OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Virpi Korhonen

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Virpi Korhonen VALTIONEUVOSTON ASETUS AMMATILLISEEN AIKUISKOULUTUKSEEN LIITTY- VÄSTÄ HENKILÖKOHTAISTAMISESTA 1 Asian tausta ja keskeiset ehdotukset Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 1 päivänä elokuuta 2015 voimaan tulevan 8 a :n (L 788/2014) mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta. Jos henkilö ei ole osallistunut näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, henkilökohtaistamisesta vastaa näyttötutkinnon järjestäjä. Mainitussa lainkohdassa säädetään, että valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin henkilökohtaistamisessa noudatettavista menettelytavoista. Voimassa olevat henkilökohtaistamista koskevat säännökset ovat ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 8 :ssä. Lain 8 :n 3 momentin mukaan Opetushallitus voi antaa henkilökohtaistamista koskevia tarkempia määräyksiä. Säännöksen perusteella Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamismääräyksen (Opetushallituksen määräys 43/011/2006). Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia on muutettu edellä kuvatulla lailla 788/2014 siten, että henkilökohtaistamisessa noudatettavista menettelytavoista säädettään jatkossa Opetushallituksen määräyksen sijaan valtioneuvoston asetuksella. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan valmistavaan koulutukseen osallistumisen, tutkintotilaisuuksien sekä ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on osa tutkinnon suorittajan oikeusturvaa ja sillä varmistetaan se, että valmistavaa koulutusta ei tarjota enempää kuin on tutkinnon tai sen osan suorittamisen näkökulmasta tarpeen. Henkilökohtaistamisella huolehditaan myös siitä, että tarvittava opetus järjestetään tutkinnon suorittajan elämäntilanne ja aiemmin opittu huomioon ottaen, ja että opiskeluajat ja -tavat ovat tarkoituksenmukaisia. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen osaan: 1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 2) tutkinnon suorittaminen ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistaminen on prosessi, jossa edellä kuvattujen kolmen osan välillä on selkeä yhteys. Nyt ehdotetussa asetuksessa säädettäisiin voimassa olevaa henkilökohtaistamismääräystä vastaavalla tavalla henkilökohtaistamisessa noudatettavista menettelytavoista. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia henkilökohtaistamisesta ja siitä, että hakeutuja tai tutkinnon suorittaja saa tarvitsemaansa asiantuntevaa ohjausta. Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä henkilökohtaistamisprosessin aikana yhteistyötä hakeutujan tai tutkinnon suorittajan lisäksi myös näyttötutkinnon järjestäjän, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamisessa noudatetaan aina tutkintojen perusteita. Henkilökohtaistaminen on dokumentoitava henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan.

2 2 2 Yksityiskohtaisten perustelut Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen henkilökohtaistaminen 1 2 Pykälässä säädetään näyttötutkintoon hakeutumisen henkilökohtaistamisesta. Henkilön hakeutuessa suorittamaan näyttötutkintoa koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää hänen aikaisemmin hankkimansa ja osoittamansa osaaminen ja muut tutkinnon suorittamiseen ja mahdolliseen valmistavaan koulutukseen osallistumiseen vaikuttavat tekijät. Vastaava säännös on voimassa olevan henkilökohtaistamismääräyksen 2 :n 1 momentissa. Koulutuksen järjestäjä myös arvioi yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa hakeutujalle soveltuvan tutkinnon. Vastaava säännös on voimassa olevan henkilökohtaistamismääräyksen 2 :n 2 momentissa. Jos hakeutumisen yhteydessä todetaan, että hakeutujan tavoittelema tutkinto ei ole hänelle soveltuva, hakeutuja tulee ohjata hänelle soveltuvaan tutkintoon tai toiselle alalle. Tutkinnon soveltuvuutta arvioitaessa on huomioitava sekä alan sopivuus että tutkinnon oikea vaativuustaso. Aiemmin hankitun ja osoitetun osaamisen selvittäminen perustuu tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan esittämiin asiakirjoihin sekä muuhun tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan koulutuksen järjestäjille antamaan selvitykseen. Asiakirjat voivat olla esimerkiksi tutkintotodistuksia, työtodistuksia tai muita hakeutujan koulutuksen järjestäjälle toimittamia todistuksia. Muuna selvityksenä voidaan käyttää erimerkiksi osaamiskartoitusta, haastattelua tai muita soveltuvia tapoja hakijan osaamisen selvittämiseksi. Voimassa olevaa henkilökohtaistamismääräystä vastaavalla tavalla osaaminen tunnistetaan käyttämällä monipuolisesti erilaisia alalle soveltuvia menetelmiä. Pykälässä säädetään aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista. Osaamisen tunnistamisen perusteella arvioidaan, miltä osin hakeutujan esittämien asiakirjojen perusteella voidaan ehdottaa hänen jo osoittamansa osaaminen tunnustettavaksi tai hakeutuja voidaan hänen jo saavuttamansa osaamisen perusteella ohjata suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon, sen osan tai osien suorittamiseen. Tästä on nykyisin määrätty henkilökohtaistamismääräyksen 2 :ssä. Voimassa olevaan henkilökohtaistamismääräykseen nähden osaamisen tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista ehdotetaan säädettäväksi nykyistä yksityiskohtaisemmin. Säännöksillä selkeytettäisiin erityisesti aiemmin suoritettuihin tutkintoihin ja tutkinnon osiin liittyviä menettelytapoja. Pykälän 1 momentissa säädetään menettelytavoista niissä tilanteissa, joissa hakeutujalla on suoritettuna tutkinnon osia, jotka voidaan liittää osaksi suoritettavaa tutkintoa. Pykälässä säädetään, että koulutuksen järjestäjä toimittaa tiedon tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan aiemmin suorittamista tutkinnon osista tutkintotoimikunnalle. Tiedot toimitetaan tutkintotoimikunnalle, jos tutkinnon suorittajaksi hakeutuva on toimittamiensa asiakirjojen perusteella suorittanut tutkinnon osia, jotka voidaan liittää osaksi suoritettavaa tutkintoa siten kuin tutkinnon muodostumisesta tutkinnon perusteissa määrätään. Jotta tutkinnon osa voidaan suoraan liittää osaksi suoritettavaa

3 3 tutkintoa, tulee sen olla suoritettu voimassa olevien ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisesti. Pykälän 2 momentissa säädetään menettelytavoista, jos tutkinnon suorittajaksi hakeutuvalla on aiemmin suoritettuja tutkintoja tai tutkinnon osia, joita ei kuitenkaan voida edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla suoraan liittää osaksi tutkintoa. Tällöin koulutuksen järjestäjä toimittaa hakeutujan toimittamien asiakirjojen perusteella tiedon näistä tutkinnoista tai tutkinnon osista näyttötutkinnon järjestäjän nimeämille tutkintosuoritusten arvioijille osaamisen tunnustamista varten. Arvioijat arvioivat, vastaavatko tutkinnot tai tutkinnon osat suoritettavana olevan tutkinnon perusteita sekä varmistavat näiden osalta hakeutujan osaamisen ajantasaisuuden. Arvioinnin perusteella arvioijat esittävät tutkintotoimikunnalle, miltä osin näin todennettu osaaminen soveltuu tunnustettavaksi vastaamaan suoritettavan tutkinnon osia. Tutkinnon suorittajaksi hakeutuvalla voi olla myös muuta tavoitteena olevaan tutkintoon liittyvää aiempaa osaamista kuin suoritettuja tutkintoja tai tutkinnon osia. Aiempi osaaminen voi perustua esimerkiksi työkokemukseen tai harrastuneisuuteen. Jos hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisen yhteydessä todetaan, että hakeutujalla on siinä määrin aiempaa osaamista, että hän voi osaamisensa perusteella saada suoritetuksi tutkinnon osan tai -osia, koulutuksen järjestäjä ohjaa hakeutujan näiltä osin suoraan tutkintotilaisuuteen. Tästä säädetään pykälän 3 momentissa. Tutkintotilaisuudessa tai -tilaisuuksissa hakeutuja voi osoittaa osaamisensa ja saada näin suoritettua tavoitteena olevan tutkinnon osan, tutkinnon osia tai koko tutkinnon. 3 Osaamisen tunnistamisen perusteella on arvioitava, onko hakeutuja ohjattava tarvittavan lisäammattitaidon hankkimiseen. Pykälässä säädetään, että koulutuksen järjestäjä selvittää tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan tarpeen valmistavaan koulutukseen, muuhun tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen, ohjaukseen ja tukeen, opiskeluvalmiuksia parantaviin opintoihin sekä erityiseen tukeen. Näyttötutkintojärjestelmän perusperiaatteisiin kuuluu, että tutkinnon suorittaja ohjataan valmistavaan koulutukseen tai muuhun lisäammattitaidon hankkimiseen vain siltä osin kuin hänen osaamisensa ei vielä riitä tutkintotilaisuudesta suoriutumiseen. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää, miten hakeutuja voi käytettävissä olevalla keinovalikoimalla saavuttaa tutkinnon suorittamiseksi edellytetyn ammattitaidon. Hakeutujalle on selvitettävä ne erilaiset oppimisen mahdollisuudet, joita koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus tarjota, ja yhteisesti arvioitava niiden sopivuutta hakeutujalle. Lisäksi on selvitettävä ja suunniteltava mahdollisen ohjauksen ja erityisten tukitoimien tarve. Samalla selvitetään myös tutkinnon suorittajan neuvontaan ja ohjaukseen osallistuvat yhteistyötahot. Eräisiin tutkintoihin ja niiden suorittamiseen liittyy erityislainsäädäntöä. Tällaisia tutkintoja ovat muun muassa sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, logistiikka-alan tutkinnot ja vartijan ammattitutkinto. Tämän vuoksi pykälän 2 momentissa säädetään, että koulutuksen järjestäjän tulee henkilökohtaistamisen yhteydessä tiedottaa hakeutujalle tutkintoon mahdollisesti liittyvästä erityislainsäädännöstä. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisen yhteydessä tutkinnon suorittajaksi hakeutuvaa on myös tiedotettava ns. SORA-lainsäädäntöön liittyvistä tutkintokohtaisista

4 4 terveydentilaan tai toimintakykykyyn liittyvistä vaatimuksista. Pääsäännön mukaan tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Voimassa olevien säännösten mukaan opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevat vaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Hakeutujan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Koulutuksen järjestäjän tulee myös tiedottaa hakeutujaa opiskeluun liittyvistä keskeisistä taloudellisen tuen mahdollisuuksista. Säännöksen perusteella ei edellytetä, että koulutuksen järjestäjä antaisi erilaisiin etuuksiin tai niiden hakemiseen liittyvää yksityiskohtaista neuvontaa, mutta koulutuksen järjestäjän tulee informoida hakeutujaa siitä, että opintojen aikana voi olla mahdollisuus saada toimentuloa turvaavia etuuksia, ja tarvittaessa opastaa hakeutujaa kääntymään etuuksia myöntävien viranomaisten puoleen hänelle soveltuvien etuuksien saamisedellytyksien selvittämiseksi. 4 Pykälässä säädettäisiin hakeutumisen henkilökohtaistamisen päättymisestä. Hakeutumisen henkilökohtastaminen päättyy kun koulutuksen järjestäjä ja tutkinnon suorittaja allekirjoittavat henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan. Jos henkilökohtaistamista koskevana asiakirjana käytetään oppisopimuksen henkilökohtaista opiskeluohjelmaa, katsotaan hakeutumisen henkilökohtaistaminen päättyneeksi, kun koulutuksen järjestäjä ja tutkinnon suorittaja allekirjoittavat oppisopimuksen ja siihen liitetyn henkilökohtaisen opiskeluohjelman. Hakeutumisen henkilökohtaistamisen päätyttyä henkilö siirtyy suorittamaan tutkintoa ja/tai hankkimaan ammattitaitoa. Henkilökohtaistamista koskevasta asiakirjasta ja sen allekirjoittamisesta säädetään tarkemmin 7 ja 8 :ssä. Näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen 5 Pykälässä säädetään näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisesta. Nykyisin tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisesta on määrätty henkilökohtaistamismääräyksen 1 ja 3 :ssä. Näyttötutkinnon suorittamisen vaiheessa suunnitellaan, kuinka tutkinnon suorittaja osoittaa hallitsevansa tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on suunnitella, miten tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn ammattitaidon. Ammattitaidon osoittaminen suunnitellaan aina tutkinnon osittain ja tutkinnon suorittamisessa on aina noudatettava tutkinnon perusteissa määriteltyjä arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Koulutuksen järjestäjä vastaa näyttötutkinnon suorittamisen suunnittelusta, mutta suunnittelu toteutetaan vuorovaikutuksessa tutkinnon suorittajan kanssa. Jos koulutuksen järjestäjällä ei itsellään ole suoritettavan tutkinnon järjestämissopimusta tulee

5 5 suunnittelun aikana tehdä yhteistyötä myös sen näyttötutkinnon järjestäjän kanssa, jolta koulutuksen järjestäjä hankkii tutkintotilaisuuden. Näyttötutkinnon järjestäjän asiantuntemusta tarvitaan erityisesti, kun suunnitellaan, miten tutkinnonsuorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn ammattitaidon. Tutkintotilaisuuksien käytännön järjestelyt sekä tutkintotilaisuuksiin liittyvät aikataulut tulee suunnitella siten, että ne soveltuvat mahdollisimman hyvin tutkinnon suorittajan tilanteeseen. Tutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla. Tutkintotilaisuuden järjestäminen työpaikan ulkopuolella on poikkeus, ja siihen voi olla tarve turvautua lähinnä silloin, kun kaikkea tutkinnon perusteissa edellytettyä osaamista ei ole mahdollisuus osoittaa työpaikalla. Tutkinnon perusteiden mukaan tutkintosuoritukseen voi kuulua esimerkiksi määrättyihin erityistilanteisiin liittyvää osaamista, jota normaalien työtehtävien yhteydessä ei ole mahdollista osoittaa. Koulutuksen järjestäjän on suunnitellessaan ja järjestäessään tutkintotilaisuuksia tehtävä yhteistyötä myös niiden työpaikkojen kanssa, joilla tutkintotilaisuudet järjestetään. Yhteistyössä sovitaan esimerkiksi tutkintotilaisuuksien ajankohdista ja käytännön järjestelyistä, arvioidaan työpaikan soveltuvuutta ammattitaidon osoittamispaikaksi ja sovitaan mahdollisten työpaikalta tulevien arvioijien perehdyttämisestä tehtäviinsä. Ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen 6 Pykälässä säädetään tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Nykyisin ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta on määrätty henkilökohtaistamismääräyksen 1 ja 4 :ssä. Jos hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisen perustella todetaan, ettei tutkinnon suorittajalla ole vielä kaikilta osin tutkinnon perusteissa määriteltyä ammattitaitoa, koulutuksen järjestäjän tehtävänä on suunnitella yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa missä ja miten tutkinnon suorittaja hankkii tutkinnon perusteissa määritellyn ammattitaidon. Ammattitaito hankitaan tavallisesti osallistumalla oppilaitoksen valmistavaan koulutukseen ja/tai työssä oppimalla. Ammattitaidon kartuttamiseksi tutkinnon suorittaja voi osallistua myös verkko-opetukseen tai se voi perustua itseopiskelun tai muihin vastaaviin oppimismuotoihin. Oppiminen voi perustua myös harrastustoimintaan. Ammattitaidon hankkiminen suunnitellaan tutkinnon osittain. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheessa huomioidaan niin sanotun SORA-lainsäädännön vaatimukset, tutkinnon suorittajan elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimisen tarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Suunnittelussa on otettava huomioon näyttötutkintoon hakeutumisen yhteydessä todettu tutkinnon suorittajan aiemmin hankkima ja osoittama osaaminen. Suunnitellessaan työpaikoilla tapahtuvaa oppimista koulutuksen järjestäjän on tehtävä yhteistyötä työpaikkojen edustajien kanssa.

6 6 Koulutuksen järjestäjä suunnittelee yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa myös mahdolliset ohjaus- ja tukitoimet sekä erityisen tuen menettelyt. Erityisen tuen menettelyt liittyvät esimerkiksi liikuntarajoitteisuuteen, oppimisvaikeuksiin tai muihin valmistavan koulutuksen erityisjärjestelyihin. Tavoitteena on, että suunnittelun avulla löydetään tutkinnon suorittajalle parhaiten soveltuvat keinot oppia, jotta hän voi selviytyä ammattitaidon osoittamisesta näyttötutkinnossa. Suunnittelun perusteella voidaan opiskelun avuksi kohdentaa oikeanlaisia tukitoimia. Käytännössä tutkinnonsuorittajalle suunnitellaan soveltuvat oppimisympäristöt, oppimis- ja arviointimenetelmät sekä arvioidaan osaamisen hankkimiseen tarvittava aika. Jos tutkinnon suorittajalla on tarve osallistua opiskeluvalmiuksia parantaviin opintoihin, koulutuksen järjestäjä suunnittelee yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa näihin opintoihin osallistumisen. Suunnittelussa on määriteltävä ainakin opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen kesto ja sisältö sekä opintojen lomittuminen muuhun valmistavaan koulutukseen. Ammattitaidon hankkimisen edistymistä seurataan. Valmistavan koulutuksen aikana tutkinnon suorittaja ja koulutuksen järjestäjä arvioivat oppimisen ja osaamisen edistymistä tutkinnon tavoitteisiin verraten. Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja 7 Pykälässä säädetään henkilökohtaistamista koskevasta asiakirjasta ja sen laatimisesta. Henkilökohtaistaminen on aina dokumentoitava. Tämän vuoksi koulutuksen järjestäjä laatii yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan, johon kootaan hakeutumiseen, tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät tiedot. Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen kirjalliseen työsopimukseen ja koulutuksen järjestäjän ja työnantajan väliseen sopimukseen, jonka vuoksi oppisopimuskoulutuksessa tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan laadintaan osallistuu myös tutkinnon suorittajan työnantaja. Erityisesti työpaikalla tapahtuva oppiminen on suunniteltava kiinteässä yhteistyössä työpaikan kanssa. Henkilökohtaistamisasiakirjaan merkittävät tiedot voivat tarkentua tai muuttua tutkinnon suorittamisen ja ammattitaidon hankkimisen aikana. Muutokset voivat koskea esimerkiksi tutkintosuoritusten aikatauluja tai suoritettavaksi valittuja tutkinnon osia. Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja on tarkoitus pitää ajan tasaisena tutkinnon suorittamiseen saakka, jonka vuoksi asiakirjaa on päivitettävä. Henkilökohtaistamisesta koskevan asiakirjan päivittäminen tapahtuu samojen periaatteiden mukaan kuin sen laatiminenkin. Päivittämisestä huolehtiminen on koulutuksen järjestäjän tehtävä. Henkilökohtaistamisen dokumentoinnista on nykyisin määrätty henkilökohtaistamismääräyksen 5 :ssä. Asetuksessa ehdotetaan säädettäväksi asiakirjaan merkittäväistä tiedoista nykyistä yksityiskohtaisemmin ja yksiselitteisemmin. Dokumentointia koskevien säännösten selkeyttämisen tarkoituksena on myös ohjata nykyistä yhtenäisempiin menettelytapoihin ja varmistaa, että henkilökohtaistamisprosessissa tulevat huomioiduksi riittävällä tavalla kaikki keskeiset seikat.

7 7 Pykälän 2 momentissa säädetään niistä tiedoista, jotka on aina merkittävä henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Luettelo ei ole tyhjentävä, vaan siinä on esitetty asiakirjaan merkittävät vähimmäistiedot. Henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan voidaan tarpeen mukaan merkitä myös muita tietoja. Henkilökohtaistamisen riittävän dokumentaation näkökulmasta on tärkeää, että kaikki henkilökohtaistamiseen vaikuttavat olennaiset tiedot ja johtopäätökset on merkitty asiakirjaan. Pykälän 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua aiemmin hankittua ja osoitettua osaamista dokumentoitaessa merkitään henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan muun muassa aiemmat tutkinnon osien suoritukset ja suoritusten ajankohdat, työkokemus ja sen sisältö ja kesto. Momentin 6 kohdassa tarvittava ohjaus voi olla oppilaitoksessa opinto-ohjaajan tai opettajan antamaa opetuksen ohessa tapahtuvaa ohjausta ja tuki tutkinnon suorittajan tarvitsemia muita palveluja. Henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan kirjataan myös tutkintotilaisuuksien ajankohdat ja paikat sekä sisältö. Tällä varmistetaan, että tutkinnon suorittamisen suunnitelma tulee osaksi henkilökohtaistamisasiakirjaa. Pykälän 2 momentin 12 kohdassa tarkoitetut mahdolliset erityisen tuen tarpeen mukaiset toimenpiteet tutkintotilaisuuksien järjestelyissä liittyvät esteettömyyteen. Tutkintotilaisuudessa voi olla tarpeen esimerkiksi huolehtia työympäristön rauhallisuudesta taikka käyttää henkilökohtaisia apuvälineitä tai erilaisia tukimateriaaleja, kuten selkokielisiä tekstejä, kuvia tai malleja. Myös nämä seikat kirjataan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Kohtien 1 9 tulee olla kirjattuna henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan hakeutumisen henkilökohtaistamisen päättyessä, sillä nämä muodostavat kokonaisuuden siitä, mitkä ovat tutkinnon suorittajan lähtökohdat tutkinnon suorittamiselle tai valmistavaan koulutuksen osallistumiselle. Muilta osin henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa voidaan täydentää myöhemmin valmistavan koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen edetessä. Pykälän 1 momentissa tarkoitetut tiedot merkitään aina tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Jos tutkinnon suorittaja osallistuu valmistavaan koulutukseen ja muuhun tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen, henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan merkitään lisäksi ainakin tarvittavan ammattitaidon hankkimisen tavoitteet, sisällöt ja tavat sekä mahdollisen erityisen tuen tarpeen mukaiset toimenpiteet valmistavan koulutuksen ja muun tarvittavan ammattitaidon hankkimisen aikana. Koulutuksen järjestäjä merkitsee henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja tutkintotilaisuuksien järjestämispaikkojen vastuuhenkilöiden antamat henkilökohtaistamista koskevat olennaiset tiedot. Henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan laadinnassa tehdään yhteistyötä työpaikan edustajien kanssa. Henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan merkittävät tiedot voidaan oppisopimuskoulutuksessa merkitä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun asetuksen (811/1998) 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Jos tiedot merkitään henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan, toimii henkilökohtainen opiskeluohjelma tarkoitettuna henkilökohtaistamista koskevana asiakirjana. Oppiso-

8 8 pimuskoulutusta koskeva uusi säännös selkeyttää nykytilannetta, jossa tehdään osin päällekkäisiä asiakirjoja. 8 Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja on allekirjoitettava. Allekirjoittaminen on mahdollista tehdä myös käyttäen sähköistä allekirjoitusta. Sähköisestä allekirjoituksesta säädetään vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetussa laissa (617/2009), jonka 5 :n 2 momenttiin säännöksessä viitataan. Asiakirja on allekirjoitettava sekä silloin kun se laaditaan, että myös myöhemmin aina kun siihen tehdään muutoksia. Henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan tehdään muutoksia esimerkiksi silloin, kun valmistavaan koulutukseen osallistuva tutkinnon suorittaja vaihtaa työssäoppimispaikkaa tai jos tutkinnon suorittaja suorittaa eri tutkinnon osia, kun hakeutumisvaiheessa on suunniteltu. Myös tutkintotilaisuuksien ajankohtia ja paikkoja koskevat merkinnät voivat muuttua tai täydentyä. Nykyisin allekirjoittamisen vaatimuksesta on määrätty vastaavalla tavalla henkilökohtaistamismääräyksen 5 :ssä. Asiakirjan allekirjoittavat sekä koulutuksen järjestäjän edustaja että tutkinnon suorittaja. Molemmat allekirjoittavat myös henkilökohtaistamisasiakirjaan tehtävät muutokset. Oppisopimuskoulutuksessa asiakirjan allekirjoittaa myös tutkinnon suorittajan työnantaja. Näin sen vuoksi, että oppisopimuskoulutus toteutetaan työpaikalla tapahtuvana oppimisena ja myös oppisopimuskoulutuksessa tutkinnon suorittajan työnantajan tulee osallistua henkilökohtaistamiseen ja tietää henkilökohtaistamisessa tapahtuvista muutoksista ja sitoutua niiden toteuttamiseen. Yrittäjän oppisopimuksessa allekirjoittajina ovat tutkinnon suorittaja ja koulutuksen järjestäjä. Jos henkilökohtainen opiskeluohjelma toimii myös henkilökohtaistamista koskevana asiakirjana, on oppisopimuksen liitteenä oleva henkilökohtainen opiskeluohjelma allekirjoitettava. Näyttötutkinnon järjestäjän toteuttama henkilökohtaistaminen 9 3 Vaikutukset Asetuksessa säädetään niistä menettelytavoista, joita koulutuksen järjestäjä on velvollinen noudattamaan henkilökohtaistettaessa näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumista, tutkinnon suorittamista ja tarvittavan ammattitaidon hankkimista. Jos henkilökohtaistamisesta vastaa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 8 a :n perusteella näyttötutkinnon järjestäjä, sovelletaan näyttötutkinnon järjestäjään mitä tässä asetuksessa säädetään koulutuksen järjestäjästä. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen ei ole näyttötutkinnon järjestäjän vastuulla, joten tämän vuoksi asetuksen 6 :ää ei ole tarvetta soveltaa näyttötutkinnon järjestäjään, koska tällöin henkilökohtaistamisesta vastaa aina koulutuksen järjestäjä. Henkilökohtaistaminen on osa näyttötutkinnon suorittajan oikeusturvaa ja sillä varmistetaan se, että valmistavaa koulutusta ei tarjota enempää kuin on tutkinnon tai sen osan suorittamisen näkökulmasta tarpeen. Henkilökohtaistamisella huolehditaan myös siitä, että tarvittava näyttötutkintoon valmistava koulutus järjestetään tutkinnon suorittajan elämäntilanne ja aiemmin opittu huomioon ottaen, ja että opiskeluajat ja -

9 9 4 Asian valmistelu tavat ovat tarkoituksenmukaisia. Henkilökohtaistaminen lyhentää opintoaikoja ja tehostaa koulutusjärjestelmän resurssien käyttöä sekä lyhentää tutkinnon suorittamiseen liittyviä työstä poissaoloaikoja. Ehdotetut säännökset vastaavat pääasiallisesta sisällöltään voimassa olevaa Opetushallituksen antamaa henkilökohtaistamismääräystä. Koulutuksen järjestäjät, sekä tutkinnon järjestäjät silloin kun se ovat ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 8 a :n mukaan vastuussa tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamisesta, noudattavat jatkossa henkilökohtaistaismääräyksen sijaan tässä asetuksessa säädettyä. Säännösten tavoitteena on myös selkeyttää ja yhtenäistää henkilökohtaistamiseen liittyviä menettelytapoja. Henkilökohtaistamisasetus ei olennaisesti muuta koulutuksentai tutkinnon järjestäjien velvollisuuksia niiden toteuttaessa lakiin perustuvaa näyttötutkintojen henkilökohtaistamista. Joiltakin osin säännökset ovat kuitenkin yksityiskohtaisempia kuin nykyinen henkilökohtaistamismääräys. Tämä helpottaa säännösten soveltamista ja yhdenmukaistaa tutkinnon suorittajien asemaa suhteessa toisiinsa menettelytapojen yhtenäistyessä. Asetuksella ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia, sillä asetuksen tarkoituksena on säätää laissa säädetyn velvollisuuden noudattamisessa käytettävistä menettelytavoista. Henkilökohtaistaminen prosessina toimii kuitenkin koulutusjärjestelmän toimintaa tehostavana tekijänä. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti Näyttötutkintojärjestelmän kehittämisryhmän laatimaan arvion näyttötutkintojärjestelmän toimivuudesta työelämässä hankitun osamaisen välineenä. Osana työryhmätyötä valmisteltiin henkilökohtaistamista koskeva asetusluonnos yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Asetusluonnos on valmisteltu työryhmätyön pohjalta opetus- ja kulttuuriministeriössä. Asetusluonnos lähetettiin lausuttavaksi keskeisille sidosryhmille. Lausunnoissa kannatettiin laajasti asetuksen säännöksissä esitettyjä menettelytapoja. Lausunnoissa katsottiin asetuksen selkeyttävän henkilökohtaistamisprosessia ja parantavan yhtenäisempien toimintatapojen kautta henkilökohtaistamisen laatua. Laadukkaasti suoritettua henkilökohtaistamista pidettiin niin opiskelijan, työantajan kuin koulutusjärjestelmän tehokkuuden näkökulmasta tavoiteltavana. Lausuntojen perusteella on täsmennetty 7 :n 2 momentin dokumentaatiota koskevaa säännöstä. Säännökseen on lausuntopalautteen perusteella lisätty näyttötutkinnon järjestäjä sekä tutkintotilaisuuksien sisältö. Lisäyksillä on pyritty vahvistamaan tutkinnon suorittamiseen liittyvän henkilökohtaistamisen asemaa. Lisäksi 2 :n 1 momentin on lopusta on tarpeettoman hallinnollisen työn vähentämiseksi poistettu säännös tutkintotoimikunnan suorittamasta tunnustamisesta jo suoritettujen, voimassa olevan tutkinnon perusteiden mukaisten tutkinnon osien osalta. Sen sijaan 2 :n 2 momentin tilanteissa osaamisen tunnustaminen tutkintotoimikunnassa on voimassa olevan lainsäädännön noudattamiseksi välttämätöntä. Useissa lausunnossa nostettiin esiin tarve henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan sähköiseen allekirjoittamiseen. Sähköisestä allekirjoituksesta säädetään vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä al-

10 10 5 Voimaantulo lekirjoituksista annetussa laissa. Asetusta on täsmennetty siten, että siihen on lisätty viittaussäännös mainitun lain 5 :ään. Lisäksi muistion perusteluja on täydennetty lausuntopalautteen perustella. Perusteluissa on selvennetty muun muassa koulutuksen järjestäjän ja tutkinnon järjestäjän yhteistyötä, oppisopimuskoulutusta koskevia toimintatapoja sekä osaamisen tunnustaminen perustumista hakeutujan toimittamiin asiakirjoihin. Asetusehdotus on ollut tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2015, jolloin henkilökohtaistamiseen menettelytapoja koskeva asetuksenantovaltuus tulee voimaan ja Opetushallituksen nykyinen samaa asiaa koskeva määräyksenantovaltuus kumoutuu. Asetuksen 2 :n 1 momentin mukaan, jos hakeutujalla on voimassa olevien ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisesti suoritettuja tutkinnon osia voidaan ne liittää osaksi suoritettavaa tutkintoa siten kuin tutkinnon muodostumisesta tutkinnon perusteissa määrätään. Jotta tutkinnon osa voidaan suoraan liittää osaksi suoritettavaa tutkintoa, tulee sen olla suoritettu osaamisen tunnustamisajankohtana voimassa olevien ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisesti. Kaikki ammatillisten perustutkintojen perusteet uudistetaan, niin että uudistetut tutkintojen perusteet tulevat voimaan 1 päivänä elokuuta Tutkintojen perusteiden uudistaminen liittyy ns. Tutke-lainsäädäntöön, eikä perusteiden uudistamisen yhteydessä käytännössä muuteta tutkinnon perusteisiin sisältyviä ammattitaitovaatimuksia. Tämän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että asetuksen voimaan tullessa voimassa oleviin tutkinnon perusteisiin rinnastuvat myös voimassa olleet tutkinnon perusteet, sillä tuolloin voimassa olleiden tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset vastaavat voimaan tulevien tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia.