Kauppakamarin teesejä ja suosituksia ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta ja työperäisestä maahanmuutosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppakamarin teesejä ja suosituksia ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta ja työperäisestä maahanmuutosta"

Transkriptio

1 Kauppakamarin teesejä ja suosituksia ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta ja työperäisestä maahanmuutosta

2

3 KAUPPAKAMARIN TEESEJÄ JA SUOSITUKSIA ULKOMAALAISTAUSTAISESTA TYÖVOIMASTA JA TYÖPERÄISESTÄ MAAHANMUUTOSTA

4 Helsingin seudun kauppakamari Taitto ja ulkoasu: Marianne Holm Kuvat: Futureimagebank Paino: Painojussit Oy, maaliskuu 2012, toinen painos ISBN (NIT.) ISBN (PDF)

5 Sisältö 1 Johdanto Työvoiman tarve Suomessa Ulkomaalaiset Suomessa Tilastotietoa ulkomaalaisista Työ- ja oleskeluluvat Ulkomaalaisten ja suomalaistaustaisten paluumuuttajien työllistyminen Ulkomaiset opiskelijat Suomessa Ulkomaalaisten perustamat yritykset Yrityksen ja työnantajan näkökulma ulkomaalaisen rekrytointiin Työ- ja elinkeinohallinnon toimet Uudellamaalla Julkishallinnon ulkomaalaistaustaisten koulutusta ja työllistymistä tukevat palvelut Neuvonta-, rekrytointi- ja koulutuspalvelut yrityksille ja työnantajille Kauppakamarin teesit ja suositukset Ehdotus 1: Työnantajaa, työyhteisöä ja työntekijää auttava kiertävä työpaikkavalmentaja Ehdotus 2: Työperäisen maahanmuuton neuvonta- ja ohjauspiste Ehdotus 3: Korkeakoulutetuille ja työnantajille suunnattu erityispalvelu Ehdotus 4: Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kielitaito Ehdotus 5: Julkishallinnon palvelutehtävät ulkomailla Ehdotus 6: Ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden osaamisprofiloinnin parantaminen Ehdotus 7: Luopuminen työ- ja elinkeinohallinnon saatavuusharkinnasta Ehdotus 8: Työntekijän oleskeluluvan myöntämisen ehdoksi kielitaitovaatimus Ehdotus 9: Poikkihallinnollinen ja työelämälähtöinen koulutus- ja rahoitusmalli Ehdotus 10: Valtakunnallisen osaamis- ja koulutustarve-ennakointiprosessin hyödyntäminen Ehdotus 11: TE-toimistojen työnantaja palvelut ja maahanmuuttajapalveluiden resurssit Ehdotus 12: Kotoutumiskoulutus, työmarkkinapoliittinen koulutus ja muut julkiset koulutustuet yhtenäiseksi palveluksi maahanmuuttajia työllistäville yrityksille Lähteitä... 26

6 Kauppakamarin koulutus- ja työvoima-asiain valiokunnan jäsenistä koottu Yritysmamu-työryhmä valmisteli ehdotuksia: a) Suomessa olevien ammattitaitoa omaavien ei-kantasuomalaisten työelämään integroitumisen nopeuttamisesta b) työperäiseen maahanmuuttoon tarvittavien julkisten yrityspalveluiden, lupakäytäntöjen ja -valmiuksien kehittämisestä. Ryhmän jäseninä toimivat: henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen, ISS Palvelut Oy, työryhmän puheenjohtaja henkilöstöjohtaja Jaana Jokinen, Itella Oyj HR Director Outi Taivainen, Kone Oyj liiketoimintajohtaja Kimmo Töttölä, PlusTerveys Oy ja asiamies Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari, työryhmän sihteeri sekä asiantuntijana Nicole Saari, Mundus Nicole Saari Ky. Työryhmä kokoontui neljä kertaa (4.4., 2.5., ja ). Raportti hyväksyttiin kauppakamarin hallituksessa

7 1 Johdanto Työvoiman saatavuus on yritysten tärkein sijaintipaikkapäätöksiin vaikuttava tekijä 1. Uhka osaavan työvoiman niukkuudesta ensinnäkin rajoittaa ratkaisevasti yritysten kasvumahdollisuuksia kotimaan markkinoilta käsin, toiseksi vähentää ulkomaisten yritysten mielenkiintoa toimia Suomen markkinoilla. Molemmissa tapauksissa Suomen vaihtoehdot tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä talouden kestävyysvajeen hoitamiseen supistuvat olennaisesti. Suomi on nopeasti ikääntyvä kansakunta: vuoteen 2020 mennessä työmarkkinoiden ulottuvilta poistuu vuosittain henkilöä enemmän kuin nuorisoikäluokista tulee tilalle. Uudellamaalla nuorten vaje on vuosittain koulutettua osaajaa, vaikka nuorisoikäluokan koko kasvaa ja on suurimmillaan lähivuosina. Työvoiman saatavuutta heikentää eläköitymisen ja ennenaikaisen työkyvyttömyyden ohella rakenteellinen työttömyys, jossa työvoiman tarjonta ja kysyntä kohtaavat huonosti. Pitkäaikaistyöttömyys on Uudellamaalla ja muissa maakunnissa vuosien taantuman myötä jäänyt odotettua korkeammalle tasolle. Lisäksi työvoiman liikkuvuutta Uudellamaalla rajoittaa kohtuuhintaisten asuntojen vähyys. Muualta Suomesta ei ole enää jatkossa odotettavissa entisen kaltaista muuttoliikettä, sillä muissa maakunnissa väestö ikääntyy Helsingin seutua nopeammin. 1 Keskuskauppakamarin kilpailukykyselvitys 8/2011. Osaavan työvoiman saatavuuteen ja riittävyyteen voidaan keski- ja pitkällä aikavälillä vaikuttaa tehokkaasti työllistymisastetta nostamalla. Pääministeri Kataisen hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 %:iin ja työttömyyden alentaminen 5 %:iin vuoteen 2014 mennessä. Keinoja työllisyysasteen nostamiseen ovat nuorten ja aikuiskoulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen, työurien pidentäminen, työntekoa ja kasvua kannustavat verotusratkaisut, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen 2, koulutusaikojen lyhentäminen ja koulutuksen läpäisyasteen parantaminen. Uudenmaan erityispiirteenä on muiden metropolialueiden tapaan muuta maata huomattavasti suurempi ulkomaalaistaustaisen väestön määrä: Uudellamaalla asuu yli puolet Suomen ulkomaalaisesta. Lyhyellä aikavälillä yritysten työvoimatarpeisiin on mahdollista saada helpotusta jo maassa olevien ulkomaalaisten osaamista hyödyntämällä sekä työperäisellä maahanmuutolla. Yhtä ratkaisua työvoimatarpeen hoitamiseen ei ole. Kaikki keinot, joilla voidaan edistää yrityksissä nykyistä suotuisamman asenneilmaston syntymistä ja joilla voidaan lisätä työhön osallistumista eettisesti kestävin perustein, ovat välttämättömiä. 2 Uudellamaalla yli 14 prosenttia vuotiaista nuorista (yli nuorta) on jäänyt vaille peruskoulun jälkeistä koulutusta. 7

8 Kauppakamarin ehdotukset ja suositukset keskittyvät jo Suomessa asuvien ulkomaalaisten työelämään integroitumisen edistämiseen: erityskohteina ovat ryhmät, joiden osaaminen ja ammattitaito ovat lähellä työelämän vaatimuksia ja yritysten tarpeita. Kauppakamari tekee myös avauksia työperäisestä maahanmuutosta 3 EU-/ETA-alueelta ja kolmansista maista. Lisäksi kauppakamari kiinnittää huomiota suomalaisissa korkeakouluissa opiskeleviin ulkomaalaisiin tutkintoopiskelijoihin. 3 Hallitusohjelman neuvottelutuloksessa ( ) todetaan, että aitoon työvoimatarpeeseen perustuvaa työperäistä maahanmuuttoa on mahdollista lisätä osana kestävyysvajeen hoitamista. Työvoiman tulevaa tarvetta arvioidaan jatkossa toimialakohtaisesti valtiovallan ja työmarkkina- sekä yrittäjäjärjestöjen yhteisissä neuvotteluissa. 8

9 2 Työvoiman tarve Suomessa Työvoiman tarvetta voidaan kuvata kantosuhteella 4, jossa mitataan julkisella sektorilla työskentelevien ja muun väestön määrää yksityissektorilla työskentelevien määrään. Suomessa kestävä kantosuhde on 1,9 2,0. Tämä tarkoittaa sitä, että 70 prosentin työllisyysasteella, arviolla julkisen sektorin työpaikkojen määrän kasvusta henkilötyövuodella vuodesta 2010 ja nykyisellä väestöennusteella yksityissektorille tarvitaan uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. VATT:n laskemassa tavoiteskenaariossa vuosille työllisyysaste nousee 75 prosenttiin ja talous lähestyy täystyöllisyyttä. Skenaariossa Suomi menestyy keskeisillä vientialoilla, liike-elämän palveluissa sekä T&K-toiminnassa, joka tukee teollisuuden kasvua. Julkisen palvelutuotannon tuottavuutta voidaan nostaa teknologian ja tehokkaampien liiketoimintamallien avulla siten, että työvoimaa vapautuu yksityisen sektorin käyttöön. Suomen väestöennuste olettaa vuosittaisen muuttovoiton olevan , mikä on saavu- tettu toistaiseksi vain vuonna Suomalaisten paluumuuttajien määrä on jo pitkään ollut henkilöä, eikä määrän odoteta kasvavan. Päinvastoin, suomalaisten lähtömuuton lisääntyminen on yhä todennäköisempää suomalaisen korkean koulutustason ja kansainvälistymisen myötä. 4 Kantosuhde = muu väestö + julkisrahoitteisen sektorin työvoima/ yksityisrahoitteisten sektoreiden työvoima. McKinsey Helsinki, VATT, Tilastokeskus (2010). 9

10 3 Ulkomaalaiset Suomessa 3.1 Tilastotietoa ulkomaalaisista Suomessa on vieraskielisiä ja ulkomailla syntyneitä eli noin 5 % väestöstä ( ). Suurimmat vie raskielisten ryhmät ovat: y venäjänkieliset (51 683) y virolaiset (25 096) y englanninkieliset (12 063) y somalinkieliset (11 681) ja y arabiankieliset (9 682) Vuonna 1990 Uudellamaalla asui vieraskielisiä ainoastaan Vuonna 2010 vieraskielisten määrä oli jo , mikä on 8 % koko Uudenmaan väestöstä ja yhtä suuri kuin ruotsinkielisten määrä (Uudenmaan tietopalvelu 2010). Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus on jo 10 %. Vuosittain Suomeen muuttaa noin henkilöä. Suurin yksittäinen ryhmä on suomalaiset paluumuuttajat (noin 9 000), jonka jälkeen ovat venäläiset ja virolaiset. Kolmen viime vuoden aikana muuttajista EU-maiden kan- salaisia on ollut yli puolet, muualta Euroopasta on muttanut 16 %, Afrikasta 8 %, Aasiasta 20 % ja Pohjois-Amerikasta 3 %. Suomeen muuttaneista ulkomaalaista noin viidennes muuttaa myöhemmin pois Suomesta. Inkerinsuomalaisten paluumuuttojärjestelmästä luovuttiin kesällä Inkeriläisiä on muuttanut Suomeen 20 vuoden aikana Lisäksi on vielä paluumuuttojonossa. Muihin EU-maihin verrattuna Suomessa oli vuonna 2009 seitsemänneksi vähiten ulkomaiden kansalaisia väestöstä vähemmän oli ainoastaan entisissä itäblokin maissa Unkarissa, Slovakiassa, Liettuassa, Bulgariassa, Romaniassa ja Puolassa. Eniten ulkomaiden kansalaisia väestöstä oli Luxemburgissa 43 % (Rapo 2011). Pohjoismaissa ulkomaiden kansalaisten osuudet olivat seuraavat: y Islanti 6,8 % y Norja 6,8 % y Ruotsi 6,5 % y Tanska 6,0 % y Suomi 2,9 % 10

11 Maahanmuuttajien ikärakenne tasapainottaa Suomen ikääntyvää väestörakennetta, sillä jakauma on keskittynyt vuoden välille kantaväestön ikäjakauman painottuessa vanhempiin ikäluokkiin (Rapo 2011). Eniten Suomeen muutetaan lähimaista: Venäjä, Viro ja Ruotsi sekä kauempaa Aasian maista (Myrskylä 2011). 3.2 Työ- ja oleskeluluvat Ulkomaalainen, joka aikoo tehdä työtä Suomessa, tarvitsee yleensä oleskeluluvan, työntekijän oleskeluluvan tai elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan. EU/ETA-maiden kansalaiset voivat hakea työtä Suomesta kolmen kuukauden ajan rekisteröimättä oleskeluaan. Työntekijän oleskeluluvan myöntää Maahanmuuttovirasto tai kihlakunnan poliisilaitos; lupa myönnetään yleensä tietylle ammattialalle. Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä (tilapäinen tai jatkuva). Ensimmäinen lupa on yleensä vuoden mittainen. Työntekoa varten myönnettyä tilapäistä lupaa voidaan jatkaa tilapäisenä enintään vuoden kerrallaan. Kahden vuoden tilapäisen oleskelun jälkeen oleskelulupa myönnetään jatkuvana. Pysyvän oleskeluluvan voi saada, kun on oleskellut Suomessa yhtäjaksoisesti neljä vuotta jatkuvalla oleskeluluvalla. Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysturvaan Suomessa, jos hän ei ole rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi EU-alueella ja hänellä ei ole mukanaan U2- tai E303 -todistusta kotimaastaan. Työttömyysturvan puuttumisesta huolimatta työ- ja elinkeinotoimistojen EURES -neuvojat voivat auttaa työhakijaa työnhaussa. Kolmansista maista tuleva työnhakija voi rekisteröityä työnhakijaksi, jos hänellä on siihen oikeus ansiotyöhön myönnetyn oleskeluluvan perusteella. Työnhakijaksi rekisteröityneellä on mahdollisuus käyttää TE-toimistojen työnvälityspalveluja, kouluttautumismahdollisuuksia tai neuvontaa. Pysyvästi Suomeen muuttaneella ja kotikunnan saaneella maahanmuuttajalla, joka on työtön, on oikeus kotoutumis- tai työllistymissuunnitelmaan (kielikoulutus, ammatillisen osaamisen täydentäminen, yhteiskuntatuntemus), joka tehdään enintään kolmeksi vuodeksi tai siihen saakka, kun työllistyy avoimille markkinoille. Yleisesti voidaan todeta, että kotikunnan saaminen ilman työ- tai opiskelupaikkaa tai kiinteitä perhesuhteita on varsin vaikeaa. 11

12 Ulkomaalaiset työnhakijat vuonna 2010 Uudenmaan ELY-keskuksessa kansalaisuuden mukaan Kansalaisuus lkm %-osuus kaikista työnhakijoista Uudellamaalla 1 Venäjä ,9 2 Viro ,2 3 Somalia ,1 4 Irak ,7 5 Thaimaa 804 3,4 6 Turkki 782 3,3 7 Ilman kansalaisuutta 667 2,8 8 Vietnam 626 2,6 9 Serbia ja Montenegro 475 2,0 10 Afganistan 452 1,9 11 Kiina 436 1,8 12 Iran 416 1,8 13 Britannia 364 1,5 14 Ruotsi 353 1,5 15 Intia 341 1,4 16 Marokko 261 1,1 17 Ukraina 261 1,1 18 Tuntematon 252 1,1 19 Italia 229 1,0 20 Saksa 228 1,0 Yhteensä Lähde: Maahanmuuttovirasto 12

13 Ratkaistut oleskelulupahakemukset ryhmittäin vuosina Vuosi Elinkeinoharjoittajan Työntekijän oleskelulupa oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Hyväksytyt luvat Myönteinen Kielteinen Myönteinen Kielteinen Myönteinen Kielteinen yhteensä yht Kaikki hyväksyt luvat yhteensä vuosina Lähde: Maahanmuuttovirasto 3.3 Ulkomaalaisten ja suomalaistaustaisten paluumuuttajien työllistyminen Suomen työmarkkinoilla toimii noin ulkomaalaistaustaista työntekijää. Heistä tilastoidaan kuuluvaksi Suomen työvoimaan: työnhakijoiksi heistä on ilmoittautunut ja työttömänä on Lisäksi Suomessa arvioidaan olevan tilapäisesti ulkomailta tänne saapunutta työntekijää. Tilapäisesti Suomessa työskentelevillä ei ole rekisteröitymis- tai ilmoittautumisvelvoitetta. Tilapäisesti ja ulkomaalaisten työnantajien palveluksessa ja vuokratyövoimaa on todennäköisesti eniten siivous-, rakennus-, hotelli- ja ravintola-alalla sekä elektroniikkateollisuudessa. 13

14 Tilapäisen ulkomaisen työvoiman arvioita viranomaisrekistereittäin Tietolähde Määrittely Arvio lukumäärästä Maahanmuuttovirasto, ulkomaalaisrekisteri ~ Eläketurvakeskus lähetetyt työntekijät ~ Verohallitus rajoitetusti ja yleisesti verovelvolliset ~ Kela vakuuttamispäätökset ~4 000 Työeläkevakuutusaineistot ~ Maahanmuuttajien työllisyyskehitys lähenee vähitellen koko väestön tilannetta, mutta perin hitaasti. Suomen työikäisen väestön ja maahanmuuttajien työllisyysasteen erotus vuonna 2009 oli 11,3 %. Suomessa oli vuonna 2009 ulkomaalaisia työnhakijoita keskimäärin , joista työttömiä työnhakijoita oli Vaikka ulkomaalaisten työllisyys kohentui vuonna 2008 alkaneeseen taantumaan saakka, ulkomaalaisten työttömyys on yli kaksinkertainen koko väestön työttömyysasteeseen verrattuna. Vuonna 2009 työ- ja elinkeinoministeriö arvioi ulkomaalaisten työttömyysasteeksi 26,5 % (kantaväestön työttömyysaste oli noin 10 %). Uudenmaan ELY-keskuksen rekistereissä oli vuonna 2010 ulkomaalaistaustaisia työnhakijoita noin Valtaosalla on keskiasteen koulutus. Eniten työnhakijoita on tieteelliseen, tekniseen ja taiteelliseen työhön, palveluihin, hallinto-, toimisto- ja IT-alan töihin sekä teollisuuteen. Kansallisuuksittain suurimmat ryhmät ovat venäläiset, virolaiset, somalit, irakilaiset, thaimaalaiset ja turkkilaiset. Työ- ja elinkeinohallinnon tilastoinnin puutteena on se, että koulutusasteen ja ammatin mukaan työnhakijoita profiloitaessa, joudutaan 40 % luokittelemaan luokkaan tuntematon 5. Tämä rajoittaa merkittävästi sekä työnantajien mahdollisuuksia tavoittaa tarvitsemiaan osaajia TEtoimistojen työnantajapalveluiden kautta että ulkomaisten työnhakijoiden mahdollisuuksia saada osaamisensa työnantajien tietoisuuteen. Jos työnhakijan osaaminen ja koulutustarve eivät ole selvillä, työvoimapoliittisin perustein hankittavan koulutuksen tuloksellisuus on enemmän sattumaa kuin onnistunutta suunnittelua. Uudenmaan alueen työikäisissä maahanmuuttajissa 5 Ammatin tai osaamisen profilointi perustuu työnhakijan omaan ilmoitukseen, joille ei löydy käytössä olevasta luokittelusta kohtaa, jolloin työnhakijat merkitään kohtaan tuntematon. 14

15 piilevä työvoimareservi on arviolta vähintään henkilötyövuotta, mikäli ryhmän työllisyysastetta voidaan parantaa lähemmäksi kantaväestön työllisyysastetta. 3.4 Ulkomaiset opiskelijat Suomessa Suomalaisissa oppilaitoksissa opiskelee ulkomaista tut kinto-opiskelijaa, joista yliopistoissa noin (5,3 % kaikista yliopisto-opiskelijoista), ammattikorkeakouluissa noin (3,1 %), ammatillisissa oppilaitoksissa (3,1 %) ja lukioissa (1,7 %). Maittain ja alueittain osuu det ovat: Eurooppa 33 %, Venäjä 20 %, Afrik ka 14 % ja Aasia 25,5 %. Yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistuu vuosittain noin opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan vuonna 2012 Suomen yliopistoissa ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita opiskelee ja ammattikorkeakouluissa Ulkomaalaiset opiskelevat korkeakouluissa valtaosin yhteiskunta-, kauppa- ja tekniikkatieteitä. Opetuskustannukset katetaan Suomessa julkisin varoin. Tutkintojen hinnat vaihtelevat aloittain ja korkeakouluasteittain; keskimääräinen tutkintohinta on noin euroa. Tällöin valmistuvien ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden tutkintojen vuosikustannus on 70 miljoonaa euroa. Tästä osaamispääomasta arviolta vain kymmenesosa, 7 mil - joonaa euroa, jää Suomen työmarkkinoiden hyödynnettäväksi koulutetun työvoiman muodossa. Suurimmat esteet ulkomaalaisten opiskelijoiden työelämään siirtymiselle ovat opiskeluaikaisten työ ja harjoittelupaikkojen löytäminen, riittämättömät suomen kielen valmiudet, kapeat kontaktiverkostot yrityksiin ja työnantajiin, korkeakoulujen ja yliopistojen riittämätön yritysyhteistyö ulkomaalaisten työllistämisessä sekä hajautuneet rekrytointi- ja työnhakumarkkinat. Yksi työnsaantia rajoittava tekijä on se, että EU/ETA-alueen ulkopuolisilla opiskelijoilla on vain 6 kuukautta aikaa löytää työpaikka ennen oleskeluluvan umpeutumista. Korkeakouluissa opiskelevien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden lisäksi Suomessa asuu täällä sijaitsevien kansainvälisten virastojen, yritysten ja organisaatioiden työtekijöiden ja asiantuntijoiden puolisoita ja perheenjäseniä. Monella heistä on jonkin alan huippuosaamista ja halua työskennellä, mutta heiltä puuttuvat kanavat ja palvelut työnantajien tavoittamiseksi sekä keinot hankkia työmarkkinakelpoisuutta täydentävää koulutusta. Jos puolet ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista jäisi Suomeen, kymmenessä vuodessa Suomen työnantajien käytettävissä olisi hyvin koulutettua, kansainvälistä osaajaa. 15

16 3.5 Ulkomaalaisten perustamat yritykset Suomen yrityksistä 99 % on kotimaisia ja 1 % ulkomaalaisomisteisia. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisia yrityksiä 6 on reilusti yli puolet, 65,3 %. Joka kolmas maahanmuuttajayritys toimii kaupan toimialalla tai majoitus ja ravitsemisalalla. Seuraavaksi suurimpia aloja ovat rakennusala, liike-elämän palvelut ja hallinto- ja tukipalvelut sekä vapaa-ajan virkistyspalvelut (Lith 2011). Yleisin yritysmuoto on toiminimi. Uudellamaalla ulkomaalaisten omistamia, omistajavetoisia ja muutaman työntekijän yrityksiä on ja ne työllistävät 1,3 henkilöä yritystä kohden, yhteensä noin henkilöä. Vastaavasti Suomessa toimivissa kansainvälisesti omistetuissa suuryrityksissä työskentelee merkittävästi enemmän työvoimaa (16 % Suomen työvoimasta) ja ne tuottavat Suomen kokonaisliikevaihdosta viidenneksen. Suuryritykset toimivat rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, informaation ja viestinnän toimialalla, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä kaivostoiminnassa ja louhinnassa. 6 Ulkomaalaistaustaisella yrityksellä tarkoitetaan sitä, että yritys on rekisteröity Suomessa ja on suomalaisomisteinen. Lisäksi yritykselle pitää löytyä hallinnollisista aineistoista yrittäjä ja yrittäjälle on voitu päätellä käytettävistä aineistoista ulkomaalaistausta (kieli, syntymämaa). 16

17 4 Yrityksen ja työnantajan näkökulma ulkomaalaisen rekrytointiin Työperäinen maahanmuutto Suomeen on toistaiseksi hyvin vähäistä, mutta paine kansainvälisten työmarkkinoiden käyttämiseen kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä ne suomalaiset yritykset, jotka rekrytoivat ulkomailta, järjestävät lähtömaassa työntekijöille kieli- ja kulttuurivalmennusta sekä sitoutuvat tarjoamaan suomalaisten lakien ja työehtosopimusten ehdot täyttävät työpaikat, joutuvat käyttämään kohtuuttomasti aikaa lupa- ja saatavuusharkintamyllyn läpäisemiseen. Usein ulkomaalaisen työvoiman rekrytoimisprosesseihin uskaltavatkin lähteä vain suuremmat työnantajat. Sen sijaan pienillä yrityksillä ja työnantajilla on erittäin suuri kynnys hyödyntää kansainvälisiä työmarkkinoita, vaikka tarvetta olisi. Yritykset soveltavat erilaisia rekrytointiprosesseja ja -menetelmiä sen mukaan, ovatko kyseessä ammattiosaajat ja kädentaitajat, toimihenkilöt/asiantuntijat/korkeasti koulutetut vai esimiehet ja ylin johto. Rekrytointiin vaikuttavat myös suuresti tehtävän kesto ja vaativuus, työyhteisön toimintakulttuuri, yrityksen liiketoiminta sekä rekrytoitavan osaaminen ja kulttuuritausta. Työnantajan näkökulmasta henkilöstön rekrytoinnissa on neljä toisiinsa tiiviisti linkittyvää vaihetta: y Työvoiman kartoitus ja haku y Haastattelut ja soveltuvuusarviointi y Rekrytointipäätös y Työntekijän työhön perehdyttäminen ja opastaminen työhön ja työyhteisöön (työturvallisuus, ammatillinen kouluttaminen, kielitaito, työpaikan säännöt ja normit, velvollisuudet ja oikeudet). Erityisesti työperäisessä maahanmuutossa ulkomaalaistaustaisen työntekijän sopeutumiseen vaikuttavat myös työpaikan ulkopuolisen elämän kysymykset. Työnantajat ovat yleensä mukana asettautumispalvelujen järjestämisessä kuten viranomaisasioinneissa, asunnon järjestämisessä, perheenjäsenten asettautumisessa ja muussa arkielämään sidoksissa olevissa asioissa. Yritys voi hoitaa nämä vieraskielisen palkkaamiseen liittyvät asiat omatoimisesti, mutta yrityskoosta riippumatta työnantajilla on yleensä tarvetta turvautua palveluihin, joita tuottavat esimerkiksi kotimaan viranomaiset, konsultit, kauppakamari, kaupungit ja kunnat, korkeakoulut, oppilaitokset ja henkilöstöpalveluyritykset. Suurin palvelutarve rekrytoinnista asettautumiseen on pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, jotka toimivat kotimaan ja lähialueiden markkinoilla. Kriittisiä tekijöitä julkisten ja yksityisten rekrytointipalveluiden kannalta ovat, miten tunnistetaan suomalaisten työnantajien rekrytointikysyntä, mistä ammattitaitoista 17

18 työvoimaa on saatavilla, miten nopeasti osaavat tekijät pääsevät työelämään ja mistä yritykset ja työnantajat tavoittavat rekrytointia helpottavan neuvonta- ja palvelutarjonnan. Tällä hetkellä Suomesta puuttuu selkeä ja yhtenäinen kanava, joka auttaisi yrityksiä kansainvälisissä rekrytointihankkeissa, huolehtisi jo maassa olevien ammattitaitoisten ei-kantasuomalaisten työelämään integroitumisesta, nopeuttaisi tänne saapuvien työntekijöiden lupa- ja hallintoprosesseja, tarjoaisi mahdollisuuden työntekijöiden ja työnantajien verkostoitumiseen ja jossa työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan suunnat olisivat selvillä. Kantaväestön keskuudesta tapahtuvaan rekrytointiin verrattuna ulkomaalaisen työntekijän rekrytoinnissa aiheuttavat ylimääräisiä haasteita ja lisäkustannuksia työnantajalle erityisesti seuraavat asiat: Yrityksen ja työnantajan 10 kipupistettä ulkomaalaistaustaisten rekrytoinneissa 1. Osaajien hakeminen ja kartoittaminen 2. Soveltuva kielitaito 3. Perehdyttäminen suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan pelisääntöihin 4. Oleskelu- ja työlupa-asiat 5. Koulutuksen ja pätevyyden verifiointi 6. Työyhteisöön sopeutuminen 7. Työyhteisön sopeutuminen 8. Täydennyskoulutustarpeiden arviointi ja toteutus 9. Yrityksen ja lähiesimiesten valmentaminen monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen 10. Erilaiset ohjeistukset ja tuki 18

19 5 Julkishallinnon ulkomaalaistaustaisten koulutusta ja työllistymistä tukevat palvelut Uusi laki maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) astui voimaan Sen soveltamisala laajennettiin koskemaan kaikkia maahanmuuttajia. Sisäasianministeriö koordinoi valtion maahanmuuttopolitiikan toteutusta, mutta kotoutustoiminnan johto kootaan työministerin (työ- ja elinkeinoministeriö) vastuulle. Hallitusohjelman linjausten mukaan ELY-keskukset vastaavat alueellisesta kehittämisestä, yhteistyöstä, yhteensovittamisesta ja seurannasta. Uutuutena kotoutumislaissa on se, että kunnat saavat maahanmuuttajien alkukartoituksen tekemisestä 700 euron kertakorvauksen. Lisäksi kunnilla ja TE-toimistoilla on velvollisuus informoida maahanmuuttajia perusteellisesti, tehdä monialaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä tehdä alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma työttömille työnhakijoille ja toimeentulon saajille. Työmarkkinatuella ja toimeentulotuella toteutettaviin kotoutumiskoulutuksiin on maahanmuuttajilla osallistumisvelvoite. Kotoutumisen piirissä olevat maahanmuuttajat voivat olla työvoimapoliittisessa koulutuksessa, työvoimakoulutukseen rinnastettavassa koulutuksessa, työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa. Kielitaitotavoitteeksi on määritelty toimivan kielitaidon saavuttaminen. 5.1 Työ- ja elinkeinohallinnon toimet Uudellamaalla ELYissä tehtiin vuonna 2009 kotouttamissuunnitelmia maahanmuuttajalle. Suurin osa kotouttamissuunnitelmista tehtiin vuotiaille maahanmuuttajille. Työvoimapolitiikan toimet vaikuttavat tehokkaammin ulkomaalaisiin, sillä ulkomaalaisten työttömien aktivointiaste oli 38,4 % verrattuna kaikkien työnhakijoiden 23 % aktivointiasteeseen. Vuonna 2009 tehtiin eniten kotouttamissuunnitelmia Uudenmaan TE-keskuksessa (3 585 kpl). Kotouttamiskoulutuksen 7 opiskelijatyöpäiviä oli Uudenmaan ELY-keskuksessa ja koulutuksen kustannukset olivat 11, 1 milj. euroa. Uudenmaan osuus koko maan opiskelijatyöpäivistä ja kustannuksista oli 35 %, mikä kuvastaa Helsingin seudulle keskittyneen ja yhä kasvavan maahanmuuttajaväestön määrää (TEM Tilastotiedote 2010), mutta alueellinen osuus on kuitenkin pienempi kuin Uudellamaalla olevan ulkomaalaisväestön määrä edellyttäisi. Vuonna 2010 kotoutumiskoulutukseen käytettiin noin 16 milj. euroa. 7 Kotouttamiskoulutus sisältää suomen tai ruotsin kielen opintoja, yhteiskunta- ja kulttuuritietoutta, ohjausta ja ammatillisten suunnitelmien laatimista. 19

20 Kotoutumiskoulutus on osa työ- ja elinkeinohallinnon budjetin niin sanottua 51-momenttia. Tämä vaikeuttaa kotoutumiskoulutuksen joustavaa ja tarvelähtöistä toteutusta, sillä määrärahat eivät siirry seuraaville budjettikausille. Ammatillinen työvoimakoulutus kestää keskimäärin noin 100 opiskelijatyöpäivää. Ammatillisen koulutuksen opiskelijatyöpäivän keskihinta oli vuonna 2009 noin 41 /opiskelijatyöpäivä ja koulutuksen kesto keskimäärin 100 päivää (koulutuksen hinta per hlö = euroa). Eniten työvoimakoulutusta Uudellamaalla järjestettiin vuonna 2010 terveydenhuolto- ja sosiaalialalle, palvelualoille sekä teollisuuteen (TEM Tilastotiedote 2010). Vuonna 2009 solmitun valtion ja pääkaupunkiseudun aiesopimuksen perusteella työ- ja elinkeinoministeriö kohdensi pääkaupunkiseudun työ- ja elinkeinotoimistoihin vuonna 2010 kahden miljoonan euron tilapäisen lisämäärärahan (+ kuntien osuus 2,6 miljoonaa euroa) maahanmuuttajapalveluiden henkilöstöresurssien lisäämiseksi noin 40 henkilötyövuodella. Sopimuksen tavoitteena on nopeuttaa maahanmuuttajien koulutukseen ohjaamista ja työllistymistä esimerkiksi palkkatuki- ja työharjoittelupaikkojen avulla. Kotoutumissuunnitelma pyritään laatimaan neljässä viikossa siitä, kun maahanmuuttaja on ilmoittautunut TE-toimistoon. 5.2 Neuvonta-, rekrytointi- ja koulutuspalvelut yrityksille ja työnantajille Maahanmuuttajiin ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyvä neuvonta on käymisvaiheessa valtio-, alue- ja kuntatasoilla sekä eri viranomaisverkostoissa. Valtioneuvostossa hyväksyttiin vuoden 2009 lopussa Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma. Ohjelma on laadittu vuosille ja siihen on kuvattu työvoiman maahanmuuton tilanne, strategiset linjaukset sekä tarvittavat toimenpiteet ja resurssit. Sisäasiainministeriön johdolla toteutetaan kahta mittavaa hanketta. ALPO-hanke (alkuvaiheen polku Suomessa) kehittää maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluiden valtakunnallista mallia. ALPO kokoaa yhteen alueellisista kehittämishankkeista syntyneitä parhaita käytäntöjä sekä vahvistaa asiantuntijaverkostoa. Tavoitteena on kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden yhdenmukaistaminen. MATTO-hanke (työvoiman maahanmuuton edistäminen) keskittyy työperäiseen maahanmuuttoon. Sen tehtävänä on yhdistää työvoiman maahanmuuton edistämisen kansallinen ja kansainvälinen ulottuvuus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja luoda toi- 20

21 mijoiden välille tiivis yhteistyöverkosto (Asa & Muurinen 2010, 45). MATTO-hankkeen tuloksena on valmistelussa työnantajille ja työntekijöille suunnattu työperusteisen maahanmuuton tietoportaali, joka avautuu vuonna 2012 sekä suomen kieli, kulttuuri ja työelämä -lähtömaakoulutuspaketti, joka valmistuu vuonna Pääkaupunkiseudulla Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä Otaniemen kehitys Oy kehittävät ja yhtenäistävät opastustaan ja neuvontaansa NEO-SEUTU 8 -hankkeessa siten, että ulkomailta muuttanut löytää itselleen ja perheelleen tietoa arjen järjestämiseen ja saa apua tarkoituksenmukaisten palveluiden löytämiseen esimerkiksi työnhakukysymyksissä. NEO-hankkeen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Infopankki, sisäasiainministeriö ja pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman No Wrong Door -hanke. Keskeisiä maahanmuuttoon liittyviä palveluja tuottavat Maahanmuuttovirasto (oleskeluluvat), maistraatit (hetu, muuttoilmoitus), verotoimistot, KELA (sosiaaliturva, sairausvakuutus), työsuojeluhallinto, ELY-keskukset ja TEtoimistot, poliisi ja Eläketurvakeskus (työeläke). Yritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta palvelut ovat varsin hajallaan: asioiden hoitaminen eri luukuilla ja viranomaisissa vaatii kärsivällisyyttä, erehdysten kautta oppimista ja monesti suhteettoman paljon aikaa. Palveluista Kelan ja Verohallinnon In To -palvelupiste on toistaiseksi harvinainen esimerkki asiakaslähtöisestä palvelusta, sillä organisaatiot palvelevat yrityksiä, Suomeen tulevia ja Suomesta lähteviä yhteisessä toimipisteessä Helsingissä. 8 Neo-hankkeessa ovat mukana Vantaan ja Espoon yhteispalvelupisteet, In Espoo -neuvontapalvelut sekä Espoon monikulttuuriset toimintakeskukset, Helsingin Virka-info sekä Otaniemen International Network OIT. NEO-SEUTU järjestää työpajoja ja koulutuksia neuvojille, etsii ja tutkii yhdessä esimiesten ja työntekijöiden kanssa erilaisia opastuksen ja neuvonnan malleja. Hanke tekee yhteistyötä eri viranomaisten, yritysten ja järjestöjen kanssa.

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Työntekijän oleskelulupa-asiat TE-toimistossa. Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Antti Karjalainen

Työntekijän oleskelulupa-asiat TE-toimistossa. Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Antti Karjalainen Työntekijän oleskelulupa-asiat TE-toimistossa Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto 15.5.2017 Antti Karjalainen Työntekoa varten tarvittavat luvat EU:n ulkopuolisen maan kansalaisen työnteko Suomessa

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI TE-palvelut aina saatavilla VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI 29.3.2017 Eija Sokero Palvelujohtaja Te-palvelut Lappi TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Hyvinvointialan työvoiman turvaaminen

Hyvinvointialan työvoiman turvaaminen Hyvinvointialan työvoiman turvaaminen Asiantuntijaseminaari 13.1.2011, Helsinki Tapani Kojonsaari 13.1.2011 Maahanmuuton tilannekatsaus Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman väliarviointi Työvoiman

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Taustaa ESR -rahoitteinen Maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishanke (Tupa-hanke) Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Yritykset, työpaikat, työttömyys Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon yrittäjät Oy

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys Yritykset, työpaikat, työttömyys Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon yrittäjät Oy 10.4.2017 Yritykset, työpaikat,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 15.3.2017 Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ELY-keskus Valtion ja kunnan roolit

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä?

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mikä olikaan työn tavoite? Hyvä kuntien henkilökohtaisen neuvonnan verkosto ulkomailta muuttavalle Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle tulevalle! NEUVONTATYÖN tekevät

Lisätiedot

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen KIITO kiinni työhön ja osaamiseen ESR-hanke 1.9.2016-31.8.2019 ESR Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6.1.Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

TEM Tilastotiedote 2009:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2008

TEM Tilastotiedote 2009:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2008 TEM Tilastotiedote 2009:3 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2008 1 TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2008 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (työvoimakoulutus)

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset 2015 Alue Pohjois- Pohjanm aa Ulkomaalai set Alle 25v. Alle 25 v osuus Ulkomaalaisten

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä - ESR TL2 kehittämisohjelma kotoutumislain toimeenpanon tukena ALIPI-projektin seminaari 23.3.2011/ Paula Kuusipalo Alpo-tukirakenneprojekti ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIN teesejä maahanmuuttoon liittyvistä YRITYSPALVELUISTA, TYÖLLISTYMISESTÄ JA KOTOUTUMISESTA 2016

KAUPPAKAMARIN teesejä maahanmuuttoon liittyvistä YRITYSPALVELUISTA, TYÖLLISTYMISESTÄ JA KOTOUTUMISESTA 2016 KAUPPAKAMARIN teesejä maahanmuuttoon liittyvistä YRITYSPALVELUISTA, TYÖLLISTYMISESTÄ JA KOTOUTUMISESTA 2016 SISÄLTÖ s. 4 Teesi 1 Perustetaan metropolialueelle International House s. 8 Teesi 5 Tehoa maahanmuuttajien

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Helsinki 30.3.2015 Hannu-Pekka Huttunen Asiantuntijakonsultti Laki kotoutumisen edistämisestä: LUVUT 1-4 1. Yleiset säännökset

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

TEM Tilastotiedote 2011:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010

TEM Tilastotiedote 2011:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010 TEM Tilastotiedote 2011:3 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010 1 TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2010 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (työvoimakoulutus)

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö

TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö TILASTOANALYYSI 3/2008 Maahanmuuttoyksikkö 16.3.2009 OLESKELULUVAT VUONNA 2008 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2008 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille

Lisätiedot