KOKEMUKSEN ÄÄNI. Käsikynkkä-projekti ( ) Me Itse ry. Käsikynkkä 2-projekti ( ) Loppuraportti yleiskielellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKEMUKSEN ÄÄNI. Käsikynkkä-projekti (2010 2014) Me Itse ry. Käsikynkkä 2-projekti (2013-2014) Loppuraportti yleiskielellä"

Transkriptio

1 KOKEMUKSEN ÄÄNI Käsikynkkä-projekti ( ) Me Itse ry Käsikynkkä 2-projekti ( ) Loppuraportti yleiskielellä Projektityöntekijä, Sirkka Nikulainen 1

2 Sisällys Johdanto Hankkeen taustalla vaikuttavat tarpeet Tavoitteet ja toimintamuodot Tuotokset Hankkeen tulokset Kokemuspuhujien näkökulma...14 Yhteistyökumppanien näkökulma Me Itsen hallituksen näkökulma Vapaaehtoistoimijoiden näkökulma Projektin työntekijöiden näkökulma Hankkeen vaikutukset Kokemuspuhujien näkökulma...18 Yhteistyökumppanien näkökulma...19 Me Itsen hallituksen näkökulma...19 Vapaaehtoistoimijoiden näkökulma...20 Projektin työntekijöiden näkökulma Haasteet ja niihin etsityt ratkaisut Lupaavat käytännöt ja niiden juurruttaminen Yhteiskunnallinen näkökulma Hankkeen keskeisin anti...27 Lopuksi Lähteet

3 Johdanto "Me on saatu kokea tasa-arvosuutta. Nyt uskallan turvallisin mielin mennä sinne, minne muutkin. En jää enää kotiin seinien sisälle. Pystyn rohkeesti kertomaan sanottavani muille." (Kokemuspuhuja Sami Virta, Satakunnan ryhmästä. Palautekeskustelu ) Me Itse ry on kehitysvammaisten ihmisten oma valtakunnallinen yhdistys, joka perustettiin Tampereella vuonna Sen tavoitteena on edistää kehitysvammaisten ihmisten yhteiskunnallista asemaa ja tasavertaisuutta, vaikuttaa asenteisiin sekä puolustaa ihmisoikeuksia siten, että nämä ihmiset itse toimivat vaikuttajina. He tahtovat oppia tunnistamaan tuentarpeitaan sekä toimimaan omien asioidensa ajajina. Jäsenet haluavat vaikuttaa kehitysvammaisten ihmisten koulutukseen, työllisyyteen ja köyhyyteen sekä edistää monipuolisten asumisvaihtoehtojen toteutumista alueellisten ja paikallisten Me Itse - alajaosryhmien kautta. Vuosien kuluessa järjestön henkilöjäsenten lukumäärä on kasvanut tasaisesti. Esimerkiksi vuonna 2011 jäseniä oli noin 800 ja vuoden 2014 lopussa varsinaisia jäseniä oli 983 sekä kannatusjäseniä 100. Järjestön johtoryhmän vammaisedustajilta tai muilta aktiivijäseniltä kysytään säännöllisesti mielipiteitä tai kannanottoja vammaispalvelujen ja lainsäädännön kehittämiseen tai muihin ajankohtaisiin asioihin. Kysynnän kasvuun on osin myös vaikuttanut se, että kehitysvammaiset ihmiset ovat pitkään asuneet aiempina vuosikymmeninä laitoksissa, joita on vähitellen purettu ja puretaan edelleen. Muutto laitoksista kotikuntiin on aiheuttanut palvelujen järjestämisessä tarpeita, joita kuntien tulee kehittää paikallisilla tasoilla. Vammaispalvelujen suunnittelussa on huomioitava käyttäjälähtöinen näkökulma, jolloin palvelujenkäyttäjää halutaan nykyisin kuulla enemmän. Tähän kasvaneeseen vammaismielipiteiden kysyntään, Me Itse ryhtyi taannoin etsimään ratkaisua uudenlaisen Käsikynkkäprojektin keinoin. Hankkeelle haettiin rahoitus Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY:ltä), joka sille myönnettiin. Käsikynkkä-projektin ( ) tehtävänä oli aluksi kouluttaa Me Itsen jäsenistä noin 50 kokemuspuhujaa seitsemälle alueelle eri puolille Suomea. Tavoitteena oli perustaa koulutetusta puhujaverkostosta valtakunnallinen puhujapankki, josta puhujia voitiin välittää erilaisiin tilaisuuksiin jatkossa. Näin projekti pyrki vahvistamaan kehitysvammaisten ihmisten oman äänen kuulumista laajasti, jotta kyettiin aiempaa paremmin vastaamaan kysyntään sekä vaikuttamaan asenteisiin ja päätöksentekoon. Kokonaisuudessaan Käsikynkkä-projekti on ollut erityisen ajankohtainen hanke. Kokemuspuhujien puheenvuorot ovat kiinnostaneet vammaisalan järjestöjä, ammattihenkilöstöä, kasvatus- ja opetusalan opiskelijoita, viranomaisia, päättäjiä ja vammaispalveluja kehittäviä työryhmiä. Puheenvuoroja on tilattu vaativiinkin tilaisuuksiin, kuten opetusalan koulutusohjelmiin, vammaisjärjestöjen ja alan ammattilaisten koulutuksiin, seminaareihin, kursseille. Puhekeikoillaan kokemuspuhujat ovat kertoneet elämäntarinansa ja omakohtaisista kokemuksistaan vammaisuudesta, asumisesta, koulutuksesta, työllisyydestä ja arjen sujumisesta. Kehitysvammaisten ihmisten elämä kiinnostaa tässä ajassa myös mediaa ja sitä kautta suurta yleisöä, sillä Käsikynkän kokemuspuhujista on toimitettu lehti-, radio- ja TV-haastatteluja. Astuessaan rohkeasti esiin itse, kehitysvammaiset ihmiset ovat vahvistaneet uskottavuuttaan. Samalla he ovat osoittaneet, miten ympäristön ja muiden ihmisten tuottaman yksipuolisen vammaiskuvan alla on persoonallinen ihminen, jolla on yksilöllinen identiteetti. Nostaessaan kuuluviin oman äänensä, kokemuspuhujat ovat murtaneet kehitysvammaisuuteen liitettyjä vääriä ennakkoluuloja ja asenteita. Käsikynkkä-projekti ( ) oli Me Itse ry:n historian ensimmäinen RAY-rahoitteinen hanke, joka osin tästä syystä lisäsi projektin uskottavuutta ja kohderyhmän arvostusta. Käsikynkkä saavutti tavoitteensa 3

4 kahdessa jaksossa. Ensimmäinen kausi sijoittui vuosille , josta käytetään tämän loppuraportin yhteydessä mainintaa Käikynkkä-1. Toinen jakso asettui vuosille , josta käytetään mainintaa Käsikynkkä-2. Tämän loppuraportin pääpaino asettuu kuitenkin Käsikynkkä-2:n toimintakauteen, nojautuen ensimmäisen projektijakson tuloksiin ja hyviin käytänteisiin. 1. Hankkeen taustalla vaikuttaneet tarpeet Käsikynkkä-1:n alussa puhujakoulutukset asettuivat seitsemälle paikkakunnalle, jotka olivat Helsinki, Turku, Jyväskylä, Tampere, Joensuu, Pori ja Oulu. Koulutukset koostuivat seitsemästä eri teemasta, jotka liittyivät itseilmaisuun, esiintymistaitoihin, puheen rakentamiseen, elämäntarinan kokoamiseen, omakohtaisiin kokemuksiin sekä Me Itsen vaikuttamisnäkökulmaan ja koepuheen pitämiseen aidossa yleisötilaisuudessa. Ensimmäisen kauden puolivälissä projektin etenemistä hidastutti osin projektityöntekijän vaihtuminen. Uusi työntekijä pääsi jatkamaan hanketta tilanteessa, jossa luvatuista puhujakoulutuksista kuusi oli vielä edessä sekä puheenvuorojen organisointi. Pian järjestyneistä puhekeikoista saadut palautteet olivat myönteisiä, mutta niiden käytännölliset taustajärjestelyt edellyttivät runsaasti tarkennuksia. Käsikynkkä-1 teetti hankkeesta kaksi projektiarviointia ulkopuolisella taholla (Lea Vaitti / Kehitysvammaisen Tukiliitto ry). Ensimmäinen arviointi tehtiin marras-joulukuussa 2011 ja toinen lokakuussa Palautteet koottiin puhekeikkojen tilaajilta, järjestäjiltä ja kuulijoilta, yhteistyökumppaneilta, kahdelta puhujaryhmien vapaaehtoiselta tukihenkilöltä, Me Itsen hallituksen jäseniltä sekä Käsikynkän puhujakoulutusten tilapäiseltä pääkouluttajalta ja projektityöntekijältä. Kokemuspuhujien palautteet koottiin haastattelun keinoin. Projektiarvioinnin tulokset vahvistivat, että puhujien tuentarpeita oli runsaasti ja ne vaihtelivat suuresti: toiset tarvitsivat apua puheen valmisteluun, matkalippujen tilaamiseen, puhekeikalle menemiseen ja puheensa pitämiseen, kun taas muutamat puhujat kokivat voivansa toimia melko itsenäisesti. Alkuperäisessä projektisuunnitelmassa ei oltu yksityiskohtaisesti huomioitu kokemuspuhujien tuen järjestämistä riittävän kattavasti. Pian Käsikynkkä-1:n alussa huomattiin, ettei Tampereella työskentelevän yhden projektiyöntekijän resurssit riittäneet vastaamaan kehitysvammaisten puhujien tuentarpeisiin keikoilla, eikä tilattujen puhetilaisuuksien taustajärjestelyihin, kun samaan aikaan käynnissä olevat puhujakoulutukset olivat kesken. Pulmana oli ratkaista puhujien tarvitseman taustatukimuotojen järjestäminen, sillä vammaispalvelujen henkilökohtainen avustajajärjestelmä ei toimi suomalaisessa yhteiskunnassa kehitysvammaisten ihmisten kohdalla. Kehitysvammaisuudesta johtuvat pulmat ja pienien eläkkeiden vuoksi köyhyysrajan alapuolella eläminen, vaikeuttivat matkalippujen ostamista ennakkoon. Verokortin hankkiminen, palkkiolomakkeiden täyttö, henkilökohtaisten tili- ja yhteystietojen kirjaaminen tai muun byrokratian hallinta tuottivat usein suuria vaikeuksia puhujalle itselleen. Puhekeikkoihin liittyvien kulujen ja palkkioiden maksamisessa oli epäselvyyksiä myös tilaajien puolelta. Puhujapankin hahmoa, merkitystä ja sen konkreettista toimivuutta ei vielä selkeästi oivallettu puhujien, tilaajien ja yhteistyökumppanien tahoilta, joka vaati tarkennuksia. Projektiarviointien tulokset ja vaikutukset olivat muilta osin erityisen myönteisiä. Projektin kautta järjestyneitä puheenvuoroja pidettiin vuosien aikana lähes 200 kpl. Vuoden 2012 lopussa, kokemuspuhujia oli koulutettu kaikkiaan 71, joista toimintaan sitoutui jatkossa 68 puhujaa. Kehitysvammaisten ihmisten ääni kuului laajasti ja kokemuspuhujia oli saatu Me Itsen edustajiksi lisää. Täten taustalla ollut tarve projektille, piti hyvin paikkansa. Lisäksi kokemuspuhujat itse kokivat voimaantuneensa, heidän itseluottamus kohosi ja yksilöllinen identiteetti vahvistui. Heitä arvostettiin 4

5 vaikuttajina. Monipuolistuneet yhteistyöverkostot vahvistivat Käsikynkkä-projektin sekä Me Itsen asemaa ja uskottavuutta alan toimijoiden keskuudessa. Puhujapankin juurruttamista oli käynnistetty. Yhteydenotot keskeisimpiin yhteistyökumppaneihin oli aloitettu, joiden tapaamisissa oli jo pohdittu puhujien käyttöä jatkossa ja suunniteltu tulevan puhujapankin toimivuutta. Alueellisten puhujaryhmien tukimalleja oli kokeiltu Pohjois-Karjalan ja Satakunnan alueilla, joissa vapaaehtoistoiminnan periaatteella toiminut taustatukihenkilö auttoi kokemuspuhujien puhekeikkojen sujumista ryhmän taustalla. Käsikynkkä-1:n päättyessä, puhujapankin rakentaminen jäi keskeneräiseksi, koska hankkeen alussa ei osattu ennakoida kehitysvammaisten kokemuspuhujien erilaista, yksilöllistä ja runsasta tuentarvetta tilattujen puhekeikkojen sujumiseksi. Siksi projekti haki jatkorahoitusta rahoittajaltaan RAY:ltä, keskitetyn valtakunnallisen puhujapankin juurruttamiseen, joka hankkeelle myönnettiin vuosiksi Tavoitteet ja toimintamuodot Nää Käsikynkän ryhmät on ollut tärkein asia. Meitä on kannustettu totuudenmukaisesti eteenpäin. Me on saatu olla just sellaisia ihmisiä, kuin me ollaan." (Kokemuspuhuja Jaana Nordlund, Satakunnan ryhmästä, palautekeskustelu , Pori) Käsikynkkä-2:n päätavoite oli puhujatoiminnan juurruttaminen osaksi Me Itsen toimintaa. Puhujapankin toiminnalle tuli luoda sellaiset edellytykset, jotta puhujatoimintaa kyettäisiin jatkossa ylläpitämään yhtenä osana Me Itsen perustoimintaa, ilman projektia. Juurruttamistavoitteen kaksi konkreettista osa-aluetta olivat: kokemuspuhujien taustalle asettuvien tukimallien luominen ja niiden varmistaminen puhujaryhmittäin sekä konkreettisen puhujapankin rakenteen suunnittelu ja sen toimivuus käytännössä. Osatavoitteita olivat: 1) Seitsemän alueellista puhujaryhmää vakiinnuttavat asemansa ja saavat puhujatoimintaan tarvitsemansa tuen. 2) Kokemuspuhujat osaavat tuoda omakohtaiset kokemuksensa, mielipiteensä ja Me Itsen vaikuttamisnäkökulman esille selkeästi ja mielenkiintoisesti. 3) Kokemuspuhujia tilataan edelleen laajasti järjestöissä ja julkisella sektorilla. Käsikynkkä-2:n käynnistyessä, projektityöntekijä rajasi kansainvälisten puhekeikkojen järjestämisen hankkeen ulkopuolelle kokonaan. Aiemmin ulkomaille tehdyistä puhekeikoista (esim. Pariisi/2011, Tallinna/2012, Tukholma/2012) saatu hyöty oli erityisen vähäistä siihen nähden, miten paljon toteutus vaati taustajärjestelyjä, rahallisia resursseja ja työaikaa. Lisäksi projekti luopui hankkeen taustalla olleesta ohjausryhmästä. Sen anti oli melko pieni suhteessa tarkentuneisiin tavoitteisiin ja projektin vähäisiin resursseihin nähden, sillä hankkeessa työskenteli vain yksi kokoaikainen projektityöntekijä. Projektin juurruttamistavoitteille laadittiin aikataulu, johon sisältyi seitsemään puhujaryhmään tehtävät suunnitelmalliset ja tavoitteelliset ohjauskäynnit, kerran kevätkaudella ja kerran syksyllä vuosien aikana. Aikataulutus ja työn rajaaminen selkeyttivät jatkoprojektin lähtötilannetta ja tavoitteiden toteutumista. Vuoden 2013 tavoitteena oli muokata Me Itsen toimistolle ja kotisivuille tulevan puhujapankin tiedosto sellaiseen muotoon, että sitä voitiin testata käytännössä. Kokemuspuhujien yksilölliset tuentarpeet tuli kartoittaa tarkemmin, jotta ryhmien taustoille kyettiin asettamaan sopivat tukimuodot. Vuoden 2014 tavoitteena oli viimeistellä puhujapankin konkreettinen rakenne sekä varmistaa puhujaryhmien asema ja tukimuodot. 5

6 Kokemuspuhujien tuentarpeet: Aluksi kokemuspuhujien tuentarpeita tarkasteltiin heidän itsensä kanssa yhdessä, tilatun puhekeikan ja puhujapankin käytännöllisen toimivuuden näkökulmasta. Tavoitteena oli saada realistinen kuva avuntarpeista, joista puhujat itsekin tulivat enemmän tietoisimmiksi. Yksilöllisten ominaispiirteiden käsittely vahvisti puhujien identiteettiä ja tuki sellaisia puheenvuoroja, joihin liittyi kokemukset vammaisuudesta. Samalla ryhmien tuentarpeista piirtyi puhujapankin kokonaiskuva. Muutama puhuja koki selviytyvänsä puhetilaisuuksista itsenäisesti. Osa koki tarvitsevansa vähäistä tukea, johon riitti seikkaperäinen neuvonta ja etä-ohjaus puhelimitse sekä kirjepostina lähetetyt tiedot tulevasta puhekeikasta. Noin 1/3 puhujista tarvitsi tukea runsaasti. Tähän sisältyi tukihenkilö, joka pystyy auttamaan puheen valmistelussa, matkalippujen hankinnassa, puhekeikalle matkustamisessa, tilaisuuden käytänteissä, matka- ja palkkiolaskujen täyttämisessä. Noin 1/3 puhujista tarvitsi tukea erittäin runsaasti, joka oli verrattavissa ammattimaiseen tai henkilökohtaisen avustajan tukeen. Tähän sisältyi osin myös lääkityksestä huolehtiminen, lisävammojen huomiointi, kuten näkö-, kuulo- ja liikuntavammat sekä muiden lisätekijöiden huomiointi, kuten epilepsiakohtausten hallinta jne. Eniten puheenvuoroja pitivät kokemuspuhujat, joilla ei ollut sanottavammin tuentarvetta sekä ne puhujat, joiden tuentarve oli vähäinen (noin 31%). Seuraavaksi eniten puhekeikoilla kävivät runsaan tuentarpeen omaavat kokemuspuhujat (noin 33% puhujista). Näiden kolmen edellä mainitun ryhmän puhujat kokivat onnistuneiden puhekeikkojen tuoneen lisää rohkeutta, joka on vähentänyt tuentarvetta. Matkustaminen uuteen ja outoon paikkaan tuotti edelleen haasteita. Vähiten puheenvuoroja kyettiin organisoimaan puhujille, joiden tuentarve oli erityisen runsas (noin 36 %). Alla olevaan kuvaan on koottu puhujapankin kokemuspuhujien tuentarpeet: KÄSIKYNKKÄ-PROJEKTI ( ) Vuoden 2013 aikana koottu kokonaiskuva puhujien tuentarpeista puhekeikoilla: Erityisen runsas tuentarve 36 % Runsas tuentarve 33 % Ei tuentarvetta lainkaan 11 % Vähäinen tuentarve 20 % Kuva 1: Puhujapankin kokemuspuhujien tuentarpeet Ohjauskäyntien tavoitteet: Projektityöntekijä organisoi ja järjesti seitsemään puhujaryhmään säännölliset ohjauskäynnit lukukausittain. Niiden tavoitteena oli valmentaa kokemuspuhujat toimimaan jatkossa Me Itsen kokemuspuhujina, Käsikynkän sijaan. Aluksi ohjauskäynneillä oli kolme päätavoitetta: 1) Tuottaa tulevaan puhujapankkitiedostoon soveltuva ja täsmennetty aineisto kokemuspuhujista. 2) Toimia tiedonkeruun keinona puhekeikkapalautteiden saamiseksi puhujilta. 3) Toimia puhujien tukena ja keskinäisen vertaistuen mahdollistajana. Myöhemmät tavoitteet olivat: 1) Kerätä puhujien palautteita projektin etenemisestä. 2) Tutkia ryhmien lähellä olevat yhteistyökumppanien tukiverkostot. 3) Kartoittaa Me Itsen paikallisten alajaosryhmien tuki alueilla. Ohjauskäynnin suunniteltu ohjelma postitettiin kulloisenkin ryhmän puhujille ennakkoon. Kirje oli ainut keino tavoittaa kaikki puhujat, sillä monillakaan ei ollut tietokonetta vuorovaikutuksen helpottamiseksi. Me Itsen vammaistyön suunnittelija Merja Hakala tutustui vuoden 2013 alkujaksolla lähes kaikkien ryhmien ohjauskäynneille. Palvelusihteeri Kaija Aho osallistui kolmeen tapaamiseen v Heidän kanssaan arvioitiin puhekeikkojen organisointia käytännössä ja puhujapankin toimivuutta Me Itsen keskustoimistolle soveltuvaksi toimintamuodoksi, ilman projektia. 6

7 Yhteistyökumppanuuden tavoitteet: Aiesopimuksin projektin kanssa yhteistyöhön sitoutuneet ja keskeisimmät lähikumppanit olivat: Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS), Haaga-Helia Ammatillinen Opettajakorkeakoulu (H-H ) ja Kehitysvammaisten Tukiliitto (KVTL). He myös tilasivat kokemuspuhujia eniten tilaisuuksiinsa ja sitoutuivat resurssiensa mukaan tukemaan puhujia keikoilla jatkossa. Järjestö- ja oppilaitosyhteistyön tavoitteet asetettiin vakiintuneisiin käytäntöihin, ilman Käsikynkkä-projektia. Kumppanitapaamisten tavoitteena oli tarkastella mennyttä ja suunnitella tulevaa. Tapaamisissa arvioitiin oppivalla otteella puhekeikoista saatuja palautteita, puhujien tuentarpeita ryhmittäin, puhujapankin toimivuutta tilaajan ja Me Itsen keskustoimiston näkökulmasta sekä puhujatoiminnan kehittämistarpeita. Lähikumppanien yhteyshenkilöt ja heidän alueelliset edustajansa osallistuivat soveltuvin osin myös kokemuspuhujien ohjauskäyntitapaamisiin ryhmittäin. Yhteistyökumppanien mielestä osa puhujista oli selkeästi oppinut selviytymään hienosti puhekeikoilla, kokemusten karttuessa. Tutuksi tuleminen helpotti kumppanien mielestä myös tilaamista ja keikoilla tarvittavaa tukea. Seuraavassa taulukossa Käsikynkkä-2:n toteutuneet ohjauskäynnit alueellisiin puhujaryhmiin: Ohjauskäynnit kevät- ja syyslukukaudella 2013 yht. 12 kpl Pääkaupunkiseutu Mukana: 2xH-H, 1xKeskuspuisto, 1xVekkari, 1xKVPS, KK:n käynnit 1xMe Itsen työnt. 1x alajaos tukihenk. 2 Varsinais-Suomi 2xKVTL, 2xKVPS, 1xMe Itsen työnt. 1x TAO, Taustatuki 2 Pirkanmaa 2xKVTL, 2xKVPS. 1x Me Itsen palv.siht, Taustatuki 2 Keski-suomi 2xKVTL, 1xMe Itsen työnt, 2 taustatukea 1 Pohjois-Karjala 1xKVTL:n Vaikutt.koul, 1xMe Itsen työnt, tukihenkilö 2 Satakunta 1xMeka-TV, 1xKVTL:n Vaik.koul, 1xMe Itsen työnt, tukihenk 2 Pohjanmaa 1xKVPS, 1xOulun kv-tukiyhd, 1xKVTL:n Vaik.koul. 1 Ohjauskäynnit kevät- ja syyslukukaudella 2014 yht. 14 kpl KK:n käynnit Pääkaupunkiseutu Mukana: 1xH-H, 1xKeskuspuisto, 1xOmnia, 1xKVPS) 2 Varsinais-Suomi 1xKVTL:n Vaik.koul, 1xTAO, taustatuki 2 Pirkanmaa 1xKVTL, 1xKVPS. 1xMe Itse ntyönt. taustatuki 2 Keski-suomi 2xKVTL.1 x Vaik.koul, 1xMe Itsen palv.siht. taustatuki 2 Pohjois-Karjala 1xKVTL:n Vaik.koul, 1xKTE-semin, tukihenkilö 2 Satakunta 1xMeka-TV, 1xSEKK, 1xKVTL:n Vaik.koul, tukihenkilö 2 Pohjanmaa 1xKVTL:n Vaik.koul.) 2 Selitykset lyhenteistä: KK:n käynnit = Käsikynkkä-projektin projektityöntekijän järjestämät ohjauskäynnit alueellisiin puhujaryhmiin, johon muita tahoja on kutsuttu mukaan. Esimerkiksi: Pääkaupunkiseutu Mukana 2xH-H, 1x Keskuspuisto, 1xVekkari, 1xKVPS KK:n käynnit 2 = Pääkaupungin puhujaryhmän tapaamisissa on ollut mukana: 2 x Haaga-Helian lehtorit, 1 x Keskuspuiston ammattiopiston edustaja, 1 x Vekkari-projekti, 1 x Kehitysvammaisten Palvelusäätiön 2 työntekijää, Käsikynkän tapaamisia on 2. KVPS= Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVTL = Kehitysvammaisten Tukiliitto H-H = Haaga-Helian opettajakorkeakoulu TAO = Turun Ammattiopisto SEKK = Satakunnan Elävänkuvan Keskus Meka-TV = Satakunnan kuvausryhmä, jossa mukana kehitysvammaiset kuvaajat. Taustalla myös Me Itsen alajaosten jäseniä (5 ryhmästä) ja kokemuspuhujia. Koulutukset 2013: - 1 kpl H-H:n ja Käsikynkän koulutus Pääkaupunkiseudun puhujaryhmälle 10/ kpl H-H:n verkkoluennot - 1kpl H-H:n Järjestötori-tempaus 3/ KVTL:n Vaikuttamiskoulutukset: Joensuu 3/2013, Pori 8/2013 Tapahtumat: 1 kpl 5/2013 Raahen Toripäivä, tuloksena kokemuspuhujan perustama alajaos - 2 kpl Puhujan toimintakeskuksissa kiertämien, etä-ohjauksen turvin. (+ 2 kpl v2014 aikana) Koulutukset 2014: - 1 kpl Kohti Täyttä Elämää -seminaari, Joensuu 2/2014 = Pohjois-Karjalan ryhmän ja tukihenkilön järjestämä iso tilaisuus (260 hlöä) - 2 kpl (yht 4 pv) H-H:n ja Käsikynkän täydennyskoulutus puhujille 1-2/2014 ja 11-12/2014. Koulutuksesta 2 videoleikettä, puhujakortti-malli (mukana myös kolmesta muusta ryhmästä neljä puhujaa.) - 2 kpl H-H:n verkkoluentojen harjoitusta ja 3 luentoa. (Pohjanmaan ryhmän kaksi puhujaa) - 1 kpl J:kylän yliopiston verkkoluento 11/ Toimintakeskuksissa kiertäminen 4 kpl Projektityöntekijä mukana Kokkola11/2014 ja muut 4 käyntiä puhujien toimintana, etäohjauksella. "Toimari-kiertäminen" siirtyi jatkossa Me Itsen toimistolle. - KVTL:n Vaikuttamiskoulutukset: Joensuu, Jyväskylä, Pori, Oulu ja Turku (Tampere siirtyi 2/2015) Taulukko 1: Ohjauskäynnit puhujaryhmiin 7

8 Seitsemän kokemuspuhujaryhmän aseman vakiintuminen ja puhujatoimintaan syntyneet tukimuodot olivat aluekohtaisia. Tavoitteiden toteutuminen käytännössä riippui puhujaryhmien alueellisista toimintaympäristöistä, jotka olivat erilaisia ryhmien välillä. Tähän vaikuttivat esimerkiksi alueellinen kulttuuri, maantieteellinen sijainti, liikenneyhteyksien toimivuus alueilla sekä ryhmän ympärille asettuneiden yhteistyökumppanien verkostot ja niiden toiminta. Osittainen muutos oli nähtävissä myös puhujien tuentarpeissa, sillä osa puhujista selvisi kerta toisensa jälkeen yhä itsenäisemmin puhekeikoista. Tukimuotojen luominen tiivistyi lähikumppanien kanssa. Tilaamiensa puhujien tukemisen lisäksi, kumppanit järjestivät myös 2-päiväisiä koulutuksia puhujaryhmille (H-H:n täydennyskoulutukset ja KVTL:n Vaikuttamiskoulutukset), joista oli hyötyä niin puhujille, kuin kumppaneille itselleenkin. Tukimuodot asettuivat seuraavaan tapaan: KVPS:n alueelliset projektit ja niiden työntekijät (kuten Yksi naapureista- tai Kipinöitä -hankkeet) toimivat aktiivisesti puhujaryhmien kanssa siihen asti, mitä projektit olivat toiminnassa. Pitkäkestoista tukea ei voitu taata projektien päättymisen jälkeen. Vakiintuneemman ja valtakunnallisesti koordinoitavissa olevan toimintansa puitteissa oltiin valmiita jatkamaan tukimuotojen tuottamista, vuosittaisten arviointien mukaisesti. (Esim. Elämänmuutostoiminta.) Puhujat osallistuivat KVPS:n työryhmien asiantuntijajäseniksi ja joihinkin muuttovalmennuksen perheryhmien tapaamisiin ja peruskeikoille seminaareihin. KVTL:n järjestämät ja osin OK- Opintokeskuksen rahoittamat Vaikuttamiskoulutukset on tarkoitettu Me Itsen alajaosryhmille. Nyt koulutukset järjestettiin ensisijaisesti niille kokemuspuhujaryhmälle, joiden toimintaympäristöissä oli vähiten tukimuotoja (Varsinais-Suomi, Pohjanmaa ja Keski-Suomi). Niitä sitouduttiin järjestämään jatkossakin resurssien mukaan ja vuosittaisen arvioinnin mukaisesti. Haaga-Helian oppilaitosyhteistyö vakiinnutti pääkaupunkiseudun puhujaryhmän aseman kontaktiopetukseen liittyvien puhekeikkojen ja täydennyskoulutusten osalta. Lisäksi verkkoluentoja tarjottiin yli puhujaryhmärajojen muillekin puhujille, joilla oli tietoteknistä osaamista ja nettiyhteydet. Tästä oli hyviä kokeilukokemuksia Pohjanmaan puhujien kanssa (11/2014), joita päätettiin jatkaa tulevaisuudessa. Täydennyskoulutuksia oltiin valmiita järjestämään jatkossakin noin 1-2 kertaa vuodessa, riippuen erityisopettajaopiskelijoiden koulutusohjelmien vuosirytmistä. Pääkaupunkiseudun ryhmän lisäkoulutuksiin oltiin valmiita vastaanottamaan myös muiden ryhmien puhujia (n. 2-5 puhujaa) soveltuvin osin. Koulutuksia laajennetaan muihin ryhmäkohtaisesti jatkossa (Turku, Jyväskylä), mikäli H-H saa koordinoimaansa Reippaasti rinnakkain -hankkeeseen opetushallitukselta (5/2015) rahoituksen. Pohjois-Karjalan ja Satakunnan alueilla, kokemuspuhujaryhmien tukimalleja oli projektissa kokeiltu aiemmin. Vapaaehtoistoiminnan periaatteella toiminut taustatukihenkilö auttoi ryhmän taustalla puhekeikkojen onnistumista. Tukihenkilöt toimivat samalla myös Me Itsen alajaosryhmien taustatukihenkilöinä. Tästä oli hyvät kokemukset, sillä mallissa yhdistyivät kaksi Me Itsen verkostoa: alajaosryhmien ja kokemuspuhujien verkostot. Molemmilla oli samat vaikuttamisnäkökulman tavoitteet, samat taustatukihenkilöt sekä samat vammaistoimijat, sillä moni kokemuspuhuja toimi myös alajaosryhmän jäsenenä. Pohjois-Karjalan ja Satakunnan mallia sovellettiin muihin ryhmiin, kutsumalla ohjauskäyntien tapaamisiin puhujaryhmää lähinnä olevien Me Itse-alajaosten vapaaehtoiset taustatukihenkilöt. Käsikynkkä-2:n puolivälissä todentui, että Me Itsen oman alajaosverkoston realistiset mahdollisuudet tukea myös puhujaryhmiä, osoittautuivat kaikkein vähäisimmäksi. Vapaaehtoisten taustatukihenkilöiden voimavarat eivät enää riittäneet kokemuspuhujien tukemiseen, sillä vastaavasti vapaaehtoiset taustatukihenkilöt itse kokivat tarvitsevansa tukea. Heitä kyettiin tukemaan Me Itsen keskustoimistolta melko vähän niukan resurssin vuoksi. Alajaosten kokoontumiset toimivat lähinnä puhujien vertaistukiryhminä voimavarojensa mukaan. Lähimpien yhteistyökumppanien ja soveltuvin osin 8

9 Me Itsen vapaaehtoisten taustatukihenkilöiden kanssa resursseja yhdisteltiin, ryhmäkohtaisten tukimallien ja -verkostojen luomiseksi. Alueellisten puhujaryhmien aseman vakiintuminen ja tuki asettuivat vuoden 2014 lopussa seuraavanlaisesti: Pirkanmaa: Puhujaryhmän etuna KVTL:n, KVPS:n ja Me Itsen fyysinen läheisyys, jolloin tuettuja puhekeikkoja ohjautuu järjestöjen kautta. Ryhmän omana kohtaamispaikkana ILTALINJALLA-hanke ja osittaisena tukena Tampereen alajaosryhmän vapaaehtoiset taustatukihenkilöt (Jan Piilman ja Juho Saari). Varsinais-Suomi: Puhujaryhmän taustatukena osittain Turun Me Itse -alajaosryhmän kokoukset ja niiden tuottama vertaistuki, taustatukihenkilön (Mikko Vaittinen) tukemana. Turun Ammattiopisto (Mikko Haapala) käyttää muutaman kerran vuodessa puhujia lähihoitajaopiskelijoiden koulutusohjelmassa. Turun alajaokselle ja kokemuspuhujille järjestettiin 2-päiväinen Vaikuttamiskoulutus KVTL:n (Anne Gröroos ja Taija Humisto) kanssa, joka järjestettiin 10/2014 hyvin tuloksin. Vaikuttamiskoulutuksia kehitetään ja jatketaan resurssien mukaan lähitulevaisuudessakin. Keski-Suomi: Puhujaryhmän taustalle on asettunut alajaosryhmän tuki, sillä puhujat toimivat myös paikallisessa alajaoksessa. Uusi vapaaehtoinen taustatukihenkilö pääsi jatkamaan ryhmien taustalla 8/2014 (Johanna Hakulinen), edellisten tukihenkilöiden muuttaessa toisaalle. Puhekeikkoja on vähän tai ei juuri lainkaan, puhujien runsaan tuentarpeen ja toimintaan vasta perehtyvän uuden taustatukihenkilön vuoksi. KVTL:n Vaikuttamiskoulutus järjestettiin Jyväskylään 11/ 2014, josta hyvät kokemukset. Käytäntöä jatketaan lähivuosittaisen arvioinnin mukaan. Pohjanmaa: Puhujaryhmän taustalta jättäytyi kaksi alajaoksen tukihenkilöä pois väsymisen vuoksi v Puhekeikkoja järjestyi aluksi Oulun seudulla KVPS:n Kipinöitä-hankkeen (Mervi Väisänen) kautta. Omatoimiset puhujat toimivat toistaiseksi etä-ohjauksen turvin Me Itsen toimiston tukemana. Pääkaupunkiseutu: Haaga Helia Ammatillisen Opettajakorkeakoulun erityisopettajaopiskelijoiden koulutusohjelmaan sisällytetty yhteistyö piti sisällään kontaktiopetuksen puhekeikat, puhujien täydennyskoulutuksen ja verkkoluennot. Yhteistyön myötä myös Omnian ammattiopiston yksiköt (Harriet Puolakanaho) Espoon alueella, ovat kiinnostuneet käyttämään puhujia jatkossa säännöllisemmin kontaktiopetustilanteissa. Katso linkki täydennyskoulutuksesta: https://www.youtube.com/watch?v=u5o0t9vtnsa Satakunta: Alueelliseen alajaosryhmään sisältyvät Porin, Huittisten, Merikarvian, Eurajoen ja Harjavallan alajaokset, joissa kaikissa on kokemuspuhujia. Toiminta on melko aktiivista, jossa puhujat ovat mukana. Taustalla toimii MEKA-TV:n yhteistyöryhmä, jossa edelleen vapaaehtoinen taustatukihenkilö (Ari Impola). Heidän tuottamiaan Me Itsen viikkouutisia kehitetään jatkossa, jossa puhujat ja alajaosryhmän jäsenet yhdessä, pitävät puheenvuoroja ja toimivat toimittajina. Pohjois-Karjala: Alueelliseen Me Itse-ryhmään kuuluvat kaikki kokemuspuhujat. Puhekeikkoja toteutuu vuoden sesonkiaikojen mukaan. Ryhmä jatkaa Kohti Täyttä Elämää -seminaarin järjestämistä parillisina vuosina, joka on saanut suuren suosion ja vakiinnuttanut asemansa. Vakiintuneen ryhmän taustalla jatkaa edelleen vapaaehtoinen tukihenkilö (Eeva Lakka). 9

10 Puheenvuoroja tilattiin edelleen laajasti erilaisiin tilaisuuksiin, joissa tavoitettiin vammaisalan ammattilaisia, opetusalan opiskelijoita, vammaisjärjestöjen väkeä, viranomaisia ja päättäjiä. Eniten puheenvuoroja tilasivat läheisimmät yhteistyötahot: KVPS (yhteyshenkilönä Katja Marjamäki), H-H (yhteyshenkilöinä Leena Nuutila ja Maiju Kangasaho) sekä KVTL (yhteyshenkilöinä Anne Grönroos ja Maritta Ekmark). Lähikumppanien tukemia puhekeikkoja edistivät ennakkoon sovittujen yhteyshenkilöiden nimeäminen. Nimeämiskäytäntöä laajennettiin myös satunnaisemmin puhekeikkoja tilaavien tahojen osalle, joita olivat: Satakunnan Sairaanhoitopiirin Selko-hanke (SKSHP/ Riikka Törngroos), Turun Ammattiopisto (TAO/ Mikko Haapala), ruotsinkielisen sisarjärjestön Steg för steg:n Vi vet - vi kan! -projekti (Carl Lindgren), Kehitysvammaliitto (Papunet /videoleikkeiden puheet, Selkokeskus / Niina Sillanpää ja Hannu Virtanen) sekä Savon Vammaisasuntosäätiön Tuetusti päätöksentekoon -projekti (SAVAS/Maarit Mykkänen). Satunnaisemmin tilaavia tahoja olivat erityisryhmien ammattiopistoista Luovin Tampereen yksikkö, Omnia Opiston Espoon yksiköt ja Keskuspuiston Helsingin yksikkö sekä Ylivieskan kristillinen opisto. Valtakunnallinen Kehitysvammaisten viikko, jota vietetään vuosittain joulukuun ensimmäisellä viikolla, on muodostunut kokemuspuhujien osalta vakiintuneeksi käytännöksi jo vuodesta 2011 lähtien. Kokemuspuhujat pitävät puheenvuoroja alueillaan, erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa, vuoden teemaan liittyen. Vuoden 2014 teemana oli: Jokaisella on oikeus tietoon. Katso esimerkki- linkki vuoden 2014 puheenvuoroista: https://www.youtube.com/watch?v=wltxej7i8jg#t=154 Julkisen sektorin päättäjätapaamisia toteutui projektin kautta järjestettynä seuraavasti: - Kangasalan sosiaali- ja terveyspalvelujen työryhmä, Potku-hanke / aluepäällikkö Tea Kärnä. Tilaisuudessa 1 puhuja ja aiheena kehitysvammaisten terveyspalvelujen tuentarpeet 6/ Valkeakosken kaupunki / vammaispalvelupäällikkö Anne Saarinen. Tilaisuudessa 7 puhujaa, joista 3:lla pääpuheenvuorot ja aiheina Me Itsen vaikuttaminen ja alajaostoiminta 8/ YK:n lukutaidonpäivä, Helsinki. Vuoden 2013 ohjauskäyntien aikana kerättiin puhuja-terveiset Sano se selkosuomeksi -reppuun, joka annettiin opetusministeri Krista Kiurulle. Tilaisuudessa 3 puhujaa Pirkanmaan ryhmästä. Satakunnan ryhmältä tuottamansa DVD 9/2013. Yhteistyössä KVTL:n selkolehti Leija. Katso linkki: https://www.youtube.com/watch?v=fgrvkgg3vec&feature=youtu.be - Joensuun kaupunginvaltuuston kokous. Tilaisuudessa 1 puhuja ja tukihenkilö (Eeva Lakka), aiheena kehitysvammaisten asumistarpeet Joensuussa, 1/ Porin Ihan epänormaalia -tapahtuma Satakunnan Museolla/ maakuntajohtaja Pertti Rajala. Tapahtumassa kokemuspuhujat toimivat myös Elävän kirjaston kirjoina ja yleisön haastattelijoina 1/2014. Katso linkki: https://www.facebook.com/mediaakaikille/posts/ Joensuun kaupungin vammaispalvelupäällikkö ja sosiaalitoimenjohtaja osallistuivat Pohjois-Karjalan kokemuspuhujien /alajaosryhmän ja Käsikynkän järjestämään Kohti Täyttä Elämää -seminaariin. Aiheena itsemääräämisoikeus ja pakkotoimet. Tilaisuudessa kahden kokemuspuhujan luennot 2/ Tampereen kaupunki / pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Tapaamisessa 3 puhujaa ja aiheina asuminen, selkokieli ja vapaa-ajan palvelut Tampereella, 3/ Eduskuntavierailu / sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Tapaamisessa yhteistyökumppaneita ja Me Itsen Tampereen alajaos. Tilaisuudessa 3 puheenvuoroa ja aiheena terveyspalvelut ja selkokieli, 4/2014. Yhteistyössä ILTALINJALLA-hanke. - Raahen kaupunki / Raahen kaupunginjohtaja 6/2014. Kokemuspuhujan oma-aloitteisen tapaamisen aiheena oli taloudellisen tuen anomus, tuoreen perustamansa Raahen Fantit paikallisryhmän koulutukseen. - Porin kaupunginvaltuustolle Myötätuulen viesti/ Satakunnan kokemuspuhujat ja alueen Me Itsen alajaokset veivät pyöräillen Porin kaupunginvaltuustolle terveisensä pyöräillen 6/2014. Katso linkki: https://www.youtube.com/watch?v=e9a0higyl5w 10

11 Koko Käsikynkkä-projektin aikana, kokemuspuhujien puheenvuoroja pidettiin kaikkiaan 425 kpl. Käsikynkkä- 2:n aikana vuonna 2013 puheenvuoroja oli 114 kpl ja vuoden 2014 aikana 119 kpl. (Katso seuraavalla sivulla oleva kuva 1.) Koulutetuista puhujista muodostettiin alueelliset ryhmät. Ne syntyivät luontevasti alkuperäisten puhujakoulutusten paikkakuntien mukaan myös puhujapankin rakenteeseen: Pääkaupunkiseutu, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Satakunta ja Pohjanmaa. Vuoden 2014 lopussa toimintaan sitoutuneita kokemuspuhujia oli puhujapankissa 55 puhujaa. Hankkeen aikana kolme puhujaa kuoli, viisi puhujaa karsiutui pois pitkäaikaisen sairauden tai muiden esteiden vuoksi, yksi erosi Me Itsen yhdistyksestä. (Katso alla oleva kuva 2.) Käsikynkkä-projekti ( ) Pidetyt puheenvuorot vuosittain Käsikynkkä-projekti ( ) 55 kokemuspuhujaa alueittain Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Kuva 1: Kokemuspuhujien puheenvuorot vuosittain. Kuva 2: Puhujaryhmät alueittain. Näkyminen: Käsikynkän ja Pohjois- Karjalan ryhmän kanssa järjestettiin Kohti täyttä elämää -seminaari Joensuussa 2/2014. Tilaisuuteen tarttuivat esimerkiksi YLE:n alueradiot, TV:n alueuutiset ja paikallislehdet (Karjalan Heili, Joensuun Uutiset). Muita suuren yleisön tavoittaneita mediayhteyksiä olivat: Tampereen yliopiston Yliopisto-TV / Itsemääräämisoikeus ja perheen perustaminen (Piia Helminen) 12/2013, Ylen Puhe-kanava / Kokemuksia työllisyydestä 12/2013 tunnin haastattelu (Anu Lehtonen) sekä YLE:n TV-1, A- studio / Kehitysvammaisten laitosasuminen (Piia Nordling) Käsikynkän Leikekansioon koottiin Me Itsen Jäsentiedotteissa julkaistut projektikuulumiset (4kpl) Leija-lehden juttuja (9kpl). Jäsentiedote ja Leija tavoittavat jokaisen Me Itsen jäsenen. Kokemuspuhujista julkaistuja alueellisia sanomalehtijuttuja oli Helsingin Sanomissa 12/2014, Aamulehdessä 12/2014, Karjalaisessa 2/2014, Keskisuomalaisessa 10/2014, Satakunnan Kansassa 2/2013. Projektityöntekijä onnistui saamaan vain muutamia paikallissanomalehtien juttuja (Pogostan Sanomat, Raahen seutu ja Raahelainen, Pyhäsalmen Sanomat, Merikarvia-lehti, Salon Seudun Sanomat, Raumalainen.) Lehtiartikkelit tuottivat muutamia uusia puhekeikkoja ja yhteyksiä. Muta lehtiä olivat Kodin Kuvalehti, Tukiviesti-, Suunta- ja Ketju-lehdet. Lehtijuttuja kertyi aikana leikekansioon 42 kpl. Läheskään kaikki artikkelit eivät tulleet projektin tietoon, sillä Me Itsellä ei ole resursseja omaan tiedottajaan. Tällöin viestintä jäi puutteelliseksi ja konkreettisten leikkeiden tai muiden mediapalautteiden saaminen oli satunnaista. 11

12 3. Tuotokset 2-taoinen puhujapankki: Puhujapankkitiedoston sisältöä ohjasivat puhujan tilaaminen ja puhekeikan organisointi käytännössä. Tilaajan ja puhujien markkinoinnin kannalta tiedot tuli olla osittain julkisia ja puhekeikkojen organisoinnin kannalta osin vain Me Itsen toimiston tiedossa. Julkisen puhujapankin tiedot siirrettiin Me Itsen kotisivuille. Niistä ilmenevät: puhujan nimi, kuva, kotipaikkakunta, puhujan yksilöllinen tuentarve puhekeikalla, lyhyt yleiskuvaus vammasta johtuvista perusominaisuuksista, puheenvuorojen aiheet sekä maantieteellinen alue, jossa puhuja on valmis kulkemaan puhekeikoilla. Kotisivuille laadittiin myös sähköinen kokemuspuhujan tilaussivu. Sisäisen puhujapankin tiedostoon koottiin edellisten tietojen lisäksi puhujien henkilötiedot, puhelinnumerot, koti- ja mahdollinen sähköpostiosoite, muut tarkemmat henkilökohtaiset tiedot sekä mahdollisen taustatuki- tai yhteyshenkilön yhteystiedot. Sisäinen puhujapankki toimii vain Me Itsen toimiston käytössä, jota ei luovuteta kenellekään ulkopuolisille tahoille, ilman puhujan suostumusta. 2-tasoisen puhujapankkitiedoston tarkoitus kerrattiin puhujien kanssa useaan otteeseen, jotta kaikki ymmärsivät tiedoston merkityksen. Tämän jälkeen puhuja sai itse päättää tietojensa antamisesta, joiden käyttöluvan hän vahvisti omalla allekirjoituksellaan. (Katso alla oleva taulukko 2.) Julkinen tiedosto = Me Itsen kotisivut: Kokemuspuhuja: Minna Meikäläinen Kotipaikka: Kangasala Puhekeikkojen alue: Pirkanmaa Puheenvuoron aiheet: Me Itsen toiminta ja tarkoitus, Oma elämäntarina, Työllisyys Lisätietoja: Käytän kuulolaitetta ja tukihenkilöä aina mukanani Tuentarve: Puheen ennakkovalmistelu, matkalippujen hankinta, matkustaminen oudolla paikkakunnalla, runsas ja monitasoinen tuki puhetilaisuudessa. Sisäinen tiedosto = Me Itsen toimiston tiedostoon lisätyt tiedot (kotisivutietojen lisäksi): s-postiosoite: puh: Tarkennus lisätietoihin: Ataksia = reipas vapina ja voimattomuus käsissä, käyttää mehupilliä juomiseen. Tarkennus tuentarpeisiin: Ei lukutaitoa, ei tunne kelloa. Ahtaanpaikan kammo = ei kykene hissiin. Me Itse-materiaali Me itsen toimiston vastuulla. OTA aina YHTEYS TUKIHENKILÖÖN, josta on sovittu yhdessä. Tietoja ei ulkopuolisille, ilman puhujan suostumusta! Taulukko 2: Puhujapankin 2-tasoinen tiedosto Puhujakartta: Projektityöntekijä laati 6-sivuisen puhujakartan. Se noudatti rakenteeltaan kotisivuille koottavan puhujapankkitiedoston näkymää. Kokemuspuhujien esittely matki samantapaista kokonaiskuvaa, kuten monien organisaatioiden henkilökunnan yhteystietosivut. Kun monillakaan Käsikynkän puhujilla ei ollut käytössään tietokonetta, saivat he rauhassa tutustua puhujapankin osa-alueisiin, tulostetun 6-sivuisen puhujakartan avulla. Kartta koostui kolmesta osasta: yksittäisen puhujan esittely ja tuentarpeet, Me Itsen toimiston tiedot ja rooli puhekeikkojen välittäjänä sekä ohjeet puhekeikan tilaajille ja sähköisen tilaussivun käytölle. Puhujakartan avulla poimittiin puhujilta samanarvoiset tiedot, 2-tasoista puhujapankkitiedostoa varten. Puhujakartta toimi myös koulutusmateriaalina, kerrattaessa puhujapankin hahmoa, tiedostoa ja toimivuutta tulevaisuudessa. Suunnitelmallinen ohjauskäynti: Jokaiselle ohjauskäynnille suunniteltiin tavoitteellinen ohjelma. Ennakkoon kokemuspuhujille postitettu kirjallinen ohjelma toimi uskottavana dokumenttina, jonka avulla 12

13 puhujan oli helpompi neuvotella poissaolostaan kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintakeskuksista tai kotiolosuhteistaan itse. Kutsukirjeestä ilmeni aika, paikka, ruokailukäytännöt ja puhujien matkajärjestelyt tapaamispäivään. Ohjelmasta selvisi päivän tärkein tavoite ja opittujen puhetaitojen ylläpitämiseksi pienimuotoinen ennakkotehtävä. Ohjauskäynneillä projektityöntekijä kokosi puhujien kokemuksia puhekeikoilta, kysyi mielipiteitä projektin etenemisestä ja puhujatoiminnan tulevaisuudesta, kertasi puhekeikkojen ohjeita ja pelisääntöjä, tiedusteli ryhmän kuulumisia. Kokemuspuhujien täydennyskoulutusmalli: Projektityöntekijä suunnitteli yhdessä Haaga-Helia Opettajakorkeakoulun lehtorien kanssa puhujaryhmälle mallin täydennyskoulutuksesta, joka koostuu kahdesta osasta: suunnittelu- ja toteutuspäivästä. Puhujaryhmä suunnitteli erityisopettajaopiskelijoiden kanssa molempien tavoitteisiin sopivan tapahtuman, koulutuksen, tempauksen tai muun tuotoksen lehtorien johdolla. Suunnittelupäivässä sovittiin käytännölliset asiat ja konkreettisen toteutuspäivän paikka, aika ja tavoitteet. Toteutuspäivään sitouduttiin, josta annettiin keskinäiset palautteet toteutuneen jälkeen. Mallin tarkoituksena oli, että opiskelijat ja puhujat toimivat tasavertaisina työpareina tai -tiimeinä. Koulutuksien suunnittelussa huomioitiin mallin siirrettävyys muihin puhujaryhmiin ja niiden alueella oleviin mahdollisiin oppilaitoksiin. Koulutuskokeiluun osallistui neljä kokemuspuhujaa Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Satakunnan ryhmistä. He arvioivat täydennyskoulutuksen sopivuutta muihin puhujaryhmiin. Koulutuksia jatketaan Me Itsen toimiston ja H-H:n opettajakorkeakoulun kesken noin 1-2 kertaa vuodessa. Me Itsen puhujakortti: Puhujakortti syntyi H-H:n opiskelijaryhmän vetämässä täydennyskoulutuksessa. A4- kokoiseen puhujakorttiin kirjataan sellaiset tiedot puhujasta, joista hän haluaa kertoa puheenvuorossaan yleisölle. Tiedot puhtaaksikirjoitetaan, tulostetaan ja laminoidaan, kestääkseen aikaa mahdollisimman pitkään. Projektityöntekijä teki hyväksi havaitun puhujakortin kaikille muillekin kokemuspuhujille ohjauskäyntien yhteydessä. Puhujakortin tarkoituksena on toimia muistin tukena puhekeikalla. Lukutaidottomille kokemuspuhujille koottiin puhujakortin tiedot heille läheisten valokuvien avulla. Me Itsen You Toube -kanavalle liitettiin kaksi videoleikettä Meka-TV:n ja Haaga-Helian kanssa yhteistyönä kuvatusta puhujaryhmän täydennyskoulutus-mallista ja puhujakortin valmistus 2/2014. https://www.youtube.com/watch?v=u5o0t9vtnsa ja https://www.youtube.com/watch?v=83gjxp1w-ac Kokemuspuhujien tunnusmerkit: 1)Kokemuspuhuja-käyntikortti, jonka tilauserä on helposti uusittavissa. 2) Nimellä varustettu ja kaulaan ripustettava kokemuspuhujan henkilökortti. 3) Kovakantinen puhuja-kansio, jossa voi pitää pienen nipun käyntikortteja, laminoidun puhujakortin ja puheensa paperit puhekeikalla. Tunnusmerkit ovat olleet kokemuspuhujille itselleen erityisen tärkeitä. He kokivat niiden lisäävän uskottavuutta ja vakavasti toettavuutta puhekeikalla. DVD ja video-leikke: Yksi DVD-tallenne tuotettiin Haaga-Helian oppilaitosyhteistyönä, jossa kokemuspuhuja Anu Lehtosta haastateltiin työssä oppimisesta 10/2014. Kokemuspuhuja Heikki Suvilehdon puhe kuvattiin SAVAS:n projektin toimesta, joka käsittelee vammaispalveluja ja ikääntymistä 11/2014. Me Itse ry voi hyödyntää tallenteiden käyttöä monissa eri tilanteissa. Kiertämisen malli kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintakeskuksissa: Kaksi Pohjanmaan ryhmän omatoimista kokemuspuhujaa (Mirva Pekkola, Miika Boren) ideoivat projektityöntekijän kanssa "Toimareissa kiertämisen mallin". Se tarkoittaa sitä, että kokemuspuhujat käyvät pareittain itse kertomassa kehitysvammaisten toimintakeskuksille Me itsen toiminnasta. Tavoitteena on tavata kehitysvammaisia aikuisia, jotka eivät itse pääse helposti matkustamaan, tutustuakseen Me Itsen toimintaan, alajaosten kokouksiin ja tapahtumiin. Vierailuista laadittiin markkinointikirje, joka lähetettiin kunnallisiin kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintakeskuksiin Pohjanmaan alueelle vaiheittain. Puhujien tarjoukseen 13

14 vastanneiden työtoimintayhteisöjen kanssa sovittiin tilaisuuden aikataulu. Projektityöntekijä kertasi puhujille etä-ohjeet puhelimitse ja postitti esitemateriaalin. Puhekeikat olivat Raahessa, Limingalla, Pietarsaaressa ja Kokkolassa. Kiertämisen malli vakiintui ja sitä ohjataan jatkossa Me Itsen toimistolta. 4. Hankkeen tulokset " Koko Käsikynkkä antoi hyvän pohjan meille puhujille, mutta hyvää se teki koko Me Itsen yhdistykselle! Kun ne koulutukset alkoi meillä pohjoisen suunnalla, niin kaikki oli pelkkää hyvää. Hunajata, hunajata!" (Kokemuspuhuja Heikki Suvilehto, Pohjanmaan ryhmästä. Palautekeskustelu ) Hankkeen tuloksia tarkastellaan kokemuspuhujien, yhteistyökumppaneiden, vapaaehtoistoimijoiden, Me Itse ry:n hallituksen ja varsinaisen yhdistystoiminnan työntekijöiden sekä projektissa työskennelleiden kouluttajan ja projektityöntekijän näkökulmista. Kokemuspuhujat: Tulosten selvittämistä varten haastateltiin 11 kokemuspuhujaa. Heistä 5 haastateltiin kasvokkain ja 6 puhelimitse. Puhujia valittiin jokaisesta puhujaryhmästä. Kun puhujakoulutukseen osallistumista tarkasteltiin hankkeen tuloksena, haastateltavien kanssa keskusteltiin heidän puheensa aiheesta, koulutukseen osallistumisen motiiveista sekä kokemuksista, joita he olivat puhekeikoista saaneet. Kokemuspuhujat valmistelivat koulutuksen aikana puheen jostakin itselleen tärkeästä aiheesta. Jotkut aiheet, kuten elämäkerta tai oma työuupumus, olivat jo luonteensa vuoksi henkilökohtaisia. Puhujat pitivät tärkeänä, että heidän omat näkökulmansa ovat tulleet kuulluiksi. Heidän saamansa palautteen perusteella myös kuulijoille on ollut tärkeää, että puhujat ovat käsitelleet aiheitaan henkilökohtaisten kokemusten ja näkemysten kautta. Puhujat osallistuivat koulutukseen mielellään. Heidän mielestään kouluttajat olivat hyviä ja osaavia, ja koulutuksissa oli mukava tavata kavereita ja tutustua uusiin ihmisiin. Monista ryhmistä muodostuikin kiinteä joukko ihmisiä, joilla oli vahva me-tunne, käsikynkkäläisyys, joka on vaikuttanut pitkään. Koulutuksessa oli tärkeää myös oppia puheen rakenne, niin että vastaisuudessa puheen ehkä osaa rakentaa itsekin. Myös esiintymistaidon ja -varmuuden kehittyminen oli olennainen osa koulutusta. Kokemuspuhujien aiheet ovat olleet pääpiirteittäin seuraavat: minä itse (esimerkiksi elämänkerrat, elämänhallinta, omassa arjessa selviytyminen), työelämä (esimerkiksi oma työ, kiusaaminen, työuupumus, työssä oppiminen), vapaa-aika ja harrastukset, koulutus, asuminen ja koti, ihmissuhteet (esimerkiksi seurustelu) sekä ihmisoikeudet (esimerkiksi itsemäärääminen). Osa kokemuspuhujista sanoi kertovansa myös Me Itse ry:stä. Toimintaan osallistumisen motiivit vaihtelivat henkilökohtaisista yleisempiin. Esimerkki henkilökohtaisesta motiivista oli omasta arkuudesta ja ujoudesta eroon pääseminen ja sen osoittaminen itselle, että kyllä mustakin johonkin on, kuten eräs haastateltava asian muotoili. Yleisemmistä motiiveista tyypillinen esimerkki oli halu vaikuttaa kehitysvammaisten ihmisten asioihin kertomalla niistä muun muassa kuntapäättäjille, alan työntekijöille ja opiskelijoille sekä muille kehitysvammaisille ihmisille. Haastateltavien mainitsemia puhetilaisuuksia olivat seminaarit, erilaiset tapahtumat ja keikat muun muassa oppilaitoksissa ja työkeskuksissa. Joillakin puhujilla oli myös kokemusta jonkin työryhmän jäsenyydestä tai vierailusta kuultavana jossakin työryhmässä. 14

15 Kokemukset puhujakeikoista olivat voittopuolisesti myönteisiä. Joillekin puhujille yleisön kiinnostus oli yllätys: Olin yllättynyt, kun esityksestäni pidettiin, eräs puhuja sanoi. Toinen kertoi: Ne oli kiinnostuneita minusta ja se tuntui hyvältä. Yllättyminen itseen kohdistuneesta kiinnostuksesta voi kertoa siitä, että haastateltavalla on mieleenpainuvia kokemuksia ohitetuksi tulemisesta. Haastateltavat kertoivat, että yleisö keskittyi kuuntelemaan, mitä heillä oli sanottavana. Moni myös kertoi, että yleisö esitti kysymyksiä puheen jälkeen. Kokemuspuhujana esiintyminen on vahvistanut itsetuntoa, mihin kuuluu myös epäonnistumisen riskin sietäminen. "Tunnen ylpeyttä, kun tullaan onnittelemaan hyvästä puheesta. Kokemusta tulee paljon, enkä voi sanoilla kuvailla tunnetta, joka tulee hyvän keikan jälkeen. Mutta epäonnistuakin saa." Onnistumisen ilo ja kuulluksi tulemisen kokemus nousevat aineistosta vahvasti esille. Vain yksi haastateltava kertoi kielteisestä kokemuksesta. "En saanut siitä keikasta mitään, ne ei oikein tullu kuuntelemaan mun puhetilaisuutta. Ne pani hanttiin, vissiin [oli] ujous tai joku pelko." Haastateltava oli kutsuttu puhumaan kehitysvammaisille ihmisille erääseen oppilaitokseen, mutta hänestä vaikutti siltä, etteivät nämä halunneet tulla kuuntelemaan häntä. Sitaatti kuvaa kokemuspuhujien tarvetta tulla kuulluiksi, nähdyiksi ja vakavasti otetuiksi. Haastatellut kokemuspuhujat ovat melko omatoimisia, ja heidän oma kokemuksensa on, että he tarvitsevat puhekeikkoihin varsin vähän muiden tukea. Tukea on tarvittu lähinnä kodin ja keikkapaikan välin kulkemiseen. Yksi puhuja kertoi hyötyneensä paljon puhetulkista. Puhujat pitävät tärkeänä, että heidän omat näkökulmat tulevat kuulluiksi. Heidän saamansa palautteen perusteella myös kuulijoille on ollut tärkeää, että puhujat käsittelevät aiheitaan henkilökohtaisten näkemystensä ja kokemustensa kautta. Kaikki puhujat ilmaisivat olevansa tulevaisuudessakin innokkaita ja halukkaita puhujakeikoille. Joillakin oli haastatteluun mennessä ollut vain yksi keikka, ja keikkojen vähäisyys koettiin harmilliseksi. Yhteistyökumppanit: Tulosten selvittämistä varten lähetettiin sähköpostikysely 28:lle hankkeen yhteistyökumppanin edustajalle. Heistä 15 vastasi kysymyksiin. Vastaajien joukossa olivat myös Me Itsen hallituksen jäsenet. Muut vastaajat edustivat HaagaHelia ammatillista opettajakorkeakoulua, MEKA TV:tä, Kehitysvammaisten Palvelusäätiötä ja Kehitysvammaisten Tukiliittoa. Kaksi vastaajaa työskenteli kotikaupunkinsa vammaispalvelun tehtävissä. Tulosten näkökulmasta olennaiset kysymykset koskivat yhteistyökumppaneiden palautetta kokemuspuhujien käyttämisestä. Kokemuspuhujia käytettiin muun muassa seminaareissa ja vastaavissa tilaisuuksissa ja oppilaitoksissa. He olivat myös toimineet työryhmien jäseninä tai olleet kuultavina erilaisissa hankkeissa. Oppilaitoksessa kokemuspuhujien vierailut koettiin monella tavalla hyödyllisiksi. Opiskelijoilla oli mahdollisuus oppia ja kysyä asioita, joita ei kerrota oppikirjoissa. Kehitysvammaisten ihmisten puheenvuorot koettiin avartaviksi. Oppilaitosyhteistyössä kokemuspuhujat lisäsivät tietoa arjestaan ja päätösten seurauksista. Joissakin tilaisuuksissa oli kuulijoita, jotka kertoivat tapaavansa nyt ensimmäistä kertaa elämässään kehitysvammaisen ihmisen. Kokemuspuhujien käytön nähtiin tuovan syvyyttä tilaisuuksiin ja niiden tarkoitukseen. Eräs vastaaja oli huomannut, että kun hän kertoo työssään kehitysvammaisten ihmisten asioista erilaisille yleisöille, hän saa viestiinsä tukea ja uskottavuutta, kun kokemuspuhuja samassa tilaisuudessa kertoo elämästään, kokemuksistaan ja mielipiteistään. Hän koki saavansa kokemuspuhujilta tukea myös omaan asennekasvatustyöhönsä. Yhteistyökumppaneiden näkemyksen mukaan puhujilla on asiantuntemusta heitä koskevissa asioissa. Heitä tarvitaan 15

16 tulevaisuudessakin, koska kehitysvammaisten ihmisten edunvalvonnan tarve on tauotonta. Me Itsen hallituksen jäsenet: Me Itsen hallituksen jäsenet vastasivat samoihin kysymyksiin kuin yhteistyökumppanit. Heillä ei ole samanlaista kokemusta puhujien käyttämisestä kuin yhteistyökumppaneilla, mutta yhtä lukuun ottamatta he ovat saaneet palautetta puhujista ja puhujilta. Palautteessa on arvostettu kehitysvammaisten ihmisten oman äänen esille tulemista ja mahdollisuutta esittää kysymyksiä suoraan heille. Kokemuspuhujat ovat levittäneet tietoa palvelujen laadusta ja niiden kehittämistarpeista sekä arjen ongelmista. Toisaalta he ovat kertoneet niistäkin asioista, jotka ovat kunnossa. Myös puhujien avoimuutta, taitoa ja rohkeutta sekä puheiden sisältöä on arvostettu. Toisaalta palaute on ollut osittain myös ristiriitaista. Myönteiseen palautteeseen on saattanut sekoittua hämmennystä esimerkiksi puhujan käytöksestä, ulkonäöstä ja avun tarpeesta. (Koska haastattelu toteutettiin sähköpostitse, tarkentavia kysymyksiä ei ollut mahdollista tehdä; tästä syystä täsmällisempää tietoa tai selityksiä ristiriitaisuuksien sisällöistä ei saatu.) Omaan leipätyöhönsä kukaan hallituksen jäsenistä ei katsonut saaneensa puhujista hyötyä ainakaan suoraan. Sen sijaan Käsikynkkä-hanke on hyödyttänyt toimimista hallituksen jäsenenä jämäköittämällä, jäsentämällä ja tavoitteellistamalla Me Itsen toimintaa ja antamalla sille näkyvyyttä. Hanke on myös antanut paljon uutta tietoa ja vahvistanut uskoa siihen, että Me Itse on oikealla asialla vammaisen oman äänen esiintuojana. Vapaaehtoistoimijat: Vapaaehtoistoimija tarkoittaa puhujaryhmän taustatukihenkilöä. Kahdella Käsikynkkä-projektin puhujaryhmällä on taustatukihenkilö. Kummallakin on tuettavina keskimäärin 7 8 kokemuspuhujaa ja pitkä kokemus kehitysvammaisten ihmisten taustatukemisesta jo hanketta edeltäneiltä vuosilta. Tulosten selvittämiseksi haastateltiin molemmat, toinen puhelimitse, toinen sähköpostitse. Kummallekin esitettiin samat kysymykset, eli heitä pyydettiin kertomaan omista tehtävistään puhujien tukena sekä tuen tarpeita koskevista havainnoistaan. Lisäksi heiltä kysyttiin puhujatoiminnan haasteita ja niiden ratkaisuja. Taustatukihenkilöt määrittelivät päätehtävikseen puhujatilaisuuksien järjestämisen ja puhujien valmentamisen niihin, esitystä tukevien oheismateriaalien (esim. videot, elokuvat) valinnan, puheiden läpikäynnin ja päivittämisen puhujan kanssa sekä puhujan rohkaisemisen kertomaan asioista siten kuin hän ne on kokenut. Puhetilanteessa he ovat antaneet teknistä apua, jos esimerkiksi mikrofoni on temppuillut. Taustatukihenkilöiden palautteen perusteella kokemuspuhujat tarvitsevat eniten tukea keikkojen järjestämisessä, esitystekniikan ongelmissa sekä esityksen viemisessä eteenpäin esimerkiksi haastattelemalla, jos puhujan esitys syystä tai toisesta katkeaa kesken kaiken. Lisäksi puhujat voivat tarvita tukea matkalippujen hankinnassa ja keikkapaikalle pääsyssä. Toisinaan taustatukihenkilöt ovat neuvotelleet toimintakeskuksen kanssa keikalle lähtemisestä. Silloin on keskusteltu esimerkiksi siitä, millä ehdoilla kokemuspuhuja voi olla pois töistä keikan vaatiman ajan. Vähiten tukea kokemuspuhujat tarvitsevat varsinaiseen puhumiseen keikkapaikalla ja keikan jälkipuintiin. Taustatukihenkilöt ovat nähneet kokemuspuhujien tavoitteiksi kuulluksi tulemisen, vaikuttamisen, esiintymisen ja esiintymään oppimisen ja itsetunnon kasvun. Heidän mukaansa kokemuspuhujien kasvu on ollut valtava. Kasvu tarkoittaa esimerkiksi yksilön itsenäisyyden vahvistumista puhujatoiminnassa. 16

17 Taustatukihenkilöiden mukaan kokemuspuhujat edustavat keikoilla itseään, mutta myös Me Itseä siinä tapauksessa, että he ovat järjestössä aktiivisia toimijoita. Silloin heillä on yleensä ollut kokemusta esiintymisestä ja vaikuttamisesta jo ennen puhujakoulutukseen osallistumista. Haastateltavat eivät olleet havainneet pitkän linjan puhujien mieltävän itseään käsikynkkäläisiksi. Puhujatoiminnan haasteet liittyvät yhtäältä puhujien ja heidän ympäristönsä vuorovaikutukseen, toisaalta taustatukihenkilöiden hyvinvointiin vapaaehtoistehtävässään. Puhujien osalta ympäristöstä kumpuava haaste on joidenkin kehitysvamma-alan työntekijöiden asenne kokemuspuhujuuteen. Taustatukihenkilöiden mukaan osa asuntoloiden ohjaajista ei arvosta kehitysvammaisten asukkaiden puhujatoimintaa. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että ohjaajat eivät tue puhujien itsemääräämisoikeutta ja holhoavat heitä liikaa. He ovat muun muassa koettaneet vaikuttaa siihen, mitä kokemuspuhuja kertoo ja millä tavalla hän asiansa ilmaisee. Joistakin aiheista on saatettu suoraan kieltää puhumasta, tai puhujan kokemus on mitätöity sanomalla, ettei se ole totta. Taustatukihenkilöiden mukaan puhujat tarvitsevat tilaisuuksia puhumiseen, sillä taidot ruostuvat, jos niitä ei pääse käyttämään. Lisäksi kaikkien kokemuspuhujien tulisi saada säännönmukaisesti keikkapalkkio. Taustatukihenkilöt itse tarvitsisivat varmuutta toiminnan jatkuvuudesta. Uusien taustatukihenkilöiden rekrytointi ja heidän jaksamisestaan huolehtiminen ovat tärkeä osa toiminnan jatkumisen varmistamista. Ilman taustatukihenkilöitä toimintaa ei voi olla, koska puhujaryhmät tarvitsevat aina jonkin verran tukea, toinen haastateltava tiivisti. Haastateltavien mukaan taustatukihenkilön ei pitäisi liittyä puhujan jokapäiväiseen arkeen, vaan hänen tulisi olla joku muu kuin esimerkiksi asuinyksikön tai työpaikan ohjaaja. Taustatukihenkilöiden olisi myös saatava tilaisuuksia, joissa he voivat purkaa tehtävän tuomia tuntoja ja ongelmia. Toinen haastateltava koki, että nyt purkupaikkoja ei ole, koska salassapitovelvollisuus estää puhumasta asioista sellaisella tavalla, josta itselle olisi apua taustatukihenkilönä toimimisessa. Projektin työntekijät: Tulosten selvittämistä varten haastateltiin projektin vetäjää (mukana projektissa ) ja puhujakouluttajaa (mukana projektissa ). Tässä raportissa projektityöntekijästä ja kouluttajasta käytetään yhteisnimitystä projektin työntekijät. Projektityöntekijä haastateltiin yksilöllisessä teemahaastattelussa. Puhujakouluttajan haastattelu tapahtui osana Me Itsen varsinaisen yhdistystoiminnan työntekijöiden (yksi vammaistyön suunnittelija ja yksi osa-aikainen palvelusihteeri) ryhmähaastattelua, jossa keskeisenä teemana oli Käsikynkkä-projektin merkitys yhdistykselle. Puhujakouluttajan näkemykset ja kokemukset on poimittu tarkastelun kohteeksi tuosta haastattelusta. Lisäksi on käytetty hänen vastauksiaan sähköpostihaastattelussa, joka osoitettiin yhteistyökumppaneilla. Puhujakouluttajana hän oli eräänlaisessa kaksoisroolissa; yhtäältä verrattavissa hankkeen työntekijään, toisaalta kouluttajan roolissa myös hankkeen yhteistyökumppani. Projektin työntekijät havaitsivat, että puhujakoulutukseen sitoutuneet kehitysvammaiset ihmiset olivat innostuneita oppimaan puhujiksi. Ryhmästä tuli osallistujille tärkeä jopa niin, että ainakin osa koulutettavista näki itsensä pikemmin Käsikynkkä-hankkeen kuin Me Itsen jäseneksi. Koulutustilaisuudet olivat tapahtumia, joissa sai oppia puheen rakentamista ja esiintymistä, mutta myös tavata muita sekä kokea osallisuutta ja ryhmään kuulumista. Puhujatilaisuuksien järjestäjiltä projektin työntekijät ovat saaneet puhujista myönteistä palautetta. Puhujien osallistuminen on syventänyt tilaisuuden teemoja ja antanut uskottavuutta kehitysvammaisia 17

18 ihmisiä koskeville asioille. Myös puhujat itse ovat kokeneet, että heitä on pidetty uskottavina ja arvokkaina esiintyjinä, jotka tuntevat asian, josta he puhuvat. Mutta tämä ei ole koko kuva: Projektin työntekijöiden mukaan puhujat ovat kohdanneet myös kyseenalaistamista. Se on näkynyt esimerkiksi heidän kokemuksensa kieltämisenä. Puhujat ovat kuitenkin alkaneet huomata tilanteet, joissa heihin suhtaudutaan vähättelevästi tai ohittaen. Ohittaminen on ollut esimerkiksi kuulematta jättämistä ja liian vaikean kielen käyttämistä. Projektin työntekijät pitävät merkittävänä osana puhujien kasvua, että he tunnistavat tällaisia tilanteita. Haastateltavat ovat myös huomanneet, että puhujakoulutukseen osallistuneiden ihmisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vahvistunut puhujakokemusten myötä. Projektin työntekijöiden saaman palautteen perusteella eri tilaisuuksien järjestäjät, niin oppilaitokset, muut vammaisjärjestöt kuin säätiöt, ovat arvostaneet sitä, että kehitysvammaiset ihmiset puhuvat itse omasta elämästään ja asioistaan. Joillekin tilaisuuksien osallistujille hetki on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus keskustella kehitysvammaisen ihmisen kanssa, ehkä jopa ensimmäisen kerran elämässä. Tilaisuuksissa on ollut kehitysvammaisia ihmisiä, heidän omaisiaan, vammaisalan opiskelijoita sekä viranomaisia, jotka yhteiskunnan eri sektoreilla päättävät kehitysvammaisia ihmisiä koskevista asioista. Hankkeen ongelmaksi projektin työntekijät ovat kokeneet liian vähäisen työntekijäresurssin, johon ei alkuperäisissä projektisuunnitelmissa oltu osattu varautua. Hankkeen toiminnan yhtenä tuloksena projektityöntekijä päätyi siihen, että koulutettavia puhujaryhmiä olisi pitänyt olla seitsemän sijasta korkeintaan neljä. Lisäksi osallistujille olisi pitänyt asettaa selkeät kriteerit. Heiltä olisi pitänyt edellyttää joitakin perusvalmiuksia, kuten varmempaa kykyä matkustaa omatoimisesti. 5. Hankkeen vaikutukset "Nyt juttelee jo Osuuspankinnii työntekijät miulle paljon enemmän pihamaalla, kun tulevat vastaan. Mie kun kävin heijän henkilökunnalleen pitämässä puhheen toimeentulosta ja siitä, mitä mie teen työkseni näissä kiinteistöhommissa. En ois ilman Käskynkkee uskaltanna." (Kokemuspuhuja Jari Tanskanen, Pohjois-Karjalan ryhmästä. Palautekeskustelu ) Hankkeen vaikutuksia tarkastellaan kokemuspuhujien, vapaaehtoistoimijoiden, yhteistyökumppaneiden, Me Itsen hallituksen sekä Käsikynkkä-projektissa toimineiden työntekijöiden näkökulmista. Kokemuspuhujat: Hankkeen vaikutuksia kysyttiin kokemuspuhujilta sekä heidän itsensä että yhteiskunnan näkökulmasta. Ne kokemuspuhujat, jotka käytännössä alkoivat puhua julkisesti vasta koulutuksen myötä, painottivat hankkeen henkilökohtaisia vaikutuksia. Sen sijaan ne kokemuspuhujat, jotka olivat esiintyneet julkisesti jo ennen puhujakoulutukseen osallistumista, arvioivat toimintaa enemmän myös yhteiskunnallisten vaikutusten kannalta. Eräs vastaaja, jolla oli yli kolmenkymmenen vuoden kokemus julkisesta puhumisesta, arvioi haastattelussa hanketta yksinomaan yhteiskunnan näkökulmasta. Henkilökohtaisella tasolla puhujakoulutukseen osallistumisen vaikutukset näkyivät rohkaistumisena oman mielipiteen ilmaisemiseen ja itseluottamuksen vahvistumisena. Osa puhujista koki oman persoonan muuttuneen koulutuksen ansiosta avoimemmaksi, rauhallisemmaksi ja rohkeammaksi. Myös puhujakoulutustilaisuudet vaikuttivat joidenkin puhujien sosiaaliseen elämään. Tutustuminen uusiin 18

19 ihmisiin koulutusryhmässä ja muiden kanssa toimiminen vaikuttivat esimerkiksi siten, että puhuja sai lisää uskallusta paitsi muiden kanssa olemiseen, myös omien ajatusten kertomiseen. Toiminnan yhteiskunnallisiksi vaikutuksiksi nähtiin muiden ihmisten havahtuminen kehitysvammaisten ihmisten samanarvoisuuteen muiden kanssa. Myös kehitysvammaisten ihmisten oman toiminnan katsottiin saaneen hankkeen myötä lisää tilaa ja uskottavuutta. Eräs haastateltava muotoili tämän näin: Muut huomaavat, ettei meidän puolesta tarvitse puhua, vaan puhumme itse. Kehitysvammaisten ihmisten näkyvyyden lisääntymisen vaikutukseksi nähtiin heidän uskottavuutensa voimistuminen. Osa kokemuspuhujista koki, että kehitysvammaisiin ihmisiin ja heidän esille nostamiinsa asioihin suhtaudutaan nyt vakavammin kuin ennen. Yhteiskunta kuuntelee meitä, eräs haastateltava totesi. Lisäksi usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vahvistunut, ja sen seurauksena he myös ovat pyrkineet vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin, ja esimerkiksi lainsäädännössä vaikutus ehkä jo näkyykin. Osa kokemuspuhujista kertoi havainneensa, että heidän toimintansa on aktivoinut muitakin kehitysvammaisia ajamaan omia asioitaan. Haastateltavat näkevät tärkeäksi puhujatoiminnan jatkumisen, ja heistä jokainen toivoo puhemahdollisuuksia myös tulevaisuudelta. He perustelevat jatkuvuuden tärkeyttä muun muassa sillä, että koko ajan on uusia opiskelijoita, työntekijöitä ja päättäjiä, joiden asenteisiin, toimintaan ja päätöksentekoon on vaikutettava kehitysvammaisten ihmisten aseman parantamiseksi. Yhteistyökumppanit: Myös yhteistyökumppaneilta kysyttiin hankkeen vaikutuksia yhtäältä puhujille itselleen, toisaalta yhteiskunnalle. Kokemuspuhujissa puhujakoulutukseen osallistumisen vaikutukset näkyvät itsevarmuutena ja uskona itseen, rohkaistumisena ja omanarvontunnon vahvistumisena. Tätä kehitystä myös puhekeikat ovat edistäneet. Kun käsitys omasta osaamisesta on kirkastunut, myös usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vahvistunut. Hyvä palaute puhujakeikoista sekä onnistumisen ja kuulluksi tulemisen kokemukset ovat vaikuttaneet siten, että puhujat ovat vahvistuneet puhujina, ja he ovat innostuneita toimimaan myös tulevaisuudessa vaikuttajina. Hankkeen yhteiskunnalliset hyödyt tiivistyvät yhteistyökumppaneiden näkemyksissä neljään pääkohtaan: Ensinnäkin hanke on tukenut sananvapauden laajenemista koskemaan myös kehitysvammaisia ihmisiä. Kun heillä on aikaisempaa enemmän tilaa kertoa omista asioistaan puhetilaisuuksissa ja mediassa, muiden ihmisten tieto ja ymmärrys niistä kasvavat. Hanke on omalta osaltaan tuonut kehitysvammaisille ihmisille medianäkyvyyttä. Tästä seuraa toinen vaikutusten pääkohta: tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen kehitysvammaisten ihmisten asioista auttaa heidän palvelujensa kehittämisessä. Tiedon ja ymmärryksen laajeneminen on kolmannenkin vaikutuksen taustalla: arvojen ja asenteiden muuttuminen on entistä todennäköisempää. Rajat marginaalien ja valtavirran välistä heikkenevät ja ehkä häviävätkin. Pinttyneet toimintamallit murtuvat, kun opitaan kuuntelemaan asianosaisia omien asioidensa asiantuntijoina. Näiden muutosten konkreettisena seurauksena kehitysvammaisille ihmisille voi esimerkiksi syntyä enemmän työmahdollisuuksia tavallisilla työmarkkinoilla ja vapaaehtoistyön piirissä. Neljäs yhteiskunnallisten vaikutusten kiteytys on kehitysvammaisten ihmisten aitojen vaikutusmahdollisuuksien syntyminen. Me Itsen hallitus: Me Itsen hallitus on hankkeen vaikutuksia koskevissa näkemyksissään samoilla linjoilla kuin muut yhteiskumppanit. Myös hallituksen jäsenten mukaan puhujakoulutus ja -toiminta ovat voimaannuttaneet mukana olleita kehitysvammaisia ihmisiä. Haastateltavien vastauksissa voimaantuminen tarkoittaa muun muassa rohkaistumista, itseluottamuksen ja itsetunnon vahvistumista sekä uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Yhä useampi kehitysvammainen ihminen uskaltaa edellyttää kuulluksi ja 19

20 huomioiduksi tulemista. Myös kokemuspuhujien oman persoonan merkitys asioiden esille tuomisessa ja vaikutustyössä on vahvistunut, kun he ovat oivaltaneet oman osaamisensa ja roolinsa kehitysvammaisten ihmisten tulevaisuuteen vaikuttajina. Muiden yhteistyökumppanien tavoin hallituksen jäsenet näkivät hankkeen yhteiskunnalliseksi vaikutukseksi tiedon lisääntymisen ja sen myötä kehitysvammaisten ihmisten elämän epäkohtien huomaamisen. Tämä voi edistää palvelujen parantamista. Hankkeen myötä kehitysvammaisia ihmisiä on alettu nähdä enemmän tasaveroisina kansalaisina, joille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin ihmisille. Hallituksen vastauksissa nousi esille myös yksi huoli. Erään haastateltavan mukaan puhujatoiminnassa on riski, että se keskittyy vain aktiivisimmille puhujille, jotka osaavat ja jaksavat kiertää maata puhekeikoilla. Koulutukseen osallistujien joukossa on kuitenkin myös ihmisiä, jotka eivät ole saaneet yhtään puhekeikkaa. Vaikuttaako tämä heihin niin, että he jäävät sivuraiteelle, maan hiljaisiin, jotka eivät pääse kertomaan omia näkemyksiään ja kokemuksiaan, haastateltava kysyy. Vapaaehtoistoimijat: Vapaaehtoistoimijat eli kahden puhujaryhmän taustatukihenkilöt näkivät kehitysvammaisten ihmisten puhujakoulutukseen osallistumisen vaikutukset näiden henkilökohtaisena kasvuna ja esiintymistaitojen vahvistumisena. Henkilökohtainen kasvu tarkoittaa esimerkiksi oman arkuuden ja ujouden voittamista ja rohkaistumista kertomaan kehitysvammaisten ihmisten asioista omien kokemusten kautta ja ilmaisemaan mielipiteensä eri asioista. Tätä vaikutusta on vahvistanut myös puhujien saama hyvä palaute esiintymisestä ja puheiden sisällöistä. Kuulluksi tuleminen on voimistanut puhujia. Puhujakoulutukseen osallistuminen on vaikuttanut osallistujiin myös siten, että he kokevat nyt itsensä aikaisempaa selvemmin tasa-arvoisiksi kansalaisiksi muiden rinnalla. Toiminnan seurauksena he ovat vahvistuneet myös sosiaalisesti; uusia verkostoja on syntynyt. Vapaaehtoistoimijoille itselleen on ollut palkitsevaa toimia vuorovaikutuksessa kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Myös he ovat kokeneet onnistumisen iloa, vaikka toisaalta ovat myös kaivanneet tukea omassa työssään. Yhteiskunnassa puhujatoiminta on taustatukihenkilöiden kokemusten mukaan lisännyt kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän elämäänsä koskevaa tietoa uskottavasti, luovasti ja aidosti. Kehitysvammaiset ihmiset harjaantuvat yhä paremmin vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin, ja pikku hiljaa yhteiskunta oppii kuuntelemaan heitä. Vaikutukset eivät kuitenkaan jää elämään eivätkä laajene ja syvene sen enempää kehitysvammaisten arjessa kuin yhteiskunnassakaan, ellei niiden pysyvyyttä tueta. Tämän vuoksi puhujatoiminnan jatkuvuus on turvattava muun muassa rekrytoimalla lisää taustatukihenkilöitä ja tukemalla heitä toiminnassaan. Projektin työntekijät: Haastatteluissa projektin työntekijöitä pyydettiin arvioimaan hankkeen vaikutuksia kokemuspuhujille, Me Itselle, yhteistyökumppaneille ja yhteiskunnalle. Kehitysvammaisille ihmisille hankkeen tuoma hyöty eli vaikutus on ollut elämänkokemuksen karttuminen sekä voimaantuminen omassa elämässä ja omiin asioihin vaikuttamisessa. Kokemuspuhujat uskaltavat mennä isoihinkin yleisötilaisuuksiin ja seminaareihin, myös kansainvälisiin, tuomaan esille omia ja muiden kehitysvammaisten ihmisten näkemyksiä. Kehitysvammaisten ihmisten muille alisteinen asema on alkanut murtua, ja tässä prosessissa hanke on ollut mukana. Työntekijät ovat havainneet, että voimaantuminen on muuttanut kokemuspuhujien identiteettiä toiminnan kohteesta selkeämmin ihmiseksi, joka vaikuttaa toimintaan, eli on itsekin toimija. Tällaiseen identiteettiin sisältyy ymmärrys siitä, että on oikeus tulla kuulluksi. Kohteena olemiseen kiteytyvän identiteetin murtuminen on myös yhteiskunnallisesti 20

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014 1 Lappeenrannan vertaisohjaajien kouluttaja koulutusten palautteet Kysely tehty 1/014 Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 014 Avita Kaveria hanke YHTEENVETO 1. Millä paikkakunnalla

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Turku, Pori, Tampere

Turku, Pori, Tampere Ammatillisten oppilaitosten kansainväliseen, ja erityisesti EU-alueen toimintaan osallistuville ja siitä kiinnostuneille, erityisesti ATTO - aineiden opettajille Turku, Pori, Tampere Elämme kansainvälisessä

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Paikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta. Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9.

Paikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta. Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9. Paikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9.2015 Ennen henkilöpaikantimen valintaa- taustatyötä - Messut: Apuvälinemessut,

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke 2010 2013 Jaana Seikkula-Leino projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke (2010 2013), tavoitteet 1) Yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Etäopetuspäivä t, Oph,

Etäopetuspäivä t, Oph, Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen etäopetuksen avulla Vakiinnuttaa etäopetus yhtenä mahdollisuutena turvata koulunkäynti pitkien poissaolojen aikana Mahdollistaa sairastuneelle oppilaalle

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot