KOKEMÄEN KAUPUNKI

Transkriptio

1 Vanhusstrategia KOKEMÄEN KAUPUNKI

2 1 JOHDANTO PALVELUSTRATEGIAN ARVOT JA PERIAATTEET VÄESTÖTILANNE SEKÄ VÄESTÖENNUSTE V IKÄIHMISTEN PALVELUJA KOSKEVAT SUOSITUKSET Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto: Ikäkihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus (2001) Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö: Kansallinen sosiaalialan kehittämisprojekti Sosiaali- ja terveysministeriö 2004:3: Valtakunnallinen omaishoidon uudistaminen Sosiaali- ja terveysministeriö (1996): Vanhuspoliittinen strategia Sosiaali- ja terveysministeriö 2004:6: Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset NYKYTILANTEEN KUVAUS Kotona asumista tukevat palvelut Kotipalvelu Kotisairaanhoito Vanhusten asuntojen korjaukset Omaishoidon tuki Tukipalvelut Päivätoiminta Palvelusetelit Terveysaseman avohoitopalvelut Muut kaupungin palvelut Kokemäen ja Kauvatsan seurakuntien vanhustyö Järjestöjen sekä yksityisten palvelutuottajien tuottamat palvelut Vanhusneuvosto Asumispalvelut Laitoshoito Vanhainkodit Henrikinhovi ja Ilola Terveyskeskussairaala Laitoshoitosuositus Palvelutarpeen arviointi Nykytilaa koskeva yhteenveto sekä SAS-ryhmä HOITOHENKILÖSTÖN MÄÄRÄ NYKYISISSÄ YKSIKÖISSÄ JA MITOITUSSUOSITUKSET ASIAKASNÄKÖKULMA

3 8 KUSTANNUSVERTAILU ERI YKSIKÖIDEN VÄLILLÄ IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN KOKEMÄELLÄ Kehittämisehdotukset Toimenpidesuositukset, aikataulu ja vastuuhenkilöt VANHUSSTRATEGIAN TOTEUTUKSEN SEURANTA JA ARVIOINTI...23 LIITTEET...24 LÄHDELUETTELO

4 1 JOHDANTO Edellinen Kokemäen vanhustenhuollon kehittämistyöryhmän loppuraportti on vuodelta Sen esityksistä on toteutunut mm. kotipalvelun ja kotisairaanhoidon alueellinen tiimityö, tukipalveluiden osalta on toteutunut Vuollearava-asunnoissa kauppapalvelu sekä sotainvalidien osalta ostopalveluna hankittava lumenluonti-, ruohikonleikkuu. Vanhusten asuntojen korjausavustustarpeet on kartoitettu sotainvalidien osalta. Vanhainkoti Henrikinhovin lyhytaikaisosasto on toteutettu. Uuden strategian laatiminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositukseen vuodelta Sen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla vanhuspoliittinen strategia, joka sisältää palvelurakenteen kehittämisohjelman. Ikäihmisten palvelustrategian tarkoituksena on tuoda yhteiseen keskusteluun ja päätettäväksi ne keskeiset kehittämistoimenpiteet, joilla turvataan asiakaslähtöiset ja joustavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokemäkeläisille ikäihmisille. Tavoitteena on kuvata laatu- ym. suositukset ja määritellä strategian perusteeksi valittava taso. Strategiassa on kuvattu tämänhetkinen ikäihmisten määrä ja nykyinen palvelurakenne. Strategiassa esitetään väestöennusteeseen perustuen ikäihmisten määrä vuonna 2015 sekä arvioidaan tuleva palvelutarve. Kaikkeen muutokseen ei voida varautua, koska muutostahti on nopea. Kokemäen kaupungin palveluita pitää kehittää asiakkaiden muuttuvien tarpeiden sekä toimintaa säätelevien normien mukaan. Kaupunginhallitus nimesi strategian laadintaa varten ohjausryhmän, joka kokoontui vuoden 2005 aikana 8 kertaa. Pientyöryhmä järjesti lokakuussa 2005 Ikäihmisten messut Vanhalla Yhteiskoululla. Ohjausryhmän kokoonpano: Toimipiste / yhteisö Työryhmän puheenjohtaja sosiaalikeskus sosiaalikeskus kotipalvelu vanhainkoti Henrikinhovi terveyskeskus terveyskeskus terveyskeskussairaala vanhainkoti Henrikinhovi vanhainkoti Henrikinhovi yksityinen palvelutalo Vuollekoti Kokemäen seurakunta Kauvatsan seurakunta vanhusneuvosto, koulutuslautakunta vapaa-aikalautakunta kotisairaanhoito kotipalvelu tekninen lautakunta ympäristölautakunta kaupunginhallitus sihteeri edustaja perusturvalautakunnan puheenjohtaja Anne Nänimäinen perusturvajohtaja Eija Kuokka sosiaalisihteeri Sirkka Vuori kotipalveluohjaaja Liisa Haapasalo sosiaaliohjaaja Ritva Laine terveyskeskuslääkäri Seppo Veltheim johtava hoitaja Arja Salmi osastonhoitaja Leena Puotila osastonhoitaja Leila Kilkku vanhustyönjohtaja Eeva Kuusisto johtaja Eeva-Liisa Saarinen diakonissa Anneli Saarivirta diakonissa Johanna Salmi Mirva Alitalo Tuija Paavola sairaanhoitaja Sari Grundström lähihoitaja Hilkka Kuula Marjo Virtanen Tuomo Suominen Riikka Huhtanen kanslisti Seija Jussila Ohjausryhmä valitsi asioiden valmistelua varten pientyöryhmän, johon valittiin Eeva Kuusisto, Ritva Laine, Leena Puotila, Eeva-Liisa Saarinen, Anneli Saarivirta, Mirva Alitalo ja sihteeriksi Seija Jussila. 4

5 2 PALVELUSTRATEGIAN ARVOT JA PERIAATTEET Kokemäen kaupungin ikäihmisten palveluiden järjestämisessä pidetään tärkeänä seuraavien arvojen toteutumista: asiakaslähtöisyys omatoimisuuden tukeminen turvallisuus Samat arvot on myös valittu Kokemäen vanhustyön laatukäsikirjan perustaksi. Ajatuksena asiakaslähtöisyydessä on se, että kullekin asiakkaalle suunnitellaan asiakkaan tarpeisiin nähden asianmukainen palvelu. Häntä ajatellaan ainutkertaisena yksilönä, joka myös ottaa itse kantaa omien asioidensa suunnitteluun. Ikääntyvän ihmisen kotona asuminen on ensisijaista ja se turvataan mahdollisimman pitkään. Hoidon vaatiessa hänelle järjestetään tarpeen mukainen hoitopaikka. Omatoimisuuden tukeminen tarkoittaa sitä, että asiakkaalle annetaan ohjausta ja neuvontaa ja hänelle annetaan mahdollisuus tehdä itse ne asiat, joihin hän kykenee. Palveluissa keskitytään voimavarojen tukemiseen ja olosuhteiden parantamiseen. Turvallisuudella tarkoitetaan fyysisen toimintaympäristön tarkastelua turvallisuuden näkökulmasta. Asiakkaan kokema henkinen ja sosiaalinen turvattomuus on kasvava ongelma. Asian esille ottaminen ja mahdollisuuksien mukaan toimiminen on tärkeää. Turvallisuus sisältää myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulman. 3 VÄESTÖTILANNE SEKÄ VÄESTÖENNUSTE V Vuonna 2004 suomalaisista 15,9 % oli tilastokeskuksen mukaan 65 vuotta täyttäneitä tai vanhempia. Kokemäen väestöstä 65-vuotiaita tai vanhempia oli 21,87 %. Kokemäki Kokemäki v asukkaita yhteensä 8420 asukkaita yhteensä 7964 ikä lukumäärä % naisia miehiä lukumäärä % , , , ,64 85 ja yli 203 2, ,58 yht , ,13 Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä Kokemäellä kasvaa vuoteen 2015 mennessä ja myös heidän prosentuaalinen osuutensa asukasluvusta kasvaa. Asukasluvun ennustetaan pienenevän alle 8000 asukkaaseen. Palveluiden suunnittelemisen kannalta merkittävimmät ikäryhmät ovat 75+ v ja 85+ v. Ennusteen mukaan ikäryhmä v. ei suurene lukumäärällisesti eikä prosentuaalisesti, mutta 85-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus lisääntyy nykyiseen verrattuna noin 80 henkilöllä ja prosentuaalisesti 2,41 %:sta 3,58 %:iin. Kokemäellä on tällä hetkellä verrattuna muihin kuntiin suhteellisen paljon yli 65-vuotiaita asukkaita. Palveluntarvitsijoiden määrä on suuri ja yli 65-vuotiaiden määrän kasvu tulee lisäämään palvelujen kysyntää lähimmän 10 vuoden aikana. Dementiaa sairastavien lukumäärän kehitys ja ennuste Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 alle 55-vuotiaiden miesten ja naisten lukumäärä on 15 % nykyistä pienempi, mutta tätä vanhempien lukumäärä on selvästi suurempi kuin vuonna Muutos on suurin yli 75-vuotiaiden miesten kohdalla, joiden lukumäärä kasvaa 179 %; naisilla vastaava muutos on 82 %. Tämänasteinen ikärakenteen muutos lisää runsaasti kaikkia vanhempiin ikäryhmiin painottuvia sairauksia, neurologisista sairauksista ennen kaikkea aivoverenkierron häiriöitä, dementiaa sekä Parkinsonin tautia. 5

6 Vuonna 2000 maassamme sairastui keskivaikeaan tai vaikea-asteiseen dementiaan noin 4000 henkilöä ja tämänasteista dementiaa sairasti potilasta. Kuolinsyynä dementia oli 3402 tapauksessa. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa käytettiin dementoituneiden henkilöiden hoitoon 2,02 miljoonaa hoitopäivää. Vuonna 2030 nämä luvut kaksinkertaistuvat. Keskivaikeaan ja vaikeaan dementiaan sairastuu 7600 kansalaista ja tämänasteista dementiaa sairastaa potilasta, joista 7000 menehtyy sairauteensa. Dementoituneiden potilaiden hoitoon käytetään 3,97 miljoonaa hoitopäivää. Lieväasteista dementiaa sairastavien lukumäärästä väestössä ei ole tarkkoja tietoja, mutta heitä arvioidaan olevan ainakin yhtä paljon kuin edellä mainittuja vaikeampiasteista dementiaa sairastavia yhteensä. Dementian käsitettä ja hoitosuosituksia on selvitetty tarkemmin liitteessä 1. Otteita Marjo Virtasen dementiaselvityksestä Kokemäellä vuodelta 2004: Suomessa esiintyy keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavia ikäryhmittäin seuraavasti (Kiramo ja Kivelä 1997): vuotiaat 4 % vuotiaat 11 % Yli 85-vuotiaat 35 % Kokemäellä oli edellä mainituilla luvuilla laskettuna keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien asukkaiden määrä 184 henkilöä vuonna Kokemäellä dementiaa sairastavien hoito oli huhtikuussa 2004 järjestetty seuraavasti: Hoitopaikka Hoidossa olevia Henrikinhovi 19 Ilola 6 Terveyskeskussairaala 11 Vuollekoti 10 Kuusamakoti 7 Kotipalvelu 22 * Kotisairaanhoito 14 + (8 selvitys kesken) Kotihoito 8 (kotisairaanh.+kotipalvelun yhteiset asiakkaat Omaishoidontuki 7 Yhteensä 104 *Kotipalvelulta puuttuu tieto diagnoosista, mukana kaikki muistihäiriöiset Osa kokemäkeläisistä dementiaa sairastavista ei ole minkään edellä mainittujen palvelujen piirissä. Nämä ovat keskivaikeasti tai vaikeasti dementoituneita. Viime aikoina lääkärit ja muu hoitohenkilökunta on kiinnittänyt lisääntyvästi huomiota asiakkaan/potilaan muistihäiriöihin ja on syytä olettaa diagnosoinnin tehostuvan. Myös omaiset ohjaavat läheisiään muistitutkimuksiin ja hoitoihin aikaisempaa aktiivisemmin. On oletettava, että juuri muistihäiriöistä kärsivät asiakkaat muodostavat jatkossa suuren osan palveluntarpeessa olevista asiakkaista. Heille on kehitettävä sekä avopuolella että palveluasumisessa monipuolisia palveluja, jotta laitoshoidossa olisivat ainoastaan vaikeasti dementoituneet toimintakykynsä menettäneet asiakkaat. 6

7 4 IKÄIHMISTEN PALVELUJA KOSKEVAT SUOSITUKSET 4.1 Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto: Ikäkihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus (2001). Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen mukaan tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi elää itsenäisesti omassa kodissaan tutussa asuinympäristössään. Kotona asumista tuetaan nopeasti saatavilla, ammattitaitoisilla sosiaalija terveyspalveluilla. Hoidon tulee olla asianmukaista ja asiakasta kunnioittavaa. Vanhuspoliittisessa strategiassa määritellään tavoitteet iäkkäiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisessä sekä eri hallintokuntien ja sidosryhmien vastuut näiden tavoitteiden toteuttamisessa. 4.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Ikäihmisten palvelujen kehittämisen tärkeimpänä tavoitteena on mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Kuntien toimenpidesuosituksina esitetään, että kunnat varmistavat riittävät voimavarat vanhusten kotona selviytymistä tukeviin palveluihin siten, että valtakunnallinen kotipalvelun kattavuutta koskeva tavoite voidaan saavuttaa vuoteen 2007 mennessä. Tavoitteena on lisätä kotipalvelujen määrää siten, että palvelujen kattavuus olisi valtakunnallisella tasolla 25 % 75-vuotta täyttäneistä henkilöistä (asiakkaat vuoden aikana). Ohjelmassa suositellaan kuntia järjestämään ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä kunnan valitsemalle ikäryhmälle. Tavoite- ja toimintaohjelmassa esitetään myös, että ikäihmisten pitkäaikaista laitoshoitoa tulee uudistaa sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä tavoitteena kodinomaiset, hoivatyyppiset toimintayksiköt. Lyhytaikaiselle laitoshoidolle ja kuntoutukselle osoitetaan sovelletut osastot tai yksiköt. Dementiaan sairastuneiden palvelut järjestetään sosiaali- ja terveystoimen seudullisesti organisoituna yhteistyönä. 4.3 Sosiaali- ja terveysministeriö: Kansallinen sosiaalialan kehittämisprojekti Selvityshenkilöiden loppuraportissa (2003, s. 25) tuodaan esille vanhusten palvelutarpeiden yksilöllistyminen sekä siirtyminen pitkäaikaisesta laitoshoidosta kohti kotona asumista ja kodinomaista hoitoa. Kodin tulisi olla ensisijainen vanhuksen asumis-, toiminta-, palvelu- ja hoitoympäristö. Loppuraportin tiivistelmä on esitetty liitteessä Sosiaali- ja terveysministeriö 2004:3: Valtakunnallinen omaishoidon uudistaminen Selvityshenkilön esitys tulisi nostamaan omaishoidon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen merkittäväksi osaksi. Tavoitteena on omaishoidon tuen 8 % kattavuus yli 75-vuotiaiden määrästä. Selvityshenkilö arvioi, että tällä turvataan haluttu avo- ja kotihoidon kehityssuunta ennakoidummin ja taloudellisemmin kuin mitä joka tapauksessa jouduttaisiin resursoimaan. Selvityshenkilö esittää 16 omaishoidon kehittämistehtävää, jotka toteutettaisiin tämän ja seuraavan hallituskauden aikana. Lakiuudistus tulisi voimaan 2006 ja rahoitusuudistus, jossa omaishoidon tuen palkkiot siirtyisivät valtiolle, toteutuisi asteittain Kunnat vastaisivat edelleen omaishoidon tuen kokonaisuudesta, ja palvelujen ja tuen lisäys tulisi katetuksi nykyisellä palveluihin käytetyllä ja palkkioiden rahoitusvastuusta säästyvällä määrärahalla. 4.5 Sosiaali- ja terveysministeriö (1996): Vanhuspoliittinen strategia Vanhuspoliittisen strategian suositukset palvelujen mitoitukseen: Yli 75-vuotiaista - 90 % asuu tavallisessa asunnossa % asuu palveluasunnoissa % asuu vanhainkodeissa ja muissa laitoksissa 7

8 Mikäli kunnassa käytetään vanhuspoliittisen strategian tavoitteita ohjenuorana, olisi kotihoito mitoitettava kattavaksi ja intensiiviseksi (riittävästi apua, jotta todella tuetaan kotona selviytymistä). (Stakes: Raportteja 2001:259; Vaarama ja muut: Koko kunta ikääntyneiden asialle, ss.17-18). 4.6 Sosiaali- ja terveysministeriö 2004:6: Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset Useimmilla ikääntyneillä henkilöillä on joku pitkäaikaissairaus. Esimerkiksi 75-vuotiailla on keskimäärin kaksi kroonista sairautta ja vain 14 %:lla vuotiaista ei ole yhtään pitkäaikaissairautta (Terveys 2000, Heikkinen 2003). Tämän vuoksi ikääntyneillä ihmisillä liikunnan harrastamisen ensisijainen terveystavoite ei ole sairauksien ennaltaehkäisy vaan niiden seurauksien ehkäisy ja hallinta. Ikääntyneiden ihmisten ohjattu terveysliikunta tulisi sisällyttää osaksi kunnan hyvinvointipolitiikkaa ja vanhusstrategiaa siten, että terveysliikunta sisältyy hyvinvointitekijänä koko kunnan ja myös eri sektoreiden strategioihin. Laaditun strategian mukaan kunnat voivat laatia vuosittain ohjatun terveysliikunnan toteutuksen toimintasuunnitelman. 5 NYKYTILANTEEN KUVAUS Vanhustyön vastuualueen esimiehenä toimii vanhustyönjohtaja. Organisaatiokaavio liitteenä numero Kotona asumista tukevat palvelut Kotipalvelu Seuraavassa kuvataan niitä eri tahojen palveluja ja toimia, joilla turvataan kuntalaisille mahdollisuus asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Kokemäen kaupungin terveydenhuolto liittyi Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään alkaen. Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon liittyvien tehtävien ja toimintojen suorittamista sekä niissä avustamista. Säännöllistä apua tarvitseville tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaistensa sekä mahdollisesti myös terveydenhuollon työntekijöiden kanssa. Kotipalvelu on alustavasti tuotteistettu Karhukuntien seudullisessa projektissa. Kotipalvelun tuotteet ovat: - tilapäinen kodinhoitoapu - peruskotipalvelu (käynnit 1-3 x vk) - laajennettu kotipalvelu (käynnit 4-10 x vk) - laajennettu kotipalvelu 2. (käynnit x vk, jokaisena viikonpäivänä) - tehostettu kotipalvelu (käynnit joka päivä 3-5 kertaa). Säännöllinen kotipalvelu tapahtuu vähintään kerran viikossa. Asiakasmaksu määräytyy tulojen ja käyntikertojen mukaan. Myös tilapäinen kotipalvelu on maksullista. Seuraavassa taulukossa on esitetty kotipalvelun käynnit ikäryhmittäin eri vuosina: Käyntejä v yhteensä 28020, joista Käyntejä v yhteensä 27193, joista Käyntejä v yhteensä 29418, joista ikä käynnit käynnit käynnit v yhteensä Käynnit sisältävät myös kotisairaanhoidon kuukausimaksuasiakkaiden käynnit. Asiakkaat ovat monipuolisen ja runsaan avun tarpeessa. Ajoittain kotipalvelu ei kykene vastaamaan tähän tarpeeseen, mikä näkyy esim. terveyskeskussairaalasta kotiuttamisen viivästymisenä. 8

9 5.1.2 Kotisairaanhoito Kodinhoitoapua saaneiden vanhuskotitalouksien määrä lukumäärä siitä v v v Kotipalvelun työpanos on lisääntyvässä määrin kohdistunut yli 85-vuotiaisiin paljon apua tarvitseviin asiakkaisiin. Suosituksen mukainen mitoitus Suositus: kotipalvelun piirissä 25 % yli 75 vuotiaista asukkaista (=asiakkaita vuoden aikana) Tavoite 220 asiakasta vuonna 2005 ja 243 asiakasta vuonna 2015 Nykytilanne: vuonna 2004 oli 123 yli 75 vuotiasta asiakasta kotipalvelun piirissä vuoden aikana eli 14 % 75+ -ikäryhmästä. Kotona asuminen Suositus: 90 % yli 75-vuotiaista asuu tavallisessa asunnossa Pitkäaikaisessa sijoituksessa asiakkaita Henrikinhovi 48 Ilola 16 Asumispalvelut 39 Terveyskeskussairaala 18 Yhteensä 121 Yli 75 vuotiaita asukkaita on 898. Pitkäaikaisessa sijoituksessa on 13,48 % ikäryhmästä eli tavallisessa asumisessa on 86,52 %. Kotisairaanhoidon tavoitteena on kokonaisvaltaisen hoidon avulla mahdollistaa asiakkaiden asuminen kotona mahdollisimman pitkään. Kotisairaanhoidon avulla ylläpidetään ja lisätään asiakkaan toimintakykyä silloin, kun hän ei itse siihen pysty, eikä läheisten apu ole riittävä. Kotisairaanhoitoon sisältyy myös saattohoito. Kotisairaanhoidon asiakkaat kuuluvat joko valvottuun tai tilapäiseen kotisairaanhoitoon. Valvotussa kotisairaanhoidossa hoito tapahtuu hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti säännöllisesti ja ennalta määritetyin kotikäynnein. Valvottu kotisairaanhoito on asiakkaille maksullista ja maksu määräytyy asiakkaan tulojen ja kotisairaanhoidon käyntikertojen mukaan. Myös tilapäinen kotisairaanhoito on maksullista. V kotisairaanhoitokontakteja oli 9698 kpl, joista 7601 oli käyntejä. Käynnit jakaantuivat seuraavasti: ikäjakauma kpl v v v Kotisairaanhoidon kotikäynnit painottuvat selvästi yli 75-vuotiaisiin kuntalaisiin. Kotisairaanhoidossa on kyetty tähän asti ottamaan kaikki uudet asiakkaat palvelun piiriin. Työmäärän lisääntyminen näkyy mm. siinä, että asiakkaiden kokonaistilanteen seuraamiseen ei jää tarpeeksi aikaa. Kotisairaanhoidon sairaanhoitajat tekevät tarpeen vaatiessa saattohoitoa asiakkaan kotona. Toimenpiteet sovitaan yhteistyössä lääkärin kanssa ja sairaanhoitajat sopivat päivystys- ja varallaolojärjestyksen. 9

10 5.1.3 Vanhusten asuntojen korjaukset Omaishoidon tuki Tukipalvelut Päivätoiminta Vanhusten asuntojen korjauksiin ja muutostöihin on mahdollista hakea korjausavustusta kaupungin ympäristötoimistosta. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti niihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen vanhuksen kotona selviytymisen kannalta. Rahoitus tulee valtiolta, joka määrää avustuksen myöntämisedellytykset. Kokemäen kaupungin perusturvatoimelta on mahdollista hakea korvausta pienimuotoisiin asuntojen korjaushankkeisiin. Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen kotona tapahtuvan hoidon tai muunlaisen huolenpidon turvaamiseksi maksettavaa hoitopalkkiota. Hoitajan kanssa tehdään toimeksiantosopimus, jonka liitteeksi tulee hoito- ja palvelusuunnitelma. Tuen tavoite on jatkuvan laitoshoidon tarpeen ehkäiseminen tai siirtäminen. Omaishoidon tuen hoitopalkkiossa on neljä maksuluokkaa. Hoitopalkkio määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hakemukset käsitellään moniammatillisessa työryhmässä. Vuonna 2004 käsiteltiin 24 hakemusta, joista 8:lle myönnettiin omaishoidon palkkio. Omaishoidon tukea maksettiin vuoden 2004 aikana 56 hoitajalle. Vuoden 2005 aikana omaishoidon tuen myöntämisperusteita on tarkistettu ja hoitajien määrä on vähentynyt. Lokakuussa 2005 omaishoidon tuella hoidettavista oli yli 65-vuotiaita 19 henkilöä ja heistä yli 75-vuotiaita 13 henkilöä. Suosituksen mukainen mitoitus Suositus: 8 % yli 75-vuotiaista asukkaista Tavoite: 73 yli 75-vuotiasta hoidettavaa omaishoidon piirissä Nykytilanne: lokakuun 2005 tilanteen mukaan laskien omaishoidon tuen palkkiota maksettiin 13:lle hoitajalle, joiden hoidettava on 75-vuotias tai vanhempi. Tukipalveluilla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä ja palveluja, joita annetaan asiakkaan alentuneen toiminta- ja selviytymiskyvyn perusteella. Tavoitteena on tukea omatoimista selviytymistä kotiolosuhteissa. Tukipalvelumuotoja ovat turvapuhelin-, siivous-, pyykki-, kylvetys-, asiointi-, kuljetus-, ja ateriapalvelut. Erityisesti ateriapalvelun käytössä on nähtävissä lisäystä. Vuonna 2005 asiakkaita oli eri tukipalvelujen piirissä seuraavasti: asioimiskuljetus 40 pyykkipalvelu 29 ateriapalvelu 31 kylvetyspalvelu 16 kauppapalvelu / Vuollearavat 15 turvapuhelin 61 palvelupäivät asiakkaita/kävijää 93 yhteensä Yhteensä v tukipalveluasiakkaita oli 303, joista yli 65-vuotiaita oli 261 henkilöä. Sotainvalidille, jonka sotilasvammalain mukainen haitta-aste on vähintään 20 %, järjestetään pyykki-, siivous, ateria-, pihanhoito- ja turvapuhelinpalvelua. Osa näistä palveluista hoidetaan ostopalveluina. Valtio korvaa edellä mainitut palvelut sotilasvammalain perusteella. Päivätoimintaa järjestettiin vuonna 2005 kokeiluluontoisesti yhtenä päivänä viikossa vuokratiloissa Invatuvalla. Kohderyhmänä olivat muistihäiriöiset, joilla oli kotona omaishoitaja. Hoitajalle päivä oli tärkeä levon ja asioiden hoidon kannalta. Toiminta toteutettiin yhteistyössä kaupungin, oppilaitosten, seurakunnan ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. 10

11 5.1.7 Palvelusetelit Kokemäen kaupunki on osallistunut Karhukuntien palvelusetelihankkeeseen, joka alkoi Palveluseteli on yksi vaihtoehto järjestää kuntien palveluita. Asiakkaan tulee olla palvelun tarpeessa ja siihen oikeutettu. Palvelusetelillä ei järjestetä sellaista palvelua, mitä kunnat eivät muutenkaan antaisi. Palveluseteliä käytetään Kokemäellä aluksi tilapäiseen kotipalveluun ja omaishoidon tukemiseen. Palvelusetelihanke päättyy Hankkeen aikana kuntalaisille tiedotetaan palvelusetelin käyttömahdollisuudesta ja monipuolistetaan palvelusetelillä hankittavien palveluiden valikoimaa. Kokeilu on lähtenyt hitaasti liikkeelle Terveysaseman avohoitopalvelut Muistihoitajan vastaanotto 1pv/kk Muistihoitajan tehtäviä hoitaa yksi sairaanhoitaja oman työnsä ohella terveysasemalla. Tarvetta palvelun lisäämiselle on. Muistitutkimuksiin kuuluvat CERAD:n kognitiivinen tehtäväsarja, omaisten haastattelu, kysely muistihäiriöpotilaan läheiselle, päivittäisten toimintojen arviointi, myöhäisiän depressioseula GDS-15 sekä omaisten ja potilaan ohjaus ja neuvonta. Apuvälinelainaamo ja fysioterapia Terveysaseman apuvälinelainaamosta saa 3 kk:n ajaksi lainaksi monenlaisia apuvälineitä. Apuvälinetarpeen selvittämiseksi tehdään myös kotikäyntejä. Tyypillinen asiakas on lonkkaleikkaukseen menijä, joka tarvitsee ns. lonkkapaketin: kyynärsauvat tai rollaattorin, suihkutuolin, sängynjalankorottajat, WC-korokkeen, tarttumapihdit, sukanvetolaitteen ja lonkkatyynyn. Jos asiakas tarvitsee jotain apuvälinettä vielä kolmen kuukauden jälkeen, on hänen hankittava se itse, jollei ole lääkinnällistä syytä hankkia sitä terveysaseman kautta. Näistä pitkäaikaislainoista päättää kerran kuukaudessa kokoontuva kuntoutustyöryhmä. Terveysasemalla järjestetään ikääntyneille ryhmäkuntoutusta tuki- ja liikuntaelinten vahvistamiseksi: miesten jumpparyhmä, kolme naisten ryhmää ja tuolijumpparyhmä. Poliklinikkakäynnit lääkärillä ja aikuisneuvolassa Kokemäen terveysasemalla on viisi lääkärin virkaa, joista vain osa on täytetty. Vuonna 2004 tilastoitiin 4406 käyntiä lääkärien päivävastaanotolla, joissa asiakas oli 65-vuotias tai vanhempi. Kokemäen terveysaseman lääkärit eivät päivystä iltaisin ja viikonloppuisin, vaan päivystys on järjestetty seudullisena yhteistyönä. Hoitotakuu Terveydenhuollossa on tullut voimaan hoitotakuu. Ensiapuun ja päivystysluonteiseen hoitoon on päästävä heti. Asiakkaan on saatava välitön yhteys terveyskeskukseen virka-aikana. Kiireettömän hoidon tarve on arvioitava terveyskeskuksessa kolmen päivän kuluessa kun asiakas on ottanut uuden vaivan takia yhteyttä. Hoidon arvion voi tehdä terveydenhuollon ammattihenkilö. Se voidaan myös tehdä puhelimessa. Jos arvioinnissa tullaan siihen tulokseen, että tarvitaan lääkärin vastaanotto, se on järjestettävä terveyskeskuksessa kolmessa kuukaudessa. Mikäli terveyskeskuksen lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon, erikoislääkärin on lähetteen perusteella tehtävä arvio hoidon kiireellisyydestä 3 viikossa ja asiakkaan on saatava siitä tieto kolmessa viikossa. Jos erikoislääkäri toteaa että hoitoa on saatava erikoissairaanhoidossa sen on tapahduttava 6 kk:n aikana Muut kaupungin palvelut Kirjasto: Näkövammaisten kirjaston Celian äänikirjojen siirtokokoelma vaihdetaan noin kolme kertaa vuodessa. Siirtokokoelmassa n. 30 äänikirjaa. Niitä lainataan pääasiassa näkövammaisille, mutta myös muille. Pääasiassa lainaajat ovat vanhempia henkilöitä. Kuljetus kirjastoon on järjestetty kerran kuukaudessa sivukirjastojen lakkautuksien vuoksi. Asiakkailla on aikaa puolesta tunnista tuntiin olla kirjastossa. Kokemäen kaupungin tekninen toimi sekä ympäristötoimi tarjoavat palveluja kaikille kuntalaisille. Talousarvion yhteydessä tehdään vuosittain suunnitelmat tieverkoston hoidosta ja valaistuksesta. Kokemäellä on vapaita vuokra-asuntoja, myös vanhusten rivitaloissa. Asuntojen puutteita korjataan vuosittain valtion korjausavustuksilla. Vesijohtoverkosto kattaa 11

12 talouksista suurimman osan. Kokemäellä ollaan laatimassa liikenneturvallisuussuunnitelmaa, johon kartoitetaan liikennejärjestelyt myös ikäihmisten kannalta. Kansalaisopiston kaikki ryhmät ovat pääsääntöisesti avoinna myös ikäihmisille. Joinakin vuosina on järjestetty tietokoneen käyttökoulutusta senioreille. Kaikkiaan kansalaisopistolla oli viime lukuvuonna ( ) 885 opiskelijaa, joista yli 65-vuotiaita oli 115. Kokemäen kaupungin vapaa-aikatoimi palvelee kaikenikäisiä kuntalaisia. Erikseen ikäihmisille suunnattua toimintaa ei ole. Kaupungilla ei ole liikunnanohjaajia palveluksessaan. Liikunta-, urheilu- ym. järjestöjen kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä. Liikunta- ja harrastustiloista peritään asiakasmaksut. Sotaveteraanit voivat uida peruskorjatussa ja juuri avatussa uimahallissa ilmaiseksi Kokemäen ja Kauvatsan seurakuntien vanhustyö Seurakunnan diakoniatyön yksi perustehtävistä on vanhusten henkisen ja hengellisen elämän hoitaminen ja tuen, avun ja yhteisyyden tarjoaminen. Diakoninen hoitotyö painottaa ikääntyvien kunnioittamista, arvostamista ja ainutlaatuisuuden huomioon ottamista. Ikääntyvillä tulee olla oikeus turvalliseen elämään suhteessa itseensä, lähimmäisiinsä ja Jumalaan. Rakkaus, luottamus ja usko ovat voimavarana vanhuudessa. Diakoniatyölle kuuluvat yksinäiset, monenlaista apua tarvitsevat vanhukset ja heidän omaisensa. Seurakuntayhtymässä on kaksi diakonin virkaa. Seurakunnan palveluja ikääntyneille: 1. Kotikäynnit, vastaanotot ja muut käynnit ovat diakonisen hoitotyön keskeinen toimintamuoto. Vuonna 2004 diakonissojen yli 65-vuotiaiden asiakaskontakteja oli Lisäksi oli 311 syntymäpäiväkäyntiä. 2. Ryhmämuotoinen toiminta vastaa ikääntyvien yhteisöllisyyden tarpeisiin. Eläkeläisille on kolme ryhmää, joista Tiistaikerho on suurin; kävijöitä n. 100 henkilöä. Erityisryhmiä on myös omaishoitajilla, mielenterveyskuntoutujilla ja surevilla; näihin osallistuu myös työikäisiä. 3. Diakoniatyö on pitänyt kuusi leiripäivää Aittakarissa ja järjestänyt viisi retkipäivää. 4. Sunnuntain messu kirkossa, säännölliset laitoshartaudet, erilaiset juhlat ja tilaisuudet antavat mahdollisuuden seurakuntayhteyden kokemiseen. 5. Verkostotyö kuuluu tähän päivään. Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen kanssa on säännöllistä; se monipuolistaa työn sisältöä ja mahdollisuuksia. Vierailukäyntejä on eri järjestöissä ja yhdistyksissä Järjestöjen sekä yksityisten palvelutuottajien tuottamat palvelut Vanhusneuvosto Kokemäellä toimii useita eri eläkeläis- ja muita järjestöjä, jotka järjestävät jäsenilleen toimintaa ja kokoontumisia. Kokemäen kaupungin internet-sivuilla on järjestöluettelo, josta löytyy yhteystietoja. Esimerkiksi SPR järjestää seuraavia kaikille suunnattuja toimintoja: - tiistain aamutuokio (klo 9-12) kerran kuukaudessa (kävijöitä henkilöä) - lauluhetki kaksi kertaa kuukaudessa - SPR:n kamari avoinna arkipäivisin Ystäväpalvelu - vapaaehtoistyö Kokemäellä toimii useita yksityisiä hyvinvointipalveluiden tuottajia. Paikallisen MOVAhankkeen yhteydessä tuottajat perustivat Kokemäen hyvinvointipalvelutuottajien internet-sivut. KH:n asettamassa vanhusneuvostossa on puheenjohtaja ja 10 jäsentä. Eläkeläis- ja vanhusjärjestöt nimeävät neuvostoon 6 edustajaa ja kaupungin hallintokunnat 5 edustajaa (koulutus-, perusturva-, tekninen-, vapaa-aika- ja ympäristölautakunta). Puheenjohtajana toimii perusturvalautakunnan edustaja ja sihteerinä vanhustyönjohtaja. 12

13 5.2 Asumispalvelut 5.3 Laitoshoito Vanhusneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen yhteistoimintaa ja edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvosto kokoontuu 3-5 kertaa vuoden aikana ja järjestää vuosittain elokuussa pihajuhlan vanhainkoti Henrikinhovissa. V saatiin päätökseen kylävierailuohjelma, jossa vanhusneuvosto vieraili suurimmissa Kokemäen kylissä. Vanhusneuvosto on mm. esittänyt vanhusneuvolan perustamista. Karhukuntien seudullisena yhteistyönä on määritelty alustavasti asumispalvelun tuotteet: - tuettu asuminen 1 (asukas asuu palvelutalossa ja käyttää tarvitessaan tukipalveluja, on omatoiminen) - tuettu asuminen 2 (asukas on lähes omatoiminen, mutta tarvitsee silloin tällöin apua palvelutalon henkilökunnalta, tukipalvelut tarpeen mukaan) - palveluasuminen (asukkaalla on päivittäinen avun tarve, lisäksi tukipalvelut) - tehostettu palveluasuminen (asukkaalla on useita kertoja päivässä avun tarve, myös yöllä, lisäksi tukipalvelut) - erityisen tehostettu palveluasuminen (asukas ei selviydy itsenäisesti mistään toiminnoista, kaikki palvelut käytössä). Kokemäen kaupunki ostaa pääosin tehostettua palveluasumista, koska kunnan omaa palveluntarjontaa ei ole. Palvelun myöntämisen perusteena on se, ettei henkilö tule kotona toimeen kotiin annettavien palvelujen turvin, hän tarvitsee päivittäin useita kertoja apua eikä oman palvelutarjonnan piirissä ole voitu tarjota sopivaa paikkaa. Asumispäiviä yksityisissä palvelukodeissa kertyi vuonna 2004 yhteensä 17492, joista dementiayksiköissä Vanhusten tehostettu asumispalvelu on kilpailutettu seudullisena yhteistyönä. Puitesopimukset on tehty alkaen. Ilolan vanhainkodissa aloitti palveluasumisen yksikkö. Yksikössä on kahdeksan paikkaa, joista 4 on Kokemäen käytössä. Sinne siirtyvät vanhainkodin puolelta ne asukkaat, jotka ovat toimintakyvyltään vähiten apua tarvitsevia. Suosituksen mukainen mitoitus Suositus: 3 5 % yli 75 vuotiaista palveluasumisen piirissä Tavoite: yli 75-vuotiasta vuonna 2005 ja vuonna 2015 Nykytilanne: 47 asukasta (yli 65 v), ostopalvelua Vanhusten asumispalvelujen asiakasmäärät ikäryhmittäin Ikä v vuotiaat vuotiaat 9 85 ja yli 85-vuotiaat 30 Yhteensä 47 Ikäryhmästä 75 vuotta tai yli 39 asiakasta on asumispalvelussa Vanhainkodit Henrikinhovi ja Ilola Vanhainkoti Henrikinhovi on perustettu 53-paikkaisena, joista osa on tarkoitettu lyhytaikaisasiakkaille. Vanhainkodissa on ollut vaihtelevasti asukasta. Vuonna 2004 kävi lyhytaikaishoidossa 70 eri henkilöä, asiakkaita oli päivässä keskimäärin 62 ja hoitopäiviä kertyi yhteensä Ilolan vanhainkoti sijaitsee Kauvatsalla ja sen omistavat Kokemäen kaupunki ja Kiikoisten kunta. Ilolan vanhainkodissa on paikkoja 30, joista on varattuna 15 laitospaikkaa kokemäkeläisten käyttöön. Hoitopaikkoja on käytetty vaihtelevasti myös lyhytaikaishoitoon. 13

14 Hoitopäiviä oli v yhteensä Ilolan vanhainkodin yhden osaston muuttaminen palveluasumisyksiköksi vähensi laitoshoitopaikkojen määrää Terveyskeskussairaala Laitoshoitosuositus Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään siirtynyt Kokemäen terveyskeskussairaala tarjoaa perusterveydenhuollon tasoista sairaanhoitoa. Vuodeosastolla korostuu potilaan sairaanhoidon yhteensovittaminen, potilaan hoito ja tukeminen sairauden aikana ja jatkohoidon suunnittelu. Vuodeosastolla on 43 sairaansijaa, joista 21 on tällä hetkellä pitkäaikaispotilaiden käytössä. Vuonna 2004 sisään kirjattiin 542 potilasta. Potilaista 80, 1 % oli yli 65-vuotiaita ja 25,4 % yli 85-vuotiaita. Vuodeosastopotilaiden hoito koostuu eri ammattiryhmien yhteistyöstä (mm. fysioterapeutti, sosiaaliohjaaja). Ajoittain vuodeosasto on ollut niin ruuhkautunut, ettei erikoissairaanhoidosta ei ole voitu ottaa potilaita vastaan toivotulla aikataululla. Suositus: 5 7 % yli 75-vuotiaista laitoshoidossa Tavoite yli 75-vuotiasta laitoshoidossa vuonna 2005 ja vuonna 2015 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrä ikäryhmittäin : Ikä Henrikinhovi Ilola Terveyskeskussairaala vuotiaat vuotiaat ja yli 85-vuotiaat Yhteensä Ikäryhmästä 75 vuotta tai yli on pitkäaikaisessa laitoshoidossa 82. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa Henrikinhovissa 10 hoitopaikkaa ja Ilolassa Palvelutarpeen arviointi Palvelutarvetta arvioidaan kotikäynneillä ja erilaisin mittarein. Yhtenä apuvälineenä käytetään RAVA-indeksiä, joka on otettu Kokemäellä käyttöön Sen avulla on tehty kaksi poikittaistutkimusta kaikista palvelujen käyttäjistä. Tuoreimman tutkimuksen tulokset eivät ole vielä käytössä. Vuodenvaihteessa kartoitettiin kaikkien palveluiden piirissä olleiden yli 65-vuotiaiden toimintakyky RAVA-mittarilla. Liitteessä no 4 on esitelty tulokset ja RAVAindeksiä tarkemmin. Pääsääntöisesti voidaan todeta, että palveluiden piirissä olevat asiakkaat sijoittuivat fyysisen toimintakykynsä perusteella yllä esitettyjen suositusten mukaisesti. Kuitenkin esim. asumispalveluissa oli osa asiakkaista paljon avun tarpeessa, RAVA-indeksi yli 3. Toisaalta vanhainkodissa oli osa asukkaista vähemmän apua tarvitsevia, RAVA-indeksi alle 3. Kokemäellä sovelletaan Helsingin kaupungin laatimia RAVA-hoitosuosituksia. RAVA-indeksiä käytetään palvelutarpeen arvioinnissa säännöllisesti ja esim. vanhainkotipaikkaa odottavien asiakkaiden toimintakykyä seurataan tällä mittarilla. Asiakkaan muistihäiriö ja turvattomuuden kokeminen ei tule RAVA-indeksillä esille riittävästi. Asiakkaan kokonaistilanteen selvittämiseen RAVA-indeksi ei sovellu. Sosiaalihuoltolakiin on lisätty säännös palvelutarpeen arvioinnista alkaen. Kiireellisissä tilanteissa palvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Tämä oikeus koskee kaikkia iästä riippumatta. Ei kiireellisissä tilanteissa kunnan on järjestettävä 80 vuotta täyttäneille sekä KELA:n erityishoitotukea saaville pääsy palvelujen tarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Palvelutarpeen arviointi edellyttää usein moniammatillista yhteistyötä ja toimintakyvyn ulottuvuuksien selvittämistä. Haastattelun tukena on suositeltu käytettäväksi erilaisia toimintakyvyn mittareita. 14

15 5.5 Nykytilaa koskeva yhteenveto sekä SAS-ryhmä Edellä kuvattu nykytila on pääosin toimiva. Koska Kokemäellä on suhteellisen paljon yli 65- vuotiaita ja kokemäkeläisten sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, on palveluilla suuri kysyntä. Vaikka palveluita on runsaasti, ei tämä näy arkielämässä. Terveyskeskussairaala on ajoittain aivan täynnä, joten erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon porrastus ei toimi joustavasti. Potilaat odottavat esim. Satakunnan keskussairaalassa pääsyä Kokemäen terveyskeskussairaalaan. Vuodelle 2006 sairaanhoitopiiri on esittänyt tällaisia tilanteita varten siirtoviivemaksun käyttöönottoa. Erikoissairaanhoito ei kykene vastaamaan hoitotakuun aikatauluihin, mikäli potilaat ovat arvioitua kauemmin osastoilla odottamassa jatkohoitopaikkaa. Esitetyssä mallissa peruskunnat maksavat siitä, että hoidon porrastus ei toimi. Jotta hoidon porrastus saataisiin toimimaan nykyistä paremmin, pitäisi Kokemäellä turvata riittävät kotiin annettavat palvelut. Vanhainkodeissa tulisi hoitaa kaikkein eniten apua tarvitsevat ikäihmiset. Kodin ja vanhainkodin välillä hoidon portaissa ovat asumispalvelut. Jokaisella asiakkaalla on yksilölliset tarpeensa ja asumispalvelua pitäisi kehittää niin, että porrastus toimii siinäkin. Kokemäellä toimii SAS-ryhmä (suunnittele, arvioi, sijoita), joka kokoontuu kuukausittain. Viranomaistyöryhmään kuuluu edustus kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta, vanhainkodeista ja terveyskeskussairaalasta sekä sosiaaliohjaaja, lääkäri ja vanhustyönjohtaja. Työryhmä kutsuu tarvittaessa asiantuntijoita keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Ryhmä arvioi vanhainkotija asumispalvelujonossa olevien asiakkaiden palvelun- ja avuntarvetta sekä tilanteen kiireellisyyttä. Hakemukset ovat kirjallisia ja asiakkaiden toimintakyky ja hoidon tarve on arvioitu mm. Rava-indeksillä. Hoitopaikan vapautuessa arvioidaan kiireellisimmän hoidon tarpeessa oleva, jolle paikka myönnetään. Tilastollisesti tarkastellen Kokemäellä ollaan jäljessä kotipalvelun kehittämisessä. Vuoteen 2015 mennessä kotipalvelun asiakkaista yli 75-vuotiaita pitäisi olla kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Toinen esille tuleva asia on laitoshoitopainotteisuus. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on asiakkaita suosituksia enemmän. Tilastoista huolimatta vanhustyön arkipäivää ovat tilanteet, joissa hoitopaikkaa ei löydy. Asiakkaita on epätarkoituksenmukaisissa hoitopaikoissa odottamassa vuoroaan. Käytännön työn näkökulmasta ei ole mahdollista, että hoitopaikkojen lukumäärää vähennettäisiin. Palvelutaloissa ja laitoksissa asuu 150 kokemäkeläistä. Tarvitsemme jatkossa ainakin yhtä suurelle asiakasmäärälle ympärivuorokautisen hoidon. 6 HOITOHENKILÖSTÖN MÄÄRÄ NYKYISISSÄ YKSIKÖISSÄ JA MITOITUSSUOSITUKSET Henkilöstömitoitussuositukset hoitotyöntekijää/asukas keskiverto mitoitus tehostettu asumispalvelu (yhden avustamana, ympärivuorokautinen hoito) 0,40-0,50 tehostettu asumispalvelu (dementiayksikkö) 0,50-0,60 vanhainkodin laitoshoito 0,50-0,60 vanhainkodin laitoshoito (dementiayksikkö) 0,60-0,70 vanhainkodin laitoshoito (lyhytaikaisosasto) 0,60-0,70 terveyskeskuksen laitoshoito 0,60-0,70 15

16 Vanhainkodit Henrikinhovissa on 62 asukasta. Vanhainkoti Henrikinhovissa on 26 vakinaista hoitotyön tointa sekä osastonhoitajan virka. osastoapulaisia 11 perushoitajia 12 sairaanhoitajia 2 kuntohoitajia 1 hoitotyöntekijää/asukas 0,42 Lisäksi Henrikinhovissa on yleisten tilojen siistijä, joka vastaa myös pyykkihuollosta, sekä osaaikainen talonmies. Ruokahuoltoyksikön palveluksessa työskentelee keittiössä ravitsemusesimies, kokki ja 3 ravitsemistyöntekijää. Vanhainkodissa on säännöllisesti 4-5 työllistämistuella palkattua työntekijää, joista yksi hoitaa avopuolen asiakkaiden kylvetykset sekä pyykkipalvelun. Vanhainkodin asukkaiden hoitotyöhön osallistuu 2-3 työllistettyä ja yksi työllistetty toimii osastoilla siistijänä. Ilolassa on 38 hoitopaikkaa ja 18 vakituista hoitotyön virkaa tai tointa. vastaavia sairaanhoitajia 1 sairaanhoitajia 2 perushoitajia 6 osastoapulaisia 9 hoitotyöntekijää/asukas 0,47 Lisäksi Ilolan keittiössä työskentelee emäntä, keittäjä ja kaksi keittiöapulaista. Talossa on kokoaikaisen talonmiehen lisäksi työllistämistyöntekijä ja määräaikaisia työntekijöitä tarpeen mukaan. Terveyskeskussairaala Kokemäen terveysasemalla on 43 hoitopaikkaa. osastonhoitajia 1 sairaanhoitajia 9 perushoitajia 11 terveyskeskusavustajia 1 laitoshuoltajia 4,2 työllistettyjä 2-3 *) *) avustajina hoitotyössä, laitoshuoltajan töitä, huoltotöitä Hoitotyöntekijöitä on 21, joten hoitohenkilöstömitoitus on 0,49. Kotipalvelu Kotipalvelussa on 22 vakinaista tointa sekä yksi kotipalveluohjaajan virka. kotiavustajia 1 kodinhoitajia 17 hoitajia 4 Kotipalvelun henkilökunnan osalta ei ole mitoitussuosituksia olemassa. 7 ASIAKASNÄKÖKULMA Laadukas senioriteetti - tutkimus Keväällä 2005 suoritetussa laajassa Laadukas Senioriteetti -tutkimuksessa selvitettiin 55 vuotta täyttäneiden suomalaisten arvoja ja tarpeita. Kyselytutkimukseen osallistui noin 5500 vastaajaa ympäri Suomea. Kyselytutkimuksen lisäksi suoritettiin myös muuta taustatutkimusta ja asiantuntijahaastatteluita. Kokemäellä kysely lähetettiin yli 65-vuotiaille kotipalvelun asiakkaille. Vastaajien näkemyksissä laadukkaasta ikääntymisestä kaksi tekijää nousi selkeästi ylitse muiden: omassa kodissa halutaan asua mahdollisimman pitkään ja puolison kanssa yhdessä asuminen on vastaajille ensiarvoisen tärkeää. Runsaasti mainintoja saivat myös 16

17 peruspalveluiden saatavuus, terveydenhoitopalveluiden laadukkuus sekä turvallinen asuinympäristö. Perustarpeiden lisäksi vastaajat nostivat kuitenkin kohtuullisen korkealle myös sosiaalisen kanssakäymisen ja mahdollisuuden matkustaa. Kokemäen kaupungin MOVA hanke Mova-hanke teki Kokemäen erityisryhmien päivätoiminnan kehittämisen yhteydessä tarvekartoituksen huhtikuussa Kohderyhmien keskeisistä ongelmista ja tarpeista tehtiin kysely, joka lähetettiin useille eri tahoille Kokemäellä, kuten kunnan virkamiehille, eri järjestöille ja yrittäjille. Vanhusten ja dementiaa sairastavien asiakkaiden osalta vastauksissa nousi esille seuraavia keskeisiä ongelmia ja tarpeita: - Kuljetukset eri tilaisuuksiin on ongelma - Vanhusten ohjatun liikunnan puute - Päiväosastotoiminnan, vanhusneuvolan ja -neuvontapisteen puuttuminen paikkakunnalta kokonaan - Omaishoitajien tukeminen on riittämätöntä - Muistiriihien puute, keskustelukerhot, aivojumppa - Aamusoittotoiminta (otetaan aamuisin yhteys asiakkaaseen puhelimitse tilanteen tarkistamiseksi) - Ohjatun viriketoiminnan puute - Kotona asumisen ja arjesta selviytymisen ongelmat - Yhteyshenkilöä dementiapotilaille tarvitaan - Panostusta intervallihoitojaksoihin ja lyhytaikaishoitopaikkoihin 8 KUSTANNUSVERTAILU ERI YKSIKÖIDEN VÄLILLÄ Kotipalvelun, laitoshoidon ja asumispalveluiden osalta ei ole tehty perusteellista kustannusanalyysiä. Jotta palveluita pystyttäisiin vertaamaan keskenään ja toisaalta myös ostopalveluihin, pitäisi olla käytettävissä tarkka kustannuslaskenta, jossa selvitetään asiakkaan kanssa tehtävä työ ja sen kesto sekä muuhun työhön menevä aika eriteltynä. Hallinto- ym kulujen vyöryttäminen eri toimipisteisiin on välttämätöntä, jotta saadaan todellinen käsitys kustannuksista. Nykyisin kerättävät tilastot eivät tue edellä kuvatun kaltaista kustannuslaskentaa. Seuraavassa esitetty kustannusvertailu perustuu talousarvioon kustannuspaikoittain eikä sisällä minkäänlaisia vyörytyseriä, ellei ole toisin mainittu. Nettohinta vaihtelee, koska asiakasmaksut määräytyvät asiakkaan maksukyvyn mukaan. käynnit/hoitopäivät 2005 brutto netto Kotipalvelu ,82 28,39 Kotisairaanhoito ,10 Henrikinhovi ,56 59,87 Ilola ,81 71,81 Asumispalvelut ostopalveluna ,38 29,84 - Vuollekoti (Vaapukka) 19,96 - Kuusamakoti 53,33 - Vuollekoti (Tammentupa) 55,56 Terveyskeskussairaala 95,00 *) (2004) *) sisältää vyörytyserät 17

18 9 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN KOKEMÄELLÄ V ä e t ö t i e tojen mukaan Kokemäellä on jo tällä hetkellä suhteellisen paljon yli 65-vuotiaita verrattuna kuntiin keskimäärin. Väestömme on lisäksi keskimääräistä hieman sairaampaa. Olemme järjestäneet ikäihmisten palveluita runsaasti jo vuosia ja väestöennusteen mukaan teemme niin myös jatkossa. Palvelujen tarve ei vähene, vaan hieman lisääntyy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Voimme vaikuttaa palvelurakenteeseen. Voimme vaikuttaa myös palvelutarpeen kehittymiseen jonkin verran tukemalla ennaltaehkäisevää toimintaa. Ikäihmiset tulee nähdä myös voimavarana. 9.1 Kehittämisehdotukset Ikäihmisten palvelujen kehittämisen tavoitteet: - kotona asumisen tukeminen - laitoshoitopaikkojen vähentäminen - asumispalvelujen lisääminen => laitoshoitopainotteisuudesta avohuollon palveluihin Kokemäellä on menossa useita hankkeita, joilla uudistetaan ikäihmisten palveluita ja tehdään seudullisesti yhteistyötä palveluiden kehittämiseksi. Näistä yksi on vanhustyön laatuhanke, jonka tarkoituksena on laatia laatukäsikirja vanhustenhuoltoon mennessä. Hanke on alansa pilotti, sillä se toteutetaan seudullisena yhteistyönä ja siinä käytetään teollisuuden hyvin tuntemaa ISO 9001 standardia pohjana. Hankkeen myötä tieto hyvistä tavoista tuottaa palveluja liikkuu yli kuntarajojen. Vanhustenhuollon haasteet ja valtakunnalliset vanhuspoliittiset linjaukset seminaarissa ylitarkastaja Hanna Nyfors, sosiaali- ja terveysministeriöstä esitti seuraavia asioita, joiden varaan voi rakentaa tulevaa vanhustyötä: - eri hallintokuntien välinen yhteistyö paikallisesti tai seutukunnallisesti - hyvän peruskoulutuksen omaava ja motivoitunut henkilöstö - lukuisat kehittämis- ja tutkimus-hankkeet - erilaiset palvelut itsenäisille, autettaville, toipilaille ja hoivattaville sekä hoidettaville erilaisten palvelutarpeiden mukaan - ikäihmisten oma aktiivinen toiminta - ikäihmisten kehittyvä/paraneva toimintakyky sekä itsehoitovalmiudet -> vaikuttaa myös palvelutarpeiden syntyyn tulevaisuudessa Strategiatyön myötä on kehittynyt monenlaisia ajatuksia Kokemäen ikäihmisten palvelujen kehittämisestä. Kaikkiin muutoksiin ei voida varautua tässä strategiassa, vaan jatkuva kehittäminen ja muuttuviin olosuhteisiin reagoiminen on tarpeen. Seuraavassa on kerrottu esille tulleista kehittämistarpeista ja niiden perusteista. Lopussa on taulukko, jossa ehdotukset tiivistetään, niille asetetaan aikataulu ja vastuutaho. Kotihoito Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työ suunnataan yhä enemmän asiakkaiden henkilökohtaiseen hoivaan ja hoitoon lisäämällä hoitotyön osaamista. Näin turvataan monisairaiden ja paljon apua tarvitsevien asiakkaiden ammattitaitoinen hoito. Tällöin kotipalvelussa voidaan hoitaa monipuolisesti myös joitain kotisairaanhoidon töitä, jolloin henkilöstön käyttö on mahdollisimman tehokasta (Vuollearava-malli). Kotihoidon henkilökunnan siivoustyöhön, ruuanlaittoon ja lääkkeiden jakamiseen käyttämä aika voidaan osittain käyttää muuhun, jos nämä työt voidaan järjestää tukipalveluin tai muulla tavoin. Siivoustyön eriyttäminen kotipalvelusta tukipalveluksi selkeyttää asiakkaiden asemaa ja tekee yksityiset palvelut houkuttelevammiksi asiakkaalle. Yksityisiä ateriapalvelutuottajia on paikkakunnalla useita ja omaan kunnalliseen palveluun on varaa ottaa lisää asiakkaita. Ateriapalvelun tulee aina olla ensisijainen vaihtoehto siihen nähden, että ruoka valmistetaan asiakkaan kotona. Lääkkeiden jakamisessa selvitetään yhteistyömahdollisuus apteekin kanssa. 18

19 Kauppa-asioinnissa selvitetään kauppojen ja taksien yhteistyömahdollisuutta. Turvapuhelinpalvelut ostetaan kokonaisuudessaan turvapalveluyritykseltä. Tavoitteena on nykyisen henkilöstön tehokas ja järkevä käyttö ottamalla huomioon asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Jotta kotihoito on jatkossa painopistealue, tulee sen henkilöstöä lisätä suunnitelmallisesti. Jossain vaiheessa voi tulla välttämättömäksi tehdä kotihoidosta ympärivuorokautinen palvelu. Kotihoidon kirjaamiskäytäntö tulee saada samanlaiseksi sekä kotipalvelussa että kotisairaanhoidossa, jotta varmistetaan saumaton yhteistyö. Henkilökunta koulutetaan ATKlaitteiden ja tarvittavien ohjelmien käyttöön. Varataan laitteet ja tilat kirjaamista varten. Avoterveydenhoito Kokopäivätoimista neuvolapalvelua ei ole mahdollista aloittaa pelkästään ikäihmisille suunnattuna Kokemäen kaupungin nykyisillä sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöresursseilla. Työryhmä esittää, että perusterveydenhuollossa otetaan käyttöön säännöllinen terveystarkastus myös ikäihmisille. Ikäryhmäksi esitetään vuosittain kaikki 75 vuotta täyttävät. Kuntalaisilla on Kokemäellä tällä hetkellä hyvä mahdollisuus käydä sairaanhoitajan tai sosiaaliohjaajan kanssa neuvottelemassa ja saamassa tietoa. Myös kotikäyntejä tehdään asiakkaan tilanteen kartoittamiseksi. Päivätoiminta Haetaan rahoitusta yhteistyöhankkeelle (KERTTU), jossa yksityinen palvelusektori, vapaaehtoisjärjestöt sekä kunta toimivat yhteistyössä luodakseen eri asiakasryhmille toimintaa. Ryhmien toimintaan voivat osallistua myös ikäihmiset. Vanhusneuvola / muistineuvola / infopiste Kokemäen eläkkeensaajat ry on esittänyt saapuneella aloitekirjeellään, että ikäihmisille aloitetaan oma neuvolatoiminta terveydenhuollossa. Terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyöllä saavutettaisiin ennaltaehkäisevää hyötyä ja tavoitteena olisi yli 60-vuotiaiden säännölliset määräaikaiset terveystarkastukset. He esittävät myös sosiaali- ja terveysasioihin keskittyvän neuvontapalvelun kokeilemista. Aloite on jätetty odottamaan strategian valmistumista. Työryhmä on käsitellyt asiaa ja tiedustellut vanhusneuvolaprojektin rahoitusmahdollisuutta Raha-automaattiyhdistykseltä. Sieltä saadun alustavan arvion mukaan rahoitusta on mahdollista saada muistineuvolatoimintaan, ei vanhusneuvolatoimintaan. Vuollekodin kannatusyhdistyksen kanssa neuvotellaan muistineuvolahankkeen rahoitushakemuksen tekemisestä. Muistineuvolan yhteyteen tulisi kaikkia ikäihmisiä palveleva neuvontapiste sekä apuvälinenäyttely. Mikäli muistineuvolahanke ei toteudu, suunnitellaan neuvontapisteen sijoitus uudelleen. Omaishoito Omaishoitoon liittyviä lakimuutoksia on vireillä. Omaishoitajien jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota. Omaishoitajille tarjotaan hoitoa tukevia palveluja ja heille järjestetään vertaistukea. Henrikinhovin lyhytaikaisosaston kaksi jäljellä olevaa pitkäaikaispaikkaa muutetaan lyhytaikaishoitopaikoiksi omaishoitoa tukemaan. Asumispalvelut Työryhmä esittää, että Kokemäen laitoshoitopainotteinen vanhustenhuolto muutetaan enemmän asumispalvelua sisältäväksi palvelukokonaisuudeksi. Vanhainkodeissa asuu joissain huoneissa kaksi asukasta. Asumispalvelut ovat avohoitoa ja niissä jokainen asiakas asuu yksin huoneessaan. Muutos laitoshoidosta asumispalveluksi vähentää hoitopaikkojen määrää. Muutos ei esimerkiksi vanhainkoti Henrikinhovissa tuo henkilöstökuluissa säästöjä, koska henkilöstömitoitus laitoksessa on nyt alhainen. Henrikinhovissa muutetaan yksi osasto tehostetun palveluasumisen paikkaiseksi yksiköksi v Yksikössä jokainen asukas asuu omassa vuokrahuoneessaan, maksaa itse mm. lääkkeensä. Asukkaalla on mahdollisuus saada Kelalta asumistukea, eläkkeensaajan hoitotukea ja lääkekorvausta. Palveluasumisyksikkö on erotettava laitoshoidon tiloista, joten muutoksesta aiheutuu myös rakennuskuluja. Tosin yleensä selvitään yhden ovellisen väliseinän rakentamisella. Tehostettua palveluasumista ostetaan niiltä tuottajilta, joiden kanssa on tehty puitesopimus kilpailutuksen jälkeen. 19

20 Ikäihmisten pienkodin tarve tutkitaan. Siinä asukkaat asuvat vuokrasuhteessa ja heidän apunaan on kotipalvelutyöntekijöitä oman työaikansa puitteissa. Asukkailla on turvapuhelin, jolla he hälyttävät tarvittaessa apua esim. öisin. Asukkaat saavat toisistaan seuraa ja turvallisuutta. Pienkodin avulla saadaan asumispalveluihin vaihtoehtoja, porrastusta. Tiedottaminen ja ennaltaehkäisevä toiminta Työryhmä esittää, että Kokemäen kaupungin palveluista laaditaan esitteet käyttäen hyväksi esim. juuri uusittuja internet-sivuja. Esitteiden tekeminen pitää hoitaa ulkopuolisin voimin käyttäen apuna opiskelijoita ym. Esitteitä jaetaan kotikäynneillä, asiakastapaamisten yhteydessä, hoitokokouksissa ja pidetään esillä sopivissa paikoissa. Työntekijät saavat käyttöönsä käyntikortit. Rahoitus niihin varataan seuraavaan talousarvioon. Kokemäen kaupungin vapaa-aikatoimi yhdessä muiden hallintokuntien kanssa järjestää ikäihmisille suunnattua tiedotusta ja koulutusta liikunnan tarpeellisuudesta ja itsensä hoitamisen tärkeydestä. Yhteistyössä eri järjestöjen ja yksityisten palvelutuottajien kanssa se organisoi monipuolisia liikkumisen ja virkistäytymisen mahdollisuuksia ikäihmisille sekä sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksia. Kustannustietoisuus ja seudullinen yhteistyö Työryhmä esittää, että oman palveluasumisen tuottamisen ja oman dementiayksikön perustamisen taloudellinen kannattavuus tutkitaan kustannuslaskentaprojektina. Lisäksi henkilöstön työaikaseurannan perusteella selvitetään, mitä tulee kotipalvelukäynnin ja kotisairaanhoidon todelliseksi kustannukseksi huomioiden vyörytyserät. Myös vanhainkodin lyhyt- ja pitkäaikaishoidon todellinen hinta selvitetään työaikaseurantaa hyödyntäen ja vyörytyserät mukaan lukien. Kustannuslaskennan jälkeen voidaan verrata, milloin kotihoito tulee laitoshoitoa kalliimmaksi ja onko ostopalvelu edullisempaa kuin oma toiminta. Voidaan myös verrata palveluasumisen ja laitoshoidon kustannuksia keskenään. Projektissa tarvitaan sekä taloushallinnon että sosiaalialan osaamista. Kokemäki on lähdössä seudullisen yhteistyöhön vanhusten palveluiden selvittämiseksi Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. Mikäli hanke saa rahoituksen, toivotaan edellä kuvattu kustannuslaskenta toteutettavan siinä. Mikäli sitä ei voida toteuttaa selvityksen yhteydessä, kaupunki järjestää kustannuslaskennan ulkopuolisena työnä. Kokemäen kaupunki sitoutuu seudulliseen vanhustenhuollon hankkeeseen selvitysvaiheessa, mutta ei vanhusten laitoshoidon (vanhainkodit) järjestämiseen kuntayhtymänä. Henkilöstön lisääminen ja kehittäminen Kokemäen vanhustenhuollon henkilöstöstä on jäämässä eläkkeelle puolet seuraavan 10 vuoden sisällä ja siksi määrätietoinen koulutetun työvoiman rekrytointi on aloitettava jo nyt. Työryhmä ehdottaa, että vanhainkoti Henrikinhovin osastoapulaisten toimet muutetaan vapautuessaan perushoitajan toimiksi ja kotipalvelussa kodinhoitajan toimet muutetaan lähihoitajan toimiksi. Vanhainkoti Henrikinhovissa muutetaan 3 määräaikaista palkkatuella hoidettua tehtävää vakituisiksi perushoitajan toimiksi. Tällä turvataan henkilöstömitoituksen saaminen välttävältä tasolta keskimääräiselle tasolle. Siivoustyö osastolla organisoidaan uudelleen. Vanhainkotiin perustetaan vakituinen kokoaikainen siistijän toimi. Siistijä vastaa vanhainkodin asukastilojen puhtaudesta. Kotipalvelun henkilöstön lisääminen suunnitelmallisesti on välttämätöntä, jotta voidaan turvata tämän strategian perusta, kotona asuminen. Kotipalvelun kattavuutta 75+ ikäluokasta lisätään nykyisestä 14%:sta 20%:iin vuoteen 2011 mennessä suosituksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa viiden uuden lähihoitajan toimen perustamista kotipalveluun vuosina (1/vuosi). Tukipalveluihin perustetaan vakituinen kokoaikainen kylvettäjän toimi. Toimen pätevyysvaatimus määritellään siten, että työntekijä kykenee tekemään ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa seuratessaan asiakkaittensa vointia. Tilajärjestelyt Henrikinhovista muodostuu Kokemäen kaupungin vanhustenhuollon keskus, jossa toimivat yhdessä sekä koti- että laitoshoito ja palveluasuminen. Tukipalvelut liittyvät saumattomasti palvelukokonaisuuteen. Henkilöstön yhteiskäyttö mahdollistuu kaikkien yksiköiden välillä. 20