TOIMIIKO PAREMPI VIIKONLOPPU HANKE?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMIIKO PAREMPI VIIKONLOPPU HANKE?"

Transkriptio

1 TOIMIIKO PAREMPI VIIKONLOPPU HANKE? Vapaaehtoiset aikuiset Helsingin kunnallisessa nuorisotyössä voimavara vai lisärasite? Katri Kairimo Kirsi Kostiainen Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali- terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kairimo, Katri & Kostiainen, Kirsi. Toimiiko Parempi viikonloppu -hanke? Vapaaehtoiset aikuiset Helsingin kunnallisessa nuorisotyössä voimavara vai lisärasite? Helsinki 2005, 105 s., 7 liitettä Diakonia- ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Parempi viikonloppu -kehittämishanketta sekä selvittää, millä edellytyksillä aikuiset vapaaehtoistoimijat voisivat osallistua alueellisten palveluiden osaston viikonlopputoiminnan järjestämiseen henkilöstön kanssa ja minkälaista hyötyä yhteistoiminta voisi mukanaan tuoda. Lisäksi tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli toimia myös Parempi viikonloppu -hankkeen dokumentaatiomenetelmänä. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineiston analysoinnissa käytimme pohjana SWOT nelikenttäanalyysiä. Tutkimuksessa käytettiin henkilöstöltä useissa eri yhteyksissä kerättyä aineistoa sekä vapaaehtoisten aineistoa, joka kerättiin kolmeen eri vapaaehtoisten koulutukseen osallistuneilta uusilta vapaaehtoistoimijoilta (n=36) ja yhden nuorisotalon pitkään toimineilta vapaaehtoisilta (n=2) yhden illan aikana. Vapaaehtoisten aineistonkeruun menetelmänä olivat kaksi erillistä puolistrukturoitua kyselylomaketta Tutkimuksen pohjalta vapaaehtoistoiminnan suurimmaksi hyödyksi nähtiin alueellisen yhteisöllisyyden lisääntyminen. Toiminnan koettiin tuovan hyötyä nuorille lisääntyneiden aikuiskontaktien ja turvallisen vapaa-ajanviettopaikan, vanhemmille kasvatustyön tukemisen ja nuorisotalon toiminnalle toimintamahdollisuuksien monipuolistumisen myötä. Toiminnan tärkeimmiksi onnistumisen edellytyksiksi nousivat osaamisen lisääminen henkilöstön ja vapaaehtoisten koulutuksen avulla, yhteiset ja selkeät pelisäännöt ja toiminnalliset rakenteet, toiminnalle suotuisa asenneilmapiiri sekä toiminnan kiinnostavuus. Tulokset osoittivat, että vapaaehtoiset olivat motivoituneita työskentelyyn nuorten parissa ja odottivat saavansa tukea sekä opastusta työhön. Toisaalta henkilöstön torjuva suhtautuminen ei antanut hyvää maaperää yhteistyölle, työntekijät eivät aina tiedostaneet vapaaehtoistoimijoiden roolia tai merkitystä eivätkä kokeneet heitä voimavarana vaan epäilivät yhteistoiminnan kuormittavan työntekijöitä liikaa. Edellytykset toiminnan onnistumiselle liittyvät johdon rooliin Parempi viikonloppu -hankkeen eteenpäin viemisessä, henkilöstön kykyyn innostaa ja yhteistoiminnasta saataviin molemminpuolisen hyödyn kokemuksiin. Yhteistyön tuoma hyöty tai sen arvo näyttäytyy erityisesti sosiaalisen pääoman lisääntymisenä sekä alueellisen yhteisöllisyyden rakentumisena tai vahvistumisena. Asiasanat: vapaaehtoistyö, vapaaehtoisuus, nuorisotyö, yhteistoiminta, motivaatio, kehittäminen

3 ABSTRACT Kairimo, Katri & Kostiainen, Kirsi. The Better Weekend Project: an evaluation of the cooperation between professional youth workers and youth work volunteers. Helsinki, Spring 2005, Language: Finnish, 105 pages, 7 appendices Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Church community work oriented degree programme in social welfare, health and education; Bachelor of Social Sciences. The purpose of this thesis is to examine the effectiveness of co-operation between youth work volunteers and professional youth workers. The aim of this study is to give us more information about the influence of this kind of new working relationship. The purpose is to examine the benefits this kind of co- operation can provide the City of Helsinki Youth Department, the local youth centres, the volunteers and the youth in the Weekend Project. The study was qualitative. The material was collected from volunteers through half-structured questionnaires (n=38) and through data provided by the professional workers. The material concerning youth workers was colleted in many different meetings and training sessions that were organised around this issue. The data also includes SWOT-analysis material from the workers. The SWOT method focuses on the strengths, weaknesses, opportunities and threats of the organisation and environment. The data was collected from June 2004 to March The data was analysed thematically and compared. Following this, the conclusions were drawn. The data analysis indicated that the professional youth workers had many prejudices concerning co-operative work with volunteers. It also indicated that their attitudes towards the volunteers were apprehensive. The volunteers were motivated to meet and work with teenagers and had the desire to help the youth workers. However, the volunteers expected much help and guidance from the professionals. Therefore, the expectations and attitudes of the youth workers and volunteers did not provide a very good foundation for co-operation. However, some things both sides agreed upon; for example, cooperation could give the local area and youth centre a spirit of community and create a sense of community. The results also suggested that the co-operation would give the youth an opportunity to meet more adults and receive more support in their growing-up process. If volunteers were motivated and committed to voluntary action, it might be a good investment economically. On the other hand, the professionals were doubtful and did not think this would happen easily. One challenge is how to motivate the professionals to take care of volunteers, motivate and encourage them if they are not motivated. The results also indicated in order to involve both volunteers and professionals and have an impact inside the organisation and community, it is important to have the full support of management. Key words: voluntary action, motivation, volunteer work, professional youth work, enthusiasm, commitment, co-operation

4 SISÄLLYS JOHDANTO HELSINGIN KAUPUNGIN NUORISOASIAINKESKUS Organisaatio Toiminta-ajatus ja strategiset tavoitteet Alueellinen nuorisotyö Alueellisen nuorisotyön perustehtävä Alueellisen nuorisotyön keskeiset työmenetelmät PAREMPI VIIKONLOPPU -HANKE Lähtökohdat kehittämishankkeelle Viikonlopputyöryhmän perustaminen Viikonlopputyöryhmän työskentelyn lähtökohdat Vapaaehtoistyö ja kehittämishanke opinnäytetyön aiheeksi Parempi viikonloppu -hankkeen kehittämisen menetelmät Parempi viikonloppu -hankkeen toimenpiteet ja uudet tuotannot Parempi viikonloppu -hankkeen jatkoaika ja tulevaisuus NUORISOTYÖN AMMATILLISUUS Nuoruusiän kehityshaasteet Nuorisotyön ammatillisuuden kehitys Nuorisotyön epävirallinen rooli Nuorisotyön yhteisöllinen rooli Nuorisotyöntekijä innostajana VAPAAEHTOISTOIMINTA Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen motiivit Vapaaehtoistoiminnan onnistumisen edellytykset TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Tutkimuksen menetelmälliset lähtökohdat Tutkimusaineisto ja sen hankinta Tutkimuksen toteuttaminen NK:n työntekijöille Tutkimuksen toteuttaminen uusille vapaaehtoistoimijoille Tutkimuksen toteuttaminen NK:n vanhoille vapaaehtoisille...41

5 5.4 Aineiston analyysi Eettiset kysymykset ja tulosten luotettavuus TUTKIMUKSEN TULOKSET Henkilöstön näkökulma yhteistoiminnasta vapaaehtoisten aikuisten kanssa Vapaaehtoistyön mahdollisuudet ja hyöty henkilöstön näkökulmasta Vapaaehtoistyön heikkoudet ja uhkatekijät henkilöstön näkökulmasta Vapaaehtoiset toimijat Vapaaehtoisten taustatiedot Uusien vapaaehtoisten motivaatio tulla mukaan toimintaan Vapaaehtoisten odotukset nuorisotyöntekijöiltä Vapaaehtoisten koulutusodotukset Vapaaehtoiset voimavarana pitkään toimineiden vapaaehtoisten näkökulma Tulosten yhteenveto JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO JA POHDINTA...79 LÄHTEET...89 LIITTEET...93

6 JOHDANTO Viikonlopputoiminta nuorisotaloilla nousi vuoden 2004 aikana yhdeksi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen (NK) kärkihankkeeksi. Nuorisotoimenjohtaja Lasse Siurala nimitti huhtikuussa 2004 työryhmän kehittämään viikonlopputoimintoja ja siihen osaltaan liittyvää nuorisotaloilla tehtävää vapaaehtoistyötä. Me molemmat tämän opinnäytetyön tekijät toimimme tässä työryhmässä, Kirsi Kostiainen ryhmän koordinaattorina ja Katri Kairimo jäsenenä, erityisenä vastuualueenaan aikuisten vapaaehtoisten toiminnan kehittäminen. Viikonlopputoimintaan liittyvä vapaaehtoistyö ja siihen liittyvät kysymykset herättivät viime vuoden aikana runsaasti keskustelua ja muutosvastarintaa NK:ssa. Vapaaehtoiset työntekijät koettiin sekä uhkana että mahdollisuutena työntekijöiden omista kokemuksista riippuen. NK:n työntekijöiden ammattiliiton lehdessä uhkakuvat kiteytettiin seuraavasti: Onko vapaaehtoisten määrää lisäämällä toisella kädellä sujuvaa vähentää palkkatyövoimaa toisella kädellä? Jos hommat hoituvat ilman palkkakustannuksia niin miksi maksaa palkkaa lainkaan. Onko tämä edunvalvonnallinen uhka tulevaisuudessa? Entäs ammatillinen osaaminen? Onko nuorisotyö niin helppo nakki että kuka tahansa siihen pystyy? (Kykyri 2004, 2.) Olemme molemmat työskennelleet NK:n palveluksessa jo yli kymmenen vuotta. Olemme tehneet kenttätyötä viikonloppuisin nuorten kanssa ja olemme toimineet yhteistyössä sekä nuorten että aikuisten vapaaehtoisten kanssa. Kokemuksemme yhteistyöstä innostivat tämän tutkimuksen tekoon; toisaalta vapaaehtoistyön tutkiminen alkoi kiinnostaa meitä myös siksi, että meillä kummallakaan ei ollut omakohtaista kokemusta vapaaehtoistyöntekijänä toimimisesta. Opinnäytetyössä on tarkoitus kuvata Parempi viikonloppu -kehittämishanketta sekä selvittää, mitkä ovat edellytykset aikuisten vapaaehtoistoimijoiden osallistumiselle nuorisoasiainkeskuksen viikonloppuhankkeessa. Tarkoituksena on myös tuoda esiin yhteistoiminnasta saatavaa hyötyä uudessa toimintakonseptissa toisiinsa sidoksissa olevilta ryhmiltä sekä kuntalaisten

7 7 näkökulmasta. Opinnäytetyö toimii osaltaan Parempi viikonloppu -hankkeen dokumentaatiomenetelmänä sekä hankkeen historiikkina. Tästä syystä hankekuvaus on tehty mahdollisimman tarkaksi. Tutkimuksestamme saatua uutta tietoa on jo käytetty kehittämistyössä mm. avaamaan henkilöstön koulutuksissa vapaaehtoisten motivaatiotekijöitä sekä nuorisotyöntekijöihin kohdistamia odotuksia. Opinnäytetyöhön tuotettua aineistoa ja alustavia koosteita on myös käytetty erilaisissa uuden toimintakonseptin esittelytilaisuuksissa sekä Parempi viikonloppu -hankkeen koulutusohjelmien sisältöjen suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi tutkimusmateriaalia on käytetty vapaaehtoisten työnohjauskoulutuksen suunnittelun apuna, jotta henkilöstölle suunnattu koulutus täsmentyisi juuri NK:n tarpeisiin sopivaksi. Opinnäytetyötä tullaan todennäköisesti käyttämään NK:n viikonlopputoiminnan kehittämistyössä myös jatkossa.

8 8 1 HELSINGIN KAUPUNGIN NUORISOASIAINKESKUS 1.1 Organisaatio Helsinkiin perustettiin nuorisotyölautakunta vuonna Perusteina lautakunnan perustamiselle nähtiin nuorten vapaa-ajanviettoon liittyvät ongelmat, lisääntyvä päihteidenkäyttö ja rikollisuus. Kaupunginvaltuustossa nähtiin silloisen nuorisotyölautakunnan erityiseksi tehtäväksi organisoida toimintaa tehokkaasti sellaisissa nuorisopiireissä ja niissä kaupunginosissa, missä esimerkiksi asuntoolot ovat vaikeimmat tai missä nuoriso näyttää erikoisesti olevan siveellisessä vaarassa. (Ilves 1998, 20.) Helsingissä erillinen nuorisolautakunta on myös säilynyt, vaikka vuoden 1993 lakimuutos lakkautti lakisääteisyyden ja antoi kunnille mahdollisuuden siirtää nuorisoasioiden päätösvallan esimerkiksi vapaaaikalautakuntaan. Näin kävi suurimmassa osassa Suomen kunnista ja lakimuutoksen jälkeen erillinen nuorisolautakunta oli enää 15 kunnassa. (Silvennoinen 2001, 13.) Historiansa aikana nuorisoasiainkeskuksessa on toteutettu kolme merkittävää organisaatiouudistusta, aikaisemmat vuosina 1977 ja 1989 sekä viimeisin vuonna 2002 (Ilves 1998, 103, 174). Nykyisin organisaatio koostuu kolmesta osastosta, jotka ovat Alueellisten palvelujen osasto, Keskitettyjen palvelujen osasto sekä Hallintopalvelujen osasto (Kaavio 1. Nuorisoasiainkeskuksen nykyinen organisaatiorakenne). Käytämme niistä opinnäytetyössämme tästä eteenpäin myös virastossa yleisesti käytössä olevia lyhenteitä Alpo (alueelliset palvelut), Kepo (keskitetyt palvelut) ja Halpo (hallintopalvelut). Keskitymme tässä opinnäytetyössämme myöhemmin erityisesti Alpon toiminnan kuvaamiseen, sillä viikonlopputoimintaan liittyvää vapaaehtoistoimintaa on lähdetty kehittämään juuri alueellisessa nuorisotyössä. Alueellisen työn kuvaus perustuu suurelta osin omaan tietämykseemme sekä pitkäaikaiseen kokemukseemme alueellisen nuorisotyön tekijöinä.

9 9 Nuorisolautakunta Nuorisotoimenjohtaja Alueellisten palvelujen osasto Keskitettyjen palvelujen osasto Hallintopalvelujen osasto Alueellisen nuorisotyön 13 yksikköä työntekijää Kohdennetun nuorisotyön toimisto Kulttuurisen nuorisotyön toimisto Nuorten kansalaistoiminnan toimisto - 87 työntekijää Henkilöstötoimisto Taloustoimisto Tietotekniikkayksikkö Viestintäyksikkö Kansainväliset asiat, laatu ja markkinointi - 36 työntekijää Kaavio 1. Nuorisoasiainkeskuksen nykyinen organisaatiorakenne 1.2 Toiminta-ajatus ja strategiset tavoitteet Nuorisoasiainkeskuksen toiminta-ajatuksena on tukea nuorten kansalaisuutta ja kehittää heidän kansalaisvalmiuksiaan. Kansalaisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta osallistua koulutukseen, kulttuuritoimintaan, työelämään ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Nuorisotoimen tehtävänä on omalla toimialueellaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä näistä mahdollisuuksista. Tämä tapahtuu mm. tarjoamalla nuorille kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluja, edistämällä heidän yhteiskunnallista osallistumistaan sekä vaikuttamalla nuorten elinolosuhteita koskevaan päätöksentekoon. Kansalaisvalmiuksilla tarkoitetaan niitä yksilön tietoja, taitoja, moraalisia periaatteita ja elämyksiä, joita tarvitaan kansalaisuuteen kasvamisessa. Nuorisotoimen tehtävänä on vahvistaa näitä valmiuksia, joita nuoret

10 10 oppivat ja hankkivat yhä useammin koulun ja kodin ulkopuolelta yhtenä painopisteenä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. (Nuorisoasiainkeskus) Nuorisoasiainkeskuksen strategiset tavoitteet perustuvat viraston toimintaajatukseen sekä sen visioon olla suomalaisen nuorisotyön edelläkävijä ja eurooppalaisen nuorisotyön suunnannäyttäjä. Nuorisoasiainkeskuksen strategiset painopistealueet vuosille ovat nuorten keskuudessa tehtävä osallisuuden tukeminen sekä sosiaalinen vahvistaminen. Viraston toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on määritelty toisesta välittäminen, osaaminen, tavoitetietoisuus ja tarkoituksenmukaisuus. (Nuorisoasiainkeskuksen strategiset tavoitteet , 4.) Osallisuudella tarkoitetaan tunnetta, joka koostuu tiedoista, motivaatiosta, taidoista ja vallasta vaikuttaa. Nuorisotyön tehtävänä on sellaisten kasvatuksellisten ympäristöjen luominen, joissa nuoret voivat keskenään ja/tai aikuisten kanssa pohtia ja ilmaista identiteettiään. Osallisuuden edistäminen on nuoren aktiivisen kansalaisuuden tukemista. Tarkoitus on motivoida ja opettaa nuoria osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon ja tukea sekä kehittää uusia osallistumisen muotoja ja areenoita. Sosiaalisella vahvistamisella nuorisotyössä tarkoitetaan sellaista varhaista puuttumista tai toimenpiteitä, jotka kohdistuvat vahvasti syrjäytymisvaarassa oleviin tai jo syrjäytyneisiin nuoriin. Sosiaalinen vahvistaminen kohdistuu yleensä erityistä tukea tarvitseviin alueisiin, ryhmiin tai riskitilanteisiin. Ongelmatilanteita pyritään ehkäisemään mm. neuvonnan, tiedottamisen sekä viikonloppu- ja yötoiminnan avulla. (Nuorisoasiainkeskuksen strategiset tavoitteet , 6, ) 1.3 Alueellinen nuorisotyö Alpon toiminnan perustan muodostavat 13 alueellista nuorisotyöyksikköä. Yksiköiden toiminta-alueet ovat väestömäärältään Työn tärkeimmän asiakasryhmän muodostavat alueen vuotiaat lapset ja nuoret, joiden määrät vaihtelevat yksiköittäin välillä. Yksiköiden muodostamisessa on otettu huomioon väestömäärissä ennustetut muutokset, sillä tällä

11 11 hetkellä pienimpien yksiköiden alueella väestömäärien on ennustettu lähivuosina kasvavan uusien, suunnitteilla tai rakenteilla olevien asuinalueiden myötä. Yksiköihin kuuluu pääsääntöisesti 2 5 nuorisotaloa, joista osa toimii järjestöjen ylläpitämänä. Yksikön toiminnasta ja sen kehittämisestä vastaa toiminnanjohtaja ja henkilökuntaan kuuluu keskimäärin nuoriso-ohjaajaa sekä yksiköstä riippuen myös siivoojia, oppisopimusopiskelijoita sekä tuntityöntekijöitä Alueellisen nuorisotyön perustehtävä Alpon perustehtävä rakentuu nuorisoasiainkeskuksen toiminta-ajatukselle. Alueellisen nuorisotyön tehtävänä on tarjota ensisijaisesti vuotiaille nuorille innostavaa tekemistä sekä tukea nuorten yhteistoiminnallista oppimista. Tavoitteena on lapsen ja nuoren elämänhallinnan vahvistuminen, sosiaalisen vastuullisuuden oppiminen, osallisuuden kokemusten saaminen ja kasvun tukeminen nuorisotyöllisin menetelmin yhdessä muiden kasvattajatahojen kanssa. Alueellisten nuorisotyöyksiköiden tarkoituksena on toimia alueen nuorisoasioiden asiantuntijana ja keskeisenä yhteistyökumppanina. Alueellisen nuorisotyöyksikön tulee toimia nuorisopoliittisena vaikuttajana seuraamalla nuorten elinolosuhteita ja vaikuttamalla niihin. (Alueellisen nuorisotyön perustehtävä ) Nuorisoasiainkeskuksen strategiaperustassa korostuu yhteisöllisyyden merkitys. Yhtenä toiminnan tarkoituksena on saada nuoret mukaan yhteisölliseen toimintaan, johon liittyy vastuunkantoa, sitoutumista, oppimista, elämänhallinnan vahvistumista, vuorovaikutusta ja jaettuja elämyksiä. Nuorisotyölle tyypillisissä yhteisöissä oppiminen perustuu ensisijassa vertaisoppimiseen; nuoret oppivat toinen toisiltaan. (Nuorisoasiainkeskuksen strategiset tavoitteet , 9.)

12 Alueellisen nuorisotyön keskeiset työmenetelmät Alueellisen nuorisotyön perusta muodostuu nuorisotaloissa ja -tiloissa sekä niiden lähiympäristöissä ja nuorten omilla toimintakentillä tapahtuvista toiminnoista ja projekteista. Alueellisen työn keskeisiä toimintamuotoja ovat avoimet nuorten illat, viikonlopputoiminta, kerho- ja kurssitoiminta, yksilöllisen tuen antaminen sekä nuorten kansalaisvalmiuksien kehittäminen mm. talokokouksien ja talotoimikuntien sekä lähiryhmien avulla. Muita alueellisessa työssä käytettyjä työmenetelmiä ovat mm. retket, leirit, tapahtumat, nuorisovaihdot, nuorten omat projektit, kestävän kehityksen toiminta ja erilaiset osallisuushankkeet. Nuorisotyöyksiköillä on myös alueen tarpeeseen räätälöityjä sosiaalista vahvistamista tukevia nuorisotyön palveluja, joita toteutetaan usein yhteistyössä kohdennetun nuorisotyön toimiston, muiden hallintokuntien, oppilaitosten ja vapaaehtoisten kanssa. Viikonlopputoiminta on yksi keskeinen sosiaalisen vahvistamisen työmuoto alueellisessa nuorisotyössä. 2 PAREMPI VIIKONLOPPU -HANKE 2.1 Lähtökohdat kehittämishankkeelle Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa on jo vuosien ajan käyty sisäistä keskustelua viikonlopputoimintojen lisäämisestä vaihtoehtona nuorten päihdehakuiselle viikonlopunviettotavalle (esim. Ilves 1998, ; Höylä, Smahl-Laurikainen, Sutinen, Talasmäki & Toivonen 2000). Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät NK:n toimeksiannosta keväällä 2001 yläasteikäisille nuorille kyselyn, jossa tarkoituksena oli selvittää olisiko nuorisotalojen aukioloaikojen pidentämiselle viikonloppuisin tarvetta. Vastanneista nuorista yli kolmannes toivoi perjantai- ja lauantai-iltojen toimintojen pidentämistä. Viikonlopun pidemmät aukiolot saivat kannatusta erityisesti jo taloilla kävijöinä olevilta sekä etnisen taustan omaavilta nuorilta. (Akkanen, Nitovuori, Risunen, Ruohonen, Tuukkanen & Verlinna 2001, 16 20, 31.)

13 13 Erilaisissa lehdistöjulkaisuissa ja julkisessa kirjoittelussa on otettu kantaa nuorten vapaa-ajanviettotapoihin, päihdekäyttäytymiseen sekä sen seurauksiin. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa viitattiin Stakesin syksyllä 2004 tekemään kouluterveyskyselyyn, jonka mukaan 25 prosenttia tutkituista nuorista koki vanhemmuuden puutteelliseksi ja 41 prosenttia vanhemmista ei tiennyt, mitä heidän lapsensa tekivät viikonloppuiltoina (Lapset tarvitsevat tukea 2004). Tammikuussa 2004 Nuorisotyö -lehti kyseli Next Step -messuilla nuorilta mielipiteitä erityisesti nuorisotalotoiminnasta ja vastauksissa nousi esiin voimakas nuorisotilojen aukioloaikojen kritiikki. Kyselyyn vastanneiden nuorten mielestä heille tarkoitetut paikat eivät ole auki silloin kun nuoret haluaisivat niitä käyttää eli iltaisin ja viikonloppuisin. (Alasaari 2004, 9.) Viikonlopputoiminnan tarve on toistuvasti noussut esiin, paitsi yksittäisten kuntalaisten yhteydenotoissa ja nuorisoasiainkeskuksen omissa nuorten asiakaskyselyissä, myös mm. Hesan Nuorten Ääni -kampanjan yhteydessä yläasteikäisille suunnatuissa nuorten avoimissa foorumeissa. Lisäksi nuoret ovat eri yhteyksissä kaivanneet mielekästä tekemistä vapaa-ajalle ja toivoneet nuorisotalojen lisäävän toimintaa erityisesti viikonloppuisin. Paineita viikonlopputoimintojen lisäämisen tuli myös Helsingin kaupunginvaltuutettu Sirkku Ingervon käynnistämän valtuustoaloitteen myötä marraskuussa Siinä vaadittiin nuorten päihteettömyydelle tukea erityisesti viikonloppuisin ja toivottiin nuorisoasiainkeskuksen lisäävän nuorisolle auki olevien toimipaikkojen määrää. Asia oli nuorisolautakunnan käsittelyssä ja viikonlopun toiminnoista annettiin tuolloin lausunto Helsingin kaupunginhallitukselle (Nuorisolautakunnan pöytäkirja ). Alueellisten palveluiden osasto teki selvityksen osaston tarjoamista viikonloppupalveluista v ja kartoituksen pohjalta todettiin todellinen toiminnan kehittämisen tarve. Viikonlopputoimintojen kehittäminen valittiin osaston keskeiseksi painopisteeksi vuodelle 2004 ja toimipaikoille annettiin ohjeistuksia viikonlopputoiminnan sekä nuorisotalojen aukioloaikojen lisäämiseksi. Muutamissa yksiköissä oli tehty yhteistyötä vapaaehtoisten aikuisten kanssa ja toiminnasta oli pääsääntöisesti hyviä kokemuksia. Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi

14 14 kaivattiin kuitenkin tukitoimia kuten NK:n järjestämää keskitettyä koulutusta. Helmikuussa 2004 pidetyssä Alpon toiminnanjohtajien kokouksessa päätettiinkin keskittyä entistä enemmän kolmannen sektorin saamiseen mukaan viikonlopputoimintaan. Kokouksessa ehdotettiin viikonlopputoiminnan eriyttämistä omaksi osa-alueekseen, jota lähtisi työstämään esim. työpari. Huhtikuussa 2004 osastopäällikkö vastaanotti Alpon toiminnanjohtajilta toisen samansuuntaisen aloitteen liittyen viikonlopputyöryhmän perustamiseen sekä vapaaehtoisten rekrytointiin ja koulutukseen Viikonlopputyöryhmän perustaminen Alpon osastopäällikkö Kari Naalisvaara laittoi käyntiin lopullisen prosessin NK:n viikonlopputoimintoja kehittävän ryhmän perustamiseksi. Työryhmään haettiin jäseniä Alpon sisältä avoimella haulla, jolloin kaikilla asiasta kiinnostuneilla oli mahdollisuus hakeutua ryhmään. Työryhmä haluttiin rakentaa käsittämään kaikki Alpon ohjaustyöhön liittyvät ammattiryhmät. Ryhmän jäseniksi ilmoittautuivat osastopäällikkö, kolme toiminnanjohtajaa sekä nuorisosihteeri. Nuorisoohjaajien keskuudessa kiinnostus oli laimeaa. Vain kolme nuoriso-ohjaajaa ilmoitti kiinnostuksensa työryhmän toimintaan ja he kaikki tulivat toimipaikoista, joissa oli perinteitä viikonlopputyön tekemiselle. Näistä kolmesta ohjaajasta kaksi ryhtyi viikonlopputyöryhmän jäseneksi, heidän lisäkseen ryhmään kutsuttiin vielä yksi nuoriso-ohjaaja. Koska kehittämishankkeen katsottiin koskettavan koko NK:n toimintaa, mukaan kutsuttiin myös eri osastojen asiantuntijoita. Osastojen välillä käytiin neuvottelut työryhmää täydentävistä asiantuntijoista ja hakuprosessi päättyi Kari Naalisvaara valitsi työryhmään sopivat henkilöt nuorisotoimenjohtaja Lasse Siuralan kanssa ja nuorisotoimenjohtaja asetti työryhmän kehittämään viikonlopputoimintaa. Ryhmän lopulliseksi kokoonpanoksi muodostui Alposta osastopäällikkö, nuorisosihteeri, kolme toiminnanjohtajaa ja kolme nuoriso-ohjaajaa, Keposta nuori-

15 15 sosihteeri ja toiminnanjohtaja sekä Halposta tiedottaja, yhteensä 11 jäsentä. Työryhmän työskentelylle asetettiin määräaika Toimeksiannon mukaan työryhmän toiminnan tavoitteeksi tuli nuorisotalojen viikonlopun perjantai- ja lauantai-iltojen toimintojen kehittäminen ja lisääminen. Nuorisotoimenjohtajan työryhmälle asettamat tehtävät olivat seuraavat: 1. Luoda ja organisoida nuorille koulutusjärjestelmä, joka antaa nuorille valmiuksia vastuunottoon nuorisotoiminnan järjestämisestä nuorisotaloilla 2. Suunnitella kampanja vapaaehtoisten aikuisten rekrytoimiseksi perjantaija lauantai-iltojen toimintojen ohjaajiksi 3. Aktivoida järjestöjä lisäämään toimintaansa viikonloppuisin Lisäksi työryhmän tehtävänä on raportoida toiminnasta nuorisotoimenjohtajalle. (Liite 1. Viikonlopputyöryhmän perustamispäätös) Viikonlopputyöryhmän työskentelyn lähtökohdat Viikonlopputyöryhmä määritteli viikonlopputoiminnan käsittämään perjantai- ja lauantai-iltojen päihteettömän toiminnan nuorisotaloilla klo 23.00:een asti. Kehittämishankkeen nimeksi valittiin Parempi viikonloppu ja yhdeksi tavoitteeksi toimipaikkojen aukioloaikojen myöhentäminen ja auki olevien toimipaikkojen lisääminen. Toiminnan tuli ensisijaisesti kohdistua vuotiaille nuorille ja kehittämishaasteena oli saada nykyinen toiminta vetovoimaiseksi juuri tälle ikäryhmälle. Toiseksi kehittämisen kohteeksi työryhmän toiminnan tavoitteissa nousi uudenlaisen toimintakonseptin luominen viikonlopputoiminnan lisäämisen tueksi (Kaavio 2. Parempi viikonloppu toimintakonsepti). Hankkeen tavoitteena oli saada toimintaan mukaan uusia yhteistyökumppaneita sekä sidosryhmiä ja lähtökoh-

16 16 tana oli täydentää vapaaehtoistyöntekijöillä ammattilaisten tuottamaa nuorisotoimintaa. Vapaaehtoiset nähtiin henkilöstöresursoinnin lisääjinä sekä erilaisen kasvatuksellisen osaamisen täydentäjinä nuorisotyöntekijöiden rinnalla. Työryhmän toimintaa suunnattiin vapaaehtoisten aikuisten rekrytointiin ja vapaaehtoisten aikuisten koulutusjärjestelmän luomiseen. Mukaan yhteistyöhön haluttiin myös aktivoida järjestöt ja yhdistykset, jotka olivat perinteisesti tuottaneet nuorten palveluita. Toiminnan sisällöllisen kehittämisen haasteena työryhmä näki yhteisöllisyyden, lähiympäristön sosiaalisen vastuun ja osallisuuden herättämisen, olivatpa sitten kyseessä nuoret tai aikuiset. Vaikka nuorisotoiminnassa osallisuus on nuorten kanssa tehtävässä työssä keskeinen työskentelyn lähtökohta, työryhmä näki tarpeelliseksi kehittää edelleen niitä menetelmiä, joilla nuorten osallisuutta ja vastuunottoa iltojen toteuttamisen osalta voitaisiin lisätä. Nuorten osallisuutta lisäämään suunniteltiin koulutuskokonaisuus, joka kohdennettiin ensisijaisesti vuotiaisiin nuoriin. Kehittämishankkeen käynnistyttyä ja työskentelyn edetessä kävi selväksi, että hanke tulisi aiheuttamaan vastarintaa henkilöstön parissa. Useissa toimipaikoissa ei ollut totuttu tekemään säännöllistä viikonlopputyötä perjantai- tai lauantai-iltaisin vaan osa toimipaikoista oli suljettu perjantaisin viimeistään klo Viikonlopputyö oli keskittynyt lähinnä joihinkin yökahviloihin, tapahtumiin sekä leiri- ja retkitoimintaan. Viikonlopputoiminnan lisäämistä kritisoitiin sekä henkilöstön että asiakkaiden näkökulmasta ja toiminnassa jotain lisäarvoa näkevien mielipiteet jäivät vähemmistöön. Tärkeäksi haasteeksi ja tavoitteeksi hankkeessa muodostuikin oman henkilöstön mukaan saaminen tarkoituksenmukaisella tavalla sekä yleiseen asenneilmapiirin vaikuttaminen. Haasteena henkilöstön toiminnalle aikuisten vapaaehtoisten kanssa nähtiin myös sopivien menetelmien ja välineiden löytäminen yhteistyöhön. Viikonlopputyöryhmän tehtäväkenttään kuului yhtäältä Parempi viikonloppu - hankkeen kehittämis- ja suunnittelutyö sekä toisaalta hanketta tukevien toimien organisoiminen ja toteuttaminen. Systemaattinen tiedottaminen ja viestintä hankkeesta sekä omalle kentälle, sidosryhmille että kuntalaisille muodostui yhdeksi työryhmän tehtäväksi osin toimenkuvien ja sovittujen työnjakojen kautta.

17 17 Tiedotus markkinointi rekrytointi - Koulutusta aikuisille vapaaehtoisille - Koulutusta nuorille vapaaehtoisille - Perehdytykset työntekijöille, työtä helpottavia työkaluja PE LA Klo (18) - 23 Nuoret v. Nollatoleranssi Päihteetön OSALLISUUS Aikuisia Ystäviä SOSIAALINEN Toimintaa VAHVISTAMINEN Pikkupurtavaa Nuoret vapaaehtoiset, 15-17v.: Sisällöt illoissa Aikuiset vapaaehtoiset (1->) : Läsnä, kohdattavana Nuorisotyöntekijät (2->) : Järjestäjän vastuu, omistaja Tuottaminen kumppaneiden kanssa (yhteistoiminta, huolto) Läsnä asiakkaille, ammattilainen kohtaamistyössä (sidosryhmät) ALPO TOJOT VKL-TYÖRYHMÄ KEPO HALPO Kaavio 2. Parempi viikonloppu toimintakonsepti Vapaaehtoistyö ja kehittämishanke opinnäytetyön aiheeksi Kehittämishankkeen alkuvaiheessa vapaaehtoistyö ja siihen liittyvät kysymykset alkoivat kiinnostaa meitä siinä määrin, että päätimme tehdä siitä yhteisen opinnäytetyömme. Osalla NK:n henkilöstöstä oli osaamista vapaaehtoisten aikuisten kanssa työskentelystä ja yökahvilatoiminnassa vapaaehtoisilla oli ollut merkittävä rooli jo useiden vuosien ajan. Tietoa ja kokemuksia ei kuitenkaan ollut yleisesti jaettu eikä vapaaehtoisten mukana olon motiiveista tai odotuksista eikä sen tuottamasta mahdollisesta hyödystä ollut keskitetysti tietoa. Kokemukset

18 18 vapaaehtoisten mukaan saamisesta olivat myös erisuuntaisia: joissakin paikoissa rekrytointi oli onnistunut ja toiminta oli saatu jatkumaan keskeytyksettä, joissakin taas vapaaehtoisten kiinnostus toimintaan lähtemiseen oli ollut vähäistä. Oletuksemme mukaan tiedon ja perehdytyksen puute vaikutti alkuvaiheessa henkilöstön voimakkaaseen negatiiviseen reagointiin ajatuksesta vapaaehtoisten kanssa toimimisesta. Näimme tärkeänä opinnäytetyön avulla tuottaa tietoa kaikkien käytettäväksi toiminnan kehittämisen tueksi ja osaamisen vahvistamiseksi. 2.2 Parempi viikonloppu -hankkeen kehittämisen menetelmät Viikonlopputyöryhmä tapasi työskentelyn käynnistyttyä säännöllisesti n. 3 4 viikon välein. Työskentelyn pohjana käytettiin Silfverbergin (1996, 17) ajatusta siitä, että selkeä ja analyyttinen aiheen taustojen tarkastelu antaisi paremmat mahdollisuudet hankkeen onnistumiselle. Analyysimetodiksi valittiin Silfverbergin (1996, 17) ehdottama SWOT-nelikenttäanalyysi, jossa tarkastellaan kohdeorganisaation tai alueen vahvuuksia (S = Strenghts) ja heikkouksia (W = Weaknesses) sekä ympäristön tuomia mahdollisuuksia (O = Opportunities) ja luomia uhkia (T = Threaths). SWOT-analyysin avulla jokainen ryhmän jäsen teki itsenäisesti tahoillaan analyysin toimeksiannon eri osa-alueesta, jotka olivat vapaaehtoisten aikuisten aktivointi mukaan toimintaan, nuorten vastuun lisääminen sekä järjestöjen aktivointi. Alkuvaiheessa viikonloppuryhmä työskenteli osittain kolmessa eri pienryhmässä, siten että koordinaattori osallistui kaikkiin ryhmiin. Asioita työstettiin toisinaan pareina ja teemallisten kokouksien avulla, miten kulloinkin tuntui tarkoituksenmukaisemmalta. Pienissä tuotantotiimeissä työstettiin analyysien pohjalta erilaisia toimenpide-ehdotelmia, joiden toteuttamiskelpoisuutta ja hyötyä viikonlopputyöryhmä yhteisesti arvioi. Työryhmän yhteisesti sovittuna lähtökohtana kehittämiselle oli se, että yhteistoiminnan kannalta työssä oleellisia esteitä tai ongelmia pyrittäisiin poistamaan erilaisin toimenpitein ja tarvittaessa asioita vietäisiin eteenpäin niille kuuluville tahoille. Työryhmän työskentelytapa oli ratkaisukeskeinen ja rooli toimenpiteiden kehittämisen osalta merkittävä.

19 Parempi viikonloppu -hankkeen toimenpiteet ja uudet tuotannot SWOT-analyysin pohjalta henkilöstön rooli tai yleinen asenneilmapiiri nousi hankkeen kehittämisen kannalta keskeiseksi. Parempi viikonloppu -hankkeen etenemisen kannalta juuri henkilöstön hyvällä perehdytyksellä ja innostumisella koettiin olevan suuri merkitys. Työryhmäläiset vierailivat nuorisotyöyksiköissä kertomassa hankkeesta osin juuri tästä näkökulmasta käsin. Vapaaehtoisten kanssa sujuvan yhteistyön onnistumisen edellytykseksi todettiin se, että on tarpeellista tuottaa omalle henkilöstölle yhteistyötä tukevia tai osaamista lisääviä toimenpiteitä tai tukimuotoja erikseen. Parempi viikonloppu - toiminnan jalkautumisen kannalta työryhmän mielestä kehittämistyössä oli tärkeää mieltää nuorisotyöntekijät ja oma henkilöstö asiakkaina uutta työtapaa myydessä sekä perehdytysvaiheessa. Yksikön toiminnanjohtajat sekä nuorisotyöntekijät haluttiin mieltää toimipaikkojen viikonlopputoiminnoissa Parempi viikonloppu -hankkeen omistajina ja tuottajina. Kehittämistoimenpiteiden tavoitteena oli nähdä vapaaehtoiset aikuiset asiakkaina rekrytointi-, koulutus- ja perehdytysvaiheessa ja aitoina kumppaneina yhteistyössä ja toiminnoissa nuorisotaloilla. Toimenpiteiden lähtökohtana sekä henkilöstön että vapaaehtoisten osalta olivat seuraavat: Ne, jotka miettii houkutellaan ja kannustetaan mukaan toimintaan. Kerrotaan hyvistä käytännöistä sekä kokemuksista Ne, jotka haluaisivat aloittaa innostetaan, mahdollistetaan osallistuminen ja tuetaan mukaan toimintaan Ne, jotka ovat jo tehneet tai toimineet innostetaan, tuetaan, kannustetaan ja palkitaan Nuorisotyöntekijöiden ja henkilöstön mukaan saamiseksi oli tärkeää tehdä heti aluksi erillinen sisäisen tiedottamisen ja viestinnän suunnitelma. Siinä keskeisellä sijalla oli mm. hankkeen etenemisestä tiedottaminen yksiköiden toiminnanjohtajille ja sitä kautta nuorisotyöntekijöille sekä oman sisäisen verkkoviestimen (intran) tai sähköpostin kautta. Lisäksi Alpon osaston kokoukset tai yhteisten päi-

20 20 vien hyödyntäminen nähtiin henkilöstön osallistumisen ja tiedottamisen kannalta tärkeiksi. Erilaisten Parempi viikonloppu -toimintaa koskevien esitteiden teko ja jakaminen eri yhteyksissä oli osa hankkeen viestintäsuunnitelmaa. Työryhmä näki tärkeänä ammattihenkilöstön perehdyttämisen toimintaan vapaaehtoisten aikuisten kanssa sekä henkilöstön kouluttamisen vapaaehtoisten nuorten ja aikuisten ohjaamiseen. Koulutusta järjestettiin keskitetysti kerran lukukaudessa syksystä 2004 alkaen. Koulutussisällöt käsittivät mm. vapaaehtoistoimintaa ja sen periaatteita, vapaaehtoisen rekrytointia, motivointia sekä innostamista ja yhteistoimintaa uuden kumppanin kanssa (Liite 2. Henkilöstön perehdytys- ja koulutusohjelma). Vapaaehtoisille aikuisille kohdennetut koulutukset keskittyivät erityisesti helsinkiläisen nuorisotyön luonteen ymmärtämiseen sekä erilaisten nuoren kohtaamistyöhön. Jokaisessa koulutuksessa käsiteltiin yhteisesti mm. toimintaan liittyviä turvallisuussäädöksiä, työntekijöitä ja vapaaehtoisia aikuisia koskevia lainalaisuuksia sekä nuorisotalojen käytäntöjä ja yhteisiä toimintatapoja kumppaneiden kesken. Ensimmäisestä koulutuksesta saadun palautteen perusteella sisältöihin otettiin mukaan myös monikulttuurisuutta käsittelevä osuus. Nuorille vapaaehtoisille järjestettiin viikonlopputyöryhmän tuella useita erilaisia teemallisia ja alueellisia koulutuksia. Viikonlopputyöryhmä tuotti maaliskuussa 2005 viikonlopputoiminnan järjestämiseen tarkoitetun työkalupakin (Liite 3. Työkalupakin etusivu NK:n intrassa), jonka tarkoituksena on tukea viikonlopputoimintojen järjestämistä uuden toimintakonseptin mukaisesti. Työkalupakin sisältö painottuu erityisesti aikuisten ja nuorten vapaaehtoisten kanssa toimimiseen ja sen tarkoituksena on antaa helppoja työmalleja sekä käytännönläheisiä ohjeita tai välineitä yhteistoimintaan. Viikonlopputoimintojen järjestämisen tueksi on tehty myös yhteisiä materiaalihankintoja keskitetysti.

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Kipinää, liekkiä ja roihua

Kipinää, liekkiä ja roihua Kipinää, liekkiä ja roihua Sosiokulttuurinen innostaminen ja aito dialogisuus nuoren kohtaamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät, Nurmes 28.9.2016 Anita Mäntynen-Hakem Kohti innostusta ja innostamista

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA 22.4.2012 Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus anne.ilvonen@ok-opintokeskus.fi 1 MENESTYVÄ YHDISTYS Monipuolinen toiminta Aktiivinen jäsenistö Sujuvat

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa 2010 1. Lapset tulevat t kuulluksi k Oletko valmis kuulemaan lapsia? Työskenteletkö tkö niin, että se mahdollistaa kuulemisen? Onko tiimisi yleisenä toimintatapana

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen

Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen Kanuuna-seminaari, 9.11.2016 Heikki Lauha Vuonna 2015 toteutettu viiden maan tutkimusprojekti (Suomi, Irlanti, Pohjois-Irlanti, Tanska ja Itävalta) Määrällistä

Lisätiedot

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys - Asiakkaat mukana mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä 9.10.2013 Yliopettaja-tki,

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot