Tampereen Liikuntasanomat

Transkriptio

1 4/2007 Tampereen Liikuntasanomat Suosikkijuontaja Sami Hintsanen tarttui mikkiin myös Ratinassa EYOF-sopimus allekirjoitettiin juhlavasti Raatihuoneella Vuosi 2008 suurten urheilutapahtumien aikaa Tampereella Liikuntapalvelujen ajankohtaislehti

2 UKK-instituutin kehittämispäällikkö Hannele Hiilloskorpi Tampereen Liikuntasanomien haastattelussa. LiVE edistää terveellistä ja turvallista liikuntaa Liikunnan hyödyt terveydelle ovat kiistattomia, mutta liikunnan harrastamisessa piilee myös vaaroja: Liikuntavammat on suurin tapaturmaluokka Suomessa. Monet vammoista voidaan ehkäistä, kun liikunnassa ja urheilussa kiinnitetään huomiota oikeisiin asioihin. Maaliskuussa 2006 käynnistynyt Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma (LiVE) tarjoaa terveys- ja kuntoliikkujille sekä urheilijoille tietoa ja taitoa terveellisestä ja turvallisesta liikunnasta. Ohjelman tavoitteena on edistää hyviä liikuntatottumuksia ja vähentää liikunnasta aiheutuneita tapaturmia ja vammoja. Ohjelmaa koordinoi UKK-instituutti. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa Kipinä liikunnalliseen elämäntapaan syntyy useimmiten lapsuuden ja nuoruuden liikuntakokemuksista. Kansallisen Liikuntatutkimuksen ( ) mukaan lähes puolet 3 18-vuotiaista lapsista ja nuorista on mukana seurojen toiminnassa. Urheiluseuroilla on siis vahva rooli lasten ja nuorten liikuntatottumusten muokkaajana. LiVE-ohjelman puitteissa käynnistetty Terve Urheilija -ohjelma edistää valmennus- ja ohjauskulttuuria, joka tukee nuorten urheilijoiden ja liikuntaa harrastavien lasten hyvää terveyttä. Ohjelma vie liikuntaturvallisuutta edistäviä käytäntöjä seuroihin, sekä harrasteliikuntaan että kilpailutavoitteisesti harjoittelevien lasten ja nuorten pariin. Ideana on, että nuorena opitut hyvät tavat tarttuvat ja tottumukset siirtyvät myös aikuisiällä jatkuvaan kuntoliikuntaan, mutta myös mahdolliseen huippu-urheiluun. Liikuntavammojen ehkäisy ei ole yksittäinen niksi vaan ennemminkin tapa toimia. Terve Urheilija -ohjelman sisältö löytyy kymppiympyrästä (kuva), josta voi ammentaa tietoa ja käytännön taitoja valmennuksen ja ohjauksen tueksi. Elokuun lopussa 2007 starttasi UKK-instituutin ja Varalan Urheiluopiston yhteistyönä Terve Urheilija -ohjelman kouluttajakoulutus. Kymppikouluttajaksi on syksyn 2007 aikana perehtynyt 15 liikunnan ammattilaista. Koulutettavat toimivat pääasiassa Hämeen Liikunnan ja Urheilun alueella, kymmenen eri lajin valmentajina. Kouluttajakoulutuksessa on perehdytty kymppiympyrän viiteen osa-alueeseen: nuoren kasvuun ja kehitykseen liikunnan näkökulmasta, kehon hallintataitojen kehittämiseen, kehon huoltoa ja palautumista edistäviin toimiin, tyttöjen ja naisten urheilemiseen ja liikuntaan liittyviin kysymyksiin sekä terveelliseen ravitsemukseen. Lisäksi koulutuksessa on perehdytty monipuolisiin opetusmenetelmiin, joita voidaan hyödyntää valmennuksessa ja ohjauksessa tehostamalla ryhmien toimintaa ja parantamalla tekemisen turvallisuutta. Ensimmäiset kymppikouluttajat kouluttavat valmentajia, huoltojoukkoja ja urheilijoita vuoden 2008 alusta seuroissa, lajiliittojen ja alueen koulutuksissa. LiVE-ohjelman kehittämistyössä ovat UKK-instituutin lisäksi mukana Varalan Urheiluopisto, Valtakunnallinen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisohjelma (VOK), SLU, Nuori Suomi, Hämeen Liikunta ja Urheilu, Olympiakomitea, Suomen Valmentajat, Kuntoliikuntaliitto, Jyväskylän Yliopisto, Suomen Urheilufysioterapeutit ja lajiliitot. HANNELE HIILLOSKORPI Kirjoittaja toimii UKK-instituuttissa kehittämispäällikkönä, Kymppiympyrä - tavoitteena terve urheilija. Hämeeseen kymppikouluttajia Lisätietoja LiVE-ohjelmasta: Kehittämispäällikkö Hannele Hiilloskorpi, UKK-instituutti, p. (03) , hannele.hiilloskorpi@uta.fi, 2 Tampereen Liikuntasanomat 4/2007

3 Pääkirjoitus Olympiavuotta 2008 odotellessa Vuosi 2007 on loppusuoralla. Vuoteen on mahtunut paljon urheilutapahtumia. Tampereen kaupungin näkökulmasta ehkä näkyvimmän huomion kuluvan vuoden aikana on saanut Tampere Unitedin menestyminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomen mestaruus ja Suomen Cupin voitto olivat kotimaisia jalkapallon huipputuloksia, joista kaikki tamperelaiset voivat olla ylpeitä. Kansainväliset ottelut täyttivät Tampereen stadionin, mikä on hyvä alku Tampere Unitedin kansainväliselle uralle. Onnittelut! Yksilöurheilussa tamperelaisista urheilijoista näkyvimmän huomion sai yleisurheilun MMkilpailuissa Osakassa Tampereen Pyrinnön keihäänheittäjä Tero Järvenpää kahdeksannella sijalla. Tänä vuonna on taisteltu myös tulevan vuoden olympiapaikoista. Tero Järvenpään tulos riittää olympialaisiin, mutta valinnat tehdään myöhemmin. Erityisen positiivisen vaikutuksen on tehnyt myös Tampereen Judon edustaja Niina Koivumäki, joka saavutti olympiapaikan tämän vuoden arvokilpailuissa. Odotan mielenkiinnolla, kuinka monta tamperelaista huippu-urheilijaa saavuttaa olympiakelpoisuuden. Olympiavuonna 2008 Peking nousee otsikoihin ykköstapahtumana maailmassa. Tampereella vastaavasti järjestetään kolme merkittävää kansallista ja kansainvälistä urheilutapahtumaa. Huhtikuun alussa naisten, vapaapainin ja kreikkalais-roomalaisen painin EM-kilpailut kokoavat Euroopan painieliitin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen Pirkkahalliin. Joka sarjassa tullaan jakamaan myös olympiapaikkoja. Paikalliset järjestävät painiseurat KOO-VEE, Tampereen Voimailijat ja Tampereen Painiseura ovat valmistelleet kisoja hyvässä yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Suomen Painiliiton kanssa. Kesäkuussa noin suunnistuskipinän saanutta samoilee Teiskon Kaanaan maastossa kansainvälisessä Jukolan Viestissä. Päävastuun kilpailujen järjestämisestä hoitavat Tampereen Pyrintö ja KOO-VEE. Tampereen kaupungin rooli on myös merkittävä kilpailupaikan rakentamisessa. Kesän merkittävimpänä kotimaisena tapahtumana on Tampereen stadionilla järjestettävät Kalevan Kisat heinäkuun loppupuolella. Olympiapaikat on tuolloin jo jaettu, joten voidaan puhua puhtaasti yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailuista. Näiden merkittävien tapahtumien lisäksi Tampereella järjestetään normaalit vuotuiset kansalliset tapahtumat. Toivotan onnea ja menestystä tuleville kisajärjestelyille. Tampereen kaupungin liikuntapalvelut tulee hoitamaan oman osuutensa näistä järjestelyistä vuosien kisakokemuksella. Hyvää Joulua ja liikunnallista vuotta 2008! PEKKA P. PAAVOLA liikuntatoimenjohtaja Tampereen Liikuntasanomat 4/2007 Julkaisija Tampereen kaupungin liikuntapalvelut Suvantokatu 4, TAMPERE Päätoimittaja Pekka P. Paavola, p Toimitussihteeri Kari Vilkko, p Liikuntapalvelujen yhdyshenkilö Leila Lahti, p Tuottaja Idea-Tampere Petri Vilkko Oy, p. (03) Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Painosmäärä kpl ISSN X Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraavan lehden viimeinen aineistopäivä on Lehti ilmestyy Lehti on luettavissa myös internetissä: liikuntasanomat.html Anna lehdestä palautetta: tai Tampereen kaupunki, liikuntapalvelut Suvantokatu 4, TAMPERE Kannen kuvassa Sami Hintsanen mikrofoneineen Tampereen stadionilla. Kuva: Kari Vilkko 3

4 TEKSTI JA KUVAT: KARI VILKKO Suuri hetki Tampereelle EYOF 2009 järjestämissopimus allekirjoitettiin Raatihuoneella Ensimmäisellä Tampereen-vierailullaan käynyt Euroopan olympiakomitean puheenjohtaja Patrick Hickey on erittäin tyytyväinen EYOF 2009 valmisteluihin. Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien järjestämissopimus allekirjoitettiin juhlavasti Tampereen Raatihuoneella maanantaina Sopimuksen allekirjoittivat Euroopan olympiakomitean puheenjohtaja Patrick Hickey, nuorten olympiafestivaalikomitean puheenjohtaja Guide de Bondt, Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermo sekä Suomen olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen. Tampereen kaupungin puolesta järjestelysopimuksen allekirjoittivat pormestari Timo P. Nieminen ja lakimies Hannamari Vuorinen. - Tämä allekirjoitustilaisuus on suuri hetki Tampereelle. Sopimus tuo toisen kerran olympialipun Tampereelle. Se ensimmäinen kerta oli vuonna 1952, jolloin Tampereella pelattiin osa Helsingin olympialaisten jalkapallo-otteluista, Timo P. Nieminen totesi tervetuliaispuheessaan. - Tampereen laadukkaat palvelut takaavat ensiluokkaiset järjestelyt, hän jatkoi ja kiitti niin kansainvälistä kuin kansallistakin olympiakomiteaa ja EYOF järjestelyorganisaatiota tähänastisesta hyvästä yhteistyöstä. Sekä Euroopan olympiakomitean puheenjohtaja Patrick Hickey että Nuorten olympiafestivaalikomitean puheenjohtaja Guide de Bondt yhtyivät kiittelyihin ja totesivat lähes yhteen ääneen olevansa varmoja, että Tampere luo loistavat puitteet Nuorten olympiafestivaaleille. - Suomi on tunnettu urheilumaa ja valintavaiheessa Tampere erottautui kisakaupunkikandidaateista selvästi parhaaksi. Järjestelyissä teillä on ammattitaitoinen ja kokenut tiimi, ja me olemme tukenanne siinä missä tukeamme tarvitsette Patrick Hickey ja Guide de Bondt totesivat. Suurimmat EYOF-kisat kautta aikojen Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien kisaohjelmassa on mukana 9 eri lajia. Joukkueita tulee kaikista Euroopan olympiakomiteoitten (EOC) jäsenmaista, joita on tällä hetkellä 49. Kaikkiaan kisaan odotetaan akkreditoituja joukkueiden jäseniä yli EYOF 2009 on laajin EYOF-tapahtuma kautta aikojen. Pormestari Timo P. Niemisen mukaan järjestelyt ovat edenneet suunnitellusti. Valmiudet suurien kisojen järjestämiseen kaupungissa ovat jo lähtökohtaisesti hyvät. - Vaikka suorituspaikkoja pitää vielä parantaa, Tampere on muuten yllättävänkin valmis vastaanottamaan osallistujat ja vieraat. - Myös Tampereen tarjoamat vapaa-ajan viettopaikat Särkänniemi mukaan lukien ovat valttejamme juuri EYOF:n tapaisessa tapahtumassa, jossa monet nuoret saapuvat kaupunkiin perheineen, Timo P. Nieminen sanoi. Pormestarin mukaan suurimmat edessä olevat haasteet liittyvät majoitusjärjestelyihin. Suosittuna matkailukaupunkina hotellien käyttöaste on huomattavan korkea. - Uutta hotellikapasiteettia on tulossa vauhdilla, mutta kaikki hotellihankkeet eivät ehdi valmistua Nuorten olympiafestivaaleihin mennessä. Keskustelut mm. opiskelija-asuntojen ja yksityismajoitusten osalta ovat täydessä käyn- nissä, joten uskomme, että sekin puoli on pian järjestyksessä, Timo P. Nieminen ja EYOF järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Asko Koskinen kommentoivat. Tamperelaiset urheiluseurat mukaan järjestelyihin EYOF 2009:n pääsihteerin Pirjo Puskalan mukaan kansainvälisten sopimusten allekirjoitusten jälkeen päästään nyt solmimaan järjestävien seurojen kanssa yhteistyösopimuksia. Ne pyritään allekirjoittamaan vielä joulukuun 2007 aikana. Sen jälkeen järjestelytyöt jatkuvat mm. järjestelyorganisaation täydentämisellä, vapaaehtoisten rekrytoinnin aloittamisella ja markkinoinnin suunnittelulla. Tampereen kisojen lajit ovat judo, koripallo, käsipallo, lentopallo, pyöräily, tennis, uinti, voimistelu ja yleisurheilu. Maksimiosallistujamäärä on kiintiöity lajeittain. Joukkuelajeissa pelataan 8 joukkueen turnaus sekä tyttöjen että poikien sarjoissa. Tampereella on ensimmäistä kertaa lajiohjelmassa myös poikien telinevoimistelu. Osallistujien ikätaso on lajeittain rajattu kahteen syntymävuoteen. Näin jokainen nuori voi vain kerran elämässään osallistua EYOF-kisoihin. Nuoret urheilijat ovat vuotiaita. Lajien kilpailut viedään läpi kansainvälisillä nuorten kilpailusäännöillä. Kisojen lajiohjelmien toteutuksesta vastaavat tamperelaiset urheiluseurat monien kansainvälisten kisojen kokemuksella. Kisat toteutetaan pääosin vapaaehtoisvoimin, joita tarvitaan eri tehtäviin noin Vapaaehtoishaku aloitetaan kisojen nettisivujen kautta vuoden 2008 aikana. - Monen lajin EYOF on erilainen suurtapahtuma kuin aikaisemmat yhden lajin suurtapahtumamme, joten se tuo järjestelyille tiettyjä lisähaasteita. On muiden muassa tärkeää saada eri lajien koordinaatio pelaamaan, Pirjo Puskala sanoo. - Paljon on vielä tehtävää, mutta hyvillä ja luottavaisin mielin olen jo järjestelyiden tässä vaiheessa, Pirjo Puskala kommentoi. 4 Tampereen Liikuntasanomat 4/2007

5 Järjestelysopimusta allekirjoittamassa oikealta Suomen olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen, Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermo, Euroopan olympiakomitean puheenjohtaja Patrick Hickey, Nuorten olympiafestivaalikomitean puheenjohtaja Guide de Bondt, Tampereen kaupungin pormestari Timo P. Nieminen ja lakimies Hannamari Vuorinen. EYOF pääsihteeri Pirjo Puskala avustamassa (vasemmalla). Takarivissä vasemmalta: viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu, järjestelytoimikunnan vpj Hannu Soro, liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola, projektipäällikkö Mikko Heinonen, HLU:n aluejohtaja Ari Koskinen sekä EYOF järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Asko Koskinen. Jouko Purontakanen (vas.), Roger Talermo, Patrick Hickey ja Timo P. Nieminen kilistelivät maljoja hyvän yhteistyön kunniaksi. 5

6 Jalkapallo on myös Sami Hintsaselle pelien kuningas Tampere Unitedin upeat pelit urheiluvuoden kohokohtia TV 2:n katsotuimpiin kuuluvasta Tartu mikkiin -ohjelmasta ja teatterirooleistaan tuttu Sami Hintsanen teki kesällä uuden aluevaltauksen. Hän tarttui mikkiin myös Ratinassa ja toimi henkeä nostattavana kuuluttajana historialliseen tuplamestaruuteen yltäneen Tampere Unitedin kotipeleissä. Mestaruustaistojen tauottua Liikuntasanomat pääsi jututtamaan energistä Samia: Mistä olet alun perin kotoisin? Olen paljasjalkainen tamperelainen, lapsuuteni vietin Epilä-Kaarila -alueella, suurimman osan elämästäni olen kuitenkin asunut keskustassa. Tampereen sijainti on keikkatyöläiselle hyvä verrattuna esim. Helsinkiin. Tampere on myös oikealla tavalla pieni ja suuri, en ole keksinyt mitään syytä muuttaa pois. Kuinka urasi musiikin ja teatteritaiteen parissa alkoi? Musiikkiharrastus alkoi jo lapsena, ensimmäinen teinibändi Pincer jossa lauloin teki ekat keikat Johanneksen koulun kevätjuhlissa kun olin 12 v. Ensimmäinen keikkapalkkio oli 20 markkaa. Työksi musiikki muuttui jossain 90- luvun alkupuolella useiden cover-bändien ja karaokeisännän töiden muodossa. Ensimmäinen teatterityö oli Virgo -musikaali v.1997 johon pääsin koe-esiintymisen kautta. Miten päädyit suositun Tartu mikkiin ohjelman vetäjäksi ja Vuonna 85 -musikaalin päärooliin? Vuonna -85 musikaalista idea syntyi ohjaaja-käsikirjoittaja Riku Suokkaan päässä jo muistaakseni 4 vuotta sitten. Hän kysyi halukkuuttani olla mukana ja suostuin heti. Tartu mikkiin -juontajan työn saaminen oli monien sattumien summa kuten monet työt tällä alalla, lyhyesti sanottuna ystäväni Marika Vapaavuori oli suositellut minua tuotantoyhtiölle, sitten kävin kahdesti koekuvauksissa ja sain paikan. Kuinka pidät itsesi kunnossa, miten aktiivinen liikkuja olet? Töitä on niin paljon että harrastuksiin ei juuri jää aikaa, pelaan futista ja lentopalloa kun ehdin ja yritän aina välillä repiä itseni lenkille. Onneksi työ on melko fyysistä, tulee ainakin hikoiltua säännöllisesti. Oletko juniori-ikäisenä harrastanut jotakin lajia kilpailumielessä? Jalkapalloa pelasin vuotiaana, pari vuotta ikäkausijoukkueissa. Pelasin myös koripalloa ja harrastin yleisurheilua, saavutukset eivät ole kovin mainittavia tai eivät ole ainakaan painuneet mieleen... Sami Hintsanen toi kesällä positiivisen tuulahduksen Tampere Unitedin ottelutapahtumiin tarttumalla mikkiin myös Ratinassa. Kuva Kari Vilkko. Mitä kaupungin urheilupaikkoja Sinä käytät ja millaisina pidät liikunnan ja urheilun harrastusmahdollisuuksia Tampereella? Käytän silloin tällöin uimahallia sekä 4-vuotiaan poikani kanssa luistelu- ja jalkapallokenttiä. 6 Tampereen Liikuntasanomat 4/2007

7 Tampere Unitedin upeat pelit Ratinassa olivat urheiluvuoden 2007 kohokohtia. Kuva Kari Vilkko. Palloilulajeilla on Tampereella hyvä asema ja harrastuspaikkoja on melko hyvin jopa keskusta-alueella. Toit kesällä positiivisen tuulahduksen Tampere Unitedin ottelutapahtumiin tarttumalla mikkiin myös Ratinassa. Kuinka läheinen laji jalkapallo on Sinulle ollut? Jalkapallo on minulle pelien kuningas, koko elämäni olen jossain muodossa sitä harrastanut, nykyään pelaan Mansester Broilers -hyväntekeväisyysjoukkueessa, myös jokavuotiset rock-futiksen SM-kisat on tärkeä kohokohta vuodelle. Seuraan etenkin Englannin valioliigaa erittäin tiiviisti, varsinkin Aston Villan edesottamuksia, mutta toki TamUn peleissäkin on tullut käytyä, sen verran kotiseutu-uskollinen täytyy olla. Keitä ovat suosikkejasi kansainvälisessä jalkapallossa (muu kuin TamU)? Aston Villa on ykkönen, tykästyin heidän peliasuihinsa jo lapsena, maajoukkueista Nigeria teki 90-luvulla vaikutuksen huikeilla yksilöillään. Kun olen itse pelannut aina hyökkääjää, hyökkäyspään pelaajia tulee eniten seurattua. Argentiinalaiset Lionel Messi (Barcelona) ja Carlos Tevez (ManU) ovat maailman eliittiä. Myös Aston Villan Gabriel Agbonlahor saattaa olla tulevaisuuden tähti jopa Englannin maajoukkueessa. Millaista on ollut seurata läheltä TamU:n historiallista jalkapallokautta? TamUn pelit olivat usein hyvin jännittävää seurattavaa, TamUhan monesti nousi takaaajoasemista voittoon ottelun loppupuolella taitavien yksilöidensä (esim. Pohja, Niemi) avulla. Oli myös mukava seurata nuorten pelaajien kuten esim. Savolainen ja Petrescu nousua liigan tähdiksi. Myös kovien kansainvälisten joukkueiden Bordeaux, Rosenborg ja Levski Sofia näkeminen Tampereella oli hienoa. Harmi ettei TamU onnistunut maalinteossa Rosenborgia vastaan, ei saatu kuulla minkälainen meteli 16800:sta ihmisestä lähtee. Onko mielikuvasi kotimaisesta huippujalkapalloilusta muuttunut seuratessasi TamU:n työskentelyä päämäärien toteutumiseksi? TamU on oikealla tiellä matkalla kohti Euroopan huippua, ja tämän kauden menestys mahdollistaa kehityksen jatkumisen. TamU on jo Suomen paras joukkue niin organisaatioltaan, pelaajistoltaan kuin valmentajankin osalta. Onneksi Hjelm jatkaa. Nyt tavoitteet pitää olla korkeammalla, Mestareiden liigaan pääsy olisi varmasti sysäys yritysmaailman lisääntyvälle kiinnostukselle, koska joukkueen mainosarvo nousisi uudelle tasolle. Odotan mielenkiinnolla ensi kautta, ainakin pelaajahankinnat ovat osoitus halusta ylöspäin. Jatkuuko yhteistyösi jalkapallon ja TamU:n kanssa tulevalla kaudella 2008? Ikävä kyllä ei kuuluttajan roolissa, vietän kesäni toisenlaista roolia tehden Turussa Samppalinnan kesäteatterissa. Olen kyllä ilmaissut halukkuuteni juontaa jälleen syksyllä mestaruusjuhlat... Kuinka aktiivisesti seuraat muiden lajien urheilutapahtumia Tampereella? Valitettavan vähän on aikaa, silloin tällöin tulee pojan kanssa käytyä Hakametsässä. Aamulehden urheilusivut ja teksti-tv toimivat hyvin tulosten seuraamisessa. Seuraatko tv:n urheilutarjontaa, mitkä ovat suosikkilajejasi? Englannin ja Italian futista seuraan eniten. Olen varmaan melko tyypillinen penkkiurheilija eli kaikki lajit kiinnostavat varsinkin jos suomalaisilla on menestysmahdollisuuksia. Lentopallon EM-kisoja tuli katsottua tiiviisti. Jatkuuko Tartu mikkiin -ohjelma vuonna 2008 ja mitä muuta alkava vuosi tuo tullessaan elämääsi? Tartu mikkiin jatkuu ainakin vuoden 2008 loppuun, samoin Vuonna 85 -musikaali, kesäsuunnitelmat tulikin jo mainittua eli siinä pääpiirteittäin ensi vuosi. Teen ohessa jonkin verran laulukeikkoja. Uusia projekteja on suunnitteilla paljonkin mutta ei vielä mitään konkreettista kerrottavaa. Mitkä ovat terveisesi Tampereen Liikuntasanomien lukijoille? Hyvää joulua ja vuodenvaihdetta kaikille, pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne! PETRI VILKKO 7

8 TEKSTI JA KUVAT: SIINA REPO Nina Koivumäestä piti tulla tanssija tulikin judoka Sisulla olympialaisiin Judoka Nina Koivumäki lunasti viisaalla taktiikallaan Rio de Janeiron MM-kisoissa paikan Pekingin olympialaisiin. Vaikka judo on tällä hetkellä tärkeä osa nuoren naisen maailmaa, pitää hänen mielestään elämässä olla muutakin. Nina Koivumäestä piti tulla telinevoimistelija tai tanssija, mutta hänestä tulikin judoka. Lapsena Porissa asuessaan hänellä oli paljon erilaisia harrastuksia eri liikuntalajeista musiikkileikkikouluun, mutta vasta isoveljen judotreenit urheilutalolla saivat hänet syttymään. Omat telinevoimisteluharjoitukseni loppuivat hieman aikaisemmin kuin veljeni treenit, joita seurasin salin laidalla kyytiä odotellessani. Kiinnostuin veljeni harrastuksesta ja ilmoitin kotona, että haluan päästä myös judoon. Kotona epäiltiin aluksi sopiiko moinen harrastus 6-vuotiaalle tyttölapselle, mutta pian asiassa päästiin yhteisymmärrykseen: tyttö lähtee judoharjoituksiin. Ensimmäisessä kisassani Karstulassa 7-vuotiaana hävisin matsin poikia vastaan oikein reilusti. Olin kovasti alipainoinen enkä olisi voinut millään pärjätä heille. Itkin paluumatkalla kisabussissa, mutta ohjaaja tsemppasi minua ja löysin taas uutta sisua. Tällä hetkellä Koivumäki treenaa Tampereella miesten joukossa ja hänen sisunsa on riittänyt kisoissa loistavasti. Syksyllä hän ylsi Rio de Janeiron MM-kisoissa viidenneksi ja lunasti sillä paikkansa ensi kesän Pekingin olympialaisiin. Tavoitteet tiedossa Tamperelainen Tapio Mäntymäki alkoi valmentaa nuorta judokaa vuonna Koivumäki muutti Tampereelle aloittaessaan urheilulukion pari vuotta myöhemmin. Muutin Tampereelle veljeni kanssa. Porissa ei olisi ollut mahdollista edetä judossa enää samalla tahdilla, joten muutto Tampereelle tuntui luonnolliselta. Valmentaja on pitänyt huolta siitä, että Koivumäellä on tavoitteita, joihin treenissä pyritään. Valmentajani sanoi jo seitsemän vuotta sitten, että vuonna 2008 olympialaiset voisivat olla ensimmäiset realistiset olympialaiset, joihin voisin osallistua. Ateenan olympialaiset olisivat olleet liian aikaisin. Koivumäki piti korkeita tavoitteita aluksi hieman painostavinakin, mutta myöntää tavoitteiden vieneen eteenpäin. Treenaamiseen suhtautuu eri tavalla kun tiedostaa, miksi treenaa. Tunne vastustajasi Nina Koivumäen treenikalenteriin kuului marraskuisten nuorten EM-kisojen jälkeen pari viikkoa lepoa, jonka jälkeen alkoi peruskuntokausi. Aamulla hän käy siis salilla tai lenkillä ja illalla on judotreenit. Ennen kisoja haetaan kisaherkkyyttä, viiden minuutin ottelut lyhenevät harjoituksissa pariin minuuttiin ja samalla ne saavat lisää tehoa. Kisavastustajilla on hyvin erilaisia tekniikoita, toiset esimerkiksi ovat matolla hyvin liikkuvia, toiset yrittävät pysyä paikallaan. Jotkut puolestaan pyrkivät aivan iholle. Heidät täytyy pitää kaukana, jotta he eivät pysty käyttämään omia vahvuuksiaan. Vastustajien tekniikoista otetaan hyvissä ajoin selvää, jotta heidän liikkeisiinsä osataan varautua. On tärkeää pystyä ennakoimaan mitä he tekevät ja estää heidän liikkeensä, jotta saa itse vallan ottelussa. Jos judoka tekee ipponin, eli täydellisen heiton maahan, hän voittaa saman tien. Tavallisesti yksi ottelu kestää viisi minuuttia. Joskus jopa olympiamitalistit saattavat mokata ja hävitä yllättäen ipponilla, joten kisassa on oltava jatkuvasti hereillä ja seurata mitä toinen on tekemässä, alle 57-kiloisten sarjassa judoava Koivumäki kertoo. Judoa ja ompelua Koivumäki opiskelee Tampereen yliopistossa kolmatta vuotta kasvatustieteitä. Hän kaipaa urheilun lisäksi älyllistä haastetta, vaikka opiskeluun hän ei tällä hetkellä ehdi täydellä painolla keskittymään. Haluaisin työskennellä henkilöstöhallin- Judossa on mahdotonta välttyä mustelmilta. Varsinkin jaloissa niitä riittää Nina Koivumäelläkin. 8 Tampereen Liikuntasanomat 4/2007

9 Jo alkulämmittelyissä vaaditaan tehoja. non tehtävissä tai konsulttina, eli haluan pitää työn ja harrastuksen erillään. Jos viettäisin aikani aamusta iltaan judon parissa, intoni ehkä hiipuisi. Koivumäki haluaa kuitenkin pitää judon osana elämäänsä niin kauan kuin mahdollista. Judossa kroppaa voi käyttää monipuolisesti ja lisäksi siinä voi kehittää sekä nopeutta että koordinaatiota. Heittotyylejä on olemassa hyvin erilaisia ja saan itse päättää mitä niistä käytän. Käytän tietysti niitä, jotka parhaiten osaan. Kamppailulajien harrastaminen Suomessa on yleistynyt, laji on kehittynyt ja samalla naisjudon taso on noussut. Olen huomannut kisoissa, että taso on noussut paljon. Uskon myös, että tänä päivänä naisjudoajiin suhtaudutaan suvaitsevaisemmin kuin ennen. Judon vastapainoksi Koivumäki harrastaa käsitöitä ja ompelee vaatteita. Pienenä seurasin kun äiti ompeli, ja mielestäni se oli hyvin mielenkiintoista. Ompelisin nyt enemmänkin jos aikaa vain riittäisi siihen. Entä mitä urheilua Nina Koivumäki harrastaisi, jos hänellä ei olisi judoa? No, olisi ihan hauskaa harrastaa jotain lajia missä ei sattuisi eikä tulisi mustelmia, hän virnistää. Nina Koivumäki, Eino Vainikka ja seoitoshi-heitto. Judo Judo on itämainen taistelulaji, joka on lähtöisin Japanista. Judo tarkoittaa suomennettuna joustavaa tietä tai tapaa. Judo on maailman levinnein ja harrastajamäärältään suurin kamppailulaji. Suomessa on noin judon harrastajaa. Laji hyväksyttiin olympialajiksi vuonna Judotekniikat koostuvat heitoista, sidonnoista, käsilukoista ja kuristuksista. Heitot on jaettu neljään luokkaan: käsiheitot, jalkaheitot, lonkkaheitot ja uhrautumisheitot. Judo-ottelun voi voittaa ennen otteluajan loppumista teknistä tyrmäystä vastaavalla 10-pisteen (ippon) arvoisella täydellisellä heittotekniikalla, 25 sekunnin kestävällä sidonnalla matossa tai vastustajan luovuttaessa käsilukkoon tai kuristukseen. Lähde: Wikipedia 9

10 TEKSTI JA KUVAT: PETRI VILKKO Koulukadun kentät ahkerassa käytössä ympäri vuoden Koulukadun perinteikäs tekojäärata on yli 50 vuoden ajan palvellut tamperelaisia jääurheilun harrastajia syksystä kevääseen. Alati lauhemmiksi muuttuneiden alkutalven säiden myötä tekojääradan tarpeellisuus on korostunut entisestään, kun kunnolliset pakkasjaksot on usein saatu vasta vuodenvaihteen tienoilla, joskus vieläkin myöhemmin. Viime aikoina myös Koulukadun kentän ympärivuotiseen käyttöön lähiliikuntapaikkana on panostettu. Keväällä 2007 Koulukadun tekojääradalla käynnistyi ykköskaukalon jäähdytysputkien uusimisremontti, jossa elinkaarensa päähän tulleet vuotta vanhat putket oli uusittava. Remontin yhteydessä päätettiin kehittää radan ympärivuotista käyttöä siten, että kaukalon putkien päälle asennettiin nykyaikainen hiekkatekonurmi. Uusi alusta tarjoaa erinomaisen pinnan erilaisille pallopeleille, kuten jalkapallolle, sählylle ja sulkapallolle. Myös puistojumppaajille on iloa aikaisempaa miellyttävämmästä jumppa-alustasta. - Palaute käyttäjiltä uuteen pinnoitteeseen liittyen on ollut poikkeuksellisen myönteistä, kertoo käyttöpäällikkö Esa Auvinen kaupungin liikuntapalveluista. Myöhemmin syksyllä kävi ilmi, että tekonurmi jääkiekkokaukalon alustana ei jääkiekkokaukalon jäädyttämisenkään kannalta aiheuta erityisiä ongelmia. - Koska kakkoskaukalon jäädytysputket ovat iältään huomattavasti ykköskaukalon putkistoja nuorempia, vastaavanlaista operaatiota ei kakkoskaukalon kohdalla ollut tarvetta tehdä, toteaa käyttöpäällikkö Auvinen. Katukorista, jalkapalloa ja kesäjumppaa Kakkoskentän asfalttipinnoite tarjoaa kesäkausina puitteet suositun katukoriksen harrastamiseen. Kuluneena kesänä kentän reunamille oli sijoitettu kuusi koritelinettä, jotka olivat päivittäin ahkerassa käytössä. Liikuntapalveluiden tavoitteena on, että mahdollisimman moni kuntalainen löytäisi lähiliikuntapaikalta mielekkään tavan harrastaa liikuntaa. Siksi jääurheilukauden ulkopuolella Koulukadun kentät ovat kaikkien vapaasti käytettävissä ilman maksua tai vuorojen varaamista. Poikkeuksena ovat lähinnä vain ykköskentällä kesäaikaan kahdesti viikossa järjestetyt suositut puistojumppatapahtumat. Kesäisin Koulukadun kentän pukusuojia ja suihkutiloja käyttävät hyväkseen monet jääkiekkojoukkueet, jotka tekevät peruskuntoharjoituksiaan kentällä sekä läheisen Pyynikin vaihtelevassa maastossa. Vuoroja myös yleisöluistelulle Talvikausina päiväsaikaan kaukaloiden harjoitusvuorot ovat läheisten koulujen ja päiväkotien käytössä, iltaisin taas vakiokäyttäjiä ovat jääkiekkoseurat. Varsinkaan ilta-aikaan tyhjäkäyttöä Koulukadulla ei juurikaan ole. Viikonloppuisin jääaikaa on varattu myös yleisöluisteluun, sekä mailallisille että ilman mailaa luisteleville. Vaikka jään laadun suhteen olosuhteet Koulukadulla ovat varsin hyvässä kunnossa, sarjaohjelmien mukaisten otteluiden pelaaminen Koulukadulla on epävarmaa oikukkaiden sääolosuhteiden johdosta. Lumen tuprutessa tai- 10 Tampereen Liikuntasanomat 4/2007

11 vaalta vähänkin sakeammin jää on hetkessä paksun nietoksen vallassa, eikä pelaaminen tällöin lumen seassa ole mahdollista. Samoin Suomen talvelle alati tyypillisempi vesisade pehmentää jään ja estää pelaamisen. Pitäisikö Koulukadun kaukalot kattaa? Säännöllisin välein onkin noussut esiin jääkiekkoseurojen ehdotus kaukaloiden kattamisesta pressuilla tai jollakin muulla kevyellä rakennelmalla. - Idea ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaisesti toteutettavissa Tampereella, varsinkaan Pyynikin alueella, jossa maisemalliset seikat on otettava erityisen perusteellisesti huomioon, toteaa käyttöpäällikkö Matti Kaario liikuntapalveluista. On ilmeistä, että hankkeen toteuttamisesta syntyisi varsin monimutkainen prosessi, kun lähistöllä sijaitsevien talojen asukkaita asettautuisi maisemallisista syistä vastustamaan hanketta. Hanketta ei ole myöskään kirjattu vuoteen 2011 asti ulottuviin liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelmiin. - Tiedän kylläkin, että vastaavista tekojääradan kattamistoimenpiteistä on lukuisia onnistuneita esimerkkejä Keski-Euroopan suunnalla, toteaa pitkän linjan jääurheilumies Matti Kaario. Päiväsaikaan Koulukadun tekojääradat ovat ahkerassa oppilaitosten liikuntatuntikäytössä. Koulukadun kaukalot on varattu yleisöluistelua varten lauantaisin ja sunnuntaisin klo Radat ja pukusuojat ovat kaupunkilaisten käytössä veloituksetta. Pyynikin kentällekin toivotaan tekojäätä Toinen yleisön suunnalta peräisin oleva toivomus koskee Pyynikin urheilukentän luistinradan varustamista jäädytyslaitteistolla. Kenttä toimii talvisin suosittuna yleisöluisteluareenana sekä kaupungin ainoana pikaluistelijoiden harjoitusratana mikäli säiden haltijat ovat suosiollisia. Erityisenä haasteena kentän luistinradan kunnossapidolle nimittäin on Pyynikin kentän sijainti aivan Tampereen ydinkeskustan liepeillä. On osoittautunut, että keskustan läheisyydellä on ilman lämpötilaa nostava vaikutus. - Olemme vuosien saatossa todenneet, että vaikka virallinen lämpötila Tampereella olisi pari kolmekin astetta pakkasen puolella, Pyynikillä mittarit voivat silloin hyvinkin olla vielä plussan puolella. Tällöin kentän jäädyttäminen on mahdotonta, toteaa kentän kunnossapidosta vastaava rakennusmestari Pasi Lähteenmäki kaupungin liikuntapalveluista. Ratkaisu asiaan olisi jäädytysputkien asentaminen kentän alle. Aika näyttää, päästäänkö Pyynikin urheilukentällä kuntoilemaan ja nauttimaan luistelun ilosta myös lauhempina talvina tekojään mahdollistamana. Monesta suuresta kaupungista tekojääkenttä jo löytyy. Jääkiekkokaukalo useimmissa kaupunginosissa Jääkiekon harrastamismahdollisuudet Tampereen ulkokaukaloissa säilyvät alkavalla kaudella pääpiirteittäin viimevuotisella tasolla. Kaupungin tavoitteena on, että harrastajien käytettävissä olisi talvikaudella Koulukadun tekojääradan kahden kaukalon lisäksi kaikkiaan 16 hoidettua ulkokaukaloa. Kaukaloista kaksi sijaitsee keskustan liepeillä Sorsapuiston kentällä ja kaksi Ahvenisjärven kentällä Hervannassa. Loput kaukalot sijaitsevat tasaisesti eri puolilla Tamperetta siten, että ainakin suurimmilla lähiöillä olisi kullakin oma valaistu kaukalonsa. Monen kaukalon viereen jäädytetään lisäksi erillinen alue luistelun harrastajia varten. - Sorsapuiston ja Ahvenisjärven kenttiä huolletaan kahdessa vuorossa, muita kaukaloita yhdessä vuorossa. Lisäksi ratoja aurataan tarpeen mukaan viikonloppuisin, kertoo työnjohtaja Vesa Vuorinen kaupungin viheryksiköstä. Kaukaloiden jäädytys aloitetaan arkipäivisin säiden salliessa klo 6.00 aamulla, jolloin kaukalot ovat käytettävissä läheisten koulujen liikuntatunteja varten aamukahdeksasta lähtien. Valot ovat kaukaloissa päällä yleensä iltakymmeneen asti. Lisäksi kaupungin viheryksikkö jäädyttää luistelukenttiä eri puolelle kaupunkia aikaisempien vuosien tapaan. Aamusta iltaan jää pidetään ensiluokkaisessa kunnossa kokeneiden ammattilaisten voimin. Jäänhoitokoneen ajovuorossa liikuntapaikanhoitaja Perttu Koivula. 11

12 TEKSTI: MARIKA VANHATALO KUVA: KARI VILKKO EM-painit, Jukolan viesti, Veteraanien MM-lentopalloturnaus, Kalevan Kisat Kesä suurten kisojen aikaa Ensi kesänä urheilun suurtapahtumat liikuttavat jälleen Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden remonttiryhmää paikasta toiseen. Huippu-urheilijoille halutaan tarjota parhaat mahdolliset kilpailuolosuhteet vaikka joskus rakentaminen aloitetaan lähes tyhjästä. Suurtapahtumien suunnittelu ja toteutus ovat jo tuttua puuhaa Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden henkilöstölle. Urheilupaikkojen kehittämisestä vastaava Matti Kaario kokee, että liikuntapalveluiden rooli isojen kisojen järjestäjänä on selkeä. Me laitamme urheilijoiden olosuhteet kuntoon, ja seurat vastaavat kisojen oheispalveluista. Ensi kesän tapahtumista Jukolan viesti on melkoisen haastava. Kaanaan korpeen on tulossa suunnistajaa, eikä kisapaikalla ole valmiina juuri mitään. Maalialue tehdään, jätehuolto suunnitellaan ja juomavettä tuodaan tankeissa. Saunakin täytyy rakentaa, Kaario luettelee. Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa järjestetään sekä Euroopan mestaruuspainit että lentopallon veteraanien MM-turnaus. Painikisoja varten rakennetaan matot ja katsomot. Myös tulospalvelu ja punnituspaikat laitetaan kuntoon. Lentopalloilijat tarvitsevat kentät. Yleensä saamme vajaan viikon aikaa muuttaa puitteet lajille sopiviksi. Ratina tarjoaa kesän Kalevan Kisoihin osallistuville pikajuoksijoille mukavan yllätyksen. Keväällä stadionille levitetään uusi pinnoite, jolla on nopeampi juosta. Muuten paikka onkin valmis kilpailujen pitämiseen. Välineistöä uusitaan tarpeen mukaan ja verryttelyalueita rakennetaan, Kaario kertoo. Liikuntasanomat kysyi neljältä järjestävältä seuralta tulevien kisojen kuulumisia. 1. Missä vaiheessa järjestelyt ovat? 2. Mikä on tapahtuman suurin haaste? 3. Mikä on kisojen erikoisuus? 4. Miksi Tampere on hyvä paikka järjestää nämä kilpailut? 5. Kuka on tapahtuman tyypillinen katsoja? EM-painit Esa Koivisto järjestelytoimikunnasta: 1. Aikataulussa ollaan. Tieto siitä, mitä tarvitaan on olemassa. Meillä on näppituntuma järjestelyihin edellisten vuosien kilpailuista. 2. Saada kisapaikka näyttävän näköiseksi ja 4000 ihmistä mahtumaan. Aikaisemmin kilpailut on järjestetty jäähallissa. 3. Kuusi kilpailupäivää, koska kisoissa on vapaapainia, naispainia sekä kreikkalaisroomalaista painia. 4. Täällä on kolme kokenutta seuraa, ja kaupunki haluaa tänne näyttäviä kisoja. Majoitustilaa on, ja kulkuyhteydet toimivat. 5. Entinen painija Etelä-Pohjanmaalta. Myös kaikki kamppailulajeista kiinnostuneet sekä toivottavasti myös lajista innostuneet naiset. 12 Tampereen Liikuntasanomat 4/2007

13 Tampereen stadion pullistelee katsojista myös ensi kesänä. Kalevan Kisojen järjestelyt ovat jo täydessä käynnissä. Jukola-Tampere Kilpailun johtaja Erkki Eskelinen: 1. Suunnitelmat ovat valmiina. Kunhan lumet sulavat, aletaan rakentaa. Rastipukkeja on jo viety metsään. 2. Että vältämme kilpailun tuloksiin liittyvät virheet. 3. Juhlistamme jotenkin, koska tämä on 60. viestitapahtuma. Kisojen seuraaminen on myös kiinnostavaa, koska GPS-seurantalaitteilla voi katsella suunnistajien etenemistä. 4. Alueella on isoja seuroja, ja sijainti on hyvä. Tosin hämäläiset suunnistusmaastot ovat haastavia. Kaupungin tuki on huomattava. 5. Suunnistava perhe, joka pystyttää tapahtumapaikalle oman teltan. Ulkopuolisia on aika vaikea saada seuraamaan. Suunnistus ei ole pop-laji. Veteraanien MM-lentopalloturnaus Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Seppo Kuusela: 1. Tietoa on levitetty mahdollisimman paljon, ja perinteet ovat tukena. Formaatti on tuttu, ja organisaatio hioutunut vuosien saatossa. 2. Saada länsieurooppalaisia joukkueita mukaan. Itä-Euroopan joukkueet osallistuvat yleensä aktiivisemmin. Täsmällisyys on myös haaste; aikataulujen täytyy pitää. 3. Järjestämme keskustelufoorumin veteraaniurheilusta. Sen pitopaikka on jatkossakin Tampere. 4. Kilpailupaikka on hyvä, koska samaan tilaan saadaan kaikki kentät. 5. Tutut ja kaverit, jotka pelaavat itsekin. Monilla joukkueilla on myös oma fanipiiri. Kalevan Kisat Kalevan Kisojen pääsihteeri Elisa Hakanen, Tampereen Pyrintö: 1. Kisakoneisto pyörii hyvää vauhtia. Oheistoimintaa hiotaan vielä. 2. Viime kisoissa Tampereella satoi neljä päivää, joten nyt voisi paistaa aurinko. Kilpailun ympärille suunniteltavat tapahtumat haastavat. Onneksi Kukkaisviikot osuvat samaan aikaan. Niiden myötä on mukava tutustua kesäiseen Tampereeseen. 3. Haluamme palauttaa kilpailulle Suomen mestaruuskisojen arvon ja fiiliksen, vaikka samalla viimeisiä näyttöjäkin jännitetään. 4. Liikuntapalvelujen satsaus on loistava. Ratinan olosuhteet ja palvelut ovat hyvät. Tampereella on myös hyviä mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon. 5. Kalevan Kisat tietää jokainen penkkiurheilija. Ja aina paikalla on turisteja, jotka kiertävät kisoja vuodesta toiseen. 13

14 Paikalle oli saapunut arvovaltainen kutsuvierasyleisö. Tampereen uintikeskuksen laajennus vihittiin juhlavasti Tampere-päivänä Tampereen uintikeskuksen laajennusosa vihittiin juhlavasti käyttöön Tampere-päivänä Viralliset vihkiäissanat lausui Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunnan puheenjohtaja Seppo Kovala. Juhlapuheissa korostettiin laajennuksen tuoman lisäkapasiteetin merkitystä tamperelaiseen uintiliikuntaharrastukseen. Myös hankkeen nopeaa toteutumista kiiteltiin. Hyppyaltaan virallisista avaushypyistä ja hyppynäytöksestä vastasivat Tamperelaisen S.C. Pingviinit-seuran hyppääjät junioreista konkareihin. Taitouintiannista vastasivat Vantaan Uimareiden Nea Hannula ja Mila Kangasniemi duollaan. Kutsuvierastilaisuuden jälkeen uintikeskus laajennusosineen oli vihkiäisuintien merkeissä kaupunkilaisten ahkerassa käytössä maksutta. TEKSTI JA KUVAT: KARI VILKKO Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunnan puheenjohtaja Seppo Kovala lausui viralliset vihkiäissanat ja kohotti maljan. Uintikeskuksen kahvilan henkilöstö oli ideoinut näyttävän ja herkullisen vihkiäiskakun. S.C. Pingviinit vastasi avaushypyistä ja hyppynäytöksistä. 14 Tampereen Liikuntasanomat 4/2007

15 Pyynikin uimahallin ovet sulkeutuvat peruskorjauksen johdosta perjantaina Viimeisenä aukiolopäivänä uimaan pääsee veloituksetta. Jäähyväisuinnit Pyynikin uimahallissa Pyynikin uimahallin viimeinen aukiolopäivä on perjantai , jolloin sisäänpääsy halliin on klo Vuoden 2008 alusta lähtien Pyynikin uimahallissa käynnistyy laaja peruskorjaus, jossa halli uudistetaan täydellisesti vastaamaan tämän päivän ja myös tulevien vuosikymmenien vaatimuksia. Remontin kestoksi on arvioitu 2-3 vuotta, jonka ajan halli pidetään suljettuna. Viimeisenä aukiolopäivänä Pyynikin uimahalliin on vapaa pääsy. Jotta mahdollisimman monelle tarjoutuisi tilaisuus osallistua halliin liittyvien muistojen verestämiseen, uintiaika on rajoitettu kahteen tuntiin. Pyynikin uimahallin remontin johdosta Tesoman uimahallin aukioloa laajennetaan alkaen siten, että halli on avoinna yleisölle myös torstaisin, jolloin sisäänpääsy on klo mski reaaliaikaista tietoa laduista Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen ylläpitämien latujen kunnosta saa reaaliaikaista tietoa verkkosivuilta. mski-latukarttapalvelu on avattu käyttöön ja se löytyy osoitteesta Tiedot mski-karttapalveluun päivitetään tekstiviestein sitä mukaa kuin kukin latuosuus kunnostetaan. Päivityksen jälkeen karttapalvelussa näkyy ladun kunto värisymbolein. Latulistasta on nähtävissä, mikä latu on kulloinkin huollettu. Tila-rivi kertoo arvion siitä, onko ladun kunto hyvä vai tyydyttävä vai onko latu ylipäätään käytössä. Palvelusta löytyy tiedot myös latujen pituudesta, valaistuksesta sekä hiihtotyylistä. Yksi hyvä palvelun ominaisuus on etäisyyden mittaus -työkalu, jolla voi mitata itselleen sopivan mittaisen reitin. Uudet siniset tuolit Hakametsän päätykatsomoihin Tampereen jäähallin katsomoita Hakametsässä on loppusyksyn aikana kohennettu. Uudistuksen kohteena ovat olleet päätykatsomoiden muovi-istuimet, jotka ovat kaivanneet kohennusta. Remontissa päätykatsomoiden punaista ja oranssia tuolia väistyvät uusien sinisävyisten istuinten tieltä. Uudet tuolit istuvat väriensä puolesta hyvin yhteen pitkien sivustojen sini-harmaiden tuolirivistöjen kanssa luoden yhtenäistä ilmettä koko hallille. Hiihtolomaviikolla jälleen ohjattua liikuntaa Hiihtolomaviikolla kannattaa ottaa ilo irti liikunnasta. Liikuntapalvelut järjestää yhdessä yhteistyötahojensa kanssa liikunnanohjausta peruskouluikäisille lapsille ja nuorille mm. hiihdon, luistelun ja palloilun merkeissä. Tarkemmin ohjauspaikoista ja -ajoista tiedotetaan koulujen kautta sekä liikuntapalvelujen verkkosivuilla: Tulevia liikuntatapahtumia: Nyrkkeilyn Tammer-Turnaus , Pyynikin palloiluhalli Järjestää: Tampereen Voimailuseura ry Lisätietoja verkossa: fi/index.php?section_id=5 Boogie-Night , Hervannan vapaa-aikakeskus Järjestää: Tanssiseura Swing Team ry Lisätietoja verkossa: fi/bn2008/index.html Winter Dance Festivat , Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Järjestää: Tanssiseura Spiral ry Lisätietoja verkossa: Judo-Ice Power , Hervannan vapaa-aikakeskus Järjestää: Tampereen Judo ry Lisätietoja verkossa: Jääkiekkomaaottelu Suomi - Tsekki , Tampereen jäähalli Lisätietoja verkossa: fi/maajoukkueet/a-maajoukkue/kausi_ / Pirkan Hiihto Järjestää: Pirkan Kierros ry Lisätietoja verkossa: Nuorisonyrkkeilyturnaus , Hervannan vapaa-aikakeskus Järjestää: Tampereen Voimailuseura ry Indoor-games , Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Järjestää: Tampereen Pyrintö ry Lisätietoja verkossa: Nyrkkeilyn Pyynikki-turnaus , Hervannan vapaa-aikakeskus Järjestää: Tampereen Nyrkkeilijät ry Painin EM-kisat , Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Lisätietoja verkossa: Tampereen kaupungin liikuntapalvelut Suvantokatu 4 puh. (03) fax (03) Tiedustelut ja varaukset sähköposti: etunimi.sukunimi@tampere.fi 15

16 Tampereen Liikuntasanomat 4/2007 Kolumni Jouluna urheiluväkikin saa, tai joutuu hetkeksi rauhoittumaan lähimmäistensä parissa. Tosin fanaattisimmat silloinkin kerkiävät miettimään maakuntaviestijoukkueen kokoonpanoa ja hiihtojärjestyksiä. Toiset taas kirjoittavat puhtaaksi vuosikokouspöytäkirjoja tai laativat yhdistyksen tilinpäätöstä ymmärrettävään muotoon. Urheilu, meille urheilu-uskovaisille on jo itsessään itseisarvo, jota ei tarvitse selitellä eikä sen olemassa oloa perustella. Mutta muille, myös päättäjille, me joudumme vakuuttelemaan erilaisin sanakääntein liikunnan merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin kautta. Me joudumme käyttämään voimavaroja yhä laajenevien perustelujen ja selvitysten kautta saadaksemme sen mikä liikunnalle tulisi kuulua jo pelkästään sen itseisarvona. Liikunta on määritelty peruspalveluksi ja kunta vastaa kansalaistensa peruspalveluista. Eikö se jo riitä perusteluksi liikunnan ja urheilun puolesta. Liikuntaan sijoitettu euro tulee takaisin moninkertaisesti. Eettisyys urheilussa nousee pinnalle aika ajoin. Liikuntaväki on itse luonut itselleen eettisen normiston joka kestää vertailun minkä muun kulttuurin alan kanssa tahansa. Ei ole taiteella, musiikilla tai teatterilla yleisiä käyttäytymis- tai toimintatapoja säädelty yhtä laajasti kuin urheilulla. Silti, tai siitä syystä, jos urheilussa tapahtuu jotakin, se saa suhteettomat mittasuhteet median puolella. Yksi väärä sana junioripelissä ja puolivaltakuntaa saa lukea lehdistä ja nettilööpeistä rasistisesta käytöksestä ja valtaisasta joukkotappelusta, jota ei kuitenkaan koskaan edes käyty. On hyvä, että urheiluperhe on miettinyt eettisiäkin asioita, se antaa turvallisuuden tunnetta ja kasvupohjaa nuorille liikkujille. Se on viesti vanhemmille, että me oikeasti välitämme siitä mitä me teemme. Liikkuminen sinällään on meidän jokaisen omalla vastuulla. Lasten liikunta ja liikuntatapoihin totuttautuminen on jakamattomasti vanhempien vastuulla. Päiväkodeilla voisi tosin olla suurempikin rooli toimia aktiivisesti liikuntasiemenen kylväjänä. Urheiluseurat taas ovat perinteisesti välineitä, joissa liikuntaa voidaan harrastaa turvallisesti osaavien ohjaajien ja valmentajien toimesta. Urheilu voittoineen ja tappioineen on erittäin kasvattavaa ja kehittävää toimintaa. Tappiot auttavat kohtaamaan vastoinkäymisiä ja voitot kehittävät itsetuntoa. Koululiikunta on jokaisen koulun, sen rehtorin ja opettajien halussa järjestää mielekästä liikunta oppilailleen tuntikehysten tai koulupäivän yhteydessä. Tämä tulisi ottaa entistä paremmin huomioon opettajanvalmistuslaitoksen koulutusohjelmassa. Koulut ovat parhaimmillaan lähiliikuntapaikkoja, jotka tulisi käyttää paremmin hyödyksi ala-asteelta alkaen. Armeija liikuttaa nuoria miehiä edelleen varsin tehokkaasti. Palvelukseen astutaan vain entistä huonokuntoisempina. Ja kaikki eivät enää edes pääse maanpuolustusharjoituksiin huonon kuntonsa tai terveytensä vuoksi. Nuoret miehet jakaantuvat yhä selvemmin erittäin hyväkuntoisiin ja toisaalta huonokuntoisiin. Tulisiko palvelukseenastumis ikärajaa laskea, jotta saataisiin ainakin osa nuorista parempi kuntoisina armeijan harmaisiin.? Olisiko siitä hyötyä tulevan opiskelun osalta, olisivatko nuoret miehet ja naiset liikunnallisesti paremmassa kunnossa? Huippu-urheilu ja huippu-urheilijat ovat osa seuran toimintaa. Se on seuratoiminnan keskiössä. Menestyneet urheilijat ovat esimerkkejä ja kannustajia, joiden vuoksi tuhannet pellavapäät joka vuosi ilmoittautuvat mukaan seuran urheiluryhmiin. Ja näistä pellavapäistä me teemme seuraavia huippuja ja esimerkkejä, emme jokaisesta, mutta osasta. Niistä muista me kasvatamme urheilun puolesta puhujia, yhteistyökumppaneita, kannustajia, valmentajia, tuomareita, toimitsijoita sekä vanhempia, jotka aikanaan tuovat omat lapsensa urheiluseuraan. Urheilu on iloinen asia ja urheiluseura on koko liikunnan ydin. Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta! ESA KOIVISTO toiminnanjohtaja, KOO-VEE ry