turku Sairaala NEO, Turku elamantapatohtori.blogspot.fi

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

LIITE II TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET MYYNTILUVAN UUSIMATTA JÄTTÄMISELLE

LIITE II TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET MYYNTILUVAN UUSIMATTA JÄTTÄMISELLE LIITE II TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET MYYNTILUVAN UUSIMATTA JÄTTÄMISELLE 6 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee Ethirfinia ja muita kauppanimiä (katso

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Ajankohtaista dopingaineista ja testeistä 2013

Ajankohtaista dopingaineista ja testeistä 2013 Liikuntalääketieteen päivät 7.11.2013 Ajankohtaista dopingaineista ja testeistä 2013 Timo Seppälä LKT, Farmakologian dosentti ADT:n lääketieteellinen johtaja 1) Testosteronista a) Yksilölliset (geneettiset)

Lisätiedot

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta. Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot