Alkoholin riskikäytön laboratoriomittarit
|
|
- Anna Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus tieteessä Onni Niemelä LT, professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen keskussairaala, laboratorio Alkoholin riskikäytön laboratoriomittarit Alkoholin haitallisen käytön mittareina käytetään haastatteluja, strukturoituja kyselytestejä ja laboratoriodiagnostiikkaa. Spesifisinä mittareina toimivat akuutissa tilanteessa alkoholin määritys verestä tai uloshengityksestä, hoitomyöntyvyyden seurannassa etyyliglukuronidimääritys ja alkoholin kroonisen haitallisen käytön mittarina CDT-määritykset. Alkoholimaksasairautta epäiltäessä voidaan laboratoriomäärityksillä selvittää myös maksavaurion vaikeusastetta ja ennustetta. Seuraamalla säännöllisesti alkoholin haitallisen käytön ja kudosvaurioiden mittareita voidaan motivoida potilasta vähentämään alkoholinkulutustaan. Vertaisarvioitu VV Alkoholiongelmaisen potilaan ennusteen parantamiseksi ja maksasairauden ennaltaehkäisemiseksi alkoholin liikakäyttö pitäisi todeta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (1). Mikäli ongelma ehtii vaikean riippuvuuden asteelle, kierrettä on vaikea katkaista ja potilaan ennuste on huono. Terveydenhuollossa kannattaakin miltei jokaisen potilaan kanssa ottaa puheeksi alkoholinkäyttö ja hyödyntää myös erityisesti tähän tarkoitukseen kehitettyjä kyselytestejä (2). Näiden testien luotettavuutta haittaa kuitenkin se, että potilailla on monesti luontainen tarve muunnella vastauksia itselleen edullisella tavalla. Laboratoriotuloksia seuraamalla voidaan hiukan luotettavammin saada selville, olisiko oireiden taustalla alkoholin riskikäyttöä. Samalla voidaan selvittää kudoksille ehkä jo aiheutuneiden haittojen laajuus ja motivoida potilasta vähentämään alkoholinkulutustaan. Tietoisuus kenties kehittymässä olevasta kudosvauriosta voi toimia hyvänä herätteenä elintapojen korjaamiseen. Suomalaisesta aikuisväestöstä jopa 15 %:n arvioidaan käyttävän alkoholia niin paljon, että se muodostaa terveysriskin. Terveydelle vahingollisen alkoholinkäytön tunnistaminen riittävän ajoissa on kuitenkin vaikeaa. On myös vaikea ennustaa, kenelle liiallisesta alkoholinkäytöstä kehittyy maksasairaus tai muita kudosvaurioita, vaikka todennäköisyys kudosvaurion syntyyn kasvaakin melko lineaarisesti alkoholin käyttömäärien kasvaessa. Alkoholinkäytön selvittäminen kyselytekniikoilla Systemaattinen haastattelu ja kliininen tutkimus muodostavat perustan alkoholin ongelmakäytön selvittelyssä. Kyselyillä pitäisi saada esiin tietoa sekä alkoholinkäytön määristä että käyttötavoista. Tätä tarkoitusta varten on kehitetty monia testejä, kuten AUDIT, MAST ja CAGE. Käytännön työssä 10 kysymyksen AUDIT koetaan kuitenkin usein vaivalloiseksi toteuttaa, mutta sen lyhyempi, kolmen kysymyksen versio AUDIT-C vaikuttaisi soveltuvan hyvin kliiniseen työhön (2). AUDIT-C-kysymyksillä täsmennetään: 1) kuinka usein potilas juo vähäisenkin määrän alkoholia, 2) kuinka monta annosta hän yleensä juo noilla kerroilla ja 3) kuinka usein hän juo yli viisi annosta kerralla. Kiireenkin keskellä kannattaa kysellä ainakin alkoholinkäytön kokonaismääristä sekä esittää humalajuomista koskeva kysymys, eli kuinka usein potilas juo humalahakuisesti suuria määriä yhdellä kertaa. Kun halutaan kartoittaa laajemmin myös alkoholista aiheutuneita sosiaalisia haittoja, voidaan mittarina käyttää AUDITin 10 kysymyksen testiä. Alkoholiriippuvuuden vaikeusasteesta kielivät havainnot muutoksista alkoholinsietokyvyssä. Kysymykset viime aikoina kulutetun alkoholin määrästä voidaan toteuttaa ns. TLFB (time line follow-back) -tekniikalla, jossa selvitetään yksityiskohtaisesti, paljonko potilas joi edellisenä päivänä, viikonloppuna, juhlapyhinä tai edellisellä viikolla. Kvantitatiivisessa arviossa alko 1885
2 katsaus Kirjallisuutta 1 Leon DA, McCambridge J. Liver cirrhosis mortality rates in Britain from 1950 to 2002: an analysis of routine data. Lancet 2006;367: Kaarne T, Aalto M, Kuokkanen M, Seppä K. AUDIT-C, AUDIT-3 and AUDIT-QF in screening risky drinking among Finnish occupational health-care patients. Drug Alcohol Rev 2010;29: Savola O, Niemelä O, Hillbom M. Blood alcohol is the best indicator of hazardous alcohol drinking in young adults and working-age patients with trauma. Alcohol Alcohol 2004;39: Helander A, Peter O, Zheng Y. Monitoring of the alcohol biomarkers PEth, CDT and EtG/EtS in an outpatient treatment setting. Alcohol Alcohol 2012;47: Niemelä O. Biomarkers in alcoholism. Clin Chim Acta 2007;377: holinkäytöstä pyritään saamaan selville myös, ylittääkö alkoholin kulutus riskikulutuksen rajat (miehillä viikkokulutus vähintään 280 g eli 24 annosta ja kertakulutus 7 annosta, naisilla viikkokulutus vähintään 190 g eli 16 annosta ja kertakulutus 5 annosta). Kyselyn luotettavuuden parantamiseksi kannattaa hyödyntää myös potilaan lähiomaisten ja ystävien haastatteluja, mikäli se on mahdollista. Etanoli ja sen aineenvaihduntatuotteet Kliinisen työn tueksi on myös monia laboratoriomenetelmiä, jotka voivat auttaa alkoholiongelman esilletulossa (taulukko 1). Veren tai uloshengitysilman etanolipitoisuuden määrittäminen on spesifinen ja yksinkertainen testi, jota käytetään paljon ensihoidossa ja alkoholiongelmaisen potilaan hoitomyöntyvyyden seurannassa. Määritystä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmänkin käyttämällä sitä nimenomaan yhdessä kliinisten havaintojen kanssa, jolloin saadaan parempi ja luotettavampi näkemys potilaan alkoholinkäyttötottumuksista ja -sietokyvystä. Alkoholiriippuvuuteen viittaa löydös, jossa näytteen alkoholipitoisuus on yli 1,5 ilman havaittavaa humalatilaa tai 3 missä tahansa tilanteessa. Alkoholimäärityksiä voidaan hyödyntää myös erotusdiagnostiikassa akuutin alkoholimyrkytyksen ja kroonisen alkoholinkäytön välillä (kuvio 1). Päivystyspoliklinikoiden aineistoissa on todettu, että % traumapotilaista on alkoholin riskikäyttäjiä ja että veren alkoholimääritys on mittari, jonka tulos on suoraan verrannollinen pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön jo kynnysarvosta 0 alkaen (3). Alkoholimääritysten haittapuoli on, että käyttö tietenkin rajoittuu niihin tilanteisiin, jolloin alkoholia vielä on veressä. Alkoholipitoisuuden TAULUKKO 1. kuvio 1. Alkoholin riskikäytön osoitukseen sopivia laboratoriokokeita. Tutkimus Lyhenne Näyte Ominaisuuksia Etanoli EtOH Veri Virtsa Uloshengitysilma Etyyliglukuronidi EtG Virtsa Seerumi Likvori Lasiainen Desialotransferriini CDT Seerumi Likvori Punasolujen keskitilavuus Glutamyylitransferaasi Alaniiniaminotransferaasi Käyttö rajoittuu tilanteisiin, joissa alkoholia on vielä veressä. Sopii päivystysolosuhteisiin. Alkoholin spesifinen aineenvaihduntatuote, jota on käytetty myös oikeuslääketieteellisissä sovelluksissa. Mitattavissa useiden vuorokausien aikana alkoholin jo poistuttua elimistöstä. Kroonisen alkoholinkäytön mittari. Normalisoitumisaika 2 3 viikkoa. Herkkyys %. Voidaan yhdistää GT:n kanssa (GT CDT) herkkyyden parantamiseksi. MCV Kokoveri Tulostuu perusverenkuvassa. Suurempi herkkyys alkoholi maksasairaudessa. Useita epäspesifisyyslähteitä. Normalisoitumisaika 2 4 kuukautta. Herkkyys %. GT Seerumi/plasma Herkkä alkoholinkäytön ja maksasairauden mittari. Myös oksidatiivisen stressin indikaattori. Useita epäspesifisyyslähteitä. Normalisoitumisaika 2 3 viikkoa. ALAT Seerumi/plasma Sopii maksasairauksien seulontaan. Herkkä myös ylipainon vaikutuksille. Alkoholimaksasairauden diagnostisen selvittelyn vaiheet. Epäily alkoholimaksasairaudesta Kliiniset oireet Anamneesi, spesifiset kyselytekniikat Poikkeava laboratoriolöydös: GT, ALAT, MCV, ferritiini, uraatti, IgA Muiden syiden poissulku Ylipaino Virushepatiitit Autoimmuunihepatiiti Hemokromatoosi Alkoholinkäytön laboratoriomittarit Akuutti käyttö: etanoli, etyyliglukuronidi Krooninen käyttö: CDT, GT CDT Maksasairauden vaikeusastearvio Maksaentsyymit, verenkuva Albumiini, bilirubiini Fibroosimarkkerit Kuvantamislöydökset Histologia Seuranta Alkoholinkäytön indikaattorit Maksastatuksen ja fibroosin indikaattorit Histologia Neuvonta ja ohjaus 1886
3 tieteessä 6 Nissinen AE, Mäkelä SM, Vuoristo JT ym. Immunological detection of in vitro formed phosphatidylethanol--an alcohol biomarker--with monoclonal antibodies. Alcohol Clin Exp Res 2008;32: Rainio J, Kultti J, Kangastupa P ym. Immunoassay for ethyl glucuronide in vitreous humor: a new tool for postmortem diagnostics of alcohol use. Forensic Sci Int 2013;226: Beck O, Helander A. 5-hydroxytryptophol as a marker for recent alcohol intake. Addiction 2003;98 Suppl 2: Dey A, Cederbaum AI. Alcohol and oxidative liver injury. Hepatology 2006;43:S63 S Lanca AJ, Israel Y. Histochemical demonstration of sinusoidal gamma-glutamyltransferase activity by substrate protection fixation: comparative studies in rat and guinea pig liver. Hepatology 1991;14: Tynjälä J, Kangastupa P, Laatikainen T, Aalto M, Niemelä O. Effect of age and gender on the relationship between alcohol consumption and serum GGT: time to recalibrate goals for normal ranges. Alcohol Alcohol 2012;47: Hart