Matkojen ja kuljetusten palvelutaso ja tunnusluvut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkojen ja kuljetusten palvelutaso ja tunnusluvut"

Transkriptio

1 LIIKENNEVIRASTON tutkimuksia ja selvityksiä HEIKKI METSÄRANTA KATI KIISKILÄ PETRI LAUNONEN MARKKU KIVARI Matkojen ja kuljetusten palvelutaso ja tunnusluvut PALVELUTASOHANKKEEN TULOKSIA VUONNA 2012 Mitä käyttäjät tarvitsevat ja odottavat? Mitä julkishallinto voi tehdä? Käyttäjät Yhteiskunta Julkishallinto Matkojen ja kuljetusten palvelutaso Miksi julkishallinnon pitää puuttua asiaan? Palvelujen tuottajat Miltä osin markkinat hoitaa?

2

3 Heikki Metsäranta, Kati Kiiskilä, Petri Launonen, Markku Kivari Matkojen ja kuljetusten palvelutaso ja tunnusluvut Palvelutasohankkeen tuloksia vuonna 2012 Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 4/2013 Liikennevirasto Helsinki 2013

4 Kannen kuva: Palvelutason näkökulmat Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L ISSN ISBN Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5 3 Heikki Metsäranta, Kati Kiiskilä, Petri Launonen, Markku Kivari: Matkojen ja kuljetusten palvelutaso ja tunnusluvut. Palvelutasohankkeen tuloksia vuonna Liikennevirasto, liikennejärjestelmätoimiala. Helsinki Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 4/ sivua ja 4 liitettä. ISSN-L , ISSN , ISBN Avainsanat: matkat, kuljetukset, palvelutaso, tavoitteet, liikennejärjestelmä, suunnittelu, matka-aika, ennakoitavuus, täsmällisyys, tunnusluvut Tiivistelmä Tämä työ on osa Liikenneviraston matka- ja kuljetusketjujen palvelutasohanketta Hankkeessa tuotetaan tietoa ja toimintamalleja palvelutasolähtöisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Vuoden 2012 työn tuloksena on täsmentynyt määrittely palvelutasoajattelusta ja sen soveltamisesta pitkämatkaisen liikenteen palvelutasomäärittelyihin sekä alueelliseen suunnitteluun. Työssä on myös määritelty matka-aikojen ennakoitavuuden ja kuljetusten täsmällisyyden tunnusluvut, palvelutasoluokittelu ja vaateet liikennejärjestelmälle. Palvelutasoajattelun tavoitetilassa käyttäjätarpeista ja muun yhteiskunnan tavoitteista yhteen sovitetut ja päätetyt palvelutasotavoitteet ohjaavat suunnittelua. Matkojen ja kuljetusten palvelutasotavoitteita määritettäessä on otettava huomioon sekä markkinaehtoinen että käyttäjien oma palvelutuotanto. Yhteiskunnan tavoitteista käsin on tarkasteltava, mihin ja miksi julkishallinnon pitää puuttua ja mitkä ovat mahdolliset keinot tuottaa tai ohjata palvelujen tuotantoa. Pitkämatkaisen liikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelyä on perusteltua lähestyä kaksitasoisesti: Peruspalvelutaso perustuu välttämättömiksi tulkittaviin matkustus- ja kuljetustarpeisiin, joiden onnistuminen halutaan turvata. Tavoitetasolla liikennejärjestelmän laadulla haetaan vaikuttavuutta kehityksen suuntiin. Palvelutasolähtöinen suunnittelu nostaa strategisen esisuunnittelun merkitystä. Suunnittelun alussa alueen toimijoiden tulisi määrittää yhteiset tavoitteet matkojen ja kuljetusten palvelutasosta eri aluetyypeillä. Palvelutasoanalyysissä selvitetään palvelutasotavoitteiden toteutuminen ja kohdennetaan puutteet. Palvelutasoanalyysin pohjalta määritetään suunnittelun tavoitteet, jotka ohjaavat tarkempaa suunnittelua ja toimenpiteiden valintaa palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi. Matka-aikojen ennakoitavuudelle ja kuljetusten täsmällisyydelle ehdotetaan yhtenäistä 5- portaista palvelutasoluokitusta. Vastaava luokitus kriteereineen tulee tehdä myös muille palvelutasotekijöille. Tunnuslukuina ehdotetaan käytettävän kansalaisten ja elinkeinoelämän parhaimpien ja huonoimpien arvosanojen osuuksia, autojen nopeuksien hajontakerrointa, Planning Time Indexiä, junaliikenteen täsmällisyyttä ja tieliikenteen häiriötiheyttä. Matka-aikojen ennakoitavuus ja kuljetusten täsmällisyys edellyttävät liikennejärjestelmältä kykyä estää yllättäviä häiriöitä aiheuttavien tapahtumien syntyä sekä kykyä minimoida häiriöistä syntyvä haitta. Julkishallinnon keinoista liikenteen palveluilla on suuri merkitys matka-aikojen ennakoitavuuteen ja kuljetusten täsmällisyyteen. Uusi liikennepolitiikka kohdistaa suuria odotuksia sille, että liikenteen palveluiden keinovalikoimaa hyödynnetään laajasti. Näiden keinojen vaikutuksista tulisikin hankkia lisää tietoa ja muokata sitä suunnittelussa käyttökelpoiseen muotoon.

6 4 Heikki Metsäranta, Kati Kiiskilä, Petri Launonen, Markku Kivari: Servicenivå och indikatorer av resor och transport. Resultat av servicenivåprojektet Trafikverket, trafiksystem. Helsingfors Trafikverkets undersökningar och utredningar 4/ sidor och 4 bilagor. ISSN-L , ISSN-L , ISSN , ISBN Nyckelord: resor, transport, servicenivå, mål, trafiksystem, planering, restid, förutsägbarhet, punktlighet, indikatorer Sammanfattning Denna rapport är en del av ett fyraårigt projekt om servicenivån i resor och transporter som Trafikverket påbörjade Projektet syftar till att ge information och verksamhetsmodell för att stödja planering och beslutsfattande. Resultatet av arbetet i 2012 är en tydligare definition av servicenivåfilosofi och dess tillämpning i nationella servicenivåmål för långväga transporter och i regionalt transportplanering. Begreppen förutsägbara restider och punktliga transporter studerades mer i detalj. Indikatorer och servicenivåklassificering fastställdes. Dessutom bedömdes vilka krav förutsägbarhet och punktlighet ställer på transportsystemet. Målet är att användarens behov och samhällspolitiska mål samordnas i politiskt beslutade av servicenivåer, som igen styr transportsystemplanering. Utbud av transporttjänster och produktion av tjänster för eget bruk måste beaktas vid fastställande servicenivåmål för resor och transporter. Behoven av offentliga sektorns engagemang och eventuella åtgärder skall bedömas utifrån samhällspolitiska synvinkeln. Det är motiverat att man definierar två servicenivåer för långväga resor och transporter: Den grundläggande servicenivå uppfyller rese- och transportbehov som anses nödvändiga. Målnivån strävar efter att förbättra kvaliteten på transportsystemet i syfte till exempel att främja kollektivtrafikens konkurrenskraft eller att stärka den regionala utvecklingen. Servicenivåtänkandet understryker strategiska preliminär planering. I det första steget i planeringsprocessen bör regionala sociala och ekonomiska aktörer definiera de gemensamma målen för servicenivåer av resor och transporter i olika typer av regioner. Därefter görs en servicenivåanalys för att bedöma uppnåendet av fastställda mål och peka ut relevanta brister. De mer detaljerade målen för planeringen av transportsystemet och för prioritering av åtgärder härrör från servicenivåanalysen. En konsekvent fem steg servicenivåskalan föreslås för mätning av förutsägbarhet i restider och punktlighet i transporter. En jämförbar skalning bör också utvidgas till andra servicenivåfaktorer. De föreslagna indikatorerna är: de bästa och de sämsta betygen för de servicenivåfaktorer som ges i kundundersökningar, standardavvikelse av fordonshastigheter, Planning Time Index, punktlighet i tågtrafik och täthet av störningar i vägtrafiken. Förutsägbara restider och punktliga transporter kräver transportsystemets förmåga att förhindra oväntade förseningar, liksom förmågan att minimera negativa effekter av förseningar. Trafikledning och trafikinformation är avgörande för förutsägbarhet av restider och punktlighet av transporter. Den nuvarande transportpolitiska dagordningen i Finland ställer höga förväntningar på en effektiv användning av trafikförvaltningsåtgärder. Det finns ett behov av bättre information om effekterna av trafikförvaltningsåtgärder, i en form som är tillämplig i planeringen.

7 5 Heikki Metsäranta, Kati Kiiskilä, Petri Launonen, Markku Kivari: The level of service and indicators of travel and transport. The results of the LOS-project in Finnish Transport Agency, Transport System. Helsinki Research reports of the Finnish Transport Agency 4/ pages and 4 appendices. ISSN-L , ISSN , ISBN Keywords: trips, transport, level of service, targets, transport system, planning, journey time, predictability, punctuality, indicators Summary This report is part of a four-year project on the level of service (LOS) of travel and transport that was initiated by the Finnish Transport Agency (FTA) in The project will provide information and operating models to support planning and decision-making. The result of the work done in 2012 is a clearer definition of the LOS-philosophy and its application within the national LOS-targets for long-distance transport services, and in regional transport planning. The concepts of the predictability of journey times and the punctuality of transport were studied in more detail. Respective indicators and LOSclassification were defined, as well as the requirements predictability and punctuality set to transport systems. The goal is that the user's needs and public policy goals are coordinated in political decision-making of service levels, which again guides the planning of transport systems. The supply of transport services and the production of services for own use must be considered when determining the target level of service for travel and transport. The needs of public sector involvement and possible measures must be assessed from a sociopolitical point of view. It is justified to define two levels of service for long distance travel and transport: The basic level of service to meet the travel and transport needs as deemed necessary. The target level strives to improve the quality of the transport system in order to, for example, promote competitiveness of public transport, or to boost regional development. The LOS-philosophy emphasizes the importance of strategic preliminary planning. In early planning, regional social and economic actors define common goals for service levels of travel and transport in different regions. Then, a LOS-analysis assesses how the objectives have been achieved and what are the shortcomings. On the basis of this, the more detailed targets for the planning of the transport system and the prioritization of actions are set. A consistent five-step LOS-scale of service proposed for measuring the predictability of journey times and punctuality of transport. A similar scaling should also be extended to other service factors. The proposed indicators are: the best and worst scores for the level of service factors given in customer surveys, standard deviation of vehicle speeds, Planning Time Index, punctuality of trains and density of road traffic incidents. Predictable travel times and punctuality of transport require transport system to prevent unexpected delays, as well as the ability to minimize the negative effects of delays. Traffic management and traffic information is crucial for the predictability of journey times and for transport punctuality. The current transport policy agenda in Finland sets high expectations for the effective use of traffic management measures. More research is needed to improve the knowledge of the effects of traffic management measures, in a form that is applicable in planning.

8 6 Esipuhe Liikenneviraston matka- ja kuljetusketjujen palvelutasohankkeen tavoitteena on luoda tietoa ja pohjaa toimintamallille, joka parantaa Liikenneviraston mahdollisuuksia kantaa kokonaisvastuuta matkojen ja kuljetusten palvelutasosta kansallisen liikennepolitiikan linjauksia toteuttavalla tavalla. Hanke toteutetaan vuosien aikana. Työn ensimmäisen vaiheen tulokset julkaistiin vuoden 2012 huhtikuussa (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 7/2012). Tässä hankkeen toisessa vaiheessa palvelutasoajattelun käsitteistöä ja tavoitteita selvennettiin yleisesti sekä määriteltiin palvelutasotarkastelujen toimintamallia alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Palvelutasotekijöiden tunnusluvuissa keskityttiin matka-aikojen ennakoitavuuteen ja kuljetusten täsmällisyyteen. Tässä raportoitavan vuoden 2012 pääprojektin ohella palvelutasohankkeessa toteutettiin erilliset toimeksiannot pitkämatkaisen liikenteen palvelutasolinjauksista ja ajokustannusmallien hyödyntämisen mahdollisuuksista palvelutason arvioinnissa. Neljä suunnitteluprojektia oli ja on kytkettynä palvelutasohankkeeseen pilottiroolissa. Liikennevirastossa projektista vastasi Anu Kruth, jonka vetämään projektiryhmään kuuluivat hänen lisäkseen: Arja Aalto, Tommi Arola, Anton Goebel, Jarmo Joutsensaari, Kari Karessuo, Heli Mattila, Mirja Peljo, Risto Rekimies, Elisa Sanasvuori ja Tuomas Toivonen Liikennevirastosta, Mirja Hyvärinta Uudenmaan ELY-keskuksesta, Terhi Nissinen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta sekä Ville Uusi-Rauva HSL:stä. Työn ohjaukseen osallistuivat lisäksi Michaela Koistinen, Risto Kulmala ja Asta Tuominen Liikennevirastosta. Pääkonsulttina työssä oli Strafica Oy, jossa työstä vastasi Heikki Metsäranta ja siihen osallistuivat Markku Kivari, Inna Berg, Tuuli Salonen, Ville Koponen ja Osmo Salomaa. Alikonsulttina toimi Sito Oy, jossa työhön osallistuivat Kati Kiiskilä, Petri Launonen, Mika Savolainen ja Ilkka Salanne. Helsingissä helmikuussa 2013 Liikennevirasto Liikennejärjestelmätoimiala

9 7 Sisällysluettelo OSA I KOKONAISKUVA: PALVELUTASOAJATTELU JA VALTAKUNNALLISET TAVOITELINJAUKSET JOHDANTO Selvityksen lähtökohdat Tavoitteet vuoden 2012 työlle Raportin rakenne PALVELUTASOAJATTELUN KÄSITTEISTÄ Palvelutasoajattelun politiikkataustaa Palvelutason käsitteen täsmennyksiä Palvelutason näkökulmat Pavelutasotarpeiden hierarkia Palvelutasotekijöiden väliarviointia Palvelutasoajattelu Liikennevirastossa Kytkentöjä Liikenneviraston tehtäviin Linjaukset Liikenneviraston visiossa ja strategiassa (2017) Palvelutasohankkeen tehtävistä ja edistymisestä Käsitys palvelutasoajattelun tavoitetilasta PITKÄMATKAISEN LIIKENTEEN PALVELUTASOLINJAUKSISTA Tarpeiden ja tavoitteiden yhteen sovittaminen Kaksitasoinen palvelutasoajattelu Palvelutasolinjauksiin eteneminen OSA II TARKENNUS SUUNNITTELUUN: PALVELUTASOTARKASTELUT ALUEELLISESSA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELUSSA PALVELUTASOTARKASTELUJEN ASEMOINTI JA YLEISKUVAUS PALVELUTASOTARKASTELUJEN TOIMINTAMALLI Palvelutasoajattelu ja suunnittelun vaiheet Ohjelmointivaihe Suunnitteluvaihe (v käsitelty osa) Nykytila- ja tulevaisuustarkastelut: tarpeiden selvittäminen Matkojen ja kuljetusten palvelutasotavoitteiden määrittäminen Palvelutasoanalyysi Suunnittelun palvelutasotavoitteiden määrittäminen Suunnitteluvaiheessa käytettävät tietolähteet OSA III TARKENNUS PALVELUTASOTEKIJÖIHIN: MATKA-AIKOJEN ENNAKOITAVUUS JA KULJETUSTEN TÄSMÄLLISYYS TUNNUSLUKUJEN KEHITTELY Käsitteiden täsmentäminen Mittauskohteiden tunnistaminen Tunnuslukujen käyttökohteiden tunnistaminen EHDOTUKSET TUNNUSLUVUISTA Palvelutasoluokitus... 43

10 8 7.2 Tunnusluvut Mahdolliset tunnusluvut viitearvoineen Tilan seurannan tunnusluvut Tunnuslukujen käyttö palvelutasotavoitteiden määrittämisessä Tulosohjauksen tunnusluvut Tunnuslukujen käyttö vaikutusten arvioinnissa MATKA-AIKOJEN ENNAKOITAVUUDEN JA KULJETUSTEN TÄSMÄLLISYYDEN VAATEET LIIKENNEJÄRJESTELMÄLLE Liikennejärjestelmän kyky ehkäistä ja hoitaa häiriöitä Eri toimijoiden vaikutusmahdollisuudet Tehokkaimpien keinojen valinnasta YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Itä-Suomessa tehdyn kevennetyn matkapäiväkirjakyselyn lomake Kanta-Hämeen liikennejärjestelmä-suunnitelmassa tehdyt yrityskyselyn (web) lomake Turku Tampere-kehittämisselvityksessä tehtyjen matkustajakyselyjen lomakkeet Matka-aikojen ennakoitavuuden ja kuljetusten täsmällisyyden tunnuslukuja

11 9 Osa I Kokonaiskuva: Palvelutasoajattelu ja valtakunnalliset tavoitelinjaukset 1 Johdanto Tässä raportoitava työ on osa Liikenneviraston matka- ja kuljetusketjujen palvelutasohanketta Hankkeessa tuotetaan tietoa ja toimintamalleja palvelutasolähtöisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Vuonna 2012 keskityttiin matka-aikojen ennakoitavuuteen ja kuljetusten täsmällisyyteen, pitkämatkaiseen liikenteeseen sekä alueellisen suunnittelun toimintatapoihin. Raportti on jaettu kolmeen osaan, joista kukin tarkentaa hieman eri kohtaan palvelutasoajattelun työstöstä: Osa I käsittelee ja selventää palvelutasoajattelua kokonaisuutena. Osa II tarkentaa palvelutasolähtöisyyden soveltamiseen alueellisessa suunnittelussa. Osa III keskittyy matka-aikojen ennakoitavuuden ja kuljetusten täsmällisyyden käsitteiden ja tunnuslukujen määrittämiseen. 1.1 Selvityksen lähtökohdat Tämä raportti jatkaa vuonna 2011 käynnistettyä Liikenneviraston monivuotista matka- ja kuljetusketjujen palvelutasohanketta (ks. Liikennevirasto 2012b), jonka on suunniteltu jatkuvan vuoteen Hankkeelle määritelty perimmäinen tarkoitus on luoda tietoa ja kehittää toimintamallia, joka parantaa Liikenneviraston mahdollisuuksia kantaa kokonaisvastuuta matkojen ja kuljetusten palvelutasosta sekä edistää tehokkaimpien keinojen käyttöönottoa matkojen ja kuljetusten palvelutason varmistamiseksi. Hankkeen tavoitteeksi on määritelty: Luoda käsitteistö, menettelytapa ja tarvittava ymmärrys siitä, minkälaista palvelutasoa matkoille ja kuljetuksille tulisi tarjota sekä miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat ihmisten arkeen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Luoda menettelytapa sen varmistamiseksi, että voimavarat kohdistetaan matkojen ja kuljetusten kannalta oikeisiin asioihin. Tehokkaimmat keinot eivät välttämättä aina löydy perinteisten väylänpidon keinojen joukosta. Kehittää ohjauksen tunnuslukuja ja mittareita, jotka mahdollistavat toiminnan kokonaisvaltaisemman ohjaamisen ja siten asiakkaan matka- ja kuljetusketjujen kannalta vaikuttavimpien ratkaisujen hyödyntämisen. Vuonna 2011 menetelmää kehitettiin tarkastelemalla erilaisia matka- ja kuljetusketjuja ja niihin kuuluvia osia. Tarkastelun pohjaksi ryhmiteltiin ihmisten liikkumis- ja elinkeinoelämän kuljetustarpeita. Kehitystyö perustui Liikenneviraston ja ELYkeskusten viranomaisten työryhmätyöskentelyyn sekä konsultin asiantuntijavalmisteluun. Matkojen ja niiden palvelutasotekijöiden määrittelyjä testattiin haastattelemalla Helsingissä ja Kuopiossa matkojen eri kohderyhmien edustajia. Tavaralajien ryhmittelyä ja kuljetusten palvelutasotekijöitä puolestaan testattiin haastattelemalla väylä-

12 10 hallinnon ja Suomen ulkomaankaupan yhteistyöryhmän edustajia (Iikkanen et. al. 2012). Kullekin matka- ja tavararyhmälle määriteltiin tärkeimmät palvelutasotekijät ja tunnistettiin niihin vaikuttavia liikennejärjestelmän kriittisiä tekijöitä. Kuljetusketjujen tarkastelua vietiin astetta pidemmälle eli tunnistettiin eri palvelutasotekijöiden näkökulmasta liikennejärjestelmän puutteita sekä keinoja ja vastuutahoja puutteiden korjaamiseksi. Vuoden aikana määriteltiin lisäksi alustava toimintamalli sille, miten matka- ja kuljetusketjujen tarkastelutapaa voidaan hyödyntää yhteysvälin kehittämisen esisuunnittelussa. Toimintamallia testattiin Äänekoski Kokkola-yhteysvälillä (vt 13) sekä Helsingin seudun liityntäpysäköinnin kehittämisselvityksessä. 1.2 Tavoitteet vuoden 2012 työlle Palvelutasohanke eteni tähän vuoden 2012 työhön sillä ajatuksella, että edellisen vuoden määrittelyt otetaan lähtökohdaksi, jota ryhdytään tarkentamaan kohden mittareita ja palvelutasolinjauksia. Vuoden 2012 työssä päätettiin keskittyä matkaaikojen ennakoitavuuteen ja kuljetusten täsmällisyyteen, jotka arvioitiin palvelutasotekijöistä heikoimmin tunnetuksi vaikkakin merkittäviksi. Ajatuksena oli samalla se, että näitä kahta palvelutasotekijää perusteellisemmin tarkastelemalla luodaan kaikkiin palvelutasotekijöihin yleistettävissä oleva toimintamalli. Tämän työn lähtökohdaksi määritellyt tavoitteet olivat tärkeysjärjestyksessä seuraavat: 1 Määrittää tunnusluvut ja mittarit (menettelytapa) seurata matkojen matkaajan ennakoitavuutta ja kuljetusten täsmällisyyttä sekä luoda tieto siitä, miten mittarin raja-arvot tulisi asettaa. 2 Syventää tietoa täsmällisyydestä ja matka-ajan ennakoitavuudesta ja niiden suhteesta liikennejärjestelmän toimiin ja vaikuttavuuteen. 3 Luoda menettelykuvaus ketjutarkastelutavan hyödyntämisestä alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja edelleen kehittää vuonna 2011 luotua esisuunnittelun kuvausta. 4 Luoda etenemisvaihtoehtoja matkojen ja kuljetusten palvelutasolinjausten määrittämiselle. Selkeänä päätehtävänä (1. ja 2. tavoite) oli matka-aikojen ennakoitavuuden ja kuljetusten täsmällisyyden tunnuslukujen määrittely ja käyttöönoton alustava suunnittelu. Ketjutarkastelutavan kehittelyyn (3. tavoite) oli kytketty pilotiksi kaksi yhteysvälisuunnitelmaa ja kolme liikennejärjestelmäsuunnitelmaa: Kehityskäytäväselvitys Turku--Tampere (tilaaja Varsinais-Suomen ELYkeskus, konsulttina Ramboll Finland Oy) Valtatie 8 Vaasa--Oulu yhteysvälin kehittämisselvitys (tilaaja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus, konsulttina Destia Oy) Savonlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (tilaaja Pohjois-Savon ELY-keskus, konsulttina Sito Kuopio Oy) Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma (tilaaja Hämeen liitto, konsulttina Sito Kuopio Oy) Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (tilaaja Etelä-Pohjanmaan liitto, konsulttina Sito Kuopio Oy).

13 11 Matkojen ja kuljetusten palvelutasolinjausten määrittämiseen (4. tavoite) käynnistettiin oma pilottinsa, jossa tarkasteltiin pitkämatkaisen liikenteen tarpeista johdettavia palvelutasotavoitteita. Pitkien yhteysvälien palvelutason arvioinnista tehtiin syksyn kuluessa myös yksi toimeksianto, jossa kartoitettiin alustavasti ajokustannusmallien kelpoisuutta matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijöiden arvioinnissa: Pitkämatkaisen liikenteen palvelutasolinjaukset (tilaaja Liikennevirasto, konsulttina Ramboll Finland Oy ja Waystep Ky) Palvelutasotekijöiden ja ajokustannusmittareiden yhteys (tilaaja Liikennevirasto, konsultti Pöyry CM Oy). Työn edetessä painotukset hieman muuttuivat tunnuslukujen kehittämisestä palvelutasoajatteluun kokonaisuutena ja sen soveltamiseen suunnittelussa. 1.3 Raportin rakenne Raportti on jaettu kolmeen osaan, joista kukin tarkentaa hieman eri kohtaan palvelutasoajattelun työstöä. Myös käsittelyn yksityiskohtaisuus vaihtelee. Raportin osa I käsittelee palvelutasoajattelua kokonaisuutena. Palvelutason käsitteeseen liitetään käyttäjänäkökulman ohella palvelun tuottajan, yhteiskunnan ja liikennehallinnon näkökulmat. Palvelutasohanke kytketään Liikenneviraston toimintaan ja hahmotetaan sen etenemisen vaiheet. Käsitys palvelutasoajattelun tavoitetilasta esitetään. Palvelutasolinjauksia käsitellään alustavasti ja samalla referoidaan pitkämatkaisen liikenteen palvelutasohankkeen ehdotukset linjausten laatimiselle työn seuraavissa vaiheissa. Osa II tarkentaa alueelliseen suunnitteluun. Ensin tarkennetaan, mitä palvelutasoajattelu tarkoittaa yhteysväli- ja aluetasoisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja mitä uutta näkökulmaa se tuo aiempaan verraten. Palvelutasotarkastelun toimintamallia kuvataan painottuen nykytilatarkasteluihin ja palvelutasotavoitteiden määrittämiseen. Pilottihankkeista on noukittu tekstin oheen esimerkkejä sekä raportin liitteeseen käyttäjätietojen selvittämisessä käytettyjen kyselyjen lomakkeita. Raportin osa III keskittyy kahden ennakkoon valitun palvelutasotekijän eli matkaaikojen ennakoitavuuden ja kuljetusten täsmällisyyden tunnuslukujen määrittämiseen. Ensin selvennetään palvelutasotekijöiden sisältöä ja merkitystä, mahdollisia mittauskohteita sekä tunnuslukujen käyttötarkoituksia. Ehdotuksena esitetään ensinnäkin palvelutasoluokitus, jonka ajatellaan sopivan myös niihin muihin palvelutasotekijöihin, joita palvelutasohankkeessa ei vielä ole selvennetty. Tämän jälkeen esitetään tunnusluvut, joilla matka-aikojen ennakoitavuutta ja kuljetusten täsmällisyyttä voi analysoida. Tunnuslukujen käyttöä demonstroidaan valtakunnallisen tilan seurannan sekä vaikutusarvioinnin kohdalla. Lopuksi tarkastellaan matka-aikojen ennakoitavuuden ja kuljetusten täsmällisyyden vaateita liikennejärjestelmälle ja samalla eri osapuolten keinoja vaikuttaa asiaan.

14 12 2 Palvelutasoajattelun käsitteistä Palvelutasoajattelun kehittämisen ja käyttöönoton poliittinen perusta on valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa. Ajattelun sisältö ja merkitys on vielä kehittymässä. Ajattelua täsmennetään muun muassa juuri tässä palvelutasohankkeessa. Matkojen ja kuljetusten palvelutasoajattelussa on otettava huomioon käyttäjän näkökulman lisäksi markkinaehtoinen sekä kotitalouksien ja yritysten oma palvelutuotanto. Yhteiskunnan tavoitteista käsin on tarkasteltava, mihin ja miksi julkishallinnon pitää puuttua ja mitä ovat mahdolliset keinot tuottaa tai ohjata palvelujen tuotantoa. Sekä itse tuotetut että ostetut liikennepalvelut tarvitsevat väyliä ja liikenteen palveluita. Julkishallinto voi vaikuttaa palvelutasoon mm. väylä- ja liikenteen palveluiden tuottajana sekä liikenteen sääntelijänä. Palvelutasoajattelun tavoitetilassa käyttäjätarpeista ja muun yhteiskunnan tavoitteista yhteen sovitetut ja päätetyt palvelutasotavoitteet ohjaavat suunnittelua. 2.1 Palvelutasoajattelun politiikkataustaa Palvelutasohanke ponnistaa yleisestä liikennepoliittisesta linjauksesta vahvistaa palvelutasoajattelua. Asia on nostettu esille Liikennerevoluution ajatuskartassa (Liikennerevoluutio 2011) ja sittemmin liikennepoliittisessa selonteossa (LVM 2012a). Näissä yhteyksissä palvelutasoajattelulla tarkoitetaan sitä, että matkojen ja kuljetusten erilaisten tekijöiden, kuten kustannustehokkuuden, turvallisuuden, mukavuuden ja muiden vastaavien palvelutasotekijöiden tavoitetaso määritellään ottaen huomioon myös erilaiset yhteiskunnalliset vaikutukset. Palvelutasoajattelussa matkojen ja kuljetusten palvelutasoa tarkastellaan oikeastaan koko liikennepolitiikan tekijänä. Eduskunnan liikennevaliokunta (LiVM 5/2012 vp - VNS 2/2012 vp) otti selontekoa käsitellessään kantaa palvelutasoajatteluun pitämällä lähtökohtaa ja kehityssuuntaa kannatettavana. Samalla valiokunta totesi: tavoitetason määrittelyn ja eri tekijöiden painotusten arviointiin tarvittavan prosessin tulee olla sellainen, että lopputulos on tasapainoinen mm. asiakastarpeiden, yhteiskunnallisten tavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien kannalta sekä mm. alueellisesti tarkasteltuna tasapuolinen. Valiokunta korostaa, että palvelutason määrittelyn ja sen pohjalta toteutettavien toimenpiteiden tulisi perustua tehokkaaseen resurssien käyttöön kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaamiseksi. Liikennepoliittisen selonteon mukaan palvelutasoperusteisessa liikennepolitiikassa linjataan julkisin varoin tarjottavaa matkojen ja kuljetusten sekä liikennejärjestelmään liittyvän ajantasaisen tiedon palvelutasoa. Palvelutasoajattelu on osa liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden parantamista. Ajattelulla tavoitellaan sellaista tilannetta, jossa liikennehallinto voisi esittää liikennejärjestelmän palvelutasokuvauksen tai -lupauksen esimerkiksi yhteysväleittäin. Lupaus pitäisi mm. tarveanalyysien ja verkkojen priorisointien (luokittelujen) avulla mitoittaa siten, että sen tarjoaminen on mahdollista käytettävissä olevan julkisen rahoituksen puitteissa. Asia vaatii tavoitteiden yhteen sovittelua. Palvelutasokuvaukset puolestaan antavat kotitalouksille ja

15 13 yrityksille mahdollisuuden arvioida tarvitsemiensa yhteyksien tilaa ja muutosta vuoden aikajänteellä oman toimintansa pohjaksi. Yksittäisenä asiana selonteossa nähdään tarve uudistaa nykyisen lainsäädännön mukainen liikenneverkkojen luokittelu siten, että sillä olisi parempi kytkentä liikkumis- ja kuljettamistarpeeseen, mikä palvelisi paremmin maankäytön ja liikenteen suunnittelua ja liikennepalvelujen ja väylänpidon priorisointeja. Kaikkiaan Liikennepoliittinen selonteko esittää palvelutasoajattelun alla seuraavat linjaukset ja keskeiset toimenpiteet: 1) Asianomaiset ministeriöt valmistelevat yhdessä tavoitteellisen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan yhteistyössä Liikenneviraston, ELYjen, maakuntien liittojen, kaupunkiseutujen ja muiden sidosryhmien kanssa. 2) Liikenneverkkojen luokittelu uudistetaan ja valtion, kuntien sekä yksityisten toimijoiden vastuita selkiytetään. 3) Kehitetään palvelutason määrittelyyn perustuvan liikennepolitiikan välineitä ja menettelytapoja. Tämä raportti osaltaan tuottaa 3. tavoitteessa peräänkuulutettuja liikennepolitiikan välineitä ja menettelytapoja. 2.2 Palvelutason käsitteen täsmennyksiä Palvelutason näkökulmat Yleiskielessä palvelutaso tarkoittaa palvelun määrää ja laatua. Näistä kahdesta ominaisuudesta määrä on enemmän objektiivisesti määriteltävissä kuin laatu, mutta molemmat riippuvat paljon myös kokijasta. Liikennesektorilla palvelutason käsite on perinteisesti yhdistetty tarkoittamaan liikkujan tai kuljettajan kokemaa palvelutasoa erilaisin laatutekijöin mitaten (kuten HCM), hoidon tai liikenteen palveluiden laatua tai joukkoliikenteen tarjonnan laatua. Nykyisen liikennepolitiikan palvelutasoajattelussa tätä perinteistä käyttäjälähtöistä palvelutasoajattelua on laajennettava, jotta tarkasteluun voidaan liittää laajemmat yhteiskunnalliset tavoitteet ja vaikutukset (kuva 1): Matkojen ja kuljetusten palvelutaso (kuvan keskiö) käsitetään tässä ilmiönä, jota voidaan hahmottaa erilaisten palvelutasotekijöiden kautta. Palvelutasohankkeessa määriteltiin vuonna 2011 (ks. tarkemmin Iikkanen et. al. 2012), että matkojen keskeiset palvelutasotekijät ovat matka-aika ja sen ennakoitavuus, hallittavuus, turvallisuus, helppous ja mukavuus, ja että kuljetusten palvelutasotekijät ovat kustannustehokkuus, täsmällisyys, turvallisuus, vaurioitumattomuus ja kuljetusvarmuus. Toteutunut matkojen ja kuljetusten palvelutaso on seurausta palveluiden tuottajien ja julkishallinnon tuottamista palveluista ja käyttäjien valinnoista. Mitä käyttäjät tarvitsevat ja odottavat? Kotitaloudet ja yritykset sekä tarvitsevat että haluavat palvelutasolta erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi asiakastutkimukset kertovat palvelutasotekijöiden tarpeista ja merkityksistä. Minkä osan markkinat hoitaa? Liikkumisen ja kuljettamisen palveluista valtaosa tuotetaan itse (omien kulkuvälineiden käyttö omalla kustannuksella).

16 14 Logistiikan alan yritykset tarjoavat markkinaehtoisia palveluja, joissa kysynnän ja tarjonnan lait ohjaavat. Henkilöliikenteessäkin sääntelyä ollaan purkamassa. Ensimmäisessä vaiheessa kaupunkien välinen bussiliikenne on kohta markkinaehtoista. Moninaisissa navigointi-, pysäköinti- ja muissa liikenteen palveluissa markkinaehtoisuus on arkipäiväistä. Jos kotitalouksien ja yritysten tarvitsemat palvelut voidaan tuottaa markkinaehtoisesti ottaen huomioon erilaiset yhteiskunnalliset vaikutukset, ei viranomaisten tarvitse puuttua asiaan. - Miksi julkishallinnon pitää puuttua asiaan? Yhteiskunnan poliittiset arvovalinnat tuovat tarpeita esimerkiksi tarjota joukkoliikenteessä parempaa palvelutasoa kuin on liiketaloudellisesti kannattavaa tai säännellä autojen nopeuksia, turvallisuusvarusteita tai hintaa. Julkishallinnolla on ylipäätään legitiimi vastuu monista sellaista tehtävistä, joihin markkinat eivät pysty tyydyttävällä tavalla. Väyläpalvelut ovat tällaisia tehtäviä. Tärkeä kysymys tässä yhteydessä on miksi?. Julkishallinnon puuttumisella liikenteen markkinoihin on oltava syy. - Mitä julkishallinto voi tehdä? Julkishallinnon keinovalikoima on laaja, koska se muun muassa käyttää verotusvaltaa ja säädäntövaltaa. Liikenteen palvelutason keinovalikoima riippuu siitä, mihin halutaan puuttua ja miksi. Keinojen valinnat edellyttävät tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointia. Mitä käyttäjät tarvitsevat ja odottavat? Mitä julkishallinto voi tehdä? Käyttäjät Yhteiskunta Julkishallinto Matkojen ja kuljetusten palvelutaso Miksi julkishallinnon pitää puuttua asiaan? Palvelujen tuottajat Miltä osin markkinat hoitaa? Kuva 1. Palvelutason näkökulmat Pavelutasotarpeiden hierarkia Kotitalouden tai yrityksen tarpeet kohdistuvat ensin sen omaan toimintaan ja tästä seuraa erilaisia liikenteellisiä tarpeita, jotka ilmenevät liikenteen kysyntänä eli tarpeena siirtyä tai siirtää jotain paikasta toiseen (kuva 2). Liikenteen kysyntä tarkoittaa tässä jaottelussa sekä matkojen ja kuljetusten tuotosta että suuntautumista. Tuotos ja suuntautuminen voivat usein jo määritellä senkin, millä kulkumuodolla siirtymän

17 15 pitää tapahtua ja mitä reittiä on käytettävä. Liikenteen tarjonta kuitenkin vaikuttaa asiaan. Kotitaloudet ja yritykset tuottavat näitä liikenteen palveluja itse itselleen tai ostavat niitä tarpeen mukaan. Viranomainen tulee tässä kohdin jo mukaan kuvioon etenkin joukkoliikenteen palvelujen järjestäjänä. Liikenne on toteutuneita matkoja ja kuljetuksia. Sekä yksityisesti että julkisesti tuotetut liikennepalvelut tarvitsevat väyläpalveluja eli väyliä, niiden hoitoa ja liikenteen tiedotus- ja ohjauspalveluja. Väyläpalveluista vastaa julkishallinto. Kotitaloudet ja yritykset sopeuttavat toimintansa vallitseviin olosuhteisiin. Toisaalta ne tekevät tulevaisuuteensa vaikuttavia ratkaisuja sen mukaan, mitä olosuhteilta voidaan tulevaisuudessa odottaa. Viranomaisen suunnitelmat ja päätökset vaikuttavat valintoihin jo ennen toteuttamista. Suurin osa liikenteen kysynnästä kohdistuu nyt autoliikenteeseen, mutta suuri osa liikennepolitiikan muutoshalusta kohdistuu muuhun kuin autoliikenteeseen. Liikennejärjestelmän palvelutasolla voidaan vastata tarpeisiin ja samalla ottaa huomioon liikennepolitiikan muita tavoitteita, kuten joukkoliikenteen palvelutason korostaminen. TALOUS IHMISET YMPÄRISTÖ Palvelutaso-odotukset liikennejärjestelmälle Kotitaloudet ja yritykset SIJAINNIT TOIMINNOT LIIKKUMIS- JA KULJETUSTARPEET LIIKENTEEN KYSYNTÄ Liikennejärjestelmän palvelutaso Matka- ja kuljetuspalvelut Väyläpalvelut MATKAT JA KULJETUKSET LIIKENTEEN TARJONTA LIIKENTEEN OHJAUS LIIKENTEEN PALVELUT INFRASTRUKTUURI Kuva 2. Palvelutason kysyntä ja tarjonta Palvelutasotekijöiden väliarviointia Palvelutasohankkeessa määriteltiin vuonna 2011 matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijät tilanteeseen, jossa matka- tai kuljetuspäätös on jo tehty. Suunnittelussa ja liikennepolitiikan tavoitteissa on kuitenkin mukana myös tarve vaikuttaa liikkumisja kuljetustarpeisiin sekä kulku- ja kuljetustavan valintoihin. Palvelutasotavoitteiden asettelussa on otettava huomioon muitakin tekijöitä kuin käyttäjätarpeista lähtevät

18 16 palvelutasotekijät. Voi olla, että laajemmat tavoitteet voidaan kuvata jo määriteltyjen palvelutasotekijöiden kautta, mutta se ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Vuoden 2011 suositusten mukaan matkoja koskevien tarpeiden ja palvelutasotekijöiden tarkastelu laaditaan matkaryhmittäin, joita ovat työ- ja opiskelumatkat, koulumatkat, työasiamatkat, asiointimatkat ja vapaa-ajanmatkat. Tämä on toimiva perusjäsentely, jota muun muassa liikennetutkimuksissa noudatetaan. Kaikkia matkaryhmiä ei kuitenkaan ole tarpeen tarkastella kaikissa tilanteissa. Matkojen tärkeimmiksi palvelutasotekijöiksi tunnistettiin matka-aika ja sen ennakoitavuus, helppous, turvallisuus, hallittavuus sekä mukavuus. Palvelutasotekijät tulevat relevanteiksi vasta silloin, jos palvelu on olemassa. Palvelun olemassaolon voisi ajatella myös yhtenä palvelutasotekijänä. Toinen puute on käytön kustannus tai hinta käyttäjälle. Oman kulkuneuvon käytöstä aiheutuva kustannus on matka-aikaan ja muihin palvelutasotekijöihin rinnastettavissa oleva tekijä. Hinta kuitenkin on järkevää käsitellä erikseen muun muassa siksi, että vaikutusmahdollisuudet, mekanismit ja joustot ovat erilaisia. Tämä on merkityksellistä siinä vaiheessa, kun mietitään palvelutasoa ja sen hintaa liikennepoliittisina keinoina. Kuljetustarpeiden ja palvelutaso-odotusten tarkastelu suositeltiin laadittavaksi tavararyhmittäin, joita ovat irtotavarat, massatuotteet, kulutus-, arvo- ja investointitavarat (yhtenä ryhmänä), tuoretuotteet, vaaralliset aineet sekä erikoiskuljetuksia vaativat tavarat. Tämä jäsentely on haasteellisempi kuin matkaryhmien jäsentely, koska se ei ole sellaisenaan yhdenmukainen tilastoluokittelujen kanssa. Kaikkien kuljetusten perusedellytykseksi tunnistettiin vuoden 2011 selvityksessä kuljetusvarmuus, joka tarkoittaa, että kuljetus voidaan ylipäätänsä hoitaa suunniteltuna ajankohtana. Kuljetusten palvelutasotekijät voidaan jakaa kahteen ryhmään: kustannustehokkuuteen ja toimitusvarmuuteen vaikuttaviin laadullisiin palvelutasotekijöihin. Viimeksi mainittuja ovat perille tulon täsmällisyys, kuljetettavien tavaroiden vaurioitumattomuus/pilaantumattomuus ja turvallisuus. Kuljetusten palvelutasotekijät pitävät asiallisesti sisällään palvelun olemassaolon ja kustannuksen. Kuljetusten palvelutasotekijöitä voidaan käsitellä eri yhteyksissä hieman eri tavoin ryhmitelleen ja yhdistellen kuin palvelutasohankkeen määrittelyissä. Yksittäisenä esimerkkinä Logistiikkaselvitys (LVM 2012b) käsittelee täsmällisyyttä ja vaurioitumattomuutta yhdessä toimitusten luotettavuuden käsitteen alla. Kunkin palvelutasotekijän erottaminen omaksi tarkastelun kohteekseen käyttäjätarpeista liikennejärjestelmän ominaisuuksiin ja lopulta eri tahojen toimenpiteisiin ei välttämättä ole tarpeen. Yhteenvetona voidaan todeta, että 2011 määriteltyihin matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijöihin on havaittu erinäisiä kehittämistarpeita. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole aihetta esittää uutta määrittelyä vaan soveltaa aiemmin esitettyjä määrittelyjä joustavasti. Uudelleenmäärittelyn tarvetta tulee arvioida palvelutasohankkeen lopuksi riittävän laajalla tietopohjalla.

19 Palvelutasoajattelu Liikennevirastossa Kytkentöjä Liikenneviraston tehtäviin Lain mukaan (Laki Liikennevirastosta /862) Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä sekä edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä. Palvelutaso näyttäytyy lakitekstissä liikenteen palvelutasona valtion väylillä, mutta rinnalla esitetty edistämisvelvoite kattaa laajasti koko liikennejärjestelmän ja myös alueiden kehittämistä. Liikenneviraston tehtävien (kursivoidut; lista ei ole kattava) ja palvelutasoajattelun merkittävimpiä kytkentöjä voidaan luonnehtia tarkemmin seuraavasti: Ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa: Liikenneviraston ja muiden toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa matkojen ja kuljetusten palvelutasoon on tunnistettava ja tehtävä tarvittavaa yhteistyötä tunnistettujen keinojen toteuttamiseksi. Vastata valtion tie- ja rataverkosta sekä hallinnoimistaan vesiväylistä ja niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta sekä ohjata ja valvoa vesiväylänpitoa koko maassa: Liikenteen palvelutason kannalta tarpeellisia keinoja katsotaan yhteen liikennejärjestelmätasolla siten, että saadaan haluttu kokonaisvaikutus (ettei verkon toisessa kohdassa tai toisen liikennemuodon puute estä tavoitellun hyödyn aikaansaamista). Vastata merkittävien tiehankkeiden toteuttamisesta sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta: Rata- ja vesiväylähankkeiden suunnittelun lähtökohtana tarvitaan tavoitteita liikenteen palvelutasolle. Vastata elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta sanotuissa keskuksissa: Tiehankkeiden suunnittelun ja tienpidon hankinnan ohjauksessa tarvitaan tavoitteita liikenteen palvelutasolle. Liikenteen palvelutasolle voidaan asettaa tavoitteita myös ELY-keskusten tulosohjauksessa. Osallistua liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen: Liikenteen suunnittelussa on sovitettava yhteen liikenteelliset palvelutasotavoitteet yhteiskunnallisine ulottuvuuksineen sekä alueiden kehittämisen ja käytön laajemmat tavoitteet. Huolehtia liikenteen hallinnasta ja sen kehittämisestä valtion liikenneväylillä ja meriliikenteessä myös valtion väylien ulkopuolella siten kuin siitä erikseen säädetään: Liikenteen hallinnalla vaikutetaan liikenteen palvelutasoon. Nämä vaikutukset pitää tuntea liikenteen hallinnan suunnittelussa, ja liikenteen hallinnan keinovalikoima tulee ottaa osaksi tarkasteltavaa keinovalikoimaa jo esisuunnittelussa. Kehittää ja edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta: Markkinoiden tuottamat liikenteen palvelut hoitavat osan matkojen ja kuljetusten palvelutasotarpeista. Edistää väylänpidon tuottavuuden parantamista: Palvelutason parantamiseksi tehtävien toimien on oltava yhteiskuntataloudellisesti kannattavia, jotta tuottavuus voi parantua.

20 Linjaukset Liikenneviraston visiossa ja strategiassa (2017) Liikennevirasto on tarkentanut rooliaan ja tehtäväänsä omassa strategiassaan (Liikennevirasto 2012a). Sen mukaan Liikenneviraston toiminnan tavoitteena on toimivien ja turvallisten matka- ja kuljetusketjujen varmistaminen, joukkoliikenteen edellytysten parantaminen sekä ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvien liikenteen haittavaikutusten vähentäminen. Palvelutasohankkeen kannalta olennaiset tavoitemäärittelyt on esitetty strategian hierarkiassa seuraavasti: - Visiossa: Toimivat matka- ja kuljetusketjut on varmistettu yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa. - Strategisissa päämäärissä: Matka- ja kuljetusketjut toimivat hyvin ja turvallisesti. - Strategisen päämäärän välitavoitteissa: Toimintaa ohjaa kaikki liikennemuodot kattava priorisoitu näkemys matkojen ja kuljetusten palvelutasosta. Liikenneverkkojen ja solmukohtien luokittelu on uudistettu. Matkojen ja kuljetusten palvelutason määrittelylle on asetettu haasteellinen tehtävä nousta Liikenneviraston toimintaa ohjaavalle tasolle. Toisaalta toiminnan ohjaamiseen haetaan priorisoitua näkemystä, mikä tarkoittaa Liikenneviraston linjausta käytettävissä oleva tiedon ja ymmärryksen pohjalta. Liikenneviraston prosessikartalla tämä palvelutasolähtöinen toimintamalli näyttäytyy kuvassa 3 esitettävällä tavalla. Näkemys tavoiteltavasta palvelutasosta Johtaminen ja ohjaus Palvelutason mittarit ohjauksessa ja johtamisessa Palvelutason määrittely Palvelutason toteutuksen suunnittelu Liikenteen palvelut Liikenteen ohjaus Liikenneverkon hallinta Liikennetieto- ja navigointipalvelut Palvelutason määrittelyt ja menetelmät Palvelutason linjaukset, tavoitteet Palvelutasolinjausten ja tavoitteiden kohdennus toimintoihin Kunnon hallinta Hoito ja käyttö Ylläpito Väyläverkon kehittäminen Hankesuunnittelu Toteutus Liikennejärjestelmän toimivuuden edistäminen Liikennejärjestelmätyö Tietotuotanto ja tietopalvelut Hankinnan ohjaus Toiminnan kehittäminen Viranomaispalvelut Hallinnolliset prosessit Kuva 3. Periaatekuva palvelutasotavoitteiden roolista Liikenneviraston prosesseissa.

Luk enne vira sto. Matkojen ja kuljetusten palvelutaso ja tunnusluvut. ulkislallinto. Käyttäjät. Yhteiskunta. Matkojen ja kuljetusten palvelutaso

Luk enne vira sto. Matkojen ja kuljetusten palvelutaso ja tunnusluvut. ulkislallinto. Käyttäjät. Yhteiskunta. Matkojen ja kuljetusten palvelutaso Luk enne vira sto 4 2013 LIIKENNEVIRASTON TUTKIM UKSIA JA SELVITYKSIÄ HEIKKI METSÄRANTA KATI KIISKILÄ PETRI LAUNONEN MARKKU KIVARI Matkojen ja kuljetusten palvelutaso ja tunnusluvut PALVELUTASOHANKKEEN

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Viitostie ry:n seminaari 17.5.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntastrategia ja ohjelma Aluekehittäjän näkökulma

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2015 -linjaukset viitoittavat tietä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella

Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella Käyttäjien ongelmista liikennejärjestelmän ylläpito- ja kehittämisohjelmaksi Jussi Kailasto, KAS ELY Liikenneryhmän päällikkö Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella, Liikenne-

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Heikki Metsäranta, Strafica Oy Näkökulmat Rajauksia Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 Uuden liikennepolitiikan

Lisätiedot

Liikenneviraston puheenvuoro. Ylijohtaja Anne Herneoja

Liikenneviraston puheenvuoro. Ylijohtaja Anne Herneoja Liikenneviraston puheenvuoro Ylijohtaja Anne Herneoja Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto Joukkoliikenteen valtionrahoitus 14.1.2016 Toni Bärman, Liikennevirasto 12.1.2016 2 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Liikennerevoluutio. Liikennerevoluutio-kehitysohjelman ajatuskartan julkistaminen 27.4.2011

Liikennerevoluutio. Liikennerevoluutio-kehitysohjelman ajatuskartan julkistaminen 27.4.2011 Liikennerevoluutio Liikennerevoluutio-kehitysohjelman ajatuskartan julkistaminen 27.4.2011 Vallankumouksen lähtökohdat Toimintaympäristöön on ilmaantunut merkittäviä ilmiöitä ja muutosvoimia, jotka eivät

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

http://billingsgazette.com/entertainment/enjoy/501blog/article_134369c7-5022-5b5e-b019-018d0f39a613.html Liikennejärjestelmänäkökulma liikkumisen ohjauksen seudulliseen yhteistyöhön LIVE-tilaisuus 18.4.2012

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittäminen

E18 Turun kehätien kehittäminen E18 Turun kehätien kehittäminen 11.3.2014 Kehittämisselvityksen lähtökohdat Turun kehätie E18- ja TEN -ydinverkkoa. Kehätiellä VARELY:n suurimmat liikennemäärät ja erittäin epätasainen palvelutaso. Tien

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa

Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysiväylän liikenneseminaari 6.5.2015 Kuopio Airi Muhonen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.5.2015 1 Lähde: Ruut Rissanen, Antti Rehunen, Hanna Kalenoja, Ossi Ahonen, Tommi

Lisätiedot

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014 KÄRKIHANKE: STRATEGIA Selvät asiat: 1. Kärkihankkeita (siis myös tätä) ohjaa PATINE 2. Käytännössä työtä ohjaa työvaliokunta (PATINE mandaatilla ja ohjauksessa) 3. Hankkeen tavoite: uudistetun KPTS:n toimeenpano

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset

Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset Päivi Nuutinen 8.11.2016 Liikennevirasto / Suunnittelu ja hankkeet / Hankesuunnitteluosasto Hankearvioinnin kehittämisen tavoitteet T1 T2 T3

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset 1 Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset Seppo Lampinen, Ilari Karppi, Anna Saarlo, Jani Hanhijärvi YY-Optima Oy Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Luonnos 5.11.2003

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta Jyrki Karhula 20.10.2016 Johto Vastuualueen johtaja Johdon assistenttipalvelut Viestintä Kansainväliset asiat Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaisia liikennejärjestelmä- ja maankäyttökysymyksiä. 2.10.2014 Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Mervi Karhula Liikennevirasto

Ajankohtaisia liikennejärjestelmä- ja maankäyttökysymyksiä. 2.10.2014 Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Mervi Karhula Liikennevirasto Ajankohtaisia liikennejärjestelmä- ja maankäyttökysymyksiä 2.10.2014 Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Mervi Karhula Liikennevirasto Liikennevirasto vastaa liikennejärjestelmästä Liikenteen

Lisätiedot

Hallinnonrajat ylittävä kokonaistarkastelu

Hallinnonrajat ylittävä kokonaistarkastelu Selvitys LVM/2252/02/2015 Valtiovarainministeriö 18.12.2015 VM118:00/2015 Aluehallintouudistuksen valmistelu ja taustaselvitys Kukin ministeriö laatii mahdollisimman yhteisestä näkökulmasta hallituksen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto TUKEFIN 2 Analysointi-iltapäivä 24.11.2010 Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto Saaristomeren alueen väylänhoito vuosina 2011-2012 Pilottihankkeen yleisesittely Kohde: Saaristomeren alueen

Lisätiedot

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tieto ja päätöksenteko Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 20.10.2015 2 There is nothing a government hates more than to be well-informed; for it makes the process of arriving at decisions much more complicated

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot