HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO KURSSIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO KURSSIT"

Transkriptio

1 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO KURSSIT

2 Helsingin luonnontiedelukio Mäkelänkatu 84, HELSINKI PL 3803, Helsingin kaupunki rehtori koulusihteeri faksi WILMA https://wilma.edu.hel.i/ Wilman kautta opiskelijat ilmoittautuvat kursseille. Wilmasta näkyvät myös opiskelijoiden ja opettajien työjärjestykset sekä opiskelijan kurssiarvosanat. Fronter https://fronter.com/helsinki/ Fronter-verkkoalusta on lukion intranet. Fronterin käyttäjätunnuksena toimii sama tunnus, jolla pääset koulun verkkoon ja koulun edu.hel.i -sähköpostiisi. Helsingin luonnontiedelukio 2011 Teksti: Helsingin luonnontiedelukion aineopettajat ja Eeva-Riitta Mustelin Taitto: Eeva-Riitta Mustelin Kuvat: Eeva-Riitta Mustelin, Nils Mustelin, Tomas Mustelin, Kirsi Wendelin, Heikki Lindberg, Markku Niskanen, Eija Koli, Nina Arola, Helsingin opetusvirasto, Worldprints.com

3 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO Hyvä opiskelija! Tämä kurssiseloste (Kurse) on laadittu vuoden 2005 opetushallituksen lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Oppaan tehtävänä on helpottaa opintojesi suunnittelua. Kurssiselosteessa on yleistä luonnehdintaa oppiaineesta, sen opiskelun merkityksestä sekä yleisiä opiskeluohjeita. Oppaassa kuvataan lyhyesti kaikki Helsingin luonnontiedelukion opetussuunnitelmaan sisältyvät kurssit. Yksittäisistä kursseista on kerrottu keskeiset tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arvosteluperusteet. Kursesta selviävät myös suositeltu suoritusjärjestys ja kurssin aloittamista edellyttävät tai tukevat saman tai läheisen oppiaineen kurssit. Täydellinen opetussuunnitelma kurssikuvauksineen on koulun kansliassa ja opinto-ohjaajilla. Tarkempia tietoja kursseista ja niiden toteuttamisesta voi kysyä opettajilta. Opintokortista näet suosituksia kurssien sijoittamiseksi eri vuosille. Opintokortin suoritusjärjestys on suunniteltu siten, että lukio suoritetaan kolmessa vuodessa. Periaatteessa kurssien suoritusjärjestys on vapaa, mutta tietyt aineet, esimerkiksi kielet ja matematiikka, edellyttävät tiettyjä esitietoja. Huomaa, että kurssien numerojärjestys ei välttämättä ole sama kuin suositeltu opiskelujärjestys. Lukio-opinnot rakentuvat valtakunnallisista pakollisista kursseista ja valtakunnallisista valinnaisista syventävistä kursseista sekä valinnaisista koulukohtaisista soveltavista kursseista. Lukion opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa myös muissa oppilaitoksissa opiskeltuja kursseja. Kun suunnittelet opintojasi, ota huomioon seuraavat asiat: Lukion suoritus edellyttää vähintään 75 kurssin opiskelua. Pakollisista kursseista kertyy pitkän matematiikan valinneille 51 kurssia ja lyhyen matematiikan valinneille 47 kurssia. Valtakunnallisia syventäviä kursseja opiskelijan on valittava 10. Lukio on tarkoitettu suoritettavaksi kolmessa vuodessa, joten suositeltava kurssimäärä on ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuotena kurssia ja kolmantena opiskeluvuotena kurssia. Pakollisten valtakunnallisten kurssien koodit päättyvät numeroon (ÄI4, HI5, MAA2). Valtakunnallisten syventävien kurssien koodit päättyvät S-kirjaimeen (ÄI8S, ENA8S, BI5S). Koulukohtaisten soveltavien kurssien koodit päättyvät K-kirjaimeen (ÄI12K, GE7K). Huolehdi siitä, että suoritat oppiaineen pakolliset kurssit ja riittävän määrän (vähintään 10) syventävää kurssia. Musiikista ja kuvataiteesta on suoritettava vähintään kolme kurssia (KU1+KU2+MU1 tai MU1+MU2+KU1). Ylioppilastutkinto perustuu pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Ylioppilastutkinnon reaalikokeessa on kullakin tutkintokerralla kaksi koepäivää: ensimmäisenä koepäivä: PS, FI, HI, FY, BI ja toisena koepäivä: UE, OU, ET, YH, KE, GE, TE. Kokelas voi osallistua

4 Kurssiselosteet yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Samalla tutkintokerralla voi siis suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Jos haluat suorittaa molemmat samana päivänä pidettävän aineen kokeet, esimerkiksi fysiikan ja biologian, sinun on hajautettava tutkintosi. Ota tämä huomioon kurssivalintoja tehdessäsi. Kaikkia opetussuunnitelmassa olevia kursseja ei toteuteta joka vuosi. Voit valita kursseja opinto-ohjelmaasi myös muista oppilaitoksista ns. yhteistoiminta-aikana tai iltaisin. Opinto-ohjaajat antavat lisätietoja toisten oppilaitosten kursseista ja niille ilmoittautumisesta. Osa oman lukion kursseista toteutetaan yhteistyössä lähioppilaitosten kanssa. Tämä koskee esimerkiksi eräitä vieraita kieliä, tiettyjä lukiodiplomeikursseja ja muita erikoiskursseja. Suunnitellessasi jaksoittaista opinto-ohjelmaasi tutustu Kursen avulla kurssien työtapoihin ja niiden edellyttämään työpanokseen - älä valitse useaa tutkielmakurssia samaan jaksoon, ainakaan miettimättä mihin sitoudut. Luonnontiedelinjan opiskelijat Lukion oppimäärään tulee sisältää luonnontiedelinjan opiskelijalle vähintään 12 kurssia lukion erityistehtävän mukaisia oppiaineita, joita ovat fysiikka, kemia, biologia ja maantiede. Näiksi kursseiksi ei hyväksytä valtakunnallisia pakollisia kursseja, vaan niiden tulee olla valtakunnallisia syventäviä kursseja tai koulukohtaisia kursseja. Tällöin opiskelija voi jättää opinto-ohjelmastaan pois enintään kahdeksan muun aineen pakollista kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista kursseista. Mikäli pakollisia kursseja on esimerkiksi viisi, opiskelijan pitää suorittaa niistä kolme. Opiskelijan on kuitenkin opiskeltava kaikki niiden oppiaineiden pakolliset kurssit, joiden ylioppilaskirjoituksiin hän osallistuu. Kurssien koodit Tässä oppaassa käytetään kursseista samoja koodeja kuin Wilmassa ja kurssitarjottimessa. Wilmassa näkyy myös jokaisen kurssin jälkeen pisteellä erotettuna, kuinka monennesta oppiaineen samasta kurssista on kysymys, esimerkiksi ÄI2.5 = äidinkielen toinen kurssi viidennen kerran. Ylioppilastutkintolautakunnan käyttämät koodit poikkeavat hieman tämän oppaan koodeista. YTL:n ainekoodit ovat: A = äidinkieli, A5= suomi toisena kielenä, BA = ruotsi A-kieli, BB = ruotsi - keskipitkä kieli, EA = englanti A-kieli, EC = englanti - lyhyt kieli, SA = saksa A-kieli, SC = saksa - lyhyt kieli, FA = ranska A-kieli, FC = ranska - lyhyt kieli, VA = venäjä A-kieli, VC = venäjä - lyhyt kieli, L1 = latina, lukiossa alkanut, L7 = latina - peruskoulun 7. alkanut, PA= espanja A-kieli, PC = espanja - lyhyt kieli, TC = italia - lyhyt kieli, GC = portugali - lyhyt kieli, M = matematiikka - pitkä, N = matematiikka - lyhyt, PS = psykologia, FF = ilosoia, HI= historia, FY = fysiikka, BI = biologia, UE = uskonto, ev. lut, UO = uskonto, ortodoksi, ET = elämänkatsomustieto, YH = yhteiskuntaoppi, KE = kemia, GE = maantiede, TE = terveystieto.

5 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO 1. Äidinkieli ja kirjallisuus 1 Sisällysluettelo 2. Suomi toisena kielenä 7 3. Ruotsi - toinen kotimainen kieli 11 RUOTSI A-KIELENÄ RUOTSI B1-KIELENÄ Vieraat kielet 16 ENGLANTI A-kielenä ESPANJA RANSKA RANSKA A-KIELENÄ RANSKA C(B2) ja D(B3) -KIELENÄ SAKSA SAKSA A-KIELENÄ SAKSA C(B2)- ja D(B3)-KIELENÄ VENÄJÄ VENÄJÄ A-KIELENÄ VENÄJÄ C(B2)- JA D(B3)-KIELENÄ Matematiikka 36 MATEMATIIKKA, pitkä oppimäärä MATEMATIIKKA, lyhyt oppimäärä Ympäristö- ja luonnontieteet 46 FYSIIKKA KEMIA BIOLOGIA MAANTIEDE

6 Kurssiselosteet 7. Uskonto ja elämänkatsomustieto 62 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Humanistiset aineet 71 FILOSOFIA PSYKOLOGIA HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI Taito- ja taideaineet 83 LIIKUNTA TERVEYSTIETO MUSIIKKI KUVATAIDE Opinto-ohjaus 100 OPINTO-OHJAUS Soveltavat kurssit 103 ILMAISUTAITO LATINA TIETOTEKNIIKKA YMPÄRISTÖTIETO VAPAAEHTOISTYÖ VAIHTUVAT SOVELTAVAT Projektikurssit 1,2, KOSY-kurssit Kurssiluettelo 108

7 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO 1 1. Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli on ihmisen identiteetin rakentaja ja elämänhallinnan väline. Siihen perustuvat niin oppiminen, sosiaalinen vuorovaikutus kuin kulttuuriin kasvaminenkin. Äidinkieli ja kirjallisuus on oppiaineena tietoaine. Sen tietoainekset ovat peräisin usealta eri tieteenalalta: kieli- ja kirjallisuustieteistä, viestintätieteistä, lukemisen ja kirjoittamisen tutkimuksesta sekä kulttuurintutkimuksesta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu avaa ikkunoita kulttuurin ja taiteen maailmaan äidinkieli on myös taideaine. Kirjallisuus, elokuva ja teatteri vievät perusinhimillisten kokemusten äärelle, pysähdyttävät miettimään ja kyseenalaistamaan, tarjoavat ilon ja oivalluksen hetkiä. Ne syventävät elämysmaailmaa ja rikastuttavat maailmankuvaa. Äidinkieli ja kirjallisuus on toki taitoainekin. Monenlaisia tekstejä tulviva maailma edellyttää jokaiselta kykyä eritellä, tulkita ja arvioida erilaisia tekstejä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu tähtääkin toimivaan, monipuoliseen lukutaitoon. Tavoitteena on tietenkin myös kyky ilmaista oma sanottavansa suullisesti ja kirjallisesti kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla. Omia tekstejä laatiessa kehittyvät ajattelun taidot. Vuorovaikutus on äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa keskeistä. Jokaisella kurssilla limittyvät kuunteleminen, puhuminen, kirjoittaminen ja lukeminen. Taitoja kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti työskennellen. Myös työtavat tukevat sosiaalisten taitojen kehittymistä. Pakollisen kurssin aikana kirjoitetaan useimmiten kaksi laajahkoa tekstiä ja useita lyhyempiä. Kaunokirjallisuutta käsitellään lähes kaikilla kursseilla; pakollisilla kursseilla luetaan yleensä ainakin kaksi kaunokirjallista teosta. Kaikilla kursseilla pyritään käymään joko teatterissa tai elokuvissa. Myös puheviestinnän tehtävät kuuluvat kaikkien kurssien ohjelmaan. Koulu tarjoaa kiinnostuneille erilaisia mahdollisuuksia oppiaineeseen liittyvien tietojen ja taitojen hyödyntämiseen. Koulussamme voi suorittaa valtakunnallisen puheviestinnän päättökokeen, niin sanotun PUHVI-kokeen. Sen pohjustukseksi sopii

8 2 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO hyvin puheviestinnän syventävä kurssi (ÄI7). Valtakunnallisen mediadiplomin voi tehdä soveltavalla Median lukiodiplomikurssilla (ÄI13), kun on ensin suorittanut neljä mediadiplomin pohjakurssiksi soveltuvaa kurssia. Soveltavalla Kirjallisuusdiplomikurssilla (ÄI16) kaunokirjallisuudesta innostuneet voivat tehdä koulun oman kirjallisuusdiplomin. Kurssien suoritusjärjestys Äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja on hyvä ottaa opinto-ohjelmaan tasaisesti. Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä niin, että ensimmäisenä vuonna suoritetaan kolme ensimmäistä pakollista kurssia ja toisena loput kolme pakollista kurssia. Kolmanneksi vuodeksi jää kaksi syventävää kirjoittamisen kurssia (ÄI8 ja ÄI9), joilla keskitytään ylioppilaskokeisiin liittyviin erityiskysymyksiin. Syventävä puhumisen kurssi ja soveltavat kurssit sopivat mihin opintojen vaiheeseen tahansa. Itsenäisen suorittamisen periaatteet Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit eivät sovellu itsenäisesti suoritettaviksi. ÄI1 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Kurssi suoritetaan ensimmäisenä kurssina, eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. ÄI2 TEKSTIEN RAKENTEITA JA MERKITYKSIÄ Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Hän monipuolistaa tekstinteon eri vaiheissa - tekstin suunnittelun, ainesten keräämisen, rakentamisen ja viimeistelyn yhteydessä - tarvittavia taitoja. Opiskelija tekee sekä suullisen että kirjallisen tiedon välittämiseen pyrkivän tekstin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. ÄI3 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja kirjallisuuden kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Tarkasteltavana ovat kaunokirjallisuuden päälajit: runot, kertomakirjallisuus ja näytelmät. Opiskelija kehittää kirjallisuuden erittelyn ja tulkinnan taitojaan lukien, katsellen, keskustellen ja kirjoittaen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. ÄI4 TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen ja vallankäytön näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin eli suostutteluprosessiin erittelemällä ja arvioimalla

9 KURSSISELOSTEET 3 erilaisia argumentoivia tekstejä. Tarkasteltavana ovat lähinnä mediatekstit. Opiskelija tekee myös oman suullisen ja kirjallisen vaikuttamaan pyrkivän tekstin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. ÄI5 TEKSTI, TYYLI JA KONTEKSTI Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä niin, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Esimerkiksi kaunokirjallisuutta voidaan lukea ihmiskuvan, maailmankuvan ja arvo- tai aatemaailman ilmentäjänä sekä aikakautensa edustajana että nykynäkökulmasta. Opiskelija kehittyy pohdiskelevan, esseemäisen tekstin kirjoittajana. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. ÄI6 KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen, suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Hän tarkastelee myös omaa suhdettaan suomalaisuuteen ja syventää tietojaan Suomesta monikielisenä ja -kulttuurisena maana. Kurssin aikana opiskelija tekee äidinkielen ja kirjallisuuden päättötyön. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. Helsingin yliopiston kirjasto ÄI7S PUHEVIESTINNÄN TAITOJEN SYVENTÄMINEN Saatko sanottua, mitä ajattelet? Kuunnellaanko sinua? Osaatko sinä kuunnella muita? Pelottaako esiintyminen? Haluatko kokeilla rajojasi puhujana? - Kurssi on tarkoitettu kaikille,

10 4 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO jotka haluavat kehittää omia esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojaan. Kurssi sopii mihin tahansa opiskelujen vaiheeseen. Sitä ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. ÄI8S TEKSTITAITOJEN SYVENTÄMINEN Kurssilla vahvistetaan tekstianalyysitaitoja eli eritellään, tulkitaan ja arvioidaan erilaisia tekstejä. Samalla valmistaudutaan ylioppilaskokeen tekstitaidon kokeeseen. Kurssi suoritetaan opintojen loppuvaiheessa pakollisten kurssien jälkeen, koska se valmentaa äidinkielen ylioppilaskokeeseen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. ÄI9S KIRJOITTAMINEN JA NYKYKULTTUURI Kurssilla kerrataan oman tekstin tekemisen perusasioita. Tavoitteena on, että opiskelija kirjoittaa niin sisällöltään, rakenteeltaan kuin tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Opiskelijan kriittinen ja kulttuurinen lukutaito syvenee median ajankohtaisaiheiden ja nykykirjallisuuden äärellä. Omiin teksteihin etsitään ajattelun itsenäisyyttä ja ilmaisun omaäänisyyttä: kypsyyttä, jota ylioppilaskirjoitusten esseekoe edellyttää. Kurssi suoritetaan opintojen loppuvaiheessa pakollisten kurssien jälkeen, koska se valmentaa äidinkielen ylioppilaskokeeseen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. ÄI10K MEDIAN MAAILMA Mitä katsoit viimeksi televisiosta ja mitä jätit katsomatta ja miksi? Millaisia ovat nykymedian tekstit? Miten ne syntyvät ja vaikuttavat? Kuka mediassa käyttää valtaa ja miten? Mikä on vastaanottajan rooli? Kurssi on mediaopintojen peruskurssi. Sen aikana opiskelija tarkastelee omaa suhdettaan mediaan sekä paneutuu erilaisten viestimien ja niiden välittämien mediatekstien tarkasteluun. Kurssin voi suorittaa lähiopiskeluna tai joko osittain tai kokonaan verkossa. Median maailma -verkkokurssi on tarjolla osoitteessa <www.edu.i/oppimateriaalit/medianmaailma>. Sen suorittamisesta sovitaan mediakursseista vastaavan opettajan kanssa etukäteen. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssi sopii mediadiplomin pohjakurssiksi. ÄI11K ELOKUVAN ANALYYSIKURSSI Katso elokuvaa toisin silmin, näe kuvien ja äänen taakse, syvennä kokemuksiasi elokuvasta. Tarjolla on tietoa elokuvan historiasta, keinoista, lajeista, klassikoista ja mahdollisuus jakaa elokuvakokemuksia samanmielisten ja erimielisten kanssa. Kurssilla kehittyvät elokuvan erittelemisen ja tul-

11 KURSSISELOSTEET 5 kitsemisen taidot. Työtapoina ovat muun muassa keskustelu ja kirjoittaminen. Kurssin voi suorittaa missä tahansa opintojen vaiheessa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssi sopii mediadiplomin pohjakurssiksi. ÄI12K TOIMITTAJAKURSSI Haluatko kirjoittaa siitä, mitä koulussa ja maailmalla nyt tapahtuu? Tahdotko kokeilla, miten kiinnostava lehtijuttu kirjoitetaan ja kuvitetaan? Toimittajakurssin aikana ideoidaan ja kirjoitetaan erilaisia juttuja koulun verkkolehteen. Kirjoittamiseen etsitään toimittajan otetta: opiskelija oppii kirjoittamaan muitakin juttuja kuin pakollisten kurssien asiatekstejä. Jutun tekoon liittyy usein myös kuvituksen ja taiton suunnittelu ja toteuttaminen. Kurssilla käy asiantuntijavieraita, ja kurssi voi tehdä tutustumiskäynnin vaikkapa johonkin media-alan yritykseen. Kurssi kestää koko lukuvuoden. Sen voi suorittaa missä opintojen vaiheessa tahansa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssi sopii mediadiplomin pohjakurssiksi. ÄI13K MEDIAN LUKIODIPLOMIKURSSI Kiinnostaisiko perusteellinen paneutuminen johonkin mediailmiöön? Houkuttelevatko median keinot? Haluaisitko kerrankin suunnitella kurssityösi alusta loppuun itse? Kurssilla keskitytään itseä kiinnostavaan median ilmiöön. Kurssin aikana suoritetaan median lukiodiplomi, joka koostuu varsinaisesta päättötyöstä ja kirjallisista tehtävistä. Itsenäinen päättötyö tehdään joltakin median alalta itse valituin keinoin. Työprosessia kuvataan ja arvioidaan kirjallisesti työsuunnitelmassa ja kurssin lopuksi tehtävässä esseessä. Kurssi toteutetaan kahdelle jaksolle hajautettuna. Kurssille voi osallistua, kun on suorittanut neljä mediaan liittyvää syventävää tai soveltavaa kurssia. Nämä kurssit on kurssiselosteissa osoitettu maininnalla Kurssi sopii mediadiplomin pohjakurssiksi. Mediadiplomista saa erillisen arvosanan ja todistuksen, kurssista numeroarvostelun tai suoritusmerkinnän. ÄI14K PUHEVIESTINNÄN JATKOKURSSI Matka taitavammaksi puhujaksi jatkuu Kurssilla edetään siitä, mihin puheviestinnän peruskurssilla (ÄI7) päästiin. Esiintymis- ja ryhmäviestintätaitoja kehitetään edelleen, ja lisäksi jokainen paneutuu laajahkon suullisen esityksen tekemiseen yksin tai ryhmässä. Kurssille osallistuminen edellyttää peruskurssin (ÄI7, Puheviestinnän taitojen syventäminen) suorittamista.

12 6 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssista saa suoritusmerkinnän. ÄI15K LUOVA KIRJOITTAMINEN Kirjoita loitsu. Kirjoita novelli, jonka kertoja on epäluotettava. Vaikkapa tällaisiin tehtäviin luovan kirjoittamisen kurssilainen etsii ratkaisua omaa tekstiä kirjoittaessaan. Kurssilla kirjoitetaan iktiivisiä tekstejä, etupäässä runoja ja novelleja, monenlaisista lähtökohdista. Palautteen saaminen ja antaminen kehittävät sekä iktion kirjoittamisen että ymmärtämisen taitoja. Kurssin aikana tehdyistä teksteistä kootaan kurssijulkaisu. Kurssi toteutetaan kahdelle jaksolle hajautettuna. Sen voi suorittaa missä opintojen vaiheessa tahansa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssista saa suoritusmerkinnän. ÄI16K KIRJALLISUUSDIPLOMIKURSSI Opiskelija valitsee kurssin lukulistalta 10 kiinnostavaa kirjaa klassikoista nykykirjoihin: eri maiden, eri kulttuurien, eri kirjallisuudenlajien eri-ikäisiä teoksia. Lukemastaan hän kirjoittaa erilaisia tekstejä, esimerkiksi analyyseja, esseitä ja arvosteluja, jotka kokoaa portfolioksi. Luettua käsitellään myös yhdessä: lukupiirit kokoontuvat 4 6 kertaa lukuvuoden aikana keskustelemaan lukemastaan kulloinkin eri näkökulmasta. Kurssi suoritetaan yhden lukuvuoden aikana. Sen voi suorittaa missä opintojen vaiheessa tahansa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssista saa suoritusmerkinnän ja erillisen kirjallisuusdiplomin ÄI17K KIELEN KUNTOKURSSI Saatko tekstisi takaisin runsain korjauksin ja reunahuomautuksin varustettuna? Onko sinun vaikea ymmärtää kirjoitelmista saamaasi palautetta? Pidätkö kielenhuoltotuntien seuraamista työläänä, koska et ole varma, mistä puhutaan? Kielen kuntokurssi on tarkoitettu juuri sinulle! Kurssilla kerrataan keskeisiä kieliopin käsitteitä ja kielenhuollon periaatteita sekä opiskellaan oikeinkirjoitusta ja muita oikeakielisyyskäytänteitä. Opit soveltamaan ohjeita ja sääntöjä omiin kirjoitelmiisi. Kaiken kaikkiaan saat kurssilta varmuutta kirjoittamiseesi. Vihdoinkin mahdollisuus lukea kasa niitä kirjoja, jotka olet aina halunnut lukea ja muutama sellainen, josta et ehkä ole koskaan kuullutkaan. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoille, mutta se sopii tuki- tai kertauskurssiksi myös muille. Kurssista saa suoritusmerkinnän (S), kun on tehnyt hyväksytysti kurssin alussa sovitut tehtävät. Akateeminen kirjakauppa, Helsinki

13 KURSSISELOSTEET 7 2. Suomi toisena kielenä Opiskelijalle, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi, saame tai viittomakieli, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan (S2), jos hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Opetuksen lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että opiskelija saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä. Yhdessä oman äidinkielen kehittymisen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa opiskelijan identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Käytännön järjestelyt Helsingin lukioissa suomi toisena kielenä -opetusta annetaan pääsääntöisesti keskitetyissä opetusryhmissä. Koulumme opiskelijat saavat lukion aloittaessaan tietoa S2-opintojen järjestelyistä ja tarpeen mukaan ohjeita kursseille hakeutumisesta. Maahanmuuttajaopiskelijoiden asioita hoitaa tehtävään määrätty vastuuopettaja yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelijaa autetaan laatimaan hänelle soveltuva opinto-ohjelma, jossa huomioidaan suomi toisena kielenä -opinnot. Opiskelija saa lukioaikana ohjausta myös äidinkielen ja kirjallisuuden päättökokeen valinnassa. Opiskelija voi korvata pakollisen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suomi toisena kielenä -kokeella, jos hänen äidinkielensä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

14 8 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO Arviointi Opiskelijaa arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen oppimääräkseen, riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista. Suomen kielen oppimäärän mukaisesti suoritetut äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit luetetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Kurssiarvosanan voi nostaa tenttimällä, ja päättöarvosanaa harkittaessa voidaan tarvittaessa antaa kurssiarvosanojen keskiarvoa korkeampi arvosana. Suomi toisena kielenä -kurssit korvaavat suomi äidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisinaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä. S21 PERUSTEET HALLINTAAN Opiskelija harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä kirjallisesti että suullisesti. Opiskelija tiedostaa suomen kielen perusrakenteet ja tulee varmemmaksi niiden hallinnassa. Hän pystyy asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä. Kurssin aihepiirinä on opiskelijan tausta ja kokemukset, kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen. - kielitaidon kartoitus - suomen kielen opiskelu lukiossa - erilaiset sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät vuorovaikutus- ja viestintätaidot - suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet, esim. äänteiden kesto ja vaihtelu, vokaalisointu, keskeisten merkityserojen havaitseminen, transitiiviverbit ja intransitiiviverbit, sanaluokat, yleisimmät nominityypit ja nominijohdokset, verbityypit: taivutus, aktiivi ja passiivi, aikamuodot, modukset - otsikkoaine - valmentautumista aineistopohjaiseen kirjoittamiseen - tutustuminen ulkomaalaisille tarkoitettuihin suomen kielioppeihin ja sanakirjoihin sekä niiden käyttäminen käsikirjoina S22 KIELI KÄYTTÖÖN Opiskelija harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutuksessa. Hän oppii erottamaan eri rekistereitä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä. Opiskelija oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita ja ymmärtämään sanaston muodostumiskeinoja. - erilaisten kielellisten rekistereiden käyttö - erilaisia kaunokirjallisia tekstejä, kuten helpohkoja runoja ja novelleja sekä vähintään yksi kaunokirjallinen teos - käytännön vaativat asiointitilanteet, esim. asiointi pankissa ja KELAssa - raportointi suullisesti ja kirjallisesti, prosessikirjoittamisen perusteita - suomen kielen lauseoppia, peruslauseet, erilaiset lausetyypit esim. kieltolauseet ja yksipersoonaiset ilmaukset, lauseenjäsennys - sananmuodostusta, esim. johto-oppia - kielenhuoltoa

15 KURSSISELOSTEET 9 S23 KIELELLÄ VAIKUTETAAN S25 SUOMALAINEN KULTTUURI TUTUKSI Opiskelija ymmärtää erityyppisiä suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä. Hän oppii löytämään tekstin ydinajatukset ja ottamaan kantaa niihin. Hän rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteensä ja oppii perustelemaan niitä. Hän oppii ymmärtämään, miten häneen vaikutetaan. Opiskelija tarkastelee myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana. Opiskelija varmentaa kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita - erilaisia mielipidekirjoituksia ja vastineita - tekstejä ajankohtaisista, yhteiskunnallisista aiheista - tekstianalyysiä ja ymmärtävää lukemista - keskustelua yhteiskunnallisista aiheista ja oman mielipiteen perustelua, ohjelmapuhe, väittelyä - mediatekstien kriittistä lukemista - kaunokirjalliset tekstit vaikuttajina - nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua - vertailumuotoja ja rektioseikkoja - kielenhuoltoa S24 SYVEMMÄT TEKSTITAIDOT Opiskelija harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon ja rohkaistuu persoonalliseen kielen tuottamiseen. Opiskelija harjaantuu löytämään erilaisista teksteistä niiden pääajatukset ja tulkitsemaan tekstin ydinsisältöä. Hän totuttautuu kirjoittamaan aineiston pohjalta. - erityyppisten tekstien tekstianalyysiä, merkityssuhteita ja tekstien tulkintaa - aineistopohjainen kirjoittaminen - referaattien ja tiivistelmien laatiminen - kielenhuoltoa Opiskelija tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin ja mediakulttuuriin. Vertaillaan suomalaista kulttuuria opiskelijoiden tuntemiin muihin kulttuureihin. Opiskelija hyödyntää mediaa kulttuurin välittäjänä. Hän saa taide-elämyksiä ja aineksia oman identiteettinsä rakentamiseen. - kirjallisuuden keskeisiä lajeja - suomalaisen kirjallisuuden lukemista (novelleja, runoja, romaanikatkelmia ja vähintään yksi kokonaisteos) - opintokäynti tai taide-esityksen katsominen, esim. teatteriesityksen katsominen - kirjallisuusaiheinen esitelmä - taiteesta ja kirjallisuudesta kirjoittamista ja keskustelemista - kuva-analyysi - kielenhuoltoa S26 KOHTI TOIMIVAA KAKSIKIELISYYTTÄ Opiskelija vahvistaa kielitaitoaan vaativilla teksteillä ja tehtävillä. Hän saa valmiuden suoriutua suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta. Hän syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan. Opiskelija laajentaa käsitystään suomalaisuudesta esim. suomalaisen kirjallisuuden avulla. - vaativien suomen kielen rakenteiden kertaamista - syventävää tekstien kielenhuoltoa - suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen harjoittelua - suomalainen kaunokirjallinen teos - suomen kieli suomalais-ugrilaisessa kielikunnassa

16 10 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO S27S PUHEKIELI TARKASTELUUN Opiskelija perehtyy suomen puhekielen ominaispiirteisiin, oppii tunnistamaan puheesta ja kirjoituksesta puhekielisyyksiä ja pystyy vertailemaan puhuttua ja kirjoitettua kieltä toisiinsa. - suomen puhekielen erityispiirteitä (assimilaatio, loppukahdennus, sana- ja lausepaino) - yleispuhekieli, murre, slangi - puhekielen sanastoa - itsenäinen työ, esim. suomalaisen henkilön haastattelu ja puhutun muuttaminen yleiskieliseksi, työn suullinen esittäminen luokalle, kirjallinen raportointi - kielenhuoltoa S28S ERILAISTEN TEKSTIEN KIRJOITTAMISTA Opiskelijoiden kirjallisen ilmaisun taidot syvenevät ja monipuolistuvat. Opiskelija varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa. Harjaannutaan kirjoitusprosessiin. - asia- ja asioimiskirjoittamista, esim. hakemus tai selvitys - aineistopohjaista kirjoittamista - tekstilajit - kirjoittaminen prosessina - kielenhuoltoa - kieliopin syventämistä S29S TEKSTIEN MAAILMASSA Helsingin yliopiston kirjasto Oppilaan taidot lukea erittelevästi ja eläytyvästi syvenevät. Opiskelijan suomalaisen ja yleisen kirjallisuuden tuntemus syvenee. - kaunokirjallisuuden eri lajeihin tutustuminen - erityyppiset asiatekstit - tietokirjallisuus - kirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista - kielenhuoltoa

17 KURSSISELOSTEET Ruotsi - toinen kotimainen kieli Toinen kotimainen kieli antaa suomalaiselle osan hänen yleissivistystään ja kansallista identiteettiään. Ruotsin kielen taito auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuutta, ymmärtämystä ja arvostusta. Ruotsin kieli on tärkeä oppiaine lukion opetusohjelmassa mm. seuraavista syistä: Työelämän kielitaitotarvetutkimukset osoittavat, että ruotsi on työelämässä englannin jälkeen tarpeellisin kieli maassamme. Suomi kuuluu Pohjoismaihin, joissa asuu n. 22 miljoonaa ihmistä. Kaupankäynti, matkailu ja kulttuurivaihto näiden maiden kesken lisääntyvät jatkuvasti. Pohjoismaat muodostavat myös yhteisen työmarkkina-alueen. Yritysmaailmassa ruotsin kielen tarve on lisääntynyt fuusioiden ja yritysostojen myötä. Ruotsin kieltä hyvin hallitsevan opiskelumahdollisuudet paranevat. Suomessa on monia ruotsinkielisiä oppilaitoksia ja korkeakouluja, joihin myös suomenkieliset voivat hakeutua. Suomalaiset opiskelijat voivat myös opiskella ja suorittaa tutkintoja muiden Pohjoismaiden yliopistoissa ja korkeakouluissa. Useimpiin maamme korkeakouluissa suoritettaviin loppututkintoihin sisältyy pakollinen ruotsin kielen hallinnan koe. Maamme kaksikielisyyden tähden ruotsin taitoaan voi helposti kohentaa ja syventää eri tiedotusvälineiden ja kulttuurilaitosten ruotsinkielistä ohjelmaa hyödyntämällä. Lukion ruotsin kielen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii ilmaisemaan itseään ruotsin kielellä ja selviytyy erilaisista viestintätilanteista sekä oppii itse kehittämään opiskelu- ja kielitaitoaan. Opiskelija saa ruotsin opintojen yhteydessä myös runsaasti tietoa elämästä Pohjoismaissa. Kurssien suoritusjärjestys Ruotsin pitkän oppimäärän ylioppilaskoe perustuu kahdeksan kurssin, keskipitkän seitsemän kurssin oppimäärään. Siksi opiskelija tekee viisaasti valites-

18 12 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO saan myös ruotsin syventävät ja soveltavat kurssit taatakseen parhaan mahdollisen perustan ruotsin kielen kirjalliselle ja suulliselle taidolleen. Ruotsin kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Ennen yo-tutkintoon valmistautumista on hyvä suorittaa B-ruotsissa soveltava kurssi RUB8K ja A-ruotsissa RUA9K. Itsenäisen suorituksen periaatteet Itsenäistä suoritusta suositellaan kaksikielisille tai kielikylvyssä olleille. Ensimmäistä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, ja muihin vaaditaan edellisistä kursseista hyvä arvosana (8). Itsenäisen suorituksen tehtävistä sovitaan kurssikohtaisesti aineen opettajien kanssa. Oppimäärän vaihtaminen Opiskelijan on mahdollista vaihtaa ruotsin kielen oppimäärää keskipitkästä B-kielestä pitkään A-kieleen, jos opinnot ovat sujuneet kiitettävästi (kurssiarvosanat 9 tai 10). Perussääntönä B-kielestä A-kieleen vaihdettaessa on, että opiskelija menee vaihtamisvaiheessa yhtä alemmalle kurssille. Esimerkiksi jos opiskelija on suorittanut B-ruotsin kurssit 1 3, seuraavaksi suoritetaan A-kielen kurssi 3 ja jatketaan siitä. Jos opiskelija haluaa vaihtaa A-ruotsista B-ruotsiin, vaihto tehdään samalle kurssitasolle. Jos opiskelija on esimerkiksi suorittanut A-ruotsin kurssit 1 3, B-ruotsia jatketaan kurssilla 4. Tasoa vaihdettaessa kurssinumeroa nostetaan/lasketaan yhdellä numerolla ylös- tai alaspäin. RUOTSI A-KIELENÄ RUA1 ARKIELÄMÄÄ POHJOLASSA Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kurssilla opiskellaan lukio-opiskelun aloittamiseen ja harrastuksiin, liittyviä tekstejä ja kuuntelutehtäviä. Keskustellaan runsaasti, harjoitellaan kuullun ymmärtämistä ja kerrataan kieliopista substantiivien ja verbien taivutus sekä sanajärjestys. Kurssi arvioidaan numerolla, johon vaikuttaa kurssi-koe, opiskelijan kurssin aikana osoittamat taidot ja harrastuneisuus. RUA2 IHMISET YMPÄRILLÄMME Kurssin aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Puheviestintää harjoitellaan monipuolisesti ja rakenteiden hallintaa vahvistetaan. Kurssin aiheista laaditaan kirjoitelmia ja tehdään kuunteluharjoituksia. Kurssi arvioidaan numeroin. Kurssin arviointi perustuu kurssikokeeseen sekä kurssin aikaisiin osasuorituksiin ja harrastuneisuuteen. RUA3 SUOMI OSA POHJOLAA JA EUROOPPAA Kurssin aihepiirinä on Suomi, suomalainen ja suomenruotsalainen kulttuuri osana Pohjoismaita ja Eurooppaa. Aiheeseen tutustutaan tekstien ja kuunteluharjoitusten avulla, laaditaan kirjoitelmia ja valmistellaan ja pidetään

19 KURSSISELOSTEET 13 suullinen esitys tai haastattelu. Kurssi arvioidaan numerolla, johon vaikuttavat kurssikokeen lisäksi edellä mainitut osasuoritukset. RUA4 ELINYMPÄRISTÖMME Kurssin aiheina ovat viestintä, tekniikka, luonto ja ympäristö. Luetun ymmärtämisvalmiuksia kehitetään haastavien tekstien avulla. Kielen rakenteista opiskellaan partisiipin perfektin ja erilaisten passiivien käyttö. Kuuntelu- ja keskustelu harjoitukset ja kirjoitelmat vahvistavat kurssin aihepiirien sanaston hallintaa. Kurssiarvosana perustuu osasuorituksiin ja kurssikokeeseen. RUA5 OPISKELU JA TYÖ Kurssin aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu ja palvelutilanteet yhteiskunnassa. Kurssilla harjoitellaan näille aiheille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää ja myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Kielen rakenteita kerrataan monipuolisesti. Osasuoritukset ja kurssikoe ovat kurssiarvostelun perustana. kurssikoe, osasuoritukset ja tuntiaktiivisuus. RUA7S PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Kurssi on syventävä kurssi, joka vahvistaa opiskelijan puhevalmiuksia ja puhutun kielen ymmärtämistä. Tavoitteena on aktivoida aiemmilla kursseilla opittua sanastoa ja rakenteita ja oppia ymmärtämään puhetta paremmin sekä keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Käytännön keskusteluharjoitusten pohjana käytetään, tekstejä, kuunteluita ja teemasanastoja. Kurssin lopussa suoritetaan pareittain Opetushallituksen laatima suullisen kielitaidon koe. Kurssiarvosanaan vaikuttaa kokeen lisäksi opiskelijan muu näyttö kurssin ajalta. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. RUA8S TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Aihepiireinä ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Kurssilla harjoitellaan luetun- ja kuullunymmärtämistä, laajennetaan sanavarastoa myös yo-koetta ajatellen, kerrataan keskeisiä kielioppirakenteita ja laaditaan kirjoitelmia sekä harjoitellaan ylioppilaskokeen kuullunymmärtämistä varten. RUA6 KULTTUURI JA SEN TEKIJÖITÄ RUA9K ABIKURSSI Kurssilla opiskellaan vaativahkoja kirjallisuuteen, rakennus- ja kuvataiteeseen, näyttämötaiteeseen ja kulttuuripersoonallisuuksiin liittyviä tekstejä ja harjoitellaan yo-tyyppisiä kuunteluita. Kerrataan rakenteita monipuolisesti ja harjoitellaan kirjoittamista. Kurssin aikana luetaan ruotsinkielinen romaani tai katsotaan pohjoismainen elokuva ja kirjoitetaan siitä. Suullisesti esitellään joku pohjoismainen taiteilija. Kurssi arvioidaan numerolla, johon vaikuttavat Kertauskurssi A-ruotsin yo-kokeen kirjoittajille. Harjoitellaan kaikkia kokeen osa-alueita ja tehtävätyyppejä käyttäen apuna aikaisempia kokeita, kieliopin kertausmateriaalia ja ajankohtaista sanomalehtimateriaalia. Kurssilla tehdään harjoituksena useita kuullunymmärtämiskokeita, harjoitellaan tekstin ja kuullun suomeksi tiivistämistä ja kirjoitelman kirjoittamista. Sanavarastoa laajennetaan tekstien ja teemasanastojen avulla.

20 14 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO RUOTSI B1-KIELENÄ RUB1 KOULU JA VAPAA-AIKA Aihepiirinä on nuoren ihmisen arki: vapaa-aika ja opiskelu. Kurssi painottuu ruotsin kielen suulliseen käyttöön. Kielioppiasioina ovat verbin ja substantiivien taivutus, sanajärjestys ja lukusanat. Kurssi suoritetaan ensimmäisenä kurssina. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssiarvosanaan vaikuttavat loppukoe sekä opiskelijan kurssin aikana osoittamat taidot ja valmiudet kielen eri osa-alueilla. RUB2 ARKIELÄMÄÄ POHJOISMAISSA Aihepiireinä ovat ystävät, suku ja lähiympäristö. Kieliopista käsitellään substantiivit ja adjektiivit perusteellisesti, lisäksi tutustutaan osin pronominioppiin ja sivulauseisiin. Pääpaino on edelleen suullisessa harjoittelussa, mutta kirjallisen harjoittelun osuus lisääntyy. Kurssilla käytetään vaihtelevia työtapoja tarkoituksenmukaisesti. Kurssille tulo edellyttää RUB1-kurssin suoritusta. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kurssikoe sekä opiskelijan kurssilla osoittamat taidot ja valmiudet. RUB3 SUOMI, POHJOISMAAT JA EUROOPPA Kurssin käytyään opiskelija pystyy esittelemään omaa maataan ja asuinseutuaan suullisesti ja kirjallisesti sekä ymmärtää aihepiiriin liittyvää puhetta ja tekstiä. Kielioppiasioina on pronominioppia, verbiopista imperatiivi, konditionaali ja erisnimet. Luokka-, pari- ja ryhmätyöskentelyä. Itsenäisen työn osuus lisääntyy. Opiskelija laatii esityksen kotipaikkakunnastaan tai muusta kotimaan kohteesta. Kurssille tulo edellyttää RUB1- ja RUB2 -kurssien suoritusta. Kurssiarvosanaan vaikuttavat loppukoe sekä opiskelijan kurssin aikana osoittamat taidot ja valmiudet kielen eri osa-alueilla. RUB4 ELÄMÄÄ YHDESSÄ JA ERIKSEEN Kurssiin sisältyy ihmissuhteita ja sosiaalisia suhteita käsitteleviä tekstejä, joita käsitellään tekstin ymmärtämisen ja tuottamisen pohjana. Kurssilla harjoitellaan kirjallista tuottamista eri tavoin. Tekstin ymmärtämistä harjoitellaan myös aihepiiriin liittyvien melko vaativien tekstien pohjalta. Itsenäistä työskentelyä. Kurssille tulo edellyttää kurssien RUB1 RUB3 suoritusta. Kurssiarvosanaan vaikuttavat loppukoe sekä opiskelijan kurssin aikana osoittamat taidot ja valmiudet kielen eri osa-alueilla. RUB5 ELINYMPÄRISTÖMME Kurssin aihepiirejä ovat viestimet ja työelämä sekä ympäristöasiat ja liikenne. Integrointi luonnontiedeaineisiin on mahdollista. Kielen osa-alueista painotetaan luetun ymmärtämistä sekä suullista ja kirjallista tuottamista. Kurssille tulo edellyttää kurssien RUB1-4 suoritusta. Kurssiarvosanaan vaikuttavat loppukoe sekä opiskelijan kurssin aikana osoittamat taidot ja valmiudet kielen eri osa-alueilla. RUB6S PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Kuudes kurssi on syventävä kurssi, joka painottuu suullisen kielitaidon harjoittamiseen, mutta puhuminen nivoutuu monin tavoin kuunteluun,

21 KURSSISELOSTEET lukemiseen ja kirjoittamiseen. Harjoitellaan erilaisia käytännön puhetilanteita, kuunnellaan ja luetaan tekstejä, laaditaan puhe tai esitelmä. Kurssiin voi sisältyä teatteri- tai elokuvakäynti. Kurssin lopussa suoritetaan pareittain Opetushallituksen laatima suullinen koe, josta opiskelija saa erillisen todistuksen. Arvosanaan vaikuttavat tämä koe ja muu näyttö kurssin ajalta. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. RUB7S YHTEINEN MAAILMA JA KANSAINVÄLISTYMINEN Aihepiireinä ovat kulutus, vaikuttaminen ja mainonta, ruotsalainen kulttuuri, kulttuurien vuorovaikutus ja kansainvälisyys. Kurssin käytyään opiskelija pystyy tulkitsemaan kurssin aihepiireihin liittyvää melko vaativaa tekstiä, esimerkiksi sanomalehtitekstiä. Lisäksi hän pystyy osallistumaan keskusteluun ja kertomaan suullisesti ja kirjallisesti yhteiskunnallisista aiheista. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on pakollisten kurssien 1-5 suoritus. Kurssi arvioidaan numerolla. Kurssiarvosana muodostuu ensisijaisesti kokeen perusteella. Kuitenkin myös kurssilla osoitetut taidot ja valmiudet vaikuttavat kurssiarvosanaan. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. RUB8K ABIKURSSI Kurssilla kerrataan aikaisempien kurssien asioita ja valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen lukemalla, kuuntelemalla ja kirjoittamalla. Materiaalina käytetään aikaisempia yo-kokeita, kielioppiharjoituksia ja ajankohtaista sanomalehtimateriaalia. Kurssi arvostellaan numerolla tai suoritusmerkinnällä. RUB9K RUOTSIN NIVELTÄVÄ KURSSI Kurssilla kerrataan peruskoulussa opittua sanastoa ja kaikkein keskeisimpiä kielioppirakenteita. Kurssi soveltuu lukion aloittaville opiskelijoille, joiden arvosana peruskoulussa on ollut alle 8. Sen voivat valita myös ne toisen tai kolmannen vuosikurssin opiskelijat, jotka tarvitsevat perusrakenteiden ja -sanaston kertausta. Kurssista annetaan suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 15

22 16 4. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun. Viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on sekä taito-, tieto- että kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet A-kielten opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää hyvin normaalitempoista puhetta pystyy aktiivisesti osallistumaan keskusteluun soveltaen luonnollista ja sujuvaa ääntämistä, painotusta, rytmiä ja intonaatiota ymmärtää vaativankin yleiskielen tekstin sisällön hyvin ja kykenee erottamaan toisistaan kielen eri tyylitasoja osaa käyttää kielen sanastoa, sanontoja ja rakenteita monipuolisesti pystyy kirjoittamaan sujuvaa tekstiä annetusta aiheesta osaa laatia tiivistelmän suullisesti ja kirjallisesti osaa soveltaa kyseiselle kulttuurialueelle ominaisia viestintätapoja ja on omaksunut tietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista saa valmiudet suoriutua menestyksekkäästi kielen pitkän oppimäärän kokeesta ylioppilaskirjoituksissa.

23 KURSSISELOSTEET 17 B2- ja B3 -kielten opetuksen tavoitteena on, että opiskelija Opiskelijalla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Ilmaisulta vaadittu laajuus, monipuolisuus ja tarkkuus lisääntyvät opiskelun edetessä ja kielitaidon karttuessa. hallitsee kielen perusrakenteet, keskeiset sanonnat ja sanaston kykenee keskustelemaan jokapäiväisistä asioista kohdekieltä äidinkielenään puhuvien henkilöiden kanssa ymmärtää yleistekstin pääasiallisen sisällön ymmärtää yleisluontoista normaalitempoista puhetta pystyy kirjalliseen ilmaisuun kohdekielellä osaa soveltaa kyseiselle kulttuurialueelle ominaisia keskeisiä viestintätapoja ja on omaksunut tietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista saa valmiudet suoriutua menestyksekkäästi kielen lyhyen oppimäärän kokeesta ylioppilaskirjoituksissa. Aihekokonaisuudet on otettu mukaan kunkin kielen kurssien sisältöihin ja mainittu kurssiselosteissa erikseen. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Arvostelu perustuu kussakin kurssissa määriteltyihin tavoitteisiin. Oppimisen ja työskentelyn arviointi tehdään mahdollisimman monipuolisesti. Työtavat Aineenopettajan antama opinto-ohjaus Opiskelijaa ohjataan ensimmäisistä kursseista lähtien kehittämään omia opiskelutaitojaan. Häntä ohjataan käyttämään tarvittaessa hyväkseen erilaisia apuvälineitä sekä arvioimaan omaa opiskeluaan ja etenemistään. Aineenopettaja antaa ohjausta oman oppiaineen opiskeluun, ylioppilastutkintoon valmistautumiseen sekä kurssien itsenäiseen opiskeluun. Itsenäinen suorituksen periaatteet Kielten kursseja voi suorittaa itsenäisesti lukuun ottamatta ensimmäistä kurssia. Ensimmäisenkin kurssin suorittaminen itsenäisesti on mahdollista erittäin painavista syistä. Itsenäinen opiskelu on mahdollista silloin, kun opiskelija on suorittanut aineen aikaisempia kursseja hyvin (8) arvosanoin. Englannin kielessä itsenäinen suoritus on mahdollista, jos edellinen kurssi on suoritettu kiitettävästi (9-10). Itsenäiseen suoritukseen kuuluu kurssin sisältöön liittyviä kirjallisia tehtäviä sekä suullinen osuus. Mikäli kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, se on mainittu kielen opetussuunnitelmassa ja kunkin kurssin kurssiselosteessa. Kurssien suoritusjärjestys Kielten pakolliset ja syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. B2- ja B3- kielet yhdistyvät B3-kielen kurssista 3 lähtien. Kurssien suositeltava järjestys on merkitty opintokorttiin. Kurssien suorituksesta mainitaan erikseen kunkin kurssin kurssiselosteessa.

24 18 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO Oppimäärän vaihtaminen Opiskelija voi vaihtaa pitkän kielen oppimäärän lyhyeen oppimäärään oheisen vastaavuustaulukon mukaisesti (A = tasot A1 ja A2, C = taso B2, D = taso B3). A1Pitkästä kielestä lyhyeen vaihdettaessa numeroiden määräytymisen perusperiaate on seuraava: A-kielen 1. kurssi vastaa C- kielen 4. ja D-kielen 6. kurssia, ja arvosanaa korotetaan 2:lla (esimerkiksi A1- kurssin numero 6 on C4/D6-kurssin numero 8). Lyhyestä kielestä pitkään vaihdettaessa neuvotellaan aina opettajan kanssa. Kurssinumerot määräytyvät opettajan harkinnan ja opiskelijalta vaadittavan lisänäytön pohjalta. Kielten oppimäärien vastaavuus tasoa vaihdettaessa A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 C1 C2 C3 C4 C5 C6 C7 C8 D1 D2 D3 D4 D5 D6 D7 D8 D9 D10 ENGLANTI A-kielenä Englantia puhutaan kaikilla mantereilla ja opiskellaan kaikissa maissa ja että kaikkien alojen jatkoopinnoissa luetaan englanninkielisiä kurssikirjoja. Siinä on riittävät perusteet hankkia hyvä englannin taito lukiossa. Kursseillamme sinua opetetaan ymmärtämään englantia sekä itse puhumaan ja kirjoittamaan sitä. Samalla saat tietoa englantia puhuvan maailman kulttuurista, perehdyt lähemmin luonnontieteiden kieleen ja opit ehkä rakastamaan Shakespearea. ENA1 NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA Kurssin aihepiireinä ovat ihmissuhteet, lähiympäristö, harrastukset ja kulttuurin tuntemus. Painopistealueena on suullinen viestintä. Kurssi on englannin ensimmäinen pakollinen kurssi, jota ei voi suorittaa itsenäisesti kuin erittäin painavista syistä. Kurssi arvioidaan numerolla painottaen aktiivisuutta ja suullista kielitaitoa. ENA2 VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA Kurssin aihepiireinä ovat vapaa-aika, matkailu ja

25 KURSSISELOSTEET 19 elinympäristö. Painopistealueena on suullinen viestintä. Kurssilla pidetään suullinen esitelmä. Kurssi arvioidaan numerolla painottaen aktiivisuutta ja suullisen esitelmän osuutta. ENA3 OPISKELU JA TYÖ Kurssin aihepiireinä ovat opiskelu ja työ. Painopistealueena on suullinen viestintä. Kirjallista viestintää harjoitellaan laatimalla virallinen kirje, CV ja argumentoiva kirjoitelma. Sen voi suorittaa itsenäisesti, jos opiskelija on menestynyt edellisessä kurssissa erittäin hyvin. Kurssi arvioidaan numerolla painottaen aktiivisuutta ja suullista viestintää. ENA4 YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA Kurssin aihepiireinä ovat yhteiskunta ja ympäröivä maailma. Kurssilla keskustellaan yhteiskuntaan liittyvistä aiheista ja kirjoitetaan tiivistelmä, kirje yleisönosastoon sekä harjoitellaan kirjoitelman laatimista. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, jos opiskelija on menestynyt edellisellä kurssilla kiitettävästi (arvosana vähintään 9). Aktiivisuus, suullinen viestintä sekä kirjalliset tuotokset ovat osa arviointia. Kurssi arvioidaan numerolla. ENA5 KULTTUURI Kurssin aihepiirinä on kulttuuri. Kurssilla laaditaan kirjallisia ja/tai suullisia tuotoksia kulttuurin eri aloilta. Kurssi voidaan toteuttaa portfoliotyöskentelynä. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, jos opiskelija on menestynyt edellisellä kurssilla kiitettävästi (arvosana vähintään 9). Portfoliotyyppisellä työskentelyllä voi olla merkittävä osuus arvioinnissa. Kurssi arvioidaan numerolla. ENA6 ENA7S TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Kurssin aihepiireinä ovat tiede, talous ja tekniikka. Kurssilla tutustutaan myös englanninkielisiin julkaisuihin. Laaditaan tutkielma aihepiireihin liittyen. Kehitetään vaativan tekstin ja kuullun ymmärtämisen taitoja. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, jos opiskelija on menestynyt edellisellä kurssilla kiitettävästi (9-10). Tutkielmalla sekä suullisella ja kirjallisella jatkuvalla näytöllä on merkittävä osuus arvioinnissa. Kurssi arvioidaan numerolla. LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Kurssin aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, kierrätystalous ja ekologia. Kurssilla harjoitellaan yotehtävätyyppejä ja vankennetaan kokonaiskielitaitoa. Aihepiireihin liittyvän tekstin kirjoittamista voidaan harjoitella esim. tutkielman muodossa. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, jos opiskelija on menestynyt edellisellä kurssilla kiitettävästi (9-10). Kurssi arvioidaan numerolla kokonaiskielitaidon perusteella.

26 20 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO ENA8S PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Kurssin aihepiireinä ovat ajankohtaiset tapahtumat sekä muiden kurssien aihepiirien kertaus. Puhumista harjoitellaan vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain erittäin painavista syistä (esim. vaihto-opiskelijat). Kurssi arvioidaan numerolla. Kurssin arviointi perustuu lopussa pidettävään opetushallituksen laatimaan suulliseen kokeeseen, josta saa erillisen liitteen ylioppilastodistukseen sekä opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan taitojen arviointiin kurssin aikana. ENA9K ENJOY WRITING IN ENGLISH AND IN FINNISH Haluatko kehittyä kirjoittajana ja saada henkilökohtaista palautetta teksteistäsi? Tällä kurssilla kirjoitetaan sekä iktiivisiä että asiatekstejä sekä harjoitellaan erilaisia kirjoitustekniikoita. Kurssi järjestetään yhtä tai kahta lähitapaamiskertaa lukuun ottamatta verkossa. Kurssia suositellaan toisen tai kolmannen opintovuoden aikana suoritettavaksi. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. ENA10K ABIKURSSI Kurssin aihepiireinä ovat kansainvälisyys, yleinen hyvinvointi ja kulttuurien tuntemus. Kurssilla korostuu yo-tehtävätyyppien harjoittelu. Monipuolistetaan ja vahvistetaan kirjallista osaamista ja kuullun ymmärtämistä. Kurssi suositellaan suoritettavaksi A-englannin viimeisenä kurssina ennen yo-koetta. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numerolla. ESPANJA Koulumme tarjoaa mahdollisuuden opiskella espanjaa B2- ja B3-kielenä. Vaikka espanjan kieli lasketaan Suomessa ns. harvinaisiin kieliin, sitä kuitenkin maailmassa puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä. Se kuuluu siis maailman suurimpiin kieliin englannin, saksan ja ranskan rinnalla. Espanja on yksi YK:n virallisista kuudesta kielestä ja EU:n tärkeimpiä kieliä. Se on myös lukuisten muiden kansainvälisten järjestöjen ja konferenssien kieli. Liikemaailmassa sillä on nykyisin vahva asema, onhan suomalaisia yrityksiä runsaasti jopa Etelä-Amerikassa. Matkailumaina espanjankieliset alueet ovat varsin suosittuja. Helsingin luonnontiedelukio pyrkii edistämään kulttuurien välistä vuorovaikutusta, vieraiden kulttuurien ymmärtämistä ja monikulttuurista rinnakkaiseloa ja yhteistyötä. Kulttuurin tuntemuksella on vieraiden kielten opetuksessa keskeinen merkitys. Siksi myös espanjan kielen opetuksessa espanjankielisten maiden ja niiden historian sekä tapakulttuurin tuntemus ovat tärkeitä tavoitteita. Viestinnän ja vuorovaikutuksen hallinta espanjaksi ja espanjalaisessa kulttuurissa avaa opiskelijalle uuden näkökulman latinalaiseen kulttuuriin. Espanjankieliset alueet, kuten Espanja, Etelä-Amerikan manner ja Pohjois-Afrikka sekä USA:n latinalaiskulttuuri, tulevat tutuiksi. Opiskelijan on mahdollista tutustua näiden alueiden kiehtovaan ja rikkaaseen kulttuuriin ja historiaan. Espanjan kieli tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi valita harjoittelu- tai vaihto-oppilaspaikan espanjankielisestä maasta.

27 KURSSISELOSTEET 21 EAD1S HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, esimerkiksi tervehtimistä, hyvästelyä ja esittäytymistä. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit käsittelevät perhettä ja lähimpiä ihmissuhteita. Opitaan selviytymään arkipäivän viestintätilanteissa. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Ensimmäisen kurssin itsenäinen suoritus tulee kysymykseen vain, jos vastaava kielitaito on hankittu muualla, esim. toisessa oppilaitoksessa tai ulkomailla. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon, mutta pääpaino on suullisessa kielitaidossa ja aktiivisuudessa. EAD2S NÄIN ASIAT HOITUVAT Kurssilla laajennetaan tietoja ja taitoja selviytyä espanjan kielellä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa, kuten mm. ostoksilla käydessä sekä ravintolassa, pankissa, postissa, lääkärillä ja hotellissa asioidessa. Vankennetaan kuullun ymmärtämisen taitoja. Harjoitellaan lyhyen kirjallisen tuotoksen laatimista. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon, mutta pääpaino on puheen ymmärtämisessä, suullisessa kielitaidossa ja aktiivisuudessa. EAD3S VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET (EAC1S) Rambla, Barcelona Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla kehitetään espanjan kielen puhe- ja ymmärrystaitoa sekä harjoitellaan lyhyiden tuotosten kirjoittamista. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon, mutta pääpaino on puheen ymmärtämisessä, suullisessa kielitaidossa ja aktiivisuudessa.

28 22 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO EAD4S MEILLÄ JA MUUALLA (EAC2S) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii kertomaan omasta maastaan ja kulttuuristaan espanjan kielellä sekä tutustuu espanjankielisten maiden kulttuuriin. Harjoitellaan oman maan esittelemistä espanjaksi. Sanaston laajentaminen on keskeistä. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan huomioon arvioinnissa. EAD5S ENNEN JA NYT (EAC3S) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tarkastelee elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina kurssilla ovat esim. terveys ja hyvinvointi. Pyritään vahvistamaan puheviestintää ja kielen perusrakenteiden hallintaa. Kehitetään kirjoittamistaitoja. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet huomioidaan. EAD6S (EAC4S) OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan tähän aihepiiriin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Kurssi antaa monipuolisen kuvan espanjalaisten koulumaailmasta, opiskelusta, vapaa-ajasta ja työstä modernissa tietoyhteiskunnassa. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Kurssilla vahvistetaan suullista ja kirjallista viestintää. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan huomioon arvioinnissa. Kurssi arvostellaan numeroin. EAD7S KULTTUURI (EAC5S) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu mm. espanjankielisten maiden kuvataiteeseen, kirjallisuuteen, ja elokuvan maailmaan. Kurssilla syvennetään kielitaidon kaikkia alueita.kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan huomioon arvioinnissa. EAD8S YHTEINEN MAAPALLOMME (EAC6S) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuudennäkymiin. Tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu lukemaan kurssin aihepiirejä käsitteleviä espanjankielisiä yleistajuisia tekstejä ja oppii myös etsimään aiheista tietoa median välityksellä. Kurssi arvostellaan numerolla. Suullinen kielitaito on tärkeä osa arviointia. EAD9K KOHTI YLIOPPILASKOETTA (EAC7K) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii lukemaan ja ymmärtämään espanjankielisiä eri aloihin liittyviä yleistajuisia tekstejä. Hiotaan ainekirjoitustaitoja ja valmiuksia osallistua espanjan ylioppilaskokeeseen. Kurssin päätteeksi on loppukoe. Itsenäistä suoritusta ei suositella. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon, mutta pääpaino on tekstin ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa.

29 KURSSISELOSTEET 23 RANSKA Ranskaa kannattaa opiskella. Ranska on maailmankieli: noin 300 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa puhuu ja ymmärtää ranskaa. Emämaa Ranskan ohella ranskaa puhutaan mm. Belgiassa, Luxemburgissa, Monacossa, Sveitsissä, Kanadassa, Afrikassa erityisesti Ranskan entisissä siirtomaissa ja Ranskan merentakaisissa lääneissä (esim. Guadeloupe, Martinique ja Reunion). Ranska on Euroopan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien virallinen kieli. Ranskaa tarvitaan tieteen, tekniikan, teollisuuden ja kaupan aloilla. Ranskan kielen taitajat ovat kysyttyjä myös hotelli- ja ravintola-alalla samoin kuin muodin ja kosmetiikan piirissä. Ranskaa tarvitaan lisäksi kansainvälisessä yhteistyössä. Matkailussa ja erilaisissa kulttuuriharrastuksissa jokainen voi hyödyntää ranskan taitojaan. Ranska on kiehtova ja monipuolinen matkailumaa. Ranskan kielen taito mahdollistaa syvällisen tutustumisen Ranskaan ja ranskalaisuuteen. Opiskeltuasi ranskaa olet valmiimpi vastaamaan eurooppalaistumisen ja kansainvälistymisen haasteisiin. RANSKA A-KIELENÄ RAA1 NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA Kurssilla monipuolistetaan tietoja ja taitoja, joita tarvitaan selviytymiseen ranskan kielellä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa. Painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän taitoja. Vankennetaan kuullun ymmärtämisen taitoja. Harjoitellaan kirjallisten tuotosten laatimista. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osaalueet otetaan arvioinnissa huomioon, mutta pääpaino on puheen ymmärtämisessä, suullisessa kielitaidossa ja aktiivisuudessa. Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti.

30 24 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO RAA2 VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaaajan viettoon ja harrastuksiin sekä niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla kehitetään ranskan kielen puhumisen ja ymmärtämisen taitoa sekä harjoitellaan lyhyiden tuotosten kirjoittamista. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon, mutta pääpaino on puheen ymmärtämisessä, suullisessa kielitaidossa ja aktiivisuudessa. RAA3 OPISKELU, TYÖ JA YHTEISKUNTA Kurssin käytyään opiskelija on tutustunut ranskalaisten nuorten tulevaisuuden suunnitteluun ja mahdollisuuksiin Ranskassa sekä tuntee paremmin ranskalaisten nuorten elämää ja opiskelua. Hän saa tietää, kuinka nuoret voivat hakea työtä Ranskassa ja mitkä ovat työmahdollisuudet. Hän pystyy keskustelemaan em. aiheista ranskaksi. Kurssi antaa monipuolisen kuvan ranskalaisten koulumaailmasta, opiskelusta, vapaa-ajasta ja työstä modernissa tietoyhteiskunnassa. Kurssilla vahvistetaan suullista ja kirjallista viestintää. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon. RAA4 YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu oman maan ja ranskankielisten yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu lukemaan kurssin aihepiirejä käsitteleviä ranskankielisiä yleistajuisia tekstejä ja oppii myös etsimään aiheista tietoa median välityksellä. Kurssilla harjoitellaan myös laatimaan kuvauksia ja aihepiiriä koskevia selostuksia. Kurssi arvostellaan numerolla. Suullinen kielitaito on tärkeä osa arviointia. Myös tekstin ymmärtämisen ja kirjallisen ilmaisun merkitys korostuu. RAA5 KULTTUURI Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu mm. ranskalaiseen arkkitehtuuriin, kuvataiteeseen, kirjallisuuteen, ja elokuvan maailmaan. Lisäksi virittäydytään Pariisin tunnelmaan. Kurssilla syvennetään kielitaidon kaikkia alueita. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon. RAA6 TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii lukemaan ja ymmärtämään ranskankielisiä eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyviä yleistajuisia tekstejä. Kurssilla hiotaan ainekirjoitustaitoja. Kurssin päätteeksi on loppukoe. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osaalueet otetaan arvioinnissa huomioon, mutta pääpaino on tekstin ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. RAA7S LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii lukemaan ranskankielisiä tekstejä kurssin aihepiireistä

31 KURSSISELOSTEET 25 sekä laatimaan aineita. Opitaan luontoon ja sen ilmiöihin liittyvää sanastoa ja vahvistetaan jo opittujen kielioppirakenteiden hallintaa. Hiotaan ainekirjoitustaitoja. Kurssin päätteeksi on loppukoe. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon, mutta pääpaino on aktiivisuudessa, tekstin ymmärtämisessä ja kirjallisissa tuotoksissa. RAA8S PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Kurssilla harjoitetaan monipuolisesti puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Kurssin aihepiireinä ovat ajankohtaiset tapahtumat ja ilmiöt sekä aikaisempien kurssien aihepiirien kertaus, syventäminen ja laajentaminen. Puhumista harjoitellaan kurssin aihepiiriin liittyvien vaativien ja monipuolisten tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numeroin. Kurssin arviointi perustuu kurssin lopussa pidettävään Opetushallituksen laatimaan kokeeseen, josta opiskelija saa erillisen todistuksen päättötodistuksen liitteenä sekä kurssin aikaisiin muihin näyttöihin. RAA9K VERS LE BAC Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijan valmiuksia osallistua pitkän ranskan ylioppilaskokeeseen. Kurssilla harjoitellaan kuullun ja luetun ymmärtämistä ylioppilastutkintoa varten sekä kirjoittamaan aineita ja tiivistelmiä sekä avovastauksia. Kaikki keskeiset kielioppirakenteet kertautuvat. Kurssia suositellaan opiskelijalle, jotka aikovat osallistua pitkän ranskan ylioppilastutkintoon. Kurssi arvioidaan numeroin. Päätteeksi on loppukoe. RAA10K VAHVISTA JA HIO RANSKAN TAITOJASI Kurssilla kerrataan ja kartutetaan perusopetuksessa opittuja ranskan tietoja ja taitoja. Sitä suositellaan ennen pakollisia ranskan kielen kursseja. Kurssi arvioidaan numeroin. Kaikki kielitaidon osa-alueet huomioidaan, mutta pääpaino on suullisessa kielitaidossa ja aktiivisuudessa. RANSKA C(B2) ja D(B3) -KIELENÄ RAD1S HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA Kurssilla tutustutaan ranskankielisten nuorten kautta ranskalaiseen kulttuuriin. Opitaan selviytymään tavallisimmissa puhetilanteissa ranskan kielellä ja totutellaan kuuntelemaan autenttista ranskaa. Tutustutaan ranskan kielen äänteisiin ja intonaatioon. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon, mutta pääpaino on suullisessa kielitaidossa ja aktiivisuudessa. Ensimmäisen kurssin itsenäinen suoritus tulee kysymykseen vain, jos vastaava kielitaito on hankittu muualla, esim. toisessa oppilaitoksessa tai ulkomailla. RAD2S NÄIN ASIAT HOITUVAT Kurssilla laajennetaan tietoja ja taitoja selviytyä ranskan kielellä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa, kuten mm. ostoksilla käydessä ja ravintolassa asioidessa. Vankennetaan kuullun ymmärtämisen taitoja. Harjoitellaan lyhyen kirjallisen tuotoksen laatimista. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon

32 26 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon, mutta pääpaino on puheen ymmärtämisessä, suullisessa kielitaidossa ja aktiivisuudessa. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. RAD3S VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET (RAC1S) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla kehitetään ranskan kielen puhe- ja ymmärrystaitoa sekä harjoitellaan lyhyiden tuotosten kirjoittamista. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon, mutta pääpaino on puheen ymmärtämisessä, suullisessa kielitaidossa ja aktiivisuudessa. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. RAD4S MEILLÄ JA MUUALLA (RAC2S) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii kertomaan omasta maastaan ja kulttuuristaan ranskan kielellä sekä tutustuu ranskankielisten maiden kulttuuriin. Harjoitellaan oman maan esittelemistä ranskaksi. Sanaston laajentaminen on keskeistä. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. kannalta. Aiheina kurssilla ovat esim. terveys ja hyvinvointi. Pyritään vahvistamaan puheviestintää ja kielen perusrakenteiden hallintaa. Kurssilla kehitetään kirjoittamistaitoja. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon. RAD6S OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT (RAC4S) Kurssin käytyään opiskelija on tutustunut ranskalaisten nuorten tulevaisuuden suunnitteluun ja mahdollisuuksiin Ranskassa sekä tuntee paremmin ranskalaisten nuorten elämää ja opiskelua. Hän pystyy keskustelemaan em. aiheista ranskaksi. Kurssi luo monipuolisen kuvan ranskalaisten koulumaailmasta, opiskelusta, vapaa-ajasta ja työstä modernissa tietoyhteiskunnassa. Kurssilla vahvistetaan suullista ja kirjallista viestintää. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon. RAD7S KULTTUURI (RAC5S) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu mm. ranskalaiseen arkkitehtuuriin, kuvataiteeseen, kirjallisuuteen, ja elokuvan maailmaan. Kurssilla syvennetään kielitaidon kaikkia alueita. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon. RAD5S ENNEN JA NYT (RAC3S) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tarkastelee elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan RAD8S YHTEINEN MAAPALLOMME (RAC6S) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu oman maansa ja kohdemaiden yhteiskuntien toi-

33 KURSSISELOSTEET 27 mintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuudennäkymiin. Tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu lukemaan kurssin aihepiirejä käsitteleviä ranskankielisiä yleistajuisia tekstejä ja oppii myös etsimään aiheista tietoa median välityksellä. Kurssilla harjoitellaan laatimaan kuvauksia ja yksinkertaisia selostuksia. Kurssi arvostellaan numerolla. Suullinen kielitaito on tärkeä osa arviointia. Myös tekstin ymmärtämisen ja kirjallisen ilmaisun merkitys korostuu. RAD9S TIEDE JA TEKNIIKKA (RAC7S) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii lukemaan ja ymmärtämään ranskankielisiä eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyviä yleistajuisia tekstejä. Hiotaan ainekirjoitustaitoja. Kurssin päätteeksi on loppukoe. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon, mutta pääpaino on tekstin ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. RAD10S LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS (RAC8S) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii lukemaan ranskankielisiä tekstejä kurssin aihepiireistä sekä laatimaan aineita. Opitaan luontoon ja sen ilmiöihin liittyvää sanastoa ja vahvistetaan jo opittujen kielioppirakenteiden hallintaa. Hiotaan ainekirjoitustaitoja. Kurssin päätteeksi on loppukoe.kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon, mutta pääpaino on aktiivisuudessa, tekstin ymmärtämisessä ja kirjallisissa tuotoksissa. RAD11K VERS LE BAC (RAC9K) Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijan valmiuksia osallistua ylimääräisen ranskan ylioppilaskokeeseen. Kurssilla harjoitellaan edelleen kuuntelua ja tekstinymmärtämistä ylioppilaskoetta varten sekä harjaannutaan yhä enemmän tuottamaan aineita. Kurssilla kertautuvat kaikki keskeiset kielioppirakenteet. Kurssin päätteeksi on loppukoe. Kurssia suositellaan opiskelijoille, jotka aikovat osallistua valinnaisen ranskan ylioppilastutkintoon. On suositeltavaa suorittaa kurssi opintojen lopuksi ennen ylioppilaskokeeseen osallistumista. Kurssi arvostellaan numerolla. Kaikki kielitaidon osa-alueet otetaan arvioinnissa huomioon. Itsenäistä suoritusta ei suositella.

34 28 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO SAKSA Miksi opiskella saksaa? Saksan kieli avaa sinulle oven Keski-Eurooppaan, sen arkeen, juhlaan, kulttuuriin ja historiaan. Saksan kielellä tulet toimeen kaikkialla Euroopassa. Myös Suomen elinkeinoelämä kaipaa saksan kielen taitajia. Saksan liittotasavaltahan on Suomen tärkeä kauppakumppani, ja saksalaiset ovat erittäin suuri turistiryhmä Suomessa. Tekniikan alakin kaipaa saksan kielen osaajia. Työelämässä saksa on kysytty kieli. Saksan kielen taito on seikka, joka antaa sinulle etulyöntiaseman työnhakijoiden joukossa. Saksan kieli antaa pohjan korkeakouluopintoja ja työelämää varten ja tuottaa matkaillessa osaamisen iloa! Kurssien suoritusjärjestys Saksan kurssit suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä. Poikkeavasta suoritusjärjestyksestä on hyvä aina neuvotella ensin opettajan kanssa. Jos aiot kirjoittaa saksan ylioppilaskirjoituksissa, suunnittele opintosi siten, että ehdit suorittaa kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit. Itsenäisen suorittamisen periaatteet Kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti muutoin kuin pakottavista syistä. Jos ajattelet itsenäistä suoritusta, puhu aina ensin opettajan kanssa. SAKSA A-KIELENÄ SAA1 NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA Kurssilla käydään läpi arkipäivään, sukulaissuhteisiin, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyviä tekstejä ja kuuntelutehtäviä. Keskustellaan samoista aiheista ja kerrataan saksan verbien aikamuodot ja modaaliapuverbit. Laaditaan kirjoitelma. Saksan kurssit suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä. SAA1-kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. Kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivoituneisuuden, opiskeluasenteiden ja suoritettujen tehtävien pohjalta. SAA2 VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA Kurssi sisältää erilaisia vapaa-ajanviettotapoja, niiden kulttuurisia eroja ja viestimiä käsitteleviä tekstejä ja kuunteluita. Keskustellaan em. aiheiden pohjalta. Lisäksi kerrataan saksan sijamuodot ja adjektiivin taivutus. Laaditaan kirjoitelmia. Kurssi arvostellaan numerolla. Kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivoituneisuuden, opiskeluasenteiden ja suoritettujen tehtävien pohjalta. SAA3 OPISKELU JA TYÖ Kurssilla käsitellään kouluun, opiskeluun ja työelämään liittyviä tekstejä. Tehdään kuunteluita ja keskustellaan em. aiheista. Kerrataan saksan pronominioppi ja laaditaan kirjoitelmia.

35 KURSSISELOSTEET 29 Kurssi arvostellaan numerolla. Kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivoituneisuuden, opiskeluasenteiden ja suoritettujen tehtävien pohjalta. SAA4 YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA Kurssilla käsitellään ihmisiä, ihmisten välisiä suhteita sekä ympäröivää yhteiskuntaa koskevia tekstejä ja tehdään kuunteluita. Keskustellaan samoista aiheista sekä opiskellaan konjunktiivi, konditionaali, partisiipit, yhdysverbit ja passiivi. Laaditaan kirjoitelmia. Kurssi arvostellaan numerolla. Kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivoituneisuuden, opiskeluasenteiden ja suoritettujen tehtävien pohjalta. SAA5 KULTTUURI Kurssilla käydään läpi tekstejä ja kuunteluita, jotka liittyvät eri kulttuurialoihin, esim. kirjallisuuteen, sanomalehtiin, elokuviin, teatteriin, musiikkiin ja kuvataiteisiin. Esitetään suullisesti ja kirjallisesti mielipiteitä em. aiheista. Kielioppiasioina ovat numeraalit, konjunktiot ja sanajärjestys. Kurssi arvostellaan numerolla. Kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivoituneisuuden, opiskeluasenteiden ja suoritettujen tehtävien pohjalta. SAA6 TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Kurssilla käydään läpi vaativahkoja ympäristöongelmiin sekä eri tieteen ja tekniikan aloihin liittyviä tekstejä ja kuunteluita. Opiskelija myös tiivistää lukemaansa ja kuulemaansa sekä esittää siitä mielipiteensä. Kielioppiasiana kerrataan ininitiivit. Laaditaan kirjoitelmia. Kurssi arvostellaan numerolla. Kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivoituneisuuden, opiskeluasenteiden ja suoritettujen tehtävien pohjalta. SAA7S LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Kurssi keskittyy saksan ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen erilaisin ajankohtaisin tekstein, video-ohjelmin sekä yo-tyyppisin tekstinymmärtämis-, rakenne- ja kuunteluharjoituksin. Laajennetaan sanavarastoa, kerrataan saksan verbioppi yms. opiskelijoiden toiveiden mukaan. Laaditaan tiivistelmä ja kirjoitelmia. Kurssi arvostellaan numerolla. Kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivaation, opiskeluasenteiden ja suoritettujen tehtävien pohjalta. SAA8S PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Kurssi keskittyy pitkän saksan ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen erilaisin puheharjoituksin, ajankohtaisin tekstein ja video-ohjelmin, yo-tyyppisin tekstinymmärtämis-, rakenne- ja kuunteluharjoituksin. Kielioppia kerrataan opiskelijoiden esittämien toiveiden mukaisesti. Kurssiarvosana muodostuu suullisen ja kirjallisen kokeen, osallistumisen, motivoituneisuuden, opiskeluasenteiden ja suoritettujen tehtävien pohjalta.

36 30 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO SAKSA C(B2)- ja D(B3)-KIELENÄ SAD1S HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA Kurssilla harjoitellaan jokapäiväistä keskustelua, opitaan tervehtimään ja hyvästelemään, sinuttelemaan ja teitittelemään. Lisäksi opitaan saksan kielen perusrakenteita, esim. verbin preesenstaivutus, kysymys- ja lukusanat, artikkelit, apuverbit, sekä tutustutaan saksan kielen äänteisiin ja intonaatioon. Saksankielisiä maita ja kulttuureja käsitellään alustavasti. Kurssi suoritetaan ensimmäisenä, ja sen voi suorittaa itsenäisesti vain, jos aikaisemmin on opiskellut saksan kieltä. Kurssi arvostellaan numerolla. Arvioinnissa painotetaan tuntiaktiivisuutta. Kurssiin sisältyy myös kirjallinen koe. SAD2S NÄIN ASIAT HOITUVAT Kurssilla opitaan lisää sanastoa ja sanontoja, jotka liittyvät matkustamiseen, ostosten tekoon ja muihin palvelutilanteisiin sekä vapaa-ajan viettoon. Kurssilla opiskellaan perusrakenteita, esim. akkusatiivi, sein- ja haben-verbien imperfekti sekä prepositioilmauksia. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla, joka määräytyy kurssikokeen ja muiden kurssin aikana tehtyjen kirjallisten tai suullisten arviointien perusteella. Tuntiaktiivisuus vaikuttaa arviointiin. SAD3S VAPAA-AIKA JA HARRAS- TUKSET (SAC1S) Kurssilla opetellaan jokapäiväistä keskustelua, esittäydytään, kysytään tietä, keskustellaan säästä, terveydestä ja vaatteista. Kuvaillaan pieniä

37 KURSSISELOSTEET 31 tapahtumia suullisesti ja kirjallisesti. Kerrataan peruskoulussa opitut kieliopilliset perusasiat ja vahvistetaan sija- ja aikamuotojen osaamista. Kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivoituneisuuden, opiskeluasenteiden ja suoritettujen tehtävien pohjalta. SAD4S MEILLÄ JA MUUALLA (SAC2S) Kurssi opettaa kuvailemaan oman maan ja paikkakunnan sekä kohdemaan ihmisiä, nähtävyyksiä ja oloja. Lisäksi otetaan kantaa asioihin ja reagoidaan erilaisissa arkitilanteissa kohteliaasti. Kuvailemisessa käytetään saksan eri aikamuotoja. Kurssilla keskustellaan tekstien sisällön pohjalta, tehdään suullisia pari- ja ryhmätöitä, kirjallisia tehtäviä ja kuuntelutehtäviä. Lisäksi tehdään kirjoitelmia ja katsotaan aiheeseen liittyviä video-ohjelmia.kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivoituneisuuden, opiskeluasenteiden ja suoritettujen tehtävien pohjalta. SAD5S ENNEN JA NYT (SAC3S) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esim. turvallisuus ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kurssilla keskustellaan tekstien sisällön pohjalta, tehdään suullisia pari- ja ryhmätöitä, kirjallisia tehtäviä sekä kuuntelutehtäviä. Lisäksi laaditaan kirjoitelmia ja katsotaan aiheeseen liittyviä video-ohjelmia. Kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivoituneisuuden, opiskelu-asenteiden ja suoritettujen tehtävien pohjalta. SAD6S (SAC4S) OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT Kurssilla käydään läpi vaativahkoja kouluun, työelämään, opiskeluun ja tulevaisuudensuunnitelmiin liittyviä tekstejä ja kuuntelutehtäviä. Kuvaillaan omia toiveita ja suunnitelmia suullisesti ja kirjallisesti. Syvennetään kieliopillista osaamista. Kurssilla keskustellaan tekstien sisällön pohjalta ja tehdään suullisia pari- ja ryhmätöitä, kirjallisia tehtäviä sekä kuunteluharjoituksia. Lisäksi laaditaan kirjoitelmia ja katsotaan aihepiiriin kuuluvia video-ohjelmia ja otteita elokuvista. Kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivoituneisuuden, opiskeluasenteiden ja suoritettavien tehtävien pohjalta. SAD7S KULTTUURI (SAC5S) Kurssi sisältää vaativahkoja Saksan kulttuuriin liittyviä tekstejä ja kuuntelutehtäviä. Keskustellaan samoista teemoista. Syvennetään kieliopillista osaamista. Kielellisen osaamisen painopiste siirtyy suullisesta osaamisesta kirjalliseen. Kurssilla keskustellaan tekstien sisällön pohjalta sekä tehdään suullisia pari- ja ryhmätöitä, kirjallisia tehtäviä ja kuunteluharjoituksia. Lisäksi laaditaan kirjoitelmia sekä katsotaan aiheeseen liittyviä video-ohjelmia ja otteita elokuvista. Kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivoituneisuuden, opiskeluasenteiden sekä suoritettujen tehtävien pohjalta. SAD8S YHTEINEN MAAPALLOMME (SAC6S) Kurssin tavoitteena on valmistella opiskelijaa yokirjoituksia varten yhteiskunnan toimintaa, maa-

38 32 pallon tilaa ja sen tulevaisuutta käsittelevin tekstein ja kuunteluin. Kerrataan rakenteita ja laajennetaan sanavarastoa. Laaditaan yo-tasoisia kirjoitelmia. Kurssilla keskustellaan työstetyn tekstin pohjalta, tehdään kirjoitelmia, rakenneharjoituksia ja kuuntelutehtäviä. Lisäksi mahdollisesti katsotaan aiheeseen liittyviä video-ohjelmia ja otteita elokuvista. Kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivoituneisuuden, opiskelu-asenteiden ja suoritettujen tehtävien pohjalta. SAD9S TIEDE JA TEKNIIKKA (SAC7S) Kurssilla käsitellään tiedonvälitykseen ja eri tieteenaloihin liittyviä tekstejä ja kuunteluita. Kerrataan saksan kielioppi, laajennetaan sanavarastoa ja kerrataan rakenteita. Keskustellaan työstetyn tekstin pohjalta. Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin tekstinymmärtämis-, rakenne- ja kuunteluharjoituksin. Laaditaan tiivistelmä ja kirjoitelmia. Lisäksi mahdollisesti katsotaan aiheeseen liittyviä videoohjelmia ja otteita elokuvista. Kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivoituneisuuden, opiskeluasenteiden ja suoritettujen tehtävien pohjalta. SAD10S LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS (SAC8S) Kurssilla käsitellään luontoon, sen tilaan ja kestävään kehitykseen liittyviä tekstejä ja kuunteluita. Kerrataan saksan kielioppia, laajennetaan sanavarastoa ja kerrataan rakenteita. Keskustellaan työstetyn tekstin pohjalta. Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin tekstinymmärtämis-, rakenne- ja kuunteluharjoituksin. Numeroarvostelu. VENÄJÄ Miksi opiskella venäjää? Suomen asemalla Venäjän asiantuntijana on kautta aikojen ollut tärkeä merkitys Euroopassa. Suomesta on aina löytynyt venäjän kielen taitoisia eri alojen asiantuntijoita, joiden tietoja ja taitoja on tarvittu läntisissä maissa. Nykypäivänä näistä venäjäntaitoisista erilaisten ammattialojen asiantuntijoista on pulaa. Tarvetta kuitenkin edelleen on, erityisesti teollisuuden, kaupankäynnin ja palvelualojen parissa. Venäjä kielenä ei ole yhtään vaikeampi kuin saksa tai ranska, kyrilliset aakkoset oppii muutamassa oppitunnissa! Venäjän opiskelu vaatii samaa kuin minkä tahansa kielen opiskelu: kiinnostusta, innostusta ja ennakkoluulojen unohtamista. Venäjä on mahdollisuuksien maa; tulevaisuus tarvitsee kielitaitoisia ammattilaisia myös meillä Suomessa. Turvaa tulevaisuutesi ja työnsaantisi valitse viisaasti venäjä! VENÄJÄ A-KIELENÄ VEA1 NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA Ensimmäisen kurssin aiheina ovat ihmissuhteet, lähiympäristö ja harrastukset. Kerrataan peruskoulussa opittuja asioita, kuten verbien taivutusta ja sijamuotoja. Kurssi on ensimmäinen pakollinen kurssi, jota ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi muuten kuin painavista syistä. Kurssi arvioidaan numerolla painottaen aktiivista osallistumista tuntityöskentelyyn

39 KURSSISELOSTEET 33 VEA2 VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA Kurssin aihepiireinä ovat vapaa-aika, harrastukset ja elinympäristö. Painopistealueena on suullinen viestintä, ja kurssilla pidetään lyhyt suullinen esitelmä. Kurssi arvioidaan numerolla painottaen aktiivisuutta ja suullisen esitelmän osuutta. VEA3 OPISKELU JA TYÖ Kolmannen kurssin aihepiireinä ovat opiskelu ja työelämä. Painopistealueena on suullinen viestintä. Myös kirjallista viestintää harjoitellaan. Kurssi arvioidaan numerolla painottaen aktiivisuutta. Kurssi arvioidaan numerolla. Mahdollisella portfoliotyyppisellä työskentelyllä on huomattava osuus arvioinnissa. VEA6 TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Venäjän kuudennen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään tieteeseen ja tekniikkaan liittyviä tekstejä ja kirjoittamaan ja keskustelemaan em. aiheista. Kurssilla on mahdollisuus harjoitella pienimuotoisen tutkielman laatimista. Harjoitellaan myös yo-kuunteluita ja tehdään ylioppilaskokeen tekstin ymmärtämisen tehtäviä. Arviointi perustuu kurssikokeeseen, jatkuvaan näyttöön ja mahdolliseen tutkielmaan. VEA4 YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA VEA7S LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Neljännen kurssin aihepiireinä ovat yhteiskunta ja ympäröivä maailma, Suomen ja Venäjän historia sekä suomalainen ja venäläinen yhteiskunta. Kurssilla keskustellaan, kirjoitetaan tiivistelmä ja harjoitellaan myös aineen kirjoittamista. Harjoitellaan myös kuullun ymmärtämistä. Kurssi arvioidaan numerolla. Aktiivisuus ja kirjalliset tuotokset ovat osa arviointia kurssikokeen lisäksi. VEA5 KULTTUURI Venäjän viidennen pakollisen kurssin aihepiirinä on kulttuuri. Tutustutaan venäläiseen kulttuuriin, säveltäjiin ja kirjallisuuteen sekä pohditaan teatteriin ja elokuvaan liittyviä kysymyksiä. Laaditaan kirjallisia ja/tai suullisia tuotoksia kulttuurin eri aloilta. Kurssi voidaan toteuttaa portfoliotyöskentelynä. Seitsemännen kurssin aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, globalisaatio ja kestävä kehitys. Kurssilla harjoitellaan yo-tehtävätyyppejä ja vankennetaan kokonaiskielitaitoa. Aihepiireihin liittyvän tekstin kirjoittamista voidaan harjoitella esim. tutkielman muodossa. Kurssi arvioidaan numerolla huomioiden kielitaidon kaikki osa-alueet. Kurssin lopussa on koe. VEA8S PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Aihepiireinä ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirien kertaus. Puhumista harjoitellaan vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssilla käydään läpi myös ylioppilaskokeita ja harjoitellaan erilaisia

40 34 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO yo-tehtäviä. Kurssi ei sovellu itsenäiseen opiskeluun. Kurssi arvioidaan numerolla. Arviointi perustuu Opetushallituksen laatimaan suulliseen kokeeseen, josta saa erillisen liitteen ylioppilastodistukseen, sekä opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan taitojen arviointiin kurssin aikana.kurssi ei sovellu itsenäiseen opiskeluun. VENÄJÄ C(B2)- JA D(B3)-KIELENÄ VED1S HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA Lyhyen venäjän ensimmäisellä kurssilla tutustutaan venäjän aakkosiin ja kieliopin alkeisiin. Opetellaan esittäytymään ja kertomaan itsestä. Harjoitellaan pieniä tilannedialogeja. Syvennetään kiinnostusta venäjän kieleen ja kulttuuriin. Kurssi arvioidaan numerolla, johon kurssikokeen lisäksi vaikuttaa aktiivisuus. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. VED2S NÄIN ASIAT HOITUVAT Lyhyen venäjän toisella kurssilla tutustutaan arkipäivän asiointitilanteisiin, kuten ostosten tekemiseen, tien kysymiseen ja neuvomiseen, liikkumiseen jne. Harjoitellaan kielen perusrakenteita. Kurssi arvioidaan numerolla, johon vaikuttavat kurssikoe ja osallistuminen työskentelyyn. VED3S VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET (VEC1S) Lyhyen venäjän kolmannella kurssilla opetellaan kertomaan omista kiinnostuksen kohteista, harrastuksista ja vapaa-ajan vietosta. Harjoitellaan mielipiteen ilmaisemista sekä suullisesti että kirjallisesti. Opetellaan lisää kielen perusrakenteita. Kurssi arvioidaan numerolla, johon vaikuttaa kurssikokeen lisäksi aktiivisuus..

41 KURSSISELOSTEET 35 VED4S MEILLÄ JA MUUALLA (VEC2S) VED7S KULTTUURI (VEC5S) Lyhyen venäjän neljännellä kurssilla laajennetaan tietoja kieliopin alueelta ja opitaan keskustelemaan erilaisista kurssin aiheista. Aihepiireinä ovat Suomen ja Venäjän maantuntemus, historia ja maantiede ja nähtävyydet. Kurssilla valmistetaan pienimuotoinen kurssin aihepiireihin liittyvä suullinen ja/ tai kirjallinen tuotos. Kurssi arvioidaan numerolla, johon vaikuttaa kurssikokeen lisäksi aktiivisuus. VED5S ENNEN JA NYT (VEC3S) Viidennellä lyhyen venäjän kurssilla vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Harjoitellaan sekä suullista että kirjallista mielipiteen ilmaisua nuoria kiinnostavista yhteiskunnan ilmiöistä, elämästä ennen ja nyt, terveydestä ja hyvinvoinnista. Kurssilla tehdään kuuntelutehtäviä ja tekstin ymmärtämisen tehtäviä. Kurssi arvioidaan numerolla, jossa otetaan huomioon kurssikokeen lisäksi aktiivisuus. VED6S OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT (VEC4S) Kuudennen lyhyen venäjän kurssin aiheina ovat koulu, opiskelu, työelämä ja tulevaisuudensuunnitelmat. Vahvistetaan ko. aihepiirien sanastoa, harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää, vahvistetaan kieliopin rakenteiden hallintaa. Tutustutaan lyhyen venäjän ylioppilaskokeen tekstinymmärrys-, rakenne- ja kuuntelutehtäviin. Kurssi arvioidaan numerolla. Seitsemännellä lyhyen venäjän kurssilla tutustutaan Venäjän kulttuuriin monipuolisesti ja vahvistetaan kielitaidon kaikkia osa-alueita. Myös suullista kielitaitoa pidetään yllä ja kehitetään erilaisilla pari- ja ryhmäharjoituksilla. Kurssi arvioidaan numerolla.. VED8S YHTEINEN MAAPALLOMME (VEC6S) Viimeinen B3-venäjän kurssi keskittyy ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen. Kerrataan venäjän kielioppia, harjoitellaan mielipiteen ilmaisemista sekä suullisesti että kirjallisesti, kartutetaan passiivista sanavarastoa ja painotetaan kirjoitetun ja puhutun kielen ymmärtämistä. Kurssi arvioidaan numerolla. VEC7S TIEDE JA TEKNIIKKA Seitsemännellä B2-venäjän kurssilla opitaan lukemaan ja ymmärtämään eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestintään liittyviä yleistajuisia tekstejä. Hiotaan ainekirjoitustaitoja. Kurssi arvioidaan numerolla, johon vaikuttaa kurssikokeen lisäksi aktiivisuus. VEC8S LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS B2-venäjän kahdeksas ja viimeinen kurssi keskittyy teksteihin, joissa käsitellään luontoa ja kestävää kehitystä. Pääpaino on tekstin ymmärtämisessä ja kirjallisissa tuotoksissa. Vahvistetaan kielioppirakenteiden hallintaa. Kurssi arvioidaan numerolla, johon vaikuttavat kurssikokeen lisäksi aktiivisuus ja tehdyt työt.

42 36 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO 5. Matematiikka MATEMATIIKKA, pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Kurssien suoritusjärjestys Seuraavaa suositeltavaa suoritusjärjestystä kannattaa noudattaa: I vuosi: 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso MAA1 MAA2 MAA3 MAA4 II vuosi: MAA5 MAA11S MAA16K 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso MAA6 MAA7 MAA8 MAA9 MAA10 MAA17K III vuosi: MAA12K 1. jakso 2.jakso 3.jakso 4.jakso 5.jakso MAA13S MAA14K MAA14K M19K Ylioppilaskirjoituksia varten on pakollisten kurssien MAA1 - MAA10 lisäksi syytä lukea valtakunnalliset syventävät kurssit MAA11S - MAA13S ja kertauskurssi MAA14K

43 KURSSISELOSTEET 37 Lisäksi muut koulukohtaiset kurssit MAA15K MAA19K tukevat ylioppilaskirjoituksia ja jatkoopintoja, joten niitä kannattaa lukea mahdollisimman monta. Katso kunkin syventävän kurssin ja koulukohtaisen kurssin kohdalta tarvittavat pohjatiedot ja suositeltavin suoritusajankohta. Itsenäisen suorituksen periaatteet Pitkän matematiikan kursseja ei suositella suoritettavaksi itsenäisenä. Kursseja MAA14K- MAA19K ei voi suorittaa itsenäisenä. Jos oppilas kuitenkin haluaa suorittaa sallitun kurssin itsenäisenä, hänen aiemmin suorittamiensa kurssien keskiarvon pitää olla vähintään 8. Tällöin hänen on näytettävä edellinen jaksotodistus sille opettajalle, jolle hän kurssin aikoo suorittaa. Aiemmin hylättyä kurssia ei voi suorittaa uudelleen itsenäisenä. Jo hyväksyttyä kurssia ei voi myöskään korottaa itsenäisenä suorituksena. Pitkän matematiikan oppimäärän vaihtaminen lyhyeksi 1. Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeksi missä tahansa opiskelunsa vaiheessa. 2. Opiskelija voi korvata lyhyen matematiikan kursseja pitkän matematiikan kursseilla seuraavasti: MAA1=MAB1 MAA3=MAB2 MAA8=MAB3 MAA7=MAB4 MAA6=MAB5 MAA4 + MAA9=MAB6 MAA16K=MAB7S MAA5 + MAA9=MAB8S MAA14K=MAB9K Jos lyhyen matematiikan kurssi voidaan korvata yhdellä pitkän kurssilla, arvosanaksi tulee pitkän kurssin arvosana. Jos lyhyen matematiikan kurssin suorittamiseen vaaditaan kaksi pitkän kurssia, arvosanaksi tulee näiden keskiarvo pyöristettynä normaalisti kokonaisluvuksi. 3. Pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit, joita ei ole käytetty korvaamaan lyhyen kursseja, liitetään opinto-ohjelmaan lyhyen matematiikan soveltavina kursseina. Jos lyhyen matematiikan kurssi korvataan kahdella pitkän kurssilla, joista ainakin toinen on hyväksytty, saa oppilas lisäksi yhden lyhyen matematiikan soveltavan kurssin. 4. Opiskelijalla on oikeus kerran korottaa kyseisiä pitkän matematiikan kursseilla korvattuja lyhyen matematiikan arvosanoja osallistumalla lyhyen matematiikan vastaavan kurssin kokeeseen. 5. Lyhyen matematiikan kirjoittavalle pitkän matematiikan lukijalle suositellaan aina kertauskurssin MAB9K suorittamista! MAA1 FUNKTIOT JA YHTÄLÖT Kurssilla vahvistetaan yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitoja. Syvennetään verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistä. Tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita edistetään funktiokäsitteen ymmärtämistä. Kurssi suoritetaan ensimmäisenä kurssina. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa

44 38 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, lisätehtävät ja tuntiosaaminen. Kurssi arvostellaan numeroin MAA2 POLYNOMIFUNKTIOT Kurssilla harjaannutaan käsittelemään polynomifunktioita ja ratkotaan toisen ja korkeamman asteen yhtälöitä. Opitaan myös ratkaisemaan polynomiepäyhtälöitä. Kurssi voidaan suorittaa kurssin MAA1 jälkeen mieluiten ensimmäisenä opintovuonna. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, lisätehtävät ja tuntiosaaminen. Kurssi arvostellaan numeroin MAA4 ANALYYTTINEN GEOMETRIA Kurssilla tutkitaan geometrisia kuvioita ja ratkotaan geometrisia ongelmia tasokoordinaatistossa. Ratkotaan myös itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä sekä vahvistetaan yhtälöryhmien ratkaisemisen taitoja. Kurssi voidaan suorittaa kurssin MAA3 jälkeen mieluiten ensimmäisenä opintovuonna. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, lisätehtävät ja tuntiosaaminen. Kurssi arvostellaan numeroin MAA3 GEOMETRIA MAA5 VEKTORIT Kurssilla käydään läpi tasokuvioitten ja avaruuskappaleitten perusominaisuudet ja laskukaavat. Harjoitellaan geometristen ongelmien ratkaisemista sekä tutustutaan geometrisiin todistustehtäviin. Kurssi voidaan suorittaa kurssin MAA2 jälkeen mieluiten ensimmäisenä opintovuonna. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, lisätehtävät ja tuntiosaaminen. Kurssi arvostellaan numeroin Kurssilla selvitetään taso- ja avaruusvektoreiden perusominaisuudet ja laskutoimitukset sekä opitaan ratkaisemaan geometrisia probleemoja vektoreiden avulla. Kurssi voidaan suorittaa kurssien MAA3 ja MAA4 jälkeen. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, lisätehtävät ja tuntiosaaminen. Kurssi arvostellaan numeroin 4-10.

45 KURSSISELOSTEET 39 MAA6 TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOT Kurssilla perehdytään todennäköisyyden käsitteeseen, todennäköisyyksien laskusääntöihin ja kombinatoriikkaan. Tutustutaan myös diskreettiin ja jatkuvaan todennäköisyysjakaumaan tärkeimpänä näistä normaalijakauma sovellutuksineen. Kurssi voidaan suorittaa kurssin MAA5 jälkeen. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, lisätehtävät ja tuntiosaaminen. Kurssi arvostellaan numeroin MAA7 DERIVAATTA Kurssilla tutustutaan analyysin peruskäsitteisiin: raja-arvoon, jatkuvuuteen ja derivaattaan. Derivaatan tulkinta ja derivaatan käyttö funktioiden tutkimisessa ovat kurssin keskeistä ainesta. Tutustutaan myös rationaaliyhtälöihin ja -epäyhtälöihin. Kurssi voidaan suorittaa kurssin MAA6 jälkeen. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, lisätehtävät ja tuntiosaaminen. Kurssi arvostellaan numeroin MAA8 JUURI- JA LOGARITMIFUNKTIOT Laajennetaan tarkasteltavien funktioiden joukkoa (juurifunktio, eksponenttifunktio ja logaritmifunktio) sekä tutkitaan derivaatan avulla niiden ominaisuuksia ja käyttöä. Lisäksi tutustutaan yhdistetyn funktion derivointiin ja käänteisfunktioon. Kurssi voidaan suorittaa vasta kurssin MAA7 jälkeen. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, lisätehtävät ja tuntiosaaminen. Kurssi arvostellaan numeroin MAA9 TRIGONOMETRISET FUNKTIOT JA LUKUJONOT Perehdytään trigonometrisiin funktioihin ja niiden perusominaisuuksiin sekä käyttöön tavallisimmissa sovellutuksissa. Tutkitaan myös trigonometrisia funktioita derivaatan avulla. Kurssilla opetellaan myös ratkaisemaan käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla. Kurssi voidaan suorittaa kurssin MAA8 jälkeen. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, lisätehtävät ja tuntiosaaminen. Kurssi arvostellaan numeroin MAA10 INTEGRAALILASKENTA Tutustutaan derivoinnille käänteiseen laskutoimitukseen: integrointiin. Käydään läpi integraalifunktion ja määrätyn integraalin käsitteet ja ominaisuudet. Harjoitellaan integroimistekniikkaa ja sovelletaan määrättyä integraalia mm. pinta-alojen ja tilavuuksien laskemiseen. Kurssi voidaan suorittaa kurssin MAA9 jälkeen.

46 40 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, lisätehtävät ja tuntiosaaminen. Kurssi arvostellaan numeroin MAA11S LUKUTEORIA JA LOGIIKKA Kurssilla opitaan lukuteorian avulla tutkimaan syvällisemmin luonnollisten lukujen ominaisuuksia. Tutustutaan siihen logiikan kieleen, jolle nykyisin matematiikan opinnot yhä yleisemmin pohjataan. Kurssilla opitaan myös erilaisia todistustapoja ja harjoitellaan todistamista. Kurssi on erittäin suositeltava kaikille pitkän matematiikan lukijoille. Kurssi voidaan suorittaa vasta kurssien MAA1 ja MAA2 jälkeen mieluiten ensimmäisenä opintovuonna. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, lisätehtävät ja tuntiosaaminen. Kurssi arvostellaan numeroin MAA12S NUMEERISIA JA ALGEBRALLISIA MENETELMIÄ Opiskelija tutustuu ratkaisualgoritmeihin ja likimääräismenetelmiin probleemojen ratkaisemisessa. Tutustutaan myös polynomien jaollisuuteen ja harjaannutaan käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä. Kurssi on erittäin suositeltava kaikille pitkän matematiikan lukijoille. Kurssi voidaan suorittaa vasta kurssin MAA8 jälkeen mieluiten toisena opintovuonna. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, tuntiosaaminen ja muut mahdolliset lisäsuoritukset. Kurssi arvostellaan numeroin MAA13S DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENNAN JATKOKURSSI Kurssilla syvennetään diferentiaali- ja integraalilaskennan teoriaa. Lisäksi tutkitaan lukujonon raja-arvoa äärettömyydessä ja perehdytään aiempaa tarkemmin sarjateoriaan. Kurssi on lähes välttämätön kaikille pitkän matematiikan lukijoille. Kurssi voidaan suorittaa vasta kurssin MAA10 jälkeen mieluiten kolmantena opintovuonna. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, lisätehtävät ja tuntiosaaminen Kurssi arvostellaan numeroin MAA14K KERTAUSKURSSI Kurssilla kootaan, täydennetään ja syvennetään pakollisten kurssien MAA1 MAA10 oppimäärä sekä rakennetaan yhteyksiä oppimäärän eri osien ja aihepiirien välille. Työskentelyn päätavoite on vahvistaa opiskelijan laskennallisia valmiuksia ylioppilaskirjoituksia varten. Kaikkien pitkän matematiikan kirjoittavien on syytä käydä tämä kurssi! Kurssin voi suorittaa pakollisten kurssien MAA1 MAA10 jälkeen yleensä kolmantena opintovuonna. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, lisätehtävät ja tuntiosaaminen. Kurssi arvostellaan numeroin 4-10.

47 KURSSISELOSTEET 41 MAA15K HARJOITTELUKURSSI 1 MAA17K KOMPLEKSILUVUT JA AVARUUSVEKTORIT Kurssilla laajennetaan ja syvennetään aiemmin opittua (erityisesti kurssien MAA1 ja MAA2 asioita). Lisäharjoittelulla pyritään vahvistamaan myöhemmän opiskelun pohjaa. Kurssia suositellaan kaikille pitkää matematiikkaa lukeville. Kurssin voi suorittaa vasta kurssien MAA1 ja MAA2 jälkeen mieluiten ensimmäisenä opintovuonna. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, tuntiosaaminen ja muut mahdolliset lisäsuoritukset. Kurssi arvostellaan numeroin MAA16K TALOUSMATEMATIIKKA JA TILASTOTIEDE Kurssilla harjoitellaan prosentti- ja korkolaskuja sekä käsitellään lainoihin ja verotukseen liittyviä käsitteitä ja laskuja. Lisäksi tutustutaan lineaariseen optimointiin ja sarjoihin talousmatematiikan näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan myös tilastollisiin tunnuslukuihin ja korrelaatioon. Kurssia suositellaan kaikille erityisesti kaupallisia ja taloustieteellisiä jatko-opintoja aikoville. Kurssin voi suorittaa vasta kurssin MAA2 jälkeen mieluiten ensimmäisenä opintovuonna. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, lisätehtävät ja tuntiosaaminen. Kurssi arvostellaan numeroin Kurssilla perehdytään kompleksilukuihin ja esitellään kompleksilukuyhtälöiden ja -epäyhtälöiden yhteyksiä analyyttiseen geometriaan. Lisäksi käsitellään vektoreiden hyödyllistä käyttöä avaruusgeometristen ongelmien ratkaisussa. Kurssia suositetaan erityisesti matemaattis-luonnontieteellisiä jatkoopintoja aikoville. Tämä kurssi voidaan suorittaa vasta kurssien MAA4 ja MAA5 jälkeen mieluiten toisena opintovuonna. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, lisätehtävät ja tuntiosaaminen. Kurssi arvostellaan numeroin MAA18K HARJOITTELUKURSSI 2 Kurssilla laajennetaan ja syvennetään aiemmin opittua (erityisesti kurssien MAA7 ja MAA8 asioita). Lisäharjoittelulla pyritään vahvistamaan myöhemmän opiskelun pohjaa. Kurssia suositellaan kaikille pitkää matematiikkaa lukeville. Kurssin voi suorittaa vasta kurssien MAA7 ja MAA8 jälkeen mieluiten toisena opintovuonna. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, tuntiosaaminen ja muut mahdolliset lisäsuoritukset. Kurssi arvostellaan numeroin 4-10.

48 42 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO MAA19K ANALYYSI Kurssilla opitaan ratkaisemaan diferentiaaliyhtälöitä ja tutustutaan niiden käyttöön muissa tieteissä. Lisäksi täydennetään integroimismenetelmiä (osittaisintegroiminen, integroiminen sijoituksen avulla, integroiminen osamurtohajotelman avulla), jolloin vaikeampien funktioiden integroiminen helpottuu. Opetusryhmäkohtaisesti voidaan myös syventää raja-arvoon ja derivaattaan liittyviä aiempia opintoja. Kurssia suositellaan matemaattis-luonnontieteellisiä ja taloustieteellisiä jatko-opintoja aikoville. Kurssin voi suorittaa vasta kurssin MAA10 jälkeen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, lisätehtävät ja tuntiosaaminen. Kurssi arvostellaan numeroin M20K TUKIKURSSI ABITURIENTEILLE Kurssi on tarkoitettu tukikurssiksi heikosti tai keskinkertaisesti matematiikassa menestyneille abiturienteille. Kurssilla kerrataan aiempia ylioppilaskirjoitusten kannalta tärkeitä perusasioita ja hankitaan lisää laskurutiinia. Kurssin voi suorittaa vasta kurssien MAA7 ja MAA8 jälkeen mieluiten kolmannen opintovuoden ensimmäisessä jaksossa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisenä. Kurssiarvosana muodostuu pääasiallisesti kurssikokeen perusteella. Ryhmäkohtaisesti voidaan arvosanassa huomioida annettujen kotitehtävien suorittaminen, tuntiosaaminen ja muut mahdolliset lisäsuoritukset. Kurssi arvostellaan numeroin MATEMATIIKKA, lyhyt oppimäärä Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa. Opetuksen tavoitteet Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatkoopinnoille sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna.

49 KURSSISELOSTEET Oppitunneilla käytetään pääsääntöisesti luentoa ja opetuskeskustelua sekä laskuharjoittelua. Oleellinen osa kurssityöskentelyä ovat kotitehtävät. Opiskeluryhmäkohtaisesti voidaan soveltaa myös erilaisia vaihtelevia työtapoja (ryhmätyöskentelyä, graaisten laskinten ja tietokoneiden hyödyntämistä sekä projektitöitä). KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS (MAB1) = yo-tutkinto 3. vuoden syksyllä Pakolliset kurssit 1. lukuvuosii Työtavat MAB2 (MAB2) MAB3 (MAB3) Aiemmin hylättyä kurssia ei voi suorittaa uudelleen itsenäisesti. Jo hyväksyttyä kurssia ei voi myöskään korottaa itsenäisenä suorituksena. (MAB7) 2. lukuvuosii Itsenäiseen suoritukseen vaaditaan opettajan antamien laskutehtävien suorittaminen hyväksytysti (noin 80 kpl) sekä kurssikoe. Arvosana määräytyy kurssikokeen perusteella. (MAB7) MAB4 (MAB4) MAB8 (MAB8) MAB5 (MAB5) MAB10 (MAB10) 3. lukuvuosii Jos opiskelija kuitenkin haluaa suorittaa sallitun kurssin itsenäisesti, hänen aiemmin suorittamiensa kurssien keskiarvon pitää olla vähintään 8. Tällöin hänen on näytettävä edellinen jaksotodistus sille opettajalle, jolle hän kurssin aikoo suorittaa. Syventävät kurssit MAB1 (MAB1) Itsenäisen suorituksen periaatteet Lyhyen matematiikan kursseja ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Kursseja MAB9K Kertauskurssi ja MAB9K Projektikurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. MAB6 (MAB6) MAB7 MAB9 (MAB9) MAB10 MAB1 LAUSEKKEET JA YHTÄLÖT Kurssien suoritusjärjestys Lyhyen matematiikan pakolliset kurssit kannattaa suorittaa numerojärjestyksessä. Seuraavissa taulukossa on kuvattu lyhyen matematiikan suositeltu suoritusjärjestys, jos opiskelija suorittaa lyhyen matamatiikan yo-kokeen kolmannen lukuvuoden keväällä ja kurssien suoritusjärjestys siinä tapauksessa, että opiskelija suoritaa yo-kokeen kolmannen lukuvuoden syksyllä. Kurssi MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt on pohjana kaikille lyhyen matematiikan kursseille. Kurssin tarkoituksena on kerrata ja syventää tärkeitä perusasioita polynomeista ja yhtälöistä. Kurssilla kerrataan polynomeihin liittyvät käsitteet ja harjoitellaan polynomien laskutoimituksia. Tämän lisäksi kerrataan ensimmäisen asteen yhtälöt ja opetellaan ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä. Kurssi arvostellaan numeroin

50 44 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO MAB2 GEOMETRIA Geometrian kurssilla kerrataan ja syvennetään tasogeometrian ja avaruusgeometrian peruskäsitteitä. Kurssin tarkoituksena on harjaannuttaa ratkaisemaan erilaisia geometrisia ongelmia yhtälöiden avulla. Kurssi voidaan suorittaa kurssin MAB1 jälkeen. Kurssi arvostellaan numeroin MAB3 MATEMAATTISIA MALLEJA I Kurssilla tutustutaan lineaariseen ja eksponentiaaliseen malliin. Lineaarisen mallin kohdalla kerrataan suoraan liittyvät käsitteet. Eksponentiaalisen mallin kohdalla taas opetellaan ratkaisemaan potenssi- ja eksponenttiyhtälöitä. Kurssi voidaan suorittaa kurssin MAB2 jälkeen. Kurssi arvostellaan numeroin MAB4 MATEMAATTINEN ANALYYSI Kurssilla tarkastellaan polynomifunktioita ja niiden kulkua koordinaatistossa derivaatan avulla. Derivoimissääntöjen lisäksi käsitellään paljon erilaisia sovellustehtäviä. Kurssi voidaan suorittaa vasta kurssin MAB3 jälkeen. Kurssi arvostellaan numeroin MAB5 TILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS Kurssi jakaantuu selkeästi kahteen osaan. Tilastotieteen osassa kerrataan ja syvennetään tilastotieteen peruskäsitteitä ja havaintoaineiston kuvaustapoja. Todennäköisyyslaskennan puolella tarkastellaan todennäköisyyden käsitettä ja erilaisia todennäköisyyden laskusääntöjä. Lisäksi käsitellään normaalijakaumaa ja siihen liittyvä tilanteita. Kurssi voidaan suorittaa kurssin MAB1 jälkeen. Kurssi arvostellaan numeroin MAB6 MATEMAATTISIA MALLEJA II Kurssilla kerrataan ja syvennetään suoriin liittyviä käsitteitä ja laskutoimituksia. Suoria hyväksikäyttäen opetellaan ratkaisemaan epäyhtälöitä ja epäyhtälöryhmiä sekä tutustutaan lineaariseen optimointiin. Tutustutaan lukujonoihin ja niiden käyttöön erilaisissa tilanteissa. Kurssin voi suorittaa kurssin MAB4 jälkeen. Kurssi arvostellaan numeroin MAB7S TALOUSMATEMATIIKKA Talousmatematiikan kurssilla tutustutaan talouselämän käsitteisiin ja tilanteisiin yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Kurssin tarkoituksena on esitellä talouselämässä käytettyjä käsitteitä sekä antaa laskennallisia valmiuksia taloustieteiden opiskeluun. Kurssilla käsitellään mm. verotus-, laina-, indeksi- ja kustannuslaskelmia. Kurssia suositellaan kaikille kaupallisen alan jatko-opinnoista kiinnostuneille, ylioppilaskirjoituksiin osallistuville sekä niille, jotka ovat kiinnostuneet oman taloutensa hoitoon liittyvistä asioista. Kurssi voidaan suorittaa kurssin MAB1 jälkeen. Kurssin MAB3 suorittamista ennen tätä kurssia suositellaan. Kurssi arvostellaan numeroin 4-10

51 KURSSISELOSTEET 45 MAB8S MATEMAATTISIA MALLEJA III Kurssin tavoitteena on laajentaa käsitystä teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta. Kurssilla laajennetaan funktioiden tarkastelua trigonometrisiin funktioihin. Lisäksi tutustutaan vektorin käsitteeseen sekä vektoreiden peruslaskutoimituksiin. Kurssia suositellaan kaikille teknisiin opintoihin suuntautuville sekä ylioppilaskirjoituksiin osallistuville opiskelijoille. Kurssi voidaan suorittaa kurssin MAB4 jälkeen. Kurssi arvostellaan numeroin MAB9K KERTAUSKURSSI Kurssin tarkoituksena on valmentaa opiskelijaa ylioppilaskirjoituksiin. Jokaisen, joka aikoo osallistua lyhyen matematiikan ylioppilaskirjoituksiin, on syytä suorittaa tämä kurssi. Tämä koskee myös niitä pitkän matematiikan lukijoita, jotka aikovat kirjoittaa lyhyen matematiikan. Kurssin voi suorittaa vasta pakollisten kurssien MAB1 MAB6 jälkeen. Syventävien kurssien suorittamista suositellaan ennen kertauskurssia. Kurssi arvostellaan numeroin MAB10K PROJEKTIKURSSI Kurssin tavoitteena on kerrata ja vahvistaa tilastotieteen peruskäsitteitä oman tilastollisen tutkimuksen kautta. Kurssilla kerätään oma havaintoaineisto, jota käsitellään ja analysoidaan erilaisilla menetelmillä. Kurssilla pyritään hyödyntämään laskimia ja tietokoneita aineiston käsittelyssä mahdollisimman paljon. Kurssi voidaan suorittaa kurssin MAB5 jälkeen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

52 46 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO 6. Ympäristö- ja luonnontieteet FYSIIKKA Näkemisen ja ymmärtämisen ilo on luonnon kaunein lahja. (Albert Einstein) Fysiikan opiskelu tukee luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana itsenäistä persoonallisuutta. Se auttaa ymmärtämään, miten ihmisen koko elämä ja hänen toimintansa vaikutukset, mahdollisuudet ja rajoitukset ovat riippuvaisia luonnonlaeista. Niiden tunteminen antaa kykyä arvioida, millaiset ratkaisut parhaiten vastaavat omaksuttuja arvoja ja asetettuja tavoitteita. Fysiikan taju auttaa myös etsimään ilmiöiden luonnollista selitystä ja suojelee huuhaa-uskomuksilta. Oppiaineena fysiikka pyrkii luonnontieteellisen sivistyksen ja opiskeluvalmiuksien kehittämiseen. Se on tieto-, taito- ja kulttuuriaine. Syventävät opinnot tarjoavat mahdollisuuden muodostaa fysiikasta monipuolinen ja mielekäs kokonaiskuva niin, että kykenet osallistumaan luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon sekä ymmärrät fysikaalisen tiedon pätevyysalueet ja teknologiassa sovellettavaa fysikaalista tietoa. Soveltavat opinnot tarjoavat laajan näkökulman fysiikkaan. Harjaannut kokeelliseen työskentelyyn sekä tiedon tulkitsemiseen ja arviointiin, tutustut fysiikan laskennallisiin menetelmiin ja niiden käyttöön luonnontieteellisten ja teknisten sovellusten yhteydessä sekä näet fysiikan merkityksen nykyaikaista maailmankuvaa rakentavana luonnontieteenä ja sen yhteydet muihin tieteisiin. Syventävien opintojen tavoitteena on antaa riittävät valmiudet opiskella fysiikkaa ja sitä soveltavia aloja. Soveltavat opinnot tarjoavat tähän lisäeväitä. Lukion fysiikan opintoja tarvitset esimerkiksi pyrkiessäsi yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan, lääketieteelliseen tiedekuntaan, eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan tai maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, teknillisiin yliopistoihin tai ammattikorkeakoulujen teknisille aloille. Yhteistyö Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen kanssa tarjoaa parhaimmille fyysikoille mahdollisuuden pyrkiä jo lukiolaisena mukaan yliopisto-opintoihin.

53 KURSSISELOSTEET 47 Kurssien suoritusjärjestys suoritetaan ensimmäisenä. Syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Perustellusta syystä suoritusjärjestyksestä voidaan poiketa, mutta kurssi Liikkeen lait (FY4S) on suoritettava ennen kurssia Pyöriminen ja gravitaatio (FY5S) ja kurssi Sähkö (FY6S) ennen kurssia Sähkömagnetismi (FY7S). Kurssilla Aine ja säteily (FY8S) edellytetään kurssien FY1, FY3S, FY4S ja FY6S tiedot. Yhteenveto- ja kertauskurssi (FY9K) suositellaan suoritettavaksi syventävien kurssien jälkeen. Vastaavien syventävien kurssien suorittaminen ennen mekaniikan, sähköopin ja modernin fysiikan työkursseja (FY10K, FY11K ja FY12K) tai samanaikaisesti niiden kanssa on suositeltavaa. Kurssilla FY15K edellytetään kurssien FY1 - FY7S tiedot. FY1 FYSIIKKA LUONNONTIETEENÄ Kurssilla perehdytään graaisiin menetelmiin liikeopin tutkimisessa sekä tutustutaan vuorovaikutukseen liiketilan muutoksen aiheuttajana ja Newtonin lakeihin. Tarkastellaan radioaktiivisuutta ilmiönä ja sen merkitystä ihmiselle sekä ionisoivan säteilyn vaikutuksia elolliseen luontoon. Tutustutaan kokeelliseen tutkimukseen ja sen tulosten esittämiseen. Kurssilla tehdään essee omavalintaisesta aiheesta ja työraportteja tehdyistä töistä. Kurssi arvioidaan numeroin. Opiskelun aktiivisuus, kotitehtävät, loppukoe, essee ja työraportit vaikuttavat arvosanaan. FY2S LÄMPÖ Kurssilla tarkastellaan aineiden termodynaamiseen tilaan liittyviä ilmiöitä, lämpöopin pääsääntöjä luonnon prosessien selittäjinä, aineen eri olomuotojen ominaisuuksia termodynamiikan näkökulmasta sekä mekaanista energiaa ja energiaperiaatetta. Kotitehtäviin voi sisältyä laskujen lisäksi esseevastausten ja lyhyiden työraporttien laadintaa. Perehdytään itsenäisesti energiantuotantomenetelmiin ja niiden ympäristövaikutuksiin liittyvään omavalintaiseen aiheeseen, josta laaditaan esseekooste. Kurssille osallistuminen edellyttää pakollisen FY1- kurssin suoritusta. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numeroin. Opiskelun aktiivisuus, kotitehtävät, loppukoe ja esseekooste vaikuttavat arvosanaan. FY3S AALLOT Kurssilla opiskellaan värähtely- ja aaltoliikkeen perusteita tutkimalla värähtelyä, ääntä ja sähkömagneettisia aaltoja. Tutustutaan optiikan ja akustiikan ilmiömaailmaan, kuten interferenssiin, difraktioon ja polarisaatioon, sekä geometriseen optiikkaan ja sen sovelluksiin. Kotitehtäviin voi sisältyä laskujen lisäksi esseevastausten ja lyhyiden työraporttien laadintaa. Kurssille osallistuminen edellyttää pakollisen kurssin FY1 suoritusta. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numeroin. Loppukokeen lisäksi opiskelun aktiivisuus ja kotitehtävät vaikuttavat arvosanaan. FY4S LIIKKEEN LAIT Kurssilla perehdytään liikkeen, vuorovaikutuksen ja voimien lakeihin sekä statiikan ja dynamiikan perusteisiin. Harjoitellaan liikeyhtälön käyttöä kap-

54 48 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO paleen liiketilan ja systeemin tasapainotilan tutkimisessa. Opitaan fysiikan laskennallisen mallintamisen perusperiaatteet, joiden hallitseminen on etenkin teknisten sovellusten yhteydessä välttämätöntä. Kotitehtäviin voi sisältyä laskujen lisäksi esseevastausten ja lyhyiden työraporttien laadintaa. Kurssille osallistuminen edellyttää FY1-kurssin suoritusta. Matematiikan taidoista vektorilaskenta ja trigonometria ovat tarpeen. Kurssi arvioidaan numeroin. Loppukokeen lisäksi opiskelun aktiivisuus ja kotitehtävät vaikuttavat arvosanaan. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. FY5S PYÖRIMINEN JA GRAVITAATIO Kurssilla perehdytään pyörimisen, käyräviivaisen etenemisen ja vierimisen ilmiöihin. Tutkitaan gravitaatiota ja heittoliikettä. Tarkastellaan taivaankappaleiden liikkeitä ja säilymislakien ilmenemistä niissä. Kotitehtäviin voi sisältyä laskujen lisäksi esseevastausten ja lyhyiden työraporttien laadintaa. Kurssille osallistuminen edellyttää kurssin FY1 sekä kurssin FY4S, Liikkeen lait, suoritusta. Kurssi arvioidaan numeroin. Loppukokeen lisäksi opiskelun aktiivisuus ja kotitehtävät vaikuttavat arvosanaan. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. FY6S SÄHKÖ Kurssilla perehdytään sähkökenttään, sähköisiin perusilmiöihin ja vuorovaikutuksiin. Tutkitaan tasavirtapiirejä ja niiden sovelluksia, tutustutaan mittaustekniikkaan ja perehdytään sähköturvallisuuteen. Kotitehtäviin voi sisältyä laskujen lisäksi esseevastausten ja lyhyiden työraporttien laadintaa. Kurssille osallistuminen edellyttää pakollisen kurssin FY1 suoritusta. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numeroin. Loppukokeen lisäksi opiskelun aktiivisuus ja kotitehtävät vaikuttavat arvosanaan. FY7S SÄHKÖMAGNETISMI Kurssilla perehdytään magnetismiin ja sähkömagneettiseen induktioon liittyviin ilmiöihin, sähkömagneettiseen säteilyyn ja sähkömagneettisen viestinnän perusteisiin. Tutustutaan sähköisten virtapiirien peruskomponentteihin, niiden ominaisuuksiin ja toimintaan vaihtovirtapiirissä sekä sähköenergian tuottamiseen ja siirtämiseen. Kotitehtäviin voi sisältyä laskujen lisäksi esseiden laadintaa. Kurssille osallistuminen edellyttää kurssin FY1 sekä kurssin FY6S, Sähkö, suoritusta. Kurssi arvioidaan numeroin. Loppukokeen lisäksi opiskelun aktiivisuus ja kotitehtävät vaikuttavat arvosanaan. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. FY8S AINE JA SÄTEILY Kurssilla tutustutaan modernin fysiikan ilmiöihin ja käsitteisiin, kuten kvantittumiseen, dualismiin, fysiikan lakien todennäköisyysluonteeseen sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina. Perehdytään atomi- ja ydinfysiikan perusteisiin sekä ionisoivan säteilyn syntyyn ja vaikutuksiin. Rakennetaan kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyydestä luonnonilmiöiden tulkitsijana. Kotitehtäviin voi sisältyä laskujen lisäksi esseiden laadintaa. Kurssille osallistuminen edellyttää pakollisen kurssin FY1 sekä kurssien FY3S, FY4S ja FY6S

55 KURSSISELOSTEET 49 suoritusta. Kurssi arvioidaan numeroin. Loppukokeen lisäksi opiskelun aktiivisuus ja kotitehtävät vaikuttavat arvosanaan. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. FY9K FYSIIKAN KERTAUS- JA YHTEENVETOKURSSI Kurssilla kerrataan keskeisiä periaatteita kaikkien syventävien kurssien alueelta ja pohditaan niiden niveltymistä toisiinsa. Parannetaan laskuvalmiuksia sekä harjoitellaan ylioppilaskirjoitusten ja korkeakoulujen pääsykoetehtävien tyyppisiä tehtäviä. Erityistä huomiota kiinnitetään esitystapaan, mallintamisprosessiin, mallin pätevyysalueen ja johtopäätösten pohtimiseen. Harjoitellaan fysiikan eri osa-alueiden tietoja yhdistelevää ongelmanratkaisua rakentaen kokonaiskuvaa fysiikasta luonnonilmiöiden tulkitsijana. Kurssin pääasiallisena työtapana ovat laskuharjoitukset. Kurssi arvioidaan numeroin. Loppukokeen lisäksi kotitehtävät vaikuttavat arvosanaan. Kurssi valmentaa ylioppilaskirjoituksiin sekä korkeakouluihin pyrkimiseen. FY10K MEKANIIKAN TYÖKURSSI Kurssilla perehdytään kokeellisen fysiikan työtapoihin ja kokeellisen työn raportointiin sekä kehitetään valmiuksia fysiikan harjoitustöiden tekemiseen ja työselostusten laatimiseen jatko-opintoja varten. Kurssin yhteydessä voidaan vierailla esimerkiksi fysikaalisten tieteiden laitoksella, Tekniikan museossa tai tiedekeskus Heurekassa. Harjoitustyöt tehdään opiskelijapareina ja työselostukset laaditaan tietotekniikkaa käyttäen. Kurssi tukee syventäviä kursseja mekaniikassa, lämpöopissa ja aaltoliikeopissa. Kurssista saa suoritusmerkinnän, joka edellyttää töiden raportointia ja aktiivisuutta kurssilla. Opiskelija voi halutessaan saada kurssista myös numeron, johon vaikuttavat työraporttien taso ja opiskelun aktiivisuus. FY11K SÄHKÖOPIN TYÖKURSSI Kurssilla perehdytään kokeellisen fysiikan työtapoihin ja kokeellisen työn

56 50 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO raportointiin sekä kehitetään valmiuksia fysiikan harjoitustöiden tekemiseen ja työselostusten laatimiseen jatko-opintoja varten. Kurssin yhteydessä voidaan vierailla esimerkiksi kiihdytinlaboratoriossa, Tekniikan museossa tai ABB:llä. Harjoitustyöt tehdään opiskelijapareina ja työselostukset laaditaan tietotekniikkaa käyttäen. Kurssi tukee syventäviä kursseja sähköopissa ja magnetismissa. Kurssista saa suoritusmerkinnän, joka edellyttää töiden raportointia ja aktiivisuutta kurssilla. Opiskelija voi halutessaan saada kurssista myös numeron, johon vaikuttavat työraporttien taso ja opiskelun aktiivisuus. FY12K MODERNIN FYSIIKAN TUTKIMUSKURSSI Kurssilla tutustutaan osittain toiminnallisesti muutamiin modernin fysiikan alueisiin, kuten suhteellisuusteoriaan, hiukkasfysiikkaan ja kvanttimekaniikan alkeisiin. Kurssin yhteydessä voidaan vierailla esimerkiksi fysiikan laitoksella, kiihdytinlaboratoriossa, säteilyturvakeskuksessa tai ABB:llä harjoitustöiden merkeissä. Kurssi täydentää fysiikan syventävää kurssia FY8S, Aine ja säteily. Kurssista saa suoritusmerkinnän, joka edellyttää aktiivisuutta kurssilla. FY13K FYSIIKAN MATEMAATTISET MENETELMÄT I Kurssilla opiskellaan kaikissa fysiikan syventävissä kursseissa keskeisiä matemaattisia menetelmiä, kuten suureyhtälön ratkaisua, yksikkölaskentaa ja graaisia menetelmiä sekä vektorilaskennan ja trigonometrian alkeita. Kurssi valmentaa syventävien kurssien opiskeluun, ja sen suorittaminen ennen syventäviä kursseja tai ensimmäisen syventävän kurssin rinnalla on suositeltavaa. Kurssista saa suoritusmerkinnän, joka edellyttää aktiivisuutta kurssilla. Opiskelija voi halutessaan lisänäytöin saada kurssista myös numeron. FY14K FYSIIKAN MATEMAATTISET MENETELMÄT II Kurssilla opiskellaan ja harjoitellaan fysiikan syventävissä kursseissa keskeisiä matemaattisia menetelmiä, kuten suureyhtälöiden ja epäyhtälöiden sekä yhtälöryhmien ratkaisemista, vektorilaskentaa ja trigonometriaa, eksponentti- ja logaritmifunktioita sekä diferentiaalilaskentaa. Harjoittelua on mahdollista

57 KURSSISELOSTEET 51 painottaa joko itse matematiikkaan tai vaativampiin fysikaalisiin sovelluksiin. Kurssista saa suoritusmerkinnän, joka edellyttää aktiivisuutta kurssilla. Opiskelija voi halutessaan lisänäytöin saada kurssista myös numeron. FY15K KLASSISEN FYSIIKAN KOKONAISKUVA Kurssilla vahvistetaan ja syvennetään ensimmäisen ja toisen vuoden syventävien kurssien osaamista. Erityisesti panostetaan lämmön, aaltoliikkeen ja mekaniikan alueilta valittuihin laskennallisesti vaativampiin tehtäviin. Kurssi sopii suoritettavaksi syventävien kurssien FY2 FY7 jälkeen. Se sopii myös esimerkiksi syksyn fysiikan reaalikokeeseen osallistuville kirjoituksiin valmentautumiseen. Kurssin pääasiallinen työtapa ovat laskuharjoitukset. Kurssista saa suoritusmerkinnän. FY16K TÄHTITIEDE JA KOSMOLOGIA Kurssi antaa perustiedot aurinkokuntamme ja koko maailmankaikkeuden rakenteesta sekä niistä tutkimusmenetelmistä, joilla avaruudesta voidaan saada uutta tietoa. Tutustutaan fysiikan lakien ilmenemiseen taivaankappaleiden liikkeissä ja maailmankaikkeuden rakenteessa sekä fysiikan ilmiöiden hyödyntämiseen tähtitieteen ja kosmologian tutkimuksessa. Vieraillaan tähtitieteen laitoksella tai muussa sopivassa kohteessa. Kurssi sopii suoritettavaksi missä opintojen vaiheessa tahansa pakollisen kurssin jälkeen. Kurssista saa suoritusmerkinnän, joka edellyttää aktiivista osallistumista ja kurssityötä. Työn aihe sovitaan opettajan kanssa. Opiskelija voi halutessaan lisänäytöin saada kurssista myös numeroarvostelun. Berliini, 2006

58 52 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO KEMIA Kemia on luonnontiede, joka auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa. Kemia tutkii aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä niiden välisiä reaktioita. Erilaisia yhdisteitä tunnetaan yli 20 miljoonaa. Ne kaikki koostuvat alkuaineista. Kemiallisen tutkimuksen tehtävänä onkin selvittää, miten tuntemamme hieman yli sata alkuainetta muodostavat noin valtavan määrän yhdisteitä, joilla on erilaisia ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia. Kemia liittyy keskeisesti niin terveyden edistämiseen, ympäristönsuojeluun kuin jokapäiväisten tarpeidemme tyydyttämiseenkin. Kemian opiskelun tavoitteena onkin oppia käyttämään kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Kemia on kokeellinen tiede. Kemian opiskelulle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti. Kokeellisesti hankittua tietoa tulkitaan ja selitetään mallien ja rakenteiden avulla ja ilmiöitä kuvataan kemian merkkikielellä, mallinnetaan ja käsitellään matemaattisesti. tapaat monipuolisesti alan asiantuntijoita yliopistossa ja tutkimuslaitoksissa ja pääset tutustumaan eri opiskelumahdollisuuksiin. Kurssien suoritusjärjestys Alla on koulumme kemian kurssien suositeltava suoritusjärjestys. Kurssit KE1 KE5S ovat valtakunnallisia. Niiden pohjalta siis laaditaan ylioppilastutkinnon reaalikokeen kemian tehtävät. Kurssi KE1 Edeltävät suoritukset Ihmisen ja elinympäristön kemia KE2S Kemian mikromaailma KE1 KE3S Reaktiot ja energia KE1, KE2S KE4S Metallit ja materiaalit KE1 - KE3S KE5S Reaktiot ja tasapaino KE1 - KE3S KE6K Elämän kemiaa KE7K Kokeellista kemiaa KE1 - KE3S KE1 KE8K Synteesi- ja analyysimenetelmät KE1 - KE3S KE9K Kemian syventävä teoriakurssi KE1 - KE5S KE10K Lukion keskeinen kemia KE1 - KE5 KE11K Ajankohtaista kemiaa KE1, KE2S Kurssi KE10K suoritetaan viimeisenä kurssina ennen ylioppilaskirjoituksia. Kemian opiskelu on edellytys monille jatko-opinnoille. Yli 40 % korkeakouluopiskelijoista tarvitsee kemiaa opinnoissaan. Kemian kursseilla saat vankan pohjan jatko-opinnoille eri luonnontieteen ja tekniikan aloilla. Syventävillä ja soveltavilla kursseilla KE1 IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIA Mitä kemia on? Tällä kemian ensimmäisellä, kaikille pakollisella kurssilla tutustutaan jokapäiväisen elämämme tärkeisiin orgaanisiin yhdisteisiin, niissä

59 KURSSISELOSTEET 53 esiintyviin sidoksiin sekä niiden ominaisuuksiin ja reaktioihin. Laboratoriotyöskentely on kurssin keskeinen työtapa. Opiskelija saa sekä kokeellisen työskentelyn että käsitteiden osalta valmiudet jatkaa opiskelua muilla lukion kemian kursseilla. Kurssi arvioidaan numeroin kurssikokeen, kokeellisen työskentelyn ja opiskelun aktiivisuuden perusteella. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. KE2S KEMIAN MIKROMAAILMA Elämme materiaalien maailmassa. Tällä kurssilla saat välttämättömät kemian perustiedot, joita tarvitset paitsi kemian myös muiden luonnontieteiden opiskelussa. Kurssilla tutustutaan moderneihin malleihin aineen rakentumisen periaatteista: atomin rakenteesta, sidoksista ja molekyylien muodoista. Opitaan tutkimaan kokeellisesti ja mallien avulla, miten aineen ominaisuudet riippuvat sen rakenteesta. Kurssi suoritetaan KE1-kurssin jälkeen ennen muita kemian syventäviä kursseja. Kurssin itsenäisestä suorituksesta tulee neuvotella opettajan kanssa. Kurssi arvioidaan numeroin kurssikokeen, kokeellisen työskentelyn ja opiskelun aktiivisuuden perusteella. KE3S REAKTIOT JA ENERGIA Miten auton katalysaattori liittyy kemialliseen reaktioon? Paljonko lämpöä palamisessa vapautuu? Kurssilla tutustutaan kokeellisesti, mallien avulla ja laskennallisesti erilaisiin kemiallisiin reaktioihin, niiden nopeuteen vaikuttaviin tekijöihin ja niissä tapahtuviin energianmuutoksiin sekä kemiallisten reaktioiden merkitykseen elinympäristössä. Tutustutaan myös johonkin kemian alan yritykseen. Kurssille osallistuminen edellyttää, että kurssit KE1 ja KE2S on suoritettu. Kurssin itsenäisestä suorituksesta tulee neuvotella opettajan kanssa. Kurssi arvioidaan numeroin kurssikokeen, kokeellisen työskentelyn ja opiskelun aktiivisuuden perusteella. KE4S METALLIT JA MATERIAALIT Miksi puhtaasta kullasta ei tehdä koruja? Mistä mikropiirit valmistetaan? Voiko muovi johtaa sähköä? Miten ikkunat pesevät itsensä? Mitä yhteistä on DNA:lla ja tekokuiduilla? Kurssilla tutustutaan monenlaisiin materiaaleihin ja perehdytään sähkökemian ilmiöihin, kemialliseen pariin ja elektrolyysiin sekä hapetus-pelkistysreaktioihin. Kurssilla tehdään laboratoriotöitä ja laaditaan esitelmä tai tutkielma. Kurssille tultaessa kurssien KE1, KE2S ja KE3S tulee olla suoritettuna. Kurssin itsenäisestä suorituksesta on neuvoteltava opettajan kanssa. Kurssi arvioidaan numeroin kurssikokeen, kokeellisen työskentelyn, suoritettujen tehtävien ja opiskelun aktiivisuuden perusteella. K5S REAKTIOT JA TASAPAINO Miten happamoitunut järvi pelastetaan? Mitä tarkoittaa veren puskurikyky? Suurin osa luonnossa tapahtuvista reaktioista on luonteeltaan tasapainoreaktioita. Kurssilla tutustutaan erilaisiin tasapainoihin, mm. happo-emäs- ja liukoisuustasapainoihin sekä kokeellisesti että laskennallisesti. Laboratoriossa tehdyistä töistä laaditaan yksi tai kaksi laajempaa työselostusta. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on, että kurssit KE1, KE2S ja KE3S on suoritettu. Kurssin

60 54 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO itsenäisestä suorituksesta on neuvoteltava opettajan kanssa. Kurssi arvioidaan numeroin kurssikokeen, kokeellisen työskentelyn, suoritettujen tehtävien ja opiskelun aktiivisuuden perusteella. KE6K ELÄMÄN KEMIAA Mistä alkuaineista ihminen koostuu? Mitä kemiallisia reaktioita elimistössä tapahtuu? Minkälainen on DNA:n rakenne? Kurssilla tutustutaan biokemian perusteisiin teoriassa sekä mallien ja kokeellisen työskentelyn avulla. Lisäksi tehdään vierailu ja/tai kuullaan asiantuntijaluento. Kurssi sopii hyvin bioja lääketieteistä kiinnostuneille. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on, että kurssit KE1 - KE3S on suoritettu. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, mutta siitä on mahdollista saada myös numeroarviointi. Arviointi perustuu opiskelun aktiivisuuteen ja opiskelijan kokoamaan kurssisalkkuun, joka sisältää mm. työselostuksia. KE7K KOKEELLISTA KEMIAA Miten makkaran suolapitoisuuden voi selvittää? Miten etanolista tehdään etikkaa? Onko ruuassa sokeria? Miten seoksessa olevat aineet saadaan erotettua toisistaan? Monipuolisten töiden avulla kurssilla opitaan kemian tutkimukselle luonteenomaisia menetelmiä ja työtapoja. Kurssin voi suorittaa heti kurssin KE1 jälkeen eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, perusteina työskentelyn aktiivisuus, kokeellisen työskentelyn taidot ja huolellisuus sekä työraportit. KE8K SYNTEESI- JA ANALYYSIMENETELMÄT Kuinka valmistetaan päärynäaromia? Miten puhdasta valmistamasi aspiriini on? Kuinka paljon lannoitteessa on fosforia? Kurssilla syvennetään kokeellisen työskentelyn taitoja: opitaan valmistamaan yhdisteitä, tutkimaan niiden puhtautta ja määrittämään pitoisuuksia sekä harjoitellaan kokeellisten tulosten laskennallista käsittelyä. Osa kurssin kokeellisista töistä tehdään jossain koulun ulkopuolisessa laboratoriossa. Kurssin voi suorittaa kurssien KE1 - KE3S jälkeen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, perusteina työselostukset, työskentelyn aktiivisuus, kokeellisen työskentelyn taidot sekä huolellisuus. KE9K KEMIAN SYVENTÄVÄ TEORIAKURSSI Haluatko jo lukioaikana edetä kemian opinnoissa lukion oppimäärää pidemmälle? Kurssi antaa lisävalmiuksia jatko-opintoihin luonnontieteen ja tekniikan aloilla ja toimii siten valmentavana kurssina korkeakouluihin pyrittäessä. Kurssilla opiskellaan epäorgaanista, analyyttistä, orgaanista ja fysikaalista kemiaa lukiokursseja laajemmin, tutustutaan eri korkeakoulujen pääsykoetehtäviin ja osallistutaan mahdollisuuksien mukaan Helsingin yliopiston kemian laitoksen luennoille. Kurssin sisältöjä voidaan painottaa opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Kurssille tultaessa kurssien KE1 - KE5S tulee olla suoritettu. Kurssin itsenäisestä suorittamisesta on neuvoteltava opettajan kanssa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai opiskelijan toivomuksesta numeroarvosanalla kurssikokeen, suoritettujen tehtävien ja opiskelun aktiivisuuden perusteella.

61 KURSSISELOSTEET 55 KE10K LUKION KESKEINEN KEMIA Kurssilla kootaan ja kerrataan kemian kurssien keskeiset sisällöt ja valmistaudutaan reaalikokeeseen. Käydään läpi aikaisempien vuosien yo-tehtäviä, kiinnitetään huomiota oikeaan kemiallisen tiedon esitystapaan sekä mallien käyttämiseen. Kurssi suoritetaan viimeisenä kemian kurssina, eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, mutta halutessaan opiskelija voi saada myös numeroarvioinnin. Arvosanaan vaikuttavat kurssikokeen lisäksi suoritetut tehtävät ja opiskelun aktiivisuus. KE11K AJANKOHTAISTA KEMIAA Kurssin sisältö rakentuu ajankohtaisen aiheen ympärille. Sisällöstä informoidaan vuosittain. Aihepiirinä voi olla esimerkiksi molekyylimallinnus, ympäristökemia ja analytiikka, kaasujen kemia, keittiökemia, kosmetiikan kemia tai elintarvikekemia. Kurssilla tehdään aiheeseen liittyviä laboratoriotöitä, hankitaan tietoa eri lähteistä sekä kootaan aiheista tutkielmia ja/tai postereita. Mahdollisuuksien mukaan kurssin aihepiiriin tutustutaan koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden johdolla. Kurssille tultaessa toivomuksena on kurssien KE1 ja KE2S suoritus. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, jolloin opiskelija tai opiskelijaryhmä perehtyy johonkin valitsemaansa aihepiiriin ja kokoaa siitä kurssityön, jolla voi myös osallistua erilaisiin tiedekilpailuihin. Kurssituotokset kootaan opinnäytekansioon, joka toimii kurssiarvioinnin pohjana. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Biologia tuo esille uutta tietoa elollisen luonnon monimuotoisuudesta ja kestävän kehityksen edistämisestä. Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija hahmottaa ihmisen osaksi eliömaailmaa ja ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia. Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä. Biologian opinnot antavat sinulle hyvät valmiudet jatko-opintoihin luonnontieteissä, maatalous- ja metsätieteissä, lääketieteessä, terveydenhuoltoalalla sekä tietyillä tekniikan aloilla. Kurssien suoritusjärjestys Kurssi BI1 Eliömaailma Edeltävät suoritukset BI2 Solu ja perinnöllisyys BI1 BI3S Ympäristöekologia BI1, BI2 BI4S Ihmisen biologia BI1, BI2

62 56 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO BI5S Bioteknologia BI1, BI2 BI6K Ihmisen biologian jatkokurssi BI1, BI2, BI4 BI7K Ihmisen genetiikka BI1, BI2, (BI5) BI8K Laborointi BI1, BI2 BI9K Mikrobiologia BI1, BI2 BI10K Eläintiede BI11 K Kasvi- ja sienitiede BI12 K Eläinten käyttäytyminen BI13K Biologian kertaus BI14K Physiology BI1, (BI3) BI1, (BI3) BI1 BI15K Bioteknologian jatkokurssi BI5 BI1 ELIÖMAAILMA BI1-BI5 BI2, BI4 Millainen tiede biologia on? Miksi luonnon monimuotoisuutta kannattaa vaalia? Miksi lajeja syntyy ja häviää? Miten ekosysteemit toimivat? Esimerkiksi tällaisiin kysymyksiin perehdyt biologian ensimmäisellä peruskurssilla. Kurssin työtapoja ovat mm. harjoitustehtävät ja opettajajohtoinen työskentely. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numerolla opiskelun aktiivisuuden ja loppukokeen perusteella. Mikä solu on ja miten se toimii? Miten ja miksi soluja syntyy? Solun perinnöllinen tieto on pakattu DNA-molekyyliin mitä se tarkoittaa? Miten DNA:n informaatio siirtyy emosolusta tytärsoluihin? Näiden kysymysten lisäksi kurssilla tarkastellaan mm. sitä, miten perimä ja muuttuvat ympäristöolosuhteet vaikuttavat eliölajien menestymiseen. Kurssilla opiskellaan opettajajohtoisten esitysten ja opetuskeskustelun avulla. Lisäksi tehdään harjoitustöitä ja laboroidaan. Opiskelijat voivat laatia kirjallisia raportteja ja pitää suullisia esityksiä. Kurssi suoritetaan BI1-kurssin jälkeen. Varsinkin jos opiskelija aikoo suorittaa muitakin perinnöllisyystieteen kursseja, tämä kurssi suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opiskeluvuotena tai toisen opiskeluvuoden alkaessa. Kurssiin liittyviä laborointeja tehdään BI8K-kurssilla, ja aiheita sivutaan myös kemian KE1-kurssilla, joten myös näiden kurssien suorittamista suositellaan. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. BI3S YMPÄRISTÖEKOLOGIA Miksi liito-oravat herättävät keskustelua? Miksi Itämeri on meille tärkeä? Kurssilla syvennytään ekologiaan ja perehdytään monipuolisesti käsitteeseen biodiversiteetti. Keskeisenä teemana ovat ympäristöongelmat ja Suomen luonnon haavoittuvuus. Kurssin työtapoja ovat opettajajohtoinen työskentely, opintokäynnit, maastotyöskentely ja itsenäinen tiedonhankinta. Kurssin aikana tehdään oma ekologinen tutkimus. Kurssi suoritetaan BI1- ja BI2- kurssien jälkeen, ei itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numerolla opiskelun aktiivisuuden, kurssikokeen ja kurssitöiden perusteella. BI2 SOLU JA PERINNÖLLISYYS BI4S IHMISEN BIOLOGIA Miltä omat verisolusi näyttävät? Mitä ensimmäisellä raskausviikolla tapahtuu? Miltä lihas näyttää mikroskoopissa? Esimerkiksi nämä asiat selviävät tällä ihmisen elintoimintoja ja rakennetta käsittelevällä kurssilla, joka on kahden kurssin muodostaman kokonaisuuden ensimmäinen osa. Kurssilla työs-

63 KURSSISELOSTEET 57 kennellään laborointien, harjoitustöiden, opettajajohtoisen opiskelun ja mahdollisten opintokäyntien avulla. Kurssin voi suorittaa BI2-kurssin jälkeen ja se on tarkoitettu suoritettavaksi BI6-kurssin kanssa: mieluiten ennen BI6-kurssia. Kurssin itsenäisestä suorittamisesta voidaan sopia aikaisemman opiskelumenestyksen perusteella. Numeroarvosana perustuu kurssitöihin, opiskelun aktiivisuuteen ja loppukokeeseen. BI5S BIOTEKNOLOGIA Miten geenin toimintaa säädellään? Miten tehdään geeninsiirto? Onko geeniruoka turvallista? Esimerkiksi tällaisten kysymysten lisäksi kurssilla tarkastellaan monipuolisesti geeniteknologian mahdollisuuksia ja eettisiä ongelmia. Kurssin voi suorittaa B2-kurssin jälkeen ja sen jatkoksi sopii kurssi B7K. Kurssin työtapoja ovat mm. harjoitustehtävät, laboroinnit, opettajajohtoinen työskentely, opetusvideot sekä mahdolliset opintokäynnit ja tiedotusvälineseuranta. Kurssin itsenäisestä suorittamisesta voidaan sopia aikaisemman opiskelumenestyksen perusteella. Kurssi arvioidaan numerolla aktiivisuuden, mahdollisten kurssitöiden ja loppukokeen perusteella. BI6K IHMISEN BIOLOGIAN JATKOKURSSI Mihin amfetamiinin vaikutus perustuu? Miksi strykniini tappaa? Miten haju vaikuttaa seksuaalikumppanin valintaan? Ihmisen biologian opiskelua jatketaan tällä kahden kurssin muodostaman kokonaisuuden toisella kurssilla, jolla työskennellään laborointien, kurssitöiden, opettajajohtoisen opiskelun ja mahdollisten opintokäyntien avulla. Kurssin voi suorittaa BI2-kurssin jälkeen ja se on tarkoitettu suoritettavaksi BI4-kurssin kanssa: mieluiten BI4-kurssin jälkeen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla opiskelun aktiivisuuden, kurssitöiden ja loppukokeen perusteella. BI7K IHMISEN GENETIIKKA Ovatko ruotsalaisten geenit parempia kuin suomamalaisten? Mitä sikiödiagnostiikka on, ja miksi sitä tehdään? Minkälaiset geenivirheet aiheuttavat vammaisuutta? Minkälaisia ovat ihmisen perinnöllisyyttä koskevat tulevaisuuden geenitemput? Näitä ja monia muita ihmisen genetiikkaan liittyviä asioita käsitellään tällä yhdessä Väestöliiton kanssa suunnitellulla kurssilla. Kurssille osallistuminen edellyttää B1-, ja B2- ja B5S-kurssien suorittamista. Opiskelu tapahtuu harjoitustehtävien, tutkielman ja opintokäyntien avulla sekä opettajajohtoisesti. Kurssi arvioidaan numerolla tai suoritusmerkinnällä, joka perustuu opiskelun aktiivisuuteen, mahdollisiin kurssitöihin ja loppukokeeseen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. BI8K SOLU JA PERINNÖLLISYYS: LABOROINNIT Miten tutkitaan solujen toimintaa? Kuinka kasvi hengittää? Laborointikurssilla opitaan biologisen tutkimuksen perustaitoja: kokeiden tekemistä, mikroskoopin ja muiden laitteiden käyttöä sekä tutkimustulosten esittämistä diagrammeina, taulukoina ja piirroksina. Kurssi syventää ja auttaa ymmärtämään BI2-kurssin teoriaa. Kurssi suoritetaan samaan aikaan BI2-kurssin kanssa tai sen jälkeen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä työskentelyn aktiivisuuden ja työselostusten perusteella. Opiskelija voi halutessaan saada kurssista myös numeron.

64 58 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO BI9K MIKROBIOLOGIA Miksi kehosi kuhisee mikrobeja? Mitä ovat superbakteerit? Mikä infektiotauti tappaa lähes kolme miljoonaa ihmistä vuodessa? Onko tulevaisuus mikrobien? Näiden kysymysten lisäksi kurssilla tarkastellaan monipuolisesti mikrobiologian mahdollisuuksia ja turvallisuutta. Kurssin voi suorittaa BI2-kurssin jälkeen. Kurssin työtapoja ovat mm. opettajajohtoinen työskentely, harjoitustehtävät, laboroinnit työselostuksineen sekä mahdolliset opintokäynnit ja tiedotusvälineseuranta. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla opiskelun aktiivisuuden, kurssitöiden ja loppukokeen perusteella. BI10K ELÄINTIEDE Mikä on isopihtihäntä? Milloin silkkiuikulla on kosiomenot parhaimmillaan? Tällä kurssilla opitaan tunnistamaan eri eläinlajeja ja perehdytään niiden rakenteeseen ja elintapoihin. Opiskelumenetelminä ovat mm. eläinten tunnistustehtävät, esitelmät, maastoretket sekä opintokäynnit. Kurssin suorittaminen edellyttää BI1-kurssin suorittamista. Kurssi arvioidaan numerolla tai suoritusmerkinnällä työskentelyn aktiivisuuden ja loppukokeen perusteella. BI11K KASVI- JA SIENITIEDE Mitä ovat villakko ja piispanhiippa? Mikä marja vie ihmiseltä hengen? Mikä sieni tuoksuu lakritsille? Miten erotat toisistaan koivunkantosienen ja myrkkynääpikän? Mikä on antabussieni? Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsitään vastauksia tällä kasvi- ja sienitieteen kurssilla, jolla opitaan maastossa liikkuen ja näytteitä keräten tunnistamaan suomalaista kasvi- ja sienilajistoa sekä tuntemaan sen hyötykäyttöä. Kurssin voi suorittaa BI1-kurssin jälkeen. Kurssilla kootaan oma kasvi- ja sienikokoelma. Muita mahdollisia työtapoja ovat opettajajohtoinen työskentely ja opintokäynnit. Kurssin voi suorittaa osittain itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla opiskelun aktiivisuuden, kurssitöiden ja lajintunnistustentin perusteella. B12K ELÄINTEN KÄYTTÄYTYMINEN Miten eläimet oppivat? Miten eläimet valitsevat lisääntymiskumppaninsa? Miten sika eläisi, jos voisi elää niin kuin haluaisi? Miten eläintarhassa annetaan virikkeitä eläimille? Mitä on eläinten hyvinvointi? Kurssilla käsitellään eläinten käyttäytymistä ja käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Kurssin työtapoihin kuuluvat mm. opettajajohtoinen työskentely, opintokäynnit ja suulliset esitykset. Suoritus BI1-kurssin jälkeen, ei itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä opiskelun aktiivisuuden ja kurssitöiden perusteella. Haluttaessa numeroarvostelu. BI13K BIOLOGIAN KERTAUS Tämä kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka aikovat vastata ylioppilaskirjoitusten reaalikokeen biologian kysymyksiin! Kurssilla kerrataan opiskelijoiden mielestä hankalia tai muuten lisäkäsittelyä tai kertausta kaipaavia biologian aiheita ja harjoitellaan reaaliin valmistautumista sekä kokeessa vastaamista mm. aikaisempien reaalikoetehtävien avulla. Kurssi suoritetaan viimeisenä biologian kurssina ennen

65 KURSSISELOSTEET 59 reaalikoetta ja arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla kurssitöiden, opiskelun aktiivisuuden ja mahdollisen kurssikokeen perusteella. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. BI14K PHYSIOLOGY Miten biologinen kello toimii? Miksi kofeiini piristää? Voiko vanhenemista hidastaa? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin aiheisiin perehdyt tällä ihmisen elintoimintoja käsittelevällä kurssilla, jolla pääset myös kehittämään kielitaitoasi kurssi toteutetaan englannin kielellä! Työtapoja ovat mm. harjoitustehtävät ja opintokäynnit. Kurssi sopii suoritettavaksi BI4S-kurssin jälkeen mieluiten opintojen loppuvaiheessa. Kurssin itsenäisestä suorittamisesta voidaan sopia aikaisemman opiskelumenestyksen perusteella. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla opiskelun aktiivisuuden ja kurssitöiden perusteella. BI15K BIOTEKNOLOGIAN JATKOKURSSI Miten rakennetaan geenikirjasto? Mihin tarvitaan geneettisiä sormenjälkiä? Miksi GMO pelottaa? Miten ympäristöongelmia ratkotaan bioteknisten sovellutusten avulla? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin aiheisiin perehdyt tällä bioteknologiaa syventävällä kurssilla! Työtapoja ovat mm. laboroinnit ja työpajat, joista osa toteutetaan koulun yhteistyötahojen kuten yliopiston kanssa. Kurssi sopii suoritettavaksi BI5S-kurssin jälkeen mieluiten opintojen loppuvaiheessa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla opiskelun aktiivisuuden, kurssitöiden ja mahdollisen kurssikokeen perusteella. MAANTIEDE Maantiede on laaja-alaisesti luonnontieteitä ja humanistisia tieteitä yhdistävä oppiaine. Maantieteen keskeisiä käsitteitä ovat sijainti ja alue. Sijainnin määrittäminen auttaa niin suunnistamisessa kuin ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen ymmärtämisessä. Alueiden erilaisuuden ymmärtäminen antaa pohjan kulttuurien erilaisuuden ymmärtämiselle. Alueellisten rakenteiden tunteminen auttaa ihmistä selviytymään monijakoisessa maailmassa. Maantieteilijän tärkein työväline on kartta. Maantieteilijä ei pohdi pelkästään kysymyksiä mitä, missä ja miksi, vaan pyrkii myös soveltamaan tietojaan alueelliseen suunnitteluun ja kysyy: millaiseksi ja miten? Viime aikoina maantieteellisessä tutkimuksessa on noussut yhä keskeisemmäksi teemaksi ihmisen suhde luontoon ja siinä esiintyvät häiriöt. Maantiede on välttämätöntä nykymaailman ja tulevaisuuden ymmärtämiseksi. Kaikilla maapallon kohtalonkysymyksillä on maantieteellinen ulottuvuutensa. Maantieteen lukio-opinnot ovat yliopiston maantieteen pääsykokeiden perusta. Maantieteen opinnot tarjoavat mahdollisuuden työskennellä mm. ympäristöhallinnon, kehitysyhteistyön, aluesuunnittelun ja koulutuksen aloilla. Kurssien suoritusjärjestys Pakolliset kurssit (GE1, GE2) suoritetaan numerojärjestyksessä. Niiden jälkeen voi suorittaa valtakunnalliset syventävät ja koulukohtaiset kurssit vapaavalintaisessa järjestyksessä. Maantieteen kertauskurssi suoritetaan viimeisenä kurssina ennen ylioppilaskirjoituksia, ja sitä ennen on suositeltavaa ainakin hallita GE1 - GE3S-kurssit, mielellään kaikki kurssit.

66 60 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO GE1 SININEN PLANEETTA GE3S RISKIEN MAAILMA Kurssin aiheena on luonnonmaantiede. Kurssilla perehdytään mm. siihen, miksi Mars näyttää punaiselta, miten tuulet syntyvät, miksi jollain alueella on maanjäristyksiä ja miten jääkausi on muovannut maisemaa. Mahdollisia työtapoja ovat harjoitustehtävät, opettajajohtoinen työskentely, opetusvideot, esitelmät tai referaatit. Kurssi suoritetaan maantieteen kursseista ensimmäisenä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numerolla, mahdollisten kurssitöiden, työskentelyn aktiivisuuden ja loppukokeen perusteella. GE2 YHTEINEN MAAILMA Mitä kulttuuri- eli ihmismaantiede tutkii? miten ihminen ja luonnonympäristö vaikuttavat toisiinsa? mihin väestönkasvu johtaa, riittävätkö luonnonvarat? esimerkiksi tällaisiin kysymyksiin perehdyt maantieteen toisella peruskurssilla, joka edellyttää GE1-kurssin suorittamista. työtapoja voivat olla harjoitustehtävät, luennot, opetusvideot, opetuskeskustelu sekä esitelmät tai referaatit. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numerolla, joka perustuu työskentelyn aktiivisuuteen, mahdollisiin kurssitöihin ja loppukeeseen. Ilmaston lämpeneminen ja otsonikerroksen oheneminen jatkuvat, odotettavissa on hirmumyrskyjä, paikoitellen tulvia tai ankaraa kuivuutta Miten ympäristö uhkaa ihmistä? Miksi ihminen itse on ympäristölleen sekä mahdollisuus että uhka? Voidaanko uhkia ennustaa? Onko mitään tehtävissä? Miten päästään kestävään kehitykseen? Näihin ja moniin muihin ajankohtaisiin kysymyksiin perehdytään hasardimaantieteen kurssilla mm. tiedotusvälineitä seuraten. Muita mahdollisia työtapoja ovat harjoitustehtävät, opettajajohtoinen työskentely, opetusvideot ja esitelmät/referaatit sekä mahdollinen tutkielma. Kurssi suoritetaan GE1- ja GE2-kurssen jälkeen. Kurssin mahdolliseen itsenäiseen suorittamiseen vaikuttaa aikaisempi opiskelumenestys. Kurssin numeroarviointi perustuu työskentelyn aktiivisuuteen, mahdollisiin kurssitöihin ja loppukokeeseen. GE4S ALUETUTKIMUS Mistä löydän maantieteellistä tietoa? Miten alueellista tietoa visualisoidaan ja tulkitaan? Miten tehdään aluetutkimusta? Kurssilla tutustutaan maantieteellisiin lähdeaineistoihin ja paikkatietojärjestelmiin, tehdään kartta- ja diagrammiharjoi-

67 KURSSISELOSTEET 61 tuksia, kerätään ja muokataan aineistoa erilaisista lähteistä ja laaditaan valitusta alueesta monipuolinen tutkimus. Kurssi suoritetaan GE2-kurssin jälkeen mieluiten viimeisenä opiskeluvuotena. Kurssin itsenäisestä suorittamisesta voidaan sopia aikaisemman opiskelumenestyksen perusteella. Kurssi arvioidaan numerolla opiskelun aktiivisuuden ja kurssitöiden perusteella. GE5K SUUNNITTELUMAANTIEDE Kaupunki on useimman suomalaisen lähiympäristö, ja sanotaan, että se on asukkaidensa näköinen. Oletko samaa mieltä? Minkälaiseksi Helsinkiä pitäisi sinun mielestäsi kehittää? Tunnetko omat vaikutusmahdollisuutesi ja tiedätkö, kuka päättää, mihin ja milloin rakennetaan musiikkitalo, uusi asuinalue tai moottoritie? Tällaisiin asioihin perehdytään etupäässä harjoitustöitä, pieniä tutkimuksia, suunnittelutöitä ja kenttätutkimusta tehden. Kurssilla vieraillaan mm. kaupunkisuunnittelun pääkallopaikalla, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, ja se suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, mutta opiskelija voi halutessaan saada kurssista numeroarvosanan. GE6K KEHITYSMAANTIEDE Kurssilla käsitellään kehitysmaita köyhyyttä ja vaurauden epätasaista jakautumista. Keskeisiä teemoja ovat siirtomaahistoria, maailmantalouden rakenne, velka ja konliktit. Työtapoina kurssilla ovat mm. opetuskeskustelu, opintokäynnit, itsenäinen tiedonhankinta ja oppilastöiden esitys. Kurssi suoritetaan GE1- ja GE2-kurssien jälkeen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssisuoritus arvioidaan suoritusmerkinnällä opiskelun aktiivisuuden, mahdollisten kurssitöiden ja kurssikokeen perusteella. Opiskelija voi halutessaan saada kurssista myös numeron. G7K KARTOGRAFIA Kurssin aiheena on kartta. Millaisia karttoja käyttivät Kolumbus ja kumppanit? Miten nykyisin hyödynnetään paikkatietojärjestelmiä karttoineen esimerkiksi metsäkoneissa, takseissa ja lennonjohdossa? Keskeistä on erilaisten karttojen ymmärtäminen ja karttojen tekeminen. Kurssilla perehdytään sekä paperikarttoihin että maantieteellisiin paikkatietojärjestelmiin. Työtapoja ovat opettajajohtoinen työskentely, harjoitustyöt ja opintokäynnit. Kurssi suoritetaan G1- kurssin jälkeen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä opiskelun aktiivisuuden ja portfolion perusteella. Opiskelija voi halutessaan saada kurssista numeron. G8K MAANTIETEEN KERTAUS Maantieteen viimeinen kurssi syventää opiskelijan tietoja maantieteen peruskysymyksistä. Kurssi antaa opiskelijalle lisää valmiuksia vastata maantieteen reaalikoekysymyksiin ylioppilaskirjoituksissa. Työtapoja ovat kirjalliset ja suulliset harjoitustyöt (mm. aikaisemmat yo-tehtävät). Ennen tätä kurssia opiskelijan tulee suorittaa G1-, G2- ja G3Skurssit. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numerolla tai suoritusmerkinnällä, joka perustuu mahdolliseen loppukokeeseen, kurssitöihin ja opiskelun aktiivisuuteen

68 62 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO 7. Uskonto ja elämänkatsomustieto EVANKELIS-LUTERILAINEN US- KONTO Homo sapiens on homo religiosus viisas ihminen on uskonnollinen ihminen. Uskonto on kulttuurikehityksen syvä pohjavirta: uskonnon vaikutukset säteilevät tiedon, tunteen, toiminnan, yhteisön ja taiteen tasoille. Tieteen ja teknologian kehityksestä huolimatta uskonto on yhä vahva kulttuuritekijä. Tiede muodostaa jatkuvasti kasvavan ja itseään korjaavan tietojärjestelmän, joka tyydyttää ihmisen järjen vaatimuksia. Tietoa ei hallita tiedolla tietoa hallitaan arvoilla. Kasvavan tietotulvan ja riskien maailmassa modernin ajan ihminenkin etsii perusturvaa ja kysyy olemassaolonsa tarkoitusta. Uskonnot vastaavat perimmäisiin kysymyksiin: miksi olen olemassa, mistä tulen, mihin menen, miksi kärsin ja mikä on kaiken tarkoitus? Uskontoa ja sen universaalisia ulottuvuuksia on tutkittu tieteellisesti. Uskonnon maailmanpoliittinen merkitys on globalisaatiokehityksen ja EU:n laajentumisen myötä kasvanut. Uskontojen tuntemus lisää kulttuurista lukutaitoa ja kykyä mediakriittisyyteen. Uskonnon kurssit tarjoavat käsitteitä ja tiedollisia valmiuksia, jotka auttavat opiskelijaa analysoimaan, arvioimaan ja jäsentämään omaa sekä muiden uskontoa ja siitä nousevaa kulttuuriperintöä. Opetuksen tavoitteet Uskonto on tietoaine, jossa hyödynnetään uskontojen omia lähteitä, eri medioiden välittämää ajankohtaismateriaalia ja päivitettyä tutkimustietoa. Uskonnon kurssisisällöillä on luontaiset kytkennät humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin. Erilaisiin katsomus- ja arvojärjestelmiin perehtyminen tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden uskonnon kurssisisältöjen kautta

69 KURSSISELOSTEET 63 hankkia perustiedot omasta uskonnosta ja sen kulttuurivaikutuksista saada valmiuksia itsenäiseen tiedonhankintaan ja kriittiseen arviointiin harjaantua osallistumaan uskonnollisista ja moraalisista kysymyksistä käytävään yleiseen keskusteluun jäsentää ja arvioida omaa maailmankatsomustaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa kehittää kykyä toimia eri kulttuuritaustasta tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Kurssien suoritusjärjestys Valtakunnallisia pakollisia kursseja on kolme (UE1, UE2, UE3) ja syventäviä kaksi (UE4S ja UE5S). Koulukohtaisia soveltavia kursseja on kolme (U6K, UE7K ja UE8K). UE1-kurssi on perusta muille kursseille, ja se on suoritettava ensimmäiseksi. U2- kurssi nivoutuu yleiseen historiaan, ja se suositellaan opiskeltavaksi vasta HI2-kurssin jälkeen. UE3-kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille. Ainereaaliin valmentautuville välttämättömiä ovat UE4S- ja UE5S-kurssit sekä abiturienteille suunniteltu kertaava päättökurssi UE6K. Itsenäisen suorittamisen periaatteet UE1-, UE3- ja UE6K-kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien UE2, UE4S, UE5S ja UE7K itsenäinen suorittaminen on mahdollista. UE1 USKONNON LUONNE JA MERKITYS Millainen ilmiö uskonto on? Miten uskontoa tutkitaan tieteellisesti? Mitkä ovat uskonnon ydinkysymyksiä? Miten tiede ja uskonto eroavat toisistaan? Miten uskonto ilmenee yksilön ja yhteisön kokemuksessa? Miksi ja miten Raamattu on pyhä kirja? Miten Raamattu on vaikuttanut maailmankuvaan ja kulttuuriin? Millaisia ovat Raamatun tutkimusja tulkintatavat? Kurssilla käytetään vaihdellen eri työtapoja: alustuksia, esitelmiä, opetuskeskusteluja, kirjallisia tehtäviä, ryhmätöitä, improvisaatiota ja ajankohtaisen uutismateriaalin seurantaa. Kurssi opiskellaan ensimmäisenä kurssina ja arvioidaan numeroilla. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. UE2 KIRKKO, KULTTUURI JA YHTEISKUNTA Miten kristillinen kirkko syntyi ja muotoutui? Miksi idän ja lännen kirkko erosivat toisistaan? Miten idän kirkko on toiminut Bysantin perinnön jatkajana? Miten lännen katolinen kirkko vaikutti eurooppalaiseen integraatiokehitykseen keskiajalla? Millaisia muutoksia reformaatioliike toi uuden ajan murroksessa? Millaisiksi Euroopan uskonto- ja kulttuurirajat vakiintuivat uudella ajalla? Millainen on nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli maailmassa? Miten kirkosta tuli koulun äiti ja kirjasivistyksen sekä sosiaalihuollon uranuurtaja? Kurssi niveltyy sisällöllisesti yleiseen historiaan ja taideaineisiin. Kurssiin kuuluu opintokäynti. Kurssi arvioidaan numeroilla ja se suositellaan suoritettavaksi vasta HI2-kurssin jälkeen.

70 64 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO UE3 IHMISEN ELÄMÄ JA ETIIKKA UE5S MIHIN SUOMALAINEN USKOO? Mitkä ovat ihmisen perimmäiset elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys ja kuolema? Mitä kristinusko opettaa Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta? Miten hyvä ja paha määritellään erilaisissa eettisissä järjestelmissä? Mitkä ovat kristillisen etiikan pääkorostuksia? Millaisia eettisiä ohjeita Raamattu antaa yksilö- ja sosiaalieettisissä kysymyksissä (esim. abortti, eutanasia, itsemurha, kuolemantuomio, eläinkokeet, keinohedelmöitys, geeniteknologia, luonnonsuojelun etiikka)? Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, koska tiedollisten tavoitteiden lisäksi pyritään myös antamaan sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta virikkeitä tunneälyn kehittymiselle. Tiedollisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan numeroilla. UE4S USKONNON MAAILMAT Miksi perustietopaketti maailman suurista uskonnoista kuuluu yleissivistykseen? Millainen on eri uskontojen kannatus, levinneisyys ja tulevaisuuden näkymät? Millainen merkitys uskontojen pyhillä kirjoilla on ollut kulttuurihistoriassa? Millaisia eettisiä ohjeita uskonnot tarjoavat? Miten eri uskonnot vastaavat ihmisen peruskysymyksiin: mistä tulen, mikä olen, miksi elän, miksi kärsin, mitä kuoleman jälkeen, millainen jumala on? Miten ihmisoikeudet sekä naisten ja lasten oikeudet ovat toteutuneet eri uskontojen vaikutusalueilla? Miten kultti, rituaalit ja uskonnon opit yhdistävät tai erottavat ihmisiä? Miten uskonnot vaikuttavat yhteiskuntaan? Kurssiin kuuluu opintokäynti. Kurssi on välttämätön uskonnon reaalikokeeseen valmentautuville. Kurssi arvioidaan numeroilla. Millainen on suomalaisen mielen matka muinaisuskosta nykyaikaan? Miten 850-vuotias Suomen kirkko on vaikuttanut suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehitykseen? Millaisia uskonnollisia yhteisöjä toimii nykyisin Suomessa? Miten suomalaiset kristityt osallistuvat kansalliseen ja kansainväliseen ekumeeniseen yhteistyöhön? Kurssiin kuuluu opintokäynti. Kurssi on tärkeä uskonnon reaalikokeeseen valmentautuville. Kurssi arvioidaan numeroilla. UE6K USKONNON KERTAUSKURSSI Mitkä ovat lukion uskonnon kurssien keskeiset päälinjat? Mitkä ovat uskonnon universaalit ulottuvuudet ja kulttuurivaikutukset? Mihin uskonnon voima perustuu? Millaisia vastauksia uskonto antaa eettisiin ja ontologisiin kysymyksiin? Miltä eri uskontojen tulevaisuus näyttää? Uskonnon ilmentymiä ja kulttuurihistoriallisia vaikutuksia tarkastellaan poikkitieteellisesti integroimalla oppisisällöt ja aihekokonaisuudet lukion uskonnon kursseihin UE1 UE5 sekä soveltuvin osin uskontotieteeseen, historiaan, ilosoiaan, psykologiaan ja taideaineisiin. Kurssi on tarkoitettu ainereaaliin valmentautuville abiturienteille päättökurssiksi. Työtavoista ja opintokäynneistä sovitaan kurssin alkaessa. Kurssista annetaan hyväksymismerkintä. Kurssi voidaan myös sopimuksen mukaan arvioida numeroilla, jolloin sillä saattaa olla korottava vaikutus lukion uskonnon päättöarvosanaan.

71 KURSSISELOSTEET 65 UE7K USKONNOT TAITEESSA Millaisia kuvallisia symboleja ja rituaaleja esiintyy eri uskonnoissa? Miten musiikki, kirjallisuus, kuvataide, arkkitehtuuri ja elokuva ilmentävät uskonnollista kokemusta? Miten Kristus-kuva on vaihdellut eri aikoina? Kurssilla tutustutaan uskonnollista ja symbolista merkitystä sisältävään taiteeseen eri uskonnoissa. Kuvia, esineitä, veistoksia ja arkkitehtuuria tarkastellaan uskonnollisten katsomusten ja rituaalien näkökulmasta. Kurssi sopii ainereaaliin valmistautuville sekä opiskelijoille, jotka haluavat syventyä joihinkin uskonnon erityisteemoihin tai suorittaa kurssin itsenäisesti tutkielmakurssina. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. UE8K IHMISSUHDEKURSSI Kurssin tavoitteena on tukea nuoren itsetuntemuksen lisääntymistä ja persoonallisuuden kasvuprosessia vastuulliseen aikuisuuteen. Missä mielessä nuoruus on toinen syntymä ja silta aikuisuuteen? Millainen on terve itsetunto? Mitä on tunneäly? Miten ihmissuhteet toimivat peilinä? Miten seurustella? Mitkä ovat tavallisimpia parisuhteen salakareja? Miten ratkaisen ristiriitoja ihmissuhteissa? Miten kriisi on mahdollisuus muutokseen? Miten kohtaan elämän rajallisuuden? Kurssilla käytetään monipuolisia toiminnallisia työtapoja. Sopimuksen mukaan osa kurssista toteutetaan intensiivijaksona tai ihmissuhdeseminaarina, johon osallistuminen on edellytys suoritusmerkinnän saamiseksi. Opiskelija voi halutessaan saada erillisen kurssitodistuksen. Seurakuntien isoskoulutus ja ns. Nuisku-kurssi hyväksytään anomuksesta ihmissuhdekurssia korvaavaksi suoritukseksi. ORTODOKSINEN USKONTO Ortodoksisen uskonnon opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija oman kirkkonsa historiaan, uskonoppiin ja etiikkaan. Lisäksi opiskelija tutustuu Raamattuun, sen sisältöön ja syntyhistoriaan sekä Raamatun tieteelliseen tutkimukseen. Tavoitteena on myös tutustuttaa opiskelija muihin maailmanuskontoihin. Ortodoksiselle teologialle ja kristillisyydelle on luonteenomaista holistisuus, kokonaisvaltaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, ettei mitään ortodoksisen kristillisen elämän osa-aluetta voida tarkastella kokonaisuudesta erillisenä. Niinpä ortodoksisen uskonnon opetuksen erityispiirteenä on auttaa opiskelijaa sisäistämään ortodoksinen holistinen maailmankuva ja hahmottamaan tätä kautta itseään sekä ympäröivää maailmaa. Oman kristillisen perinteen vahva tuntemus edesauttaa opiskelijaa orientoitumaan monikulttuurisessa ja moniarvoisessa maailmassa, ja antaa hänelle vankan eettisen pohjan, josta käsin hän voi kohdata aikuiselämän haasteet. Opetuksen tavoitteena on luoda opiskelijalle käsitys kirkon synnystä ja historiallisesta kehitysprosessista, ja tätä kautta auttaa opiskelijaa ymmärtämään ortodoksisen kirkon historiallinen luonne luoda opiskelijalle käsitys uskonopin dogmaattisesta sisällöstä ja suhteesta etiikkaan niin, että opiskelija kykenee hahmottamaan yhteyden näiden välillä tutustuttaa opiskelija Raamatun syntyprosessiin ja sisältöön sekä auttaa opiskelijaa ymmärtämään Raamatun suhde uskonoppiin ja etikkaan tutustuttaa opiskelija muihin maailman uskontoihin niin, että opiskelija kykenee oman uskon-

72 66 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO tonsa sisällölliseltä pohjalta arvioimaan näiden eettisiä, opillisia ja rituaalisia yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia tiedon ja oppimisen kautta kasvattaa opiskelijoissa suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä muita uskontoja ja näiden edustajien maailmankuvaa kohtaan. Arviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia sekä osoittaa kunkin aihekokonaisuuden keskeiset teemat. Erityisesti esseetyöskentelyssä painotetaan opiskelijan kykyä tuoda esille aihekokonaisuuden kannalta sisällöllisesti merkitykselliset asiat pelkän referoimisen sijaan. Edelleen kiinnitetään huomiota opiskelijan kykyyn ja harrastuneisuuteen keskustelutilanteissa sekä kykyyn jäsentää näissä saamaansa ja tuottamaansa informaatiota suhteessa laajempiin kokonaisuuksiin. UO1 ORTODOKSINEN MAAILMA Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - tuntee kirkon synnyn ja kehityksen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneet tekijät - ymmärtää oman kansallisen kirkkonsa muotoutumisen historian kulussa - tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja sekä niiden historiallista ja kulttuurista merkitystä - näkee oman uskonnollisen perinteensä osana historiallista ketjua. Keskeiset sisällöt - varhaiskirkko - Bysantin aika oppi ja hallinto määräytyvät - idän ja lännen kirkon ero - Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot - orientaaliset kirkot - lännen kirkot - Suomen ortodoksinen kirkko UO2 USKONOPPI JA ETIIKKA Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - tuntee ortodoksisen kirkon opin lähteet ja perusteet - hahmottaa eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitä - tuntee ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteet sekä ymmärtää, kuinka näiden pohjalta kirkko voi muodostaa eettisiä kannanottoja uusiin esille tuleviin kysymyksiin - ymmärtää, että eri maiden ortodoksiset kirkot voivat päätyä erilaisiin eettisiin tulkintoihin. Keskeiset sisällöt - ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite - Pyhä Kolminaisuus - Jumalansynnyttäjä - pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen - ortodoksinen ihmiskuva - yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä UO3 RAAMATTUTIETO Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

73 KURSSISELOSTEET 67 - tuntee Raamatun synnyn ja rakenteen sekä taustalla vaikuttaneen kulttuurihistorian - hahmottaa jumalakuvan kehityksen historian kulussa ja Raamatun sisällä sekä messiasodotuksen syntymisen ja täyttymisen Palestiinassa - tuntee Raamatun käytön ortodoksisessa kirkossa ja sen liturgisessa elämässä - ymmärtää eri Raamatun kirjojen merkityksen tämän päivän kristinuskolle ja erityisesti ortodoksiselle kirkolle sekä Raamatun merkityksen etiikan muotoutumisessa - osaa omatoimisen Raamatun käytön. Keskeiset sisällöt - Jumala ja ihminen Pentateukissa - viisauskirjallisuus - profeetat ja messiasodotus - evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet - Jeesuksen henkilö - Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista - Paavali ja hänen kirjeensä UO4S Tavoitteet USKONTOJEN MAAILMAT Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet - ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan - ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä. seuraavista näkökulmista: - uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät - uskontojen pyhät kirjat ja oppi - uskontojen eettiset ohjeet - uskontojen kultit, rituaalit ja taide - uskontojen suuntaukset - uskonnot ja yhteiskunta. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja. UO5S Tavoitteet ORTODOKSINEN SUOMI Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historian ja nykypäivän - ymmärtää eri kirkkojen merkityksen suomalaisessa yhteiskunnallisessa kehityksessä - hahmottaa uskonnon ilmenemisen taiteessa - tuntee Suomessa elävää monikansallista ortodoksista kulttuuria - osaa jäsentää nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa. Keskeiset sisällöt - suomalainen muinaisusko - ortodoksit idän ja lännen välissä - katolisuudesta luterilaisuuteen - itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko - maahanmuuttajien ortodoksinen perinne ykseys ja erilaisuus - uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa Keskeiset sisällöt Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia

74 68 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Mitä toivot elämältäsi? Rikkautta, rakkautta, vapautta, valtaa, tietoa, terveyttä, nautintoa vai mielenrauhaa? Mitä haluatkaan, arvosi ovat niitä päämääriä, joita elämässäsi todella tavoittelet. Mutta voidaksesi toimia sinulla täytyy olla myös uskomuksia. Mitä siis uskot? Uskotko, että luudalla voi lentää ja haikarat tuovat lapsia vai että ihmiset ovat apinan sukua ja vesi jäätyy pakkasella? Mitä uskotkin, maailmankuvasi rakentuu uskomuksistasi. Ehkä et ole tutkinut tarkemmin uskomuksiasi ja arvojasi. Siihen olisi kuitenkin aihetta, sillä arvosi ja uskomuksesi ovat keskeinen osa persoonallisuuttasi - ja sitähän sinä pidät tärkeimpänä asiana itsessäsi. Miksi et siis seuraisi Sokratesta ja kävisi keskustelemaan arvoistasi ja uskomuksistasi? Elämänkatsomustieto on oppiaine, joka kannustaa sinua pohtimaan arvojasi ja uskomuksiasi. Miksi sitä kutsutaan elämänkatsomustiedoksi? Mikä oikeastaan on elämänkatsomus? Se on maailmankatsomus, jonka olet itse miettinyt ja omaksunut. Hienoa, mutta mikä sitten on maailmankatsomus? Se pitää sisällään arvosi ja uskomuksesi sekä niiden pitävyyttä koskevat käsityksesi. Tuntuu monimutkaiselta, taidankin jättää nämä kurssit käymättä! Mietipä kuitenkin vielä hetken ajan. Koska maailma on ihmeellinen ja elämä erityisen ihmeellinen, sitä ei voi ymmärtää ilman tietoisia ponnisteluja. Elämänkatsomustieto tukee sinua yrityksessäsi ymmärtää niin ihmiselämää kuin koko maailmaa. Se ei lupaa sinulle valmista kompassia ja karttaa, joiden mukaan voisit suunnistautua tutkimatta tarkemmin niiden luotettavuutta. Päinvastoin, elämänkatsomustieto antaa sinulle valmiuksia etsiä juuri sellaista kompassia ja karttaa, jotka auttavat sinua löytämään oman tiesi hyvään elämään. Mitä iloa elämänkatsomustiedosta on muulle opiskelulleni? Se tukee opiskeluasi monin tavoin. Opit sitä paremmin, mitä enemmän osaat jäsentää asioita. Opit sitä enemmän, mitä paremmin osaat liittää tutkimasi asiat omiin kysymyksiisi ja omaan harrastukseesi. Juuri tällaisiin ajattelun ja kokemisen taitoihin elämänkatsomustieto sinua haastaa. Kurssien suoritusjärjestys Ensimmäinen pakollinen kurssi suoritetaan ensimmäisenä. Sen jälkeen kurssien suorittamisjärjestys on vapaa. ET1 HYVÄ ELÄMÄ Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. Kurssi lähestyy hyvän elämän kysymyksiä järkiperusteisen ja humanistisen etiikan näkökulmasta. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numerolla. Arvosanaan vaikuttavat kurssityöt ja työskentelyn aktiivisuus. Kurssi on pakollinen uskontokuntiin kuulumattomille. ET2 MAAILMANKUVA Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. Millaisia ovat maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan pe- Berliini, Juutalaismuseo Juutalaismuseo, Ber

75 KURSSISELOSTEET 69 rustana? Mitkä uskomuksemme ovat tietoa, mitkä vain luuloa tai valetietoa? Miten koulu, media ja taide luovat maailmankuvaamme? Kurssi suoritetaan Hyvä elämä -kurssin (ET1) jälkeen. Itsenäinen suorittaminen on mahdollista. Kurssi arvioidaan numerolla. Arvosanaan vaikuttavat kurssityöt, työskentelyn aktiivisuus ja kirjalliset esseet. Kurssi on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille, joille se on pakollinen. ET3 YKSILÖ JA YHTEISÖ Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. Aktiivinen hyvä kansalainen äänestää ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Mikä yhteiskunta oikein on? Minkälaisia yhteiskuntia voisi olla olemassa? Mitä ovat yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, vallankäyttö tai kansalaisen vaikuttamiskeinot? Kurssi suoritetaan Hyvä elämä -kurssin (ET1) jälkeen. Itsenäinen suorittaminen on mahdollista. Kurssi arvioidaan numerolla. Arvosana perustuu kurssikokeeseen, työskentelyn aktiivisuuteen ja mahdollisiin kurssin aikana tehtäviin töihin. Kurssi on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille, joille se on pakollinen. ET4S KULTTUURIPERINTÖ JA IDENTITEETTI liini Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuuri-

76 70 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO suuteen. Kulttuuri muokkaa meidät, ja samoin se tekee heille oman kotipiirimme ulkopuolella. Miten onnistuu eri kulttuurien kohtaaminen? Millaisia ajattelutapoja sisältyy etnosentrismiin tai rasismiin? Mitkä ovat yhteisöllisyyden ja rauhan mahdollisuudet monikulttuurisessa maailmassa? Kurssin itsenäinen suorittaminen on mahdollista. Kurssi arvioidaan numerolla. Arvosana perustuu työskentelyn aktiivisuuteen ja kurssitöihin. Kurssi on avoin kaikille opiskelijoille. ET5S MAAILMAN SELITTÄMINEN KATSOMUSPERINTEISSÄ Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. Miten erilaiset myytit, uskonnot, ateismi, agnostisismi, humanismi ja kristinusko selittävät maailmaa? Millaista näiden välinen vuoropuhelu on? Mikä merkitys eri uskomusjärjestelmillä on yksityiselle ihmiselle nykyaikana? Miten maailmaa selitetään eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä? Kurssilla tehdään erilaisia kurssitöitä, joihin arvosana perustuu. Kurssi arvioidaan numeroin. Kurssi voidaan suorittaa myös itsenäisesti. ET6K ELÄMÄNKATSOMUKSENI Merenkulkumuseo, Barcelona Kurssi antaa opiskelijalle mahdollisuuden tarkastella oman elämänkatsomuksensa muodostumista elämänkaaren aikana. Opiskelijan elämänkatsomuksen keskeiset sisällöt hahmottuvat esille. Yksilön elämänkatsomus kertoo hänen kaikkein henkilökohtaisimman ja usein syvällisimmän minänsä. Oman elämänkatsomuksen ymmärtämiseen tähtäävä kurssi on elämänkatsomustiedon opintojen lopputyö. Kurssi on kaikille avoin, mutta sitä suositellaan erityisesti pitempään elämänkatsomustietoa opiskelleille. Opiskelijan kanssa yhdessä suunnitellaan itsenäisesti tehtävä kirjoitustyö. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Opiskelija voi pyytää suorituksestaan myös numeron.

77 KURSSISELOSTEET Humanistiset aineet FILOSOFIA Nykyään puhutaan paljon ilosoiasta. Mutta mitä se oikein on ja mitä ilosoit tekevät? Pohtivatko he otsa rypyssä elämän tarkoitusta? Älä vain sano, että kysymykseeni on vaikea vastata, koska se on ilosoinen kysymys! Ikävä kyllä, kysymys ilosoian luonteesta ja ilosoian harjoittamisesta todella on ilosoinen kysymys. Saat kuitenkin yhden mahdollisen vastauksen. Filosoia saa alkunsa koko maailmaa ja elämää koskevasta ihmetyksestä ja uteliaisuudesta. Filosoia on siis kyselyä ilman mitään etukäteen asetettuja rajoja. Filosoia kyselee maailman yleistä järjestystä, todellisuuden ja totuuden luonnetta, tietomme edellytyksiä ja rajoja, hyvän ja kauniin ominaisuuksia, ihmisen paikkaa maailmassa ja lukemattomia muita maailmankatsomuksellisia kysymyksiä. Mutta pohtivathan tieteet, uskonnot ja taiteet jo maailmankatsomuksellisia kysymyksiä! Mihin me ilosoiaa enää tarvitsemme? Aivan oikein, tieteet, uskonnot ja taiteet pohtivat nekin maailmankatso- muksellisia kysymyksiä. Uskonnot ja taiteet tarjoavat meille kiehtovia ja haastavia näkymiä ihmisen elämästä ja hänen paikastaan maailmassa. Ne eivät kuitenkaan ole sitoutuneet perustelemaan järkiperäisesti näkemyksiään, eikä niiltä sitä usein odotetakaan. Entäpä tieteet, nehän perustelevat väitteensä ja teoriansa havainnoin, kokein ja laskutoimituksin? Olettakaamme, että meitä kiinnostavat kysymykset elämän ja tietoisuuden luonteesta. Jos voisimme suoraan lukea mittareista tai laskutoimitusten tuloksista vastaukset näihin kysymyksiin, voisimme todella jättää ilosoian sikseen. Mutta tällöin oletamme, että tiedämme jo etukäteen, miten mittaukset ja laskutoimitukset tulisi ymmärtää. Yleensä me emme kuitenkaan käsitä tieteellisten tutkimustulosten koko merkitystä. Siksi biologi tai psykologi, joka siirtyy laboratoriostaan pohtimaan elämän tai tietoisuuden luonnetta ja paikkaa maailmassa, ryhtyy samalla ilosoiksi.

78 72 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO Filosoian voisi määritellä järkiperäisten ja käsitteellisten näkökulmien etsimiseksi kysymyksiin, joilla on maailmankatsomuksellista merkitystä ja joihin vastaamiseen meillä ei ole mitään yksinkertaista tapaa. Jos tämä tuntuu sinusta vaikeaselkoiselta, tiedät nyt syyn! Miksi juuri minun pitäisi innostua ilosoiasta? Enkö voisi jättää ns. syvälliset keskustelut niitä kaipaavien iloksi ja keskittyä opiskelussani ja elämässäni johonkin hyödyllisempään? On tietenkin sinun asiasi, mistä innostut, mutta jonkinlainen ymmärrys ilosoiasta ja sen harjoittamisesta sekä kuuluu yleissivistykseen että tukee erinomaisesti muuta opiskeluasi. Filosoia on osa yleissivistystämme kahdessakin mielessä. Ensinnäkin se on tärkeä kulttuuriperintömme vaikuttaja ja muutostekijä. Toiseksi ilosoia tarjoaa avaria näkökulmia tämän perinnön jäsentämiseen ja arvioimiseen. Filosoian suurin anti opiskeluusi on kuitenkin niissä kriittisen ajattelun taidoissa, joihin ilosoinen argumentaatio sinut harjaannuttaa. Rohkaise mielesi ja tutki asioita oman järkesi valossa! Kurssien suoritusjärjestys Ensimmäinen pakollinen kurssi suoritetaan ensimmäisenä. Kurssin FF6K suorittaminen edellyttää kurssin FF3S hyväksyttyä suoritusta. Muutoin kurssien suorittamisjärjestys on vapaa. Kurssi on pakollinen kurssi, ja se suoritetaan ensimmäisenä ilosoian kurssina. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numeroin. FF2S FILOSOFINEN ETIIKKA Kurssilla perehdytään ilosoisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin. Kysymys oikeasta ja väärästä onkin oikeastaan aika monimutkainen ja laaja. Voiko joku tietää, mikä on oikein? Voimmeko asettaa eri kulttuureja paremmuusjärjestykseen? Mihin minun moraalini oikein perustuu? Miksi minun pitäisi olla moraalinen? Kurssi edellyttää pakollisen kurssin hyväksyttyä suoritusta. Kurssi ei sovi itsenäisesti suoritettavaksi. Kurssi arvioidaan numeroin. FF3S TIEDON JA TODELLISUUDEN FILOSOFIA Kurssilla perehdytään tieto-opin ja metafysiikan kysymyksiin. Mitä tieto, tiede ja totuus ovat? Mitä on olemassa? Mikä on maailmani? Metafysiikka haastaa tutkimaan oman maailmankuvan rakenteita. Mitä ovat pätevä päättely ja hyvä argumentointi? Kurssi voidaan suorittaa pakollisen kurssin jälkeen. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Kurssi arvioidaan numeroin. FF1 JOHDATUS FILOSOFISEEN AJATTELUUN Mitä ilosoia on? Millaisia kysymyksiä ilosoiassa pohditaan, ja miten ilosoit ovat niihin vastanneet? Mitä minä itse niistä ajattelen? Mitä muut opiskelijat ajattelevat? FF4S YHTEISKUNTAFILOSOFIA Millaisia erilaisia näkemyksiä yhteiskuntailosoiassa esitetään? Mikä on hyvä yhteiskunta? Mitkä ovat oikeuksiani ja velvollisuuksiani? Mihin konservatismi, liberalismi tai sosialismi tähtää? Kurssilla Cosmocaixa, Barcelona

79 KURSSISELOSTEET 73 käsitellään nykykulttuuriin liittyviä haasteita: monikulttuurisuutta, identiteetin rakentumista, toiseutta, vierautta, sukupuolta ja sukupuolisuutta. Kurssi voidaan suorittaa pakollisen kurssin jälkeen. Kurssin voi suorittaa myös itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numeroin. FF5K YMPÄRISTÖFILOSOFIA Mitä ympäristöilosoia on? Miten ihminen suhtautuu luontoon? Mikä on ihmisen vastuu luonnosta ja ympäristöstä? Kurssin aiheita ovat eläinten tietoisuus ja oikeudet sekä luonnon ja rakennetun ympäristön eettiset ja esteettiset arvot. Kurssilla referoidaan artikkeleita. Kurssi voidaan suorittaa pakollisen kurssin jälkeen. Se voidaan suorittaa myös itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numeroin. Halutessaan opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän. FF6K LUONNONTIETEIDEN FILOSOFIA Millainen on luonnontieteellinen maailmankuva? Miten tieteellinen päättely ja teorianmuodostus etenevät luonnontieteissä? Mikä on tieteenilosoian anti tieteellisen päättelyn tarkastelussa? Miten lukiossa opiskelemamme tieto on tuotettu? Kurssilla analysoidaan luonnontiedeaineiden oppikirjojen sisältöjä. Kurssin suorittamiseksi edellytetään ilosoian kurssin FF3S:n hyväksytty suoritus. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssista annetaan suoritusmerkintä FF7K FILOSOFIAA AJANKOHTAISIN ERITYISTEEMOIN Kurssi toteutetaan jonkin ajankohtaisen ilosoisesti kiinnostavan keskusteluteeman tai tapahtuman pohjalta, tai se voi syntyä opiskelijoiden esittämän mielenkiintoisen ilosoisen aiheen tiimoilta. Keskustelutyyppisellä kurssilla pyritään oivaltavaan argumentaatioon sekä syventämään ilosoista tietämystä itsenäisesti etsityn tiedon avulla. Kurssi voidaan suorittaa pakollisen kurssin jälkeen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssista annetaan suoritusmerkintä.

80 74 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta. Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä. Arviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen ymmärrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa tietoa. PS1 PSYYKKINEN TOIMINTA, OPPIMINEN JA VUOROVAI- KUTUS Mitä psykologia on? Miten psykologia tutkii ihmistä? Mitkä tekijät ohjaavat ihmisen käyttäytymistä? Mitkä ovat psyykkisen toiminnan yleispiirteet? Miten ihminen säätelee mielensä toimintaa? Miten ihminen oppii? Opiskelenko oikein? Miksi opiskelu jossain ryhmässä sujuu paremmin kuin jossain toisessa ryhmässä? Työtapoina käytetään opetuskeskustelua, luentoa, yksilö- ja ryhmätöitä sekä opetusvideoita. Kurssi suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssin numeroarvosana muodostuu kokeen, opiskelun aktiivisuuden ja suoritettujen tehtävien pohjalta. PS2S IHMISEN PSYYKKINEN KEHITYS Tuleeko ihmisestä ihminen ilman muita ihmisiä? Mitä ovat susilapset? Miten kehitystä tutkitaan? Miten minuus syntyy? Miten psykologiset teoriat selittävät ihmisen psyykkistä kehitystä? Mitkä tekijät vaikuttavat psyykkiseen kehitykseen? Miten psyykkiset muutokset ilmenevät elämänkaaren eri vaiheissa: vastasyntyneen maailmassa, lapsuudessa, nuoruudessa, aikuisuudessa, vanhuudessa? Millaisia ovat lapsuuden ja nuoruuden psyykkiset ongelmat? Kurssilla keskustellaan, luennoidaan ja tehdään pienoistutkimuksia. Kurssille tuleminen edellyttää psykologian ensimmäisen pakollisen kurssin suorittamista. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää annettujen tehtävien ja kurssikokeen hyväksyttyä suorittamista. Kurssi arvioidaan numerolla.

81 KURSSISELOSTEET 75 PS3S IHMISEN TIEDONKÄSITTELYN PERUSTEET PS5S PERSOONALLISUUS JA MIELENTERVEYS Mitä on inhimillinen tietoisuus? Entä poikkeavat tietoisuuden tilat: unet, suggestiiviset tilat, hypnoosi, meditaatio, huumeet? Miten ihmistä huijataan? Mikä suuntaa tarkkaavaisuutemme? Miten näemme maailman? Miten muisti toimii? Miten aivoja tutkitaan? Miten aivot ohjaavat ihmisen toimintaa? Miten aivovauriot ja aivojen toimintahäiriöt vaikuttavat ihmisen toimintaan? Miten aivovauriopotilaita tutkitaan ja kuntoutetaan? Kurssilla keskustellaan, luennoidaan, katsotaan opetusvideoita ja tehdään opetusta havainnollistavia tehtäviä sekä mahdollisesti opintokäynti. Kurssin suoritus edellyttää psykologian ensimmäisen kurssin suorittamista. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti. Kurssiarvosana muodostuu suoritetun kokeen, tehtävien ja tuntiaktiivisuuden pohjalta. PS4S MOTIVAATIO, TUNTEET JA ÄLYKÄS TOIMINTA Mikä ohjaa tunteita ja motiiveja: viha, pelko, rakkaus, seksuaalisuus, syömishäiriöt? Voiko tunteita säädellä? Miten eri psykologiset teoriat tarkastelevat tunteiden ja motiivien syntyä? Miten ongelmia ratkaistaan? Mitä luovuus on, ja miten se ilmenee? Millaista on tehokas opiskelu ja ajattelu? Mitä on älykkyys? Miten älykkyyttä tutkitaan ja mitataan? Miten ihminen ratkaisee ongelmia? Mikä ohjaa päätöksentekoa? Kurssilla keskustellaan, luennoidaan ja tehdään pienimuotoisia tehtäviä. Kurssin suoritus edellyttää psykologian ensimmäisen pakollisen kurssin suorittamista. Kurssi suositellaan suoritettavaksi opintojen loppuvaiheessa. Kurssi on vaativa, eikä sitä suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Kurssiarvosana muodostuu kurssikokeen, tehtävien ja opiskelun aktiivisuuden pohjalta. Mitä persoonallisuus on? Miten psykologiassa tutkitaan persoonallisuutta? Voiko persoonallisuustestien tuloksiin luottaa? Mitkä tekijät muovaavat persoonallisuutta? Miten eri persoonallisuusteoriat kuvaavat ihmistä? Mitä on psyykkinen terveys? Mitkä tekijät vaikuttavat psyykkisten häiriöiden syntyyn? Mitä on mielen sairaus? Miten psyykkisiä häiriöitä tutkitaan? Miten psyykkisiä häiriöitä hoidetaan? Miten säätelen oman mieleni toimintaa? Miten voin ylläpitää oman mieleni hyvinvointia? Kurssilla luennoidaan, keskustella ja näytetään opetusvideoita. Kurssi edellyttää psykologian ensimmäisen pakollisen kurssin suorittamista. Kokoavan ja kertaavan luonteensa vuoksi kurssi suositellaan suoritettavaksi viimeisenä. Kurssia ei voi suoritta itsenäisesti. Kurssiarvosana muodostuu kokeen ja annettujen tehtävien suorittamisesta. P6K SOSIAALIPSYKOLOGIAN PERUSTEET Koulukohtainen syventävä kurssi Mitä sosiaalipsykologia tutkii? Miksi tunnemme vetovoimaa toisiin ja haluamme liittyä ryhmiin? Millaisia vaikutuksia ryhmillä on ihmisen toimintaan? Miten havaitsemme toisemme? Miten selitämme ihmisen toiminnan syitä (ns. attribuutio)? Miten asenteet syntyvät? Miten asenteita voidaan muuttaa? Millaisia keinoja mainostajat, propagandistit ja aivopesijät käyttävät? Mitä valta on? Kenellä on valtaa, ja mihin valta perustuu? Miten meitä johdetaan? Kurssilla luennoidaan, keskustellaan ja tehdään pienimuotoisia demonstraatioita. Kurssille tulo edellyttää kurssin P1 suoritusta. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti sen sosiaalisen luonteen vuoksi. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, mikä edellyttää aktiivista tuntityöskentelyä ja

82 76 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO pienoistutkimuksentekoa. Opiskelija voi halutessaan saada kurssista myös numeroarvioinnin osallistumalla kokeeseen. Numeroarviointi vaikuttaa lopullisessa arvioinnissa vain keskiarvoa nostavasti. PS7K PSYKOLOGIAN SOVELLUSALUEET Kurssilla perehdytään psykologian eri aloihin käytännössä: mitä tekee esimerkiksi koulupsykologi, neuropsykologi, psykoterapeutti, liikennepsykologi ja tutkimuspsykologi. Painotukset muodostuvat ryhmän toiveiden mukaan esimerkiksi stressinhallintaan, parisuhdepsykologiaan ja mielenterveyteen. Kurssilla tehdään opintokäyntejä, keskustellaan ja perehdytään erilaisiin rentoutustekniikoihin. Kurssille on mahdollista pyytää myös vierailijoita. Kurssin suoritus edellyttää PS1 kurssin suorittamista. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä, joka edellyttää aktiivista tuntityöskentelyä ja seminaariesitelmän tekoa. Opiskelija voi halutessaan saada kurssista myös numeroarvioinnin osallistumalla kokeeseen, mikä vaikuttaa lopulliseen aineen arviointiin vain keskiarvoa nostavasti. PS8K PSYKOLOGIAN KERTAUSKURSSI Miten voin hyödyntää oppimisen psykologiaa omassa opiskelussani? Miten laaditaan tasokas esseevastaus? Mikä selittää ihmisen toimintaa? Miten aivot liittyvät ihmisen psyykkisiin toimintoihin? Kurssi suoritetaan viimeisenä psykologian kurssina ennen ylioppilaskirjoituksia. Ennen kurssille tuloa opiskelijalla on oltava suoritettuna vähintään psykologian kurssit 1-5. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, mikä edellyttää aktiivista työskentelyä tunneilla. Halutessaan opiskelija voi saada kurssista myös numeroarvioinnin osallistumalla kokeeseen, joka vaikuttaa aineen lopulliseen arviointiin vain nostavasti.

83 KURSSISELOSTEET 77 HISTORIA Historia on monipuolinen oppiaine, joka kertoo sekä ihmisen menneisyydestä että nykyisyydestä. Sitä opiskeltaessa tutustutaan niin esihistorian maailmaan kuin myöhempien aikojen tapahtumiin ja kansainväliseen politiikkaan. Historian tunteminen antaa valmiuksia ymmärtää maailmassa tapahtuvia Historiallinen museo, Barcelona muutoksia ja niitä syitä, jotka muutoksiin vaikuttavat. Historian opetuksessa aika, muutos ja jatkuvuus ovat keskeisesti mukana. Historian opetus pyrkii johdattamaan kriittiseen ajatteluun ja siten kehittämään avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta pohdittaessa eri ilmiöitä sekä arvioitaessa ja vertailtaessa toisistaan poikkeavia näkökulmia. Eurooppalaisen kulttuurihistorian alkuvaiheiden ja kehityksen tunteminen auttaa ymmärtämään nykypäivän eurooppalaisuutta. Tutustuminen muihin kulttuureihin rikastuttaa tietämystä ihmisten elämän monimuotoisuudesta nykymaailmassa. Oman maan ja kansan menneisyyden tunteminen on jokaiselle tärkeää. Kurssien suoritusjärjestys Kurssi HI1 HI2 Edeltävät suoritukset Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Eurooppalainen ihminen HI1 HI3 Kansainväliset suhteet HI1, H2 HI4 Suomen historian käännekohtia HI5S HI5S HI6S HI7K HI8K HI9K Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan HI1, HI2 Kulttuurien kohtaaminen HI1, HI2 Kylmästä sodasta globaaliin kansainväli seen politiikkaan HI3 Suomen lähialueiden historia HI1-HI3 Välimeren alueen korkeakulttuurit HI10K Historian kertauskurssi HI1,HI2 HI1 - HI6S HI11K Historian tutkimuskurssi HI1, HI2 HI12K Luonnontieteiden historia HI2 Kurssit HI1 HI4 ovat valtakunnallisia pakollisia ja HI5S ja HI6S valtakunnallisia syventäviä kursseja. Niiden pohjalta laaditaan ylioppilastutkinnon reaalikokeen historian tehtävät. Kurssi HI10K suoritetaan viimeisenä kurssina ennen ylioppilaskirjoituksia. HI1 IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Mitä esihistoria on? Mitä historia on? Kurssin keskeisenä tavoitteena on tutustua ihmisen varhaiseen historiaan ja kehitykseen kulttuuriolennoksi. Maa-

84 78 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO talouden synty, korkeakulttuurit ja rakennetun ympäristön synty, antiikin maailma, sääty-yhteiskunnan synty, maailman avartuminen löytöretkien johdosta, kolonialismin alkuvaiheet ja teollistuminen siinä kurssiin liittyviä aiheita. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numerolla. Arvioinnin perusteena ovat aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn, kurssikoe ja mahdolliset kurssityöt. HI2 EUROOPPALAINEN IHMINEN Miten ihmiskäsitys ja maailmankuva ovat muuttuneet historian aikana? Mitkä seikat ovat vaikuttaneet tähän muutokseen? Minkälaista on historiantutkimuksen lähdekritiikki? Tutustutaan antiikin ihmiskeskeiseen kulttuuriin, keskiajan uskonnolliseen kulttuuriin, renessanssiajan tieteiden ja taiteiden murrokseen, ensimmäisiin yhteiskunnallisiin ajattelijoihin valistuksen aikana sekä uusien aatteiden esiinmurtautumiseen 1800-luvulla. Perehdytään myös eri aikakausien taidevirtauksiin. Itsenäistä suoritusta ei suositella. Kurssin suoritus edellyttää kurssikokeen ja/tai jonkin muun yhdessä sovitun tehtävän suorittamista ja aktiivista osallistumista opetukseen. Kurssi arvioidaan numerolla. HI3 KANSAINVÄLISET SUHTEET Kurssilla käsitellään maailmanpolitiikkaa imperialismin ajasta nykyaikaan saakka. Miten eri aatteet ja valtioiden taloudelliset pyrkimykset ovat vaikuttaneet valtioiden välisiin suhteisiin? Mitkä seikat johtivat maailmansotien syttymiseen? Miksi ajauduttiin kylmän sodan vastakkainasetteluun? Miten kylmän sodan päättyminen muutti kansainvälisiä suhteita? Kurssin suoritus edellyttää kurssikokeen ja/tai jonkin muun yhdessä sovitun tehtävän suorittamista ja aktiivista osallistumista opetukseen. Kurssi arvioidaan numerolla. HI4 SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA Tutustutaan keskeisiin Suomen historian vaiheisiin 1800-luvulla ja 1900-luvulla: aiheina ovat autonomian aika, teollistuminen, kansalaisyhteiskunnan synty, itsenäistyminen, kansalaissota, toisen maailmansodan aika, hyvinvointivaltion rakentaminen, kulttuurihistoria ja Suomi osana kansainvälistyvää Eurooppaa ja maailmaa. Suositellaan suoritettavaksi viimeisenä opiskeluvuonna. Itsenäistä suoritusta ei suositella. Kurssin suoritus edellyttää kurssikokeen ja/tai jonkin muun yhdessä sovitun tehtävän suorittamista ja aktiivista osallistumista opetukseen. Kurssi arvioidaan numerolla. HI5S SUOMEN HISTORIA ESIHISTORIASTA AUTONOMIAN AIKAAN Minkälaista elämä oli muinaisessa Suomessa? Minkälaista Suomessa oli Ruotsin vallan aikana? Miten eli tavallinen väki, miten heitä hallittiin? Miten Suomesta tuli Suomi, ennen kuin se nostettiin kansakunnaksi kansakuntien joukkoon? Kurssi käsittelee Suomen varhaishistoriaa sekä säätyyhteiskunnan ja ns. sivistyksen saapumista Suomeen Ruotsin valloitusten seurauksena. Kurssin suoritus edellyttää kurssikokeen ja/tai jonkin muun yhdessä sovitun tehtävän tekemistä ja aktiivista osallistumista opetukseen. Kurssi arvioidaan numerolla.

85 KURSSISELOSTEET 79 HI6S KULTTUURIEN KOHTAAMINEN Kurssilla käsitellään yhtä tai useampaa Euroopan ulkopuolista kulttuuria, esimerkiksi Japania, Kiinaa, islamin maailmaa, Afrikkaa tai Latinalaista Amerikkaa. Perehdytään kulttuurialueen historiaan ja yhteiskuntaan ja myös nykyisyyteen. Tarkastellaan myös kulttuurien kohtaamisen seurauksia. Ei suositella itsenäistä suoritusta. Kurssi arvioidaan numerolla. Arvioinnin pohjana on kurssikoe ja/ tai jokin muu yhdessä sovittu tapa sekä aktiivinen osallistuminen opetukseen. HI7K KYLMÄSTÄ SODASTA GLOBAALIIN KANSAINVÄLI- SEEN POLITIIKKAAN Kurssin keskeisenä sisältönä on tutkia globaalin maailman syntymistä toisen maailmansodan jälkeen kansainvälisessä politiikassa. Kurssilla tutustutaan kylmän sodan aikaiseen maailman kahtiajakoon, siirtomaavaltioiden vapautumiseen sekä idän ja lännen suurvaltioihin. Opiskellaan oivaltamaan, että poliittiset kriisit ja muut ongelmat vaikuttavat maailmanlaajuisesti ja että tämänhetkiset suuret ongelmat perustuvat paljolti köyhien ja rikkaiden maiden väliseen kuiluun. Kurssin osasuorituksena on esitelmän tekeminen. Kurssia suositellaan kurssin HI3 suorittamisen jälkeen. Itsenäistä suoritusta ei suositella. Kurssi arvioidaan numerolla. Arvioinnin pohjana on kurssikoe ja/tai esitelmä sekä aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn. Lateraanikirkko, Rooma

86 80 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO HI8K SUOMEN LÄHIALUEIDEN HISTORIAN KURSSI Tutustutaan naapurimaiden Venäjän, Baltian maiden, Ruotsin, Norjan tai Tanskan historiaan. Maa tai maat, joihin kurssilla keskitytään, valitaan kurssin alussa. Tarkoituksena on saada selville perusasiat maan tai maiden historiasta. Kurssin suorittaminen itsenäisesti on mahdollista. Kurssi arvioidaan sopimuksen mukaan numerolla tai suoritusmerkinnällä. HI9K VÄLIMEREN ALUEEN KORKEAKULTTUURIT Tutustutaan syventäen joihinkin Välimeren alueen korkeakulttuureihin, esimerkiksi Egyptiin, Mesopotamian alueeseen, antiikin maailmaan, foinikialaisiin ja keltteihin. Tarkastelukohteina voivat olla mm. uskonto ja mytologia, ihmisten arki ja juhla, naisen asema, hallitsijat ja taide. Kurssit HI1 (Ihminen ympäristö ja kulttuuri) ja HI2 (Eurooppalainen ihminen) on hyvä olla suoritettuna. Ei suositella itsenäistä suoritusta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai opiskelijan pyynnöstä numerolla. Arviointiin vaikuttavat kurssikoe ja/tai jokin muu yhdessä sovittu tapa sekä aktiivinen osallistuminen opetukseen. HI10K HISTORIAN KERTAUSKURSSI Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmentautuville. Kurssilla kerrataan historian kurssien keskeisiä kysymyksiä, joista päätetään yhdessä opiskelijoiden kanssa. Lisäksi kurssilla käydään läpi vanhoja reaalikoetehtäviä ja harjoitellaan vastausten laatimista erityyppisiin kysymyksiin. Kurssikokeen tai vastaavan erityistehtävän perusteella kurssi merkitään suoritetuksi. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. HI11K HISTORIAN TUTKIMUSKURSSI Kurssin tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat historian tutkimusmenetelmiin. Tutkielman aihealueen voi valita hyvin vapaasti oman mielenkiinnon mukaan. Mahdollisuuksien mukaan voidaan vierailla esim. arkistoissa. Valmiit työt esitellään ja niistä voidaan keskustella. Itsenäisestä suorittamisesta voidaan sopia. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai opiskelijan pyynnöstä numerolla. HI12K LUONNONTIETEIDEN HISTORIA Kurssilla keskitytään muutaman luonnontieteen, tekniikan ja/tai lääketieteen historian keskeisiin vaiheisiin eri alojen opettajien johdolla. Luokkaopetuksen ohella kurssi sisältää vierailuja, vierailijoita, tutkielmia ja/tai verkko-opintoja. Kurssille osallistuminen ei edellytä mitään aikaisempia historian tai luonnontieteiden kurssien suorituksia. Suositeltavaa olisi kuitenkin historian kurssin Eurooppalainen ihminen (HI2) suorittaminen ennen kurssia. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai opiskelijan pyynnöstä numerolla.

87 KURSSISELOSTEET 81 YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opiskelu johdattaa nykypäivän yhteiskunnan toiminnan tuntemiseen ja sen pohtimiseen, miten itse kukin voisi parhaiten siihen vaikuttaa. Yhteiskunnan tunteminen antaa valmiuksia osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä seurata päivänpolitiikkaa. Yhteiskuntaopin tuntemuksesta on hyötyä pyrkiessäsi opiskelemaan yhteiskunnallisia aineita, ilosoiaa, historiaa ja oikeustiedettä. Myös kaupallisen alan korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopinnoissa voit käyttää yhteiskuntaopin tietojas Kurssien suoritusjärjestys Kurssi YH1 YH2 YH3S YH4S Yhteiskuntatieto Taloustieto Edeltävät suoritukset Kansalaisen lakitieto Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Y1, suositus: Historia 2 YH5K Yrittäjyyden perusteet YH6K Yhteiskuntaopin kertauskurssi YH1-YH4 Ylioppilastutkinnon kokeet laaditaan valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. Kurssi YH6K suoritetaan ennen ylioppilaskirjoituksia. YH1 YHTEISKUNTATIETO Perehdytään Suomen yhteiskuntajärjestelmään, vallankäyttöön ja -käyttäjiin sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin. Mitkä ovat kansalaisten perusoikeudet ja velvollisuudet Suomessa? Kurssin suoritus edellyttää kurssikokeen ja/tai jonkin muun yhdessä sovitun tehtävän suorittamista ja aktiivista osallistumista opetukseen. Kurssi arvioidaan numerolla. YH2 TALOUSTIETO Taloustiedon kurssilla opiskellaan, miten raha kiertää kansantaloudessa, mitä Suomesta viedään ja mitä tänne tuodaan. Tutustutaan myös valtion ja kuntien talouteen. Tarkastellaan, millaisia häiriöitä kansantaloudessa aika ajoin on ja miten niitä voisi torjua tai lieventää. Yhteiskuntatiedon kurssi (Y1) on hyvä olla suoritettuna ennen kurssille tuloa. Itsenäistä suoritusta ei suositella. Kurssi arvioidaan numeroin. Arviointiin vaikuttavat kurssikoe, aktiivinen osallistuminen ja harjoitusten tekeminen. YH3S KANSALAISEN LAKITIETO Minkälainen on Suomen oikeusjärjestys? Ovatko kansalaiset tasa-arvoisia lain edessä? Mitä laki sanoo perheestä, perinnöstä, kaupankäynnistä, asunnon vuokraamisesta, työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista tai rikoksista? Kurssilla opiskellaan visaisten oikeudellisten kysymysten ratkaisemista. Kurssi suositellaan suoritettavaksi 3. opiskeluvuoden aikana. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numerolla. YH4S EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI Tutustutaan laaja-alaisesti Euroopan unioniin. Mitä

88 82 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO ovat yhteiset eurooppalaiset arvot? Mitä tarkoittaa unionin kansalaisuus, entä miten kansalaiset voivat vaikuttaa EU:ssa? Mitä opiskelu- ja työntekomahdollisuuksia EU antaa nuorille? Mikä on EU:n rooli osana globaalia maailmaa? Kurssin itsenäinen suoritus sopimuksen mukaan on mahdollista. Kurssi suositellaan suoritettavaksi Yhteiskuntatieto-kurssin (YH1) jälkeen. Kurssi arvioidaan numerolla. Y5K YRITTÄJYYDEN PERUSTEET Kurssilla tutustutaan mahdollisimman konkreettisesti yrityksen perustamiseen, erilaisiin tukipalveluihin, yritysten toimintaan ja yleensä yrittäjyyteen. Vieraillaan erilaisissa yrityksissä ja mahdollisuuksien mukaan pyritään harjoittelemaan itse yrittäjyyttä erilaisten yrittäjäpelien ja -simulaatioiden avulla. Kurssi sopii suoritettavaksi missä opintojen vaiheessa tahansa. Kuitenkin on suositeltavaa suorittaa Taloustietokurssi (YH2) ennen yrittäjyyskurssia. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. YH7K AKTIIVINEN KANSALAINEN Miten voin vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa perinteisten tai uusien epäsovinnaisten kanavien kautta? Aktiivinen kansalainen -kurssilla tutustutaan kansalaisten erilaisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteiseen päätöksentekoon. YH6K YHTEISKUNTAOPIN KERTAUSKURSSI Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville. Kurssilla kerrataan yhteiskuntaopin kurssien keskeisiä asioita. Lisäksi harjoitellaan esseetehtävien vastaustekniikkaa ja käydään läpi vanhoja yhteiskuntaopin ja lakitiedon yo-tehtäviä. Kurssi suoritetaan viimeisenä opiskeluvuonna. Kurssikokeen tai vastaavan erityistehtävän perusteella kurssi merkitään suoritetuksi. Kurssilla tutustutaan myös erilaisiin tiedonlähteisiin ja arvioidaan niitä kriittisesti. Kurssi on äidinkielen ja kirjallisuuden ja yhteiskuntaopin yhteistyökurssi. Kurssilla ei ole kurssikoetta, vaan arviointi perustuu sovittuihin tehtäviin, osallistumiseen erilaisiin vierailuihin ja tuntityöskentelyyn. Kurssi on mahdollista suorittaa myös osallistumalla aktiivisesti lukuvuoden ajan oppilaskunnan toimintaan esimerkiksi oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kurssi sopii mediadiplomin pohjakurssiksi.

89 KURSSISELOSTEET Taito- ja taideaineet LIIKUNTA Liikunnan merkitys yksilön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä on korvaamaton. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia ja lajitaitoja sekä tuetaan tasapainoista kasvua ja kehitystä. Lisäksi edistetään psyykkistä vireystilaa ja koulutyössä jaksamista sekä ohjataan liikunnalliseen elämäntapaan. Positiivisen minäkuvan kehittymistä tuetaan kannustamalla rohkeaan yrittämiseen, itseilmaisuun ja luovuuteen. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta sekä ohjataan vastuullisuuteen, reilun pelin hengen ymmärtämiseen ja hyviin tapoihin. Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja olosuhteet. Salityöskentelyn lisäksi hyödynnetään lähialueen liikuntapaikkoja ja tutustutaan Helsingin alueen liikuntamahdollisuuksiin. Liikunnassa työskennellään opettajajohtoisesti ryhmäkokoja vaihdellen ja tarvittaessa opetusta eriyttäen. Mahdollisuuksien mukaan käytetään ulkopuolisten asiantuntijoiden tai opiskelijoiden erikoisharrastuksistaan vetämiä demonstraatiotunteja. Pakollisilla kursseilla tytöt ja pojat opiskelevat pääasiassa eri ryhmissä. Syventävillä ja soveltavilla kursseilla opiskellaan tilanteen mukaan joko yhdessä tai erillisissä ryhmissä. Kurssien suoritusjärjestys ja itsenäinen suorittaminen Pakollisista kursseista LI1 suoritetaan ensin ja LI2 vasta tämän jälkeen. Syventäviä ja soveltavia kursseja voi suorittaa vapaassa järjestyksessä. Liikunnan kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. LI1 TAITOA JA KUNTOA Kurssilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä tutustutaan eri liikuntamuotoihin vuodenaikojen ja resurssien mukaan. Tavoitteena on ryhmässä liikkuen saada myönteisiä liikunta-

90 84 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO kokemuksia sekä kehittää liikuntataitoja ja fyysistä kuntoa. Tytöt ja pojat opiskelevat pääasiassa eri ryhmissä. Kurssi suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä lukuvuotena. Kurssi arvioidaan numeroin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. LI2 LIIKUNTAA YHDESSÄ JA ERIKSEEN Kurssilla syvennetään LI1-kurssin tietoja ja taitoja. Opiskelijoiden kiinnostuksen ja mahdollisuuksien mukaan tutustutaan uusiin lajeihin. Päätavoitteena on liikunnallisen, iloisen yhdessäolon ja virkistymisen lisäksi ohjata opiskelija omatoimisempaan työskentelyyn, liikunnan harrastamiseen sekä oman lajin löytämiseen. Tytöt ja pojat opiskelevat pääasiassa eri ryhmissä. Kurssi suositellaan suoritettavaksi toisena lukuvuotena LI1-kurssin jälkeen. Kurssi arvioidaan numeroin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. LI3S VIRKISTY LIIKUNNASTA Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön. Tytöt ja pojat opiskelevat tilanteen mukaan yhdessä tai erillisissä ryhmissä. Kurssi arvioidaan numeroin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. LI4S YHDESSÄ LIIKKUEN Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit tai jokin muu yhdessä toteutettava liikunta. Tytöt ja pojat opiskelevat tilanteen mukaan yhdessä tai erillisissä ryhmissä. Kurssi arvioidaan numeroin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. LI5S KUNTOLIIKUNTA Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Tytöt ja pojat opiskelevat tilanteen mukaan yhdessä tai erillisissä ryhmissä. Kurssi arvioidaan numeroin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. LI6K WANHAT TANSSIT ) Wanhat tanssit -kurssi tarjoaa opiskelijoille tilaisuuden opiskella rytmiikkaa, motoriikkaa ja tapakulttuuria rennon yhdessäolon ilmapiirissä. Kurssilla harjoitellaan paritansseja, mm. Wienervalssia, Pas d Espagnea, Lampeth Walkia ja Salty Dog Ragia. Kurssin päätteeksi ohjelma esitetään sukulaisille ja omalle koulule. Opetus on yhteisopetusta tytöille ja pojille. Kurssi suositellaan suoritettavaksi toisen opiskeluvuoden kolmannessa jaksossa. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

91 KURSSISELOSTEET 85 LI7K MONIPUOLINEN LIIKUNTA ) Monipuolinen liikunta -kurssi käsittää kaikki liikunnan osa-alueet, joista kiinnostuksen, vuodenaikojen ja resurssien mukaan kootaan kulloinkin sopivin lajivalikoima. Tavoitteena on monipuolisten liikuntataitojen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä virkistäytyminen. Kurssi suoritetaan opettajajohtoisesti yhdessä ja ryhmissä sekä joiltakin osin eriytäen. Tytöt ja pojat opiskelevat tilanteen mukaan yhdessä tai erillisissä ryhmissä. Kurssista saa suoritusmerkinnän, mutta opiskelija voi halutessaan saada kurssista myös numeron. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. LI8K PALLOILUKURSSI Kurssin tavoitteena on rentoutua iloisesta pelaamisesta ja leikkimielisestä kisailusta nauttien. Samalla syvennetään palloilun taitoja ja tietoja. Tavoitteena on myös osallistuminen koulujen välisiin kilpailuihin. Kurssi ylläpitää tai lisää fyysistä kuntoa sekä luo uusia kaveruussuhteita niin oman koulun kuin muidenkin koulujen opiskelijoihin. Keskeisiä lajeja ovat mm. pesäpallo, jalkapallo, ultimate, salibandy, koripallo, lentopallo, tennis ja sulkapallo sekä jääpelit. Tytöt ja pojat opiskelevat tilanteen mukaan yhdessä tai erillisissä ryhmissä. Kurssista saa suoritusmerkinnän, mutta opiskelija voi halutessaan saada kurssista myös numeron. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. LI9K TALVILAJIT Kurssin tavoitteena on syventää talviurheilumuotojen lajitaitoja ja ylläpitää tai kehittää tai fyysistä kuntoa. Tavoitteena on myös saada rentouttavaa vastapainoa koulutyölle raikkaassa ulkoilmassa. Kurssin sisällön muodostavat luistelu ja jääpelit (jääkiekko, kaukalopallo, ringette, jääpallo) sekä hiihtourheilu (murtomaahiihto, laskettelu, lautailu). Lajipainotusta voidaan muokata ottaen huomioon opiskelijoiden kiinnostus eri lajeihin, sääolot ja resurssit. Tytöt ja pojat opiskelevat tilanteen mukaan yhdessä tai erillisissä ryhmissä. Kurssista saa suoritusmerkinnän, mutta opiskelija voi halutessaan saada kurssista myös numeron. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. LI10K LIIKUNTADIPLOMI Valtakunnallisen liikunnan lukiodiplomin suorittaminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden liikunnallisen osaamisensa näyttämiseen. Liikuntadiplomista on myös etua liikunnan jatko-opintoihin haettaessa. Liikuntadiplomin suorittaminen edellyttää vähintään viiden liikunnan kurssin suorittamista, joista yksi voi olla liikuntadiplomikurssi. Kaikkien liikuntakurssien pohjalta opiskelija laatii portfolion omista liikuntakokemuksistaan ja kehittymisestään. Näi-

92 86 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO den kurssien perusteella arvioidaan myös opiskelijan sosiaalisia taitoja ja yhteistyökykyä. Liikuntadiplomiin kuuluu lisäksi näytöt liikuntatiedoista, liikuntakykyisyydestä ja erityisosaamisesta valitsemassaan lajissa sekä opiskelijan harrastuneisuuden arviointi. Liikunnan lukiodiplomi -kurssi suoritetaan Mäkelänrinteen lukiossa. TERVEYSTIETO Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointina sekä työ- ja toimintakykynä. Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä ja hyvinvointia tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, toiminnallisina, sosiaalisina ja eettisinä valmiuksina sekä tiedonhankintakykynä. Terveysosaamiseen kuuluu kyky arvopohdintaan ja vastuun ottaminen oman ja toisten terveyden edistämisestä. Terveystiedossa opiskelijaa ohjataan arvostamaan hyvinvointia ja terveyttä sekä pohtimaan terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja omia valintojaan. Lisäksi painotetaan sairauksien ehkäisyn merkitystä ja keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia. Opiskelijaa ohjataan kriittiseen tiedonhakuun ja asioiden tarkasteluun eri näkökulmista sekä kannustetaan avoimeen ja rohkeaan keskusteluun. Tytöt ja pojat opiskelevat pääasiassa yhdessä. Kurssien suoritusjärjestys ja itsenäinen suorittaminen TE1 suoritetaan ensin ja syventävät kurssit vapaassa järjestyksessä tämän jälkeen aikaisintaan toisella vuosikurssilla. Terveystiedon kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Terveystiedon syvetävät kurssit voidaan järjestää yhteistyössä Makelänrinteen lukion kanssa. Arviointi Terveystiedon kurssit arvioidaan numeroin. Terveystiedon arvioinnissa voidaan käyttää kurssikokeita, yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekä toiminnallisia tehtäviä. Opiskelija pohtii omia elämäntapojaan, terveystottumuksiaan ja valintojaan myös kirjallisesti. Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista omiin terveysvalintoihin. TE1 TERVEYDEN PERUSTEET Kurssilla opiskelija saa tietoa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiinsa liittyvistä asioista sekä keinoista, joilla hyvinvointia voi ylläpitää ja parantaa kokonaisvaltaisesti. Opiskelijaa ohjataan omatoimiseen tiedonhankintaan ja pohdiskelemaan käsiteltäviä asioita eri näkökulmista. Työtapoina käytetään opetuskeskusteluja, esitelmiä sekä yksilö- ja ryhmäharjoituksia. Opiskelija pohtii omia elämäntapojaan, terveystottumuksiaan ja valintojaan myös kirjallisesti. Kurssi suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä lukuvuotena. Kurssi arvioidaan numeroin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. TE2S NUORET, TERVEYS JA ARKIELÄMÄ Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti painotetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopoh-

93 KURSSISELOSTEET 87 dinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskustelutaitoja kehittävät työmuodot. Kurssille tulo edellyttää TE1-kurssin suoritusta. Kurssia ei suositella ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoille. Kurssi arvioidaan numeroin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. TE3S TERVEYS JA TUTKIMUS Kurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Kurssin työtavoissa korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit. Opiskelija toteuttaa kurssin aikana pienimuotoisen terveyteen liittyvän kartoituksen omassa opiskeluympäristössään. Kurssin suorittaminen edellyttää TE1-kurssin suoritusta. Kurssia ei suositella ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoille. Kurssi arvioidaan numeroin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. TE4K ENSIAPUKURSSI Ensiavun peruskurssi (EA1) antaa perustiedot ja -taidot auttaa hätätilanteessa ja tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa. Kurssin sisältö: tapaturmat, toiminta tapahtumapaikalla, potilaan tutkiminen ja elvytys, sairauskohtaukset, verenvuodot ja sokit, haavat ja ruhjeet, pään ja kasvojen vammat, raajojen murtumat ja nivelvammat, myrkytykset sekä palovammat. EA1-kurssi on voimassa kolme vuotta. Kurssitodistus on pätevä kaikissa Euroopan maissa. Ensiavun jatkokurssilla (EA2) syvennetään jo opittuja tietoja ja taitoja. Kurssin sisältö: hätäensiavun kertaus, vammapotilaiden tutkiminen ja vammamekanismi, eri vammojen ensiapu, ensiavusta ensihoitoon, ensiapu- ja ensihoitovälineet, ensiaputaktiikka ja sovellusharjoitus, terveys ja turvallisuus sekä erityisensiapu. Ensiavun jatkokurssille voi osallistua, jos EA1-kurssin todistus on voimassa. Suoritusmerkinnän saa, kun Ensiavun peruskurssi (EA1, 16 tuntia) ja Ensiavun jatkokurssi (EA2, 16 tuntia) on käyty hyväksytysti. Kurssi suoritetaan koulun ulkopuolella Punaisen Ristin virallisilla ensiapukursseilla. Mahdollisuuksien mukaan kurssit voidaan järjestää myös koululla.

94 88 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO MUSIIKKI Musiikinopetuksen tehtävänä on tarjota elämyksiä, taitoja ja tietoja, jotka lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä sekä rohkaisevat häntä musiikin opiskeluun ja elinikäiseen musiikin harrastamiseen. Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurien tuntemusta. Se auttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- ja taiteidenvälistä vuorovaikutusta. Opiskelija saa valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikin alalla ja median tarjonnan kriittiseen tarkasteluun. Musiikin tuottaminen laulaminen, soittaminen, improvisointi ja säveltäminen ja kuunteleminen ovat opetuksen keskeisiä sisältöjä. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukee itsetuntoa. Taideaineena musiikin tulee tukea ja luoda koulun kulttuuritoimintaa. Se on tärkeä osa koulun juhlia ja muita tapahtumia. Kurssien suoritusjärjestys MU1-kurssin suorittamisen jälkeen on suositeltavaa suorittaa MU2-kurssi. Opiskelija voi kuitenkin siirtyä ensimmäisen pakollisen kurssin suoritettuaan myös suoraan kursseihin MU3 MU7. MU8-kurssin voi aloittaa ennen kuin on suorittanut MU1- kurssin. Muuten kurssien suoritusjärjestys on vapaa. MU8 MU11 toimivat kiertotuntikaavion ulkopuolella. Itsenäinen suorittaminen MU3 - MU6 voidaan suorittaa itsenäisesti, jolloin kurssien suoritusperiaatteista ja sisällöstä sovitaan opettajan kanssa erikseen. MU11 suoritetaan aina itsenäisesti, mutta opettajalta saa ohjausta. MU6 - MU10 voidaan korvata musiikkioppilaitoksen vastaavalla kurssilla, mikäli sisältö, tavoitteet ja laajuus ovat samanlaiset. Arviointi Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin ja soveltavat joko numeroin tai suoritusmerkinnällä opiskelijan valinnan mukaan. Kurssikuvaukset MU1 MUSIIKKI JA MINÄ Tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin parissa. Kurssilla kehitetään äänenkäyttöä, tutustutaan musiikin peruskäsitteisiin käytännön musisoinnin (kitara, basso, piano, rummut, perkussiot) ja kuuntelun avulla sekä käydään konsertissa, josta laaditaan kirjallinen raportti. Kurssi suoritetaan ensimmäisenä, mutta kuorolaulukurssin (MU8) voi aloittaa aikaisemmin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssisuoritukseen vaikuttavat musiikilliset taidot, vapaaehtoinen lauluja/tai soittokoe, tiedolliseen ainekseen perustuva pienimuotoinen koe ja konserttiraportti. Numeroarvostelu. MU2 MONIÄÄNINEN SUOMI Kurssilla tutustutaan suomalaiseen perinne-, taide- ja populaarimusiikkiin kuunnellen, laulaen ja soittaen. Tarkastellaan myös eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkiin.

95 KURSSISELOSTEET 89 Luokkasoittimena käytetään kitaraa. Kehitetään soittotaitoa ja omaa musiikillista ilmaisua sekä yhteissoittotaitoa (kitara, basso, rummut, piano, perkussiot). Kurssi suositellaan suoritettavaksi ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen. Opettajan harkinnan mukaan soittotaidoissaan pidemmälle ehtineet voivat suorittaa kurssin osittain itsenäisesti. Kurssisuoritukseen vaikuttavat pienimuotoinen kirjallinen koe ja vapaaehtoinen laulu- ja/tai soittokoe. Numeroarvostelu. MU4S MUSIIKKI VIESTII JA VAIKUTTAA Kurssilla tutustutaan musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin käyttöön esim. elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja internetissä. Työskentelytapoina ovat oma musisointi, analysointi, keskustelu, videointi ja äänittäminen. Kurssi voidaan suorittaa itsenäisesti. Arvosanaan vaikuttavat lopputyö ja tuntiaktiivisuus. Lopputyön voi liittää osaksi musiikin lukiodiplomia. Kurssista ei pidetä koetta. Numeroarvostelu. MU5S MUSIIKKIPROJEKTI MU3S OVET AUKI MUSIIKILLE Kurssilla tutustutaan erilaisiin musiikinlajeihin ja itselle vieraisiin musiikkikulttuureihin laulaen, soittaen ja kuunnellen sekä kokoamalla vapaavalintaisesta musiikkikulttuurista portfolio. Kurssilla on mahdollista pitää vapaaehtoinen esitelmä, jonka voi liittää osaksi musiikin lukiodiplomia. MU2-kurssi on hyvä olla suoritettuna, koska siellä hankittua kitaransoittotaitoa hyödynnetään tällä kurssilla. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, jolloin suoritustavasta ja sisällöstä sovitaan opettajan kanssa erikseen. Kurssisuoritukseen vaikuttavat musiikilliset taidot ja portfolio. Kurssista ei pidetä koetta. Numeroarvostelu. Työskentelytavat ovat lähes rajattomat: keskustelua, suunnittelua, musisointia, improvisointia, säveltämistä, esittämistä, äänittämistä ja/tai videointia. Yhteistyötä voidaan tehdä tarvittaessa mm. Mediakeskuksen kanssa sekä ilmaisu- ja kuvataiteen kanssa. Projektit esitetään ja taltioidaan koulun tilaisuuksissa. Projektin voi sisällyttää osaksi musiikin lukiodiplomia. Kurssista ei pidetä koetta. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, jolloin suoritustavasta ja sisällöstä sovitaan opettajan kanssa erikseen. Numeroarvostelu. MU6K VAPAAN SÄESTYKSEN KURSSI Kurssi tähtää siihen, että opiskelija saa valmiuksia kehittää sointumerkeistä soittamisen taitoa ja improvisointia pianolla. Pianonsoittotaito ei ole edellytyksenä kurssille osallistumiseen, mutta kurssi

96 90 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO sopii hyvin myös nuotinlukutaitoisille pianonsoiton harrastajille. Opetus tapahtuu ryhmissä. Myös henkilökohtainen opetus annetaan ryhmätunneilla, jolloin jokaisella on oma kosketinsoitin käytössään harjoittelua varten. Arvosanaan vaikuttavat henkilökohtainen edistyminen ja vapaavalintaisen kappaleen esittäminen soittokokeessa. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, jolloin ohjelmistosta sovitaan opettajan kanssa erikseen. Kurssin voi myös korvata vastaavalla musiikkioppilaitoksen kurssilla. Numero/suoritusmerkintä. MU7K LAULUKURSSI Kurssilla keskitytään lauluäänen kehittämiseen pääasiassa poplaulun alueella, jolloin käytetään mikrofoneja. Kurssille osallistuminen edellyttää luonnollisesti hyvää sävelkorvaa. Opiskelijat laulavat koko ryhmänä, taustakuoroissa ja halutessaan myös soolotehtävissä. Huomiota kiinnitetään yhteistyö- ja esiintymistaitoihin sekä musiikilliseen ilmaisuun. Harjoittelua videoidaan tunneilla. Mediakeskuksen studiossa äänitetään lopputyönä cd, josta jokainen kurssilainen saa itselleen kopion. Opiskelijat voivat esittää ja äänittää myös omia sävellyksiään. Cd on hyvä dokumentti omasta lauluharrastuksesta, ja sitä voi käyttää musiikin lukiodiplomissa. Numero/suoritusmerkintä. MU8K KUOROLAULU I Uusia laulajia otetaan kuoroon syys- ja kevätlukukausien alussa pienen laulunäytteen perusteella ja laulajat sijoitetaan oman äänityypin mukaan neljään stemmaan (sopraano, altto, tenori, basso). Kuorossa kehitetään hengitys- ja äänenmuodostustekniikkaa. Ohjelmistona on 3 4-äänisiä erityylisiä lauluja. Kuorossa kehittyy musiikin tulkitsijana ja esittäjänä, ja siinä voi hyödyntää kielitaitoaan. Kurssin voi aloittaa heti uuden lukukauden alussa, vaikka ei olisi suorittanut vielä ensimmäistä musiikin kurssia. Kuorokurssi mahdollistaa pitkäjänteisen musiikin ja laulun opiskelun kouluaikana tuntikiertokaavion ulkopuolella, koska harjoitukset tapahtuvat välituntisin ja koeviikoilla kokeiden jälkeen. Yhden vuoden kuorotoiminnasta saa yhden kurssin. Kuoroesitykset videoidaan, ja nauhoja voi käyttää musiikin lukiodiplomissa. Numero/suoritusmerkintä. MU9K KUOROLAULU II Toiselle kuorokurssille voi siirtyä suoraan ensimmäisen kuorokurssin jälkeen. Kuorossa ja halutessaan myös pienissä kokoonpanoissa laulamalla oppii ymmärtämään yhteistyön ja säännöllisen harjoituksen merkityksen musiikin opiskelussa. Hengitys- ja äänenmuodostustekniikkaa hyväksi käyttäen laulutaitoa jalostetaan edelleen laulamalla moniäänisesti erityylisiä lauluja. Kuorossa kehittyy musiikin tulkitsijana ja esittäjänä, ja siinä voi hyödyntää kielitaitoaan. Lukuvuoden kestävästä kuorotoiminnasta saa yhden kurssin. Kuoroesitykset videoidaan, ja nauhoja voi käyttää musiikin lukiodiplomissa. Numero/suoritusmerkintä. MU10K KUOROLAULU III Toisen vuoden kuoro-opintojen jälkeen voi siirtyä suoraan kolmannelle kuorolaulukurssille. Opiskelijat voivat halutessaan toimia myös soolotehtävissä.

97 KURSSISELOSTEET 91 Lauluääntä kehitetään edelleen ja ohjelmistoa kartutetaan stemma- ja yhteisharjoituksissa. Suoritettuaan kurssin opiskelijan on helppo siirtyä jatkamaan lauluopintojaan ja kuoroharrastustaan koulun jälkeen tasokkaissakin laulukokoonpanoissa. Kuoroesitykset videoidaan, ja nauhoja voi käyttää musiikin lukiodiplomissa. Numero/ suoritusmerkintä. MU11K MUSIIKIN LUKIODIPLOMI Musiikin lukiodiplomin perustana on koko lukioaikainen musiikin opiskelu sekä koulussa että sen ulkopuolella. Diplomin suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän musiikin kurssin suorittaminen. Opiskelija joko kokoaa näytesalkun lukioaikaisista töistä tai tekee produktion sekä kuvaa prosessia ja tarkastelee itse tuotoksiaan. Näytesalkun tulee sisältää 3-5 työtä, jotka edustavat seuraavia alueita: 1. esittäminen, laulaminen, soittaminen 2. säveltäminen, sovittaminen, improvisointi 3. kuuntelu, kuullun analysointi ja musiikkikritiikki 4. kirjoitelma. Kurssi suoritetaan itsenäisesti. Opettaja pitää suunnittelutunnin ja antaa tarvittaessa ohjausta. Oma opettaja ja ulkopuolinen jäsen arvostelevat diplomin sekä sanallisesti että asteikolla 1-5. Musiikin lukiodiplomi on ylioppilastodistuksen liite, joka todistaa opiskelijan laaja-alaista osaamista musiikissa.

98 92 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO KUVATAIDE Kukkaa voi tutkia Linnén luoman järjestelmän mukaisesti. Voimme tunnistaa lajin ja tietää asioita sen elintavoista. Miten kukan voi kokea sydämellä ja silmillä? Muistaa? - Ehkä nauttimalla sen kauneudesta ja ihanasta tuoksusta. Sen yksityiskohtia ihailemalla ymmärrämme, että se on hienosti rakennettu osa suurenmoista luontoa. Taideopetus ohjaa ymmärtämään, että on erilaisia tapoja hahmottaa maailmaa ja rakentaa tietoa. Se ei välttämättä ohjaa valmiin tiedon äärelle. Kuvataiteen kursseilla opitaan tuntemaan ja tulkitsemaan ympäristöä, jossa elämme, sekä erityisesti ymmärtämään visuaalisen kulttuurin ilmiöitä. Työkaluna tässä toimii itse tekeminen. Oma kuvallinen ilmaisu antaa mahdollisuuksia taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Jokainen taiteilijan tekemä teos on samalla myös hänen omakuvansa, sanotaan. Ikivanhasta käden jäljestä multimediaan taiteen ja visuaalisen kulttuurin tarkastelu tarjoaa meille ikkunoita menneeseen ja tulevaan. Taiteen kuvat pitävät sisällään kertomuksia, joihin voimme perehtyä tutustumalla eri taiteilijoihin ja tyylisuuntiin. Kuvan katsominen ja tekeminen on toisaalta aina myös aivan yksityinen kokemus. Kuvan kerroksiin voi sukeltaa ja löytää jotain omakohtaista. Se auttaa meitä ymmärtämään paremmin niin maailmaa, eri kulttuureja ja kuin omaa itseämmekin. Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu, kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaaliset tekstit. Kuvataiteen kurssien suoritusjärjestys Kuvataiteen kursseja on 14. Ensimmäinen pakollinen kuvataiteen kurssi KU1 (Minä, kuva ja kulttuuri) antaa ajokortin muille kuvataiteen kursseille. KU2 (Ympäristö, paikka ja tila) on hyvä pohjakurssi syventäville ja soveltaville kuvataiteen opinnoille. KU3S (Media ja kuvien viestit) kannattaa tehdä ennen KU8K (Valokuva) ja KU10K (Elokuvan työpaja) kursseja. Osallistuminen KU11K (Kuvataiteen lukiodiplomi) kurssille edellyttää neljän kuvataiteen kurssin suoritusta. Median lukiodiplomin pohjakursseiksi sopivat KU3S (Media ja kuvien viestit), KU8K (Valokuva), KU10K (Elokuvan työpaja) ja KU14K (Kuvaviestintä ja käyttögraiikka).

99 KURSSISELOSTEET 93 KU1 MINÄ, KUVA JA KULTTUURI Mitä taide on ja mitä tekemistä sillä on minun elämässäni? Miten kuvat ovat syntyneet ennen ja miten ne syntyvät tänä päivänä? Miten taiteen käsitteitä, materiaaleja ja välineitä käytetään? Kuvataiteen ensimmäisellä kurssilla tutustutaan visuaaliseen kulttuuriin, sen muotoihin ja historiaan sekä erilaisiin taidekäsityksiin. Kuvan historiaa ja merkityksiä opetellaan sekä kuvia katselemalla että niitä itse tekemällä. Kuvan tekemisessä ei tarvitse olla mestari jo valmiiksi, vaan kurssille voi tulla avoimin mielin oppimaan. Eri tekniikat, materiaalit ja kuvantekemisen tavat tulevat kurssilla tutuiksi. Kurssi suoritetaan ensimmäisenä kurssina, eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numerolla. Arviointiperusteena ovat työskentelyyn osallistumisen ja opiskelun aktiivisuuden lisäksi kaikki kurssilla toteutetut työt ja kurssin portfolio. Kurssista on suoritettava sovittu materiaalimaksu. KU2 YMPÄRISTÖ, PAIKKA JA TILA Oletko nähnyt heijastuksen veden pinnalla, usvan yöllä metsän reunassa tai komeat varjot kadulla iltavalossa? Henkilökohtaiset elämykset ympäristöstä ovat jokaisella erilaisia, mutta niihin liittyy usein erityinen paikka, joka on jäänyt mieleen. Ympäristö, paikka ja tila -kurssilla käsittelemme sekä rakennettua että luonnonvaraista ympäristöä omista kokemuksista ja havainnoista lähtien. Tutkimme tapoja kuvata maisemaa ja tilaa. Opiskelemme arkkitehtuurin lainalaisuuksia ja eri tyylisuuntia. Muoti ja muotoilu tarjoavat mahdollisuuksia pohtia tämän päivän suunnittelua ja omia esteettisiä ja eettisiä valintoja suhteessa kestävän kehityksen periaatteeseen. Kurssilla työskennellään esimerkiksi piirtämällä, maalaamalla, valokuvaamalla ja kolmiulotteisilla materiaaleilla. Retket, vierailut ja liikkuminen ympäristössä linkittyvät kurssin sisältöihin. Kurssi on toinen pakollisista kuvataiteen kursseista ja voidaan suorittaa vasta KU1-kurssin jälkeen; sitä suositellaan toiseksi peruskurssiksi ennen syventäviä ja soveltavia kuvataiteen opintoja. Kurssi arvioidaan numerolla, sitä ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointiperusteena ovat työskentelyyn osallistumisen ja opiskelun aktiivisuuden lisäksi kaikki kurssilla toteutetut työt ja kurssin portfolio. Kurssista on suoritettava sovittu materiaalimaksu. KU3S MEDIA JA KUVIEN VIESTIT Koskettava elokuva, hersyvän hauska mainos tai vaikuttava valokuva kaikkien takana on taitavaa kuvaviestinnän osaamista. Ihminen hahmottaa ja kokee maailmaa yhä enemmän medioiden kautta. Median kuvat tarjoavat kiinnostavia elämyksiä, mutta ne myös vaikuttavat meihin. Kurssilla opitaan katsomaan ja lukemaan median kuvaa tarvittavalla kriittisyydellä sekä tekemään vaikuttavaa ja tyylikästä kuvaviestintää itse. Kurssin sisältöjä ovat mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu, graainen suunnittelu, digitaalinen kuva, valokuva mediassa sekä elokuvan kuvakieli. Työtavat valitaan käsiteltävien sisältöjen mukaan tarkoituksenmukaisesti liikkuvan kuvan tekemisestä sarjakuvan piirtämiseen ja työskentelyyn digitaalisen kuvan parissa. KU3S sopii KU8K (valokuva) ja KU10K (elokuvan työpaja) -kurssien pohjakurssiksi. Kaikki edellä mainitut kurssit sopivat Median lukiodiplomin pohjakursseiksi. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numerolla, arvosanan pohjana

100 94 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO ovat työskentelyyn osallistumisen ja opiskelun aktiivisuuden lisäksi kaikki kurssilla tehdyt työt ja kurssin portfolio. Kurssista on suoritettava sovittu materiaalimaksu. KU4S TAITEEN KUVISTA OMIIN KUVIIN Kuvataiteen tuntemus antaa avaimia kuvien tulkitsemiseksi. Taidehistoria toimii kurssilla oman ilmaisun tukena tai lähtökohtana. Taiteen tuntemus toimii näkemisen kielioppina, johon voi viitata sekä kuvia katsoessa että omia kuvia tehdessä. Kurssilla hahmotetaan kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti, tutkitaan kuvien sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa. Kurssi valmentaa hyvin lukion Kuvataiteen lukiodiplomin tekemiseen. Kurssi arvioidaan numerolla, eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Arviointiperusteena ovat työskentelyyn osallistumisen ja opiskelun aktiivisuuden lisäksi kaikki kurssilla toteutetut työt ja kurssin portfolio. Kurssista on suoritettava sovittu materiaalimaksu. Kurssi sopii hyvin Kuvataiteen lukiodiplomin (KU11K) pohjakurssiksi. KU5S NYKYTAITEEN TYÖPAJA Miksi en ymmärrä tätä, millä perusteella tämä on taidetta? Nykytaide haastaa katsojan ajattelemaan, joskus liikaakin. Nykytaide voi olla kantaaottavaa, provosoivaa - jopa ällöttävää. Mielikuva teoksesta voi kuitenkin muuttua, kun oppii ymmärtämään tarkemmin, mitä ja miksi taiteilija on halunnut teoksellaan sanoa. Nykytaiteilijoiden teoksiinsa käyttämät materiaalit ovat usein kiinnostavia: taideteos voi koostua valosta ja äänestä, käytetyistä vaatteista, digitaalisesta kuvavirrasta tai autonrenkaista. Se ottaa paikkansa yhtä hyvin galleriasta, museosta kuin kaupunkitilasta tai luonnosta. Kurssilla tehdään itse kuvia samoilla taiteellisilla välineillä, joita nykytaiteilijatkin käyttävät. Kurssilla harjoitellaan prosessinomaista työskentelyä ja toteutetaan joko yksin tai ryhmässä oma taiteellinen produkti. Kurssilla syntyvät teokset voivat olla esim. maalauksia, veistoksia, tilateoksia tai videoita. Näyttely- ja työhuonevierailut ovat tärkeä osa kurssia. Kurssilla seurataan ajankohtaisia keskusteluja nykytaiteesta. Kurssi arvioidaan numerolla, eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Arviointiperusteena ovat työskentelyyn osallistumisen ja opiskelun aktiivisuuden lisäksi kaikki kurssilla toteutetut työt ja kurssin portfolio. Kurssista on suoritettava sovittu materiaalimaksu. Kurssi sopii hyvin Kuvataiteen lukiodiplomin (KU11K) pohjakurssiksi. KU6K MAALAUS Riittää, että on halu maalata luoda pohja harrastukselle tai halu kehittää taitoja tulevaa ammattia varten. Kurssilla perehdytään keskeisiin kuvan rakentamisen keinoihin; sommitteluun, väriin, valööriin sekä kontrastin, liikkeen, rytmin ja tilan hyödyntämiseen kuvassa. Kuvat syntyvät sekä havaintojen että omien mielikuvien pohjalta. Kurssilla harjoitellaan taiteentekemisen luovaa ja pitkäjänteistä prosessia teemallisen työskentelyn kautta. Tavoitteena on tukea jokaisen omaleimaista kuvan tekemisen tapaa ja omia vahvuuksia kuvantekijänä. Maalauksen erilaiset materiaalit ja tekniikat tulevat kurssilla tutuksi. Kurssi arvioidaan numerolla, eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Arviointiperusteena ovat työskentelyyn osallistumisen ja opiskelun aktiivisuuden lisäksi

101 KURSSISELOSTEET 95 kurssilla toteutetut työt ja kurssin portfolio. Kurssista on suoritettava sovittu materiaalimaksu. Kurssi sopii hyvin Kuvataiteen lukiodiplomin (KU11K) pohjakurssiksi. KU7K PIIRUSTUS Piirtäminen on kuvantekijälle tärkeä apuväline aiheen kehittelemisessä ja luonnostelemisessa. Piirtäminen on myös itsenäinen taiteenlaji. Jokaisella on piirtäjänä oma käsiala, persoonallinen kädenjälki. Tavoitteenamme on oppia arvostamaan ja kehittämään sitä yhä vahvemmaksi. Piirustuskurssilla harjoitamme erityisest silmän, käden ja mielen yhteistyötä. Kuvat voivat syntyä puhtaasti havainnoista tai vaikkapa niiden tulkinnoista oman mielikuvituksen avulla. Kurssilla tutustumme monipuolisesti erilaisiin piirustusvälineisiin ja materiaaleihin ja hyödynnämme niiden ilmaisullisia mahdollisuuksia pieneen ja suureen kokoon. Kurssi arvioidaan numerolla, eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Arviointiperusteena ovat työskentelyyn osallistumisen ja opiskelun aktiivisuuden lisäksi kaikki kurssilla toteutetut työt ja kurssin portfolio. Kurssista on suoritettava sovittu materiaalimaksu. Tivoli, Italia, Patsas Villa d Esten putarhassa KU8K VALOKUVA Mihin kameran toiminta perustuu? Miten syntyy mustavalkokuva tai kuva ilman kameraa? Kuinka voin käyttää valokuvaa oman taiteellisen ilmaisuni välineenä? Valokuvakurssilla teemme kokeiluja pyydystääksemme auringon liikkeet taivaankannella, opiskelemme järjestelmäkameran toimintaperiaatteen ja kuvaamme sekä mustavalkoilmille että digitaalisesti. Valokuvan ilmaisulliset ja kerronnalliset mahdollisuudet tulevat tutuksi sekä kuvaluentojen että oman työskentelyn kautta. Vähitellen opitaan hallitsemaan valokuvaamisen tekniikkaa ja välineitä valotusajoista pimiötyöskentelyyn ja kuvien digitaaliseen muokkaamiseen. Kurssilla opiskellaan myös valokuvauksen historiaa ja lajityyppejä. Valokuvataiteilijoiden lukuisat tavat tulkita maailmaa ja tehdä havaintoja siitä antavat ideoita omalle työskentelylle niin kameran takana kuin valokuvan tarkastelijanakin. Kurssilla teemme mahdollisuuksien mukaan vierailun Valokuvataiteen museoon tai muuhun ajankohtaiseen valokuvanäyttelyyn. Valokuvakurssille mahtuu 14 opiskelijaa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, mutta kurssilla voidaan työskennellä osittan tuntien ulkopuolella. Valokuvauksen opiskelua tukee kurssi KU3S (Media ja kuvien viestit). Kurssi arvioidaan numerolla. Kurssilla käytetään portfolioarviointia, joka pohjautuu omaan työprosessiin, kuvallisiin tuotoksiin ja niiden itsearviointiin. Kurssista on suoritettava sovittu mamateriaalimaksu.

102 Graititaidetta, Varsova 96 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO KU9K TAIDEGRAFIIKKA Grafein (kreik.) = kaivertaa, piirustaa, kirjoittaa Taidegraiikka on painetun kuvan taidetta. Taidegraiikassa kuva valmistetaan painamalla eli vedostamalla laatalta, johon se on piirretty, maalattu tai kaiverrettu. Graiikkaa voi tehdä monella menetelmällä. Viivasyövytys, akvatinta ja puupiirros ovat graiikan tekniikoita. Myös kankaalle painettu printti on toteutettu painamalla. Kursilla opitaan syväpainon, laakapainon ja kohopainon tekniikkaa ja ilmaisumahdollisuuksia. Jos olet kiinnostunut piirtämisestä, käsillä tekemisestä ja valmis pitkäjänteiseen työskentelyyn, pidät varmasti myös taidegraiikasta. Kurssilla tutustutaan suomalaisten taidegraaikoiden teoksiin sekä käydään mahdollisuuksien mukaan ajankohtaisessa näyttelyssä. Kurssi arvioidaan numerolla, sitä ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointiperusteena ovat työskentelyyn osallistumisen ja opiskelun aktiivisuuden lisäksi kaikki kurssilla toteutetut työt ja kurssin portfolio. Kurssista on suoritettava sovittu materiaalimaksu. KU10K ELOKUVAN TYÖPAJA Kurssilla opitaan elokuvakerronnan perusteet ja lajityypit. Kurssilla toteutetaan ryhmissä (tai parin kanssa) oma lefatuotanto (lyhytelokuva) ideasta valmiiksi työksi. Se voi olla animaatio, musiikkivideo, dokumentti, iktiivinen lyhytelokuva tai jotakin muuta. Lajityypin ja toteutustavan saa päättää itse, mutta ideoita ja tukea omille ideoille saa kurssilta. Samalla opiskellaan elokuvailmaisun teknisiä ja ilmaisullisia perusteita eli sitä, miten liikkuvaa kuvaa voi itse tehdä. Tämän oppimi-

103 KUMU, Tallinna KURSSISELOSTEET 97 seksi kurssilla myös katsotaan, analysoidaan ja tulkitaan erilaisia elokuvia. Pääpaino on kuitenkin omassa elokuvailmaisussa. Elokuvan työpaja -kurssin pohjakurssiksi sopii KU3S (Media ja kuvien viestit). Molemmat kurssit sopivat puolestaan Median lukiodiplomin pohjakursseiksi. Kurssi arvioidaan numerolla. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, mutta kurssilla voidaan työskennellä osittain tuntien ulkopuolella. Arviointiperusteena ovat työskentelyyn osallistumisen, ryhmätyöskentelyn vastuullisuuden ja opiskelun aktiivisuuden lisäksi kurssin aikana tehdyt harjoitustyöt ja oma liikkuvan kuvan produkti. Kurssista on suoritettava sovittu materiaalimaksu. KU11K KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI Kuvataiteen lukiodiplomi on itsenäisesti toteutettava taiteellinen näyttötyö. Lukiodiplomi toteutetaan yhden kurssin aikana. Lukiodiplomi kannattaa tehdä vasta viimeisenä opiskeluvuonna, jolloin kuvataiteen tietotaitoa on kertynyt mahdollisimman paljon. Ennen lukiodiplomikurssille osallistumista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna vähintään neljä lukion kuvataiteen kurssia. Kuvataiteen lukiodiplomi koostuu teoksesta, portfoliosta ja esseestä. Lukiodiplomin tehtävävaihtoehtoja on kuusi, joista opiskelija valitsee yhden (ks. valtakunnalliset tehtävät: edu.i - lukiokoulutus - lukiodiplomit). Tehtäviin kannattaa tutustua jo ennen kurssin alkua. Lukiodiplomin suorituksen arvioi lukion kuvataideopettaja ja yksi ulkopuolinen kuvataiteen asiantuntija. Kuvataiteen lukiodiplomin suorittanut opiskelija saa erillisen lukiodiplomitodistuksen lukion päättötodistuksen liitteenä. Kurssia suositellaan esim. kuvataiteellisiin jatko-opintoihin aikoville. Kurssi vaatii hyvää motivaatiota ja huolellista paneutumista työskentelyyn ja omaan aiheeseen.

104 Bode-museo, Berliini 98 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO KU12K YMPÄRISTÖ JA LAVASTUSTAIDE Ympäristö- ja lavastustaide kurssilla tehdään taidetta tilaan; esimerkiksi lavastuksia, ympäristötaideteoksia tai installaatioita. Teosten materiaaleina voivat toimia valo, itse rakennetut kolmiulotteiset lavasteet tai luonnonmateriaalit. Kurssi toimii kuvataiteen projektikurssina, joka saa sisältönsä ajankohtaisen teeman tai tapahtuman mukaan. Tarkasta Wilmasta, mitä kurssilla kulloinkin on luvassa! Kurssilla voidaan keskittyä lavastustaiteeseen, jolloin kurssilla toteutetaan lavastustyö yhteistyössä muiden taito- ja taideaineiden kanssa tiettyyn tapahtumaan tai juhlaan. Kurssilla tutustutaan lavastuksen eri työmuotoihin sekä lavastuksen historiaan ja nykyisyyteen. Pääpaino on itse tekemisessä: kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan tila- ja valosuunnitelmia, rakennetaan pienoismalleja ja lavasteita. Lavastuksen kokonaisidea suunnitellaan yhdessä kulloisenkin lavastushankkeen ehdoilla. Kurssilla tehdään retki teatterimuseoon tai teatteriin. Ympäristötaiteen teemoihin voidaan keskittyä esimerkiksi yhteistyössä luonnontiedeaineiden kanssa. Kurssilla tehdään taidetta tiettyyn tilaan koulussa tai sen ulkopuolella tai tuodaan näkyväksi poikkitaiteellinen ja / tai -tieteellinen produkti tietyn teeman puitteissa. Kurssilla toteutetut teokset syntyvät ryhmätyönä. Kurssilla harjaantuvat siis taiteellisissa projekteissa tärkeät tiimityöskentelytaidot. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. Arviointiperusteena ovat työskentelyyn osallistumisen, ryhmätyöskentelyn vastuullisuuden ja opiskelun aktiivisuuden lisäksi kurssin aikana tehdyt harjoitustyöt sekä yhteinen produkti. KU13K KERAMIIKKA JA KUVANVEISTO Kurssilla perehdytään kolmiulotteiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetellaan keramiikan ja kuvanveiston perusteknii-

105 KURSSISELOSTEET 99 koiden ja materiaalien hallintaa. Muodon, materiaalin, tekniikan ja oman ilmaisun mahdollisuudet hahmottuvat harjoitustöiden kautta. Materiaaleina käytetään esimerkiksi erilaisia savimassoja, engobeja, lasitteita sekä kipsiä, puuta ja rautalankaverkkoa. Kurssilla tutustutaan myös kuvanveiston ja muotoilun historiaan sekä tämän päivän kuvanveistäjien teoksiin. Kurssi arvioidaan numerolla, eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Arviointiperusteena ovat työskentelyyn osallistumisen ja opiskelun aktiivisuuden lisäksi kurssilla toteutetut työt. Kurssista on suoritettava sovittu materiaalimaksu. KU14K KUVAVIESTINTÄ JA KÄYTTÖGRAFIIKKA Mihin perustuu komeiden levynkansien lumo? Miten tehdä vaikuttava juliste, hauska logo tai runollinen lehden aukeama? Median kuvien kiinnostavuuteen vaikuttaa niidenharkittu visuaalinen muoto. Kurssilla perehdytään kuvaviestinnän ja käyttögraiikan keinoihin ja taiteellisiin välineisiin sommittelusta ja typograiasta digitaaliseen kuvankäsittelyyn. Opiskelemme visuaalisten viestien ja graaisen suunnittelun perusteita tekemällä omia kuvaviestejä: kuvituksia, kuvasarjoja, taittoja, julisteita, logoja ja mainoskuvia. Saatamme myös työskennellä tietyn ajankohtaisen teeman, esimerkiksi koulun lehden taiton ja kuvituksen parissa. Kurssin pohjakurssiksi suositellaan KU3S -kurssia (Media ja kuvien viestit). Molemmat kurssit sopivat Mediadiplomin pohjakursseiksi. Kurssi arvioidaan numerolla, eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Kurssiarvosanan pohjana ovat työskentelyyn osallistumisen ja opiskelun aktiivisuuden lisäksi kaikki kurssilla toteutetut työt. Kurssista on suoritettava sovittu materiaalimaksu.

106 100 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO 10. Opinto-ohjaus Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta, järjestämisestä ja toteutuksesta lukiossa. Opinto-ohjaajan tärkeimpiä tehtäviä ovat oppitunneilla, henkilökohtaisissa tapaamisissa ja pienryhmäohjauksessa tapahtuva opiskelijoiden ohjaaminen lukio-opiskelussa sekä jatkokoulutuksen ja uranvalinnan suunnittelussa. Opinto-ohjaaja myös koordinoi yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa, toimii ryhmänohjaajien yhdyshenkilönä, hoitaa yhteyksiä työvoimatoimistoon ja elinkeinoelämään sekä huolehtii tiedottamisesta koulun ulkopuolelle. Koulussa toimii myös tutoropiskelijoita, jotka ohjaavat syksyllä uusia lukiolaisia mm. ainevalintojen tekemisessä. Tutorkurssin järjestämisestä vastaa opinto-ohjaaja. Kurssien suoritusjärjestys ja arviointi Opinto-ohjauksen pakollinen kurssi on hajautettu kolmelle vuodelle. Tutorkurssi (OP7K) on parasta suorittaa lukion toisena vuotena. OP2S-kurssi tai sen osa voidaan suorittaa minä lukiovuonna tahansa. Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Työtapoina käytetään luentoa, infotilaisuuksia, verkko-oppimisalustaa, tiedonhakua Internetistä, vierailukäyntejä ja keskustelua aiheen ja kurssin luonteen mukaan. Itsenäisen suorittamisen periaatteet Opinto-ohjauksen kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. OP1 KOULUTUS, TYÖ JA TULEVAISUUS Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssi toteutetaan luokkaopetuksena, yleisinfoina, messu- ja vierailukäynteinä ja henkilökohtaisena ohjauksena.

107 KURSSISELOSTEET 101 Kurssi suoritetaan kolmen lukiovuoden aikana siten, että luokkatunnit ovat ensimmäisenä lukuvuotena ja infot ja vierailut yms. toisen ja kolmannen lukuvuoden kuluessa. Abihaastattelu sijoittuu lukion kolmanteen vuoteen. Kurssin osa-alueiden suorituksista opiskelija täyttää suorituskortin, joka annetaan opinto-ohjaajalle abivuoden lopussa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Merkinnän saa lukion päättövaiheessa. OP2S OPISKELU, TYÖELÄMÄ JA AMMATINVALINTA Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta keskeisiin kysymyksiin. Kurssilla on kaksi suurempaa teemaa: jatkoopinnot ja koulutusalatietouden syventäminen sekä työelämää pääkaupunkiseudulla. Jatko-opinnot ja jatkoulutusalatietouden syventäminen teema sisältää: oppilaitosvierailut pääkaupunkiseudulla, jatko-opintomessut, verkkotiedonhankintaa (mm. hakumenettelyt, alkupisteitykset, pääsykokeet). Työelämää pääkaupunkiseudulla teema sisältää: työelämään tutustumisen (TET, 1-2 päivää) ja työpaikkavierailuja, työnhaun taitoihin perehtymistä (työvoimatoimistovierailu, CV, työhakemus, työpaikkahaastattelu), työmarkkinakatsauksen, tutustumista työelämän pelisääntöihin (palkkaus, työsopimus etc.) Näiden teemojen lisäksi käsitellään opiskelua ja työskentelyä ulkomailla eli vieraillaan Opiskelu ulkomailla -messuilla sekä kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksessa, CIMO:ssa. Kurssilla voidaan käsitellä myös stressinhallintaan liittyviä kysymyksiä opiskelijoiden kiinnostuksesta riippuen. Kurssisuorituksen (S) saaminen edellyttää aktiivista osallistumista tunneille, luennoille ja vierailukäynneille oppilaitoksiin ja työpaikoille sekä loppuraportin tekemistä. Kurssiin ei kuulu kurssikoetta. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. LUE1 ILOA JA ÄLYÄ OPISKELUUN! (OP23) (OPEV) LUE1-kurssilla opiskelija perehtyy omaan oppimistyyliinsä, pyrkii parantamaan opiskelutaitojaan sekä tunnistamaan itsensä oppijana. Lisäksi harjoitellaan lukemisen ja kirjoittamisen taitoja sekä vieraiden kielten opiskelutekniikoita sekä rentoutumista oppimisen tukena ja stressin poistajana. Kurssilla perehdytään myös opiskelumotivaatioon sekä omien vahvuuksien löytämiseen. Tarvittaessa voidaan arvioida opiskelijan lukivaikeutta ylioppilastutkintoa varten. Kurssin oppimistehtävät: 4 5 oppimispäiväkirjaa, mind map ja käsitekartta, 1 2 kirjoitelmaa, osallistuminen verkkokeskusteluun säännöllisesti. Kurssista saa suoritusmerkinnän. LUE2 OPPIMISEN TAITOJEN SYVENTÄMINEN (OP24) (OPEV) LUE2-kurssi syventää niitä oppimistaitoja ja opiskelustrategioita, joihin tutustuttiin LUE1-kurssilla. Kurssilla tehdään käytännön harjoituksia siitä, miten omaa oppimistyyliä voi käyttää oppimisen tukena. Harjoitellaan erilaisia lukemisen tekniikoita ja kehitellään omaa toiminnallista tukea lukemiseen. Kurssilla on mahdollisuus perehtyä tarkemmin vieraiden kielten oppimistekniikoihin. Rentoutusharjoitukset ovat oleellinen osa kurssin sisältöä. Kurssin sisältöjä painotetaan opiskelijoiden ehdotusten mukaan. Kurssin oppimistehtävät: 4 oppimispäiväkirjaa, kurssihaastattelu, lukemisen toiminnallinen tuki kirjoitelma, osallistuminen verkkokeskusteluun säännöllisesti.

108 102 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO MATU TEHOA MATEMATIIKKAAN (OP25) (OPEV) Matematiikan tukikurssi on tarkoitettu lyhyen matematiikan opiskelijoille, jotka haluavat kehittää omaa matematiikan oppimistaan. Kurssilla opiskellaan työtapoja ja menetelmiä, joiden avulla opiskelija oppii hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja omaa oppimistyyliään myös matematiikan opiskelussa. Kurssin sisällöt suunnitellaan opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. RETU RENTOUTUMISEN TUKI -KURSSI (OP26) (OPEV) ReTu-kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joiden opiskelua haittaa jännittäminen, pelko tai stressi ja jotka näiden syiden vuoksi ehkä alisuoriutuvat opinnoissaan. Kurssilla harjoitellaan erilaisia rentoutumismenetelmiä ja pohditaan rentoutumisen merkitystä oppimiselle. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää itselleen parhaiten sopivat rentoutumis- ja opiskelumenetelmät sekä oppii hyödyntämään opiskelussaan omia vahvuuksiaan ja oppimistyyliään. OP7K TUTORKURSSI Kurssilla pyritään antamaan tutoropiskelijalle eväitä nuorempien opiskelijoiden ohjaamiseen ja neuvomiseen lukion alkuvaiheessa sekä omien opintojen suunnitteluun. Tavoitteena on opiskelijan lukiotietouden ja sosiaalisten taitojen kehittyminen. Kurssilla opitaan mm. erilaisten koulun tilaisuuksien järjestämistä ja esiintymisvalmiuksia. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi on suoritettu (S) noin 38 tunnin työskentelyn jälkeen. Kurssi edellyttää opiskelijalta aktiivisuutta, halua sitoutua toimintaan vähintään vuodeksi ja valmiutta käyttää kurssin suorittamiseen oppituntien ulkopuolista aikaa. Lukilausunto, erityisjärjestelyt ja ylioppilaskirjoitukset Lukihäiriöinen kokelas voi hankkia lukilausunnon ylioppilaskirjoituksia varten. Lukilausunto tulee olla ylioppilastutkintolautakunnan ohjeiden mukainen ja se voi olla hankittu 9. luokan aikana tai lukioaikana. Kokelaan on hankittava ajoissa lukilausunto, sillä se sen täytyy olla laadittu ennen kuin kokelas osallistuu ensimmäisen kerran hajautettuun tutkintoon. Lukilausunnon liitteenä lähetetään aineenopettajien kommentteja lukihäiriön ilmenemismuodoista. Lukilausunnolla kokelas voi saada yhden kokeen arvosanan korotuksen silloin, kun pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Kokelas voi esittää lautakunnalle toivomuksen korotuksen kohdistamisesta tiettyyn kokeeseen. Lukilausunto toimitetaan lautakuntaan ilmoittautumistietojen yhteydessä jokaista tutkintokertaa erikseen. Lautakunta tutkii ja ottaa huomioon määräajan jälkeen toimitetut selvitykset vain poikkeustapauksissa. Jos kokelaalla on keskivaikea tai vaikea lukihäiriö, hänen on mahdollista hakea erityisjärjestelyitä ylioppilaskirjoituksiin. Tällöin kokelaan on hankittava lukilausunnon lisäksi erikoislääkärin (lastenneurologi, neurologi tai foniatri) lausunto. Erityisjärjestelyitä haetaan silloin kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Kokelaan on siis hyvissä ajoin varattava aika erikoislääkärille ja hankittava lukilausunto. Lukion erityisopettajan kanssa voi neuvotella siitä millaisia erityisjärjestelyitä kokelaan kannattaa hakea huomioiden lukihäiriön ilmenemismuodot. Ylioppilaskirjoituksiin haettavia erityisjärjestelyitä tulee kokeilla hyvissä ajoin ennen varsinaisia kirjoituksia. Erityisjärjestelyistä sekä lukilausunnoista on lisää sivuilla

109 KURSSISELOSTEET Soveltavat kurssit ILMAISUTAITO Ilmaisutaito on taideaine, jossa opiskelija saa kokonaisvaltaisen kosketuksen itsensä ilmaisemiseen ja draamalliseen ilmaisuun sekä oppii teatterin peruselementit. Opiskelija opiskelee itseilmaisun ja draamallisen kommunikoinnin taitoja: tekemistä, esittämistä, draaman tulkitsemista, vastaanottamista, yhteisöllisyyttä sekä arvioimista. Ilmaisutaidossa kohtaavat eri taiteenlajit. Opiskelun tavoitteena on, että opiskelija rohkaistuu itsensä ilmaisemiseen, taiteelliseen ajatteluun ja toimintaan, mielikuvituksen käyttöön, tunteiden ilmaisuun sekä valintojen ja päätösten tekoon. Tavoitteena on, että prosessinomainen opiskelu ja toimiminen ryhmässä kehittävät opiskelijan empatia- ja eläytymiskykyä sekä vuorovaikutustaitoja. Opinnoissa tutustutaan teatterin laajaan kenttään yleisesti ja tarkemmin sen muutamaan alalajiin. Opiskelija oppii rakentamaan iktiota ja kehittämään roolia myös omien kokemustensa ja elämystensä pohjalta. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että ilmaisutaidon ja teatteritaiteen opiskelun avulla opiskelija oppii jäsentämään ympäröivää todellisuutta löytää keinoja itsensä ymmärtämiseen ja siten vahvistaa itsetuntoaan sekä kykyään hallita omaa elämäänsä kehittää kykyään kohdata erilaisuutta tarkastelee draaman ja teatteritaiteen keinoin elämää ja ihmisyhteisöjä.

110 104 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO Arviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan ilmaisullisiin taitoihin, dramaturgisiin ja esteettisiin taitoihin sekä kommunikaatiotaitoihin ja sosiaalisiin taitoihin. Kyky arvioida omaa ja toisten työtä on tärkeää. Työtavat Työvälineenä ilmaisutaidossa on oma keho ja ryhmä. Työtapoina ovat yksilö-, pari- ja ryhmäharjoitukset, joissa ovat apuna sanat, tunteet, kuva ja musiikki. Aineenopettajan antama opinto-ohjaus: - ohjaus oppiaineen opiskelussa - yhteisöllisyyden ja itsetuntemuksen vahvistaminen - oppimaan oppimisen taidot - teatteritaiteen diplomiin valmistautuminen Kurssien suoritusjärjestys Suositeltavaa olisi suorittaa IT1K ja IT2K järjestyksessä. Molemmat soveltavat kurssit on suoritettava ennen teatteritaiteen lukiodiplomia. Myös teatterihistorian sähköinen, itsenäisesti suoritettava kurssi OPH:n Internet-sivuilta on suositeltavaa lukemista. Kursseja IT1K ja IT2K ei taideaineen luonteen vuoksi voi suorittaa itsenäisesti. IT1K ILMAISUTAIDOSTA DRAAMAAN Löydä rentous ja myönteinen minäsi sekä ryhmän kannustava tuki! Tule harjoittelemaan iloisen mokaamisen, hyväksyvän vuorovaikutuksen ja tyrmätyksi tulemisesta selviämisen taitoja, joista on iloa ja apua niin teatterin maailmassa kuin arkisissa viestintätilanteissakin. Kurssilla tehdään monenlaisia improvisaatioita, etsitään omaa ilmaisua ja tutustutaan ryhmädynamiikkaan erilaisten draamaharjoitusten avulla. Työskennellään ryhmissä, pareittain ja itsenäisesti. Opitaan uutta sekä omista draama- ja vuorovaikutustaidoista että ryhmän toiminnasta. Kurssilla voidaan myös tehdä näytelmä, joka esitetään muille. Kurssi on vapaavalintainen, ja se arvioidaan suoritusmerkinnällä, pyydettäessä numerolla. Suoritetaan ohjaajan johdolla. Tule improvisoimaan! IT2K DRAAMAILMAISUSTA TEATTERITAITEESEEN Draaman ja teatterin ilmaisukeinoja syvennetään. Kurssilaiset osallistuvat draamatyöskentelyn eri vaiheisiin: suunnitteluun, harjoitteluun ja esittämiseen. Harjoituksia tehdään ryhmissä, pareittain, itsenäisesti ääni-, keho-, tunne- ja mielikuvaharjoitusten parissa. Teatteritaide tulee tutuksi myös esityksiä seuraamalla sekä teatterin keinoihin ja suuntauksiin tutustumalla. Kurssi on vapaavalintainen, ja se arvioidaan numerolla. Suoritus ohjaajan johdolla. Koe yhdessä tekemisen riemu! IT3K TEATTERITAITEEN LUKIODIPLOMI Teatteritaiteen lukiodiplomi on valtakunnallinen, ja se suoritetaan Opetushallituksen antamien valtakunnallisten tehtävien ja ohjeistuksen mukaisesti. Suoritus arvioidaan valtakunnallisten perusteiden mukaisesti. Teatteritaiteen lukiodiplomi koostuu esityksestä, työpäiväkirjasta, näiden pohjalta laaditusta esseestä sekä palautekeskustelusta. Suorituksesta annetaan diplomitodistus.

111 KURSSISELOSTEET 105 LATINA LA1K LATINAN ALKEET I LINGUA LATINA Millainen kieli latina on, ketkä sitä ovat puhuneet ja kuinka sitä nykyään käytetään? Miksi maanantai on ranskaksi lundi? Millaista oli muinaisten roomalaisten arki? Mitä merkitsee Alea iacta est? Miksi Caesar sanoi niin, ja mitä seurasi? Mikä oli Troijan puuhevonen, ja kuka sen rakensi? Kurssi suoritetaan ensimmäisenä kurssina. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numeroin. Opiskelijalla on mahdollisuus saada kurssista myös suoritusmerkintä. LA2K LATINAN ALKEET II LINGUA LATINA Millainen oli orjan asema Roomassa? Miten gladiaattoriareenalla taisteltiin? Millainen oli menestyksekkään roomalaisen virkaura? Kuka oli Hannibal? Miten hänet voitettiin? Keitä olivat etruskit? Mitkä tekijät vaikuttivat Rooman valtakunnan nousuun, rappioon ja tuhoon? Mikä on antiikin kulttuurin keskeisin perintö? Kurssin työtapoina ovat luento, keskustelu, latinankieliset kirjoitelmat, videot ja itsenäinen työskentely. Kurssi suoritetaan Latinan alkeet I -kurssin jälkeen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numeroin. Opiskelijalla on mahdollisuus saada kurssista myös suoritusmerkintä. Millaisia ovat arkeologiset kaivaukset? Keitä olivat Lucretius, Cicero, Seneca tai Apuleius? Miten kirjoitan itse roomalaisen kirjeen? Miten antiikkia tutkitaan Helsingin yliopistossa? Kurssin työtapoja ovat luento, itsenäinen työskentely, latinankielisen esseen kirjoittaminen, ekskursio Helsingin yliopistoon, keskustelu ja videot. Kurssi suoritetaan Latinan alkeet II -kurssin jälkeen. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numeroin. Opiskelijalla on mahdollisuus saada kurssista myös suoritusmerkintä. LA4K LATINA IV LINGUA LATINA Tutustutaan Rooman keisareihin, sankaritaruihin ja runouteen. Syvennetään kieliopin tuntemusta, laajennetaan sanavarastoa ja opiskellaan runomittoja. Luetaan helppoja autenttisia latinankielisiä tekstejä sanakirjan ja kielioppikirjan avulla. Kurssin työtapoina ovat luennot, ryhmätyöt ja itsenäinen työskentely. Kurssi suoritetaan Latinan alkeet III -kurssin jälkeen. Kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numeroin. Opiskelijalla on mahdollisuus saada kurssista myös suoritusmerkintä. LA3K LATINAN ALKEET III LINGUA LATINA Mitä tutkii epigraaikko? Mitä Egyptin papyrukset voivat kertoa meille tavallisista antiikin ihmisistä? Forum Romanum, Rooma

112 106 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO TIETOTEKNIIKKA Miksi kannattaa opiskella tietotekniikkaa? Nykypäivän tietoyhteiskunnassa selviytyminen vaatii tietokoneiden ja tietoverkkojen hallintaa. Tietokoneet ovat uuden ajan kyniä, joihin yhdistyvät kirja, kirje, puhelin, radio ja televisio, jopa painokonekin. Tietokoneen käyttö saattaa tuntua ensi alkuun vaikealta, mutta jokaisen on silti syytä oppia se. Tietoverkoista löytyy oikeastaan mitä vain ihmisen mielikuvitus sinne pystyy tuomaan, uusin tieto on aina saatavissa verkoista. Koulutus on jatkuva prosessi: jokainen joutuu opiskelemaan uusia asioita koko elämänsä ajan. Jatkoopiskeluissa ja tulevissa työtehtävissä et varmasti selviä ilman tietotekniikkaa ja tietokoneen käyttötaitoa. Tietotekniikan opetuksen yleisenä tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia ymmärtää ja käsitellä teknisesti muuttuvan maailman ilmiöitä syventää ja laajentaa opiskelijoiden tietoja ja tietotekniikan käyttötaitoja, lisätä harrastuneisuutta ja antaa valmiuksia omatoimiseen opiskeluun tutustuttaa tietojenkäsittelyopin keskeisiin osaalueisiin ja niihin liittyvään ajattelutapaan antaa valmiuksia valita sopivat välineet suoritettavaan työhön ja tarjota edellytyksiä tietotekniikan sovelluksien kehittymisen seuraamiseen esitellä jokapäiväiseen elämään liittyvien tietojärjestelmien toimintaperiaatteita antaa mahdollisuus suorittaa ja Tietokoneen käyttäjän A-kortti Kurssien suoritusjärjestys Tietokoneen ajokorttikurssit suositellaan suoritettavaksi siten, että AT1K suoritetaan ennen AT2Kkurssia. AT1K tai vastaavat tiedot edellytetään kursseilla AT3K, AT4K, AT5K ja AT7K. Kurssilla AT6K edellytetään, että kurssi AT5K on suoritettu tai opiskelijalla on perustiedot Java-ohjelmoinnista. Kurssilla AT8K on kurssin AT7K oltava suoritettu tai opiskelijalla on oltava perustiedot C-ohjelmoinnista. AT1K on osa Tietokoneen käyttäjän A-kortin suoritusta. Kurssin tavoitteena on opettaa tietokoneen ja koulussa käytettävien perusohjelmien käyttöön liittyvät perustiedot ja koostuu neljästä osakokeesta eli moduulista: Laitteen käyttö ja tiedonhallinta, Tekstinkäsittely, Internet ja sähköposti sekä Graiikka. Kunkin moduulin jälkeen järjestetään näyttökoe, johon saa käyttää aikaa 45 minuuttia. Näyttökokeissa saa pitää muistiinpanot ja ohjekirjat tukena. Kurssi suoritetaan 1. opiskeluvuoden aikana. Kurssista saa ja suoritusmerkinnän. AT2K TIETOKONEEN A-AJOKORTTI Tietokoneen käyttäjän A-kortti on suunnattu peruskäyttäjälle, joka käyttää tietokonetta työssä ja vapaa-aikana. A-kortti-tutkinnon suorittanut osaa itsenäisesti käyttää tieto-konetta, hallitsee työkaluohjelmien peruskäytön, tuntee tietotekniikan peruskäsitteet sekä tunnistaa tietotekniikan soveltamisalueet.

113 KURSSISELOSTEET 107 Tietokoneen käyttäjän A-kortti lisäksi kolmesta osasta eli moduulista: Taulukkolaskenta, Tietokannat, Tietotekniikan perusteet. Kunkin moduulin jälkeen järjestetään näyttökoe, johon saa käyttää aikaa 45 minuuttia. Näyttökokeissa saa pitää muistiinpanot ja ohjekirjat tukena lukuun ottamatta Tietotekniikan perusteet -moduulin kirjallista koetta, jossa mitään materiaalia ei saa olla esillä eivätkä verkkoyhteydet käytössä. Kurssille tulo edellyttää AT1K-kurssin suoritusta Kurssi suositellaan suoritettavaksi 1. opiskeluvuoden aikana. Kurssista saa Tietokoneen käyttäjän A-kortin ja suoritusmerkinnän. AT3K KUVANKÄSITTELYN PERUSTEET Kurssi syventää ja laajentaa tietoja ja käyttötaitoja tietotekniikassa erityisesti kuvan ja värien käsittelyyn liittyvissä asioissa graaisen ohjelmiston avulla. Kurssilla käydään läpi kuvan käsittelyn perustoiminnot. Yhteisen perusopiskelujakson jälkeen tehdään lopputyö kurssilla sovittavasta aiheesta. Kurssille tulo edellyttää AT1K-kurssin suoritusta tai vastaavaa tietokoneen käyttötaitoa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Pyynnöstä opiskelija voi saada kurssista myös numeron, jolloin kurssiarvosana muodostuu lopputyön, osallistumisen, motivaation, opiskeluasenteiden, suoritettujen tehtävien ja opiskelijan itsearvioinnin pohjalta. AT4K INTERNET JA KOTISIVUT Tutustutaan mm. tiedonsiirron ja tietoverkkojen periaatteisiin, tekijänoikeuksiin ja tiedon luotettavuuteen, tietoverkon käyttöön ja sen osa-alueisiin. Suurin osa kurssista käytetään www-sivujen laatimisen ja julkaisemisen periaatteiden opiskeluun. Kurssille tulo edellyttää AT1K-kurssin suoritusta tai vastaavaa tietokoneen käyttötaitoa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

114 108 HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO AT5K OHJELMOINTI - JAVA-PERUSTEET AT7K OHJELMOINTI C-KIELEN PERUSTEET Kurssilla perehdytään algoritmien laatimiseen ja ohjelmoinnin periaatteisiin. Opiskellaan ohjelmointikielen ja ohjelman dokumentoinnin periaatteita ja laaditaan pienimuotoisia tietokoneohjelmia Javaohjelmointikielellä. Kurssi on pohjana tietotekniikan alojen jatko-opinnoille. Kurssille tulo edellyttää AT1K-kurssin suoritusta tai vastaavaa tietokoneen käyttötaitoa. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Pyynnöstä opiskelija voi saada kurssista myös numeron, jolloin kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivaation, opiskeluasenteiden, suoritettujen tehtävien ja opiskelijan itsearvioinnin pohjalta. Kurssilla perehdytään algoritmien laatimiseen ja ohjelmoinnin periaatteisiin C-ohjelmointikielellä. Kurssilla opiskellaan C-ohjelmointikielen ja ohjelman dokumentoinnin periaatteita ja laaditaan pienimuotoisia tietokoneohjelmia. Kurssi on pohjana tietotekniikan alojen jatko-opinnoille. Kurssille tulo edellyttää AT1K-kurssin suoritusta tai vastaavaa tietokoneen käyttötaitoa. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Pyynnöstä opiskelija voi saada kurssista myös numeron, jolloin kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivaation, opiskeluasenteiden, suoritettujen tehtävien ja opiskelijan itsearvioinnin pohjalta. AT6K OHJELMOINTI JAVA OLIO-OHJELMOINTI Kurssilla pyritään syventämään algoritmien laatimisen ja ohjelmoinnin periaatteisiin tutustumista sekä tutustuttaa olio-ohjelmoinnin perusteisiin Javakielellä. Kurssi on pohjana tietotekniikan alojen jatko-opinnoille. Kurssille tulo edellyttää AT5K-kurssin suoritusta tai vastaavia tietoja Java-ohjelmoinnista. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Pyynnöstä opiskelija voi saada kurssista myös numeron, jolloin kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivaation, opiskeluasenteiden, suoritettujen tehtävien ja opiskelijan itsearvioinnin pohjalta. AT8K OHJELMOINTI C++-KIELI JA OLIO-OHJELMOINTI Kurssilla perehdytään algoritmien laatimiseen C++kielellä. Opiskellaan olio-ohjelmoinnin periaatteita ja laaditaan pienimuotoisia tietokoneohjelmia C++kielellä. Kurssi on pohjana tietotekniikan alojen jatko-opinnoille. Kurssille tulo edellyttää AT7K-kurssin suoritusta tai vastaavaa tietokoneen käyttötaitoa. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Pyynnöstä opiskelija voi saada kurssista myös numeron, jolloin kurssiarvosana muodostuu kokeen, osallistumisen, motivaation, opiskeluasenteiden, suoritettujen tehtävien ja opiskelijan itsearvioinnin pohjalta.

115 KURSSISELOSTEET YMPÄRISTÖTIETO Ympäristötieto tutkii ihmisen toimien vaikutusta elinympäristöön ja toisaalta elinympäristön vaikutusta ihmiseen. Ympäristökurssin aihepiirit ulottuvat lähipiirin tarkastelusta globaaliin kestävän kehityksen ajattelun toteutumiseen. Ympäristötiedon kurssisisällöt käsittelevät ekologisia, terveydellisiä, taloudellisia ja kulttuurisia näkökohtia. Tutkimuskohteena voi olla koulun lähialue, vesi, maaperä, ilmasto, puistot, liikenne, sosiaaliset olosuhteet tai rakentaminen. Tulosten raportoinnissa huomioidaan kielellinen ja visuaalinen esittäminen. Raporteista tehdään englanninkieliset lyhennelmät, jotka työstetään julistemuotoon, jos ryhmä osallistuu kansainvälisiin projekteihin, kilpailuihin tai konferensseihin. Ympäristötiedon kurssiin voi liittyä myös yhteydenpito kotimaisiin ja ulkomaisiin yhteistyökouluihin. YT1K BIOTIETEELLINEN YMPÄRISTÖKURSSI - Itämerikurssi Kurssi suoritetaan kolmen päivän purjehdusretkellä Suomenlahdella. Purjehduksen aikana perehdytään erilaisten tutkimusten avulla Itämeren biologiaan ja kemiaan sekä opitaan soveltamaan matemaattisia menetelmiä biotieteellisissä tutkimuksissa. Purjehdusretkellä otetaan erilaisia näytteitä, analysoidaan niitä ja pohditaan tulosten merkitystä ryhmissä. Samalla tutustutaan elämyksellisessä ympäristössä suomalaiseen saaristoon ja merenkulkuun, esimerkiksi navigoinnin perusteisiin, purjeiden käsittelyyn, laivan ohjaamiseen sekä muihin laivatöihin. Lisäksi opiskelija perehtyy Itämerelle tyypillisiin ympäristöongelmiin. Kurssiin sisältyy lisäksi ennakkotehtävä ennen varsinaista laivaretkeä. Opiskelijat esittävät työnsä laivalla. Kurssista laaditaan myös loppuraportti, johon kootaan ryhmien tutkimukset ja niiden tulokset. Loppuraportti julkaistaan sähköisesti koulun www-sivuilla. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 109

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO KURSSIT

HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO KURSSIT HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO KURSSIT Helsingin luonnontiedelukio Mäkelänkatu 84, 00610 HELSINKI PL 3803, 00099 Helsingin kaupunki www.heltiedelu.edu.hel.fi rehtori 09 31082062 koulusihteeri 09 31080458

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014 Tervetuloa! Illan aikana seuraavista aiheista: Ylioppilastutkinnon yleisistä käytännöistä Syksyn 2014 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta ja osallistumisesta

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli

5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4.1. RUOTSI (RUB) YLEINEN OSA Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi 5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg YO-info S2015 26.8.2015 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-info K2015 19.1.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan suorittamissa opinto-ohjelmansa mukaisissa pakollisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit:

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit: PÄLKÄNEEN LUKION VALINTAKORTTI PITKÄ MATEMATIIKKA Sukunimi Henkilötunnus Etunimet_ Kotikunta_ Osoite: Puh._ Lukion aikana on suoritettava hyväksyttävästi vähintään 75 kurssia, käsittäen kaikki pakolliset

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012 Tervetuloa! Ylioppilastutkinnon yleiset käytännöt Syksyn 2012 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen ja osallistuminen rehtori Satu Nokelainen Opiskeltavien aineiden

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg YO-info S2014 3.9.2014 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg YO-info K2016 25.1.2016 rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

Schulcurriculum Schwedisch

Schulcurriculum Schwedisch Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA!

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA! VANHEMPAINILTA 12A - 12G 21.1.2015 TERVETULOA! ILLAN AIHEET: * ajankohtaista, ylioppilaskirjoitukset, jatko-opinnot * keskustelua IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05

B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05 B-RUOTSI B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05 Tämän lisäksi b-ruotsissa on kaksi syventävää kurssia: BB06 ja BB07. Tämän lisäksi b-ruotsissa on kaksi syventävää kurssia: BB06 ja BB07.

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila LIEKSAN LUKIO 12.1.2015 ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila ti 27.1. Äidinkieli 8-14 alakoulun sali ke 28.1. Pitkä kieli; englanti 8-14 201 to 29.1. YH, KE, TE, GE 8-14 201

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

mahdollisimman optimaaliset valinnat

mahdollisimman optimaaliset valinnat Kurssivalinnat 2013 Kurssivalinnat tehdään Wilman tarjottimeen (2013-14) samalla tavalla kuin tämän vuodenkin valinnat Tarjotinta muokataan valintojen perusteella kevään aikana ja uusi kierros on toukokuussa.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45 20.1.2012 Ylioppilaskirjoitukset, 2012K 1. YO-tutkinnosta lyhyesti Hajautus Tutkinnon voi suorittaa kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen suorituskertaan, esim. S2011, K2012, S2012. Oikeus

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Abin vuosi Syyskuu Marraskuu Helmikuu pakolliset kurssit äi tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet jo 4.

Abin vuosi Syyskuu Marraskuu Helmikuu pakolliset kurssit äi tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet jo 4. Abin vuosi 2015-2016 Syyskuu Yo-kirjoitukset (lukuloma = kesäloma) Syksyllä kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit suoritettava viim. 1. jaksossa. Marraskuu Ilmoittautuminen kevään yo-kirjoituksiin

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 6.5.2015 Rehtori Mika Strömberg YLIOPPILAS (KEVÄT 2016?) LUKION KURSSIT (LUKION PÄÄTTÖTODISTUS) AMMATTIOPISTON KURSSIT (AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO) YLIOPPILASKIRJOITUKSET (YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS)

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas Lappeenrannan lukiot Kurssiopas 2015 Hyvä opiskelija! Kurssiopas 2015 Tämä kurssiesite on laadittu avuksesi opintojesi suunnittelussa. Kurssiesitteessä on kuvattu lyhyesti Lappeenrannan lukioiden kurssitarjonta.

Lisätiedot

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Monet kustantajat tarjoavat oppikirjoja myös sähköisessä muodossa. Voit useissa tapauksissa valita, kumpaa haluat käyttää. Yleensä sähköinen versio on hieman

Lisätiedot

AVAIN. Kempeleen lukion kurssiopas 2015

AVAIN. Kempeleen lukion kurssiopas 2015 AVAIN Kempeleen lukion kurssiopas 2015 KEMPELEEN LUKIO PUHELIN koulusihteeri 050 316 9593 rehtori 050 568 1915 apulaisrehtori 050 316 9592 opinto-ohjaaja 050 463 6610 opettajat 050 316 9594, 050 316 9595

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEET Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

4. jakson kielten kurssit elukiossa

4. jakson kielten kurssit elukiossa 4. jakson kielten kurssit elukiossa ENGLANTI 9 = ENGLANNIN JOHDANTOKURSSI, 0-KURSSI B-koodi Haluatko kerrata tai paikata englannin kielen taitojasi, palautella mieleen sanastoa ja kieliopin sääntöjä? Kurssilla

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus 1 Sisältö Äidinkieli ja kirjallisuus... 2 Vieraat kielet... 3 Englanti... 3 Espanja... 3 Ranska... 3 A-ruotsi... 4 B-ruotsi... 4 Saksa (A-kieli ja B3-kieli)... 4 Matematiikka... 6 Lyhyt matematiikka...

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. ja sisällöt oppiaineittain 18 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO OPAS kahden tutkinnon opiskelijoille 2015 2016 Mikkelin etä- ja aikuislukio Päämajankuja 4 50100 Mikkeli Toimisto ma-to klo 9-17 ja pe 8-14.45 Päämajankuja 4, 3. krs. puh.

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb, Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot