Vastausten perusteella toiminnan järjestäminen todettiin onnistuneeksi ja tavoitteet ja tehtävät oli määritelty hyvin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastausten perusteella toiminnan järjestäminen todettiin onnistuneeksi ja tavoitteet ja tehtävät oli määritelty hyvin."

Transkriptio

1 Sivu 1 / 28 Tiivistelmä: Verkosto toteutti syksyn 2014 aikana itsearviointikyselyn, jonka tarkoituksena on eritellä hankkeen tuloksia ja vaikutuksia sekä selvittää kehittämiskohteita. Arviointi toteutettiin vapaaehtois-, sidosryhmä- sekä opiskelijakyselyillä. Arviointikysymykset oli jaettu kolmeen eri kategoriaan: toiminnan järjestäminen, toiminnan tulokset ja vaikutukset sekä toiminnan parantamisalueet ja kehittämiskohteet. Sisäisen arviointilomakkeen täytti 110 vapaaehtoista opettajaa, eli noin neljännes kaikista verkoston vapaaehtoisista. Yhteistyökumppaneista lomakkeen täytti 19 yhteistyökumppaneiden edustajaa. Lomake lähetettiin 99 yhteistyökumppaneiden edustajalle, eli vastauksia tuli noin viidennes. Opiskelijoilta pyydettyjä arviointeja täytettiin 32 kappaletta. Vastausten perusteella toiminnan järjestäminen todettiin onnistuneeksi ja tavoitteet ja tehtävät oli määritelty hyvin. Yhteistoiminta sidosryhmien kanssa todettiin sujuvaksi. Myös arviot verkoston toiminnan tuloksista ja vaikutuksista olivat pääosin hyvät. Erityisen tyytyväisen arvion sai väittämä vapaaehtoistyön positiivisista vaikutuksista. Samaa mieltä arvioijat olivat myös väittämistä: Toimintaa osallistuneet opiskelijat ovat saaneet tasollensa sopivaa opetusta sekä Opiskelijoiden sosiaaliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. Luetaan yhdessä -itsearvioinnissa nousi esiin kautta linjan erityisesti kolme kehittämislinjaa: henkilöstö- ja taloudelliset resurssit, opiskelijoiden motivoiminen/auttaminen jatkopoluille sekä viestintä. Taloudellisten ja henkilöstöresurssien puute näkyi kehittämiskohteina erityisesti vapaaehtoisten koulutuksessa, opiskelumateriaalissa sekä tarpeena lisätä verkoston viestintää ja markkinointia. Näiden yhteenvetojen pohjalta verkosto ryhtyy seuraaviin pääkehittämistoimenpiteisiin: 1. Verkosto panostaa jatkossa enemmän opettajien koulutukseen, 2. Verkosto kehittää ryhmissä käytettäviä oppimateriaaleja ja -menetelmiä, 3. Verkosto ryhtyy toimiin opiskelijoiden ohjaamiseksi kotoutumisen poluille sekä 4. Verkosto kehittää viestintäänsä tavoittavampaan suuntaan. Kehittämistoimenpiteistä on laadittu taulukko, joka löytyy raportin lopusta.

2 Sivu 2 / 28 Luetaan yhdessä -verkoston itsearvionnin nin yhteenveto ja kehittämissuunnitelma Sisällysluettelo Luetaan yhdessä -toiminnan taustaa... 3 Itsearviointisuunnitelma... 3 Arviointien tuloksista yleisesti... 5 Taulukko1: Sisäisen arvioinnin tulokset... 6 Taulukko 2: Yhteistyökumppaneiden arvioiden tulokset... 7 Taulukko 3: Opiskelijoiden arvioiden tulokset... 8 Vapaaehtoisten opettajien ja ohjausryhmän arviot... 9 Yhteistyökumppanien arviot Opiskelijoiden arviot Kehittämistoimenpiteet Verkosto panostaa jatkossa enemmän vapaaehtoisten kouluttamiseen Verkosto kehittää ryhmissä käytettäviä oppimateriaaleja ja -menetelmiä Verkosto ryhtyy toimiin opiskelijoiden ohjaamiseksi kotoutumisen jatkopoluille Verkosto kehittää viestintäänsä tavoittavampaan suuntaan Taulukko 4: Toimenpidesuunnitelma Liiteet: Kyselylomakkeet... 27

3 Luetaan yhdessä -toiminnan taustaa Sivu 3 / 28 Luetaan yhdessä on valtakunnallinen verkosto, joka tukee maahan muuttaneiden naisten kotoutumista. Suomalaisnaisten verkosto tarjoaa vapaaehtoistyönä suomen ja ruotsin kielen opetusta maahanmuuttajanaisille. Ensisijainen kohderyhmä ovat eri syistä koulutuksen ja kotouttamistoimien ulkopuolelle jääneet lukutaidottomat tai suomen kieltä taitamattomat naiset. Opetus tähtää arjessa tarvittavan kielitaidon parantamiseen, naisten yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemuksen lisäämiseen sekä verkostoitumiseen paitsi suomalaisten myös muiden maahan muuttaneiden naisten kanssa. Verkoston hallinnollinen vetovastuu on Suomen Akateemisten Naisten Liitolla. Verkostolla on ollut opetustoimintaa vuodesta 2004 lähtien. Luetaan yhdessä -ryhmien kielenopetus tapahtuu kerran viikossa, kahden tunnin ajan kokoontuvissa opetusryhmissä. Opetus on opiskelijoille maksutonta. Verkoston rahoituksella tuetaan opiskelijoiden oppikirjoja ja -materiaaleja. Monien opiskelijoiden kielen opiskelun tekee mahdolliseksi se, että lapset voivat tulla mukaan oppitunneille. Muutamissa Luetaan yhdessä -ryhmissä on mukana myös miehiä. Verkostolla on toimintaa 26 paikkakunnalla 83 opetusryhmässä. Itsearviointisuunnitelma Luetaan yhdessä -verkosto kerää opetusryhmiltä toimintaraportin puolen vuoden välein, syys- ja kevätlukukausien lopussa. Toimintaraporttien pohjalta on tehty vuosittain sisäistä arviota toiminnan kehittämiseksi, mutta laajempaa itsearviointia ei verkostossa ole aikaisemmin toteutettu. Syksyn 2014 aikana toteutettiin verkoston vapaaehtoisilla, ohjausryhmällä, yhteistyökumppaneilla sekä osalla opiskelijoista arviointikysely, jonka tarkoituksena on arvioida hankkeen toteutusta, tuloksia ja kehittämistarpeita. Arviointikysely toteutettiin kolmen pääarviointikysymyksen kautta: - Missä olemme onnistuneet? Mitkä ovat toimintamme vahvuudet? - Mitä parantamisalueita tai kehittämiskohteita toimintaan liittyy? - Mitä tuloksia ja vaikutuksia toiminnalla on saatu aikaiseksi?

4 Sivu 4 / 28 Arviointikysymysten pohjalta laadittiin kolme kyselypohjaa, joista ensimmäinen oli tarkoitettu hankkeen sisäisille toimijoille (vapaaehtoiset ja ohjausryhmä), toinen hankeen yhteistyökumppaneille ja kolmas hankkeen kohderyhmälle 1. Arviointikysymykset oli jaettu kolmeen eri kategoriaan: toiminnan järjestäminen ja tavoitteet, toiminnan tulokset ja vaikutukset sekä toiminnan parantamisalueet ja kehittämiskohteet. Vastaajia pyydettiin arvioimaan aihealueittain esitettyjä väittämiä asteikolla: täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä sekä en osaa sanoa. Sekä verkoston vapaaehtoisia että yhteistyökumppaneita pyydettiin arvioimaan toiminnan järjestämistä väittämillä koskien toiminnan tavoitteita, vastuita, koulutuksen ja resurssien riittävyyttä, kohderyhmän tavoitettavuutta sekä yhteistyösuhteita. Hankkeen tuloksia puolestaan pyydettiin arvioimaan koskien opetuksen tasoa, opiskelijoiden kielellisiä ja sosiaalisia tuloksia, opiskelijoiden työllistymistä sekä vapaaehtoisten työstä saamaa hyötyä. Tämän lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan kehittämistarpeita avoimella kysymyksellä: Mitä toiminta-alueita tulisi mielestäsi hankkeessa erityisesti kehittää ja miten? Hankkeen opiskelijoille tehdyssä kyselyssä pyrittiin kysymyksenasettelussa yksinkertaisiin ja helppoihin lauseisiin, jotta heikommankin kielitaidon omaavat henkilöt pystyivät vastaamaan kyselyyn. Kyselyssä käytettiin samaa arvioasteikkoa, kuin muissakin kyselyissä, mutta ymmärtämisen helpottamiseksi vaihtoehdot oli varustettu lisäksi hymynaamoilla: Myös opiskelijoita pyydettiin arvioimaan toiminnan järjestämistä, tuloksia ja vaikutuksia. Kehittämisen kohteita pyydettiin arvioimaan avoimella kysymyksellä: Onko mielessäsi joku asia, mitä Luetaan yhdessä -ryhmässä voisi mielestäsi parantaa? 1 Liite 1: kyselylomakkeet

5 Sivu 5 / 28 Sisäisen arviointilomakkeen täytti 110 vapaaehtoista opettajaa, eli noin neljännes kaikista verkoston vapaaehtoisista. Yhteistyökumppaneista lomakkeen täytti 19 yhteistyökumppaneiden edustajaa. Lomake lähetettiin 99 yhteistyökumppaneiden edustajalle, eli vastauksia tuli noin viidennes. Opiskelijoilta pyydettyjä arviointeja täytettiin 32 kappaletta. Arviointien tuloksista yleisesti Tulosten analysoimiseksi vastausasteikko pisteytettiin: 1=Täysin eri mieltä, 2=Eri mieltä, 3=Jokseenkin samaa mieltä sekä 4=Täysin samaa mieltä. Laskemalla tämän jälkeen vastausten keskiarvo saatiin arvio siitä, mitä vastaajat keskimäärin olivat väittämästä mieltä. Numeraalisten vastausten keskiarvoja tulkittaessa yli 3:n arvot kuvaavat jokseenkin onnistunutta toimintaa. Vastaavasti alle 3:n keskiarvot antavat viitteitä siitä, missä kohtaa toiminnassa on kehitettävää. Itsearvioinnin sisäisessä kyselyssä (verkoston vapaaehtoistyöntekijät ja ohjausryhmä) koettiin Luetaan yhdessä -toiminta pääosin onnistuneeksi. Kaikkien kysymysten yhteinen keskiarvo oli 3,0. Yhteistyökumppaneiden näkemys toiminnan onnistumisesta oli sama kuin sisäisessä arviossa keskiarvo kaikkien kysymysten kesken ollessa 3,1. Puolestaan opiskelijoiden arviot toiminnasta ovat huomattavan paljon positiivisempia: kaikkien vastausten keskiarvo on 3,6. Näin ollen kaikki kolme ryhmää pitivät toimintaa pääosin onnistuneena sekä järjestämisen että tulosten osalta. Vapaaehtoiset kokivat vapaaehtoistyön vaikuttavan positiivisesti elämään ja opiskelijat kokivat saavansa tasollensa sopivaa koulutusta, joka kehittää sekä kielellisiä että sosiaalisia taitoja. Yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä yhteistyön toteutumiseen ja tuloksiin. Kaikkien vastausryhmien kesken parannettavaa nähtiin opiskelijoiden jatko-opintojen tai työllistymisen kysymyksissä sekä verkoston resursseissa.

6 Taulukko1: Sisäisen arvioinnin tulokset 1. Toiminnan järjestäminen K.a. Toiminnalle on määritelty selkeät tavoitteet. 3,2 Toimintaan osallistuvien tehtävät ja vastuut on määritelty selkeästi ja ne ovat 3,1 kaikkien tiedossa. Toimintaan osallistuville vapaaehtoisille on järjestetty riittävästi koulutusta 2,7 tehtävien täyttämiseksi. Toimintaan on varattu riittävästi resursseja (talous ja henkilöstö) tavoitteiden 2,8 saavuttamiseksi. Kohderyhmä on tavoitettu odotusten mukaisesti. 2,8 Yhteistyö kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa on toimivaa ja tukee tavoitteiden 3 saavuttamista. 2. Tulokset ja vaikutukset K.a. Toimintaan osallistuneet opiskelijat ovat saaneet tasollensa sopivaa opetusta. 3,1 Opiskelijoiden kielelliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. 2,9 Opiskelijoiden sosiaaliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. 3,1 Opiskelu ryhmässä on auttanut monia työllistymään tai pääsemään viralliseen 2,8 koulutukseen. Vapaaehtoinen opetustyö on tuonut rikkautta elämään. 3,9 Sivu 6 / Parantamisalueet ja kehittämiskohteet (sanalliset arviot) Alue tai kohde Esimerkkilause Mainintoja kpl Vapaaehtoisten koulutus Koulutus on jäänyt valtakunnallisten 24 seminaarien varaan. Opetusmateriaali Oppimateriaalin sopivuus eri ryhmille. 18 Opetusmuodot Opiskelijat keskenään kovin eri 15 tasoisia, mikä tuo haasteita. Opiskelijoiden motivointi Kuinka saada opiskelijat ymmärtämään 11 kielitaidon merkitys. Kokoontumistilat Kokoontumistiloissa tulisi paremmin 7 huomioida opiskelijoiden jako pienryhmiin. Mainostus ja markkinointi Viestintää eri kansalaisuuksien saamiseksi mukaan. 7

7 Opiskelijoiden tavoittaminen Miten tavoittaa paremmin opetusta 6 tarvitsevia? Pula vapaaehtoisista Lisää opettajia, jotta yksilöllinen 5 opiskelu onnistuisi. Oppimistulosten arviointi 5 Toiminnan tavoitteet Toiminnan tavoitteet näkyvämmiksi. 4 Yhteistyö sidosryhmiin Lisää yhteistyötä eri toimijoiden 2 välillä. Opiskelijoiden ohjaus eteenpäin Kieliopintojen jatkomahdollisuuksiin 2 tulisi kiinnittää huomiota. Miehet mukaan toimintaan Myös miehiä mukaan opiskelemaan 1 kieltä ja kulttuuria. Opetusvälineet Opetusvälineet paremmiksi, esim. 1 sähköisen oppimateriaalin käyttö. Sisäinen viestintä 1 Retket ja vierailut Taloudellisia resursseja tarvittaisiin 1 retkien ja vierailuiden toteut- tamiseen. Lasten huomioiminen 1 Sivu 7 / 28 Taulukko 2: Yhteistyökumppaneiden arvioiden tulokset 1. Toiminnan järjestäminen K.a. Luetaan yhdessä -toiminnalle on määritelty selkeät tavoitteet, jotka ovat myös 3,3 organisaationne tiedossa. Tehtävä-alueet ja vastuut Luetaan yhdessä -vapaaehtoisten ja organisaationne 3,2 edustajien kesken on määritelty selkeästi ja ne ovat kaikkien tiedossa. Toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten ja organisaationne edustajien välinen 3,4 viestintä on riittävää ja tuloksellista. Luetaan yhdessä -toimintaan on varattu mielestänne riittävästi resursseja (talous 2,9 ja henkilöstö) toimivan yhteistyön toteuttamiseksi. Yhteinen kohderyhmä on tavoitettu odotusten mukaisesti. 3,1 2. Tulokset ja vaikutukset K.a. Toimintaan osallistuneet opiskelijat ovat saaneet tasollensa sopivaa opetusta. 3,3 Opiskelijoiden kielelliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. 2,9 Opiskelijoiden sosiaaliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. 3,3

8 Opiskelu ryhmässä on auttanut monia työllistymään tai pääsemään viralliseen koulutukseen. Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoistyön positiiviset vaikutukset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. 2,4 3,3 Sivu 8 / Parantamisalueet ja kehittämiskohteet (sanalliset arviot) Alue tai kohde Esimerkkilause Mainintoja kpl Opetusmateriaali Oppimateriaalin sopivuus eri ryhmille. 3 Toiminnan tavoitteet Tavoitteet tietoomme. 2 Yhteistyö sidosryhmiin Suomen kielen opetukseen liittyvä 2 verkostotyötä olisi hyvä kehittää. Opetusmuodot Opiskelijat keskenään kovin eri 1 tasoisia, mikä tuo haasteita. Viestintä 1 Kokoontumistilat Erillisiä tiloja voisi olla enemmän. 1 Opiskelijoiden tavoittaminen 1 Mainostus ja markkinointi 1 Miespuoliset vapaaehtoiset Miesohjaajille on tarvetta. 1 Toiminnan laajentuminen Toiminnalle on tarvetta. 1 Vapaaehtoisten koulutus 1 Taulukko 3: Opiskelijoiden arvioiden tulokset Väittämä K.a. Luetaan yhdessä -ryhmän kokoontumisesta oli helppo saada tietoa. 3,3 Luetaan yhdessä -ryhmä oli helppo löytää. 3,4 Luetaan yhdessä -ryhmä kokoontuu minulle sopivaan aikaan. 3,8 On hyvä, kun saan tuoda lapseni mukaan tunneille. 3,5 Luetaan yhdessä -ryhmän tunneilla on mukava käydä. 4 Olen oppinut tunneilla paljon suomea. 3,6 Olen saanut toiminnasta uusia ystäviä. 3,5 Uskon, että opiskelu ryhmässä auttaa minua saamaan tulevaisuudessa uuden 3,3 opiskelupaikan tai työn. Suosittelen mielelläni Luetaan yhdessä -ryhmiä ystävilleni ja sukulaisilleni. 3,8

9 Vapaaehtoisten opettajien ja ohjausryhmän arviot Sivu 9 / 28 Sisäisessä arviossa katsottiin Luetaan yhdessä -verkoston toiminnan olevan pääosin onnistunutta: kuusi väittämää yhdestätoista sai yli kolmen keskiarvon tuloksen, eikä alle 2,6 keskiarvon tuloksia ollut väittämissä lainkaan. Toiminnan järjestämisen osalta tyytyväisiä oltiin tavoitteiden sekä tehtävien määrittämiseen. Myös yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettu toiminta katsottiin olevan toimivaa 2. Näin ollen voidaan sanoa, että toiminnan peruskonsepti koetaan toimivaksi, mutta yhteisten pelisääntöjen noudattamista voidaan parantaa viestinnän avulla. Toiminnan järjestämisen osalta tyytymättömämpiä oltiin vapaaehtoisille järjestettävän koulutuksen määrään, verkoston resursseihin sekä kohderyhmän tavoittamiseen. Koulutusta koskevan väittämän keskiarvo on 2,7. Luetaan yhdessä -verkostossa järjestetään vuosittain valtakunnallinen vapaaehtoisten koulutusseminaari. Lisäksi ryhmiä kannustetaan järjestämään paikallisia/alueellisia koulutustilaisuuksia projektipäällikön avustamana. Itsearvioinnin tulos viittaa siihen, että koulutusten järjestämiseen olisi saatava lisää sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja alueellisten koulutusten toteuttamiseksi. Verkoston taloudellisia ja henkilöstöresursseja koskeva väittämä 3 sai keskiarvon 2,8. Verkostolla on ollut vuodesta 2011 palkattu kokoaikainen työntekijä. Työvoimaresurssi on pysynyt vuodet samana ja taloudelliset resurssit ovat kasvaneet vuodesta 2012 vuoteen 2014 noin 25 %. Samalla kuitenkin verkoston ryhmätoiminta on lähes kaksinkertaistunut: 2011 alussa verkostolla oli 47 opetusryhmää ja 2014 lopulla 83 ryhmää opiskelijamäärän kaksinkertaistuessa. Lisäresursoinnin tarve tulee arvioinneissa selvästi ilmi, sillä resurssit eivät ole pysyneet verkoston kasvun mukana. 2 Toiminnalle on määritelty selkeät tavoitteet k.a. 3.2, Toimintaan osallistuvien tehtävät ja vastuut on määritelty selkeästi ja ne ovat kaikkien tiedossa k.a. 3.1, Yhteistyö kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa on toimivaa ja tukee tavoitteiden saavuttamista k.a Toimintaan on varattu riittävästi resursseja (talous ja henkilöstö) tavoitteiden saavuttamiseksi.

10 Sivu 10 / 28 Myös väittämä kohderyhmän onnistuneesta tavoittamisesta sai arvioinnissa keskiarvon 2,8 4. Luetaan yhdessä -verkoston yksittäiset ryhmät joutuvat mainostamaan ryhmän toimintaa itsenäisesti, sillä työntekijäresurssi ei nykyisellään riitä avustamaan kaikkia ryhmiä kohderyhmän tavoittamisessa. Mikäli verkosto saa lisää työntekijäresursseja tulevina vuosina, olisi asiaan hyvä kiinnittää enemmän huomiota. Verkoston kohderyhmää on haastavaa tavoittaa, sillä huonosti suomea osaavia tai luku- ja kirjoitustaidottomia on vaikea tavoittaa perinteisten viestimien avulla. Paikallinen ja tarkkaan kohdennettu viestintä sekä syvempi yhteistyö kuntien kanssa lisäisi tietoisuutta ryhmien olemassa olosta eri kunnissa ja siten lisäisi kävijämääriä. Arvio verkoston toiminnan tuloksista ja vaikutuksista oli pääosin hyvä: viiden väittämän yhteinen keskiarvo on 3,2. Erityisen tyytyväisen arvion sai väittämä vapaaehtoistyön positiivisista vaikutuksista (arvioiden keskiarvo 3,9). Samaa mieltä arvioijat olivat väittämistä: Toimintaa osallistuneet opiskelijat ovat saaneet tasollensa sopivaa opetusta (k.a. 3,1) sekä Opiskelijoiden sosiaaliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa (k.a. 3,1). Alle kolmen keskiarvon tulosten ja vaikutusten arvioinnissa saivat väittämät: Opiskelijoiden kielelliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa sekä Opiskelu ryhmässä on auttanut monia työllistymään tai pääsemään viralliseen koulutukseen. Kielellisiä tuloksia koskeva väittämä sai arvosanan 2,9 ja työllistymistä koskeva väittämä 2,8. Vastaisuudessa verkostossa olisi hyvä miettiä toimenpiteitä, joilla erityisesti nopeasti eteneviä opiskelijoita saataisiin motivoitua paremmin jatkokoulutukseen tai työelämään. Verkoston va- 4 Kohderyhmä on tavoitettu odotusten mukaisesti.

11 Sivu 11 / 28 paaehtoisille opettajille tulee tarjota koulutusta opiskelijoiden kotoutumispolkujen edistämiseksi: kun vapaaehtoiset tietävät enemmän koulutus-, harjoittelu- ja työmahdollisuuksista, on opiskelijoiden kannustaminen ryhmästä eteenpäin helpompaa. Verkoston opetuksessa ei järjestetä opiskelijoille kokeita, sillä opetus on tahdottu pitää vapaamuotoisena. Jatkossa olisi kuitenkin hyvä miettiä, voisiko vapaaehtoisilla silloin tällöin toteutettavilla kokeilla olla opiskelijoille motivoiva vaikutus. Sanalliset vastaukset vahvistavat väittämien perusteella tehtyjä päätelmiä. Eniten parantamista kaivattiin vapaaehtoisten koulutuksessa paikallisten koulutustilaisuuksien osalta. Lisäksi oppimateriaaleja kaivattiin lisää sekä määrällisesti että laadullisesti. Taloudellista tukea kaivattiin myös ryhmien kanssa toteutettaviin retkiin. Useissa arvioissa kaivattiin lisää opetusapua olemassa oleviin ryhmiin. Vapaaehtoisten rekrytointi toiminnassa oleviin ryhmiin, on pääasiallisesti ollut vapaehtoisten vastuulla. Verkosto järjestää jatkuvasti infotilaisuuksia toiminnasta, mutta tilaisuuksissa rekrytoitujen vapaaehtoisten avulla on perustettu uusia ryhmiä. Vastaavia rekrytointitilaisuuksia tulisi vastaisuudessa järjestää jo toiminnassa oleville ryhmille, joita vaivaa pula vapaaehtoistyöntekijöistä. Ryhmien erilaisista tilanteista kuitenkin kertoo se, että monessa palautteessa kaivattiin myös apua opiskelijoiden saavuttamiseen. Kielellisten tulosten mittaamiseksi toivottiin parempia mittareita. Vapaaehtoisten kokeiden järjestäminen toisi apua tähän ongelmaan. Kehitettäväksi toivottiin myös keinoja, joilla saada opiskelijat opiskelemaan oppituntien lisäksi lisää kotona. Perinteisesti verkosto ei ole antanut opiskelijoille kotitehtäviä. Opiskelijoiden suuren vaihtuvuuden vuoksi kotitehtävien antaminen voi olla haastavaa. Kielelliset tulokset voisivat parantua kuitenkin merkittävästi, mikäli opiskelijat opettelisivat tunneilla oppimaansa kotona. Ryhmien käyttöön tulee tuottaa esimerkkejä mielekkäistä ja motivoivista kotitehtävistä, joita voisi tarjota motivoituneille ja säännöllisesti tunneilla käyville opiskelijoille. Sanallisten vastausten pohjalta verkoston kokonaisviestintä koettiin parantamisalueena. Muutamissa vastauksissa toivottiin verkostolle suurempaa näkyvyyttä julkisesti. Sisäisen viestinnän

12 Sivu 12 / 28 kehittäminen puolestaan näkyi siinä, että osassa sanallisista vastauksista toivottiin verkoston toimintatapoja ja tavoitteita näkyvämmiksi. Viestinnän parantamiseksi olisi hyvä luoda viestintäsuunnitelma, jonka pohjalta verkosto voisi kehittää viestintäänsä. Yhteistyökumppanien arviot Luetaan yhdessä -verkoston toteutus eri paikkakunnilla on ratkaisevalla tavalla riippuvainen paikallisista yhteiskuntasuhteista ja yhteistyökumppaneista. Ryhmien yhteistyökumppaneina on usein kunta tai järjestö. Sidosryhmien avulla saadaan ryhmien toimitilat ja muuta toimintaa tukevaa apua maksutta. Yhteistyökumppaneilta ryhmät saavat apua usein myös viestintään. Osa yhteistyökumppaneista tarjoaa verkoston vapaaehtoisille koulutusta, koordinoivaa ja opetuksellista tukea etenkin silloin, jos samassa tilassa toimi useampi Luetaan yhdessä -ryhmä. Yhteistyökumppanien arviot verkoston toiminnasta myötäilevät pitkälle sisäisen arvioinnin tuloksia. Yhteistyökumppanit antoivat vapaaehtoisia paremmat arvosanat toiminnan järjestämisestä ja tuloksista, mutta kehittämiskohteet olivat samoja kuin sisäisessä arvioinnissa. Arvioissa katsottiin Luetaan yhdessä -verkoston toiminnan olevan pääosin onnistunutta: seitsemän väittämää yhdeksästä sai yli kolmen keskiarvon tuloksen. Toiminnan järjestämisen osalta tyytyväisiä oltiin tavoitteiden määrittämiseen, tehtävien ja vastuiden jakamiseen, Luetaan yhdessä -vapaaehtoisten ja yhteistyöorganisaation väliseen viestintään sekä kohderyhmän tavoittamiseen 5. Toiminnan järjestämisen osalta sisäisen arvion tapaan toimintaan kaivataan lisäresursseja 6. Kokonaisuudessaan toiminnan järjestämistä koskevat väittämät saivat arvosanan 3,2. Yhteistyökumppanit kokevat toiminnan konseptin olevan kunnossa ja toiminnan toteutuksen olevan hyvää, joskin lisäresurssoinnin avulla toimivuutta voisi lisätä. 5 Luetaan yhdessä -toiminnalle on määritelty selkeät tavoitteet, jotka ovat myös organisaationne tiedossa k.a. 3,3. Tehtävä-alueet ja vastuut Luetaan yhdessä -vapaaehtoisten ja organisaationne edustajien kesken on määritelty selkeästi ja ne ovat kaikkien tiedossa k.a.3,2. Toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten ja organisaationne edustajien välinen viestintä on riittävää ja tuloksellista k.a. 3,4. Yhteinen kohderyhmä on tavoitettu odotusten mukaisesti k.a. 3,1. 6 Väittämän Luetaan yhdessä -toimintaan on varattu mielestänne riittävästi resursseja (talous ja henkilöstö) toimivan yhteistyön toteuttamiseksi keskiarvoksi tuli 2,9.

13 Sivu 13 / 28 Toiminnan tuloksista ja vaikutuksista yhteistyökumppanit olivat keskimäärin samaa mieltä väittämien Toimintaan osallistuneet opiskelijat ovat saaneet tasollensa sopivaa opetusta, Opiskelijoiden sosiaaliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa sekä Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoistyön positiiviset vaikutukset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa kanssa, joista kaikki saivat keskiarvoksi arvosanan 3,3. Jokseenkin eri mieltä yhteistyökumppanit olivat väittämästä Opiskelijoiden kielelliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa, joka sai keskiarvoksi 2,9 sekä väittämästä Opiskelu ryhmässä on auttanut monia työllistymään tai pääsemään viralliseen koulutukseen, joka sai keskiarvon 2,4. Sanallisista vastauksista nousevat pitkälle samat kehittämiskohteet kuin sisäisessäkin arviossa. Oppimateriaaleja katsotaan tarvittavan lisää, tavoitteiden tulisi olla selkeämpiä ja niistä tulisi tiedottaa paremmin myös yhteistyökumppaneita. Lisäksi kohderyhmän tavoittamiseksi tulee tehdä lisätoimenpiteitä. Viestintään kaivattiin kehittämistä: yhteistyökumppanit toivoivat toiminnan markkinoinnin lisäämistä sekä viestinnän lisäämistä verkoston ja yhteistyöorganisaation välillä. Palautteessa ehdotettiin säännöllisiä tapaamisia organisaatioiden kesken sekä yleisemmin kuntien sisällä tapahtuvaa yhteistyötä kielenoppimista järjestävien organisaatioiden kesken. Opiskelijoiden arviot Opiskelijoiden arviot verkoston toiminasta ovat erittäin positiivisia. Kaikki yhdeksän väittämää saivat yli kolmen keskiarvon arviot. Positiivisimpina koettiin väittämät Luetaan yhdessä -ryhmän tunneilla on mukava käydä, Luetaan yhdessä -ryhmä kokoontuu minulle sopivaan aikaan sekä Suosittelen mielelläni Luetaan yhdessä -ryhmiä ystävilleni ja sukulaisilleni. Väittämistä ensimmäinen sai keskiarvon 4 ja kaksi jälkimmäistä keskiarvon 3,8. Keskiarvot 3,5 ja 3,6 saivat väittämät: Olen oppinut tunneilla paljon suomea (3,6), On hyvä, kun saan tuoda lapseni mukaan tunneille (3,5) sekä Olen saanut toiminnasta uusia ystäviä (3,5). Pientä erimielisyyttä vastaajissa aiheuttivat väittämät: Luetaan yhdessä -ryhmä oli helpompaa löytää (k.a. 3,4), Luetaan yhdessä -ryhmän kokoontumisesta oli helppo saada tietoa (k.a. 3,3) sekä väittämä Uskon, että opiskelu ryhmässä auttaa minua saamaan tulevaisuudessa uuden

14 Sivu 14 / 28 opiskelupaikan tai työn (k.a. 3,3). Vaikka näidenkin väittämien keskiarvo on yli kolmen, antavat luvut kuitenkin viitteitä siitä, mitä asioita opiskelijoiden näkökulmasta olisi hyvä jatkossa kehittää. Aihealueet sopivat hyvin yhteen vapaehtoisilta ja yhteistyökumppaneilta kerätyistä palautteista, joiden mukaan erityisesti viestintään ja opiskelijoiden kotoutumisen jatkopolkuun olisi tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Sanallisissa vastauksissa opiskelijat toivovat lähinnä uudistuksia opiskelutilojen suhteen, joiden toivottaisiin olevan tilavampia ja siten hiljaisempia. Myös yhteisiä retkiä toivottiin runsaasti. Kehittämistoimenpiteet Luetaan yhdessä -itsearvioinnissa nousi esiin kautta linjan erityisesti kolme kehittämislinjaa: henkilöstö- ja taloudelliset resurssit, opiskelijoiden motivoiminen/auttaminen jatkopoluille sekä viestintä. Taloudellisten ja henkilöstöresurssien puute näkyi kehittämiskohteina erityisesti vapaaehtoisten koulutuksessa, opiskelumateriaalissa sekä tarpeena lisätä verkoston viestintää ja markkinointia. Opetusmateriaalia tarvittaisiin sekä tasoeroltaan erilaisia että määrällisesti lisää. Ryhmät kaipasivat lisää myös toiminnallisia opetusmuotoja, kuten ryhmän kanssa järjestettyjä retkiä, pelejä tai muita havainnollisia ja toiminnallisia opetusmateriaaleja. Tämänkaltaisia materiaaleja verkostolla ei ole käytössä opetuksessa juuri lainkaan, ja niiden lisääminen ryhmien käyttöön vaatisi huomattavan lisäyksen opetusmateriaalibudjettiin, kun ryhmien kokonaismäärä on yli 80. Koulutuksen osalta tulisi jatkossa huomioida erityisesti verkoston maantieteellinen laajuus. Etelä- Suomessa toteutettu koulutustoiminta ei tavoita tarpeeksi hyvin koko Suomen kattavaa vapaaehtoisjoukkoa. Itsearvioinnin pohjalta voidaan todeta, että verkoston opetuksella on suuri vaikutus opiskelijoiden kielen- ja sosiaalisten taitojen kehitykseen niin opiskelijoiden itsensä, vapaaehtoisten kuin yhteistyökumppaneidenkin mielestä. Samalla kuitenkin usko verkoston opetuksen vaikutuksista työllistymiseen tai opiskelupaikan saamiseen on kaikilla näillä kolmella ryhmällä heikohko. Tule-

15 Sivu 15 / 28 vaisuudessa olisikin hyvä verkoston kiinnittää huomiota siihen, miten vapaaehtoiset voisivat paremmin motivoida ja auttaa opiskelijoita eteenpäin kotoutumispoluilla. Viestintää tulee jatkossa kehittää sekä sisäisesti että ulkoisesti. Sisäisen viestinnän kohdalla ongelmana on erityisesti sähköisten viestimien aiheuttama epävarmuus informaation perille menemisestä: vaikka informaatio olisi näkyvissä sähköisissä viestimissä kuten uutiskirjeessä, nettisivuilla tai facebookissa, ei informaatio silti tavoita kaikkia. Ulkoisessa viestinnässä koettiin tärkeäksi lisätä verkoston tunnettuutta. Toiminnan mainostamisen toivottiin lisäävän sekä opiskelijoiden että vapaaehtoisten opettajien määrää: opiskelijoita ohjautuu ryhmiin parhaiten, kun kunnan viranomaistoimijat, maahanmuuttajat sekä kantasuomalaiset tuntevat toimintaa. Lisäksi tunnettuun toimintaan on helpompaa lähteä mukaan vapaaehtoiseksi. Monissa kirjallisissa vastauksissa harmiteltiin yksittäisten ryhmien toimitilojen epäkäytännöllisyyttä. Mikäli toiminnan tunnettuus kasvaisi, voisi tiloja tarjoavien yhteistyökumppaneiden määrä lisääntyä ja näin tilaongelmat tulisi ratkaistuksi. Näiden yhteenvetojen pohjalta verkosto ryhtyy seuraaviin kehittämistoimenpiteisiin: 1. Verkosto panostaa jatkossa enemmän vapaaehtoisten kouluttamiseen Lisätään alueellisia ja paikallisia koulutustilaisuuksia Nykyisessä toimintamallissa verkosto ei ole järjestelmällisesti toteuttanut alueellisia koulutuksia. Koulutustilaisuuksien järjestämismahdollisuuksista on tiedotettu ryhmiä, jotka ovat halutessaan järjestäneet tilaisuuksia työntekijän avustuksella. Koulutusten järjestäminen on kuitenkin ollut liikaa vapaaehtoisten oman aktiivisuuden varassa. Jatkossa verkosto tulee toteuttamaan alueelliset koulutukset kokonaisuudessaan osana toimiston työtehtäviä. Tämä vaatii kuitenkin lisää työresursseja, sillä koko maan kattavaa koulutuskiertuetta on mahdoton toteuttaa nykyisellä yhden toimistotyöntekijän resurssilla.

16 Sivu 16 / 28 Tällä hetkellä verkosto järjestää joka vuosi valtakunnallisen koulutusseminaarin kaikille verkoston vapaaehtoisille. Seminaari järjestetään tulevinakin vuosina. Edellisvuosien tapaan matkakulut korvataan seminaariosallistujille, mikä mahdollistaa pitkänmatkalaisten osallistumisen koulutustilaisuuksiin. Alueellisia koulutuksia on järjestetty säännöllisesti ainoastaan pääkaupunkiseudulla, tosin useissa kunnissa on järjestetty vapaaehtoiset yhteen kokoavia keskustelutilaisuuksia, jotka on koettu tärkeäksi toiminnan kannalta. Pääkaupunkiseudun koulutustilaisuuksia järjestetään säännöllisesti vastaisuudessakin, mutta lisäksi huolehditaan muiden alueiden koulutuksista. Erityisesti alueilla, joilla on paljon Luetaan yhdessä -ryhmiä, tulisi järjestää koulutustilaisuudet vuosittain, kuten Tampereen, Turun ja Vaasan alueilla sekä Keski- ja Pohjois-Suomessa. Tavoitteena on, että jokaisella Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoistyöntekijällä on joka vuosi mahdollisuus päästä vähintään yhteen verkoston tarjoamaan koulutukseen. Luodaan koulutuspaketti uusille vapaaehtoisille Nykyisessä toimintamallissa verkosto on järjestänyt koulutusta uusille vapaaehtoisille uusien ryhmien perustamisen yhteydessä. Koulutukseen on kuulunut ryhmäkoulutusta verkoston toiminnasta sekä opetuksesta yhteensä neljä-kuusi tuntia. Yksittäiset uudet vapaaehtoiset, jotka ovat ohjautuneet jo olemassa oleviin Luetaan yhdessä -ryhmiin, eivät ole saaneet organisaation tarjoamaa vapaaehtoiskoulutusta, vaan ryhmän muut vapaaehtoiset ovat huolehtineet näiden henkilöiden perehdyttämisestä Luetaan yhdessä -toimintaan. Uusien vapaaehtoisten koulutusmallia kehitetään edelleen siten, että uusia yksittäisiä vapaaehtoisia varten tehdään kirjallinen koulutuspaketti, joka annetaan jokaisen uuden vapaaehtoisen käyttöön. Materiaali annetaan kirjallisesti ryhmänvetäjille, joiden pyydetään antamaan materiaali edelleen uusille vapaaehtoisille. Materiaali laitetaan lisäksi verkoston nettisivuille. Lisäksi verkosto järjestää 2-4 kertaa vuodessa uusien vapaaehtoisten koulutuspäivän, johon ohjataan kaikki vuoden mittaan toimintaan tulleet uudet vapaaehtoiset.

17 Sivu 17 / 28 Uusien ryhmien olemassa oleva koulutuspaketti säilyy ennallaan, mutta verkosto edelleen kehittää opetuksellista koulutusosuutta siten, että verkoston pitkäaikaisista vapaaehtoisista opettajista kerätään kouluttajapankki, jonka vapaaehtoisia hyödynnetään alueellisesti. Kouluttajat opastetaan koulutustehtäviin. 2. Verkosto kehittää ryhmissä käytettäviä oppimateriaaleja ja -menetelmiä Luetaan yhdessä -toiminnassa käytetään Opetushallituksen kirjasarjoja. OPH:n oppikirjamateriaaleista löytyy varsin hyvin materiaalia vähän suomea osaaville, joskin aikuisille suunnattua materiaalia voisi näissäkin olla enemmän. Haastavampaa on löytää materiaalia kielenopinnoissa pitkälle kehittyneille aikuisopiskelijoille. Itsearvioinnin pohjalta syntyi vaikutelma, että koettu oppimateriaalin vähyys on jossain määrin myös viestinnällinen ongelma. Vapaaehtoiset eivät välttämättä ole täysin tietoisia eri opetusmateriaalien käyttömahdollisuuksista tai olemassaolosta. Kartoitetaan opetusryhmien käyttämät oppimateriaalit ja materiaalitarpeet sekä hyvät käytännöt. Luetaan yhdessä -ryhmille on tarjottu erilaisia oppimateriaaleja käyttöönsä, joita ryhmät ovat voineet käyttää haluamillaan tavoilla. Ryhmien käyttöön on tarjottu vapaaehtoinen opetussuunnitelma, mutta ryhmiä ei ole velvoitettu sen tai muiden oppimateriaalien kuten kirjojen käyttämiseen. Näin ollen ryhmillä on erilaisia käytäntöjä oppimateriaalien suhteen. Tarkkaa kartoitusta näistä ryhmien eri käytännöistä ei ole verkostossa aikaisemmin tehty. Vastaisuudessa opetusryhmille tehdään haastattelukysely, jossa selvitetään ryhmän toimintatavat oppimateriaalien suhteen sekä tarpeet, joita ryhmät kokevat oppimateriaalien osalta olevan. Samalla kootaan yhteen ryhmien hyvät käytännöt erilaisista opetusmuodoista ja materiaaleista. Järjestetään koulutusta käytettävissä olevista kirjasarjoista, nettimateriaaleista ja muista ilmais- materiaaleista Kartoituksen pohjalta järjestetään ryhmille oppimateriaalikoulutus, jota ylläpidetään säännöllisesti alueellisten vuosikoulutusten yhteydessä. Opetusmateriaaleja on saatavilla ilmaiseksi ne-

18 Sivu 18 / 28 tissä tälläkin hetkellä paljon, ja ne ovat Luetaan yhdessä -sivuilla listattuna, mutta materiaalinen läpikäyminen on aikaa vievää. Nettisivujen oppimateriaaliosiota kehitetään, jotta netistä löytyvät ilmaismateriaalit ovat jatkossa helpommin vapaaehtoisten saatavilla. Nettimateriaaleista tiedotetaan jatkossa enemmän ja opastetaan ryhmiä niiden käyttöön. Monia nettimateriaaleja voi hyödyntää, vaikka ryhmien käytössä ei olisi tietokoneita opetuksen aikana. Maahanmuuttajille suunnattua oppimateriaalia on jaossa eri hankkeiden kehittäminä myös ilmaiseksi. Tällaiset materiaalit kartoitetaan jatkossa tehokkaammin ja tarjotaan ryhmien käyttöön. Lisäksi kehitetään jo olemassa olevia suhteita materiaalia tuottaviin yhteistyöhankkeisiin, kuten Kehitysvammaliiton Saavutettavuus yksikköön, joka tuottaa selkomateriaaleja eri kohderyhmien käyttöön. Maahanmuuttajat hyötyvät laajasti selkomateriaalien käytöstä. Luetaan yhdessä -verkoston ehdotusta ryhmien opetussuunnitelmaksi edelleen kehitetään sitouttavampaan suuntaan Vuonna 2013 verkoston pitkäaikaiset vapaaehtoistyöntekijät Leena Tuominen-Riipi, Sirpa Tuisku ja Marja Liisa Toivanen kirjoittivat Ehdotuksia ryhmien opetussuunnitelmaksi, jota ryhmät halutessaan voivat noudattaa opetussuunnitelmanaan. Ehdotus pohjaa Opetushallituksen Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Ehdotuksen opetussisällöt on suunniteltu siten, että opiskelija oppii yksinkertaisia arjentaitoja. Vastaisuudessa opetussuunnitelmaa laajennetaan materiaalikartoituksen pohjalta. Materiaaliin lisätään variointimahdollisuuksia ja suunnataan materiaalia interaktiiviseen suuntaan: vapaaehtoisilta pyydetään säännöllisesti materiaaliin lisäys- ja kehitysideoita, jotta materiaali pysyy ryhmien toiminnalle mielekkäänä myös jatkossa. Lisäksi rohkaistaan ryhmiä entistä vahvemmin opetussuunnitelman noudattamiseen, joskin opetussuunnitelman hyödyntäminen on ryhmille jatkossakin vapaaehtoista. Tarkoituksena on antaa välineitä ja ideoita opetukseen, mutta säilyttää joustavuus ryhmien välisen ja sisäisen heterogeenisyyden vuoksi.

19 Sivu 19 / 28 Opetussuunnitelman yhteyteen kerätään nettisivuille hyvien käytäntöjen -tietopankki, jossa painotetaan erityisesti toiminnallisia oppimiskeinoja opetussuunnitelman tueksi. Tietopankkiin lisätään aiheisiin sopivia kokeita ja kotitehtäviä, joissa huomioidaan opiskelijoiden heterogeenisyys. Oppitunneille mukaan tulevat lapset huomioidaan osana ryhmän toimintaa Useiden Luetaan yhdessä -verkoston opiskelijoiden kielen opiskelun tekee mahdolliseksi se, että lapset voivat tulla mukaan oppitunneille. Ryhmillä on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, kuinka lapset ryhmässä olemansa ajan käyttävät. Joillakin ryhmillä on lapsille varattu erillinen tila, jossa on yhteistyökumppanin puolesta hankkimia leluja, pelejä ja kirjoja. Osalla ryhmistä ei tällaista erillistä lastenhoitotilaa ole, vaan lapset ovat mukana äitien sylissä tai helmoissa opetuksen ajan. Muutamilla ryhmillä on jopa yhteistyökumppanin, yleensä kunnan, puolesta järjestetty lastenhoito apunaan ryhmätoiminnan ajan. Erityisesti niiden ryhmien osalta, joille lapsille ei ole varattu erillistä tilaa tai hoitoa, olisi hyvä ottaa lapset huomioon jo opetusta suunniteltaessa. Verkostolla on rohkaisevia kokemuksia lapsille suunnatuista leikeistä, joita toteutetaan äitien kanssa tuntien aikana samalla kieltä oppien. Tämänkaltaisista toimintamalleista järjestetään jatkossa vapaaehtoisille opettajille koulutusta ja ohjausta lasten huomioimiseksi paremmin tuntien ajan. Verkostolla on jo olemassa olevaa opetusmateriaalia tarkoitukseen, mutta materiaalien käyttö ryhmissä on toistaiseksi ollut vähäistä. Ryhmiä rohkaistaan jatkossa käyttämään enemmän jo olemassa olevia materiaaleja. Tämän lisäksi kehitetään nykyisiä materiaaleja opetussuunnitelman teemojen pohjalta yhteensopiviksi. Lisätään taloudellisia resursseja retkien, vierailuiden ja muiden toiminnallista oppimista tukevien toimien toteuttamiseksi Verkosto ei ole tähän mennessä varannut juuri lainkaan taloudellisia resursseja ryhmien toiminnallista oppimista tukevien toimien toteuttamiseksi. Itsearvioinnin pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että sekä ryhmien vapaaehtoisilla opettajilla että opiskelijoilla on halu lisätä tämänkaltaista toimintaa ryhmissä. Ryhmät ovat pystyneet jonkin verran toteuttamaan mm. retkiä ilmaiseksi tai yhteistyökumppaneiden tarjoaman tuen avulla, mutta jatkossa olisi ryhmien sosiaalisen toimi-

20 Sivu 20 / 28 vuuden kannalta tärkeää varata varoja ryhmien tekemien retkien kustannusten kattamiseksi. Opiskelijoiden rohkaiseminen kodin ja luokan ulkopuolelle erilaisiin yhteiskunnan aktiviteetteihin on tärkeää. Samalla ryhmät saavat retkistä tärkeää piristystä luokkahuoneopetuksen lomaan ja vahvistavat ryhmän sisäisiä sosiaalisia suhteita. Verkosto tekee toimintasuunnitelman ryhmien vierailuiden ja toiminnallista oppimista tukevien materiaalihankintojen järjestämiseksi. Suunnitelman pohjalta hankinnat lisätään talousarvioon. Mikäli hankintoihin saadaan tukea, informoidaan ryhmiä eri mahdollisuuksista sekä opastetaan toiminnan järjestämiseen. 3. Verkosto ryhtyy toimiin opiskelijoiden en ohjaamiseksi kotoutumisen jatkopoluille Vaikka verkoston opetuksesta on kiistatonta hyötyä opiskelijoille, on itsearvioinnin pohjalta todettava, että eri osapuolilla on epäilyksensä verkoston hyödyllisyydestä opiskelijoiden työllistymisen tai koulutuspaikan saannin kannalta. Jatkossa verkoston olisikin hyvä kehittää vapaaehtoisten opettajien ohjausvalmiuksia. Lisätään opetukseen yhteiskunta- ja työelämätietoutta Luetaan yhdessä -verkoston tavoitteena on opettaa opiskelijoillemme arjessa tarvittavaa käytännön kieltä ja sanastoa. Pääfokus on ollut kodin ympärille rakentuvissa aiheissa, jotka koskettavat kaikkia opiskelijoitamme. Tulevaisuudessa aiheistoa tulee kehittää enemmän myös yhteiskunta- ja työelämätietouden suuntaan. Opintosuunnitelmaan lisätään perustietoa suomalaisen yhteiskunnan rakenteista, kuten viranomaisista, vaaleista ja koulutusjärjestelmästä. Oppitunneilla on havaittu, että kotiäideillä oli heikot tiedot opiskelupoluista Suomessa. Useamman lapsen myötä pitkään kotona olleelle maahanmuuttajaäidille voi olla vaikeaa ajatella opiskelua kotijakson jälkeen. Tuomalla esille erilaisia opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia opiskelijoille, voi verkosto motivoida ryhmien naisia eteenpäin kotoutumispolullaan. Vaikka tietous ei kaikkien kohdalla tule johtamaan työllistymiseen, on sillä silti vanhemmuutta vahvistava vaikutus opiskelijoillemme.

verkoston on toimintasuunnitelma 2016

verkoston on toimintasuunnitelma 2016 Luetaan yhdessä -verkost verkoston on toimintasuunnitelma 2016 Luetaan yhdessä -verkoston toimintasuunnitelmassa esitellään vuoden 2016 keskeiset toiminnot ja kehittämistoimenpiteet. Verkoston perustoimintaa

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Luetaan yhdessä -verkoston toiminnan kuvaus

Luetaan yhdessä -verkoston toiminnan kuvaus 15.3.2013 Luetaan yhdessä -verkoston toiminnan kuvaus Sisältö: 1. Taustaa... 2 2. Toiminnan tavoitteet... 2 3. Opetusryhmien toiminta... 3 4. Hallinto ja rahoitus... 4 5. Auroras... 4 6. Yhteistyökumppanit...

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA OPH ja OKM työseminaari 13.6.2013 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Nuorten aikuisten osaamisohjelma Jyväskylän koulutuskuntayhtymään saatu v. 2013 1,2 m lisärahoitus 83 t

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palveluprosessien kehittäminen verkostorakenteella tavoitteena saumattomuus

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPH 2012 PERUSTEISTA KÄYTÄNTÖÖN Kristel Kivisik ja Sari Liski Työryhmä opetusneuvos Leena Nissilä, OPH, pj opetusneuvos Liisa

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

VERSOT Verkkosuomea maahanmuuttajille

VERSOT Verkkosuomea maahanmuuttajille VERSOT Verkkosuomea maahanmuuttajille 1.5.2009 31.10.2013 Hankkeen tarve ja kysyntälähtöisyys maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumiskoulutuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tukea maahanmuuttajan aiemman

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot