Matkojen ja kuljetusten palvelutaso ja tunnusluvut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkojen ja kuljetusten palvelutaso ja tunnusluvut"

Transkriptio

1 LIIKENNEVIRASTON tutkimuksia ja selvityksiä HEIKKI METSÄRANTA KATI KIISKILÄ PETRI LAUNONEN MARKKU KIVARI Matkojen ja kuljetusten palvelutaso ja tunnusluvut PALVELUTASOHANKKEEN TULOKSIA VUONNA 2012 Mitä käyttäjät tarvitsevat ja odottavat? Mitä julkishallinto voi tehdä? Käyttäjät Yhteiskunta Julkishallinto Matkojen ja kuljetusten palvelutaso Miksi julkishallinnon pitää puuttua asiaan? Palvelujen tuottajat Miltä osin markkinat hoitaa?

2

3 Heikki Metsäranta, Kati Kiiskilä, Petri Launonen, Markku Kivari Matkojen ja kuljetusten palvelutaso ja tunnusluvut Palvelutasohankkeen tuloksia vuonna 2012 Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 4/2013 Liikennevirasto Helsinki 2013

4 Kannen kuva: Palvelutason näkökulmat Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L ISSN ISBN Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5 3 Heikki Metsäranta, Kati Kiiskilä, Petri Launonen, Markku Kivari: Matkojen ja kuljetusten palvelutaso ja tunnusluvut. Palvelutasohankkeen tuloksia vuonna Liikennevirasto, liikennejärjestelmätoimiala. Helsinki Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 4/ sivua ja 4 liitettä. ISSN-L , ISSN , ISBN Avainsanat: matkat, kuljetukset, palvelutaso, tavoitteet, liikennejärjestelmä, suunnittelu, matka-aika, ennakoitavuus, täsmällisyys, tunnusluvut Tiivistelmä Tämä työ on osa Liikenneviraston matka- ja kuljetusketjujen palvelutasohanketta Hankkeessa tuotetaan tietoa ja toimintamalleja palvelutasolähtöisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Vuoden 2012 työn tuloksena on täsmentynyt määrittely palvelutasoajattelusta ja sen soveltamisesta pitkämatkaisen liikenteen palvelutasomäärittelyihin sekä alueelliseen suunnitteluun. Työssä on myös määritelty matka-aikojen ennakoitavuuden ja kuljetusten täsmällisyyden tunnusluvut, palvelutasoluokittelu ja vaateet liikennejärjestelmälle. Palvelutasoajattelun tavoitetilassa käyttäjätarpeista ja muun yhteiskunnan tavoitteista yhteen sovitetut ja päätetyt palvelutasotavoitteet ohjaavat suunnittelua. Matkojen ja kuljetusten palvelutasotavoitteita määritettäessä on otettava huomioon sekä markkinaehtoinen että käyttäjien oma palvelutuotanto. Yhteiskunnan tavoitteista käsin on tarkasteltava, mihin ja miksi julkishallinnon pitää puuttua ja mitkä ovat mahdolliset keinot tuottaa tai ohjata palvelujen tuotantoa. Pitkämatkaisen liikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelyä on perusteltua lähestyä kaksitasoisesti: Peruspalvelutaso perustuu välttämättömiksi tulkittaviin matkustus- ja kuljetustarpeisiin, joiden onnistuminen halutaan turvata. Tavoitetasolla liikennejärjestelmän laadulla haetaan vaikuttavuutta kehityksen suuntiin. Palvelutasolähtöinen suunnittelu nostaa strategisen esisuunnittelun merkitystä. Suunnittelun alussa alueen toimijoiden tulisi määrittää yhteiset tavoitteet matkojen ja kuljetusten palvelutasosta eri aluetyypeillä. Palvelutasoanalyysissä selvitetään palvelutasotavoitteiden toteutuminen ja kohdennetaan puutteet. Palvelutasoanalyysin pohjalta määritetään suunnittelun tavoitteet, jotka ohjaavat tarkempaa suunnittelua ja toimenpiteiden valintaa palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi. Matka-aikojen ennakoitavuudelle ja kuljetusten täsmällisyydelle ehdotetaan yhtenäistä 5- portaista palvelutasoluokitusta. Vastaava luokitus kriteereineen tulee tehdä myös muille palvelutasotekijöille. Tunnuslukuina ehdotetaan käytettävän kansalaisten ja elinkeinoelämän parhaimpien ja huonoimpien arvosanojen osuuksia, autojen nopeuksien hajontakerrointa, Planning Time Indexiä, junaliikenteen täsmällisyyttä ja tieliikenteen häiriötiheyttä. Matka-aikojen ennakoitavuus ja kuljetusten täsmällisyys edellyttävät liikennejärjestelmältä kykyä estää yllättäviä häiriöitä aiheuttavien tapahtumien syntyä sekä kykyä minimoida häiriöistä syntyvä haitta. Julkishallinnon keinoista liikenteen palveluilla on suuri merkitys matka-aikojen ennakoitavuuteen ja kuljetusten täsmällisyyteen. Uusi liikennepolitiikka kohdistaa suuria odotuksia sille, että liikenteen palveluiden keinovalikoimaa hyödynnetään laajasti. Näiden keinojen vaikutuksista tulisikin hankkia lisää tietoa ja muokata sitä suunnittelussa käyttökelpoiseen muotoon.

6 4 Heikki Metsäranta, Kati Kiiskilä, Petri Launonen, Markku Kivari: Servicenivå och indikatorer av resor och transport. Resultat av servicenivåprojektet Trafikverket, trafiksystem. Helsingfors Trafikverkets undersökningar och utredningar 4/ sidor och 4 bilagor. ISSN-L , ISSN-L , ISSN , ISBN Nyckelord: resor, transport, servicenivå, mål, trafiksystem, planering, restid, förutsägbarhet, punktlighet, indikatorer Sammanfattning Denna rapport är en del av ett fyraårigt projekt om servicenivån i resor och transporter som Trafikverket påbörjade Projektet syftar till att ge information och verksamhetsmodell för att stödja planering och beslutsfattande. Resultatet av arbetet i 2012 är en tydligare definition av servicenivåfilosofi och dess tillämpning i nationella servicenivåmål för långväga transporter och i regionalt transportplanering. Begreppen förutsägbara restider och punktliga transporter studerades mer i detalj. Indikatorer och servicenivåklassificering fastställdes. Dessutom bedömdes vilka krav förutsägbarhet och punktlighet ställer på transportsystemet. Målet är att användarens behov och samhällspolitiska mål samordnas i politiskt beslutade av servicenivåer, som igen styr transportsystemplanering. Utbud av transporttjänster och produktion av tjänster för eget bruk måste beaktas vid fastställande servicenivåmål för resor och transporter. Behoven av offentliga sektorns engagemang och eventuella åtgärder skall bedömas utifrån samhällspolitiska synvinkeln. Det är motiverat att man definierar två servicenivåer för långväga resor och transporter: Den grundläggande servicenivå uppfyller rese- och transportbehov som anses nödvändiga. Målnivån strävar efter att förbättra kvaliteten på transportsystemet i syfte till exempel att främja kollektivtrafikens konkurrenskraft eller att stärka den regionala utvecklingen. Servicenivåtänkandet understryker strategiska preliminär planering. I det första steget i planeringsprocessen bör regionala sociala och ekonomiska aktörer definiera de gemensamma målen för servicenivåer av resor och transporter i olika typer av regioner. Därefter görs en servicenivåanalys för att bedöma uppnåendet av fastställda mål och peka ut relevanta brister. De mer detaljerade målen för planeringen av transportsystemet och för prioritering av åtgärder härrör från servicenivåanalysen. En konsekvent fem steg servicenivåskalan föreslås för mätning av förutsägbarhet i restider och punktlighet i transporter. En jämförbar skalning bör också utvidgas till andra servicenivåfaktorer. De föreslagna indikatorerna är: de bästa och de sämsta betygen för de servicenivåfaktorer som ges i kundundersökningar, standardavvikelse av fordonshastigheter, Planning Time Index, punktlighet i tågtrafik och täthet av störningar i vägtrafiken. Förutsägbara restider och punktliga transporter kräver transportsystemets förmåga att förhindra oväntade förseningar, liksom förmågan att minimera negativa effekter av förseningar. Trafikledning och trafikinformation är avgörande för förutsägbarhet av restider och punktlighet av transporter. Den nuvarande transportpolitiska dagordningen i Finland ställer höga förväntningar på en effektiv användning av trafikförvaltningsåtgärder. Det finns ett behov av bättre information om effekterna av trafikförvaltningsåtgärder, i en form som är tillämplig i planeringen.

7 5 Heikki Metsäranta, Kati Kiiskilä, Petri Launonen, Markku Kivari: The level of service and indicators of travel and transport. The results of the LOS-project in Finnish Transport Agency, Transport System. Helsinki Research reports of the Finnish Transport Agency 4/ pages and 4 appendices. ISSN-L , ISSN , ISBN Keywords: trips, transport, level of service, targets, transport system, planning, journey time, predictability, punctuality, indicators Summary This report is part of a four-year project on the level of service (LOS) of travel and transport that was initiated by the Finnish Transport Agency (FTA) in The project will provide information and operating models to support planning and decision-making. The result of the work done in 2012 is a clearer definition of the LOS-philosophy and its application within the national LOS-targets for long-distance transport services, and in regional transport planning. The concepts of the predictability of journey times and the punctuality of transport were studied in more detail. Respective indicators and LOSclassification were defined, as well as the requirements predictability and punctuality set to transport systems. The goal is that the user's needs and public policy goals are coordinated in political decision-making of service levels, which again guides the planning of transport systems. The supply of transport services and the production of services for own use must be considered when determining the target level of service for travel and transport. The needs of public sector involvement and possible measures must be assessed from a sociopolitical point of view. It is justified to define two levels of service for long distance travel and transport: The basic level of service to meet the travel and transport needs as deemed necessary. The target level strives to improve the quality of the transport system in order to, for example, promote competitiveness of public transport, or to boost regional development. The LOS-philosophy emphasizes the importance of strategic preliminary planning. In early planning, regional social and economic actors define common goals for service levels of travel and transport in different regions. Then, a LOS-analysis assesses how the objectives have been achieved and what are the shortcomings. On the basis of this, the more detailed targets for the planning of the transport system and the prioritization of actions are set. A consistent five-step LOS-scale of service proposed for measuring the predictability of journey times and punctuality of transport. A similar scaling should also be extended to other service factors. The proposed indicators are: the best and worst scores for the level of service factors given in customer surveys, standard deviation of vehicle speeds, Planning Time Index, punctuality of trains and density of road traffic incidents. Predictable travel times and punctuality of transport require transport system to prevent unexpected delays, as well as the ability to minimize the negative effects of delays. Traffic management and traffic information is crucial for the predictability of journey times and for transport punctuality. The current transport policy agenda in Finland sets high expectations for the effective use of traffic management measures. More research is needed to improve the knowledge of the effects of traffic management measures, in a form that is applicable in planning.

8 6 Esipuhe Liikenneviraston matka- ja kuljetusketjujen palvelutasohankkeen tavoitteena on luoda tietoa ja pohjaa toimintamallille, joka parantaa Liikenneviraston mahdollisuuksia kantaa kokonaisvastuuta matkojen ja kuljetusten palvelutasosta kansallisen liikennepolitiikan linjauksia toteuttavalla tavalla. Hanke toteutetaan vuosien aikana. Työn ensimmäisen vaiheen tulokset julkaistiin vuoden 2012 huhtikuussa (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 7/2012). Tässä hankkeen toisessa vaiheessa palvelutasoajattelun käsitteistöä ja tavoitteita selvennettiin yleisesti sekä määriteltiin palvelutasotarkastelujen toimintamallia alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Palvelutasotekijöiden tunnusluvuissa keskityttiin matka-aikojen ennakoitavuuteen ja kuljetusten täsmällisyyteen. Tässä raportoitavan vuoden 2012 pääprojektin ohella palvelutasohankkeessa toteutettiin erilliset toimeksiannot pitkämatkaisen liikenteen palvelutasolinjauksista ja ajokustannusmallien hyödyntämisen mahdollisuuksista palvelutason arvioinnissa. Neljä suunnitteluprojektia oli ja on kytkettynä palvelutasohankkeeseen pilottiroolissa. Liikennevirastossa projektista vastasi Anu Kruth, jonka vetämään projektiryhmään kuuluivat hänen lisäkseen: Arja Aalto, Tommi Arola, Anton Goebel, Jarmo Joutsensaari, Kari Karessuo, Heli Mattila, Mirja Peljo, Risto Rekimies, Elisa Sanasvuori ja Tuomas Toivonen Liikennevirastosta, Mirja Hyvärinta Uudenmaan ELY-keskuksesta, Terhi Nissinen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta sekä Ville Uusi-Rauva HSL:stä. Työn ohjaukseen osallistuivat lisäksi Michaela Koistinen, Risto Kulmala ja Asta Tuominen Liikennevirastosta. Pääkonsulttina työssä oli Strafica Oy, jossa työstä vastasi Heikki Metsäranta ja siihen osallistuivat Markku Kivari, Inna Berg, Tuuli Salonen, Ville Koponen ja Osmo Salomaa. Alikonsulttina toimi Sito Oy, jossa työhön osallistuivat Kati Kiiskilä, Petri Launonen, Mika Savolainen ja Ilkka Salanne. Helsingissä helmikuussa 2013 Liikennevirasto Liikennejärjestelmätoimiala

9 7 Sisällysluettelo OSA I KOKONAISKUVA: PALVELUTASOAJATTELU JA VALTAKUNNALLISET TAVOITELINJAUKSET JOHDANTO Selvityksen lähtökohdat Tavoitteet vuoden 2012 työlle Raportin rakenne PALVELUTASOAJATTELUN KÄSITTEISTÄ Palvelutasoajattelun politiikkataustaa Palvelutason käsitteen täsmennyksiä Palvelutason näkökulmat Pavelutasotarpeiden hierarkia Palvelutasotekijöiden väliarviointia Palvelutasoajattelu Liikennevirastossa Kytkentöjä Liikenneviraston tehtäviin Linjaukset Liikenneviraston visiossa ja strategiassa (2017) Palvelutasohankkeen tehtävistä ja edistymisestä Käsitys palvelutasoajattelun tavoitetilasta PITKÄMATKAISEN LIIKENTEEN PALVELUTASOLINJAUKSISTA Tarpeiden ja tavoitteiden yhteen sovittaminen Kaksitasoinen palvelutasoajattelu Palvelutasolinjauksiin eteneminen OSA II TARKENNUS SUUNNITTELUUN: PALVELUTASOTARKASTELUT ALUEELLISESSA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELUSSA PALVELUTASOTARKASTELUJEN ASEMOINTI JA YLEISKUVAUS PALVELUTASOTARKASTELUJEN TOIMINTAMALLI Palvelutasoajattelu ja suunnittelun vaiheet Ohjelmointivaihe Suunnitteluvaihe (v käsitelty osa) Nykytila- ja tulevaisuustarkastelut: tarpeiden selvittäminen Matkojen ja kuljetusten palvelutasotavoitteiden määrittäminen Palvelutasoanalyysi Suunnittelun palvelutasotavoitteiden määrittäminen Suunnitteluvaiheessa käytettävät tietolähteet OSA III TARKENNUS PALVELUTASOTEKIJÖIHIN: MATKA-AIKOJEN ENNAKOITAVUUS JA KULJETUSTEN TÄSMÄLLISYYS TUNNUSLUKUJEN KEHITTELY Käsitteiden täsmentäminen Mittauskohteiden tunnistaminen Tunnuslukujen käyttökohteiden tunnistaminen EHDOTUKSET TUNNUSLUVUISTA Palvelutasoluokitus... 43

10 8 7.2 Tunnusluvut Mahdolliset tunnusluvut viitearvoineen Tilan seurannan tunnusluvut Tunnuslukujen käyttö palvelutasotavoitteiden määrittämisessä Tulosohjauksen tunnusluvut Tunnuslukujen käyttö vaikutusten arvioinnissa MATKA-AIKOJEN ENNAKOITAVUUDEN JA KULJETUSTEN TÄSMÄLLISYYDEN VAATEET LIIKENNEJÄRJESTELMÄLLE Liikennejärjestelmän kyky ehkäistä ja hoitaa häiriöitä Eri toimijoiden vaikutusmahdollisuudet Tehokkaimpien keinojen valinnasta YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Itä-Suomessa tehdyn kevennetyn matkapäiväkirjakyselyn lomake Kanta-Hämeen liikennejärjestelmä-suunnitelmassa tehdyt yrityskyselyn (web) lomake Turku Tampere-kehittämisselvityksessä tehtyjen matkustajakyselyjen lomakkeet Matka-aikojen ennakoitavuuden ja kuljetusten täsmällisyyden tunnuslukuja

11 9 Osa I Kokonaiskuva: Palvelutasoajattelu ja valtakunnalliset tavoitelinjaukset 1 Johdanto Tässä raportoitava työ on osa Liikenneviraston matka- ja kuljetusketjujen palvelutasohanketta Hankkeessa tuotetaan tietoa ja toimintamalleja palvelutasolähtöisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Vuonna 2012 keskityttiin matka-aikojen ennakoitavuuteen ja kuljetusten täsmällisyyteen, pitkämatkaiseen liikenteeseen sekä alueellisen suunnittelun toimintatapoihin. Raportti on jaettu kolmeen osaan, joista kukin tarkentaa hieman eri kohtaan palvelutasoajattelun työstöstä: Osa I käsittelee ja selventää palvelutasoajattelua kokonaisuutena. Osa II tarkentaa palvelutasolähtöisyyden soveltamiseen alueellisessa suunnittelussa. Osa III keskittyy matka-aikojen ennakoitavuuden ja kuljetusten täsmällisyyden käsitteiden ja tunnuslukujen määrittämiseen. 1.1 Selvityksen lähtökohdat Tämä raportti jatkaa vuonna 2011 käynnistettyä Liikenneviraston monivuotista matka- ja kuljetusketjujen palvelutasohanketta (ks. Liikennevirasto 2012b), jonka on suunniteltu jatkuvan vuoteen Hankkeelle määritelty perimmäinen tarkoitus on luoda tietoa ja kehittää toimintamallia, joka parantaa Liikenneviraston mahdollisuuksia kantaa kokonaisvastuuta matkojen ja kuljetusten palvelutasosta sekä edistää tehokkaimpien keinojen käyttöönottoa matkojen ja kuljetusten palvelutason varmistamiseksi. Hankkeen tavoitteeksi on määritelty: Luoda käsitteistö, menettelytapa ja tarvittava ymmärrys siitä, minkälaista palvelutasoa matkoille ja kuljetuksille tulisi tarjota sekä miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat ihmisten arkeen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Luoda menettelytapa sen varmistamiseksi, että voimavarat kohdistetaan matkojen ja kuljetusten kannalta oikeisiin asioihin. Tehokkaimmat keinot eivät välttämättä aina löydy perinteisten väylänpidon keinojen joukosta. Kehittää ohjauksen tunnuslukuja ja mittareita, jotka mahdollistavat toiminnan kokonaisvaltaisemman ohjaamisen ja siten asiakkaan matka- ja kuljetusketjujen kannalta vaikuttavimpien ratkaisujen hyödyntämisen. Vuonna 2011 menetelmää kehitettiin tarkastelemalla erilaisia matka- ja kuljetusketjuja ja niihin kuuluvia osia. Tarkastelun pohjaksi ryhmiteltiin ihmisten liikkumis- ja elinkeinoelämän kuljetustarpeita. Kehitystyö perustui Liikenneviraston ja ELYkeskusten viranomaisten työryhmätyöskentelyyn sekä konsultin asiantuntijavalmisteluun. Matkojen ja niiden palvelutasotekijöiden määrittelyjä testattiin haastattelemalla Helsingissä ja Kuopiossa matkojen eri kohderyhmien edustajia. Tavaralajien ryhmittelyä ja kuljetusten palvelutasotekijöitä puolestaan testattiin haastattelemalla väylä-

12 10 hallinnon ja Suomen ulkomaankaupan yhteistyöryhmän edustajia (Iikkanen et. al. 2012). Kullekin matka- ja tavararyhmälle määriteltiin tärkeimmät palvelutasotekijät ja tunnistettiin niihin vaikuttavia liikennejärjestelmän kriittisiä tekijöitä. Kuljetusketjujen tarkastelua vietiin astetta pidemmälle eli tunnistettiin eri palvelutasotekijöiden näkökulmasta liikennejärjestelmän puutteita sekä keinoja ja vastuutahoja puutteiden korjaamiseksi. Vuoden aikana määriteltiin lisäksi alustava toimintamalli sille, miten matka- ja kuljetusketjujen tarkastelutapaa voidaan hyödyntää yhteysvälin kehittämisen esisuunnittelussa. Toimintamallia testattiin Äänekoski Kokkola-yhteysvälillä (vt 13) sekä Helsingin seudun liityntäpysäköinnin kehittämisselvityksessä. 1.2 Tavoitteet vuoden 2012 työlle Palvelutasohanke eteni tähän vuoden 2012 työhön sillä ajatuksella, että edellisen vuoden määrittelyt otetaan lähtökohdaksi, jota ryhdytään tarkentamaan kohden mittareita ja palvelutasolinjauksia. Vuoden 2012 työssä päätettiin keskittyä matkaaikojen ennakoitavuuteen ja kuljetusten täsmällisyyteen, jotka arvioitiin palvelutasotekijöistä heikoimmin tunnetuksi vaikkakin merkittäviksi. Ajatuksena oli samalla se, että näitä kahta palvelutasotekijää perusteellisemmin tarkastelemalla luodaan kaikkiin palvelutasotekijöihin yleistettävissä oleva toimintamalli. Tämän työn lähtökohdaksi määritellyt tavoitteet olivat tärkeysjärjestyksessä seuraavat: 1 Määrittää tunnusluvut ja mittarit (menettelytapa) seurata matkojen matkaajan ennakoitavuutta ja kuljetusten täsmällisyyttä sekä luoda tieto siitä, miten mittarin raja-arvot tulisi asettaa. 2 Syventää tietoa täsmällisyydestä ja matka-ajan ennakoitavuudesta ja niiden suhteesta liikennejärjestelmän toimiin ja vaikuttavuuteen. 3 Luoda menettelykuvaus ketjutarkastelutavan hyödyntämisestä alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja edelleen kehittää vuonna 2011 luotua esisuunnittelun kuvausta. 4 Luoda etenemisvaihtoehtoja matkojen ja kuljetusten palvelutasolinjausten määrittämiselle. Selkeänä päätehtävänä (1. ja 2. tavoite) oli matka-aikojen ennakoitavuuden ja kuljetusten täsmällisyyden tunnuslukujen määrittely ja käyttöönoton alustava suunnittelu. Ketjutarkastelutavan kehittelyyn (3. tavoite) oli kytketty pilotiksi kaksi yhteysvälisuunnitelmaa ja kolme liikennejärjestelmäsuunnitelmaa: Kehityskäytäväselvitys Turku--Tampere (tilaaja Varsinais-Suomen ELYkeskus, konsulttina Ramboll Finland Oy) Valtatie 8 Vaasa--Oulu yhteysvälin kehittämisselvitys (tilaaja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus, konsulttina Destia Oy) Savonlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (tilaaja Pohjois-Savon ELY-keskus, konsulttina Sito Kuopio Oy) Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma (tilaaja Hämeen liitto, konsulttina Sito Kuopio Oy) Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (tilaaja Etelä-Pohjanmaan liitto, konsulttina Sito Kuopio Oy).

13 11 Matkojen ja kuljetusten palvelutasolinjausten määrittämiseen (4. tavoite) käynnistettiin oma pilottinsa, jossa tarkasteltiin pitkämatkaisen liikenteen tarpeista johdettavia palvelutasotavoitteita. Pitkien yhteysvälien palvelutason arvioinnista tehtiin syksyn kuluessa myös yksi toimeksianto, jossa kartoitettiin alustavasti ajokustannusmallien kelpoisuutta matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijöiden arvioinnissa: Pitkämatkaisen liikenteen palvelutasolinjaukset (tilaaja Liikennevirasto, konsulttina Ramboll Finland Oy ja Waystep Ky) Palvelutasotekijöiden ja ajokustannusmittareiden yhteys (tilaaja Liikennevirasto, konsultti Pöyry CM Oy). Työn edetessä painotukset hieman muuttuivat tunnuslukujen kehittämisestä palvelutasoajatteluun kokonaisuutena ja sen soveltamiseen suunnittelussa. 1.3 Raportin rakenne Raportti on jaettu kolmeen osaan, joista kukin tarkentaa hieman eri kohtaan palvelutasoajattelun työstöä. Myös käsittelyn yksityiskohtaisuus vaihtelee. Raportin osa I käsittelee palvelutasoajattelua kokonaisuutena. Palvelutason käsitteeseen liitetään käyttäjänäkökulman ohella palvelun tuottajan, yhteiskunnan ja liikennehallinnon näkökulmat. Palvelutasohanke kytketään Liikenneviraston toimintaan ja hahmotetaan sen etenemisen vaiheet. Käsitys palvelutasoajattelun tavoitetilasta esitetään. Palvelutasolinjauksia käsitellään alustavasti ja samalla referoidaan pitkämatkaisen liikenteen palvelutasohankkeen ehdotukset linjausten laatimiselle työn seuraavissa vaiheissa. Osa II tarkentaa alueelliseen suunnitteluun. Ensin tarkennetaan, mitä palvelutasoajattelu tarkoittaa yhteysväli- ja aluetasoisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja mitä uutta näkökulmaa se tuo aiempaan verraten. Palvelutasotarkastelun toimintamallia kuvataan painottuen nykytilatarkasteluihin ja palvelutasotavoitteiden määrittämiseen. Pilottihankkeista on noukittu tekstin oheen esimerkkejä sekä raportin liitteeseen käyttäjätietojen selvittämisessä käytettyjen kyselyjen lomakkeita. Raportin osa III keskittyy kahden ennakkoon valitun palvelutasotekijän eli matkaaikojen ennakoitavuuden ja kuljetusten täsmällisyyden tunnuslukujen määrittämiseen. Ensin selvennetään palvelutasotekijöiden sisältöä ja merkitystä, mahdollisia mittauskohteita sekä tunnuslukujen käyttötarkoituksia. Ehdotuksena esitetään ensinnäkin palvelutasoluokitus, jonka ajatellaan sopivan myös niihin muihin palvelutasotekijöihin, joita palvelutasohankkeessa ei vielä ole selvennetty. Tämän jälkeen esitetään tunnusluvut, joilla matka-aikojen ennakoitavuutta ja kuljetusten täsmällisyyttä voi analysoida. Tunnuslukujen käyttöä demonstroidaan valtakunnallisen tilan seurannan sekä vaikutusarvioinnin kohdalla. Lopuksi tarkastellaan matka-aikojen ennakoitavuuden ja kuljetusten täsmällisyyden vaateita liikennejärjestelmälle ja samalla eri osapuolten keinoja vaikuttaa asiaan.

14 12 2 Palvelutasoajattelun käsitteistä Palvelutasoajattelun kehittämisen ja käyttöönoton poliittinen perusta on valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa. Ajattelun sisältö ja merkitys on vielä kehittymässä. Ajattelua täsmennetään muun muassa juuri tässä palvelutasohankkeessa. Matkojen ja kuljetusten palvelutasoajattelussa on otettava huomioon käyttäjän näkökulman lisäksi markkinaehtoinen sekä kotitalouksien ja yritysten oma palvelutuotanto. Yhteiskunnan tavoitteista käsin on tarkasteltava, mihin ja miksi julkishallinnon pitää puuttua ja mitä ovat mahdolliset keinot tuottaa tai ohjata palvelujen tuotantoa. Sekä itse tuotetut että ostetut liikennepalvelut tarvitsevat väyliä ja liikenteen palveluita. Julkishallinto voi vaikuttaa palvelutasoon mm. väylä- ja liikenteen palveluiden tuottajana sekä liikenteen sääntelijänä. Palvelutasoajattelun tavoitetilassa käyttäjätarpeista ja muun yhteiskunnan tavoitteista yhteen sovitetut ja päätetyt palvelutasotavoitteet ohjaavat suunnittelua. 2.1 Palvelutasoajattelun politiikkataustaa Palvelutasohanke ponnistaa yleisestä liikennepoliittisesta linjauksesta vahvistaa palvelutasoajattelua. Asia on nostettu esille Liikennerevoluution ajatuskartassa (Liikennerevoluutio 2011) ja sittemmin liikennepoliittisessa selonteossa (LVM 2012a). Näissä yhteyksissä palvelutasoajattelulla tarkoitetaan sitä, että matkojen ja kuljetusten erilaisten tekijöiden, kuten kustannustehokkuuden, turvallisuuden, mukavuuden ja muiden vastaavien palvelutasotekijöiden tavoitetaso määritellään ottaen huomioon myös erilaiset yhteiskunnalliset vaikutukset. Palvelutasoajattelussa matkojen ja kuljetusten palvelutasoa tarkastellaan oikeastaan koko liikennepolitiikan tekijänä. Eduskunnan liikennevaliokunta (LiVM 5/2012 vp - VNS 2/2012 vp) otti selontekoa käsitellessään kantaa palvelutasoajatteluun pitämällä lähtökohtaa ja kehityssuuntaa kannatettavana. Samalla valiokunta totesi: tavoitetason määrittelyn ja eri tekijöiden painotusten arviointiin tarvittavan prosessin tulee olla sellainen, että lopputulos on tasapainoinen mm. asiakastarpeiden, yhteiskunnallisten tavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien kannalta sekä mm. alueellisesti tarkasteltuna tasapuolinen. Valiokunta korostaa, että palvelutason määrittelyn ja sen pohjalta toteutettavien toimenpiteiden tulisi perustua tehokkaaseen resurssien käyttöön kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaamiseksi. Liikennepoliittisen selonteon mukaan palvelutasoperusteisessa liikennepolitiikassa linjataan julkisin varoin tarjottavaa matkojen ja kuljetusten sekä liikennejärjestelmään liittyvän ajantasaisen tiedon palvelutasoa. Palvelutasoajattelu on osa liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden parantamista. Ajattelulla tavoitellaan sellaista tilannetta, jossa liikennehallinto voisi esittää liikennejärjestelmän palvelutasokuvauksen tai -lupauksen esimerkiksi yhteysväleittäin. Lupaus pitäisi mm. tarveanalyysien ja verkkojen priorisointien (luokittelujen) avulla mitoittaa siten, että sen tarjoaminen on mahdollista käytettävissä olevan julkisen rahoituksen puitteissa. Asia vaatii tavoitteiden yhteen sovittelua. Palvelutasokuvaukset puolestaan antavat kotitalouksille ja

15 13 yrityksille mahdollisuuden arvioida tarvitsemiensa yhteyksien tilaa ja muutosta vuoden aikajänteellä oman toimintansa pohjaksi. Yksittäisenä asiana selonteossa nähdään tarve uudistaa nykyisen lainsäädännön mukainen liikenneverkkojen luokittelu siten, että sillä olisi parempi kytkentä liikkumis- ja kuljettamistarpeeseen, mikä palvelisi paremmin maankäytön ja liikenteen suunnittelua ja liikennepalvelujen ja väylänpidon priorisointeja. Kaikkiaan Liikennepoliittinen selonteko esittää palvelutasoajattelun alla seuraavat linjaukset ja keskeiset toimenpiteet: 1) Asianomaiset ministeriöt valmistelevat yhdessä tavoitteellisen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan yhteistyössä Liikenneviraston, ELYjen, maakuntien liittojen, kaupunkiseutujen ja muiden sidosryhmien kanssa. 2) Liikenneverkkojen luokittelu uudistetaan ja valtion, kuntien sekä yksityisten toimijoiden vastuita selkiytetään. 3) Kehitetään palvelutason määrittelyyn perustuvan liikennepolitiikan välineitä ja menettelytapoja. Tämä raportti osaltaan tuottaa 3. tavoitteessa peräänkuulutettuja liikennepolitiikan välineitä ja menettelytapoja. 2.2 Palvelutason käsitteen täsmennyksiä Palvelutason näkökulmat Yleiskielessä palvelutaso tarkoittaa palvelun määrää ja laatua. Näistä kahdesta ominaisuudesta määrä on enemmän objektiivisesti määriteltävissä kuin laatu, mutta molemmat riippuvat paljon myös kokijasta. Liikennesektorilla palvelutason käsite on perinteisesti yhdistetty tarkoittamaan liikkujan tai kuljettajan kokemaa palvelutasoa erilaisin laatutekijöin mitaten (kuten HCM), hoidon tai liikenteen palveluiden laatua tai joukkoliikenteen tarjonnan laatua. Nykyisen liikennepolitiikan palvelutasoajattelussa tätä perinteistä käyttäjälähtöistä palvelutasoajattelua on laajennettava, jotta tarkasteluun voidaan liittää laajemmat yhteiskunnalliset tavoitteet ja vaikutukset (kuva 1): Matkojen ja kuljetusten palvelutaso (kuvan keskiö) käsitetään tässä ilmiönä, jota voidaan hahmottaa erilaisten palvelutasotekijöiden kautta. Palvelutasohankkeessa määriteltiin vuonna 2011 (ks. tarkemmin Iikkanen et. al. 2012), että matkojen keskeiset palvelutasotekijät ovat matka-aika ja sen ennakoitavuus, hallittavuus, turvallisuus, helppous ja mukavuus, ja että kuljetusten palvelutasotekijät ovat kustannustehokkuus, täsmällisyys, turvallisuus, vaurioitumattomuus ja kuljetusvarmuus. Toteutunut matkojen ja kuljetusten palvelutaso on seurausta palveluiden tuottajien ja julkishallinnon tuottamista palveluista ja käyttäjien valinnoista. Mitä käyttäjät tarvitsevat ja odottavat? Kotitaloudet ja yritykset sekä tarvitsevat että haluavat palvelutasolta erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi asiakastutkimukset kertovat palvelutasotekijöiden tarpeista ja merkityksistä. Minkä osan markkinat hoitaa? Liikkumisen ja kuljettamisen palveluista valtaosa tuotetaan itse (omien kulkuvälineiden käyttö omalla kustannuksella).

16 14 Logistiikan alan yritykset tarjoavat markkinaehtoisia palveluja, joissa kysynnän ja tarjonnan lait ohjaavat. Henkilöliikenteessäkin sääntelyä ollaan purkamassa. Ensimmäisessä vaiheessa kaupunkien välinen bussiliikenne on kohta markkinaehtoista. Moninaisissa navigointi-, pysäköinti- ja muissa liikenteen palveluissa markkinaehtoisuus on arkipäiväistä. Jos kotitalouksien ja yritysten tarvitsemat palvelut voidaan tuottaa markkinaehtoisesti ottaen huomioon erilaiset yhteiskunnalliset vaikutukset, ei viranomaisten tarvitse puuttua asiaan. - Miksi julkishallinnon pitää puuttua asiaan? Yhteiskunnan poliittiset arvovalinnat tuovat tarpeita esimerkiksi tarjota joukkoliikenteessä parempaa palvelutasoa kuin on liiketaloudellisesti kannattavaa tai säännellä autojen nopeuksia, turvallisuusvarusteita tai hintaa. Julkishallinnolla on ylipäätään legitiimi vastuu monista sellaista tehtävistä, joihin markkinat eivät pysty tyydyttävällä tavalla. Väyläpalvelut ovat tällaisia tehtäviä. Tärkeä kysymys tässä yhteydessä on miksi?. Julkishallinnon puuttumisella liikenteen markkinoihin on oltava syy. - Mitä julkishallinto voi tehdä? Julkishallinnon keinovalikoima on laaja, koska se muun muassa käyttää verotusvaltaa ja säädäntövaltaa. Liikenteen palvelutason keinovalikoima riippuu siitä, mihin halutaan puuttua ja miksi. Keinojen valinnat edellyttävät tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointia. Mitä käyttäjät tarvitsevat ja odottavat? Mitä julkishallinto voi tehdä? Käyttäjät Yhteiskunta Julkishallinto Matkojen ja kuljetusten palvelutaso Miksi julkishallinnon pitää puuttua asiaan? Palvelujen tuottajat Miltä osin markkinat hoitaa? Kuva 1. Palvelutason näkökulmat Pavelutasotarpeiden hierarkia Kotitalouden tai yrityksen tarpeet kohdistuvat ensin sen omaan toimintaan ja tästä seuraa erilaisia liikenteellisiä tarpeita, jotka ilmenevät liikenteen kysyntänä eli tarpeena siirtyä tai siirtää jotain paikasta toiseen (kuva 2). Liikenteen kysyntä tarkoittaa tässä jaottelussa sekä matkojen ja kuljetusten tuotosta että suuntautumista. Tuotos ja suuntautuminen voivat usein jo määritellä senkin, millä kulkumuodolla siirtymän

17 15 pitää tapahtua ja mitä reittiä on käytettävä. Liikenteen tarjonta kuitenkin vaikuttaa asiaan. Kotitaloudet ja yritykset tuottavat näitä liikenteen palveluja itse itselleen tai ostavat niitä tarpeen mukaan. Viranomainen tulee tässä kohdin jo mukaan kuvioon etenkin joukkoliikenteen palvelujen järjestäjänä. Liikenne on toteutuneita matkoja ja kuljetuksia. Sekä yksityisesti että julkisesti tuotetut liikennepalvelut tarvitsevat väyläpalveluja eli väyliä, niiden hoitoa ja liikenteen tiedotus- ja ohjauspalveluja. Väyläpalveluista vastaa julkishallinto. Kotitaloudet ja yritykset sopeuttavat toimintansa vallitseviin olosuhteisiin. Toisaalta ne tekevät tulevaisuuteensa vaikuttavia ratkaisuja sen mukaan, mitä olosuhteilta voidaan tulevaisuudessa odottaa. Viranomaisen suunnitelmat ja päätökset vaikuttavat valintoihin jo ennen toteuttamista. Suurin osa liikenteen kysynnästä kohdistuu nyt autoliikenteeseen, mutta suuri osa liikennepolitiikan muutoshalusta kohdistuu muuhun kuin autoliikenteeseen. Liikennejärjestelmän palvelutasolla voidaan vastata tarpeisiin ja samalla ottaa huomioon liikennepolitiikan muita tavoitteita, kuten joukkoliikenteen palvelutason korostaminen. TALOUS IHMISET YMPÄRISTÖ Palvelutaso-odotukset liikennejärjestelmälle Kotitaloudet ja yritykset SIJAINNIT TOIMINNOT LIIKKUMIS- JA KULJETUSTARPEET LIIKENTEEN KYSYNTÄ Liikennejärjestelmän palvelutaso Matka- ja kuljetuspalvelut Väyläpalvelut MATKAT JA KULJETUKSET LIIKENTEEN TARJONTA LIIKENTEEN OHJAUS LIIKENTEEN PALVELUT INFRASTRUKTUURI Kuva 2. Palvelutason kysyntä ja tarjonta Palvelutasotekijöiden väliarviointia Palvelutasohankkeessa määriteltiin vuonna 2011 matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijät tilanteeseen, jossa matka- tai kuljetuspäätös on jo tehty. Suunnittelussa ja liikennepolitiikan tavoitteissa on kuitenkin mukana myös tarve vaikuttaa liikkumisja kuljetustarpeisiin sekä kulku- ja kuljetustavan valintoihin. Palvelutasotavoitteiden asettelussa on otettava huomioon muitakin tekijöitä kuin käyttäjätarpeista lähtevät

18 16 palvelutasotekijät. Voi olla, että laajemmat tavoitteet voidaan kuvata jo määriteltyjen palvelutasotekijöiden kautta, mutta se ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Vuoden 2011 suositusten mukaan matkoja koskevien tarpeiden ja palvelutasotekijöiden tarkastelu laaditaan matkaryhmittäin, joita ovat työ- ja opiskelumatkat, koulumatkat, työasiamatkat, asiointimatkat ja vapaa-ajanmatkat. Tämä on toimiva perusjäsentely, jota muun muassa liikennetutkimuksissa noudatetaan. Kaikkia matkaryhmiä ei kuitenkaan ole tarpeen tarkastella kaikissa tilanteissa. Matkojen tärkeimmiksi palvelutasotekijöiksi tunnistettiin matka-aika ja sen ennakoitavuus, helppous, turvallisuus, hallittavuus sekä mukavuus. Palvelutasotekijät tulevat relevanteiksi vasta silloin, jos palvelu on olemassa. Palvelun olemassaolon voisi ajatella myös yhtenä palvelutasotekijänä. Toinen puute on käytön kustannus tai hinta käyttäjälle. Oman kulkuneuvon käytöstä aiheutuva kustannus on matka-aikaan ja muihin palvelutasotekijöihin rinnastettavissa oleva tekijä. Hinta kuitenkin on järkevää käsitellä erikseen muun muassa siksi, että vaikutusmahdollisuudet, mekanismit ja joustot ovat erilaisia. Tämä on merkityksellistä siinä vaiheessa, kun mietitään palvelutasoa ja sen hintaa liikennepoliittisina keinoina. Kuljetustarpeiden ja palvelutaso-odotusten tarkastelu suositeltiin laadittavaksi tavararyhmittäin, joita ovat irtotavarat, massatuotteet, kulutus-, arvo- ja investointitavarat (yhtenä ryhmänä), tuoretuotteet, vaaralliset aineet sekä erikoiskuljetuksia vaativat tavarat. Tämä jäsentely on haasteellisempi kuin matkaryhmien jäsentely, koska se ei ole sellaisenaan yhdenmukainen tilastoluokittelujen kanssa. Kaikkien kuljetusten perusedellytykseksi tunnistettiin vuoden 2011 selvityksessä kuljetusvarmuus, joka tarkoittaa, että kuljetus voidaan ylipäätänsä hoitaa suunniteltuna ajankohtana. Kuljetusten palvelutasotekijät voidaan jakaa kahteen ryhmään: kustannustehokkuuteen ja toimitusvarmuuteen vaikuttaviin laadullisiin palvelutasotekijöihin. Viimeksi mainittuja ovat perille tulon täsmällisyys, kuljetettavien tavaroiden vaurioitumattomuus/pilaantumattomuus ja turvallisuus. Kuljetusten palvelutasotekijät pitävät asiallisesti sisällään palvelun olemassaolon ja kustannuksen. Kuljetusten palvelutasotekijöitä voidaan käsitellä eri yhteyksissä hieman eri tavoin ryhmitelleen ja yhdistellen kuin palvelutasohankkeen määrittelyissä. Yksittäisenä esimerkkinä Logistiikkaselvitys (LVM 2012b) käsittelee täsmällisyyttä ja vaurioitumattomuutta yhdessä toimitusten luotettavuuden käsitteen alla. Kunkin palvelutasotekijän erottaminen omaksi tarkastelun kohteekseen käyttäjätarpeista liikennejärjestelmän ominaisuuksiin ja lopulta eri tahojen toimenpiteisiin ei välttämättä ole tarpeen. Yhteenvetona voidaan todeta, että 2011 määriteltyihin matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijöihin on havaittu erinäisiä kehittämistarpeita. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole aihetta esittää uutta määrittelyä vaan soveltaa aiemmin esitettyjä määrittelyjä joustavasti. Uudelleenmäärittelyn tarvetta tulee arvioida palvelutasohankkeen lopuksi riittävän laajalla tietopohjalla.

19 Palvelutasoajattelu Liikennevirastossa Kytkentöjä Liikenneviraston tehtäviin Lain mukaan (Laki Liikennevirastosta /862) Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä sekä edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä. Palvelutaso näyttäytyy lakitekstissä liikenteen palvelutasona valtion väylillä, mutta rinnalla esitetty edistämisvelvoite kattaa laajasti koko liikennejärjestelmän ja myös alueiden kehittämistä. Liikenneviraston tehtävien (kursivoidut; lista ei ole kattava) ja palvelutasoajattelun merkittävimpiä kytkentöjä voidaan luonnehtia tarkemmin seuraavasti: Ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa: Liikenneviraston ja muiden toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa matkojen ja kuljetusten palvelutasoon on tunnistettava ja tehtävä tarvittavaa yhteistyötä tunnistettujen keinojen toteuttamiseksi. Vastata valtion tie- ja rataverkosta sekä hallinnoimistaan vesiväylistä ja niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta sekä ohjata ja valvoa vesiväylänpitoa koko maassa: Liikenteen palvelutason kannalta tarpeellisia keinoja katsotaan yhteen liikennejärjestelmätasolla siten, että saadaan haluttu kokonaisvaikutus (ettei verkon toisessa kohdassa tai toisen liikennemuodon puute estä tavoitellun hyödyn aikaansaamista). Vastata merkittävien tiehankkeiden toteuttamisesta sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta: Rata- ja vesiväylähankkeiden suunnittelun lähtökohtana tarvitaan tavoitteita liikenteen palvelutasolle. Vastata elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta sanotuissa keskuksissa: Tiehankkeiden suunnittelun ja tienpidon hankinnan ohjauksessa tarvitaan tavoitteita liikenteen palvelutasolle. Liikenteen palvelutasolle voidaan asettaa tavoitteita myös ELY-keskusten tulosohjauksessa. Osallistua liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen: Liikenteen suunnittelussa on sovitettava yhteen liikenteelliset palvelutasotavoitteet yhteiskunnallisine ulottuvuuksineen sekä alueiden kehittämisen ja käytön laajemmat tavoitteet. Huolehtia liikenteen hallinnasta ja sen kehittämisestä valtion liikenneväylillä ja meriliikenteessä myös valtion väylien ulkopuolella siten kuin siitä erikseen säädetään: Liikenteen hallinnalla vaikutetaan liikenteen palvelutasoon. Nämä vaikutukset pitää tuntea liikenteen hallinnan suunnittelussa, ja liikenteen hallinnan keinovalikoima tulee ottaa osaksi tarkasteltavaa keinovalikoimaa jo esisuunnittelussa. Kehittää ja edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta: Markkinoiden tuottamat liikenteen palvelut hoitavat osan matkojen ja kuljetusten palvelutasotarpeista. Edistää väylänpidon tuottavuuden parantamista: Palvelutason parantamiseksi tehtävien toimien on oltava yhteiskuntataloudellisesti kannattavia, jotta tuottavuus voi parantua.

20 Linjaukset Liikenneviraston visiossa ja strategiassa (2017) Liikennevirasto on tarkentanut rooliaan ja tehtäväänsä omassa strategiassaan (Liikennevirasto 2012a). Sen mukaan Liikenneviraston toiminnan tavoitteena on toimivien ja turvallisten matka- ja kuljetusketjujen varmistaminen, joukkoliikenteen edellytysten parantaminen sekä ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvien liikenteen haittavaikutusten vähentäminen. Palvelutasohankkeen kannalta olennaiset tavoitemäärittelyt on esitetty strategian hierarkiassa seuraavasti: - Visiossa: Toimivat matka- ja kuljetusketjut on varmistettu yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa. - Strategisissa päämäärissä: Matka- ja kuljetusketjut toimivat hyvin ja turvallisesti. - Strategisen päämäärän välitavoitteissa: Toimintaa ohjaa kaikki liikennemuodot kattava priorisoitu näkemys matkojen ja kuljetusten palvelutasosta. Liikenneverkkojen ja solmukohtien luokittelu on uudistettu. Matkojen ja kuljetusten palvelutason määrittelylle on asetettu haasteellinen tehtävä nousta Liikenneviraston toimintaa ohjaavalle tasolle. Toisaalta toiminnan ohjaamiseen haetaan priorisoitua näkemystä, mikä tarkoittaa Liikenneviraston linjausta käytettävissä oleva tiedon ja ymmärryksen pohjalta. Liikenneviraston prosessikartalla tämä palvelutasolähtöinen toimintamalli näyttäytyy kuvassa 3 esitettävällä tavalla. Näkemys tavoiteltavasta palvelutasosta Johtaminen ja ohjaus Palvelutason mittarit ohjauksessa ja johtamisessa Palvelutason määrittely Palvelutason toteutuksen suunnittelu Liikenteen palvelut Liikenteen ohjaus Liikenneverkon hallinta Liikennetieto- ja navigointipalvelut Palvelutason määrittelyt ja menetelmät Palvelutason linjaukset, tavoitteet Palvelutasolinjausten ja tavoitteiden kohdennus toimintoihin Kunnon hallinta Hoito ja käyttö Ylläpito Väyläverkon kehittäminen Hankesuunnittelu Toteutus Liikennejärjestelmän toimivuuden edistäminen Liikennejärjestelmätyö Tietotuotanto ja tietopalvelut Hankinnan ohjaus Toiminnan kehittäminen Viranomaispalvelut Hallinnolliset prosessit Kuva 3. Periaatekuva palvelutasotavoitteiden roolista Liikenneviraston prosesseissa.

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto PALVELUTASO

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto PALVELUTASO Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto PALVELUTASO Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma: liikenne on palvelu, tukiprosessi ihmisten,

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Pitkien matkojen ja kuljetusten palvelutaso

Pitkien matkojen ja kuljetusten palvelutaso 33 2014 LIIKENNEVIRASTON tutkimuksia ja selvityksiä Pitkien matkojen ja kuljetusten palvelutaso Toimivat matkat Kustannustehokkaat kuljetukset Turvallisuus Matka aika Ennakoitavuus Hallittavuus Mukavuus

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Pitkänmatkaisen liikenteen palvelutasolinjaukset

Pitkänmatkaisen liikenteen palvelutasolinjaukset 8 2013 LIIKENNEVIRASTON tutkimuksia ja selvityksiä henriika weiste pekka iikkanen Pitkänmatkaisen liikenteen palvelutasolinjaukset MATKOJEN JA KULJETUSTEN PALVELUTASOHANKKEEN PILOTTISELVITYS Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma:

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014

Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 1 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 2 Pitkien matkojen ja kuljetusten

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Lahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014

Lahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014 Lahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014 15.1.2014 Kari Ruohonen 2 Hankkeet Mitä uusi liikennepolitiikka on? Liikennepolitiikka osa muuta yhteiskuntapolitiikkaa Palvelutasoon

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Liikennerevoluutio. Liikennerevoluutio-kehitysohjelman ajatuskartan julkistaminen 27.4.2011

Liikennerevoluutio. Liikennerevoluutio-kehitysohjelman ajatuskartan julkistaminen 27.4.2011 Liikennerevoluutio Liikennerevoluutio-kehitysohjelman ajatuskartan julkistaminen 27.4.2011 Vallankumouksen lähtökohdat Toimintaympäristöön on ilmaantunut merkittäviä ilmiöitä ja muutosvoimia, jotka eivät

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Ajankohtaisia liikennejärjestelmä- ja maankäyttökysymyksiä. 2.10.2014 Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Mervi Karhula Liikennevirasto

Ajankohtaisia liikennejärjestelmä- ja maankäyttökysymyksiä. 2.10.2014 Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Mervi Karhula Liikennevirasto Ajankohtaisia liikennejärjestelmä- ja maankäyttökysymyksiä 2.10.2014 Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Mervi Karhula Liikennevirasto Liikennevirasto vastaa liikennejärjestelmästä Liikenteen

Lisätiedot

Palvelutasolähtöisyys liikennejärjestelmätasoisessa

Palvelutasolähtöisyys liikennejärjestelmätasoisessa 31 2014 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Palvelutasolähtöisyys liikennejärjestelmätasoisessa esisuunnittelussa TYÖOHJELMAVAIHE Tehtävät, kytkennät ja rajaukset suunnitelmalle TARVEANALYYSI Tarpeet,

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Valtatie 4. Mitä eväitä Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys antoi?

Valtatie 4. Mitä eväitä Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys antoi? Valtatie 4 Mitä eväitä Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys antoi? 23.10.2014 Mistä selvityksessä on kysymys? Käyttäjätarpeisiin pohjautuva tarkastelu lähes 600 km pitkälle yhteysvälille Työn keskeiset

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 LIIKENNEVIRASTO 2010 Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 Liikennevirasto lyhyesti Liikennevirasto vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Liikenneviraston

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

Miniohje - Palvelutason käsittely strategisen tason selvityksissä

Miniohje - Palvelutason käsittely strategisen tason selvityksissä Työn kuvaus 2013 valmistuneessa selvityksessä Palvelutasoajattelun ja uuden liikennepolitiikan jäsentelyä tavoitekartoilla (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 45/2013) matkojen käyttäjän kokeman

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittäminen

E18 Turun kehätien kehittäminen E18 Turun kehätien kehittäminen 11.3.2014 Kehittämisselvityksen lähtökohdat Turun kehätie E18- ja TEN -ydinverkkoa. Kehätiellä VARELY:n suurimmat liikennemäärät ja erittäin epätasainen palvelutaso. Tien

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014 KÄRKIHANKE: STRATEGIA Selvät asiat: 1. Kärkihankkeita (siis myös tätä) ohjaa PATINE 2. Käytännössä työtä ohjaa työvaliokunta (PATINE mandaatilla ja ohjauksessa) 3. Hankkeen tavoite: uudistetun KPTS:n toimeenpano

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit

Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Varsinais-Suomen maakunnan liikennestrategia Liikennejärjestelmäsuunnittelun tehtävät ja kytkennät muuhun suunnitteluun ja päätöksentekoon Ryhmä Lounais-Suomi

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Viitostien tilannekatsausta

Viitostien tilannekatsausta Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit

Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Toimintamalli liikennejärjestelmän ja isojen hankkeiden suunnitteluprosessien kytkennöistä Ryhmä Lounais-Suomi 13.12.2013 Liikennevirasto: Teija Snicker-Järvinen,

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) Anne-Mari Haakana 4.7.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on selvittää uusien kulkuneuvoteknologien ja polttoaineiden liikenneverkolle asettamia

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Hallinnonrajat ylittävä kokonaistarkastelu

Hallinnonrajat ylittävä kokonaistarkastelu Selvitys LVM/2252/02/2015 Valtiovarainministeriö 18.12.2015 VM118:00/2015 Aluehallintouudistuksen valmistelu ja taustaselvitys Kukin ministeriö laatii mahdollisimman yhteisestä näkökulmasta hallituksen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Toni Bärman, Joukkoliikenteen palvelut yksikkö, Liikennevirasto 10.9.2015 Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen muutokset & toimivaltaiset

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot