Realismia turvapaikkapolitiikkaan, kotoutumiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Realismia turvapaikkapolitiikkaan, kotoutumiseen"

Transkriptio

1 Kansanedustaja Arto Satosen raportti Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen Kokoomuksen eduskuntaryhmä

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 2. Raportin termit ja käsitteet 9 3. Turvapaikkapolitiikka Käsittelyaikoja on lyhennettävä Yhtenäinen turvapaikkapolitiikka Alaikäiset ja nuoret turvapaikanhakijat Perheenyhdistäminen ja sen väärinkäytösten välttäminen Palautussopimukset Resurssit kohdalleen Kotoutuminen ja kotouttaminen Kotoutumisen perusteet: kaikki lähtee kielitaidosta Kotoutumisen perusteet: työ on parasta kotoutumista Maahanmuuttajanaiset kotouttamisen keskiöön Erityishuomio lapsiin ja nuoriin Monikulttuurinen ja hyväksyvä yhteiskunta nollatoleranssi rasismille ja muukalaisvihalle Palvelut yhdeltä luukulta Asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kunnille riittävät resurssit Maahanmuuttajia näkyville paikoille 59 Kansanedustaja Arto Satosen raportti Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen 5. Työperäiseen maahanmuuttoon on varauduttava Työperäisen maahanmuuton välitön tarve Varautuminen tulevaan työvoimapulaan taantuman jälkeen Päätössanat 73 Lähteet 75

3 1. Johdanto Hyvinvointi tarvitsee tekijöitä Maahanmuutto on viime vuosina noussut Suomessa poliittisen keskustelun ytimeen. Maahanmuuttajien osuus väestöstä on Suomessa vielä vähäinen verrattuna moniin Euroopan maihin, mutta heidän määränsä tulee lähivuosikymmeninä merkittävästi kasvamaan väestön ikärakenteen, nuorison kansainvälistymisen ja kansainvälisen muuttoliikkeiden myötä. Suomen on nyt aika luoda linjavedot ja käytännöt, joilla varaudutaan maahanmuuton hallintaan ja kotouttamiseen. Maahanmuuttajien kotouttamisen epäonnistumisesta on viime vuosina maksettu korkeaa hintaa monissa Euroopan maissa. Maahanmuuttopolitiikassa ja maahanmuuttajien kotoutumisessa onnistuminen on hyvin tärkeää koko suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Onnistuneella maahanmuuttopolitiikalla voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä, tasapainottaa väestökehitystä ja vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Vastaavasti epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka aiheuttaisi vastakkainasettelua eri väestöryhmien ja kulttuurien välillä, joka puolestaan heikentää kansallista yhtenäisyyttä ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita. Tarve tämän raportin laatimiselle syntyi maahanmuuttajakeskustelun ajankohtaisuudesta. Tämän raportin tavoitteena on ollut käsitellä maahanmuuttoon liittyviä positiivisia näkökulmia ja mahdollisia uhkakuvia. Haasteista ja mahdollisuuksista on pystyttävä keskustelemaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi vuonna 2006 työperäistä maahanmuuttoa käsittelevän raportin otsikolla Hyvinvointi tarvitsee tekijöitä. Ensimmäisessä raportissa keskityttiin erityisesti niihin keinoihin, joilla tulevaisuudessa syvenevää kotimaista työvoimapulaa voitaisiin lieventää työperäisen maahanmuuton keinoin. Nyt julkaistava raportti toimiikin jatkumona jo vuonna 2006 aloitetulle työlle. Uuden raportin tiimoilta julkaistiin viime keväänä turvapaikkapolitiikkaa käsittelevä väliraportti, jonka pohjalta nyt valmistunutta raporttia on jatkettu. Molempien jo julkaistujen raporttien linjaukset ovat osaltaan vaikuttaneet lainsäädäntöön ja käytäntöihin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä 5

4 Tässä raportissa jatketaan keskustelua turvapaikkapolitiikasta sekä työperäisestä maahanmuutosta. Raportin päähuomio on kuitenkin maahanmuuttajien kotouttamisessa ja kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Raportissa esitellään lukuisia onnistuneita kotouttamishankkeita sekä toimenpide-ehdotuksia kotoutumisen edistämiseksi. Kotoutuminen on aina yksilöllinen prosessi, jota voidaan oikeilla toimilla edistää. Kotoutuminen on myös välttämätöntä, sillä kansainväliset esimerkit osoittavat, että kotoutumattomat maahanmuuttajayhteisöt ajautuvat konflikteihin valtaväestön kanssa. Aikaisella puuttumisella ja oikealla politiikalla Suomi voi välttää esimerkiksi muualla EU:ssa ilmenneitä, epäonnistuneen kotouttamispolitiikan seurauksia. Osa raportissa esitetyistä toimenpiteistä on mahdollista toteuttaa jo raporttia kirjoitettaessa käynnissä olevan ulkomaalaislain uudistamistyön yhteydessä. Ulkomaalaislain muutosehdotukset on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuun 2009 aikana. Raportissa esitetään kuitenkin useita keskustelun avauksiksi ja pidemmän aikavälin tavoitteiksi tarkoitettuja toimenpide-ehdotuksia, joita toteuttamalla maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaamme saadaan kehitettyä toimivampaan suuntaan niin maahanmuuttajien kuin kantaväestönkin kannalta. Kotoutuminen on aina yksilöllinen prosessi, jota voidaan oikeilla toimilla edistää. Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen -raporttia on työstetty vuoden 2009 alusta lähtien. Ryhmän työskentely on perustunut alan eri asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kuulemiseen kevään ja kesän 2009 aikana. Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Arto Satonen, ja ryhmän työhön panoksensa ovat antaneet useat eduskuntaryhmämme kansanedustajat. Ryhmän sihteerinä ovat toimineet koulutuspoliittinen sihteeri Laura Manninen sekä kansanedustajan avustajat Susanna Harju, Milja Nuottimäki ja Tommi Uitti. Työryhmä kiittää kaikkia työhön osallistuneita asiantuntijoita ja muita toimijoita hyvin sujuneesta yhteistyöstä. 6 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 7

5 2. Raportin termit ja käsitteet Maahanmuuttaja Maahanmuuttajat ovat toiseen maahan muuttaneita henkilöitä, joiden tarkoitus on jäädä maahan pysyvästi. Suomessa maahanmuuttajia ovat siis kaikki ulkomailta muuttajat, niin pakolaiset kuin EU:n kansalaisetkin. Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee suojaa ja oleskeluoikeutta toisesta maasta. Kiintiöpakolainen Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasian päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema. Kiintiöpakolaiset saapuvat maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa ja saapuvat usein pakolaisleireiltä. Pakolainen Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen takia. Pakolainen oleskelee ulkomailla ja on kykenemätön tai pelon takia haluton turvautumaan kotimaansa tarjoamaan suojaan. Dublin-pakolainen Henkilö, jonka turvapaikkahakemuksen käsittelystä on vastuussa jokin toinen EU-valtio, Norja, Sveitsi tai Islanti, tai henkilö, joka on jo aiemmin hakenut turvapaikkaa näistä valtioista. Paluumuuttaja Henkilö, joka palaa kotimaahansa. Esimerkiksi pakolainen, joka palaa maahansa, kun paon syyt ovat poistuneet. Valtaväestö Valtaväestöllä tarkoitetaan tässä raportissa kantasuomalaisista koostuvaa väestön suurinta osaa. Monikulttuurisuudesta puhuttaessa valtaväestön muodostavat siis kantasuomalaiset, jotka ovat Suomessa syntyneitä, sukutaustaltaan suomalaisia ja asuvat Suomessa pysyvästi. Uussuomalainen Käsite uussuomalainen on otettu käyttöön korvaamaan käsitettä maahanmuuttaja. Maahanmuuttajatermiä on kritisoitu siitä, että se korostaa ajatusta maahan tulosta, vaikka henkilö olisi asunut Suomessa jo vuosia ja kotoutunut yhteiskuntaan hyvin. Kotouttaminen/kotoutuminen Kotouttaminen tarkoittaa valtio- ja kuntatason viranomaisten järjestämiä toimenpiteitä ja voimavaroja, joiden avulla maahanmuuttaja saadaan kotiutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutuminen, eli integroituminen on maahanmuuttajaa koskeva yksilöllinen prosessi, jonka tavoitteena on maahanmuuttajan osallistuminen ja sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan niin, että hän samalla säilyttää yhteyden myös omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. 8 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 9

6 3. Turvapaikkapolitiikka Turvapaikanhakijat Suomessa * Toteutunut turvapaikanhakijoiden määrä syyskuun 2009 loppuun mennessä ja maahanmuuttoviraston ennuste koko vuoden määrästä * Maahanmuuton syyt voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri kategoriaan. Voidaan puhua henkilökohtaisiin syihin, humanitäärisiin syihin tai työhön perustuvasta maahanmuutosta. Suurin Suomeen saapuva maahanmuuttajaryhmä muuttaa tänne henkilökohtaisista syistä. Avioituminen suomalaisen kanssa on yksi yleisimmistä syistä maahanmuutolle. Tällainen maahanmuutto tulee lähivuosina kasvamaan edelleen, sillä nykynuoret ovat omia vanhempiaan kansainvälisempiä ja yhä useampi löytää elämänkumppaninsa ulkomailta. Humanitäärisistä syistä Suomeen tulevien ryhmä voidaan jakaa pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Suomi ottaa vuosittain noin 700 kiintiöpakolaista. Heidän valintansa tapahtuu yhteistyössä UNHCR:n kanssa. EU:n ja YK:n jäsenenä ja aktiivisena kansainvälisenä toimijana Suomella on kansainvälinen velvoite ottaa maahan pakolaisia vuosittain. Nykyinen pakolaismäärä on Suomen kantokykyyn nähden realistisella tasolla ja heidän kotouttamisensa Suomeen on mahdollista hoitaa järkevällä tavalla. Kansainvälisesti pakolaisten määrä on kasvussa lisääntyneiden konfliktien vuoksi. Toisaalta maailmanlaajuinen taantuma on vähentänyt kehittyneiden maiden halukkuutta ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Suomeenkin kohdistuu siten paineita lisätä kiintiöpakolaisten määrää. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, mikäli turvapaikanhakijoiden määrä olennaisesti alenee, jotta käytössä olevat resurssit saadaan kohdennettua järkevästi. Viime vuosina turvapaikanhakijoiden määrät ovat vaihdelleet 700 ja 4000 hakijan välillä. Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut Suomessa vuoden 2008 elokuusta lähtien voimakkaasti. Kyseisen vuoden aikana turvapaikkaa Suomesta haki 4035 henkeä kun edeltävänä vuonna 2007 hakijoita oli Turvapaikkahakemusten määrä on edelleen selvässä kasvussa. Kuluvana vuonna 2009 syyskuun loppuun mennessä turvapaikan hakijoita on ollut yhteensä 4279 henkeä. Määrän ennustetaan kasvavan vuoden loppuun mennessä yli 6000 hakijaan. Eniten turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Turvapaikanhakijoista huomattavan suuri osa on miehiä, niin aikuisten kuin yksintulleiden alaikäisten kohdalla. Miesten suhteellinen osuus hakijoista on jopa kasvanut viime vuoteen nähden. Alla olevassa taulukossa esitellään turvapaikkahakemusten määrää useissa Euroopan maissa. Taulukosta käy ilmi, että Suomi on ainut esitellyistä valtiosta, jossa turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut vuoden 2003 lukuihin verrattuna. Turvapaikkahakemukset eräissä Euroopan maissa IGC:n* tilasto järjestön 13 Euroopan jäsenmaan turvapaikanhakijoista viime vuosina. Maa Pohjoismaat Norja Ruotsi Suomi Tanska Muut maat Alankomaat Belgia Espanja Irlanti Iso-Britannia** Itävalta Ranska Saksa Sveitsi * Lähde: Inter-governmental Consultations on Asylum, Refugee and Migration Policies in Europe, North America and Australia, IGC. ** Ison-Britannian osalta taulukon luvut ovat hakemus-, muiden maiden osalta henkilömääriä. 10 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 11

7 3.1 Käsittelyaikoja on lyhennettävä Suurin osa turvapaikanhakijoista saapuu Suomeen sisärajojen, eli Schengen-alueen kautta. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä peräti 48 prosenttia hakijoista on ollut niin kutsuttuja Dublin -tapauksia, joissa jokin toinen EU jäsenvaltio, Norja, Sveitsi tai Islanti on vastuussa hakemuksen käsittelystä tai henkilö on jo aiemmin hakenut turvapaikkaa näistä valtioista. Samaan aikaan viime vuonna Dublintapausten määrä kaikista turvapaikkahakemuksista oli vain 16 prosenttia. Hakijoiden määrän kasvun Suomessa on arvioitu johtuvan monista seikoista, mutta erityisesti Ruotsin ja Norjan tiukentuneesta turvapaikkapolitiikasta. Tähän viittaa myös se, että tänä vuonna monet Dublin -tapaukset ovat jo hakeneet turvapaikkaa Ruotsista (171) ja Norjasta (77). Hakijoiden määrä viittaa siihen, että Suomen maksama toimeentulotuki houkuttelee sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka tietävät palautuksen kotimaahan olevan väistämättä edessä. Oma lukunsa ovat Suomeen loppukevään ja kesän 2009 aikana saapuneet EU-jäsenvaltion kansalaiset, jotka hakevat turvapaikkaa. Pelkästään kesä-syyskuun aikana Bulgariasta ja Romaniasta on saapunut yli 400 turvapaikanhakijaa. Hakijoiden määrä viittaa siihen, että Suomen maksama toimeentulotuki houkuttelee sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka tietävät palautuksen kotimaahan olevan väistämättä edessä. Kielteisen päätöksen saatuaan turvapaikanhakijoilla on oikeus oleskella Suomessa vielä kuukauden ajan ja tältä ajalta maksettu toimeentulotuki merkitsee monelle valtavaa ansiotason nousua. Viranomaiset ovat havainneet, että jotkut jo alkuvuodesta palautetut ovat tulleet takaisin turvapaikanhakijoiksi tämän vuoden syksynä. Uuden ulkomaalaislain linjausten mukaisesti EU-kansalaisten aiheettomissa hakemuksissa käsittelyaika on saatava muutaman päivän pituiseksi ja toimeentulotuen maksu on lopetettava kielteisen turvapaikkapäätöksen tultua voimaan. Kokoomuksen maahanmuuttotyöryhmän mielestä ehdotetut muutokset on toteutettava mahdollisimman pikaisesti. Turvapaikanhakijoiden kasvaneet määrät ja ruuhkautunut turvapaikanhakuprosessi pidentyneine käsittelyaikoineen ovat Suomessa johtaneet tilanteeseen, jota demokraattisessa oikeusvaltiossa 12 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 13

8 ei pitäisi syntyä. Ihmisoikeuksia kunnioittavana maana Suomen velvollisuus on pitää huolta siitä, että Suomeen saavat oikeuden jäädä ne turvapaikanhakijat, joilla on oikeus kansainväliseen suojeluun. Turvapaikkahakemusten nopea käsittely selkeyttää turvapaikan saavien hakijoiden asemaa ja parantaa heidän oikeusturvaansa. Lisäksi se säästää vastaanottokeskuksen kustannuksia ja epää mahdollisuudet jäädä maahan niiltä hakijoilta, joilla ei ole siihen perusteita. Turvapaikanhakijat ovat usein joutuneet kotimaassaan kokemaan vainoa mielipiteidensä vuoksi tai kärsimään poikkeuksellisen huonoista elinolosuhteista. Heidän tilannettaan ei paranneta uuvuttavalla byrokratialla ja passivoivalla, pitkittyneellä käsittelyprosessilla. Turvapaikkakäytäntöjä tulee muuttaa ja resursoida niin, että todellisessa suojelun tarpeessa olevien turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja inhimillinen kohtelu taataan. Lainsäädännön, turvapaikkaprosessin kehittämisen ja resursoinnin tulee siis lähteä kansainvälistä suojelua aidosti tarvitsevan ihmisryhmän tarpeista. Vastaavasti kenenkään ei tulisi saada oleskelulupaa pelkästään sillä perusteella, että hakemusta ei ole ehditty käsitellä asetetussa määräajassa. Tämän vuoden aikana maahanmuuttoviraston ja poliisin resursseja on lisätty, jotta käsittelyaikoja voidaan lyhentää. Käsittelyajat ovat kuitenkin edelleen liian pitkät. Maahanmuuttoviraston ja poliisin resurssit tulisi sitoa turvapaikanhakijoiden määrään siten, että nopeista muutoksista huolimatta voidaan reagoida kasvavaan tai vähenevään tarpeeseen nopeasti. g Maahanmuuttopolitiikan kokonaistavoitteena on oltava turvapaikanhakijamäärän kasvun taittuminen erityisesti perusteettomien turvapaikkahakemusten ja Dublin-tapausten määrää vähentämällä, käsittelyprosesseja nopeuttamalla sekä kotouttamalla oleskeluluvan saaneet entistä tehokkaammin. 3.2 Yhtenäinen turvapaikkapolitiikka Pakolaisongelman ratkaiseminen vaatii voimakasta kansainvälistä yhteistyötä. Euroopan unionin, sen jäsenmaiden ja koko kansainvälisen yhteisön tulisi puuttua pakolaisuuden syihin niiden alkulähteillä. EU:n pitää edistää voimakkaasti talouskehitystä ja demokratiaa niissä maissa, joista turvapaikanhakijat pääosin tulevat. Kansainvälisellä yhteistyöllä tulee vaikuttaa alueellisten elintasoerojen kaventamiseen ja yhteiskunnallisen vakauden lisäämiseen kriisialueilla. On myös syytä parantaa EU:n yhteistä tiedotusta niissä maissa, joista EU:n alueelle tulee eniten turvapaikanhakijoita. Kansainväliseen suojeluun perustuvan maahanmuuton on oltava kaikilta osin kansainvälisiin sopimuksiin ja oikeusvaltioperiaatteisiin perustuvaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee hallituksen kannattamaa komission esitystä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamiseksi. Virasto koordinoisi EU-maiden yhteistyötä ja lähentäisi niiden turvapaikkakäytäntöjä. Sormenjälkiin perustuva Eurodac-tunnistusjärjestelmän kehittämistä on jatkettava Euroopan unionin valtioiden kanssa lupahakemusten käsittelyjen nopeuttamiseksi. Euroopan unionin yhteisen turvapaikkajärjestelmän luomisesta päätettiin jo Tampereen Eurooppa-neuvoston kokouksessa vuonna Järjestelmä sitouduttiin luomaan vuoteen 2010 mennessä, mutta sitä koskevan lainsäädännön valmistelu on ollut hidasta eikä tähän mennessä hyväksytty lainsäädäntö 14 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 15

9 riitä harmonisoimaan järjestelmää EU:n tasolla. Järjestelmä pyritään Ranskan puheenjohtajakaudella tehdyn ns. maahanmuuttopaktin mukaan luomaan vuoteen 2012 mennessä. Komissio on lokakuussa 2009 tehnyt uusia säädösehdotuksia EU:n turvapaikkajärjestelmän aikaansaamiseksi. Suomen turvapaikkapolitiikassa ei saa olla sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelisivat muun muassa jo toisiin EU-maihin asettuneita henkilöitä hakeutumaan Suomeen. Poliittisilla linjauksilla sekä lainsäädännöllä ja sen muutoksilla on signaalivaikutus ilman perusteltua syytä turvapaikkaa hakevien määrään. Sisäasiainministeriön turvapaikkapolitiikkaa koskeva selvitys valmistui kesäkuussa Selvityksessä esiin tuodut toimenpide-ehdotukset pyrkivät karsimaan niitä vetotekijöitä, jotka houkuttelevat Suomeen perusteettomien turvapaikkahakemusten jättäjiä. Valmisteilla on hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta, jossa huomioidaan sisäasiainministeriön selvityksen ehdotukset iänselvittämisestä, perheenyhdistämisestä ja työnteko-oikeudesta. Toteutuessaan lakimuutos vie suomalaista turvapaikkapolitiikkaa yleiseurooppalaiseen suuntaan. g Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee hallituksen puoliväliriihen linjauksia siitä, että Suomen lainsäädäntö sekä turvapaikkapolitiikan linjaukset ja käytännöt saatetaan mahdollisimman yhteneviksi muiden Pohjoismaiden kanssa. Tavoitteena on perusteettomien turvapaikkahakemusten määrän vähentäminen. Tarvittavat säädösmuutokset on hallituksen puoliväliriihen linjausten mukaan pyrittävä hyväksymään vuoden 2009 aikana. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee hallituksen puoliväliriihen linjauksia siitä, että Suomen lainsäädäntö sekä turvapaikkapolitiikan linjaukset ja käytännöt saatetaan mahdollisimman yhteneviksi muiden Pohjoismaiden kanssa. Kaikki lapset eivät edes tiedä tarkkaa syntymäaikaansa. kun vuonna 2007 alaikäisiä hakijoita oli vain 98. Syyskuun loppuun 2009 mennessä yksintulleita alaikäisiksi ilmoittautuneita on tullut maahan 448 henkeä. Vuodenvaihteessa perustettuun kahteen uuteen alaikäisten vastaanottoyksikköön tulleista turvapaikanhakijoista kolmannes on osoittautunut täysi-ikäisiksi. Suuri osa alaikäisistä, ilman vanhempia Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista ilmoittaa olevansa hieman alle 18-vuotiaita. Teini-ikäiset, lähellä täysi-ikäisyyttä olevat turvapaikanhakijat ovat monella tapaa haasteellinen hakijaryhmä. Heidän ikänsä saatetaan joutua varmistamaan lääketieteellisin ikätestein ja heidän kotouttamisensa on muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna vaikeaa. Teini-ikäiset putoavat helposti koulujärjestelmän ulkopuolelle ja ovat jatkossa vaikeasti työllistettäviä. Alaikäiset ovat turvapaikanhakijoina erityisen haavoittuva ryhmä, ja siksi heidän oikeuksiensa turvaaminen on hyvin tärkeää. Alaikäisiä turvapaikanhakijoita koskevissa toimissa on aina huomioitava lapsen tarvitsema erityisasema. Hakijat voivat tulla maista, joissa on sodankäyntiä, luonnonkatastrofeja tai muita ongelmia. Tuolloin henkilötietoja sisältäviä asiakirjoja ei välttämättä ole saatavilla. Kaikki lapset eivät edes tiedä tarkkaa syntymäaikaansa. Osa nuorista turvapaikanhakijoista kuitenkin salaa todellisen ikänsä tai esiintyy alaikäisenä saavuttaakseen tiettyjä etuja. Nämä hakijat vaikeuttavat myös todellisessa avuntarpeessa olevien lasten ja nuorten hakuprosessia ja aiheuttavat ennakkoluuloja kantaväestössä. Siksi ikätesteistä on saatava toimiva ja lainmukainen käytäntö. g EU tarvitsee yhteisen turvapaikkajärjestelmän, koska turvapaikanhakijoiden kohtelu ja turvapaikkojen myöntämisperusteet vaihtelevat suuresti jäsenvaltiosta toiseen. 3.3 Alaikäiset ja nuoret turvapaikanhakijat Alaikäisiksi itsensä ilmoittaneiden turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2008 Suomesta haki kansainvälistä suojelua yhteensä 706 yksintullutta alaikäiseksi itsensä ilmoittanutta, Tähän asti nuoren turvapaikanhakijan iän selvittäminen on ollut ongelmallista ja asianmukainen lainsäädäntö on puuttunut. Oikeuslääketieteellinen iän määrittäminen on luotettavampi ja järjestelmällisempi tapa kuin ulkoiseen olemukseen perustuva iän arvioiminen. Ikätestien kirjaamista lakiin puoltaa muun muassa eduskunnan hallintovaliokunnan mietintö ulkomaalaislaista. Ikätestaus on voitava tehdä silloinkin kun turvapaikkahakija siitä kieltäytyy tai vastaavasti ikätestauksesta kieltäytymisellä tulisi olla vaikutusta oleskeluluvan saantiin. Lääketieteellistä iän selvittämisestä käytetään myös muissa Euroopan maissa, vaikka menetelmät vaih- 16 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 17

10 televat maakohtaisesti. Läheskään kaikissa maissa iänmääritystä ei ole säädetty lakiin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa lainsäädäntöä ei ole, mutta Norjassa suunnitellaan nykyisen lainsäädännön lisäksi ikätestien määrän lisäämistä nuorten turvapaikanhakijoiden arvioinnissa. Ikätestistä kieltäytynyt turvapaikanhakija tulkitaan mm. Alankomaissa ja Iso-Britanniassa vähintään 18-vuotiaaksi. Norjassa, Tanskassa ja Itävallassa kieltäytyminen voi vaikuttaa kielteisesti hakijan hakemuksen arviointiin. Iänmäärityksen kirjaaminen Suomen lakiin parantaisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa, sillä väestötietojärjestelmään kirjatulla iällä on myös oikeusvaikutuksia. Lasta kuultaessa turvapaikkapuhuttelussa on läsnä säännönmukaisesti lapselle määrätty edustaja, joka osaltaan varmistaa lapsen edun toteutumisen turvapaikkamenettelyssä. Täysi-ikäisille ei ole tarkoituksen mukaista tällaista edustajaa määrätä ja nuorille tarkoitettuja muita laajempia palveluita ei kustannustenkaan takia pitäisi tuhlata täysi-ikäisiin turvapaikanhakijoihin. Ikätestin kirjaaminen lakiin myös ennaltaehkäisee turhien turvapaikkahakemusten jättämistä perheenyhdistämisen toivossa. Todellisen iän selvittäminen helpottaa myös käytännön järjestelyitä. Aikuisia ei voi sijoittaa vastaanottokeskuksiin yksin tulleiden lasten kanssa. Ikätesteillä voi olla myös ennaltaehkäisevä vaikutus, jos täysi-ikäiset eivät pyri enää esiintymään alaikäisinä ja jättämään aiheettomia turvapaikkahakemuksia. g Nuoriin maahanmuuttajiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä ryhmä on erityisen haavoittuva ja kuuluu syrjäytymisen riskiryhmään. g Velvollisuus ikätestiin on kirjattava uuteen ulkomaalaislakiin. Nuorille turvapaikanhakijoille suoraan maksettavaa toimeentulotukea on myös tarkasteltava kriittisesti. Se on osoittautunut joissain tapauksissa negatiiviseksi vetovoimatekijäksi. Nuorten turvapaikanhakijoiden Suomessa saama toimeentulotuki on moninkertainen esimerkiksi Saksaan verrattuna. Iältään nuoremmat ryhmäkodeissa asuvat turvapaikanhakijanuoret saavat toimeentulotukea 126,70 / kk ja tukiasunnoissa asuvat, itsenäistymässä olevat nuoret 248,40 /kk. Vastaanottokeskuksissa yksin asuvien nuorten toimeentulotuen saanti tulisikin ottaa uudelleentarkasteluun. Toimeentulotuen maksukäytäntöjen muuttaminen ei edellyttäisi lainsäädännön muutosta. g Nuorille maksettavan toimeentulotuen painopistettä tulisi siirtää vastaanottokeskuksen nuorelle tarjoamaan ylläpitoon käteen maksettavan rahallisen avustuksen sijaan. 3.4 Perheenyhdistäminen ja sen väärinkäytösten välttäminen Alaikäiset turvapaikanhakijat käynnistävät usein myös perheenyhdistämisen. Maahanmuuttoviraston mukaan tulevan vuoden aikana on odotettavissa perheenyhdistämistapausta pelkästään Somaliasta. Näistä mahdollisista maahantulijoista arviolta jopa prosenttia voi olla lukutaidottomia. Nämä luvut asettavat kotouttamispolitiikalle kohtuuttomia haasteita. Periaatteessa jokainen 18 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 19

11 pakolaisstatuksen saanut aikuinen tai lapsi voi tuoda lisähenkilöitä Suomeen. Toisaalta suuri osa perheenyhdistämisen kautta tulleista on lapsia, joita suomalainen yhteiskunta tarvitsee. Perheenyhdistämisten avulla maahan tulevien ulkomaalaisten määrän ja kotouttamisen resurssien on oltava tasapainossa, jotta maahantulijoille voidaan tarjota riittävät ja asianmukaiset kotouttamispalvelut. Perheenyhdistämisen kautta maahan tulevien määrän kehitystä on myös syytä seurata tarkasti. Tällä hetkellä Suomen perheenyhdistämispolitiikka on jonkin asteinen vetotekijä turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Hakemuksiin liittyvät väärinkäytökset ja maahantulosäännösten kiertämiset ovat herättäneet huomiota viime aikoina myös mediassa. Vaikka turvapaikanhakijat tulevat vaikeista oloista, sukulaisuussuhde on pystyttävä todistamaan viranomaisille. Suomessa on esiintynyt tapauksia, joissa kasvattilapsien biologinen perhe löytyy jälkikäteen ja kasvattilasta käytetään perheenyhdistäjänä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkotapauksissa on todettu, että jos perhe-elämä on jo kerran päättynyt, kasvattilasta ja kasvattiperhettä ei välttämättä ole perusteltua uudelleen yhdistää. Perheenyhdistämistä on perinteisesti käsitelty lapsen oikeuksien näkökulmasta. Alaikäisellä lapsella on oleskeluluvan saatuaan oikeus hakea perheenyhdistämistä Suomeen. On kuitenkin kyseenalaista, miksi perhe pitäisi yhdistää sinne, missä lapsi on. On voitava myös punnita, onko aina lapsen etu, että perhe yhdistetään alaikäisen perheenkokoajan perässä Suomeen. Tällä hetkellä käytössä oleva järjestelmä jopa kannustaa parempia ja turvallisempia elinolosuhteita etsiviä vanhempia lähettämään alaikäiset lapsensa yksin maailmalle turvapaikanhakuun. Tämä ei voi olla lasten oikeuksien näkökulmasta hyväksyttävää, eikä vastaavanlaista toimintaa pitäisi rohkaista. Alaikäisten toimeenpanemissa perheenyhdistämistapauksissa olisi järkevää pyrkiä yhdistämään perhe lähtömaahan, jos se vain on turvallista. Kansainvälinen yhteisö ei saa antaa tilaa lapsivälittäjien liiketoiminnalle, eikä Suomen pidä tukea tätä toimintamallia omilla perheenyhdistämissäännöksillään. Perheenyhdistämistapauksissa on toteutettava käytäntöä, jossa väärien tietojen antaminen johtaa lupahakemuksen hylkäämiseen tai peruuttamiseen. Vastaavanlainen käytäntö on voimassa lähes kaikissa EU:n jäsenmaissa. g Perheenyhdistämistapauksissa, yksin tulleen alaikäisen turvapaikanhakijan kohdalla, tulisi ensisijaisesti kartoittaa mahdollisuutta yhdistää perhe lähtömaahan, kuten muun muassa Ruotsissa jo toimitaan. g On hyödynnettävä perheenyhdistämisdirektiivin (2003/86/EY) antamat mahdollisuudet siltä osin, että perheenyhdistäminen kohdistuu vain ydinperheeseen. Ulkomaalaislakia on muutettava siten, että yksin tulleen nuoren kohdalla perheen yhdistämisprosessin saa käynnistää vain alaikäinen. Yhdistämistä hakeneen lapsen tai nuoren tulisi olla alaikäinen myös silloin, kun häntä koskeva hakemus ratkaistaan. g Kasvattilapsen asema perheenyhdistämisissä tulisi ottaa uudelleentarkasteluun. Lakiin tarvitaan kasvattilapsia koskeva säännös, joka velvoittaisi perheenjäsenten ilmoittamiseen heti turvapaikanhakuprosessin alussa. Kasvattilapsitapauksissa tulisi perheenyhdistäjältä vaatia todisteita siitä, että huoltosuhde oli olemassa jo ennen perheenkokoajan maahantuloa. 20 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 21

12 3.5 Palautussopimukset Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden osalta olisi myös Suomessa pyrittävä mahdollisimman nopeaan kotimaahan palauttamiseen. Yksi toimintamalleista voisi olla niin sanotun vapaaehtoisen paluun tukeminen pohjoismaisten käytäntöjen mukaisesti. Esimerkiksi Ruotsissa vapaaehtoisen paluun taloudellinen tukeminen on varsin yleistä. Paluukorvaukseen on Suomessakin mahdollista saada tukea niin sanotulta pakolaismomentilta, mutta määrärahaa ei ole juurikaan tiedostettu. Poliisilla on oma momentti kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden maasta poistamiseen. EU:n maahanmuuton rahoitukseen käytettäviä SOLIDrahastoja, erityisesti paluurahastoa, tulisi käyttää tehokkaasti vapaaehtoisen paluun voimakkaaseen lisäämiseen. Turvapaikanhakijoiden lähtömaiden tilannetta on jatkuvasti seurattava mm. UNHCR:n tietojen mukaan ja turvapaikkapäätöksissä on syytä ottaa huomioon muutokset lähtömaiden turvallisuustilanteissa. Suomessa tulisi ottaa käyttöön myös luovia ratkaisuja liittyen palautuskäytäntöihin. Esimerkiksi Pohjois-Irak vastaanottaa vain vapaaehtoisesti palaavia irakilaisia, mutta pakkopalautuksia ei hyväksytä. Tämän vuoksi muun muassa Tanska on panostanut alueelle vapaaehtoisesti palaavien elinolojen järjestämiseen paikan päällä. g Neuvotteluja palautussopimusten solmimiseksi Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa on määrätietoisesti jatkettava. EU:n SOLID-rahastoja on käytettävä tehokkaammin vapaaehtoisten palautusten tukemiseen. 3.6 Resurssit kohdalleen Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2008 olivat 35,6 miljoonaa euroa. Turvapaikanhakijoiden määrän voimakas kasvu lisää näitä kustannuksia merkittävästi. Yhdestä turvapaikanhakijasta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat /vuosi, sijoituspaikasta riippuen. Suomessa tulisi ottaa käyttöön myös luovia ratkaisuja liittyen palautuskäytäntöihin. Maahanmuuttoviraston ja ulkomaalaisasioita hoitavan poliisin resurssit on mitoitettava muuttuvan tarpeen mukaan. Lyhyet käsittelyajat ovat sekä turvapaikanhakijan että Suomen etu. Ripeää käsittelyä tarvitaan senkin takia, että tiedetään, koska suomen tai ruotsin kielen opetus maahantulijalle kannattaa aloittaa. Periaatteena tulee olla, että oleskelulupaa ei voi saada sillä perusteella, että hakemusta ei ole ehditty käsitellä tai päätöstä ei ole ehditty panna toimeen Dublin-säännösten sallimassa määräajassa. Suomeen pitää saada jäädä vain sillä perusteella, että on oikeutettu turvapaikkaan. Maahanmuuttoviraston tulostavoite on, että niin sanotut Dublin-tapaukset sekä ilmeisen perusteettomat hakemukset saadaan käsiteltyä 90 päivässä. Muiden hakemusten osalta tavoiteaika on 180 päivää. Hakijamäärien nopean kasvun vuoksi todellinen käsittelyaika oli alkuvuodesta jo lähes 300 päivää. Vielä vuonna 2008 käsittelyajoissa päästiin pääosin tavoiteaikoihin. Silloin turvapaikkahakemusten käsittely kesti normaalissa menettelyssä noin puoli vuotta ja nopeutetussa menettelyssä noin kaksi kuukautta. Maahanmuuttovirastolla tulisi olla realistinen mahdollisuus pysyä määritellyissä tavoiteajoissa. Jonoja on pyritty purkamaan kohdentamalla lisäresursseja hakemusten käsittelyyn. Syyskuun 2009 loppuun mennessä keskimääräinen käsittelyaika oli laskenut normaalissa menettelyssä 228 päivään ja nopeutetussa menettelyssä 102 päivään. Poliisi suorittaa merkittävän osan turvapaikkoihin liittyvästä tutkinnasta. Ulkomaalaisasioita hoitavaa poliisia työllistää osaltaan se, että osa turvapaikanhakijoista ilmoittaa vääriä tietoja tai toisaalta jättää ilmoittamatta turvapaikanhakuprosessin kannalta keskeisiä tietoja. Ulkomaalaislakiin tulisi kirjata, että tahallinen väärien tietojen antaminen tai olennaisten tietojen antamatta jättämisen vaikuttaa turvapaikanhakuprosessiin kielteisellä tavalla. g Maahanmuuttoviraston ja ulkomaalaisasioita hoitavan poliisin resurssit on mitoitettava muuttuvan tarpeen mukaan. g Seuraavalla vaalikaudella on syytä erottaa menokehyksen ulkopuolelle turvapaikanhakijoiden määrän vaihtelusta johtuvat lisäresurssitarpeet. Näitä ovat muun muassa maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten sekä ulkomaalaisasioita hoitavan poliisin määrärahat. Tämä toisi järjestelmään joustavuutta ja mahdollistaisi tarvittaessa määräaikaisen työvoiman käytön käsittelysumissa. g Suomen humanitäärisen maahanmuuttopolitiikan ytimenä tulee olla se, että maahanpääsyn rimaa esimerkiksi perheenyhdistämistapauksissa korotetaan nykyisestä huomattavasti, mutta samalla varmistetaan se, että maahan päässeille on tarjolla riittävät palvelut, jotta kotoutuminen Suomeen on mahdollista. 22 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 23

13 4. Kotoutuminen ja kotouttaminen Suomen maahanmuuttopolitiikassa keskeisenä tavoitteena on maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen. Kotouttamislain mukaan kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotouttamisella taas tarkoitetaan viranomaisten toimia kotoutumisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Kotoutumisen määritteleminen tai mittaaminen on hyvin vaikeaa, sillä kotoutumisessa on aina kyse henkilökohtaisesta prosessista. Ulkoisesti samassa tilanteessa yksi maahanmuuttajataustainen henkilö voi kokea olevansa hyvin kotoutunut, kun taas toinen ei koe kotoutuneensa lainkaan. Kotoutumisen valmiuksiin vaikuttavat monet tekijät kuten ikä, sosiaalinen verkosto, koulutus, maahantulon motiivit tai henkilön aikaisemmat kokemukset. Keskeisintä kotoutumisen kannalta kuitenkin on henkilön oma motivaatio ja aktiivisuus tutustua ympäröivään yhteiskuntaan. Suomessa maahanmuuttajien kotoutuminen on pyritty turvaamaan lainsäädännön ja erilaisten viranomaisten kotouttamistoimenpiteiden avulla. Mukautuminen uuteen ympäristöön vie kuitenkin oman aikansa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmän mielestä kotouttamistoimenpiteiden tavoitteena tulee olla kaikkien maahanmuuttajien osalta tehokas kotoutuminen. Paras keino kotoutumisen onnistumiseksi on mahdollisimman varhainen työllistyminen sekä suomen tai ruotsin kielen taidon oppiminen. Näiden avulla myös ihmissuhteiden luominen ympäröivässä yhteiskunnassa helpottuu. On tärkeää, että kotoutuminen nähdään kaksisuuntaisena prosessina, joka edellyttää ympäröivän yhteiskunnan tukea. Myös vastaanottava yhteiskunta muuttuu väestön monimuotoistuessa. Kotoutuminen ei siis ole yksin maahan muuttaneiden tehtävä. Suomessa viranomaiset velvoitetaan kotouttamislailla tukemaan kotoutumista aktiivisesti niin kuntien, maakuntien kuin valtionkin tasolla. Viranomaisyhteistyön merkitys korostuu onnistuneessa kotouttamisessa. Myös kolmannen sektorin järjestöt ja elinkeinoelämä ovat tärkeässä roolissa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Yhtä merkittävä rooli kuin viranomaisilla tai järjestöpuolella on kotouttamisen onnistumisessa valtaväestöllä. Ympäröivän yhteiskunnan asenteet ja käytös päivittäisessä kanssakäymisessä, niin vapaaajalla kuin työpaikoilla, ovat avainroolissa maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta. Kotoutumisen mahdollisuuksia muovaa myös julkinen keskustelu. On pidettävä huolta siitä, että maahanmuuttajien ääntä ja mielipidettä kuullaan maahanmuutosta käytävässä keskustelussa. Vaikka maahanmuuttajat ovat erittäin heterogeeninen ryhmä, kotouttamispalveluita ei tulisi eritellä ainoastaan maahantulon perusteella. Nyt kotoutumispalveluiden piiriin lasketaan vain alle kolme vuotta Suomessa olleet. Kuten todettu, kotoutuminen on kuitenkin yksilöllinen ja todellisuudessa huomattavasti pidempi prosessi. Kotouttamisen epäonnistuminen työvoimahallinnossa, opetustoimessa ja asumissuunnittelussa kuormittaa suoraan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tässä kappaleessa käsittelemme kotoutumisen keskeisiä edellytyksiä ja Suomessa toteutettuja hyviä käytäntöjä kotoutumisen edistämiseksi. Toivomme, että hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti laajentamalla saadaan aikaan kestäviä ratkaisuja, joiden avulla maahanmuuttajien kotoutumisprosessia voidaan helpottaa. 24 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 25

14 4.1 Kotoutumisen perusteet: kaikki lähtee kielitaidosta Riittävä kielitaito on yksi kotoutumisen tärkeimmistä perusedellytyksistä. Vain kielen hallinnan kautta ihminen voi integroitua ympäröivään yhteiskuntaan ja kommunikoida muiden kanssa. Kaikilla maahanmuuttajilla tulee olla mahdollisuus opiskella suomen tai ruotsin kieltä ja muutoinkin saada kotoutumista edistäviä neuvoja käytännön ongelmien ratkaisussa. Suurin ongelma on turvapaikanhakijoilla, jotka pääsevät kotouttamisohjelmaan ja viralliseen koulujärjestelmään mukaan vasta sitten, kun oleskelulupa Suomessa on myönnetty. Monesti prosessiin voi kulua parikin vuotta. Turvapaikanhakijat saavat opetusta muun muassa vastaanottokeskuksissa, mutta niiden käytössä olevat resurssit ovat hyvin pienet. Ympäröivän yhteiskunnan kielen ja kulttuurin tuntemattomuus lisää omalta osaltaan myös irrallisuuden ja turvattomuuden tunnetta. Vuonna 2005 julkaistussa Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen arviointi raportissa todetaan, ettei maahanmuuttajien koulutus huomioi riittävästi kohderyhmien tarpeita suomen kielen opetuksessa. Maahanmuuttajille tarjolla olevan kielten opetuksen koordinointi ei ole riittävää. Ratkaisua on vaikea löytää, kun kielten opetuksen järjestäjiä on monia ja tasoluokitukset ovat sekavia. Myös vuonna 2009 julkaistussa Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut selvityksessä käsitellään samaa ongelmaa, mikä kertoo, ettei ratkaisua ole vielä löydetty. Myös opetuksen määrään on syytä kiinnittää huomiota. Asiantuntija-arvioiden mukaan opetukselle olisi jopa kaksin- tai kolminkertainen tarve nykyiseen tarjontaan nähden. Myös opetusmetodien valinnalla on suuri merkitys kotouttamiskoulutuksen onnistumiselle. Luokkahuonelähtöinen ja kielioppiin keskittyvä opetustapa ei aina ole paras keino oppia käytännön kielitaitoa. Kielenopetus tulisi integroida työelämään ja toimimiseen yhteiskunnassa oppimisprosessin alusta alkaen. Myös opettajat tarvitsevat tukea toiminnallisen kielitaidon opettamisessa. Opetustilanteesta tekee entistä haastavamman opetukseen osallistuvien erilaiset taustat, tiedot ja taidot. Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmän mielestä kielikoulutuksen ja muun koulutuksen Faktalaatikko Työhallinto järjestää luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille opetusta vuosittain. Vuonna 2006 opetukseen osallistui 702 maahanmuuttajaa. Muussa kuin työvoimapoliittisessa koulutuksessa eli lähinnä kunnallisessa koulutuksessa oli samaisena vuonna 217 henkilöä. Koulutukseen osallistuvista maahanmuuttajista n. 70 % oli naisia, joista suurin osa on vuotiaita. Maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat kielikoulutusta, mutta eivät jostain syystä pysty siihen osallistumaan, on kuntien arvion mukaan vuonna 2006 ollut 245 henkilöä. Ennen koulutuksen aloittamista kartoitetaan henkilöiden tausta muun muassa erityisongelmien havaitsemiseksi. Haasteensa luo koulutuksen räätälöiminen soveltuvaksi niin hyvin pärjääville kuin heikommin oppiville. Oppimisvaikeuksien tai muun kuntoutuksen diagnosointiin tarvitaan avoimuutta ja uusia menetelmiä kuntoutusjärjestelmältä, joka ei tällä hetkellä vastaa olemassa oleviin tarpeisiin. Vuoden 2006 jälkeen luku- ja kirjoitustaidottomien määrissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta uusi selvitys tehdään tämän vuoden lopulla. kytkeminen on maahanmuuttajien kohdalla hyvin tärkeää. Moni maahan saapuva on vailla luku- ja kirjoitustaitoa. Kielenopetuksen yhteydessä tulisikin olla valmiuksia antaa tarvittaessa myös perusopetusta. g Neuvontapalveluiden ja kielikoulutuksen on oltava kaikkien saatavilla, mutta varsinaista kotouttamissuunnitelmaa ei ole tarpeellista soveltaa pakollisena kaikkiin maahanmuuttajiin. g Tieto maahanmuuttajille tarjolla olevasta kielten opetuksesta tulee olla saatavissa yhdestä paikasta. Kieliopetusta tulisi lisätä ja osaamistasoja koordinoida kattavammin yhtenäisen järjestelmän avulla. g Kieliopetus tulisi aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa. Mitä pidemmälle kotouttamistoimenpiteet venyvät, sitä vaikeampaa kotoutuminen on. g Kotoutumiskoulutuksen kilpailutuskriteereiden kehittäminen voisi parantaa osaltaan koulutuksen laatua ja jatkuvuutta. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Luetaan yhdessä Vi läser tillsammans Vuonna 2004 Suomen UNIFEMin Vantaan paikallistoimikunnassa syntyi ajatus maahanmuuttajanaisille suunnatusta suomen kielen opetuksesta. Ryhmä eläkkeelle jääneitä opettajia otti yhteyttä Vantaan kaupungin maahanmuuttajakoordinaattoriin ja käynnisti naisille suunnatun opetusryhmän Myyrmäessä. Keväällä 2007 kaksi naisjärjestöä, Suomen UNI- FEM ja Zonta International, päättivät ryhtyä yhteistyössä toteuttamaan ns. Vantaan mallin mukaista maahanmuuttajanaisille suunnattua suomen kielen opetusta eri puolilla Suomea. Kesällä 2007 käynnistettiin heijastimien myynti kolmevuotisen Luetaan yhdessä -kampanjan rahoittamiseksi. Kampanjan tavoitteena on antaa suomen ja ruotsin kielen opetusta täysin lukutaidottomille tai suomea heikosti osaaville maahanmuuttajanaisille ja tytöille vapaaehtoisvoimin. Kampanjan erityisenä kohderyhmänä ovat ne naiset, jotka ovat pudonneet virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti nuoret äidit ja iäkkäät naiset. Toiminnan tavoitteena on edistää maahanmuuttajanaisten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kampanja rahoitetaan kokonaisuudessaan Zontajärjestön Keltaisen ruusun kampanjasta vuonna 2007 saaduilla tuotoilla. Opetusryhmiä on käynnistetty jo 22 paikkakunnalla eri puolilla Suomea; ryhmiä on kaikkiaan yli 60, ja niitä vetää noin 140 vapaaehtoista opettajaa. Ryhmissä on yhteensä arviolta 500 opiskelijaa, jotka ovat kotoisin mm. Somaliasta, Venäjältä, Afganistanista, Turkista, Filippiineiltä, Kongosta ja Thaimaasta. Naisten osallistumisen esteitä alentaa se, että he voivat ottaa alle kouluikäiset lapset mukaan opetusryhmiin. Useilla paikkakunnilla kampanja toteutetaan yhteistyössä viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa. Opetustilat on saatu usein kaupungeilta ja kunnilta. Kampanjan oli tarkoitus päättyä vuoden 2009 loppuun, mutta huhtikuussa 2009 kampanja sai Suomen Naisten ja Tyttöjen Liikkeen euron tunnustuspalkinnon maahanmuuttajanaisten ja tyttöjen yhteisöllisyyttä tukevasta toiminnasta. Palkinnon myötä kampanja jatkuu vuoden 2010 loppuun. Vuoden 2010 aikana pyritään löytämään eri yhteistyökumppaneita, joiden tuella toimintaa olisi mahdollista jatkaa vielä sen jälkeenkin. g Suomen tai ruotsin kielen opiskelu on tärkeää kaiken arkielämän ja yhteiskunnassa toimimisen kannalta, ei ainoastaan työelämässä. Osa maahanmuuttajista on sellaisessa elämäntilanteessa, etteivät he voi sijoittua työelämään pian maahan tultuaan tai ollenkaan. Kotouttamispalvelut, kuten kielenopetus, on taattava myös heille. 4.2 Kotoutumisen perusteet: työ on parasta kotoutumista Kielitaito ja maahanmuuttajan työllistyminen kulkevat usein käsi kädessä. Työnteon merkitystä kotoutumisen kannalta voidaan tuskin aliarvioida. Erityisesti ensimmäisen polven maahanmuuttajien kohdalla kielitaidottomuudesta ei pidä tehdä työllistymisen estettä, jos se ei estä työntekoa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmän mielestä maahanmuuttajien hakeutumista työelämään tulee tukea ja edistää kaikin 26 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 27

15 mahdollisin keinoin. Vaikka pohjoismaisessa mittakaavassa alhaisia työntekorajoituksia on monesti kritisoitu houkuttimeksi Suomeen saapumiselle, voidaan työnteon sallimista jo varhaisessa vaiheessa maahantulon jälkeen pitää positiivisena vetovoimatekijänä. Mitä aikaisemmin maahanmuuttajat astuvat työelämään, sitä nopeammin kotoutumisprosessi voi alkaa. Monilta maahanmuuttajilta saatu palaute viittaa myös siihen, että työnteko on paljon halutumpi vaihtoehto kuin toimeentulotuen varassa eläminen. Maahanmuuttajien työllistämisessä sosiaaliset yritykset ovat keskeisessä roolissa. Parhaimmillaan sosiaalinen yritys toimii tehokkaana välityömarkkinana, josta osaamisensa osoittanut maahanmuuttaja voidaan ohjata avoimille työmarkkinoille. Maahanmuuttajan oma asenne ja motivaatio ovat tärkeitä avaimia työllistymiseen. Valitettavan usein työnantajan tai työkavereiden ennakkoluulot ja asenteet tuovat oman problematiikkansa maahanmuuttajien työssä kotoutumiseen. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan usein hyvin arvokasta kokemusta, koulutusta, kielitaitoa ja kulttuurista osaamista. g Kotouttamispalvelut sekä suomen tai ruotsin kielen opiskelu tulisi järjestää työssäkäyvien maahanmuuttajien osalta työelämän yhteydessä niin, että maahanmuuttaja voi olla samaan aikaan työelämässä ja tehokkaiden kotouttamispalveluiden piirissä. g Kielitaitovaatimuksista työpaikoilla on pystyttävä myös joustamaan, mikäli kielen täydellinen hallinta ei ole välttämätöntä työnteon kannalta. Kohtuuttomat vaatimukset aiheuttavat noidankehän; työllistyminen vaikeutuu kun kielitaito ei ole riittävä, mutta kielitaito ei puolestaan kehity kun maahanmuuttaja ei saa työtä. g Työllistämistoimet tulisi kohdentaa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Osa maahanmuuttajista tarvitsee tehotyöllistämistoimenpiteitä, jotkut pärjäävät lähes itsenäisesti. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Kaarinan Työttömät ry ja Ekokaarina ry maahanmuuttajien tukityöllistäminen Kaarinan Työttömät ry ja Ekokaarina ry ovat sosiaalisia yrityksiä, joiden tehtävänä on toimia pitkäaikaistyöttömien, ongelmatyöllistettävien ja maahanmuuttajien työllistämiseksi. Organisaatiot tarjoavat muun muassa palkkatuella ja kuntouttavan palkkatuen kautta työllistettävälle hänen tarpeisiinsa sopivia työtehtäviä eri toimipisteissä. Työllistyä voi muun muassa kirpputorimyymälään, kodin eri tavaroiden vastaanottoon, SER-purkuhalliin, ATKpajaan tai käsityöpajoihin. Työsopimukset tehdään aina kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan ja niitä voidaan jatkaa palkkatukea saavien osalta vielä toiset kuusi kuukautta ja kuntoutettavalla palkkatuella vielä pidempääkin. Tällä hetkellä organisaatioissa on työllistettynä 12 maahanmuuttajaa. Tämä on lisännyt tarvetta työn yhteydessä tapahtuvaan maahanmuuttajien ja myös suomalaisten työntekijöiden monikulttuurista työympäristöä ymmärtävään kouluttamiseen. Kaarinan Työ- ja Elinkeinotoimisto tekee tiivistä yhteistyötä Kaarinan Työttömien ja Ekokaarinan kanssa, jotta maahanmuuttajien työllistyminen 28 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 29

16 Sosiaalisten yritysten mahdollisuuksia toimia tehokkaasti maahanmuuttajien työllistämisessä tulee vahvistaa. olisi mahdollisimman tehokasta. Esimerkiksi Luotsi-projektissa jokaiselle työntekijälle laaditaan yksilöllinen työnhakusuunnitelma. Painopistealuetta on siirretty yleisistä työmarkkinapoliittisista toimenpiteistä henkilökohtaiseen ja itsenäiseen oman työhistorian hyödyntämiseen. Jokainen työnhakija haastatellaan, jotta voidaan kartoittaa heidän ammatilliset koulutustarpeensa, kieliosaamisensa, sekä taustansa, työhistoriansa, tavoitteensa ja keskeiset osaamisalueensa. Tämän jälkeen tehdään alustava selvitys Turun talousalueen yrityksistä, jotka olisivat valmiita sosiaalisen työllistämiseen tai ostamaan alihankintana palveluja sosiaalisilta yrityksiltä. Luotsi-hankkeessa mukana oleville työnhakijoille luodaan räätälöity polku työelämään yhteistyössä yritysten kanssa. Järjestelyn alkuvaiheen palkkaus hoituu palkkatuen kautta, mutta koeajan jälkeen työsuhde jatkuu normaalein ehdoin. Luotsi-hankkeelle haetaan TE-keskuksen jatkorahoitusta myös vuodelle g Sosiaalisten yritysten mahdollisuuksia toimia tehokkaasti maahanmuuttajien työllistämisessä tulee vahvistaa. g Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen vaatii selkeitä yksilöityjä polkuja työelämään, joiden rakentamisessa sosiaaliset yritykset ovat avainasemassa. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Vesa 1 -projekti Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston Etelä-Karjala-instituutti käynnisti yhteistyössä Museoviraston ja Kansallisarkiston kanssa VESA 1 -projektin Tavoitteena oli digitalisoida ja helpottaa Suomen autonomian ajalta peräisin olevien venäläisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden sotilasasiakirjojen käyttöä Suomessa. Venäjänkielisten sotilasasiakirjojen käyttöä on aiemmin hankaloittanut se, että materiaalin löytäminen edellyttää venäjänkielisten rekisterikorttien ja arkistoviitteiden lukemista. Projektille olikin selvä tilaus ja se helpotti suomalaisten pääsyä käsiksi historiallisesti merkittävään materiaaliin. Projekti sopii esimerkiksi hyvistä käytännöistä koulutettujen maahanmuuttajien työllistämisessä, sillä käännös- ja tallennustyöhön palkattiin venäjänkielisiä maahanmuuttajia, jotka olivat olleet pitkään työttöminä. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa on runsaasti työttömiä maahanmuuttajia, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. VESA-projekti auttoi maahanmuuttajia kotoutumaan alueelle ja pyrki helpottamaan heidän työllistymistään myös jatkossa. Työllistetty ryhmä koottiin mahdollisimman homogeeniseksi. Valintaperusteita olivat ikä, sukupuoli, koulutus, kielitaito, harrastukset ja kiinnostuneisuus. Projekti työllisti kahdeksan työtöntä 30 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 31

17 venäjänkielistä maahanmuuttajanaista. Iältään tallennustyöhön valitut olivat kaikki vuotiaita. Kaikilla oli aiempaa kokemusta joko arkisto-, kirjasto- tai toimistotyöstä. Ryhmä pystyi kommunikoimaan omalla äidinkielellään keskenään, vaikka työyhteisö oli muutoin suomenkielinen. Hyvää suomen kielen taitoa ei välttämättä tarvittu, sillä ryhmällä oli kaksikielinen tukihenkilö ja kielitaito karttui käytännön työskentelyn ohella. Koko ryhmälle järjestettiin projektin aikana useita eri koulutus- ja perehdytystilaisuuksia. Projektista kertyi ryhmälle työkokemusta, ainutlaatuista osaamista ja taitoja, joita voi hyödyntää myös tulevissa työtehtävissä. Projekti päätettiin loppukeväästä Ryhmässä työskennelleet maahanmuuttajanaiset olivat tyytyväisiä työyhteisöön ja työhönsä. Projektissa seurattiin tiiviisti tallennustyön etenemistä ja arkistosihteerien motivoituneisuutta. Erityisesti korostettiin ryhmäsuorituksen merkitystä ja pyrittiin luomaan hyvä työskentelyilmapiiri. Tämä malli sopi hyvin projektiin palkatuille työttömille maahanmuuttajille; se loi heille turvallisuuden tunnetta ja nosti omanarvontuntoa. Projektin jälkeen ryhmällä oli hyvät mahdollisuudet jopa oman yritystoiminnan käynnistämiseen, sillä projektissa hankittu osaaminen mahdollisti palveluiden tarjoamisen myös muille vastaavaa käännös- tai tallennustyötä tarvitseville tahoille. Rohkeutta oman yritystoiminnan perustamiseen ei kuitenkaan ollut riittävästi. Nyt VESA-projekti saa jatkoa, sillä järjestäjä sai huhtikuussa 2009 Opetusministeriöltä, Suomenlinnan hoitokunnalta, Helsingin kaupungilta ja Senaattikiinteistöltä rahoitusta, jolla digitalisoidaan, käännetään ja tallennetaan Suomenlinnan ja sen lähisaarten kartat ja piirustukset. Uusi projekti kestää vuoden 2010 kevääseen saakka. g Työskentely samaa äidinkieltä puhuvien ryhmässä helpottaa työelämään sopeutumista. Maahanmuuttajia työllistävissä projekteissa tulisi huomioida samaa kansalaisuutta olevien tai samaa kieltä puhuvien keskinäinen tuki ja ryhmädynamiikan edut. g Vertaistuki järjestyy usein luonnollisesti maahanmuuttajan omien suhteiden kautta, mutta myös työpaikat ja viranomaiset voisivat rohkaista siihen nykyistä enemmän. 4.3 Maahanmuuttajanaiset kotouttamistoimien keskiöön Suomen maahanmuuttajaväestöstä noin puolet on naisia. Naisten osuus maahanmuuttajista on tasaisesti kasvanut 1990-luvun puolivälistä, jota ennen maahanmuuttajaväestö oli selvästi miesvoittoista. Syitä naisten määrän kasvulle ovat olleet erityisesti perheenyhdistämiset, avioliitot ja paluumuutto. Miesten ja naisten muuttosyyt, kotoutuminen ja uuden elämän aloittaminen kulkevat usein eri ratoja. Maahanmuuttajanaisten integraatioon vaikuttavat huomattavalla tavalla naisten kotimaan kulttuuriset odotukset ja ihanteet. Monet maahanmuuttajat saapuvat Suomeen maista, jossa naisen itsenäinen elämä kodin ulkopuolella ei ole hyväksyttävää. Tällöin uusien sosiaalisten suhteiden muotoutuminen jää hyvin ohuelle pohjalle. Vaikka kotoutumisen mittaaminen onkin hankalaa, usein sen avaintekijöinä Moni maahanmuuttajanainen vierastaa usein itsekin radikaalisti muuttunutta kulttuurista ilmapiiriä ja häneen kohdistuvia uudenlaisia odotuksia. pidetään uuden kotimaan kielitaitoa, opiskelua tai työssäkäyntiä sekä ihmissuhteita ympäröivään yhteiskuntaan. Monilta maahanmuuttajanaisilta jäävät uupumaan kaikki edellytykset uuteen kotimaahan integroitumiselle. Uuden kotimaan toiminta- ja ajattelutapojen ymmärtämistä ja omaksumista voidaan pitää jonkinasteisena kotoutumisen merkkinä. Naisten näkökulmasta on erityisen tärkeää, että heidän puolisonsa ymmärtävät ympäröivän kulttuurin muutoksen. Vaikka aikaisemmin naisen työskentely kodin ulkopuolella olisi tuntunut vieraalta, uusi ympäristö voi totuttaa uudenlaiseen ajatteluun. Moni maahanmuuttajanainen vierastaa usein itsekin radikaalisti muuttunutta kulttuurista ilmapiiriä ja häneen kohdistuvia uudenlaisia odotuksia. Usein maahanmuuttajaperheet tarvitsevatkin erityistä tukea, jotta koko perheen kotoutuminen olisi mahdollista. Maahanmuuttajaäiti on tärkeässä asemassa kotoutumisprosessissa, sillä hänen kotoutumisensa vaikuttaa olennaisesti myös perheen lasten kotoutumisen onnistumiseen. Vaikka uuden kulttuurin omaksuminen on tärkeää, on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajat saavat vaalia myös omaa kulttuuriaan. Yhteiskunnassa on kuitenkin opeteltava toimimaan sen sääntöjen ja lainsäädännön mukaan; maassa maan tavalla. g Naisille suunniteltujen kotouttamishankkeiden jatkeeksi olisi tarpeellista kehittää selkeä polku työelämään, joka helpottaa myös puolison suhtautumista työelämään siirtymiseen. g Maahanmuuttajaperheissä puolisot on saatava sitoutumaan toistensa kotoutumisprosesseihin. 32 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 33

18 Kassandra ry / Johnny korkman Naiset eivät joko osaa hakea apua tai eivät tiedä mistä sitä voi hakea. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Monika-Naiset Liitto ry: MoniNaistenTalo hanke Monika-Naiset Liiton toiminnan lähtökohta on tukea maahanmuuttajanaisten kotoutumista, osallistumismahdollisuuksia sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pari- ja lähisuhdeväkivaltaa. Liitto on perustettu vuonna 1998 ja tällä hetkellä se työllistää 36 työntekijää, joiden ohessa toimii 200 koulutetun vapaaehtoisen verkosto. Perustamisestaan alkaen noin naista on saanut avun liiton kautta. Yksi maahanmuuttajanaisten suurimmista kotoutumisen esteistä on väkivalta, jolla on vaikutuksensa myös lapsiin. Naiset eivät joko osaa hakea apua tai eivät tiedä mistä sitä voi hakea. Tämän lisäksi kielimuuri vaikeuttaa yhteiskuntaan integroitumista. Monika-Naiset tekevät tärkeää työtä välittäessään viestiä maahanmuuttajanaisille heidän oikeuksistaan suomalaisen oikeusjärjestelmän näkökulmasta. Liiton Keskustoimisto sijaitsee Helsingissä ja alueelliset toimipisteet Espoossa, Kajaanissa, Kemi- Torniossa, Mikkelissä, Turussa ja Vantaalla. Liiton rahoittajina toimivat RAY, Helsingin kaupunki, EU:n kotouttamisrahasto, EU:n pakolaisrahasto, ministeriöt sekä säätiöt. Liiton sisällä toimii Monikulttuurinen Voimavarakeskus Monika, joka tarjoaa matalan kynnyksen kriisipalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille 25 eri kielellä. Lisäksi liiton piirissä toimii turvakoti Mona, jossa väkivaltaa kohdanneita naisia tuetaan yhteiskuntaan integroitumisessa sekä elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Viimeisin liiton hanke on vuoden 2009 alussa perustettu MoniNaisten Talo, jonka tavoitteena on olla maahanmuuttajanaisten matalan kynnyksen monipuolinen toiminta- ja tukikeskus. Kohderyhmänä eivät ole vain maahanmuuttajanaiset vaan myös maahanmuuttajanaisjärjestöt sekä viranomaiset, jotka työnsä kautta ovat tekemisessä kolmansista maista tulevien naisten kanssa. Hankkeen avulla maahanmuuttajanaiset saavat apua työ- tai harjoittelupaikan löytämisessä ja tietoa oppisopimuskoulutuksesta. Pyrkimyksenä on tarjota ohjausta ja neuvontaa asiakkaiden omalla äidinkielellä. 34 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 35

19 Maahanmuuttajanuorten kohdalla tärkein kotoutumista edistävä asia on oppivelvollisuuteen perustuva peruskoulu. Asiakkaat hakeutuvat hankkeen piiriin perhekeskusten, sosiaalivirastojen, verkostojen ja toimintaan jo tutustuneiden maahanmuuttajanaisten kautta, mutta myös työntekijöiden etsivän työn kautta. Etsivä työ tarkoittaa jalkautumista muun muassa ravintoloihin, kauppoihin ja hieromalaitoksiin. Liiton tavoite täyttää sosiaalisen toiminnan musta aukko on toteutumassa, joka näkyy kerhojen ja tapahtumien osanottajamäärien kasvussa ja maahanmuuttajanaisten yhteiskunnallisen tietoisuuden lisääntymisenä. Toiminnan kehittämistä ja jatkuvuutta vaikeuttaa kuitenkin resurssien puute. Monika-Naiset liitto ry on lähestynyt valtioneuvostoa useaan kertaan ja hakenut tukea maahanmuuttajanaistoiminnan turvaamiseksi. Toiminnalle ei ole pysyvää rahoitusta. g Kahden erilaisen kulttuurin ristipaineessa elävät maahanmuuttajanaiset tarvitsevat erityistä tukea ja tietoa heille kuuluvista kansalaisoikeuksista. g Myös lapsiaan kotona hoitavat maahanmuuttajanaiset, jotka eivät ole työttömiä työnhakijoita, on tuotava kotouttamisohjelman piiriin. Kotouttaminen toimii parhaiten heti maahantulon jälkeen. 4.4 Erityishuomio lapsiin ja nuoriin Suomeen saapuvat maahanmuuttajat ovat keskimäärin kantaväestöä nuorempia. Kulttuurisesta taustasta riippuen yhdessä perheessä voi olla useita lapsia. On todennäköistä, että jatkossakin maahanmuuttajaväestö on leimallisesti nuorta ja työikäistä ja myös perheiden kautta maahan saapuu paljon lapsia ja nuoria. Suurin osa maahanmuuttajista, myös maahanmuuttajalapsista ja -nuorista, on asettautunut Suomeen hyvin tai melko hyvin. Maahanmuuttajanuorten kohdalla tärkein kotoutumista edistävä asia on oppivelvollisuuteen perustuva peruskoulu. Aina kaikki ei kuitenkaan suju ongelmitta ja valitettavasti ymmärtämättömyyttä, ristiriitoja ja etniseen taustaan liittyvää kiusaamista esiintyy niin kouluissa kuin muillakin nuorten elämän osa-alueilla. Kaikkiin negatiivisiin ilmiöihin voidaan kuitenkin tehokkaasti vaikuttaa. Maahanmuuttajanuoret risteilevät usein kahden kulttuurin ahtaassa välimaastossa. Nuoret omaksuvat vanhempiaan nopeammin uuden kotimaan kulttuurin ja tavat. Usein he joutuvatkin toimimaan kulttuurin tulkkeina perheensä ja ympäröivän yhteiskunnan välillä. Monet maahanmuuttajanuoret pyrkivät murrosiässä pois vanhempiensa auktoriteetin alaisuudesta ja prosessi voi olla rajukin johtuen kahden erilaisen kulttuurin ristipaineesta. Toisessa vaakakupissa painaa usein hyvin perhe- ja yhteisökeskeinen kulttuuri, ja toisessa suomalainen, yksilön oikeuksia ja vapauksia painottava kulttuuri. Joissain tapauksissa vanhemmat torjuvat hyvin voimakkaasti kaiken uuden ja vieraan, jolloin nuori kokee epäonnistumisen tunnetta. Ongelmat heijastuvat helposti koulutyöhön ja näyttäytyvät opiskelumotivaation puutteena ja jatko-opintojen vähäisyytenä. Maahanmuuttajalapset ja nuoret tarvitsevat usein erityistä koulunkäynnin tukea. Monet nuoret tulevat Suomeen kesken peruskoulun ja kaipaavat vahvistusta kielitaidolleen ennen toisen asteen opintoja. Myös lukutaidottomuus asettaa myöhään maahan tulleiden maahanmuuttajanuorten koulutukselle haasteita. Maahanmuuttajanuorille suunnatulla peruskoulun lisäopetuksella nuori voi vahvistaa valmiuksiaan jatko-opintoihin. Erityisen hyväksi käytännöksi ovat osoittautuneet maahanmuuttajien omat lisäopetus- eli kymppiluokat. Joissakin kunnissa on perustettu erityisesti lukioon tähtääviä kymppiluokkia. Nykyhallituksen ajamilla lisäpanostuksilla maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen kestoa on saatu lisättyä puolesta vuodesta vuoteen. Koulutyöhön panostamisen lisäksi, lasten ja nuorten kohdalla koulun, kodin ja harrastustoiminnan välinen yhteistyö on erityisen tärkeää. Mikäli toimijat keskustelevat keskenään ja ymmärtävät toisiaan, voidaan väärinymmärryksiä pyrkiä välttämään. Valitettavan usein maahanmuuttajaperheiden vanhempien ja lasten sekä toisaalta myös maahanmuuttajavanhempien ja viranomaisten välillä vallitsee tietokatkoksia. Vanhemmat eivät useinkaan tiedä, mitä nuoret vapaa-aikanaan tekevät ja miksi viranomaiset reagoivat nuorten tekemisiin tietyllä tavalla. Kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä rooli maahanmuuttajanuorten kotoutumisprosessissa. Usein harrastuskerhot ja nuorille toimintaa järjestävät järjestöt toimivat myös pehmentävänä linkkinä vanhempien ja viranomaisten välillä. Toimimalla tasavertaisena ryhmässä muiden nuorten kanssa, nuoren identiteetti ja omanarvontunto kehittyvät. Vahva identiteetti tekee ihmisestä myös vastustuskykyisemmän syrjintää ja vastoinkäymisiä kohtaan. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten identiteetin vahvistaminen on hyödyllistä, mutta se ei yksin riitä. Yhtä tärkeää on puuttua etniseen taustaan perustuvaan huonoon kohteluun ja syrjintään itseensä. Nuorten ongelmia lisää myös se, että he kokevat usein aikuisia voimakkaammin ympäristön vihamielisen suhtautumisen; lapset ja nuoret saattavat olla toisiaan kohtaan huomattavasti suorasanaisempia kuin aikuiset. Näkyviin vähemmistöihin kuuluvilla nuorilla on myös erityinen riski joutua etnisestä taustastaan johtuvan väkivallan kohteiksi vain siitä syystä, että nuoret usein liikkuvat ulkona aikuisia enemmän. On tärkeää, että nuorten syrjintään ja kiusaamiseen puututaan heti, kun sitä havaitaan. g Myöhään maahan tulleille nuorille on syytä tarjota riittävästi ammatilliseen koulutukseen valmistavaa räätälöityä opetusta, lisäopetusta ja aikuislukioiden tarjoamia kursseja. g Panostaminen nuoriin on erityisen tärkeää myös siksi, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa nuorta väestöä kantaväestön vanhetessa. Nuoret on houkuteltava jäämään Suomeen sen sijaan, että he muuttaisivat takaisin kotimaahansa. 36 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 37

20 Icehearts ry HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Icehearts kaikki pelaa Icehearts on erityistä tukea vaativille lapsille ja nuorille suunnattua syrjäytymistä ennaltaehkäisevää toimintaa joukkueurheilun muodossa. 6-vuotiaina joukkuetoiminnan aloittavat pojat pelaavat samassa joukkueessa 12 vuoden ajan. Joukkuetta ohjaa kasvattaja, jolla on ammatilliset pätevyydet joukkueen johtamiseen. Iceheartsin tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, edistää sosiaalisia taitoja ja luoda lapselle pitkäkestoinen ja turvallinen aikuisen läsnäolo läpi kasvun nivelvaiheiden. Iceheartsfilosofia tukee lapsen kasvua itseensä luottavaksi ja toiset huomioonottavaksi joukkueen jäseneksi. Toimintamalli perustuu arvomaailmaan, joka antaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden. Icehearts on poikkihallinnollinen toimintamalli, jossa työskennellään yhdessä sosiaali- ja sivistystoimen ammattilaisten kanssa. Yhden Icehearts-joukkueen toiminta maksaa vuodessa euroa. Tällä rahalla toimintaan pääsee mukaan lasta tai nuorta. Nykyisin rahoitus koostuu kuntien, valtion ja yksityisen sektorin avustuksista. Ichearts-kasvattajat Jukka Marttala ja Ville Turkka ovat iloisia siitä, että Iceheartsista on ollut monille niin paljon apua. Se on takuuvarmaa kotouttamista, toteaa Turkka itse. Turkka toimii Iceheartskasvattajana seuraperheen vanhimmassa yhdistyksessä Vantaan Iceheratseissa ja Marttala puolestaan Icehearts-perheen kuopuksessa, UPV Icehearts Ulvilassa. Marttala kertoo, kuinka Ulvilassa toimii 12 pojan joukkue, jossa on myös kolme maahanmuuttajanuorukaista. Pojat ovat asuneet Suomessa jo useamman vuoden, mutta kavereita pojat ovat saaneet vasta joukkueeseen tultuaan. Ennen joukkuetoiminnan aloittamista pojat olivat viettäneet kaiken aikansa niin koulussa kuin kotona yksin, ilman ikäistään seuraa. Marttala toteaa, että on hienoa huomata kuinka yhdessä touhutessa maahanmuuttajien ja suomalaisten nuorten molemminpuoliset ennakkoluulot hälvenevät ja ujous varisee pois. Tällöin syntyy myös kaverisuhteita ja positiivisia sosiaalisia kontakteja. Myös Vantaalla on koettu lukuisia onnistumisen hetkiä, mutta työ on välillä raskastakin. Turkka itse valmensi joukkuetta, jossa maahanmuuttajia oli kolmannes. Joukkueen kasvattajan ja valmentajan on oltava jatkuvasti hereillä. Kaikkeen hälyttävään on suhtauduttava vakavasti. Turkka aloitti joukkueensa kanssa poikien ollessa 6-vuotiaita. Tuolloin kaikki oli vielä hyvin, mutta rasistiset vihjailut ja verbaaliset loukkaukset alkoivat poikien ehdittyä kouluikään. Koulussa opittiin ikäviä ilmauksia yläluokkalaisilta, jotka heijastuivat myös käyttäytymiseen joukkuetapaamisissa. Turkka muistelee tapausta, jossa kotimatkalla treeneistä auton takapenkiltä kaikui rehvastellen: Mä en istu ton vieressä koska neekerit haisee. Seurauksena oli, että pojat seisotettiin tienposkeen ja jokainen sai haistella toistensa kainaloita. Lopputulokseksi saimme hajuja vertailtuamme, ettei niissä taida olla eroja. Turkka pitää erittäin tärkeänä sitä, että ongelmiin puututaan konkreettisesti. Minkäänlaista rasismia ei hyväksytä. Nuoria askarruttavista asioista, kuten kulttuurisista eroista on aina keskusteltava porukalla. Toki ongelmatilanteita syntyy tästä huolimatta, mutta niistä on otettava kaikki mahdollinen oppi irti. Marttala ja Turkka korostavat joukkueen ja koulun välisen yhteistyön tärkeyttä. Esimerkiksi Ulvilassa joukkueen poikien koulussa työskentelee Iceheartskasvattaja neljänä päivänä viikossa. Hän toimii poikien tukena ja tarvittaessa myös auktoriteettina. Jokaista poikaa käsitellään yksilönä ja jokaisen pojan erityispiirteet, tarpeet ja ongelmat tunnetaan, kasvattajat korostavat. Monesti Icehearts-valmentajat ja kasvattajat toimivat joukkuelaisille myös toisina isähahmoina ja huoltajina. Huolta pojista kannetaan myös joukkuetoiminnan ulkopuolella. Luottamuksen saavuttaminen kasvattajien ja poikien välille onkin kaiken toiminnan perusta. Monissa maahanmuuttajaperheissä kasvattajat toimivat myös korvaamattomana kommunikointilinkkinä koulun ja vanhempien välillä. Suhtautuminen viranomaisiin ja joskus koulun opettajiinkin vaihtelee maahanmuuttajaperheiden kulttuurisen taustan ja kokemusten perusteella. Monesti opettajien soittopyyntöihin jätetään vastaamatta, mutta Icehearts-kasvattajalle kyllä vastataan, kertovat Marttala ja Turkka. On elintärkeää, että edes kasvattaja saa yhteyden poikien perheeseen, jotta koulussa esiintyvät ongelmat tai pojan erityistarpeet tulevat myös vanhempien tietoon varhaisessa vaiheessa. Turkka ja Marttala tiedostavat, että kohtaaminen viranomaisten ja maahanmuuttajien välillä voi monesti olla kova ja persoonaton. Icehearts-toiminnalla pyrimme tuomaan tähän kohtaamiseen inhimillisyyttä ja pehmeyttä. Kolmannen sektorin toimijoiden osaamista ja apua tulisi hyödyntää kaikin mahdollisin tavoin. Samalla maahanmuuttajaperheet sitoutetaan mukaan Icehearts-toimintaan ja myös vanhemmat saavat kontakteja kodin ulkopuolelle ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Monesti huomaamme, että tietämättömyys ja ujous ovat suurimpia ennakkoluuloisen suhtautumisen ja rasismin syitä, Turkka ja Marttala toteavat. Kun nuoret pelaavat samassa joukkueessa ja tutustuvat toisiinsa ohjatussa ja valvotussa ympäristössä, ennakkoluulot ja tietämättömyys haihtuvat pois. Kun nuoret oppivat tuntemaan joukkuekaverinsa, he eivät enää lajittele toisiaan taustansa tai ihonvärin mukaan, vaan jokaiseen suhtaudutaan tasavertaisena yksilönä. Myös maahanmuuttajanuorilla on monesti ennakkoluuloja suomalaisia kohtaan, eikä aina vain toisin päin. g Kolmannen sektorin hankkeita maahanmuuttajien integroimiseen pitää tukea julkisin varoin. Urheiluseurat, kulttuuriyhdistykset, kyläyhdistykset ja muut kansalaisjärjestöt ovat avainasemassa uussuomalaisten kotouttamisessa. g Yhtenä yhteiskunnan järjestötoiminnalle ohjaaman tuen jakoperusteena on oltava se, miten toiminta edistää yhdenvertaisuuden ja moniarvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Jokaista poikaa käsitellään yksilönä ja jokaisen pojan erityispiirteet, tarpeet ja ongelmat tunnetaan, kasvattajat korostavat. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Tukholman Rinkeby ja Tesna Tesna ja Rinkeby ovat Tukholmassa sijaitsevia kaupunginosia, joiden asukkaista suuri enemmistö on maahanmuuttajia. Tämä on synnyttänyt tarpeen luoda kouluissa uudenlaisia toimintamalleja maahanmuuttajanuorten kotouttamiseksi yhteiskuntaan esimerkiksi urheilutoiminnan kautta. Rinkebyssä ja Tesnassa kaupunki on osallistunut jo useiden vuosien ajan harrastustoiminnan kehittämiseen kustantamalla kouluihin juniorivalmennuspäällikön, joka vetää 1-2 luokkalaisille joka viikko koripallotunteja muun liikunnan ohella. Tarkoituksena on innostaa nuoria harrastusten pariin myös vapaa-ajalla, ja nykyisin lähialueen koripalloseurojen nuorista suurin osa onkin maahanmuuttajia. Koulut, seurat ja nuorisotalot tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään, joka parantaa tiedonkulkua ja ehkäisee ongelmien syntymistä. Erityisryhmät tarvitsevat erityistoimenpiteitä, jotka tukevat kotoutumista ja ehkäisevät syrjäytymistä. Harrastustoiminnan aloittamisen kynnystä tulee madaltaa, jotta maahanmuuttajanuorilla on mahdollisuus osallistua vapaa-ajan toimintaan. Suomessakin tämänkaltaisten toimintamallien hyödyntämistä tulisi harkita, sillä maahanmuuttajanuorten ohjaaminen vapaa-ajan aktiviteetteihin helpottaa nuoren sopeutumista yhteiskuntaan ja sen toimintoihin. 38 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 39

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Kotouttaminen terveydenhuollossa

Kotouttaminen terveydenhuollossa Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

Lapsi pakolaispolitiikassa. Oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio Amnesty International Suomen osasto

Lapsi pakolaispolitiikassa. Oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio Amnesty International Suomen osasto Lapsi pakolaispolitiikassa Oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio Amnesty International Suomen osasto Amnesty International Perustettu 1961, Suomessa 1967 Maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, tukijoita

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Katsaus maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden tilanteeseen Lapissa

Katsaus maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden tilanteeseen Lapissa Katsaus maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden tilanteeseen Lapissa MYR 5.10.2015 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Ulkomaan kansalaisten määrä kasvaa Lapissa 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp)

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp) Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 14.3.2017 Maahanmuuttajien

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Kotouttaminen. Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut

Kotouttaminen. Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut Kotouttaminen Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut Yleistä Etelä-Karjalaan muutetaan eri syistä: pakolaiset (kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat)

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

LAUSUNTO 16.11.2015. Hallintovaliokunnalle. Suomen Punaisen Ristin lausunto maahanmuuttotilanteesta

LAUSUNTO 16.11.2015. Hallintovaliokunnalle. Suomen Punaisen Ristin lausunto maahanmuuttotilanteesta Hallintovaliokunnalle Suomen Punaisen Ristin lausunto maahanmuuttotilanteesta Suomen Punainen Risti kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Suomen maahanmuuttotilanteesta, sekä asioista U 14/2015, U 15/2015,

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

AMIF-rahoituksen hyödyntäminen Maahanmuuttovirastossa

AMIF-rahoituksen hyödyntäminen Maahanmuuttovirastossa AMIF-rahoituksen hyödyntäminen Maahanmuuttovirastossa Visio 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja Toiminta-ajatus Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Kotouttamisen kumppanuusohjelma. Varpu Taarna Erityisasiantuntija

Kotouttamisen kumppanuusohjelma. Varpu Taarna Erityisasiantuntija Kotouttamisen kumppanuusohjelma Varpu Taarna Erityisasiantuntija Kotouttamisen kumppanuusohjelma Tavoitteena tuoda eri kotouttamisen parissa olevia toimijoita yhteen ja kehittää yhteistyötä ja verkostoitumista

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Turvapaikanhakijamäärät ja vastaanottokeskustilanne Maahanmuuttoasian toimikunta

Turvapaikanhakijamäärät ja vastaanottokeskustilanne Maahanmuuttoasian toimikunta Turvapaikanhakijamäärät ja vastaanottokeskustilanne Maahanmuuttoasian toimikunta Kaisu Haataja, toiminnanjohtaja, SPR Savo-Karjalan piiri Turvapaikanhakijamäärät ja vastaanottokeskusten asiakastilanne

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset:

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset: TYÖMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain tarkentamista ja kehittämistä varten perustetun työryhmän (TM 008:00/2003)

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 47 20.05.2010 Kunnanhallitus 206 31.05.2010. Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010

Perusturvalautakunta 47 20.05.2010 Kunnanhallitus 206 31.05.2010. Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010 Perusturvalautakunta 47 20.05.2010 Kunnanhallitus 206 31.05.2010 Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010 PERUST 47 Pohjois-Pohjanmaalla on pulaa pakolaisten kuntapaikoista. Vastaanottavia

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kotoutumisen edistämisen suunnittelu sisältyy maakunnan ja kuntien aluekehitystä, hyvinvointia, terveyttä koskevaan suunnitteluun huolehditaan monialaisena

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa Mikä vastaanottotoiminta? Lakisääteisten palvelujen järjestämistä turvapaikanhakijalle. 17.6.2011/746: Laki kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

HE 336/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen

HE 336/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen HE 336/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain 45 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö

TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö 16.3.2009 OLESKELULUVAT VUONNA 2008 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2008 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen KIITO kiinni työhön ja osaamiseen ESR-hanke 1.9.2016-31.8.2019 ESR Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6.1.Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen?

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? KARKOTETUT - SEMINAARI EUROOPPALAISESTA SIIRTOLAISPOLITIIKASTA 6. 7.9. 2016 MARKUS HIMANEN, TURUN YLIOPISTO, 6.9.2016 Siirtolaisuuden

Lisätiedot

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto TILASTOANALYYSI 2009 Maahanmuuttoyksikkö 22.2.2010 OLESKELULUVAT VUONNA 2009 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2009 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa 9.11.2015 Suomeen saapunut 27 070 turvapaikanhakijaa viime vuonna 3651 tulijaa Alaikäisenä yksin tulleita 2028

Lisätiedot

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaupunginhallitus 175 16.05.2016 Kaupunginhallitus 195 23.05.2016 Kaupunginvaltuusto 43 13.06.2016 Sopimus kuntaan osoittamisesta kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki Varsinais-Suomen elinkeino-,

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Esitystä käsitellään OSA-neuvosten kokouksessa perjantaina

Esitystä käsitellään OSA-neuvosten kokouksessa perjantaina Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM201600103 MMO Räty Johanna(SM) 03.03.2016 Asia Ehdotus neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

32% Maahanmuuttoviraston vuosi Eniten lisääntyivät kansalaisuushakemukset

32% Maahanmuuttoviraston vuosi Eniten lisääntyivät kansalaisuushakemukset Maahanmuuttoviraston vuosi Vireille tulleiden asioiden määrä kasvoi lähes 4 000:lla kohoten lähes 54 000:een. Päätöksiä tehtiin 5,6 % enemmän kuin asioita tuli vireille. Vuonna mediaa kiinnosti erityisesti

Lisätiedot

Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi

Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi Kuntien välinen yhteistyö Ylä-Savossa Vastaanottava Pohjois-Savo-hanke 2008-2011 (ESR), 10 kuntaa:

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ

INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ K eskustanuoret on huolissaan käynnissä olevasta pakolaiskeskustelusta. Keskustelu itsestään on hyvästä ja tervetullutta, mutta useat väärät käsitykset ja väärinymmärrykset värittävät

Lisätiedot

KOMITEANMIETINTÖ KOMMITTEBETANKANDE 1997:5. Hallittu maahanmuutto ja tehokas kotoutuminen

KOMITEANMIETINTÖ KOMMITTEBETANKANDE 1997:5. Hallittu maahanmuutto ja tehokas kotoutuminen KOMITEANMIETINTÖ KOMMITTEBETANKANDE 1997:5. SISÄASIAINMINISTERIÖ INRIKESMINISTERIET Hallittu maahanmuutto ja tehokas kotoutuminen Ehdotus hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittiseksi ohjelmaksi Maahanmuutto-

Lisätiedot

+ + JATKOLUPAHAKEMUS; MÄÄRÄAIKAINEN OLESKELULUPA JATKUVALLA PERUSTEELLA

+ + JATKOLUPAHAKEMUS; MÄÄRÄAIKAINEN OLESKELULUPA JATKUVALLA PERUSTEELLA OLE_JATKO_A 1 *1269901* JATKOLUPAHAKEMUS; MÄÄRÄAIKAINEN OLESKELULUPA JATKUVALLA PERUSTEELLA Tämä oleskelulupahakemuslomake on tarkoitettu sinulle, jolle on myönnetty jatkuva määräaikainen oleskelulupa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Ulkomaalaisten lupa-asiat Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Viisumi vai oleskelulupa? Viisumi on maahantulolupa lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään kolme kuukautta

Lisätiedot

Kotoutuminen kuntoon! - julkistamisseminaari Eurooppasali

Kotoutuminen kuntoon! - julkistamisseminaari Eurooppasali Kotoutuminen kuntoon! - julkistamisseminaari 16.6. 2016 Eurooppasali Kotoutuminen kuntoon! Ehdotuksia kotoutumista tukevan koulutuksen parantamiseksi Selvitys on osa Vihreä Sivistysliitto ry:n Ajatuspaja

Lisätiedot

9258/17 team/mba/akv 1 DG B 1C

9258/17 team/mba/akv 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9258/17 SOC 365 EMPL 280 JAI 458 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Työllisyyskomitea Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Työllisyyskomitean

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0045 (NLE) 6715/16 ASIM 22 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Italian ja Kreikan

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOANALYYSI 2/07 Kansalaisuusyksikkö 12.2.2008 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2007 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot