Seinäjoen kaupungin ikääntymispoliittinen strategia. Yhteisellä työllä hyvään ikääntymiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seinäjoen kaupungin ikääntymispoliittinen strategia. Yhteisellä työllä hyvään ikääntymiseen"

Transkriptio

1 Seinäjoen kaupungin ikääntymispoliittinen strategia Yhteisellä työllä hyvään ikääntymiseen Tavoite- ja toimenpideohjelma vuoteen 2017

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Ikääntymispolitiikan keskeiset linjaukset Arvot, periaatteet ja visio Seinäjoen väestöennusteet ja muistisairauksien esiintyvyys Palvelurakenneselvitys Asiakas-, henkilöstö- ja talousnäkökulmat Aluelähtöisyys ja lähipalvelut SWOT -analyysi ja ympäristöanalyysi TAVOITTEET JA TOIMENPIDE-ESITYKSET VUOTEEN Asuminen ja elinympäristö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelurakenteen kehittäminen Kotihoitoa tukevat palvelut Ympärivuorokautinen palveluasuminen ja laitoshoito Henkilöstö voimavarana ja henkilöstön saannin turvaaminen Palvelut kokonaisuutena ja yhteistyö KUSTANNUSVAIKUTUKSET SEURANTA JA ARVIOINTI KIRJALLISUUS LIITTEET

3 3 TIIVISTELMÄ Seinäjoen kaupungissa on yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä noin 16 %. Vuonna 2020 ikäihmisten osuus on noin 21 % ja vuonna 2040 noin 24 % vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu ja yli 85 vuotiaiden määrä lähes nelinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Tämä tuo suuria haasteita myös palvelujärjestelmälle. Ikäihmisten kotona asumisen toive ja sen mahdollistaminen toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta edellyttää monilla eri sektoreilla lisää resursseja sekä kykyä ja oivallusta kehittää toimintoja tästä näkökulmasta lähtien. Seinäjoen kaupungin ikääntymispoliittisen strategian arvoja ovat: - ihmisarvon kunnioittaminen - itsemääräämisoikeus - yksilöllisyys - osallisuus ja yhteisöllisyys. Ikääntymispoliittista strategiaa ohjaavia periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, ennakoivuus, voimavaralähtöisyys, turvallisuus, kokonaisvaltaisuus, jatkuvuus, yhteistyö, valinnanmahdollisuus, perhekeskeisyys ja kustannusvaikuttavuus. Tämän ikääntymispoliittisen strategian visio on: Yhteisellä työllä hyvään ikääntymiseen. Strategian viisi päätavoitetta ovat: - Asunnot ja elinympäristö tukevat ikääntyvien kotona asumista ja virikkeellistä elämää. - Mahdollisimman monella ikäihmisellä on mahdollisuus elää omaehtoista, täysipainoista ja mielekästä elämää omassa kodissa. - Palvelurakenne tukee kotona asumista ja ympärivuorokautinen asuminen on yksiportainen. - Henkilökunta on ammattitaitoista ja hyvinvoivaa ja uuden koulutetun työvoiman saatavuus turvataan. - Palvelut suunnitellaan kokonaisuutena ja yhteistyö toimii hyvin. Näistä jokaisesta päätavoitteesta on laadittu osatavoitteet ja toimenpideesitykset. Pääpaino suunnitelmakauden ohjelmassa on edelleen panostaa voimakkaasti kotona asumisen edellytysten parantamiseen asunto- ja elinympäristöä kehittämällä, sosiaalisen kanssakäymisen, osallistumisen ja oppimisen mahdollisuuksia lisäämällä, palveluvalikoimaa laajentamalla ennalta ehkäisevään suuntaan, kuntouttavaa toimintaa tehostamalla ja lyhytaikaisia hoitopaikkoja lisäämällä. Ohjelmassa on huomioitu valtakunnalliset ikäihmisiä koskevat

4 4 laatusuositukset, jotka kuvaavat tavoiteltavaa tilannetta ja antavat näkökulmia sen käytännön toteutukseen. Vanhustyön tulosalueen kustannukset olivat vuonna ,1, milj.. Lisäksi ovat perusterveydenhuollon avohoidon, kaupunginsairaalan ja erikoissairaanhoidon ikäihmisiä koskevat kustannukset. Seuraavassa esitetään tiivistelmä päätavoitteista laadituista osatavoitteista ja toimenpide-esityksistä.

5 5 Päätavoite 1/5 Asunnot ja elinympäristö tukevat ikääntyvien kotona asumista ja virikkeellistä elämää Päävastuutahot: sosiaali- ja terveyskeskus, tekniikkakeskus, järjestöt, Eptek, SeAMK /rakennustekniikan yksikkö Osatavoitteet Toimenpide-esitykset Aikataulu Uudisasuntojen suunnittelussa ja varustelussa huomioidaan väestön ikääntyminen ja erityisryhmien tarpeet Asuntojen perusparantaminen on suunnitelmallista ja korjaamiseen kannustavaa Asuin- ja elinympäristöt ovat esteettömiä ja tukevat ikääntyvien itsenäistä asumista, aktiviteettia ja sosiaalista kanssakäymistä Ikäihmisten asuinalueella on jokapäiväiseen elämään tarvittavat palvelut 1. Kartoitetaan ikäihmisten asumisen ja palvelurakenteen sijoittuminen kaupungin alueella ja tehdään suunnitelma ikäihmisten asumisesta ja palveluista. 2. Tehdään suunnitelma omistusasuntojen ja vuokraasuntojen muutostöiden toteuttamismahdollisuuksien parantamisesta ja avustuskäytännöistä 3. Moniväyläinen neuvonta ja tiedottaminen, korttelineuvoja 4. Kaupunki varaa vuosittain määrärahan asuntojen muutostöitä varten 5. Vanhustyön ja tekniikkakeskuksen yhteistyötä ja osaamista kehitetään kotihoitoa tukevien teknisten apuvälineiden osalta 6. Kaavoitusohjelmassa ja arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa huomioidaan ikäihmisten asumisen ja asuinympäristön kehittäminen 7. Esteetön rakentaminen -toimikunta jatkaa toimintaansa 8. Ikäihmisiä koskeva liikenneturvallisuussuunnitelma pidetään ajan tasalla 9. Lähiliikuntapaikkojen ja viheralueiden kehittäminen kaikille ikäryhmille sopivaksi 10. Tehdään esite ikäihmisten asuntojen korjauspalveluista 11. Järjestetään korjausneuvontapalveluja 12. Kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa huomioidaan asumisen ja palvelujen yhteensovittaminen 13. Palvelu- ja julkisen liikenteen kehittäminen 14. Julkisten tilojen avaaminen kaupunkilaisten käyttöön, esim. koulujen ruokalat, atk-tilat ja uuden pääkirjaston aukiolo viikonloppuisin vuosittain 2013

6 6 Päätavoite 2/5 Mahdollisimman monella ikäihmisellä on mahdollisuus elää omaehtoista, täysipainoista ja mielekästä elämää omassa kodissa Päävastuutahot: sosiaali- ja terveyskeskus, kulttuuri-, liikunta-, kirjastoja museotoimi, kansalaisopisto, ev.lut. seurakunta, järjestöt, yhdistykset, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito, oppilaitokset Osatavoitteet Toimenpide-esitykset Aikataulu Ikääntyvillä on mahdollisuus sosiaaliseen ja hengelliseen toimintaan, an oppimiseen, oman osaamisensa jakamiseen ja aktiivisena toimijana vaikuttamiseen Ikääntyvillä on mahdollisuus säännölliseen liikuntaan, lihaskunnon ja tasapainon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä terveelliseen ruokavalioon 15. Osallisuutta mahdollistetaan - tukemalla kohdeavustuksin eläkeläisjärjestöjä ja muita ikääntyville kulttuuritoimintaa järjestäviä tahoja sekä selvitetään eläkeläisjärjestöjen toiminnan uusia tukemisen muotoja - toteuttamalla ryhmätoimintoja ikääntyvien tarpeiden pohjalta - kehittämällä matalan kynnyksen toimintapaikkoja, joissa on mahdollista saada ohjausta osallistumiseen ja toimimiseen - toimivilla kuljetuspalveluilla - seurakunnan kotikäynneillä, joilla tavoitetaan ne, jotka kaipaavat hengellistä yhteyttä, mutta eivät pääse järjestettyyn toimintaan 16. Ikääntyvien vaikuttamismahdollisuuksia kehitetään - perustamalla kulttuuripalveluja kehittävä kulttuuriraati - Ikäneuvoston toimintaa tunnetuksi tekemällä; ovat mukana aktiivisina toimijoina ja palveluja suunnittelevissa työryhmissä 17. Jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen jakamiseen luodaan mahdollisuuksia - järjestöissä, kansalaisopistossa, Ikääntyvien yliopistossa (TYT) ja vapaaehtoistyössä 18. Säännöllinen liikunta mahdollistetaan: - kartoittamalla kylien ikäihmisten liikuntamahdollisuudet - aktivoimalla ikääntyviä liikuntaan kyläseurojen ja yhdistysten kautta - lisäämällä liikunnasta tiedottamista kotona asuville ikäihmisille - luomalla yhteistyö- ja toimintamalli liikuntaa järjestäville tahoille - tukemalla kohdeavustuksin 19. Lihaskunnon ja tasapainon ylläpitäminen mahdollistetaan: - tiedottamalla liikunnan merkityksestä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyssä

7 7 - suunnitelmallisella tasapaino- ja lihaskuntoharjoittelulla ryhmissä ja kotikuntoutuksessa sovitun työnjaon mukaisesti 20. Ikääntyvien ja heidän perheidensä saama elintapaohjaus mallinnetaan 21. Terveellisen ruokavalion toteutumista tuetaan ravitsemuskeskuksen ruokapalvelun kehittämistyön avulla 22. Ikääntyvien ravitsemustilan seurantaa kehitetään Ikääntyvillä on mahdollisuus saada omien tarpeidensa mukaisia palveluita taloudellisesta tilanteestaan, toimintakyvystään tai asumispaikastaan riippumatta, paikalliset olosuhteet huomioon ottaen Ikääntyvät saavat riittävästi tietoa ja keinoja turvallisuutensa varmistamiseksi, turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi ja tapaturmien ehkäisemiseksi 23. Taloudellisesta tilanteesta riippumattomina palveluina tarjotaan - kulttuuri- ja kirjastopalveluita ja kulttuurin harrastusmahdollisuuksia huomioiden koko kaupunki sekä laitoksissa asuvat - kaupungin ja ev.lut. seurakunnan vanhuspalvelut kattavat kaikki alueet - kotikirjastopalvelua koko kaupungin alueella - vertaisohjaajia, internetkoulutusta ja tietoiskuja - ohjausta, neuvontaa, palvelukartoituksia, terveysneuvontaa 24. Ikääntyvien tarpeita kartoitetaan säännöllisesti ja tasapuolisesti koko kaupungin alueella 25. Kodin ja ympäristön turvallisuudesta annetaan tietoa ja opastusta 75-vuotiaiden, 80-vuotiaiden ja omaishoitajien sekä sosiaalityön asiakkaiden ja fysioterapian asiakkaiden kotikäynneillä ja seurakunnan ryhmissä 26. Turvallisuuskoulutusta ja tiedotusta lisätään ikääntyville ja heidän läheisilleen tapaturmien, väkivallan ja rikosten ehkäisystä 27. Osana liikennetapaturmien ehkäisytyötä kiinnitetään huomiota ajoterveyden arviointiin Ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin heikentyessä esimerkiksi päihteiden väärinkäytön, kaltoin kohtelun tai muiden sosiaalisten tai terveysongelmien vuoksi, palvelujärjestelmässä on taitoa havaita ja 28. Lääkehoidon turvallisesta toteuttamisesta informoidaan ikääntyviä/ läheisiä lääkettä määrättäessä ottaen huomioon myös esimerkiksi lääkkeiden ja alkoholin yhteensopivuuden 29. Lääkehoidon toteuttamisen seuranta 30. Kehitetään alueellisia neuvoloita ikäihmisten tarpeisiin 31. Juurrutetaan lähisuhdeväkivallan ja päihdepolku-mallit koko kaupungin alueelle 32. Tarjotaan apua ikääntyvien perheongelmiin 2013

8 8 reagoida tilanteeseen varhaisen puuttumisen keinoin Ikääntyvillä on oikeus somaattisten sairauksien, mukaan lukien suun terveysongelmien, mielenterveysongelmien ja muistihäiriöiden tehokkaaseen hoitoon ja kuntoutussuunnitelmaan perustuvaan kuntoutukseen Yhteistoimintatyöryhmän toiminta 33. Turvataan riittävät resurssit ikääntyvien mielenterveystyöhön 34. Mielenterveysongelmista kärsivien varhaista tukemista vahvistetaan 35. Kotihoidon henkilöstöä koulutetaan suun terveyden kartoittamiseen ja neuvontaan 36. Ikääntyvien kanssa työskentelevien yhteistyötä kehitetään yhteisellä koulutuksella ja säännöllisillä kerran vuodessa tapahtuvilla kokoontumisilla 37. Yhteistyön tiivistäminen järjestöjen kanssa 38. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri kutsuvat koolle vuosittain huhtikuussa työryhmässä mukana olleet tahot päivittämään tietoja ja toimittamaan päivitetyt tiedot seurantatoimikunnalle

9 9 Päätavoite 3/5 Palvelurakenne tukee kotona asumista ja ympärivuorokautinen asuminen on yksiportainen Päävastuutahot: sosiaali- ja terveyskeskus Osatavoitteet Toimenpide-esitykset Aikataulu Tietoa, ohjausta ja neuvontaa on helposti saatavilla Ikääntyvät saavat arvioinnin pohjalta tarpeen mukaisia kuntouttavia ja ennakoivia kotihoidon palveluja. Säännöllisen kotihoidon kattavuus on % yli 75-vuotiaiden määrästä vuoteen 2015 mennessä Ikäihmisillä on saatavilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa geriatrista ja muuta lääketieteellistä asiantuntemusta ja seuranta on varmistettu. Hoitohenkilöstöllä on riittävät konsultaa- 39. Laaditaan suunnitelma palvelualuemallista 40. Kehitetään alueellisia sosiaali- ja terveyspalveluja ja neuvontaa antavia matalan kynnyksen keskuksia ja ne sijoitetaan alueilla olemassa olevien toimintojen läheisyyteen/ yhteyteen 41. Määritellään, mitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut 42. Varataan vuosittain talousarviovalmistelussa riittävät ja joustavat kotihoidon resurssit vastaamaan arvioinnin pohjalta todettuun palvelujen tarpeeseen 43. Perustetaan kotiutustiimi, 5-6 työntekijää 44. Toimintakyvyn arviointimittari otetaan käyttöön koko kotihoidossa 45. Tehdään suunnitelma kuntoutustoiminnasta, resursseista ja kohdentumisesta 46. Palvelusetelijärjestelmää edelleen kehitetään ja laajennetaan 47. Kotihoidon henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään ja vahvistetaan yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa ja kotihoidon omaa sisäistä koulutusta lisäämällä 48. Hyödynnetään aktiivisesti muuta olemassa olevaa verkostoa, esim. järjestöt, vapaaehtoiset ym. 49. Kotihoidon järjestämiseen etsitään uusia vaihtoehtoisia tapoja, erityisesti haja-asutusalueilla 50. Omalääkäri-hoitajapari järjestelmä toimii kaikilla alueilla ja kaikilla on hoitosuunnitelma 51. Kotihoidon alueilla toimii nimetyt lääkärit, tavoitteena on saada kotihoitoon omalääkäri 52. Perustetaan uusi geriatrin virka 53. Geriatrisen koulutus- ja hankeyhteistyön edelleen

10 10 tiomahdollisuudet. Lääkehoito toimii ja on turvallista Muistioireisten diagnosointi on tehokasta, hoitoketjut toimivat ja riittävät palvelut on saatavilla Ikääntyville on riittävästi tarpeenmukaisia mielenterveys- ja päihdepalveluja ja hoitoketjut toimivat kehittäminen ja vakiinnuttaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä 54. Kehitetään lääkehoidon kokonaisarviointia yhteistyössä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja apteekkien välillä 55. Keskitetyn lääkejakelun järjestäminen yhteistyössä apteekkien kanssa 56. Kaupungin omissa ympärivuorokautisissa pitkäaikaishoitoa antavissa yksiköissä käytössä lääkäripalvelut säännöllisesti. Lyhytaikaishoidon yksiköissä päivittäinen konsultaatiomahdollisuus. Ostopalveluyksiköissä toimii myös säännölliset lääkäripalvelut 57. Muistihoitajaresurssia lisätään, tavoitteena 1 muistihoitaja/ asukasta ja yhdenmukaistetaan eri alueiden toimintamalleja 58. Koulutetaan myös muuta hoitoalan henkilöstöä muistisairauksien tunnistamiseen 59. Muistioireisten hoitoketjun päivittäminen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustyön ja Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n yhteistyönä huomioiden myös muut kumppanit 60. Kuntoutussuunnitelmat laaditaan sairauden toteamisvaiheessa ja niitä päivitetään 61. Annetaan riittävää ohjausta ja neuvontaa huomioiden apuvälineiden ja teknologian hyödyntämismahdollisuudet 62. Yhteistyön vahvistaminen eri tahojen, yhdistysten ja järjestöjen kanssa, muistityöryhmän jatkuminen 63. Osa päivätoiminnan ja vuorohoidon lisäresursseista kohdennetaan muistisairaille 64. Ikäihmisille laaditaan mielenterveyspalvelujen hoitopolku 65. Toimitaan aikaisemmin laaditun mielenterveysstrategian linjan mukaisesti 66. Laaditaan suunnitelma päihde- ja mielenterveys palveluista osana palvelukokonaisuutta 67. Ikäpä -työryhmän toiminta jatkuu ja laadittu ikäihmisten päihdepolku juurrutetaan 68. Vakiinnutetaan päihteiden käytön tunnistamiseen liittyvät työmenetelmät, esim. audit-kysely, rutiininomainen puhalluskoe tapaturmatilanteissa ja

11 11 positiivisen tuloksen jälkeen jatkotoimenpiteistä huolehtiminen Omaishoito on osa palvelujärjestelmän kokonaisuutta Kotona asumisen turvallisuutta ja itsenäisyyttä lisäävät kehittyvä tekniikka ja apuvälineet Toimintakyvyn heikentyessä ikääntyvillä on mahdollisuus moniammatilliseen gerontologiseen arviointiin, tutkimuksiin ja kuntoutukseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Toimintakykyä ylläpitäviä ja kotona asumista tukevia monipuolisia tukipalveluja, päivätoimintapalveluja 69. Otetaan käyttöön päihteiden käytöstä johtuvien käyntien tilastointi sosiaali- ja terveyspalveluissa 70. Jalkautuva päihdetyö otetaan työmenetelmäksi 71. Omaishoidontukea saavat kaikki omaishoidontuen kriteerit täyttävät 72. Omaishoitajien kokonaisvaltaisen tukemisen edelleen kehittäminen, esim. ohjaus, neuvonta, virkistystoiminta, terveystarkastukset 73. Ikääntyvien omaishoitajat huomioidaan tarjoamalla lyhytaikaishoitoa ikääntyneelle tai sijaishoitoa kotiin 74. Testataan ja otetaan käyttöön toimivia uusia erilaisia teknisiä ratkaisuja ikäihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseksi 75. Vakiinnutetaan kotihoidon tekniikkatiimin toiminta 76. Nimetään tekniikkakeskuksesta henkilö, joka vastaa niin kotiin kuin asumispalveluun liittyvästä teknologiasta ja sen hyödyntämisestä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa 77. Jatketaan hankeyhteistyötä teknisten välineiden testauksessa 78. Selvitetään apuvälineiden ja teknisten laitteiden vuokrauspisteen kehittämistä 79. Apuvälineitä hyödynnetään laajamittaisesti 80. Perustetaan työryhmä laatimaan suunnitelma ikäihmisille suunnatuista eritasoisista kuntoutuspalveluista ja niiden vastuualueista. Osana suunnitelmaa selvitetään moniammatilliseen arviointiin, tutkimukseen ja kuntoutukseen erikoistuneen yksikön perustamista. 81. Kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon ikääntyville kuntoutusta antaviin yksiköihin laaditaan prosessikuvaukset sekä hyvän hoidon ja palvelun kriteerit 82. Hoitohenkilöstömitoitus toiminnasta riippuen tulee olla 0,7 0,8 83. Kotiin vietävien ateriapalvelujen edelleen kehittäminen ja toiminnan tehostaminen 84. Selvitetään palvelusetelijärjestelmän laajentamista tukipalvelujen osalta

12 12 ja vuoro- ja lyhytaikaispaikkoja on riittävästi Asumispalvelupaikkojen tavoitekattavuudet ovat vuoteen 2020 mennessä seuraavat: % asuu kotona % tehostetussa palveluasumisessa - 3 % hoivaasumisessa Asumisyksiköiden hoitohenkilöstörakenne ja -määrät ovat mitoitettu siten, että niissä voi asua elämän loppuun asti. Henkilöstöjärjestelmä suunnitellaan siten, että palvelutarpeen lisääntyessä henkilöstöä on joustavasti saatavilla Asumisyksiköiden hoito ja palvelut ovat tasavertaisia ja laadukkaita 85. Tehdään kehittämissuunnitelma eritasoisesta päivätoiminnasta ja päivähoidosta osana kotona asumista tukevaa palvelurakennetta 86. Lisätään vuorohoitopaikkoja tarpeen pohjalta, vähintään 30:llä vuoteen 2017 mennessä 87. Hoitohenkilöstömitoitus toiminnasta riippuen tulee olla lyhytaikais- ja vuorohoitopaikoissa 0,7 0,8 88. Varmistetaan gerontologisen/ geriatrisen hoidon ja kuntoutuksen osaaminen oikealla henkilöstörakenteella ja asiakkaan voimavaroja tukevilla työmenetelmillä 89. Vuorohoitoyksiköissä moniammatillisen kuntoutuksen painopiste on myös toimintakykyä uhkaavien riskitekijöiden vähentäminen 90. Osa tavallisista palveluasumisyksiköistä muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi 91. Osa laitospaikoista muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi 92. Tehdään suunnitelma asumispalveluyksiköiden ja hoiva-asumisen määrällisestä kehittämisestä kaupungin eri osa-alueilla. 93. Kehitetään kaupunginsairaalan toimintaa osana kokonaisuutta 94. Henkilöstömitoitustavoitteet vuoteen ympärivuorokautiset yksiköt 0,5 0,65 - ympärivuorokautiset yksiköt, joissa asukkailla on vaikeita somaattisia- tai käytösoireita 0,6 0, Perustetaan työryhmä suunnittelemaan henkilöstön joustavan käytön toimintamallia 96. Laaditaan kaikille ikäihmisiä hoitaville yksiköille yhtenäiset hyvän hoidon ja palvelun kriteerit 97. Palvelukeskusten ja terveyskeskuksen hoitohenkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään ja vahvistetaan yhteistyössä mm. paikallisten oppilaitosten kanssa Asumisyksiköiden huoneet ja hygieniatilat ovat riittävän tilavia, esteettömiä ja turvallisia. Yleiset tilat ja lähiympäristöt ovat 98. Kartoitetaan uusien kiinteistöjen tarve, joka syntyy palvelutarpeen kasvusta ja olemassa olevista epäkäytännöllisistä ja/tai lakkautettavista yksiköistä johtuen 99. Asumispalveluyksiköiden tiloja, lähiympäristöjä ja 2013

13 13 esteettömiä, virikkeellisiä ja kuntouttavaa toimintaa tukevia. Kuntoutus- ja apuvälineet ovat nykyaikaisia, turvallisia ja niitä on riittävästi käytettävissä välineistöä uudistetaan tarvittaessa nykyaikaisten vaatimusten tasolle 100. Tehdään suunnitelma Kuusenlahden palvelukeskuksen tilojen osalta 101. Asukashuonetilojen osalta tehdään suunnitelmat siten, että tehostetuissa palveluasunnoissa kaikille asukkaille on omat huoneet ja hygieniatilat 102. Kaikissa hoiva-asunnoissa on riittävän tilavia yhden- tai kahdenhengen huoneita hygieniatiloineen 103. Kaikissa ympärivuorokautista palvelua ja hoitoa antavissa yksiköissä tulee olla palosammutusjärjestelmä 104. Kaikkiin yksiköihin asennetaan ajanmukaiset hoitajakutsu- ja kulunvalvontajärjestelmät 105. Huolehditaan, että asukkailla on käytössä ajanmukaiset apuvälineet ja kuntoutuslaitteet Ostopalveluyksiköissä on hoidon, palvelun, tilojen ja välineiden osalta samat kriteerit kuin kaupungin omissa vastaavissa yksiköissä 106. Uusia asumispalveluyksiköitä kilpailutettaessa edellytyksenä ovat tasavertaiset palvelut ja fyysiset puitteet kaupungin vastaavien yksiköiden kanssa 107. Kilpailutuksissa asuminen ja palvelut erotetaan toisistaan 108. Palveluyhteistyö Kivipuro ry:n kanssa selkiytetään 109. Palveluyhteistyö Nurmon Vanhainkotiyhdistys ry:n kanssa selkiytetään

14 14 Päätavoite 4/5 Henkilökunta on ammattitaitoista ja hyvinvoivaa ja uuden koulutetun työvoiman saatavuus turvataan Päävastuutahot: terveyskeskus, vanhustyö, kaikki yksiköt, henkilöstöhallinto Osatavoitteet Toimenpide-esitykset Aikataulu Henkilökunta on koulutettua ja sitoutunutta ja työhyvinvointia kehitetään sti Ikääntyville työntekijöille luodaan hyvät työnteon edellytykset Henkilöstön määrä ja rakenne vastaavat tehtäville asetettuja odotuksia ja vaatimuksia Johtaminen on ammattitaitoista sekä osaamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tukevaa Ikäihmisten parissa tehtävä työ on veto Varmistetaan, tavoitteellinen täydennyskoulutus arvioitujen osaamistarpeiden mukaisesti noudattamalla sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutussäädöksiä ja -suosituksia. Jatketaan koulutusyhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Luodaan sisäisen koulutuksen malli 111. Selkeytetään työkierron mahdollisuuksia 112. Kartoitetaan työyksiköissä olevat työturvallisuusasiat, työvälineet ja ergonomiset asiat ja tehdään tarvittaessa suunnitelma niiden parantamiseksi 113. Tehdään tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja toimintaa kehitetään edelleen 114. Otetaan käyttöön varhaisen tuen malli joka yksikössä 115. Luodaan kaupungille linjaus työnohjauksesta. Kehitetään edelleen kaupungin TYHY-toimintaa varaamalla toimintaa varten riittävät resurssit 116. Kehitetään ikäjohtamisen osaamista 117. Kehitetään mentorointimalli 118. Tuetaan työssä jatkamista ammatillisen eläkeiän jälkeen 119. Henkilöstön määrä ja rakenne perustuu laatu- ja osaamisvaatimuksiin 120. Laaditaan yksikkökohtainen henkilöstösuunnitelma mitoitustavoitteiden mukaisesti 121. Käydään kehityskeskustelut kaikkien työntekijöiden/ viranhaltijoiden kanssa kerran vuodessa 122. Kaikilla esimiesasemassa toimivilla on riittävä johtamiskoulutus 123. Turvataan esimiehille työnohjaus tarvittaessa 124. Lisätään markkinointia positiivisen imagon luomiseksi 2017

15 15 voimaista ja uutta koulutettua työvoimaa on saatavilla sekä sijaisuuksiin että vakinaisiin tehtäviin 125. Perustetaan rekrytoimisto 126. Luodaan riittävä ja toimiva varahenkilöjärjestelmä 127. Luodaan kilpailukykyinen palkkataso mm. palkkaus- ja kannustusjärjestelmiä kehittämällä 128. Kehitetään ja jatketaan yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän kanssa 129. Kehitetään opiskelijaohjausta

16 16 Päätavoite 5/5 Palvelut suunnitellaan kokonaisuutena ja yhteistyö toimii hyvin Päävastuutahot: sosiaali- ja terveyskeskus Osatavoitteet Toimenpide-esitykset Aikataulu Palveluja suunnitellaan kokonaisuutena ja palvelujen tuottajien välillä toteutuu saumaton yhteistyö ja tiedonsiirto Kehittämishankkeet ja projektit on suunniteltu pitkäjänteisesti 130. Perustetaan hallinnollinen ikääntyvien palvelujen työryhmä, joka seuraa ja arvioi palvelukokonaisuuksien toimivuutta ja kehittää toimintaa sen pohjalta (vanhustyö-terveydenhuoltoerikoissairaanhoito) 131. Edelleen kehitetään tavoitteellista ja suunnitelmallista yhteistyötä kaupungin organisaatioiden ja muiden palvelujen tuottajien välillä, esim. seurakunta, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat 132. Ikääntyvien palveluja kehitettäessä vahvennetaan yhteistyötä sosiaalialan osaamiskeskuksen ja perusterveydenhuollon yksiköiden välillä 133. Arvioidaan uusiin kehittämishankkeisiin ja projekteihin mukaan lähtö suhteessa kokonaiskehittämiseen ja tavoitteisiin 134. Tehostetaan hankkeiden välistä keskinäistä yhteistyötä 135. Hankkeita hyödynnetään prosessien kehittämisessä sekä uusien toimintamallien pilotoinneissa ja palveluinnovaatioiden kehittämisessä 2012

17 17 1. JOHDANTO Seinäjoen kaupungissa on yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä noin 16 %. Vuonna 2020 ikäihmisten osuus on noin 21 % ja vuonna 2040 noin 24 % vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu ja yli 85 vuotiaiden määrä lähes nelinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Ikäihmisten kotona asumisen toive ja sen mahdollistaminen toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta edellyttää monilla eri sektoreilla lisää resursseja sekä kykyä ja oivallusta kehittää toimintoja tästä näkökulmasta. Väestön vanheneminen asettaa sellaisen yhteiskunnallisen haasteen, johon ei voida vastata ainoastaan sosiaali- ja terveyspolitiikan keinoin. Ikääntymispolitiikan vastuupohjaa on laajennettava sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelle. Kaikkien keskeisten toimijoiden tulee varautua yhteiskunnan ikärakenteen muutokseen ja kehittää samansuuntaisia toisiaan tukevia ratkaisuja. Seinäjoen kaupunginhallitus on perusti kokouksessaan ikääntymispoliittisen strategiatoimikunnan (liite 1), jonka tehtäväksi annettiin laatia uusi Seinäjoen kaupungin ikääntymispoliittinen tavoite- ja toimenpideohjelma. Toimikunnan puheenjohtajana on toiminut valtuuston 2. varapuheenjohtaja, maakuntaneuvos Aarne Heikkilä. Toimikunnan sihteerinä on toiminut kehittämispäällikkö Lea Porola. Toimikunta on kokoontunut yhteensä 8 kertaa. Toimikunta järjesti syyskuussa 2010 Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella -aloitusseminaarin. Seminaariin osallistui ikäihmisten kanssa työskenteleviä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, luottamushenkilöitä ja muita asiasta kiinnostuneita. Seminaarin jälkeen muodostettiin neljä työryhmää: Asuin- ja elinympäristön kehittäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelurakenteen kehittäminen Henkilöstö voimavarana ja henkilöstön saannin turvaaminen Työryhmille nimettiin puheenjohtajat ja sihteerit sekä jäseniä vanhusneuvostosta, eri hallintokunnista ja vanhustyön toimijatahoilta (liite 2). Työryhmät valmistelivat omalta osaltaan osatavoitteet ja toimenpide-esitykset. Tämä ikääntymispoliittinen strategia sisältää strategian lähtökohdat, tavoitteet ja toimenpide-esitykset vuoteen 2017, kustannusvaikutukset sekä seurannan ja arvioinnin.

18 18 2. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Ikääntymispolitiikan keskeiset linjaukset Ikääntymispolitiikan keskeisinä linjauksina esitetään Suomen hallitusohjelman, sosiaali- ja terveysministeriön, Seinäjoen kaupungin strategioiden ja ohjelmien sekä tämän ikääntymispoliittisen strategian keskeiset linjaukset. I Hallitusohjelma Suomen hallitusohjelman (2011) mukaan ikäihmisten terveyttä ja itsenäistä toimintakykyä tuetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävillä palveluilla. Ikääntyneiden palveluissa toimivien työntekijöiden gerontologista asiantuntemusta lisätään ja ammattitaitoista johtamista kehitetään. Ikäihmisiä arvostetaan ja heidän itsemääräämisoikeutensa turvataan. Tavoitteena on itsenäisen asumisen ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen. Ikäihmisille järjestetään tarpeen mukaisia asumisvaihtoehtoja ja kuntouttavia palveluja Ikähoivatyöryhmän ehdotusten pohjalta. Poikkihallinnollinen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma laaditaan. Huoltosuhteen ja julkisen talouden tasapainon kannalta työurien pidentäminen on välttämätöntä. Vanhuspalvelulailla turvataan iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Iäkkäälle henkilölle säädetään oikeus palvelusuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen. Jokaiseen kuntaan asetetaan vanhusneuvosto, joka seuraa päätöksentekoa ja vaikuttaa siihen kunnan eri toimialoilla ikäihmisiä koskevissa asioissa. Avo- ja laitoshoidon rajan poistamista asumistuen määräytymisessä jatketaan. Eläkkeensaajan hoitotukea kehitetään painottaen palvelujen hankkimista ja hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamista. Kuntien tulee laatia palvelustrategia, johon sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä palvelut, jotka kunta on ottanut järjestettäväkseen. Palvelustrategian tulee toteuttaa, konkretisoida ja tarkentaa palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia. Sotaveteraaneille ja -invalideille kohdennettuja etuuksia ja palveluja kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön veteraanipoliittisen ohjelman linjausten pohjalta. Erityisenä kehittämiskohteena ovat kuntouttavat kotiin vietävät palvelut. Raha-automaattiyhdistyksen veteraanipolitiikkaan kohdistaman tuen määrä arvioidaan tavoitteena parantaa veteraanien palvelujen ja etuuksien

19 19 kattavuutta, määrää ja laatua. Veteraanien sairas- ja veljeskotien osaamista hyödynnetään vanhuspalvelujen kehittämisessä. Omaishoitoa kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa. Omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta parannetaan yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet. Omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta lisätään. Omaishoitajien jaksamista tuetaan kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia. Omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus arvioidaan. Hallitus kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja. Peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, panostetaan sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä. Hallitus valmistelee laaja-alaisen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman. Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan. Hoitoketjujen toimivuutta parannetaan esimerkiksi tiivistämällä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja sosiaalitoimen yhteistoimintaa. Terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja raportointia tehostetaan niin, että muodostetaan asiakkaiden kannalta tavoitteelliset ja toiminnalliset hoito- ja palveluketjut. Saattohoitopalveluiden riittävyyttä ja laatua parannetaan hoitopaikoista riippumatta. Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE II käynnistetään painopisteinä muun muassa syrjäytymisen ehkäisy, omaishoidon tukipalvelujen kehittäminen, yleinen palvelujen kehittäminen, pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy. Kasteohjelma kohdistuu myös sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden, osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevän vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen toteutus selvitetään osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Hankintalain soveltamista selvitetään nykyistä rajatummin haavoittuvien asiakasryhmien, kuten vammaiset, vanhukset ja lapset, palvelu-

20 20 jen järjestämisessä. Hankintalakia uudistettaessa huomioidaan myös pienten tuottajien asema ja kielelliset erityispiirteet. II Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja ohjaa uudistusten toteuttamista. Ministeriö myös valvoo palvelujen laatua Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ja aluehallintovirastojen kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö linjaa ikääntymispolitiikkaa strategiassaan, lainsäädännöllä, laatusuosituksilla, ohjelmilla ja hankkeilla. Ikääntymispolitiikan tavoitteena on edistää ikäihmisten toimintakykyä, itsenäistä elämää ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut ikääntyneiden palveluille valtakunnalliset tavoitteet ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa. Laatusuositus sisältää strategisia linjauksia laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kolmella osa-alueella: - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenne - henkilöstö ja johtaminen sekä - asuin- ja hoitoympäristöt. Valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä % asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin % saa säännöllistä kotihoitoa % saa omaishoidon tukea % on tehostetun palveluasumisen piirissä - 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla. Sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukaan vanhusten määrän kasvun, muistisairauksien ja muiden pitkäaikaissairauksien yleistymisen ja monisairaiden potilaiden määrän kasvun vuoksi painopistettä tulisi siirtää entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Ennaltaehkäisevän työn osaamista tulisi lisätä ja ehkäisevien palvelujen saatavuutta tulisi parantaa. Palvelujen painopistettä siirretään tulevina vuosina ympärivuorokautisesta hoidosta ennakoivan toiminnan suuntaan. Ympärivuorokautisen hoidon sisällä

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Ikäihmisten tulevaisuuden palvelukokonaisuudet kotona asumista tukemassa

Ikäihmisten tulevaisuuden palvelukokonaisuudet kotona asumista tukemassa Ikäihmisten tulevaisuuden palvelukokonaisuudet kotona asumista tukemassa Ikäihmisten asiakasprosessityöryhmän tuloksia SenioriKaste hankkeen projektipäällikkö, Ikäihmisten palveluiden koordinaattori Leila

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Turku 21.4.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 11.8.2016 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot