Teksti: ANITA SAARANEN-KAUPPINEN. Äidit liikkeelle vertaisryhmissä on voimaa
|
|
- Noora Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teksti: ANITA SAARANEN-KAUPPINEN Äidit liikkeelle vertaisryhmissä on voimaa 32 LIIKUNTA & TIEDE 51 4 / 2014
2 Oman arjen peilaaminen toisten vastaaviin elämäntilanteisiin voi avata uusia näkymiä ja ymmärrystä omaan itseen ja toimintaan. Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle -projektissa pienten lasten äideistä koostuville vertaisryhmille annettiin mahdollisuus pohtia ja suunnitella oman liikunnallisen elämäntapansa edistämistä asiantuntijoiden tuella. Kokemukset olivat rohkaisevia. Pienten lasten äitien liikunta jää usein aika vähäiseksi (Aldén-Nieminen ym. 2008, Rovio ym. 2011). On havaittu, että mikäli äideillä on ylipainoa (raskauskiloja) vielä vuoden kuluttua synnytyksestä, se ennustaa ylipainoa ja terveysongelmia myös myöhemmässä vaiheessa (Kew ym. 2014). Äitien terveysongelmat voivat heijastua koko perheen terveyteen ja hyvinvointiin. Perheenäitien toiminta kohdentuu lapsiin ja kotiin, jolloin kommunikaatio aikuisten kanssa saattaa jäädä vähäiseksi. Äidit voivat kaivatavuorovaikutusta muiden äitien kanssa. Erilaiset sosiaaliset sidokset ja suhteet ovat tärkeitä arjessa jaksamisen, mutta myös laajemmin ihmisyyden toteuttamisen kannalta: ne ovat välttämättömiä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Oman arjen peilaaminen toisten vastaaviin elämäntilanteisiin voi avata uusia näkymiä ja ymmärrystä omaan itseen ja toimintaan. Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle -projektissa lähtökohtana oli vertaisvuorovaikutuksen hyödyntäminen. Projekti kohdistui sellaisiin vauva- ja leikki-ikäisten lasten perheenäiteihin, jotka liikkuivat vähän ja toivoivat sosiaalista tukea. Projektin tavoitteena oli edistää äitien terveyttä, hyvinvointia ja liikunnallista elämäntapaa sekä luoda perusta vertaisryhmämuotoiselle toiminnalle. Vertaiset liikuttivat Projektissa kerättyjen toiminnan arvioimista tukevien aineistojen (mm. kyselyt, laadulliset palautteet, keskustelut, ryhmien ja yksilöiden tuottamat tehtävät) perusteella voi todeta, että projektissa päästiin asetettuihin tavoitteisiin. Äideille suunnattu vertaisryhmätoiminta tarjosi tukea arkeen, ja sen voidaan katsoa edistäneen osallistujien terveyttä, hyvinvoin- tia ja liikunnallista elämäntapaa. Toiminnan ja siitä kerättyjen aineistojen avulla voitiin luoda perusta vertaisryhmämuotoiselle toimintamallille. Ryhmiin osallistuneiden perheenäitien palautteissa vertaisryhmätoimintaa pidettiin monin eri tavoin hyödyllisenä ja kannatettavana. Osallistujat kokivat maallikko-ohjaajuuden hyväksi. Kaikki osallistujat eivät kiinnittyneet vahvasti oman ryhmänsä jäseniin, mutta kokivat ryhmässä tehdyt asiat kuitenkin antoisina ja saivat ryhmästä tukea omaan prosessiinsa. Osa ryhmistä puolestaan ryhmäytyi vahvasti ja jatkoi tapaamisia projektin jälkeenkin. Suurin osa osallistujista katsoi, että heidän omassa ajattelutavassaan oli tapahtunut muutoksia ryhmätoiminnan aikana. Lisäksi enemmistö koki, että myös omassa toiminnassa tapahtui jonkinlaisia muutoksia. Konkreettiset muutokset liikunta-aktiivisuudessa olivat pieniä, mutta kuitenkin johdonmukaisia. Sekä rasittavan kestävyysliikunnan harjoittamisen että lihaskuntoharjoittelun määrät lisääntyivät aineistojen perusteella hivenen. Samaten ripeän ja reippaan liikunnan osuus lisääntyi, kun taas hyvin rauhallisen liikunnan osuus kokonaisliikunnasta vähentyi. Laadullisissa aineistoissa moni raportoi löytäneensä oman tapansa liikkua ja liikunnan ilon itselle sopivan uuden suunnan ja merkityksen liikunnalle. Vertaisuus sai tässä projektissa perheenäitejä liikkeelle monin tavoin niin psyykkisesti, sosiaalisesti kuin fyysisesti. Projekti toimi virikkeenä ja ponnistuslautana uudelle matkalle, joka jatkuu: Sain uuden tavan ajatella liikuntaa ja hyvinvointia tänä aikana, se sekä lisäsi liikkumista, että tietoisuutta esim. ruokailusta, mutta tärkeimpänä opin olemaan itselleni armollinen. Aloitin kaksi uutta liikuntaharrastusta, joista toinen on ollut pitkään vain haave. Oli kiva tuntea kuuluvan ryhmään uudella paikkakunnalla. Oma elämäntilanteeni on ollut viimeisen vuoden aikana sellainen, etten ole pystynyt toteuttamaan haluamaani liikuntaan ja ruokavaliomuutokseen liittyvää muutosta, mutta olen saanut projektista eväitä miten muutoksen voin toteuttaa, sitten kun elämäntilanteeni on siihen otollisempi. Ryhmän dynamiikka ja voima käyttöön Kehittämisprojektiin osallistuneet naiset olivat pääasiassa suhteellisen koulutettuja ja hyvin toimeentulevia. Osallistujat kokivat terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan edistämisen puhuttelevaksi ja näkivät tärkeäksi reflektoida omaa arkeaan. Kuva: ANTERO AALTONEN Vertaissuhteissa on voimaa: vertaiset voivat saada aikaan moninaista psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä liikettä. LIIKUNTA & TIEDE 51 4 /
3 Kärkevästi voitaneen sanoa, että kyseessä oli länsimaalainen, keski- ja yläluokkainen, valinta- ja kulutusyhteiskunnan naisten identiteettiprojekteja tukeva prosessi. Esimerkiksi kehittyvissä maissa vastaava arjen tarkastelun ympärille jäsentyvä projekti olisi absurdi, eikä näkökulmaa tarvitse laajentaa niinkään kauas, kun jo herää kysymyksiä siitä, sopiiko projektin kaltainen toiminta muille kuin osallistuneiden naisten kaltaisille henkilöille. Mikäli esimerkiksi päivittäinen toimeentulo ja perustarpeet eivät tule riittävällä tavalla tyydytetyiksi, ei elämäntavan reflektointi ja erilaisten arjen valinnanmahdollisuuksien inventaario välttämättä ole relevanttia. Keitä ryhmämuotoinen vertaisuutta hyödyntävä toiminta puhuttelee? Entä millä tavoin sitä tulisi toteuttaa erilaisille kohderyhmille? Vertaiset voivat liikuttaa mutta yhtä hyvin myös lisätä liikkumattomuutta kuinka vertaisuus voitaisiin saada valjastettua sopivalla tavalla liikunnan edistämisen tarkoituksiin? Vertaisuuden hyödyntäminen ei ole mitenkään uusi asia, onhan sosiaali- ja terveysalalla toteutettu jo pitkään erilaisia vertaisryhmiä esimerkiksi erilaisiin elämänkriiseihin ja päihteisiin liittyen. On myös olemassa lukuisia painonhallintaan ja liikuntaan liittyviä ryhmiä, niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin toteuttamia. Tästä huolimatta vertaissuh- teet ja -toiminta on kuitenkin vielä suhteellisen uusi asia vähäisen liikkumisen kehyksessä. Liikkumisen edistämistä saatetaan kyllä toteuttaa monenlaisissa ryhmissä kokoamalla yksilöitä yhteen, tekemällä asioita yhdessä ja antamalla vuorovaikutusprosessien kehittyä siinä sivussa. Tulokset voivat olla hyviä. Ryhmän dynamiikkaa ja voimaa ei kuitenkaan yleensä hyödynnetä aktiivisesti ja kaikessa kapasiteetissaan, mikä saattaisi joissakin tilanteissa ja joillakin kohderyhmillä johtaa vielä parempiin tuloksiin. Eri tavoin koottuja, toteutettuja ja ohjattuja terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen tähtääviä vertaisryhmiä olisi tarpeen luoda ja tutkia, sillä parhaimmillaan tällaiset ryhmät voisivat tarjota luontevia ja mielekkäitä keinoja liikunnan edistämiseen ja myös passiivisuuden purkamiseen. Vertaisryhmät voisivat vähentää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia merkittävästi. Tarvitaan tieteellistä ja pragmaattista tietoa vertaisryhmien ja -toiminnan mahdollisuuksista ja ongelmista. ANITA SAARANEN-KAUPPINEN, YTT Erikoistutkija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: Vertaissuhteet ja -toiminta on suhteellisen uusi asia vähäisen liikkumisen kehyksessä. Ryhmän dynamiikkaa ja voimaa ei yleensä hyödynnetä aktiivisesti ja kaikessa kapasiteetissaan. Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle toimintamalli vähän liikkuvien äitien terveyden edistämiseen Kehittämisprojektissa Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle toimintamalli vähän liikkuvien äitien terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi (rahoitus RAY, ) on edistetty pienten lasten äitien terveyt tä, hyvinvointia ja liikunnallista elämäntapaa. Projektissa on luotu toimintamalli, joka on siirrettävissä arjen toimintaympäristöihin kunnissa. Kyseessä on kustannuksiltaan edullinen matalan kynnyksen toiminta, jossa keskeistä on omaehtoisuus, vertaisuus, sosiaalisten verkostojen vahvistaminen ja osallisuus. Kehittämisprojekti pohjautuu tutkimushankkeeseen Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana (OKM, ) ja sen perheenäiteihin kohdistuneiden toimintatutkimusinterventioiden tuloksiin (ks. esim. Rovio ym. 2014; Rovio ym. 2013; Saaranen-Kauppinen ym. 2013). Projekti on tutkimushanketta johtaneen Esa Rovion ideoima ja aloittama. Toteutuksesta ovat vastanneeterikoistutkija Anita Saaranen-Kauppinen ja projektikoordinaattori Pinja Laitinen LIKES-tutkimuskeskukselta. Projektissa aloitti yhteensä kuusi vertaisryhmää, viisi Tampereella ja yksi Pirkkalassa. Ryhmien lukumäärä oli päätetty etukäteen, ennen ryhmiin rekrytoinnin aloittamista, sillä kuusi ryhmää jäsenineen tuntui sopivalta kehittämisprojektin hallinnoinnin ja koordinoinnin kannalta. Kuhunkin pienryhmään osallistui 6 8 vähän liikkuvaa pääasiassa yli 30-vuo- 34 LIIKUNTA & TIEDE 51 4 / 2014
4 tiasta perheenäitiä, jotka rekrytoitiin ilmoitusten avulla muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Tampereen osaston ja alueen neuvoloiden avulla. Ryhmiin rekrytoitiin äitejä, joilla oli vähintään yksi vauvaikäinen lapsi. Valtaosa vertaisryhmiin osallistuneista äideistä oli äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla. Osallistujia rekrytoitaessa tuotiin esille, että tarkoituksena olisi toimia ryhmissä, joissa tehdään erilaisia harjoitteita, keskustellaan ja liikutaan. Projektissa suosittiin nimen omaisesti pienryhmätoimintaa, sillä pienryhmät sopivat suurryhmiä paremmin työskentelyyn, jossa pyritään avoimuuteen, luottamuksen luomiseen ja sosiaaliseen tukeen ja jossa halutaan antaa tilaa ryhmäprosessien kehittymiselle (ks. esim. Pennington 2005). Äidit pyrittiin jakamaan ryhmiin siten, että kuhunkin ryhmään saataisiin mahdollisimman paljon samalla asuinalueella tai ainakin lähialueilla asuvia. Tällä tähdättiin siihen, että ryhmissä mahdollisesti syntyviä uusia tuttavuus- ja ystävyyssuhteita olisi mahdollista ylläpitää arjessa myös projektin päätyttyä. Koulutuksen, ammatin, työelämästatuksen, iän sekä lasten määrän ja heidän ikänsä suhteen ei tehty systemaattista jaottelua, vaikka pyrittiinkin huomioimaan se, etteivät ryhmät olisi polarisoituneet liian vahvasti jonkin seikan suhteen. Ryhmäjaoissa meneteltiin näin, sillä lähtökohtana pidettiin sitä, että vertaisuutta voidaan kokea, vaikkei elettäisi ulkoisesti täsmälleen samankaltaiselta vaikuttavaa elämää. Ratkaisevaa merkityksellisen vertaisuuden tunteen syntymisessä on, muodostuuko kokemusta riittävässä määrin jaetusta elämän logiikasta asenteista, arvoista, uskomuksista ja tavasta toimia. Asiaan vaikuttaa oleellisesti sekin, kohtaavatko osallistujien (ja osallistujien ja ryhmänohjaajan) vuorovaikutustyylit ja persoonat, henkilökemiat, sopivalla tavalla. Näitä asioita on mahdotonta tietää etukäteen niin kuin ei sitäkään, kehkeytyykö mahdollisesta erilaisuudesta ryhmän voimavara vai painolasti. Organisoitua ja vapaamuotoista toimintaa Ryhmille järjestettyä ohjattua toimintaa oli kerran kuukaudessa arki-iltoina pari tuntia kerrallaan 12 kuukauden ajan. Vuoden mittainen ajanjakso oli valit tu sen perusteella, että elämäntapamuutokset vaativat aikaa useimmiten sitä enemmän, mitä kompleksisempi elämäntilanne on. Vertaisryhmien kokoontumiskerroilla tehtiin yksilö- ja ryhmäharjoitteita, keskusteltiin ja liikuttiin. Varsinaisten tapaamiskertojen lisäksi osa ryhmistä kokoontui vapaamuotoisesti ja -ehtoisesti liikkumaan tai keskustelemaan itse sopiminaan ajankohtina.osa ryhmistä piti yhteyttä myös yhteisöpalvelu Facebookin avulla ja lisäksi yksi ryhmä hyödynsi aktiivisesti HeiaHeia-foorumia. Pienryhmiä ohjasivat vertaisohjaajat, jotka rekrytoitiin projektia edeltäneestä Liikuntakynnyksen yli -tutkimushankkeesta. Ryhmien ohjaajat saivat itse päättää, osallistuivatko he epävirallisiin tapaamisiin ja vuorovaikutukseen sosiaalisen median kautta vai eivät. Käytännössä osa osallistui, osa ei. Projektihenkilöstö ei osallistunut, sillä ryhmille haluttiin antaa mahdollisuus toimintaan ilman valvovaa silmää. Vertaisohjaajien tehtävä oli toimia ryhmien toiminnan koordinoijana ja fasilitoijana. Ohjaajille järjestettiin omat vertaistapaamisensa, joissa ohjaajat saivat peruskoulutusta ja työnohjausta ryhmien ohjaamiseen. Tämä ei toimi näin Ensimmäisillä vertaisryhmäkerroilla osallistujat tutustuivat toisiinsa, perehtyivät projektin perusteisiin ja tekivät muutamia aiemman tutkimushankkeen perusteella mielekkäiksi havaittuja harjoitteita (kuten sosiaalisiin suhteisiin ja tavoitteiden asetteluun liittyvät tehtävät ja keskustelut). Ensimmäisille kerroille oli suunniteltu myös pieniä liikuntahetkiä, kuten kävelyitä ulkona. Lisäksi osallistujien fyysistä aktiivisuutta kartoitettiin lomakkein ja Polar Active -kellon (aktiivisuusmittarin) avulla. Alun perin tarkoituksena oli, että ryhmien toiminta olisi jatkunut koko 12 kuukauden ajan projektihenkilöstön laatimien suunnitelmien mukaisesti, mutta ryhmistä ja ohjaajilta tulleet signaalit vaativat asian uudelleen arviointia. Kussakin ryhmässä ilmeni erilaisia tarpeita ja toiveita, minkä vuoksi yhteisen ohjelman toteuttaminen alkoi tuntua väkinäiseltä. Sekä ohjaajien välityksellä että suoraan osallistujilta saaduista viesteistä kävi ilmi, että ryhmissä ihmeteltiin ulkoa ja ylhäältä määritellyn ryhmäohjelman funktiota, vaikka ohjelmassa olikin jonkin verran joustavuutta ryhmäkohtaisesti. Voitaneen sanoa, että ryhmät, ainakin useimmat niistä, olivat eräänlaisessa kuohuntavaiheessa, jossa koetellaan esimerkiksi ryhmän tavoitetta, tarkoitusta, toimintaa ja ryhmän jäsenten keskinäisiä suhteita (Tuckman 1965, ks. Pennington 2005, 71 74). Nyt haastettiin myös koko projektia. Projektissa jouduttiin pohtimaan, mihin ryhmätoiminta perustuu, kuinka sitä toteutetaan ja miksi. Tämä oli tärkeä pysäh tymisen paikka edellytys kehittämistyölle. Korjausliike: nyt suunta on parempi Ryhmien toimintaa päätettiin eriyttää ja tehdä toiminnasta osallistujia paremmin huomioivaa. Toimintaan haluttiin saada huomattavasti enemmän joustavuutta. Ryhmäläiset ja ohjaajat laativat yhdessä ryhmänsä jatko-ohjelman. Ryhmille esiteltiin eräänlainen harjoite- ja keskusteluteematarjotin, ja ryhmät ratkaisivat itse, ottavatko he käyttöönsä valmiita teemoja harjoitteineen vai eivät. Ryhmät pystyivät halutessaan luomaan toiminnalleen sisältöjä välittämättä tarjotuista teemoista. Myös vertaisohjaajat pystyivät hyödyntämään paremmin omaa käytännön asiantuntemustaan ja tuntumaansa. Oma ryhmä oli mahdollista ottaa paremmin haltuun, kun toimintaa ei määritellyt kaikille yhteinen ohjelma. Kaikissa ryhmissä tehtiin erilaisia oman arjen ja elämäntavan reflektointiin virittäviä ja elämäntapamuutosta tukevia yksilö- ja ryhmätehtäviä, keskusteltiin yhdessä ja liikuttiin. Tarkemmat sisällöt LIIKUNTA & TIEDE 51 4 /
5 sekä toiminnan painotukset vaihtelivat ryhmittäin 1. Kuhun kin ryhmään muodostui oma ohjelma. Oleellista olikin monelle se, että ryhmissä kohdattiin toisia, keskusteltiin ja tultiin kuulluiksi. Valtaosa osallistujista kannatti sitä, että ryhmä pystyi itse osallistumaan sisältöjen ja toteutuksen suunnitteluun. Useissa palautteissa kuvattiin ryhmätoiminnan luonteen muuttuneen selvästi projektin strategisen muutoksen jälkeen. Jatkossa vastaava vertaisryhmätoiminta voisikin edetä siten, että kaikille ryhmille tarjotaan saman sisältöinen orientaatiojakso, jonka jälkeen ryhmät voisivat suunnitella toimintaa ohjaajansa kanssa tarjolla olevan virike- ja materiaalivarannon pohjalta. Ryhmät voivat myös seurata jotakin esimerkkiohjelmaa ja muovata siitä oman näköisensä. Valmista sapluunaa seuraamalla päästään helpommalla ja koke mukset voivat kuitenkin olla hyviä. Helpoin tie ei kuitenkaan välttämättä ole opettavaisin. Oman ohjelman rakentaminen voi kehittää esimerkiksi suunnittelu-, ongelmanratkaisu-, päätöksenteko-, organisointi-, johtajuus- ja yhteistyötaitoja. Nämä kaikki ovat tärkeitä aktiivisen kansalaisen taitoja ja voivat myös osaltaan tukea liikunnallisen elämäntavan toteuttamista. Yhdessä tekeminenja asioihin vaikuttaminen lisää osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Pohdinta siitä, kuinka omaa terveyttään, hyvinvointiaan ja liikkumistaan voi edistää ryhmässä ja ryhmän tuella, vie tärkeiden kysymysten ja ehkäpä myös ratkaisujen äärelle. LÄHTEET Aldén-Nieminen H., Borodulin K., Laatikainen T., Raitanen J. & Luoto, R Synnyttäneisyys ja liikunta liikkuvatko äidit riittävästi? Suomen Lääkärilehti 63 (36), Fell D.B., Joseph K.S., Armson B.A. & Dodds L The impact of pregnancy on physical activity level. Maternal and Child Health Journal, 13, Kew S., Ye C., Hanley A.J., Connelly P.W., Sermer M., Zinman B. & Retnakaran R Cardiometabolic implications of postpartum weight changes in the first year after delivery. Diabetes Care, March 25.Doi: /dc Rovio E., Hakonen H., Laine K., Helakorpi S., Uutela A., Havas E. & Tammelin T Perherakenteen yhteys suomalaisten aikuisten liikunta-aktiivisuuteen. Liikunta & Tiede 48 (1), Rovio E., Saaranen-Kauppinen A. & Pyykkönen T Liikuntakynnyksen yli ohjelmista ihmisen kohtaamiseen. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 28. Liikunnan ja kansanterveystieteen julkaisuja 281. Rovio E., Saaranen-Kauppinen A., Pirkkalainen M. & Lautamatti L Mikä sienirihmasto siellä alla piileekään? Toimintatutkimukseen osallistuneen perheenäidin liikuntasuhde osana identiteettiä. Liikunta & Tiede 50 (1), Pennington D.C Pienryhmän sosiaalipsykologia. Alkuteos The social psychology of behaviour in small groups Suom. M. Ahokas. Helsinki: Gaudeamus. Saaranen-Kauppinen A., Rovio E. & Parikka L Mähän ajattelin, että lapsen voi viedä vauvaparkkiin Perheenäitien arjen jännitteet liikuntasuhdetta rakentamassa. Liikunta & Tiede 50 (6), Ryhmissä käsiteltyjen yksilö- ja ryhmäharjoitteiden ja yhteisten keskusteluiden teemoja olivat mm. ajankäyttö, sosiaaliset suhteet ja verkostot, motivaatio, äidin rooli, identiteetti, arvot, tavoitteiden asettaminen, elämäntapamuutos, perheliikunta (projektissa järjestettiin lisäksi kaikille yhteinen perheliikuntapäivä), terveysliikunta, ravitsemus (toteutettiin myös ravitsemusilta osallistujien toiveesta), uni ja lepo. Ryhmissä tehtiin erilaisia sisä- ja ulkoliikuntakokeiluja, retkeiltiin (mm. kävelyt, sieniretket) ja rentouduttiin harjoittein ja ilman. 36 LIIKUNTA & TIEDE 51 4 / 2014
Hyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotVasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
LisätiedotLIIKKUJAN POLKU -VERKOSTO. Esittelydiat
LIIKKUJAN POLKU -VERKOSTO Esittelydiat Oletko koskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Voisiko tekemisiä yhdistää ja saada isompia tuloksia aikaiseksi? Kohderyhmä tiedossa, kanavat kunnossa Keneltä löytyisi
LisätiedotVerkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!
Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotLIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013
LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa
LisätiedotHyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotVähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä
Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden
LisätiedotRajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma
Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.
LisätiedotLiikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015
2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen
LisätiedotKaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan
Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotRaaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1
Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä
LisätiedotISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009
ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI
Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.
LisätiedotVanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille
LisätiedotLapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?
Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten
LisätiedotAlkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015
Alkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotAlkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)
5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot
LisätiedotMiten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?
Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotLapsen hyvä arki- hankkeen rakenne
Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen
LisätiedotFYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA
FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015
TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,
LisätiedotLOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160
SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotHyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö
Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS
OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotJaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn
Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn Kulttuuripajatoiminta pähkinänkuoressa Koulutetut vertaisohjaajat vetävät toiminnallisia vertaisryhmiä 18-35 vuotiaille haastavassa elämäntilanteessa
LisätiedotPALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI
PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.
LisätiedotMitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US
Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
LisätiedotOhjelmasisällössä huomioidaan kohderyhmä esim. yrittäjät, työttömät, eri ammattiryhmät.
MTLH:N HYVINVOINTILOMAN 2017 MALLIOHJELMA Ohjelmasisällössä huomioidaan kohderyhmä esim. yrittäjät, työttömät, eri ammattiryhmät. Tavoitteena on, että työikäinen lomalainen aktivoituu oman hyvinvointinsa
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotSosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?
Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Osallisuus osana arkea 19.3.2019 Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Osallisuus on Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.
LisätiedotKOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari
ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotTerveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotKaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan
viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos
LisätiedotWiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.
Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotSUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu
SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Näkökulma arviointiin ja tutkimukseen Suomi 100 ei ehkä
LisätiedotVäliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH
Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:
LisätiedotLiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja
LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan
LisätiedotYOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio
Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion
LisätiedotNEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta
NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotVERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin
VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotTYÖKALUJA HYVINVOINTITYÖHÖN TOISELLE ASTEELLE
TYÖKALUJA HYVINVOINTITYÖHÖN TOISELLE ASTEELLE Valtakunnalliset LAPE-päivät 30.-31.8.2018 Erikoistutkija Miia Sainio Turun yliopisto 2 OPINTOKAMU TOIMENPIDEOHJELMA OPISKELUHYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI TOISELLA
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys ry
Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja
LisätiedotLUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotUlkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa
Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään
LisätiedotVertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund
Vertaisuus vuorovaikutuksessa IDEA 4.5.2018 Tampere Onni Westlund Vertaisuudesta lastensuojelussa Usein sattumanvaraisesti järjestettyä. Työntekijöiden työyhteisöt ja työnohjaus. Sijaisvanhempien mentorit
LisätiedotSEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ
Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ
LisätiedotKuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma
Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Kohtelemme kaikkia lapsia ja huoltajia ystävällisesti, kuuntelemme heidän toiveitaan ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan.
LisätiedotJ.Kinnunen / Kuntavaalit 17
J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät
LisätiedotVammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen
LisätiedotLIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE
LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotLiikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä
Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom
LisätiedotHarrastetoiminta osana koulupäivää Turun Liikkuva koulu. Rehtori Jyrki Välimäki ja hankekoordinaattori Marie Rautio-Sipilä/2.11.
Harrastetoiminta osana koulupäivää Turun Liikkuva koulu Rehtori Jyrki Välimäki ja hankekoordinaattori Marie Rautio-Sipilä/2.11.2017 Turun Liikkuva koulu harrastetoiminta Harrastetoiminta osana Turun Liikkuvaa
LisätiedotYhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä
Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa
LisätiedotKulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset
Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotSivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotKoulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.
Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun
LisätiedotIlo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma
Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma, jota toteutetaan ja kehitetään
LisätiedotTuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä
Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotPainonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus
Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus Miten Painonhallintaluotsi eroaa perinteisistä painonhallintaryhmistä? Kilojen, kaloreiden ja liikuntasuoritusten vahtimisen sijasta keskitymme konkreettisiin keinoihin,
LisätiedotLIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja
terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta
LisätiedotMahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori
Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
LisätiedotKunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana
Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotYHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT
YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-
LisätiedotLiikkuva opiskelu -ohjelma
Liikkuva opiskelu -ohjelma JOHANNA KUJALA, johanna.kujala@oph.fi Saku ry:n ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät 21.11.2018 WWW.LIIKKUVAOPISKELU.FI 2 Liikkuva opiskelu -ohjelman
LisätiedotTyöyhteisöjen rajat ja rajattomuudet
Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen
LisätiedotKuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA
Kuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA KEHITTÄMISTYÖLLE NÄHDÄÄN SUURI TARVE ALUEILLA J A KONKREETTISTA TOIMINTAA ON PYSTYTTY EDISTÄMÄÄN 26.8.16 Tässä on hienoja kuulumisia
Lisätiedot