TOIMIIKO PAREMPI VIIKONLOPPU HANKE?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMIIKO PAREMPI VIIKONLOPPU HANKE?"

Transkriptio

1 TOIMIIKO PAREMPI VIIKONLOPPU HANKE? Vapaaehtoiset aikuiset Helsingin kunnallisessa nuorisotyössä voimavara vai lisärasite? Katri Kairimo Kirsi Kostiainen Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali- terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kairimo, Katri & Kostiainen, Kirsi. Toimiiko Parempi viikonloppu -hanke? Vapaaehtoiset aikuiset Helsingin kunnallisessa nuorisotyössä voimavara vai lisärasite? Helsinki 2005, 105 s., 7 liitettä Diakonia- ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Parempi viikonloppu -kehittämishanketta sekä selvittää, millä edellytyksillä aikuiset vapaaehtoistoimijat voisivat osallistua alueellisten palveluiden osaston viikonlopputoiminnan järjestämiseen henkilöstön kanssa ja minkälaista hyötyä yhteistoiminta voisi mukanaan tuoda. Lisäksi tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli toimia myös Parempi viikonloppu -hankkeen dokumentaatiomenetelmänä. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineiston analysoinnissa käytimme pohjana SWOT nelikenttäanalyysiä. Tutkimuksessa käytettiin henkilöstöltä useissa eri yhteyksissä kerättyä aineistoa sekä vapaaehtoisten aineistoa, joka kerättiin kolmeen eri vapaaehtoisten koulutukseen osallistuneilta uusilta vapaaehtoistoimijoilta (n=36) ja yhden nuorisotalon pitkään toimineilta vapaaehtoisilta (n=2) yhden illan aikana. Vapaaehtoisten aineistonkeruun menetelmänä olivat kaksi erillistä puolistrukturoitua kyselylomaketta Tutkimuksen pohjalta vapaaehtoistoiminnan suurimmaksi hyödyksi nähtiin alueellisen yhteisöllisyyden lisääntyminen. Toiminnan koettiin tuovan hyötyä nuorille lisääntyneiden aikuiskontaktien ja turvallisen vapaa-ajanviettopaikan, vanhemmille kasvatustyön tukemisen ja nuorisotalon toiminnalle toimintamahdollisuuksien monipuolistumisen myötä. Toiminnan tärkeimmiksi onnistumisen edellytyksiksi nousivat osaamisen lisääminen henkilöstön ja vapaaehtoisten koulutuksen avulla, yhteiset ja selkeät pelisäännöt ja toiminnalliset rakenteet, toiminnalle suotuisa asenneilmapiiri sekä toiminnan kiinnostavuus. Tulokset osoittivat, että vapaaehtoiset olivat motivoituneita työskentelyyn nuorten parissa ja odottivat saavansa tukea sekä opastusta työhön. Toisaalta henkilöstön torjuva suhtautuminen ei antanut hyvää maaperää yhteistyölle, työntekijät eivät aina tiedostaneet vapaaehtoistoimijoiden roolia tai merkitystä eivätkä kokeneet heitä voimavarana vaan epäilivät yhteistoiminnan kuormittavan työntekijöitä liikaa. Edellytykset toiminnan onnistumiselle liittyvät johdon rooliin Parempi viikonloppu -hankkeen eteenpäin viemisessä, henkilöstön kykyyn innostaa ja yhteistoiminnasta saataviin molemminpuolisen hyödyn kokemuksiin. Yhteistyön tuoma hyöty tai sen arvo näyttäytyy erityisesti sosiaalisen pääoman lisääntymisenä sekä alueellisen yhteisöllisyyden rakentumisena tai vahvistumisena. Asiasanat: vapaaehtoistyö, vapaaehtoisuus, nuorisotyö, yhteistoiminta, motivaatio, kehittäminen

3 ABSTRACT Kairimo, Katri & Kostiainen, Kirsi. The Better Weekend Project: an evaluation of the cooperation between professional youth workers and youth work volunteers. Helsinki, Spring 2005, Language: Finnish, 105 pages, 7 appendices Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Church community work oriented degree programme in social welfare, health and education; Bachelor of Social Sciences. The purpose of this thesis is to examine the effectiveness of co-operation between youth work volunteers and professional youth workers. The aim of this study is to give us more information about the influence of this kind of new working relationship. The purpose is to examine the benefits this kind of co- operation can provide the City of Helsinki Youth Department, the local youth centres, the volunteers and the youth in the Weekend Project. The study was qualitative. The material was collected from volunteers through half-structured questionnaires (n=38) and through data provided by the professional workers. The material concerning youth workers was colleted in many different meetings and training sessions that were organised around this issue. The data also includes SWOT-analysis material from the workers. The SWOT method focuses on the strengths, weaknesses, opportunities and threats of the organisation and environment. The data was collected from June 2004 to March The data was analysed thematically and compared. Following this, the conclusions were drawn. The data analysis indicated that the professional youth workers had many prejudices concerning co-operative work with volunteers. It also indicated that their attitudes towards the volunteers were apprehensive. The volunteers were motivated to meet and work with teenagers and had the desire to help the youth workers. However, the volunteers expected much help and guidance from the professionals. Therefore, the expectations and attitudes of the youth workers and volunteers did not provide a very good foundation for co-operation. However, some things both sides agreed upon; for example, cooperation could give the local area and youth centre a spirit of community and create a sense of community. The results also suggested that the co-operation would give the youth an opportunity to meet more adults and receive more support in their growing-up process. If volunteers were motivated and committed to voluntary action, it might be a good investment economically. On the other hand, the professionals were doubtful and did not think this would happen easily. One challenge is how to motivate the professionals to take care of volunteers, motivate and encourage them if they are not motivated. The results also indicated in order to involve both volunteers and professionals and have an impact inside the organisation and community, it is important to have the full support of management. Key words: voluntary action, motivation, volunteer work, professional youth work, enthusiasm, commitment, co-operation

4 SISÄLLYS JOHDANTO HELSINGIN KAUPUNGIN NUORISOASIAINKESKUS Organisaatio Toiminta-ajatus ja strategiset tavoitteet Alueellinen nuorisotyö Alueellisen nuorisotyön perustehtävä Alueellisen nuorisotyön keskeiset työmenetelmät PAREMPI VIIKONLOPPU -HANKE Lähtökohdat kehittämishankkeelle Viikonlopputyöryhmän perustaminen Viikonlopputyöryhmän työskentelyn lähtökohdat Vapaaehtoistyö ja kehittämishanke opinnäytetyön aiheeksi Parempi viikonloppu -hankkeen kehittämisen menetelmät Parempi viikonloppu -hankkeen toimenpiteet ja uudet tuotannot Parempi viikonloppu -hankkeen jatkoaika ja tulevaisuus NUORISOTYÖN AMMATILLISUUS Nuoruusiän kehityshaasteet Nuorisotyön ammatillisuuden kehitys Nuorisotyön epävirallinen rooli Nuorisotyön yhteisöllinen rooli Nuorisotyöntekijä innostajana VAPAAEHTOISTOIMINTA Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen motiivit Vapaaehtoistoiminnan onnistumisen edellytykset TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Tutkimuksen menetelmälliset lähtökohdat Tutkimusaineisto ja sen hankinta Tutkimuksen toteuttaminen NK:n työntekijöille Tutkimuksen toteuttaminen uusille vapaaehtoistoimijoille Tutkimuksen toteuttaminen NK:n vanhoille vapaaehtoisille...41

5 5.4 Aineiston analyysi Eettiset kysymykset ja tulosten luotettavuus TUTKIMUKSEN TULOKSET Henkilöstön näkökulma yhteistoiminnasta vapaaehtoisten aikuisten kanssa Vapaaehtoistyön mahdollisuudet ja hyöty henkilöstön näkökulmasta Vapaaehtoistyön heikkoudet ja uhkatekijät henkilöstön näkökulmasta Vapaaehtoiset toimijat Vapaaehtoisten taustatiedot Uusien vapaaehtoisten motivaatio tulla mukaan toimintaan Vapaaehtoisten odotukset nuorisotyöntekijöiltä Vapaaehtoisten koulutusodotukset Vapaaehtoiset voimavarana pitkään toimineiden vapaaehtoisten näkökulma Tulosten yhteenveto JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO JA POHDINTA...79 LÄHTEET...89 LIITTEET...93

6 JOHDANTO Viikonlopputoiminta nuorisotaloilla nousi vuoden 2004 aikana yhdeksi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen (NK) kärkihankkeeksi. Nuorisotoimenjohtaja Lasse Siurala nimitti huhtikuussa 2004 työryhmän kehittämään viikonlopputoimintoja ja siihen osaltaan liittyvää nuorisotaloilla tehtävää vapaaehtoistyötä. Me molemmat tämän opinnäytetyön tekijät toimimme tässä työryhmässä, Kirsi Kostiainen ryhmän koordinaattorina ja Katri Kairimo jäsenenä, erityisenä vastuualueenaan aikuisten vapaaehtoisten toiminnan kehittäminen. Viikonlopputoimintaan liittyvä vapaaehtoistyö ja siihen liittyvät kysymykset herättivät viime vuoden aikana runsaasti keskustelua ja muutosvastarintaa NK:ssa. Vapaaehtoiset työntekijät koettiin sekä uhkana että mahdollisuutena työntekijöiden omista kokemuksista riippuen. NK:n työntekijöiden ammattiliiton lehdessä uhkakuvat kiteytettiin seuraavasti: Onko vapaaehtoisten määrää lisäämällä toisella kädellä sujuvaa vähentää palkkatyövoimaa toisella kädellä? Jos hommat hoituvat ilman palkkakustannuksia niin miksi maksaa palkkaa lainkaan. Onko tämä edunvalvonnallinen uhka tulevaisuudessa? Entäs ammatillinen osaaminen? Onko nuorisotyö niin helppo nakki että kuka tahansa siihen pystyy? (Kykyri 2004, 2.) Olemme molemmat työskennelleet NK:n palveluksessa jo yli kymmenen vuotta. Olemme tehneet kenttätyötä viikonloppuisin nuorten kanssa ja olemme toimineet yhteistyössä sekä nuorten että aikuisten vapaaehtoisten kanssa. Kokemuksemme yhteistyöstä innostivat tämän tutkimuksen tekoon; toisaalta vapaaehtoistyön tutkiminen alkoi kiinnostaa meitä myös siksi, että meillä kummallakaan ei ollut omakohtaista kokemusta vapaaehtoistyöntekijänä toimimisesta. Opinnäytetyössä on tarkoitus kuvata Parempi viikonloppu -kehittämishanketta sekä selvittää, mitkä ovat edellytykset aikuisten vapaaehtoistoimijoiden osallistumiselle nuorisoasiainkeskuksen viikonloppuhankkeessa. Tarkoituksena on myös tuoda esiin yhteistoiminnasta saatavaa hyötyä uudessa toimintakonseptissa toisiinsa sidoksissa olevilta ryhmiltä sekä kuntalaisten

7 7 näkökulmasta. Opinnäytetyö toimii osaltaan Parempi viikonloppu -hankkeen dokumentaatiomenetelmänä sekä hankkeen historiikkina. Tästä syystä hankekuvaus on tehty mahdollisimman tarkaksi. Tutkimuksestamme saatua uutta tietoa on jo käytetty kehittämistyössä mm. avaamaan henkilöstön koulutuksissa vapaaehtoisten motivaatiotekijöitä sekä nuorisotyöntekijöihin kohdistamia odotuksia. Opinnäytetyöhön tuotettua aineistoa ja alustavia koosteita on myös käytetty erilaisissa uuden toimintakonseptin esittelytilaisuuksissa sekä Parempi viikonloppu -hankkeen koulutusohjelmien sisältöjen suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi tutkimusmateriaalia on käytetty vapaaehtoisten työnohjauskoulutuksen suunnittelun apuna, jotta henkilöstölle suunnattu koulutus täsmentyisi juuri NK:n tarpeisiin sopivaksi. Opinnäytetyötä tullaan todennäköisesti käyttämään NK:n viikonlopputoiminnan kehittämistyössä myös jatkossa.

8 8 1 HELSINGIN KAUPUNGIN NUORISOASIAINKESKUS 1.1 Organisaatio Helsinkiin perustettiin nuorisotyölautakunta vuonna Perusteina lautakunnan perustamiselle nähtiin nuorten vapaa-ajanviettoon liittyvät ongelmat, lisääntyvä päihteidenkäyttö ja rikollisuus. Kaupunginvaltuustossa nähtiin silloisen nuorisotyölautakunnan erityiseksi tehtäväksi organisoida toimintaa tehokkaasti sellaisissa nuorisopiireissä ja niissä kaupunginosissa, missä esimerkiksi asuntoolot ovat vaikeimmat tai missä nuoriso näyttää erikoisesti olevan siveellisessä vaarassa. (Ilves 1998, 20.) Helsingissä erillinen nuorisolautakunta on myös säilynyt, vaikka vuoden 1993 lakimuutos lakkautti lakisääteisyyden ja antoi kunnille mahdollisuuden siirtää nuorisoasioiden päätösvallan esimerkiksi vapaaaikalautakuntaan. Näin kävi suurimmassa osassa Suomen kunnista ja lakimuutoksen jälkeen erillinen nuorisolautakunta oli enää 15 kunnassa. (Silvennoinen 2001, 13.) Historiansa aikana nuorisoasiainkeskuksessa on toteutettu kolme merkittävää organisaatiouudistusta, aikaisemmat vuosina 1977 ja 1989 sekä viimeisin vuonna 2002 (Ilves 1998, 103, 174). Nykyisin organisaatio koostuu kolmesta osastosta, jotka ovat Alueellisten palvelujen osasto, Keskitettyjen palvelujen osasto sekä Hallintopalvelujen osasto (Kaavio 1. Nuorisoasiainkeskuksen nykyinen organisaatiorakenne). Käytämme niistä opinnäytetyössämme tästä eteenpäin myös virastossa yleisesti käytössä olevia lyhenteitä Alpo (alueelliset palvelut), Kepo (keskitetyt palvelut) ja Halpo (hallintopalvelut). Keskitymme tässä opinnäytetyössämme myöhemmin erityisesti Alpon toiminnan kuvaamiseen, sillä viikonlopputoimintaan liittyvää vapaaehtoistoimintaa on lähdetty kehittämään juuri alueellisessa nuorisotyössä. Alueellisen työn kuvaus perustuu suurelta osin omaan tietämykseemme sekä pitkäaikaiseen kokemukseemme alueellisen nuorisotyön tekijöinä.

9 9 Nuorisolautakunta Nuorisotoimenjohtaja Alueellisten palvelujen osasto Keskitettyjen palvelujen osasto Hallintopalvelujen osasto Alueellisen nuorisotyön 13 yksikköä työntekijää Kohdennetun nuorisotyön toimisto Kulttuurisen nuorisotyön toimisto Nuorten kansalaistoiminnan toimisto - 87 työntekijää Henkilöstötoimisto Taloustoimisto Tietotekniikkayksikkö Viestintäyksikkö Kansainväliset asiat, laatu ja markkinointi - 36 työntekijää Kaavio 1. Nuorisoasiainkeskuksen nykyinen organisaatiorakenne 1.2 Toiminta-ajatus ja strategiset tavoitteet Nuorisoasiainkeskuksen toiminta-ajatuksena on tukea nuorten kansalaisuutta ja kehittää heidän kansalaisvalmiuksiaan. Kansalaisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta osallistua koulutukseen, kulttuuritoimintaan, työelämään ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Nuorisotoimen tehtävänä on omalla toimialueellaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä näistä mahdollisuuksista. Tämä tapahtuu mm. tarjoamalla nuorille kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluja, edistämällä heidän yhteiskunnallista osallistumistaan sekä vaikuttamalla nuorten elinolosuhteita koskevaan päätöksentekoon. Kansalaisvalmiuksilla tarkoitetaan niitä yksilön tietoja, taitoja, moraalisia periaatteita ja elämyksiä, joita tarvitaan kansalaisuuteen kasvamisessa. Nuorisotoimen tehtävänä on vahvistaa näitä valmiuksia, joita nuoret

10 10 oppivat ja hankkivat yhä useammin koulun ja kodin ulkopuolelta yhtenä painopisteenä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. (Nuorisoasiainkeskus) Nuorisoasiainkeskuksen strategiset tavoitteet perustuvat viraston toimintaajatukseen sekä sen visioon olla suomalaisen nuorisotyön edelläkävijä ja eurooppalaisen nuorisotyön suunnannäyttäjä. Nuorisoasiainkeskuksen strategiset painopistealueet vuosille ovat nuorten keskuudessa tehtävä osallisuuden tukeminen sekä sosiaalinen vahvistaminen. Viraston toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on määritelty toisesta välittäminen, osaaminen, tavoitetietoisuus ja tarkoituksenmukaisuus. (Nuorisoasiainkeskuksen strategiset tavoitteet , 4.) Osallisuudella tarkoitetaan tunnetta, joka koostuu tiedoista, motivaatiosta, taidoista ja vallasta vaikuttaa. Nuorisotyön tehtävänä on sellaisten kasvatuksellisten ympäristöjen luominen, joissa nuoret voivat keskenään ja/tai aikuisten kanssa pohtia ja ilmaista identiteettiään. Osallisuuden edistäminen on nuoren aktiivisen kansalaisuuden tukemista. Tarkoitus on motivoida ja opettaa nuoria osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon ja tukea sekä kehittää uusia osallistumisen muotoja ja areenoita. Sosiaalisella vahvistamisella nuorisotyössä tarkoitetaan sellaista varhaista puuttumista tai toimenpiteitä, jotka kohdistuvat vahvasti syrjäytymisvaarassa oleviin tai jo syrjäytyneisiin nuoriin. Sosiaalinen vahvistaminen kohdistuu yleensä erityistä tukea tarvitseviin alueisiin, ryhmiin tai riskitilanteisiin. Ongelmatilanteita pyritään ehkäisemään mm. neuvonnan, tiedottamisen sekä viikonloppu- ja yötoiminnan avulla. (Nuorisoasiainkeskuksen strategiset tavoitteet , 6, ) 1.3 Alueellinen nuorisotyö Alpon toiminnan perustan muodostavat 13 alueellista nuorisotyöyksikköä. Yksiköiden toiminta-alueet ovat väestömäärältään Työn tärkeimmän asiakasryhmän muodostavat alueen vuotiaat lapset ja nuoret, joiden määrät vaihtelevat yksiköittäin välillä. Yksiköiden muodostamisessa on otettu huomioon väestömäärissä ennustetut muutokset, sillä tällä

11 11 hetkellä pienimpien yksiköiden alueella väestömäärien on ennustettu lähivuosina kasvavan uusien, suunnitteilla tai rakenteilla olevien asuinalueiden myötä. Yksiköihin kuuluu pääsääntöisesti 2 5 nuorisotaloa, joista osa toimii järjestöjen ylläpitämänä. Yksikön toiminnasta ja sen kehittämisestä vastaa toiminnanjohtaja ja henkilökuntaan kuuluu keskimäärin nuoriso-ohjaajaa sekä yksiköstä riippuen myös siivoojia, oppisopimusopiskelijoita sekä tuntityöntekijöitä Alueellisen nuorisotyön perustehtävä Alpon perustehtävä rakentuu nuorisoasiainkeskuksen toiminta-ajatukselle. Alueellisen nuorisotyön tehtävänä on tarjota ensisijaisesti vuotiaille nuorille innostavaa tekemistä sekä tukea nuorten yhteistoiminnallista oppimista. Tavoitteena on lapsen ja nuoren elämänhallinnan vahvistuminen, sosiaalisen vastuullisuuden oppiminen, osallisuuden kokemusten saaminen ja kasvun tukeminen nuorisotyöllisin menetelmin yhdessä muiden kasvattajatahojen kanssa. Alueellisten nuorisotyöyksiköiden tarkoituksena on toimia alueen nuorisoasioiden asiantuntijana ja keskeisenä yhteistyökumppanina. Alueellisen nuorisotyöyksikön tulee toimia nuorisopoliittisena vaikuttajana seuraamalla nuorten elinolosuhteita ja vaikuttamalla niihin. (Alueellisen nuorisotyön perustehtävä ) Nuorisoasiainkeskuksen strategiaperustassa korostuu yhteisöllisyyden merkitys. Yhtenä toiminnan tarkoituksena on saada nuoret mukaan yhteisölliseen toimintaan, johon liittyy vastuunkantoa, sitoutumista, oppimista, elämänhallinnan vahvistumista, vuorovaikutusta ja jaettuja elämyksiä. Nuorisotyölle tyypillisissä yhteisöissä oppiminen perustuu ensisijassa vertaisoppimiseen; nuoret oppivat toinen toisiltaan. (Nuorisoasiainkeskuksen strategiset tavoitteet , 9.)

12 Alueellisen nuorisotyön keskeiset työmenetelmät Alueellisen nuorisotyön perusta muodostuu nuorisotaloissa ja -tiloissa sekä niiden lähiympäristöissä ja nuorten omilla toimintakentillä tapahtuvista toiminnoista ja projekteista. Alueellisen työn keskeisiä toimintamuotoja ovat avoimet nuorten illat, viikonlopputoiminta, kerho- ja kurssitoiminta, yksilöllisen tuen antaminen sekä nuorten kansalaisvalmiuksien kehittäminen mm. talokokouksien ja talotoimikuntien sekä lähiryhmien avulla. Muita alueellisessa työssä käytettyjä työmenetelmiä ovat mm. retket, leirit, tapahtumat, nuorisovaihdot, nuorten omat projektit, kestävän kehityksen toiminta ja erilaiset osallisuushankkeet. Nuorisotyöyksiköillä on myös alueen tarpeeseen räätälöityjä sosiaalista vahvistamista tukevia nuorisotyön palveluja, joita toteutetaan usein yhteistyössä kohdennetun nuorisotyön toimiston, muiden hallintokuntien, oppilaitosten ja vapaaehtoisten kanssa. Viikonlopputoiminta on yksi keskeinen sosiaalisen vahvistamisen työmuoto alueellisessa nuorisotyössä. 2 PAREMPI VIIKONLOPPU -HANKE 2.1 Lähtökohdat kehittämishankkeelle Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa on jo vuosien ajan käyty sisäistä keskustelua viikonlopputoimintojen lisäämisestä vaihtoehtona nuorten päihdehakuiselle viikonlopunviettotavalle (esim. Ilves 1998, ; Höylä, Smahl-Laurikainen, Sutinen, Talasmäki & Toivonen 2000). Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät NK:n toimeksiannosta keväällä 2001 yläasteikäisille nuorille kyselyn, jossa tarkoituksena oli selvittää olisiko nuorisotalojen aukioloaikojen pidentämiselle viikonloppuisin tarvetta. Vastanneista nuorista yli kolmannes toivoi perjantai- ja lauantai-iltojen toimintojen pidentämistä. Viikonlopun pidemmät aukiolot saivat kannatusta erityisesti jo taloilla kävijöinä olevilta sekä etnisen taustan omaavilta nuorilta. (Akkanen, Nitovuori, Risunen, Ruohonen, Tuukkanen & Verlinna 2001, 16 20, 31.)

13 13 Erilaisissa lehdistöjulkaisuissa ja julkisessa kirjoittelussa on otettu kantaa nuorten vapaa-ajanviettotapoihin, päihdekäyttäytymiseen sekä sen seurauksiin. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa viitattiin Stakesin syksyllä 2004 tekemään kouluterveyskyselyyn, jonka mukaan 25 prosenttia tutkituista nuorista koki vanhemmuuden puutteelliseksi ja 41 prosenttia vanhemmista ei tiennyt, mitä heidän lapsensa tekivät viikonloppuiltoina (Lapset tarvitsevat tukea 2004). Tammikuussa 2004 Nuorisotyö -lehti kyseli Next Step -messuilla nuorilta mielipiteitä erityisesti nuorisotalotoiminnasta ja vastauksissa nousi esiin voimakas nuorisotilojen aukioloaikojen kritiikki. Kyselyyn vastanneiden nuorten mielestä heille tarkoitetut paikat eivät ole auki silloin kun nuoret haluaisivat niitä käyttää eli iltaisin ja viikonloppuisin. (Alasaari 2004, 9.) Viikonlopputoiminnan tarve on toistuvasti noussut esiin, paitsi yksittäisten kuntalaisten yhteydenotoissa ja nuorisoasiainkeskuksen omissa nuorten asiakaskyselyissä, myös mm. Hesan Nuorten Ääni -kampanjan yhteydessä yläasteikäisille suunnatuissa nuorten avoimissa foorumeissa. Lisäksi nuoret ovat eri yhteyksissä kaivanneet mielekästä tekemistä vapaa-ajalle ja toivoneet nuorisotalojen lisäävän toimintaa erityisesti viikonloppuisin. Paineita viikonlopputoimintojen lisäämisen tuli myös Helsingin kaupunginvaltuutettu Sirkku Ingervon käynnistämän valtuustoaloitteen myötä marraskuussa Siinä vaadittiin nuorten päihteettömyydelle tukea erityisesti viikonloppuisin ja toivottiin nuorisoasiainkeskuksen lisäävän nuorisolle auki olevien toimipaikkojen määrää. Asia oli nuorisolautakunnan käsittelyssä ja viikonlopun toiminnoista annettiin tuolloin lausunto Helsingin kaupunginhallitukselle (Nuorisolautakunnan pöytäkirja ). Alueellisten palveluiden osasto teki selvityksen osaston tarjoamista viikonloppupalveluista v ja kartoituksen pohjalta todettiin todellinen toiminnan kehittämisen tarve. Viikonlopputoimintojen kehittäminen valittiin osaston keskeiseksi painopisteeksi vuodelle 2004 ja toimipaikoille annettiin ohjeistuksia viikonlopputoiminnan sekä nuorisotalojen aukioloaikojen lisäämiseksi. Muutamissa yksiköissä oli tehty yhteistyötä vapaaehtoisten aikuisten kanssa ja toiminnasta oli pääsääntöisesti hyviä kokemuksia. Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi

14 14 kaivattiin kuitenkin tukitoimia kuten NK:n järjestämää keskitettyä koulutusta. Helmikuussa 2004 pidetyssä Alpon toiminnanjohtajien kokouksessa päätettiinkin keskittyä entistä enemmän kolmannen sektorin saamiseen mukaan viikonlopputoimintaan. Kokouksessa ehdotettiin viikonlopputoiminnan eriyttämistä omaksi osa-alueekseen, jota lähtisi työstämään esim. työpari. Huhtikuussa 2004 osastopäällikkö vastaanotti Alpon toiminnanjohtajilta toisen samansuuntaisen aloitteen liittyen viikonlopputyöryhmän perustamiseen sekä vapaaehtoisten rekrytointiin ja koulutukseen Viikonlopputyöryhmän perustaminen Alpon osastopäällikkö Kari Naalisvaara laittoi käyntiin lopullisen prosessin NK:n viikonlopputoimintoja kehittävän ryhmän perustamiseksi. Työryhmään haettiin jäseniä Alpon sisältä avoimella haulla, jolloin kaikilla asiasta kiinnostuneilla oli mahdollisuus hakeutua ryhmään. Työryhmä haluttiin rakentaa käsittämään kaikki Alpon ohjaustyöhön liittyvät ammattiryhmät. Ryhmän jäseniksi ilmoittautuivat osastopäällikkö, kolme toiminnanjohtajaa sekä nuorisosihteeri. Nuorisoohjaajien keskuudessa kiinnostus oli laimeaa. Vain kolme nuoriso-ohjaajaa ilmoitti kiinnostuksensa työryhmän toimintaan ja he kaikki tulivat toimipaikoista, joissa oli perinteitä viikonlopputyön tekemiselle. Näistä kolmesta ohjaajasta kaksi ryhtyi viikonlopputyöryhmän jäseneksi, heidän lisäkseen ryhmään kutsuttiin vielä yksi nuoriso-ohjaaja. Koska kehittämishankkeen katsottiin koskettavan koko NK:n toimintaa, mukaan kutsuttiin myös eri osastojen asiantuntijoita. Osastojen välillä käytiin neuvottelut työryhmää täydentävistä asiantuntijoista ja hakuprosessi päättyi Kari Naalisvaara valitsi työryhmään sopivat henkilöt nuorisotoimenjohtaja Lasse Siuralan kanssa ja nuorisotoimenjohtaja asetti työryhmän kehittämään viikonlopputoimintaa. Ryhmän lopulliseksi kokoonpanoksi muodostui Alposta osastopäällikkö, nuorisosihteeri, kolme toiminnanjohtajaa ja kolme nuoriso-ohjaajaa, Keposta nuori-

15 15 sosihteeri ja toiminnanjohtaja sekä Halposta tiedottaja, yhteensä 11 jäsentä. Työryhmän työskentelylle asetettiin määräaika Toimeksiannon mukaan työryhmän toiminnan tavoitteeksi tuli nuorisotalojen viikonlopun perjantai- ja lauantai-iltojen toimintojen kehittäminen ja lisääminen. Nuorisotoimenjohtajan työryhmälle asettamat tehtävät olivat seuraavat: 1. Luoda ja organisoida nuorille koulutusjärjestelmä, joka antaa nuorille valmiuksia vastuunottoon nuorisotoiminnan järjestämisestä nuorisotaloilla 2. Suunnitella kampanja vapaaehtoisten aikuisten rekrytoimiseksi perjantaija lauantai-iltojen toimintojen ohjaajiksi 3. Aktivoida järjestöjä lisäämään toimintaansa viikonloppuisin Lisäksi työryhmän tehtävänä on raportoida toiminnasta nuorisotoimenjohtajalle. (Liite 1. Viikonlopputyöryhmän perustamispäätös) Viikonlopputyöryhmän työskentelyn lähtökohdat Viikonlopputyöryhmä määritteli viikonlopputoiminnan käsittämään perjantai- ja lauantai-iltojen päihteettömän toiminnan nuorisotaloilla klo 23.00:een asti. Kehittämishankkeen nimeksi valittiin Parempi viikonloppu ja yhdeksi tavoitteeksi toimipaikkojen aukioloaikojen myöhentäminen ja auki olevien toimipaikkojen lisääminen. Toiminnan tuli ensisijaisesti kohdistua vuotiaille nuorille ja kehittämishaasteena oli saada nykyinen toiminta vetovoimaiseksi juuri tälle ikäryhmälle. Toiseksi kehittämisen kohteeksi työryhmän toiminnan tavoitteissa nousi uudenlaisen toimintakonseptin luominen viikonlopputoiminnan lisäämisen tueksi (Kaavio 2. Parempi viikonloppu toimintakonsepti). Hankkeen tavoitteena oli saada toimintaan mukaan uusia yhteistyökumppaneita sekä sidosryhmiä ja lähtökoh-

16 16 tana oli täydentää vapaaehtoistyöntekijöillä ammattilaisten tuottamaa nuorisotoimintaa. Vapaaehtoiset nähtiin henkilöstöresursoinnin lisääjinä sekä erilaisen kasvatuksellisen osaamisen täydentäjinä nuorisotyöntekijöiden rinnalla. Työryhmän toimintaa suunnattiin vapaaehtoisten aikuisten rekrytointiin ja vapaaehtoisten aikuisten koulutusjärjestelmän luomiseen. Mukaan yhteistyöhön haluttiin myös aktivoida järjestöt ja yhdistykset, jotka olivat perinteisesti tuottaneet nuorten palveluita. Toiminnan sisällöllisen kehittämisen haasteena työryhmä näki yhteisöllisyyden, lähiympäristön sosiaalisen vastuun ja osallisuuden herättämisen, olivatpa sitten kyseessä nuoret tai aikuiset. Vaikka nuorisotoiminnassa osallisuus on nuorten kanssa tehtävässä työssä keskeinen työskentelyn lähtökohta, työryhmä näki tarpeelliseksi kehittää edelleen niitä menetelmiä, joilla nuorten osallisuutta ja vastuunottoa iltojen toteuttamisen osalta voitaisiin lisätä. Nuorten osallisuutta lisäämään suunniteltiin koulutuskokonaisuus, joka kohdennettiin ensisijaisesti vuotiaisiin nuoriin. Kehittämishankkeen käynnistyttyä ja työskentelyn edetessä kävi selväksi, että hanke tulisi aiheuttamaan vastarintaa henkilöstön parissa. Useissa toimipaikoissa ei ollut totuttu tekemään säännöllistä viikonlopputyötä perjantai- tai lauantai-iltaisin vaan osa toimipaikoista oli suljettu perjantaisin viimeistään klo Viikonlopputyö oli keskittynyt lähinnä joihinkin yökahviloihin, tapahtumiin sekä leiri- ja retkitoimintaan. Viikonlopputoiminnan lisäämistä kritisoitiin sekä henkilöstön että asiakkaiden näkökulmasta ja toiminnassa jotain lisäarvoa näkevien mielipiteet jäivät vähemmistöön. Tärkeäksi haasteeksi ja tavoitteeksi hankkeessa muodostuikin oman henkilöstön mukaan saaminen tarkoituksenmukaisella tavalla sekä yleiseen asenneilmapiirin vaikuttaminen. Haasteena henkilöstön toiminnalle aikuisten vapaaehtoisten kanssa nähtiin myös sopivien menetelmien ja välineiden löytäminen yhteistyöhön. Viikonlopputyöryhmän tehtäväkenttään kuului yhtäältä Parempi viikonloppu - hankkeen kehittämis- ja suunnittelutyö sekä toisaalta hanketta tukevien toimien organisoiminen ja toteuttaminen. Systemaattinen tiedottaminen ja viestintä hankkeesta sekä omalle kentälle, sidosryhmille että kuntalaisille muodostui yhdeksi työryhmän tehtäväksi osin toimenkuvien ja sovittujen työnjakojen kautta.

17 17 Tiedotus markkinointi rekrytointi - Koulutusta aikuisille vapaaehtoisille - Koulutusta nuorille vapaaehtoisille - Perehdytykset työntekijöille, työtä helpottavia työkaluja PE LA Klo (18) - 23 Nuoret v. Nollatoleranssi Päihteetön OSALLISUUS Aikuisia Ystäviä SOSIAALINEN Toimintaa VAHVISTAMINEN Pikkupurtavaa Nuoret vapaaehtoiset, 15-17v.: Sisällöt illoissa Aikuiset vapaaehtoiset (1->) : Läsnä, kohdattavana Nuorisotyöntekijät (2->) : Järjestäjän vastuu, omistaja Tuottaminen kumppaneiden kanssa (yhteistoiminta, huolto) Läsnä asiakkaille, ammattilainen kohtaamistyössä (sidosryhmät) ALPO TOJOT VKL-TYÖRYHMÄ KEPO HALPO Kaavio 2. Parempi viikonloppu toimintakonsepti Vapaaehtoistyö ja kehittämishanke opinnäytetyön aiheeksi Kehittämishankkeen alkuvaiheessa vapaaehtoistyö ja siihen liittyvät kysymykset alkoivat kiinnostaa meitä siinä määrin, että päätimme tehdä siitä yhteisen opinnäytetyömme. Osalla NK:n henkilöstöstä oli osaamista vapaaehtoisten aikuisten kanssa työskentelystä ja yökahvilatoiminnassa vapaaehtoisilla oli ollut merkittävä rooli jo useiden vuosien ajan. Tietoa ja kokemuksia ei kuitenkaan ollut yleisesti jaettu eikä vapaaehtoisten mukana olon motiiveista tai odotuksista eikä sen tuottamasta mahdollisesta hyödystä ollut keskitetysti tietoa. Kokemukset

18 18 vapaaehtoisten mukaan saamisesta olivat myös erisuuntaisia: joissakin paikoissa rekrytointi oli onnistunut ja toiminta oli saatu jatkumaan keskeytyksettä, joissakin taas vapaaehtoisten kiinnostus toimintaan lähtemiseen oli ollut vähäistä. Oletuksemme mukaan tiedon ja perehdytyksen puute vaikutti alkuvaiheessa henkilöstön voimakkaaseen negatiiviseen reagointiin ajatuksesta vapaaehtoisten kanssa toimimisesta. Näimme tärkeänä opinnäytetyön avulla tuottaa tietoa kaikkien käytettäväksi toiminnan kehittämisen tueksi ja osaamisen vahvistamiseksi. 2.2 Parempi viikonloppu -hankkeen kehittämisen menetelmät Viikonlopputyöryhmä tapasi työskentelyn käynnistyttyä säännöllisesti n. 3 4 viikon välein. Työskentelyn pohjana käytettiin Silfverbergin (1996, 17) ajatusta siitä, että selkeä ja analyyttinen aiheen taustojen tarkastelu antaisi paremmat mahdollisuudet hankkeen onnistumiselle. Analyysimetodiksi valittiin Silfverbergin (1996, 17) ehdottama SWOT-nelikenttäanalyysi, jossa tarkastellaan kohdeorganisaation tai alueen vahvuuksia (S = Strenghts) ja heikkouksia (W = Weaknesses) sekä ympäristön tuomia mahdollisuuksia (O = Opportunities) ja luomia uhkia (T = Threaths). SWOT-analyysin avulla jokainen ryhmän jäsen teki itsenäisesti tahoillaan analyysin toimeksiannon eri osa-alueesta, jotka olivat vapaaehtoisten aikuisten aktivointi mukaan toimintaan, nuorten vastuun lisääminen sekä järjestöjen aktivointi. Alkuvaiheessa viikonloppuryhmä työskenteli osittain kolmessa eri pienryhmässä, siten että koordinaattori osallistui kaikkiin ryhmiin. Asioita työstettiin toisinaan pareina ja teemallisten kokouksien avulla, miten kulloinkin tuntui tarkoituksenmukaisemmalta. Pienissä tuotantotiimeissä työstettiin analyysien pohjalta erilaisia toimenpide-ehdotelmia, joiden toteuttamiskelpoisuutta ja hyötyä viikonlopputyöryhmä yhteisesti arvioi. Työryhmän yhteisesti sovittuna lähtökohtana kehittämiselle oli se, että yhteistoiminnan kannalta työssä oleellisia esteitä tai ongelmia pyrittäisiin poistamaan erilaisin toimenpitein ja tarvittaessa asioita vietäisiin eteenpäin niille kuuluville tahoille. Työryhmän työskentelytapa oli ratkaisukeskeinen ja rooli toimenpiteiden kehittämisen osalta merkittävä.

19 Parempi viikonloppu -hankkeen toimenpiteet ja uudet tuotannot SWOT-analyysin pohjalta henkilöstön rooli tai yleinen asenneilmapiiri nousi hankkeen kehittämisen kannalta keskeiseksi. Parempi viikonloppu -hankkeen etenemisen kannalta juuri henkilöstön hyvällä perehdytyksellä ja innostumisella koettiin olevan suuri merkitys. Työryhmäläiset vierailivat nuorisotyöyksiköissä kertomassa hankkeesta osin juuri tästä näkökulmasta käsin. Vapaaehtoisten kanssa sujuvan yhteistyön onnistumisen edellytykseksi todettiin se, että on tarpeellista tuottaa omalle henkilöstölle yhteistyötä tukevia tai osaamista lisääviä toimenpiteitä tai tukimuotoja erikseen. Parempi viikonloppu - toiminnan jalkautumisen kannalta työryhmän mielestä kehittämistyössä oli tärkeää mieltää nuorisotyöntekijät ja oma henkilöstö asiakkaina uutta työtapaa myydessä sekä perehdytysvaiheessa. Yksikön toiminnanjohtajat sekä nuorisotyöntekijät haluttiin mieltää toimipaikkojen viikonlopputoiminnoissa Parempi viikonloppu -hankkeen omistajina ja tuottajina. Kehittämistoimenpiteiden tavoitteena oli nähdä vapaaehtoiset aikuiset asiakkaina rekrytointi-, koulutus- ja perehdytysvaiheessa ja aitoina kumppaneina yhteistyössä ja toiminnoissa nuorisotaloilla. Toimenpiteiden lähtökohtana sekä henkilöstön että vapaaehtoisten osalta olivat seuraavat: Ne, jotka miettii houkutellaan ja kannustetaan mukaan toimintaan. Kerrotaan hyvistä käytännöistä sekä kokemuksista Ne, jotka haluaisivat aloittaa innostetaan, mahdollistetaan osallistuminen ja tuetaan mukaan toimintaan Ne, jotka ovat jo tehneet tai toimineet innostetaan, tuetaan, kannustetaan ja palkitaan Nuorisotyöntekijöiden ja henkilöstön mukaan saamiseksi oli tärkeää tehdä heti aluksi erillinen sisäisen tiedottamisen ja viestinnän suunnitelma. Siinä keskeisellä sijalla oli mm. hankkeen etenemisestä tiedottaminen yksiköiden toiminnanjohtajille ja sitä kautta nuorisotyöntekijöille sekä oman sisäisen verkkoviestimen (intran) tai sähköpostin kautta. Lisäksi Alpon osaston kokoukset tai yhteisten päi-

20 20 vien hyödyntäminen nähtiin henkilöstön osallistumisen ja tiedottamisen kannalta tärkeiksi. Erilaisten Parempi viikonloppu -toimintaa koskevien esitteiden teko ja jakaminen eri yhteyksissä oli osa hankkeen viestintäsuunnitelmaa. Työryhmä näki tärkeänä ammattihenkilöstön perehdyttämisen toimintaan vapaaehtoisten aikuisten kanssa sekä henkilöstön kouluttamisen vapaaehtoisten nuorten ja aikuisten ohjaamiseen. Koulutusta järjestettiin keskitetysti kerran lukukaudessa syksystä 2004 alkaen. Koulutussisällöt käsittivät mm. vapaaehtoistoimintaa ja sen periaatteita, vapaaehtoisen rekrytointia, motivointia sekä innostamista ja yhteistoimintaa uuden kumppanin kanssa (Liite 2. Henkilöstön perehdytys- ja koulutusohjelma). Vapaaehtoisille aikuisille kohdennetut koulutukset keskittyivät erityisesti helsinkiläisen nuorisotyön luonteen ymmärtämiseen sekä erilaisten nuoren kohtaamistyöhön. Jokaisessa koulutuksessa käsiteltiin yhteisesti mm. toimintaan liittyviä turvallisuussäädöksiä, työntekijöitä ja vapaaehtoisia aikuisia koskevia lainalaisuuksia sekä nuorisotalojen käytäntöjä ja yhteisiä toimintatapoja kumppaneiden kesken. Ensimmäisestä koulutuksesta saadun palautteen perusteella sisältöihin otettiin mukaan myös monikulttuurisuutta käsittelevä osuus. Nuorille vapaaehtoisille järjestettiin viikonlopputyöryhmän tuella useita erilaisia teemallisia ja alueellisia koulutuksia. Viikonlopputyöryhmä tuotti maaliskuussa 2005 viikonlopputoiminnan järjestämiseen tarkoitetun työkalupakin (Liite 3. Työkalupakin etusivu NK:n intrassa), jonka tarkoituksena on tukea viikonlopputoimintojen järjestämistä uuden toimintakonseptin mukaisesti. Työkalupakin sisältö painottuu erityisesti aikuisten ja nuorten vapaaehtoisten kanssa toimimiseen ja sen tarkoituksena on antaa helppoja työmalleja sekä käytännönläheisiä ohjeita tai välineitä yhteistoimintaan. Viikonlopputoimintojen järjestämisen tueksi on tehty myös yhteisiä materiaalihankintoja keskitetysti.

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA 1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

YSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja

YSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja YSRG Youth Service Resource Group ja Rotaryn Nuorisotoiminnot (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Interact 14 18 v Tarkoitus: Antaa nuorille tilaisuus toimia yhdessä maailmanlaajuisessa toveripiirissä,

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU Miksi viides palveluväylä (uudet sukupolvet palvelu) - Mahdollistaa tehokkaan väylän paikkakunnan nuorten tukemiseen - Tarvitaan

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Kipinää, liekkiä ja roihua

Kipinää, liekkiä ja roihua Kipinää, liekkiä ja roihua Sosiokulttuurinen innostaminen ja aito dialogisuus nuoren kohtaamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät, Nurmes 28.9.2016 Anita Mäntynen-Hakem Kohti innostusta ja innostamista

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus, Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma Antti Blom, Varkaus, 11.04.17 Rehtorin rooli opettajien Liikkuva koulu toiminnan mahdollistajana Keskustelua väittämistä Rehtorin tehtävä on luoda edellytyksiä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot