NUORTEN ASIAKASOSALLISUUDEN AREENOITA JA MENETELMIÄ TUTKIMUKSISSA JA KEHITTÄMISHANKKEISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN ASIAKASOSALLISUUDEN AREENOITA JA MENETELMIÄ TUTKIMUKSISSA JA KEHITTÄMISHANKKEISSA"

Transkriptio

1 NUORTEN ASIAKASOSALLISUUDEN AREENOITA JA MENETELMIÄ TUTKIMUKSISSA JA KEHITTÄMISHANKKEISSA Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Sosiaalityö Kandidaatin tutkielma ja tutkielmaseminaari I ja II Tuila Juvonen Kirjallisuuskatsaus Syksy 2012

2 2 SISÄLLYS JOHDANTO 3 1 AINEISTO JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 4 2 KÄSITTEET NUORI JA SOSIAALIPALVELUT 5 3 ASIAKASOSALLISUUS ASIAKASOSALLISUUDEN TAUSTA JA NYKYTILA ASIAKASOSALLISUUS LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ ASIAKASOSALLISUUDEN TOTEUTTAMISTAPOJA 9 4 ASIAKASOSALLISUUS PALVELUJEN KEHITTÄMISESSÄ OSALLISTAVA TOIMINTATUTKIMUS KEHITTÄJÄRYHMÄ TAPAUSTUTKIMUS FOKUSRYHMÄHAASTATTELU 22 5 MUITA NUORIA OSALLISTAVIA MENETELMIÄ KOLME OSALLISTAVAA MENETELMÄÄ PÄIVÄKIRJATUTKIMUSMENETELMÄ 31 6 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 35 POHDINTAA 38 Lähteet 40

3 3 JOHDANTO Kirjallisuuskatsaukseni aihe on nuorten asiakasosallisuuden menetelmiä ja areenoita tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa. Olen etsinyt sellaisia tutkimuksia tai kehittämishankkeista, joissa halutaan kuulla nuorten kokemuksia sosiaalipalveluista ja hyödyntää nuorten kertomia tietoja palvelujen kehittämisessä. Katsauksessani on mukana vuotiaita nuoria. Aihe kiinnostaa minua siksi, että mielestäni asiakkaan ääntä kuulemalla palveluja voidaan kehittää asiakasta hyödyttävämpään suuntaan. Palvelu, josta asiakas hyötyy, on myös palveluntarjoajan resurssien kohdentamisen kannalta järkevää. Asiakkaan kokemuksen kuulemisen tulisi mielestäni olla palvelujen kehittämisen lähtökohta. Esittelen neljä sosiaalialan tutkimusta tai kehittämishanketta, joissa asiakasosallisuutta on käytetty nuorten kanssa. Esittelen myös kaksi osallistavia menetelmiä hyödyntänyttä tutkimusta nuorisotutkimuksesta ja psykologiasta. Kirjallisuuskatsaukseni tarkoituksena on esitellä erilaisia menetelmiä toteuttaa asiakasosallisuutta nuorten kanssa sosiaalipalvelujen kehittämisessä. Pohdin myös osallistumisen ja osallisuuden toteutumista esittelemissäni tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa suhteessa asiakasosallisuudesta esitettyihin ohjeistuksiin ja teorioihin.

4 4 1 AINEISTO JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Katsausta varten olen etsinyt sosiaalialan tutkimuksia ja kehittämishankkeiden raportteja Jyväskylän yliopiston kirjaston JYKDOK tietokannasta, Keski-Suomen kirjastoverkon AALTOkirjastojen tietokannasta ja internetistä Google-hakukonetta käyttäen. Mukana on osallistava toimintatutkimus sosiaalityön kehittämisestä (Metteri 2003), tapaustutkimuksen osana tehty nuorten ryhmähaastattelu toimeentulotuen perusosan alentamisesta (Palola, Hannikainen-Ingman ja Karjalainen 2012), lastensuojelun kehittäjäryhmä Selviytyjien loppuraportti (Ikkuna omaan elämään Nuoret lastensuojelun sijaishuollossa ) ja fokusryhmähaastatteluilla toteutettu tutkimus lastensuojeluasiakkaiden kokemuksista (Oranen 2008). Aineistonkeruuvaiheessa tein päätöksen esitellä myös kahta sellaista tutkimusta, joissa ei ole tavoiteltu sosiaalipalvelujen kehittämistä mutta niissä on käytetty osallistavia menetelmiä nuorten kanssa. Kokemukset nuorten vertaishaastatteluista, valokuvahaastatteluista ja osallistavan miellekartan kanssa työskentelystä nuorisotutkimuksen puolelta (Pyyry 2012) ja päiväkirjamenetelmästä (Sallinen 2011) psykologian tutkimuksesta voivat tuoda uusia ajatuksia nuorten osallistumisesta sosiaalipalvelujen kehittämiseen. Huomioni keskiössä on se, mitä nuorten osallistumisella on tavoiteltu, millaisten menetelmien avulla nuorten osallistuminen on toteutettu ja millaisia kokemuksia osallistumisesta on raportoitu. Vaikka katsauksessa on mukana eritasoista (esimerkiksi loppuraportti ja tutkimus) kirjallisuutta, haen kaikista vastauksia samoihin kysymyksiin. Kysyn aineistolta: 1) Miten nuorten mukana oloa tutkimuksessa tai kehittämishankkeessa perustellaan? 2) Millaisia menetelmiä käyttäen nuoret on otettu mukaan tutkimukseen tai kehittämishankkeeseen? 3) Millaisia kokemuksia nuorten osallistumisesta kerrotaan?

5 5 2 KÄSITTEET NUORI JA SOSIAALIPALVELUT Tässä kirjallisuuskatsauksessa on mukana vuotiaita nuoria. Sallisen (2011) tutkimuksessa nuorten keski-ikä on 13,5 vuotta (vaihteluväli 11 17) ja Orasen (2008) tutkimuksessa alle 15-vuotiaat on määritelty lapsiksi, joten jätän lapsia koskevan osuuden huomiotta. Noudatan lähdekirjallisuuteni määritelmiä huolimatta siitä, että esimerkiksi lastensuojelulaki ( /417) määrittelee alle 18-vuotiaat lapsiksi ja vasta vuotiaat nuoriksi. Nuorisolaissa ( /72) taas nuorella tarkoitetaan alle 29-vuotiasta ja alaikärajaa ei ole. Kirjallisuuskatsauksessa mukana olevilla sosiaalipalveluilla tarkoitan sosiaalihuoltolain ( /710) 17 mukaista sosiaalityötä ja lastensuojelulain ( /417) 3 mukaista lastensuojelua. Kahdessa katsauksessa mukana olevassa tutkimuksessa / kehittämishankkeessa on tavoitteena sosiaalityön kehittäminen ja kahdessa lastensuojelun kehittäminen. Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta (mts. 1982/710, 18 ). Lastensuojelu on taas määritelty lastensuojelulain 3. :ssä: lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan tekemällä lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat myös lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto.

6 6 3 ASIAKASOSALLISUUS 3.1 ASIAKASOSALLISUUDEN TAUSTA JA NYKYTILA Osallisuus on syrjäytymisen vastakohta: syrjäytymisen prosessissa sosiaaliset siteet yhteisöön heikkenevät, osallisuuden prosessissa ne vahvistuvat. Osallistuminen ja osallisuus eivät ole sama asia. Osallisuus on tunnepohjainen kokemus, joka voi syntyä osallistumisesta, mutta pelkkä osallistuminen ei useinkaan riitä. Osallisuuden tunteen synty edellyttää yhteisön ja yksilön vastavuoroista toimintaa: yhteisö huomioi jäsenensä ja tarjoaa osallistumiselle mahdollisuuksia. Vastavuoroisesti yhteisön jäsen tulee aktiivisesti mukaan yhteisön toimintaan. Osallisuus on siten yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista ja osallisuuden kautta opitaan olemaan ja elämään yhdessä. Vaikuttaminen yhteisön tai omiin asioihin ei ole mahdollista, jos ei pääse mukaan asioiden käsittelyyn eikä saa niistä tietoa. Osallisuus koostuu oikeudesta saada tietoa itseä koskevista asioista ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin ilmaisemalla mielipiteensä niistä. (Oranen 2008, 7-9.) Kohonen ja Tiala (2002) ovat jäsennelleet osallisuuden muodot tieto-osallisuuteen, suunnitteluosallisuuteen, päätösosallisuuteen ja toimintaosallisuuteen. Tieto-osallisuus on helpoiten toteutettava osallisuuden muoto ja vaatii kuntalaiselta itseltään vähiten aktiivisuutta. Kyse on esimerkiksi siitä, että olemassa olevista palveluista on saatavilla riittävästi tietoa. Suunnitteluosallisuudella tarkoitetaan, että pääsee mukaan suunnitteluun ja päätösosallisuudella sitä, että pääsee mukaan päätöksentekoon. Toimintaosallisuus taas on kuntalaisten omatoimista ja aktiivista toimintaa omassa ympäristössään. Esimerkkinä kansalaisjärjestö, jolle kunta antaa vuosittain raha-avustuksen ja järjestön jäsenet organisoivat toiminnan itse. (Kohonen ja Tiala 2002, 6.) Ylipäätään ajatellaan, että osallistumisen ja osallisuus ovat hyvinvointia lisääviä asioita (esim. Rouvinen-Wilenius, Aalto-Kallio, Koskinen-Ollonqvist & Nikula 2011, 56). Euroopan neuvoston raportin (Report on user involvement in personal social services 2007, 10) mukaan palvelunkäyttäjiä osallistettiin palvelujen kehittämiseen jo Antiikin aikoina, demokratian syntymisen aikoihin mutta aikakaudelle tyypillisesti mukaan pääsivät tuolloin vain etuoikeutetut ryhmät. Sherry Arnstein kirjoitti vuonna 1969 artikkelissaan, että kansalaisten osallistuminen tarkoittaa kansalaisten valtaa. Osallistuminen mahdollistaa kansalaisten mukana olon poliittisissa

7 7 ja taloudellisissa prosesseissa, jolloin on mahdollista saada aikaan sosiaalisia uudistuksia ja yhteiskunnan tarjoamia hyötyjä. (Arnstein 1969, 216.) On esitetty huolta, että perinteinen tutkimus, jossa ei palvelunkäyttäjiä ole otettu mukaan, on osa sortavaa koneistoa ja sen tuottama tieto vallanpitäjien hyväksi puolueellista (Beresford 2002, 99). Kritiikki paternalistista, holhoavaa valtiota kohtaan ja kiinnostus palvelunkäyttäjien osallistumista kohtaan lisääntyi luvulla voimakkaasti (Beresford 2002, 96; Report , 11). Sekä markkinatalouden kasvu, että palvelunkäyttäjien eturyhmien painostus vaikuttivat asiakasosallisuuden mahdollisuuksien lisääntymiseen (Beresford 2002, 96). Markkinataloudesta noussut kuluttajanäkökulma painotti palvelujen parantamista markkinoilla testaamisen ja asiakaspalautteen myötä. Lähtökohtana oli tällöin palvelujen näkökulma ja tavoitteena oli tehokkaat, taloudelliset ja vaikuttavat palvelut. Palvelunkäyttäjien eturyhmien aktivoitumisesta syntynyt demokraattinen lähestymistapa taas painotti ihmisten suoraa oikeutta päättää itse omista asioistaan ja vaikuttaa palveluihinsa. Tällöin korostettiin vallan uudelleen jakoa vallanpitäjiltä kansalaisten suuntaan ja viranomaisten kontrollin vähentämistä. (Mts. 97.) Ajateltiin, että palvelunkäyttäjät tietävät parhaiten, mikä on heille hyvästä. Myös Suomessa asiakkaat halutaan nähdä oman elämänsä parhaina asiantuntijoina. Tieteellisen tutkimuksen ja sitä tekevien instituutioiden tuottama, sosiaalityön perustana oleva tieto on usein jännitteisessä suhteessa välittömästi käytännön toiminnassa saatuun tietoon (Raunio 2009, 121). Osallistavia menetelmiä on alettu käyttää ja julkishallinnon kehittämistä koskevassa metodologisessa keskustelussa on tullut esille osallistumisen vaatimus. Esimerkiksi sosiaalialalla puhutaan asiakaslähtöisestä tai asiakaskeskeisestä työtavasta, jolloin asiakas otetaan ammattilaisen rinnalle yhteistyökumppaniksi. (Toikko 2007, ) Raunio (2009) puhuu vuorovaikutteisesta tiedonmuodostuksesta, mikä tarkoittaa asiantuntijoiden laskeutumista asiakkaan ja maallikon tasolle tasavertaiseen vuoropuheluun. Juhila taas viittaa samaan asiaan käsitteellä horisontaalinen asiantuntijuus (Juhila 2006, ), jonka avulla yhdistetään ammatilliset ja maallikkomaiset voimavarat. Kyse on asiakkaan muuttumisesta työn kohteesta kumppaniksi, jolloin asiakkaan kokemustieto otetaan huomioon ammattilaisen asiantuntijatiedon ohella (Raunio 2009, ). Euroopan Neuvoston raportissa asiakasosallisuudesta lähdetään ajatuksesta, että palvelunkäyttäjien osallistumisella saavutetaan myönteisiä tuloksia niin palvelun laatua, kuin palvelunkäyttäjien tyytyväisyyttä ajatellen (Report , 9.) Kansalaisten

8 8 osallistuminen on olennainen sosiaalipoliittinen kysymys, koska perinteisesti palveluiden käyttäjien kansalaisuutta tuetaan heidän oman elämänhallintansa suuntaan mutta ei julkishallinnon suuntaan (Toikko 2006, 15-17). 3.2 ASIAKASOSALLISUUS LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Lastensuojelulain mukaan kunnan on palveluja kehitettäessä kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin (8 ) (Heino 2011, 85). Lasten ja nuorten äänen tulisi kuulua vaiheessa, jossa uudistuksia suunnitellaan ja työkäytäntöjä kehitetään (Oranen 2008, 8). Vuonna 2008 voimaan tulleessa laissa säädetään myös, että (12 ) kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa (Heino 2011, 85). Perustuslain (731/1999, 6. ) mukaan lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Lastensuojelulain (417/2007, 8. ) mukaan lasten tulee saada osallistua itseään koskevien asioiden käsittelyyn ja palvelujen kehittämiseen ja laki velvoittaa selvittämään lapsen mielipiteen ja toivomukset riippumatta lapsen iästä (Lastensuojelulaki 417/2007, 4. luku). Nuorisolain (72/2006, 8. ) mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua nuorisotyötä ja nuorisopolitiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja heitä on kuultava nuoria koskevissa asioissa. Oikeus osallisuuteen on Lapsen oikeuksien sopimuksen määrittämä, kaikkien alle 18- vuotiaiden perusoikeus (Oranen 2008, 8). Oikeus osallisuuteen voi toteutua vain, jos on mahdollisuuksia osallistumiselle. Euroopan neuvosto asetti asiantuntijaryhmän vuonna 2003 selvittämään palvelunkäyttäjien oikeuksia ja osallistumista henkilökohtaisten sosiaalipalvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa ja julkaisi raportin selvityksestä vuonna 2007 Henkilökohtaisilla palveluilla viitataan sellaisiin palveluihin, jotka on räätälöity tarpeiden ja olosuhteiden mukaisiksi. Ei siis yleisiin standardipalveluihin. Tyypillisiä räätälöityjen palvelujen käyttäjiä ovat ikäihmiset, lapset ja vammaiset. Euroopan tasolla on paljon vaihtelua eri maiden välillä, miten ja kuka palvelut järjestää. (Report , 5-8.)

9 9 Raportissa luetellaan periaatteet ja ohjeet hyvistä käytännöistä jäsenmaille ja järjestöille. Periaatteista mahdollisesti muotoillaan jäsenmaita sitova julistus myöhemmässä vaiheessa. Raportin puute on se, että siinä on nojauduttu olemassa oleviin tutkimuksiin eli käytetty toisen käden lähteitä, eikä kysytty suoraan palvelunkäyttäjiltä. (Mts. 7.) Periaatteiden mukaan osallistuminen on oikeus ja velvollisuus: palvelunkäyttäjät tarvitsevat palveluita ja palvelut tarvitsevat käyttäjien osallistumista takaamaan palvelujen kohdentuvuus ja vaikuttavuus. Asiakkaiden osallistuminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jollei ole palveluja, joihin osallistua. Palveluja on oltava tarjolla riittävästi. (Report , 33.) Raportissa korostetaan, että tutkimusta liittyen asiakasosallisuuteen täytyy lisätä. Palvelujen suunnittelussa hyödynnetään perinteitä ja muita tiedonlähteitä mutta tutkimusta ei riittävästi. (Mts. 33.) Palvelunkäyttäjien osallistuminen tutkimukseen ja arviointiin on kuitenkin lisääntynyt 1990-luvun lopulta alkaen ja on nykyisin jo vaatimus tutkimusrahoituksen saamiseen Iso- Britanniassa niin valtiollisten, kuin yksityistenkin tutkimusrahoittajien puolelta (Beresford 2002, 98). Asiakasosallisuuden tulisi olla keskeisin periaate palveluja tarjoavissa järjestöissä ja virastoissa mutta käyttäjäkulttuuriin pitää kannustaa, sitä pitää ylläpitää ja kansalaisia myös opettaa osallistumiseen. Osallistuminen ei tapahdu itsestään. Paikallistasolla olisi tärkeintä tarjota palvelunkäyttäjille riittävästi ja helposti saatavilla olevaa tietoa olemassa olevista palveluista. Myös palveluntarjoajien säännöt ja ohjeet pitää olla asiakkaalla selkeästi tiedossa. Tällaista tietoa on esimerkiksi kotihoidon tms. palvelun kesto, määrä ja sisältö. Hyvän käytännön mukaista on ottaa palvelunkäyttäjä palvelunsa suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mieluiten suoraan itse palvelunkäyttäjä, ei välikäsiä, ellei palvelunkäyttäjän ikä tai kunto sitä edellytä. Palvelunkäyttäjän omat verkostot tulee kuitenkin aina huomioida, asiakkaan toiveita kuunnellen. Palvelunkäyttäjät verkostoineen tulisi ottaa huomioon myös palvelujen arvioinnissa ja tutkimuksessa. (Report , ) 3.3 ASIAKASOSALLISUUDEN TOTEUTTAMISTAPOJA Julkisten palvelujen kehittäminen voi kohdistua ammattilaisten osaamisen kehittämiseen, organisaatioiden sisäiseen tai sektorirajat ylittävään kehittämiseen, yhteistyön kehittämiseen

10 10 kolmannen sektorin kanssa tai asiakasyhteistyön kehittämiseen. Viimeksi mainitussa on kysymys palveluiden käyttäjien aseman korostamisesta virallisen näkökulman rinnalla. (Toikko 2006, ) Kansalaisten osallistumiseen vaikuttaa omakohtainen kiinnostus osallistua ja vaikuttaa ja tarjolla olevat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. Jälkimmäiseen voidaan vaikuttaa kehittämällä hallinto- ja päätöksentekojärjestelmää siten, että se tarjoaa mahdollisuuksia osallistumiseen. (Kohonen ja Tiala 2002, 6.) Euroopan Neuvoston raportissa korostetaan, että on tärkeää nähdä aste-erot palvelunkäyttäjän osallistumisen, osallisuuden ja voimaantumisen (empowerment) välillä. Osallistumisessa palvelunkäyttäjät ovat ns. informantteja, joita konsultoidaan. Osallisuudessa ajatellaan, että käyttäjien osallistumisella on jotain oikeaa vaikutusta palveluprosessiin jollain tavalla. Voimaantuminen on taas radikaalein muoto, jolloin palvelut olisivat käyttäjien hallussa, ohjauksessa ja kontrollissa. Heikompi voimaantumisen muoto kuitenkin voidaan saavuttaa siten, että mukana olevat palvelunkäyttäjät saavat lisää tietoa, osaamista ja taitoja ja voimaantuvat sitä kautta. (Report , 12.) Sherry Arnstein (1969), on kuvannut asiakkaiden osallistumisen tasoja tikapuiden askelmina. Ensimmäiset kaksi askelmaa ovat manipulaatio ja terapia ja niissä ei vielä tapahdu aitoa osallistumista, vaan ns. kasvattamista tai parantamista (Arnstein 1969, 217). Tällaista on esimerkiksi asiakaslähtöinen työskentelytapa, jossa on kuitenkin hyvänä tavoitteena asiakkaan tukeminen (Toikko 2006, 18). Kolme seuraavaa askelta ovat tiedotus, konsultointi ja sovittelu (placation), jolloin kansalaisia kuullaan mutta heille ei anneta valtaa päättää (Arnstein 1969, 217). Esimerkki tästä on asiakkaiden konsultointi palvelujen parantamiseksi, jolloin asiakkaita kuullaan mutta heidän ei kuitenkaan anneta päättää, miten palveluja pitäisi parantaa, vaan lopullisen päätöksen tekee joku muu (Toikko 2006, 18). Kuudes askel on kumppanuus, jolloin kansalaiset pääsevät neuvottelemaan ja käymään kauppaa vallanpitäjien kanssa. Seitsemännellä askeleella kansalaisille on delegoitu todellista valtaa asioista päättämiseen ja kahdeksannella portaalla kansalaisilla on enemmistövalta asioista päätettäessä. (Arnstein 1969, 217.) Tikapuumallissa on oletuksena, että vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisen myötä lisääntyy yksilön osallisuus samassa suhteessa. Alemmilla portailla osallisuutta on vähän ja korkeammilla paljon. (Oranen 2008, 9.)

11 11 Toikko (2006) ja Bottom Up-hankkeen kansainvälinen kehittäjäryhmä ovat muokanneet Arnsteinin tikapuumallia jatkumoksi, joka alkaa dialogista ja etenee konsultaatioon. Palvelunkäyttäjät ovat dialogissa asiantuntijoita, joita kuullaan mutta joilla ei ole vielä valtaa päättää asioista. Konsultaatiosta osallistuminen voi jatkua kohti käyttäjien sitoutumista palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Esimerkiksi voidaan toteuttaa hankesuunnittelu, hankkeen toteutus ja arviointi siten, että palvelunkäyttäjät ovat täysimääräisesti työyhteisön jäseniä. Osallistumisen jatkumon korkeimmalla tasolla palveluiden käyttäjät osallistuvat esimerkiksi henkilökunnan rekrytointiin, budjettineuvotteluihin ja muuhun toimintaa koskevaan päätöksentekoon ja tuottavat palveluja kansalaislähtöisesti. (Toikko 2006, ) Thomas (2002) esittää tikapuumallille vaihtoehtoisen tavan tarkastella osallisuutta. Hän käyttää sanaa kiipeilyseinä, jossa on monia reittivaihtoehtoja: osallisuus ei siis ole yksiulotteinen ominaisuus, jota on joko vähän tai paljon. Hänen mukaansa osallisuus muodostuu ensinnäkin mahdollisuudesta valita osallistuuko johonkin, vai ei. Myös osallistumisesta kieltäytyminen voi olla osallisuuden muoto. Lisäksi osallistumishalukkuuteen tai osallistumisen määrään vaikuttaa tieto, jota lapselle annetaan tilanteesta tai asiasta, johon hänen osallistumistaan toivotaan. Muita vaikuttavia tekijöitä Thomasin mukaan ovat lapsen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoprosessiin, mahdollisuus ilmaista itseään, mahdollisuus saada tukea itsensä ilmaisuun ja mahdollisuus tehdä itsenäisiä päätöksiä. Thomas myös korostaa, että lapset ovat erilaisia ja yksi tapa (osallistua) ei sovi kaikille. (Thomas 2002, 176.) Thomasin malli auttaa jäsentämään osallisuuden käsitettä käytännössä, koska se tekee näkyväksi lasten ja tilanteiden yksilöllisyyden: yksi koko ei sovi kaikille. (Oranen 2008, 11.) Erilaisessa tilanteessa on lapsi, jolla on vapaus ja taidot ilmaista itseään mutta jolla ei ole riittävästi tietoa asiasta tai lapsi jolla on paljon tietoa mutta ei kykyä eikä kannustusta oman mielipiteensä ilmaisuun. Yksi näkökulma osallisuuteen, jota Thomasin malli ei huomioi, on yksilön oma kokemus osallisuudesta. Lapselle esim. on tullut tunne, että joku päätöksentekijöistä on kuullut häntä, ymmärtänyt näkemykset ja ottanut vakavasti. Osattomuuden kokemus voi syntyä, jos tulee tunne, ettei ei oteta todesta eikä mielipidettä kuunnella. (Mts. 11.) Seitsemän näkökulmaa lasten (sisältää nuoret) osallistumiseen (Francis and Lorenzo 2002) artikkelissa kuvataan lasten osallistumista kaupunkisuunnitteluun. Lasten mukaanotto

12 12 suunnitteluun johtuu mm. siitä, että lapsilla ei ole enää nykymaailmassa vapaata pääsyä ulos leikkimään, joten rakennettujen, suunniteltujen leikkipaikkojen merkitys ja määrä on lisääntynyt. Lapsilla ei ole myöskään määräysvaltaa omaan elämäänsä niin paljon, kuin ennen. Lapsuus on strukturoitua ja kontrolloitua ja jotkut sanovat, ettei lapsuutta enää ole lainkaan. Lasten turvallisuus on syynä. Ympäristö koetaan vaaralliseksi, joten lapset ovat aina jonkun valvonnan alla. (Francis ym. 2002, 159.) Ensimmäinen seitsemästä näkökulmasta on luvuilla vallinnut romanttinen ajattelutapa, jolloin ajatellaan että lapset ovat luovia tulevaisuuden suunnittelijoita ja parhaita suunnittelemaan heille itselleen tarkoitettuja leikkipaikkoja. Heikkous oli lasten jääminen yksin suunnitelmiensa kanssa, kun aikuisten vastuu kiellettiin suunnitteluprosessissa. Usein tuloksena oli suunnitelma, jota ei voitu toteuttaa. Asianajo-lähestymistavan ajatus oli, että lapset tarvitsevat puolestapuhujan tai heidät jyrätään suunnitteluprosesseissa. Taustalla oli 60-luvun suunnitteluprojektit, joihin asukkaat eivät päässeet vaikuttamaan, vaikka ne vaikuttivat heidän elämäänsä. Tarveperustainen lähestymistapa taas perustuu tutkimukseen siitä, mitä lapset tarvitsevat. Tuloksena oli paljon hyvää tietoa kasvuympäristön merkityksestä. Usko tieteeseen kuitenkin saattoi ohittaa lasten todelliset tarpeet. (Mts ) Oppimista korostavan lähestymistavan ajatus on se, että osallistamalla lapset mukaan suunnitteluun, he oppivat tärkeitä taitoja (kts. Oranen 2008, 16). Oikeuksia korostava lähestymistapa näkee lasten oikeudet samanlaisina, kuin aikuisten oikeudet. Perustana on YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Pulmana oli keskittyminen liikaa oikeuksiin, eikä niinkään tarpeisiin. Institutionaalisen ajattelutavan lähestymistapa korostaa lasten kohtelua kuten aikuisia ja olettaa, että samanlaiset käytännöt ja rakenteet mahdollistavat molempien osallisuuden toteutumisen. Tässä unohdetaan spontaani ja lapsilähtöinen osallistuminen, kun lapsilla oletetaan olevan samat tiedot ja valta, kuin aikuisilla. Vastavuoroisuutta korostava lähestymistapa korostaa osallisuuden olevan vastavuoroista kommunikaatiota. Siinä lapset ja aikuiset ovat molemmat omassa roolissaan ja tuottavat yhdessä uudenlaista hyvää lapsuutta. Lapset ovat lapsia ja saavat käyttäytyä, kuten lapset. Edellyttää mukana olevilta aikuisilta ammattilaisilta taitoja työskennellä lasten kanssa. (Francis ym. 2002, )

13 13 4 ASIAKASOSALLISUUS PALVELUJEN KEHITTÄMISESSÄ 4.1 OSALLISTAVA TOIMINTATUTKIMUS Vuosina toteutettiin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistyksen YTY ry:n ERI Erityisryhmien palvelujen ja järjestötoiminnan seuranta projekti. ERI-hankkeeseen kuului kansalaisten kokemuksia selvittänyt toimintatutkimus, jossa oli mukana 56 asiakastapausta. Tutkimuksessa huomioitiin niitä hyvinvointipalveluja tarvitseviin kansalaisiin, joiden ääni kuului muuten heikosti ja joiden tilanne vaati korjausta. (Metteri 2003, 12.) Tutkimuksessa käytettiin menetelmänä osallistavaa toimintatutkimusta. Menetelmä oli valittu tutkimuksen näkökulman ohjaamana: tutkimuksessa tarkasteltiin etuus- ja palvelujärjestelmää yksittäisen asiakkaan näkökulmasta ja siinä annettiin arvo ihmisen subjektiiviselle kokemukselle. Toimintatutkimukset liittyivät kriittisen toimintatutkimuksen perinteeseen, jossa käytännön toimijoista (sosiaalityöntekijöistä) tulee tutkijoita ja asioita tarkastellaan kollektiivisesti ja samalla kehitetään yhteisöllisyyttä (mts ). Anna Metteri toimitti toimintatutkimuksesta Asiakkaan ääntä kuunnellen, Kitkakohdista kehittämisehdotuksiin -julkaisun. Julkaisuun valittiin toimintatutkimuksesta 7 asiakastapausta. Toimintatutkimuksista kirjoitetuissa artikkeleissa tavoiteltiin asiakkaan näkökulman mahdollisimman tarkkaa kuvausta, asiakkaan ja palvelujärjestelmän suhteen kriittisten kohtien erittelyä ja ongelmallisia tilanteita tuottavien mekanismien paikantamista. Kuvaamisen ja mekanismien paikantamisen lisäksi tutkimuksissa haettiin ratkaisuvaihtoehtoja ja esitettiin kehittämisehdotuksia. (Mts. 2003, ) Hankkeeseen palkattiin kahdeksan sosiaalityöntekijää kolmen kuukauden jaksoissa. Tavoitteena oli sosiaalityöntekijöiden siirtyminen pois työroolistaan, jotta he pystyivät kuuntelemaan asiakasta avoimesti ilman oman työorganisaation tai kehkeytyneen ammatillisuuden seulaa. Tavoitteena oli kyetä ymmärtämään asiakkuustilanne ja elämäntilanne asiakkaan näkökulmasta. Asiantuntijuus asetettiin dialogiin asiakkaan asiantuntemuksen kanssa. (Mts ) Jokainen sosiaalityöntekijä-toimintatutkija valitsi itse haastateltavansa itselleen tutulta sosiaalityön alueelta, mutta haastateltavat eivät välttämättä olleet haastattelijalle ennestään

14 14 tuttuja. Toimintatutkimukset kestivät noin 6 12 kuukauden ajan, jona aikana haastateltiin, verkostoiduttiin, voimaannutettiin ja tuettiin asiakasta (Metteri 2003, ). Sosiaalityöntekijä-toimintatutkija Marja Madekivi tutki nuoria, joilla oli vaikea dysfasia ja joilla oli Kelan maksama lapsen korotettu hoitotuki. Madekivi etsi haastateltavat terveyskeskusten sosiaalityöntekijöiden kautta. Hän haastatteli kolmea eri perhettä ja kirjoitti artikkelin 17- vuotiaan Villen tapauksesta. (Madekivi 2003, ) Toimintatutkimuksen lähtökohtina oli kohtuuttomuuden käsite ja ihmisen oman kokemuksen kuunteleminen. Toimintatutkimuksissa kuunneltiin asiakkaan tarinaa ja pyrittiin ymmärtämään korjausta vaatineeseen, kohtuuttomalta tuntuvaan tilanteeseen johtaneita prosesseja ja mekanismeja. Toimintatutkimuksissa suhteutettiin asiakkaan ja asiakastyöntekijöiden kokemuksia ja tehtiin kehittämisehdotuksia tilanteiden paremmaksi hoitamiseksi (Metteri 2003, 10-13). Tapaustutkimusprosessi lähti liikkeelle asiakkaan tilanteen tutkimisesta ja asiakkaan tukemisesta (mts ). Madekivi haastatteli Villen perhettä keväällä 2000 heidän kotonaan ja Villen toivomuksesta äiti tulkitsi Villen ja hänen perheensä kokemukset. Syynä tähän on Villen vaikea dysfasia, joka aiheuttaa puheen epäselvyyttä, vaikeutta ymmärtää kieltä ja emotionaalisia ongelmia. Dysfasian takia on kontaktinotto ja selviytyminen arkitilanteissa ilman tulkkia hankalaa mutta muuten Villestä ei huomaa mitään tavallisesta nuoresta poikkeavaa. Villen on kuitenkin vaikea puhua selkeästi ja hänen on hankala ymmärtää nopeasti puhuvaa vierasta. Ville on arkitoimissaan ikätovereitaan riippuvaisempi äidin tuesta ja tarvitsee tulkkia asioimisissaan ja huolenpitoa muistaakseen tehtäviään ja menemisiään. Villen perhe on lukenut artikkelin ja todennut, että se vastaa täysin heidän kokemustaan. (Madekivi 2003, ) Madekiven mukaan haastattelutilanteissa syntyi ymmärrys ja tarve toimia. Madekivi näkee, että asiakkaan osallistuminen oman asiansa hoitamiseen on voimavara. Työntekijän asenne ja asiakkaaseen keskittyminen ovat tärkeitä. Hyvä kohtelu tuo kaksisuuntaista voimaa; kumpikaan osapuoli ei väsy vaan vahvistuu. (Mts. 89.) Asiakkaiden haastattelujen jälkeen tutkija hankki lisätietoa ja ymmärrystä tilanteesta mm. haastattelemalla työntekijöitä, viranomaisia, päätöksentekijöitä ja järjestötoimijoita. Tutkija haastatteli niitä palvelujärjestelmän toimijoita, joihin asiakkaalla oli asiointisuhde. Jokaisessa

15 15 tapaustutkimuksessa tutkija pohti myös omaa oppimistaan ja kehittämisehdotuksiaan. (Metteri 2003, ) Tutkimuksessa asiakkaat kertoivat, että etäisyys sosiaalityössä tuntuu torjunnalta, vähättelemiseltä. Kontrolli nousee isoon rooliin ja tuen antaminen asiakkaalle unohtuu. Asiakkaalle ei anneta arvoa oman elämänsä parhaana asiantuntijana, eikä häntä oteta mukaan tekemään itseään koskevia päätöksiä. Asiakkaasta tuntuu, että häneen ei luoteta. Kuuntelemisen taidot ovat sosiaalityöntekijän tärkeimpiä ominaisuuksia asiakastyössä. Asiakas toivoo oman kertomuksensa kuuntelemista yhtään sitä vähättelemättä. Ajan antaminen asiakkaalle ja hänen kuuntelemisensa olivat molempia osapuolia voimaannuttava kokemus. Kun asiakas saa tukea, hän alkaa voimaantua ja itse järjestellä asioitaan. Kun työntekijä näkee työnsä tuottavan tulosta, on se myös hänelle voimaannuttava kokemus ja tuo työniloa. (Mts ) Asiakas tai omainen, joka oli mukana tuottamassa omaa kertomustaan julkaistavaksi, koki voimaantumisen ja valtaistumisen, koska sai oman äänensä kuuluville ja oman kohtuuttomuuden kokemuksensa jaetuksi muiden kanssa. Hän sai jonkinlaisen oikeutuksen kokemukselleen, jota ei siihen mennessä oltu julkisesti tai julkisen järjestelmän sisällä tunnistettu eikä ainakaan tunnustettu. (Mts. 168.) Asiakkaan kanssa yhdessä tekeminen oli antoisaa ja molempia osapuolia voimaannuttavaa. Asiakkaat kokivat prosessin poikkeuksetta myönteisenä kiinnostuksen osoituksena ja myös he saivat voimaa tästä yhteistyöstä. (Mts. 172.) Osallistava toimintatutkimus syntyy vuorovaikutuksessa eikä prosessi ole kaikilta osin ennalta tiedetty. Toimintatutkijat voimaantuivat ja rohkaistuivat, asiakkaat saivat tukea omaan tilanteeseensa ja tietoa vastavuoroisessa suhteessa ja joissain tapauksissa konkreettista ajankohtaista apua. Myös he ovat voimaantuneet. (Mts.174.) Osallistavalla toimintatutkimuksella voidaan vahvistaa palvelujärjestelmän kansalaiskeskeisyyttä. Tässä tutkimuksessa tapauskohtaiset toimintatutkimusprosessit ovat auttaneet rikkaan aineiston varassa erittelemään kansalaisen ja palvelujärjestelmän suhdetta, asiakkaan ja ammattilaisen suhdetta, kansalaisjärjestöjen roolia, jaetun asiantuntijuuden ja liittolaisuuden mahdollisuuksia. (Mts175.)

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

Uskomme sinuun usko sinäkin

Uskomme sinuun usko sinäkin Uskomme sinuun usko sinäkin Tietoa ja tsemppausta sijoituksen alkuvaiheeseen Selviytyjät-tiimi Johanna Barkman Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä 014 3322

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille?

Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille? Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille? Mikko Oranen 11.4.2013 18.04.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehykset Perhesurmat, lastensurmat julkinen keskustelu Lastensuojelun tarkastuskertomus,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Kivikon toimipisteen Sora-toiminta

Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Tiedontuotantoa sosiaalisen raportoinnin kautta Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Sosiaalityön kehittämisen 2. foorumi 10.5.2012 Sosiaalityöntekijät ja asiakkaat tiedon tuottajina ja vaikuttajina. Sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Lapset ja nuoret rakenteiden kehittäjinä SOS- Lapsikylä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta Vuonna 2013 SOS- Lapsikylässä perustettiin

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu selvitys lastensuojelun tilasta Marjo Lavikainen 2.12.2013 Lastensuojelu suurennuslasin alla Perhesurmat, lastensurmat julkinen keskustelu Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä SOSIAALINEN RAPORTOINTI RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN VÄLINEENÄ Sosiaalinen raportointi SORA Toiminta alkoi tammikuussa 2010, yliopisto lehtori

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot