Teksti: ANITA SAARANEN-KAUPPINEN. Äidit liikkeelle vertaisryhmissä on voimaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teksti: ANITA SAARANEN-KAUPPINEN. Äidit liikkeelle vertaisryhmissä on voimaa"

Transkriptio

1 Teksti: ANITA SAARANEN-KAUPPINEN Äidit liikkeelle vertaisryhmissä on voimaa 32 LIIKUNTA & TIEDE 51 4 / 2014

2 Oman arjen peilaaminen toisten vastaaviin elämäntilanteisiin voi avata uusia näkymiä ja ymmärrystä omaan itseen ja toimintaan. Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle -projektissa pienten lasten äideistä koostuville vertaisryhmille annettiin mahdollisuus pohtia ja suunnitella oman liikunnallisen elämäntapansa edistämistä asiantuntijoiden tuella. Kokemukset olivat rohkaisevia. Pienten lasten äitien liikunta jää usein aika vähäiseksi (Aldén-Nieminen ym. 2008, Rovio ym. 2011). On havaittu, että mikäli äideillä on ylipainoa (raskauskiloja) vielä vuoden kuluttua synnytyksestä, se ennustaa ylipainoa ja terveysongelmia myös myöhemmässä vaiheessa (Kew ym. 2014). Äitien terveysongelmat voivat heijastua koko perheen terveyteen ja hyvinvointiin. Perheenäitien toiminta kohdentuu lapsiin ja kotiin, jolloin kommunikaatio aikuisten kanssa saattaa jäädä vähäiseksi. Äidit voivat kaivatavuorovaikutusta muiden äitien kanssa. Erilaiset sosiaaliset sidokset ja suhteet ovat tärkeitä arjessa jaksamisen, mutta myös laajemmin ihmisyyden toteuttamisen kannalta: ne ovat välttämättömiä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Oman arjen peilaaminen toisten vastaaviin elämäntilanteisiin voi avata uusia näkymiä ja ymmärrystä omaan itseen ja toimintaan. Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle -projektissa lähtökohtana oli vertaisvuorovaikutuksen hyödyntäminen. Projekti kohdistui sellaisiin vauva- ja leikki-ikäisten lasten perheenäiteihin, jotka liikkuivat vähän ja toivoivat sosiaalista tukea. Projektin tavoitteena oli edistää äitien terveyttä, hyvinvointia ja liikunnallista elämäntapaa sekä luoda perusta vertaisryhmämuotoiselle toiminnalle. Vertaiset liikuttivat Projektissa kerättyjen toiminnan arvioimista tukevien aineistojen (mm. kyselyt, laadulliset palautteet, keskustelut, ryhmien ja yksilöiden tuottamat tehtävät) perusteella voi todeta, että projektissa päästiin asetettuihin tavoitteisiin. Äideille suunnattu vertaisryhmätoiminta tarjosi tukea arkeen, ja sen voidaan katsoa edistäneen osallistujien terveyttä, hyvinvoin- tia ja liikunnallista elämäntapaa. Toiminnan ja siitä kerättyjen aineistojen avulla voitiin luoda perusta vertaisryhmämuotoiselle toimintamallille. Ryhmiin osallistuneiden perheenäitien palautteissa vertaisryhmätoimintaa pidettiin monin eri tavoin hyödyllisenä ja kannatettavana. Osallistujat kokivat maallikko-ohjaajuuden hyväksi. Kaikki osallistujat eivät kiinnittyneet vahvasti oman ryhmänsä jäseniin, mutta kokivat ryhmässä tehdyt asiat kuitenkin antoisina ja saivat ryhmästä tukea omaan prosessiinsa. Osa ryhmistä puolestaan ryhmäytyi vahvasti ja jatkoi tapaamisia projektin jälkeenkin. Suurin osa osallistujista katsoi, että heidän omassa ajattelutavassaan oli tapahtunut muutoksia ryhmätoiminnan aikana. Lisäksi enemmistö koki, että myös omassa toiminnassa tapahtui jonkinlaisia muutoksia. Konkreettiset muutokset liikunta-aktiivisuudessa olivat pieniä, mutta kuitenkin johdonmukaisia. Sekä rasittavan kestävyysliikunnan harjoittamisen että lihaskuntoharjoittelun määrät lisääntyivät aineistojen perusteella hivenen. Samaten ripeän ja reippaan liikunnan osuus lisääntyi, kun taas hyvin rauhallisen liikunnan osuus kokonaisliikunnasta vähentyi. Laadullisissa aineistoissa moni raportoi löytäneensä oman tapansa liikkua ja liikunnan ilon itselle sopivan uuden suunnan ja merkityksen liikunnalle. Vertaisuus sai tässä projektissa perheenäitejä liikkeelle monin tavoin niin psyykkisesti, sosiaalisesti kuin fyysisesti. Projekti toimi virikkeenä ja ponnistuslautana uudelle matkalle, joka jatkuu: Sain uuden tavan ajatella liikuntaa ja hyvinvointia tänä aikana, se sekä lisäsi liikkumista, että tietoisuutta esim. ruokailusta, mutta tärkeimpänä opin olemaan itselleni armollinen. Aloitin kaksi uutta liikuntaharrastusta, joista toinen on ollut pitkään vain haave. Oli kiva tuntea kuuluvan ryhmään uudella paikkakunnalla. Oma elämäntilanteeni on ollut viimeisen vuoden aikana sellainen, etten ole pystynyt toteuttamaan haluamaani liikuntaan ja ruokavaliomuutokseen liittyvää muutosta, mutta olen saanut projektista eväitä miten muutoksen voin toteuttaa, sitten kun elämäntilanteeni on siihen otollisempi. Ryhmän dynamiikka ja voima käyttöön Kehittämisprojektiin osallistuneet naiset olivat pääasiassa suhteellisen koulutettuja ja hyvin toimeentulevia. Osallistujat kokivat terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan edistämisen puhuttelevaksi ja näkivät tärkeäksi reflektoida omaa arkeaan. Kuva: ANTERO AALTONEN Vertaissuhteissa on voimaa: vertaiset voivat saada aikaan moninaista psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä liikettä. LIIKUNTA & TIEDE 51 4 /

3 Kärkevästi voitaneen sanoa, että kyseessä oli länsimaalainen, keski- ja yläluokkainen, valinta- ja kulutusyhteiskunnan naisten identiteettiprojekteja tukeva prosessi. Esimerkiksi kehittyvissä maissa vastaava arjen tarkastelun ympärille jäsentyvä projekti olisi absurdi, eikä näkökulmaa tarvitse laajentaa niinkään kauas, kun jo herää kysymyksiä siitä, sopiiko projektin kaltainen toiminta muille kuin osallistuneiden naisten kaltaisille henkilöille. Mikäli esimerkiksi päivittäinen toimeentulo ja perustarpeet eivät tule riittävällä tavalla tyydytetyiksi, ei elämäntavan reflektointi ja erilaisten arjen valinnanmahdollisuuksien inventaario välttämättä ole relevanttia. Keitä ryhmämuotoinen vertaisuutta hyödyntävä toiminta puhuttelee? Entä millä tavoin sitä tulisi toteuttaa erilaisille kohderyhmille? Vertaiset voivat liikuttaa mutta yhtä hyvin myös lisätä liikkumattomuutta kuinka vertaisuus voitaisiin saada valjastettua sopivalla tavalla liikunnan edistämisen tarkoituksiin? Vertaisuuden hyödyntäminen ei ole mitenkään uusi asia, onhan sosiaali- ja terveysalalla toteutettu jo pitkään erilaisia vertaisryhmiä esimerkiksi erilaisiin elämänkriiseihin ja päihteisiin liittyen. On myös olemassa lukuisia painonhallintaan ja liikuntaan liittyviä ryhmiä, niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin toteuttamia. Tästä huolimatta vertaissuh- teet ja -toiminta on kuitenkin vielä suhteellisen uusi asia vähäisen liikkumisen kehyksessä. Liikkumisen edistämistä saatetaan kyllä toteuttaa monenlaisissa ryhmissä kokoamalla yksilöitä yhteen, tekemällä asioita yhdessä ja antamalla vuorovaikutusprosessien kehittyä siinä sivussa. Tulokset voivat olla hyviä. Ryhmän dynamiikkaa ja voimaa ei kuitenkaan yleensä hyödynnetä aktiivisesti ja kaikessa kapasiteetissaan, mikä saattaisi joissakin tilanteissa ja joillakin kohderyhmillä johtaa vielä parempiin tuloksiin. Eri tavoin koottuja, toteutettuja ja ohjattuja terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen tähtääviä vertaisryhmiä olisi tarpeen luoda ja tutkia, sillä parhaimmillaan tällaiset ryhmät voisivat tarjota luontevia ja mielekkäitä keinoja liikunnan edistämiseen ja myös passiivisuuden purkamiseen. Vertaisryhmät voisivat vähentää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia merkittävästi. Tarvitaan tieteellistä ja pragmaattista tietoa vertaisryhmien ja -toiminnan mahdollisuuksista ja ongelmista. ANITA SAARANEN-KAUPPINEN, YTT Erikoistutkija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: Vertaissuhteet ja -toiminta on suhteellisen uusi asia vähäisen liikkumisen kehyksessä. Ryhmän dynamiikkaa ja voimaa ei yleensä hyödynnetä aktiivisesti ja kaikessa kapasiteetissaan. Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle toimintamalli vähän liikkuvien äitien terveyden edistämiseen Kehittämisprojektissa Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle toimintamalli vähän liikkuvien äitien terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi (rahoitus RAY, ) on edistetty pienten lasten äitien terveyt tä, hyvinvointia ja liikunnallista elämäntapaa. Projektissa on luotu toimintamalli, joka on siirrettävissä arjen toimintaympäristöihin kunnissa. Kyseessä on kustannuksiltaan edullinen matalan kynnyksen toiminta, jossa keskeistä on omaehtoisuus, vertaisuus, sosiaalisten verkostojen vahvistaminen ja osallisuus. Kehittämisprojekti pohjautuu tutkimushankkeeseen Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana (OKM, ) ja sen perheenäiteihin kohdistuneiden toimintatutkimusinterventioiden tuloksiin (ks. esim. Rovio ym. 2014; Rovio ym. 2013; Saaranen-Kauppinen ym. 2013). Projekti on tutkimushanketta johtaneen Esa Rovion ideoima ja aloittama. Toteutuksesta ovat vastanneeterikoistutkija Anita Saaranen-Kauppinen ja projektikoordinaattori Pinja Laitinen LIKES-tutkimuskeskukselta. Projektissa aloitti yhteensä kuusi vertaisryhmää, viisi Tampereella ja yksi Pirkkalassa. Ryhmien lukumäärä oli päätetty etukäteen, ennen ryhmiin rekrytoinnin aloittamista, sillä kuusi ryhmää jäsenineen tuntui sopivalta kehittämisprojektin hallinnoinnin ja koordinoinnin kannalta. Kuhunkin pienryhmään osallistui 6 8 vähän liikkuvaa pääasiassa yli 30-vuo- 34 LIIKUNTA & TIEDE 51 4 / 2014

4 tiasta perheenäitiä, jotka rekrytoitiin ilmoitusten avulla muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Tampereen osaston ja alueen neuvoloiden avulla. Ryhmiin rekrytoitiin äitejä, joilla oli vähintään yksi vauvaikäinen lapsi. Valtaosa vertaisryhmiin osallistuneista äideistä oli äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla. Osallistujia rekrytoitaessa tuotiin esille, että tarkoituksena olisi toimia ryhmissä, joissa tehdään erilaisia harjoitteita, keskustellaan ja liikutaan. Projektissa suosittiin nimen omaisesti pienryhmätoimintaa, sillä pienryhmät sopivat suurryhmiä paremmin työskentelyyn, jossa pyritään avoimuuteen, luottamuksen luomiseen ja sosiaaliseen tukeen ja jossa halutaan antaa tilaa ryhmäprosessien kehittymiselle (ks. esim. Pennington 2005). Äidit pyrittiin jakamaan ryhmiin siten, että kuhunkin ryhmään saataisiin mahdollisimman paljon samalla asuinalueella tai ainakin lähialueilla asuvia. Tällä tähdättiin siihen, että ryhmissä mahdollisesti syntyviä uusia tuttavuus- ja ystävyyssuhteita olisi mahdollista ylläpitää arjessa myös projektin päätyttyä. Koulutuksen, ammatin, työelämästatuksen, iän sekä lasten määrän ja heidän ikänsä suhteen ei tehty systemaattista jaottelua, vaikka pyrittiinkin huomioimaan se, etteivät ryhmät olisi polarisoituneet liian vahvasti jonkin seikan suhteen. Ryhmäjaoissa meneteltiin näin, sillä lähtökohtana pidettiin sitä, että vertaisuutta voidaan kokea, vaikkei elettäisi ulkoisesti täsmälleen samankaltaiselta vaikuttavaa elämää. Ratkaisevaa merkityksellisen vertaisuuden tunteen syntymisessä on, muodostuuko kokemusta riittävässä määrin jaetusta elämän logiikasta asenteista, arvoista, uskomuksista ja tavasta toimia. Asiaan vaikuttaa oleellisesti sekin, kohtaavatko osallistujien (ja osallistujien ja ryhmänohjaajan) vuorovaikutustyylit ja persoonat, henkilökemiat, sopivalla tavalla. Näitä asioita on mahdotonta tietää etukäteen niin kuin ei sitäkään, kehkeytyykö mahdollisesta erilaisuudesta ryhmän voimavara vai painolasti. Organisoitua ja vapaamuotoista toimintaa Ryhmille järjestettyä ohjattua toimintaa oli kerran kuukaudessa arki-iltoina pari tuntia kerrallaan 12 kuukauden ajan. Vuoden mittainen ajanjakso oli valit tu sen perusteella, että elämäntapamuutokset vaativat aikaa useimmiten sitä enemmän, mitä kompleksisempi elämäntilanne on. Vertaisryhmien kokoontumiskerroilla tehtiin yksilö- ja ryhmäharjoitteita, keskusteltiin ja liikuttiin. Varsinaisten tapaamiskertojen lisäksi osa ryhmistä kokoontui vapaamuotoisesti ja -ehtoisesti liikkumaan tai keskustelemaan itse sopiminaan ajankohtina.osa ryhmistä piti yhteyttä myös yhteisöpalvelu Facebookin avulla ja lisäksi yksi ryhmä hyödynsi aktiivisesti HeiaHeia-foorumia. Pienryhmiä ohjasivat vertaisohjaajat, jotka rekrytoitiin projektia edeltäneestä Liikuntakynnyksen yli -tutkimushankkeesta. Ryhmien ohjaajat saivat itse päättää, osallistuivatko he epävirallisiin tapaamisiin ja vuorovaikutukseen sosiaalisen median kautta vai eivät. Käytännössä osa osallistui, osa ei. Projektihenkilöstö ei osallistunut, sillä ryhmille haluttiin antaa mahdollisuus toimintaan ilman valvovaa silmää. Vertaisohjaajien tehtävä oli toimia ryhmien toiminnan koordinoijana ja fasilitoijana. Ohjaajille järjestettiin omat vertaistapaamisensa, joissa ohjaajat saivat peruskoulutusta ja työnohjausta ryhmien ohjaamiseen. Tämä ei toimi näin Ensimmäisillä vertaisryhmäkerroilla osallistujat tutustuivat toisiinsa, perehtyivät projektin perusteisiin ja tekivät muutamia aiemman tutkimushankkeen perusteella mielekkäiksi havaittuja harjoitteita (kuten sosiaalisiin suhteisiin ja tavoitteiden asetteluun liittyvät tehtävät ja keskustelut). Ensimmäisille kerroille oli suunniteltu myös pieniä liikuntahetkiä, kuten kävelyitä ulkona. Lisäksi osallistujien fyysistä aktiivisuutta kartoitettiin lomakkein ja Polar Active -kellon (aktiivisuusmittarin) avulla. Alun perin tarkoituksena oli, että ryhmien toiminta olisi jatkunut koko 12 kuukauden ajan projektihenkilöstön laatimien suunnitelmien mukaisesti, mutta ryhmistä ja ohjaajilta tulleet signaalit vaativat asian uudelleen arviointia. Kussakin ryhmässä ilmeni erilaisia tarpeita ja toiveita, minkä vuoksi yhteisen ohjelman toteuttaminen alkoi tuntua väkinäiseltä. Sekä ohjaajien välityksellä että suoraan osallistujilta saaduista viesteistä kävi ilmi, että ryhmissä ihmeteltiin ulkoa ja ylhäältä määritellyn ryhmäohjelman funktiota, vaikka ohjelmassa olikin jonkin verran joustavuutta ryhmäkohtaisesti. Voitaneen sanoa, että ryhmät, ainakin useimmat niistä, olivat eräänlaisessa kuohuntavaiheessa, jossa koetellaan esimerkiksi ryhmän tavoitetta, tarkoitusta, toimintaa ja ryhmän jäsenten keskinäisiä suhteita (Tuckman 1965, ks. Pennington 2005, 71 74). Nyt haastettiin myös koko projektia. Projektissa jouduttiin pohtimaan, mihin ryhmätoiminta perustuu, kuinka sitä toteutetaan ja miksi. Tämä oli tärkeä pysäh tymisen paikka edellytys kehittämistyölle. Korjausliike: nyt suunta on parempi Ryhmien toimintaa päätettiin eriyttää ja tehdä toiminnasta osallistujia paremmin huomioivaa. Toimintaan haluttiin saada huomattavasti enemmän joustavuutta. Ryhmäläiset ja ohjaajat laativat yhdessä ryhmänsä jatko-ohjelman. Ryhmille esiteltiin eräänlainen harjoite- ja keskusteluteematarjotin, ja ryhmät ratkaisivat itse, ottavatko he käyttöönsä valmiita teemoja harjoitteineen vai eivät. Ryhmät pystyivät halutessaan luomaan toiminnalleen sisältöjä välittämättä tarjotuista teemoista. Myös vertaisohjaajat pystyivät hyödyntämään paremmin omaa käytännön asiantuntemustaan ja tuntumaansa. Oma ryhmä oli mahdollista ottaa paremmin haltuun, kun toimintaa ei määritellyt kaikille yhteinen ohjelma. Kaikissa ryhmissä tehtiin erilaisia oman arjen ja elämäntavan reflektointiin virittäviä ja elämäntapamuutosta tukevia yksilö- ja ryhmätehtäviä, keskusteltiin yhdessä ja liikuttiin. Tarkemmat sisällöt LIIKUNTA & TIEDE 51 4 /

5 sekä toiminnan painotukset vaihtelivat ryhmittäin 1. Kuhun kin ryhmään muodostui oma ohjelma. Oleellista olikin monelle se, että ryhmissä kohdattiin toisia, keskusteltiin ja tultiin kuulluiksi. Valtaosa osallistujista kannatti sitä, että ryhmä pystyi itse osallistumaan sisältöjen ja toteutuksen suunnitteluun. Useissa palautteissa kuvattiin ryhmätoiminnan luonteen muuttuneen selvästi projektin strategisen muutoksen jälkeen. Jatkossa vastaava vertaisryhmätoiminta voisikin edetä siten, että kaikille ryhmille tarjotaan saman sisältöinen orientaatiojakso, jonka jälkeen ryhmät voisivat suunnitella toimintaa ohjaajansa kanssa tarjolla olevan virike- ja materiaalivarannon pohjalta. Ryhmät voivat myös seurata jotakin esimerkkiohjelmaa ja muovata siitä oman näköisensä. Valmista sapluunaa seuraamalla päästään helpommalla ja koke mukset voivat kuitenkin olla hyviä. Helpoin tie ei kuitenkaan välttämättä ole opettavaisin. Oman ohjelman rakentaminen voi kehittää esimerkiksi suunnittelu-, ongelmanratkaisu-, päätöksenteko-, organisointi-, johtajuus- ja yhteistyötaitoja. Nämä kaikki ovat tärkeitä aktiivisen kansalaisen taitoja ja voivat myös osaltaan tukea liikunnallisen elämäntavan toteuttamista. Yhdessä tekeminenja asioihin vaikuttaminen lisää osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Pohdinta siitä, kuinka omaa terveyttään, hyvinvointiaan ja liikkumistaan voi edistää ryhmässä ja ryhmän tuella, vie tärkeiden kysymysten ja ehkäpä myös ratkaisujen äärelle. LÄHTEET Aldén-Nieminen H., Borodulin K., Laatikainen T., Raitanen J. & Luoto, R Synnyttäneisyys ja liikunta liikkuvatko äidit riittävästi? Suomen Lääkärilehti 63 (36), Fell D.B., Joseph K.S., Armson B.A. & Dodds L The impact of pregnancy on physical activity level. Maternal and Child Health Journal, 13, Kew S., Ye C., Hanley A.J., Connelly P.W., Sermer M., Zinman B. & Retnakaran R Cardiometabolic implications of postpartum weight changes in the first year after delivery. Diabetes Care, March 25.Doi: /dc Rovio E., Hakonen H., Laine K., Helakorpi S., Uutela A., Havas E. & Tammelin T Perherakenteen yhteys suomalaisten aikuisten liikunta-aktiivisuuteen. Liikunta & Tiede 48 (1), Rovio E., Saaranen-Kauppinen A. & Pyykkönen T Liikuntakynnyksen yli ohjelmista ihmisen kohtaamiseen. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 28. Liikunnan ja kansanterveystieteen julkaisuja 281. Rovio E., Saaranen-Kauppinen A., Pirkkalainen M. & Lautamatti L Mikä sienirihmasto siellä alla piileekään? Toimintatutkimukseen osallistuneen perheenäidin liikuntasuhde osana identiteettiä. Liikunta & Tiede 50 (1), Pennington D.C Pienryhmän sosiaalipsykologia. Alkuteos The social psychology of behaviour in small groups Suom. M. Ahokas. Helsinki: Gaudeamus. Saaranen-Kauppinen A., Rovio E. & Parikka L Mähän ajattelin, että lapsen voi viedä vauvaparkkiin Perheenäitien arjen jännitteet liikuntasuhdetta rakentamassa. Liikunta & Tiede 50 (6), Ryhmissä käsiteltyjen yksilö- ja ryhmäharjoitteiden ja yhteisten keskusteluiden teemoja olivat mm. ajankäyttö, sosiaaliset suhteet ja verkostot, motivaatio, äidin rooli, identiteetti, arvot, tavoitteiden asettaminen, elämäntapamuutos, perheliikunta (projektissa järjestettiin lisäksi kaikille yhteinen perheliikuntapäivä), terveysliikunta, ravitsemus (toteutettiin myös ravitsemusilta osallistujien toiveesta), uni ja lepo. Ryhmissä tehtiin erilaisia sisä- ja ulkoliikuntakokeiluja, retkeiltiin (mm. kävelyt, sieniretket) ja rentouduttiin harjoittein ja ilman. 36 LIIKUNTA & TIEDE 51 4 / 2014

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Päivän ohjelma 16.1.14

Päivän ohjelma 16.1.14 9.00 Aloitus ja aamukahvi Päivän ohjelma 16.1.14 9.15 Rakenteilla olevan Liikkumis- ja hyvinvointiohjelman kokonaisuuden esittely Nina Korhonen ja Tanja Palosaari, Valo ry 9.45 Suomalaislasten liikkuminen

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus

Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus Miten Painonhallintaluotsi eroaa perinteisistä painonhallintaryhmistä? Kilojen, kaloreiden ja liikuntasuoritusten vahtimisen sijasta keskitymme konkreettisiin keinoihin,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot