NUORTEN ASIAKASOSALLISUUDEN AREENOITA JA MENETELMIÄ TUTKIMUKSISSA JA KEHITTÄMISHANKKEISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN ASIAKASOSALLISUUDEN AREENOITA JA MENETELMIÄ TUTKIMUKSISSA JA KEHITTÄMISHANKKEISSA"

Transkriptio

1 NUORTEN ASIAKASOSALLISUUDEN AREENOITA JA MENETELMIÄ TUTKIMUKSISSA JA KEHITTÄMISHANKKEISSA Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Sosiaalityö Kandidaatin tutkielma ja tutkielmaseminaari I ja II Tuila Juvonen Kirjallisuuskatsaus Syksy 2012

2 2 SISÄLLYS JOHDANTO 3 1 AINEISTO JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 4 2 KÄSITTEET NUORI JA SOSIAALIPALVELUT 5 3 ASIAKASOSALLISUUS ASIAKASOSALLISUUDEN TAUSTA JA NYKYTILA ASIAKASOSALLISUUS LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ ASIAKASOSALLISUUDEN TOTEUTTAMISTAPOJA 9 4 ASIAKASOSALLISUUS PALVELUJEN KEHITTÄMISESSÄ OSALLISTAVA TOIMINTATUTKIMUS KEHITTÄJÄRYHMÄ TAPAUSTUTKIMUS FOKUSRYHMÄHAASTATTELU 22 5 MUITA NUORIA OSALLISTAVIA MENETELMIÄ KOLME OSALLISTAVAA MENETELMÄÄ PÄIVÄKIRJATUTKIMUSMENETELMÄ 31 6 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 35 POHDINTAA 38 Lähteet 40

3 3 JOHDANTO Kirjallisuuskatsaukseni aihe on nuorten asiakasosallisuuden menetelmiä ja areenoita tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa. Olen etsinyt sellaisia tutkimuksia tai kehittämishankkeista, joissa halutaan kuulla nuorten kokemuksia sosiaalipalveluista ja hyödyntää nuorten kertomia tietoja palvelujen kehittämisessä. Katsauksessani on mukana vuotiaita nuoria. Aihe kiinnostaa minua siksi, että mielestäni asiakkaan ääntä kuulemalla palveluja voidaan kehittää asiakasta hyödyttävämpään suuntaan. Palvelu, josta asiakas hyötyy, on myös palveluntarjoajan resurssien kohdentamisen kannalta järkevää. Asiakkaan kokemuksen kuulemisen tulisi mielestäni olla palvelujen kehittämisen lähtökohta. Esittelen neljä sosiaalialan tutkimusta tai kehittämishanketta, joissa asiakasosallisuutta on käytetty nuorten kanssa. Esittelen myös kaksi osallistavia menetelmiä hyödyntänyttä tutkimusta nuorisotutkimuksesta ja psykologiasta. Kirjallisuuskatsaukseni tarkoituksena on esitellä erilaisia menetelmiä toteuttaa asiakasosallisuutta nuorten kanssa sosiaalipalvelujen kehittämisessä. Pohdin myös osallistumisen ja osallisuuden toteutumista esittelemissäni tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa suhteessa asiakasosallisuudesta esitettyihin ohjeistuksiin ja teorioihin.

4 4 1 AINEISTO JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Katsausta varten olen etsinyt sosiaalialan tutkimuksia ja kehittämishankkeiden raportteja Jyväskylän yliopiston kirjaston JYKDOK tietokannasta, Keski-Suomen kirjastoverkon AALTOkirjastojen tietokannasta ja internetistä Google-hakukonetta käyttäen. Mukana on osallistava toimintatutkimus sosiaalityön kehittämisestä (Metteri 2003), tapaustutkimuksen osana tehty nuorten ryhmähaastattelu toimeentulotuen perusosan alentamisesta (Palola, Hannikainen-Ingman ja Karjalainen 2012), lastensuojelun kehittäjäryhmä Selviytyjien loppuraportti (Ikkuna omaan elämään Nuoret lastensuojelun sijaishuollossa ) ja fokusryhmähaastatteluilla toteutettu tutkimus lastensuojeluasiakkaiden kokemuksista (Oranen 2008). Aineistonkeruuvaiheessa tein päätöksen esitellä myös kahta sellaista tutkimusta, joissa ei ole tavoiteltu sosiaalipalvelujen kehittämistä mutta niissä on käytetty osallistavia menetelmiä nuorten kanssa. Kokemukset nuorten vertaishaastatteluista, valokuvahaastatteluista ja osallistavan miellekartan kanssa työskentelystä nuorisotutkimuksen puolelta (Pyyry 2012) ja päiväkirjamenetelmästä (Sallinen 2011) psykologian tutkimuksesta voivat tuoda uusia ajatuksia nuorten osallistumisesta sosiaalipalvelujen kehittämiseen. Huomioni keskiössä on se, mitä nuorten osallistumisella on tavoiteltu, millaisten menetelmien avulla nuorten osallistuminen on toteutettu ja millaisia kokemuksia osallistumisesta on raportoitu. Vaikka katsauksessa on mukana eritasoista (esimerkiksi loppuraportti ja tutkimus) kirjallisuutta, haen kaikista vastauksia samoihin kysymyksiin. Kysyn aineistolta: 1) Miten nuorten mukana oloa tutkimuksessa tai kehittämishankkeessa perustellaan? 2) Millaisia menetelmiä käyttäen nuoret on otettu mukaan tutkimukseen tai kehittämishankkeeseen? 3) Millaisia kokemuksia nuorten osallistumisesta kerrotaan?

5 5 2 KÄSITTEET NUORI JA SOSIAALIPALVELUT Tässä kirjallisuuskatsauksessa on mukana vuotiaita nuoria. Sallisen (2011) tutkimuksessa nuorten keski-ikä on 13,5 vuotta (vaihteluväli 11 17) ja Orasen (2008) tutkimuksessa alle 15-vuotiaat on määritelty lapsiksi, joten jätän lapsia koskevan osuuden huomiotta. Noudatan lähdekirjallisuuteni määritelmiä huolimatta siitä, että esimerkiksi lastensuojelulaki ( /417) määrittelee alle 18-vuotiaat lapsiksi ja vasta vuotiaat nuoriksi. Nuorisolaissa ( /72) taas nuorella tarkoitetaan alle 29-vuotiasta ja alaikärajaa ei ole. Kirjallisuuskatsauksessa mukana olevilla sosiaalipalveluilla tarkoitan sosiaalihuoltolain ( /710) 17 mukaista sosiaalityötä ja lastensuojelulain ( /417) 3 mukaista lastensuojelua. Kahdessa katsauksessa mukana olevassa tutkimuksessa / kehittämishankkeessa on tavoitteena sosiaalityön kehittäminen ja kahdessa lastensuojelun kehittäminen. Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta (mts. 1982/710, 18 ). Lastensuojelu on taas määritelty lastensuojelulain 3. :ssä: lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan tekemällä lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat myös lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto.

6 6 3 ASIAKASOSALLISUUS 3.1 ASIAKASOSALLISUUDEN TAUSTA JA NYKYTILA Osallisuus on syrjäytymisen vastakohta: syrjäytymisen prosessissa sosiaaliset siteet yhteisöön heikkenevät, osallisuuden prosessissa ne vahvistuvat. Osallistuminen ja osallisuus eivät ole sama asia. Osallisuus on tunnepohjainen kokemus, joka voi syntyä osallistumisesta, mutta pelkkä osallistuminen ei useinkaan riitä. Osallisuuden tunteen synty edellyttää yhteisön ja yksilön vastavuoroista toimintaa: yhteisö huomioi jäsenensä ja tarjoaa osallistumiselle mahdollisuuksia. Vastavuoroisesti yhteisön jäsen tulee aktiivisesti mukaan yhteisön toimintaan. Osallisuus on siten yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista ja osallisuuden kautta opitaan olemaan ja elämään yhdessä. Vaikuttaminen yhteisön tai omiin asioihin ei ole mahdollista, jos ei pääse mukaan asioiden käsittelyyn eikä saa niistä tietoa. Osallisuus koostuu oikeudesta saada tietoa itseä koskevista asioista ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin ilmaisemalla mielipiteensä niistä. (Oranen 2008, 7-9.) Kohonen ja Tiala (2002) ovat jäsennelleet osallisuuden muodot tieto-osallisuuteen, suunnitteluosallisuuteen, päätösosallisuuteen ja toimintaosallisuuteen. Tieto-osallisuus on helpoiten toteutettava osallisuuden muoto ja vaatii kuntalaiselta itseltään vähiten aktiivisuutta. Kyse on esimerkiksi siitä, että olemassa olevista palveluista on saatavilla riittävästi tietoa. Suunnitteluosallisuudella tarkoitetaan, että pääsee mukaan suunnitteluun ja päätösosallisuudella sitä, että pääsee mukaan päätöksentekoon. Toimintaosallisuus taas on kuntalaisten omatoimista ja aktiivista toimintaa omassa ympäristössään. Esimerkkinä kansalaisjärjestö, jolle kunta antaa vuosittain raha-avustuksen ja järjestön jäsenet organisoivat toiminnan itse. (Kohonen ja Tiala 2002, 6.) Ylipäätään ajatellaan, että osallistumisen ja osallisuus ovat hyvinvointia lisääviä asioita (esim. Rouvinen-Wilenius, Aalto-Kallio, Koskinen-Ollonqvist & Nikula 2011, 56). Euroopan neuvoston raportin (Report on user involvement in personal social services 2007, 10) mukaan palvelunkäyttäjiä osallistettiin palvelujen kehittämiseen jo Antiikin aikoina, demokratian syntymisen aikoihin mutta aikakaudelle tyypillisesti mukaan pääsivät tuolloin vain etuoikeutetut ryhmät. Sherry Arnstein kirjoitti vuonna 1969 artikkelissaan, että kansalaisten osallistuminen tarkoittaa kansalaisten valtaa. Osallistuminen mahdollistaa kansalaisten mukana olon poliittisissa

7 7 ja taloudellisissa prosesseissa, jolloin on mahdollista saada aikaan sosiaalisia uudistuksia ja yhteiskunnan tarjoamia hyötyjä. (Arnstein 1969, 216.) On esitetty huolta, että perinteinen tutkimus, jossa ei palvelunkäyttäjiä ole otettu mukaan, on osa sortavaa koneistoa ja sen tuottama tieto vallanpitäjien hyväksi puolueellista (Beresford 2002, 99). Kritiikki paternalistista, holhoavaa valtiota kohtaan ja kiinnostus palvelunkäyttäjien osallistumista kohtaan lisääntyi luvulla voimakkaasti (Beresford 2002, 96; Report , 11). Sekä markkinatalouden kasvu, että palvelunkäyttäjien eturyhmien painostus vaikuttivat asiakasosallisuuden mahdollisuuksien lisääntymiseen (Beresford 2002, 96). Markkinataloudesta noussut kuluttajanäkökulma painotti palvelujen parantamista markkinoilla testaamisen ja asiakaspalautteen myötä. Lähtökohtana oli tällöin palvelujen näkökulma ja tavoitteena oli tehokkaat, taloudelliset ja vaikuttavat palvelut. Palvelunkäyttäjien eturyhmien aktivoitumisesta syntynyt demokraattinen lähestymistapa taas painotti ihmisten suoraa oikeutta päättää itse omista asioistaan ja vaikuttaa palveluihinsa. Tällöin korostettiin vallan uudelleen jakoa vallanpitäjiltä kansalaisten suuntaan ja viranomaisten kontrollin vähentämistä. (Mts. 97.) Ajateltiin, että palvelunkäyttäjät tietävät parhaiten, mikä on heille hyvästä. Myös Suomessa asiakkaat halutaan nähdä oman elämänsä parhaina asiantuntijoina. Tieteellisen tutkimuksen ja sitä tekevien instituutioiden tuottama, sosiaalityön perustana oleva tieto on usein jännitteisessä suhteessa välittömästi käytännön toiminnassa saatuun tietoon (Raunio 2009, 121). Osallistavia menetelmiä on alettu käyttää ja julkishallinnon kehittämistä koskevassa metodologisessa keskustelussa on tullut esille osallistumisen vaatimus. Esimerkiksi sosiaalialalla puhutaan asiakaslähtöisestä tai asiakaskeskeisestä työtavasta, jolloin asiakas otetaan ammattilaisen rinnalle yhteistyökumppaniksi. (Toikko 2007, ) Raunio (2009) puhuu vuorovaikutteisesta tiedonmuodostuksesta, mikä tarkoittaa asiantuntijoiden laskeutumista asiakkaan ja maallikon tasolle tasavertaiseen vuoropuheluun. Juhila taas viittaa samaan asiaan käsitteellä horisontaalinen asiantuntijuus (Juhila 2006, ), jonka avulla yhdistetään ammatilliset ja maallikkomaiset voimavarat. Kyse on asiakkaan muuttumisesta työn kohteesta kumppaniksi, jolloin asiakkaan kokemustieto otetaan huomioon ammattilaisen asiantuntijatiedon ohella (Raunio 2009, ). Euroopan Neuvoston raportissa asiakasosallisuudesta lähdetään ajatuksesta, että palvelunkäyttäjien osallistumisella saavutetaan myönteisiä tuloksia niin palvelun laatua, kuin palvelunkäyttäjien tyytyväisyyttä ajatellen (Report , 9.) Kansalaisten

8 8 osallistuminen on olennainen sosiaalipoliittinen kysymys, koska perinteisesti palveluiden käyttäjien kansalaisuutta tuetaan heidän oman elämänhallintansa suuntaan mutta ei julkishallinnon suuntaan (Toikko 2006, 15-17). 3.2 ASIAKASOSALLISUUS LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Lastensuojelulain mukaan kunnan on palveluja kehitettäessä kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin (8 ) (Heino 2011, 85). Lasten ja nuorten äänen tulisi kuulua vaiheessa, jossa uudistuksia suunnitellaan ja työkäytäntöjä kehitetään (Oranen 2008, 8). Vuonna 2008 voimaan tulleessa laissa säädetään myös, että (12 ) kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa (Heino 2011, 85). Perustuslain (731/1999, 6. ) mukaan lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Lastensuojelulain (417/2007, 8. ) mukaan lasten tulee saada osallistua itseään koskevien asioiden käsittelyyn ja palvelujen kehittämiseen ja laki velvoittaa selvittämään lapsen mielipiteen ja toivomukset riippumatta lapsen iästä (Lastensuojelulaki 417/2007, 4. luku). Nuorisolain (72/2006, 8. ) mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua nuorisotyötä ja nuorisopolitiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja heitä on kuultava nuoria koskevissa asioissa. Oikeus osallisuuteen on Lapsen oikeuksien sopimuksen määrittämä, kaikkien alle 18- vuotiaiden perusoikeus (Oranen 2008, 8). Oikeus osallisuuteen voi toteutua vain, jos on mahdollisuuksia osallistumiselle. Euroopan neuvosto asetti asiantuntijaryhmän vuonna 2003 selvittämään palvelunkäyttäjien oikeuksia ja osallistumista henkilökohtaisten sosiaalipalvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa ja julkaisi raportin selvityksestä vuonna 2007 Henkilökohtaisilla palveluilla viitataan sellaisiin palveluihin, jotka on räätälöity tarpeiden ja olosuhteiden mukaisiksi. Ei siis yleisiin standardipalveluihin. Tyypillisiä räätälöityjen palvelujen käyttäjiä ovat ikäihmiset, lapset ja vammaiset. Euroopan tasolla on paljon vaihtelua eri maiden välillä, miten ja kuka palvelut järjestää. (Report , 5-8.)

9 9 Raportissa luetellaan periaatteet ja ohjeet hyvistä käytännöistä jäsenmaille ja järjestöille. Periaatteista mahdollisesti muotoillaan jäsenmaita sitova julistus myöhemmässä vaiheessa. Raportin puute on se, että siinä on nojauduttu olemassa oleviin tutkimuksiin eli käytetty toisen käden lähteitä, eikä kysytty suoraan palvelunkäyttäjiltä. (Mts. 7.) Periaatteiden mukaan osallistuminen on oikeus ja velvollisuus: palvelunkäyttäjät tarvitsevat palveluita ja palvelut tarvitsevat käyttäjien osallistumista takaamaan palvelujen kohdentuvuus ja vaikuttavuus. Asiakkaiden osallistuminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jollei ole palveluja, joihin osallistua. Palveluja on oltava tarjolla riittävästi. (Report , 33.) Raportissa korostetaan, että tutkimusta liittyen asiakasosallisuuteen täytyy lisätä. Palvelujen suunnittelussa hyödynnetään perinteitä ja muita tiedonlähteitä mutta tutkimusta ei riittävästi. (Mts. 33.) Palvelunkäyttäjien osallistuminen tutkimukseen ja arviointiin on kuitenkin lisääntynyt 1990-luvun lopulta alkaen ja on nykyisin jo vaatimus tutkimusrahoituksen saamiseen Iso- Britanniassa niin valtiollisten, kuin yksityistenkin tutkimusrahoittajien puolelta (Beresford 2002, 98). Asiakasosallisuuden tulisi olla keskeisin periaate palveluja tarjoavissa järjestöissä ja virastoissa mutta käyttäjäkulttuuriin pitää kannustaa, sitä pitää ylläpitää ja kansalaisia myös opettaa osallistumiseen. Osallistuminen ei tapahdu itsestään. Paikallistasolla olisi tärkeintä tarjota palvelunkäyttäjille riittävästi ja helposti saatavilla olevaa tietoa olemassa olevista palveluista. Myös palveluntarjoajien säännöt ja ohjeet pitää olla asiakkaalla selkeästi tiedossa. Tällaista tietoa on esimerkiksi kotihoidon tms. palvelun kesto, määrä ja sisältö. Hyvän käytännön mukaista on ottaa palvelunkäyttäjä palvelunsa suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mieluiten suoraan itse palvelunkäyttäjä, ei välikäsiä, ellei palvelunkäyttäjän ikä tai kunto sitä edellytä. Palvelunkäyttäjän omat verkostot tulee kuitenkin aina huomioida, asiakkaan toiveita kuunnellen. Palvelunkäyttäjät verkostoineen tulisi ottaa huomioon myös palvelujen arvioinnissa ja tutkimuksessa. (Report , ) 3.3 ASIAKASOSALLISUUDEN TOTEUTTAMISTAPOJA Julkisten palvelujen kehittäminen voi kohdistua ammattilaisten osaamisen kehittämiseen, organisaatioiden sisäiseen tai sektorirajat ylittävään kehittämiseen, yhteistyön kehittämiseen

10 10 kolmannen sektorin kanssa tai asiakasyhteistyön kehittämiseen. Viimeksi mainitussa on kysymys palveluiden käyttäjien aseman korostamisesta virallisen näkökulman rinnalla. (Toikko 2006, ) Kansalaisten osallistumiseen vaikuttaa omakohtainen kiinnostus osallistua ja vaikuttaa ja tarjolla olevat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. Jälkimmäiseen voidaan vaikuttaa kehittämällä hallinto- ja päätöksentekojärjestelmää siten, että se tarjoaa mahdollisuuksia osallistumiseen. (Kohonen ja Tiala 2002, 6.) Euroopan Neuvoston raportissa korostetaan, että on tärkeää nähdä aste-erot palvelunkäyttäjän osallistumisen, osallisuuden ja voimaantumisen (empowerment) välillä. Osallistumisessa palvelunkäyttäjät ovat ns. informantteja, joita konsultoidaan. Osallisuudessa ajatellaan, että käyttäjien osallistumisella on jotain oikeaa vaikutusta palveluprosessiin jollain tavalla. Voimaantuminen on taas radikaalein muoto, jolloin palvelut olisivat käyttäjien hallussa, ohjauksessa ja kontrollissa. Heikompi voimaantumisen muoto kuitenkin voidaan saavuttaa siten, että mukana olevat palvelunkäyttäjät saavat lisää tietoa, osaamista ja taitoja ja voimaantuvat sitä kautta. (Report , 12.) Sherry Arnstein (1969), on kuvannut asiakkaiden osallistumisen tasoja tikapuiden askelmina. Ensimmäiset kaksi askelmaa ovat manipulaatio ja terapia ja niissä ei vielä tapahdu aitoa osallistumista, vaan ns. kasvattamista tai parantamista (Arnstein 1969, 217). Tällaista on esimerkiksi asiakaslähtöinen työskentelytapa, jossa on kuitenkin hyvänä tavoitteena asiakkaan tukeminen (Toikko 2006, 18). Kolme seuraavaa askelta ovat tiedotus, konsultointi ja sovittelu (placation), jolloin kansalaisia kuullaan mutta heille ei anneta valtaa päättää (Arnstein 1969, 217). Esimerkki tästä on asiakkaiden konsultointi palvelujen parantamiseksi, jolloin asiakkaita kuullaan mutta heidän ei kuitenkaan anneta päättää, miten palveluja pitäisi parantaa, vaan lopullisen päätöksen tekee joku muu (Toikko 2006, 18). Kuudes askel on kumppanuus, jolloin kansalaiset pääsevät neuvottelemaan ja käymään kauppaa vallanpitäjien kanssa. Seitsemännellä askeleella kansalaisille on delegoitu todellista valtaa asioista päättämiseen ja kahdeksannella portaalla kansalaisilla on enemmistövalta asioista päätettäessä. (Arnstein 1969, 217.) Tikapuumallissa on oletuksena, että vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisen myötä lisääntyy yksilön osallisuus samassa suhteessa. Alemmilla portailla osallisuutta on vähän ja korkeammilla paljon. (Oranen 2008, 9.)

11 11 Toikko (2006) ja Bottom Up-hankkeen kansainvälinen kehittäjäryhmä ovat muokanneet Arnsteinin tikapuumallia jatkumoksi, joka alkaa dialogista ja etenee konsultaatioon. Palvelunkäyttäjät ovat dialogissa asiantuntijoita, joita kuullaan mutta joilla ei ole vielä valtaa päättää asioista. Konsultaatiosta osallistuminen voi jatkua kohti käyttäjien sitoutumista palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Esimerkiksi voidaan toteuttaa hankesuunnittelu, hankkeen toteutus ja arviointi siten, että palvelunkäyttäjät ovat täysimääräisesti työyhteisön jäseniä. Osallistumisen jatkumon korkeimmalla tasolla palveluiden käyttäjät osallistuvat esimerkiksi henkilökunnan rekrytointiin, budjettineuvotteluihin ja muuhun toimintaa koskevaan päätöksentekoon ja tuottavat palveluja kansalaislähtöisesti. (Toikko 2006, ) Thomas (2002) esittää tikapuumallille vaihtoehtoisen tavan tarkastella osallisuutta. Hän käyttää sanaa kiipeilyseinä, jossa on monia reittivaihtoehtoja: osallisuus ei siis ole yksiulotteinen ominaisuus, jota on joko vähän tai paljon. Hänen mukaansa osallisuus muodostuu ensinnäkin mahdollisuudesta valita osallistuuko johonkin, vai ei. Myös osallistumisesta kieltäytyminen voi olla osallisuuden muoto. Lisäksi osallistumishalukkuuteen tai osallistumisen määrään vaikuttaa tieto, jota lapselle annetaan tilanteesta tai asiasta, johon hänen osallistumistaan toivotaan. Muita vaikuttavia tekijöitä Thomasin mukaan ovat lapsen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoprosessiin, mahdollisuus ilmaista itseään, mahdollisuus saada tukea itsensä ilmaisuun ja mahdollisuus tehdä itsenäisiä päätöksiä. Thomas myös korostaa, että lapset ovat erilaisia ja yksi tapa (osallistua) ei sovi kaikille. (Thomas 2002, 176.) Thomasin malli auttaa jäsentämään osallisuuden käsitettä käytännössä, koska se tekee näkyväksi lasten ja tilanteiden yksilöllisyyden: yksi koko ei sovi kaikille. (Oranen 2008, 11.) Erilaisessa tilanteessa on lapsi, jolla on vapaus ja taidot ilmaista itseään mutta jolla ei ole riittävästi tietoa asiasta tai lapsi jolla on paljon tietoa mutta ei kykyä eikä kannustusta oman mielipiteensä ilmaisuun. Yksi näkökulma osallisuuteen, jota Thomasin malli ei huomioi, on yksilön oma kokemus osallisuudesta. Lapselle esim. on tullut tunne, että joku päätöksentekijöistä on kuullut häntä, ymmärtänyt näkemykset ja ottanut vakavasti. Osattomuuden kokemus voi syntyä, jos tulee tunne, ettei ei oteta todesta eikä mielipidettä kuunnella. (Mts. 11.) Seitsemän näkökulmaa lasten (sisältää nuoret) osallistumiseen (Francis and Lorenzo 2002) artikkelissa kuvataan lasten osallistumista kaupunkisuunnitteluun. Lasten mukaanotto

12 12 suunnitteluun johtuu mm. siitä, että lapsilla ei ole enää nykymaailmassa vapaata pääsyä ulos leikkimään, joten rakennettujen, suunniteltujen leikkipaikkojen merkitys ja määrä on lisääntynyt. Lapsilla ei ole myöskään määräysvaltaa omaan elämäänsä niin paljon, kuin ennen. Lapsuus on strukturoitua ja kontrolloitua ja jotkut sanovat, ettei lapsuutta enää ole lainkaan. Lasten turvallisuus on syynä. Ympäristö koetaan vaaralliseksi, joten lapset ovat aina jonkun valvonnan alla. (Francis ym. 2002, 159.) Ensimmäinen seitsemästä näkökulmasta on luvuilla vallinnut romanttinen ajattelutapa, jolloin ajatellaan että lapset ovat luovia tulevaisuuden suunnittelijoita ja parhaita suunnittelemaan heille itselleen tarkoitettuja leikkipaikkoja. Heikkous oli lasten jääminen yksin suunnitelmiensa kanssa, kun aikuisten vastuu kiellettiin suunnitteluprosessissa. Usein tuloksena oli suunnitelma, jota ei voitu toteuttaa. Asianajo-lähestymistavan ajatus oli, että lapset tarvitsevat puolestapuhujan tai heidät jyrätään suunnitteluprosesseissa. Taustalla oli 60-luvun suunnitteluprojektit, joihin asukkaat eivät päässeet vaikuttamaan, vaikka ne vaikuttivat heidän elämäänsä. Tarveperustainen lähestymistapa taas perustuu tutkimukseen siitä, mitä lapset tarvitsevat. Tuloksena oli paljon hyvää tietoa kasvuympäristön merkityksestä. Usko tieteeseen kuitenkin saattoi ohittaa lasten todelliset tarpeet. (Mts ) Oppimista korostavan lähestymistavan ajatus on se, että osallistamalla lapset mukaan suunnitteluun, he oppivat tärkeitä taitoja (kts. Oranen 2008, 16). Oikeuksia korostava lähestymistapa näkee lasten oikeudet samanlaisina, kuin aikuisten oikeudet. Perustana on YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Pulmana oli keskittyminen liikaa oikeuksiin, eikä niinkään tarpeisiin. Institutionaalisen ajattelutavan lähestymistapa korostaa lasten kohtelua kuten aikuisia ja olettaa, että samanlaiset käytännöt ja rakenteet mahdollistavat molempien osallisuuden toteutumisen. Tässä unohdetaan spontaani ja lapsilähtöinen osallistuminen, kun lapsilla oletetaan olevan samat tiedot ja valta, kuin aikuisilla. Vastavuoroisuutta korostava lähestymistapa korostaa osallisuuden olevan vastavuoroista kommunikaatiota. Siinä lapset ja aikuiset ovat molemmat omassa roolissaan ja tuottavat yhdessä uudenlaista hyvää lapsuutta. Lapset ovat lapsia ja saavat käyttäytyä, kuten lapset. Edellyttää mukana olevilta aikuisilta ammattilaisilta taitoja työskennellä lasten kanssa. (Francis ym. 2002, )

13 13 4 ASIAKASOSALLISUUS PALVELUJEN KEHITTÄMISESSÄ 4.1 OSALLISTAVA TOIMINTATUTKIMUS Vuosina toteutettiin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistyksen YTY ry:n ERI Erityisryhmien palvelujen ja järjestötoiminnan seuranta projekti. ERI-hankkeeseen kuului kansalaisten kokemuksia selvittänyt toimintatutkimus, jossa oli mukana 56 asiakastapausta. Tutkimuksessa huomioitiin niitä hyvinvointipalveluja tarvitseviin kansalaisiin, joiden ääni kuului muuten heikosti ja joiden tilanne vaati korjausta. (Metteri 2003, 12.) Tutkimuksessa käytettiin menetelmänä osallistavaa toimintatutkimusta. Menetelmä oli valittu tutkimuksen näkökulman ohjaamana: tutkimuksessa tarkasteltiin etuus- ja palvelujärjestelmää yksittäisen asiakkaan näkökulmasta ja siinä annettiin arvo ihmisen subjektiiviselle kokemukselle. Toimintatutkimukset liittyivät kriittisen toimintatutkimuksen perinteeseen, jossa käytännön toimijoista (sosiaalityöntekijöistä) tulee tutkijoita ja asioita tarkastellaan kollektiivisesti ja samalla kehitetään yhteisöllisyyttä (mts ). Anna Metteri toimitti toimintatutkimuksesta Asiakkaan ääntä kuunnellen, Kitkakohdista kehittämisehdotuksiin -julkaisun. Julkaisuun valittiin toimintatutkimuksesta 7 asiakastapausta. Toimintatutkimuksista kirjoitetuissa artikkeleissa tavoiteltiin asiakkaan näkökulman mahdollisimman tarkkaa kuvausta, asiakkaan ja palvelujärjestelmän suhteen kriittisten kohtien erittelyä ja ongelmallisia tilanteita tuottavien mekanismien paikantamista. Kuvaamisen ja mekanismien paikantamisen lisäksi tutkimuksissa haettiin ratkaisuvaihtoehtoja ja esitettiin kehittämisehdotuksia. (Mts. 2003, ) Hankkeeseen palkattiin kahdeksan sosiaalityöntekijää kolmen kuukauden jaksoissa. Tavoitteena oli sosiaalityöntekijöiden siirtyminen pois työroolistaan, jotta he pystyivät kuuntelemaan asiakasta avoimesti ilman oman työorganisaation tai kehkeytyneen ammatillisuuden seulaa. Tavoitteena oli kyetä ymmärtämään asiakkuustilanne ja elämäntilanne asiakkaan näkökulmasta. Asiantuntijuus asetettiin dialogiin asiakkaan asiantuntemuksen kanssa. (Mts ) Jokainen sosiaalityöntekijä-toimintatutkija valitsi itse haastateltavansa itselleen tutulta sosiaalityön alueelta, mutta haastateltavat eivät välttämättä olleet haastattelijalle ennestään

14 14 tuttuja. Toimintatutkimukset kestivät noin 6 12 kuukauden ajan, jona aikana haastateltiin, verkostoiduttiin, voimaannutettiin ja tuettiin asiakasta (Metteri 2003, ). Sosiaalityöntekijä-toimintatutkija Marja Madekivi tutki nuoria, joilla oli vaikea dysfasia ja joilla oli Kelan maksama lapsen korotettu hoitotuki. Madekivi etsi haastateltavat terveyskeskusten sosiaalityöntekijöiden kautta. Hän haastatteli kolmea eri perhettä ja kirjoitti artikkelin 17- vuotiaan Villen tapauksesta. (Madekivi 2003, ) Toimintatutkimuksen lähtökohtina oli kohtuuttomuuden käsite ja ihmisen oman kokemuksen kuunteleminen. Toimintatutkimuksissa kuunneltiin asiakkaan tarinaa ja pyrittiin ymmärtämään korjausta vaatineeseen, kohtuuttomalta tuntuvaan tilanteeseen johtaneita prosesseja ja mekanismeja. Toimintatutkimuksissa suhteutettiin asiakkaan ja asiakastyöntekijöiden kokemuksia ja tehtiin kehittämisehdotuksia tilanteiden paremmaksi hoitamiseksi (Metteri 2003, 10-13). Tapaustutkimusprosessi lähti liikkeelle asiakkaan tilanteen tutkimisesta ja asiakkaan tukemisesta (mts ). Madekivi haastatteli Villen perhettä keväällä 2000 heidän kotonaan ja Villen toivomuksesta äiti tulkitsi Villen ja hänen perheensä kokemukset. Syynä tähän on Villen vaikea dysfasia, joka aiheuttaa puheen epäselvyyttä, vaikeutta ymmärtää kieltä ja emotionaalisia ongelmia. Dysfasian takia on kontaktinotto ja selviytyminen arkitilanteissa ilman tulkkia hankalaa mutta muuten Villestä ei huomaa mitään tavallisesta nuoresta poikkeavaa. Villen on kuitenkin vaikea puhua selkeästi ja hänen on hankala ymmärtää nopeasti puhuvaa vierasta. Ville on arkitoimissaan ikätovereitaan riippuvaisempi äidin tuesta ja tarvitsee tulkkia asioimisissaan ja huolenpitoa muistaakseen tehtäviään ja menemisiään. Villen perhe on lukenut artikkelin ja todennut, että se vastaa täysin heidän kokemustaan. (Madekivi 2003, ) Madekiven mukaan haastattelutilanteissa syntyi ymmärrys ja tarve toimia. Madekivi näkee, että asiakkaan osallistuminen oman asiansa hoitamiseen on voimavara. Työntekijän asenne ja asiakkaaseen keskittyminen ovat tärkeitä. Hyvä kohtelu tuo kaksisuuntaista voimaa; kumpikaan osapuoli ei väsy vaan vahvistuu. (Mts. 89.) Asiakkaiden haastattelujen jälkeen tutkija hankki lisätietoa ja ymmärrystä tilanteesta mm. haastattelemalla työntekijöitä, viranomaisia, päätöksentekijöitä ja järjestötoimijoita. Tutkija haastatteli niitä palvelujärjestelmän toimijoita, joihin asiakkaalla oli asiointisuhde. Jokaisessa

15 15 tapaustutkimuksessa tutkija pohti myös omaa oppimistaan ja kehittämisehdotuksiaan. (Metteri 2003, ) Tutkimuksessa asiakkaat kertoivat, että etäisyys sosiaalityössä tuntuu torjunnalta, vähättelemiseltä. Kontrolli nousee isoon rooliin ja tuen antaminen asiakkaalle unohtuu. Asiakkaalle ei anneta arvoa oman elämänsä parhaana asiantuntijana, eikä häntä oteta mukaan tekemään itseään koskevia päätöksiä. Asiakkaasta tuntuu, että häneen ei luoteta. Kuuntelemisen taidot ovat sosiaalityöntekijän tärkeimpiä ominaisuuksia asiakastyössä. Asiakas toivoo oman kertomuksensa kuuntelemista yhtään sitä vähättelemättä. Ajan antaminen asiakkaalle ja hänen kuuntelemisensa olivat molempia osapuolia voimaannuttava kokemus. Kun asiakas saa tukea, hän alkaa voimaantua ja itse järjestellä asioitaan. Kun työntekijä näkee työnsä tuottavan tulosta, on se myös hänelle voimaannuttava kokemus ja tuo työniloa. (Mts ) Asiakas tai omainen, joka oli mukana tuottamassa omaa kertomustaan julkaistavaksi, koki voimaantumisen ja valtaistumisen, koska sai oman äänensä kuuluville ja oman kohtuuttomuuden kokemuksensa jaetuksi muiden kanssa. Hän sai jonkinlaisen oikeutuksen kokemukselleen, jota ei siihen mennessä oltu julkisesti tai julkisen järjestelmän sisällä tunnistettu eikä ainakaan tunnustettu. (Mts. 168.) Asiakkaan kanssa yhdessä tekeminen oli antoisaa ja molempia osapuolia voimaannuttavaa. Asiakkaat kokivat prosessin poikkeuksetta myönteisenä kiinnostuksen osoituksena ja myös he saivat voimaa tästä yhteistyöstä. (Mts. 172.) Osallistava toimintatutkimus syntyy vuorovaikutuksessa eikä prosessi ole kaikilta osin ennalta tiedetty. Toimintatutkijat voimaantuivat ja rohkaistuivat, asiakkaat saivat tukea omaan tilanteeseensa ja tietoa vastavuoroisessa suhteessa ja joissain tapauksissa konkreettista ajankohtaista apua. Myös he ovat voimaantuneet. (Mts.174.) Osallistavalla toimintatutkimuksella voidaan vahvistaa palvelujärjestelmän kansalaiskeskeisyyttä. Tässä tutkimuksessa tapauskohtaiset toimintatutkimusprosessit ovat auttaneet rikkaan aineiston varassa erittelemään kansalaisen ja palvelujärjestelmän suhdetta, asiakkaan ja ammattilaisen suhdetta, kansalaisjärjestöjen roolia, jaetun asiantuntijuuden ja liittolaisuuden mahdollisuuksia. (Mts175.)

16 KEHITTÄJÄRYHMÄ Pesäpuu ry:n Ikkuna omaan elämään Nuoret lastensuojelun sijaishuollossa projekti toteutettiin vuosina Loppuraportti valmistui vuonna 2012 mutta toistaiseksi se on saatavilla vain Pesäpuu ry:stä pyydettäessä, sähköisenä. Loppuraportin asiat ovat luettavissa Pesäpuu ry:n nettisivulta osoitteesta: Tarja Heino (2011) on kirjoittanut artikkelin Selviytyjät-ryhmän tekemästä selviytymisen analyysistä ja kokemustiedon tuottamista ehdotuksista toiminnan kehittämiseksi. Tarve Ikkuna omaan elämään Nuoret lastensuojelun sijaishuollossa projektiin tuli kentältä: sijaishuollossa elävien lasten ja nuorten ääni ja kokemukset oli saatava kuuluviin heidän asioitaan käsiteltäessä ja niistä päätettäessä. (Ikkuna omaan elämään Nuoret lastensuojelun sijaishuollossa projektin loppuraportti 2012). Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Johanna Barkman päätti, ettei halua kehittää uusia materiaaleja tai menetelmiä ilman kohderyhmän mukanaoloa. Nuorten kanssa työskentely oli projektin ytimessä, joten Selviytyjättiimi sai alkunsa. Selviytyjät tiimi alkoi vuonna 2008 Pesäpuu ry:n sisäisenä kehittäjäryhmänä ja kun Ikkuna omaan elämään hanke sai RAY:n avustuksen vuonna 2009, kehittäjäryhmän rooli virallistui. Tiimi koostui lastensuojelun asiakkaina olevista tai olleista nuorista, joilla kaikilla oli kokemus huostaanotosta sekä perhehoidon ja laitoshuollon sijoituspaikoista (Ikkuna ; Heino 2011, 83 84). Tiimin aloittaessa vuonna 2008 mukana oli 10 iältään vuotiasta tyttöä ja vetäjänä toimi alusta alkaen Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Johanna Barkman. (Ikkuna ). Vuonna 2009 mukana oli 6 tyttöä ja vuoden 2010 alusta tyttöjen lisäksi 2 nuorta miestä. Tällöin tuli toiseksi vetäjäksi Palmukotien (sijaishuoltoa tarjoava koti erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativille lapsille) johtaja Marko Nikkanen. Ryhmän koostumuksella oli merkitystä käsiteltäviin asioihin. Poikien tulo ryhmään 2010 toi mukaan uuden teeman: isät, isätarinat ja tunteet isiä kohtaan. Vuoden 2011 alussa tiimin vahvuus oli 12, iältään vuotiasta nuorta. (Ikkuna ) Selviytyjät-ryhmän alkutaival oli kokemusten jakamista, joita kehittämispäällikkö Johanna Barkman hyödynsi kehittämistyön pohjana. Hän alkoi kehittää työvälineitä huomioiden nuorten

17 17 kertomia asioita. Myöhemmin kehittäjäryhmän rooli ja vastuu vahvistui. Projektissa otettiin sijoitetut nuoret aktiivisesti mukaan kehittämään lastensuojelun sijaishuollon käytäntöjä. Lisäksi kehitettiin uusia toimintatapoja ja välineitä, jotka auttava sijoitettuja nuoria itseään, sijaisperheitä ja lastensuojelun eri ammattilaisia työstämään nuorten kokemusmaailmaa ja siihen liittyviä erityiskysymyksiä. Nuorilla oli oman kokemuksensa pohjalta valmiuksia punnita tiukkoja lastensuojeluun liittyviä kysymyksiä ja edistää nuorten kanssa työskentelyä lastensuojelussa. Toisena tavoitteena oli vaikuttaa siihen, että nuorilla on oikeus ja myös yhä useammin mahdollisuus päästä perhesijoitukseen. (Ikkuna ) Ryhmä halusi myös itse kertoa kokemuksistaan ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä käytäntöjen kehittämiseen (Heino 2011, 83 84). Ryhmä kokoontui noin kerran kuukaudessa puolen päivän ajan. Päivän kulku oli aina suunnilleen sama: aamupala, kuulumiskierros, menossa olevien projektien parissa työskentelyä 3-4 tuntia ja lopuksi tunnelmakierros. Koska ryhmä oli myös tukiverkosto mukana oleville nuorille, kuulumiskierrokset ja tunnelmakierrokset olivat tärkeitä. Tapaamisten välillä ryhmä piti yhteyttä mm. facebook- sovelluksen ja sähköpostin välityksellä. Ryhmän kokoonpanon muuttuminen vuosien varrella oli haaste. Koska Selviytyjät ei ollut terapiaryhmä, vaan kehittäjäryhmä, uusien henkilöiden tuli olla käsitellyt menneisyyttään jo jonkun verran. Nuoria pelotti, kuinka uusien jäsenten mukaan ottaminen vaikuttaisi tiimiin. Syksyllä 2008 nuorilta pyydettiin kommentteja Mikko Orasen kirjoittamasta Asiaa lastensuojelusta tietopaketista. Nuoret totesivat siinä olevan paljon tärkeää tietoa jaettavaksi lapsille ja nuorille. Kuitenkin tekstiä oli paljon ja kokemuksesta nuoret tiesivät, ettei lapsi tai nuori jaksaisi lukea koko tietopakettia. Nuoret tiivistivät paketin faktaa lasten ja nuorten suojelusta materiaaliksi, joka oli selkeä tietopaketti ja julisteen muodossa helposti saatavilla kaikkien lasten nähtäväksi. Samaan aikaan nuoret työstivät kirjaa lasten ja nuorten selviytymistarinoista. (Ikkuna ) Kirjan nimeksi tuli Pinnalla ja siihen koottiin 30 tarinaa siitä, mikä tai kuka oli auttanut nuorta eteenpäin elämässä. Kirjan nimi kuvastaa sitä, kuinka tärkeää on, että nuoret saavat kertomuksensa ja tunteensa näkyväksi. Nimi kuvastaa myös sitä, että kokemukset ovat niin

18 18 sanotusti pinnalla, ne seuraavat nuorta pitkään ja niitä on työstettävä useaan otteeseen. Pinnalla - kirja on sanoma toivosta ja siitä, etteivät lastensuojelulapset aina epäonnistu elämässä. Vuonna 2010tiimi tuotti esitteen lapsille, jotka on otettu huostaan ja marraskuussa 2010 toteutettiin Minä selviydyn?! Nuoret nuorille sijaishuollon foorumi. Foorumi oli tarkoitettu aikuisille, päättäjille ja viranomaisille ja se osoitti, että nuorilla on arvokkaita kokemuksia jaettavaksi ja paikkaansa pitäviä kehittämisehdotuksia toteutettaviksi. Tässä vaiheessa tiimi sai lisää julkisuutta ja teki päätöksen, että aina puhutaan ryhmänä, edustetaan ryhmää. Tiiminä esiintyminen suojasi nuorta ja hänen läheisiään hyväksikäytöltä ja loi kehittämistyölle vaadittua uskottavuutta. Opas Uskomme sinuun usko sinäkin julkistettiin 2011 ja se on tavallaan kolmevuotisen projektin yhteenveto. Oppaan julkistamisen jälkeen tiimi toteutti 2011 Uskomme sinuun Usko sinäkin sijaishuollon kiertueen 7 paikkakunnalla yhteistyössä lapsiasianvaltuutetun, Lastensuojelun keskusliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Kiertueella tiimiläiset tapasivat nuoria, kertoivat sijaishuollossa olevien oikeuksista ja velvollisuuksista, sijaishuollon valvonnasta ja omista kokemuksistaan. Kiertueella vahvistui entisestään näkemys, ettei lastensuojelua voi kehittää ilman asiakkaita ja kiertueen teemaksi tuli vakavasti otettavuus. Kuuntelemalla ja kysymällä vaikutetaan siihen, että nuoret ottavat aikuiset vakavasti ja aikuiset ottavat nuoret vakavasti. Tietoisuus lastensuojelun nykytilasta on lisääntynyt projektin myötä. (Ikkuna ) Ryhmä on paikantanut tärkeitä tekijöitä elämässään ja pohtinut, miten nämä tekijät ryhmittyvät selviytymisen ja luovuttamisen prosessien yhteyteen. (Heino 2011, ) Ryhmä on antanut paljon mukana olleille nuorille. He ovat saaneet vertaistukea ja ymmärrystä omalle kokemukselleen. Monet eivät olleet aikaisemmin kokeneet, että heidän sanomisellaan olisi merkitystä. Vakavasti otettavuuden kokemus on tuonut uskoa omaan itseen. Julkisuus ja hyvät kokemukset seminaareista ja erityisesti tärkeiden virastojen mukana olo (mm. Lapsiasiainvaltuutettu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ovat tuoneet kokemusta vakavasti otettavuudesta ja siitä, että jokaisella nuorella on merkitystä. (Ikkuna ) Tavoitteena on jatkossa uusien ryhmien syntyminen ja selviytyjien perinteen jatkuminen. Vuosina jatkuukin uusi hanke: Osallisuuden taidot ja valmiudet lapset ja nuoret

19 19 resurssina lastensuojelun sijaishuollossa. Hankkeessa tuotetaan malli kehittäjäryhmälle ja kehittäjäryhmiä ympäri Suomea, sekä kansallinen nuorten ja lasten oikeuksia edistävä, aikuisista ja nuorista koostuva verkosto. Tavoitteena on myös vakiinnuttaa vuosittaiset sijoitettujen nuorten foorumit osaksi lastensuojelun toimintatapoja. (Ikkuna ). 4.3 TAPAUSTUTKIMUS Vuoden 2011 alussa tuli voimaan laki, jolla muutettiin toimeentulotuesta annetun lain 10 :ä. Muutos merkitsi sitä, että täysi-ikäiselle alle 25-vuotiaalle myönnettävää toimeentulotuen perusosaa voitiin alentaa silloin, kun hän oli keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, ettei hän tällä perusteella ollut oikeutettu työttömyysetuuteen (Palola, Hannikainen-Ingman ja Karjalainen 2012, 65). Lailla haluttiin korjata ongelma, joka syntyi siitä, että nuori, jolta on evätty työttömyysturva, voi kuitenkin saada lähes samansuuruista toimeentulotukea. Ajatuksena oli, että harkinnan jälkeen noin puolessa tapauksissa päädyttäisiin toimeentulotuen alentamiseen. (Mts. 5.) Lain soveltaminen käytännön tilanteissa vaikutti pulmalliselta, joten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnisti vuonna 2011 tapaustutkimuksen kartoittamaan ilmiötä yhdessä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa, Sosiaali- ja terveysministeriön vaatimuksesta (mts. 65). Tutkimuskysymys oli Miten vuotiaita koskevaa toimeentulotukilain perusosan alentamisen muutosta on alettu toteuttaa Helsingissä? Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Helsingin kaupunki käynnisti heti lakimuutoksen tultua voimaan ( ) excel -pohjaisen oman seurannan muutoksen edellyttämän sosiaalityön harkinnan ja mahdollisen sanktioinnin käytöstä. Näin oli mahdollista saada maan suurimmasta kunnasta kvantitatiivista seuranta-aineistoa heti lakimuutoksen ensimmäisen toteutusvuoden ajalta. Valtakunnallista seuranta-/tilastointijärjestelmää ei ollut eikä ole muutoksen seurantaan tälläkään hetkellä käytettävissä. (Mts. 9.) Vastaus tutkimuksen ydinkysymykseen Miten vuotiaita koskevaa toimeentulotukilain perusosan alentamisen muutosta on alettu toteuttaa Helsingissä? on tilastojen perusteella lyhyt:

20 20 huolella harkiten. Tammikuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana vuonna 2011 Helsingin sosiaalitoimessa vuotiaan toimeentulotuen asiakkaan perusosaa alennettiin kaikkiaan 50 tapauksessa koulutuksesta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen takia ja 155 tapauksessa työstä kieltäytymisen vuoksi. Kaikkiaan leikkaukset koskettivat vain noin yhtä prosenttia toimentulotuen nuorista asiakkaista. Vaikka toimeentulotukilain muutosta voi pitää epäonnistuneena ja epätarkoituksenmukaisena, se näyttää terävöittäneen sosiaalityöntekijöiden tekemää harkintaa nuorten toimeentulotuessa. Käytännössä kynnys alentaa nuorten toimeentulotuen perusosaa on noussut. (Palola ym. 2012, 65.) Tilastojen lisäksi oli tärkeää hankkia lakimuutoksen soveltajien (so. sosiaalityöntekijöiden) käsityksiä asiasta. Myös nuorten toimeentulotukiasiakkaiden omista kokemuksista haluttiin tietää, joten tarvittiin sosiaalityöntekijöiden ja nuorten haastatteluja. Nuorten osalta tutkimus on luonteeltaan eksploratiivinen esitutkimus, toimeentulotuen nuorten asiakkaiden tilannetta kartoittava. Teemarunkoa suunniteltiin ja työstettiin tapaamalla kaupungin sosiaalityön vastuuhenkilöitä kahdessa kokouksessa. Kun teemat osoittautuivat haastattelutilanteissa relevanteiksi, niitä käytettiin haastatteluaineiston analyysissä äänitteiden kuuntelun viitekehyksenä. Haastatteluaineistoista tuotettiin sisällönanalyysiä soveltaen teemakohtaisesti yksityiskohtaisempia kuvauksia. Näin eri teemat kuten harkinta toimeentulotuessa, sosiaalityön mahdollisuudet, koulutus, työelämä, nuorten elämäntilanne jne. rakentuivat alkuvaiheen esiymmärrystä syvemmiksi kuvauksiksi nuorten toimeentulotuen asiakkaiden tilanteesta. (Mts ) Nuoriin saatiin kontakti sosiaalityöntekijöiden avustamana (mts. 55). Haastattelujen tutkimuskysymyksiä olivat: 1) Miten nuorten toimeentulotuen perusosan alentamista koskevaa lakimuutosta on alettu toteuttaa Helsingin kaupungin sosiaalitoimessa? 2) Millaista harkintaa sosiaalityöntekijät käyttävät arvioidessaan nuorten tilannetta silloin kun toimeentulotuen perusosan alentaminen on mahdollista? 3) Millaista tukea toimeentulotuen nuoret asiakkaat tarvitsevat ja miten sitä järjestetään Helsingissä?

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Uskomme sinuun usko sinäkin

Uskomme sinuun usko sinäkin Uskomme sinuun usko sinäkin Tietoa ja tsemppausta sijoituksen alkuvaiheeseen Selviytyjät-tiimi Johanna Barkman Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä 014 3322

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille?

Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille? Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille? Mikko Oranen 11.4.2013 18.04.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehykset Perhesurmat, lastensurmat julkinen keskustelu Lastensuojelun tarkastuskertomus,

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila Asiakasosallisuus Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila 21.9.2016 Asiakasosallisuus Omahoitopalvelut ODA - tiennäyttäjänä Omahoitopalvelut - ODA Asiakas asukas kumppanina Palvelut kohdentuvat paremmin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Uudistunut nuorisolaki

Uudistunut nuorisolaki Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Lapset ja nuoret rakenteiden kehittäjinä SOS- Lapsikylä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta Vuonna 2013 SOS- Lapsikylässä perustettiin

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä -

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Avata uusi ikkuna jokaisen työntekijän oman työn tarkastelulle uudesta näkökulmasta. Antaa rohkeutta lähteä rakentamaan uusia yhteistyömuotoja eri

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Miten heikossa asemassa olevia nuoria voidaan tukea palveluissa?

Miten heikossa asemassa olevia nuoria voidaan tukea palveluissa? Miten heikossa asemassa olevia nuoria voidaan tukea palveluissa? Mirja Määttä Tutkija, VTT, Kohtaamo-hanke Keski-Suomen ELY-keskus (Itä-Suomen yliopisto) Tarve muutokselle nuorten palveluissa Nuorten etuus-,

Lisätiedot