Harvennusmetsissä riittää savottaa s. 4. On suorastaan historiallista, että saamme uuden kuitupuun ostajan. s. 24

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harvennusmetsissä riittää savottaa s. 4. On suorastaan historiallista, että saamme uuden kuitupuun ostajan. s. 24"

Transkriptio

1 Lehti sinulle metsänomistaja Syksy 2008 Harvennusmetsissä riittää savottaa s. 4 On suorastaan historiallista, että saamme uuden kuitupuun ostajan. s Harvestia

2 SISÄLTÖ HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Syksy 2008 Pääkirjoitus Harvennusmetsissä riittää savottaa Ensiharvennusten verovapaus piristi puukaupan Kärkkäinen: Harvennusten päähyöty on tukkisato Ohjeita ensiharvennuksen verovapaudesta odotetaan Harvestia turvaa Myllykosken puunsaannin Savon Sellun strateginen valinta -Harvestia Hankintaesimiehenä Pohjois-Savossa Toimitusjohtaja Pekka Kauranen: Harvennushakkuille vauhtia Teijo Kekäläinen aloitti Harvestian koneyrittäjänä Siilinjärvellä Puukaupoilla Hakoisten kartanossa Ari Aalto palasi myllykoskelaisille juurille Pauli ja Risto Laukas Johtaja Timo Leskinen Elävä Kymijoki Kun puuta uitettiin Kymijoella Puuumarkkinabarometri Hankintaesimiehet HARVESTIA Harvestia Oy:n lehti metsänomistajalle. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Päätoimittaja: Kari Wuolijoki, Harvestia Oy Toimituskunta: Harvestia Oy Matti Oksanen Liisa Raki Kari Salonen Vesa Hyyryläinen Myllykoski Oyj Anna-Leena Terhemaa Powerflute Oyj Tiina Silvast Painopaperi: kansilehti Galeri Art 130 g, Myllykoski Paper paperi MY BRITE silk 80 g, Myllykoski Paper Ulkoasu ja taitto: Susanna Muurman Painopaikka: ScanWeb Oy, Kouvola Painosmäärä: kpl 2 Harvestia

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Arvoisa lukija Kädessäsi on ensimmäinen Harvestia-lehti. Lehtemme esittelee Harvestia Oy:n toimintaa sekä pyrkii tuomaan esille metsänomistajalle hänen metsätaloutensa harjoittamiseen liittyviä tärkeitä asioita. Harvestia Oy on tänä vuonna perustettu ja kesällä puunhankintansa aloittanut Myllykoski Oyj:n ja Powerflute Oyj:n yhteinen puunhankintayritys. Uuden, tämän kokoluokan puunhankkijan mukaantulo puumarkkinoille, on historiallista. Tämänkaltaisesta vastaavasta Mikä on Harvestia? Arvopohja Metsänomistajan luottomies - joka palvelee joustavasti Yrittäjähenkinen yhteistyökumppani - joka löytää monipuoliset ratkaisut tapahtumasta on kulunut vuosikymmeniä; pikemminkin metsänomistajat ovat saaneet tottua ostajien vähenemiseen erilaisten yritysfuusioiden ja tehtaiden sulkemisten seurauksena. Täyteen laajuuteensa, yli 3 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, Harvestia Oy:n puunhankinta nousee vuoden 2010 alusta alkaen. Tällöin yhtiön yksityismetsien puunhankinta kattaa varsin laajasti Etelä-, Keski- ja Itä-Suomen. Ostotoimintamme käynnistyi kesällä, heinäkuun loppupuolella. Puukauppamme on lähtenyt mukavasti liikkeelle ja olen hyvin tyytyväinen siihen, miten yhtiömme on otettu vastaan metsänomistajien keskuudessa. Haluan kiittää kaikkia teitä yli 800 metsänomistajaa, jotka olette tehneet puukaupan yhtiömme hankintaesimiesten kanssa ensimmäisen kahden kuukauden kuluessa. Haluamme olla luottamuksenne arvoisia. Toivon tietysti, että tämä hyvä vire puukaupoissa jatkuu. Viime aikoina on käyty keskustelua metsäteollisuuden puuhuollosta ja siitä, käykö puukauppa vai eikö käy. Keskustelussa on ollut syyttelevä sävy. Sanan vaihdossa tuntuu kuitenkin unohtuneen, että puuhuolto-ongelmat ovat seurausta kahdesta peräkkäisestä huonosta talvesta. Hyvästä leimikkovarannosta huolimatta hakkuumäärät jäivät normaalista, talvileimikoita jäi paljon korjaamatta ja ympärivuotiseen korjuuseen soveltuvia kelirikkoleimikoita ei ollut tarpeeksi. Metsänomistajien syyttäminen tästä ei ole ollut oikeutettua, vaikka alkuvuonna puukauppa olikin vaisumpaa. Viime kuukausina harvennusleimikoiden kauppa on käynyt hyvin. Tukkipuun tarjonta sen sijaan on ollut heikompaa, mihin on keskeisenä syynä ollut tukkien hintatason lasku sahatavaramarkkinoiden heikennyttyä. Tukkipuun hinnat käväisivät vuosi sitten epärealistisen korkealla tasolla ja nyt vie aikansa, että tarjonta normalisoituu alemmilla kantohinnoilla. Yhtiömme puunhankinta tulee perustumaan yksityismetsiin. Luotamme siihen, että se on tukeva perusta ryhtyä rakentamaan pitkäjänteisesti puunhankintaamme ja toimivaa yhteistyötä metsänomistajakunnan kanssa. Suomalaiset metsänomistajat ovat hyödyntäneet metsiään järkevästi ja metsien käyttöaste on ollut korkea. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö näin voisi olla myös tulevaisuudessa, kun sen eteen tehdään työtä. Metsävarat ja metsien kasvu ovat jatkuvasti lisääntyneet. Lisääntyvien hakkuumahdollisuuksien hyödyntäminen ja puukaupan nostaminen jopa 10 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, on haaste, joka on saavutettavissa eri osapuolien hyvällä yhteistyöllä. Lahdessa Kari Wuolijoki Päätoimittaja Innostava työnantaja - joka kehittyy yhdessä työntekijöidensä kanssa Vastuullinen toimija - joka tuntee kestävän kehityksen vaatimukset Missio Huolehtia omistaja- ja kumppaniyhtiöiden puunhankinnasta, sekä olla luotettava ja mieluisin yhteistyökumppani oman toiminta-alueen metsänomistajille puukauppa-asioissa. Visio Toiminta-alueensa halutuin yhteistyökumppani puunhankinnassa ja puukaupassa. HARVESTIA OY on Myllykoski Oyj:n ja Powerflute Oyj:n yhteinen puunhankintayhtiö ja sen toiminta käynnistyi kesällä Harvestia Oy:n toiminnan tarkoituksena on hankkia omistajayhtiöidensä Myllykosken, Sunilan ja Savon Sellun tehtailla käyttämä puuraaka-aine, yhteensä noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi yhtiö hankkii puuta yhteistyökumppaneilleen. Powerflute ja Myllykoski päättivät perustaa tämän yhteisyrityksen metsäteollisuudessa tapahtuvista muutoksista johtuen. Kuitupuu on merkittävä ja strategisesti tärkeä raaka-aine molemmille yhtiölle ja uuden yrityksen avulla molemmat yhtiöt pystyvät paremmin hallitsemaan puunhankintajärjestelyitään ja turvaamaan tehtaiden toiminnan. Tavoitteena puunhankinnassa on korkea toiminnan tehokkuus ja matalammat hallintokustannukset synergioiden ansiosta. Synergiaetuja tuovat muun muassa toisiaan täydentävät puulaadut, osapuolten tehtaiden sijainti ja yhteisyrityksen kevyt organisaatio. Harvestian puuntoimitukset käynnistyivät kuluvan syksyn aikana. Puunhankintavolyymit kasvavat vuoden 2009 loppuun mennessä täyteen mittaansa. Harvestia ostaa puuta pääasiassa Järvi-Suomen ja eteläisen Suomen alueella sekä pysty- että hankintakaupalla. Harvestia 3

4 H A R V E N N U S H A K K U U T 4 Harvestia

5 H A R V E N N U S H A K K U U T Harvennusmetsissä riittää savottaa Harvennushakkuiden tarkoituksena on keskittää puuston kasvu laadultaan ja kasvukyvyltään parhaisiin puuyksilöihin. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että harvennushakkuut toteutetaan oikea-aikaisesti ja riittävällä voimakkuudella. Etelä-Savon metsissä riittää vielä puuta, vaikka metsää on hakattu reippaasti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Näin kertovat Metsäntutkimuslaitoksen uusimmat valtakunnan metsien kymmenennen inventointilaskelman tulokset. Merkittävin puuston lisäys on tapahtunut nuorissa kasvatusmetsissä, kun 1960, 70- ja 80- luvulla perustetut taimikot ovat varttuneet nyt ensiharvennusvaiheeseen. Eniten lisäystä on tapahtunut nuorissa koivu- ja mäntyvaltaisissa metsissä, joissa lehtipuun poistuma on ollut noin 40 % puuston kasvua pienempi. Männyllä vastaava poistuma on ollut 25 % ja kuusella 10 % kasvua pienempi. Näiden lukujen valossa katseet kannattaa kääntää nuoriin metsiin ja niiden metsänhoidollisiin tarpeisiin. Lisääntyneet hakkuumahdollisuudet saadaan liikkeelle, jos yhteistä tahtoa löytyy Heinäkuun lopulla valtiovallan säätämät puukaupan verohelpotukset ja määräaikainen ensiharvennuspuun verovapaus osoittivat selvästi, että metsäteollisuuden tarvitsemia lisämotteja saadaan hyvinkin nopeasti markkinoille, jos puukaupan eri osapuolilta löytyy asiaan yhteinen tahto. Ongelmallisemmaksi asian tekee se, että melko suuri osuus nykyisistä hakkuusäästöistä sijaitsee ojitetuilla soilla tai huonosti kantavilla metsämailla. Viimevuotisten leutojen talvien aikana puunkorjuu näillä kohteilla on ollut haasteellista nykyisellä korjuukalustolla. Näissä kohteissa metsänomistajien omatoimisesti korjaama hankintapuu onkin tullut yhä halutummaksi puunostajien keskuudessa. Myös metsänomistajan näkökulmasta hankintahakkuun kannattavuus on Professori Kari Mielikäinen: Metsän harventamatta jättäminen syö puuston vihreän latvuksen osuuden minimiin, josta mänty ja koivu kärsivät eniten. Myös lumituhoriski lisääntyy merkittävästi, jos harvennuksen optimaalinen ajankohta myöhästyy yli 10 vuodella. parantunut kohonneiden hankintahintojen ansiosta. Kannattavuutta lisää myös hankintatyön verovapaus 125 kuutiometriin asti. Ensiharvennusmetsien lisääntyneellä käytöllä ja puunkorjuulla ei kuitenkaan ratkaista metsäteollisuuden puuhuoltoa, sillä ensiharvennuspuun korjuussa hakkuu- ja ajokoneiden päivätuotokset putoavat jopa kymmenesosaan uudistushakkuiden tuotoksesta. Kysymys on siis myös korjuuresurssien riittävyydestä. Metsäteollisuuden suhdanteet muuttuvat, puun biologiset perusteet eivät Vaikka metsäteollisuuden suhdanteet vaihtelevat ja Venäjän puutullikysymykset arveluttavat, eivät metsänkasvatuksen biologiset perusteet muutu mihinkään. Menestyäkseen puu tarvitsee vain ravinteita, vettä, lämpöä ja kasvutilaa. Näihin tekijöihin voimme vaikuttaa harvennushakkuilla. Harvennushakkuiden tarkoituksena on keskittää puuston kasvu laadultaan ja kasvukyvyltään parhaisiin kyseisen metsikön puihin, jolloin niiden elinvoima ja vastustuskyky tuhoja vastaan säilyvät lähitulevaisuudessa hyvinä. Harvennuksessa kasvamaan jääneet puut saavat näin kasvutilaa ja ravinteita kehittyäkseen arvokkaiksi tukkipuiksi. Metsänkasvatuksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että harvennukset tehdään oikea-aikaisesti ja riittävällä voimakkuudella. Mikäli metsää ei harvenneta, vie metsän kehittyminen päätehakkuuvaiheeseen parikymmentä vuotta pidempään kuin harvennetussa metsässä. Metsäntuotto alenee myös merkittävästi, sillä tukkipuiksi järeytyäkseen puut tarvitsevat valoa, kasvutilaa ja ravinteita. Valon puutteeseen kuolleista riukupuista jäävät hakkuutulot omistajalta saamatta. Kuolleista puista ja alikasvospuusta voi tosin saada energiapuuta, mutta tällä hetkellä ainespuun myyminen kuitu- tai tukkipuuksi antaa metsänomistajalle huomattavasti paremman taloudellisen lopputuloksen kuin energiapuun myyminen. < Harventamaton metsä. Paras lääke tällekin metsälle olisi harvennushakkuu. Harvestia 5

6 H A R V E N N U S H A K K U U T Ensiharvennusten verovapaus piristi puukaupan Harvestian hankintaesimiehet astuivat tehtäviinsä elokuun alussa ja saivat osakseen ns. lentävän lähdön, kun metsänomistajille ja metsäammattilaisille selvisi, että hallituksen huhtikuun alusta luvattu ensiharvennuksen verovapaus koskee vain elokuun loppuun mennessä tehtyjä ensiharvennuspuukauppoja. Tämä sai aikaan valtavan puun tarjonnan myyjäpuolella. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt toimittivat metsänomistajien leimikoiden tarjouspyyntöjä ennennäkemättömän määrän elokuun aikana. Elokuussa Harvestian hankintaesimiehet keskittivät puunostonsa lähinnä ensiharvennuskohteisiin, jotta mahdollisimman moni metsänomistaja pääsi hyödyntämään ensiharvennuspuun verovapauden. Professori Matti Kärkkäinen: Harvennusten päähyöty on tukkisato Harvennushakkuita ei kannata lykätä hintasyistä. Olennaista ei ole se, paljonko tuloa ensiharvennuksista saadaan vaan se, paljonko tukkia saadaan päätehakkuusta. Näihin oppeihin kiteytti professori Matti Kärkkäinen alustuksensa Harvestian ja Metsäkeskus Pohjois- Savon yhteisessä metsänomistajatilaisuudessa Kuopiossa syyskuussa. Yli sata metsänomistajaa paikalle koonneen tilaisuuden teemana olivat harvennushakkuut ja tulevaisuuden tukkisato. Rahaa saa ainoastaan hakkuista Kärkkäinen mursi vanhoja uskomuksia metsän säästämisestä. Rahaa saa ainoastaan hakkuista, kaikki muu on taseen paranemista. Eivät tukkipuut hakkuilla vähene, vaan niiden suhteellinen osuus metsässä lisääntyy. Yksityismetsien hakkuutuloista 70 prosenttia saadaan päätehakkuista. Ja vaikka sahauksen kannattavuus heikkenisi ja tukit ajettaisiin sellukattilaan, on silti kannattavaa kasvattaa tukkia. Onhan niiden hakkuukin niin paljon edullisempaa. Harvennushakkuut on tehtävä ajoissa Kärkkäinen painottaa, että harvennustenkin päähyöty on tulevaisuuden tukkisato. Jos tarkastelemme esimerkiksi lehtomaisen kankaan kuusikkoa, tuottaa päätehakkuuikään ehtinyt harvennettu kuusikko kolmanneksen enemmän kuin harventamatta jätetty. Harvennushakkuut on tehtävä ajoissa, jos metsästä saatava tulo halutaan maksimoida, muistuttaa Kärkkäinen Kärkkäisen mukaan harvennushakkuiden tuottoon ei ole olemassa oikotietä. Paras tuotto saadaan silloin, kun hyödynnetään kaikki neljä rahantekovälinettä: tehokas uudistaminen, taimikonhoito, ensiharvennus ja myöhemmät harvennukset. Jos pitää valita joko taimikonhoito tai ensiharvennus, on Kärkkäisellä kysymykseen vastaus valmiina: Valitse taimikonhoito. Mutta miksi pitäisi valita taimikonhoito tai ensiharvennus. Molemmat kannattaa tehdä ajallaan ja ensiharvennus tuo vielä tulojakin. < Professori Matti Kärkkäinen 6 Harvestia

7 H A R V E N N U S H A K K U U T Hyvältä näyttää ja puumäärätkin näyttävät lisääntyvän arviosta, toteaa Tenho Lylys tyytyväisenä seuratessaan männikkönsä ensiharvennusta. Ohjeita ensiharvennuksen verovapaudesta odotetaan Mäntyharjun Halmeniemellä asuva metsänomistaja Tenho Lylys teki elokuun lopulla ensiharvennuspuukaupan Harvestian kanssa. Syyskuun lopussa puut alkoivat olla jo pinossa, mutta verottajan tulkintaohjeita verovapaudesta vielä odotellaan. Tenho Lylys sai tiedon ensiharvennuspuun verovapauden päättymisestä elokuun loppuun alan lehdistä ja TV:stä heinäkuun lopussa. Päätin hyödyntää veroedun ja ryhdyin pikaisesti toimeen. Soitin Mäntyharjun metsänhoitoyhdistykselle ja noin kahden viikon kuluttua leimikko oli suunniteltu ja nauhoitettu maastoon, kertoo Lylys. Lylys sai ensiharvennusleimikostaan neljä ostotarjousta, mutta hän pahoittelee sitä, että kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Olen vapaan markkinatalouden kannattaja ja itselläni oli hyvä tuuri, kun kiinnostuneita puunostajia löytyi. Tiedän metsänomistajia, jotka eivät ole saaneet pienistä talvileimikoistaan yhtään tarjousta. Harvestian etuna nopea korjuuaikataulu Kysymykseen siitä, mikä ratkaisi puukaupan Harvestialle, Lylys vastaa: Kilpailukykyinen kantohinta, parrunotto ja nopea korjuuaikataulu. Elokuun lopussa tehdyn kaupan puunkorjuu käynnistyi jo syyskuussa. Hyvältä näyttää ja puumäärätkin näyttävät lisääntyvän arviosta, toteaa Lylys tyytyväisenä. Korjuu alkaa olemaan lopuillaan, mutta ensiharvennuspuun verovapauteen liittyviä lopullisia tulkintaohjeita Halmeniemellä odotellaan edelleen. Täsmällisen tulkintaohjeen saaminen asiassa näyttää harmillisen hitaalta, mutta päätös veroedun poistumisesta tehtiin ehkä turhankin kiivaalla aikataululla, kiteyttää Lylys. Harvestia 7

8 M Y L L Y K O S K I Harvestia turvaa Myllykosken puunsaannin Myllykoskella on ollut omaa puunhankintaa jo yli sata vuotta, ja ensimmäinen metsäosasto perustettiin tasan 80 vuotta sitten. Myllykoskelle, Myllykoski Paperin paperitehtaalle ja Sunilan sellutehtaalle on tärkeää, että puuhuolto pystytään varmistamaan kaikissa olosuhteissa. Nyt alkaa uusi aikakausi yhteistyöyritys Harvestian vastuulla. Myllykoski Oyj:n toimitusjohtaja Sverre Norrgård muistuttaa, että kyse ei ole mistään uudesta asiasta. Myllykoskella oli perinteisesti Suomen tehokkain metsäosasto, ja se oli toiminnassa vielä 12 vuotta sitten. Myllykoskella on vieläkin siltä ajalta erittäin hyvä nimi metsänomistajien keskuudessa. Tavoitteena on nyt samojen puumäärien hankinta uudella tavalla. Pyrimme turvaamaan Myllykoski Paperin ja Sunilan puunsaannin pitkäaikaisesti pääosin kotimaasta ja pieneltä osin lähimarkkinoilta. Harvestia on syntynyt tilanteessa, jossa tapahtuu paljon. Venäjän puutullit puhuttavat jokaisella areenalla, ja hallituksen myöntämä veronkevennys ensiharvennushakkuista on suunnattu puunkaupan vilkastuttamiseksi. Harvestia on luotu niin, että sen on mahdollista reagoida nopeasti. Uudelle organisaatiolle tämä on etu, Sverre Norrgård painottaa. Sverre Norrgård kiittää, että yhteistyö Powerfluten kanssa Harvestian tiimoilta on alkanut erittäin hyvin. Myllykoski Paperin toimitusjohtaja Kari Nurmi on samoilla linjoilla. Toimintamalli on tuttu, ja on erinomainen asia, että Harvestia tehokkaalla ja matalalla organisaatiolla on asiakasta lähellä. Harvestian omistavat puunkäyttäjät (Myllykoski ja Powerflute), joiden puunsaannista Harvestia huolehtii. Tämä mahdollistaa nopean ja ketterän toiminnan niin tehtaiden kuin metsäomistajien suuntaan. Myllykoski Paperin ja Harvestian yhteistyö alkoi käytännössä syyskuussa, kun < Sverre Norrgård, Myllykoski Oyj:n toimitusjohtaja, muistuttaa, että Myllykoskella on perinteisesti ollut hyvä nimi metsänomistajien keskuudessa. Kuva Petri Artturi Asikainen. > Myllykoski Paperin ammattitaitoinen henkilökunta työskentelee prosessissa, jossa laadukkaasta kuusipuusta saadaan ensiluokkaista painopaperia. Kuva: Matti Lehto 8 Harvestia

9 M Y L L Y K O S K I Sunila Oy:n 70-vuotias havusellutehdas sijaitsee Kotkassa Kymijoen suulla. Kuva: Päijät-Hämeen Ilmakuvapalvelu ensimmäiset puuntoimitukset tehtaalle alkoivat. Yhteistyö nykyisen toimittajankin kanssa on sujunut hyvin. Jatkossa odotamme yhteistyön vielä selkeämmin kehittyvän positiivisesti, sillä Harvestialla ja Myllykoski Paperilla on samankaltainen joustava ja nopea toimintamalli, Kari Nurmi selvittää. Sunilan toimitusjohtaja Jouni Kostama pitää Harvestian syntymistä positiivisena ilmiönä Sunilan kannalta. Kuva Päivi Tötterman Puuraaka-aineen laadulla merkittävä rooli Myllykoski Paperin tehtaalla käytetään vuosittain noin m 3 kuusikuitupuuta. Maailman johtavat painotalot käyttävät Myllykoski Paperin valmistamia korkealaatuisia painopapereita. Puuraakaaineen laatu näkyy suoraan paperissa. Tuotantopäällikkö Seppo Saarinen vastaa Myllykoski Paperin puunhankinnasta. Puuraaka-aineesta valmistettavalla mekaanisella massalla, hiokkeella, on erittäin merkittävä rooli papereidemme laadussa. Puuraaka-aineen korkea ja tasainen laatu ja erityisesti puun tuoreus on lopputuotteemme valmistamisen ja laadun kannalta keskeistä. Puuhiokkeen vaaleus ja lujuusominaisuudet heikkenevät nopeasti puun tuoreuden laskiessa. Tehtaan kaiken toiminnan yhtenä tavoitteena on saada puun toimitusketjussa puuraaka-aine mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti tehtaalle. Lisäksi koko toimitusketjun kannalta on tärkeää, että puuraaka-aine hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Korjuuseen liittyvillä seikoilla, onnistuneella katkonnalla ja hyvällä karsinnalla mahdollistetaan puun tehokas käyttö edelleen tehtaalla. Seppo Saarinen toteaa. Sunila toivoo kotimaista puuta Sunila Oy:n toimitusjohtaja Jouni Kostama kutsuu Harvestian kautta metsänomistajat lämpimästi kumppaneiksi turvaamaan Sunilan tulevaisuutta. Kostama pitää Harvestian syntymistä positiivisena ilmiönä Sunilan kannalta. Harvestia toimittaa mänty- ja kuusikuitua Sunilalle, jossa havupuun kokonaistarve on 2,1 miljoonaa kuutiota vuodessa. Toisen puolen hankinnasta vastaa Stora Enson hankintaorganisaatio. Viime vuosina tuontipuun osuus Sunilassa on ollut suuri. Käyttäisimme mielellämme enemmänkin kotimaan puuta, jos sitä vain olisi tarjolla, toteaa Kostama. Kostama toivottaa tervetulleeksi puut tänne paikalliselle sellutehtaalle, joka on luonnollinen käyttäjä alueelliselle puulle ja joka jalostaa siitä korkeatasoista sellua Kymenlaakson paperitehtaille ja vientiin. Hyvä yhteistyö elinehto Suomi elää yhä suurelta osalta metsistä. Myllykoski Paperin toimitusjohtaja Kari Nurmi painottaa, että toimiva puuhuolto ja hyvä yhteistyö puun myyjien ja metsäteollisuuden välillä on molemmille osapuolille elinehto. Metsänomistajilla pitää olla paikkoja, mihin metsäänsä voi myydä ja metsäteollisuudella pitää olla paikkoja, mistä puuta saa. Yhteistyön pitää toimia helposti ja hyvin. Sekä Myllykoski Paper että Harvestia ovat sen kokoisia yhtiöitä, että ne voivat ottaa huomioon kaikki asiakkaansa ja myyjänsä myös yksilöinä ja palvella heitä nopeasti ja mutkattomasti. FAKTALAATIKKO Sunila Oy Perustettu 1928 Kotkassa sijaitseva sellutehdas käynnistyi 1938 Omistajat Myllykoski Paper Oy 50 % ja Stora Enso Oyj 50% Vuosituotanto täysvalkaistu sellua tonnia, mäntyöljyä n t/v ja tärpättiä n t/v. Henkilöstöä 275 Puun alkuperäketjun hallintasertifikaatit PEFC ja FSC Harvestia 9

10 M Y L L Y K O S K I Puuhiomosta kansainväliseksi paperiteollisuuskonserniksi Myllykoski Paperin toimitusjohtaja Kari Nurmi painottaa, että toimiva puuhuolto ja hyvä yhteistyö puun myyjien ja metsäteollisuuden välillä on molemmille osapuolille elinehto. Kuva Asta Halme Vuonna 1892 perustetun Myllykosken ensimmäisen puuhiomon paikalla sijaitsee nyt Myllykoski Paperin paperitehdas. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy Myllykoski on perheomistuksessa oleva kansainvälinen paperiteollisuusyhtiö, jonka tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Saksassa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa, ja jolla on maailmanlaajuinen myyntiverkosto. Myllykoski valmistaa puupitoisia päällystämättömiä ja päällystettyjä painopapereita sekä sanomalehtipaperia, jota myydään julkaisijoille, painotaloille ja jälleenmyyjille kaikkialla maailmassa. Myllykoski on yksi maailman suurimmista painopapereiden tuottajista. Myllykosken yhdeksän paperitehtaan kokonaiskapasiteetti on vuosittain 3 miljoonaa tonnia paperia, mukaan lukien yhteistyökumppani Rhein Papier GmbH, jonka osana on maailman modernein paperitehdas Plattling Papier. Myllykoski työllistää noin henkilöä. Myllykoski tunnetaan edelläkävijänä uusien teknologioiden käytössä ja kierrätyskuitupohjaisten paperien valmistuksessa. Kaikilla Myllykosken Euroopan tehtailla on ISO ympäristösertifiointi. Myllykosken visiona on olla merkittävä painopaperibrändi, joka tunnetaan luovuudestaan ja myönteisistä liiketoimintaratkaisuistaan. Pitkä historia Tänä vuonna tuli kuluneeksi 116 vuotta Myllykoski Träsliperi Aktiebolag -nimisen yhtiön perustamisesta. Tämä yhtiö on nykyisen, voimakkaasti kansainvälistyneen Myllykoski Oyj:n suoranainen edeltäjä. Yhtiön historia on pitkälle Anjalankoskella, Myllykosken taajamassa edelleen toimivan Myllykoski Paperin tehtaan historiaa ainakin vuoteen 1995 asti, jolloin alkoi Myllykoski Paperin oma ajanlasku. Tällöin Myllykoski Oy:stä tuli konsernin emoyhtiö. Myllykoski Paper alkoi vastata suomalaisesta paperintuotannosta omana yhtiönä. Myllykoski Träsliperi Aktiebolag -yhtiön teollinen toiminta käynnistyi jo 1892, kun insinööri Claes Björnberg osti yhdessä veljensä kuvernööri Fredrik G. Björnbergin kanssa konkurssiin ajautuneen kotitarvesahan ja puuhiomon. Yhtiön tuotantoartikkelit olivat sahatavara ja puuhioke aina, kunnes Myllykosken ensimmäinen paperikone käynnistyi 1905 valmistaen aluksi luonnonruskeaa käärepaperia, 10 Harvestia

11 M Y L L Y K O S K I Harvestia Oy:n ensimmäinen puukuorma tuli Myllykoskelle 22. syyskuuta puolilta päivin. Lankilan Kuljetus Oy:n rekkaa kuljetti Esko Uusitalo. 51,3 kuutiometrin kuorma tuotiin Elimäeltä, ja Eskon mukaan varastopinot oli tehty asiallisesti ja kuormaus sujui helposti. Kuva: Toni Huttunen mutta tuotevalikoimaan liitettiin pian myös valkea käärepaperi sekä apteekki- ja tulitikkupaperi sekä savukepaperi yhtiöllä oli jo kolme paperikonetta luvun lopulla Myllykosken tehdas siirtyi SC-aikakauslehtipaperin valmistajaksi. Tästä paperista tuli vähitellen Myllykosken päätuote Myllykoski oli osa Yhtyneitä Paperitehtaita. Historiaan kuuluu myös kipsilevy- ja kaivosteollisuutta, mutta vuodesta 1988 lähtien on keskitytty kokonaan korkealaatuisten painopaperien tuotantoon. Puunhankinnan kehityksestä Puunhankinnan kehitys on liittynyt tiukasti Myllykosken kehitykseen yrityksenä sekä teknisiin harppauksiin alalla. Ensimmäinen metsäosasto perustettiin Yhtyneiden Paperitehtaiden aikana 1928, jolloin puuta tarvittiin pinokuutiometriä (yksi pinokuutiometri on keskimäärin 0,67 kiintokuutiometriä). Vuoteen 1938 määrä oli jo kymmenkertaistunut, mm. Sunilan sellutehtaan käynnistyttyä. Vuonna 1952, kun Myllykoski jatkoi itsenäisenä yrityksenä, metsäosastolla työskenteli yhteensä 98 toimihenkilöä ja 1200 metsätyöntekijää. Hevosia tarvittiin 800, kun puuta täytyi kuljettaa teiden varteen tai uitettavaksi pinokuutiometriä. Kun puunhankinta siirtyi Metsäliiton hoiviin 1996, virkailijoita ja työnjohtajia ja metsureita oli yhteensä 59 ja metsäkoneita 25. Puun tarve oli jo 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Tänään olemme siinä tilanteessa, että ensimmäiset Harvestian toimittamat puut saapuivat Myllykoski Paperin tehtaalle ja vuoteen 2010 mennessä Harvestia toimittaa täysimääräisesti Myllykoski Paperin ja osaltaan Sunilan tarvitseman puun. FAKTALAATIKKO Myllykoski Paper Oy Anjalankoskella sijaitseva paperitehdas, yhtiö perustettu 1995 (1892) Omistajat Myllykoski Oyj 65 % ja M-real 35 % Vuosituotanto n tonnia Valmistaa aikakauslehti- ja luettelopapereita (MY BRITE, MY GOLD ja MY PLUS) Viennin osuus noin 90 % Henkilöstöä 550 Puun alkuperäketjun hallintasertifikaatit PEFC ja FSC Harvestia 11

12 S A V O N S E L L U 12 Harvestia

13 S A V O N S E L L U Savon Sellun strateginen valinta -Harvestia Paikallisella puun saatavuudella ja hankinnalla oli hyvin ratkaiseva rooli, kun Savon Sellu perustettiin. Nyt 40 vuotta myöhemmin Savon Sellu palaa juurilleen ja vahvistaa puunhankintaansa lähialueiltaan uuden puunhankintayhtiön Harvestian avulla. M-real myi Savon Sellun vuoden 2004 lopuksi ryhmälle ulkomaisia yksityissijoittajia, joita johtaa Dermot Smurfit. Jotta toiminta jatkuisi mahdollisimman joustavasti, niin kaupan yhteydessä laadittiin Metsäliiton ja Savon Sellun välinen 5-vuotinen puuntoimitussopimus. Savon Sellu Oy:n emoyhtiö Powerflute Oyj:n toimitusjohtaja Don Coates toteaa, että tuon sopimuksen laatimisen jälkeen on tapahtunut suuria muutoksia sekä teollisuudessa että puumarkkinoilla. Näissä olosuhteissa puunhankinnan ottaminen omiin käsiin oli strateginen valinta. Harvestialla on edessään suuret haasteet, mutta myös suuret mahdollisuudet. Hankittava puumäärä on suuri ja kaikki pitää rakentaa alusta alkaen. Coatesin mielestä lähtökohta on kuitenkin mainio; Harvestian omistajat Powerflute ja Myllykoski ovat tunnettuja yrittäjämäisestä toiminnastaan, puun tarpeet täydentävät hienosti toisiaan ja Harvestiaan on saatu rekrytoitua todellisia alan ammattilaisia. Savon Sellu joutui käymään läpi suuret muutokset uuden omistajan aikana, jotta se pystyi nousemaan kilpailukykyiseksi. Toimintamallit käytiin läpi todella tarkasti ja kaikki turha karsittiin pois. Savon Sellu Oy:n toimitusjohtaja Juha Koukka korostaa, että Harvestia tulee myös olemaan erilainen toimija perinteisillä puumarkki- Harvestia 13

14 S A V O N S E L L U FAKTALAATIKKO Savon Sellu Oy Kuopiossa sijaitseva aallotuskartonkitehdas M-real myi tehtaan ryhmälle sijoittajia, joita johtaa Dermot Smurfit Emoyhtiö Powerflute Oyj:n 100%:sti omistama Powerflute Oyj listautunut Lontoon pörssin AIM:in sekä OMX:n First North:in Kapasiteetti n tonnia Koivukuidun tarve noin m 3 Valmistaa aallotuskartonkia tuotemerkillä Powerflute, jota käytetään mm. hedelmä- ja vihanneslaatikoihin Viennin osuus noin 95 % Henkilöstöä 186 noilla. Uskon, että Harvestian kaltaisella ketterällä toimijalla on muutoksessa olevilla puumarkkinoilla kysyntää. Ainakin toiminnan aloitus on ollut menestyksellinen ja uusi toimija otettu hyvin vastaan. Meidän kilpailukykymme salaisuus on koivukuidussa ja omassa tuotantoprosessissamme, toteaa Savon Sellun tehtaanjohtaja Juha Kovanen. Voimme pysyä kovenevassa kilpailussa mukana vain, jos pystymme tekemään tuotetta, jolle on kysyntää. Koivukuitu ja sen jalostaminen huippulujaksi aallotuskartongiksi ovat meidän vahvuuksiamme. Harvestian menestyminen on edellytys myös Savon Sellun menestymiselle ja tulevaisuuden turvaamiselle, painottaa Kovanen. Savon Sellun puunkäyttö vuonna 2008 tulee olemaan noin kuutiometriä. Puunkäsittelyn aluemestari Matti Karvonen toivoo, että puunmyynti, hakkuut ja kuljetukset tehtaalle olisivat tasaisia, koska tehtaan puunkulutus on tasaista ympäri vuoden. Hakekasa toki tasaa määrien vaihtelua, mutta kustannustehokkainta toiminta on silloin, kun pääsemme hakettamaan puun suoraan kuljetusvälineestä samalla varmistetaan myös raaka-aineen korkea laatu. Katsaus Savon Sellun perustamisvaiheeseen Maaliskuun 18. päivänä 1967, jolloin lakitieteentohtori Urho Kaleva Kekkonen oli presidenttinä, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Johannes Virolainen eduskunnan puhemiehenä ja kansanedustaja Rafael Paasio pääministerinä, muurattiin Kuopion maalaiskunnan Sorsasalossa Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehtaan peruskivi. Pohjois-Savossa oli 1960-luvulla lähes viidesosa pinotavaramittaisen koivun vallassa olevia metsiä, jolloin kasvu oli hakkuita suurempi. Jotta koivun teollista käyttöä voitaisiin lisätä ja samalla antaa maakunnan väestölle uusia työmahdollisuuksia, perustettiin Savon Sellu Oy. Tarkoituksena oli maakunnallisin voimin rakentaa sulfaattiselluloosatehdas, jonka vuosituotanto olisi tonnia. Savon Sellu Oy:n ja maamme metsänomistajain kaupallisteollisen järjestön kesken tehtiin sopimus Metsäliitto-Yhtymän osallistumisesta Savon Selluun pääosakkaana. Suunniteltu sulfaattiselluloosatehdas muutettiin aallotuskartonkitehtaaksi. Sopimus tuli voimaan eduskunnan hyväksyttyä lain eräistä toimenpiteistä Savon Sellu Oy:n toiminnan tukemiseksi. Tehtaan suunniteltu vuosituotanto oli tonnia aallotuskartonkia. Yhtiön 8296 osakasta, joista valtaosa oli pohjoissavolaisia metsänomistajia, olivat varmoja siitä, että tämän tehtaan pystyttäminen tulee tuottamaan hyötyä tuleville sukupolville ja on osaltaan renkaana kehityksessä eteenpäin. 14 Harvestia

15 S A V O N S E L L U Savon Sellu Oy:n toimitusjohtaja Juha Koukka (vas.) ja tehtaanjohtaja Juha Kovanen. Harvestia 15 15

16 16 Harvestia

17 K U K A? Hankintaesimiehenä Pohjois-Savossa Kuopion ympäristö on Harvestialle tärkeää puunhankinta-aluetta. Tapio Bruun vastaa Harvestian puunostosta Savon Sellun lähialueilla. Hankintaesimies Tapio Bruun ostaa puuta Kuopion ympäristössä. Toimisto sijaitsee Savon Sellulla Sorsasalossa. Toimiston sijoittaminen Savon Sellun tiloihin oli hyvä ratkaisu, onhan tehtaan omistaja Powerflute myös toinen Harvestian omistajista, toteaa Tapio. Näen tärkeänä sen, että meidät mielletään osaksi Savon Sellua, koska se on tälle seudulle niin merkittävä puunkäyttäjä ja työllistäjä. Työ haasteellista mutta palkitsevaa Tapion metsällinen ura alkoi Pohjois- Savon metsäkoulusta Toivalasta. Ensimmäinen työpaikka oli Tehdaspuulla pystymittaus- ja suunnittelutöissä. Tie vei kuitenkin savolaisen metsämiehen vuonna 1987 Ikaalisiin Metsäliiton palkkalistoille puunkorjuutehtäviin ja sieltä edelleen Hämeenkyröön puun ostolle. Hyvin minä hämäläistenkin kanssa viihdyin ja pärjäsin, mutta kun tuli mahdollisuus palata takaisin Savoon, siirryin Kuopion ympäristöön ostomieheksi vuonna 1999, Tapio kertoo. Yhdeksän vuotta kului Metsäliiton ostomiehenä Kuopion seudulla. Kun Harvestian työpaikat tulivat hakuun, päätin kokeilla, kelpaako tällainen vanha mies vielä töihin, Tapio naureskelee. Uusia haasteita hain. Halusin töihin pienempään organisaatioon, missä toiminta on suoraviivaisempaa ja työ kokonaisvaltaisempaa, perustelee Tapio työpaikanvaihtoaan. Hyvin olen viihtynyt ja ainakin alkutaipaleelta on ainoastaan positiivista sanottavaa Harvestiasta. Töitä on ollut paljon ja työ on ollut haasteellista mutta samalla palkitsevaa. Myös uudet ostoalueet ovat piristäneet. Savolaisena savolaisten keskuudessa Tapion ostoaluetta ovat Karttula, Kuopio, Siilinjärvi, Nilsiä ja Maaninka. Metsänomistajat ovat ottaneet uuden puunhankintayhtiön hyvin vastaan. Savolaisten metsänomistajien keskuudessa on helppo tehdä töitä. Kun itsekin on savolainen, niin kyllä sillä on merkitystä, että on samanlaiset juuret ja kulttuuritausta, eikä murrekaan ole yhteistyön esteenä, vastaa Tapio kysymykseen yhteistyöstä metsänomistajien kanssa. Vapaa-aikanakin Tapio lähtee mielellään metsään. Syksyisin käyn lintumetsällä. Tosin lintuja on ollut viime vuosina niin vähän, että metsästys on jäänyt vähemmälle. Tapio tunnustautuu myös innokkaaksi puutöiden tekijäksi. Jos aikaa olisi enemmän, muukin puun käsittely olisi mieluista puuhaa. Pohjois-Savon metsissä riittää töitä Tuoreiden valtakunnan metsien inventointitietojen perusteella (VMI 10) Pohjois-Savon metsien hakkuumahdollisuudet ovat kasvaneet. Suurin lisäys on tapahtunut kasvatusmetsissä. Tämä tarkoittaa sitä, että harvennusten osuutta hakkuista on lisättävä merkittävästi. Nuorten kasvatusmetsien osuus puuntuotantoon soveltuvalla metsämaalla Pohjois-Savossa on 38 prosenttia. Edellisellä kymmenvuotiskaudella ehdotetuista ensiharvennushakkuista toteutettiin Pohjois-Savossa vain noin puolet. Harvennushakkuiden osuus kasvoi loppukesästä merkittävästi, kun ensiharvennusten määräaikainen verovapaus sai metsänomistajat liikkeelle. Elokuussa Harvestiakin keskitti ostonsa ensiharvennusleimikoihin. Halusimme omalta osaltamme kannustaa metsänomistajia myymään ensiharvennuspuuta verovapaasti. Näiden kohteiden hoitaminen ajallaan on metsän kasvatuksen kannalta ensiarvoisen tärkeää, muistuttaa Tapio. Harvestia 17

18 H A R V E S T I A O Y Toimitusjohtaja Pekka Kauranen: Harvennushakkuille vauhtia Suomessa on metsiä hoidettu mallikelpoisesti jo vuosikymmeniä. Metsän arvo ja sen taloudellinen potentiaali on ollut kiinnostuksen kohteena pitkään. Metsien inventointeja ja niihin perustuvia suunnitelmia on tehty pian sata vuotta. Varsinkin sotien jälkeisinä vuosikymmeninä valtakunnassa ymmärrettiin metsien suuri merkitys sekä yksityisten metsänomistajien että valtion taloudenpidossa. Metsänhoidolliseen koulutukseen ja neuvontaan sekä metsätalouden kehittämiseen panostettiin erilaisten ohjelmien kautta. Nuo kauaskatseiset panostukset ovat tuottaneet kauniin tuloksen lisääntyneinä metsävaroina, elinvoimaisina kasvatusmetsinä ja lisääntyneinä hakkuumahdollisuuksina. Nykypolvet pääsevät jatkamaan toimintaa hyvistä lähtökohdista. Kasvuluvut täystiheissä metsissä ovat suuria, metsikkö muuttuu paljon jo viidessä vuodessa. Metsätaloussuunnitelmien aikajakso on ollut kymmenen vuotta, minkä aikana tilalla olisi tehtävä kasvatushakkuu monella nuoren ja varttuneemman kasvatusmetsän kuviolla. Suunnitelmilla hakkuuehdotusten kiireellisyydet jäävät helposti jälkijunaan, harva pystyy arvioimaan metsikön kasvun ja muutoksen niin voimakkaana kuin se käytännössä tapahtuu. Mikäli harvennuksia hakataan varovasti, on lopputuloksena metsikön hidastunut arvokasvu ja harvennusrästit metsissä sekä tilastoissa. Varsin pitkään on koko metsäsektoria puhuttanut harvennushakkuiden ja erityisesti ensiharvennusten hakkuiden toteutus. Lukujen valossa harvennushakkuita on tehty niukasti, ero toteutuneiden ja metsien kehityksen kannalta tarpeellisten hakkuiden välillä on ollut suuri. Monissa puheenvuoroissa on kyseenalaistettu, olisiko kaikelle harvennushakkuupotentiaalille käyttöä, ja riittääkö tuolle suurelle lisäurakalle työvoimaa tai konekalustoa. Metsäsektori muuttuu Elämme voimakkaan muutoksen aikaa suomalaisessa metsäsektorissa. Viime vuosina metsäkeskustelu on keskittynyt melko pitkälti suojelukysymyksiin. Arvokkaiden luontokohteiden suojelussa onkin löytynyt lähes kaikkia tyydyttävät päälinjat, mikä on tärkeää. Nyt jälleen huomio on kiinnittymässä voimakkaammin metsätalouden taloudellisiin ulottuvuuksiin. Harvestia tulee uutena toimijana vanhalle toimialalle. Tavoitteenamme on hankkia Myllykosken, Sunilan ja Savon Sellun käyttämät kuituraaka-aineet Suomesta, ja pääosa niistä tulee kasvatushakkuista. Tarjoamme uuden vaihtoehdon metsänomistajille, jotka haluavat hyödyntää talousmetsänsä potentiaalin ja hakata kasvatushakkuunsa oikeaan aikaan. Tuore mutta kokenut henkilökuntamme sekä huippuluokan sopimusyrittäjämme ovat valmiina toteuttamaan tämän tavoitteen kanssanne! < Harvestia Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kauranen. 18 Harvestia

19 Y R I T T Ä J Ä Teijo Kekäläinen aloitti Harvestian koneyrittäjänä Siilinjärvellä Harvestia etsii kumppaneikseen korjuu-, kuljetus- ja metsäpalveluyrittäjiä. Toimintamme kannalta on äärimmäisen tärkeää, että löydämme osaavia ammattilaisia yrittäjiksi, toteaa Harvestia Oy:n resurssipäällikkö Matti Oksanen. sijaitseehan tehdas ihan kotinurkilla. Harvestialta Teijo odottaa hyvää ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Kun osto Savon Sellun lähiympäristössä pyörähti rivakasti käyntiin ja muutkin asiat olivat kunnossa puolin ja toisin, niin sopimuspapereihin oli helppo kirjoittaa nimet alle, kertoo resurssipäällikkö Oksanen. Harvestia odottaa koneyrittäjiltään monia asioita, joista tärkeimpänä on hyvä työnlaatu niin metsänomistajan kuin tehtaiden ja sahojenkin suuntaan, kiteyttää Oksanen. Yrittäjät Harvestian käyntikorttina Harvestia on syksyn mittaan solminut yrittäjäyhteistyösopimuksia niillä alueilla, missä osto on lähtenyt käyntiin. Toimitusmäärien kasvaessa ja toiminnan laajetessa uusille alueille tarvitaan uusia yrittäjiä ja lisää kalustoa sopimusyrittäjiltä. Teijo Kekäläisen Finwald Ky on ensimmäisiä Harvestian kanssa sopimuksen tehneitä koneyrityksiä. Kekäläisen nuori ja dynaaminen yritys toimii Siilinjärveltä käsin kolmella koneketjulla. 32-vuotias Kekäläinen on lähtöisin Kaavilta. Nyt on pienen kierroksen jälkeen asetuttu vaimon kotikuntaan Siilinjärvelle, kertoo Teijo. Teijon koneyritys on vielä varsin nuori, mutta moneen se on jo ehtinyt. Pari vuotta vierähti viimeisellä ulkomaan kierroksella Ruotsissa ja Keski-Euroopassa, josta on peräisin saksalaiseenkin suuhun taipuva nimi yritykselle. Viimeisin iso myrsky pilasi puunkorjuumarkkinat, hinnat lähtivät laskuun ja paluu kotimaahan oli edessä, perustelee Teijo kotimaahan paluutaan. Hyvä työ poikii aina uutta työtä Metsätöitä Teijo on tehnyt jo toistakymmentä vuotta. Pikkupojasta asti kuljin isän mukana metsätöissä ja konehommissa. Silloin varmaan syttyi jo kipinä koneyrittäjyyteen. Metsäalan yrittäjäkurssin suoritin 90-luvun lopulla, kertoo Teijo omasta taustastaan. Tästä koivikosta harvennetut puut matkaavat jatkojalostettaviksi Savon Sellulle. Kuvassa koneyrittäjä Teijo Kekäläinen. Kuva: Jani Räsänen Tällä hetkellä yrityksellä on käytössä kolme erikokoista Logman -harvesteria, sopivia koneita aina ensiharvennuksista järeisiin päätehakkuisiin. Logman on perus yksinkertainen metsäkone ilman turhia hienouksia. Vanhin kone on kaksi vuotta vanha, eikä kertaakaan ole vielä huoltomiestä tarvinnut koneilla käyttää, selventää nuori yrittäjä konevalintojaan. Kysyttäessä reseptiä koneyrittäjänä pärjäämiseen Kekäläinen listaa tärkeimmiksi tekijöiksi hintatason, työllisyyden, työntekijät, hyvän työnlaadun ja tehokkuuden. Hyvä työ poikii aina uutta työtä on yrityksen motto. Tärkeää on se, että tulee hyvin toimeen metsänomistajien ja muiden ihmisten kanssa. Kun kaikki tekijät ovat kohdallaan, niin tehdään hyvää ja laadukasta työtä tehokkaasti, Teijo tiivistää. Hyvää ja pitkäjänteistä yhteistyötä Miten Finwald Ky sitten päätyi Harvestian savotoille? Kuultuaan uudesta puunhankintayhtiöstä Kekäläinen päätti ottaa yhteyttä. Oma merkityksensä mukaan lähtemiseen oli myös Savon Sellulla; Etsimme yhteistyöhön yrittäjiä, joilla on hommasta kokemusta ja näkemystä, kertoo Oksanen. On ensiarvoisen tärkeää, että koneyrittäjämme ymmärtävät työnsä myös metsänhoidon kannalta. Hyvässä työjäljessä ei ole kysymys ainoastaan siitä, miltä metsä hakkuun jälkeen näyttää. Oleellista harvennushakkuissa on ymmärtää metsänhoidolliset perusteet puulajivalinnoilleen ja selvittää ne tarvittaessa myös metsänomistajille, jatkaa Oksanen. Harvestia haluaa omalta osaltaan olla kannustamassa metsänomistajia metsänhoidollisiin hakkuisiin. Harvennushakkuilla on ennen kaikkea metsänhoidollinen merkitys. Niitä ei kannata pitkittää. Ja saahan niistä tuloakin, muistuttaa Oksanen. Oksanen korostaa, että yrittäjät ovat Harvestian käyntikortti metsänomistajien suuntaan. Teijo Kekäläinen on samaa mieltä: Koneyrittäjä on paljon vartijana, sen vastuulla on sekä oman yrityksen että Harvestian maine. Metsässä voi saada aikaan paljon hyvää ja pahaa, varaa virheisiin ei ole. Kekäläinen ja Oksanen lähettävät vielä lopuksi terveisiä pohjoissavolaisille metsänomistajille: Hoidetaan teidän metsänne kuntoon yhdessä ja ammattitaidolla! Harvestia 19

20 H A K O I S T E N K A R T A N O Max Rosenberg on skeetin Suomen mestari ja maajoukkueampuja. Skeet on ampumaurheilua, jossa lentäviä savikiekkoja ammutaan haulikolla. Taustalla isä Björn Rosenberg. Puukaupoilla Hakoisten kartanossa Hakoisten kartanossa Janakkalassa vaalitaan perinteitä. Metsiä on hoidettu pitkään suunnitelmallisesti ja usko karjatalouteen on säilynyt jo 150 vuotta. Hakoisten kartanon salissa kuuluu vapautunut puheensorina, kun Harvestian hankintaesimies Ari Aalto jututtaa Björn ja Max Rosenbergiä. On niin kuin ympyrä olisi sulkeutunut. Minä myin aikanaan puita Arin isälle, joka työskenteli Paloheimolla ja nyt Ari osti puut Maxilta, kertoo Björn Rosenberg. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin viime vuonna ja nyt puukaupat allekirjoittaa nuorempi isäntä Max Rosenberg, tilan historian viides Rosenberg. Suunnitelmallista metsänhoitoa Etelä-Janakkalassa sijaitsevan Hakoisten kartanon mailla metsiä on hoidettu pitkään metsäsuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen metsäsuunnitelman arvioidaan olevan jo 1930-luvulta. Yleisen trendin mukaan meidän metsiä on käsitelty. Kyllä täältäkin löytyy niitä rehevien maiden männiköitä, joita istutettiin luvulla, toteaa Max kysymykseen kartanon metsien hoidon ominaispiirteistä. Tilan metsien hoidosta on vastannut jo 15 vuotta Aapo Palonen. Aapo suunnittelee leimikon ja puuta pyritään myymään joka vuosi hakkuusuunnitteenmukaisesti, jatkaa Max. Tilan metsänhoitotyöt teetetään ulkopuolisilla, mutta lämmityspuun hankinnan isännät hoitavat itsenäisesti. Tilalle rakennettiin hakelämpökeskus Nykyisillä öljyn hinnoilla se on yksi parhaista investoinneista tällä tilalla, vakuuttelee vanhempi isäntä Björn Rosenberg. Perinteikäs lypsykarjatila Hakoisten kartanossa lypsykarjan kasvatus on säilyttänyt asemansa maataloudessa tapahtuneista murroksista huolimatta. Emäntä, vastaavat isä ja poika nauraen kysymykseen siitä, mikä on vaikuttanut siihen, että tilalla on edelleen lypsykarjaa. Reilun sadan lypsylehmän ja sadan vasikan karjasta vastuun kantavat tilan emäntä ja yksi palkattu työntekijä. Meillä on jaksettu uskoa karjankasvatuksen kannattavuuteen ja tällä hetkellä maidontuotanto onkin suurin tulonlähteemme. Haluamme myös vaalia niitä pitkiä perinteitä, jotka tilalla on lypsykarjan pidossa. Täällä sijaitsi meijerikoulu jo 1860-luvulla. Tulevaisuuden näkymiä 20 Harvestia

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 214 37/214 3.9.214 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2,4 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Yhteenvetoa skenaarioista Toimenpide-ehdotuksia Taneli Kolström Viisi teemaa Luonnonläheinen metsänhoito vai viljelymetsätalous Metsänhoito ja metsäpolitiikka Metsänhoidon

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja Hannu

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Panu Pingoud, Jarmo Hämäläinen & Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy Heimo Karppinen, Helsingin yliopisto Harri Hänninen, Metsäntutkimuslaitos 13/2010 Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 1 Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2009 (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 40 milj. m 3 Tuontipuu ja hake 7 31+6 Puuston kasvu Kokonaispoistuma

Lisätiedot

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Harventamisen perinteet Suomessa ja mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kajaani 16.9.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Maailman suurin havusellutehdas

Maailman suurin havusellutehdas Maailman suurin havusellutehdas Mallinnus tulevasta näkymästä Puijontornista Finnpulpin uusi biotuotetehdas Savon Sellun nykyinen tehdas Hankkeen eteneminen 04/2016 Ympäristölupahakemus toimitettu AVI:lle

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot