15 TILAKESKUS KAIKKI YHTEENSÄ

Transkriptio

1 183 TILAKESKUS

2 184

3 TILAKESKUS KAIKKI YHTEENSÄ Vastuuhenkilö: Mika Savolainen Toimielin: Tilakeskuksen lautakunta Puheenjohtaja: Jari Sainio Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Menot ilman VOK Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntituotot Maksutuotot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut menot Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos

4 Henkilöstömenot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot 797 Materiaalin ostot Avustukset 9 Vuokrat Muut menot Toiminnan kuvaus Tilakeskus tulee uudistamaan kiinteistö- ja tilajohtamisen toimintamalliaan. Uudistus on jatkoa toimitilastrategian (2006), asiakkuuslähtöisen tilakeskuksen (2008) ja Vantaa-sopimuksen (2009) käynnistämälle kehitykselle. Tilakeskus organisoidaan nykyaikaiseksi kiinteistöjohtamisen ja toimitilahallinnon organisaatioksi. Osana uudistusta Vantaan kaupunki yhtiöittää ateria- ja siivouspalvelutoiminnan sekä kiinteistönhoidon vuoden 2012 alusta lukien. Korjausrakentaminen on ulkoistettu kesäkuusta 2011 alkaen. Rakenteellisten muutosten seurauksena tilakeskuksen päätehtäviksi muodostuvat kaupungin kiinteistöomaisuuden hallinta ja kehittäminen sekä tilojen ja tiloihin liittyvien palvelujen järjestäminen kaupungin toimialoille. Talousarvion perustelut ja toimintaympäristön muutokset Taloussuunnittelu tiedusteli toimialojen kehysnäkemyksiä toukokuun alussa. Tilakeskuksen näkemys perustui kahden prosentin inflaatioon ja vuosien 2011 sekä 2012 aikana käyttöön tulevien uusien tilojen (noin m 2, 4 %:n kasvu) kustannuksiin. Esitys tässä vaiheessa oli siten menojen osalta 119,9 milj. euroa ja tulojen osalta 177,2 milj. euroa. Tämän jälkeen toimialoja ohjeistettiin tarkistamaan kehyslaskelmansa perustuen vuoden 2011 toukokuun ennustekierroksen lukuihin. Näihin lukuihin oli määrä lisätä 2 prosentin korotus henkilöstömenoihin ja 3 prosentin korotus kaikkiin muihin menoihin. Laskelmassa päädyttiin menojen osalta 119,6 milj. euroon. Toimialan kehysesitystä ei siten muutettu. Tulojen osalta tilakeskuksen kehys pieneni vajaalla kahdella miljoonalla eurolla ensimmäisestä laskelmasta sen jälkeen kun sisäiset vuokrat oli laskettu uudistetun laskentatavan mukaisesti. Suoraomisteisten kiinteistöjen korko ja korjausvastike laskettiin suoraan kirjanpitoarvoista ja saatu kokonaissumma jaettiin kaikkien kiinteistöjen käyttäjien kesken tasan neliöiden suhteessa. Lopullinen kaupunginhallituksen kehys toimialoille määritti tilakeskuksen tulojen kasvutavoitteeksi 6,3 prosenttia ja menojen 5,9 prosenttia. Tilakeskuksen lautakuntaesitys noudatteli täysin kaupunginhallituksen kehysesitystä. Kaupunginjohtajan esitykseen otettiin mukaan suunnitellut asunto-osakkeiden myynnit, korjattiin sisäisiä vuokria, lisättiin yhtiöitettävien toimintojen tuottavuusvaatimus ja hienosäädettiin kaupungin taloutta kulujen osalta. Tämän jälkeen päädyttiin tulojen 182,7 milj. euron (kasvu 3,5 % ilman satunnaisia eriä) ja menojen 114,7 milj. euron (kasvu 1,5 %) kokonaissummaan. Toimintakatteeksi muodostui 68,0 milj. euroa. Toimintaympäristöä leimaavat viranomaisten uudet direktiivit ja kiristyvä lainsäädäntö koskien etenkin energiatehokkuutta ja harmaan talouden torjuntaa. Epävarma taloustilanne ja julkisen sektorin rooli aiheuttavat myös problematiikkaa kiinteistöjen ja tilapalvelujen hallinnoimisessa.

5 187 Toiminnan rakennemuutokset asettavat paljon haasteita mutta toisaalta mahdollisuuksia kehittää toimintaa. Organisaatiouudistuksella tavoitellaan parempaa laatua, vertailtavuutta ja kustannustehokkuutta. Poliittinen päätöksenteko ja media asettavat omat vaatimuksensa riittävän ja kilpailukykyisen palvelutason takaamiseksi. Jatkossa myös henkilöstö odottaa delegoivampaa ja kannustavampaa johtamista esimiehiltä. Tietojärjestelmien avulla toimintaa voitaisiin jäsentää ja hallita paremmin mutta tässä työssä ongelmana on tarjottavien ratkaisujen kirjavuus ja toimittajien vähäinen asiantuntemus. Tuottavuusohjelma Tilakeskuksessa pyritään tuottavuuteen hoitamalla uusiin käyttöönotettuihin tiloihin kohdistuvat tehtävät ilman täysipainoista lisäresurssointia. Toinen merkittävä keino on tietojärjestelmien kehittämisellä aikaan saatava toimintatapojen ja prosessien tehostaminen. Siivouspalvelujen mitoitusohjelmiston käyttöönottoprojekti on käynnistetty ja ateriapalvelujen tuotannonohjausjärjestelmän hankinta ja käyttöönottoprojekti on meneillään. Myös alustava kiinteistönhallinnan tietojärjestelmän tarvekartoitus on tehty. Palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelma (palvelustrategia) Tilakeskuksen uuden, tulevan toimintarakenteen perustana on tilakeskuksen siirtyminen palvelun tuottajan roolista palvelujen järjestäjän rooliin. Keskeisimmät muutokset kohdistuvat siksi asiakkuuksien johtamiseen ja uudenlaisen toimintamallin rakentamiseen palvelujen järjestämiseksi. Tilakeskus asemoituu mahdollistajana ja integraattorina asiakkaiden ja palveluntuottajien välillä. Syntyy uudenlaisia toiminnallisia rajapintoja, joita tilakeskus ohjaa. Uudessa roolissaan tilojen ja niihin liittyvien palvelujen järjestäjänä tilakeskus pyrkii vapauttamaan asiakastoimialat niiden oman ydintoiminnan hoitamiseen. Tämä edellyttää toimivia sopimusohjauskäytäntöjä ja organisoitumista uudella tavalla asiakkaiden ja palveluntuottajien välille. Muutokselle on tunnistettu kolme toiminnallista tavoitetta: 1. Tilakeskuksen tehtävänä on luoda sellaiset rakenteet ja toimintamallit, jotka parantavat tilakeskustoimialan reagointikykyä, tehostavat koko arvoketjun toimintaa ja työn tuottavuutta sekä virtaviivaistavat päätöksentekoa. 2. Tilakeskus kehittyy ratkaisuntuottajan roolissa. Se edellyttää nykyistä syvempää kaupunkikokonaisuuden kehityksen tulkintaa, asiakastoimialojen toiminnan ja pyrkimysten tuntemusta sekä riittävää palvelujen substanssiosaamista. 3. Tilakeskus kehittyy palvelujen järjestäjän roolissa ja kehittää sopimusohjauskäytäntöjä asiakastyytyväisyyden ja laadun ohjauksessa. Palveluverkon keskeiset muutokset Kiinteistöpalvelujen tukikohtaneliöt pyritään puolittamaan nykyisestä neliömetristä. Nykyisten neljän toimisto-/ tukikohtapisteen (Kielotie, Koisotie, Halmekuja, Tuupakka) sijaan toiminta pyritään keskittämään yhteen pisteeseen. Urpiaisentiellä sijaitsee varasto ja työpaja peltitöille. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kokonaismäärä Itsearviointi Tilakeskuksen johtoryhmä suoritti vuoden 2011 itsearvioinnin kolmannen kerran peräkkäin saman kaavan mukaisesti CAF-itsearviointimenetelmän avulla. Arvioinnissa esiteltiin yhdeksään arvioitavaan alueeseen tehty kehitystyö, jonka jälkeen alueet arvioitiin. Arvioinnin päätteeksi valittiin tulevan kauden kehittämistoimenpiteet.

6 LAUTAKUNTA JA YHTEISET MENOT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntituotot Maksutuotot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Tilakeskuksen lautakunta huolehtii kaupungin toimitilajohtamisesta, toimitilastrategiasta sekä kaupungin eri toimialojen tarvitsemien toimitilojen hankkimisesta ja hallinnasta. Lisäksi tilakeskuksen lautakunta huolehtii kaupungin eri toimialojen tarvitsemista toimitilapalveluista; kiinteistöpalveluista, siivouspalveluista ja ateriapalveluista.

7 TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntituotot Maksutuotot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Talous- ja hallintopalvelut on tulosalue, joka tuottaa tukipalveluja Tilakeskuksen neljälle muulle tulosalueelle. Talous- ja hallintopalvelujen tulosalue muodostuu kolmesta vastuualueesta, jotka ovat talous, viestintä, henkilöstö. Tilakeskuksessa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät ovat osittain keskitetty. Tehtäviin kuuluvat taloushallinnossa toimialan taloushallinnosta vastaaminen ja koordinointi sekä controller -toiminnot. Konkreettisia työtehtäviä ovat muun muassa myyntilaskutus, ostolaskujen käsittely, talousarvion laadinnan tukeminen, osavuosi- ja tilinpäätöskatsaukset sekä raportointipalvelujen antaminen. Henkilöstöhallinnossa hoidetaan henkilöstö- ja palvelusuhdeasiat sekä henkilöstön kehittämistehtävät. Viestinnän vastuualueen tehtävänä on koordinoida sisäiseen ja ulkoiseen viestintään liittyviä toimintoja. Toiminnan tavoitteet ja keskeiset päämäärät Talous- ja hallintopalvelujen tavoitteena on kehittää tukitoimintojen prosessit sellaisiksi, että ne perustuvat tehtävien ajantasaiseen suorittamiseen ja rutiinitehtävien sijaan tiedon hyödyntämiseen tähtäävään toimintaan. Tehtävien kuvaukset ja työkalut tulee olla sellaisia, että mikä tahansa vaihe on sijaistettavissa ilman merkittäviä panostuksia opetteluun. Tämän lisäksi talous- ja hallintopalvelut ottaa isompaa roolia koordinoi-

8 190 dakseen koko tilakeskuksen ydinprosessien jatkokuvaamista ja kehittämistä. Tämä kehittäminen tapahtuu yhdessä tietojärjestelmien kehittämisen kanssa. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Laatu ja vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys ,1 3,2 3,3 Henkilöstö Henkilöstön määrä

9 KIINTEISTÖJOHTO Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntituotot Maksutuotot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Kiinteistöjohto vastaa kaupungin toimitilajohtamisesta, operatiivisesta kiinteistöjohtamisesta sekä kiinteistöomaisuuden hoidosta ja salkunhallinnasta. Toimitilajohtamiseen kuuluu mm. palveluverkkosuunnitelmien yhteen sovittaminen, toimitilojen hankinta ja toimitiloihin liittyvä taloussuunnittelu. Operatiiviseen kiinteistöjohtamiseen sisältyy mm. kiinteistöjen sopimusasiat, riskien hallinta, viranomaisyhteydet ja kaupungin edunvalvonta. Kiinteistöomaisuuden hoitoa ohjataan salkunhallinnan avulla. Salkutuksen avulla tilakeskus yhdessä muiden toimialojen kanssa määrittää kiinteistöt, joita kehitetään tai joista pyritään luopumaan. Käytännön toimintaa selkeästi ohjaa mm. jako myytäviin kiinteistöihin ja osakkeisiin sekä purettaviin rakennuksiin. Toiminnan tavoitteet ja keskeiset päämäärät Kiinteistöjohdon vuoden 2012 tavoitteina on tilojen käyttöasteen ja tilatehokkuuden parantaminen, asiakastyytyväisyyden ja palvelujen toimivuuden kehittäminen sekä kestävää kehitystä edistävä toiminta.

10 192 Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2012 Asiakastoimialojen tila- ja palvelutarpeiden ohjauksessa ja sopeuttamisessa otetaan käyttöön uusi toimintamalli. Henkilöstösuunnitelma Elokuussa 2011 kiinteistöjohdossa on 17 täytettyä vakanssia. Tulosalueella asuntojen ja liiketilojen vuokrauksesta vastaavan toimintaryhmän resurssientarpeeseen vaikuttaa reskontran siirto talouspalvelukeskukseen, myyntirajoitteista vapaiden asunto-osakkeiden myyminen ja VTK Kiinteistöt Oy:n toiminnan sulautus tilakeskukseen sekä asukasvalintatehtävien sijoittaminen tilakeskukseen. Toimenpiteet kahden avoinna olevan vakanssin täyttämiseksi on käynnistetty Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tarve-indikaattorit Kaupungin työntekijöiden määrä Väestörakenne 7-18 v. mukaan Toiminnan volyymi Sisäinen vuokraus: Vuokrattujen tilojen määrä (m²) Tilat yhteensä (m²) Rakennusten lukumäärä Laatu ja vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Henkilöstö Henkilöstön määrä

11 HANKEPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Menot ilman VOK Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntituotot Maksutuotot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Hankepalveluiden asiantuntijat vastaavat kiinteistönpidon teknisistä toiminnoista; arkkitehtisuunnittelusta ja hankeohjauksesta, rakentamisen ja kunnossapidon ohjauksesta ja valvonnasta sekä muista kiinteistöteknisistä asiantuntijatehtävistä. Hankkeina ovat toimitilarakentamisen uudis- ja perusparannuskohteet sekä kiinteistöjen muutos-, korjaus- ja kunnossapitotyöt. Hankkeiden valmisteluvaiheessa toimenkuva painottuu hankkeiden pääsuunnitteluun, arkkitehtisuunnittelun hankintaan ja ohjaukseen sekä taloushallintoon ja kustannussuunnitteluun. Tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat laaditaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tehtävät liittyvät kaupunkitasoisten palveluverkkojen kehittämiseen, kaavoitukseen ja yleissuunnitteluun. Rakennuttamisvaiheessa vastataan investointiohjelmien mukaisten toimitilahankkeiden toteutuksesta sekä kiinteistöteknisestä suunnittelusta, sen hankinnasta ja ohjauksesta. Rakennuttamistehtäviin kuuluu rakentamisen valmistelu ja ohjaus, hankkeiden vastaan- ja käyttöönotto sekä takuuajan tehtävät. Rakennuttamisen

12 194 eri alojen tekniset asiantuntijat vastaavat lisäksi kiinteistöjen elinkaaripalveluista eli mm. energian käyttöön, sisäilman laatuun ja kiinteistöjen kunnon seurantaan sekä rakennettuun ympäristöön liittyvistä asioista. Kunnossapidon ohjaukseen ja valvontaan kuuluu kiinteistöjen korjaustarpeiden määritys ja korjausten palvelutuotannon ohjaus. Korjaukset voivat olla kiinteistöjen erikseen sovittavia peruskorjaustöitä tai pienempiä kunnossapitoon kuuluvia vuosikorjaustöitä. Suunnitelmallisella kunnossapidolla tähdätään kiinteistöjen korjausvelan pienentämiseen, ennakoimattomien kunnossapitotöiden ja asiakkaan ilmoittamien korjaustarpeiden vähentämiseen sekä sisäympäristöongelmien ennaltaehkäisemiseen. Toiminnan tavoitteet ja keskeiset päämäärät Päätavoitteena tulee olemaan investointitason hallinta, kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen ja kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen järjestelmällisen seurannan ja suunnitelmallisen kunnossapidon avulla. Asiakkaiden toimitilatarpeet ratkaistaan ja hankkeet toteutetaan asiakaslähtöisesti kaupungin johdon hyväksymiin palveluverkkosuunnitelmiin perustuen. Toimitilojen muuntojoustavuutta ja laatua parannetaan kokonaisvaltaisella elinkaariajattelulla. Kiinteistöjen todellisia energiansäästöjä haetaan käynnistämällä escohankkeita ja osallistumalla aktiivisesti alan kehityshankkeisiin. Investoinneilla tähdätään kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen ja erityisesti uudisrakentamisessa tavoitellaan lähes nollaenergiatasoa. Suunnitelmalliseen kunnossapitoon koulutetaan henkilöitä ja kiinteistötietojärjestelmiä kehitetään. Tavoitteena on kiinteistönpitoon liittyvän organisaatiotiedon lisääminen ja asiakastyytyväisyyden parantaminen. Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2012 Kiinteistöjen kunnossapidon tuotanto- ja palvelurakenteen kehittämistä jatketaan, tavoitteena edelleen tuottavuuden kasvattaminen ja kiinteistönpitosopimuksen edellyttämien palvelujen varmistaminen. Vantaasopimuksen linjausten ja kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti omasta korjausrakentamistoiminnasta on luovuttu ja kiinteistöpalvelujen yhtiöittäminen on vireillä. Vuoden 2012 tavoitteena on toiminnan ja yhteistyön vakiinnuttaminen uusien palveluntuottajien kanssa. Tilakeskuksen organisaatiouudistus edellyttää tilaajatoimintojen vahvistamista ja hankepalveluihin jäävien henkilöiden tehtävien ja vastuiden tarkistamista. Rakennuttamisen toimintoja ja kiinteistönpitoon liittyviä teknisiä asiantuntijapalveluita kehitetään kokonaisuutena yhdessä kiinteistöjohdon ja kiinteistöpalvelujen kanssa. Hankepalveluhenkilöstön vastuulla tulee säilymään hankevalmistelu- ja rakennuttamistehtävät sekä kiinteistöjen ylläpitoon liittyen ainakin kiinteistöjen kunnossapidon järjestäminen. Henkilöstösuunnittelussa painopiste kohdistetaan operatiiviseen johtamiseen ja sen kehittämiseen. Hankepalveluissa käytetään kulloinkin tarkoituksenmukaisinta ja muuttuviin tilanteisiin sopivinta tuotantotapaa ja tuotantorakennetta tuottavuuden parantamiseksi ja henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi. Prosessien johtamisosaamisen lisäämiseksi ja vastuunjaon uudelleenmärittelyn myötä nykyisiä esimiehiä, vastuuhenkilöitä ja asiantuntijoita koulutetaan tarpeen mukaan. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Väestörakenne 7-18 v. mukaan

13 195 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Toiminnan volyymi ( 1000 ) Talonrakennusinvestoinnit Uudisrakentaminen Rakennusten perusparannus Vuokra- ja osaketilojen muutostyöt Talonrakennusinvestoinnit Suunnittelu Rakentaminen Muut kustannukset Vuosikorjaus yhteensä Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Henkilöstö Henkilöstön määrä Henkilöstökulut (1000 )

14 KIINTEISTÖPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntituotot Maksutuotot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Kiinteistöpalvelut muodostuu kiinteistöjen ylläpitopalvelusta (kiinteistöjen hoito, huolto ja pihat sekä ennakoimaton korjaus, uimahallit, murtohälytyslaitteet ja kameravalvonta, ulkoilualueet) sekä vahtimestaripalveluista. Tulosalue tuottaa ja ostaa kiinteistön ylläpitopalveluja sekä vahtimestari- ja vartiointipalvelua kaupungin hallintokuntien tarpeisiin. Kiinteistöpalvelut tuottaa ylläpitopalveluja (kiinteistöjen tekninen huolto ja kunnossapito sekä pihojen hoito) kaupungin eri hallintokunnille, esim. kouluille, päiväkodeille, virastoille, urheiluhalleille ja terveysasemille, joiden käyttäjiä ovat kuntalaiset. Kaupungin päivystysjärjestelmä on uusittu siten, että kiinteistöjen hälytykset ohjautuvat suoraan vartiointiliikkeen hälytyskeskukseen, jossa hälytykset seulotaan. Vartiointiliike ottaa tarvittaessa yhteyttä kaupungin esimiestason etävalvojaan, joka antaa toimintaohjeita puhelimitse. Toiminnan tavoitteet ja keskeiset päämäärät Kiinteistöjen ylläpidon tavoitteena on tilanne, jossa kaupungin kiinteistökannan edellyttämät hoito- ja huoltotoimenpiteet pystytään tekemään oikea-aikaisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Ajallaan tehdyt toimenpiteet kiinteistöjen ylläpidossa vaikuttavat oleellisesti tilojen elinkaareen ja säästävät menoja kalliimpien korjaustoimenpiteiden osalta.

15 197 Kiinteistöpalvelujen haastavana tavoitteena on toteuttaa vahtimestaripalvelujen yhtenäinen toimenkuva kaikissa kaupungin palvelupisteissä. Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2012 Kiinteistöpalvelut keskittyy koulukiinteistöihin kohdistuvan palvelurakenteen uudistamiseen. Kouluisäntien tehtävistä erotellaan erikoisammattitaitoa vaativat tekniset kiinteistönhoitotehtävät. Henkilöstösuunnitelma Palvelut mitoitetaan kohdekohtaisesti, minkä pohjalta määritellään käytettävät resurssit. Asiakkaan käyttämä palvelu eritellään kiinteistöön liittyvään ylläpitopalveluun ja vahtimestaripalveluun. Ulkopuolisia palvelun tuottajia käytetään niissä tehtävissä, joissa kiinteistöpalveluilla ei ole omia resursseja. Kiinteistö-RYL toimii kiinteistönhoitotehtävien laatutasomittarina. Vahtimestaripalveluista siirretään 15 henkilöä takaisin sosiaali- ja terveystoimen perhepalveluihin syksyn 2011 aikana, asiakaspalvelutehtäviin Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tarve-indikaattorit Rakennusten lukumäärä Kohteet Tehowebissä Toiminnan volyymi Saapuneet vikailmoitukset Ennakoimaton korjaus (1000 ) Tuottavuus ja tehokkuus Vikailmoitus/päivä Henkilöstö Henkilöstön määrä

16 JA ATERIA- JA SIIVOUSPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntituotot Maksutuotot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Siivouspalvelujen tehtävänä on tuottaa siivouspalveluja pääasiassa kaupungin toimialojen tarpeisiin. Siivouspalveluilla vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin lisäämällä ympäristön viihtyvyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Käyttäjinä ovat kaupungin muut yksiköt, kuten koulut, päiväkodit, terveysasemat ja toimistot sekä myös kaikki kaupungin asukkaat ja kaupungissa toimivat organisaatiot. Siivouspalvelujen palveluita ovat käyttöönottosiivous, ylläpitosiivous, perussiivous, liinavaatehuolto, sairaalan osastojen avustavat tehtävät (mm. ateriapalvelu) ja muut asiakkaan kanssa sovitut lisäpalvelut. Ateriapalvelujen tehtävänä on tuottaa asiakkaille laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyisiä ateriapalveluja, jotka edistävät eri ikäisten asiakkaiden hyvinvointia ja tukevat hyvää ravitsemusta. Ateriapalvelukokonaisuudet ovat päivähoidon ateriapalvelut, koulujen ja oppilaitosten ateriapalvelut, vanhusja vammaispalvelun ateriapalvelut, perhepalvelujen ateriapalvelut, sairaalan ateriapalvelut ja henkilöstöruokailu. Ateriapalveluja tarjotaan vähässä määrin myös muille organisaatioille, yksityisille päiväkodeille, urheiluseuroille ja seurakunnille.

17 199 Ateriapalvelujen keittiöverkosto koostuu valmistuskeittiöistä, palvelukeittiöistä ja toimituspisteistä. Toiminnan tavoitteet ja keskeiset päämäärät Siivouspalvelujen tavoitteena on tuottaa siivouspalveluja, jotka vastaavat toimialojen kanssa solmittavia palvelusopimuksia ja asiakastarpeita. Palvelutoimintaa joudutaan edelleen sopeuttamaan ja priorisoimaan talouden reunaehdot huomioiden, mikä kaikilta osin ei tue asiakaslähtöistä palvelutoimintaa. Ateriapalvelujen tavoitteena on tuottaa sopimuksenmukaisia ateriapalveluja, jotka täyttävät asiakasryhmäkohtaiset ravitsemussuositukset sekä omavalvonnan määräykset. Arjen laatutaso pyritään varmistamaan talouden reunaehdot huomioiden. Toiminnan tavoitteena on tuottaa ateriapalvelut asiakaslähtöisesti ja hallita samanaikaisesti palvelu- ja tuotantoprosessi tehokkaasti. Toiminta perustuu palveluverkkorakenteeseen. SAP-budjetointi- ja ennustamisjärjestelmä on otettu käyttöön esimiestasolla ja kohteiden talouden suunnittelu ja seuranta toteutuu kiinteistötasolla. Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2012 Tilakeskuksen toimialan tulevien muutosten ja tilapalvelujen eriyttämisen myötä ateria- ja siivouspalvelujen kokonaisuutta tultaneen tarkastelemaan uudessa tilanteessa. Haasteena henkilöstöön liittyen on henkilöstön jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen, sairauspoissaolojen vähentäminen sekä osaamisen ja riittävän esimiestuen varmistaminen muutoksessa. Toiminnan haasteena on kaupungin kasvava volyymi ja siihen suhteutettuna palveluihin varattujen resurssien vähäisyys. Talouden paineita tuovat kasvavan volyymin lisäksi myös tuotannontekijöiden kustannuspaineet, esimerkiksi elintarvikkeiden huomattavat kustannusnousut ja aterioiden kuljetuskustannusten nousu. Ekologisuus ja ympäristöajattelu ovat tärkeä osa niin suunnittelua kuin toteutustakin. Käytännössä se näkyy esimerkiksi biojätteen seurantaprojektina, energiatehokkuutta tuovana laitteiden tarkoituksenmukaisena käyttönä ja energiatehokkaiden tuotantomenetelmien kehittämisenä sekä elintarvikehankinnoissa muun muassa järvikalan ja MSC -merkittyjen kalojen käytön lisäämisenä ruokalistoilla. Kehittämisen haasteena on sekä siivous- että ateriapuolella merkittävät tuotannon suunnittelu- ja ohjaushankkeiden läpivienti (ATOPS ja AROMI), jotka kehitysvaiheessa vaativat merkittäviä panostuksia, jotta hyödyt ovat myöhemmin realisoitavissa. Siivouksen palvelujen tuotteistus ja hinnoittelu etenevät ATOPS-hankkeen edetessä. Siivouksen laskutus eriytetään omaksi laskutukseksi. Ateriapalveluissa syksyllä 2011 alkanut uusitun kaupunkikorttijärjestelmän pilotointi laajennetaan vuonna 2012 kaikkiin kohteisiin. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kehittämisen painopisteet ovat: esimiesosaamisen vahvistaminen ammatillisen osaamisen vahvistaminen asiakkuustyön hallinta asenteen muokkaustyö synergiaetujen saamiseksi työssä jaksamisen tukeminen (aktiivinen välittäminen) Siivouspalvelut Henkilöstön kokonaismäärä

18 200 Ateriapalvelut Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut Siivouspalvelut TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tarve-indikaattorit Toimitilojen määrä (m²) Toiminnan volyymi Siivottavat neliöt yhteensä (m²) Laatu ja vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys 3,5 3,4 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Tuottavuus ja tehokkuus /m² 2,29 2,24 2,23 2,23 2,23 2,23 2,23 Henkilöstö Henkilöstön määrä Henkilöstökulut Ateriapalvelut TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tarve-indikaattorit Väestörakenne 7-18 v. mukaan Toiminnan volyymi Ateriamäärät kpl Lounaat Aamupalat Välipalat Iltapalat Päivälliset Yhteensä Laatu ja vaikuttavuus Asiakastyytyväisyyskyselyt: Koulut Peruskoulut Lukiot Variat Henkilökunta / koulut Päiväkodit Päiväkodit Henkilökunta/päiväkodit Tuottavuus ja tehokkuus Myydyt ateriat / tehdyt työtunnit Toimintakulut Henkilöstö Henkilöstökulut Henkilöstön määrä