Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2011"

Transkriptio

1 Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2011

2 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ Yrjönkatu 29 A Helsinki Puhelin: Kannen Myrsky-kuvat: Suomen kulttuurirahasto / Antero Tenhunen ja Jukka Salminen

3 Sisältö SÄÄTIÖ 1. 1 Tarkoitus ja toiminta-ajatus TOIMINNAN ARVot SÄÄTIÖN VISIO VUOTEEN YLEISET TAVOITTEEt 6 TOIMINTA NUORTEN HYVÄKSI: 2.1 Elämäntaitojen asiantuntijuuden ja ohjelmatoiminnan vahvistaminen Osaava nuori 8 Zest - elämäntaitoja etsimässä 8 OK!-hanke 12 Myrsky 15 Vastuullinen kesäduuni Vastuullinen nuori kuluttaja 18 Nuorten taloustaidot Kansainvälinen ohjelma 20 Kehitysyhteistyö 20 Kansainvälisen ohjelman asiantuntijuuden ja menetelmien vahvistaminen 22 Talouden, hallintokäytäntöjen ja tunnettuuden vahvistaminen 23 TALOUs 3.1 Rahoituspohjan vakiinnuttaminen ja talouden vahvistaminen Toiminnan riskit Varainhankinta 24 Yritysyhteistyö ja muu rahoitus 25 Rahankeräyslain alainen toiminta 25 Pro bono Varat ja niiden käyttö 25 VIESTINTÄ Säätiön tunnettuuden lisääminen elämäntaitojen asiantuntijana 27 ORGANISaatio 28 Hallitus 28 Työvaliokunta 29 Neuvottelukunta Asiantuntijaraati Kansainvälinen toimikunta 30 Vapaaehtoiset asiantuntijat 30 Toimisto ja henkilökunta 31 Organisaation ja hallinnon kehittäminen 31 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 32 Liitteet 3

4 4

5 Säätiö 1.1 Tarkoitus ja toiminta-ajatus Suomen lasten ja nuorten säätiö on perustettu vuonna Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea nuorisotyötä Suomessa ja Suomen rajojen ulkopuolella. Sen tehtävänä on turvata ja edistää lasten ja nuorten elämän positiivista kehitystä ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Säätiö haastaa yhteiskunnan toimijoita vastuuseen erityistä tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista. Säätiö kehittää ja toteuttaa tehokkaita ja vaikuttavia hankkeita sekä tukee harkitusti muiden hyviä hankkeita Suomessa ja ulkomailla. Säätiön tavoitteena on lisäksi tuoda yhteen yhteiskunnallista vastuuta kantavat yritykset ja yhteisöt sekä niiden henkilöstö. Tarkoituksena on parantaa nuorten ja lasten elinoloja. Säätiö kykenee joustavana, nopeasti reagoivana organisaationa tarjoamaan yrityksille niiden tarpeisiin räätälöityjä yritysvastuuhankkeita. Säätiö täytti vuonna 2011 kymmenen vuotta. Uuden vuosikymmenen kynnyksellä toimintaa ohjaavana ajatuksena on edistää nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista Suomessa ja kansainvälisesti. Oikeudenmukaisuus Toimimme rohkeasti ja oikeudenmukaisesti erilaisten ihmisten kanssa monimuotoisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta. 1.3 VISIO VUOTEEN 2015 Säätiön hallitus hyväksyi säätiölle kehysstrategian eli toimintalinjauksen vuoteen Samassa yhteydessä pohdittiin myös säätiön visiota. Visioksi muodostui seuraava: Säätiö on Suomessa tunnettu ja arvostettu nuorten elämäntaitojen asiantuntija, joka seuraa ja analysoi nuorten elämään liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä, toteuttaa elämäntaito-ohjelmia, tukee nuorten elämäntaitoja edistävää toimintaa herättää yhteiskunnallista keskustelua, erityisesti yritysvastuun näkökulmasta. Vision toteutumisen myötä säätiö voi entistä paremmin toimia nuorten tasapainoisen aikuisuuden edistämiseksi. 1.2 TOIMINNAN ARVOT Säätiössä toimivien toimintaa ohjaavat yhteiset arvot: Välittäminen Välitämme nuorten hyvinvoinnista, arvostamme työntekijöitämme ja sidosryhmiämme. Vastuullisuus Kannamme omalta osaltamme vastuuta yhteiskunnasta, toimimme läpinäkyvästi ja tarjoamme yrityksille kanavan toteuttaa yritysvastuutoimintaa. Ennakkoluulottomuus Tartumme ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin ja vastaamme niihin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Suomen lasten ja nuorten säätiö ehkäisee nuorten syrjäytymistä opinnoista, sosiaalisista suhteista ja työelämästä. Tavoitteena on vahvistaa nuorten elämäntaitoja ja tukea nuorten kasvua tasapainoiseen aikuisuuteen. 5

6 1.4 YLEISET TAVOITTEET Suomen lasten ja nuorten säätiö toimii edistääkseen nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista. Säätiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että yhteiskunnan eri toimijat erityisesti yritykset panostavat lapsi- ja nuorisotyöhön yritysvastuutoiminnassaan. Säätiö osallistuu aktiivisesti International Youth Foundation -järjestön (IYF) maailmanlaajuisen kumppaniverkoston toimintaan. Säätiö tekee laadukasta ja pitkäjänteistä, ehkäisevää työtä kotimaassa ja kansainvälisesti. Suomen lasten ja nuorten säätiö pyrkii ehkäisemään nuorten syrjäytymistä kahdella tasolla: yleisellä eli primaariprevention tasolla ja kohdennetulla eli sekundaariprevention tasolla. Molempia toiminnan tasoja toteutetaan sekä kotimaassa että kansainvälisesti, ulkomailla pääasiassa kehitysyhteistyön kautta. Säätiö ei tee korjaavaa nuoriso- ja sosiaalityötä. Yleisen toiminnan kohderyhmänä ovat pääasiassa kaikki vuotiaat nuoret. Säätiö toimii yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Toiminnan tavoitteena on nuorten omien vahvuuksien löytäminen ja kehittäminen sekä elämäntaitojen vahvistaminen. Toiminnassa pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita nuoret tarvitsevat kasvussaan tasapainoiseen aikuisuuteen. Työelämään siirtymisen näkökulmasta tärkeitä ovat myös ammatinvalintakysymykset. Tarkoituksena on myös vähentää sukupuoleen ja etnisyyteen liittyviä ennakko-oletuksia. Kohdennetun toiminnan kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat vuotiaat nuoret. Kohdennetussa toiminnassa mukana olevien nuorten syrjäytymisriski on normaaliväestöä suurempi, esimerkiksi sosioekonomisista, etnisyyteen liittyvistä tai vaikeista perheoloista johtuvista syistä. Erityisesti toiminnassa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeet, kymppiluokkalaiset sekä ammatillisen koulutuksen erityisluokat. Kohdennetun toiminnan tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia hyvään elämään. Tavoitteena on myös ehkäistä heidän syrjäytymistään opinnoista, sosiaalisista suhteista ja työelämästä. Toimintamuotoina ovat pääasiassa kohdennetut elämäntaitovalmennukset, joiden avulla parannetaan nuorten elämäntilanteessa kriittisiksi tunnistettuja taitoja ja valmiuksia. Säätiö toteuttaa kohdennettua toimintaa yhteistyössä sopivien sidosryhmien kanssa. Säätiön kansainvälisen toiminnan painopiste on kehitysyhteistyössä. Kehitysyhteistyötä kohdennetaan yhä selkeämmin nuoriin, jolloin pääasiallisena kohderyhmänä ovat vuotiaat. Erityishuomio annetaan helposti syrjäytyville ja haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Toiminnan painopistealueita ovat oppiminen ja osallistuminen sekä työllistyminen. Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen on keskeisenä elementtinä kaikessa toiminnassa. Säätiön toimintalinjauksessa vuosille toiminta keskittyy kolmeen kokonaisuuteen. Näiden kolmen painopisteen ohjaamana säätiön toiminta vastaa entistä tehokkaammin ja kohdennetummin yhteiskunnan ja nuorten tarpeisiin. Keskittymällä toiminnan kannalta oleellisiin kokonaisuuksiin säätiö voi lisätä tunnettuuttaan ja arvostustaan sekä vahvistaa nuorten hyväksi tehtävää työtä. Seuraavassa kuvataan säätiön toimintaa vuonna 2011 näiden painopisteiden kautta. 6

7 Osaava nuori: Luovuus, itsetunto ja työelämätaidot Vastuullinen nuori kuluttaja Kansainvälinen ohjelma 7

8 Toiminta nuorten hyväksi 2.1 Elämäntaitojen asiantuntijuuden ja ohjelmatoiminnan vahvistaminen Säätiö haluaa vahvistaa asemaansa elämäntaitojen asiantuntijana ja toteuttaa niihin liittyvää toimintaa. Suomessa se keskittyy erityisesti elämäntaitoihin, jotka keskittyvät nuoren itsetunnon ja itseluottamuksen, sosiaalisen älykkyyden ja vastuuntunnon parantamiseen. Säätiö kehittää oman toimintansa osaksi elämäntaitokonseptin, joka pohjautuu IYF:n elämäntaitokonseptiin. Säätiö toteuttaa perustehtäväänsä ja vahvistaa elämäntaitoasiantuntijuuttaan kolmen ohjelmakokonaisuuden kautta. Nämä ovat osaava nuori, nuori vastuullinen kuluttaja ja kehittyvien maiden nuori. Säätiö aktivoi yrityksiä toimimaan nuorten paremman tulevaisuuden puolesta, ja ohjelmakokonaisuudet on suunniteltu siten, että ne palvelevat yrityksiä niiden yritysvastuutoiminnassa. Säätiön tavoitteena on olla edelläkävijä yritysten ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä. Tämä tarkoittaa jatkuvaa asiantuntijuuden kehittämistä ja yrityksiä palvelevien ratkaisujen suunnittelua. Suomen lasten ja nuorten säätiöllä on vankka osaaminen yritysyhteistyössä ja näyttöä onnistuneista hankkeista muun muassa Nokian, Alma Median, Deloitten, Manpowerin ja Veritaksen kanssa. Seuraavassa kerrotaan säätiön toiminnasta vuonna 2011 kolmen kokonaisuuden kautta. Elämäntaidot auttavat nuorta löytämään omat vahvuutensa kotona, koulussa, työssä ja muissa yhteisöissä. Säätiön elämäntaitokonseptiin kuuluu neljä osa-aluetta: omat vahvuudet ja itsetunto kriittinen ajattelu mahdollisuudet ja tavoitteet yhteisön jäsenenä toimiminen 2.2 Osaava nuori: Luovuus, itsetunto ja työelämätaidot Luovuus, itsetunto ja työelämätaidot ovat tärkeitä elementtejä nuoren elämässä. Zest ja OK! -hanke jatkoivat työtä näiden taitojen parissa. Uutena toimintana käynnistyivät Myrsky ja Vastuullinen kesäduuni -kampanja. Seuraavassa esitellään hankkeiden toimintaa vuonna Zest - elämäntaitoja etsimässä Suomen lasten ja nuorten säätiön yläkoululaisille suunnattu Zest-ohjelma käynnistettiin vuonna Nuorten elämäntaitoihin keskittyvän Zestohjelman tavoitteena on kannustaa nuoria rakentamaan myönteistä ja realistista kuvaa itsestään. Ohjelma tarjoaa nuorille mahdollisuuden elämäntaitojen ja omien vahvuuksien kehittämiseen. Zest kannustaa yläkoululaisia myös myönteiseen yhteisöllisyyteen. Lisäksi ohjelma haastaa kantamaan vastuuta muiden hyvinvoinnista. Ohjelman kehittämisestä vastaa laaja-alainen asiantuntijaryhmä, jonka johtajana toimii kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä. Asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana neljä kertaa. Ohjelmassa työskenteli projektipäällikkö ja projektikoordinaattori. Ohjelman vuosibudjetti on noin Nokian ollessa päärahoittaja. Myös Veritas Eläkevakuutus on tukenut ohjelmaa syksystä 2006 alkaen. Lisäksi vuonna 2011 solmittiin uusi yhteistyö Plusterveyden kanssa: Plusterveys tukee kymppiluokka- ja ammattistarttivierailuja vuosina 2011 ja

9 Löydä vahvuutesi - jokainen on hyvä jossain Zestin viestiä nuorille välittävät Zest-tiimiläiset: oman elämäntarinansa kautta he avaavat elämäntaitojen merkitystä ja vahvistavat nuorten uskoa itseensä. Keskeinen viesti on, että jokainen on hyvä jossain. Zest-tiimiin on valittu kahdeksan lahjakasta ja omalla urallaan menestynyttä suomalaista. Tiimiin kuuluvat Veikka Gustafsson, Samppa Lajunen, Tommy Lindgren, Tiia Piili, Lenni-Kalle Taipale, Jani Toivola, Pamela Tola ja Eva Wahlström. Jokainen on hyvä jossain. Zest-vierailut lukuvuosittain Vuonna 2011 Zest-tiimiläiset tekivät yhteensä 192 Zest-vierailua yläkouluissa ympäri Suomea (yllä olevassa taulukossa vierailut on laskettu koulujen lukuvuosittain). Vierailuilla tavoitettiin yli yläkouluikäistä nuorta. Vuosien aikana Zest-ohjelmassa on tehty noin 1500 vierailua ja tavoitettu yli nuorta. Oppilaitosvierailujen lisäksi Zest oli mukana helmikuussa Jyväskylässä Next Step -messuilla, kesäkuussa KesäStadi - tapahtumassa sekä marraskuussa Helsingissä järjestetyssä tyttöjen Demi-päivässä. Ohjelma on ollut esillä myös useilla sekä vanhemmille ja kasvatusalan ammattilaisille suunnatuissa tilaisuuksissa, joista esimerkkinä tammikuun Educa-messut. Opettajia ja vanhempia tavoitettiin erilaisissa Zestin luento- ja koulutustilaisuuksissa reilut ensimmäiset seitsemän vierailua. Nämä vierailut koostuvat Zest-luennosta, jossa kannustetaan nuoria oman elämäntarinansa kautta, sekä työpajasta, jonka tarkoituksena on rohkaista oppilaita vuorovaikutukseen, vahvistaa itsetuntoa ja omaa ilmaisua, hetkessä olemista, heittäytymistä, sekä luokan ryhmähenkeä. Vierailuista saatu palaute on ollut erinomaista ja vuonna 2012 kymppiluokka- ja ammattistarttitoimintaa vahvistetaan ja kehitetään entistä vaikuttavammaksi. Toimintaan tulevat mukaan myös Jani Toivola ja Tommy Lindgren. Vuonna 2011 Zest aloitti toimintansa kymppi- ja ammattistarttiluokissa: näyttelijä Pamela Tola teki 9

10 Vuorovaikutus ja palaute auttavat innostamaan ja kehittämään Vuorovaikutuksen ja palautteen kautta ohjelmaa voidaan yhtäältä kehittää ja toisaalta innostaa nuoria ja opettajia. Zest-ohjelman keskeisenä foorumina toimii -internetsivusto, jossa nuoret voivat tutkia ja harjoittaa omia lahjojaan ja elämäntaitojaan erilaisten testien, tehtävien ja artikkelien avulla. Opettajanhuone -osiosta löytyy asiantuntijoiden artikkeleita, taustatietoa sekä valmiita Zest-tuntikokonaisuuksia, joiden avulla aihepiiriä voidaan käsitellä opetuksessa laajemmin. Vuoden aikana sivuille oli rekisteröitynyt 345 opettajaa. Yhteensä Zestin internetsivuilla vieraili vuonna 2011 yli kävijää. Zestin Facebook-sivusto avattiin elokuussa Sivuilla tiimiläiset kertovat koulukiertueterveisiään, joita oppilaat voivat kommentoida. Tiimiläisten ideoima Zest-esittelyvideo sai ensi-iltansa Facebookissa syyskuussa. Sivuille päivitettiin myös muita Zest-videoita ja kuvia. Vuoden 2011 lopussa sivustolla oli noin tykkääjää, joista 70 % oli vuotiaita. Eräs vuoden kohokohdista oli syyskuussa noin 2000 espoolaisyläkoululaiselle järjestetty lukukauden avajaispäivä. Päivä oli samalla lähtölaukaisu Zestin yhdeksännelle toimintavuodelle. Päivä alkoi Zesttiimiläisten luennoilla yläkouluissa ja jatkui vauhdikkaalla Zest-tapahtumalla Espoon Leppävaaran Stadionilla. Tapahtuman avasi urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, minkä jälkeen vuorossa oli ystävyysjalkapallo-ottelu oppilaista, Zest-tiimiläisistä ja FC Hongan pelaajista kootuin joukkuein. Musisoinninta vastasi Jare & VilleGalle. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Suomen Palloliiton Uudenmaan piirin kanssa. Opettajilta kerätään säännöllisesti palautetta vierailuista ja vuoden 2011 aikana 216 opettajaa 72 koulusta täytti nettipalautelomakkeen. Zest-ohjelman sisällön tärkeys sai opettajilta kouluarvosanan 9,3, vaikuttavuus taas 8,6 ja kokonaisuudessaan vierailu arvioitiin arvosanalla 9,1. Zest-vierailut ovat saavuttaneet suuren suosion opettajien keskuudessa. Tästä kertovat lukuisat, vuoden aikana tulleet yhteydenotot, vierailupyynnöt sekä positiivinen palaute. Myös nuoret arvioivat Zestiä sekä lähettävät palautetta ja terveisiä tiimiläisille opettajan keräämän palautelomakkeen sekä Zestin nettisivujen kautta. Yli tuhat nuorta täytti palautelomakkeen Zest esitys arvioitiin kouluarvosanalla 8,7, asiasisällön tärkeys 8,2 ja kokonaisuudessaan Zest sai arvosanan 8,6. Nuorilta kysyttiin myös mikä heidän mielestään on Zestin tärkein sanoma. Tässä muutama esimerkkivastaus: Mielestäni Zestin tärkein sanoma oli että se sai minut pohtimaan omia vahvuuksiani Muistaa olla oma itsensä. Kulkea omia teitään ja arvostaa toisten erilaisuutta. On tärkeää tulla myös toimeen muiden kanssa. Kunnioittaa omia lahjojaan eikä pidä niitä vähäpätöisinä oli se lahja mikä tahansa. Zestin tärkein sanoma on, että jokaisella on oma lahjakkuutensa ja jokainen on hyvä jossain. Erilaisia lahjakkuuksia tulee arvostaa ja kaikki ovat tasa-arvoisia. On asetettava elämälleen päämääriä ja unelmia, joita koittaa myös toteuttaa. Zest kehoittaa etsimään itsestään oman lahjakkuutensa ja käyttämään sitä. 10

11 11

12 OK!-hanke Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen matkalla kohti työelämää Suomen lasten ja nuorten säätiön OK!-hanke on suunnattu maahanmuuttajataustaisille vuotiaille nuorille, joilla ei ole työ- eikä koulutuspaikkaa, mutta joilla on innostusta ja motivaatiota etsiä omaa elämänpolkuaan. Hankkeen tavoitteena onkin tukea nuorta oman elämänpolun löytämisessä, parantaa työllistymismahdollisuuksia ja samalla edistää maahanmuuttajanuoren integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. OK!-hankkeen kokonaisuus muodostuu koulutuksesta, työharjoittelusta sekä henkilökohtaisesta mentoroinnista. Koulutuksen tavoitteena on tarjota nuorelle välineitä omien tavoitteiden asettamiseen sekä oman toiminnan ja ajattelun tutkimiseen. Koulutuksissa harjoitellaan myös konkreettisia työelämässä tarvittavia taitoja, kuten työhakemuksen ja ansioluettelon laatimista. Työharjoittelu tarjoaa nuorelle mahdollisuuden kokeilla työntekoa ja soveltaa koulutuksissa oppimaansa käytäntöön. Harjoittelun tärkeänä tavoitteena on yhtäältä tutustuttaa maahanmuuttajataustainen nuori työkulttuuriin ja toisaalta tuoda esiin maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamista ja potentiaalia myös yritysten näkökulmasta. OK!-kokonaisuuden kolmas pala syntyy mentoroinnista. Mentoroinnin tavoitteena on auttaa ja tukea maahanmuuttajataustaista nuorta koko sen ajan, minkä nuori on mukana OK!- hankkeessa. Mentoroinnin arvo on jokaiselle nuorelle erilainen. Mentori voi esimerkiksi toimia luotettavana keskustelukumppanina, auttaa työnhaussa tai opiskelupaikan löytämisessä. OK!-hankkeessa on pyritty siihen, että noin 10 nuoren ryhmän aloittaa sekä keväällä että syksyllä. Näin ryhmässä mukana olevat nuoret tutustuvat toisiinsa koulutuksissa, voivat jakaa omia kokemuksiaan, oppia muiden kokemuksista sekä toimia myös vertaistukena toisilleen. Malli on toiminut hyvin vaikka ryhmissä olisikin hieman vaihtuvuutta. Harjoittelupaikka oli sitä mitä odotin. Erittäin hyvä Vuonna 2011 hankkeessa aloitti kaksi nuorten ryhmää, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Olennainen osa OK!-hanketta on kolme kuukautta kestävä työharjoittelu. Harjoittelun tarkoituksena on harjoittaa nuorten työelämätaitoja, tarjota onnistumisen kokemuksia sekä tukea nuoren työllistymismahdollisuuksia myös jatkossa. Työharjoittelu on ollut kaikille mukana olleille nuorille merkittävä vaihe elämässä. Monille nuorille OK!-hankkeen kautta saatu työharjoittelupaikka on ollut ensimmäinen oikea työpaikka, josta on päässyt ponnistamaan eteenpäin. Nuoret ovat olleet pääasiallisesti harjoittelupaikkoihinsa erittäin tyytyväisiä ja syksyllä OK!-hankkeessa mukana ollut nuori totesikin saaneensa mitä odotti: Harjoittelupaikka oli sitä mitä odotin. Erittäin hyvä. Vuonna 2011 harjoittelupaikkoja tarjosivat Itella, Deloitte, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Trainer s House, Unicafe Oy, NMKY ja HAVI Logistics Oy. OK!-koulutuksissa opin rohkeammaksi OK!-hankkeen syksyn 2011 koulutus koostui viidestä koulutustapaamisesta. Koulutuksien teemoina olivat muun muassa omien vahvuuksien etsiminen, itsetunnon vahvistaminen sekä 12

13 ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen. Koulutuksissa käytiin läpi myös työhakemuksen ja ansioluettelon tekoa. Kouluttajina toimivat Kulttuurikeskus Caisan kouluttaja ja kulttuurituottaja Oge Eneh, Kirwa s Worldin nimissä koulutuksia ja satutuokioita vetävä Wilson Kirwa, Deloitten konsultti ja kouluttaja Hery-Christian Henry sekä Manpower Inclusiven johtaja Mika Wilén. Nuorten antama palaute koulutuksista on ollut positiivista. He ovat kertoneet oppineensa monenlaisia asioita, mutta monille on noussut päällimmäiseksi itsetunnon ja itsevarmuuden kasvaminen. Nuori nainen kirjoittikin palautteessaan: OK!-koulutuksissa opin rohkeammaksi. Mentorin kanssa itsetuntemus kasvoi Vuonna 2011 jokainen OK!-nuori on ollut oikeutettu omaan mentoriin, joka on tarjonnut nuorelle tukea ja apua koko hankkeessa mukanaoloajan. Hankkeen mentorit ovat Deloitten asiantuntijoita, jotka ovat saaneet koulutuksen kautta valmiuksia mentorointiin. OK!-mentoreiden kouluttajina toimivat Hery-Christian Henry ja Oge Eneh. Onnistunut mentorointi edellyttää luottamussuhteen syntymistä, joten sopivan mentorin valinta on ollut keskeisessä roolissa. Ennen mentorin valintaa nuorille ja mentoreille järjestettiinkin pikatreffit, jossa nuoret ja mentorit pääsivät tutustumaan toisiinsa. Toimintatapa tuotti tulosta, koska nuoret olivat hyvin tyytyväisiä omiin mentoreihinsa. Nuorilta saatu palaute puhuu mentoroinnin puolesta. Nuoret ovat kokeneet mentoroinnin auttaneen esimerkiksi löytämään työ- ja opiskelupaikkoja, tekemään päätöksiä sekä vahvistamaan itsetuntoa. Eräs OK!-hankkeeseen osallistunut nuori totesikin: Mentorin kanssa itsetuntemus kasvoi. 13

14 OK!-hankkeen oma polku Vuonna 2008 käynnistynyt OK!-hanke on käynyt vuosien saatossa läpi monta muutosta ja uudistusta. Hanketta on kehitetty, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymistä, kasvua ja integroitumista yhteiskuntaan. Kehittämisessä on hyödynnetty muun muassa OK!- kouluttajien, ohjaus- ja johtoryhmän jäsenien, mukanaolevien yritysten asiantuntijoiden sekä Suomen lasten nuorten säätiön henkilökunnan osaamista. Viisi vuotta täyttävä OK!-hanke päättyy kesäkuussa Nuoria otetaan mukaan hankkeeseen maaliskuun 2012 loppuun saakka, jonka jälkeen keskitytään harjoittelujen loppuun viemiseen sekä hankkeen loppuraportointiin ja arviointiin. OK!-hankkeessa kerätystä osaamisesta ja tietotaidosta tuotteistetaan malli, jota voidaan hyödyntää ainakin Suomen lasten ja nuorten säätiön muissa hankkeissa. OK!-hanketta ovat rahoittaneet Uudenmaan ELYkeskus, Manpower ja Deloitte, joiden lisäksi hankkeella on ollut myös muita tukijoita. Hankkeessa toimii ohjausryhmä, jossa ovat edellä mainittujen tahojen lisäksi edustettuina Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osasto, Suomen Punainen Risti, EK, sekä yhteistyöyrityksistä Itella, Unicafe ja Trainers House. Hankkeen johtoryhmään kuuluvat Suomen lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtajan ja OK! -hankkeen projektipäällikön lisäksi Deloitten ja Manpowerin toimitusjohtajat. 14

15 Myrsky Myrsky-hanke on Suomen kulttuurirahaston vuonna 2008 aloittama valtakunnallinen hanke, joka perustuu uskoon taiteen tekemisen eheyttävästä vaikutuksesta nuorten elämässä. Hankkeen perusajatus on rahoittaa paikallisia nuorille suunnattuja taideprojekteja, joissa toimii aina pääohjaajana ammattitaiteilija. Mukana ovat kaikki taiteenalat. Suomen kulttuurirahasto teetti Myrsky-hankkeen merkityksistä ja vaikuttavuudesta laajan, kolmivuotisen Nuoret taiteentekijöinä - tutkimuksen. Hanketta koordinoi Nuorisotutkimusverkosto, jonka tutkijat Sirkku Kotilainen ja Katriina Siivonen jalkautuivat Myrsky-projekteihin eri puolilla Suomea tehden kenttätyötä keskellä nuorten ja taiteilijoiden yhteisiä taideprosesseja. Keväällä 2011 valmistunut tutkimus osoittaa, että Myrskyn mahdollistama taiteen tekeminen on tuonut nuorille lisää tyytyväisyyttä, itseluottamusta, ilmaisutaitoja ja -rohkeutta, ongelmanratkaisutaitoja, yhteisöllisyyden kokemuksia, ystäviä ja yleistä elämäniloa. Myrsky käynnistyi loppuvuodesta Päätavoitteena on nuorten osallisuuden parantaminen taiteen tekemisen kautta. Taiteen tekeminen edistää nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Vuonna 2011 mukaan valittiin ensimmäiset 15 projektia eri puolilla Suomea. Hanketta tukevat Suomen kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja OKM. Myrskyn tavoitteita ja toimintatapoja kirkastettiin ohjelmatyön myötä Myrsky-hanke siirtyi Suomen lasten ja nuorten säätiölle virallisesti keväällä Ensimmäiset puoli vuotta hanketta kehitettiin eteenpäin laatimalla asiantuntijahaastattelujen ja tutkimustiedon pohjalta hankkeelle ohjelma. Ohjelmatyössä kirkastettiin hankkeen tavoitteita ja toimintatapoja sekä säätiön painopisteitä. Kehitystyössä päädyttiin muokkaamaan hanketta niin, että toimintaa suunnataan aiempaa vahvemmin nuorten osallisuuden parantamiseen ja kohdistetaan erityisesti sellaisille nuorille, jotka tarvitsevat sosiaalista vahvistamista ja ovat vaikeassa elämäntilanteessa. Ikärajaa laajennettiin vuotiaista vuotiaisiin, jolloin ohjelmalla voidaan tavoittaa useat nuorten elämän kannalta olennaiset siirtymävaiheet ja myös työttömyyden kautta vaikeaan asemaan joutuneet. Myrskyn perusajatus säilyy ennallaan: nuoret tekevät itse taidetta taiteen ammattilaisten ohjauksessa. Projektien lähtökohdat ja sisällöt ammennetaan nuorten omasta kokemusmaailmasta ja toiminta perustuu dialogiseen yhteistyöhön, eli tasavertaiseen kohtaamiseen nuoren ja taiteilijan välillä. Prosessit päättyvät aina johonkin yhteiseen lopputuotokseen, jossa nuoret tekijät ovat pääosassa: taiteenalasta riippuen esimerkiksi esitykseen, näyttelyyn tai elokuvanäytökseen. Tärkeintä on kuitenkin pitkäjänteinen prosessi, jonka aikana nuori pääsee käsittelemään omia tunteitaan ja identiteettiään, oppimaan itsensä ilmaisua ja sosiaalisia taitoja. Suomen lasten ja nuorten säätiö kohdistaa aiempaa enemmän voimavaroja projekteissa toimivien taiteilijoiden tukemiseen. Sitä varten on suunnitteilla koulutuksia, joissa kerrotaan mm. nuorten tunnetaitojen vahvistamisesta, elämäntaitojen opettamisesta ja sosiaalisesta innostamisesta työtapana. Lisäksi taiteilijoille tarjotaan työnohjausta ja Myrsky-projekteille laaditaan opaskirja mm. yhteistyökumppaneiden kanssa toimimisesta ja nuorten tukemisesta. Myös tutkimusta jatketaan, mutta uudenlaisin metodein ja painopistein. 15

16 Nuoret loivat Myrskyn ilmeen Osana Myrskyn kehittämistyötä päätettiin myös uudistaa hankkeen ilme, jotta uudistus konkretisoituisi ulkopuolisille myös visuaalisesti. Ilmeen uudistus toteutettiin Myrskyn toimintaperiaatteiden mukaisesti keräämällä ilmeen pohjaksi ideat nuorilta valtakunnallisen logokilpailun kautta. Kilpailusta tiedotettiin valtakunnallisesti nuorisokoteihin ja nuorten työpajoihin. Logokilpailu toteutettiin yhteistyössä mainostoimisto Ida Framin kanssa, joka toteutti myös lopullisen visuaalisen ilmeen kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Ehdotuksia Myrskyn logoksi tuli määräaikaan mennessä yli 50 kappaletta. Viisi parasta logoehdotuksen lähettänyttä pääsi palkintomatkalle tutustumaan päiväksi Ida Framin toimintaan Helsingin Punavuoreen. Voittajaksi valittiin salolaisen Jere Perttulan tekemä logo. Toimintaa ympäri Suomen Myrskyn ohjelma lanseerattiin virallisesti osana Suomen lasten ja nuorten säätiön toimintaa joulukuussa Samalla käynnistyi mahdollisuus hakea projektitukia nuorille suunnattuihin taideprojekteihin. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 41 kappaletta, ja niissä haettiin tukea yhteensä yli 1,5 miljoonaa euroa. Ensimmäiset projektitukipäätökset tehtiin Tukea jaettiin 15 projektille, yhteensä euroa. Kaikissa projekteissa ovat täyttyneet seuraavat kriteerit: Projekti saavuttaa erityistä tukea osallisuuden vahvistamiseen tarvitsevia nuoria. Projektin pääasiallisena tavoitteena on nuorten voimaantuminen eri muodoissaan. Nuoret ovat projektissa itse taiteen tekijöinä siten että taidetta tehdään heidän lähtökohdistaan. Projektissa tuotetaan lopputuote, jonka kautta nuoret tulevat näkyviksi. Projekti on pitkäjänteinen. Projektissa sovelletaan taidetta yhteisöllisin toimintatavoin. Mukana olevat taiteilijat ovat oman taiteenalansa ammattilaisia. Projekti suunnitelma on järkevä ja budjetti on suunniteltu realistisesti suhteessa suunnitelmaan. Projektilla on yhteistyökumppaneita ja suunnitelma jatkopoluista. Yhteistyökumppaneina eri projekteissa toimivat mm: etsivä nuorisotyö, syrjäytyneiden nuorten toimintakeskus, työttömien nuorten työpajat, nuorisokodit, yläkoulut, mielenterveyden tukiorganisaatiot ja pakolaiskeskus. Liitteessä 1 on tarkempaa tietoa projekteista. Myrskyn logokilpailun satoa 16

17 Vastuullinen kesäduuni 2011 Suomen lasten ja nuorten säätiö toteutti yhteistyössä Alma Median, Monster Oy:n ja Taloudellisen Tiedotustoimiston kanssa Vastuullinen kesäduuni kampanjan. Kampanja kesti tammikuusta syyskuuhun ja siihen saivat osallistua kaikki työnantajat, jotka halusivat kehittää kesätyökulttuuriaan vastuullisemmaksi. Kampanjan tavoitteena oli edistää nuorten mahdollisuuksia päästä laadukkaisiin kesätöihin ja sitä kautta kartuttaa työkokemusta ja työelämän perustaitoja. Hankkeen kohderyhmä olivat työnantajat ja hyödynsaajina olivat kaikki peruskoulun päättäneet opiskelevat nuoret, erityisesti tutkintoon opiskelevat vuotiaat. Kampanjaan osallistui 74 työnantajaa, jotka tarjosivat yhteensä lähes kesätyöpaikkaa. Alma Media julkaisi kampanjan ilmoituksia lehdissään ja verkkopalveluissaan. Medianäkyvyyttä saatiin myös kahden nuorille ja yrityksille suunnatun, kesätöitä koskevan tutkimuksen avulla. Kampanja tuki säätiön tavoitetta lisätä tunnettuuttaan ja mainettaan kiinnostavana yritysvastuukumppanina laajan medianäkyvyyden kautta ja tavoittamalla suoraan suuren joukon suomalaisia yrityksiä. Kampanjan ohessa järjestettiin Vastuullisin kesäduuni kilpailu, johon saivat osallistua kaikki mukana olleet työnantajat. Kampanjan suojelijana toimi säätiön hallituksen jäsen Sari Baldauf. Kampanjan viesti työnantajille oli: Kesätyöpaikka on yritysvastuuteko. Tavoitteena enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja nuorille. Vuonna 2011 mukana oli 74 työnantajaa, joissa lähes kesätyöpaikkaa. Alussa jännitin hiukan, miten ajatuksiini suhtaudutaan palavereissa. Työkavereiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen olen kuitenkin tajunnut, että voin tuoda pohdintaan uusia, arvokkaita näkökulmia. Jos jättäisin mielipiteeni sanomatta, yritys voisi kenties menettää hyvän pointin. Lähdimme mukaan Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan, koska se sopi yrityksemme arvoihin. Nuoria pitää tukea heidän ottaessaan ensiaskeliaan työelämässä. Saimme tietää kampanjasta Monster.fi:n virtuaalisten rekrytointi-messujen kautta. Vaikka olemme aina kiinnittäneet huomiota kesätyöntekijöiden hyvinvointiin, kampanja haastoi meidät olemaan entistäkin parempia ja vastuullisempia työnantajia: esimerkiksi rohkaisemme työntekijöitä antamaan enemmän palautetta. 17

18 2.3 Vastuullinen nuori kuluttaja Suomalainen yhteiskunta erityisesti taloudellinen hyvinvointi sen osana on muuttunut voimakkaasti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana luvun talouspoliittisen murroksen ja kansakunnan vaurastumisen myötä yhteiskunta on muuttunut markkinavetoisemmaksi ja kulutuksen merkitys kulttuurissa on voimistunut. Kulutusyhteiskunnan arvot ja globaalin kehityksen haasteet ovat monessa kohtaa jännitteisiä. Tilanne vaatii nuorilta uudenlaista osaamista on tärkeää tiedostaa henkilökohtaisten ratkaisujen seuraukset sekä omaan talouteen ja hyvinvointiin että toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Vastuullinen kuluttaminen, oman talouden hallinta ja kriittinen medialukutaito ovat tärkeitä kansalaistaitoja nykyyhteiskunnassa. Kuluttajakasvatuksen uudistus on tarpeen, sillä markkinat ja palvelut ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Tarjolla olevia tuotteita ja palveluita on entistä enemmän, globalisaatio vaikeuttaa talouden ymmärtämistä, ympäristökysymykset ovat keskustelun keskiössä, markkinointi on muuttunut ja lisääntynyt ja teknologian rooli vahvistuu. Näiden muutosten myötä kuluttajakasvatuksen tarve on lisääntynyt. Säätiön ohjelman yleisenä tavoitteena on vaikuttaa nuorten vastuullista kuluttamista koskeviin tietoihin ja asenteisiin sekä niiden välityksellä toimintaan. Ohjelmassa toteutettavan toiminnan avulla vaikutetaan siihen, että nuorten kulutustottumukset liikkuvat tiedostavampaan ja vastuullisempaan suuntaan. Nuorten tietoja kulutus- ja ympäristöasioissa lisätään niin, että he ymmärtävät omien valintojensa vaikutukset, sekä oman itsensä että muiden ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Ohjelman kautta pyritään tavoittamaan yläkouluikäisiä ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia, pääsääntöisesti vuotiaita nuoria. 18

19 Ohjelma jakautuu kahteen osa-alueeseen, joita ovat taloustaidot sekä ympäristö ja oma hyvinvointi. Molemmilla osa-alueilla on omat määrälliset tavoitteensa, mutta toiminta ja menetelmät tukevat toisiaan. Läpileikkaavana teemana kulkevat medialukutaidot. Osa-alueiden toteuttaminen perustuu hankkeisiin, joihin haetaan rahoitusta. Toiminta käynnistetään ensin taloustaitojen osalta. Nuorten taloustaidot Nuorten velkaongelmat ovat olleet muutaman viime vuoden ajan voimakkaassa kasvussa vuotiaille rekisteröidään vuosittain kymmeniätuhansia uusia maksuhäiriömerkintöjä. Nuorten perinnässä olevat velat ovat usein suhteellisen pieniä, mutta niiden vaikutus saattaa olla nuoren elämään dramaattinen: Merkintä luottotietorekisterissä voi estää lainan, vuokrasopimuksen tai puhelinliittymän saamisen ja johtaa nuoren syrjäytymiseen opinnoista ja työelämästä. Nuorten taloustaitohankkeen tavoitteena on ehkäistä nuorten taloudenpidossa ilmeneviä ongelmia, erityisesti ylivelkaantumista ja maksuhäiriöitä. Lisäksi tavoitteena on niiden seurauksena kasvavan syrjäytymisriskin pienentäminen. Ongelmiin voidaan vaikuttaa ennen niiden syntymistä ja pahenemista parantamalla nuorten taloustaitoja ja korjaamalla kuluttamiseen ja nuoruudenajan taloudellisiin resursseihin liittyviä väärinkäsityksiä. Toiminnan erityisenä tavoitteena on vähentää nuoren riskiä joutua taloudellisiin ongelmiin. Tavoitteeseen pyritään herättämällä nuoret tiedostamaan paremmin talouden realiteetit ja vahvistamalla heidän taloustietojaan ja -taitojaan. Tavoitteeseen pyritään myös korjaamalla epärealistisia käsityksiä nuoruudenajan taloudellisista resursseista. Hankkeessa keskeiset pedagogiset kysymykset ovat, miten yhtäältä innostetaan nuoria omaan talouteen liittyvissä asioissa ja toisaalta kanavoidaan into tekemiseksi ja sitä kautta oppimiseksi. Hanke suunniteltiin toteutettavan yhtäältä netissä virtuaalisen oppimisympäristön kautta ja toisaalta oppilaitoksissa. Vuonna 2011 pyrittiin hankkimaan riittävät voimavarat hankkeelle, jotta toiminta voitaisiin käynnistää. Vuoden aikana käytiin lukuisia neuvotteluja yritysten ja yhteisöjen kanssa ja näiden keskustelujen pohjalta todettiin, että hanketta tulee yhä kohdentaa tarkemmin, jotta varainhankinnassa onnistutaan. Hankkeen toteutus siirtyi. 19

20 2.4 Kansainvälinen ohjelma Säätiö edistää nuorten elämäntaitoja, mahdollisuuksia ja hyvää elämää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Säätiön Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa toimivat kumppaniorganisaatiot ovat asiantuntevia ja osaavia kansalaisjärjestöjä. Yhteistyön kautta säätiö saa uusia ideoita ja toimintamalleja myös kotimaan toimintaansa. Kansainvälisen ohjelman myötä säätiön toiminnan tunnettuus ja arvostus Suomessa ovat kasvaneet. Kansainvälinen ohjelma muodostaa merkittävän osan säätiön toiminnasta. Kansainvälisen ohjelman osuus säätiön taloudellisesta volyymistä oli yli puolet. Ohjelmaa kehitettiin eteenpäin vuonna 2010 hyväksytyn kansainvälisen ohjelman strategian mukaisesti. Kansainvälinen toiminta keskittyy kolmeen teemaan: Työ (työllistyminen ja yrittäjyys) Osallistuva kansalaisuus (vaikuttaminen ja demokratia, johtaminen, kulttuuriidentiteetti) Oppiminen (non-formaali, elämäntaidot) Vuonna 2011 käynnissä oli 7 kehitysyhteistyöhanketta Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Hankkeita rahoitti UM yhdessä yhteistyöyritysten kanssa. Kehitysyhteistyö Vuonna 2011 säätiöllä oli käynnissä seitsemän kehitysyhteistyöhanketta, jotka kohdentuivat Latinalaiseen Amerikkaan (4) ja Afrikkaan (3). Hankkeita toteutettiin paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa. Ecuadorissa jatkui vuonna 2009 alkanut hanke, joka tähtää maaseutukoulujen ja yhteisöjen toiminnan ja alkuperäisväestön kaksikielisen peruskoulutuksen kehittämiseen parantamalla sähkönsaantia aurinkopaneelien avulla. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Fundación Esquel -järjestön kanssa. Hankkeen toteutus sai jatkoaikaa ulkoasiainministeriöltä vuoden 2012 loppuun saakka. Perussa hankkeita toteutettiin yhdessä paikallisen kumppanin CEDROn (Centro de Información y Educación para la Prevención del Abuso de Drogas) kanssa. Vuonna 2009 alkanut kolmivuotinen hanke nuorten johtajuuden, kulttuuri-identiteetin ja kestävän kehityksen tukemisesta päättyi. Vuodelle 2012 jatkuu hanke, joka keskittyy lasten ja nuorten terveyden edistämiseen Perun pääkaupunkiseudulla. MAROKKO Kumppani: EFE-Maroc SENEGAL Kumppani: Synapse TANSANIA Kumppani: TAYOA BRASILIA Kumppani: Aliança Institute ECUADOR Kumppani: Fundación Esquel PERU Kumppani: CEDRO Kehitysyhteistyöhankemaat ja paikalliset kumppanit vuonna !

Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2012

Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2012 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ Yrjönkatu 29 A 00100 Helsinki saatio@nuori.fi Puhelin: 09 618 21 234 www.nuori.fi 2 Kannen Myrsky-kuvat: Suomen kulttuurirahasto

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN VUOSI 2015

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN VUOSI 2015 LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN VUOSI 2015 Jokainen tarvitsee merkityksen elämälleen. Varsinkin elämän vaikeissa tilanteissa olevilla nuorilla se voi olla hukassa. #NUORI Lasten ja nuorten säätiö auttaa nuoria

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 H Suomen lasten ja nuorten säätiö Toimintasuunnitelma 2011 Löydä vahvuutesi, luota kykyihisi, oivalla mahdollisuutesi Hyväksytty syyskokouksessa 29.11.2010 Sisältö Johdanto... 3 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö. Toimintasuunnitelma 2012. Löydä vahvuutesi, luota kykyihisi, oivalla mahdollisuutesi

Suomen lasten ja nuorten säätiö. Toimintasuunnitelma 2012. Löydä vahvuutesi, luota kykyihisi, oivalla mahdollisuutesi Suomen lasten ja nuorten säätiö Toimintasuunnitelma 2012 Löydä vahvuutesi, luota kykyihisi, oivalla mahdollisuutesi HYVÄKSYTTY SYYSKOKOUKSESSA 15.11.2012 Sisällys Panostetaan yhdessä nuorten hyvään elämään...

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013. Hyväksytty syyskokouksessa 22.11.2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2013. Hyväksytty syyskokouksessa 22.11.2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Hyväksytty syyskokouksessa 22.11.2012 1 Sisällys 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS... 4 2. TOIMINNAN ARVOT... 4 3. SÄÄTIÖN VISIO VUOTEEN 2015... 5 4. TOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Hyväksytty syyskokouksessa 25.11.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Hyväksytty syyskokouksessa 25.11.2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Hyväksytty syyskokouksessa 25.11.2013 1 Sisällys 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS... 4 2. TOIMINNAN ARVOT... 4 3. SÄÄTIÖN VISIO VUOTEEN 2015... 5 4. TOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ. Vuosikatsaus 2013

SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ. Vuosikatsaus 2013 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ Vuosikatsaus 2013 Sisältö ALKUSANAT 5 1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS 6 2. TOIMINNAN ARVOT 7 3. SÄÄTIÖN VISIO VUOTEEN 2015 7 4. TOIMINNAN TAVOITTEET 8 4.1 Nuorten

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Liikkujan viikko 2014

Liikkujan viikko 2014 Liikkujan viikko 2014 Omilla poluilla ja radioaalloilla 19.5.2014 Sirpa Mustonen ja Kaisa Kauhanen 1 Euroopan yhteinen Liikkujan viikko Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään vuosittain 16. 22.9. Viikon

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

THINKING PORTFOLIO COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO

THINKING PORTFOLIO COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO THINKING PORTFOLIO A S I A K A S H A A S TAT T E LU N A I S T E N PA N K K I COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO case Naisten Pankki Kuva: Naisten Pankki erinomainen työkalu positiivisen kaaoksen hallintaan Thinking

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Nuorisolain uudistusta valmistellaan

Nuorisolain uudistusta valmistellaan Katsaus toimialaan Nuorisolain uudistusta valmistellaan Valmistelussa hyödynnetään vuosittaiset toimialan seminaarit ja muut yhteiset tilaisuudet, edetään teemoittain, hyödynnetään avoimia nettikyselyjä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Valmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus

Valmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus Ammatillisen koulutuksen järjestäjät SKILLS-HUIPPUVALMENNUSYKSIKKÖ HAKU 2015 2017 SKILLS-LAJIPÄÄLLIKÖIDEN JA -VALMENTAJIEN NIMEÄMINEN Skills Finland hakee huippuvalmennusyksiköitä, lajipäälliköitä ja valmentajia

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot