Vastausten perusteella toiminnan järjestäminen todettiin onnistuneeksi ja tavoitteet ja tehtävät oli määritelty hyvin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastausten perusteella toiminnan järjestäminen todettiin onnistuneeksi ja tavoitteet ja tehtävät oli määritelty hyvin."

Transkriptio

1 Sivu 1 / 28 Tiivistelmä: Verkosto toteutti syksyn 2014 aikana itsearviointikyselyn, jonka tarkoituksena on eritellä hankkeen tuloksia ja vaikutuksia sekä selvittää kehittämiskohteita. Arviointi toteutettiin vapaaehtois-, sidosryhmä- sekä opiskelijakyselyillä. Arviointikysymykset oli jaettu kolmeen eri kategoriaan: toiminnan järjestäminen, toiminnan tulokset ja vaikutukset sekä toiminnan parantamisalueet ja kehittämiskohteet. Sisäisen arviointilomakkeen täytti 110 vapaaehtoista opettajaa, eli noin neljännes kaikista verkoston vapaaehtoisista. Yhteistyökumppaneista lomakkeen täytti 19 yhteistyökumppaneiden edustajaa. Lomake lähetettiin 99 yhteistyökumppaneiden edustajalle, eli vastauksia tuli noin viidennes. Opiskelijoilta pyydettyjä arviointeja täytettiin 32 kappaletta. Vastausten perusteella toiminnan järjestäminen todettiin onnistuneeksi ja tavoitteet ja tehtävät oli määritelty hyvin. Yhteistoiminta sidosryhmien kanssa todettiin sujuvaksi. Myös arviot verkoston toiminnan tuloksista ja vaikutuksista olivat pääosin hyvät. Erityisen tyytyväisen arvion sai väittämä vapaaehtoistyön positiivisista vaikutuksista. Samaa mieltä arvioijat olivat myös väittämistä: Toimintaa osallistuneet opiskelijat ovat saaneet tasollensa sopivaa opetusta sekä Opiskelijoiden sosiaaliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. Luetaan yhdessä -itsearvioinnissa nousi esiin kautta linjan erityisesti kolme kehittämislinjaa: henkilöstö- ja taloudelliset resurssit, opiskelijoiden motivoiminen/auttaminen jatkopoluille sekä viestintä. Taloudellisten ja henkilöstöresurssien puute näkyi kehittämiskohteina erityisesti vapaaehtoisten koulutuksessa, opiskelumateriaalissa sekä tarpeena lisätä verkoston viestintää ja markkinointia. Näiden yhteenvetojen pohjalta verkosto ryhtyy seuraaviin pääkehittämistoimenpiteisiin: 1. Verkosto panostaa jatkossa enemmän opettajien koulutukseen, 2. Verkosto kehittää ryhmissä käytettäviä oppimateriaaleja ja -menetelmiä, 3. Verkosto ryhtyy toimiin opiskelijoiden ohjaamiseksi kotoutumisen poluille sekä 4. Verkosto kehittää viestintäänsä tavoittavampaan suuntaan. Kehittämistoimenpiteistä on laadittu taulukko, joka löytyy raportin lopusta.

2 Sivu 2 / 28 Luetaan yhdessä -verkoston itsearvionnin nin yhteenveto ja kehittämissuunnitelma Sisällysluettelo Luetaan yhdessä -toiminnan taustaa... 3 Itsearviointisuunnitelma... 3 Arviointien tuloksista yleisesti... 5 Taulukko1: Sisäisen arvioinnin tulokset... 6 Taulukko 2: Yhteistyökumppaneiden arvioiden tulokset... 7 Taulukko 3: Opiskelijoiden arvioiden tulokset... 8 Vapaaehtoisten opettajien ja ohjausryhmän arviot... 9 Yhteistyökumppanien arviot Opiskelijoiden arviot Kehittämistoimenpiteet Verkosto panostaa jatkossa enemmän vapaaehtoisten kouluttamiseen Verkosto kehittää ryhmissä käytettäviä oppimateriaaleja ja -menetelmiä Verkosto ryhtyy toimiin opiskelijoiden ohjaamiseksi kotoutumisen jatkopoluille Verkosto kehittää viestintäänsä tavoittavampaan suuntaan Taulukko 4: Toimenpidesuunnitelma Liiteet: Kyselylomakkeet... 27

3 Luetaan yhdessä -toiminnan taustaa Sivu 3 / 28 Luetaan yhdessä on valtakunnallinen verkosto, joka tukee maahan muuttaneiden naisten kotoutumista. Suomalaisnaisten verkosto tarjoaa vapaaehtoistyönä suomen ja ruotsin kielen opetusta maahanmuuttajanaisille. Ensisijainen kohderyhmä ovat eri syistä koulutuksen ja kotouttamistoimien ulkopuolelle jääneet lukutaidottomat tai suomen kieltä taitamattomat naiset. Opetus tähtää arjessa tarvittavan kielitaidon parantamiseen, naisten yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemuksen lisäämiseen sekä verkostoitumiseen paitsi suomalaisten myös muiden maahan muuttaneiden naisten kanssa. Verkoston hallinnollinen vetovastuu on Suomen Akateemisten Naisten Liitolla. Verkostolla on ollut opetustoimintaa vuodesta 2004 lähtien. Luetaan yhdessä -ryhmien kielenopetus tapahtuu kerran viikossa, kahden tunnin ajan kokoontuvissa opetusryhmissä. Opetus on opiskelijoille maksutonta. Verkoston rahoituksella tuetaan opiskelijoiden oppikirjoja ja -materiaaleja. Monien opiskelijoiden kielen opiskelun tekee mahdolliseksi se, että lapset voivat tulla mukaan oppitunneille. Muutamissa Luetaan yhdessä -ryhmissä on mukana myös miehiä. Verkostolla on toimintaa 26 paikkakunnalla 83 opetusryhmässä. Itsearviointisuunnitelma Luetaan yhdessä -verkosto kerää opetusryhmiltä toimintaraportin puolen vuoden välein, syys- ja kevätlukukausien lopussa. Toimintaraporttien pohjalta on tehty vuosittain sisäistä arviota toiminnan kehittämiseksi, mutta laajempaa itsearviointia ei verkostossa ole aikaisemmin toteutettu. Syksyn 2014 aikana toteutettiin verkoston vapaaehtoisilla, ohjausryhmällä, yhteistyökumppaneilla sekä osalla opiskelijoista arviointikysely, jonka tarkoituksena on arvioida hankkeen toteutusta, tuloksia ja kehittämistarpeita. Arviointikysely toteutettiin kolmen pääarviointikysymyksen kautta: - Missä olemme onnistuneet? Mitkä ovat toimintamme vahvuudet? - Mitä parantamisalueita tai kehittämiskohteita toimintaan liittyy? - Mitä tuloksia ja vaikutuksia toiminnalla on saatu aikaiseksi?

4 Sivu 4 / 28 Arviointikysymysten pohjalta laadittiin kolme kyselypohjaa, joista ensimmäinen oli tarkoitettu hankkeen sisäisille toimijoille (vapaaehtoiset ja ohjausryhmä), toinen hankeen yhteistyökumppaneille ja kolmas hankkeen kohderyhmälle 1. Arviointikysymykset oli jaettu kolmeen eri kategoriaan: toiminnan järjestäminen ja tavoitteet, toiminnan tulokset ja vaikutukset sekä toiminnan parantamisalueet ja kehittämiskohteet. Vastaajia pyydettiin arvioimaan aihealueittain esitettyjä väittämiä asteikolla: täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä sekä en osaa sanoa. Sekä verkoston vapaaehtoisia että yhteistyökumppaneita pyydettiin arvioimaan toiminnan järjestämistä väittämillä koskien toiminnan tavoitteita, vastuita, koulutuksen ja resurssien riittävyyttä, kohderyhmän tavoitettavuutta sekä yhteistyösuhteita. Hankkeen tuloksia puolestaan pyydettiin arvioimaan koskien opetuksen tasoa, opiskelijoiden kielellisiä ja sosiaalisia tuloksia, opiskelijoiden työllistymistä sekä vapaaehtoisten työstä saamaa hyötyä. Tämän lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan kehittämistarpeita avoimella kysymyksellä: Mitä toiminta-alueita tulisi mielestäsi hankkeessa erityisesti kehittää ja miten? Hankkeen opiskelijoille tehdyssä kyselyssä pyrittiin kysymyksenasettelussa yksinkertaisiin ja helppoihin lauseisiin, jotta heikommankin kielitaidon omaavat henkilöt pystyivät vastaamaan kyselyyn. Kyselyssä käytettiin samaa arvioasteikkoa, kuin muissakin kyselyissä, mutta ymmärtämisen helpottamiseksi vaihtoehdot oli varustettu lisäksi hymynaamoilla: Myös opiskelijoita pyydettiin arvioimaan toiminnan järjestämistä, tuloksia ja vaikutuksia. Kehittämisen kohteita pyydettiin arvioimaan avoimella kysymyksellä: Onko mielessäsi joku asia, mitä Luetaan yhdessä -ryhmässä voisi mielestäsi parantaa? 1 Liite 1: kyselylomakkeet

5 Sivu 5 / 28 Sisäisen arviointilomakkeen täytti 110 vapaaehtoista opettajaa, eli noin neljännes kaikista verkoston vapaaehtoisista. Yhteistyökumppaneista lomakkeen täytti 19 yhteistyökumppaneiden edustajaa. Lomake lähetettiin 99 yhteistyökumppaneiden edustajalle, eli vastauksia tuli noin viidennes. Opiskelijoilta pyydettyjä arviointeja täytettiin 32 kappaletta. Arviointien tuloksista yleisesti Tulosten analysoimiseksi vastausasteikko pisteytettiin: 1=Täysin eri mieltä, 2=Eri mieltä, 3=Jokseenkin samaa mieltä sekä 4=Täysin samaa mieltä. Laskemalla tämän jälkeen vastausten keskiarvo saatiin arvio siitä, mitä vastaajat keskimäärin olivat väittämästä mieltä. Numeraalisten vastausten keskiarvoja tulkittaessa yli 3:n arvot kuvaavat jokseenkin onnistunutta toimintaa. Vastaavasti alle 3:n keskiarvot antavat viitteitä siitä, missä kohtaa toiminnassa on kehitettävää. Itsearvioinnin sisäisessä kyselyssä (verkoston vapaaehtoistyöntekijät ja ohjausryhmä) koettiin Luetaan yhdessä -toiminta pääosin onnistuneeksi. Kaikkien kysymysten yhteinen keskiarvo oli 3,0. Yhteistyökumppaneiden näkemys toiminnan onnistumisesta oli sama kuin sisäisessä arviossa keskiarvo kaikkien kysymysten kesken ollessa 3,1. Puolestaan opiskelijoiden arviot toiminnasta ovat huomattavan paljon positiivisempia: kaikkien vastausten keskiarvo on 3,6. Näin ollen kaikki kolme ryhmää pitivät toimintaa pääosin onnistuneena sekä järjestämisen että tulosten osalta. Vapaaehtoiset kokivat vapaaehtoistyön vaikuttavan positiivisesti elämään ja opiskelijat kokivat saavansa tasollensa sopivaa koulutusta, joka kehittää sekä kielellisiä että sosiaalisia taitoja. Yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä yhteistyön toteutumiseen ja tuloksiin. Kaikkien vastausryhmien kesken parannettavaa nähtiin opiskelijoiden jatko-opintojen tai työllistymisen kysymyksissä sekä verkoston resursseissa.

6 Taulukko1: Sisäisen arvioinnin tulokset 1. Toiminnan järjestäminen K.a. Toiminnalle on määritelty selkeät tavoitteet. 3,2 Toimintaan osallistuvien tehtävät ja vastuut on määritelty selkeästi ja ne ovat 3,1 kaikkien tiedossa. Toimintaan osallistuville vapaaehtoisille on järjestetty riittävästi koulutusta 2,7 tehtävien täyttämiseksi. Toimintaan on varattu riittävästi resursseja (talous ja henkilöstö) tavoitteiden 2,8 saavuttamiseksi. Kohderyhmä on tavoitettu odotusten mukaisesti. 2,8 Yhteistyö kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa on toimivaa ja tukee tavoitteiden 3 saavuttamista. 2. Tulokset ja vaikutukset K.a. Toimintaan osallistuneet opiskelijat ovat saaneet tasollensa sopivaa opetusta. 3,1 Opiskelijoiden kielelliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. 2,9 Opiskelijoiden sosiaaliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. 3,1 Opiskelu ryhmässä on auttanut monia työllistymään tai pääsemään viralliseen 2,8 koulutukseen. Vapaaehtoinen opetustyö on tuonut rikkautta elämään. 3,9 Sivu 6 / Parantamisalueet ja kehittämiskohteet (sanalliset arviot) Alue tai kohde Esimerkkilause Mainintoja kpl Vapaaehtoisten koulutus Koulutus on jäänyt valtakunnallisten 24 seminaarien varaan. Opetusmateriaali Oppimateriaalin sopivuus eri ryhmille. 18 Opetusmuodot Opiskelijat keskenään kovin eri 15 tasoisia, mikä tuo haasteita. Opiskelijoiden motivointi Kuinka saada opiskelijat ymmärtämään 11 kielitaidon merkitys. Kokoontumistilat Kokoontumistiloissa tulisi paremmin 7 huomioida opiskelijoiden jako pienryhmiin. Mainostus ja markkinointi Viestintää eri kansalaisuuksien saamiseksi mukaan. 7

7 Opiskelijoiden tavoittaminen Miten tavoittaa paremmin opetusta 6 tarvitsevia? Pula vapaaehtoisista Lisää opettajia, jotta yksilöllinen 5 opiskelu onnistuisi. Oppimistulosten arviointi 5 Toiminnan tavoitteet Toiminnan tavoitteet näkyvämmiksi. 4 Yhteistyö sidosryhmiin Lisää yhteistyötä eri toimijoiden 2 välillä. Opiskelijoiden ohjaus eteenpäin Kieliopintojen jatkomahdollisuuksiin 2 tulisi kiinnittää huomiota. Miehet mukaan toimintaan Myös miehiä mukaan opiskelemaan 1 kieltä ja kulttuuria. Opetusvälineet Opetusvälineet paremmiksi, esim. 1 sähköisen oppimateriaalin käyttö. Sisäinen viestintä 1 Retket ja vierailut Taloudellisia resursseja tarvittaisiin 1 retkien ja vierailuiden toteut- tamiseen. Lasten huomioiminen 1 Sivu 7 / 28 Taulukko 2: Yhteistyökumppaneiden arvioiden tulokset 1. Toiminnan järjestäminen K.a. Luetaan yhdessä -toiminnalle on määritelty selkeät tavoitteet, jotka ovat myös 3,3 organisaationne tiedossa. Tehtävä-alueet ja vastuut Luetaan yhdessä -vapaaehtoisten ja organisaationne 3,2 edustajien kesken on määritelty selkeästi ja ne ovat kaikkien tiedossa. Toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten ja organisaationne edustajien välinen 3,4 viestintä on riittävää ja tuloksellista. Luetaan yhdessä -toimintaan on varattu mielestänne riittävästi resursseja (talous 2,9 ja henkilöstö) toimivan yhteistyön toteuttamiseksi. Yhteinen kohderyhmä on tavoitettu odotusten mukaisesti. 3,1 2. Tulokset ja vaikutukset K.a. Toimintaan osallistuneet opiskelijat ovat saaneet tasollensa sopivaa opetusta. 3,3 Opiskelijoiden kielelliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. 2,9 Opiskelijoiden sosiaaliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. 3,3

8 Opiskelu ryhmässä on auttanut monia työllistymään tai pääsemään viralliseen koulutukseen. Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoistyön positiiviset vaikutukset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. 2,4 3,3 Sivu 8 / Parantamisalueet ja kehittämiskohteet (sanalliset arviot) Alue tai kohde Esimerkkilause Mainintoja kpl Opetusmateriaali Oppimateriaalin sopivuus eri ryhmille. 3 Toiminnan tavoitteet Tavoitteet tietoomme. 2 Yhteistyö sidosryhmiin Suomen kielen opetukseen liittyvä 2 verkostotyötä olisi hyvä kehittää. Opetusmuodot Opiskelijat keskenään kovin eri 1 tasoisia, mikä tuo haasteita. Viestintä 1 Kokoontumistilat Erillisiä tiloja voisi olla enemmän. 1 Opiskelijoiden tavoittaminen 1 Mainostus ja markkinointi 1 Miespuoliset vapaaehtoiset Miesohjaajille on tarvetta. 1 Toiminnan laajentuminen Toiminnalle on tarvetta. 1 Vapaaehtoisten koulutus 1 Taulukko 3: Opiskelijoiden arvioiden tulokset Väittämä K.a. Luetaan yhdessä -ryhmän kokoontumisesta oli helppo saada tietoa. 3,3 Luetaan yhdessä -ryhmä oli helppo löytää. 3,4 Luetaan yhdessä -ryhmä kokoontuu minulle sopivaan aikaan. 3,8 On hyvä, kun saan tuoda lapseni mukaan tunneille. 3,5 Luetaan yhdessä -ryhmän tunneilla on mukava käydä. 4 Olen oppinut tunneilla paljon suomea. 3,6 Olen saanut toiminnasta uusia ystäviä. 3,5 Uskon, että opiskelu ryhmässä auttaa minua saamaan tulevaisuudessa uuden 3,3 opiskelupaikan tai työn. Suosittelen mielelläni Luetaan yhdessä -ryhmiä ystävilleni ja sukulaisilleni. 3,8

9 Vapaaehtoisten opettajien ja ohjausryhmän arviot Sivu 9 / 28 Sisäisessä arviossa katsottiin Luetaan yhdessä -verkoston toiminnan olevan pääosin onnistunutta: kuusi väittämää yhdestätoista sai yli kolmen keskiarvon tuloksen, eikä alle 2,6 keskiarvon tuloksia ollut väittämissä lainkaan. Toiminnan järjestämisen osalta tyytyväisiä oltiin tavoitteiden sekä tehtävien määrittämiseen. Myös yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettu toiminta katsottiin olevan toimivaa 2. Näin ollen voidaan sanoa, että toiminnan peruskonsepti koetaan toimivaksi, mutta yhteisten pelisääntöjen noudattamista voidaan parantaa viestinnän avulla. Toiminnan järjestämisen osalta tyytymättömämpiä oltiin vapaaehtoisille järjestettävän koulutuksen määrään, verkoston resursseihin sekä kohderyhmän tavoittamiseen. Koulutusta koskevan väittämän keskiarvo on 2,7. Luetaan yhdessä -verkostossa järjestetään vuosittain valtakunnallinen vapaaehtoisten koulutusseminaari. Lisäksi ryhmiä kannustetaan järjestämään paikallisia/alueellisia koulutustilaisuuksia projektipäällikön avustamana. Itsearvioinnin tulos viittaa siihen, että koulutusten järjestämiseen olisi saatava lisää sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja alueellisten koulutusten toteuttamiseksi. Verkoston taloudellisia ja henkilöstöresursseja koskeva väittämä 3 sai keskiarvon 2,8. Verkostolla on ollut vuodesta 2011 palkattu kokoaikainen työntekijä. Työvoimaresurssi on pysynyt vuodet samana ja taloudelliset resurssit ovat kasvaneet vuodesta 2012 vuoteen 2014 noin 25 %. Samalla kuitenkin verkoston ryhmätoiminta on lähes kaksinkertaistunut: 2011 alussa verkostolla oli 47 opetusryhmää ja 2014 lopulla 83 ryhmää opiskelijamäärän kaksinkertaistuessa. Lisäresursoinnin tarve tulee arvioinneissa selvästi ilmi, sillä resurssit eivät ole pysyneet verkoston kasvun mukana. 2 Toiminnalle on määritelty selkeät tavoitteet k.a. 3.2, Toimintaan osallistuvien tehtävät ja vastuut on määritelty selkeästi ja ne ovat kaikkien tiedossa k.a. 3.1, Yhteistyö kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa on toimivaa ja tukee tavoitteiden saavuttamista k.a Toimintaan on varattu riittävästi resursseja (talous ja henkilöstö) tavoitteiden saavuttamiseksi.

10 Sivu 10 / 28 Myös väittämä kohderyhmän onnistuneesta tavoittamisesta sai arvioinnissa keskiarvon 2,8 4. Luetaan yhdessä -verkoston yksittäiset ryhmät joutuvat mainostamaan ryhmän toimintaa itsenäisesti, sillä työntekijäresurssi ei nykyisellään riitä avustamaan kaikkia ryhmiä kohderyhmän tavoittamisessa. Mikäli verkosto saa lisää työntekijäresursseja tulevina vuosina, olisi asiaan hyvä kiinnittää enemmän huomiota. Verkoston kohderyhmää on haastavaa tavoittaa, sillä huonosti suomea osaavia tai luku- ja kirjoitustaidottomia on vaikea tavoittaa perinteisten viestimien avulla. Paikallinen ja tarkkaan kohdennettu viestintä sekä syvempi yhteistyö kuntien kanssa lisäisi tietoisuutta ryhmien olemassa olosta eri kunnissa ja siten lisäisi kävijämääriä. Arvio verkoston toiminnan tuloksista ja vaikutuksista oli pääosin hyvä: viiden väittämän yhteinen keskiarvo on 3,2. Erityisen tyytyväisen arvion sai väittämä vapaaehtoistyön positiivisista vaikutuksista (arvioiden keskiarvo 3,9). Samaa mieltä arvioijat olivat väittämistä: Toimintaa osallistuneet opiskelijat ovat saaneet tasollensa sopivaa opetusta (k.a. 3,1) sekä Opiskelijoiden sosiaaliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa (k.a. 3,1). Alle kolmen keskiarvon tulosten ja vaikutusten arvioinnissa saivat väittämät: Opiskelijoiden kielelliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa sekä Opiskelu ryhmässä on auttanut monia työllistymään tai pääsemään viralliseen koulutukseen. Kielellisiä tuloksia koskeva väittämä sai arvosanan 2,9 ja työllistymistä koskeva väittämä 2,8. Vastaisuudessa verkostossa olisi hyvä miettiä toimenpiteitä, joilla erityisesti nopeasti eteneviä opiskelijoita saataisiin motivoitua paremmin jatkokoulutukseen tai työelämään. Verkoston va- 4 Kohderyhmä on tavoitettu odotusten mukaisesti.

11 Sivu 11 / 28 paaehtoisille opettajille tulee tarjota koulutusta opiskelijoiden kotoutumispolkujen edistämiseksi: kun vapaaehtoiset tietävät enemmän koulutus-, harjoittelu- ja työmahdollisuuksista, on opiskelijoiden kannustaminen ryhmästä eteenpäin helpompaa. Verkoston opetuksessa ei järjestetä opiskelijoille kokeita, sillä opetus on tahdottu pitää vapaamuotoisena. Jatkossa olisi kuitenkin hyvä miettiä, voisiko vapaaehtoisilla silloin tällöin toteutettavilla kokeilla olla opiskelijoille motivoiva vaikutus. Sanalliset vastaukset vahvistavat väittämien perusteella tehtyjä päätelmiä. Eniten parantamista kaivattiin vapaaehtoisten koulutuksessa paikallisten koulutustilaisuuksien osalta. Lisäksi oppimateriaaleja kaivattiin lisää sekä määrällisesti että laadullisesti. Taloudellista tukea kaivattiin myös ryhmien kanssa toteutettaviin retkiin. Useissa arvioissa kaivattiin lisää opetusapua olemassa oleviin ryhmiin. Vapaaehtoisten rekrytointi toiminnassa oleviin ryhmiin, on pääasiallisesti ollut vapaehtoisten vastuulla. Verkosto järjestää jatkuvasti infotilaisuuksia toiminnasta, mutta tilaisuuksissa rekrytoitujen vapaaehtoisten avulla on perustettu uusia ryhmiä. Vastaavia rekrytointitilaisuuksia tulisi vastaisuudessa järjestää jo toiminnassa oleville ryhmille, joita vaivaa pula vapaaehtoistyöntekijöistä. Ryhmien erilaisista tilanteista kuitenkin kertoo se, että monessa palautteessa kaivattiin myös apua opiskelijoiden saavuttamiseen. Kielellisten tulosten mittaamiseksi toivottiin parempia mittareita. Vapaaehtoisten kokeiden järjestäminen toisi apua tähän ongelmaan. Kehitettäväksi toivottiin myös keinoja, joilla saada opiskelijat opiskelemaan oppituntien lisäksi lisää kotona. Perinteisesti verkosto ei ole antanut opiskelijoille kotitehtäviä. Opiskelijoiden suuren vaihtuvuuden vuoksi kotitehtävien antaminen voi olla haastavaa. Kielelliset tulokset voisivat parantua kuitenkin merkittävästi, mikäli opiskelijat opettelisivat tunneilla oppimaansa kotona. Ryhmien käyttöön tulee tuottaa esimerkkejä mielekkäistä ja motivoivista kotitehtävistä, joita voisi tarjota motivoituneille ja säännöllisesti tunneilla käyville opiskelijoille. Sanallisten vastausten pohjalta verkoston kokonaisviestintä koettiin parantamisalueena. Muutamissa vastauksissa toivottiin verkostolle suurempaa näkyvyyttä julkisesti. Sisäisen viestinnän

12 Sivu 12 / 28 kehittäminen puolestaan näkyi siinä, että osassa sanallisista vastauksista toivottiin verkoston toimintatapoja ja tavoitteita näkyvämmiksi. Viestinnän parantamiseksi olisi hyvä luoda viestintäsuunnitelma, jonka pohjalta verkosto voisi kehittää viestintäänsä. Yhteistyökumppanien arviot Luetaan yhdessä -verkoston toteutus eri paikkakunnilla on ratkaisevalla tavalla riippuvainen paikallisista yhteiskuntasuhteista ja yhteistyökumppaneista. Ryhmien yhteistyökumppaneina on usein kunta tai järjestö. Sidosryhmien avulla saadaan ryhmien toimitilat ja muuta toimintaa tukevaa apua maksutta. Yhteistyökumppaneilta ryhmät saavat apua usein myös viestintään. Osa yhteistyökumppaneista tarjoaa verkoston vapaaehtoisille koulutusta, koordinoivaa ja opetuksellista tukea etenkin silloin, jos samassa tilassa toimi useampi Luetaan yhdessä -ryhmä. Yhteistyökumppanien arviot verkoston toiminnasta myötäilevät pitkälle sisäisen arvioinnin tuloksia. Yhteistyökumppanit antoivat vapaaehtoisia paremmat arvosanat toiminnan järjestämisestä ja tuloksista, mutta kehittämiskohteet olivat samoja kuin sisäisessä arvioinnissa. Arvioissa katsottiin Luetaan yhdessä -verkoston toiminnan olevan pääosin onnistunutta: seitsemän väittämää yhdeksästä sai yli kolmen keskiarvon tuloksen. Toiminnan järjestämisen osalta tyytyväisiä oltiin tavoitteiden määrittämiseen, tehtävien ja vastuiden jakamiseen, Luetaan yhdessä -vapaaehtoisten ja yhteistyöorganisaation väliseen viestintään sekä kohderyhmän tavoittamiseen 5. Toiminnan järjestämisen osalta sisäisen arvion tapaan toimintaan kaivataan lisäresursseja 6. Kokonaisuudessaan toiminnan järjestämistä koskevat väittämät saivat arvosanan 3,2. Yhteistyökumppanit kokevat toiminnan konseptin olevan kunnossa ja toiminnan toteutuksen olevan hyvää, joskin lisäresurssoinnin avulla toimivuutta voisi lisätä. 5 Luetaan yhdessä -toiminnalle on määritelty selkeät tavoitteet, jotka ovat myös organisaationne tiedossa k.a. 3,3. Tehtävä-alueet ja vastuut Luetaan yhdessä -vapaaehtoisten ja organisaationne edustajien kesken on määritelty selkeästi ja ne ovat kaikkien tiedossa k.a.3,2. Toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten ja organisaationne edustajien välinen viestintä on riittävää ja tuloksellista k.a. 3,4. Yhteinen kohderyhmä on tavoitettu odotusten mukaisesti k.a. 3,1. 6 Väittämän Luetaan yhdessä -toimintaan on varattu mielestänne riittävästi resursseja (talous ja henkilöstö) toimivan yhteistyön toteuttamiseksi keskiarvoksi tuli 2,9.

13 Sivu 13 / 28 Toiminnan tuloksista ja vaikutuksista yhteistyökumppanit olivat keskimäärin samaa mieltä väittämien Toimintaan osallistuneet opiskelijat ovat saaneet tasollensa sopivaa opetusta, Opiskelijoiden sosiaaliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa sekä Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoistyön positiiviset vaikutukset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa kanssa, joista kaikki saivat keskiarvoksi arvosanan 3,3. Jokseenkin eri mieltä yhteistyökumppanit olivat väittämästä Opiskelijoiden kielelliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa, joka sai keskiarvoksi 2,9 sekä väittämästä Opiskelu ryhmässä on auttanut monia työllistymään tai pääsemään viralliseen koulutukseen, joka sai keskiarvon 2,4. Sanallisista vastauksista nousevat pitkälle samat kehittämiskohteet kuin sisäisessäkin arviossa. Oppimateriaaleja katsotaan tarvittavan lisää, tavoitteiden tulisi olla selkeämpiä ja niistä tulisi tiedottaa paremmin myös yhteistyökumppaneita. Lisäksi kohderyhmän tavoittamiseksi tulee tehdä lisätoimenpiteitä. Viestintään kaivattiin kehittämistä: yhteistyökumppanit toivoivat toiminnan markkinoinnin lisäämistä sekä viestinnän lisäämistä verkoston ja yhteistyöorganisaation välillä. Palautteessa ehdotettiin säännöllisiä tapaamisia organisaatioiden kesken sekä yleisemmin kuntien sisällä tapahtuvaa yhteistyötä kielenoppimista järjestävien organisaatioiden kesken. Opiskelijoiden arviot Opiskelijoiden arviot verkoston toiminasta ovat erittäin positiivisia. Kaikki yhdeksän väittämää saivat yli kolmen keskiarvon arviot. Positiivisimpina koettiin väittämät Luetaan yhdessä -ryhmän tunneilla on mukava käydä, Luetaan yhdessä -ryhmä kokoontuu minulle sopivaan aikaan sekä Suosittelen mielelläni Luetaan yhdessä -ryhmiä ystävilleni ja sukulaisilleni. Väittämistä ensimmäinen sai keskiarvon 4 ja kaksi jälkimmäistä keskiarvon 3,8. Keskiarvot 3,5 ja 3,6 saivat väittämät: Olen oppinut tunneilla paljon suomea (3,6), On hyvä, kun saan tuoda lapseni mukaan tunneille (3,5) sekä Olen saanut toiminnasta uusia ystäviä (3,5). Pientä erimielisyyttä vastaajissa aiheuttivat väittämät: Luetaan yhdessä -ryhmä oli helpompaa löytää (k.a. 3,4), Luetaan yhdessä -ryhmän kokoontumisesta oli helppo saada tietoa (k.a. 3,3) sekä väittämä Uskon, että opiskelu ryhmässä auttaa minua saamaan tulevaisuudessa uuden

14 Sivu 14 / 28 opiskelupaikan tai työn (k.a. 3,3). Vaikka näidenkin väittämien keskiarvo on yli kolmen, antavat luvut kuitenkin viitteitä siitä, mitä asioita opiskelijoiden näkökulmasta olisi hyvä jatkossa kehittää. Aihealueet sopivat hyvin yhteen vapaehtoisilta ja yhteistyökumppaneilta kerätyistä palautteista, joiden mukaan erityisesti viestintään ja opiskelijoiden kotoutumisen jatkopolkuun olisi tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Sanallisissa vastauksissa opiskelijat toivovat lähinnä uudistuksia opiskelutilojen suhteen, joiden toivottaisiin olevan tilavampia ja siten hiljaisempia. Myös yhteisiä retkiä toivottiin runsaasti. Kehittämistoimenpiteet Luetaan yhdessä -itsearvioinnissa nousi esiin kautta linjan erityisesti kolme kehittämislinjaa: henkilöstö- ja taloudelliset resurssit, opiskelijoiden motivoiminen/auttaminen jatkopoluille sekä viestintä. Taloudellisten ja henkilöstöresurssien puute näkyi kehittämiskohteina erityisesti vapaaehtoisten koulutuksessa, opiskelumateriaalissa sekä tarpeena lisätä verkoston viestintää ja markkinointia. Opetusmateriaalia tarvittaisiin sekä tasoeroltaan erilaisia että määrällisesti lisää. Ryhmät kaipasivat lisää myös toiminnallisia opetusmuotoja, kuten ryhmän kanssa järjestettyjä retkiä, pelejä tai muita havainnollisia ja toiminnallisia opetusmateriaaleja. Tämänkaltaisia materiaaleja verkostolla ei ole käytössä opetuksessa juuri lainkaan, ja niiden lisääminen ryhmien käyttöön vaatisi huomattavan lisäyksen opetusmateriaalibudjettiin, kun ryhmien kokonaismäärä on yli 80. Koulutuksen osalta tulisi jatkossa huomioida erityisesti verkoston maantieteellinen laajuus. Etelä- Suomessa toteutettu koulutustoiminta ei tavoita tarpeeksi hyvin koko Suomen kattavaa vapaaehtoisjoukkoa. Itsearvioinnin pohjalta voidaan todeta, että verkoston opetuksella on suuri vaikutus opiskelijoiden kielen- ja sosiaalisten taitojen kehitykseen niin opiskelijoiden itsensä, vapaaehtoisten kuin yhteistyökumppaneidenkin mielestä. Samalla kuitenkin usko verkoston opetuksen vaikutuksista työllistymiseen tai opiskelupaikan saamiseen on kaikilla näillä kolmella ryhmällä heikohko. Tule-

15 Sivu 15 / 28 vaisuudessa olisikin hyvä verkoston kiinnittää huomiota siihen, miten vapaaehtoiset voisivat paremmin motivoida ja auttaa opiskelijoita eteenpäin kotoutumispoluilla. Viestintää tulee jatkossa kehittää sekä sisäisesti että ulkoisesti. Sisäisen viestinnän kohdalla ongelmana on erityisesti sähköisten viestimien aiheuttama epävarmuus informaation perille menemisestä: vaikka informaatio olisi näkyvissä sähköisissä viestimissä kuten uutiskirjeessä, nettisivuilla tai facebookissa, ei informaatio silti tavoita kaikkia. Ulkoisessa viestinnässä koettiin tärkeäksi lisätä verkoston tunnettuutta. Toiminnan mainostamisen toivottiin lisäävän sekä opiskelijoiden että vapaaehtoisten opettajien määrää: opiskelijoita ohjautuu ryhmiin parhaiten, kun kunnan viranomaistoimijat, maahanmuuttajat sekä kantasuomalaiset tuntevat toimintaa. Lisäksi tunnettuun toimintaan on helpompaa lähteä mukaan vapaaehtoiseksi. Monissa kirjallisissa vastauksissa harmiteltiin yksittäisten ryhmien toimitilojen epäkäytännöllisyyttä. Mikäli toiminnan tunnettuus kasvaisi, voisi tiloja tarjoavien yhteistyökumppaneiden määrä lisääntyä ja näin tilaongelmat tulisi ratkaistuksi. Näiden yhteenvetojen pohjalta verkosto ryhtyy seuraaviin kehittämistoimenpiteisiin: 1. Verkosto panostaa jatkossa enemmän vapaaehtoisten kouluttamiseen Lisätään alueellisia ja paikallisia koulutustilaisuuksia Nykyisessä toimintamallissa verkosto ei ole järjestelmällisesti toteuttanut alueellisia koulutuksia. Koulutustilaisuuksien järjestämismahdollisuuksista on tiedotettu ryhmiä, jotka ovat halutessaan järjestäneet tilaisuuksia työntekijän avustuksella. Koulutusten järjestäminen on kuitenkin ollut liikaa vapaaehtoisten oman aktiivisuuden varassa. Jatkossa verkosto tulee toteuttamaan alueelliset koulutukset kokonaisuudessaan osana toimiston työtehtäviä. Tämä vaatii kuitenkin lisää työresursseja, sillä koko maan kattavaa koulutuskiertuetta on mahdoton toteuttaa nykyisellä yhden toimistotyöntekijän resurssilla.

16 Sivu 16 / 28 Tällä hetkellä verkosto järjestää joka vuosi valtakunnallisen koulutusseminaarin kaikille verkoston vapaaehtoisille. Seminaari järjestetään tulevinakin vuosina. Edellisvuosien tapaan matkakulut korvataan seminaariosallistujille, mikä mahdollistaa pitkänmatkalaisten osallistumisen koulutustilaisuuksiin. Alueellisia koulutuksia on järjestetty säännöllisesti ainoastaan pääkaupunkiseudulla, tosin useissa kunnissa on järjestetty vapaaehtoiset yhteen kokoavia keskustelutilaisuuksia, jotka on koettu tärkeäksi toiminnan kannalta. Pääkaupunkiseudun koulutustilaisuuksia järjestetään säännöllisesti vastaisuudessakin, mutta lisäksi huolehditaan muiden alueiden koulutuksista. Erityisesti alueilla, joilla on paljon Luetaan yhdessä -ryhmiä, tulisi järjestää koulutustilaisuudet vuosittain, kuten Tampereen, Turun ja Vaasan alueilla sekä Keski- ja Pohjois-Suomessa. Tavoitteena on, että jokaisella Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoistyöntekijällä on joka vuosi mahdollisuus päästä vähintään yhteen verkoston tarjoamaan koulutukseen. Luodaan koulutuspaketti uusille vapaaehtoisille Nykyisessä toimintamallissa verkosto on järjestänyt koulutusta uusille vapaaehtoisille uusien ryhmien perustamisen yhteydessä. Koulutukseen on kuulunut ryhmäkoulutusta verkoston toiminnasta sekä opetuksesta yhteensä neljä-kuusi tuntia. Yksittäiset uudet vapaaehtoiset, jotka ovat ohjautuneet jo olemassa oleviin Luetaan yhdessä -ryhmiin, eivät ole saaneet organisaation tarjoamaa vapaaehtoiskoulutusta, vaan ryhmän muut vapaaehtoiset ovat huolehtineet näiden henkilöiden perehdyttämisestä Luetaan yhdessä -toimintaan. Uusien vapaaehtoisten koulutusmallia kehitetään edelleen siten, että uusia yksittäisiä vapaaehtoisia varten tehdään kirjallinen koulutuspaketti, joka annetaan jokaisen uuden vapaaehtoisen käyttöön. Materiaali annetaan kirjallisesti ryhmänvetäjille, joiden pyydetään antamaan materiaali edelleen uusille vapaaehtoisille. Materiaali laitetaan lisäksi verkoston nettisivuille. Lisäksi verkosto järjestää 2-4 kertaa vuodessa uusien vapaaehtoisten koulutuspäivän, johon ohjataan kaikki vuoden mittaan toimintaan tulleet uudet vapaaehtoiset.

17 Sivu 17 / 28 Uusien ryhmien olemassa oleva koulutuspaketti säilyy ennallaan, mutta verkosto edelleen kehittää opetuksellista koulutusosuutta siten, että verkoston pitkäaikaisista vapaaehtoisista opettajista kerätään kouluttajapankki, jonka vapaaehtoisia hyödynnetään alueellisesti. Kouluttajat opastetaan koulutustehtäviin. 2. Verkosto kehittää ryhmissä käytettäviä oppimateriaaleja ja -menetelmiä Luetaan yhdessä -toiminnassa käytetään Opetushallituksen kirjasarjoja. OPH:n oppikirjamateriaaleista löytyy varsin hyvin materiaalia vähän suomea osaaville, joskin aikuisille suunnattua materiaalia voisi näissäkin olla enemmän. Haastavampaa on löytää materiaalia kielenopinnoissa pitkälle kehittyneille aikuisopiskelijoille. Itsearvioinnin pohjalta syntyi vaikutelma, että koettu oppimateriaalin vähyys on jossain määrin myös viestinnällinen ongelma. Vapaaehtoiset eivät välttämättä ole täysin tietoisia eri opetusmateriaalien käyttömahdollisuuksista tai olemassaolosta. Kartoitetaan opetusryhmien käyttämät oppimateriaalit ja materiaalitarpeet sekä hyvät käytännöt. Luetaan yhdessä -ryhmille on tarjottu erilaisia oppimateriaaleja käyttöönsä, joita ryhmät ovat voineet käyttää haluamillaan tavoilla. Ryhmien käyttöön on tarjottu vapaaehtoinen opetussuunnitelma, mutta ryhmiä ei ole velvoitettu sen tai muiden oppimateriaalien kuten kirjojen käyttämiseen. Näin ollen ryhmillä on erilaisia käytäntöjä oppimateriaalien suhteen. Tarkkaa kartoitusta näistä ryhmien eri käytännöistä ei ole verkostossa aikaisemmin tehty. Vastaisuudessa opetusryhmille tehdään haastattelukysely, jossa selvitetään ryhmän toimintatavat oppimateriaalien suhteen sekä tarpeet, joita ryhmät kokevat oppimateriaalien osalta olevan. Samalla kootaan yhteen ryhmien hyvät käytännöt erilaisista opetusmuodoista ja materiaaleista. Järjestetään koulutusta käytettävissä olevista kirjasarjoista, nettimateriaaleista ja muista ilmais- materiaaleista Kartoituksen pohjalta järjestetään ryhmille oppimateriaalikoulutus, jota ylläpidetään säännöllisesti alueellisten vuosikoulutusten yhteydessä. Opetusmateriaaleja on saatavilla ilmaiseksi ne-

18 Sivu 18 / 28 tissä tälläkin hetkellä paljon, ja ne ovat Luetaan yhdessä -sivuilla listattuna, mutta materiaalinen läpikäyminen on aikaa vievää. Nettisivujen oppimateriaaliosiota kehitetään, jotta netistä löytyvät ilmaismateriaalit ovat jatkossa helpommin vapaaehtoisten saatavilla. Nettimateriaaleista tiedotetaan jatkossa enemmän ja opastetaan ryhmiä niiden käyttöön. Monia nettimateriaaleja voi hyödyntää, vaikka ryhmien käytössä ei olisi tietokoneita opetuksen aikana. Maahanmuuttajille suunnattua oppimateriaalia on jaossa eri hankkeiden kehittäminä myös ilmaiseksi. Tällaiset materiaalit kartoitetaan jatkossa tehokkaammin ja tarjotaan ryhmien käyttöön. Lisäksi kehitetään jo olemassa olevia suhteita materiaalia tuottaviin yhteistyöhankkeisiin, kuten Kehitysvammaliiton Saavutettavuus yksikköön, joka tuottaa selkomateriaaleja eri kohderyhmien käyttöön. Maahanmuuttajat hyötyvät laajasti selkomateriaalien käytöstä. Luetaan yhdessä -verkoston ehdotusta ryhmien opetussuunnitelmaksi edelleen kehitetään sitouttavampaan suuntaan Vuonna 2013 verkoston pitkäaikaiset vapaaehtoistyöntekijät Leena Tuominen-Riipi, Sirpa Tuisku ja Marja Liisa Toivanen kirjoittivat Ehdotuksia ryhmien opetussuunnitelmaksi, jota ryhmät halutessaan voivat noudattaa opetussuunnitelmanaan. Ehdotus pohjaa Opetushallituksen Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Ehdotuksen opetussisällöt on suunniteltu siten, että opiskelija oppii yksinkertaisia arjentaitoja. Vastaisuudessa opetussuunnitelmaa laajennetaan materiaalikartoituksen pohjalta. Materiaaliin lisätään variointimahdollisuuksia ja suunnataan materiaalia interaktiiviseen suuntaan: vapaaehtoisilta pyydetään säännöllisesti materiaaliin lisäys- ja kehitysideoita, jotta materiaali pysyy ryhmien toiminnalle mielekkäänä myös jatkossa. Lisäksi rohkaistaan ryhmiä entistä vahvemmin opetussuunnitelman noudattamiseen, joskin opetussuunnitelman hyödyntäminen on ryhmille jatkossakin vapaaehtoista. Tarkoituksena on antaa välineitä ja ideoita opetukseen, mutta säilyttää joustavuus ryhmien välisen ja sisäisen heterogeenisyyden vuoksi.

19 Sivu 19 / 28 Opetussuunnitelman yhteyteen kerätään nettisivuille hyvien käytäntöjen -tietopankki, jossa painotetaan erityisesti toiminnallisia oppimiskeinoja opetussuunnitelman tueksi. Tietopankkiin lisätään aiheisiin sopivia kokeita ja kotitehtäviä, joissa huomioidaan opiskelijoiden heterogeenisyys. Oppitunneille mukaan tulevat lapset huomioidaan osana ryhmän toimintaa Useiden Luetaan yhdessä -verkoston opiskelijoiden kielen opiskelun tekee mahdolliseksi se, että lapset voivat tulla mukaan oppitunneille. Ryhmillä on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, kuinka lapset ryhmässä olemansa ajan käyttävät. Joillakin ryhmillä on lapsille varattu erillinen tila, jossa on yhteistyökumppanin puolesta hankkimia leluja, pelejä ja kirjoja. Osalla ryhmistä ei tällaista erillistä lastenhoitotilaa ole, vaan lapset ovat mukana äitien sylissä tai helmoissa opetuksen ajan. Muutamilla ryhmillä on jopa yhteistyökumppanin, yleensä kunnan, puolesta järjestetty lastenhoito apunaan ryhmätoiminnan ajan. Erityisesti niiden ryhmien osalta, joille lapsille ei ole varattu erillistä tilaa tai hoitoa, olisi hyvä ottaa lapset huomioon jo opetusta suunniteltaessa. Verkostolla on rohkaisevia kokemuksia lapsille suunnatuista leikeistä, joita toteutetaan äitien kanssa tuntien aikana samalla kieltä oppien. Tämänkaltaisista toimintamalleista järjestetään jatkossa vapaaehtoisille opettajille koulutusta ja ohjausta lasten huomioimiseksi paremmin tuntien ajan. Verkostolla on jo olemassa olevaa opetusmateriaalia tarkoitukseen, mutta materiaalien käyttö ryhmissä on toistaiseksi ollut vähäistä. Ryhmiä rohkaistaan jatkossa käyttämään enemmän jo olemassa olevia materiaaleja. Tämän lisäksi kehitetään nykyisiä materiaaleja opetussuunnitelman teemojen pohjalta yhteensopiviksi. Lisätään taloudellisia resursseja retkien, vierailuiden ja muiden toiminnallista oppimista tukevien toimien toteuttamiseksi Verkosto ei ole tähän mennessä varannut juuri lainkaan taloudellisia resursseja ryhmien toiminnallista oppimista tukevien toimien toteuttamiseksi. Itsearvioinnin pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että sekä ryhmien vapaaehtoisilla opettajilla että opiskelijoilla on halu lisätä tämänkaltaista toimintaa ryhmissä. Ryhmät ovat pystyneet jonkin verran toteuttamaan mm. retkiä ilmaiseksi tai yhteistyökumppaneiden tarjoaman tuen avulla, mutta jatkossa olisi ryhmien sosiaalisen toimi-

20 Sivu 20 / 28 vuuden kannalta tärkeää varata varoja ryhmien tekemien retkien kustannusten kattamiseksi. Opiskelijoiden rohkaiseminen kodin ja luokan ulkopuolelle erilaisiin yhteiskunnan aktiviteetteihin on tärkeää. Samalla ryhmät saavat retkistä tärkeää piristystä luokkahuoneopetuksen lomaan ja vahvistavat ryhmän sisäisiä sosiaalisia suhteita. Verkosto tekee toimintasuunnitelman ryhmien vierailuiden ja toiminnallista oppimista tukevien materiaalihankintojen järjestämiseksi. Suunnitelman pohjalta hankinnat lisätään talousarvioon. Mikäli hankintoihin saadaan tukea, informoidaan ryhmiä eri mahdollisuuksista sekä opastetaan toiminnan järjestämiseen. 3. Verkosto ryhtyy toimiin opiskelijoiden en ohjaamiseksi kotoutumisen jatkopoluille Vaikka verkoston opetuksesta on kiistatonta hyötyä opiskelijoille, on itsearvioinnin pohjalta todettava, että eri osapuolilla on epäilyksensä verkoston hyödyllisyydestä opiskelijoiden työllistymisen tai koulutuspaikan saannin kannalta. Jatkossa verkoston olisikin hyvä kehittää vapaaehtoisten opettajien ohjausvalmiuksia. Lisätään opetukseen yhteiskunta- ja työelämätietoutta Luetaan yhdessä -verkoston tavoitteena on opettaa opiskelijoillemme arjessa tarvittavaa käytännön kieltä ja sanastoa. Pääfokus on ollut kodin ympärille rakentuvissa aiheissa, jotka koskettavat kaikkia opiskelijoitamme. Tulevaisuudessa aiheistoa tulee kehittää enemmän myös yhteiskunta- ja työelämätietouden suuntaan. Opintosuunnitelmaan lisätään perustietoa suomalaisen yhteiskunnan rakenteista, kuten viranomaisista, vaaleista ja koulutusjärjestelmästä. Oppitunneilla on havaittu, että kotiäideillä oli heikot tiedot opiskelupoluista Suomessa. Useamman lapsen myötä pitkään kotona olleelle maahanmuuttajaäidille voi olla vaikeaa ajatella opiskelua kotijakson jälkeen. Tuomalla esille erilaisia opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia opiskelijoille, voi verkosto motivoida ryhmien naisia eteenpäin kotoutumispolullaan. Vaikka tietous ei kaikkien kohdalla tule johtamaan työllistymiseen, on sillä silti vanhemmuutta vahvistava vaikutus opiskelijoillemme.

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus Johanna Ylinen Kysely lähetetty 160 vastaajalle (vapaaehtoisia töissä kaiken kaikkiaan noin 170), vastauksia 89, vastausprosentti siis

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutus tänään

Kotoutumiskoulutus tänään Kotoutumiskoulutus tänään AVI 12.4.2016 Paula Frantti-Niemelä Rovalan setlementti ry / Rovala-Opisto paula.frantti-niemela@rovala.fi Yleistä Rovala-Opistosta Rovala-Opisto on vuonna 1954 perustettu Rovalan

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Kansanopistojen rooli, visio ja haasteet maahanmuuttajakoulutuksessa

Kansanopistojen rooli, visio ja haasteet maahanmuuttajakoulutuksessa Kansanopistojen rooli, visio ja haasteet Juha Kaivola Kansanopistojen rooli Kansanopistoissa opiskelevien maahanmuuttajien määrä on kasvanut viimeisen vajaan 10v. aikana merkittävästi ja kasvaa edelleen.

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tuomas Kallinki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu 2.2.2015 Kysymyksiä ja väittämiä Avaa älypuhelimen tai kannettavan selaimella m.socrative.com room number: 800953 Vastaa kysymykseen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot