Turvekuljetukset ja tienpito. Savo-Karjalan tiepiirissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvekuljetukset ja tienpito. Savo-Karjalan tiepiirissä"

Transkriptio

1 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä

2

3 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä Tiehallinto Kuopio 2008

4 Kansikuva: Vapo Oy:n kuvapankki Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN TIEH v-08 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri Faksi Sähköposti: Tiehallinto Savo-Karjalan tiepiiri Kirkkokatu 1 PL Kuopio Puhelinvaihde

5 Olli Mäkelä ja Jussi Sipilä. Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä. Kuopio Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri. 30 s. + liitt. 1 s. ISBN , TIEH v-08. Asiasanat: Turve, kuljetus, energia, tienpito, Savo-Karjalan tiepiiri Aiheluokka: 12 TIIVISTELMÄ Tieliikenteen tavarankuljetustilaston 2007 mukaan turvetta kuljetetaan Suomen tieliikenteessä 10,7 milj. tn vuodessa. Maa-ainesten ja raakapuun jälkeen turvekuljetukset on kolmanneksi suurin yksittäinen tavaralaji. Turvekuljetusten keskimääräinen kuljetusmatka on 61 km ja liikennesuorite on 22,3 milj. autokm/v (10 % koko maan tavaraliikennesuoritteesta). Savo-Karjalan alueella turvekuljetusten osuus ja merkitys on huomattavasti keskimääräistä suurempi, mutta tilastotietoja tällä tarkkuudella ei ole käytettävissä. Vuonna 2005 turpeen tuotantoala oli Pohjois-Savossa hehtaaria ja Pohjois-Karjalassa hehtaaria. Savo-Karjalan osuus koko maan tuotantoalasta oli 8,5 %. Alueella on tuotantokäytössä noin 120 turvesuota. Soita on runsaasti Ylä-Savosta Pielisen Karjalaan ulottuvalla vedenjakaja-alueella Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven, Rautavaaran, Valtimon, Nurmeksen ja Juuan kunnissa. Pohjois-Savossa suokeskittymiä on lisäksi Rautalammin - Suonenjoen alueella, Pielavedellä ja Varpaisjärvellä. Pohjois-Karjalassa soita on runsaasti Tohmajärven, Kiteen, Ilomantsin ja Joensuun alueella. Savo-Karjalan alueella oli v energiaturvetta käyttävää tuotantolaitosta, joista Pohjois-Karjalassa oli 12 ja Pohjois-Savossa 9. Ympäristökeskuksille tehtyjen käyttöilmoitusten mukaan energialaitokset käyttivät v turvetta yhteensä m 3 /v ( rekallista), josta Pohjois-Savossa m 3 /v ( rekallista) ja Pohjois-Karjalassa m 3 /v (8 700 rekallista). Turvekuljetukset suoritetaan yleensä täysperävaunuautoilla. Kuormakoko on m 3 turvetta/rekka. Sallittu 60 tonnin enimmäispaino on kuormakokoa rajoittava tekijä, jolloin turvekuorman painoksi jää tonnia. Selvityksessä on laadittu turvekuljetusten liikennemääräkartta Savo-Karjalan alueen tiestölle. Kuljetusmäärissä on otettu huomioon Savo-Karjalan ulkopuolelta alueelle tulevat noin 5000 rekkaa/v. Keskipituus on Pohjois-Savoon päättyvillä kuljetuksilla on noin 120 km ja Pohjois-Karjalaan päättyvillä kuljetuksilla noin 60 km. Tiestön parantamistarpeita turvekuljetuksia varten on selvitetty yhteistyössä turvetuotannosta ja kuljetuksista vastaavien henkilöiden kanssa sekä selvitykseen liittyneessä seminaaritilaisuudessa. Pääosa esitetyistä noin 20 parantamiskohteesta sijoittuu yhdysteille turvetuotantoalueiden läheisyyteen. Parantamistarpeet kohdistuvat sekä teiden rakenteeseen että teiden kapeuteen, mutkaisuuteen ja mäkisyyteen. Turvetta kuljettavien mielestä talvikeliin liittyvä liukkaus koettiin suurimmaksi teiden hoitoon liittyväksi ongelmaksi. Turvekuljetukset ovat täsmähoitoa ajatellen otollinen kohderyhmä, koska ne tuotantosoiden läheisyydessä käyttävät ennakkoon ohjelmoidusti tiettyjä rajattuja teitä kerrallaan. Tällöin täsmähoito voidaan kohdistaa vain niille teille, jotka kulloinkin ovat käytössä. Selvityksessä on käsitelty turvekuljetuksiin liittyviä Tiehallinnon ja turvetuotannosta ja -kuljetuksista vastaavien tahojen yhteistyötarpeita. Selvitys sisältää esitykset yhteistyön sisällöstä ja kehittämisestä sekä paikallistasolla (tiemestari/hoitourakka-alueet) että aluetasolla (tiepiiritaso).

6

7 ESIPUHE Turvekuljetusten osuus on noin 10 % koko maan tieliikenteen tavarakuljetussuoritteesta. Savo-Karjalan alueella turvekuljetusten osuus on huomattavasti keskimääräistä suurempi. Turvekuljetukset ovat merkittävä tienkäyttäjä, jonka tarpeet tiepiiri haluaa ottaa tienpidossa huomioon. Selvityksen tarkoituksena on: - Tuottaa kuvaus turvekuljetusvirroista ja tiekohtaisista kuljetusmääristä. Nykytilanteen lisäksi pyritään ennakoimaan muutoksia lähivuosina. - Selvittää ja kuvata turvekuljetusten vaikutukset ja tarpeet tienpidon kannalta. - Kehittää yhteistyötä tienpitäjän ja turvealan toimijoiden kesken. Suunnittelualue käsittää Savo-Karjalan tiepiirin alueen siten, että mukana ovat myös muualta Savo-Karjalan käyttökohteisiin suuntautuvat kuljetukset. Selvityksen laatimista ohjanneessa Savo-Karjalan tiepiirin projektiryhmässä ovat toimineet Mika Savolainen, Marja Bäck, Patrick Hublin, Pertti Pirinen ja Teemu Saastamoinen. Selvityksen on laatinut Destia Oy, jossa työstä ovat vastanneet Olli Mäkelä ja Jussi Sipilä. Selvitystä laadittaessa on saatu arvokasta apua monilta turvetuotantoon eri tavoin liittyviltä tahoilta. Kiitämme erityisesti Matti Hanhista ja Pentti Oinosta Vapo Oy:stä sekä Seppo Laitilaa Pohjois-Savon liitosta. Selvitystyöhön liittyen on marraskuussa 2008 pidetty laaja neuvottelu- ja seminaaritilaisuus. Kuopio joulukuussa 2008 Tiehallinto Savo-Karjalan tiepiiri

8

9 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä 9 SISÄLTÖ Sisältö ESIPUHE 1 JOHDANTO 11 2 TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ Turpeen tuotanto Turpeen tuottajat Turpeen tuotantoalueet Turpeen käyttö Turvetuotannon tulevaisuus Turvekuljetukset Kuljetuskalusto Kuljetus- ja toimitusprosessi Turvekuljetusten määrät tieverkolla 22 3 TURVEKULJETUSTEN VAIKUTUKSET TIENPITOON Tiestön parantamistarpeet turvekuljetusreiteillä Teiden hoito ja ylläpito 27 4 YHTEISTYÖ TURPEEN TUOTTAJIEN, KULJETTAJIEN, KÄYTTÄJIEN JA TIENPITÄJÄN VÄLILLÄ 28 LÄHDELUETTELO LIITTEET

10 10 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä

11 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä 11 JOHDANTO 1 JOHDANTO Turve on kasvanut Suomessa merkittäväksi polttoaineeksi ja raaka-aineeksi teollisuudelle 1970-luvulta lähtien. Energiaturpeen käyttö on parin viime vuosikymmenen aikana kasvanut merkittävästi sekä lämpökeskusten, lämmitysvoimalaitosten että teollisuuden polttoaineena. Turve on pääpolttoaineena useissa lämmitysvoimalaitoksissa. Tieliikenteen tavarankuljetustilaston 2007 mukaan turvetta (ja kivihiiltä) kuljetetaan Suomen tieliikenteessä 10,7 milj. tn vuodessa (3 % kaikista tavarakuljetuksista). Maa-ainesten ja raakapuun jälkeen turvekuljetukset on kolmanneksi suurin yksittäinen tavaralaji. Turvekuljetusten keskimääräinen kuljetusmatka on 61 km ja liikennesuorite on 22,3 milj. autokm/v (10 % koko maan tavaraliikennesuoritteesta). Savo-Karjalan alueella turvekuljetusten osuus ja merkitys on huomattavasti keskimääräistä suurempi, mutta tilastotietoja tällä tarkkuudella ei ole käytettävissä. Tienpidon kannalta turvekuljetukset on suhteellisen helposti käsiteltävissä, koska tuotannossa olevia turvesoita (kuljetusten lähtöpisteet) ja varsinkin käyttökohteita (kuljetusten määräpisteet) on hallittavissa oleva määrä ja kohteiden vaihtuminen on hidasta ja ennakoitavissa. Turvekuljetuksille tyypillistä on suuri paino, mikä asettaa omat vaatimuksensa tiestön kantavuudelle. Koska energiaturve pyritään saamaan suoraan poltettavaksi ilman välivarastointia tuotantolaitoksissa, kuljetukset ovat jatkuvia ympärivuotisia ja usein myös ympärivuorokautisia toimituksia voimaloille. Tämä tuo omat odotuksensa tiestön hoidolle turvekuljetusreiteillä. Tiehallinto pyrkii ohjaamaan toimintaansa asiakastarpeiden perusteella. Turpeen kuljettajat ovat Savo-Karjalan alueella merkittävä asiakasryhmä. Tiepiiri vastaa Tiehallinnossa hoidon ja ylläpidon kehittämisestä, mikä on osaltaan vaikuttanut tämän selvityshankkeen toteuttamiseen. Selvityksen tavoitteina ovat: - Tuottaa kuvaus turvekuljetusvirroista ja tiekohtaisista kuljetusmääristä. Nykytilanteen lisäksi pyritään ennakoimaan muutoksia lähivuosina (kuljetusmäärien muuttuminen, muutokset tuotantoalueissa eli tuotannosta pois jäävät suot ja tuotantoon tulevat uudet suot sekä muutokset turpeen käyttökohteissa). - Selvittää ja kuvata turvekuljetusten vaikutukset ja tarpeet tienpidon kannalta. Lähinnä tulevat kysymykseen tiestön kantavuuden, kunnon ja suuntauksen ja tasauksen parantamistarpeet tuotantoalueilta päätieverkolle johtavilla yhteyksillä. Kartoitetaan myös turvekuljetuksiin liittyvät liikenneturvallisuusongelmat sekä liittymiin ja muihin tiejärjestelyihin liittyvät ongelmat. Selvitetään turvekuljetusten tarpeet tiestön hoidon ja ylläpidon kannalta. - Muodostaa käsitys yhteistyöstä ja sen kehittämisestä tienpitäjän ja turvekuljetustoimijoiden kesken. Selvitetään yhteistyön nykytila ja tehdään esitykset sen kehittämisestä. Suunnittelualue käsittää Savo-Karjalan tiepiirin alueen siten, että mukana ovat myös muualta Savo-Karjalan käyttökohteisiin suuntautuvat kuljetukset.

12 12 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ 2 TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ 2.1 Turpeen tuotanto Pääosa turpeesta käytetään energiaturpeena lämmön ja sähkön tuotantoon. Turvetta käytetään myös kasvu- ja ympäristöturpeina, joiden käyttökohteita ovat mm. kasvualustat kasvihuoneissa, maanparannus avomailla, kuivikekäyttö eläinsuojissa, kompostointi ja muu ympäristökäyttö sekä terveyden- ja kauneudenhoito. Tuotantomenetelmät Energiaturpeeksi käytettävä turve on yleensä pitkälle maatunutta tummaa turvetta, joka on jalostettu jyrsin- tai palaturpeeksi. Tällainen turve sopii myös maanparannuskäyttöön ja imeytykseen. Kasvu- ja kuiviketurpeeksi sekä ympäristönsuojeluun käytettävä turve on useimmiten väriltään vaaleampaa vähemmän maatunutta rahkaturvetta. Jyrsinturvetta tuotetaan irrottamalla jyrsimellä ohuesti turvetta suon pinnasta ja antamalla sen kuivua auringon ja tuulen vaikutuksesta tuotantokentällä haluttuun kosteuteen (40-45 %) ennen turpeen korjuuta varastoaumoihin. Kuivumisen aikana turvetta käännetään muutamia kertoja kuivumisen nopeuttamiseksi. Kuivunut turve kerätään säilytettäväksi aumoihin. Jyrsinturve on rakenteeltaan hienojakoista ja sitä käytetään erityisesti suurissa kaupunkien ja teollisuuden voimalaitoksissa. Kaikesta tuotannosta noin 90 % on jyrsinpolttoturvetta. Palaturvetta tuotetaan irrottamalla turvetta suosta senttimetrin syvyydeltä ja muokkaamalla se koneellisesti eri mallisiksi paloiksi sekä kuivattamalla palat tuotantoalueella. Palaturvetta käyttävät yleisimmin kunnalliset lämpölaitokset ja polttoturpeen pienemmät käyttäjät. HANNU SALO

13 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä 13 TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ Sekä jyrsinpolttoturve että palaturve varastoidaan tuotantoalueille aumoihin, joista se kuljetetaan käyttäjille. Ympäristö- ja kasvuturpeita tuotetaan jyrsinturvemenetelmällä samoin kuin energiaturvetta. Turpeet toimitetaan käyttäjille energiaturpeita jalostetummassa muodossa, esimerkiksi paalattuna kuivikkeena tai valmiiksi lannoitettuna ja sekoitettuna kasvuturpeena tai kasvualustana. (Turvetuotannon ympäristöopas 2008) Toiminta turvetuotantoalueella Varsinainen turvetuotantotoiminta tapahtuu kesällä touko - elokuussa. Koska turpeen kuivatus perustuu auringon ja tuulen vaikutukseen, keskittyy aktiivinen tuotanto keskikesän poutajaksoihin. Voimakkaan sateen jälkeen tuotantoalueen pinta vaatii yleensä muutaman päivän poudan kuivuakseen riittävästi ennen kuin tuotantoa voidaan jatkaa. Myös kovilla tuulilla tuotanto joudutaan keskeyttämään. Turvetta tuotetaan silloin, kun sääolosuhteet ovat hyvät. Sääolosuhteista johtuen on välttämätöntä työskennellä myös yöllä. Sääolosuhteet mahdollistavat turpeen kuivattamisen korjuukosteuteen keskimäärin vuorokauden aikana tuotantokaudessa. Tuotettu turve varastoidaan tuotantoalueelle aumoihin. Sääoloiltaan hyvänä tuotantokautena turvetta pyritään tuottamaan yli seuraavan lämmityskauden tarpeen myyntivarastoiksi ja turvavarastoiksi. Polttoturvetta voidaan yleensä varastoida käyttökelpoisena noin kolme vuotta. Pitempi säilytysaika alentaa jo merkittävästi tuotteen laatua. MATTI HANHINEN Turvetuotannon vaiheet Turvetuotannon valmistelutoimet alkavat suokohteen valinnasta, geologisista tutkimuksista ja maanhankinnasta alueella. Tulevalla tuotantoalueella tehdään tarvittavat ympäristöselvitykset sekä maastotutkimukset ja -mittaukset

14 14 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ ja laaditaan niiden pohjalta tuotanto- ja vesienjohtamissuunnitelmat ympäristönsuojelumenetelmineen. Kun alueelle on saatu ympäristölupa, aloitetaan varsinainen tuotannon valmistelu, johon ensimmäisessä vaiheessa kuuluvat raivaus, tieyhteyksien rakentaminen, vesiensuojelurakenteet sekä suon esiojitus. Kun alue on kuivunut riittävästi, tehdään varsinainen sarkaojitus, tuotantokenttien pinnan käsittely (ruuvaus, kantojen murskaus tai poisto jne.) sekä kenttien muotoilu. Tuotantoalueen kunnostaminen tuotantoon kestää noin 2-5 vuotta. Turvetuotannon kesto yksittäisellä työmaalla riippuu turvekerroksen paksuudesta, tuotantokelpoisen pinta-alan laajuudesta sekä pinta-alan kulloisestakin käyttöasteesta. Hyvänä tuotantokesänä turvetta poistetaan noin cm paksuinen kerros. Tuotanto kestää vuotta. Tuotantomäärät vaihtelevat vuosittain Turpeen tuotantomäärä vaihtelee vuosittain sekä markkinatilanteen että sääolosuhteiden vuoksi. Energiaturpeen vuosituotanto koko maassa on 2000-luvulla vaihdellut välillä TWh/v (kuva 2-1). TWh Muut Lauhdevoima Kaukolämpö- ja voima Teollisuus Tuotanto Kuva 2-1. Energiaturpeen tuotanto ja kulutus kulutussektoreittain vuosina (vuosi 2008 arvio). Lähde: Turveteollisuusliitto ry / Pöyry Energy Oy. Kesien 2007 ja 2008 säät ovat olleet valtakunnallisesti ja erityisesti Itä-Suomessa hyvin hankalat turvetuotannon kannalta ja tuotantomäärät ovat jääneet alhaisiksi. Kaksi peräkkäistä huonoa tuotantovuotta ovat johtaneet siihen, että puskurivarastot on käytetty ja esimerkiksi Kuopion Energia on joutunut turvautumaan poikkeuksellisiin turpeen laivakuljetuksiin Virosta Turpeen tuottajat Valtakunnallisesti merkittävimmät turpeentuottajat ovat Vapo Oy ja Turveruukki Oy. Turveteollisuusliitto ry:n jäseninä on 19 turvetuottajayritystä, mm.

15 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä 15 TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ muutamilla turvetta käyttävillä energiayhtiöillä on omaa turvetuotantoa. Lisäksi maassamme on noin sata pientä tai keskisuurta turvetuotantoyritystä, jotka ovat Suomen turvetuottajat ry:n jäseniä. Näiden osuus tuotetusta turpeesta on kuitenkin suhteellisen pieni. Savo-Karjalan alueella Vapo Oy on selvästi suurin turpeentuottaja. Ylä- Savossa on muutama pienehkö turvetuotantoyritys (lähinnä perheyrityksiä), mutta Pohjois-Karjalan maakunnassa Vapo Oy on käytännössä ainoa turvetuottaja. Energiantuottajista Kuopion Energia Oy:llä on omia soita ja omaa turvetuotantoa. Turveruukki Oy:llä ei ole tuotantosoita Savo-Karjalan alueella, mutta yhtiö toimittaa turvetta Pohjois-Savon energialaitoksille Turpeen tuotantoalueet Vuonna 2008 koko maassa turvetuotannossa on keskimäärin hehtaaria. Tuotannosta poistuneita alueita vuoteen 2005 mennessä oli noin hehtaaria. Turvetuotantoalueita on noin 550 ja ne ovat keskikooltaan 110 hehtaaria. (Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas 2008). Vuonna 2005 turpeen tuotantoala oli Pohjois-Savossa 3300 hehtaaria ja Pohjois-Karjalassa 1760 hehtaaria. Savo-Karjalan osuus koko maan tuotantoalasta oli 8,5 % (kuva 2-2). Kuva 2-2. Energiaturpeen tuotantoala maakunnittain v (Flyktman 2007). Savo-Karjalan alueella tuotantokäytössä on noin 120 turvesuota (kuva 2-3). Turvesoita on runsaasti Ylä-Savosta Pielisen Karjalaan ulottuvalla vedenjakaja-alueella Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven, Rautavaaran, Valtimon, Nurmeksen ja Juuan kuntien alueella. Pohjois-Savossa suokeskittymiä on lisäksi Rautalammin - Suonenjoen alueella, Pielavedellä ja Varpaisjärvellä. Pohjois-Karjalassa soita on runsaasti Tohmajärven, Kiteen, Ilomantsin ja Joensuun alueella.

16 16 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ Kuva 2-3. Tuotannossa olevat turvesuot sekä energiaturpeen käyttökohteet.

17 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä 17 TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ Suurimmat tuotantoalueet ovat Valkeasuo (tuotanto m 3 /v) Tohmajärven ja Joensuun rajalla, Tuohtaansuo (tuotanto m 3 /v) Rääkkylän, Kiteen ja Tohmajärven rajalla, Mekrijärvensuo (tuotanto m 3 /v) Ilomantsissa, Kaikonsuo (tuotanto m 3 /v) Kiuruvedellä ja Linnansuo (tuotanto m 3 /v) Joensuun Tuupovaarassa. Turvetuotannon ja turpeen käytön yksiköt ja vastaavuus 1 toimitusm 3 2,5 suom 3 turvetta 1 rekkalasti toimitusm 3 turvetta 1 toimitustonni 2,5 toimitusm 3 1 rekkalasti tn turvetta turpeen paino (ei tilavuus) rajoittaa rekkalastin koon 1 toimitusm 3 0,95 MWh 1 GWh = 1000 MWh 1050 toimitusm 3 10 rekallista 1 TJ (terajoule) = 0,278 GWh 290 toimitusm 3 2,7 rekallista 2.2 Turpeen käyttö Vuonna 2005 energiaturpeen käyttö oli GWh. Kuvassa 2-4 on esitetty energiaturpeen kysyntä maakunnittain. Kuva 2-4. Energiaturpeen kysyntäennuste maakunnittain v (Flyktman 2007).

18 18 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ Vuonna 2005 energiaturpeen käyttötarve oli Pohjois-Savossa 2020 GWh ja Pohjois-Karjalassa 620 GWh. Kuvassa 2-5 on verrattu energiaturpeen käyttöä ja tuotantoa maakunnittain. Vuonna 2005 Pohjois-Karjalassa energiaturpeen käyttö ja tuotanto olivat määrällisesti tasapainossa, mutta yleensä Pohjois-Karjalassa tuotanto on hieman suurempaa kuin käyttö ja turvetta kuljetetaan Pohjois-Savoon. Pohjois-Savossa käyttö on selvästi tuotantoa suurempaa ja noin kolmannes käytetystä turpeesta on tarpeen tuoda muualta. Pohjois-Savoon tulee turvetta Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Keski-Suomesta. Kuva 2-5. Energiaturpeen laskennallinen käyttö ja tuotanto maakunnittain v (Flyktman 2007). Energiaturpeen käyttökohteet Savo-Karjalan alueella on esitetty edellä kuvassa 2-3. Savo-Karjalan alueella oli v energiaturvetta käyttävää tuotantolaitosta, joista Pohjois-Karjalassa oli 12 ja Pohjois-Savossa 9. Lisäksi on muutama lämpölaitos, joille on toimitettu pieniä määriä energiaturvetta aikaisempina vuosina. Liitteenä 1 on luettelo käyttökohteista ja turpeen käyttömääristä v Ympäristökeskuksille tehtyjen käyttöilmoitusten mukaan energialaitokset käyttivät v turvetta yhteensä m 3 /v ( rekallista), josta Pohjois-Savossa m 3 /v ( rekallista) ja Pohjois-Karjalassa m 3 /v (8 700 rekallista). Selvästi suurin turpeen käyttäjä on Kuopion Energian Haapaniemen voimala Kuopiossa m 3 /v ( rekallista). Fortumin Joensuun voimalaitos käytti v turvetta m 3 /v (6 000 rekallista). Muita yli m 3 /v turvetta käyttäneitä laitoksia ovat Powerflute Savon Sellu Kuopion Sorsasalossa, Savon Voima Lämmön voimalat Iisalmessa ja Lapinlahdella sekä Vapon Lieksan Kevätniemen voimalaitos.

19 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä 19 TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ Energialaitosten tulevaisuudennäkymiä Kaukolämmön tuotantoa pyritään lisäämään alueen taajamissa ja tämän myötä uusia energialaitoksia rakennetaan ja vanhoja laitoksia uusitaan. Uudet ja uusittavat laitokset pyritään yleensä saamaan monikäyttöiseksi, jolloin niissä voidaan käyttää monenlaisia biopolttoaineita eli turpeen ohella erilaisia puupohjaisia polttoaineita ja esimerkiksi ruokohelpeä. Usein lämpölaitokset toimivat useista tuotteista sekoitetuilla polttoaineilla, esimerkiksi turpeen ja puun sekoituksella. Uusittavissa laitoksissa raskas polttoöljy pyritään korvaamaan kotimaisilla biopolttoaineilla. Energialaitosten monikäyttöisyydellä energiantuottajat pyrkivät siihen, että tuotanto ei ole yhdestä polttoaineesta riippuvainen, vaan käytettävä polttoaine voidaan valita hinnan, saatavuuden ja muiden näkökohtien perusteella. Turvetta pidetään ominaisuuksiltaan hyvänä polttoaineena ja sen käyttöä ollaan periaatteessa valmiit lisäämään. Turpeen käyttöön vaikuttavat toisaalta valtiovallan suhtautuminen turpeen käyttöön (päästömaksukysymys) ja toisaalta turpeen saatavuus, joka huonojen tuotantokesien 2007 ja 2008 seurauksena on akuutti ongelma. Kuopion Energia on lähivuosina uusimassa Haapaniemen voimalaa, ja tässä yhteydessä tehtävät polttoainevalinnat ovat merkittäviä turvetuotannon kannalta. Savon Voima Lämmöllä on Pohjois-Savossa laaja lämpövoimaloiden investointiohjelma: Siilinjärven Vuorelan - Toivalan alueelle on rakenteilla uusi voimala, Karttulan ja Nilsiän Tahkovuoren voimalat rakennetaan lähivuosina ja Suonenjoen ja Leppävirran voimalat uusitaan lähivuosina. Kaikista näistä tulee monikäyttölaitoksia, mikä mahdollistaa turpeen käytön lisäämisen. Fortumin Joensuun voimalassa pienempi nykyisin öljyä käyttävä kattila on tarkoitus korvata uudella sekä turvetta että puuta käyttävällä laitoksella. HAAPANIEMEN TURVEVOIMALA / KUOPION ENERGIA

20 20 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ 2.3 Turvetuotannon tulevaisuus Geologisen tutkimuskeskuksen turvevaratutkimusten mukaan Suomen nykyisestä noin 9 milj. hehtaarin suoalasta turveteollisuuden kannalta käyttökelpoista on noin hehtaaria eli vajaa 10 % koko suoalasta. VTT:n mukaan (Energia- ja ympäristöturpeen turpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, VTT 2007) uutta tuotantoalaa tarvitaan vuoteen 2010 mennessä noin hehtaaria ja vuoteen 2020 mennessä hehtaaria, mitä biodieselin kysyntä saattaa vielä lisätä. Uusia tuotantosoita tarvitaan lähivuosina runsaasti myös Savo-Karjalan alueella. Yrityksillä on runsaasti ympäristölupahakemuksia vireillä, mutta lupaprosessi vie aikansa ja osaa soista ei eri syistä saada tuotantokäyttöön. Turvevarat mahdollistavat nykyisen suuruisen tai kasvavan turvetuotannon Savo-Karjalassa. Valmisteluvaiheessa oleviin turvetuotantoalueet sisältäviin maakuntavaihekaavoihin näyttäisi sekä Pohjois-Karjalassa että Pohjois- Savossa olevan tulossa riittävät varaukset lähivuosikymmenien turvetuotantotarpeisiin. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennyksen turvetuotantoaluevarauksissa (Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2. vaihe). Kaavaselostusluonnos ja Lähtökohdat ja tavoitteet ) lähdetään nykytasoa hieman suuremmasta tuotannosta. Varauksissa on otettu huomioon Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelmassa esitetty tavoite saada alueelle biodieselin tuotantolaitos. Pohjois-Savon maakuntakaavan turpeen käyttöennusteissa on lähdetty siitä, että energiaturpeen käyttömäärä lähivuosina ja aina vuoteen 2030 saakka säilyy nykytasolla 2000 GWh/v. Turve ja puu ovat toisiaan täydentäviä polttoaineita. Puupolttoaineiden käytön merkittävä lisääminen vaatii rinnalleen peruspolttoaineen, joka mm. käytössä olevien polttotekniikoiden vuoksi on usein turve. Turpeen lämpösisältö on korkeampi ja laatu (energiatiheys ja kosteus) tasaisempi kuin puulla. Kylmien vuodenaikojen energian huippukulutusjaksoina polttoaineen jatkuva toimitusvarmuus ja riittävä lämpöarvo on tärkeää. Puupolttoaineiden määrän ja laadun vaihteluja tasataan turpeen käytöllä. Turvetta lähinnä korvaavia polttoaineita ovat öljy ja kivihiili, joiden molempien saatavuus on täysin tuonnin varassa. Vain osa nykyisistä turvetta polttoaineenaan käyttävistä laitoksista voi siirtyä suoraan korvaavien polttoaineiden käyttöön ilman mittavia laiteinvestointeja. Turpeen käyttöä voidaan vain osaksi korvata puupolttoaineilla. Energian tuottajat haluavat lisäksi säilyttää vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömahdollisuuden myös kilpailusyistä. Puu ja turve tukevat toisiaan kotimaisina energioina. Turvetuotannon tulevaisuuteen liittyy epävarmuuksia. Turvevarat ovat riittävät tuotannon kasvattamiseen. Avainasemassa on kuitenkin se, luokitellaanko turve uusiutuvaksi vai uusiutumattomaksi luonnonvaraksi ja tästä päästökaupan myötä seuraavat turvetuotannon kilpailukykyyn vaikuttavat taloudelliset tekijät.

21 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä 21 TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ 2.4 Turvekuljetukset Kuljetuskalusto Turvekuljetukset suoritetaan yleensä täysperävaunuautoilla. Kuormakoko on m 3 turvetta/rekka. Sallittu 60 tonnin enimmäispaino on kuormakokoa rajoittava tekijä, jolloin turvekuorman painoksi jää tonnia. Suolla kuormausvaiheessa kuorman paino määritetään kuormauslaitteeseen sisältyvän punnituslaitteen avulla. Lopullinen korvauksiin vaikuttava punnitus tehdään asiakaspäässä ajoneuvovaa alla. Turverekkojen korit ovat kiinteitä rakenteita, joissa on joko ketjuvetoinen peräpurku tai sivuttaiskaato. Turvekuljetusten lisäksi turverekoilla voidaan kuljettaa haketta tai purua, mutta rakenteet eivät kestä esimerkiksi maaaineisten kuljettamista. Käytössä on joitakin yksittäisiä autoja, joissa on pankkorakenteet kuitupuukuljetuksia varten. Kalusto on muuttumassa siten, että perävaunuissa paripyörien tilalle on yleistymässä yksipyöräratkaisu. Tämä on kevyempi vedettävä ja siten energiatehokkaampi. Tiestön kannalta tämä merkitsee suurempaa rasitusta, koska pintapaine tietä vasten on suurempi kuin paripyörässä. Muutos vaikuttaa erityisesti heikosti kantavien sorateiden kestävyyteen, mutta myös päällystettyjen teiden urautumiseen Kuljetus- ja toimitusprosessi Energiaturpeen loppukäyttäjinä toimivat voimalaitokset hankkivat turpeen pitkäaikaisilla toimitussopimuksilla turpeen tuottajilta. Voimalaitoksilla ei yleensä ole merkittäviä varastoja, vaan turve menee suoraan prosessiin. Tämä tarkoittaa jatkuvia ympärivuotisia ja usein myös ympärivuorokautisia toimituksia voimaloille. Loppukäyttäjille riittää, että turvetoimitukset tulevat oikea-aikaisesti ja oikealaatuisina, ja toimitusten hoitaminen jää turvetuottajien ja -kuljettajien vastuulle. Poikkeuksen tekee Kuopion Energia, jolla on omia soita ja omaa tuotantoa, jolloin se huolehtii näiltä osin myös kuljetuksista. Turvetuottajat hankkivat kuljetukset alihankintana pitkäkestoisilla kuljetussopimuksilla. Turvekuljetuksista huolehtivat yleensä pienet muutaman auton yritykset. Esimerkiksi Vapon kuljetuksissa on Savo-Karjalan alueella runsaalta kymmeneltä yrittäjältä ympärivuotisesti noin 20 autoa ja talven huippukaudella autoa. Kuljetukset pyritään järjestämään siten, että aumavarastot tyhjennetään tuotantosuo kerrallaan. Vapolla on Savo-Karjalan alueella noin kahdeksan kuormauskonetta. Toimitusjärjestykseen vaikuttaa mm. soiden sijainti: huippukysynnän aikaan talvella pyritään ajamaan lähempää käyttökohteita ja hiljaisemman kysynnän aikaan ajetaan kaukaisemmilta soilta. Osa aumoista on turvesoilla, jonne ei ole ajoyhteyttä, vaan kuljetukset hoidetaan talvisaikaan jäädytettävien tieyhteyksien kautta. Toimitusjakson pituus vaihtelee turvemäärän ja kuljetusten tiheyden mukaan muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen tuotantoaluetta kohti. Toimitusjaksolla lastaukseen ja kuljetukseen liittyvää toimintaa tehdään yleensä ympäri vuorokauden.

22 22 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ Tienpidon kannalta tällainen toimitustapa on sikäli edullinen, että talvikauden tehostettu auraus ja liukkaudentorjunta voidaan suunnata kulloinkin käytössä oleville kuljetusreiteille Turvekuljetusten määrät tieverkolla Turvekuljetusten määrät tieverkolla on esitetty kuvassa 2-6. Kuvassa on esitetty kuormattujen turverekkojen määrä (rekkaa/v), joten tyhjänä tehdyt paluumatkat mukaan luettuna liikennemäärä on kaksinkertainen. Turvekuljetusvirtojen arvioinnin lähtökohtana ovat olleet suokohtaiset tuotantomäärät sekä käyttökohteiden käyttömäärät. Kuljetusmäärissä on otettu huomioon Savo-Karjalan ulkopuolelta alueelle tulevat noin 5000 rekkaa/v Turveruukin ja Vapon kuljetuksia. Pääosa ulkopuolisista kuljetuksia tulee Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta, mutta jonkin verran kuljetuksia tulee myös Keski-Suomen suunnasta. Keskipituus on Pohjois-Savoon päättyvillä kuljetuksilla on noin 120 km ja Pohjois-Karjalaan päättyvillä kuljetuksilla noin 60 km. Suurinta turveliikenne on valtatiellä 5 Kuopion alueella kuormattua rekkaa vuodessa. Muita suuriliikenteisiä teitä ovat valtatie 5 Siilinjärven - Iisalmen välillä rekkaa/v, valtatie 6 Joensuun eteläpuolella rekkaa/v, kantatie 77 Maaningan - Siilinjärven välillä rekkaa/v ja valtatie 17 Joensuun - Kuopion välillä rekkaa/v. Vaihtelut turveliikenteessä ovat suuria. Sääolot vaikuttavat vuosiliikenteen määrään: korjuukauden sateisuus vaikuttaa turpeen tuotantomäärään ja talvipakkaset käyttömäärään. Tuotantomäärien vuosivaihtelua pyritään tasaamaan pitämällä soilla ylivuotista turvereserviä, mutta peräkkäiset huonot tuotantovuodet heijastuvat kuljetusmääriin. Kausivaihtelu on voimakasta, koska energiaturpeen käyttöhuippu ajoittuu talvipakkasille ja kesäaika on selvästi hiljaisempaa. Koska turve pyritään ajamaan suoraan tuotantoprosessiin, viikonpäivävaihtelut ovat vähäisiä ja turvetta ajetaan myös viikonloppuisin. Joihinkin tuotantolaitoksiin turvetta ajetaan ympäri vuorokauden, mutta pääosin liikenne ajoittuu päiväsaikaan. Koska kuljetukset hoidetaan suo kerrallaan, liikenteen vaihtelut tuotantosoiden läheisyydessä ovat suuria. Kuljetukset ajoittuvat vilkasliikenteisiin aktiivikausiin, joiden välissä on pitkiä hiljaisia jaksoja.

23 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä 23 TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ Kuva 2-6. Turvekuljetusten määrä tieverkolla (kuormattuja rekkoja/vuosi). Arvio keskimääräisestä vuodesta tuotantomäärien ja käyttökohteiden perusteella.

24 24 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä TURVEKULJETUSTEN VAIKUTUKSET TIENPITOON 3 TURVEKULJETUSTEN VAIKUTUKSET TIENPITOON Vaikka pääosa turvekuljetusten suoritteesta ajetaan pääteitä pitkin, ongelmat painottuvat kuitenkin teille tuotantosoiden läheisyydessä ennen päätielle pääsyä. Ongelmia on teiden rakenteessa ja kantavuudessa, mutta myös teiden mäkisyydessä ja mutkaisuudessa. Tiet ovat usein liian kapeita raskaiden ajoneuvojen kohtaamista ajatellen ja myös turverekan ja henkilöauton kohtaamisessa vaaditaan tarkkuutta. Turveliikenteen haittojen vuoksi paikallinen tienvarsiasutus pyrkii joissain tapauksissa rajoittamaan ja ohjaamaan turvekuljetusreittejä. Myös talvihoidon ongelmat painottuvat alemmalle tieverkolle ja lähinnä liukkaudentorjuntaan. 3.1 Tiestön parantamistarpeet turvekuljetusreiteillä Tiestön parantamistarpeita turvekuljetuksia varten on selvitetty yhteistyössä turvetuotannosta ja kuljetuksista vastaavien henkilöiden kanssa sekä selvitykseen liittyneessä seminaaritilaisuudessa. Tiestön parantamistarpeet on koottu kuvaan 3-1 ja taulukkoon 3-1. Pääosa esitetyistä noin 20 parantamiskohteesta sijoittuu yhdysteille turvetuotantoalueiden läheisyyteen. Parantamistarpeet kohdistuvat sekä teiden rakenteeseen että teiden kapeuteen, mutkaisuuteen ja mäkisyyteen. Yhdessä kohteessa (mt 870 Rautavaaralla) pääongelma on päällysteen huono kunto. Pielavedellä Vaaraslahdessa (mt 561) hankala mäki on johtanut siihen, että täydet turverekat käyttävät ajomatkaltaan pidempää kiertoreittiä. Tiehallinto on saanut vuosille lisärahoitusta puuhuollon turvaamiseksi. Rahoitusta käytetään raakapuukuljetusten kannalta tärkeiden teiden parantamiseen. Viisi turvekuljetusten parantamiskohteista sisältyy Savo- Karjalan tiepiirin laatimaan puuhuollon korjausohjelmaan Nämä kohteet käyvät ilmi kuvasta 3-1 ja taulukosta 3-1. Vuosien osalta alustavaa puuhuollon korjausohjelmaa on mahdollisuus tarkistaa. Tulisi selvittää, voidaanko puuhuollon ja turvekuljetusten parantamistarpeita yhdistää muissakin kohteissa.

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö

Lisätiedot

Turvetuotannon tarve 2020

Turvetuotannon tarve 2020 Turvetuotannon tarve 2020 Helsinki 21.1.2009 Jaakko Silpola toimitusjohtaja Turveteollisuusliitto ry Lintujärvi aiemmin turvetuotannossa olleella Rastunsuolla jaakko.silpola@turveteollisuusliitto.fi www.turveteollisuusliitto.fi

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, 2. päivitys, 11/2009

Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, 2. päivitys, 11/2009 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-7128-9 Energiaturpeen tuotantoala Ympäristöturpeen tuotantoala Uuden tuotantoalan tarve 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Hehtaaria 9 8 7 6 5 4 3 2 1 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen seminaari Hotelli Iso-Syöte 7.11.2006 Hotelli Summassaari 14.11.2006 Seminaarin avaus

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen seminaari Hotelli Iso-Syöte 7.11.2006 Hotelli Summassaari 14.11.2006 Seminaarin avaus Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen seminaari Hotelli Iso-Syöte 7.11.2006 Hotelli Summassaari 14.11.2006 Seminaarin avaus Suomen turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hannu Haavikko 1 Pk-turvetuotannon

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013 SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2 (7) Saatavuustavoite Tavoite Riskialueluokka Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö Hoitotason yksikkö /Lääkäriyksikkö C D 8 min 15 min 30 min 30

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Metsä- ja turvekuljetukset Itä- Suomessa. Selvityksen sisältö ja tulokset

Metsä- ja turvekuljetukset Itä- Suomessa. Selvityksen sisältö ja tulokset Metsä- ja turvekuljetukset Itä- Suomessa Selvityksen sisältö ja tulokset 1 Selvityksen tekijät Tilaajat: Pohjois-Savon ELY-keskus ja Liikennevirasto Työtä ohjasivat Janne Lappalainen, Mirko Juppi ja Jonna

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08372-11. Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä. Luottamuksellisuus:

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08372-11. Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä. Luottamuksellisuus: TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08372-11 Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Martti Flyktman Julkinen 2 (44) 3 (44) ALKUSANAT VTT selvitti Turveteollisuusliitto

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Laadukas asuminen kestävä maakuntamme vetovoimatekijä

Laadukas asuminen kestävä maakuntamme vetovoimatekijä Jussi Huttunen maakuntajohtaja Pohjois-Savo Pohjois-Savon asumispäivä 26.03.2009, Siilinjärvi Laadukas asuminen kestävä maakuntamme vetovoimatekijä Asumisen ajankuva: Paljonko asuntojen hinnat laskevat

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Tiestön kunnossapito Sysmän kunnan alueella

Tiestön kunnossapito Sysmän kunnan alueella Tiestön kunnossapito Sysmän kunnan alueella Sysmän kansankäräjät 2013, Uudenmaan ELY-keskus 25.8.2013 Hoito ylläpito - investoinnit Hoito: Heinolan alueurakka 2012 17 Talvihoito Sorateiden hoito (sis.

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

29.1.2008 / Anne Leppänen/Asko Pöyhönen. Toiminta- ja laatusuunnitelman sisältövaatimuksista

29.1.2008 / Anne Leppänen/Asko Pöyhönen. Toiminta- ja laatusuunnitelman sisältövaatimuksista 2 Hyvä tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelma Kaikki mitä on luvattu tarjousvaiheen laatusuunnitelmassa on löydyttävä myös sopimuskatselmuksessa (on urakoitsijaa sitova)!!! Asiat oikeassa järjestyksessä

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely 7.11.2006 Pudasjärvi, Hotelli Iso-Syöte 14.11.2006 Saarijärvi, Hotelli Summassaari Ari Erkkilä 2 TAUSTA Tutkimus- ja kehitystarpeiden koonti

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Väliarvioinnin aineisto

Väliarvioinnin aineisto Väliarvioinnin aineisto Hankkeiden lkm Hakumenettelyt maakunnittain 60 50 40 30 20 8 49 14 8 Maakuntaliitot kilpailuttaneet 226 hanketta, joista noin puoleen hanke-ehdotuksia (117 hanketta) 43 Hankkeita,

Lisätiedot

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy 1 Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Espanja Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa

Biokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa Tuomas Huopana, Itä Suomen yliopisto Pohjois Savon biotalousosaajat teematyöpaja 5.6.2014 Biokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa Sisältö 1. Biohajoavien jätteiden energiapotentiaalit

Lisätiedot

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja Koneyrittämisen näkymät ja haasteet Matti Peltola toimitusjohtaja 1 Maarakennusalan näkymät Talouskasvun kestävyys huolettaa Isoja infrastruktuurihankkeita toteutetaan eri alueilla Talonrakennus elpymässä

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Oppiva yritys -palvelut 12/2008 3/2014

Oppiva yritys -palvelut 12/2008 3/2014 Kaiken ydin! Oppiva Yritys on Pohjois-Savon ainoa yrityslähtöisesti suunniteltu ja toteutettu hanke Matti Rönkkö, varapuheenjohtaja Savon Yrittäjät, Oppivan yrityksen ohjausryhmän jäsen ja Yrittäjä! Oppiva

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot