Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2011

Transkriptio

1 Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2011

2 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ Yrjönkatu 29 A Helsinki saatio@nuori.fi Puhelin: Kannen Myrsky-kuvat: Suomen kulttuurirahasto / Antero Tenhunen ja Jukka Salminen

3 Sisältö SÄÄTIÖ 1. 1 Tarkoitus ja toiminta-ajatus TOIMINNAN ARVot SÄÄTIÖN VISIO VUOTEEN YLEISET TAVOITTEEt 6 TOIMINTA NUORTEN HYVÄKSI: 2.1 Elämäntaitojen asiantuntijuuden ja ohjelmatoiminnan vahvistaminen Osaava nuori 8 Zest - elämäntaitoja etsimässä 8 OK!-hanke 12 Myrsky 15 Vastuullinen kesäduuni Vastuullinen nuori kuluttaja 18 Nuorten taloustaidot Kansainvälinen ohjelma 20 Kehitysyhteistyö 20 Kansainvälisen ohjelman asiantuntijuuden ja menetelmien vahvistaminen 22 Talouden, hallintokäytäntöjen ja tunnettuuden vahvistaminen 23 TALOUs 3.1 Rahoituspohjan vakiinnuttaminen ja talouden vahvistaminen Toiminnan riskit Varainhankinta 24 Yritysyhteistyö ja muu rahoitus 25 Rahankeräyslain alainen toiminta 25 Pro bono Varat ja niiden käyttö 25 VIESTINTÄ Säätiön tunnettuuden lisääminen elämäntaitojen asiantuntijana 27 ORGANISaatio 28 Hallitus 28 Työvaliokunta 29 Neuvottelukunta Asiantuntijaraati Kansainvälinen toimikunta 30 Vapaaehtoiset asiantuntijat 30 Toimisto ja henkilökunta 31 Organisaation ja hallinnon kehittäminen 31 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 32 Liitteet 3

4 4

5 Säätiö 1.1 Tarkoitus ja toiminta-ajatus Suomen lasten ja nuorten säätiö on perustettu vuonna Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea nuorisotyötä Suomessa ja Suomen rajojen ulkopuolella. Sen tehtävänä on turvata ja edistää lasten ja nuorten elämän positiivista kehitystä ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Säätiö haastaa yhteiskunnan toimijoita vastuuseen erityistä tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista. Säätiö kehittää ja toteuttaa tehokkaita ja vaikuttavia hankkeita sekä tukee harkitusti muiden hyviä hankkeita Suomessa ja ulkomailla. Säätiön tavoitteena on lisäksi tuoda yhteen yhteiskunnallista vastuuta kantavat yritykset ja yhteisöt sekä niiden henkilöstö. Tarkoituksena on parantaa nuorten ja lasten elinoloja. Säätiö kykenee joustavana, nopeasti reagoivana organisaationa tarjoamaan yrityksille niiden tarpeisiin räätälöityjä yritysvastuuhankkeita. Säätiö täytti vuonna 2011 kymmenen vuotta. Uuden vuosikymmenen kynnyksellä toimintaa ohjaavana ajatuksena on edistää nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista Suomessa ja kansainvälisesti. Oikeudenmukaisuus Toimimme rohkeasti ja oikeudenmukaisesti erilaisten ihmisten kanssa monimuotoisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta. 1.3 VISIO VUOTEEN 2015 Säätiön hallitus hyväksyi säätiölle kehysstrategian eli toimintalinjauksen vuoteen Samassa yhteydessä pohdittiin myös säätiön visiota. Visioksi muodostui seuraava: Säätiö on Suomessa tunnettu ja arvostettu nuorten elämäntaitojen asiantuntija, joka seuraa ja analysoi nuorten elämään liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä, toteuttaa elämäntaito-ohjelmia, tukee nuorten elämäntaitoja edistävää toimintaa herättää yhteiskunnallista keskustelua, erityisesti yritysvastuun näkökulmasta. Vision toteutumisen myötä säätiö voi entistä paremmin toimia nuorten tasapainoisen aikuisuuden edistämiseksi. 1.2 TOIMINNAN ARVOT Säätiössä toimivien toimintaa ohjaavat yhteiset arvot: Välittäminen Välitämme nuorten hyvinvoinnista, arvostamme työntekijöitämme ja sidosryhmiämme. Vastuullisuus Kannamme omalta osaltamme vastuuta yhteiskunnasta, toimimme läpinäkyvästi ja tarjoamme yrityksille kanavan toteuttaa yritysvastuutoimintaa. Ennakkoluulottomuus Tartumme ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin ja vastaamme niihin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Suomen lasten ja nuorten säätiö ehkäisee nuorten syrjäytymistä opinnoista, sosiaalisista suhteista ja työelämästä. Tavoitteena on vahvistaa nuorten elämäntaitoja ja tukea nuorten kasvua tasapainoiseen aikuisuuteen. 5

6 1.4 YLEISET TAVOITTEET Suomen lasten ja nuorten säätiö toimii edistääkseen nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista. Säätiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että yhteiskunnan eri toimijat erityisesti yritykset panostavat lapsi- ja nuorisotyöhön yritysvastuutoiminnassaan. Säätiö osallistuu aktiivisesti International Youth Foundation -järjestön (IYF) maailmanlaajuisen kumppaniverkoston toimintaan. Säätiö tekee laadukasta ja pitkäjänteistä, ehkäisevää työtä kotimaassa ja kansainvälisesti. Suomen lasten ja nuorten säätiö pyrkii ehkäisemään nuorten syrjäytymistä kahdella tasolla: yleisellä eli primaariprevention tasolla ja kohdennetulla eli sekundaariprevention tasolla. Molempia toiminnan tasoja toteutetaan sekä kotimaassa että kansainvälisesti, ulkomailla pääasiassa kehitysyhteistyön kautta. Säätiö ei tee korjaavaa nuoriso- ja sosiaalityötä. Yleisen toiminnan kohderyhmänä ovat pääasiassa kaikki vuotiaat nuoret. Säätiö toimii yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Toiminnan tavoitteena on nuorten omien vahvuuksien löytäminen ja kehittäminen sekä elämäntaitojen vahvistaminen. Toiminnassa pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita nuoret tarvitsevat kasvussaan tasapainoiseen aikuisuuteen. Työelämään siirtymisen näkökulmasta tärkeitä ovat myös ammatinvalintakysymykset. Tarkoituksena on myös vähentää sukupuoleen ja etnisyyteen liittyviä ennakko-oletuksia. Kohdennetun toiminnan kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat vuotiaat nuoret. Kohdennetussa toiminnassa mukana olevien nuorten syrjäytymisriski on normaaliväestöä suurempi, esimerkiksi sosioekonomisista, etnisyyteen liittyvistä tai vaikeista perheoloista johtuvista syistä. Erityisesti toiminnassa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeet, kymppiluokkalaiset sekä ammatillisen koulutuksen erityisluokat. Kohdennetun toiminnan tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia hyvään elämään. Tavoitteena on myös ehkäistä heidän syrjäytymistään opinnoista, sosiaalisista suhteista ja työelämästä. Toimintamuotoina ovat pääasiassa kohdennetut elämäntaitovalmennukset, joiden avulla parannetaan nuorten elämäntilanteessa kriittisiksi tunnistettuja taitoja ja valmiuksia. Säätiö toteuttaa kohdennettua toimintaa yhteistyössä sopivien sidosryhmien kanssa. Säätiön kansainvälisen toiminnan painopiste on kehitysyhteistyössä. Kehitysyhteistyötä kohdennetaan yhä selkeämmin nuoriin, jolloin pääasiallisena kohderyhmänä ovat vuotiaat. Erityishuomio annetaan helposti syrjäytyville ja haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Toiminnan painopistealueita ovat oppiminen ja osallistuminen sekä työllistyminen. Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen on keskeisenä elementtinä kaikessa toiminnassa. Säätiön toimintalinjauksessa vuosille toiminta keskittyy kolmeen kokonaisuuteen. Näiden kolmen painopisteen ohjaamana säätiön toiminta vastaa entistä tehokkaammin ja kohdennetummin yhteiskunnan ja nuorten tarpeisiin. Keskittymällä toiminnan kannalta oleellisiin kokonaisuuksiin säätiö voi lisätä tunnettuuttaan ja arvostustaan sekä vahvistaa nuorten hyväksi tehtävää työtä. Seuraavassa kuvataan säätiön toimintaa vuonna 2011 näiden painopisteiden kautta. 6

7 Osaava nuori: Luovuus, itsetunto ja työelämätaidot Vastuullinen nuori kuluttaja Kansainvälinen ohjelma 7

8 Toiminta nuorten hyväksi 2.1 Elämäntaitojen asiantuntijuuden ja ohjelmatoiminnan vahvistaminen Säätiö haluaa vahvistaa asemaansa elämäntaitojen asiantuntijana ja toteuttaa niihin liittyvää toimintaa. Suomessa se keskittyy erityisesti elämäntaitoihin, jotka keskittyvät nuoren itsetunnon ja itseluottamuksen, sosiaalisen älykkyyden ja vastuuntunnon parantamiseen. Säätiö kehittää oman toimintansa osaksi elämäntaitokonseptin, joka pohjautuu IYF:n elämäntaitokonseptiin. Säätiö toteuttaa perustehtäväänsä ja vahvistaa elämäntaitoasiantuntijuuttaan kolmen ohjelmakokonaisuuden kautta. Nämä ovat osaava nuori, nuori vastuullinen kuluttaja ja kehittyvien maiden nuori. Säätiö aktivoi yrityksiä toimimaan nuorten paremman tulevaisuuden puolesta, ja ohjelmakokonaisuudet on suunniteltu siten, että ne palvelevat yrityksiä niiden yritysvastuutoiminnassa. Säätiön tavoitteena on olla edelläkävijä yritysten ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä. Tämä tarkoittaa jatkuvaa asiantuntijuuden kehittämistä ja yrityksiä palvelevien ratkaisujen suunnittelua. Suomen lasten ja nuorten säätiöllä on vankka osaaminen yritysyhteistyössä ja näyttöä onnistuneista hankkeista muun muassa Nokian, Alma Median, Deloitten, Manpowerin ja Veritaksen kanssa. Seuraavassa kerrotaan säätiön toiminnasta vuonna 2011 kolmen kokonaisuuden kautta. Elämäntaidot auttavat nuorta löytämään omat vahvuutensa kotona, koulussa, työssä ja muissa yhteisöissä. Säätiön elämäntaitokonseptiin kuuluu neljä osa-aluetta: omat vahvuudet ja itsetunto kriittinen ajattelu mahdollisuudet ja tavoitteet yhteisön jäsenenä toimiminen 2.2 Osaava nuori: Luovuus, itsetunto ja työelämätaidot Luovuus, itsetunto ja työelämätaidot ovat tärkeitä elementtejä nuoren elämässä. Zest ja OK! -hanke jatkoivat työtä näiden taitojen parissa. Uutena toimintana käynnistyivät Myrsky ja Vastuullinen kesäduuni -kampanja. Seuraavassa esitellään hankkeiden toimintaa vuonna Zest - elämäntaitoja etsimässä Suomen lasten ja nuorten säätiön yläkoululaisille suunnattu Zest-ohjelma käynnistettiin vuonna Nuorten elämäntaitoihin keskittyvän Zestohjelman tavoitteena on kannustaa nuoria rakentamaan myönteistä ja realistista kuvaa itsestään. Ohjelma tarjoaa nuorille mahdollisuuden elämäntaitojen ja omien vahvuuksien kehittämiseen. Zest kannustaa yläkoululaisia myös myönteiseen yhteisöllisyyteen. Lisäksi ohjelma haastaa kantamaan vastuuta muiden hyvinvoinnista. Ohjelman kehittämisestä vastaa laaja-alainen asiantuntijaryhmä, jonka johtajana toimii kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä. Asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana neljä kertaa. Ohjelmassa työskenteli projektipäällikkö ja projektikoordinaattori. Ohjelman vuosibudjetti on noin Nokian ollessa päärahoittaja. Myös Veritas Eläkevakuutus on tukenut ohjelmaa syksystä 2006 alkaen. Lisäksi vuonna 2011 solmittiin uusi yhteistyö Plusterveyden kanssa: Plusterveys tukee kymppiluokka- ja ammattistarttivierailuja vuosina 2011 ja

9 Löydä vahvuutesi - jokainen on hyvä jossain Zestin viestiä nuorille välittävät Zest-tiimiläiset: oman elämäntarinansa kautta he avaavat elämäntaitojen merkitystä ja vahvistavat nuorten uskoa itseensä. Keskeinen viesti on, että jokainen on hyvä jossain. Zest-tiimiin on valittu kahdeksan lahjakasta ja omalla urallaan menestynyttä suomalaista. Tiimiin kuuluvat Veikka Gustafsson, Samppa Lajunen, Tommy Lindgren, Tiia Piili, Lenni-Kalle Taipale, Jani Toivola, Pamela Tola ja Eva Wahlström. Jokainen on hyvä jossain. Zest-vierailut lukuvuosittain Vuonna 2011 Zest-tiimiläiset tekivät yhteensä 192 Zest-vierailua yläkouluissa ympäri Suomea (yllä olevassa taulukossa vierailut on laskettu koulujen lukuvuosittain). Vierailuilla tavoitettiin yli yläkouluikäistä nuorta. Vuosien aikana Zest-ohjelmassa on tehty noin 1500 vierailua ja tavoitettu yli nuorta. Oppilaitosvierailujen lisäksi Zest oli mukana helmikuussa Jyväskylässä Next Step -messuilla, kesäkuussa KesäStadi - tapahtumassa sekä marraskuussa Helsingissä järjestetyssä tyttöjen Demi-päivässä. Ohjelma on ollut esillä myös useilla sekä vanhemmille ja kasvatusalan ammattilaisille suunnatuissa tilaisuuksissa, joista esimerkkinä tammikuun Educa-messut. Opettajia ja vanhempia tavoitettiin erilaisissa Zestin luento- ja koulutustilaisuuksissa reilut ensimmäiset seitsemän vierailua. Nämä vierailut koostuvat Zest-luennosta, jossa kannustetaan nuoria oman elämäntarinansa kautta, sekä työpajasta, jonka tarkoituksena on rohkaista oppilaita vuorovaikutukseen, vahvistaa itsetuntoa ja omaa ilmaisua, hetkessä olemista, heittäytymistä, sekä luokan ryhmähenkeä. Vierailuista saatu palaute on ollut erinomaista ja vuonna 2012 kymppiluokka- ja ammattistarttitoimintaa vahvistetaan ja kehitetään entistä vaikuttavammaksi. Toimintaan tulevat mukaan myös Jani Toivola ja Tommy Lindgren. Vuonna 2011 Zest aloitti toimintansa kymppi- ja ammattistarttiluokissa: näyttelijä Pamela Tola teki 9

10 Vuorovaikutus ja palaute auttavat innostamaan ja kehittämään Vuorovaikutuksen ja palautteen kautta ohjelmaa voidaan yhtäältä kehittää ja toisaalta innostaa nuoria ja opettajia. Zest-ohjelman keskeisenä foorumina toimii -internetsivusto, jossa nuoret voivat tutkia ja harjoittaa omia lahjojaan ja elämäntaitojaan erilaisten testien, tehtävien ja artikkelien avulla. Opettajanhuone -osiosta löytyy asiantuntijoiden artikkeleita, taustatietoa sekä valmiita Zest-tuntikokonaisuuksia, joiden avulla aihepiiriä voidaan käsitellä opetuksessa laajemmin. Vuoden aikana sivuille oli rekisteröitynyt 345 opettajaa. Yhteensä Zestin internetsivuilla vieraili vuonna 2011 yli kävijää. Zestin Facebook-sivusto avattiin elokuussa Sivuilla tiimiläiset kertovat koulukiertueterveisiään, joita oppilaat voivat kommentoida. Tiimiläisten ideoima Zest-esittelyvideo sai ensi-iltansa Facebookissa syyskuussa. Sivuille päivitettiin myös muita Zest-videoita ja kuvia. Vuoden 2011 lopussa sivustolla oli noin tykkääjää, joista 70 % oli vuotiaita. Eräs vuoden kohokohdista oli syyskuussa noin 2000 espoolaisyläkoululaiselle järjestetty lukukauden avajaispäivä. Päivä oli samalla lähtölaukaisu Zestin yhdeksännelle toimintavuodelle. Päivä alkoi Zesttiimiläisten luennoilla yläkouluissa ja jatkui vauhdikkaalla Zest-tapahtumalla Espoon Leppävaaran Stadionilla. Tapahtuman avasi urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, minkä jälkeen vuorossa oli ystävyysjalkapallo-ottelu oppilaista, Zest-tiimiläisistä ja FC Hongan pelaajista kootuin joukkuein. Musisoinninta vastasi Jare & VilleGalle. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Suomen Palloliiton Uudenmaan piirin kanssa. Opettajilta kerätään säännöllisesti palautetta vierailuista ja vuoden 2011 aikana 216 opettajaa 72 koulusta täytti nettipalautelomakkeen. Zest-ohjelman sisällön tärkeys sai opettajilta kouluarvosanan 9,3, vaikuttavuus taas 8,6 ja kokonaisuudessaan vierailu arvioitiin arvosanalla 9,1. Zest-vierailut ovat saavuttaneet suuren suosion opettajien keskuudessa. Tästä kertovat lukuisat, vuoden aikana tulleet yhteydenotot, vierailupyynnöt sekä positiivinen palaute. Myös nuoret arvioivat Zestiä sekä lähettävät palautetta ja terveisiä tiimiläisille opettajan keräämän palautelomakkeen sekä Zestin nettisivujen kautta. Yli tuhat nuorta täytti palautelomakkeen Zest esitys arvioitiin kouluarvosanalla 8,7, asiasisällön tärkeys 8,2 ja kokonaisuudessaan Zest sai arvosanan 8,6. Nuorilta kysyttiin myös mikä heidän mielestään on Zestin tärkein sanoma. Tässä muutama esimerkkivastaus: Mielestäni Zestin tärkein sanoma oli että se sai minut pohtimaan omia vahvuuksiani Muistaa olla oma itsensä. Kulkea omia teitään ja arvostaa toisten erilaisuutta. On tärkeää tulla myös toimeen muiden kanssa. Kunnioittaa omia lahjojaan eikä pidä niitä vähäpätöisinä oli se lahja mikä tahansa. Zestin tärkein sanoma on, että jokaisella on oma lahjakkuutensa ja jokainen on hyvä jossain. Erilaisia lahjakkuuksia tulee arvostaa ja kaikki ovat tasa-arvoisia. On asetettava elämälleen päämääriä ja unelmia, joita koittaa myös toteuttaa. Zest kehoittaa etsimään itsestään oman lahjakkuutensa ja käyttämään sitä. 10

11 11

12 OK!-hanke Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen matkalla kohti työelämää Suomen lasten ja nuorten säätiön OK!-hanke on suunnattu maahanmuuttajataustaisille vuotiaille nuorille, joilla ei ole työ- eikä koulutuspaikkaa, mutta joilla on innostusta ja motivaatiota etsiä omaa elämänpolkuaan. Hankkeen tavoitteena onkin tukea nuorta oman elämänpolun löytämisessä, parantaa työllistymismahdollisuuksia ja samalla edistää maahanmuuttajanuoren integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. OK!-hankkeen kokonaisuus muodostuu koulutuksesta, työharjoittelusta sekä henkilökohtaisesta mentoroinnista. Koulutuksen tavoitteena on tarjota nuorelle välineitä omien tavoitteiden asettamiseen sekä oman toiminnan ja ajattelun tutkimiseen. Koulutuksissa harjoitellaan myös konkreettisia työelämässä tarvittavia taitoja, kuten työhakemuksen ja ansioluettelon laatimista. Työharjoittelu tarjoaa nuorelle mahdollisuuden kokeilla työntekoa ja soveltaa koulutuksissa oppimaansa käytäntöön. Harjoittelun tärkeänä tavoitteena on yhtäältä tutustuttaa maahanmuuttajataustainen nuori työkulttuuriin ja toisaalta tuoda esiin maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamista ja potentiaalia myös yritysten näkökulmasta. OK!-kokonaisuuden kolmas pala syntyy mentoroinnista. Mentoroinnin tavoitteena on auttaa ja tukea maahanmuuttajataustaista nuorta koko sen ajan, minkä nuori on mukana OK!- hankkeessa. Mentoroinnin arvo on jokaiselle nuorelle erilainen. Mentori voi esimerkiksi toimia luotettavana keskustelukumppanina, auttaa työnhaussa tai opiskelupaikan löytämisessä. OK!-hankkeessa on pyritty siihen, että noin 10 nuoren ryhmän aloittaa sekä keväällä että syksyllä. Näin ryhmässä mukana olevat nuoret tutustuvat toisiinsa koulutuksissa, voivat jakaa omia kokemuksiaan, oppia muiden kokemuksista sekä toimia myös vertaistukena toisilleen. Malli on toiminut hyvin vaikka ryhmissä olisikin hieman vaihtuvuutta. Harjoittelupaikka oli sitä mitä odotin. Erittäin hyvä Vuonna 2011 hankkeessa aloitti kaksi nuorten ryhmää, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Olennainen osa OK!-hanketta on kolme kuukautta kestävä työharjoittelu. Harjoittelun tarkoituksena on harjoittaa nuorten työelämätaitoja, tarjota onnistumisen kokemuksia sekä tukea nuoren työllistymismahdollisuuksia myös jatkossa. Työharjoittelu on ollut kaikille mukana olleille nuorille merkittävä vaihe elämässä. Monille nuorille OK!-hankkeen kautta saatu työharjoittelupaikka on ollut ensimmäinen oikea työpaikka, josta on päässyt ponnistamaan eteenpäin. Nuoret ovat olleet pääasiallisesti harjoittelupaikkoihinsa erittäin tyytyväisiä ja syksyllä OK!-hankkeessa mukana ollut nuori totesikin saaneensa mitä odotti: Harjoittelupaikka oli sitä mitä odotin. Erittäin hyvä. Vuonna 2011 harjoittelupaikkoja tarjosivat Itella, Deloitte, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Trainer s House, Unicafe Oy, NMKY ja HAVI Logistics Oy. OK!-koulutuksissa opin rohkeammaksi OK!-hankkeen syksyn 2011 koulutus koostui viidestä koulutustapaamisesta. Koulutuksien teemoina olivat muun muassa omien vahvuuksien etsiminen, itsetunnon vahvistaminen sekä 12

13 ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen. Koulutuksissa käytiin läpi myös työhakemuksen ja ansioluettelon tekoa. Kouluttajina toimivat Kulttuurikeskus Caisan kouluttaja ja kulttuurituottaja Oge Eneh, Kirwa s Worldin nimissä koulutuksia ja satutuokioita vetävä Wilson Kirwa, Deloitten konsultti ja kouluttaja Hery-Christian Henry sekä Manpower Inclusiven johtaja Mika Wilén. Nuorten antama palaute koulutuksista on ollut positiivista. He ovat kertoneet oppineensa monenlaisia asioita, mutta monille on noussut päällimmäiseksi itsetunnon ja itsevarmuuden kasvaminen. Nuori nainen kirjoittikin palautteessaan: OK!-koulutuksissa opin rohkeammaksi. Mentorin kanssa itsetuntemus kasvoi Vuonna 2011 jokainen OK!-nuori on ollut oikeutettu omaan mentoriin, joka on tarjonnut nuorelle tukea ja apua koko hankkeessa mukanaoloajan. Hankkeen mentorit ovat Deloitten asiantuntijoita, jotka ovat saaneet koulutuksen kautta valmiuksia mentorointiin. OK!-mentoreiden kouluttajina toimivat Hery-Christian Henry ja Oge Eneh. Onnistunut mentorointi edellyttää luottamussuhteen syntymistä, joten sopivan mentorin valinta on ollut keskeisessä roolissa. Ennen mentorin valintaa nuorille ja mentoreille järjestettiinkin pikatreffit, jossa nuoret ja mentorit pääsivät tutustumaan toisiinsa. Toimintatapa tuotti tulosta, koska nuoret olivat hyvin tyytyväisiä omiin mentoreihinsa. Nuorilta saatu palaute puhuu mentoroinnin puolesta. Nuoret ovat kokeneet mentoroinnin auttaneen esimerkiksi löytämään työ- ja opiskelupaikkoja, tekemään päätöksiä sekä vahvistamaan itsetuntoa. Eräs OK!-hankkeeseen osallistunut nuori totesikin: Mentorin kanssa itsetuntemus kasvoi. 13

14 OK!-hankkeen oma polku Vuonna 2008 käynnistynyt OK!-hanke on käynyt vuosien saatossa läpi monta muutosta ja uudistusta. Hanketta on kehitetty, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymistä, kasvua ja integroitumista yhteiskuntaan. Kehittämisessä on hyödynnetty muun muassa OK!- kouluttajien, ohjaus- ja johtoryhmän jäsenien, mukanaolevien yritysten asiantuntijoiden sekä Suomen lasten nuorten säätiön henkilökunnan osaamista. Viisi vuotta täyttävä OK!-hanke päättyy kesäkuussa Nuoria otetaan mukaan hankkeeseen maaliskuun 2012 loppuun saakka, jonka jälkeen keskitytään harjoittelujen loppuun viemiseen sekä hankkeen loppuraportointiin ja arviointiin. OK!-hankkeessa kerätystä osaamisesta ja tietotaidosta tuotteistetaan malli, jota voidaan hyödyntää ainakin Suomen lasten ja nuorten säätiön muissa hankkeissa. OK!-hanketta ovat rahoittaneet Uudenmaan ELYkeskus, Manpower ja Deloitte, joiden lisäksi hankkeella on ollut myös muita tukijoita. Hankkeessa toimii ohjausryhmä, jossa ovat edellä mainittujen tahojen lisäksi edustettuina Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osasto, Suomen Punainen Risti, EK, sekä yhteistyöyrityksistä Itella, Unicafe ja Trainers House. Hankkeen johtoryhmään kuuluvat Suomen lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtajan ja OK! -hankkeen projektipäällikön lisäksi Deloitten ja Manpowerin toimitusjohtajat. 14

15 Myrsky Myrsky-hanke on Suomen kulttuurirahaston vuonna 2008 aloittama valtakunnallinen hanke, joka perustuu uskoon taiteen tekemisen eheyttävästä vaikutuksesta nuorten elämässä. Hankkeen perusajatus on rahoittaa paikallisia nuorille suunnattuja taideprojekteja, joissa toimii aina pääohjaajana ammattitaiteilija. Mukana ovat kaikki taiteenalat. Suomen kulttuurirahasto teetti Myrsky-hankkeen merkityksistä ja vaikuttavuudesta laajan, kolmivuotisen Nuoret taiteentekijöinä - tutkimuksen. Hanketta koordinoi Nuorisotutkimusverkosto, jonka tutkijat Sirkku Kotilainen ja Katriina Siivonen jalkautuivat Myrsky-projekteihin eri puolilla Suomea tehden kenttätyötä keskellä nuorten ja taiteilijoiden yhteisiä taideprosesseja. Keväällä 2011 valmistunut tutkimus osoittaa, että Myrskyn mahdollistama taiteen tekeminen on tuonut nuorille lisää tyytyväisyyttä, itseluottamusta, ilmaisutaitoja ja -rohkeutta, ongelmanratkaisutaitoja, yhteisöllisyyden kokemuksia, ystäviä ja yleistä elämäniloa. Myrsky käynnistyi loppuvuodesta Päätavoitteena on nuorten osallisuuden parantaminen taiteen tekemisen kautta. Taiteen tekeminen edistää nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Vuonna 2011 mukaan valittiin ensimmäiset 15 projektia eri puolilla Suomea. Hanketta tukevat Suomen kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja OKM. Myrskyn tavoitteita ja toimintatapoja kirkastettiin ohjelmatyön myötä Myrsky-hanke siirtyi Suomen lasten ja nuorten säätiölle virallisesti keväällä Ensimmäiset puoli vuotta hanketta kehitettiin eteenpäin laatimalla asiantuntijahaastattelujen ja tutkimustiedon pohjalta hankkeelle ohjelma. Ohjelmatyössä kirkastettiin hankkeen tavoitteita ja toimintatapoja sekä säätiön painopisteitä. Kehitystyössä päädyttiin muokkaamaan hanketta niin, että toimintaa suunnataan aiempaa vahvemmin nuorten osallisuuden parantamiseen ja kohdistetaan erityisesti sellaisille nuorille, jotka tarvitsevat sosiaalista vahvistamista ja ovat vaikeassa elämäntilanteessa. Ikärajaa laajennettiin vuotiaista vuotiaisiin, jolloin ohjelmalla voidaan tavoittaa useat nuorten elämän kannalta olennaiset siirtymävaiheet ja myös työttömyyden kautta vaikeaan asemaan joutuneet. Myrskyn perusajatus säilyy ennallaan: nuoret tekevät itse taidetta taiteen ammattilaisten ohjauksessa. Projektien lähtökohdat ja sisällöt ammennetaan nuorten omasta kokemusmaailmasta ja toiminta perustuu dialogiseen yhteistyöhön, eli tasavertaiseen kohtaamiseen nuoren ja taiteilijan välillä. Prosessit päättyvät aina johonkin yhteiseen lopputuotokseen, jossa nuoret tekijät ovat pääosassa: taiteenalasta riippuen esimerkiksi esitykseen, näyttelyyn tai elokuvanäytökseen. Tärkeintä on kuitenkin pitkäjänteinen prosessi, jonka aikana nuori pääsee käsittelemään omia tunteitaan ja identiteettiään, oppimaan itsensä ilmaisua ja sosiaalisia taitoja. Suomen lasten ja nuorten säätiö kohdistaa aiempaa enemmän voimavaroja projekteissa toimivien taiteilijoiden tukemiseen. Sitä varten on suunnitteilla koulutuksia, joissa kerrotaan mm. nuorten tunnetaitojen vahvistamisesta, elämäntaitojen opettamisesta ja sosiaalisesta innostamisesta työtapana. Lisäksi taiteilijoille tarjotaan työnohjausta ja Myrsky-projekteille laaditaan opaskirja mm. yhteistyökumppaneiden kanssa toimimisesta ja nuorten tukemisesta. Myös tutkimusta jatketaan, mutta uudenlaisin metodein ja painopistein. 15

16 Nuoret loivat Myrskyn ilmeen Osana Myrskyn kehittämistyötä päätettiin myös uudistaa hankkeen ilme, jotta uudistus konkretisoituisi ulkopuolisille myös visuaalisesti. Ilmeen uudistus toteutettiin Myrskyn toimintaperiaatteiden mukaisesti keräämällä ilmeen pohjaksi ideat nuorilta valtakunnallisen logokilpailun kautta. Kilpailusta tiedotettiin valtakunnallisesti nuorisokoteihin ja nuorten työpajoihin. Logokilpailu toteutettiin yhteistyössä mainostoimisto Ida Framin kanssa, joka toteutti myös lopullisen visuaalisen ilmeen kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Ehdotuksia Myrskyn logoksi tuli määräaikaan mennessä yli 50 kappaletta. Viisi parasta logoehdotuksen lähettänyttä pääsi palkintomatkalle tutustumaan päiväksi Ida Framin toimintaan Helsingin Punavuoreen. Voittajaksi valittiin salolaisen Jere Perttulan tekemä logo. Toimintaa ympäri Suomen Myrskyn ohjelma lanseerattiin virallisesti osana Suomen lasten ja nuorten säätiön toimintaa joulukuussa Samalla käynnistyi mahdollisuus hakea projektitukia nuorille suunnattuihin taideprojekteihin. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 41 kappaletta, ja niissä haettiin tukea yhteensä yli 1,5 miljoonaa euroa. Ensimmäiset projektitukipäätökset tehtiin Tukea jaettiin 15 projektille, yhteensä euroa. Kaikissa projekteissa ovat täyttyneet seuraavat kriteerit: Projekti saavuttaa erityistä tukea osallisuuden vahvistamiseen tarvitsevia nuoria. Projektin pääasiallisena tavoitteena on nuorten voimaantuminen eri muodoissaan. Nuoret ovat projektissa itse taiteen tekijöinä siten että taidetta tehdään heidän lähtökohdistaan. Projektissa tuotetaan lopputuote, jonka kautta nuoret tulevat näkyviksi. Projekti on pitkäjänteinen. Projektissa sovelletaan taidetta yhteisöllisin toimintatavoin. Mukana olevat taiteilijat ovat oman taiteenalansa ammattilaisia. Projekti suunnitelma on järkevä ja budjetti on suunniteltu realistisesti suhteessa suunnitelmaan. Projektilla on yhteistyökumppaneita ja suunnitelma jatkopoluista. Yhteistyökumppaneina eri projekteissa toimivat mm: etsivä nuorisotyö, syrjäytyneiden nuorten toimintakeskus, työttömien nuorten työpajat, nuorisokodit, yläkoulut, mielenterveyden tukiorganisaatiot ja pakolaiskeskus. Liitteessä 1 on tarkempaa tietoa projekteista. Myrskyn logokilpailun satoa 16

17 Vastuullinen kesäduuni 2011 Suomen lasten ja nuorten säätiö toteutti yhteistyössä Alma Median, Monster Oy:n ja Taloudellisen Tiedotustoimiston kanssa Vastuullinen kesäduuni kampanjan. Kampanja kesti tammikuusta syyskuuhun ja siihen saivat osallistua kaikki työnantajat, jotka halusivat kehittää kesätyökulttuuriaan vastuullisemmaksi. Kampanjan tavoitteena oli edistää nuorten mahdollisuuksia päästä laadukkaisiin kesätöihin ja sitä kautta kartuttaa työkokemusta ja työelämän perustaitoja. Hankkeen kohderyhmä olivat työnantajat ja hyödynsaajina olivat kaikki peruskoulun päättäneet opiskelevat nuoret, erityisesti tutkintoon opiskelevat vuotiaat. Kampanjaan osallistui 74 työnantajaa, jotka tarjosivat yhteensä lähes kesätyöpaikkaa. Alma Media julkaisi kampanjan ilmoituksia lehdissään ja verkkopalveluissaan. Medianäkyvyyttä saatiin myös kahden nuorille ja yrityksille suunnatun, kesätöitä koskevan tutkimuksen avulla. Kampanja tuki säätiön tavoitetta lisätä tunnettuuttaan ja mainettaan kiinnostavana yritysvastuukumppanina laajan medianäkyvyyden kautta ja tavoittamalla suoraan suuren joukon suomalaisia yrityksiä. Kampanjan ohessa järjestettiin Vastuullisin kesäduuni kilpailu, johon saivat osallistua kaikki mukana olleet työnantajat. Kampanjan suojelijana toimi säätiön hallituksen jäsen Sari Baldauf. Kampanjan viesti työnantajille oli: Kesätyöpaikka on yritysvastuuteko. Tavoitteena enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja nuorille. Vuonna 2011 mukana oli 74 työnantajaa, joissa lähes kesätyöpaikkaa. Alussa jännitin hiukan, miten ajatuksiini suhtaudutaan palavereissa. Työkavereiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen olen kuitenkin tajunnut, että voin tuoda pohdintaan uusia, arvokkaita näkökulmia. Jos jättäisin mielipiteeni sanomatta, yritys voisi kenties menettää hyvän pointin. Lähdimme mukaan Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan, koska se sopi yrityksemme arvoihin. Nuoria pitää tukea heidän ottaessaan ensiaskeliaan työelämässä. Saimme tietää kampanjasta Monster.fi:n virtuaalisten rekrytointi-messujen kautta. Vaikka olemme aina kiinnittäneet huomiota kesätyöntekijöiden hyvinvointiin, kampanja haastoi meidät olemaan entistäkin parempia ja vastuullisempia työnantajia: esimerkiksi rohkaisemme työntekijöitä antamaan enemmän palautetta. 17

18 2.3 Vastuullinen nuori kuluttaja Suomalainen yhteiskunta erityisesti taloudellinen hyvinvointi sen osana on muuttunut voimakkaasti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana luvun talouspoliittisen murroksen ja kansakunnan vaurastumisen myötä yhteiskunta on muuttunut markkinavetoisemmaksi ja kulutuksen merkitys kulttuurissa on voimistunut. Kulutusyhteiskunnan arvot ja globaalin kehityksen haasteet ovat monessa kohtaa jännitteisiä. Tilanne vaatii nuorilta uudenlaista osaamista on tärkeää tiedostaa henkilökohtaisten ratkaisujen seuraukset sekä omaan talouteen ja hyvinvointiin että toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Vastuullinen kuluttaminen, oman talouden hallinta ja kriittinen medialukutaito ovat tärkeitä kansalaistaitoja nykyyhteiskunnassa. Kuluttajakasvatuksen uudistus on tarpeen, sillä markkinat ja palvelut ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Tarjolla olevia tuotteita ja palveluita on entistä enemmän, globalisaatio vaikeuttaa talouden ymmärtämistä, ympäristökysymykset ovat keskustelun keskiössä, markkinointi on muuttunut ja lisääntynyt ja teknologian rooli vahvistuu. Näiden muutosten myötä kuluttajakasvatuksen tarve on lisääntynyt. Säätiön ohjelman yleisenä tavoitteena on vaikuttaa nuorten vastuullista kuluttamista koskeviin tietoihin ja asenteisiin sekä niiden välityksellä toimintaan. Ohjelmassa toteutettavan toiminnan avulla vaikutetaan siihen, että nuorten kulutustottumukset liikkuvat tiedostavampaan ja vastuullisempaan suuntaan. Nuorten tietoja kulutus- ja ympäristöasioissa lisätään niin, että he ymmärtävät omien valintojensa vaikutukset, sekä oman itsensä että muiden ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Ohjelman kautta pyritään tavoittamaan yläkouluikäisiä ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia, pääsääntöisesti vuotiaita nuoria. 18

19 Ohjelma jakautuu kahteen osa-alueeseen, joita ovat taloustaidot sekä ympäristö ja oma hyvinvointi. Molemmilla osa-alueilla on omat määrälliset tavoitteensa, mutta toiminta ja menetelmät tukevat toisiaan. Läpileikkaavana teemana kulkevat medialukutaidot. Osa-alueiden toteuttaminen perustuu hankkeisiin, joihin haetaan rahoitusta. Toiminta käynnistetään ensin taloustaitojen osalta. Nuorten taloustaidot Nuorten velkaongelmat ovat olleet muutaman viime vuoden ajan voimakkaassa kasvussa vuotiaille rekisteröidään vuosittain kymmeniätuhansia uusia maksuhäiriömerkintöjä. Nuorten perinnässä olevat velat ovat usein suhteellisen pieniä, mutta niiden vaikutus saattaa olla nuoren elämään dramaattinen: Merkintä luottotietorekisterissä voi estää lainan, vuokrasopimuksen tai puhelinliittymän saamisen ja johtaa nuoren syrjäytymiseen opinnoista ja työelämästä. Nuorten taloustaitohankkeen tavoitteena on ehkäistä nuorten taloudenpidossa ilmeneviä ongelmia, erityisesti ylivelkaantumista ja maksuhäiriöitä. Lisäksi tavoitteena on niiden seurauksena kasvavan syrjäytymisriskin pienentäminen. Ongelmiin voidaan vaikuttaa ennen niiden syntymistä ja pahenemista parantamalla nuorten taloustaitoja ja korjaamalla kuluttamiseen ja nuoruudenajan taloudellisiin resursseihin liittyviä väärinkäsityksiä. Toiminnan erityisenä tavoitteena on vähentää nuoren riskiä joutua taloudellisiin ongelmiin. Tavoitteeseen pyritään herättämällä nuoret tiedostamaan paremmin talouden realiteetit ja vahvistamalla heidän taloustietojaan ja -taitojaan. Tavoitteeseen pyritään myös korjaamalla epärealistisia käsityksiä nuoruudenajan taloudellisista resursseista. Hankkeessa keskeiset pedagogiset kysymykset ovat, miten yhtäältä innostetaan nuoria omaan talouteen liittyvissä asioissa ja toisaalta kanavoidaan into tekemiseksi ja sitä kautta oppimiseksi. Hanke suunniteltiin toteutettavan yhtäältä netissä virtuaalisen oppimisympäristön kautta ja toisaalta oppilaitoksissa. Vuonna 2011 pyrittiin hankkimaan riittävät voimavarat hankkeelle, jotta toiminta voitaisiin käynnistää. Vuoden aikana käytiin lukuisia neuvotteluja yritysten ja yhteisöjen kanssa ja näiden keskustelujen pohjalta todettiin, että hanketta tulee yhä kohdentaa tarkemmin, jotta varainhankinnassa onnistutaan. Hankkeen toteutus siirtyi. 19

20 2.4 Kansainvälinen ohjelma Säätiö edistää nuorten elämäntaitoja, mahdollisuuksia ja hyvää elämää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Säätiön Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa toimivat kumppaniorganisaatiot ovat asiantuntevia ja osaavia kansalaisjärjestöjä. Yhteistyön kautta säätiö saa uusia ideoita ja toimintamalleja myös kotimaan toimintaansa. Kansainvälisen ohjelman myötä säätiön toiminnan tunnettuus ja arvostus Suomessa ovat kasvaneet. Kansainvälinen ohjelma muodostaa merkittävän osan säätiön toiminnasta. Kansainvälisen ohjelman osuus säätiön taloudellisesta volyymistä oli yli puolet. Ohjelmaa kehitettiin eteenpäin vuonna 2010 hyväksytyn kansainvälisen ohjelman strategian mukaisesti. Kansainvälinen toiminta keskittyy kolmeen teemaan: Työ (työllistyminen ja yrittäjyys) Osallistuva kansalaisuus (vaikuttaminen ja demokratia, johtaminen, kulttuuriidentiteetti) Oppiminen (non-formaali, elämäntaidot) Vuonna 2011 käynnissä oli 7 kehitysyhteistyöhanketta Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Hankkeita rahoitti UM yhdessä yhteistyöyritysten kanssa. Kehitysyhteistyö Vuonna 2011 säätiöllä oli käynnissä seitsemän kehitysyhteistyöhanketta, jotka kohdentuivat Latinalaiseen Amerikkaan (4) ja Afrikkaan (3). Hankkeita toteutettiin paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa. Ecuadorissa jatkui vuonna 2009 alkanut hanke, joka tähtää maaseutukoulujen ja yhteisöjen toiminnan ja alkuperäisväestön kaksikielisen peruskoulutuksen kehittämiseen parantamalla sähkönsaantia aurinkopaneelien avulla. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Fundación Esquel -järjestön kanssa. Hankkeen toteutus sai jatkoaikaa ulkoasiainministeriöltä vuoden 2012 loppuun saakka. Perussa hankkeita toteutettiin yhdessä paikallisen kumppanin CEDROn (Centro de Información y Educación para la Prevención del Abuso de Drogas) kanssa. Vuonna 2009 alkanut kolmivuotinen hanke nuorten johtajuuden, kulttuuri-identiteetin ja kestävän kehityksen tukemisesta päättyi. Vuodelle 2012 jatkuu hanke, joka keskittyy lasten ja nuorten terveyden edistämiseen Perun pääkaupunkiseudulla. MAROKKO Kumppani: EFE-Maroc SENEGAL Kumppani: Synapse TANSANIA Kumppani: TAYOA BRASILIA Kumppani: Aliança Institute ECUADOR Kumppani: Fundación Esquel PERU Kumppani: CEDRO Kehitysyhteistyöhankemaat ja paikalliset kumppanit vuonna !