Turvekuljetukset ja tienpito. Savo-Karjalan tiepiirissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvekuljetukset ja tienpito. Savo-Karjalan tiepiirissä"

Transkriptio

1 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä

2

3 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä Tiehallinto Kuopio 2008

4 Kansikuva: Vapo Oy:n kuvapankki Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN TIEH v-08 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri Faksi Sähköposti: Tiehallinto Savo-Karjalan tiepiiri Kirkkokatu 1 PL Kuopio Puhelinvaihde

5 Olli Mäkelä ja Jussi Sipilä. Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä. Kuopio Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri. 30 s. + liitt. 1 s. ISBN , TIEH v-08. Asiasanat: Turve, kuljetus, energia, tienpito, Savo-Karjalan tiepiiri Aiheluokka: 12 TIIVISTELMÄ Tieliikenteen tavarankuljetustilaston 2007 mukaan turvetta kuljetetaan Suomen tieliikenteessä 10,7 milj. tn vuodessa. Maa-ainesten ja raakapuun jälkeen turvekuljetukset on kolmanneksi suurin yksittäinen tavaralaji. Turvekuljetusten keskimääräinen kuljetusmatka on 61 km ja liikennesuorite on 22,3 milj. autokm/v (10 % koko maan tavaraliikennesuoritteesta). Savo-Karjalan alueella turvekuljetusten osuus ja merkitys on huomattavasti keskimääräistä suurempi, mutta tilastotietoja tällä tarkkuudella ei ole käytettävissä. Vuonna 2005 turpeen tuotantoala oli Pohjois-Savossa hehtaaria ja Pohjois-Karjalassa hehtaaria. Savo-Karjalan osuus koko maan tuotantoalasta oli 8,5 %. Alueella on tuotantokäytössä noin 120 turvesuota. Soita on runsaasti Ylä-Savosta Pielisen Karjalaan ulottuvalla vedenjakaja-alueella Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven, Rautavaaran, Valtimon, Nurmeksen ja Juuan kunnissa. Pohjois-Savossa suokeskittymiä on lisäksi Rautalammin - Suonenjoen alueella, Pielavedellä ja Varpaisjärvellä. Pohjois-Karjalassa soita on runsaasti Tohmajärven, Kiteen, Ilomantsin ja Joensuun alueella. Savo-Karjalan alueella oli v energiaturvetta käyttävää tuotantolaitosta, joista Pohjois-Karjalassa oli 12 ja Pohjois-Savossa 9. Ympäristökeskuksille tehtyjen käyttöilmoitusten mukaan energialaitokset käyttivät v turvetta yhteensä m 3 /v ( rekallista), josta Pohjois-Savossa m 3 /v ( rekallista) ja Pohjois-Karjalassa m 3 /v (8 700 rekallista). Turvekuljetukset suoritetaan yleensä täysperävaunuautoilla. Kuormakoko on m 3 turvetta/rekka. Sallittu 60 tonnin enimmäispaino on kuormakokoa rajoittava tekijä, jolloin turvekuorman painoksi jää tonnia. Selvityksessä on laadittu turvekuljetusten liikennemääräkartta Savo-Karjalan alueen tiestölle. Kuljetusmäärissä on otettu huomioon Savo-Karjalan ulkopuolelta alueelle tulevat noin 5000 rekkaa/v. Keskipituus on Pohjois-Savoon päättyvillä kuljetuksilla on noin 120 km ja Pohjois-Karjalaan päättyvillä kuljetuksilla noin 60 km. Tiestön parantamistarpeita turvekuljetuksia varten on selvitetty yhteistyössä turvetuotannosta ja kuljetuksista vastaavien henkilöiden kanssa sekä selvitykseen liittyneessä seminaaritilaisuudessa. Pääosa esitetyistä noin 20 parantamiskohteesta sijoittuu yhdysteille turvetuotantoalueiden läheisyyteen. Parantamistarpeet kohdistuvat sekä teiden rakenteeseen että teiden kapeuteen, mutkaisuuteen ja mäkisyyteen. Turvetta kuljettavien mielestä talvikeliin liittyvä liukkaus koettiin suurimmaksi teiden hoitoon liittyväksi ongelmaksi. Turvekuljetukset ovat täsmähoitoa ajatellen otollinen kohderyhmä, koska ne tuotantosoiden läheisyydessä käyttävät ennakkoon ohjelmoidusti tiettyjä rajattuja teitä kerrallaan. Tällöin täsmähoito voidaan kohdistaa vain niille teille, jotka kulloinkin ovat käytössä. Selvityksessä on käsitelty turvekuljetuksiin liittyviä Tiehallinnon ja turvetuotannosta ja -kuljetuksista vastaavien tahojen yhteistyötarpeita. Selvitys sisältää esitykset yhteistyön sisällöstä ja kehittämisestä sekä paikallistasolla (tiemestari/hoitourakka-alueet) että aluetasolla (tiepiiritaso).

6

7 ESIPUHE Turvekuljetusten osuus on noin 10 % koko maan tieliikenteen tavarakuljetussuoritteesta. Savo-Karjalan alueella turvekuljetusten osuus on huomattavasti keskimääräistä suurempi. Turvekuljetukset ovat merkittävä tienkäyttäjä, jonka tarpeet tiepiiri haluaa ottaa tienpidossa huomioon. Selvityksen tarkoituksena on: - Tuottaa kuvaus turvekuljetusvirroista ja tiekohtaisista kuljetusmääristä. Nykytilanteen lisäksi pyritään ennakoimaan muutoksia lähivuosina. - Selvittää ja kuvata turvekuljetusten vaikutukset ja tarpeet tienpidon kannalta. - Kehittää yhteistyötä tienpitäjän ja turvealan toimijoiden kesken. Suunnittelualue käsittää Savo-Karjalan tiepiirin alueen siten, että mukana ovat myös muualta Savo-Karjalan käyttökohteisiin suuntautuvat kuljetukset. Selvityksen laatimista ohjanneessa Savo-Karjalan tiepiirin projektiryhmässä ovat toimineet Mika Savolainen, Marja Bäck, Patrick Hublin, Pertti Pirinen ja Teemu Saastamoinen. Selvityksen on laatinut Destia Oy, jossa työstä ovat vastanneet Olli Mäkelä ja Jussi Sipilä. Selvitystä laadittaessa on saatu arvokasta apua monilta turvetuotantoon eri tavoin liittyviltä tahoilta. Kiitämme erityisesti Matti Hanhista ja Pentti Oinosta Vapo Oy:stä sekä Seppo Laitilaa Pohjois-Savon liitosta. Selvitystyöhön liittyen on marraskuussa 2008 pidetty laaja neuvottelu- ja seminaaritilaisuus. Kuopio joulukuussa 2008 Tiehallinto Savo-Karjalan tiepiiri

8

9 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä 9 SISÄLTÖ Sisältö ESIPUHE 1 JOHDANTO 11 2 TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ Turpeen tuotanto Turpeen tuottajat Turpeen tuotantoalueet Turpeen käyttö Turvetuotannon tulevaisuus Turvekuljetukset Kuljetuskalusto Kuljetus- ja toimitusprosessi Turvekuljetusten määrät tieverkolla 22 3 TURVEKULJETUSTEN VAIKUTUKSET TIENPITOON Tiestön parantamistarpeet turvekuljetusreiteillä Teiden hoito ja ylläpito 27 4 YHTEISTYÖ TURPEEN TUOTTAJIEN, KULJETTAJIEN, KÄYTTÄJIEN JA TIENPITÄJÄN VÄLILLÄ 28 LÄHDELUETTELO LIITTEET

10 10 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä

11 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä 11 JOHDANTO 1 JOHDANTO Turve on kasvanut Suomessa merkittäväksi polttoaineeksi ja raaka-aineeksi teollisuudelle 1970-luvulta lähtien. Energiaturpeen käyttö on parin viime vuosikymmenen aikana kasvanut merkittävästi sekä lämpökeskusten, lämmitysvoimalaitosten että teollisuuden polttoaineena. Turve on pääpolttoaineena useissa lämmitysvoimalaitoksissa. Tieliikenteen tavarankuljetustilaston 2007 mukaan turvetta (ja kivihiiltä) kuljetetaan Suomen tieliikenteessä 10,7 milj. tn vuodessa (3 % kaikista tavarakuljetuksista). Maa-ainesten ja raakapuun jälkeen turvekuljetukset on kolmanneksi suurin yksittäinen tavaralaji. Turvekuljetusten keskimääräinen kuljetusmatka on 61 km ja liikennesuorite on 22,3 milj. autokm/v (10 % koko maan tavaraliikennesuoritteesta). Savo-Karjalan alueella turvekuljetusten osuus ja merkitys on huomattavasti keskimääräistä suurempi, mutta tilastotietoja tällä tarkkuudella ei ole käytettävissä. Tienpidon kannalta turvekuljetukset on suhteellisen helposti käsiteltävissä, koska tuotannossa olevia turvesoita (kuljetusten lähtöpisteet) ja varsinkin käyttökohteita (kuljetusten määräpisteet) on hallittavissa oleva määrä ja kohteiden vaihtuminen on hidasta ja ennakoitavissa. Turvekuljetuksille tyypillistä on suuri paino, mikä asettaa omat vaatimuksensa tiestön kantavuudelle. Koska energiaturve pyritään saamaan suoraan poltettavaksi ilman välivarastointia tuotantolaitoksissa, kuljetukset ovat jatkuvia ympärivuotisia ja usein myös ympärivuorokautisia toimituksia voimaloille. Tämä tuo omat odotuksensa tiestön hoidolle turvekuljetusreiteillä. Tiehallinto pyrkii ohjaamaan toimintaansa asiakastarpeiden perusteella. Turpeen kuljettajat ovat Savo-Karjalan alueella merkittävä asiakasryhmä. Tiepiiri vastaa Tiehallinnossa hoidon ja ylläpidon kehittämisestä, mikä on osaltaan vaikuttanut tämän selvityshankkeen toteuttamiseen. Selvityksen tavoitteina ovat: - Tuottaa kuvaus turvekuljetusvirroista ja tiekohtaisista kuljetusmääristä. Nykytilanteen lisäksi pyritään ennakoimaan muutoksia lähivuosina (kuljetusmäärien muuttuminen, muutokset tuotantoalueissa eli tuotannosta pois jäävät suot ja tuotantoon tulevat uudet suot sekä muutokset turpeen käyttökohteissa). - Selvittää ja kuvata turvekuljetusten vaikutukset ja tarpeet tienpidon kannalta. Lähinnä tulevat kysymykseen tiestön kantavuuden, kunnon ja suuntauksen ja tasauksen parantamistarpeet tuotantoalueilta päätieverkolle johtavilla yhteyksillä. Kartoitetaan myös turvekuljetuksiin liittyvät liikenneturvallisuusongelmat sekä liittymiin ja muihin tiejärjestelyihin liittyvät ongelmat. Selvitetään turvekuljetusten tarpeet tiestön hoidon ja ylläpidon kannalta. - Muodostaa käsitys yhteistyöstä ja sen kehittämisestä tienpitäjän ja turvekuljetustoimijoiden kesken. Selvitetään yhteistyön nykytila ja tehdään esitykset sen kehittämisestä. Suunnittelualue käsittää Savo-Karjalan tiepiirin alueen siten, että mukana ovat myös muualta Savo-Karjalan käyttökohteisiin suuntautuvat kuljetukset.

12 12 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ 2 TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ 2.1 Turpeen tuotanto Pääosa turpeesta käytetään energiaturpeena lämmön ja sähkön tuotantoon. Turvetta käytetään myös kasvu- ja ympäristöturpeina, joiden käyttökohteita ovat mm. kasvualustat kasvihuoneissa, maanparannus avomailla, kuivikekäyttö eläinsuojissa, kompostointi ja muu ympäristökäyttö sekä terveyden- ja kauneudenhoito. Tuotantomenetelmät Energiaturpeeksi käytettävä turve on yleensä pitkälle maatunutta tummaa turvetta, joka on jalostettu jyrsin- tai palaturpeeksi. Tällainen turve sopii myös maanparannuskäyttöön ja imeytykseen. Kasvu- ja kuiviketurpeeksi sekä ympäristönsuojeluun käytettävä turve on useimmiten väriltään vaaleampaa vähemmän maatunutta rahkaturvetta. Jyrsinturvetta tuotetaan irrottamalla jyrsimellä ohuesti turvetta suon pinnasta ja antamalla sen kuivua auringon ja tuulen vaikutuksesta tuotantokentällä haluttuun kosteuteen (40-45 %) ennen turpeen korjuuta varastoaumoihin. Kuivumisen aikana turvetta käännetään muutamia kertoja kuivumisen nopeuttamiseksi. Kuivunut turve kerätään säilytettäväksi aumoihin. Jyrsinturve on rakenteeltaan hienojakoista ja sitä käytetään erityisesti suurissa kaupunkien ja teollisuuden voimalaitoksissa. Kaikesta tuotannosta noin 90 % on jyrsinpolttoturvetta. Palaturvetta tuotetaan irrottamalla turvetta suosta senttimetrin syvyydeltä ja muokkaamalla se koneellisesti eri mallisiksi paloiksi sekä kuivattamalla palat tuotantoalueella. Palaturvetta käyttävät yleisimmin kunnalliset lämpölaitokset ja polttoturpeen pienemmät käyttäjät. HANNU SALO

13 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä 13 TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ Sekä jyrsinpolttoturve että palaturve varastoidaan tuotantoalueille aumoihin, joista se kuljetetaan käyttäjille. Ympäristö- ja kasvuturpeita tuotetaan jyrsinturvemenetelmällä samoin kuin energiaturvetta. Turpeet toimitetaan käyttäjille energiaturpeita jalostetummassa muodossa, esimerkiksi paalattuna kuivikkeena tai valmiiksi lannoitettuna ja sekoitettuna kasvuturpeena tai kasvualustana. (Turvetuotannon ympäristöopas 2008) Toiminta turvetuotantoalueella Varsinainen turvetuotantotoiminta tapahtuu kesällä touko - elokuussa. Koska turpeen kuivatus perustuu auringon ja tuulen vaikutukseen, keskittyy aktiivinen tuotanto keskikesän poutajaksoihin. Voimakkaan sateen jälkeen tuotantoalueen pinta vaatii yleensä muutaman päivän poudan kuivuakseen riittävästi ennen kuin tuotantoa voidaan jatkaa. Myös kovilla tuulilla tuotanto joudutaan keskeyttämään. Turvetta tuotetaan silloin, kun sääolosuhteet ovat hyvät. Sääolosuhteista johtuen on välttämätöntä työskennellä myös yöllä. Sääolosuhteet mahdollistavat turpeen kuivattamisen korjuukosteuteen keskimäärin vuorokauden aikana tuotantokaudessa. Tuotettu turve varastoidaan tuotantoalueelle aumoihin. Sääoloiltaan hyvänä tuotantokautena turvetta pyritään tuottamaan yli seuraavan lämmityskauden tarpeen myyntivarastoiksi ja turvavarastoiksi. Polttoturvetta voidaan yleensä varastoida käyttökelpoisena noin kolme vuotta. Pitempi säilytysaika alentaa jo merkittävästi tuotteen laatua. MATTI HANHINEN Turvetuotannon vaiheet Turvetuotannon valmistelutoimet alkavat suokohteen valinnasta, geologisista tutkimuksista ja maanhankinnasta alueella. Tulevalla tuotantoalueella tehdään tarvittavat ympäristöselvitykset sekä maastotutkimukset ja -mittaukset

14 14 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ ja laaditaan niiden pohjalta tuotanto- ja vesienjohtamissuunnitelmat ympäristönsuojelumenetelmineen. Kun alueelle on saatu ympäristölupa, aloitetaan varsinainen tuotannon valmistelu, johon ensimmäisessä vaiheessa kuuluvat raivaus, tieyhteyksien rakentaminen, vesiensuojelurakenteet sekä suon esiojitus. Kun alue on kuivunut riittävästi, tehdään varsinainen sarkaojitus, tuotantokenttien pinnan käsittely (ruuvaus, kantojen murskaus tai poisto jne.) sekä kenttien muotoilu. Tuotantoalueen kunnostaminen tuotantoon kestää noin 2-5 vuotta. Turvetuotannon kesto yksittäisellä työmaalla riippuu turvekerroksen paksuudesta, tuotantokelpoisen pinta-alan laajuudesta sekä pinta-alan kulloisestakin käyttöasteesta. Hyvänä tuotantokesänä turvetta poistetaan noin cm paksuinen kerros. Tuotanto kestää vuotta. Tuotantomäärät vaihtelevat vuosittain Turpeen tuotantomäärä vaihtelee vuosittain sekä markkinatilanteen että sääolosuhteiden vuoksi. Energiaturpeen vuosituotanto koko maassa on 2000-luvulla vaihdellut välillä TWh/v (kuva 2-1). TWh Muut Lauhdevoima Kaukolämpö- ja voima Teollisuus Tuotanto Kuva 2-1. Energiaturpeen tuotanto ja kulutus kulutussektoreittain vuosina (vuosi 2008 arvio). Lähde: Turveteollisuusliitto ry / Pöyry Energy Oy. Kesien 2007 ja 2008 säät ovat olleet valtakunnallisesti ja erityisesti Itä-Suomessa hyvin hankalat turvetuotannon kannalta ja tuotantomäärät ovat jääneet alhaisiksi. Kaksi peräkkäistä huonoa tuotantovuotta ovat johtaneet siihen, että puskurivarastot on käytetty ja esimerkiksi Kuopion Energia on joutunut turvautumaan poikkeuksellisiin turpeen laivakuljetuksiin Virosta Turpeen tuottajat Valtakunnallisesti merkittävimmät turpeentuottajat ovat Vapo Oy ja Turveruukki Oy. Turveteollisuusliitto ry:n jäseninä on 19 turvetuottajayritystä, mm.

15 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä 15 TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ muutamilla turvetta käyttävillä energiayhtiöillä on omaa turvetuotantoa. Lisäksi maassamme on noin sata pientä tai keskisuurta turvetuotantoyritystä, jotka ovat Suomen turvetuottajat ry:n jäseniä. Näiden osuus tuotetusta turpeesta on kuitenkin suhteellisen pieni. Savo-Karjalan alueella Vapo Oy on selvästi suurin turpeentuottaja. Ylä- Savossa on muutama pienehkö turvetuotantoyritys (lähinnä perheyrityksiä), mutta Pohjois-Karjalan maakunnassa Vapo Oy on käytännössä ainoa turvetuottaja. Energiantuottajista Kuopion Energia Oy:llä on omia soita ja omaa turvetuotantoa. Turveruukki Oy:llä ei ole tuotantosoita Savo-Karjalan alueella, mutta yhtiö toimittaa turvetta Pohjois-Savon energialaitoksille Turpeen tuotantoalueet Vuonna 2008 koko maassa turvetuotannossa on keskimäärin hehtaaria. Tuotannosta poistuneita alueita vuoteen 2005 mennessä oli noin hehtaaria. Turvetuotantoalueita on noin 550 ja ne ovat keskikooltaan 110 hehtaaria. (Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas 2008). Vuonna 2005 turpeen tuotantoala oli Pohjois-Savossa 3300 hehtaaria ja Pohjois-Karjalassa 1760 hehtaaria. Savo-Karjalan osuus koko maan tuotantoalasta oli 8,5 % (kuva 2-2). Kuva 2-2. Energiaturpeen tuotantoala maakunnittain v (Flyktman 2007). Savo-Karjalan alueella tuotantokäytössä on noin 120 turvesuota (kuva 2-3). Turvesoita on runsaasti Ylä-Savosta Pielisen Karjalaan ulottuvalla vedenjakaja-alueella Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven, Rautavaaran, Valtimon, Nurmeksen ja Juuan kuntien alueella. Pohjois-Savossa suokeskittymiä on lisäksi Rautalammin - Suonenjoen alueella, Pielavedellä ja Varpaisjärvellä. Pohjois-Karjalassa soita on runsaasti Tohmajärven, Kiteen, Ilomantsin ja Joensuun alueella.

16 16 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ Kuva 2-3. Tuotannossa olevat turvesuot sekä energiaturpeen käyttökohteet.

17 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä 17 TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ Suurimmat tuotantoalueet ovat Valkeasuo (tuotanto m 3 /v) Tohmajärven ja Joensuun rajalla, Tuohtaansuo (tuotanto m 3 /v) Rääkkylän, Kiteen ja Tohmajärven rajalla, Mekrijärvensuo (tuotanto m 3 /v) Ilomantsissa, Kaikonsuo (tuotanto m 3 /v) Kiuruvedellä ja Linnansuo (tuotanto m 3 /v) Joensuun Tuupovaarassa. Turvetuotannon ja turpeen käytön yksiköt ja vastaavuus 1 toimitusm 3 2,5 suom 3 turvetta 1 rekkalasti toimitusm 3 turvetta 1 toimitustonni 2,5 toimitusm 3 1 rekkalasti tn turvetta turpeen paino (ei tilavuus) rajoittaa rekkalastin koon 1 toimitusm 3 0,95 MWh 1 GWh = 1000 MWh 1050 toimitusm 3 10 rekallista 1 TJ (terajoule) = 0,278 GWh 290 toimitusm 3 2,7 rekallista 2.2 Turpeen käyttö Vuonna 2005 energiaturpeen käyttö oli GWh. Kuvassa 2-4 on esitetty energiaturpeen kysyntä maakunnittain. Kuva 2-4. Energiaturpeen kysyntäennuste maakunnittain v (Flyktman 2007).

18 18 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ Vuonna 2005 energiaturpeen käyttötarve oli Pohjois-Savossa 2020 GWh ja Pohjois-Karjalassa 620 GWh. Kuvassa 2-5 on verrattu energiaturpeen käyttöä ja tuotantoa maakunnittain. Vuonna 2005 Pohjois-Karjalassa energiaturpeen käyttö ja tuotanto olivat määrällisesti tasapainossa, mutta yleensä Pohjois-Karjalassa tuotanto on hieman suurempaa kuin käyttö ja turvetta kuljetetaan Pohjois-Savoon. Pohjois-Savossa käyttö on selvästi tuotantoa suurempaa ja noin kolmannes käytetystä turpeesta on tarpeen tuoda muualta. Pohjois-Savoon tulee turvetta Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Keski-Suomesta. Kuva 2-5. Energiaturpeen laskennallinen käyttö ja tuotanto maakunnittain v (Flyktman 2007). Energiaturpeen käyttökohteet Savo-Karjalan alueella on esitetty edellä kuvassa 2-3. Savo-Karjalan alueella oli v energiaturvetta käyttävää tuotantolaitosta, joista Pohjois-Karjalassa oli 12 ja Pohjois-Savossa 9. Lisäksi on muutama lämpölaitos, joille on toimitettu pieniä määriä energiaturvetta aikaisempina vuosina. Liitteenä 1 on luettelo käyttökohteista ja turpeen käyttömääristä v Ympäristökeskuksille tehtyjen käyttöilmoitusten mukaan energialaitokset käyttivät v turvetta yhteensä m 3 /v ( rekallista), josta Pohjois-Savossa m 3 /v ( rekallista) ja Pohjois-Karjalassa m 3 /v (8 700 rekallista). Selvästi suurin turpeen käyttäjä on Kuopion Energian Haapaniemen voimala Kuopiossa m 3 /v ( rekallista). Fortumin Joensuun voimalaitos käytti v turvetta m 3 /v (6 000 rekallista). Muita yli m 3 /v turvetta käyttäneitä laitoksia ovat Powerflute Savon Sellu Kuopion Sorsasalossa, Savon Voima Lämmön voimalat Iisalmessa ja Lapinlahdella sekä Vapon Lieksan Kevätniemen voimalaitos.

19 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä 19 TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ Energialaitosten tulevaisuudennäkymiä Kaukolämmön tuotantoa pyritään lisäämään alueen taajamissa ja tämän myötä uusia energialaitoksia rakennetaan ja vanhoja laitoksia uusitaan. Uudet ja uusittavat laitokset pyritään yleensä saamaan monikäyttöiseksi, jolloin niissä voidaan käyttää monenlaisia biopolttoaineita eli turpeen ohella erilaisia puupohjaisia polttoaineita ja esimerkiksi ruokohelpeä. Usein lämpölaitokset toimivat useista tuotteista sekoitetuilla polttoaineilla, esimerkiksi turpeen ja puun sekoituksella. Uusittavissa laitoksissa raskas polttoöljy pyritään korvaamaan kotimaisilla biopolttoaineilla. Energialaitosten monikäyttöisyydellä energiantuottajat pyrkivät siihen, että tuotanto ei ole yhdestä polttoaineesta riippuvainen, vaan käytettävä polttoaine voidaan valita hinnan, saatavuuden ja muiden näkökohtien perusteella. Turvetta pidetään ominaisuuksiltaan hyvänä polttoaineena ja sen käyttöä ollaan periaatteessa valmiit lisäämään. Turpeen käyttöön vaikuttavat toisaalta valtiovallan suhtautuminen turpeen käyttöön (päästömaksukysymys) ja toisaalta turpeen saatavuus, joka huonojen tuotantokesien 2007 ja 2008 seurauksena on akuutti ongelma. Kuopion Energia on lähivuosina uusimassa Haapaniemen voimalaa, ja tässä yhteydessä tehtävät polttoainevalinnat ovat merkittäviä turvetuotannon kannalta. Savon Voima Lämmöllä on Pohjois-Savossa laaja lämpövoimaloiden investointiohjelma: Siilinjärven Vuorelan - Toivalan alueelle on rakenteilla uusi voimala, Karttulan ja Nilsiän Tahkovuoren voimalat rakennetaan lähivuosina ja Suonenjoen ja Leppävirran voimalat uusitaan lähivuosina. Kaikista näistä tulee monikäyttölaitoksia, mikä mahdollistaa turpeen käytön lisäämisen. Fortumin Joensuun voimalassa pienempi nykyisin öljyä käyttävä kattila on tarkoitus korvata uudella sekä turvetta että puuta käyttävällä laitoksella. HAAPANIEMEN TURVEVOIMALA / KUOPION ENERGIA

20 20 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ 2.3 Turvetuotannon tulevaisuus Geologisen tutkimuskeskuksen turvevaratutkimusten mukaan Suomen nykyisestä noin 9 milj. hehtaarin suoalasta turveteollisuuden kannalta käyttökelpoista on noin hehtaaria eli vajaa 10 % koko suoalasta. VTT:n mukaan (Energia- ja ympäristöturpeen turpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, VTT 2007) uutta tuotantoalaa tarvitaan vuoteen 2010 mennessä noin hehtaaria ja vuoteen 2020 mennessä hehtaaria, mitä biodieselin kysyntä saattaa vielä lisätä. Uusia tuotantosoita tarvitaan lähivuosina runsaasti myös Savo-Karjalan alueella. Yrityksillä on runsaasti ympäristölupahakemuksia vireillä, mutta lupaprosessi vie aikansa ja osaa soista ei eri syistä saada tuotantokäyttöön. Turvevarat mahdollistavat nykyisen suuruisen tai kasvavan turvetuotannon Savo-Karjalassa. Valmisteluvaiheessa oleviin turvetuotantoalueet sisältäviin maakuntavaihekaavoihin näyttäisi sekä Pohjois-Karjalassa että Pohjois- Savossa olevan tulossa riittävät varaukset lähivuosikymmenien turvetuotantotarpeisiin. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennyksen turvetuotantoaluevarauksissa (Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2. vaihe). Kaavaselostusluonnos ja Lähtökohdat ja tavoitteet ) lähdetään nykytasoa hieman suuremmasta tuotannosta. Varauksissa on otettu huomioon Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelmassa esitetty tavoite saada alueelle biodieselin tuotantolaitos. Pohjois-Savon maakuntakaavan turpeen käyttöennusteissa on lähdetty siitä, että energiaturpeen käyttömäärä lähivuosina ja aina vuoteen 2030 saakka säilyy nykytasolla 2000 GWh/v. Turve ja puu ovat toisiaan täydentäviä polttoaineita. Puupolttoaineiden käytön merkittävä lisääminen vaatii rinnalleen peruspolttoaineen, joka mm. käytössä olevien polttotekniikoiden vuoksi on usein turve. Turpeen lämpösisältö on korkeampi ja laatu (energiatiheys ja kosteus) tasaisempi kuin puulla. Kylmien vuodenaikojen energian huippukulutusjaksoina polttoaineen jatkuva toimitusvarmuus ja riittävä lämpöarvo on tärkeää. Puupolttoaineiden määrän ja laadun vaihteluja tasataan turpeen käytöllä. Turvetta lähinnä korvaavia polttoaineita ovat öljy ja kivihiili, joiden molempien saatavuus on täysin tuonnin varassa. Vain osa nykyisistä turvetta polttoaineenaan käyttävistä laitoksista voi siirtyä suoraan korvaavien polttoaineiden käyttöön ilman mittavia laiteinvestointeja. Turpeen käyttöä voidaan vain osaksi korvata puupolttoaineilla. Energian tuottajat haluavat lisäksi säilyttää vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömahdollisuuden myös kilpailusyistä. Puu ja turve tukevat toisiaan kotimaisina energioina. Turvetuotannon tulevaisuuteen liittyy epävarmuuksia. Turvevarat ovat riittävät tuotannon kasvattamiseen. Avainasemassa on kuitenkin se, luokitellaanko turve uusiutuvaksi vai uusiutumattomaksi luonnonvaraksi ja tästä päästökaupan myötä seuraavat turvetuotannon kilpailukykyyn vaikuttavat taloudelliset tekijät.

21 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä 21 TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ 2.4 Turvekuljetukset Kuljetuskalusto Turvekuljetukset suoritetaan yleensä täysperävaunuautoilla. Kuormakoko on m 3 turvetta/rekka. Sallittu 60 tonnin enimmäispaino on kuormakokoa rajoittava tekijä, jolloin turvekuorman painoksi jää tonnia. Suolla kuormausvaiheessa kuorman paino määritetään kuormauslaitteeseen sisältyvän punnituslaitteen avulla. Lopullinen korvauksiin vaikuttava punnitus tehdään asiakaspäässä ajoneuvovaa alla. Turverekkojen korit ovat kiinteitä rakenteita, joissa on joko ketjuvetoinen peräpurku tai sivuttaiskaato. Turvekuljetusten lisäksi turverekoilla voidaan kuljettaa haketta tai purua, mutta rakenteet eivät kestä esimerkiksi maaaineisten kuljettamista. Käytössä on joitakin yksittäisiä autoja, joissa on pankkorakenteet kuitupuukuljetuksia varten. Kalusto on muuttumassa siten, että perävaunuissa paripyörien tilalle on yleistymässä yksipyöräratkaisu. Tämä on kevyempi vedettävä ja siten energiatehokkaampi. Tiestön kannalta tämä merkitsee suurempaa rasitusta, koska pintapaine tietä vasten on suurempi kuin paripyörässä. Muutos vaikuttaa erityisesti heikosti kantavien sorateiden kestävyyteen, mutta myös päällystettyjen teiden urautumiseen Kuljetus- ja toimitusprosessi Energiaturpeen loppukäyttäjinä toimivat voimalaitokset hankkivat turpeen pitkäaikaisilla toimitussopimuksilla turpeen tuottajilta. Voimalaitoksilla ei yleensä ole merkittäviä varastoja, vaan turve menee suoraan prosessiin. Tämä tarkoittaa jatkuvia ympärivuotisia ja usein myös ympärivuorokautisia toimituksia voimaloille. Loppukäyttäjille riittää, että turvetoimitukset tulevat oikea-aikaisesti ja oikealaatuisina, ja toimitusten hoitaminen jää turvetuottajien ja -kuljettajien vastuulle. Poikkeuksen tekee Kuopion Energia, jolla on omia soita ja omaa tuotantoa, jolloin se huolehtii näiltä osin myös kuljetuksista. Turvetuottajat hankkivat kuljetukset alihankintana pitkäkestoisilla kuljetussopimuksilla. Turvekuljetuksista huolehtivat yleensä pienet muutaman auton yritykset. Esimerkiksi Vapon kuljetuksissa on Savo-Karjalan alueella runsaalta kymmeneltä yrittäjältä ympärivuotisesti noin 20 autoa ja talven huippukaudella autoa. Kuljetukset pyritään järjestämään siten, että aumavarastot tyhjennetään tuotantosuo kerrallaan. Vapolla on Savo-Karjalan alueella noin kahdeksan kuormauskonetta. Toimitusjärjestykseen vaikuttaa mm. soiden sijainti: huippukysynnän aikaan talvella pyritään ajamaan lähempää käyttökohteita ja hiljaisemman kysynnän aikaan ajetaan kaukaisemmilta soilta. Osa aumoista on turvesoilla, jonne ei ole ajoyhteyttä, vaan kuljetukset hoidetaan talvisaikaan jäädytettävien tieyhteyksien kautta. Toimitusjakson pituus vaihtelee turvemäärän ja kuljetusten tiheyden mukaan muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen tuotantoaluetta kohti. Toimitusjaksolla lastaukseen ja kuljetukseen liittyvää toimintaa tehdään yleensä ympäri vuorokauden.

22 22 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ Tienpidon kannalta tällainen toimitustapa on sikäli edullinen, että talvikauden tehostettu auraus ja liukkaudentorjunta voidaan suunnata kulloinkin käytössä oleville kuljetusreiteille Turvekuljetusten määrät tieverkolla Turvekuljetusten määrät tieverkolla on esitetty kuvassa 2-6. Kuvassa on esitetty kuormattujen turverekkojen määrä (rekkaa/v), joten tyhjänä tehdyt paluumatkat mukaan luettuna liikennemäärä on kaksinkertainen. Turvekuljetusvirtojen arvioinnin lähtökohtana ovat olleet suokohtaiset tuotantomäärät sekä käyttökohteiden käyttömäärät. Kuljetusmäärissä on otettu huomioon Savo-Karjalan ulkopuolelta alueelle tulevat noin 5000 rekkaa/v Turveruukin ja Vapon kuljetuksia. Pääosa ulkopuolisista kuljetuksia tulee Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta, mutta jonkin verran kuljetuksia tulee myös Keski-Suomen suunnasta. Keskipituus on Pohjois-Savoon päättyvillä kuljetuksilla on noin 120 km ja Pohjois-Karjalaan päättyvillä kuljetuksilla noin 60 km. Suurinta turveliikenne on valtatiellä 5 Kuopion alueella kuormattua rekkaa vuodessa. Muita suuriliikenteisiä teitä ovat valtatie 5 Siilinjärven - Iisalmen välillä rekkaa/v, valtatie 6 Joensuun eteläpuolella rekkaa/v, kantatie 77 Maaningan - Siilinjärven välillä rekkaa/v ja valtatie 17 Joensuun - Kuopion välillä rekkaa/v. Vaihtelut turveliikenteessä ovat suuria. Sääolot vaikuttavat vuosiliikenteen määrään: korjuukauden sateisuus vaikuttaa turpeen tuotantomäärään ja talvipakkaset käyttömäärään. Tuotantomäärien vuosivaihtelua pyritään tasaamaan pitämällä soilla ylivuotista turvereserviä, mutta peräkkäiset huonot tuotantovuodet heijastuvat kuljetusmääriin. Kausivaihtelu on voimakasta, koska energiaturpeen käyttöhuippu ajoittuu talvipakkasille ja kesäaika on selvästi hiljaisempaa. Koska turve pyritään ajamaan suoraan tuotantoprosessiin, viikonpäivävaihtelut ovat vähäisiä ja turvetta ajetaan myös viikonloppuisin. Joihinkin tuotantolaitoksiin turvetta ajetaan ympäri vuorokauden, mutta pääosin liikenne ajoittuu päiväsaikaan. Koska kuljetukset hoidetaan suo kerrallaan, liikenteen vaihtelut tuotantosoiden läheisyydessä ovat suuria. Kuljetukset ajoittuvat vilkasliikenteisiin aktiivikausiin, joiden välissä on pitkiä hiljaisia jaksoja.

23 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä 23 TURPEEN TUOTANTO JA KÄYTTÖ Kuva 2-6. Turvekuljetusten määrä tieverkolla (kuormattuja rekkoja/vuosi). Arvio keskimääräisestä vuodesta tuotantomäärien ja käyttökohteiden perusteella.

24 24 Turvekuljetukset ja tienpito Savo-Karjalan tiepiirissä TURVEKULJETUSTEN VAIKUTUKSET TIENPITOON 3 TURVEKULJETUSTEN VAIKUTUKSET TIENPITOON Vaikka pääosa turvekuljetusten suoritteesta ajetaan pääteitä pitkin, ongelmat painottuvat kuitenkin teille tuotantosoiden läheisyydessä ennen päätielle pääsyä. Ongelmia on teiden rakenteessa ja kantavuudessa, mutta myös teiden mäkisyydessä ja mutkaisuudessa. Tiet ovat usein liian kapeita raskaiden ajoneuvojen kohtaamista ajatellen ja myös turverekan ja henkilöauton kohtaamisessa vaaditaan tarkkuutta. Turveliikenteen haittojen vuoksi paikallinen tienvarsiasutus pyrkii joissain tapauksissa rajoittamaan ja ohjaamaan turvekuljetusreittejä. Myös talvihoidon ongelmat painottuvat alemmalle tieverkolle ja lähinnä liukkaudentorjuntaan. 3.1 Tiestön parantamistarpeet turvekuljetusreiteillä Tiestön parantamistarpeita turvekuljetuksia varten on selvitetty yhteistyössä turvetuotannosta ja kuljetuksista vastaavien henkilöiden kanssa sekä selvitykseen liittyneessä seminaaritilaisuudessa. Tiestön parantamistarpeet on koottu kuvaan 3-1 ja taulukkoon 3-1. Pääosa esitetyistä noin 20 parantamiskohteesta sijoittuu yhdysteille turvetuotantoalueiden läheisyyteen. Parantamistarpeet kohdistuvat sekä teiden rakenteeseen että teiden kapeuteen, mutkaisuuteen ja mäkisyyteen. Yhdessä kohteessa (mt 870 Rautavaaralla) pääongelma on päällysteen huono kunto. Pielavedellä Vaaraslahdessa (mt 561) hankala mäki on johtanut siihen, että täydet turverekat käyttävät ajomatkaltaan pidempää kiertoreittiä. Tiehallinto on saanut vuosille lisärahoitusta puuhuollon turvaamiseksi. Rahoitusta käytetään raakapuukuljetusten kannalta tärkeiden teiden parantamiseen. Viisi turvekuljetusten parantamiskohteista sisältyy Savo- Karjalan tiepiirin laatimaan puuhuollon korjausohjelmaan Nämä kohteet käyvät ilmi kuvasta 3-1 ja taulukosta 3-1. Vuosien osalta alustavaa puuhuollon korjausohjelmaa on mahdollisuus tarkistaa. Tulisi selvittää, voidaanko puuhuollon ja turvekuljetusten parantamistarpeita yhdistää muissakin kohteissa.

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen seminaari Hotelli Iso-Syöte 7.11.2006 Hotelli Summassaari 14.11.2006 Seminaarin avaus

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen seminaari Hotelli Iso-Syöte 7.11.2006 Hotelli Summassaari 14.11.2006 Seminaarin avaus Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen seminaari Hotelli Iso-Syöte 7.11.2006 Hotelli Summassaari 14.11.2006 Seminaarin avaus Suomen turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hannu Haavikko 1 Pk-turvetuotannon

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013 SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2 (7) Saatavuustavoite Tavoite Riskialueluokka Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö Hoitotason yksikkö /Lääkäriyksikkö C D 8 min 15 min 30 min 30

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ

TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ Pöyry Management Consulting Oy Tiedotustilaisuus - TURPEEN TUOTANTO ON SÄÄRIIPPUVAISTA MYÖS TURPEEN KULUTUS VAIHTELEE Sääolosuhteet olivat kesällä 2012 turvetuotannon

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa Hankkeella pyritään kartoittamaan, kehittämään ja analysoimaan puuhakkeen hankintaketjun liiketaloudellisia ja logistisia toimintamalleja sekä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat

PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien analysointi 2009-2013 Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat 7.4.2014 Pelastuslaitoksen PRONTO-onnettomuustilasto Pelastustoimen resurssi-

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Tiehallinnon näkökulma

Tiehallinnon näkökulma 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik 13.03.06 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013-

Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013- Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013-11.10.2013 1 Talvihoitoluokka I Tie pääosan ajasta paljas Voi esiintyä kapeita, matalia polannekaistoja ajokaistojen ja ajourien välissä Sään muutostilanteissa

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Kimmo Virtanen ja

Kimmo Virtanen ja TOIMINTASUUNNITELMA PK-YRITTÄJIEN TURVETUOTANNON KEHITTÄMINEN UUSIEN SOIDEN HANKINNAN KEHITTÄMINEN (4.4.) Kimmo Virtanen 7. 11. ja 14. 11. 2006 TURVEVAROJEN KARTOITUS - TUTKIMUSMENETELMÄT GTK:n turveraportteja

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia 1. Auttaa aktiivisesti EP:n liittoa vaihemaakuntakaavan laadinnassa ja maakuntasuunnittelussa - välittää tietoa, osallistaa ja sitouttaa 2. Vähentää keinotekoista

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus

Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Loppuraportti Jukka Jalovaara / Loppuraportti.doc / Sivu 1(18) Teollisuus Energia Rakentaminen ja Kiinteistöt Infra Suunnittelu Konsultointi Projektitoimitukset REJLERS

Lisätiedot

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen

Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Asiakastarpeet Asiakastarpeet, kansalaiset Koulumatkat Turvallinen, kestoltaan kohtuullinen ja viihtyisä matka Omatoiminen liikkuminen vaatii turvallisia reittejä.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely

Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Urakoitsijaseminaari 17.8.2016 17.8.2016 Taustaa Lapin ELY-keskuksen vahingonkorvauskäsittelyssä on noussut esille 1.10.2015 alkaneiden sopimusten myötä tilanteita,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Lämmitysratkaisun muutoksesta kiinnostuneiden kartoitus Kontiolahdella 2009

Lämmitysratkaisun muutoksesta kiinnostuneiden kartoitus Kontiolahdella 2009 Tiedonvälityshanke vuosille 2008-2009 Lämmitysratkaisun muutoksesta kiinnostuneiden kartoitus Kontiolahdella 2009 Juha Tuononen Biomas - hanke TAUSTA: A) Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki

Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki Valtionosuudet v. 2010-2014 Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet yhteensä vuosina 2010-2014 (=peruspalvelujen valtionosuus (ml. valtionosuuden tasaus)

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot