Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2011"

Transkriptio

1 Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2011

2 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ Yrjönkatu 29 A Helsinki Puhelin: Kannen Myrsky-kuvat: Suomen kulttuurirahasto / Antero Tenhunen ja Jukka Salminen

3 Sisältö SÄÄTIÖ 1. 1 Tarkoitus ja toiminta-ajatus TOIMINNAN ARVot SÄÄTIÖN VISIO VUOTEEN YLEISET TAVOITTEEt 6 TOIMINTA NUORTEN HYVÄKSI: 2.1 Elämäntaitojen asiantuntijuuden ja ohjelmatoiminnan vahvistaminen Osaava nuori 8 Zest - elämäntaitoja etsimässä 8 OK!-hanke 12 Myrsky 15 Vastuullinen kesäduuni Vastuullinen nuori kuluttaja 18 Nuorten taloustaidot Kansainvälinen ohjelma 20 Kehitysyhteistyö 20 Kansainvälisen ohjelman asiantuntijuuden ja menetelmien vahvistaminen 22 Talouden, hallintokäytäntöjen ja tunnettuuden vahvistaminen 23 TALOUs 3.1 Rahoituspohjan vakiinnuttaminen ja talouden vahvistaminen Toiminnan riskit Varainhankinta 24 Yritysyhteistyö ja muu rahoitus 25 Rahankeräyslain alainen toiminta 25 Pro bono Varat ja niiden käyttö 25 VIESTINTÄ Säätiön tunnettuuden lisääminen elämäntaitojen asiantuntijana 27 ORGANISaatio 28 Hallitus 28 Työvaliokunta 29 Neuvottelukunta Asiantuntijaraati Kansainvälinen toimikunta 30 Vapaaehtoiset asiantuntijat 30 Toimisto ja henkilökunta 31 Organisaation ja hallinnon kehittäminen 31 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 32 Liitteet 3

4 4

5 Säätiö 1.1 Tarkoitus ja toiminta-ajatus Suomen lasten ja nuorten säätiö on perustettu vuonna Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea nuorisotyötä Suomessa ja Suomen rajojen ulkopuolella. Sen tehtävänä on turvata ja edistää lasten ja nuorten elämän positiivista kehitystä ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Säätiö haastaa yhteiskunnan toimijoita vastuuseen erityistä tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista. Säätiö kehittää ja toteuttaa tehokkaita ja vaikuttavia hankkeita sekä tukee harkitusti muiden hyviä hankkeita Suomessa ja ulkomailla. Säätiön tavoitteena on lisäksi tuoda yhteen yhteiskunnallista vastuuta kantavat yritykset ja yhteisöt sekä niiden henkilöstö. Tarkoituksena on parantaa nuorten ja lasten elinoloja. Säätiö kykenee joustavana, nopeasti reagoivana organisaationa tarjoamaan yrityksille niiden tarpeisiin räätälöityjä yritysvastuuhankkeita. Säätiö täytti vuonna 2011 kymmenen vuotta. Uuden vuosikymmenen kynnyksellä toimintaa ohjaavana ajatuksena on edistää nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista Suomessa ja kansainvälisesti. Oikeudenmukaisuus Toimimme rohkeasti ja oikeudenmukaisesti erilaisten ihmisten kanssa monimuotoisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta. 1.3 VISIO VUOTEEN 2015 Säätiön hallitus hyväksyi säätiölle kehysstrategian eli toimintalinjauksen vuoteen Samassa yhteydessä pohdittiin myös säätiön visiota. Visioksi muodostui seuraava: Säätiö on Suomessa tunnettu ja arvostettu nuorten elämäntaitojen asiantuntija, joka seuraa ja analysoi nuorten elämään liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä, toteuttaa elämäntaito-ohjelmia, tukee nuorten elämäntaitoja edistävää toimintaa herättää yhteiskunnallista keskustelua, erityisesti yritysvastuun näkökulmasta. Vision toteutumisen myötä säätiö voi entistä paremmin toimia nuorten tasapainoisen aikuisuuden edistämiseksi. 1.2 TOIMINNAN ARVOT Säätiössä toimivien toimintaa ohjaavat yhteiset arvot: Välittäminen Välitämme nuorten hyvinvoinnista, arvostamme työntekijöitämme ja sidosryhmiämme. Vastuullisuus Kannamme omalta osaltamme vastuuta yhteiskunnasta, toimimme läpinäkyvästi ja tarjoamme yrityksille kanavan toteuttaa yritysvastuutoimintaa. Ennakkoluulottomuus Tartumme ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin ja vastaamme niihin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Suomen lasten ja nuorten säätiö ehkäisee nuorten syrjäytymistä opinnoista, sosiaalisista suhteista ja työelämästä. Tavoitteena on vahvistaa nuorten elämäntaitoja ja tukea nuorten kasvua tasapainoiseen aikuisuuteen. 5

6 1.4 YLEISET TAVOITTEET Suomen lasten ja nuorten säätiö toimii edistääkseen nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista. Säätiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että yhteiskunnan eri toimijat erityisesti yritykset panostavat lapsi- ja nuorisotyöhön yritysvastuutoiminnassaan. Säätiö osallistuu aktiivisesti International Youth Foundation -järjestön (IYF) maailmanlaajuisen kumppaniverkoston toimintaan. Säätiö tekee laadukasta ja pitkäjänteistä, ehkäisevää työtä kotimaassa ja kansainvälisesti. Suomen lasten ja nuorten säätiö pyrkii ehkäisemään nuorten syrjäytymistä kahdella tasolla: yleisellä eli primaariprevention tasolla ja kohdennetulla eli sekundaariprevention tasolla. Molempia toiminnan tasoja toteutetaan sekä kotimaassa että kansainvälisesti, ulkomailla pääasiassa kehitysyhteistyön kautta. Säätiö ei tee korjaavaa nuoriso- ja sosiaalityötä. Yleisen toiminnan kohderyhmänä ovat pääasiassa kaikki vuotiaat nuoret. Säätiö toimii yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Toiminnan tavoitteena on nuorten omien vahvuuksien löytäminen ja kehittäminen sekä elämäntaitojen vahvistaminen. Toiminnassa pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita nuoret tarvitsevat kasvussaan tasapainoiseen aikuisuuteen. Työelämään siirtymisen näkökulmasta tärkeitä ovat myös ammatinvalintakysymykset. Tarkoituksena on myös vähentää sukupuoleen ja etnisyyteen liittyviä ennakko-oletuksia. Kohdennetun toiminnan kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat vuotiaat nuoret. Kohdennetussa toiminnassa mukana olevien nuorten syrjäytymisriski on normaaliväestöä suurempi, esimerkiksi sosioekonomisista, etnisyyteen liittyvistä tai vaikeista perheoloista johtuvista syistä. Erityisesti toiminnassa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeet, kymppiluokkalaiset sekä ammatillisen koulutuksen erityisluokat. Kohdennetun toiminnan tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia hyvään elämään. Tavoitteena on myös ehkäistä heidän syrjäytymistään opinnoista, sosiaalisista suhteista ja työelämästä. Toimintamuotoina ovat pääasiassa kohdennetut elämäntaitovalmennukset, joiden avulla parannetaan nuorten elämäntilanteessa kriittisiksi tunnistettuja taitoja ja valmiuksia. Säätiö toteuttaa kohdennettua toimintaa yhteistyössä sopivien sidosryhmien kanssa. Säätiön kansainvälisen toiminnan painopiste on kehitysyhteistyössä. Kehitysyhteistyötä kohdennetaan yhä selkeämmin nuoriin, jolloin pääasiallisena kohderyhmänä ovat vuotiaat. Erityishuomio annetaan helposti syrjäytyville ja haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Toiminnan painopistealueita ovat oppiminen ja osallistuminen sekä työllistyminen. Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen on keskeisenä elementtinä kaikessa toiminnassa. Säätiön toimintalinjauksessa vuosille toiminta keskittyy kolmeen kokonaisuuteen. Näiden kolmen painopisteen ohjaamana säätiön toiminta vastaa entistä tehokkaammin ja kohdennetummin yhteiskunnan ja nuorten tarpeisiin. Keskittymällä toiminnan kannalta oleellisiin kokonaisuuksiin säätiö voi lisätä tunnettuuttaan ja arvostustaan sekä vahvistaa nuorten hyväksi tehtävää työtä. Seuraavassa kuvataan säätiön toimintaa vuonna 2011 näiden painopisteiden kautta. 6

7 Osaava nuori: Luovuus, itsetunto ja työelämätaidot Vastuullinen nuori kuluttaja Kansainvälinen ohjelma 7

8 Toiminta nuorten hyväksi 2.1 Elämäntaitojen asiantuntijuuden ja ohjelmatoiminnan vahvistaminen Säätiö haluaa vahvistaa asemaansa elämäntaitojen asiantuntijana ja toteuttaa niihin liittyvää toimintaa. Suomessa se keskittyy erityisesti elämäntaitoihin, jotka keskittyvät nuoren itsetunnon ja itseluottamuksen, sosiaalisen älykkyyden ja vastuuntunnon parantamiseen. Säätiö kehittää oman toimintansa osaksi elämäntaitokonseptin, joka pohjautuu IYF:n elämäntaitokonseptiin. Säätiö toteuttaa perustehtäväänsä ja vahvistaa elämäntaitoasiantuntijuuttaan kolmen ohjelmakokonaisuuden kautta. Nämä ovat osaava nuori, nuori vastuullinen kuluttaja ja kehittyvien maiden nuori. Säätiö aktivoi yrityksiä toimimaan nuorten paremman tulevaisuuden puolesta, ja ohjelmakokonaisuudet on suunniteltu siten, että ne palvelevat yrityksiä niiden yritysvastuutoiminnassa. Säätiön tavoitteena on olla edelläkävijä yritysten ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä. Tämä tarkoittaa jatkuvaa asiantuntijuuden kehittämistä ja yrityksiä palvelevien ratkaisujen suunnittelua. Suomen lasten ja nuorten säätiöllä on vankka osaaminen yritysyhteistyössä ja näyttöä onnistuneista hankkeista muun muassa Nokian, Alma Median, Deloitten, Manpowerin ja Veritaksen kanssa. Seuraavassa kerrotaan säätiön toiminnasta vuonna 2011 kolmen kokonaisuuden kautta. Elämäntaidot auttavat nuorta löytämään omat vahvuutensa kotona, koulussa, työssä ja muissa yhteisöissä. Säätiön elämäntaitokonseptiin kuuluu neljä osa-aluetta: omat vahvuudet ja itsetunto kriittinen ajattelu mahdollisuudet ja tavoitteet yhteisön jäsenenä toimiminen 2.2 Osaava nuori: Luovuus, itsetunto ja työelämätaidot Luovuus, itsetunto ja työelämätaidot ovat tärkeitä elementtejä nuoren elämässä. Zest ja OK! -hanke jatkoivat työtä näiden taitojen parissa. Uutena toimintana käynnistyivät Myrsky ja Vastuullinen kesäduuni -kampanja. Seuraavassa esitellään hankkeiden toimintaa vuonna Zest - elämäntaitoja etsimässä Suomen lasten ja nuorten säätiön yläkoululaisille suunnattu Zest-ohjelma käynnistettiin vuonna Nuorten elämäntaitoihin keskittyvän Zestohjelman tavoitteena on kannustaa nuoria rakentamaan myönteistä ja realistista kuvaa itsestään. Ohjelma tarjoaa nuorille mahdollisuuden elämäntaitojen ja omien vahvuuksien kehittämiseen. Zest kannustaa yläkoululaisia myös myönteiseen yhteisöllisyyteen. Lisäksi ohjelma haastaa kantamaan vastuuta muiden hyvinvoinnista. Ohjelman kehittämisestä vastaa laaja-alainen asiantuntijaryhmä, jonka johtajana toimii kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä. Asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana neljä kertaa. Ohjelmassa työskenteli projektipäällikkö ja projektikoordinaattori. Ohjelman vuosibudjetti on noin Nokian ollessa päärahoittaja. Myös Veritas Eläkevakuutus on tukenut ohjelmaa syksystä 2006 alkaen. Lisäksi vuonna 2011 solmittiin uusi yhteistyö Plusterveyden kanssa: Plusterveys tukee kymppiluokka- ja ammattistarttivierailuja vuosina 2011 ja

9 Löydä vahvuutesi - jokainen on hyvä jossain Zestin viestiä nuorille välittävät Zest-tiimiläiset: oman elämäntarinansa kautta he avaavat elämäntaitojen merkitystä ja vahvistavat nuorten uskoa itseensä. Keskeinen viesti on, että jokainen on hyvä jossain. Zest-tiimiin on valittu kahdeksan lahjakasta ja omalla urallaan menestynyttä suomalaista. Tiimiin kuuluvat Veikka Gustafsson, Samppa Lajunen, Tommy Lindgren, Tiia Piili, Lenni-Kalle Taipale, Jani Toivola, Pamela Tola ja Eva Wahlström. Jokainen on hyvä jossain. Zest-vierailut lukuvuosittain Vuonna 2011 Zest-tiimiläiset tekivät yhteensä 192 Zest-vierailua yläkouluissa ympäri Suomea (yllä olevassa taulukossa vierailut on laskettu koulujen lukuvuosittain). Vierailuilla tavoitettiin yli yläkouluikäistä nuorta. Vuosien aikana Zest-ohjelmassa on tehty noin 1500 vierailua ja tavoitettu yli nuorta. Oppilaitosvierailujen lisäksi Zest oli mukana helmikuussa Jyväskylässä Next Step -messuilla, kesäkuussa KesäStadi - tapahtumassa sekä marraskuussa Helsingissä järjestetyssä tyttöjen Demi-päivässä. Ohjelma on ollut esillä myös useilla sekä vanhemmille ja kasvatusalan ammattilaisille suunnatuissa tilaisuuksissa, joista esimerkkinä tammikuun Educa-messut. Opettajia ja vanhempia tavoitettiin erilaisissa Zestin luento- ja koulutustilaisuuksissa reilut ensimmäiset seitsemän vierailua. Nämä vierailut koostuvat Zest-luennosta, jossa kannustetaan nuoria oman elämäntarinansa kautta, sekä työpajasta, jonka tarkoituksena on rohkaista oppilaita vuorovaikutukseen, vahvistaa itsetuntoa ja omaa ilmaisua, hetkessä olemista, heittäytymistä, sekä luokan ryhmähenkeä. Vierailuista saatu palaute on ollut erinomaista ja vuonna 2012 kymppiluokka- ja ammattistarttitoimintaa vahvistetaan ja kehitetään entistä vaikuttavammaksi. Toimintaan tulevat mukaan myös Jani Toivola ja Tommy Lindgren. Vuonna 2011 Zest aloitti toimintansa kymppi- ja ammattistarttiluokissa: näyttelijä Pamela Tola teki 9

10 Vuorovaikutus ja palaute auttavat innostamaan ja kehittämään Vuorovaikutuksen ja palautteen kautta ohjelmaa voidaan yhtäältä kehittää ja toisaalta innostaa nuoria ja opettajia. Zest-ohjelman keskeisenä foorumina toimii -internetsivusto, jossa nuoret voivat tutkia ja harjoittaa omia lahjojaan ja elämäntaitojaan erilaisten testien, tehtävien ja artikkelien avulla. Opettajanhuone -osiosta löytyy asiantuntijoiden artikkeleita, taustatietoa sekä valmiita Zest-tuntikokonaisuuksia, joiden avulla aihepiiriä voidaan käsitellä opetuksessa laajemmin. Vuoden aikana sivuille oli rekisteröitynyt 345 opettajaa. Yhteensä Zestin internetsivuilla vieraili vuonna 2011 yli kävijää. Zestin Facebook-sivusto avattiin elokuussa Sivuilla tiimiläiset kertovat koulukiertueterveisiään, joita oppilaat voivat kommentoida. Tiimiläisten ideoima Zest-esittelyvideo sai ensi-iltansa Facebookissa syyskuussa. Sivuille päivitettiin myös muita Zest-videoita ja kuvia. Vuoden 2011 lopussa sivustolla oli noin tykkääjää, joista 70 % oli vuotiaita. Eräs vuoden kohokohdista oli syyskuussa noin 2000 espoolaisyläkoululaiselle järjestetty lukukauden avajaispäivä. Päivä oli samalla lähtölaukaisu Zestin yhdeksännelle toimintavuodelle. Päivä alkoi Zesttiimiläisten luennoilla yläkouluissa ja jatkui vauhdikkaalla Zest-tapahtumalla Espoon Leppävaaran Stadionilla. Tapahtuman avasi urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, minkä jälkeen vuorossa oli ystävyysjalkapallo-ottelu oppilaista, Zest-tiimiläisistä ja FC Hongan pelaajista kootuin joukkuein. Musisoinninta vastasi Jare & VilleGalle. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Suomen Palloliiton Uudenmaan piirin kanssa. Opettajilta kerätään säännöllisesti palautetta vierailuista ja vuoden 2011 aikana 216 opettajaa 72 koulusta täytti nettipalautelomakkeen. Zest-ohjelman sisällön tärkeys sai opettajilta kouluarvosanan 9,3, vaikuttavuus taas 8,6 ja kokonaisuudessaan vierailu arvioitiin arvosanalla 9,1. Zest-vierailut ovat saavuttaneet suuren suosion opettajien keskuudessa. Tästä kertovat lukuisat, vuoden aikana tulleet yhteydenotot, vierailupyynnöt sekä positiivinen palaute. Myös nuoret arvioivat Zestiä sekä lähettävät palautetta ja terveisiä tiimiläisille opettajan keräämän palautelomakkeen sekä Zestin nettisivujen kautta. Yli tuhat nuorta täytti palautelomakkeen Zest esitys arvioitiin kouluarvosanalla 8,7, asiasisällön tärkeys 8,2 ja kokonaisuudessaan Zest sai arvosanan 8,6. Nuorilta kysyttiin myös mikä heidän mielestään on Zestin tärkein sanoma. Tässä muutama esimerkkivastaus: Mielestäni Zestin tärkein sanoma oli että se sai minut pohtimaan omia vahvuuksiani Muistaa olla oma itsensä. Kulkea omia teitään ja arvostaa toisten erilaisuutta. On tärkeää tulla myös toimeen muiden kanssa. Kunnioittaa omia lahjojaan eikä pidä niitä vähäpätöisinä oli se lahja mikä tahansa. Zestin tärkein sanoma on, että jokaisella on oma lahjakkuutensa ja jokainen on hyvä jossain. Erilaisia lahjakkuuksia tulee arvostaa ja kaikki ovat tasa-arvoisia. On asetettava elämälleen päämääriä ja unelmia, joita koittaa myös toteuttaa. Zest kehoittaa etsimään itsestään oman lahjakkuutensa ja käyttämään sitä. 10