CL, Morrison DS, Batty GD, Mitchell RJ, Davey SG. Effect of body mass index and alcohol consumption on liver disease: analysis of data from two prospective cohort studies. BMJ 2010;340:c Alatalo PI, Koivisto HM, Hietala JP, Puukka KS, Bloigu R, Niemelä OJ. Effect of moderate alcohol consumption on liver enzymes increases with increasing body mass index. Am J Clin Nutr 2008;88: Danielsson J, Kangastupa P, Laatikainen T, Aalto M, Niemelä O. Dose- and gender-dependent interactions between coffee consumption and serum GGT activity in alcohol consumers. Alcohol Alcohol 2013;48: Freedman ND, Park Y, Abnet CC, Hollenbeck AR, Sinha R. Association of coffee drinking with total and cause-specific mortality. N Engl J Med 2012;366: Ruttmann E, Brant LJ, Concin H, Diem G, Rapp K, Ulmer H. Gamma-glutamyltransferase as a risk factor for cardiovascular disease mortality: an epidemiological investigation in a cohort of 163,944 Austrian adults. Circulation 2005;112: Niemelä O, Alatalo P. Mitä maksaentsyymit kertovat kansan terveydestä? Suom Lääkäril 2010;65: Hietala J, Koivisto H, Anttila P, Niemelä O. Comparison of the combined marker GGT-CDT and the conventional laboratory markers of alcohol abuse in heavy drinkers, moderate drinkers and abstainers. Alcohol Alcohol 2006;41: Karvonen AL. Lievästi suurentuneet maksaentsyymit diagnostisena ongelmana. Suom Lääkäril 2007;62: tyypillinen eliminaatioaika on noin 0,14 tunnissa, mutta tottuneella käyttäjällä se voi olla paljon nopeampaa, jopa yli 0,2 tunnissa. Viime vuosina on kehitetty uusia menetelmiä, joilla pystytään mittaamaan alkoholin aineenvaihduntatuotteita. Ne pysyvät verenkierrossa tai kudoksissa vielä senkin jälkeen, kun alkoholi on jo metaboloitunut elimistöstä (4,5,6). Etyyliglukuronidi on etanolin ei-oksidatiivisen metabolian tuote, joka syntyy glukuronidaation kautta maksassa, ja sitä voidaan mitata esimerkiksi virtsasta tai seerumista (taulukko 1). Määritystä on käytetty mm. post-mortem-analytiikassa alkoholinkäytön osoitukseen lasiaisnesteestä. Tämän määrityksen käytännön ongelmana ovat olleet suhteellisen vaativat ja aikaa vievät nestekromatografiset ja massaspektrometriset analyysitekniikat. Nykyään on kuitenkin jo olemassa immunologisiin tekniikoihin perustuvia menetelmiä, joilla etyyliglukuronidimäärityksiä voidaan tehdä myös tavallisissa sairaalalaboratorioissa (7). Etyyliglukuronidi soveltuu hyvin käytettäväksi esimerkiksi alkoholistien hoitomyöntyvyyden seurannassa ja tarvittaessa myös perusterveydenhuollon seulonnoissa (4). 5-hydroksitryptofoli (5-HTOL) ja 5-hydroksiindoli-3-etikkahappo (5-HIAA) ovat serotoniinin aineenvaihduntatuotteita, joiden pitoisuudet virtsassa suurenevat herkästi alkoholin riskikäytön seurauksena (8). Määrityksiä on käytetty mm. alkoholistien seurannassa relapsien osoittamiseen. Myös fosfatidyylietanolia (6) ja alkoholin ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen, asetaldehydin, proteiinisidoksia ja niihin kohdistuvia IgA-luokan immuunivasteita (5) on pystytty mittaamaan alkoholin riskikäyttäjiltä, mutta toistaiseksi nämä määritykset eivät ole rutiinimaisessa käytössä. Desialotransferriini (CDT) Desialotransferriini (CDT, niukkahiilihydraattinen transferriini) on kohtuullisen spesifinen alkoholin kroonisen riskikäytön mittari (5). Kun normaalisti suurin osa elimistön transferriinistä on muodossa, jossa on neljä sialihappo-osaa (tetrasialotransferriini), runsaan alkoholinkäytön seurauksena syntyy transferriinin muotoja, joissa sialihappo-osia on vain 0 2 (a-, mono- ja disialotransferriini). Näitä kutsutaan yhteisnimellä desialotransferriini (CDT). CDT-määrityksissä desialofraktioiden osuus ilmoitetaan prosentteina kokonaistransferriinistä, ja normaaleina pidetään arvoja alle 2,5 %. Tavallisimmin transferriinin isomuotoja mitataan immunologisilla tekniikoilla. Joissain laboratorioissa käytössä olevilla HPLC-menetelmillä voidaan saada hyödyllistä lisätietoa transferriinimuotojen kokonaisjakaumasta silloin, kun immunologisen menetelmän antama tulos herättää epäilyn väärästä positiivisesta tuloksesta tai tulos on ristiriidassa kliinisten havaintojen kanssa ja positiivisella tuloksella on erityisiä sosiaalisia tai oikeudellisia seurauksia. On kuitenkin harvinaista, että CDT-pitoisuus olisi suurentunut muusta syystä kuin juuri alkoholin liikakäytöstä johtuen. CDT-tutkimus on alkoholin riskikäytön osoituskeinona melko epäherkkä, eikä näin ollen sovellu kovin hyvin sen seulontaan. CDT-tason kohoamiseen tarvitaan pitkä aikainen (viikkojen kuukausien) runsas alkoholinkäyttö. Seurantatutkimuksissa on kuitenkin todettu, että CDT osoittaa herkästi repsahdukset, jos henkilön ongelma on jo vaikean alkoholiriippuvuuden tai alkoholismin asteella. Tällöin CDT-taso nousee herkimmin, ja noin 30 %:n nousu tai lasku viittaa yleensä huomattavaan muutokseen alkoholin kulutuksessa. Maksapotilaiden tutkimisessa CDT-määritysten yksi käytännöllinen etu on se, että potilaan ei-alkoholiperäinen maksasairaus tai lääkitykset eivät heijastu tuloksiin yhtä herkästi kuin esimerkiksi maksaentsyymeihin. CDT:tä voidaan käyttää myös esimerkiksi arvioitaessa leikkauspotilaiden alkoholivieroitusoireiden riskiä tai erottamaan paitsi maksakudosvaurion myös haimatulehduksen alkoholiperäinen ja ei-alkoholiperäinen etiologia. Glutamyylitransferaasi (GT) Glutamyylitransferaasi (GT) on elimistön vierasainemetaboliassa tärkeä entsyymi, joka osallistuu maksassa kysteiinin ja glutationin metaboliaan ja säätelee näin myös solujen hapetuspelkistystilaa. Alkoholin riskikäyttö lisää sekä glutationin kulutusta että GT-aktiivisuutta, mikä liittyy elimistön suojamekanismien aktivoitumiseen ja epätasapainoon elimistön hapetuspelkistystilassa, eli ns. oksidatiiviseen stressiin (9,10). Glutamyylitransferaasin aktiivisuus verenkierrossa alkaa lisääntyä, kun noin kolmen alkoholiannoksen määrä päivässä ylittyy (11). Aktiivisuuden lisäys voi toki johtua myös muis 1887
4 katsaus 20 Goessling W, Massaro JM, Vasan RS, D Agostino Sr. RB, Ellison RC, Fox CS. Aminotransferase levels and 20-year risk of metabolic syndrome, diabetes, and cardiovascular disease. Gastroenterology 2008;135: , Kim WR, Flamm SL, Di Bisceglie AM, Bodenheimer HC. Serum activity of alanine aminotransferase (ALT) as an indicator of health and disease. Hepatology 2008;47: Lee TH, Kim WR, Benson JT, Therneau TM, Melton LJ3. Serum amino transferase activity and mortality risk in a United States community. Hepatology 2008;47: Alatalo P, Koivisto H, Kultti J, Bloigu R, Niemelä O. Evaluation of reference intervals for biomarkers sensitive to alcohol consumption, excess body weight and oxidative stress. Scand J Clin Lab Invest 2010;70: Poynard T, Munteanu M, Deckmyn O ym. Validation of liver fibrosis biomarker (FibroTest) for assessing liver fibrosis progression: proof of concept and first application in a large population. J Hepatol 2012;57: Parkes J, Roderick P, Harris S ym. Enhanced liver fibrosis test can predict clinical outcomes in patients with chronic liver disease. Gut 2010;59: Sheron N, Moore M, Ansett S, Parsons C, Bateman A. Developing a traffic light test with potential for rational early diagnosis of liver fibrosis and cirrhosis in the community. Br J Gen Pract 2012;62:e616 e624. sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Onni Niemelä: Ei sidonnaisuuksia. ta syistä, kuten ylipainosta, diabeteksesta, lääkkeiden käytöstä tai korkeasta iästä. Iän myötä myös herkkyys GT-tason nousulle alkoholin vaikutuksesta lisääntyy siten, että yli 40-vuotiailla sen taso nousee pienemmillä alkoholiannoksilla kuin nuorilla (11). Myös lihavuus ja alkoholi yhdessä lisäävät toistensa vaikutuksia niin maksasairauden riskiin (12) kuin seerumin GTtasoonkin (13). Toisaalta esimerkiksi kahvinjuonnilla on seerumin GT-arvoja pienentävä (14) ja mahdollisesti maksasairauksilta suojaava (15) vaikutus. GT-entsyymillä voi maksasairauksien ja alkoholin riskikäytön seulonnan lisäksi olla myös laajempaa käyttöä elimistön oksidatiivisen stressin indikaattorina. Muutokset GT-arvoissa voivat ennustaa mm. kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin (16). GT:n kliinistä käyttöä terveydentilan arvioinnissa haittaa kuitenkin se, että iän, ylipainon, alkoholinkäytön ja muiden elintapojen vaikutuksia ei ole pystytty riittävästi kontrolloimaan määritettäessä entsyymin normaaliarvoja. Tämä näkökulma tulisi ulottaa myös laajemmin alkoholin riskikulutuksen rajojen määrittelyyn Käypä hoito -suosituksissa. Viime vuosina GT:n viitevälin yläraja on noussut nopeasti, koska normaaliksi on alettu hyväksyä jatkuvasti pahenevaa maksan metabolista rasitustilaa, joka johtuu suurelta osin väestön lisääntyneestä alkoholinkulutuksesta ja ylipainosta (17). Esimerkiksi keski-ikäisten miesten GT:n viitearvon yläraja Suomessa on kaksinkertaistunut runsaan 20:n viime vuoden aikana. Terveiden normaalipainoisten alkoholia käyttämättömien henkilöiden GT-arvojen pitäisi oikeastaan olla miehillä alle 60 U/l ja naisilla alle 50 U/l, mutta tällä hetkellä hyväksytään normaaliksi jopa 115 U/l. GT-aktiivisuudesta ja CDT-tuloksesta voidaan matemaattisesti muotoilla yhdistelmä [0,8 ln(gt) + 1,3 ln(cdt)], joka on varsin herkkä ja myös spesifinen alkoholin liikakäytön mittari. Tämän yhdistelmätestin (GT CDT) arvot ovat alkoholisteilla selvästi useammin suurentuneet kuin erikseen mitatut GT- tai CDT-arvot (18). Arvot suurenevat jo, kun alkoholinkulutus pitkällä aikavälillä ylittää 40 grammaa (3 4 annosta) päivässä, ja korreloivat edellisen kuukauden kulutuksen määrään paremmin kuin GT tai CDT yksinään. Yhdistelmätutkimusta voi käyttää myös seurantaan, sillä raittiina pysyvillä arvot pienenevät systemaattisesti keskimääräisen normalisoitumisajan ollessa 2 3 viikkoa. GT CDT-yhdistelmä onkin tällä hetkellä käytössä monissa rutiinimaisia tutkimuksia tekevissä sairaalalaboratorioissa. Aminotransferaasientsyymit (ASAT ja ALAT) Seerumin aminotransferaasien (alaniiniaminotransferaasi, ALAT ja aspartaattiaminotransferaasi, ASAT) määritykset ovat maksasairauksien selvittelyn perustyökaluja (19). Vaikka molempia käytetään, jälkimmäisen tuottamaa lisäarvoa maksasairauksien rutiiniselvittelyssä pidetään Suomessa nykyään vähäisenä. ALAT on maksaspesifisempi kuin ASAT, jonka aktiivisuus verenkierrossa voi lisääntyä myös esimerkiksi lihasvaurion tai sydäninfarktin seurauksena. Suurentuneista ALAT-arvoista jopa 70 %:n on tällä hetkellä arvioitu liittyvän lihavuuteen. Ylipainosta aiheutuva maksasairaus on histologisesti samankaltainen kuin alkoholista aiheutuva ja voi vaihdella rasvamaksasta maksasolutulehdukseen ja kirroosiin. Usein näiden muutosten varhaisvaiheiden ainoita kliinisiä merkkejä ovat lievä tai kohtalainen maksaentsyymiarvojen suurentuminen, mutta histologisia poikkeamia maksakudoksessa saatetaan todeta myös normaalien aminotransferaasiaktiivisuuksien yhteydessä (19). Hiljattain on myös saatu näyttöä, että suurentuneilla ALAT-arvoilla on merkitystä myös yleisemmin terveydentilan indikaattorina ja ennustearvoa esimerkiksi diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän kehittymisessä (20,21,22). Ylipainon ja alkoholinkulutuksen tarkempi huomioon ottaminen viitearvoissa laskisi myös ALATin nykyisin hyväksytyn viitearvon ylärajan miehillä 70 U/l:sta 50 U/l:aan (23). Viitearvon ylärajan asettelu on tärkeää, koska aminotransferaasiarvojen kerrannaisia on totuttu käyttämään päätöksentekorajoina biopsiaharkinnassa. Oikein asetetuilla päätöksentekorajoilla maksaongelmat voitaisiin tunnistaa aikaisemmin, saada merkittävää hyötyä potilaan seurantaan ja toteuttaa yksilöllistä ohjausta mahdollisten terveydelle haitallisten elintapojen korjaamiseksi. Esimerkiksi täysraittiuden kokeilu, painonpudotus ja samanaikainen GTja ALAT-arvojen seuranta ovat hyviä keinoja haittojen ehkäisyssä (17,19). Invasiivisempia jatkotut kimuksia on syytä harkita, jos elintapo 1888
5 tieteessä Jopa 15 % aikuisista käyttää alkoholia niin paljon, että se muodostaa terveysriskin. jen muutos epäonnistuu tai ALAT-arvot eivät korjaannu. Muutokset verenkuvassa Punasolujen suurentunut keskitilavuus (makrosytoosi) on tyypillinen pitkäaikaisen alkoholinkäytön seuraus, joka näkyy perusverenkuvassa. Alkoholi on tavallisin taustatekijä, kun punasolujen keskitilavuus (MCV) on suuri, vaikka potilaalla ei ole anemiaa. Perifeerisen veren morfologiassa alkoholisteilla nähdään tyypillisesti pyöreitä makrosyyttejä ja myös MCH-arvo voi olla suurentunut. MCV-tason kohoamisen muita syitä voivat olla B 12 -vitamiinin ja foolihapon puute, maksaviat, vaikeat hematologiset sairaudet, hypotyreoosi, retikulosytoosi ja tupakointi. Punasolujen keskitilavuuden normalisoitumisaika on pitkä, useita kuukausia. Veren trombosyyttitason lasku (< ) on tavallinen löydös, jota esiintyy noin joka kolmannella alkoholistilla. Raittiuden myötä tromboosyytit alkavat normalisoitua 2 5 päivässä ja tilanne voi kääntyä myös ohimeneväksi trombosytoosiksi. Matala trombosyyttitaso yhdistyneenä maksaentsyymien lisääntymiseen ja mahdollisesti suurentunut ASAT/ALAT-suhde voi myös olla alkoholimaksasairauden varhainen oire, mitä ei kannata jättää huomiotta. Muita alkoholiin reagoivia laboratoriokokeita HDL-kolesterolipitoisuus suurenee usein jo säännöllisen kohtuullisen alkoholinkäytön (3 5 annosta/päivä) aikana ja pienenee viikossa, kun pysyy raittiina. Runsas tilapäinenkin alkoholinkäyttö kohottaa myös triglyseriditasoja. Uraatti ja ferritiini ovat usein suurentuneet alkoholin riskikäyttäjillä. Seerumin IgA on suurentunut kroonisessa alkoholimaksavauriossa, ja kasvanut IgA/IgG-suhde viittaa myös siihen, että maksasairauden taustalla on nimenomaan alkoholin käyttö. Vaikeassa alkoholimaksavauriossa plasman albumiini- ja erilaisten hyytymistekijöiden tasot laskevat ja bilirubiinitaso nousee korreloiden potilaan huonoon ennusteeseen. Fibroosin ja kirroosin kehittymisen mittarit Maksavaurion edetessä pitkälle maksaan kertyy ylimääräistä sidekudosta, fibroosia. Jos tilanne pahenee edelleen, sidekudoksen muodostamat septat ympäröivät lopulta tervettä maksakudosta joka puolelta. Lopputuloksena on kovettunut (kirroottinen) ja arpeutunut maksa. Fibroosin kehittyminen on potilaan ennusteen kannalta ratkaisevaa, ja tämän takia sen arviointiin tarvittaisiin parempia mittareita. Pääsääntöisesti fibroosi tai kirroosi voidaan todeta vain maksabiopsialla. Fibroosin kehittymisen (fibrogeneesin), fibroosiriskin ja sidekudosproteiinien aineenvaihdunnan arvioimiseksi on myös laboratoriomittareita, joista eniten käytetyt ovat seerumin prokollageeni III:n aminoterminaalisen propeptidin (PIIINP) ja hyaluronihapon mittaukset. Suurentuneet arvot viittaavat sidekudosmetabolian aktivoitumiseen, ja pysyvästi suurentuneet arvot ovat suoraan verrannollisia potilaan huonoon ennusteeseen. Yksittäisten sidekudospeptidien muutokset verenkierrossa ovat herkkiä myös maksasolutulehdukselle ja sen aktiivisuuden muutoksille, mikä haittaa varsinaisen fibroottisen prosessin arviointia. Sen vuoksi on kehitetty myös erilaisia yhdistelmämerkkiaineita, jotka mittaavat tarkemmin sidekudoksen synteesin ja hajoamisen välistä tasapainoa. Euroopassa eniten käytetty yhdistelmämerkkiaine on FibroTest, joka on validoitu usean eri maksasairauden diagnostisena ja prognostisena kokeena (24). ELF (enhanced liver fibrosis) on testi, joka yhdistää seerumin hyaluronihapon, PIIINP:n ja TIMPin (tissue inhibitor of matrix metalloproteinase) tulokset. Myös sillä on saavutettu tuloksia, jotka ovat suoraan verrannollisia histologisten löydösten kanssa fibroosin seurannassa (25). Äskettäin on tarjottu sellaisiakin yhdistelmiä, joihin on sidekudosaineenvaihdunnan indikaattorien ohelle otettu mukaan veren trombosyyttitaso, joka myös on ennustearvoltaan merkityksellinen maksasairauksia arvioitaessa (26) (taulukko 2). Lopuksi Liiallinen alkoholinkäyttö on yleisin maksasairauksien syy Suomessa. Alkoholietiologian löytäminen terveysongelmien taustalta on vaikeaa, koska spesifiset mittarit ovat puuttuneet ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa vallitsee epätietoisuus alkoholin riskikäytön rajaarvoista. Parhaiten riskikäyttö saadaan esiin huolellisella kliinisellä tutkimuksella, spesifisillä kyselytekniikoilla, veren alkoholin ja alkoholin 1889
6 katsaus TAULUKKO 2. Alkoholifibroosin kehittymisen mittareita. Testi Osakomponentit Ominaisuuksia FibroTest ELF Traffic light test, liikennevalotesti Glutamyylitransferaasi, GT Alfa-2-makroglobuliini Haptoglobiini Apo A1 Bilirubiini PIIINP Hyaluronihappo TIMP PIIINP Hyaluronihappo Trombosyytit Lasketaan matemaattisella kaavalla, jossa huomioon otetaan myös potilaan ikä ja sukupuoli. Euroopassa paljon käytetty. Lasketaan matemaattisella kaavalla. Automatisoitu sovellus rutiinilaboratorioihin olemassa. Osakomponenteissa mukana sekä sidekudoksen synteesin että hajoamisen indikaattoreita. Sidekudoskomponenttien lisäksi mallissa mukana veren trombosyyttitaso. Riskimäärittelyn kolme luokkaa: vihreä, keltainen ja punainen ( liikennevalot ). spesifisten metaboliatuotteiden, kuten etyyliglukuronidin, mittauksilla. Kroonisen alkoholinkäytön mittarina voidaan käyttää CDT-määritystä. Monesti terveydelle haitallinen alkoholin käyttö paljastuu sattumalta jotain muuta tarkoitusta varten otetun laboratoriokokeen kautta. Maksasairauksien erotusdiagnostiikassa lihavuudesta johtuva maksan toiminnan häiriintyminen on tavallisin ei-alkoholiperäinen etiologia. Spesifisillä virusserologisilla ja geneettisillä testeillä saadaan poissuljetuksi virushepatiitit ja hemokromatoosi. Kohdennetulla alkoholin riski kulutuksen sekä maksasairauden ja sen vaikeusasteen mittarien käytöllä voidaan lisätä potilaan hoitomyöntyvyyttä ja myös motivoida vähentämään alkoholinkäyttöä. Alkoholimerkkiaineiden ja maksaentsyymien mittauksia kannattaa hyödyntää sekä potilaan neuvonnassa että seurannassa. Sukupuoli, ikä, mahdollinen ylipaino ja muut elintavat vaikuttavat kudosten herkkyyteen alkoholin haitallisille vaikutuksille. Alkoholin riskikäytöstä johtuva maksan toiminnan häiriintyminen saadaan ensi vaiheessa selville mittaamalla maksaentsyymejä, mutta näillä ei voida kuitenkaan ennustaa, kehittyykö potilaalle kirroosi vai ei. Maksaentsyymien varhaisvaiheen muutoksilla voi olla merkitystä myös laajemmin, kun arvioidaan potilaan riskiä sairastua liitännäissairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin tai metaboliseen oireyhtymään sekä diabetekseen. Mittarien tehokkaampaan hyödyntämiseen terveydenhuollossa tarvittaisiin kuitenkin nykyistä tarkemmin määritellyt viitearvot. Uusia laboratoriokokeiden yhdistelmiä on kehitetty myös arvioimaan, onko maksavaurio etenemässä fibroosin ja kirroosin suuntaan. n English summary > in english Indicators of harmful ethanol intake 1890
7 tieteessä english summary Onni Niemelä M.D., Professor Seinäjoki Central Hospital and University of Tampere Department of Laboratory Medicine and Medical Research Unit Indicators of harmful ethanol intake Excessive alcohol intake is the main cause of liver disease in Finland. The specific role of alcohol intake in liver problems has, however, been difficult to assess due to the lack of alcohol-specific biomarkers and inconsistencies regarding the definitions of the amounts of alcohol considered as harmful alcohol intake. Currently the most specific techniques for detecting alcohol abuse are measurements of blood alcohol and its metabolites, such as ethyl glucuronide, as combined with a careful clinical examination and specific questionnaires. Measurements of carbohydrate-deficient transferrin (CDT) provide a specific tool for assessing chronic alcohol intake. The data obtained from measurements of alcohol markers and liver enzymes should be more systematically used in the assessment and follow-up of alcohol-consuming patients. Age, sex, presence or absence of obesity, and lifestyle are major factors determining the sensitivity of the liver towards the metabolic burden induced by alcohol. Although conventional liver enzymes (GT, ALT) are useful screening tools for detecting abnormal liver function, they are of limited value in predicting the development of fibrosis, a major determinant of patient prognosis. Changes in liver enzymes may, however, also provide additional information which seems to have prognostic value in assessing comorbidity due to cardiovascular disease, metabolic syndrome or diabetes. In order to further improve the clinical usefulness of liver enzyme measurements we would need more precise definitions for the normal ranges of such markers based on populations of normal-weight abstainers. New markers which specifically address the development of fibrosis and cirrhosis have also been developed and validated in a wide variety of liver diseases. 1890a
Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla. Onni Niemelä
Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla Onni Niemelä EPSHP Seinäjoki 7.9.2009 Tausta Jo 12 % aikuisväestöstä kuluttaa alkoholia niin paljon, että terveyshaittoja aiheuttavat rajat
LisätiedotLaboratoriomarkkereiden käyttö alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa. FT Johanna Hietala 6.9.2007
Laboratoriomarkkereiden käyttö alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa FT Johanna Hietala 6.9.2007 Alkoholi suomalaisessa yhteiskunnassa Alkoholi on kansanterveydellinen uhka Arviolta 15 30 %:lla kaikista
LisätiedotMaksakokeiden viiterajat
Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotMaksaentsyymit eripainoisilla alkoholin käyttäjillä
Maksaentsyymit eripainoisilla alkoholin käyttäjillä Päivikki Kangastupa (o.s. Alatalo) 6.9.12 Väitöstutkimus Tiivistelmä PÄLY:n sivuilta: Esityksessä käsitellään alkoholinkulutuksen (painottaen kohtuukulutusta)
LisätiedotAlkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017
Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholin ongelmakäytön toteaminen Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotAlkoholisairauksien tutkiminen laboratoriokokein
Katsaus Johanna Hietala, Heidi Koivisto, Katri Puukka ja Onni Niemelä Alkoholisairauksien tutkiminen laboratoriokokein Alkoholin suurkulutus on yksi suurimmista kansanterveytemme uhkista. Siksi tarvitaan
LisätiedotALKOHOLISAIRAUKSIEN LABORATORIO-MERKKIAINEET
ALKOHOLISAIRAUKSIEN LABORATORIO-MERKKIAINEET Päivi Lakkisto, LT, EL Vs. kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 SUURKULUTUS NAISET > 1-2 annosta päivässä MIEHET
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotAlkoholin suurkäytön merkkiaineista
Alkoholin suurkäytön merkkiaineista Alkoholin suurkäytön merkkiaineista Alkoholin suurkäytön toteaminen perustuu henkilön anamneesiin, suunnattuun kyselyyn, kliiniseen tutkimukseen ja osin laboratoriotutkimuksiin.
LisätiedotValdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset
LisätiedotPOIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA
POIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA SIDONNAISUUDET Ei tämän luennon kannalta merkittäviä sidonnaisuuksia Poikkeavat maksa-arvot
LisätiedotALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.
ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.2010 ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA Lähde: THL ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotPäihteiden käytön laboratoriomerkkiaineet. Päivi Lakkisto, LT, dos. Kliininen opettaja Kliininen kemia ja hematologia Syksy 2014
Päihteiden käytön laboratoriomerkkiaineet Päivi Lakkisto, LT, dos. Kliininen opettaja Kliininen kemia ja hematologia Syksy 2014 Suurkulutus NAISET MIEHET > 1-2 annosta päivässä > 3 annosta päivässä (yksi
LisätiedotDesialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla
Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotMaksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009
Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)
LisätiedotMilloin alkoholi aiheuttaa työkyvyttömyyden?
Tieteessä kättä pidempää Mauri Aalto LT, prosessori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja THL mauri.aalto@uta.fi Tiina Kaarne LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri
LisätiedotPÄIHTEIDEN KÄYTÖN LABORATORIOMERKKIAINEET. Anna Lempiäinen, kl. op. Kliinisen kemian yksikkö, HY ja HUSLAB Syksy 2013
PÄIHTEIDEN KÄYTÖN LABORATORIOMERKKIAINEET Anna Lempiäinen, kl. op. Kliinisen kemian yksikkö, HY ja HUSLAB Syksy 2013 SUURKULUTUS NAISET MIEHET > 1-2 annosta päivässä > 3 annosta päivässä (yksi annos= lasillinen
LisätiedotMitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotTarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T073/A16/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN INSTITUUTTI FINNISH INSTITUTE FOR VERIFICATION OF THE
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotIkäihmisten päihdetyö Marika Liehu
Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö
LisätiedotHbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija
HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l
LisätiedotAlkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin
Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö
LisätiedotOrientaatio harjoitteluun miksi?
Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn
LisätiedotMETELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005
METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten
LisätiedotSuomalaiset vahvuudet
Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotKeskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä
Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011 Kaija Seppä LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, alkoholisairauksien
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotHannu Alho, professori, Helsingin yliopisto
PÄIHDELÄÄKETIEDE / ALKOHOLISAIRAUDET RUORA2017 Alkoholiriippuvuuden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Hannu Alho, professori, Helsingin yliopisto hannu.alho@helsinki.fi Päihdelääketieteen kurssi, 13.12.2017
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotLaboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla
Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri Analyysijärjestelmien valmistaja vastaa myös viitearvojen
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotAiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotAlkoholin kulutuksen kasvu lisää maksasairauksien riskiä
Katsaus Kalle Jokelainen dosentti HUS, Meilahden sairaala, gastroenterologian klinikka kalle.jokelainen@hus.fi Alkoholin kulutuksen kasvu lisää maksasairauksien riskiä Alkoholin kulutus Suomessa on noin
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotMiten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.
LisätiedotSuurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.
Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotTerve 1: Terveyden perusteet. Luku 10: Alkoholi
Terve 1: Terveyden perusteet Luku 10: Alkoholi Alkoholi suomalaisten yleisin päihde päihdyttävä aine etanoli eli etyylialkoholi vaikuttaa keskushermostoon alkoholipitoisuus tilavuusprosentti = kuinka monta
LisätiedotLIITE III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen olennaisiin osiin
HUOM! LIITE III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen olennaisiin osiin Kansallisten viranomaisten on mahdollisesti jälkeenpäin päivitettävä valmisteyhteenvedot ja pakkausselosteet tarpeen
LisätiedotAlkoholihaittoja vähentämässä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor
Alkoholihaittoja vähentämässä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor Alkoholijuomien kulutuksen rakenne juomaryhmittäin 100 %:n alkoholina vuosina 1960 2006 100 % 80 60 40 20 Mallasjuomat
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotSPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET
SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET Kirsi Timonen, ylilääkäri, Kliininen fysiologia ja isotooppitutkimukset, Sairaalafysiologian yksikkö, ksshp TYÖRYHMÄ, MOODI 2015 Anssi Sovijärvi (pj) Annette
LisätiedotLähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä
LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotVÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle
1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä
LisätiedotMitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?
Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotMITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA?
MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? JUOMATAVALLA ON MERKITYSTÄ Suomessa viitataan usein eurooppalaiseen juomatapaan, kun puhutaan suomalaisesta alkoholikulttuurista ja sen muutoksesta.
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotAlkoholia, terveydeksi?
Alkoholia, terveydeksi? Hannu Alho, Ph.D., M.D. Professor of Addiction Medicine, University of Helsinki Research Professor, National institute of Public Health* Chief Physician, Unit of Substance Abuse,
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotPäihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012
Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
Lisätiedotetiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja
Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotNuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin
Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset
LisätiedotHoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen
Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta
Liikkumattomuuden hinta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus Meijän polku Alkupamaus 12.9.2017 LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Agenda 1. Miksi
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotEBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB
EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,
LisätiedotValmiita koulutuspaketteja
Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi
LisätiedotLiikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?
Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkkeelle Ikääntyvästä siirryttäessä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Sari Stenholm TtT, Dos, Akatemiatutkija Sari Stenholm TtT,
LisätiedotMitä uutta koululaisten kasvun seurannasta
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
Lisätiedot