Joskus vois muuttaa omaankin kotiin Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joskus vois muuttaa omaankin kotiin Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti"

Transkriptio

1

2 Joskus vois muuttaa omaankin kotiin Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti Janakkalassa Paula Suonpää Aspa-kartoituksia 2/2014 ISBN (sid.) ISBN (pdf) ISSN X (painettu) ISSN (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy Etukansi, Vili Ohra-aho: Poika, jolla on viisi kättä, joissa on mattopiiska, matto, partakone, puhelin ja kynä Valokuvat: Paula Suonpää Kuvitus: Aarrekarttoja tekivät Unelmakoti-työpajaan osallistuneet Janakkalasta

3

4 Tiivistelmä Joskus vois muuttaa omaankin kotiin, Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarve-projekti Janakkalassa Tekijä: Paula Suonpää, Aspa-säätiö Vuosi: 2014 Janakkalan Tarve-projektin tavoitteena oli selvittää kunnan vammaistyön valitsemien 20 kehitysvammaisen janakkalalaisen asumisen palvelutarpeet ja toiveet haastattelujen avulla. Lisäksi kerättiin tietoa kehitysvammaisten henkilöiden asumisen unelmista sekä haastattelujen yhteydessä että Unelmakoti-työpajassa. Lisäksi projektin tavoitteena oli kuvata Janakkalan kunnan itse tuottamat ja ostopalveluna hankkimat asumisen palvelut sekä asumista tukevat muut palvelut. Kartoituksen tuloksia ja kirjattuja toimenpidesuosituksia on tarkoitus hyödyntää Janakkalan kunnan vammaispalveluiden kehittämisessä sekä haastateltujen henkilöiden yksilöllisen palvelusuunnittelun tukena. Haastattelujen tulokset edustavat rajatun ryhmän asumispalvelutarpeita. Haastatelluista suurin osa (14) asui vanhemman/vanhempiensa kanssa. Vain kuusi asui muulla tavoin. Haastattelujen perusteella esiin nousi kolme ryhmää, joilla on erilaisia asumispalvelutarpeita: 1) muuttoa suunnittelevat, 2) palveluasumisessa asuvat ja 3) vanhemman/vanhempien kanssa asumista jatkavat henkilöt. Yhteensä 12 haastateltua ilmoitti asumisen muutostarpeesta seuraavan viiden vuoden sisällä. Keskeisimpiä tuloksia ovat, että kehitysvammaiset ihmiset haluavat asua ensisijaisesti tavallisissa asunnoissa, tavallisilla asuinalueilla ja saada tarvitsemansa avun ja tukipalvelut omaan kotiin. Keskeisiä haastatteluista esiin nousseita asumisja palvelutarpeita ja sen myötä toimenpidesuosituksiksi muotoutuneita asiakokonaisuuksia olivat asumisen vaihtoehtojen järjestäminen tavallisesta asuntokannasta, yksilöllisten kotiin vietävien palveluiden kehittäminen, toimivan asumis- ja muuttovalmennuksen mallin kehittäminen osaksi kunnan vammaispalveluja ja mielekkään vapaa-ajan, harrastusten sekä yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollistaminen kehitysvammaisille palvelunkäyttäjille.

5 Sisältö Tiivistelmä...3 Sisältö Johdanto Janakkalan kunta ja vammaistyön kokonaisuus Janakkalan Tarve-projektin tausta ja tavoitteet 10 2 Asumisen palveluihin liittyvää lainsäädäntöä Suomen perustuslaki Sosiaalihuoltolaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki 15 3 Ihmisoikeussopimukset ja vammaispoliittiset ohjelmat YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista Suomen vammaispolitiikka 19 4 Asumisen ja palvelujen kehittäminen ja laatusuositukset Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositus (STM ja Kuntaliitto) Asuntojen rakentamisen laatusuositukset (KVANK) Yksilöllisen tuen laatukriteerit (KVANK) Uusien asuntojen rahoitusavustukset (ARA ja RAY) Me itse ry:n asumispoliittinen julkilausuma 28 5 Asumisen ja asumista tukevien palveluiden järjestäminen Palvelusuunnitteluun liittyvät käsitteet Palveluiden toteutukseen liittyvät käsitteet 34 4

6 6 Kehitysvammaisten janakkalalaisten asumista tukevat palvelut Janakkalan kunnan tuottamat asumisen palvelut Yksityiset asumispalvelutuottajat Janakkalassa Muilta paikkakunnilta ostetut asumispalvelut kehitysvammaisille Asumista ja arkea tukevat muut palvelut Janakkalassa 55 7 Tarve-projektin tulokset Tarve-projektin toteutus Avun/tuen tarpeiden luokittelua Haastateltujen taustatiedot Haastateltujen avun/tuen tarpeet päivittäisissä toiminnoissa Haastateltujen käytössä olevat asumista tukevat palvelut Haastateltujen asumispalvelutarpeet tulevaisuudessa Asumisen unelmia ja unelmakoteja 82 8 Johtopäätöksiä Toimiva palveluohjaus palvelujen suunnittelun lähtökohtana Asumista tukevat palvelut yksilöllisten asumisratkaisujen tukena Mielekäs arki ja vapaa-aika osana hyvää elämää Lopuksi 97 9 Toimenpidesuosituksia...98 Lähteet Liitteet

7 1 Johdanto Raportin nimi Joskus vois muuttaa omaankin kotiin on lainaus erään Tarve-projektissa haastatellun palvelunkäyttäjän sanoista hänen pohtiessaan omia tulevaisuuden toiveitaan asumisen suhteen. Häneltä kysyttiin, miten hän haluaisi asua. Yksilöllisen palvelusuunnittelun ja riittävän avun ja tuen turvin myös kehitysvammainen henkilö voi toteuttaa unelmansa itsenäisestä elämästä omassa kodissaan. Vammaisten ihmisten asumisen laatusuosituksissa suositellaan huomioimaan vammaisten ihmisten asumistarpeet kuntasuunnittelussa. Janakkalan kunta ja Janakkalan Kehitysvammaisten Tuki ry halusivat lähteä selvittämään kehitysvammaisten kuntalaisten asumispalvelutarpeita Tarve-projektin avulla yhteistyössä Aspa-säätiön kanssa. Lisäksi kunnassa halutaan kehittää kehitysvammapalveluja nykyisten laatusuositusten, vammaisjulistusten ja uudistuvan lainsäädännön mukaiseksi luvulla vammaisten henkilöiden oikeuksia painottava näkökulma on siirtänyt vammaispolitiikan painopisteen toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on varmistaa vammaisten henkilöiden yhteiskunnallinen osallisuus ja yhdenvertaisuus. Sen mukaisesti yhteiskuntaa tulee kehittää niin, että kaikilla on mahdollisuudet elää ja toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Jokaisella ihmisellä on oikeus itsenäiseen elämään ja valita itse, miten, missä ja kenen kanssa asuu sekä toimia esteettömästi yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä. Myös kehitysvammaisille henkilöille nämä oikeudet on taattu lainsäädännöllä, ihmisoikeussopimuksilla sekä vammaispoliittisilla ohjelmilla. Nämä vaikuttavat yhteiskunnassa vallitseviin palvelu- ja toimintamalleihin siten, että kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus ja vaikutusmahdollisuudet voivat toteutua. Kehitysvammaisten 6

8 ihmisten asuminen ja palveluiden järjestäminen ovat nyt murrosvaiheessa, ja monia palveluita kehitetään tällä hetkellä voimakkaasti. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kehitysvammaisten asumisohjelmasta. Asumisohjelmalla toteutetaan käytännössä kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyjä linjauksia vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja itsenäisen elämän turvaamisesta. Asumisohjelman tavoitteet liittyvät myös meneillään olevaan sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistukseen ja vammaislainsäädännön uudistamiseen sekä vammaisten henkilöiden palvelujen kehittämiseen. Asumisohjelman tavoitteena on vuoteen 2015 jatkuvan ohjelmakauden aikana mahdollistaa sekä laitoksista että lapsuudenkodeista muuttaville kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen, johon kuuluu esteetön ja toimiva asunto tavallisessa asuinympäristössä sekä riittävät, yksilölliset ja tarpeenmukaiset palvelut ja tuki. Vuoden 2010 lopulla Suomen noin kehitysvammaisesta ihmisestä asui laitoksissa vielä noin 1800 ja omaisten luona asui noin kehitysvammaista henkilöä, joista noin puolet on aikuisia kehitysvammaisia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012a.) Tulevaisuudessa suurin osa heistä tulee tarvitsemaan mahdollisuudet itsenäiseen elämään. Kehitysvammaisten henkilöiden asuntotarjonnan lisäämiseksi ja asumiskustannusten hallinnan tukemiseksi ympäristöministeriö on ohjeistanut, että asumisohjelman aikana vuosina sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) että Raha-automaattiyhdistys (RAY) varautuvat osoittamaan tietyn summan kehitysvammaisten asumishankkeisiin. Asumisohjelman lähtökohtana on asuminen tavallisilla asuinalueilla. Vammaisuus sinänsä ei edellytä asumista toisten vammaisten kanssa, eikä diagnoosi johda siihen, että henkilön tulee asua tietyllä tavalla. Asuminen tulisikin yhä useammin järjestää käyttäen hyväksi tavallista asuntokantaa ja etsiä sieltä sopivia asuntoja vammaisten henkilöiden yksilöllisiin tarpeisiin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012a.) Pelkkä asunto ei kuitenkaan riitä takaamaan hyvää elämää. Sen vuoksi Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) on laatinut yksilöllisen tuen laatukriteerit, joissa halutaan nimeen omaan erottaa toisistaan 7

9 asunto ja yksilöllinen tuki. Kunkin tarpeenmukaiset kotiin vietävät tukipalvelut suunnitellaan yhdessä kehitysvammaisen henkilön kanssa. Tässä projektiraportissa käsitellään kehitysvammaisten henkilöiden asumista ja siihen liittyviä palvelutarpeita, mutta myös muita asumiseen läheisesti liittyviä palveluja. Sen lisäksi raportissa esitellään asumiseen liittyvää keskeistä lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä että kansallisia ohjelmia ja suosituksia, jotka on huomioitava kehitysvammaisten henkilöiden palveluita toteuttaessa ja kehittäessä. Raportin loppupuolella esitellään Tarve-projektin tulokset ja toimenpidesuositukset Janakkalan kunnan kehitysvammaisten palvelujen kehittämiseksi edelleen. 1.1 Janakkalan kunta ja vammaistyön kokonaisuus Janakkalan kunta sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja se kuuluu Etelä-Suomen lääniin ja Hämeenlinnan seutukuntaan. Sen naapurikuntia ovat etelässä Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki sekä pohjoisen suunnalla Hämeenlinna. Kaikki Etelä-Suomen suurimmat kaupungit ovat helposti ja nopeasti tavoitettavissa Helsinki-Tampere-moottoritien ja valtakunnan pääradan ansiosta, jotka molemmat kulkevat Janakkalan halki. Janakkalassa on suurimpien taajamien, Turengin ja Tervakosken, lisäksi 24 kylää, joissa on aktiivinen kyläyhdistys, ja ne järjestävät kyläläisille ja kylillä kulkijoille monenlaista toimintaa. Kahden suuremman taajaman olemassaolo näkyy yhteiskunnallisissa palveluissa. Kumpaankin taajamaan on luotu identtiset palvelut, joskin Tervakoskella palvelut ovat Turenkia suppeammat. Esimerkiksi varsinainen terveyskeskus vuodeosastoineen sijaitsee Turengissa, mutta terveysaseman palvelut ovat saatavilla myös Tervakoskella. Molemmissa taajamissa on vanhusten palvelukodit, kirjasto ja päivähoitopalvelut. Vain Tervakoskelta löytyy uimahalli. Kunnan ja valtion virastot sijaitsevat puolestaan vain Turengissa. Nähtäväksi jää, miten tulevien vuosien kuntaliitokset vaikuttavat palveluiden järjestämiseen, sillä vaihtoehtoina ovat ainakin yhdistyminen Riihimäkeen tai Hämeenlinnaan. Janakkalassa on asukkaita noin , joista Turengissa asuu 7350 ja Tervakoskella 4056 henkilöä. Suurimmat työnantajat Janakkalan kun- 8

10 nan lisäksi ovat Kiipulasäätiö, Valio Oy, Tervakoski Oy, Suomen Nestlé Oy sekä Kolmeks Oy. Työvoiman määrä Janakkalan kunnassa vuonna 2010 oli 8083 henkilöä ja työpaikkojen määrä (janakkala.fi 2014.) Janakkalan kunnan vammaistyön organisaatio ja palvelut ovat keskittyneet Turenkiin. Vammaistyö tarjoaa apua ja tukea vammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä kunnan omat asumispalveluyksiköt, päivätoiminta ja avotyötoiminta muodostavat työn kokonaisuuden. Vammaistyönjohtaja vastaa vammaistyön kokonaisuudesta. Vastaavat ohjaajat vastaavat asumispalveluyksiköistä ja päivätoiminnasta omina vastuualueinaan. Avotyöohjaaja ohjaa ja tukee puolestaan avotyötoiminnassa käyviä vammaisia henkilöitä ja heidän lähiohjaajiaan työpaikoilla. Lisäksi hän ohjaa kotikäynneillä asiakkaita omaan elämänhallintaan ja arjen toimintoihin liittyvissä taidoissa sekä normaalipalveluiden käytössä, järjestää asiakkailleen myös liikunnallista vapaa-ajanohjelmaa, leirejä ja vertaistapaamisia sekä toimii osa-aikaisesti myös Katajan monitoimikeskuksessa. Lisäksi Janakkalassa on kaksi palveluohjaajaa, joista toinen vastaa kehitysvammaisten palveluista. Hänen työnkuvaansa kuuluu ohjata, neuvoa ja tukea asiakkaita sekä heidän omaisiaan kuntoutuksen toteutumisessa. Palveluohjaajan vastuulla on myös asiakkaiden palvelusuunnitelmat. Asiakkailla on oikeus sosiaalihuolto- ja hallintolain nojalla saada riittävästi tietoa eri palveluvaihtoehdoista ja etuisuuksista yli organisaatiorajojen. Palveluohjauksen tarkoituksena on varmistaa, että asiakas on ymmärtänyt oikeutensa ja kykenee itse tai tarvittaessa palveluohjaajan kanssa hakemaan hänelle kuuluvat palvelut ja etuisuudet. Janakkalassa on noin 100 kehitysvammaista ihmistä, joista aikuisia kehitysvammaisia on noin 70. Janakkalan kunnan vammaistyötä on kehitetty viimeisen seitsemän vuoden aikana paljon, ja esimerkiksi laitosasuminen on saatu purettua jo vuosia sitten. Kukaan kunnan kehitysvammaisista palvelunkäyttäjistä ei asu siis enää laitoksessa. Samanaikaisesti on kehitetty vammaispalvelujen kokonaisuutta sekä laadullisesti että toiminnallisesti siten, että palvelut organisoidaan keskitetysti vammaistyöstä; näitä palveluja ovat esimerkiksi kuljetuspalvelut, omaishoidon tuki, henkilökohtainen apu, asunnon 9

11 muutostyöt ja vammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoito sekä heidän loma-ajan hoito. Aikaisemmin nämä palvelut olivat hajautettuina. Myös kunnan asumisyksiköissä on tehty palvelujen laadullista ja toiminnallista kehittämistä viime vuosina. Koko vammaispalveluissa toimitaan avoimuuden, kaikenlaisen yhteistyön ja läpinäkyvyyden hengessä. 1.2 Janakkalan Tarve-projektin tausta ja tavoitteet Janakkalan kunnan Tarve-projekti käynnistettiin kunnan ja Janakkalan Kehitysvammaisten Tuki ry:n hakemuksesta, koska kunnassa oli arvioitu tarve kehittää edelleen kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen liittyviä palveluja nykyisten laatusuositusten ja lainsäädännön velvoittamien vaatimusten mukaisiksi. Lisäksi tiedettiin, että yhä useammalla kunnan kehitysvammaisella henkilöllä saattaa olla asumisen muutostarve tulevaisuudessa. Tarve-projektilla haluttiin saada tarkempaa tietoa valitun asiakasryhmän yksilölliseen asumiseen liittyvistä tarpeista käytännön toimien tueksi. Kunnassa halutaan aidosti kuulla asiakkaiden omia näkemyksiä palvelutarpeistaan. Tarve-projektien tavoitteena on yleisesti mahdollistaa asiakkaiden vaikuttaminen omien palvelujensa suunnitteluun ja järjestämiseen sekä paikallisten palvelujen kehittämiseen. Tarve-projekteja on toteutettu Aspa-säätiössä vuodesta 2006 lähtien. 10

12 Janakkalan Tarve-projektin tavoitteena oli: 1. selvittää valitun asiakasryhmän asumiseen liittyvät palvelutarpeet henkilökohtaisilla haastatteluilla, joiden perusteella jokaiselle kirjataan henkilökohtainen palvelutarvekuvaus hyödynnettäväksi henkilökohtaisessa palvelusuunnittelussa, 2. kartoittaa asiakasryhmälle alueella tarjolla olevat palvelut ja arvioida, miten ne vastaavat asiakkaiden nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin, 3. laatia yleiset toimenpidesuositukset päätöksenteon tueksi ja paikallisten palvelujen kehittämiseksi sekä 4. tuottaa asiakasryhmän palvelutarpeita kokonaisuutena kuvaava raportti asiakkaiden, palveluiden järjestäjien, tuottajien, järjestöjen sekä poliittisten päättäjien käyttöön. 11

13 2 Asumisen palveluihin liittyvää lainsäädäntöä Monet kehitysvammaiset tarvitsevat yhteiskunnan tukitoimia. Osa tuen tarpeesta liittyy henkilön kulloiseenkin elämäntilanteeseen eikä johdu välttämättä hänen kehitysvammaisuudestaan. Tällöin hän voi saada tarvitsemansa palvelut samalla tavalla ja samoilla perusteilla kuin muutkin kansalaiset. Osa tuen tarpeesta on kuitenkin sellaisen vammaisuuden aiheuttamaa, että yleiset palvelut eivät riitä. Tällöin tarvitaan erityisjärjestelyjä, yleislakien lisäksi erityislakeja. (Kaski ym ) Vastuu vammaisten henkilöiden asumisen ja palvelujen järjestämisestä on kunnilla. Kehitysvammaisten asuminen voidaan järjestää yleisenä palveluna sosiaalihuoltolain perusteella tai erityispalveluna kehitysvammalain tai vammaispalvelulain perusteella. 2.1 Suomen perustuslaki Käynnissä olevan sosiaalihuollon palvelurakennemuutoksen ja vammaisten henkilöiden palvelujen kehittämisen keskeisenä lähtökohtana ovat perus- ja ihmisoikeudet. Suomen perustuslain (731/1999) säännöksillä turvataan ihmisarvon loukkaamattomuus ja yksilön vapaudet ja oikeudet sekä edistetään oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta tietyt perusoikeudet asettuvat muita oikeuksia keskeisempään asemaan. Perustuslain 6 :n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012a; Suomen perustuslaki 731/1999.) 12

14 Perustuslaissa suojataan samoja oikeuksia kuin kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, ja perusoikeuksia voidaan pitää ihmisoikeuksien vastineena kansallisessa oikeudessa. Perustuslain 19.1 turvaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon sekä huolenpitoon, ja 19.3 velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaalipalvelut. Riittävän palvelutason on katsottu tarkoittavan sellaista palvelutasoa, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. (Suomen perustuslaki 731/1999.)! Kehitysvammaisten asumiskysymysten kannalta keskeinen on perustuslain 19.4, jonka mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea omatoimisen asumisen järjestämistä. 2.2 Sosiaalihuoltolaki Kunta huolehtii sosiaalihuollon toteuttamisesta, ja sen on huolehdittava seuraavien sosiaalipalvelujen järjestämisestä, jotka kuuluvat kaikille kansalaisille: 1) sosiaalityö, 2) kasvatus- ja perheneuvonta, 3) kotipalvelut, 4) asumispalvelut, 5) laitoshuolto, 6) perhehoito, 7) vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta, 8) toimenpiteet elatusavun vahvistamiseksi. Lisäksi laissa säädetään kehitysvammaisten erityishuollon, vammaisuuden perusteella järjestettävien palvelujen ja tukitoimien sekä omaishoidon tuen järjestämisestä. (Sosiaalihuoltolaki 710/1982.) Tarve-projektin kannalta mielenkiinto kohdistuu asumispalvelujen järjestämiseen.! Sosiaalihuoltolain 3.22 :n ja 3.23 :n mukaan asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä, ja asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Valtioneuvoston tekemän kehitysvammaisten asumisohjelmaa koskevan periaatepäätöksen tavoitteet liittyvät meneillään olevaan sosiaa- 13

15 lihuollon lainsäädännön kokonaisuudistukseen ja vammaislainsäädännön uudistamiseen sekä vammaisten henkilöiden palvelujen kehittämiseen. Tulevassa sosiaalihuoltolaissa ja vammaislainsäädännössä turvataan asiakkaan ja häntä tukevien läheisten kuuleminen ja vahvistetaan yksilöllisten tarpeiden mukainen palvelujen toteutuminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012a.) Esityksen mukaan palvelujen ja asumisen järjestämistä tulisi tarkastella erillisinä kysymyksinä. Sosiaalihuollon näkökulmasta keskeistä olisi yksilöllisten tarpeiden mukaisten palvelujen, myös asumista tukevien palvelujen, järjestäminen. Sosiaalihuoltolakia valmistellaan nyt virkamiestyönä lausuntojen ja muun aineiston pohjalta. Laki on tarkoitus antaa eduskunnalle budjettilakina syksyllä 2014, ja se tulisi voimaan (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012c.) 2.3 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet määritellään laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) eli asiakaslaissa. Laki koskee sekä julkista että yksityistä sosiaalihuoltoa. Lain tarkoitus on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Lain mukaan asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ilman syrjintää hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan sekä yksityisyyttään kunnioittaen. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000.)! Sosiaalihuollon toteuttamisessa on otettava ensisijaisesti huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide sekä kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun syyn vuoksi pysty 14

16 osallistumaan tai vaikuttamaan palveluidensa tai muiden toimenpiteiden suunnitteluun tai toteuttamiseen, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa. (Emt.) Asiakaslain määräykset ovat erityisen velvoittavia silloin, kun asiakkaana on henkilö, jolla on kehitysvamma. Palvelusuunnitelman neuvotteleminen pelkästään asiakkaan omaisen tai läheisen kanssa tulee kyseeseen kuitenkin vain hyvin harvoin ja ainoastaan silloin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Silloinkin, kun kyseessä on hyvin vaikeasti kehitysvammainen henkilö, on aina ensin pyrittävä esimerkiksi puhetta tukevilla tai korvaavilla kommunikointikeinoilla selvittämään, missä määrin hän itse saa ilmaistuksi omia näkemyksiään ja mielipiteitään. (Räty 2010.) 2.4 Vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki Suomen vammaispolitiikan tavoitteena on, että yleiset palvelut ovat kaikille kansalaisille, myös vammaisille henkilöille soveltuvia ja riittäviä. Sosiaalihuollon erityislakien, kuten lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) eli vammaispalvelulain ja lain kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) eli kehitysvammalain, tarkoittamat palvelut on säädetty toissijaisiksi. Näitä palveluja annetaan niille, jotka eivät saa riittäviä ja tarpeellisia palveluja muun lain nojalla. (Niemelä & Brandt 2007.) Päätöstä tehtäessä tulee soveltaa asiakkaalle edullisempaa lakia. Vammaispalvelulaki on kehitysvammalakiin nähden ensisijainen, mikäli palvelu tai tukitoimi voidaan myöntää molempien lakien perusteella. Kehitysvammaisilla henkilöillä on kuitenkin oikeus saada kehitysvammalain mukaisia palveluita silloin, jos vammaispalvelulain mukaiset palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia. (Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 2014.)! Erityislakien (vammaispalvelulain ja kehitysvammalain) tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. 15

17 Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi. Tarkoituksena on eri vammaryhmien yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen sekä selvittää muut nykyisen vammaispalveluja koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet ja tehdä selvityksen pohjalta hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus vuoden 2014 loppuun mennessä. Selvityksessä tulee ottaa huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, YK:n vammaissopimuksen kansalliselle lainsäädännölle asettamat velvoitteet, kehitysvammaisten asumista ja palveluja koskeva periaatepäätös sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiseen liittyvä työ. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013.) Nykyisen vammaispalvelulain (380/1987) 3 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Vammaispalvelulain mukaisia palveluita ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Kunnan täytyy järjestää vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987.) Nykyisessä kehitysvammalaissa (519/1977) on puolestaan säännökset erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia. (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977.) Kehitysvammalain 35 :n mukaan yksilöllistä erityishuoltoa annettaessa on pyrittävä siihen, että sellaisen henkilön asuminen, joka ei voi asua omassa kodissaan, mutta joka ei ole laitoshuollon tarpeessa, järjestetään muulla tavoin. (Emt.; Niemelä & Brandt 2007.) 16

18 3 Ihmisoikeussopimukset ja vammaispoliittiset ohjelmat Ihmisoikeussopimusten tarkoituksena on taata kaikille ihmisille yhdenvertainen asema, vapaus, esteettömyys ja turvallisuus yhteiskunnassa. Vammaispoliittisilla ohjelmilla pyritään kehittämään kestävää ja vastuullista vammaispolitiikkaa. Sopimukset ja ohjelmat tukevat toisiaan ja perustuvat syrjimättömyyteen ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin. 3.1 YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi ja julkisti ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuonna Julistuksen sanoma on, että ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia, luovuttamattomia ja kuuluvat yhdenvertaisesti maailman kaikille ihmisille. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen poliittinen ja moraalinen vaikutusvalta on huomattavan suuri, vaikka se ei ole valtioita oikeudellisesti velvoittava asiakirja. Julistus on ollut perustana myöhemmin solmituille kansainvälisille ihmisoikeussopimuksille. Julistuksen artikloissa käsitellään mm. seuraavia seikkoja: kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan; kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen; jokaisella on oikeus riittävään elintasoon; jokaisella on oikeus opetukseen sekä jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteesta sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. (Suomen YK-liitto 2008.) 17

19 3.2 YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista! YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen 19. artiklan mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus valita asumismuotonsa, asuinpaikkansa ja kenen kanssa hän haluaa asua. YK:n vuonna 2006 hyväksymän vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus elää yhteisössä muiden ihmisten kanssa yhdenvertaisesti. Pakkoja eriytettyihin ratkaisuihin ei pidetä hyväksyttävänä. Tavoitteena ovat erilaiset palvelut ja tuki, henkilökohtainen apu kotiin ja asumiseen sekä osallistuminen ja syrjäytymisen ehkäisy, yleisten palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus. (Suomen YK-liitto 2012.) Vammaissopimus täydentää YK:n muita ihmisoikeussopimuksia ja sen tavoitteena on korostaa vammaisten henkilöiden subjektiivisia oikeuksia. Yleissopimus ei varsinaisesti luo uusia oikeuksia aiempiin ihmisoikeussopimukseen verrattuna, mutta se konkretisoi niitä vammaisten kannalta. Vammaissopimus rakentuu yhdenvertaisen kohtelun ja syrjinnän kiellon periaatteille ja kattaa kansalais- ja poliittisten oikeuksien ja taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien lisäksi myös osallistumisoikeudet. Sopimuksen tavoitteena on valtavirtaistaa vammaisia henkilöitä koskevat kysymykset kaikille eri elämänalueille, esimerkiksi itsenäiseen elämään, asumiseen, perhe-elämään ja osallisuuteen yhteisössä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012a.) Yleissopimus tuli voimaan Suomi allekirjoitti sopimuksen jo alkuvuodesta Allekirjoittamalla sopimuksen valtio on omaksunut sen vammaispolitiikan perusasiakirjaksi Suomessa ja muun muassa vammaispoliittisen ohjelman valmistelutyössä on seurattu vammaissopimuksen velvoitteita ja lähtökohtia (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012a). Suomi ei ole kuitenkaan vielä ratifioinut sopimusta. Suomessa on meneillään useita lainsäädännön uudistushankkeita, joilla on yhteys vammaisyleissopimukseen. Ratifioinnin kautta vammaisyleissopimus saadaan kansalli- 18

20 sesti voimaan, ja se on siksi tärkeä etappi. (Suomen YK-liitto 2012.) Ulkoasiainministeriö asetti toukokuussa 2011 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan ratifiointitoimenpiteet. Työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja on luovuttanut mietintönsä ulkoasiainministeriölle Suomen vammaispolitiikka Valtio, kunnat, yksityiset palveluntuottajat ja kansalaisjärjestöt ovat viime vuosien aikana kehittäneet voimakkaasti suomalaista vammaispolitiikkaa. Vammaispoliittisen selonteon keskeisiä periaatteita ovat vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus, ja oikeus osallisuuteen, tarvittaviin palveluihin ja tukitoimiin. (Kaski ym ) Vuonna 2010 valmistui Suomen vammaispoliittinen ohjelma (VAMPO) vuosiksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010) linjaamaan toimenpiteitä, joilla korjataan epäkohtia ihmisoikeuksien toteutumisessa ja vammaisten ihmisten asemassa. Ohjelman tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen asema yhteiskunnassa puuttumalla epäkohtiin konkreettisin korjaus- ja kehittämistoimenpitein. Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on luoda vahva pohja ihmisoikeuksille, syrjimättömyydelle, yhdenvertaisuudelle ja osallisuudelle sekä YK:n vammaissopimuksen kansalliselle edistämiselle ja toimeenpanolle. Tavoitteena on vammaispolitiikan tarkastelukulman muutos sosiaali- ja terveyspalvelupainotteisesta sosiaalipolitiikasta osaksi laajempaa hyvinvointi- ja yhteiskuntapolitiikkaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012a.) Ohjelma on jaettu 14 vammaispoliittiseen sisältöalueeseen, joissa on yhteensä 122 konkreettista toimenpidettä, joilla tartutaan epäkohtiin. Vammaispoliittisen ohjelman sisältöalueista keskeisiä lainsäädännön kehittämisen kannalta ovat itsenäiseen elämään sekä yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja osallistumiseen ja työllistymiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset. Näiden lisäksi myös terveyteen ja kuntoutukseen sekä sosiaaliturvaan liittyvät toimenpide-ehdotukset liittyvät olennaisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuuksiin osallistua ja toimia yhdenvertaisesti yh- 19

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017

Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017 Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017 Kehitysvamma alan asumisen neuvottelukunta 08.03.2010 Suosituksen sisällys 1) Laatusuositusten laatimisen lähtökohta

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere 1.6.2009 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asumisen selvitys Härkätien sote-yhteistoiminta-alueella. Paula Immonen ja Aspa-säätiö

Kehitysvammaisten ihmisten asumisen selvitys Härkätien sote-yhteistoiminta-alueella. Paula Immonen ja Aspa-säätiö Aspa-selvityksiä ASPA JULKAISU 1/2014 Kehitysvammaisten ihmisten asumisen selvitys Härkätien sote-yhteistoiminta-alueella Paula Immonen ja Aspa-säätiö Kehitysvammaisten ihmisten asumisen selvitys Härkätien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

ASPA-kartoituksia 1/2013 Maija Leinonen ISBN 978-952-5680-80-5 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy

ASPA-kartoituksia 1/2013 Maija Leinonen ISBN 978-952-5680-80-5 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy Asumispalvelusäätiö ASPA on yleishyödyllinen säätiö, joka edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisessa asuinympäristössä. Säätiön toiminta-aluetta

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta?

Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta? Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta? Uusi lainsäädäntö ja palvelurakenne tulossa - kuinka toimimme keskisuomalaisissa vammaispalveluissa Keski-Suomen

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tampereella toukokuussa 2009 Vammaispalvelulaki uudistuu mikä muuttuu? Kysymyksiä ja vastauksia henkilökohtaisesta avusta Sisältö Mihin tarvitaan uutta vammaispalvelulakia (VPL)? 1 uudistetut säännökset

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä.

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen LUOTA MUHUN -konferenssi 14.-15.5.2014 Helsinki Congress Paasitorni Järjestäjä Kehitysvamma-alan neuvottelukunta yhdessä alan järjestöjen kanssa Ke 14.5.2014 klo

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy haluavat nostaa sosiaalihuoltolakiesityksestä esille seuraavat asiat. Esityksen keskeisistä tavoitteista Pidämme sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

Oman elämän kartalla Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti

Oman elämän kartalla Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti Oman elämän kartalla Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti Torniossa Tiina Puikko Aspa-kartoituksia 1/2014 ISBN 978-952-5680-89-8 (sid.) ISBN 978-952-5680-90-4 (pdf) ISSN 1797-335X

Lisätiedot

ASPA-kartoituksia 1/2012 Riitta Majava-Keränen ISBN 978-952-5680-75-1 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy

ASPA-kartoituksia 1/2012 Riitta Majava-Keränen ISBN 978-952-5680-75-1 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy Asumispalvelusäätiö ASPA on yleishyödyllinen säätiö, joka edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisessa asuinympäristössä. Säätiön toiminta-aluetta

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Kunnan intressi? 2 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely 1(7) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,

Lisätiedot