Lastensuojelun Keskusliitto. Vuosikatsaus Armfeltintie 1, Helsinki puh. (09)

Transkriptio

1 Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus 2009 l a s t e n s u o j e l u n ke s k u s l i i t t o Armfeltintie 1, Helsinki puh. (09) toimisto@lskl.fi

2 Sisällysluettelo Toiminnanjohtajalta 2 Yhdessä lapsen oikeuksien puolesta 4 Toiminta vuonna Lastensuojelun toimiala 7 Varhaiskasvatuksen ja ehkäisevän lastensuojelun toimiala 10 Lapsiperheiden eropalvelujen kehittäminen 11 Lapsen oikeudet ja lapsipolitiikan toimiala 13 Maahanmuuttajalapset toimiala 14 Kansainvälisten asiain toimiala 15 Viestintä 16 Lapsen Maailma liiton lehti 18 Kirjasto ja tietopalvelu 20 Lapsitiedon keskus -projekti 21 Erillishankeet 21 Talous ja rahoitus 22 Hallinto 22 Henkilöstö 23 Näkymät ja riskit 24 Liitteet 25 Hallitus Työvaliokunta Huomionosoitukset Keskusliiton jäsenyys ja toiminta alan kansainvälisissä järjestöissä 29 Kotimainen yhteistyö 29 Keskusliiton jäsenyys kotimaisissa yhteisöissä 30 Edustus eri yhteisöissä 30 Henkilökunta Neuvottelu- ja toimikunnat 33 Lausunnot, kannanotot, kuulemiset ja vaikuttajatoiminta 38 Koulutustilaisuudet, tapahtumat ja vierailut

3 Toiminnanjohtajalta Vuosi 2009 oli YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20-vuotisjuhlavuosi. Lapsen oikeudet olivat laajasti esillä eri puolilla maata. Tapahtumissa nostettiin esille paikallisia haasteita lasten oikeuksien toteuttamiselle. Laaja julkisuus lisäsi sopimuksen tunnettuutta. Taloustutkimuksella teetetyn kyselyn mukaan lokakuussa 2008 sopimuksesta oli kuullut puhuttavan 54 prosenttia vastaajista, tammikuussa 2010 vastaava luku oli 72. Tiedot lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista Suomessa osoittavat, että lapsen oikeuksien puolustaminen on ensiarvoisen tärkeää. Sopimuksen ei tule olla vain juhlateema vaan pohja lastensuojelutyölle. Nykyinen työttömyystilanne koskettaa laaja-alaisesti lapsiperheitä. Työttömyys ei ole enää vain perusteollisuuden vaan myös palvelualojen ongelma. Nuorisotyöttömyys on huolestuttavan laajaa. Lapsiperheiden köyhyys on yleistä erityisesti yksinhuoltajaperheissä. Raha-automaattiyhdistyksen selvityksen mukaan talouden kurjistuminen on lisännyt lastensuojelujärjestöjen asiakasmääriä. Erityisesti tämä näkyy niiden järjestöjen toiminnassa, jotka tarjoavat kriisiapua. Järjestöt ovat lisänneet palvelujaan ja arvioivat palvelutarpeen yhä kasvavan. Samanaikaisesti järjestöjen talous on kiristynyt. Tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta vuodesta toiseen kasvavalla osalla pahoinvointi lisääntyy ja erilaiset riskit kasaantuvat. Esimerkiksi lapsen koskemattomuus oli laajasti esillä toimintavuonna niin koulussa, päivähoidossa, harrastuksissa kuin virtuaalimaailmassakin. Lapset viihtyvät koulussa aiempaa paremmin, mutta koulukiusaaminen on oppilaiden hyvinvointia uhkaava tekijä. Lastensuojelun Keskusliitto on esittänyt, että koulukiusaamisen sijasta tulee puhua kouluväkivallasta. Samanlaisia lasten hyvinvoinnin uhkia on todettu myös päiväkodeissa. Lapset ja nuoret kokevat itsensä myös yksinäisiksi ja jäävänsä ilman vanhempien huomiota. Neljännes vuotiaista kokee, että vanhemmat ovat töiden jälkeen liian väsyneitä kiinnostuakseen lastensa asioista. Lasten ja nuorten pahoinvoinnista kertovissa mittareissa ei ole viime vuosina tapahtunut minkäänlaista myönteistä kehitystä. Lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet eri puolilla maata. Ilmoituksia ei kuitenkaan ole kaikkialla pystytty käsittelemään lain edellyttämissä määräajoissa. Viimeisimmät tilastot osoittavat, että vuonna 2008 lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä oli Kasvua edellisestä vuodesta oli kahdeksan prosenttia. Sijoitettuina oli yli lasta tai nuorta, mikä merkitsi kolmen prosentin lisäystä edellisvuoteen. Sijoitetuista yli 16-vuotiaiden lasten osuus kasvoi muita ikäryhmiä enemmän. Vastaava tilanne on myös lapsi- ja nuorisopsykiatrisen hoidon tarpeessa. Osa nuorista jää jopa vaille peruskoulun tutkintoa. Lastensuojelutarpeen arviointi on tuonut selkeämmin näkyviin monenlaisia puutteita lapsen elämässä. Näiden korjaaminen on merkinnyt uudenlaisten toimintatapojen kehittämistä ja sen myötä kustannusten kasvua. Kunnat ovat etsineet vastausta haasteisiin vahvistamalla avohuoltoa, perustamalla omia sijaishuollon yksiköitä ja kehittämällä perhehoitoa. Sijaishuollon perhehoidon kehittäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Sijaishuollossa tarvitaan kuitenkin edelleen niin perhehoitajia, ammatillisia perhekoteja, Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

4 lastensuojelulaitoksia kuin koulukotejakin. On tärkeää, että sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan lakia perhehoidosta. Lastensuojelujärjestöt ovat esittäneet siirtymistä lastensuojelun informaatio-ohjauksesta normiohjaukseen. Ohjausjärjestelmän muutokseen olisi sisällytettävä valtionosuus, jonka kunta voi käyttää vain lastensuojelun aiheuttamiin kustannuksiin. Informaatio-ohjauksen toimivuutta on syytä tarkastella kriittisesti. Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut, että informaatio-ohjausta käytetään perusopetuksessa turhan usein. Sama koskee lastensuojelua, vaikka tarkastusvirasto ei siihen toistaiseksi olekaan kiinnittänyt huomiota. Kunnat ja järjestöt ovat lisänneet panostusta lastensuojelun avohuoltoon. Toivottavasti erilaiset kehittämishankkeet tuottavat pysyviä ratkaisuja, eivätkä jää yksittäisiksi projekteiksi. Tämä koskee erityisesti hankkeita, joissa kehitetään eri toimijoiden yhteistyötä. Turhan usein kehittämishankkeissa kunta- ja järjestöpuoli joutuvat etenemään rahoituksellisista syistä eri tahtia. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointierot ja kuntakohtaiset erot palveluiden saatavuudessa jatkavat kasvuaan. Myös lastensuojelun palvelurakenneuudistus kaipaa kehittämistä. Pätevästä työvoimasta on pulaa ja lomautukset vaikuttavat palvelujen saatavuuteen. Taustalla on kuntien taloudellisen kantokyvyn heikkeneminen. On myös ongelmallista, että peruspalveluissa lastensuojelullisista näkökulmaa ei ole sisäistetty. On tärkeää, että uusi asetus neuvolatoiminnasta - siirtäessään painopistettä ehkäisevään toimintaan ja korostaessaan yhteistyötä muun muassa sosiaalitoimen kanssa - merkitsee varhaista puuttumista lasten pahoinvointiin ja lapsiperheiden kotipalvelujen vahvistamista. Näiden palvelujen tulee olla ennen kaikkea arjen tukemista, mutta tarvittaessa myös tehostettua lastensuojelullista perheen kotipalvelua. Keskusliitto on omassa niin edunvalvonta kuin tiedotus- ja koulutustoiminnassaankin pyrkinyt vastamaan nimenomaan näihin haasteisiin. Mauri Upanne Toiminnanjohtaja Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

5 Yhdessä lapsen oikeuksien puolesta Lastensuojelun Keskusliitto lyhyesti Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu alan keskusjärjestö, joka toimii yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana lapsia koskevassa päätöksenteossa. Keskusliitto kehittää lastensuojelua ja edistää lasten oikeutta hyvään ja turvalliseen elämään jäsenyhteisöjensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Keskusliitolla on 91 jäsenjärjestöä ja 34 kuntajäsentä. Keskusliitto edistää yhteistoimintaa lastensuojelun alalla yksityisten järjestöjen ja muiden yhteisöjen kesken sekä näiden ja viranomaisten välillä. Visio ja missio Yhdessä lapsen oikeuksien puolesta Lastensuojelun Keskusliiton missio perustuu lapsen ihmisoikeuksiin, ennen kaikkea lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Kaikilla lapsilla on oikeus elämään, kasvuun ja kehitykseen, sekä osallistumiseen, syrjimättömyyteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen. Arvot ja toiminta-alueet Keskusliiton arvoja ovat kaikkien lasten ihmisarvon ja oikeuksien edistäminen, vuorovaikutus, avoimuus, yhteistyö ja kumppanuus. Keskusliitto toteuttaa visiotaan seuraavilla toiminta-alueilla: lastensuojelu varhaiskasvatus ja ehkäisevä lastensuojelu lapsen oikeudet ja lapsipolitiikka maahanmuuttajalapset lapsen koskemattomuus kansainvälinen lastensuojelu Hallinto Keskusliiton ylin päättävä elin on liittokokous, joka kutsutaan koolle sääntöjen edellyttämällä tavalla vähintään kaksi kertaa vuodessa. Keskusliiton asioita hoitaa ja niistä vastaa hallitus. Hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan liittokokouksessa kolmivuotiskaudeksi. Hallituksen apuna toimii työvaliokunta. Toteutusvastuu toiminnasta jakautuu toimialoihin. Alojen yhteistyö- ja asiantuntijaeliminä työskentelee yhdeksän toimi- ja neuvottelukuntaa. Toimikunnat suunnittelevat, kehittävät ja arvioivat alansa toimintaa ja kehitystä sekä varmistavat toimintojen monialaisen näkökulman huomioonottamisen. Omalla sektorillaan toimikunnat voivat toimia myös yhteiskuntapoliittisina vaikuttajina. Pysyvillä toimikunnilla voi olla myös tilapäisiä alatyöryhmiä. Toimikunnat muodostuvat jäsenistön ja sidosryhmien edustajista. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

6 Talous Keskusliiton varainhankinta perustuu Lasten Päivän Säätiön tuotto-osuuteen ja Raha-automaattiyhdistyksen avustuksiin. Tämän lisäksi haetaan tarpeen mukaan avustuksia ministeriöiltä ja/tai muilta hankkeille avustuksia myöntäviltä tahoilta. Keskusliiton kansainvälisten yhteistyöhankkeiden keskeisenä edellytyksenä on EU-rahoitus, kehitysyhteistyössä ja lähialueyhteistyössä ulkoasiainministeriön rahoitus tai muut soveltuvat rahoituslähteet. Merkittäviä talouden osatekijöitä ovat myös vuotuiset koulutustapahtumat sekä Lapsen Maailma -lehti. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

7 Toiminta vuonna 2009 Keskusliiton keskeisiä strategisia toiminta-alueita ovat yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen ja edunvalvonta. Toimintavuonna keskusliitto otti kantaa lausuntojen, kannanottojen, kuulemisten ja koulutustilaisuuksien muodossa aiempaa useammin. Lausuntoja, kannanottoja ja kuulemisia oli kaikkiaan 37 kappaletta. Vuonna 2008 vastaava luku oli 21. Vuonna 2009 kiinnitettiin erityisesti huomiota lastensuojelun kehittämiseen ja valvontaan, joita korostettiin erityisesti vaikutettaessa lastensuojelulain muutoksiin ja luonnokseen YK:n sijaishuollon ohjeiksi. Kannanotoilla oli merkitystä sekä valtakunnallisten lastensuojelun ohjeiden laatimisessa, ilman huoltajaa tulleiden maahanmuuttajalasten aseman määrittelyssä sekä lastensuojelun valvonnan huomioon ottamisessa uudessa valvontaviranomaisessa Valvirassa. Määrällisesti eniten lausuntoja ja kannanottoja esitettiin maahanmuuttajalapset toimialan osalta. Keskusliitto kiinnitti valtioneuvostolle toimitetussa kirjelmässä huomiota myös lausuntojen laatimiseen varatun ajan lyhyyteen. Tilanne ei vastaa periaatepäätöstä kansalaisjärjestöjen kuulemisesta. Valtakunnalliset sijaishuollon päivät kokosivat syksyllä Lahteen yli 800 osanottajaa. Päivät ovatkin muodostuneet yhdeksi alan tärkeimmäksi koulutustapahtumaksi, jonka osanottajamäärät kasvavat vuosi vuodelta. Myös lastensuojelun erityistilanteisiin, varhaiskasvatukseen ja yksintulleiden pakolaislasten edunvalvontaan kiinnitettiin koulutuksen avulla huomiota. Liitto toteuttaa myös asiantuntijatehtäväänsä ottamalla kantaa ja vastaamalla yksittäisiin kysymyksiin, pitämällä asiantuntijaluentoja ja isännöimällä kansainvälisiä vieraita ja opiskelijaryhmiä säännöllisesti. Kotimaisia ja kansainvälisiä vieraita ja opiskelijoita vieraili liitossa vuoden 2009 aikana runsaat kaksisataa. Sähköisen viestinnän kehitys asettaa haasteita myös keskusliitolle. Muuttuvaan toimintaympäristöön ja tekniseen kehitykseen on pyritty vastamaan erityisesti liiton verkkopalveluja kehittämällä. Liiton verkkopalvelujen keskimääräinen kuukausittainen kävijämäärä oli viime vuonna Sääntöjensä mukaan keskusliiton tehtävänä on edistää alan yhteistyötä. Se toteutuu esimerkiksi liiton neuvottelu- ja toimikuntatyöskentelyn kautta. Neuvottelu- ja toimikunnissa on edustettuna 147 asiantuntijaa liiton jäsenyhteisöistä ja sidosryhmistä. Työskentely edesauttaa ajankohtaista tiedonkulkua jäsenyhteisöjen ja liiton välillä ja samalla se on muotoutunut yhdeksi alan koulutusfoorumiksi. Toimintavuonna neuvottelu- ja toimikunnilla oli yhteensä 27 kokousta, joista osa toteutettiin miniseminaarien muodossa. Uudenlaista yhteistyötä tehtiin myös laajemmalla rintamalla toteuttamalla yhdessä järjestöjen, lapsiasiavaltuutetun, kirkon ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman kanssa lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuoden toimintaa. Yhteistyötä edistää myös keskusliiton toimihenkilöiden toimiminen niin viranomaisten kuin jäsenyhteisöjen ja sidosryhmien asettamissa toimielimissä. Liitolla oli kertomusvuonna edustus yli 15 toimielimessä. (kts. liite). Toimintavuonna painotettiin myös oman jäsenkentän kuulemista ja vuorovaikutuksen lisäämistä. Liiton tavoitteena on, että kaikki valtakunnalliset lastensuojelujärjestöt ja kattava määrä kuntia on tulevaisuudessa liiton jäseniä. Vuoden aikana keskusliittoon liittyi kuusi uutta yhdistystä, säätiötä tai kuntaa. Jäsenyydestä erosi yksi kunta. Vuoden 2009 päättyessä Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

8 liiton jäsenenä oli yhteensä 34 kuntaa tai kuntayhtymää ja 91 rekisteröityä yhdistystä tai säätiötä. Yhä kasvavaa määrä lastensuojelualan toimijoista toimii nykyisin perinteisten järjestöjen ulkopuolella. Erityisesti alalla toimivien yksityisten elinkeinoharjoittajien äänen kuulemiseen alettiin toimintavuonna etsiä ratkaisuja. Keskusliiton keskeinen kansainvälinen tehtävä on edustaa suomalaisia lastensuojelujärjestöjä kansainvälisissä yhteisöissä. Liitto toimii aktiivisesti lähes kymmenessä kansainvälisessä yhteisössä. Uudenlaista yhteistyötä on tehty erityisesti uuden toimijan, Eurochild:in kanssa, joka on aktiivisuudellaan haastanut muuta kansainvälistä järjestökenttää. Vuonna 2009 keskusliiton toimihenkilöiden työpanos kansainvälisissä työtehtävissä Suomen ulkopuolella oli yhteensä 123 työpäivää. Lastensuojelun toimiala Toimiala kattaa lastensuojelun avohuollosta jälkihuoltoon. Toiminnalla pyritään turvaamaan ja parantamaan lastensuojelupalveluiden laatua ja toimintaedellytyksiä. Toimintavuoden aikana keskeistä oli lastensuojelulain seuranta ja lain muutokset, perhehoitolain uudistaminen, sijaishuollon laatukriteerit sekä sijaishuollon päivät. Sijaishuollon päiviä uudistettiin Valtakunnalliset sijaishuollon päivät järjestettiin lokakuussa Lahdessa. Päivien teemana oli YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuoden merkeissä Ei kenenkään varjossa lapsen asema ja osallisuus sijaishuollossa. Päivien rakennetta uudistettiin muuttamalla johtajapäivä kehittämispäiväksi. Saadun palautteen perusteella uudistusta ja aiheiden valintaa voidaan pitää onnistuneena. Lähes 90 prosenttia palautteeseen vastanneista piti päivien aiheita erinomaisina tai hyvinä. Päiville osallistui 823 alan ammattilaista. Kahden ensimmäisen päivään osallistujamäärä oli 772, ja kehittämispäivän 348. Päivien yhteydessä järjestettiin tapahtuma sijoitettuna asuville nuorille. Verstaaseen osallistui vuotiasta nuorta. Nuoret työstivät päivien teemaa mm. teatterin ja sarjakuvan keinoin sekä pelaamalla livelautapeliä. Nuorten verstaan terveiset esitettiin myös valtakunnallisten päivien osallistujille. Yhteistyössä olivat mukana Lahden kaupunki, Pelastakaa Lapset ry, Pesäpuu ry ja Suomen sijaiskotinuoret SINUT ry. Sijaishuollonpäivillä julkistettiin myös yhdessä Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n, Ammatillisten Perhekotien Liiton ja Perhehoitoliiton kanssa toteutettu kysely Sijaishuolto sisältä päin, jossa selvitettiin sijaishuollossa työskentelevien Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

9 näkemyksiä työolosuhteista ja hoidon laadusta sekä resursseista. Siinä tarkasteltiin myös lastensuojelulain toteutumista ja kehittämistarpeita käytännön toimijoiden näkökulmasta. Kyselyyn vastasi 511 lastensuojelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa työskentelevää tai sijaisvanhempana toimivaa työntekijää. Valtakunnallisten sijaishuollon laatukriteerien tunnettavuuden lisäämiseksi ja niiden käytön vakiinnuttamiseksi aloitettiin laatuvalmennuskoulutuksen suunnittelu. Koulutuksen tavoitteena on lisätä sijaishuoltopalveluja tuottavien jäsenjärjestöjen valmiuksia arvioida työyhteisöjen laadunhallinnan menettelytapoja sekä opastaa ja ohjata työyhteisöjä kehittämään palvelujaan vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä ja ajankohtaisia laatuvaatimuksia. Varsinainen koulutus toteutetaan vuoden 2010 aikana Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä saadulla apurahalla. Myös kansainvälisiä laatustandardeja, ohjeita ja suosituksia tehtiin tunnetuksi. Uhkatilanteet ja tupakka lastensuojelussa Väkivalta- ja uhkatilanteiden hallintaa varten kehitetyn PART-koulutuksen lisenssin saamisyrityksistä päätettiin luopua. Lastensuojelun työyhteisöjen turvallisuuden parantamisen haasteita ja vaihtoehtoja pohtimaan perustettiin yhteistyöryhmä. Ryhmän aloitteesta järjestettiin marraskuussa yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa Työyhteisöjen hyvinvointi- ja turvallisuus -seminaari, jossa käsiteltiin PART-menetelmän käytöstä saatujen kokemusten lisäksi työyhteisöjen turvallisuutta laajemmasta näkökulmasta sekä kartoitettiin mahdollisen hankkeen tarvetta. Seminaariin osallistui 28 henkilöä. Osallistuttiin Nuorten tupakoinnin vähentäminen vuosina ohjelman työhön. Ohjelman tavoitteena on vähentää nuorten tupakan käytön aloittamista ja tukea tupakan käytön lopettamista. Yhteistyössä ovat mukana Syöpäjärjestöt (vetovastuu), Hengitysliitto HELI, Sydänliitto, Terveys ry, Nuori Suomi ry, ASH ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Lastensuojelun Keskusliitto. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa kartoitettiin Stakesin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja Nuorisotutkimusverkoston koordinoima esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Prosessinäkökulma ehkäisevän lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä lastensuojelun ohjaukseen, tiedonkeruuseen ja ammattikäytäntöihin julkaistiin alkuvuodesta. Osana esiselvitystä kartoitettiin keskusliiton jäsenjärjestöjen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Esiselvityksen jälkeen keskusliitto jatkoi tietojen keräämistä. Loppuvuodesta julkaistiin päivitetty katsaus keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen tutkimus- ja kehittämishankkeista 2000-luvulta. Osallistuttiin alan kansainvälisten järjestöjen, IFCOn (International Foster Care Organisation) maailmankongressiin Dublinissa ja FICEn (Fédération Internationale des Communautés Educatives) hallituksen, liittoneuvoston ja toimitusneuvoston kokouksiin Tanskassa ja Makedoniassa ja FICE-Unkarin 20-vuotisjuhlakonferenssiin Budapestissa, Unkarissa. Lisäksi osallistuttiin Viron Lastensuojeluliiton (Eesti Lastekaitse Liit) konferenssiin Virossa. Keskusliiton edustaja oli eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana lausuntojen pohjalta uudistetusta hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden siihen liittyen lakien muuttamisesta. Lähialueyhteistyö Huolenpidon piiri -hanke jatkuu Toimintavuotena jatkettiin vuonna 2007 käynnistettyä hanketta Huolenpidon piiri lastensuojelupalvelujen uusien muotojen kehittäminen Karjalan tasavallassa. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

10 Koulutusseminaarien aiheina olivat: ennalta ehkäisevän lastensuojelutyön järjestäminen maaseutukylissä erityislasten auttaminen opetus-, kasvatus- ja kehitysprosessissa lapsikeskeisen eroauttamisen tavoitteet ja menetelmät aggressioiden hallinta läheisneuvonpito. Lisäksi Karhumäen asiantuntijoita, vanhempia ja lapsia konsultoitiin lasten käyttäytymiseen liittyvissä ongelmissa. Joulukuussa toteutetulle opintomatkalle Suomeen osallistui 10 henkilöä Karjalan tasavallasta. Matkalla tutustuttiin Vantaan lastensuojelupalveluihin ja erityisesti Viertolan vastaanottokodin toimintaan sekä Oulunkylän perhekuntoutuskeskukseen. Samassa yhteydessä järjestettiin projektin kokous ja miniseminaari. Osallistuttiin EveryChild-järjestön aloitteesta perustetun vaikuttajatyöryhmän kokoukseen Moskovassa. Ryhmän yleisenä tavoitteena on vaikuttaa Venäjän ehkäisevän lastensuojelun kehittämiseen mm. tekemällä lainsäädäntöä, lapsipoliittista ohjelmaa sekä alaikäisten asioiden komissioiden roolia koskevia uudistusesityksiä. Osallistuttiin seuraaviin lastensuojelualan lähialueseminaareihin: Etelä-Suomen ja Leningradin Laatua lastensuojeluun -hankkeen laivaseminaari ja hankkeen loppuseminaari Hatsinassa THL:n lähialueyhteistyöhankkeen Perhekeskeisen sosiaalityön kehittämisen tukeminen Karjalan tasavallassa -hankkeen loppuseminaari Petroskoissa Pohjoismaiden ministerineuvoston Pietarin tiedotustoimiston, Pietarin sosiaalipolitiikan komitean, järjestöjen tiedotus- ja analyysikeskuksen sekä Radomirakeskuksen järjestämä seminaari Riskiryhmien lapset ja perheet. Lastensuojelun neuvottelukunnassa on 40 jäsentä ja sen puheenjohtajana toimii sosiaalikasvattaja Jouni Kerppola. Toimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja kokousten teemoina olivat: ehkäisevä lastensuojelu; miten puututaan varhain ongelmiin leimaamatta lasta sekä perhettä lastensuojelun tilanne ja haasteet maahanmuuttajien näkökulmasta käynnissä olevat lainsäädännön, lastensuojelulain, perhehoito- ja adoptiolainsäädännön, uudistukset sijaishuollon kasvun vaihtoehdot. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

11 Lausunnot Kannanotot Kuulemiset Sosiaali- ja terveysministeriölle tupakkapoliittisia lakimuutoksia ja toimiva valmistelevan työryhmän raporttiin. Sosiaali- ja terveysministeriölle asiakirjasta YK:n ihmisoikeusneuvosto, lapsen sijaishuollon suuntaviivat, Brasilian valmistelema luonnos. Sosiaali- ja terveysministeriölle vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittäneen työryhmän raportista (STM selvityksiä 2009:17). Sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta HE lastensuojelulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Valtioneuvostolle tupakoinnin vähentämiseksi yhdessä muiden tahojen kanssa. EK:n valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa liittyen vuoden 2010 talousarvioon erityisesti koskien lastensuojelua. Varhaiskasvatuksen ja ehkäisevän lastensuojelun toimiala Toiminta-alueena on lasten suojelu ennen lastensuojelua. Se kattaa lapsiperheiden palvelut, varhaiskasvatuksen, lapsiperheiden köyhyyden ehkäisyn ja lapsen aseman erotilanteissa. Toimintavuonna keskeisiä asioita olivat meneillään olevat lainsäädännölliset muutoshankkeet ja niihin liittyvät selvitykset. Seurattiin kotimaisia selvityksiä mm. varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamisesta sekä kuntarajojen avaamisesta päivähoitopalveluissa ja valmisteltiin esitystä päivähoidon hallinnoinnista valtionhallinnon tasolla korostaen siinä varhaiskasvatuksen tehtävää lastensuojelussa. Aloitettiin Turussa vuonna 2010 pidettävien lastensuojelupäivien valmistelu. Päivien teema on ehkäisevä lastensuojelu. Osallistuttiin useisiin kotimaan varhaiskasvatuksen tapahtumiin ja seminaareihin, EAPN-Fin (European Anti-Poverty Network) lapsiköyhyysryhmän toimintaan sekä Ehjä ry:n Vatuke -hankkeeseen (valtakunnallinen lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämishanke). Osallistuttiin varhaiskasvatuksen maailmanjärjestön Omepin Euroopan alueen kokoukseen Kreikassa ja isännöitiin järjestön Singaporelaisten edustajien vierailua. Lausunnot Opetusministeriölle koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009: 8). Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009: 8). Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

12 Varhaiskasvatuksen ja ehkäisevän lastensuojelun neuvottelukunnassa on 28 jäsentä ja puheenjohtajana toimii Juha Säkkinen. Neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja teemoina olivat: johtajuus ja moniammatillisuuden kysymykset verkostoituminen toimiva yhteistyö ja luottamus välittämisen kulttuuri. Yhteisessä kokouksessa lastensuojelun neuvottelukunnan kanssa käsiteltiin ehkäisevää lastensuojelua, varhaista puuttumista sekä toimivien peruspalveluiden merkitystä ehkäisevässä työssä. Lapsiperheiden eropalvelujen kehittäminen Erovanhemmuusvalmennus -projekti Neuvo ( ) Projektin tavoitteena on ollut lapsen aseman parantaminen ja lapsen menetysten minimoiminen vanhempien erotessa. Projektissa on kehitetty vanhemmuutta tukevia ja vanhempien keskinäistä sovinnollisuutta ja yhteistoimintaa edistäviä palveluja ja työskentelytapoja. Projektilla on myös tuettu järjestöjen ja muiden palveluntuottajien yhteistoimintaa eroperhepalvelujen tuottamisessa sekä pyritty lisäämään ihmisten yleistä tietämystä ja ymmärrystä eron vaikutuksista lapseen. Koulutukset ja palvelut Kertomusvuonna sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia koulutettiin toteuttamaan hankkeessa kehitettyjä Eroneuvo- ja Vanhemman neuvo -palveluja omissa organisaatioissaan. Vanhemman neuvo -koulutuksia toteutettiin kolme Helsingissä ja yksi Turussa ja niihin osallistui 57 ammattilaista järjestö- ja kuntasektorilta. Päivän mittaista Ero lapsiperheessä -koulutusta järjestettiin 17 paikkakunnalla ja niihin osallistui 1034 päivähoidon, neuvolan, koulun, seurakunnan ja järjestöjen työntekijää. Ero lapsiperheessä koulutus lisäsi koulutuspalautteen mukaan ammattilaisten valmiuksia ja tarjosi välineitä kohdata ja ymmärtää eronneita vanhempia ja heidän lapsiaan (95 % vastaajista). Kaikki Eroneuvo- ja Vanhemman neuvo menetelmäkoulutuksiin osallistuneet suosittelivat koulutuksia muille ammattilaisille. Koulutukset tarjosivat selkeät mallit vanhempien tukemiseen erotilanteessa. Oma ammatillisuus oli vahvistunut ja ymmärrys eron vaikutuksista saanut uusia ulottuvuuksia. Uusia näkökulmia Eroneuvon vetäjäkoulutus käynnistettiin vuoden tauon jälkeen loppuvuodesta Eroneuvon vapaaehtoisten vertaistukijoiden peruskoulutuksia järjestettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Vuoden vaihteessa pääkaupunkiseudun eroneuvoissa toimi ammattilaisten rinnalla 23 koulutettua vapaaehtoista vertaistukijaa. Asiakkaiden, vapaaehtoistyöntekijöiden ja koulutettujen Eroneuvo-vetäjien kohtaamiset ovat laajentaneet kaikkien osallistujien Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

13 käsityksiä eroamisesta, erosta selviämisestä ja vertaistuen mahdollisuuksista. Ammattilaiset kertovat löytäneensä omaan perustyöhönsä uusia näkökulmia vapaaehtoisilta vertaistukijoilta, jotka ovat asettuneet asiakkaiden vierelle vaikeissakin tilanteissa. Myös kaikki vapaaehtoiset ovat pitäneet omaa rooliaan merkittävänä ja erittäin tärkeänä Eroneuvo-palvelussa (ryhmähaastattelu 2009). Eroneuvo-tilaisuuksia toteutettiin vuoden aikana yhteensä 50. Tilaisuuksia, joissa oli asiakkaina yhteensä 202 henkilöä, pidettiin Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Forssassa ja Turussa. Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmiä järjestettiin toimintavuoden aikana 28 kertaa eri puolilla Suomea. Lisäksi järjestettiin Fisherin eroseminaari yhdessä Kalliolan kansalaisopiston kanssa. Palveluista tiedotettiin toistuvasti Helsingin Sanomien perheilmoituksissa. Eroneuvon asiakaspalautteen mukaan suurin osa on kokenut tilaisuuteen osallistumisen hyödyllisenä itselleen. Asiakkaat kokivat myönteisenä ja ylivoimaisesti parhaana sen, että tilaisuuksissa oli vertaistukijoita. Vertaistukijoiden rooli koettiin uskottavana, ja heidän läsnäolonsa saattoi antaa toivoa omaan selviytymiseen ja tulevaisuuteen. Vanhemman neuvo vertaisryhmien asiakaspalautteessa asiakkaat suosittelevat ryhmää sataprosenttisesti muille. Asiakkaista 40 prosenttia toivoi ryhmää pakolliseksi kaikille alaikäisten lasten vanhemmille, jotka ovat eroamassa tai juuri eronneet. Järjestettiin yhdessä Eduskunnan lapsen puolesta -ryhmän kanssa Eduskunnassa Ensimmäinen suomalainen erofoorumi, jossa asiantuntijat, viranomaiset, tutkijat ja kansanedustajat pohtivat eroperheen palvelujärjestelmän uudistamista yli 100 osanottajan voimin. Neuvo mediassa Neuvo-projekti on nostanut julkisuudessa esille palvelujärjestelmän puutteita ja kiinnittänyt huomiota mm. eroaville perheille suunnattuun tukeen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille tarjottavaan koulutukseen. Projektin työntekijät kommentoivat lapsiperheen eroon liittyviä kysymyksiä kymmenissä lehti-, tv- ja radiohaastatteluissa. Neuvo osallistui sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuopion yliopiston asiantuntijatapaamisiin perheasiain sovittelun kehittämiseksi ja koulutuksen järjestämiseksi. Lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa sovittiin yhteisen toimenpideohjelman laatimisesta sosiaali- ja terveysministeriölle sekä oikeusministeriölle lapsiperheen palvelujärjestelmän ja lainsäädännön kehittämistarpeista. Neuvon vapaaehtoistyöntekijä Pekka Seppänen valittiin vuoden isäksi sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. Projektissa julkaistiin vuoden aikana neljä uutta julkaisua ja otettiin 3. painos Vanhemman oppaasta. Uudet julkaisut Vertaisuus ja eroauttaminen (Aino Kääriäinen, Riitta Mykkänen-Hänninen) Erossa neuvon keksii -projektin loppuraportti Eroneuvo-palvelun käsikirja (Virpi Lahtiharju, Päivi Haapa, Heikki Koiso-Kanttila) Vanhemman neuvo vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja. (Riitta Mykkänen- Hänninen) Lisäpainos (3. painos) Vanhemman oppaasta (6000 kpl). Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut projektin vuosina Eropalvelujen kehittämin ns. yhden luukun mallilla jatkuu uudella projektilla Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

14 Lapsen oikeudet ja lapsipolitiikan toimiala Toimiala keskittyy lasten oikeuksiin ja lapsipolitiikkaan ja seuraa kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä. Erityisesti tarkastellaan poliittisen päätöksenteon ja lapsen oikeuksien täytäntöönpanon välistä suhdetta. Lasten osallisuuden edistäminen on osa kaikkea keskusliiton toimintaa. Uusi lastensuojelulaki asettaa uuden kansallisen taustan lapsipolitiikalle. EU:n piirissä ajankohtaista on erityisesti lapsiperheiden köyhyyden ehkäisy ja YK:ssa lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanon seuranta. Toimintavuoden tärkeä asiakokonaisuus oli lapsen oikeuksien sopimuksen kansalaisjärjestöjen lisäraportointi yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Työ jatkuu vuoden 2010 aikana. Keväällä järjestettiin neljäs lapsen oikeuksien seminaari yhdessä ulkoasiainministeriön ja lapsiasiavaltuutetun kanssa. Seminaarin teema oli lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa. Seminaari kuului keskusliiton LOS juhlavuoden tapahtumiin. Osallistuttiin ISPCAN:in (International Society for Prevention of Child Abuse and Neglect) vuonna 2011 Tampereella järjestettävän seminaarin valmistelutyöhön. Osallistuttiin Poliisiammattikorkeakoulun lapsiuhritutkimuksen raportin kirjoittamiseen. Älä lyö lasta -kampanjan tv-tietoiskua toistettiin Lapsen oikeuksien päivän yhteydessä. Kasvatusesitteestä Tyynen rauhallisesti otettiin uusintapainos. Päätettiin perustaa uusi toimikunta käsittelemään erityisesti lasten koskemattomuuteen liittyviä asioita. Toimikunta aloittaa toimintansa vuoden 2010 alussa. Lapsen oikeudet ja lapsipolitiikka -toimikunnassa on 15 jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa Lapset ry:stä. Toimikunta kokoontui kolme kertaa ja aiheina olivat: Lausunnot Kuulemiset Kannanotot lapsen oikeudet mediassa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. EK:n sivistysvaliokunta: HE/2009 laista kuvaohjelmien tarkastamisesta. Oikeusministeriölle ja ulkoasiainministeriölle liittyen valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon valmisteluun. Sisäasiainministeriölle sen kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategiasta EK:n lakivaliokunnalle puolto HE 218/2008 vp lasten suojelua koskevan Haagin yleissopimuksen hyväksymisestä. Oikeusministeriölle lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevan EN:n yleissopimuksen voimaansaattamista valmistelevan työryhmän mietinnöstä. Oikeusministeriölle työryhmämietinnöstä Pahoinpitelyrikos läheissuhteissa ja työpaikoilla (2009:11). Sisäasiainministeriön oikeusyksikölle yleisistä suosituksista yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöiksi. EK:n sivistysvaliokunnassa HE/2009 laki kuvaohjelmien tarkastamisesta. Valtioneuvoston tasa-arvoselonteosta Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

15 Maahanmuuttajalapset toimiala Toimiala seuraa maahanmuuttajalasten asemaa sekä heidän saamiensa palveluiden toimivuutta, kartoittaa epäkohtia ja työskentelee niiden poistamiseksi sekä levittää tietoa hyvistä malleista. Kohderyhmänä ovat lapset, joiden oikeudet eivät toteudu täysimääräisesti. Vaikuttamistyön keskiössä olivat toimintavuonna ilman huoltajaa tulleet lapset. Lausuntojen ja kuulemisten lisäksi liitto järjesti keskustelutilaisuuden jäsenyhteisöille ja vei tiedoksi huolensa lasten vastaanoton ja turvapaikkaprosessin ongelmista mm. maahanmuuttoministerille. Stiftelsen7.Mars myöntämän avustuksen turvin järjestettiin kaksipäiväinen koulutustilaisuus ilman huoltajaa tulleiden lasten edustajille. Koulutukseen osallistui 150 henkilöä. Edustajille tarkoitettua koulutusmateriaalia ryhdyttiin päivittämään. Eurooppalaiseen edustajajärjestelmän tutustuttiin kongressissa Hollannissa marraskuussa. Osallistuttiin myös eurooppalaiseen keskusteluun järjestelmien eroista ja yhteisten standardien tarpeesta EU:n jäsenmaiden kesken. Järjestelmän kehittämiseksi käytiin neuvotteluita edustajien, keskeisten viranomaisten, jäsenjärjestöjen ja Raha-automaattiyhdistyksen kanssa. Yksintulleiden lasten asemasta ja oikeuksista oltiin yhteydessä eri ministeriöihin ja eduskunnan oikeusasiamiehen toimistoon. Liitto toimitti myös artikkelin Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) raporttiin. Ray-hanke maahanmuuttajille suunnatun lastensuojelusta kertovan materiaalin tuottamiseksi käynnistyi. Aineisto päädyttiin tuottamaan verkkomateriaalina. Aineisto valmistuu vuonna Osallistuttiin alan kansainvälisiin kokouksiin Euroopassa. Erityisen aktiivisesti toimittiin Separated Children in Europe Programme -verkostossa (SCEP). Turvapaikanhakijalasten tilanteeseen liittyen tehtiin yhteistyötä pakolaisjärjestöjen kanssa, mm. antamalla yhteinen kannanotto ulkomaalaislain muutoksista eduskuntaryhmille ja tapaamalla maahanmuuttoministeriä. Lausunnot Sisäasiainministeriölle hallituksen esitys eduskunnalle eräiden tehtävien siirtämistä Maahanmuuttovirastoon koskevaksi lainsäädännöksi. Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko (ulkoasiainministeriö ja oikeusministeriö)osallistuminen lausunnon tekemiseen. Sisäasiainministeriölle hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategia ; osallistuminen lausunnon tekemiseen. Sisäasiainministeriölle hallituksen esitykseen kansalaisuuslain muuttamisesta (SM129:00/2008). Kannanotot Muistio ulkomaalaislain muutosesityksistä eduskunnalle yhdessä pakolaisjärjestöjen kanssa (Pakolaisneuvonta, Suomen Punaisen Risti, Amnesty International - Suomen osasto ja Suomen Pakolaisapu) ja tiedote asiasta medialle Yksintulleet pakolaisnuoret saatava jälkihuollon piiriin. Yhteinen vetoomus keskeisille ministeriöille Monikulttuurinen Lapsen etu -verkoston nimissä (allekirjoittajina 21 järjestöä). Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

16 Kuulemiset Kuuleminen ja kirjallinen lausunto hallintovaliokunnalle ulkomaalaislain muutosesityksiin (HE 240/2009 vp.) Oikeusministeriön ihmisoikeusinstituutiotyöryhmän kuuleminen liittyen kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamiseen liittyvien asioiden selvittämiseen. EK:n ulkoasiainvaliokunnassa valtioneuvoston selonteosta Suomen ihmisoikeuspolitiikasta (VNS 7/2009 vp). EK:n hallintovaliokunnassa ulkomaalaislain muutosesityksiin (HE 240/2009 vp). Maahanmuuttajalapset neuvottelukunnassa on 21 jäsentä ja sen puheenjohtajana toimii Kai Laitinen. Toimikunta kokoontui neljä kertaa ja kokousten aiheina olivat mm: ilman huoltajaa tulleiden lasten tilanne maahanmuuttajaperhe lastensuojelun asiakkaana ulkomaalaislain muutokset turvapaikanhakijalasten kannalta kotouttamisen haasteet järjestöjen hankkeet toimialueella. Yhteisessä kokouksessa Lastensuojelun neuvottelukunnan kanssa käsiteltiin maahanmuuttajalapsiin ja lastensuojeluun liittyviä ajankohtaisia haasteita ja neuvottelukuntien yhteistyömahdollisuuksia. Kansainvälisten asiain toimiala Keskusliiton kansainvälisen toiminnan tavoitteena on lapsen edun turvaaminen eurooppalaisessa lainsäädännössä, ohjelmissa ja sopimuksissa. Tärkeää on lapsia koskevien kansainvälisten sopimusten, ennen kaikkea YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, toteutumisen seuranta ja kehittäminen. Kansainvälinen toiminta jakautuu liiton kaikille sisältöalueille. Sosiaalisen suojelun ja osallisuuden edistäminen, tulevan teemavuoden valmistelut ja kansalaisjärjestöjen lisäraportoinnin aloittaminen määrittivät vuoden toimintaa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kansalaisjärjestöjen lisäraportin kokoaminen aloitettiin pitämällä jäsenjärjestöjen ja sidosryhmien kanssa yhteinen järjestäytymiskokous. Mielipiteitä tärkeimmistä raportissa esille nostettavista aiheista kerättiin neuvottelu- ja toimikuntien kautta. Vuoden lopussa järjestettiin asiasta ensimmäisen keskustelutilaisuus. Mahdollisuuksia saada lasten ja nuorten näkökulmat ja mielipiteet mukaan lisäraporttiin selvitettiin. Lisäraportin kokoaminen jatkuu vuonna Toteutettiin yhteistyössä lapsiasiavaltuutetun, hallituksen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman ja ulkoasiainministeriön kanssa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportoinnista kertova esite. ja ulkoasiainministeriön kanssa yhteistyössä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportoinnista kertova esite. Jatkettiin vuoden tauolla olleen kansainvälisten asiain verkostoviestin toimittamista. Verkostoviestiin kootaan ajankohtaisia kansainvälisiä lasten asemaa ja lasten oikeuksia koskevia uutisia, tapahtumia ja julkaisuja. Verkostoviestillä oli vuoden vaihteessa noin 150 lukijaa. Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden 2010 valmis- Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

17 teluja seurattiin Eurochildin ja Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Finin kautta. Eurochildin kautta osallistuttiin myös EU:ssa käytävään keskusteluun mm. sijaishuollosta ja äitiysvapaista. Osallistuttiin Eurochildin kokouksiin, IFCW:n World Forumiin Indonesiassa, SOS-Kinderdorfin 60-vuotisjuhlille ja Norjan ensimmäisen SOS-Lapsikylän avajaisiin Bergenissä. Lapsen oikeuksien 20-vuotisjuhlavuotta juhlistettiin kotimaan lisäksi Virossa Eesti Lastekaitse Liitin kanssa. Vastaanotettiin kansainvälisiä vieraita muun muassa Luxemburgista ja Karjalan tasavallasta. Eurochildin Policy Officer Mafalda Lealin vieraili Suomessa marraskuun lopulla kertomassa Eurochildin toiminnasta ja jäsenyyden tuomista eduista. Syksyllä järjestettiin 24. Pohjoismaiset lastensuojelupäivät Bergenissä, Norjassa. Pohjoismaiset lastensuojelupäivät on kolmen vuoden välein järjestettävä kongressi, joka kerää yhteen Pohjoismaiden lastensuojelun asiantuntijoita. Päiville osallistui 530 henkeä, joista suomalaisia oli 45. Pääisäntänä toimi Norsk Barnevernsamband ja keskusliitto toimi Suomen vastuutahona tehtävänään kansallinen markkinointi ja suomalaisten puhujien rekrytointi. Seuraavat päivät pidetään Ruotsissa syksyllä Lausunnot Ulkoasiainministeriö/oikeuspalvelu: YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus, Suomen kuudes määräaikaisraportti. Oikeusministeriölle Kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamisesta Suomeen. Kansainvälisten asioiden toimikunnassa on 23 jäsentä, ja puheenjohtajana toimii Pia Sundell. Toimikunta kokoontui kaksi kertaa, ja teemoja olivat: lapsiköyhyys ja laman vaikutukset Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi 2010 YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kansalaisjärjestöjen lisäraportointi. Viestintä Keskusliiton viestintä tukee edunvalvontaa ja vaikuttamistoimintaa. Keskusliitto julkisuudessa Keskusliiton viestintästrategian määrittelemän tavoitteen mukaisesti toimintavuonna haettiin aktiivisempaa roolia mediajulkisuudessa. Tavoite toteutui hyvin. Valtakunnallisten sijaishuollonpäivien yhteydessä Lahdessa järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta ja julkistettiin yhdessä Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n kanssa tehty selvitys sijaishuollon laadusta ja resursseista. Selvitys sai erittäin hyvin näkyvyyttä valtakunnallisilla tv- ja radiokanavilla ja siihen viitattiin myös jälkeenpäin muussa alan uutisoinnissa. Viestintäasiain toimikunnan järjestämä toimittajien aamukahvitilaisuus Ratkaiseeko raha lapsen elämän suunnan noteerattiin valtakunnallisesti erittäin näyttävästi. Teema sai aikaan myös laajempaa julkista keskustelua. Neuvo-projekti oli vuoden aikana myös erittäin hyvin esillä julkisuudessa. Keskusliitto koordinoi toimintavuonna lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuoden jär- Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

18 jestöyhteistyön viestintää. Juhlapäivän vietto sai merkittävän mediajulkisuuden. Keskusliiton tunnettuuden parantumisesta kertoi myös toimittajien entistä suurempi kiinnostus ja lisääntyneet yhteydenotot. Keskusliiton asiantuntijoita haastateltiin useissa yhteyksissä eri medioissa. Myös keskusliiton muut tiedotteet saivat kohtalaisesti huomiota. Jäsen- ja sidosryhmäviestintä Toimintavuonna keskusliitto paneutui myös jäsen- ja sidosryhmäviestinnän kehittämiseen. Alkuvuodesta toteutettiin jäsenviestintäkysely, jonka tuloksia hyödynnettiin kehitystyössä. Jäsenviestintäkyselyyn liittyen liittokokouksessa järjestettiin jäsenviestintäseminaari-keskustelutilaisuus. Jäsenyhteisöille tiedotettiin keskusliiton tapahtumista ja uutisista aiempaa aktiivisemmin sähköpostiviestein. Keskusliitto toteutti myös lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuoden uutiskirjeen, joka ilmestyi juhlavuonna kerran kuukaudessa. Toimintavuonna toteutettiin myös liiton www-sivujen uudistusprojekti. Uudet sivut avautuvat keväällä Keskusliiton toiminnasta tiedotettiin uudella Lastensuojelun Keskusliitto vuonna esitteellä. Pdf-julkaisuna toteutettava esite päivitetään vuosittain. Toimintavuonna aloitettiin keskusliiton graafisen ilmeen yhtenäistäminen. Viestintäasiain toimikunnassa on kymmenen jäsentä ja puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotienliitosta. Toimikunta kokoontui vuonna 2009 neljä kertaa ja aiheina olivat mm: jäsenviestintä lastensuojelujärjestöjen julkaisutoiminta toimittajatapaamiset. Toimikunta vahvisti rooliaan keskusliiton jäsenviestinnän kehittämisessä ja jäsenistön äänitorvena. Erittäin hyvin onnistuneesta, yhteisesti toteutetusta toimittajien aamukahvitilaisuudesta päätettiin tehdä vuosittain toistuva tapahtuma. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

19 Lapsen Maailma liiton lehti Kasvatukseen ja lastensuojeluun erikoistunut kuukausilehti Lapsen Maailma on tärkeä osa keskusliiton ajankohtaisviestintää. Lehti tuo esiin ammattitaidolla lapsinäkökulmaa. Lapsen Maailma esittelee lukijoilleen keskusliiton ja sen jäsenyhteisöjen hankkeita ja alan hyviä käytäntöjä. Kasvatukseen ja lasten suojeluun erikoistuneen kuukausilehti (11 nro/vuosi) Lapsen Maailman levikki nousi vuonna prosenttia ( kpl LT 2009). Lapsen Maailma osallistui toista kertaa KMT Lukija -tutkimukseen (Kansallinen Mediatutkimus). Lehden kuukausittaiseksi lukijamääräksi mitattiin , joten nousua edellisvuodesta oli 6,25 prosenttia. Tutkimukseen osallistuminen ja tiiviimpi yhteistyö ilmoitusmyynnin kanssa kasvatti lehden ilmoitusmyyntituloja 40,9 prosenttia. Lapsen Maailman verkkosivujen keskimääräinen kuukausittainen kävijämäärä oli Nettiversiossa laajennettiin Tietotulva-osiota. Lehden teemat vuonna 2009 olivat: Perheen monet muodot Näkymätön lapsi Aika leikkiä! Kenen on vastuu? Haloo! Kuunnellaan lasta Vapaalla jalalla Sehän on siinä iässä... Kädentaidot kunniaan Oma huone Tullaan tutuiksi Yhteinen pallomme. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

20 Koko vuosikerran läpäiseviä aihealueita olivat mm. suomalaisen perheen monimuotoisuus, eroauttaminen, erityislapseus sekä sijaishuollosta erityisesti perhehoito. Vuoden lopussa aloitettiin Lapsen Maailma maailmalla -juttusarja, jonka ensimmäinen osa esitteli Ruandan lapsivankeja. Tietotulvassa julkaistiin 11-osainen Lapsella on oikeus -sarja, joka käsitteli YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista Suomessa. Kolumnisteina jatkoivat Heikki Hiilamo, Riina Katajavuori ja Päivi Storgård. Lehden avustajafoorumi Lahden seudun keskisuomalaisille avustajille järjestettiin Lahdessa sijaishuollonpäivien yhteydessä lokakuussa. Päivien osallistujille jaettiin Lapsen Maailma ja palautuskyselyssä osallistujat vastasivat myös lehteä koskeviin kysymyksiin. 72,5 prosenttia piti jaettua Lapsen Maailman numeroa (10/2009) erinomaisena tai hyvänä. Lehti oli entuudestaan tuttu 82,7 prosentille. 56,3 prosenttia piti Lapsen Maailman sisältöä työnsä kannalta erinomaisena tai hyvänä. Lapsen Maailmaa luettiin yleensä töissä (70) tai kotona (22,5 prosenttia). Lapsen Maailma osallistui Aikakausmedian järjestämään Koulujen aikakauslehtipäivään sivuista Lastensuojelun Keskusliittoa ja Lapsen Maailmaa esittelevää esitettä lähetettiin lehtien yhteydessä yläasteille ja lukioihin. Suunniteltu ruotsinkielisen materiaalin julkaiseminen siirtyi levikkimarkkinoinnin rekrytointiongelmien vuoksi alkamaan helmikuussa Lehden sivumäärä säilyi ennallaan, normaalikuukausina se oli 60 ja kesä heinäkuun numerossa 68 sivua. Lehden levikkimarkkinoinnista vastasi edelleen puhelinmyyntiyritys Foxmedia, ja irtonumeromyynnin kanssa lehti jatkoi yhteistyötä Lehtipisteen kanssa. Syksystä lähtien lehden irtonumeromyyntiä lisättiin R-kioskeissa. Lehden markkinointisuunnitelma valmistui. Uutena painopistealueena siinä otettiin huomioon tilaajien toivomuksesta ekologiset seikat ja mm. lehden hiilijalanjälki. Lapsen Maailman toimitusneuvosto kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42