11 11

12 OK!-hanke Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen matkalla kohti työelämää Suomen lasten ja nuorten säätiön OK!-hanke on suunnattu maahanmuuttajataustaisille vuotiaille nuorille, joilla ei ole työ- eikä koulutuspaikkaa, mutta joilla on innostusta ja motivaatiota etsiä omaa elämänpolkuaan. Hankkeen tavoitteena onkin tukea nuorta oman elämänpolun löytämisessä, parantaa työllistymismahdollisuuksia ja samalla edistää maahanmuuttajanuoren integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. OK!-hankkeen kokonaisuus muodostuu koulutuksesta, työharjoittelusta sekä henkilökohtaisesta mentoroinnista. Koulutuksen tavoitteena on tarjota nuorelle välineitä omien tavoitteiden asettamiseen sekä oman toiminnan ja ajattelun tutkimiseen. Koulutuksissa harjoitellaan myös konkreettisia työelämässä tarvittavia taitoja, kuten työhakemuksen ja ansioluettelon laatimista. Työharjoittelu tarjoaa nuorelle mahdollisuuden kokeilla työntekoa ja soveltaa koulutuksissa oppimaansa käytäntöön. Harjoittelun tärkeänä tavoitteena on yhtäältä tutustuttaa maahanmuuttajataustainen nuori työkulttuuriin ja toisaalta tuoda esiin maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamista ja potentiaalia myös yritysten näkökulmasta. OK!-kokonaisuuden kolmas pala syntyy mentoroinnista. Mentoroinnin tavoitteena on auttaa ja tukea maahanmuuttajataustaista nuorta koko sen ajan, minkä nuori on mukana OK!- hankkeessa. Mentoroinnin arvo on jokaiselle nuorelle erilainen. Mentori voi esimerkiksi toimia luotettavana keskustelukumppanina, auttaa työnhaussa tai opiskelupaikan löytämisessä. OK!-hankkeessa on pyritty siihen, että noin 10 nuoren ryhmän aloittaa sekä keväällä että syksyllä. Näin ryhmässä mukana olevat nuoret tutustuvat toisiinsa koulutuksissa, voivat jakaa omia kokemuksiaan, oppia muiden kokemuksista sekä toimia myös vertaistukena toisilleen. Malli on toiminut hyvin vaikka ryhmissä olisikin hieman vaihtuvuutta. Harjoittelupaikka oli sitä mitä odotin. Erittäin hyvä Vuonna 2011 hankkeessa aloitti kaksi nuorten ryhmää, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Olennainen osa OK!-hanketta on kolme kuukautta kestävä työharjoittelu. Harjoittelun tarkoituksena on harjoittaa nuorten työelämätaitoja, tarjota onnistumisen kokemuksia sekä tukea nuoren työllistymismahdollisuuksia myös jatkossa. Työharjoittelu on ollut kaikille mukana olleille nuorille merkittävä vaihe elämässä. Monille nuorille OK!-hankkeen kautta saatu työharjoittelupaikka on ollut ensimmäinen oikea työpaikka, josta on päässyt ponnistamaan eteenpäin. Nuoret ovat olleet pääasiallisesti harjoittelupaikkoihinsa erittäin tyytyväisiä ja syksyllä OK!-hankkeessa mukana ollut nuori totesikin saaneensa mitä odotti: Harjoittelupaikka oli sitä mitä odotin. Erittäin hyvä. Vuonna 2011 harjoittelupaikkoja tarjosivat Itella, Deloitte, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Trainer s House, Unicafe Oy, NMKY ja HAVI Logistics Oy. OK!-koulutuksissa opin rohkeammaksi OK!-hankkeen syksyn 2011 koulutus koostui viidestä koulutustapaamisesta. Koulutuksien teemoina olivat muun muassa omien vahvuuksien etsiminen, itsetunnon vahvistaminen sekä 12

13 ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen. Koulutuksissa käytiin läpi myös työhakemuksen ja ansioluettelon tekoa. Kouluttajina toimivat Kulttuurikeskus Caisan kouluttaja ja kulttuurituottaja Oge Eneh, Kirwa s Worldin nimissä koulutuksia ja satutuokioita vetävä Wilson Kirwa, Deloitten konsultti ja kouluttaja Hery-Christian Henry sekä Manpower Inclusiven johtaja Mika Wilén. Nuorten antama palaute koulutuksista on ollut positiivista. He ovat kertoneet oppineensa monenlaisia asioita, mutta monille on noussut päällimmäiseksi itsetunnon ja itsevarmuuden kasvaminen. Nuori nainen kirjoittikin palautteessaan: OK!-koulutuksissa opin rohkeammaksi. Mentorin kanssa itsetuntemus kasvoi Vuonna 2011 jokainen OK!-nuori on ollut oikeutettu omaan mentoriin, joka on tarjonnut nuorelle tukea ja apua koko hankkeessa mukanaoloajan. Hankkeen mentorit ovat Deloitten asiantuntijoita, jotka ovat saaneet koulutuksen kautta valmiuksia mentorointiin. OK!-mentoreiden kouluttajina toimivat Hery-Christian Henry ja Oge Eneh. Onnistunut mentorointi edellyttää luottamussuhteen syntymistä, joten sopivan mentorin valinta on ollut keskeisessä roolissa. Ennen mentorin valintaa nuorille ja mentoreille järjestettiinkin pikatreffit, jossa nuoret ja mentorit pääsivät tutustumaan toisiinsa. Toimintatapa tuotti tulosta, koska nuoret olivat hyvin tyytyväisiä omiin mentoreihinsa. Nuorilta saatu palaute puhuu mentoroinnin puolesta. Nuoret ovat kokeneet mentoroinnin auttaneen esimerkiksi löytämään työ- ja opiskelupaikkoja, tekemään päätöksiä sekä vahvistamaan itsetuntoa. Eräs OK!-hankkeeseen osallistunut nuori totesikin: Mentorin kanssa itsetuntemus kasvoi. 13

14 OK!-hankkeen oma polku Vuonna 2008 käynnistynyt OK!-hanke on käynyt vuosien saatossa läpi monta muutosta ja uudistusta. Hanketta on kehitetty, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymistä, kasvua ja integroitumista yhteiskuntaan. Kehittämisessä on hyödynnetty muun muassa OK!- kouluttajien, ohjaus- ja johtoryhmän jäsenien, mukanaolevien yritysten asiantuntijoiden sekä Suomen lasten nuorten säätiön henkilökunnan osaamista. Viisi vuotta täyttävä OK!-hanke päättyy kesäkuussa Nuoria otetaan mukaan hankkeeseen maaliskuun 2012 loppuun saakka, jonka jälkeen keskitytään harjoittelujen loppuun viemiseen sekä hankkeen loppuraportointiin ja arviointiin. OK!-hankkeessa kerätystä osaamisesta ja tietotaidosta tuotteistetaan malli, jota voidaan hyödyntää ainakin Suomen lasten ja nuorten säätiön muissa hankkeissa. OK!-hanketta ovat rahoittaneet Uudenmaan ELYkeskus, Manpower ja Deloitte, joiden lisäksi hankkeella on ollut myös muita tukijoita. Hankkeessa toimii ohjausryhmä, jossa ovat edellä mainittujen tahojen lisäksi edustettuina Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osasto, Suomen Punainen Risti, EK, sekä yhteistyöyrityksistä Itella, Unicafe ja Trainers House. Hankkeen johtoryhmään kuuluvat Suomen lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtajan ja OK! -hankkeen projektipäällikön lisäksi Deloitten ja Manpowerin toimitusjohtajat. 14

15 Myrsky Myrsky-hanke on Suomen kulttuurirahaston vuonna 2008 aloittama valtakunnallinen hanke, joka perustuu uskoon taiteen tekemisen eheyttävästä vaikutuksesta nuorten elämässä. Hankkeen perusajatus on rahoittaa paikallisia nuorille suunnattuja taideprojekteja, joissa toimii aina pääohjaajana ammattitaiteilija. Mukana ovat kaikki taiteenalat. Suomen kulttuurirahasto teetti Myrsky-hankkeen merkityksistä ja vaikuttavuudesta laajan, kolmivuotisen Nuoret taiteentekijöinä - tutkimuksen. Hanketta koordinoi Nuorisotutkimusverkosto, jonka tutkijat Sirkku Kotilainen ja Katriina Siivonen jalkautuivat Myrsky-projekteihin eri puolilla Suomea tehden kenttätyötä keskellä nuorten ja taiteilijoiden yhteisiä taideprosesseja. Keväällä 2011 valmistunut tutkimus osoittaa, että Myrskyn mahdollistama taiteen tekeminen on tuonut nuorille lisää tyytyväisyyttä, itseluottamusta, ilmaisutaitoja ja -rohkeutta, ongelmanratkaisutaitoja, yhteisöllisyyden kokemuksia, ystäviä ja yleistä elämäniloa. Myrsky käynnistyi loppuvuodesta Päätavoitteena on nuorten osallisuuden parantaminen taiteen tekemisen kautta. Taiteen tekeminen edistää nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Vuonna 2011 mukaan valittiin ensimmäiset 15 projektia eri puolilla Suomea. Hanketta tukevat Suomen kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja OKM. Myrskyn tavoitteita ja toimintatapoja kirkastettiin ohjelmatyön myötä Myrsky-hanke siirtyi Suomen lasten ja nuorten säätiölle virallisesti keväällä Ensimmäiset puoli vuotta hanketta kehitettiin eteenpäin laatimalla asiantuntijahaastattelujen ja tutkimustiedon pohjalta hankkeelle ohjelma. Ohjelmatyössä kirkastettiin hankkeen tavoitteita ja toimintatapoja sekä säätiön painopisteitä. Kehitystyössä päädyttiin muokkaamaan hanketta niin, että toimintaa suunnataan aiempaa vahvemmin nuorten osallisuuden parantamiseen ja kohdistetaan erityisesti sellaisille nuorille, jotka tarvitsevat sosiaalista vahvistamista ja ovat vaikeassa elämäntilanteessa. Ikärajaa laajennettiin vuotiaista vuotiaisiin, jolloin ohjelmalla voidaan tavoittaa useat nuorten elämän kannalta olennaiset siirtymävaiheet ja myös työttömyyden kautta vaikeaan asemaan joutuneet. Myrskyn perusajatus säilyy ennallaan: nuoret tekevät itse taidetta taiteen ammattilaisten ohjauksessa. Projektien lähtökohdat ja sisällöt ammennetaan nuorten omasta kokemusmaailmasta ja toiminta perustuu dialogiseen yhteistyöhön, eli tasavertaiseen kohtaamiseen nuoren ja taiteilijan välillä. Prosessit päättyvät aina johonkin yhteiseen lopputuotokseen, jossa nuoret tekijät ovat pääosassa: taiteenalasta riippuen esimerkiksi esitykseen, näyttelyyn tai elokuvanäytökseen. Tärkeintä on kuitenkin pitkäjänteinen prosessi, jonka aikana nuori pääsee käsittelemään omia tunteitaan ja identiteettiään, oppimaan itsensä ilmaisua ja sosiaalisia taitoja. Suomen lasten ja nuorten säätiö kohdistaa aiempaa enemmän voimavaroja projekteissa toimivien taiteilijoiden tukemiseen. Sitä varten on suunnitteilla koulutuksia, joissa kerrotaan mm. nuorten tunnetaitojen vahvistamisesta, elämäntaitojen opettamisesta ja sosiaalisesta innostamisesta työtapana. Lisäksi taiteilijoille tarjotaan työnohjausta ja Myrsky-projekteille laaditaan opaskirja mm. yhteistyökumppaneiden kanssa toimimisesta ja nuorten tukemisesta. Myös tutkimusta jatketaan, mutta uudenlaisin metodein ja painopistein. 15

16 Nuoret loivat Myrskyn ilmeen Osana Myrskyn kehittämistyötä päätettiin myös uudistaa hankkeen ilme, jotta uudistus konkretisoituisi ulkopuolisille myös visuaalisesti. Ilmeen uudistus toteutettiin Myrskyn toimintaperiaatteiden mukaisesti keräämällä ilmeen pohjaksi ideat nuorilta valtakunnallisen logokilpailun kautta. Kilpailusta tiedotettiin valtakunnallisesti nuorisokoteihin ja nuorten työpajoihin. Logokilpailu toteutettiin yhteistyössä mainostoimisto Ida Framin kanssa, joka toteutti myös lopullisen visuaalisen ilmeen kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Ehdotuksia Myrskyn logoksi tuli määräaikaan mennessä yli 50 kappaletta. Viisi parasta logoehdotuksen lähettänyttä pääsi palkintomatkalle tutustumaan päiväksi Ida Framin toimintaan Helsingin Punavuoreen. Voittajaksi valittiin salolaisen Jere Perttulan tekemä logo. Toimintaa ympäri Suomen Myrskyn ohjelma lanseerattiin virallisesti osana Suomen lasten ja nuorten säätiön toimintaa joulukuussa Samalla käynnistyi mahdollisuus hakea projektitukia nuorille suunnattuihin taideprojekteihin. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 41 kappaletta, ja niissä haettiin tukea yhteensä yli 1,5 miljoonaa euroa. Ensimmäiset projektitukipäätökset tehtiin Tukea jaettiin 15 projektille, yhteensä euroa. Kaikissa projekteissa ovat täyttyneet seuraavat kriteerit: Projekti saavuttaa erityistä tukea osallisuuden vahvistamiseen tarvitsevia nuoria. Projektin pääasiallisena tavoitteena on nuorten voimaantuminen eri muodoissaan. Nuoret ovat projektissa itse taiteen tekijöinä siten että taidetta tehdään heidän lähtökohdistaan. Projektissa tuotetaan lopputuote, jonka kautta nuoret tulevat näkyviksi. Projekti on pitkäjänteinen. Projektissa sovelletaan taidetta yhteisöllisin toimintatavoin. Mukana olevat taiteilijat ovat oman taiteenalansa ammattilaisia. Projekti suunnitelma on järkevä ja budjetti on suunniteltu realistisesti suhteessa suunnitelmaan. Projektilla on yhteistyökumppaneita ja suunnitelma jatkopoluista. Yhteistyökumppaneina eri projekteissa toimivat mm: etsivä nuorisotyö, syrjäytyneiden nuorten toimintakeskus, työttömien nuorten työpajat, nuorisokodit, yläkoulut, mielenterveyden tukiorganisaatiot ja pakolaiskeskus. Liitteessä 1 on tarkempaa tietoa projekteista. Myrskyn logokilpailun satoa 16

17 Vastuullinen kesäduuni 2011 Suomen lasten ja nuorten säätiö toteutti yhteistyössä Alma Median, Monster Oy:n ja Taloudellisen Tiedotustoimiston kanssa Vastuullinen kesäduuni kampanjan. Kampanja kesti tammikuusta syyskuuhun ja siihen saivat osallistua kaikki työnantajat, jotka halusivat kehittää kesätyökulttuuriaan vastuullisemmaksi. Kampanjan tavoitteena oli edistää nuorten mahdollisuuksia päästä laadukkaisiin kesätöihin ja sitä kautta kartuttaa työkokemusta ja työelämän perustaitoja. Hankkeen kohderyhmä olivat työnantajat ja hyödynsaajina olivat kaikki peruskoulun päättäneet opiskelevat nuoret, erityisesti tutkintoon opiskelevat vuotiaat. Kampanjaan osallistui 74 työnantajaa, jotka tarjosivat yhteensä lähes kesätyöpaikkaa. Alma Media julkaisi kampanjan ilmoituksia lehdissään ja verkkopalveluissaan. Medianäkyvyyttä saatiin myös kahden nuorille ja yrityksille suunnatun, kesätöitä koskevan tutkimuksen avulla. Kampanja tuki säätiön tavoitetta lisätä tunnettuuttaan ja mainettaan kiinnostavana yritysvastuukumppanina laajan medianäkyvyyden kautta ja tavoittamalla suoraan suuren joukon suomalaisia yrityksiä. Kampanjan ohessa järjestettiin Vastuullisin kesäduuni kilpailu, johon saivat osallistua kaikki mukana olleet työnantajat. Kampanjan suojelijana toimi säätiön hallituksen jäsen Sari Baldauf. Kampanjan viesti työnantajille oli: Kesätyöpaikka on yritysvastuuteko. Tavoitteena enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja nuorille. Vuonna 2011 mukana oli 74 työnantajaa, joissa lähes kesätyöpaikkaa. Alussa jännitin hiukan, miten ajatuksiini suhtaudutaan palavereissa. Työkavereiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen olen kuitenkin tajunnut, että voin tuoda pohdintaan uusia, arvokkaita näkökulmia. Jos jättäisin mielipiteeni sanomatta, yritys voisi kenties menettää hyvän pointin. Lähdimme mukaan Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan, koska se sopi yrityksemme arvoihin. Nuoria pitää tukea heidän ottaessaan ensiaskeliaan työelämässä. Saimme tietää kampanjasta Monster.fi:n virtuaalisten rekrytointi-messujen kautta. Vaikka olemme aina kiinnittäneet huomiota kesätyöntekijöiden hyvinvointiin, kampanja haastoi meidät olemaan entistäkin parempia ja vastuullisempia työnantajia: esimerkiksi rohkaisemme työntekijöitä antamaan enemmän palautetta. 17

18 2.3 Vastuullinen nuori kuluttaja Suomalainen yhteiskunta erityisesti taloudellinen hyvinvointi sen osana on muuttunut voimakkaasti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana luvun talouspoliittisen murroksen ja kansakunnan vaurastumisen myötä yhteiskunta on muuttunut markkinavetoisemmaksi ja kulutuksen merkitys kulttuurissa on voimistunut. Kulutusyhteiskunnan arvot ja globaalin kehityksen haasteet ovat monessa kohtaa jännitteisiä. Tilanne vaatii nuorilta uudenlaista osaamista on tärkeää tiedostaa henkilökohtaisten ratkaisujen seuraukset sekä omaan talouteen ja hyvinvointiin että toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Vastuullinen kuluttaminen, oman talouden hallinta ja kriittinen medialukutaito ovat tärkeitä kansalaistaitoja nykyyhteiskunnassa. Kuluttajakasvatuksen uudistus on tarpeen, sillä markkinat ja palvelut ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Tarjolla olevia tuotteita ja palveluita on entistä enemmän, globalisaatio vaikeuttaa talouden ymmärtämistä, ympäristökysymykset ovat keskustelun keskiössä, markkinointi on muuttunut ja lisääntynyt ja teknologian rooli vahvistuu. Näiden muutosten myötä kuluttajakasvatuksen tarve on lisääntynyt. Säätiön ohjelman yleisenä tavoitteena on vaikuttaa nuorten vastuullista kuluttamista koskeviin tietoihin ja asenteisiin sekä niiden välityksellä toimintaan. Ohjelmassa toteutettavan toiminnan avulla vaikutetaan siihen, että nuorten kulutustottumukset liikkuvat tiedostavampaan ja vastuullisempaan suuntaan. Nuorten tietoja kulutus- ja ympäristöasioissa lisätään niin, että he ymmärtävät omien valintojensa vaikutukset, sekä oman itsensä että muiden ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Ohjelman kautta pyritään tavoittamaan yläkouluikäisiä ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia, pääsääntöisesti vuotiaita nuoria. 18

19 Ohjelma jakautuu kahteen osa-alueeseen, joita ovat taloustaidot sekä ympäristö ja oma hyvinvointi. Molemmilla osa-alueilla on omat määrälliset tavoitteensa, mutta toiminta ja menetelmät tukevat toisiaan. Läpileikkaavana teemana kulkevat medialukutaidot. Osa-alueiden toteuttaminen perustuu hankkeisiin, joihin haetaan rahoitusta. Toiminta käynnistetään ensin taloustaitojen osalta. Nuorten taloustaidot Nuorten velkaongelmat ovat olleet muutaman viime vuoden ajan voimakkaassa kasvussa vuotiaille rekisteröidään vuosittain kymmeniätuhansia uusia maksuhäiriömerkintöjä. Nuorten perinnässä olevat velat ovat usein suhteellisen pieniä, mutta niiden vaikutus saattaa olla nuoren elämään dramaattinen: Merkintä luottotietorekisterissä voi estää lainan, vuokrasopimuksen tai puhelinliittymän saamisen ja johtaa nuoren syrjäytymiseen opinnoista ja työelämästä. Nuorten taloustaitohankkeen tavoitteena on ehkäistä nuorten taloudenpidossa ilmeneviä ongelmia, erityisesti ylivelkaantumista ja maksuhäiriöitä. Lisäksi tavoitteena on niiden seurauksena kasvavan syrjäytymisriskin pienentäminen. Ongelmiin voidaan vaikuttaa ennen niiden syntymistä ja pahenemista parantamalla nuorten taloustaitoja ja korjaamalla kuluttamiseen ja nuoruudenajan taloudellisiin resursseihin liittyviä väärinkäsityksiä. Toiminnan erityisenä tavoitteena on vähentää nuoren riskiä joutua taloudellisiin ongelmiin. Tavoitteeseen pyritään herättämällä nuoret tiedostamaan paremmin talouden realiteetit ja vahvistamalla heidän taloustietojaan ja -taitojaan. Tavoitteeseen pyritään myös korjaamalla epärealistisia käsityksiä nuoruudenajan taloudellisista resursseista. Hankkeessa keskeiset pedagogiset kysymykset ovat, miten yhtäältä innostetaan nuoria omaan talouteen liittyvissä asioissa ja toisaalta kanavoidaan into tekemiseksi ja sitä kautta oppimiseksi. Hanke suunniteltiin toteutettavan yhtäältä netissä virtuaalisen oppimisympäristön kautta ja toisaalta oppilaitoksissa. Vuonna 2011 pyrittiin hankkimaan riittävät voimavarat hankkeelle, jotta toiminta voitaisiin käynnistää. Vuoden aikana käytiin lukuisia neuvotteluja yritysten ja yhteisöjen kanssa ja näiden keskustelujen pohjalta todettiin, että hanketta tulee yhä kohdentaa tarkemmin, jotta varainhankinnassa onnistutaan. Hankkeen toteutus siirtyi. 19

20 2.4 Kansainvälinen ohjelma Säätiö edistää nuorten elämäntaitoja, mahdollisuuksia ja hyvää elämää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Säätiön Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa toimivat kumppaniorganisaatiot ovat asiantuntevia ja osaavia kansalaisjärjestöjä. Yhteistyön kautta säätiö saa uusia ideoita ja toimintamalleja myös kotimaan toimintaansa. Kansainvälisen ohjelman myötä säätiön toiminnan tunnettuus ja arvostus Suomessa ovat kasvaneet. Kansainvälinen ohjelma muodostaa merkittävän osan säätiön toiminnasta. Kansainvälisen ohjelman osuus säätiön taloudellisesta volyymistä oli yli puolet. Ohjelmaa kehitettiin eteenpäin vuonna 2010 hyväksytyn kansainvälisen ohjelman strategian mukaisesti. Kansainvälinen toiminta keskittyy kolmeen teemaan: Työ (työllistyminen ja yrittäjyys) Osallistuva kansalaisuus (vaikuttaminen ja demokratia, johtaminen, kulttuuriidentiteetti) Oppiminen (non-formaali, elämäntaidot) Vuonna 2011 käynnissä oli 7 kehitysyhteistyöhanketta Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Hankkeita rahoitti UM yhdessä yhteistyöyritysten kanssa. Kehitysyhteistyö Vuonna 2011 säätiöllä oli käynnissä seitsemän kehitysyhteistyöhanketta, jotka kohdentuivat Latinalaiseen Amerikkaan (4) ja Afrikkaan (3). Hankkeita toteutettiin paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa. Ecuadorissa jatkui vuonna 2009 alkanut hanke, joka tähtää maaseutukoulujen ja yhteisöjen toiminnan ja alkuperäisväestön kaksikielisen peruskoulutuksen kehittämiseen parantamalla sähkönsaantia aurinkopaneelien avulla. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Fundación Esquel -järjestön kanssa. Hankkeen toteutus sai jatkoaikaa ulkoasiainministeriöltä vuoden 2012 loppuun saakka. Perussa hankkeita toteutettiin yhdessä paikallisen kumppanin CEDROn (Centro de Información y Educación para la Prevención del Abuso de Drogas) kanssa. Vuonna 2009 alkanut kolmivuotinen hanke nuorten johtajuuden, kulttuuri-identiteetin ja kestävän kehityksen tukemisesta päättyi. Vuodelle 2012 jatkuu hanke, joka keskittyy lasten ja nuorten terveyden edistämiseen Perun pääkaupunkiseudulla. MAROKKO Kumppani: EFE-Maroc SENEGAL Kumppani: Synapse TANSANIA Kumppani: TAYOA BRASILIA Kumppani: Aliança Institute ECUADOR Kumppani: Fundación Esquel PERU Kumppani: CEDRO Kehitysyhteistyöhankemaat ja paikalliset kumppanit vuonna !

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN VUOSI 2015

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN VUOSI 2015 LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN VUOSI 2015 Jokainen tarvitsee merkityksen elämälleen. Varsinkin elämän vaikeissa tilanteissa olevilla nuorilla se voi olla hukassa. #NUORI Lasten ja nuorten säätiö auttaa nuoria

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA LAPIN LIIKUNTA RY

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA LAPIN LIIKUNTA RY TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 LAPIN LIIKUNTA RY YLEISTÄ Lapin Liikunta ry on alueellinen liikunnan palvelu- ja koulutusorganisaatio, jota johtaa 4-6 kertaa vuodessa kokoontuva hallitus. Päättävänä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA

TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA 2014 2018 Tanssin Tiedotuskeskuksen strategian vuosille 2014 2018 valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2012. Prosessi saatiin valmiiksi vuoden 2013 lopussa. Osana strategiatyötä

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamot nyt Ohjaamoja tällä hetkellä n. 35. Tulossa lisää. Suurin osa saa rahoitusta myös Euroopan sosiaalirahastosta.

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf RAASEPORIN VASEMMISTO ry RASEBORGS VÄNSTER rf Toimintasuunnitelma 2012 1 TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2012 Raaseporin Vasemmiston poliittisena ja aatteellisena tehtävänä on vasemmistolaisen arvomaailman

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme?

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme? M1 Kaarinan Pojat ry Miten me viestimme? Isännän Ääni -seminaari Pori 29.1.2016 POSITIIVISUUS LUOTETTAVUUS ONNISTUMINEN YHTEISÖLLISYYS Esityksen sisältö Seuran esittely Viestintäsuunnitelma ja sen luominen

Lisätiedot