Teksti: ANITA SAARANEN-KAUPPINEN. Äidit liikkeelle vertaisryhmissä on voimaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teksti: ANITA SAARANEN-KAUPPINEN. Äidit liikkeelle vertaisryhmissä on voimaa"

Transkriptio

1 Teksti: ANITA SAARANEN-KAUPPINEN Äidit liikkeelle vertaisryhmissä on voimaa 32 LIIKUNTA & TIEDE 51 4 / 2014

2 Oman arjen peilaaminen toisten vastaaviin elämäntilanteisiin voi avata uusia näkymiä ja ymmärrystä omaan itseen ja toimintaan. Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle -projektissa pienten lasten äideistä koostuville vertaisryhmille annettiin mahdollisuus pohtia ja suunnitella oman liikunnallisen elämäntapansa edistämistä asiantuntijoiden tuella. Kokemukset olivat rohkaisevia. Pienten lasten äitien liikunta jää usein aika vähäiseksi (Aldén-Nieminen ym. 2008, Rovio ym. 2011). On havaittu, että mikäli äideillä on ylipainoa (raskauskiloja) vielä vuoden kuluttua synnytyksestä, se ennustaa ylipainoa ja terveysongelmia myös myöhemmässä vaiheessa (Kew ym. 2014). Äitien terveysongelmat voivat heijastua koko perheen terveyteen ja hyvinvointiin. Perheenäitien toiminta kohdentuu lapsiin ja kotiin, jolloin kommunikaatio aikuisten kanssa saattaa jäädä vähäiseksi. Äidit voivat kaivatavuorovaikutusta muiden äitien kanssa. Erilaiset sosiaaliset sidokset ja suhteet ovat tärkeitä arjessa jaksamisen, mutta myös laajemmin ihmisyyden toteuttamisen kannalta: ne ovat välttämättömiä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Oman arjen peilaaminen toisten vastaaviin elämäntilanteisiin voi avata uusia näkymiä ja ymmärrystä omaan itseen ja toimintaan. Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle -projektissa lähtökohtana oli vertaisvuorovaikutuksen hyödyntäminen. Projekti kohdistui sellaisiin vauva- ja leikki-ikäisten lasten perheenäiteihin, jotka liikkuivat vähän ja toivoivat sosiaalista tukea. Projektin tavoitteena oli edistää äitien terveyttä, hyvinvointia ja liikunnallista elämäntapaa sekä luoda perusta vertaisryhmämuotoiselle toiminnalle. Vertaiset liikuttivat Projektissa kerättyjen toiminnan arvioimista tukevien aineistojen (mm. kyselyt, laadulliset palautteet, keskustelut, ryhmien ja yksilöiden tuottamat tehtävät) perusteella voi todeta, että projektissa päästiin asetettuihin tavoitteisiin. Äideille suunnattu vertaisryhmätoiminta tarjosi tukea arkeen, ja sen voidaan katsoa edistäneen osallistujien terveyttä, hyvinvoin- tia ja liikunnallista elämäntapaa. Toiminnan ja siitä kerättyjen aineistojen avulla voitiin luoda perusta vertaisryhmämuotoiselle toimintamallille. Ryhmiin osallistuneiden perheenäitien palautteissa vertaisryhmätoimintaa pidettiin monin eri tavoin hyödyllisenä ja kannatettavana. Osallistujat kokivat maallikko-ohjaajuuden hyväksi. Kaikki osallistujat eivät kiinnittyneet vahvasti oman ryhmänsä jäseniin, mutta kokivat ryhmässä tehdyt asiat kuitenkin antoisina ja saivat ryhmästä tukea omaan prosessiinsa. Osa ryhmistä puolestaan ryhmäytyi vahvasti ja jatkoi tapaamisia projektin jälkeenkin. Suurin osa osallistujista katsoi, että heidän omassa ajattelutavassaan oli tapahtunut muutoksia ryhmätoiminnan aikana. Lisäksi enemmistö koki, että myös omassa toiminnassa tapahtui jonkinlaisia muutoksia. Konkreettiset muutokset liikunta-aktiivisuudessa olivat pieniä, mutta kuitenkin johdonmukaisia. Sekä rasittavan kestävyysliikunnan harjoittamisen että lihaskuntoharjoittelun määrät lisääntyivät aineistojen perusteella hivenen. Samaten ripeän ja reippaan liikunnan osuus lisääntyi, kun taas hyvin rauhallisen liikunnan osuus kokonaisliikunnasta vähentyi. Laadullisissa aineistoissa moni raportoi löytäneensä oman tapansa liikkua ja liikunnan ilon itselle sopivan uuden suunnan ja merkityksen liikunnalle. Vertaisuus sai tässä projektissa perheenäitejä liikkeelle monin tavoin niin psyykkisesti, sosiaalisesti kuin fyysisesti. Projekti toimi virikkeenä ja ponnistuslautana uudelle matkalle, joka jatkuu: Sain uuden tavan ajatella liikuntaa ja hyvinvointia tänä aikana, se sekä lisäsi liikkumista, että tietoisuutta esim. ruokailusta, mutta tärkeimpänä opin olemaan itselleni armollinen. Aloitin kaksi uutta liikuntaharrastusta, joista toinen on ollut pitkään vain haave. Oli kiva tuntea kuuluvan ryhmään uudella paikkakunnalla. Oma elämäntilanteeni on ollut viimeisen vuoden aikana sellainen, etten ole pystynyt toteuttamaan haluamaani liikuntaan ja ruokavaliomuutokseen liittyvää muutosta, mutta olen saanut projektista eväitä miten muutoksen voin toteuttaa, sitten kun elämäntilanteeni on siihen otollisempi. Ryhmän dynamiikka ja voima käyttöön Kehittämisprojektiin osallistuneet naiset olivat pääasiassa suhteellisen koulutettuja ja hyvin toimeentulevia. Osallistujat kokivat terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan edistämisen puhuttelevaksi ja näkivät tärkeäksi reflektoida omaa arkeaan. Kuva: ANTERO AALTONEN Vertaissuhteissa on voimaa: vertaiset voivat saada aikaan moninaista psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä liikettä. LIIKUNTA & TIEDE 51 4 /

3 Kärkevästi voitaneen sanoa, että kyseessä oli länsimaalainen, keski- ja yläluokkainen, valinta- ja kulutusyhteiskunnan naisten identiteettiprojekteja tukeva prosessi. Esimerkiksi kehittyvissä maissa vastaava arjen tarkastelun ympärille jäsentyvä projekti olisi absurdi, eikä näkökulmaa tarvitse laajentaa niinkään kauas, kun jo herää kysymyksiä siitä, sopiiko projektin kaltainen toiminta muille kuin osallistuneiden naisten kaltaisille henkilöille. Mikäli esimerkiksi päivittäinen toimeentulo ja perustarpeet eivät tule riittävällä tavalla tyydytetyiksi, ei elämäntavan reflektointi ja erilaisten arjen valinnanmahdollisuuksien inventaario välttämättä ole relevanttia. Keitä ryhmämuotoinen vertaisuutta hyödyntävä toiminta puhuttelee? Entä millä tavoin sitä tulisi toteuttaa erilaisille kohderyhmille? Vertaiset voivat liikuttaa mutta yhtä hyvin myös lisätä liikkumattomuutta kuinka vertaisuus voitaisiin saada valjastettua sopivalla tavalla liikunnan edistämisen tarkoituksiin? Vertaisuuden hyödyntäminen ei ole mitenkään uusi asia, onhan sosiaali- ja terveysalalla toteutettu jo pitkään erilaisia vertaisryhmiä esimerkiksi erilaisiin elämänkriiseihin ja päihteisiin liittyen. On myös olemassa lukuisia painonhallintaan ja liikuntaan liittyviä ryhmiä, niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin toteuttamia. Tästä huolimatta vertaissuh- teet ja -toiminta on kuitenkin vielä suhteellisen uusi asia vähäisen liikkumisen kehyksessä. Liikkumisen edistämistä saatetaan kyllä toteuttaa monenlaisissa ryhmissä kokoamalla yksilöitä yhteen, tekemällä asioita yhdessä ja antamalla vuorovaikutusprosessien kehittyä siinä sivussa. Tulokset voivat olla hyviä. Ryhmän dynamiikkaa ja voimaa ei kuitenkaan yleensä hyödynnetä aktiivisesti ja kaikessa kapasiteetissaan, mikä saattaisi joissakin tilanteissa ja joillakin kohderyhmillä johtaa vielä parempiin tuloksiin. Eri tavoin koottuja, toteutettuja ja ohjattuja terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen tähtääviä vertaisryhmiä olisi tarpeen luoda ja tutkia, sillä parhaimmillaan tällaiset ryhmät voisivat tarjota luontevia ja mielekkäitä keinoja liikunnan edistämiseen ja myös passiivisuuden purkamiseen. Vertaisryhmät voisivat vähentää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia merkittävästi. Tarvitaan tieteellistä ja pragmaattista tietoa vertaisryhmien ja -toiminnan mahdollisuuksista ja ongelmista. ANITA SAARANEN-KAUPPINEN, YTT Erikoistutkija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: Vertaissuhteet ja -toiminta on suhteellisen uusi asia vähäisen liikkumisen kehyksessä. Ryhmän dynamiikkaa ja voimaa ei yleensä hyödynnetä aktiivisesti ja kaikessa kapasiteetissaan. Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle toimintamalli vähän liikkuvien äitien terveyden edistämiseen Kehittämisprojektissa Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle toimintamalli vähän liikkuvien äitien terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi (rahoitus RAY, ) on edistetty pienten lasten äitien terveyt tä, hyvinvointia ja liikunnallista elämäntapaa. Projektissa on luotu toimintamalli, joka on siirrettävissä arjen toimintaympäristöihin kunnissa. Kyseessä on kustannuksiltaan edullinen matalan kynnyksen toiminta, jossa keskeistä on omaehtoisuus, vertaisuus, sosiaalisten verkostojen vahvistaminen ja osallisuus. Kehittämisprojekti pohjautuu tutkimushankkeeseen Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana (OKM, ) ja sen perheenäiteihin kohdistuneiden toimintatutkimusinterventioiden tuloksiin (ks. esim. Rovio ym. 2014; Rovio ym. 2013; Saaranen-Kauppinen ym. 2013). Projekti on tutkimushanketta johtaneen Esa Rovion ideoima ja aloittama. Toteutuksesta ovat vastanneeterikoistutkija Anita Saaranen-Kauppinen ja projektikoordinaattori Pinja Laitinen LIKES-tutkimuskeskukselta. Projektissa aloitti yhteensä kuusi vertaisryhmää, viisi Tampereella ja yksi Pirkkalassa. Ryhmien lukumäärä oli päätetty etukäteen, ennen ryhmiin rekrytoinnin aloittamista, sillä kuusi ryhmää jäsenineen tuntui sopivalta kehittämisprojektin hallinnoinnin ja koordinoinnin kannalta. Kuhunkin pienryhmään osallistui 6 8 vähän liikkuvaa pääasiassa yli 30-vuo- 34 LIIKUNTA & TIEDE 51 4 / 2014

4 tiasta perheenäitiä, jotka rekrytoitiin ilmoitusten avulla muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Tampereen osaston ja alueen neuvoloiden avulla. Ryhmiin rekrytoitiin äitejä, joilla oli vähintään yksi vauvaikäinen lapsi. Valtaosa vertaisryhmiin osallistuneista äideistä oli äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla. Osallistujia rekrytoitaessa tuotiin esille, että tarkoituksena olisi toimia ryhmissä, joissa tehdään erilaisia harjoitteita, keskustellaan ja liikutaan. Projektissa suosittiin nimen omaisesti pienryhmätoimintaa, sillä pienryhmät sopivat suurryhmiä paremmin työskentelyyn, jossa pyritään avoimuuteen, luottamuksen luomiseen ja sosiaaliseen tukeen ja jossa halutaan antaa tilaa ryhmäprosessien kehittymiselle (ks. esim. Pennington 2005). Äidit pyrittiin jakamaan ryhmiin siten, että kuhunkin ryhmään saataisiin mahdollisimman paljon samalla asuinalueella tai ainakin lähialueilla asuvia. Tällä tähdättiin siihen, että ryhmissä mahdollisesti syntyviä uusia tuttavuus- ja ystävyyssuhteita olisi mahdollista ylläpitää arjessa myös projektin päätyttyä. Koulutuksen, ammatin, työelämästatuksen, iän sekä lasten määrän ja heidän ikänsä suhteen ei tehty systemaattista jaottelua, vaikka pyrittiinkin huomioimaan se, etteivät ryhmät olisi polarisoituneet liian vahvasti jonkin seikan suhteen. Ryhmäjaoissa meneteltiin näin, sillä lähtökohtana pidettiin sitä, että vertaisuutta voidaan kokea, vaikkei elettäisi ulkoisesti täsmälleen samankaltaiselta vaikuttavaa elämää. Ratkaisevaa merkityksellisen vertaisuuden tunteen syntymisessä on, muodostuuko kokemusta riittävässä määrin jaetusta elämän logiikasta asenteista, arvoista, uskomuksista ja tavasta toimia. Asiaan vaikuttaa oleellisesti sekin, kohtaavatko osallistujien (ja osallistujien ja ryhmänohjaajan) vuorovaikutustyylit ja persoonat, henkilökemiat, sopivalla tavalla. Näitä asioita on mahdotonta tietää etukäteen niin kuin ei sitäkään, kehkeytyykö mahdollisesta erilaisuudesta ryhmän voimavara vai painolasti. Organisoitua ja vapaamuotoista toimintaa Ryhmille järjestettyä ohjattua toimintaa oli kerran kuukaudessa arki-iltoina pari tuntia kerrallaan 12 kuukauden ajan. Vuoden mittainen ajanjakso oli valit tu sen perusteella, että elämäntapamuutokset vaativat aikaa useimmiten sitä enemmän, mitä kompleksisempi elämäntilanne on. Vertaisryhmien kokoontumiskerroilla tehtiin yksilö- ja ryhmäharjoitteita, keskusteltiin ja liikuttiin. Varsinaisten tapaamiskertojen lisäksi osa ryhmistä kokoontui vapaamuotoisesti ja -ehtoisesti liikkumaan tai keskustelemaan itse sopiminaan ajankohtina.osa ryhmistä piti yhteyttä myös yhteisöpalvelu Facebookin avulla ja lisäksi yksi ryhmä hyödynsi aktiivisesti HeiaHeia-foorumia. Pienryhmiä ohjasivat vertaisohjaajat, jotka rekrytoitiin projektia edeltäneestä Liikuntakynnyksen yli -tutkimushankkeesta. Ryhmien ohjaajat saivat itse päättää, osallistuivatko he epävirallisiin tapaamisiin ja vuorovaikutukseen sosiaalisen median kautta vai eivät. Käytännössä osa osallistui, osa ei. Projektihenkilöstö ei osallistunut, sillä ryhmille haluttiin antaa mahdollisuus toimintaan ilman valvovaa silmää. Vertaisohjaajien tehtävä oli toimia ryhmien toiminnan koordinoijana ja fasilitoijana. Ohjaajille järjestettiin omat vertaistapaamisensa, joissa ohjaajat saivat peruskoulutusta ja työnohjausta ryhmien ohjaamiseen. Tämä ei toimi näin Ensimmäisillä vertaisryhmäkerroilla osallistujat tutustuivat toisiinsa, perehtyivät projektin perusteisiin ja tekivät muutamia aiemman tutkimushankkeen perusteella mielekkäiksi havaittuja harjoitteita (kuten sosiaalisiin suhteisiin ja tavoitteiden asetteluun liittyvät tehtävät ja keskustelut). Ensimmäisille kerroille oli suunniteltu myös pieniä liikuntahetkiä, kuten kävelyitä ulkona. Lisäksi osallistujien fyysistä aktiivisuutta kartoitettiin lomakkein ja Polar Active -kellon (aktiivisuusmittarin) avulla. Alun perin tarkoituksena oli, että ryhmien toiminta olisi jatkunut koko 12 kuukauden ajan projektihenkilöstön laatimien suunnitelmien mukaisesti, mutta ryhmistä ja ohjaajilta tulleet signaalit vaativat asian uudelleen arviointia. Kussakin ryhmässä ilmeni erilaisia tarpeita ja toiveita, minkä vuoksi yhteisen ohjelman toteuttaminen alkoi tuntua väkinäiseltä. Sekä ohjaajien välityksellä että suoraan osallistujilta saaduista viesteistä kävi ilmi, että ryhmissä ihmeteltiin ulkoa ja ylhäältä määritellyn ryhmäohjelman funktiota, vaikka ohjelmassa olikin jonkin verran joustavuutta ryhmäkohtaisesti. Voitaneen sanoa, että ryhmät, ainakin useimmat niistä, olivat eräänlaisessa kuohuntavaiheessa, jossa koetellaan esimerkiksi ryhmän tavoitetta, tarkoitusta, toimintaa ja ryhmän jäsenten keskinäisiä suhteita (Tuckman 1965, ks. Pennington 2005, 71 74). Nyt haastettiin myös koko projektia. Projektissa jouduttiin pohtimaan, mihin ryhmätoiminta perustuu, kuinka sitä toteutetaan ja miksi. Tämä oli tärkeä pysäh tymisen paikka edellytys kehittämistyölle. Korjausliike: nyt suunta on parempi Ryhmien toimintaa päätettiin eriyttää ja tehdä toiminnasta osallistujia paremmin huomioivaa. Toimintaan haluttiin saada huomattavasti enemmän joustavuutta. Ryhmäläiset ja ohjaajat laativat yhdessä ryhmänsä jatko-ohjelman. Ryhmille esiteltiin eräänlainen harjoite- ja keskusteluteematarjotin, ja ryhmät ratkaisivat itse, ottavatko he käyttöönsä valmiita teemoja harjoitteineen vai eivät. Ryhmät pystyivät halutessaan luomaan toiminnalleen sisältöjä välittämättä tarjotuista teemoista. Myös vertaisohjaajat pystyivät hyödyntämään paremmin omaa käytännön asiantuntemustaan ja tuntumaansa. Oma ryhmä oli mahdollista ottaa paremmin haltuun, kun toimintaa ei määritellyt kaikille yhteinen ohjelma. Kaikissa ryhmissä tehtiin erilaisia oman arjen ja elämäntavan reflektointiin virittäviä ja elämäntapamuutosta tukevia yksilö- ja ryhmätehtäviä, keskusteltiin yhdessä ja liikuttiin. Tarkemmat sisällöt LIIKUNTA & TIEDE 51 4 /

5 sekä toiminnan painotukset vaihtelivat ryhmittäin 1. Kuhun kin ryhmään muodostui oma ohjelma. Oleellista olikin monelle se, että ryhmissä kohdattiin toisia, keskusteltiin ja tultiin kuulluiksi. Valtaosa osallistujista kannatti sitä, että ryhmä pystyi itse osallistumaan sisältöjen ja toteutuksen suunnitteluun. Useissa palautteissa kuvattiin ryhmätoiminnan luonteen muuttuneen selvästi projektin strategisen muutoksen jälkeen. Jatkossa vastaava vertaisryhmätoiminta voisikin edetä siten, että kaikille ryhmille tarjotaan saman sisältöinen orientaatiojakso, jonka jälkeen ryhmät voisivat suunnitella toimintaa ohjaajansa kanssa tarjolla olevan virike- ja materiaalivarannon pohjalta. Ryhmät voivat myös seurata jotakin esimerkkiohjelmaa ja muovata siitä oman näköisensä. Valmista sapluunaa seuraamalla päästään helpommalla ja koke mukset voivat kuitenkin olla hyviä. Helpoin tie ei kuitenkaan välttämättä ole opettavaisin. Oman ohjelman rakentaminen voi kehittää esimerkiksi suunnittelu-, ongelmanratkaisu-, päätöksenteko-, organisointi-, johtajuus- ja yhteistyötaitoja. Nämä kaikki ovat tärkeitä aktiivisen kansalaisen taitoja ja voivat myös osaltaan tukea liikunnallisen elämäntavan toteuttamista. Yhdessä tekeminenja asioihin vaikuttaminen lisää osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Pohdinta siitä, kuinka omaa terveyttään, hyvinvointiaan ja liikkumistaan voi edistää ryhmässä ja ryhmän tuella, vie tärkeiden kysymysten ja ehkäpä myös ratkaisujen äärelle. LÄHTEET Aldén-Nieminen H., Borodulin K., Laatikainen T., Raitanen J. & Luoto, R Synnyttäneisyys ja liikunta liikkuvatko äidit riittävästi? Suomen Lääkärilehti 63 (36), Fell D.B., Joseph K.S., Armson B.A. & Dodds L The impact of pregnancy on physical activity level. Maternal and Child Health Journal, 13, Kew S., Ye C., Hanley A.J., Connelly P.W., Sermer M., Zinman B. & Retnakaran R Cardiometabolic implications of postpartum weight changes in the first year after delivery. Diabetes Care, March 25.Doi: /dc Rovio E., Hakonen H., Laine K., Helakorpi S., Uutela A., Havas E. & Tammelin T Perherakenteen yhteys suomalaisten aikuisten liikunta-aktiivisuuteen. Liikunta & Tiede 48 (1), Rovio E., Saaranen-Kauppinen A. & Pyykkönen T Liikuntakynnyksen yli ohjelmista ihmisen kohtaamiseen. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 28. Liikunnan ja kansanterveystieteen julkaisuja 281. Rovio E., Saaranen-Kauppinen A., Pirkkalainen M. & Lautamatti L Mikä sienirihmasto siellä alla piileekään? Toimintatutkimukseen osallistuneen perheenäidin liikuntasuhde osana identiteettiä. Liikunta & Tiede 50 (1), Pennington D.C Pienryhmän sosiaalipsykologia. Alkuteos The social psychology of behaviour in small groups Suom. M. Ahokas. Helsinki: Gaudeamus. Saaranen-Kauppinen A., Rovio E. & Parikka L Mähän ajattelin, että lapsen voi viedä vauvaparkkiin Perheenäitien arjen jännitteet liikuntasuhdetta rakentamassa. Liikunta & Tiede 50 (6), Ryhmissä käsiteltyjen yksilö- ja ryhmäharjoitteiden ja yhteisten keskusteluiden teemoja olivat mm. ajankäyttö, sosiaaliset suhteet ja verkostot, motivaatio, äidin rooli, identiteetti, arvot, tavoitteiden asettaminen, elämäntapamuutos, perheliikunta (projektissa järjestettiin lisäksi kaikille yhteinen perheliikuntapäivä), terveysliikunta, ravitsemus (toteutettiin myös ravitsemusilta osallistujien toiveesta), uni ja lepo. Ryhmissä tehtiin erilaisia sisä- ja ulkoliikuntakokeiluja, retkeiltiin (mm. kävelyt, sieniretket) ja rentouduttiin harjoittein ja ilman. 36 LIIKUNTA & TIEDE 51 4 / 2014

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Tommi Vasankari Iso kiitos uudenlainen yhteistyö!

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Liikuntalautakunta LIOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Liikuntalautakunta LIOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 1 (5) 205 Lausunto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa koskevasta toivomusponnesta (hallintokuntien yhteiset matalan kynnyksen palvelut) HEL 2011-001645 T 05

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Lisädiat esitykseen. Jukka Lerkkanen

Lisädiat esitykseen. Jukka Lerkkanen Lisädiat esitykseen Jukka Lerkkanen Itsetuntemus Tietoa ominaisuuksistasi eli itsetuntemusta Jokaisella meillä on käsityksiä ominaisuuksistamme, luonteenpiirteistämme ja taidoistamme Lisäksi meille on

Lisätiedot

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Aikuisliikunta seuroissa Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Kyselyyn vastanneet Vastanneita kaikilta alueilta, yhteensä 276 kpl Suurin jäsenmäärä vastanneiden edustamissa seuroissa Millaista

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto. Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi

Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto. Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi TenKeys Aini-Kristiina Jäppinen Pelkkää utopiaa? KOSKA Liian monia ihmisiä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012

Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012 Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012 Jyrki Reunamo Orientaatiokonferenssi 23.5.12 Orientaatioprojektin kotisivut: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/ Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti

Lisätiedot

Teknologia lisää liikuntaa

Teknologia lisää liikuntaa Teknologia lisää liikuntaa Ari-Matti Rautomäki - Aktiivisuushanke Teknologiaa pidetään yhtenä lapsia ja nuoria eniten passivoivana asiana. Tietokoneet, älypuhelimet, tabletit ja muut vastaavat laitteet

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Kasvattajayhteisön asenne kohti sallivaa ja kannustavaa liikkumisympäristöä Meillä saa! Kaikki lähti käytävistä v. 2011 valmistunut, 127- paikkainen päiväkoti Sijaitsee

Lisätiedot

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa Liikkuva koulu Lappeenranta Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla 3.2.2016 rehtori Ville Laivamaa Liikkuva Lappeen päiväkotikoulu Lappeen päiväkotikoulussa on varhaiskasvatuksen piirissä

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA 11.8.2014 29.5.2015 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

TULOSLIITE JULKAISUUN

TULOSLIITE JULKAISUUN TULOSLIITE JULKAISUUN Tuija Tammelin, Jouni Kallio, Katja Rajala, Harto Hakonen ja Kaarlo Laine. Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 0 0. Oppilaat liikkujina ja koulun ak!vitee"en suunni#elijoina. LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

VERTAISTUKI KOTOUTUMISPROSESSIN ERI VAIHEISSA

VERTAISTUKI KOTOUTUMISPROSESSIN ERI VAIHEISSA VERTAISTUKI KOTOUTUMISPROSESSIN ERI VAIHEISSA Kasvokkain-toiminta Vertaisryhmätoiminta alkanut Pakolaisavussa vuonna 2001 RAY:n rahoitus Työntekijäresurssit: - hankejohtaja - kaksi aluekoordinaattoria

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä M-L Aronpää HASIC-projekti - Euroopan komission Health Programmen rahoittama projekti - Projektin kesto: 1.1.2014-30.6.2016 - Projektia

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Teknologinen muutos verkkojakso

Teknologinen muutos verkkojakso Teknologinen muutos verkkojakso 25.8. - 26.9.2003. Teknologinen muutos -jakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia yliopistojen tulevaisuuden toimintakentästä ja luoda kuvaa edessämme olevista teknologisista

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä.

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä. 1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä. www.helsinki.fi/yliopisto 8.10.2012 1 2. Kehittäkää liikunnallisesti haastava hiekkasäkkipedagogiikka.

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot