Harvennusmetsissä riittää savottaa s. 4. On suorastaan historiallista, että saamme uuden kuitupuun ostajan. s. 24

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harvennusmetsissä riittää savottaa s. 4. On suorastaan historiallista, että saamme uuden kuitupuun ostajan. s. 24"

Transkriptio

1 Lehti sinulle metsänomistaja Syksy 2008 Harvennusmetsissä riittää savottaa s. 4 On suorastaan historiallista, että saamme uuden kuitupuun ostajan. s Harvestia

2 SISÄLTÖ HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Syksy 2008 Pääkirjoitus Harvennusmetsissä riittää savottaa Ensiharvennusten verovapaus piristi puukaupan Kärkkäinen: Harvennusten päähyöty on tukkisato Ohjeita ensiharvennuksen verovapaudesta odotetaan Harvestia turvaa Myllykosken puunsaannin Savon Sellun strateginen valinta -Harvestia Hankintaesimiehenä Pohjois-Savossa Toimitusjohtaja Pekka Kauranen: Harvennushakkuille vauhtia Teijo Kekäläinen aloitti Harvestian koneyrittäjänä Siilinjärvellä Puukaupoilla Hakoisten kartanossa Ari Aalto palasi myllykoskelaisille juurille Pauli ja Risto Laukas Johtaja Timo Leskinen Elävä Kymijoki Kun puuta uitettiin Kymijoella Puuumarkkinabarometri Hankintaesimiehet HARVESTIA Harvestia Oy:n lehti metsänomistajalle. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Päätoimittaja: Kari Wuolijoki, Harvestia Oy Toimituskunta: Harvestia Oy Matti Oksanen Liisa Raki Kari Salonen Vesa Hyyryläinen Myllykoski Oyj Anna-Leena Terhemaa Powerflute Oyj Tiina Silvast Painopaperi: kansilehti Galeri Art 130 g, Myllykoski Paper paperi MY BRITE silk 80 g, Myllykoski Paper Ulkoasu ja taitto: Susanna Muurman Painopaikka: ScanWeb Oy, Kouvola Painosmäärä: kpl 2 Harvestia

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Arvoisa lukija Kädessäsi on ensimmäinen Harvestia-lehti. Lehtemme esittelee Harvestia Oy:n toimintaa sekä pyrkii tuomaan esille metsänomistajalle hänen metsätaloutensa harjoittamiseen liittyviä tärkeitä asioita. Harvestia Oy on tänä vuonna perustettu ja kesällä puunhankintansa aloittanut Myllykoski Oyj:n ja Powerflute Oyj:n yhteinen puunhankintayritys. Uuden, tämän kokoluokan puunhankkijan mukaantulo puumarkkinoille, on historiallista. Tämänkaltaisesta vastaavasta Mikä on Harvestia? Arvopohja Metsänomistajan luottomies - joka palvelee joustavasti Yrittäjähenkinen yhteistyökumppani - joka löytää monipuoliset ratkaisut tapahtumasta on kulunut vuosikymmeniä; pikemminkin metsänomistajat ovat saaneet tottua ostajien vähenemiseen erilaisten yritysfuusioiden ja tehtaiden sulkemisten seurauksena. Täyteen laajuuteensa, yli 3 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, Harvestia Oy:n puunhankinta nousee vuoden 2010 alusta alkaen. Tällöin yhtiön yksityismetsien puunhankinta kattaa varsin laajasti Etelä-, Keski- ja Itä-Suomen. Ostotoimintamme käynnistyi kesällä, heinäkuun loppupuolella. Puukauppamme on lähtenyt mukavasti liikkeelle ja olen hyvin tyytyväinen siihen, miten yhtiömme on otettu vastaan metsänomistajien keskuudessa. Haluan kiittää kaikkia teitä yli 800 metsänomistajaa, jotka olette tehneet puukaupan yhtiömme hankintaesimiesten kanssa ensimmäisen kahden kuukauden kuluessa. Haluamme olla luottamuksenne arvoisia. Toivon tietysti, että tämä hyvä vire puukaupoissa jatkuu. Viime aikoina on käyty keskustelua metsäteollisuuden puuhuollosta ja siitä, käykö puukauppa vai eikö käy. Keskustelussa on ollut syyttelevä sävy. Sanan vaihdossa tuntuu kuitenkin unohtuneen, että puuhuolto-ongelmat ovat seurausta kahdesta peräkkäisestä huonosta talvesta. Hyvästä leimikkovarannosta huolimatta hakkuumäärät jäivät normaalista, talvileimikoita jäi paljon korjaamatta ja ympärivuotiseen korjuuseen soveltuvia kelirikkoleimikoita ei ollut tarpeeksi. Metsänomistajien syyttäminen tästä ei ole ollut oikeutettua, vaikka alkuvuonna puukauppa olikin vaisumpaa. Viime kuukausina harvennusleimikoiden kauppa on käynyt hyvin. Tukkipuun tarjonta sen sijaan on ollut heikompaa, mihin on keskeisenä syynä ollut tukkien hintatason lasku sahatavaramarkkinoiden heikennyttyä. Tukkipuun hinnat käväisivät vuosi sitten epärealistisen korkealla tasolla ja nyt vie aikansa, että tarjonta normalisoituu alemmilla kantohinnoilla. Yhtiömme puunhankinta tulee perustumaan yksityismetsiin. Luotamme siihen, että se on tukeva perusta ryhtyä rakentamaan pitkäjänteisesti puunhankintaamme ja toimivaa yhteistyötä metsänomistajakunnan kanssa. Suomalaiset metsänomistajat ovat hyödyntäneet metsiään järkevästi ja metsien käyttöaste on ollut korkea. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö näin voisi olla myös tulevaisuudessa, kun sen eteen tehdään työtä. Metsävarat ja metsien kasvu ovat jatkuvasti lisääntyneet. Lisääntyvien hakkuumahdollisuuksien hyödyntäminen ja puukaupan nostaminen jopa 10 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, on haaste, joka on saavutettavissa eri osapuolien hyvällä yhteistyöllä. Lahdessa Kari Wuolijoki Päätoimittaja Innostava työnantaja - joka kehittyy yhdessä työntekijöidensä kanssa Vastuullinen toimija - joka tuntee kestävän kehityksen vaatimukset Missio Huolehtia omistaja- ja kumppaniyhtiöiden puunhankinnasta, sekä olla luotettava ja mieluisin yhteistyökumppani oman toiminta-alueen metsänomistajille puukauppa-asioissa. Visio Toiminta-alueensa halutuin yhteistyökumppani puunhankinnassa ja puukaupassa. HARVESTIA OY on Myllykoski Oyj:n ja Powerflute Oyj:n yhteinen puunhankintayhtiö ja sen toiminta käynnistyi kesällä Harvestia Oy:n toiminnan tarkoituksena on hankkia omistajayhtiöidensä Myllykosken, Sunilan ja Savon Sellun tehtailla käyttämä puuraaka-aine, yhteensä noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi yhtiö hankkii puuta yhteistyökumppaneilleen. Powerflute ja Myllykoski päättivät perustaa tämän yhteisyrityksen metsäteollisuudessa tapahtuvista muutoksista johtuen. Kuitupuu on merkittävä ja strategisesti tärkeä raaka-aine molemmille yhtiölle ja uuden yrityksen avulla molemmat yhtiöt pystyvät paremmin hallitsemaan puunhankintajärjestelyitään ja turvaamaan tehtaiden toiminnan. Tavoitteena puunhankinnassa on korkea toiminnan tehokkuus ja matalammat hallintokustannukset synergioiden ansiosta. Synergiaetuja tuovat muun muassa toisiaan täydentävät puulaadut, osapuolten tehtaiden sijainti ja yhteisyrityksen kevyt organisaatio. Harvestian puuntoimitukset käynnistyivät kuluvan syksyn aikana. Puunhankintavolyymit kasvavat vuoden 2009 loppuun mennessä täyteen mittaansa. Harvestia ostaa puuta pääasiassa Järvi-Suomen ja eteläisen Suomen alueella sekä pysty- että hankintakaupalla. Harvestia 3

4 H A R V E N N U S H A K K U U T 4 Harvestia

5 H A R V E N N U S H A K K U U T Harvennusmetsissä riittää savottaa Harvennushakkuiden tarkoituksena on keskittää puuston kasvu laadultaan ja kasvukyvyltään parhaisiin puuyksilöihin. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että harvennushakkuut toteutetaan oikea-aikaisesti ja riittävällä voimakkuudella. Etelä-Savon metsissä riittää vielä puuta, vaikka metsää on hakattu reippaasti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Näin kertovat Metsäntutkimuslaitoksen uusimmat valtakunnan metsien kymmenennen inventointilaskelman tulokset. Merkittävin puuston lisäys on tapahtunut nuorissa kasvatusmetsissä, kun 1960, 70- ja 80- luvulla perustetut taimikot ovat varttuneet nyt ensiharvennusvaiheeseen. Eniten lisäystä on tapahtunut nuorissa koivu- ja mäntyvaltaisissa metsissä, joissa lehtipuun poistuma on ollut noin 40 % puuston kasvua pienempi. Männyllä vastaava poistuma on ollut 25 % ja kuusella 10 % kasvua pienempi. Näiden lukujen valossa katseet kannattaa kääntää nuoriin metsiin ja niiden metsänhoidollisiin tarpeisiin. Lisääntyneet hakkuumahdollisuudet saadaan liikkeelle, jos yhteistä tahtoa löytyy Heinäkuun lopulla valtiovallan säätämät puukaupan verohelpotukset ja määräaikainen ensiharvennuspuun verovapaus osoittivat selvästi, että metsäteollisuuden tarvitsemia lisämotteja saadaan hyvinkin nopeasti markkinoille, jos puukaupan eri osapuolilta löytyy asiaan yhteinen tahto. Ongelmallisemmaksi asian tekee se, että melko suuri osuus nykyisistä hakkuusäästöistä sijaitsee ojitetuilla soilla tai huonosti kantavilla metsämailla. Viimevuotisten leutojen talvien aikana puunkorjuu näillä kohteilla on ollut haasteellista nykyisellä korjuukalustolla. Näissä kohteissa metsänomistajien omatoimisesti korjaama hankintapuu onkin tullut yhä halutummaksi puunostajien keskuudessa. Myös metsänomistajan näkökulmasta hankintahakkuun kannattavuus on Professori Kari Mielikäinen: Metsän harventamatta jättäminen syö puuston vihreän latvuksen osuuden minimiin, josta mänty ja koivu kärsivät eniten. Myös lumituhoriski lisääntyy merkittävästi, jos harvennuksen optimaalinen ajankohta myöhästyy yli 10 vuodella. parantunut kohonneiden hankintahintojen ansiosta. Kannattavuutta lisää myös hankintatyön verovapaus 125 kuutiometriin asti. Ensiharvennusmetsien lisääntyneellä käytöllä ja puunkorjuulla ei kuitenkaan ratkaista metsäteollisuuden puuhuoltoa, sillä ensiharvennuspuun korjuussa hakkuu- ja ajokoneiden päivätuotokset putoavat jopa kymmenesosaan uudistushakkuiden tuotoksesta. Kysymys on siis myös korjuuresurssien riittävyydestä. Metsäteollisuuden suhdanteet muuttuvat, puun biologiset perusteet eivät Vaikka metsäteollisuuden suhdanteet vaihtelevat ja Venäjän puutullikysymykset arveluttavat, eivät metsänkasvatuksen biologiset perusteet muutu mihinkään. Menestyäkseen puu tarvitsee vain ravinteita, vettä, lämpöä ja kasvutilaa. Näihin tekijöihin voimme vaikuttaa harvennushakkuilla. Harvennushakkuiden tarkoituksena on keskittää puuston kasvu laadultaan ja kasvukyvyltään parhaisiin kyseisen metsikön puihin, jolloin niiden elinvoima ja vastustuskyky tuhoja vastaan säilyvät lähitulevaisuudessa hyvinä. Harvennuksessa kasvamaan jääneet puut saavat näin kasvutilaa ja ravinteita kehittyäkseen arvokkaiksi tukkipuiksi. Metsänkasvatuksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että harvennukset tehdään oikea-aikaisesti ja riittävällä voimakkuudella. Mikäli metsää ei harvenneta, vie metsän kehittyminen päätehakkuuvaiheeseen parikymmentä vuotta pidempään kuin harvennetussa metsässä. Metsäntuotto alenee myös merkittävästi, sillä tukkipuiksi järeytyäkseen puut tarvitsevat valoa, kasvutilaa ja ravinteita. Valon puutteeseen kuolleista riukupuista jäävät hakkuutulot omistajalta saamatta. Kuolleista puista ja alikasvospuusta voi tosin saada energiapuuta, mutta tällä hetkellä ainespuun myyminen kuitu- tai tukkipuuksi antaa metsänomistajalle huomattavasti paremman taloudellisen lopputuloksen kuin energiapuun myyminen. < Harventamaton metsä. Paras lääke tällekin metsälle olisi harvennushakkuu. Harvestia 5

6 H A R V E N N U S H A K K U U T Ensiharvennusten verovapaus piristi puukaupan Harvestian hankintaesimiehet astuivat tehtäviinsä elokuun alussa ja saivat osakseen ns. lentävän lähdön, kun metsänomistajille ja metsäammattilaisille selvisi, että hallituksen huhtikuun alusta luvattu ensiharvennuksen verovapaus koskee vain elokuun loppuun mennessä tehtyjä ensiharvennuspuukauppoja. Tämä sai aikaan valtavan puun tarjonnan myyjäpuolella. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt toimittivat metsänomistajien leimikoiden tarjouspyyntöjä ennennäkemättömän määrän elokuun aikana. Elokuussa Harvestian hankintaesimiehet keskittivät puunostonsa lähinnä ensiharvennuskohteisiin, jotta mahdollisimman moni metsänomistaja pääsi hyödyntämään ensiharvennuspuun verovapauden. Professori Matti Kärkkäinen: Harvennusten päähyöty on tukkisato Harvennushakkuita ei kannata lykätä hintasyistä. Olennaista ei ole se, paljonko tuloa ensiharvennuksista saadaan vaan se, paljonko tukkia saadaan päätehakkuusta. Näihin oppeihin kiteytti professori Matti Kärkkäinen alustuksensa Harvestian ja Metsäkeskus Pohjois- Savon yhteisessä metsänomistajatilaisuudessa Kuopiossa syyskuussa. Yli sata metsänomistajaa paikalle koonneen tilaisuuden teemana olivat harvennushakkuut ja tulevaisuuden tukkisato. Rahaa saa ainoastaan hakkuista Kärkkäinen mursi vanhoja uskomuksia metsän säästämisestä. Rahaa saa ainoastaan hakkuista, kaikki muu on taseen paranemista. Eivät tukkipuut hakkuilla vähene, vaan niiden suhteellinen osuus metsässä lisääntyy. Yksityismetsien hakkuutuloista 70 prosenttia saadaan päätehakkuista. Ja vaikka sahauksen kannattavuus heikkenisi ja tukit ajettaisiin sellukattilaan, on silti kannattavaa kasvattaa tukkia. Onhan niiden hakkuukin niin paljon edullisempaa. Harvennushakkuut on tehtävä ajoissa Kärkkäinen painottaa, että harvennustenkin päähyöty on tulevaisuuden tukkisato. Jos tarkastelemme esimerkiksi lehtomaisen kankaan kuusikkoa, tuottaa päätehakkuuikään ehtinyt harvennettu kuusikko kolmanneksen enemmän kuin harventamatta jätetty. Harvennushakkuut on tehtävä ajoissa, jos metsästä saatava tulo halutaan maksimoida, muistuttaa Kärkkäinen Kärkkäisen mukaan harvennushakkuiden tuottoon ei ole olemassa oikotietä. Paras tuotto saadaan silloin, kun hyödynnetään kaikki neljä rahantekovälinettä: tehokas uudistaminen, taimikonhoito, ensiharvennus ja myöhemmät harvennukset. Jos pitää valita joko taimikonhoito tai ensiharvennus, on Kärkkäisellä kysymykseen vastaus valmiina: Valitse taimikonhoito. Mutta miksi pitäisi valita taimikonhoito tai ensiharvennus. Molemmat kannattaa tehdä ajallaan ja ensiharvennus tuo vielä tulojakin. < Professori Matti Kärkkäinen 6 Harvestia

7 H A R V E N N U S H A K K U U T Hyvältä näyttää ja puumäärätkin näyttävät lisääntyvän arviosta, toteaa Tenho Lylys tyytyväisenä seuratessaan männikkönsä ensiharvennusta. Ohjeita ensiharvennuksen verovapaudesta odotetaan Mäntyharjun Halmeniemellä asuva metsänomistaja Tenho Lylys teki elokuun lopulla ensiharvennuspuukaupan Harvestian kanssa. Syyskuun lopussa puut alkoivat olla jo pinossa, mutta verottajan tulkintaohjeita verovapaudesta vielä odotellaan. Tenho Lylys sai tiedon ensiharvennuspuun verovapauden päättymisestä elokuun loppuun alan lehdistä ja TV:stä heinäkuun lopussa. Päätin hyödyntää veroedun ja ryhdyin pikaisesti toimeen. Soitin Mäntyharjun metsänhoitoyhdistykselle ja noin kahden viikon kuluttua leimikko oli suunniteltu ja nauhoitettu maastoon, kertoo Lylys. Lylys sai ensiharvennusleimikostaan neljä ostotarjousta, mutta hän pahoittelee sitä, että kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Olen vapaan markkinatalouden kannattaja ja itselläni oli hyvä tuuri, kun kiinnostuneita puunostajia löytyi. Tiedän metsänomistajia, jotka eivät ole saaneet pienistä talvileimikoistaan yhtään tarjousta. Harvestian etuna nopea korjuuaikataulu Kysymykseen siitä, mikä ratkaisi puukaupan Harvestialle, Lylys vastaa: Kilpailukykyinen kantohinta, parrunotto ja nopea korjuuaikataulu. Elokuun lopussa tehdyn kaupan puunkorjuu käynnistyi jo syyskuussa. Hyvältä näyttää ja puumäärätkin näyttävät lisääntyvän arviosta, toteaa Lylys tyytyväisenä. Korjuu alkaa olemaan lopuillaan, mutta ensiharvennuspuun verovapauteen liittyviä lopullisia tulkintaohjeita Halmeniemellä odotellaan edelleen. Täsmällisen tulkintaohjeen saaminen asiassa näyttää harmillisen hitaalta, mutta päätös veroedun poistumisesta tehtiin ehkä turhankin kiivaalla aikataululla, kiteyttää Lylys. Harvestia 7

8 M Y L L Y K O S K I Harvestia turvaa Myllykosken puunsaannin Myllykoskella on ollut omaa puunhankintaa jo yli sata vuotta, ja ensimmäinen metsäosasto perustettiin tasan 80 vuotta sitten. Myllykoskelle, Myllykoski Paperin paperitehtaalle ja Sunilan sellutehtaalle on tärkeää, että puuhuolto pystytään varmistamaan kaikissa olosuhteissa. Nyt alkaa uusi aikakausi yhteistyöyritys Harvestian vastuulla. Myllykoski Oyj:n toimitusjohtaja Sverre Norrgård muistuttaa, että kyse ei ole mistään uudesta asiasta. Myllykoskella oli perinteisesti Suomen tehokkain metsäosasto, ja se oli toiminnassa vielä 12 vuotta sitten. Myllykoskella on vieläkin siltä ajalta erittäin hyvä nimi metsänomistajien keskuudessa. Tavoitteena on nyt samojen puumäärien hankinta uudella tavalla. Pyrimme turvaamaan Myllykoski Paperin ja Sunilan puunsaannin pitkäaikaisesti pääosin kotimaasta ja pieneltä osin lähimarkkinoilta. Harvestia on syntynyt tilanteessa, jossa tapahtuu paljon. Venäjän puutullit puhuttavat jokaisella areenalla, ja hallituksen myöntämä veronkevennys ensiharvennushakkuista on suunnattu puunkaupan vilkastuttamiseksi. Harvestia on luotu niin, että sen on mahdollista reagoida nopeasti. Uudelle organisaatiolle tämä on etu, Sverre Norrgård painottaa. Sverre Norrgård kiittää, että yhteistyö Powerfluten kanssa Harvestian tiimoilta on alkanut erittäin hyvin. Myllykoski Paperin toimitusjohtaja Kari Nurmi on samoilla linjoilla. Toimintamalli on tuttu, ja on erinomainen asia, että Harvestia tehokkaalla ja matalalla organisaatiolla on asiakasta lähellä. Harvestian omistavat puunkäyttäjät (Myllykoski ja Powerflute), joiden puunsaannista Harvestia huolehtii. Tämä mahdollistaa nopean ja ketterän toiminnan niin tehtaiden kuin metsäomistajien suuntaan. Myllykoski Paperin ja Harvestian yhteistyö alkoi käytännössä syyskuussa, kun < Sverre Norrgård, Myllykoski Oyj:n toimitusjohtaja, muistuttaa, että Myllykoskella on perinteisesti ollut hyvä nimi metsänomistajien keskuudessa. Kuva Petri Artturi Asikainen. > Myllykoski Paperin ammattitaitoinen henkilökunta työskentelee prosessissa, jossa laadukkaasta kuusipuusta saadaan ensiluokkaista painopaperia. Kuva: Matti Lehto 8 Harvestia

9 M Y L L Y K O S K I Sunila Oy:n 70-vuotias havusellutehdas sijaitsee Kotkassa Kymijoen suulla. Kuva: Päijät-Hämeen Ilmakuvapalvelu ensimmäiset puuntoimitukset tehtaalle alkoivat. Yhteistyö nykyisen toimittajankin kanssa on sujunut hyvin. Jatkossa odotamme yhteistyön vielä selkeämmin kehittyvän positiivisesti, sillä Harvestialla ja Myllykoski Paperilla on samankaltainen joustava ja nopea toimintamalli, Kari Nurmi selvittää. Sunilan toimitusjohtaja Jouni Kostama pitää Harvestian syntymistä positiivisena ilmiönä Sunilan kannalta. Kuva Päivi Tötterman Puuraaka-aineen laadulla merkittävä rooli Myllykoski Paperin tehtaalla käytetään vuosittain noin m 3 kuusikuitupuuta. Maailman johtavat painotalot käyttävät Myllykoski Paperin valmistamia korkealaatuisia painopapereita. Puuraakaaineen laatu näkyy suoraan paperissa. Tuotantopäällikkö Seppo Saarinen vastaa Myllykoski Paperin puunhankinnasta. Puuraaka-aineesta valmistettavalla mekaanisella massalla, hiokkeella, on erittäin merkittävä rooli papereidemme laadussa. Puuraaka-aineen korkea ja tasainen laatu ja erityisesti puun tuoreus on lopputuotteemme valmistamisen ja laadun kannalta keskeistä. Puuhiokkeen vaaleus ja lujuusominaisuudet heikkenevät nopeasti puun tuoreuden laskiessa. Tehtaan kaiken toiminnan yhtenä tavoitteena on saada puun toimitusketjussa puuraaka-aine mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti tehtaalle. Lisäksi koko toimitusketjun kannalta on tärkeää, että puuraaka-aine hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Korjuuseen liittyvillä seikoilla, onnistuneella katkonnalla ja hyvällä karsinnalla mahdollistetaan puun tehokas käyttö edelleen tehtaalla. Seppo Saarinen toteaa. Sunila toivoo kotimaista puuta Sunila Oy:n toimitusjohtaja Jouni Kostama kutsuu Harvestian kautta metsänomistajat lämpimästi kumppaneiksi turvaamaan Sunilan tulevaisuutta. Kostama pitää Harvestian syntymistä positiivisena ilmiönä Sunilan kannalta. Harvestia toimittaa mänty- ja kuusikuitua Sunilalle, jossa havupuun kokonaistarve on 2,1 miljoonaa kuutiota vuodessa. Toisen puolen hankinnasta vastaa Stora Enson hankintaorganisaatio. Viime vuosina tuontipuun osuus Sunilassa on ollut suuri. Käyttäisimme mielellämme enemmänkin kotimaan puuta, jos sitä vain olisi tarjolla, toteaa Kostama. Kostama toivottaa tervetulleeksi puut tänne paikalliselle sellutehtaalle, joka on luonnollinen käyttäjä alueelliselle puulle ja joka jalostaa siitä korkeatasoista sellua Kymenlaakson paperitehtaille ja vientiin. Hyvä yhteistyö elinehto Suomi elää yhä suurelta osalta metsistä. Myllykoski Paperin toimitusjohtaja Kari Nurmi painottaa, että toimiva puuhuolto ja hyvä yhteistyö puun myyjien ja metsäteollisuuden välillä on molemmille osapuolille elinehto. Metsänomistajilla pitää olla paikkoja, mihin metsäänsä voi myydä ja metsäteollisuudella pitää olla paikkoja, mistä puuta saa. Yhteistyön pitää toimia helposti ja hyvin. Sekä Myllykoski Paper että Harvestia ovat sen kokoisia yhtiöitä, että ne voivat ottaa huomioon kaikki asiakkaansa ja myyjänsä myös yksilöinä ja palvella heitä nopeasti ja mutkattomasti. FAKTALAATIKKO Sunila Oy Perustettu 1928 Kotkassa sijaitseva sellutehdas käynnistyi 1938 Omistajat Myllykoski Paper Oy 50 % ja Stora Enso Oyj 50% Vuosituotanto täysvalkaistu sellua tonnia, mäntyöljyä n t/v ja tärpättiä n t/v. Henkilöstöä 275 Puun alkuperäketjun hallintasertifikaatit PEFC ja FSC Harvestia 9

10 M Y L L Y K O S K I Puuhiomosta kansainväliseksi paperiteollisuuskonserniksi Myllykoski Paperin toimitusjohtaja Kari Nurmi painottaa, että toimiva puuhuolto ja hyvä yhteistyö puun myyjien ja metsäteollisuuden välillä on molemmille osapuolille elinehto. Kuva Asta Halme Vuonna 1892 perustetun Myllykosken ensimmäisen puuhiomon paikalla sijaitsee nyt Myllykoski Paperin paperitehdas. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy Myllykoski on perheomistuksessa oleva kansainvälinen paperiteollisuusyhtiö, jonka tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Saksassa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa, ja jolla on maailmanlaajuinen myyntiverkosto. Myllykoski valmistaa puupitoisia päällystämättömiä ja päällystettyjä painopapereita sekä sanomalehtipaperia, jota myydään julkaisijoille, painotaloille ja jälleenmyyjille kaikkialla maailmassa. Myllykoski on yksi maailman suurimmista painopapereiden tuottajista. Myllykosken yhdeksän paperitehtaan kokonaiskapasiteetti on vuosittain 3 miljoonaa tonnia paperia, mukaan lukien yhteistyökumppani Rhein Papier GmbH, jonka osana on maailman modernein paperitehdas Plattling Papier. Myllykoski työllistää noin henkilöä. Myllykoski tunnetaan edelläkävijänä uusien teknologioiden käytössä ja kierrätyskuitupohjaisten paperien valmistuksessa. Kaikilla Myllykosken Euroopan tehtailla on ISO ympäristösertifiointi. Myllykosken visiona on olla merkittävä painopaperibrändi, joka tunnetaan luovuudestaan ja myönteisistä liiketoimintaratkaisuistaan. Pitkä historia Tänä vuonna tuli kuluneeksi 116 vuotta Myllykoski Träsliperi Aktiebolag -nimisen yhtiön perustamisesta. Tämä yhtiö on nykyisen, voimakkaasti kansainvälistyneen Myllykoski Oyj:n suoranainen edeltäjä. Yhtiön historia on pitkälle Anjalankoskella, Myllykosken taajamassa edelleen toimivan Myllykoski Paperin tehtaan historiaa ainakin vuoteen 1995 asti, jolloin alkoi Myllykoski Paperin oma ajanlasku. Tällöin Myllykoski Oy:stä tuli konsernin emoyhtiö. Myllykoski Paper alkoi vastata suomalaisesta paperintuotannosta omana yhtiönä. Myllykoski Träsliperi Aktiebolag -yhtiön teollinen toiminta käynnistyi jo 1892, kun insinööri Claes Björnberg osti yhdessä veljensä kuvernööri Fredrik G. Björnbergin kanssa konkurssiin ajautuneen kotitarvesahan ja puuhiomon. Yhtiön tuotantoartikkelit olivat sahatavara ja puuhioke aina, kunnes Myllykosken ensimmäinen paperikone käynnistyi 1905 valmistaen aluksi luonnonruskeaa käärepaperia, 10 Harvestia

11 M Y L L Y K O S K I Harvestia Oy:n ensimmäinen puukuorma tuli Myllykoskelle 22. syyskuuta puolilta päivin. Lankilan Kuljetus Oy:n rekkaa kuljetti Esko Uusitalo. 51,3 kuutiometrin kuorma tuotiin Elimäeltä, ja Eskon mukaan varastopinot oli tehty asiallisesti ja kuormaus sujui helposti. Kuva: Toni Huttunen mutta tuotevalikoimaan liitettiin pian myös valkea käärepaperi sekä apteekki- ja tulitikkupaperi sekä savukepaperi yhtiöllä oli jo kolme paperikonetta luvun lopulla Myllykosken tehdas siirtyi SC-aikakauslehtipaperin valmistajaksi. Tästä paperista tuli vähitellen Myllykosken päätuote Myllykoski oli osa Yhtyneitä Paperitehtaita. Historiaan kuuluu myös kipsilevy- ja kaivosteollisuutta, mutta vuodesta 1988 lähtien on keskitytty kokonaan korkealaatuisten painopaperien tuotantoon. Puunhankinnan kehityksestä Puunhankinnan kehitys on liittynyt tiukasti Myllykosken kehitykseen yrityksenä sekä teknisiin harppauksiin alalla. Ensimmäinen metsäosasto perustettiin Yhtyneiden Paperitehtaiden aikana 1928, jolloin puuta tarvittiin pinokuutiometriä (yksi pinokuutiometri on keskimäärin 0,67 kiintokuutiometriä). Vuoteen 1938 määrä oli jo kymmenkertaistunut, mm. Sunilan sellutehtaan käynnistyttyä. Vuonna 1952, kun Myllykoski jatkoi itsenäisenä yrityksenä, metsäosastolla työskenteli yhteensä 98 toimihenkilöä ja 1200 metsätyöntekijää. Hevosia tarvittiin 800, kun puuta täytyi kuljettaa teiden varteen tai uitettavaksi pinokuutiometriä. Kun puunhankinta siirtyi Metsäliiton hoiviin 1996, virkailijoita ja työnjohtajia ja metsureita oli yhteensä 59 ja metsäkoneita 25. Puun tarve oli jo 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Tänään olemme siinä tilanteessa, että ensimmäiset Harvestian toimittamat puut saapuivat Myllykoski Paperin tehtaalle ja vuoteen 2010 mennessä Harvestia toimittaa täysimääräisesti Myllykoski Paperin ja osaltaan Sunilan tarvitseman puun. FAKTALAATIKKO Myllykoski Paper Oy Anjalankoskella sijaitseva paperitehdas, yhtiö perustettu 1995 (1892) Omistajat Myllykoski Oyj 65 % ja M-real 35 % Vuosituotanto n tonnia Valmistaa aikakauslehti- ja luettelopapereita (MY BRITE, MY GOLD ja MY PLUS) Viennin osuus noin 90 % Henkilöstöä 550 Puun alkuperäketjun hallintasertifikaatit PEFC ja FSC Harvestia 11

12 S A V O N S E L L U 12 Harvestia

13 S A V O N S E L L U Savon Sellun strateginen valinta -Harvestia Paikallisella puun saatavuudella ja hankinnalla oli hyvin ratkaiseva rooli, kun Savon Sellu perustettiin. Nyt 40 vuotta myöhemmin Savon Sellu palaa juurilleen ja vahvistaa puunhankintaansa lähialueiltaan uuden puunhankintayhtiön Harvestian avulla. M-real myi Savon Sellun vuoden 2004 lopuksi ryhmälle ulkomaisia yksityissijoittajia, joita johtaa Dermot Smurfit. Jotta toiminta jatkuisi mahdollisimman joustavasti, niin kaupan yhteydessä laadittiin Metsäliiton ja Savon Sellun välinen 5-vuotinen puuntoimitussopimus. Savon Sellu Oy:n emoyhtiö Powerflute Oyj:n toimitusjohtaja Don Coates toteaa, että tuon sopimuksen laatimisen jälkeen on tapahtunut suuria muutoksia sekä teollisuudessa että puumarkkinoilla. Näissä olosuhteissa puunhankinnan ottaminen omiin käsiin oli strateginen valinta. Harvestialla on edessään suuret haasteet, mutta myös suuret mahdollisuudet. Hankittava puumäärä on suuri ja kaikki pitää rakentaa alusta alkaen. Coatesin mielestä lähtökohta on kuitenkin mainio; Harvestian omistajat Powerflute ja Myllykoski ovat tunnettuja yrittäjämäisestä toiminnastaan, puun tarpeet täydentävät hienosti toisiaan ja Harvestiaan on saatu rekrytoitua todellisia alan ammattilaisia. Savon Sellu joutui käymään läpi suuret muutokset uuden omistajan aikana, jotta se pystyi nousemaan kilpailukykyiseksi. Toimintamallit käytiin läpi todella tarkasti ja kaikki turha karsittiin pois. Savon Sellu Oy:n toimitusjohtaja Juha Koukka korostaa, että Harvestia tulee myös olemaan erilainen toimija perinteisillä puumarkki- Harvestia 13

14 S A V O N S E L L U FAKTALAATIKKO Savon Sellu Oy Kuopiossa sijaitseva aallotuskartonkitehdas M-real myi tehtaan ryhmälle sijoittajia, joita johtaa Dermot Smurfit Emoyhtiö Powerflute Oyj:n 100%:sti omistama Powerflute Oyj listautunut Lontoon pörssin AIM:in sekä OMX:n First North:in Kapasiteetti n tonnia Koivukuidun tarve noin m 3 Valmistaa aallotuskartonkia tuotemerkillä Powerflute, jota käytetään mm. hedelmä- ja vihanneslaatikoihin Viennin osuus noin 95 % Henkilöstöä 186 noilla. Uskon, että Harvestian kaltaisella ketterällä toimijalla on muutoksessa olevilla puumarkkinoilla kysyntää. Ainakin toiminnan aloitus on ollut menestyksellinen ja uusi toimija otettu hyvin vastaan. Meidän kilpailukykymme salaisuus on koivukuidussa ja omassa tuotantoprosessissamme, toteaa Savon Sellun tehtaanjohtaja Juha Kovanen. Voimme pysyä kovenevassa kilpailussa mukana vain, jos pystymme tekemään tuotetta, jolle on kysyntää. Koivukuitu ja sen jalostaminen huippulujaksi aallotuskartongiksi ovat meidän vahvuuksiamme. Harvestian menestyminen on edellytys myös Savon Sellun menestymiselle ja tulevaisuuden turvaamiselle, painottaa Kovanen. Savon Sellun puunkäyttö vuonna 2008 tulee olemaan noin kuutiometriä. Puunkäsittelyn aluemestari Matti Karvonen toivoo, että puunmyynti, hakkuut ja kuljetukset tehtaalle olisivat tasaisia, koska tehtaan puunkulutus on tasaista ympäri vuoden. Hakekasa toki tasaa määrien vaihtelua, mutta kustannustehokkainta toiminta on silloin, kun pääsemme hakettamaan puun suoraan kuljetusvälineestä samalla varmistetaan myös raaka-aineen korkea laatu. Katsaus Savon Sellun perustamisvaiheeseen Maaliskuun 18. päivänä 1967, jolloin lakitieteentohtori Urho Kaleva Kekkonen oli presidenttinä, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Johannes Virolainen eduskunnan puhemiehenä ja kansanedustaja Rafael Paasio pääministerinä, muurattiin Kuopion maalaiskunnan Sorsasalossa Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehtaan peruskivi. Pohjois-Savossa oli 1960-luvulla lähes viidesosa pinotavaramittaisen koivun vallassa olevia metsiä, jolloin kasvu oli hakkuita suurempi. Jotta koivun teollista käyttöä voitaisiin lisätä ja samalla antaa maakunnan väestölle uusia työmahdollisuuksia, perustettiin Savon Sellu Oy. Tarkoituksena oli maakunnallisin voimin rakentaa sulfaattiselluloosatehdas, jonka vuosituotanto olisi tonnia. Savon Sellu Oy:n ja maamme metsänomistajain kaupallisteollisen järjestön kesken tehtiin sopimus Metsäliitto-Yhtymän osallistumisesta Savon Selluun pääosakkaana. Suunniteltu sulfaattiselluloosatehdas muutettiin aallotuskartonkitehtaaksi. Sopimus tuli voimaan eduskunnan hyväksyttyä lain eräistä toimenpiteistä Savon Sellu Oy:n toiminnan tukemiseksi. Tehtaan suunniteltu vuosituotanto oli tonnia aallotuskartonkia. Yhtiön 8296 osakasta, joista valtaosa oli pohjoissavolaisia metsänomistajia, olivat varmoja siitä, että tämän tehtaan pystyttäminen tulee tuottamaan hyötyä tuleville sukupolville ja on osaltaan renkaana kehityksessä eteenpäin. 14 Harvestia

15 S A V O N S E L L U Savon Sellu Oy:n toimitusjohtaja Juha Koukka (vas.) ja tehtaanjohtaja Juha Kovanen. Harvestia 15 15

16 16 Harvestia

17 K U K A? Hankintaesimiehenä Pohjois-Savossa Kuopion ympäristö on Harvestialle tärkeää puunhankinta-aluetta. Tapio Bruun vastaa Harvestian puunostosta Savon Sellun lähialueilla. Hankintaesimies Tapio Bruun ostaa puuta Kuopion ympäristössä. Toimisto sijaitsee Savon Sellulla Sorsasalossa. Toimiston sijoittaminen Savon Sellun tiloihin oli hyvä ratkaisu, onhan tehtaan omistaja Powerflute myös toinen Harvestian omistajista, toteaa Tapio. Näen tärkeänä sen, että meidät mielletään osaksi Savon Sellua, koska se on tälle seudulle niin merkittävä puunkäyttäjä ja työllistäjä. Työ haasteellista mutta palkitsevaa Tapion metsällinen ura alkoi Pohjois- Savon metsäkoulusta Toivalasta. Ensimmäinen työpaikka oli Tehdaspuulla pystymittaus- ja suunnittelutöissä. Tie vei kuitenkin savolaisen metsämiehen vuonna 1987 Ikaalisiin Metsäliiton palkkalistoille puunkorjuutehtäviin ja sieltä edelleen Hämeenkyröön puun ostolle. Hyvin minä hämäläistenkin kanssa viihdyin ja pärjäsin, mutta kun tuli mahdollisuus palata takaisin Savoon, siirryin Kuopion ympäristöön ostomieheksi vuonna 1999, Tapio kertoo. Yhdeksän vuotta kului Metsäliiton ostomiehenä Kuopion seudulla. Kun Harvestian työpaikat tulivat hakuun, päätin kokeilla, kelpaako tällainen vanha mies vielä töihin, Tapio naureskelee. Uusia haasteita hain. Halusin töihin pienempään organisaatioon, missä toiminta on suoraviivaisempaa ja työ kokonaisvaltaisempaa, perustelee Tapio työpaikanvaihtoaan. Hyvin olen viihtynyt ja ainakin alkutaipaleelta on ainoastaan positiivista sanottavaa Harvestiasta. Töitä on ollut paljon ja työ on ollut haasteellista mutta samalla palkitsevaa. Myös uudet ostoalueet ovat piristäneet. Savolaisena savolaisten keskuudessa Tapion ostoaluetta ovat Karttula, Kuopio, Siilinjärvi, Nilsiä ja Maaninka. Metsänomistajat ovat ottaneet uuden puunhankintayhtiön hyvin vastaan. Savolaisten metsänomistajien keskuudessa on helppo tehdä töitä. Kun itsekin on savolainen, niin kyllä sillä on merkitystä, että on samanlaiset juuret ja kulttuuritausta, eikä murrekaan ole yhteistyön esteenä, vastaa Tapio kysymykseen yhteistyöstä metsänomistajien kanssa. Vapaa-aikanakin Tapio lähtee mielellään metsään. Syksyisin käyn lintumetsällä. Tosin lintuja on ollut viime vuosina niin vähän, että metsästys on jäänyt vähemmälle. Tapio tunnustautuu myös innokkaaksi puutöiden tekijäksi. Jos aikaa olisi enemmän, muukin puun käsittely olisi mieluista puuhaa. Pohjois-Savon metsissä riittää töitä Tuoreiden valtakunnan metsien inventointitietojen perusteella (VMI 10) Pohjois-Savon metsien hakkuumahdollisuudet ovat kasvaneet. Suurin lisäys on tapahtunut kasvatusmetsissä. Tämä tarkoittaa sitä, että harvennusten osuutta hakkuista on lisättävä merkittävästi. Nuorten kasvatusmetsien osuus puuntuotantoon soveltuvalla metsämaalla Pohjois-Savossa on 38 prosenttia. Edellisellä kymmenvuotiskaudella ehdotetuista ensiharvennushakkuista toteutettiin Pohjois-Savossa vain noin puolet. Harvennushakkuiden osuus kasvoi loppukesästä merkittävästi, kun ensiharvennusten määräaikainen verovapaus sai metsänomistajat liikkeelle. Elokuussa Harvestiakin keskitti ostonsa ensiharvennusleimikoihin. Halusimme omalta osaltamme kannustaa metsänomistajia myymään ensiharvennuspuuta verovapaasti. Näiden kohteiden hoitaminen ajallaan on metsän kasvatuksen kannalta ensiarvoisen tärkeää, muistuttaa Tapio. Harvestia 17

18 H A R V E S T I A O Y Toimitusjohtaja Pekka Kauranen: Harvennushakkuille vauhtia Suomessa on metsiä hoidettu mallikelpoisesti jo vuosikymmeniä. Metsän arvo ja sen taloudellinen potentiaali on ollut kiinnostuksen kohteena pitkään. Metsien inventointeja ja niihin perustuvia suunnitelmia on tehty pian sata vuotta. Varsinkin sotien jälkeisinä vuosikymmeninä valtakunnassa ymmärrettiin metsien suuri merkitys sekä yksityisten metsänomistajien että valtion taloudenpidossa. Metsänhoidolliseen koulutukseen ja neuvontaan sekä metsätalouden kehittämiseen panostettiin erilaisten ohjelmien kautta. Nuo kauaskatseiset panostukset ovat tuottaneet kauniin tuloksen lisääntyneinä metsävaroina, elinvoimaisina kasvatusmetsinä ja lisääntyneinä hakkuumahdollisuuksina. Nykypolvet pääsevät jatkamaan toimintaa hyvistä lähtökohdista. Kasvuluvut täystiheissä metsissä ovat suuria, metsikkö muuttuu paljon jo viidessä vuodessa. Metsätaloussuunnitelmien aikajakso on ollut kymmenen vuotta, minkä aikana tilalla olisi tehtävä kasvatushakkuu monella nuoren ja varttuneemman kasvatusmetsän kuviolla. Suunnitelmilla hakkuuehdotusten kiireellisyydet jäävät helposti jälkijunaan, harva pystyy arvioimaan metsikön kasvun ja muutoksen niin voimakkaana kuin se käytännössä tapahtuu. Mikäli harvennuksia hakataan varovasti, on lopputuloksena metsikön hidastunut arvokasvu ja harvennusrästit metsissä sekä tilastoissa. Varsin pitkään on koko metsäsektoria puhuttanut harvennushakkuiden ja erityisesti ensiharvennusten hakkuiden toteutus. Lukujen valossa harvennushakkuita on tehty niukasti, ero toteutuneiden ja metsien kehityksen kannalta tarpeellisten hakkuiden välillä on ollut suuri. Monissa puheenvuoroissa on kyseenalaistettu, olisiko kaikelle harvennushakkuupotentiaalille käyttöä, ja riittääkö tuolle suurelle lisäurakalle työvoimaa tai konekalustoa. Metsäsektori muuttuu Elämme voimakkaan muutoksen aikaa suomalaisessa metsäsektorissa. Viime vuosina metsäkeskustelu on keskittynyt melko pitkälti suojelukysymyksiin. Arvokkaiden luontokohteiden suojelussa onkin löytynyt lähes kaikkia tyydyttävät päälinjat, mikä on tärkeää. Nyt jälleen huomio on kiinnittymässä voimakkaammin metsätalouden taloudellisiin ulottuvuuksiin. Harvestia tulee uutena toimijana vanhalle toimialalle. Tavoitteenamme on hankkia Myllykosken, Sunilan ja Savon Sellun käyttämät kuituraaka-aineet Suomesta, ja pääosa niistä tulee kasvatushakkuista. Tarjoamme uuden vaihtoehdon metsänomistajille, jotka haluavat hyödyntää talousmetsänsä potentiaalin ja hakata kasvatushakkuunsa oikeaan aikaan. Tuore mutta kokenut henkilökuntamme sekä huippuluokan sopimusyrittäjämme ovat valmiina toteuttamaan tämän tavoitteen kanssanne! < Harvestia Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kauranen. 18 Harvestia

19 Y R I T T Ä J Ä Teijo Kekäläinen aloitti Harvestian koneyrittäjänä Siilinjärvellä Harvestia etsii kumppaneikseen korjuu-, kuljetus- ja metsäpalveluyrittäjiä. Toimintamme kannalta on äärimmäisen tärkeää, että löydämme osaavia ammattilaisia yrittäjiksi, toteaa Harvestia Oy:n resurssipäällikkö Matti Oksanen. sijaitseehan tehdas ihan kotinurkilla. Harvestialta Teijo odottaa hyvää ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Kun osto Savon Sellun lähiympäristössä pyörähti rivakasti käyntiin ja muutkin asiat olivat kunnossa puolin ja toisin, niin sopimuspapereihin oli helppo kirjoittaa nimet alle, kertoo resurssipäällikkö Oksanen. Harvestia odottaa koneyrittäjiltään monia asioita, joista tärkeimpänä on hyvä työnlaatu niin metsänomistajan kuin tehtaiden ja sahojenkin suuntaan, kiteyttää Oksanen. Yrittäjät Harvestian käyntikorttina Harvestia on syksyn mittaan solminut yrittäjäyhteistyösopimuksia niillä alueilla, missä osto on lähtenyt käyntiin. Toimitusmäärien kasvaessa ja toiminnan laajetessa uusille alueille tarvitaan uusia yrittäjiä ja lisää kalustoa sopimusyrittäjiltä. Teijo Kekäläisen Finwald Ky on ensimmäisiä Harvestian kanssa sopimuksen tehneitä koneyrityksiä. Kekäläisen nuori ja dynaaminen yritys toimii Siilinjärveltä käsin kolmella koneketjulla. 32-vuotias Kekäläinen on lähtöisin Kaavilta. Nyt on pienen kierroksen jälkeen asetuttu vaimon kotikuntaan Siilinjärvelle, kertoo Teijo. Teijon koneyritys on vielä varsin nuori, mutta moneen se on jo ehtinyt. Pari vuotta vierähti viimeisellä ulkomaan kierroksella Ruotsissa ja Keski-Euroopassa, josta on peräisin saksalaiseenkin suuhun taipuva nimi yritykselle. Viimeisin iso myrsky pilasi puunkorjuumarkkinat, hinnat lähtivät laskuun ja paluu kotimaahan oli edessä, perustelee Teijo kotimaahan paluutaan. Hyvä työ poikii aina uutta työtä Metsätöitä Teijo on tehnyt jo toistakymmentä vuotta. Pikkupojasta asti kuljin isän mukana metsätöissä ja konehommissa. Silloin varmaan syttyi jo kipinä koneyrittäjyyteen. Metsäalan yrittäjäkurssin suoritin 90-luvun lopulla, kertoo Teijo omasta taustastaan. Tästä koivikosta harvennetut puut matkaavat jatkojalostettaviksi Savon Sellulle. Kuvassa koneyrittäjä Teijo Kekäläinen. Kuva: Jani Räsänen Tällä hetkellä yrityksellä on käytössä kolme erikokoista Logman -harvesteria, sopivia koneita aina ensiharvennuksista järeisiin päätehakkuisiin. Logman on perus yksinkertainen metsäkone ilman turhia hienouksia. Vanhin kone on kaksi vuotta vanha, eikä kertaakaan ole vielä huoltomiestä tarvinnut koneilla käyttää, selventää nuori yrittäjä konevalintojaan. Kysyttäessä reseptiä koneyrittäjänä pärjäämiseen Kekäläinen listaa tärkeimmiksi tekijöiksi hintatason, työllisyyden, työntekijät, hyvän työnlaadun ja tehokkuuden. Hyvä työ poikii aina uutta työtä on yrityksen motto. Tärkeää on se, että tulee hyvin toimeen metsänomistajien ja muiden ihmisten kanssa. Kun kaikki tekijät ovat kohdallaan, niin tehdään hyvää ja laadukasta työtä tehokkaasti, Teijo tiivistää. Hyvää ja pitkäjänteistä yhteistyötä Miten Finwald Ky sitten päätyi Harvestian savotoille? Kuultuaan uudesta puunhankintayhtiöstä Kekäläinen päätti ottaa yhteyttä. Oma merkityksensä mukaan lähtemiseen oli myös Savon Sellulla; Etsimme yhteistyöhön yrittäjiä, joilla on hommasta kokemusta ja näkemystä, kertoo Oksanen. On ensiarvoisen tärkeää, että koneyrittäjämme ymmärtävät työnsä myös metsänhoidon kannalta. Hyvässä työjäljessä ei ole kysymys ainoastaan siitä, miltä metsä hakkuun jälkeen näyttää. Oleellista harvennushakkuissa on ymmärtää metsänhoidolliset perusteet puulajivalinnoilleen ja selvittää ne tarvittaessa myös metsänomistajille, jatkaa Oksanen. Harvestia haluaa omalta osaltaan olla kannustamassa metsänomistajia metsänhoidollisiin hakkuisiin. Harvennushakkuilla on ennen kaikkea metsänhoidollinen merkitys. Niitä ei kannata pitkittää. Ja saahan niistä tuloakin, muistuttaa Oksanen. Oksanen korostaa, että yrittäjät ovat Harvestian käyntikortti metsänomistajien suuntaan. Teijo Kekäläinen on samaa mieltä: Koneyrittäjä on paljon vartijana, sen vastuulla on sekä oman yrityksen että Harvestian maine. Metsässä voi saada aikaan paljon hyvää ja pahaa, varaa virheisiin ei ole. Kekäläinen ja Oksanen lähettävät vielä lopuksi terveisiä pohjoissavolaisille metsänomistajille: Hoidetaan teidän metsänne kuntoon yhdessä ja ammattitaidolla! Harvestia 19

20 H A K O I S T E N K A R T A N O Max Rosenberg on skeetin Suomen mestari ja maajoukkueampuja. Skeet on ampumaurheilua, jossa lentäviä savikiekkoja ammutaan haulikolla. Taustalla isä Björn Rosenberg. Puukaupoilla Hakoisten kartanossa Hakoisten kartanossa Janakkalassa vaalitaan perinteitä. Metsiä on hoidettu pitkään suunnitelmallisesti ja usko karjatalouteen on säilynyt jo 150 vuotta. Hakoisten kartanon salissa kuuluu vapautunut puheensorina, kun Harvestian hankintaesimies Ari Aalto jututtaa Björn ja Max Rosenbergiä. On niin kuin ympyrä olisi sulkeutunut. Minä myin aikanaan puita Arin isälle, joka työskenteli Paloheimolla ja nyt Ari osti puut Maxilta, kertoo Björn Rosenberg. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin viime vuonna ja nyt puukaupat allekirjoittaa nuorempi isäntä Max Rosenberg, tilan historian viides Rosenberg. Suunnitelmallista metsänhoitoa Etelä-Janakkalassa sijaitsevan Hakoisten kartanon mailla metsiä on hoidettu pitkään metsäsuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen metsäsuunnitelman arvioidaan olevan jo 1930-luvulta. Yleisen trendin mukaan meidän metsiä on käsitelty. Kyllä täältäkin löytyy niitä rehevien maiden männiköitä, joita istutettiin luvulla, toteaa Max kysymykseen kartanon metsien hoidon ominaispiirteistä. Tilan metsien hoidosta on vastannut jo 15 vuotta Aapo Palonen. Aapo suunnittelee leimikon ja puuta pyritään myymään joka vuosi hakkuusuunnitteenmukaisesti, jatkaa Max. Tilan metsänhoitotyöt teetetään ulkopuolisilla, mutta lämmityspuun hankinnan isännät hoitavat itsenäisesti. Tilalle rakennettiin hakelämpökeskus Nykyisillä öljyn hinnoilla se on yksi parhaista investoinneista tällä tilalla, vakuuttelee vanhempi isäntä Björn Rosenberg. Perinteikäs lypsykarjatila Hakoisten kartanossa lypsykarjan kasvatus on säilyttänyt asemansa maataloudessa tapahtuneista murroksista huolimatta. Emäntä, vastaavat isä ja poika nauraen kysymykseen siitä, mikä on vaikuttanut siihen, että tilalla on edelleen lypsykarjaa. Reilun sadan lypsylehmän ja sadan vasikan karjasta vastuun kantavat tilan emäntä ja yksi palkattu työntekijä. Meillä on jaksettu uskoa karjankasvatuksen kannattavuuteen ja tällä hetkellä maidontuotanto onkin suurin tulonlähteemme. Haluamme myös vaalia niitä pitkiä perinteitä, jotka tilalla on lypsykarjan pidossa. Täällä sijaitsi meijerikoulu jo 1860-luvulla. Tulevaisuuden näkymiä 20 Harvestia

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Powerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014

Powerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 Powerflute for first class packaging Savon Sellu Oy Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 1 Savon Sellu koivusta pahvia 9.5.2014 2 Savon Sellun historia Metsänomistajat ajoivat tehtaan rakentamista 1960-luvulla

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 214 37/214 3.9.214 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2,4 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä Metsätieteen päivä 2015 : Metsien kestävä käyttö biotalouden aikana Biotalous ja Metsäteknologia:

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta 18.6.2007 1 18.6.2007 2 Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta Pekka Kauranen Metsätehon iltapäiväseminaari 14.6.2007 18.6.2007 3 Sisältö 1. Itämeren altaan puumarkkinat 2. Kuljetusmuodot

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2.1 Tutkimusmenetelmä Kulkuvirroissa seurataan puun kuljetuksia leimikoiden hakkuista käyttöpaikoille. Hakkuun ja puun käytön välinen ajallinen viive on keskimäärin 5 6

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Kaukokuljetustilasto 2005

Kaukokuljetustilasto 2005 Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot