Helsingin metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn määrittely ja mittaaminen. Esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn määrittely ja mittaaminen. Esiselvitys"

Transkriptio

1 Helsingin metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn määrittely ja mittaaminen Esiselvitys Helsingin kaupungin tietokeskus Maija Merimaa Jenni Ståhl Kuva: Helsingin kaupungin kuvapankki.

2 Tiivistelmä Kilpailukyky on paljolti käytetty termi kaupunkipolitiikassa. Se ei viittaa yhteen selvärajaiseen asiaan, vaan alueiden kilpailukyky koostuu monista eri tekijöistä. Tässä raportissa on käsitelty Helsingin metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä vertaamalla Helsinkiä muihin Euroopan metropoleihin. Tarkastelua varten kilpailukyky on jaettu yhteentoista komponenttiin: Suomen yleinen hallinnollinen ja taloudellinen perusta luovat oivat toimintaedellytykset maan kilpailukyvylle, mutta Helsingin metropolialueen kilpailukyvyn on esitetty kärsivän alueen hallinnollisesta hajanaisuudesta sekä samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien kuntien keskinäisestä kilpailusta. Lisäksi kaupungin hallinnollinen toimintaympäristö ei kansainvälisten yritysten mielikuvissa ole muuhun Eurooppaan verrattuna suotuisa. Helsingin seudun kuntien viimeaikaiset pyrkimykset yhteistyöhön metropolin pitkän tähtäimen kehittämisessä saavat kuitenkin kiitosta. Kuva Helsingin yhteyksistä ja saavutettavuudesta on kaksijakoinen: kyseessä on syrjäiseksi koettu Euroopan laitamailla sijaitseva metropoli, jossa kommunikaatioteknologian korkea taso kuitenkin takaa hyvät kansainväliset sähköiset yhteydet. Syrjäinen sijainti on myös toiseen suuntaan edullinen: Helsingistä on hyvät yhteydet niin Luoteis-Venäjälle ja Baltiaan kuin myös ilmateitse Kaukoitään. Siten yhteyksissä ei ole kyse yksiselitteisesti vahvuudesta taikka heikkoudesta. Ympäristön huomioiminen on kilpailukykymittauksissa lähes olematonta. Helsinki kuitenkin pärjää muutamilla mukaan otetuilla mittareilla saasteettomuus, meluttomuus, tyytyväisyys viheralueisiin ja puhtauteen varsin hyvin. Tästä huolimatta parantamisen varaa löytyisi myös Helsingistä, sillä täälläkin yli puolet asukkaista kokee ilmansaasteiden ja melun häiritsevän. Väestöllisissä tekijöissä Helsinki menestyy kansainvälisissä vertailuissa vaihtelevasti. Väestöpohjaltaan Helsinki näyttäytyy talousalueen keskuskaupunkina suhteellisen terveeltä ja menestyy esimerkiksi State of European cities raportin 15 Knowledge Hubs kaupungin vertailussa hyvin sekä alle 15-vuotiaiden että 65- vuotta täyttäneiden ikäryhmien suhteellisissa osuuksissa. Ulkomaan kansalaisten osuuksissa Helsinki sen sijaan menestyy varsin kehnosti sekä Eurooppalaisessa, että Pohjoismaiden pääkaupunkien välisessä vertailussa, huolimatta siitä, että ulkomaan kansalaisten osuudet ovat olleet Helsingissä kasvussa. Helsinki pärjää erinomaisesti lähes kaikissa koulutukseen liittyvissä indikaattoreissa. Vuonna 2001 korkeakoulutettujen suhteellinen osuus yli 24- vuotiaissa oli Helsingissä peräti 39,2 %, mikä on toiseksi paras Knowledge Hubs kaupunkien joukossa. Tukholma sekä Kööpenhamina sijoittuvat Helsinkiä vaatimattomammin. 2

3 Helsingin elinkeinorakenne muistuttaa muiden Eurooppalaisten metropolien elinkeinorakennetta. Huomionarvoista on kutienkin, että käytetty aluerajaus vaikuttaa merkittävästi siihen millainen kuva elinkeinorakenteesta ja esimerkiksi kuva palvelualan työpaikkojen jakautumisesta yksityisen ja julkisen sektorin kesken vaihtelee suuresti tarkastellun aluetason mukaan. Teollisuuden ja rakentamisen osuus työpaikoista on sitä suurempi, mitä laajempaa aluemäärittelyä käytetään. Näin on kaikkialla muuallakin, ja teollisuuden ja rakentamisen osuus on Helsingissä aluemäärittelystä riippumatta vastaavien Euroopan alueiden keskitasoa. Helsingin menestyminen työllisyyttä kuvaavissa indikaattoreissa vaihtelee suuresti mitattavasta indikaattorista riippuen. Helsinki menestyy työllisen työvoiman osuudessa työikäisistä (15-64v.) Knowledge Hubs kaupunkien kesken mutta Pohjoismaisten pääkaupunkien keskinäisessä vertailussa Helsingin vuotiaiden työhön osallistuvuusosuus on selvästi Tukholmaa, Osloa sekä Reykjavikiä jäljessä. Myös työttömyysaste on Helsingissä korkeampi kuin 45 EUmetropolin keskiarvo. Huolimatta korkeasta työttömyysasteesta, Helsinkiläiset ovat huomattavasti optimistisempia työn saannin helppouden suhteen kuin useiden muiden kaupunkien asukkaat. Työllisyyden kasvuennusteissa vuosille Helsingin odotetaan myös pärjäävän huomattavasti vertailukaupunkejaan paremmin. Tuottavuus on kilpailukykymittausten keskeinen osa. Helsingin talouden rakenteissa on kilpailukykymittausten mukaan puutteita. GCI-indeksin mukaan Suomen kilpailukykyä haittaavat korkea verotus ja pieni markkina-alue, eikä Suomi pärjää indeksin mukaan taloudellisessa tehokkuudessa muille Pohjoismaille. Tästä huolimatta Helsingin määrittelyistä riippuen joko Helsingin seudun tai Uudenmaan taloudellinen tilanne on täysin vertailukelpoinen muihin pohjoismaihin, minkä lisäksi Helsingin taloudellinen kasvu on Euroopan kärkiluokkaa. Palkat ja elinkustannukset ovat osa metropolien kilpailukykyä. Kolme pohjoismaista pääkaupunkia Kööpenhamina, Oslo ja Helsinki ovat Euroopan kymmenen kalleimman, palkkatasoltaan korkeimman ja ostovoimaltaan parhaan kaupungin joukossa. Helsingin seutu (Uusimaa) menestyy erinomaisesti tietoyhteiskuntaan (knowledge society), innovaatiotoimintaan sekä luovuuteen liittyvissä tekijöissä. Maailmanlaajuisessa Knowledge Competitiveness- yleisindeksissä Etelä-Suomi sijoittuu sijalle 23/145 ja tietointensiivisyydessä vielä paremmin (knowledge intensity) sijalle 18/145. Helsingin seudulla julkisen ja yrityssektorin panostus tutkimukseen ja kehittämistoimintaan on huomattavaa ja Helsingin seutu menestyy myös näissä vertailuissa loistavasti, vaikka Ruotsin eri alueet menestyvätkin kokonaisuudessaan hieman Helsingin seutua (Uuttamaata) paremmin. Helsingin seutu menestyy kansainvälisesti myös patenttihakemusten määrissä sekä it -alalla ja teollisuudessa työskentelevien osuuksissa. 3

4 Asukkaat arvioivat Helsingin elämänlaadun muihin kaupunkeihin verrattuna selkeästi positiivisemmin kuin muihin kuin asukasarvioihin nojaavat tutkimukset. Syytä tähän ei ole suoraan nähtävissä, sillä niin ulkopuoliset kuin asukkaat arvioivat Helsingin puhtaaksi ja turvalliseksi sekä kiittävät kaupungin peruskoulupalveluita, minkä lisäksi Helsinki saa erittäin kriittiset arviot asukkaiden näkemyksessä terveydenhuollon palveluista. Toisaalta, vaikka Helsinkiä on moitittu imagoltaan tylsäksi, ovat helsinkiläiset erittäin tyytyväisiä kaupunkinsa vapaa-ajan palvelun tarjontaan. 4

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 Johdanto... 6 Alueellinen kilpailukyky ja kaupunkien rooli... 7 Tutkimuksen aineisto: monenlaisia näkökulmia kilpailukyvyn mittaamiseen Aineiston käsittelyn haasteet Kilpailukyvyn osa-alueet Osa-alue 1. Toiminnan puitteet Hallinnollis-taloudellinen toimintaympäristö Yhteydet ja saavutettavuus Ympäristö Osa-alue 2. Inhimillinen pääoma Väestölliset tekijät ja indikaattorit Koulutusta ja koulutustasoa mittaavat indikaattorit Osa-alue 3. Taloudellinen kilpailukyky Elinkeinorakenne Työllisyyttä kuvaavat indikaattorit Tuottavuus Palkat ja elinkustannukset Osa-alue 4. Kilpailukyvyn erityiset osa-alueet Tietoyhteiskunta (Knowledge society) Innovaatiotoiminta ja luovuus Tietoyhteiskunnan työvoima Elämänlaatu Yhteenveto Jatkotoimenpiteet ja ehdotukset Strategiset toimenpiteet Mahdollisia jatkotutkimusaiheita Lähteet: LIITE Liitetaulukot LIITE Tutkimusesittely - Tiivistelmät LIITE

6 Johdanto Kilpailukyky on nykyisen kaupunkipolitiikan keskeisiä teemoja. Helsingin seudun kilpailukykyä on myös tutkittu lukuisissa eri yhteyksissä. Tutkimusten tieto on hajallaan raporteissa. Siksi tämän esiselvityksen tarkoitus on 1) luoda kokoava katsaus siihen millaisista näkökulmista Helsingin seudun kansainvälistä kilpailukykyä on mitattu ja määritelty, sekä 2) identifioida Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn vahvuuksia ja heikkouksia. Esiselvitystä varten olemme käyneet läpi parisenkymmentä kilpailukykyä tai kilpailukyvyn jotain osa-aluetta käsittelevää tutkimusta. Näistä lähempään tarkasteluun on otettu kolmetoista Tarkemman tarkastelun ulkopuolelle jäivät tutkimukset, joissa verrattiin Helsinkiä ainoastaan muihin suomalaisiin kaupunkeihin sekä - Global Competitiveness Indexiä lukuun ottamatta - tutkimukset joiden aluetasona oli Suomi. Tarkasteluun otetut tutkimukset eivät silti ole homogeeninen joukko, vaan ne eroavat toisistaan Helsingistä käytetyn aluerajauksen, tutkimuksessa mukana olevien kaupunkien, kilpailukyvyn määritelmän, aineistonkeruun ajankohdan sekä tutkimuksen tavoitteiden ja kohdeyleisön suhteen. Yksi esiselvityksen pyrkimyksistä onkin pohtia eroavaisuuksien vaikutusta Helsingin kilpailukyvystä piirtyvään kuvaan. Tutkimuksen tavoitteena on Helsingin kilpailukyvyn mittausten ja määrittelyjen näkökulmien esiintuomisen sekä Helsingin kilpailukyvyn heikkouksien ja vahvuuksien pohtimisen lisäksi - analysoida kilpailukykyselvitysten puutteita. Liian suppeaksi havaittua kilpailukyvyn käsitettä on pyritty laajentamaan taloudellisesta kilpailukyvystä laajaan, elämänlaadun ja ympäristön huomioon ottavaksi kokonaisuudeksi. Esiselvityksessä pohdimme missä määrin kilpailukyvyn monimuotoisuus on onnistuttu huomioimaan kilpailukykyvertailuissa ja mietimme miten kilpailukyvyn mittaamista tulisi jatkossa kehittää. Esiselvityksen ovat laatineet Helsingin kaupungin tietokeskuksessa syksyllä 2008 Maija Merimaa ja Jenni Ståhl. Esiselvitystä ovat kommentoineet Asta Manninen, Ilkka Susiluoto, Juha Suokas, Merja Koski ja Iina Oilinki. 6

7 Alueellinen kilpailukyky ja kaupunkien rooli Kilpailukyvyn tarkasteleminen kaupunkien tasolla on osa viimeaikaista kehitystä, jossa on pyritty alueellistamaan kilpailukyvyn käsitettä. Reija Linnamaan (1999) mukaan alueellisella kilpailukyvyllä viitataan ominaisuuksiin, joiden avulla tietty alue kykenee menestymään muita alueita paremmin. Määritelmä on laaja, ja kertoo varsin vähän siitä, mitä käsite oikeastaan sisältää. Kilpailukyky on usein määritelty taloudellisten lähtökohtien kautta ja alueiden kilpailukyky on samaistettu alueen yrityksille tarjoamaan toimintaympäristöön sekä yritysten halukkuuteen sijoittua alueelle. Pelkän taloudellisen menestyksen mittaaminen nähdään nykyään liian suppeaksi, ja kilpailukyvyn käsitettä onki pyritty laajentamaan siten, että se käsittäisi myös pehmeitä osatekijöitä. Tällainen on esimerkiksi elämänlaatu ja ympäristö. Kilpailukyvyn käsitteellisen laajentamisen lisäksi on sitä arvioitaessa otettava huomioon myös ajan myötä muuttuvat alueellisen kilpailukyvyn haasteet. Esimerkiksi tietoyhteiskunnan kehittyminen on nostanut innovatiivisuuteen ja kommunikaatioteknologiaan liittyvät tekijät keskeisiksi kilpailukyvyn komponenteiksi. (Linnamaa 1999.) Kaupunkialueista on muodostunut keskeisiä toimijoita globaalissa maailmantaloudessa. Myös Euroopassa kaupungit ovat Euroopan taloudellisen kehityksen kiistattomia moottoreita sekä keskeisimpiä innovaatioiden ja tiedon tuottajia. Euroopan metropolit ovat myös väestön ehdottomia keskittymiä ja ne tarjoavat yrityksille erinomaisen toimintaympäristön keskittymisen tuomien etujen kautta. (State of European Cities report 2007). OECD:n julkaisussa Competitive cities in the Global Economy (2006) tuodaan esille malliesimerkkejä ja politiikkasuosituksia joiden avulla kaupungit voivat jatkaa kasvuaan ja kukoistustaan. Kaupunkien menestyminen ei nimittäin ole itsestäänselvyys vaan ne voivat taantua. Berliini, Napoli sekä Pittsburgh ovat esimerkkejä kaupungeista jotka pyristelevät kansallista keskiarvoa alhaisemman tulotason, tuottavuuden, sekä työllisyyden kanssa. Raportissa tuodaan esille, ettei ole olemassa yhtä politiikkasuositusten sarjaa, joka toimisi kaikkien kaupunkien kilpailukyvyn ja toiminnan ylläpitämisen ohjenuorana, vaan politiikkasuositukset tulisi muokata aina kunkin kaupungin tarpeita vastaaviksi. Raportti esittää neljä tämän kaltaista ohjeellista politiikkasuositusta : 1) Kaupungilla tulee olla joustava strateginen visio mahdollistaakseen monipuolisia hankkeita ja yhteyksiä korkeakoulujen, tutkijoiden ja tuottajien välillä. 2) Kaupungin tulisi olla elävä. Korkealaatuinen infrastruktuuri, viheralueet ja keskustan asuinalueet voivat houkutella ulkomaisia sijoittajia, koulutettuja ammattilaisia sekä turisteja. 7

8 3) Kaupungilla tulee olla tehokas kaupunkihallinto. Metropolialueilla tulisi olla omat viralliset hallintokoneistonsa ja sitä alemmalla tasolla kolmannesta sektorista, yhdistyksistä ja yrityksistä koostuvat paikalliset verkostot, jotka pystyisivät hoitamaan sosiaalisia jännitteitä markkinatalouden luomissa puitteissa. 4) Kansalliset alueelliset tulonsiirrot tulisi tehdä tavalla, joka tasapainottaisi alueellista kehitystä huomioiden samalla kaupunkiseutujen muita alueita suuremmat menot. Kaupungit voivat omalta osaltaan tasoittaa tilannetta mm. monipuolistamalla omia verotuloja esimerkiksi ruuhkamaksujen muodossa ja kerätä rahoitusta julkisiin projekteihin public-privateyhteistyön avulla. Helsinki on Suomessa erityisasemassa maan ainoana metropolina. Kilpailukyvyn korostaminen on tuonut muassaan kaupunkien merkityksen korostamisen, mistä on alkanut näkyä myös merkkejä suomalaisessa aluepolitiikassa (Pelkonen 2008). Konkreettisesti tämän näkyy muun muassa siten, että Helsingin metropolialueella ollaan parhaillaan laatimass kilpailukykystrategiaa. Strategian tavoitteena on määritellä metropolialueen kilpailukyvyn kannalta tärkeät kehittämisen painopistealueet ja tarvittavat toimenpiteet (Metropolialueen kilpailukykystrategia). Siten Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn heikkouksien ja vahvuuksien määrittämisellä on selkeä yhteys metropolialueen strategiseen suunnitteluun. Taulukosta 1. nähdään, että Helsinki menestyy kokonaissijoituksilla tarkasteltuna varsin mallikkaasti. Ainoastaan kansainvälisten yritysten johdon arvioissa (ECM) Helsinki ei vedä vertoja muille eurooppalaisille metropoleille. Taulukossa 1 tuodaan esille Helsingin kilpailukyvyn keskeisimmät heikkoudet ja vahvuudet. Kaiken kaikkiaan Helsinki näyttäytyy tarkastelemiemme tutkimusten valossa keskiverrolta eurooppalaiselta kaupungilta, jonka vahvuuksia ovat etenkin tietoyhteiskunta, koulutus ja talouden nopea kasvu. 8

9 Taulukko 1. Helsingin kokonaissijoitukset tutkimuksissamme 2/118 European Competitiveness Index Helsingin seutu (Uusimaa) 6/131 Global Competitiveness Index Suomi 11/31 Urban Audit Perception 2004 Helsinki 21/143 Mercer: Cost of Living 2008 Helsinki 23/145 World Knowledge Competitiveness Index 2008 Etelä-Suomi 29/215 Mercer: Quality of Life 2008 Helsinki 29/33 European Cities Monitor 2007 Helsingin talousalue Kilpailukyky koostuu monista osa-alueista ja yleisarvosana kätkee enemmän kuin paljastaa. Siten luomme vielä tarkemman katsauksen siihen, miten Helsinki pärjää kilpailukyvyn eri osa-alueilla. Metropolialueen määrittely Kaupungit ovat hallinnollisia kokonaisuuksia, joilla on määritellyt maantieteelliset rajat. Kaupunkien vaikutus ulottuu kuitenkin niiden rajoja laajemmalle eikä palveluiden, työvoiman sekä työpaikkojen muodostama toiminnallinen kaupunkiseutu ole milloinkaan täysin yhtenevä hallinnollisen kaupungin kanssa. Toiminnallinen kaupunkiseutu on käsitteenä kuitenkin varsin kimurantti, sillä sen rajat ovat väistämättä epätarkat. Kansainväliseen kaupunkivertailuun tähtäävissä tutkimuksissa toiminnallinen kaupunkiseutu on epämääräisyydestään huolimatta - usein hallinnollista kaupunkia relevantimpi kokonaisuus. Niinpä kilpailukykyä tarkastelevissa tutkimuksissa Helsingillä on viitattu Helsingin kaupunkiin, pääkaupunkiseutuun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen), 14 kunnan muodostamaan Helsingin seutuun, Uuteenmaahan taikka neljä maakuntaa käsittävään, Forssaan ja Hämeenlinnaan asti ulottuvaan Suur-Helsingin alueeseen. Lisäksi osassa tutkimuksissa ei kyse edes ole Helsingistä vaan Etelä-Suomesta (NUTS-2 suuralue) tai Suomesta. 9

10 Kuva 1. Helsingin ja Helsingin seudun erilaisia maantieteellisiä aluerajauksia 10

11 Tutkimuksen aineisto: monenlaisia näkökulmia kilpailukyvyn mittaamiseen Tämä esiselvitys perustuu 13 Helsingin metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä mitanneeseen tutkimukseen. Mukana on tutkimuksia, jotka lähestyvät kilpailukykyä taloudellisesti, kokonaisvaltaisia laajaan määritelmään pyrkiviä kilpailukykykatsauksia ja tietoyhteiskuntaan sekä elämänlaadun mittaamiseen keskittyviä tutkimuksia. Läheskään kaikki raportit eivät määritä itseään nimenomaisesti kilpailukyvyn tutkimuksiksi. Ne on kuitenkin sisällytetty mukaan tarkasteluun, sillä tämän esiselvityksen lähtökohtana on kilpailukyvyn laaja määritelmä, johon myös elämänlaatu ja tietoyhteiskunta sisältyvät. Aineistossa on kolme taloudelliseen näkökulmaan keskittynyttä tutkimusta, joissa kaikissa on oma näkökulmansa kilpailukyvyn mittaamiseen. Cambridge Econometricsin aineistoon perustuva Economic Map of Urban Europe (2008,7) määrittää itse tehtäväkseen yleiskatsauksen luomisen eurooppalaisten metropolien taloudelliseen tilanteeseen. Tämän mukaisesti raportti koostuu talouden koon ja kasvun mittaamisesta sekä tulevaisuuden kehityksen ennustamisesta. Cushman & Wakefieldin laatima, kansainvälisille suuryrityksille tehtyyn kyselyyn perustuva, European Cities Monitor puolestaan lähestyy alueellista kilpailukykyä kilpailuna yrityksistä. Se selvittää mitä eurooppalaisia kaupunkeja kansainväliset yritykset pitävät suotuisana liiketoiminnan kannalta ja miksi. Lisäksi sveitsiläisen UBS-pankin julkaisu Prices and Earnings sekä Mercer tutkimuslaitoksen Cost of Living ja Safety raportit vertailevat elinkustannuksia, palkkoja ja turvallisuutta. Laajaa kilpailukyvyn määritelmää edustavat Global Competitiveness Index (GCI), The Compete Network -loppuraportti, State of European Cities, European Competitiveness Index (ECI) ja OECD Territorial Review -julkaisut. Tutkimuksia yhdistää lähinnä se, että kilpailukyky on ymmärretty ainakin niiden määrittelyissä varsin moniulotteisena ilmiönä. Sen sijaan tutkimuksissa käytetyt kilpailukyvyn indikaattorit, niissä tarkastellut kaupungit vertailukaupungit sekä Helsingin alueellinen rajaus vaihtelevat tutkimuksesta toiseen. Maatasolla kilpailukykyä analysoivaa Global Competitiveness Indeksiä (GCI) on tehty vuodesta GCI:n ( ) mukaan kilpailukyvyssä on kyse instituutioista, käytännöistä ja tekijöistä, jotka määrittävät maan tuottavuuden tasoa. Tämä näkyy myös raportin indikaattoreissa, jotka lähestyvät kilpailukykyä vahvasti rakenteellisesta näkökulmasta, esimerkiksi lainsäädännön tai verotuksen kautta. Siten, kilpailukyky määrittyy GCI:ssä ennen kaikkea taloudelliselle toiminnalle luotuina puitteina ja yhteiskunnan perustan toimivuutena. Raportti käsittelee Suomea eikä Helsinkiä, ja sen tarkastelun kohteena olevat rakenteelliset komponentit pätevät ennen muuta koko maahan, mutta se soveltuu myös Helsingin alueellisen kilpailukyvyn rakenteiden arvioimiseen. Compete (2008, 15) korostaa pitävänsä kilpailua ja kilpailukykyä toisistaan erillisinä asioina. Siinä missä kilpailu viittaa Competen mukaan osallistujien 11

12 vastakkainasetteluun ja nollasummapeliin, voi kilpailukyvyn kasvattaminen olla kaikkien etu. Kilpailukyky tarkoittaa Competen mukaan kaupungin kykyä houkutella menestyviä yrityksiä sekä vaurauden ja hyvinvoinnin jakamista siten, että kaikki asukkaat saavuttavat korkeamman elintason. Tämä, samoin kuten kilpailukyvyn ja kilpailun eroja korostava näkökulma, heijastavat Competeprojektin päämäärää, joka on best practices -käytäntöjen jakaminen projektiin osallistuneiden kaupunkien välillä. OECD Helsinki Territorial Reviewissä (2003) Helsingin rajauksena toimii Suur- Helsingin alue (Greater Helsinki Region). Alue käsittää neljä maakuntaa ja on laajin Helsingistä käytetyistä määritelmistä. Raportti eroaa kaikista muista tarkasteltavina olevista tutkimuksista siten, että se ei perustu kansainvälisesti vertailevaan kvantitatiiviseen dataan. Sen sijaan raporttiin on kerätty laajasti muttei kokoavasti - yhteen Helsingin kilpailukyvystä kertovia tietoja eri lähteistä sekä analysoitu Suur-Helsingin alueen kilpailukykyä myös laadullisesti. Kansainvälistä vertailua raportissa on tehty tapaustutkimusten kautta. Raportin näkökulmassa painottuvat taloudelliset seikat ja governance-näkökulma. Se sisältää myös politiikkasuosituksia. Robert Huggins Associates on tehnyt kaksi säännöllisesi ilmestyvää eri kilpailukykyvertailua: kokonaisavaltaisesti kilpailukykyä tarkastelevan European Competitiveness Indexin (ECI) sekä tietoyhteiskuntaan keskittyvän globaalin vertailun World Knowledge Competitiveness Indexin (WKCI). Molemmissa raporteissa kilpailukyky määritellään alueen talouden kyvyksi houkutella ja ylläpitää kasvavia tai vakaalla pohjalla toimivia yrityksiä sekä samalla ylläpitää vakaita tai nousevia elämän laadun standardeja alueen asukkaille (WKCI 2008,1; ECI ,1). Alueen kilpailukyky riippuu siis siitä, kuinka hyvin se pystyy ennakoimaan ja sopeutumaan erinäisiin ulkoisiin tai sisäisiin haasteisiin luomalla uusia taloudellisia mahdollisuuksia mm. uusien työpaikkojen muodossa. ECI:n mukaan mainittu kyky ennakoida ja sopeutua taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin riippuu useista eri tekijöistä: infrastruktuurin laadusta, työvoiman tuottavuudesta, sosiaalisesta pääomasta sekä instituutioiden kapasiteetista. Molemmissa raporteissa tuodaan esille, että kilpailukyvyn mittauksessa otetaan yhä enemmän huomioon myös ns. pehmeämmät mittarit (ympäristön laatu, luovuus, tietotaito) pelkkien taloudellisten mittareiden lisäksi. WKCI:n kilpailukyvyn mittaus keskittyy kuitenkin nimenomaan tietoon ja osaamiseen sekä taloudellisiin seikkoihin ja niiden kvantitatiiviseen mittaamiseen mm; työvoiman tuottavuus, tutkimus- ja kehitystyöhön sijoittaminen, taloudellinen panostus koulutukseen, ICT- infrastruktuuri ja tietoalojen työllisyys. ECI:ssä on tarkasteltu WKCI:ssä käsiteltyjen indikaattorisen lisäksi koulutusta, saavutettavuutta ja infrastruktuuria muutenkin kuin ICT-näkökulmasta. State of European Cities- raportin näkemys kilpailukyvystä on laaja-alainen ja hyvin samankaltainen kuin mitä Robert Huggins Associates:n raporteista käy ilmi. Kaupunkitasoinen kilpailukyky määritellään kaupunkien kyvyksi luoda ja ylläpitää suhteellisen korkeaa tulo- sekä työllisyystasoa ulkoisesta kilpailusta huolimatta. Raportissa korostetaan, ettei kilpailukykyä voida selittää pelkästään maantieteellisellä sijainnilla, kaupungin koolla, taloudellisella rakenteella tai 12

13 millään yksittäisellä tekijällä. Tärkeimmät kilpailukyvyn tekijät (drivers of competitiveness) ovat innovaatiot, osaaminen ja kyvyt, yrittäjyys sekä yhteydet (connectivity). Aineistossa on mukana myös kaksi elämänlaatua käsittelevää tutkimusta. Näistä toinen, Mercerin Quality of Living on tehty valtioiden ja kansainvälisten yritysten tarpeisiin, jotta nämä voisivat kompensoida elintason mahdollista laskua ulkomaankomennuksilla oleville työntekijöilleen. Toinen, Urban Audit Perception Survey on toteutettu puhelinhaastatteluilla, ja sen tarkoituksena on ollut koota vertailevaa tietoa asukkaiden kokemasta elämänlaadusta. Sisällöllisesti tutkimukset ovat siten edelleen painottuneet taloudellisen kilpailukyvyn mittaamiseen. Näkökulmissa puolestaan painottuvat yritysten näkemykset ja rakenteet. Vain yksi tutkimuksista Urban Audit Perception survey huomioi asukasnäkökulman. Sen sijaan yritysten näkökulma oli selvästi määrittävä ainakin European Cities Monitorissa ja Mercerin tutkimuksissa. Myös tutkimusten tavoitteenasettelut vaihtelivat: yhtäältä olit tutkimuksia, joissa benchmarkkaamalla luotiin vertaileva katsaus (Economic Map, State of European Cities, UA Perception Survey), toisaalta tutkimuksia, jotka pyrkivä luomaan ranking-listauksen (GCI, WKCI, ECI, ECM, Mercer), ja kolmanneksi raportteja, joiden keskeisin tavoite oli politiikkasuositusten jakaminen (Compete, OECD Territorial Review, Helsinki). 13

14 Aineiston käsittelyn haasteet Tämä esiselvitys perustuu ensisijaisesti indikaattoreita käyttävien kilpailukykyä eri näkökulmista käsittelevien tutkimusten tiedon kokoamiselle yhteen. Indikaattoreihin liittyvän yleisen problematiikan mitä mitataan ja mitä tämän asian mittaaminen missäkin maassa tarkoittaa lisäksi tulosten kokoaminen yhteen useista indikaattoripohjaisista tutkimuksista on luonut esiselvitykselle omat haasteensa. Erityisiä haasteita esiselvitykselle ovat aiheuttaneet: - tutkimuksissa käytettyjen kaupunkiseutujen maantieteellisten rajausten vaihtelevuus - vertailun kohteina olevien kaupunkien vaihtelu - tutkimusten ajankohdat ja niiden pohjana olevien tietojen ajallinen vaihtelu - kilpailukyvystä eri tutkimuksissa käytetyt toisistaan eroavat määritelmät - kilpailukykytutkimusten erilaiset tavoitteet ja kohdeyleisöt Tutkimusten käyttämät maantieteelliset aluerajaukset osoittautuivat yhdeksi konkreettiseksi haasteeksi. Helsingin kaupunkia käytettiin alueellisena perusyksikkönä mm. Urban Audit tietokeräykseen perustuvassa State Of European Cities- raportissa, ja Mercer Quality of living-vertailuissa. The Competenetwork raportissa aluerajauksina käytettiin Helsingin kaupunkia, pääkaupunkiseutua sekä Helsingin seutua. Economic Map of Urban Europe - raportissa alueyksikkönä oli Helsingin seutu, kun taas European Competitiveness Index raportissa alueyksikkönä toimivat Uusimaa ja Etelä-Suomi. Aluerajaukset ja alueiden perusyksiköt vaihtelivat siis kaupungista, seutuun ja NUTS-1 tasoon saakka. Useassa tutkimuksessa, mm ECI puhutaan NUTS-1 aluetasosta, vaikka Suomen alueet ECI raportissa ovat NUTS-2 alueita (Etelä- Suomi, Pohjois-Suomi, jne.). Toisen konkreettisen ja aluerajauksien moninaisuuteen liittyvän haasteen muodostivat tutkimuksissa käytetyt vertailukaupungit ja alueet, jotka vaihtelivat tutkimusten välillä. Yleisesti ottaen pyrimme pitämään vertailukaupungit etenkin kaupunkitasolla toimiessamme mahdollisimman samoina, jotta pystyimme vetämään jonkinlaisia johtopäätöksiä Helsingin menestymisestä. Joissain tutkimuksissa Helsinki oli kuitenkin jo alun perin liitetty tiettyyn vertailuryhmään, ja silloin emme nähneet järkevänä rikkoa tuota vertailuryhmää. Esimerkkinä tästä on mm. State of European Cities raportin 15 kaupungin kansainvälinen Knowledge Hubs-ryhmä johon Helsinki oli sijoitettu. Helsingin vertailu muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin onnistui miltei jokaisen tutkimuksen tiimoilta ja tämän koimmekin erityisen tärkeänä. Kolmas konkreettinen ongelma oli ajallisen vertailun vaikeus. Selvityksemme keskittyy 2000-luvun tilanteeseen ja tarkasteltujen tutkimusten tiedot ovat vuosilta Vaikka suurimmasta osasta tarkastelemistamme 14

15 tutkimuksista oli olemassa useampikin versio eri vuosilta, ei ajallisesta tarkastelusta muodostunut kovin laajaa näkemystä jos saatavilla oli vain kahden eri vuoden tiedot. Lisäksi koimme vuoden 2001 tiedot (State of European Cities) jo hieman vanhoiksi, eikä niiden perusteella mielestämme voida tehdä kovinkaan pitäviä päätelmiä miten Helsingillä menee nyt. Neljäntenä konkreettisena ongelmana näimme tutkimusten kontekstien erilaisuuden, mitä sivusimmekin jo edeltävässä luvussa. Tutkimusten tuloksia vertaillessa ja käsitellessä tuli pitää mielessä tutkimuksessa käytetyt tiedon lähteet (haastattelututkimus vs. tilastoaineisto) ja se minkä takia ja mihin tarkoitukseen tutkimus tai raportti oli tehty. Esimerkiksi Mercer:n Quality of Living vertailu on tehty lähinnä monikansallisten yritysten apuvälineeksi antamaan viitteitä työntekijöiden ulkomaakomennusten palkkaukseen ja muihin arjen kysymyksiin; kaupunkien ranking listan avulla voidaan vertailla kohdemaan oloja suhteessa lähtömaahan. The Compete Network raportin perimmäinen ajatus on puolestaan jakaa toimivia erilaisia käytäntöjä ja kokemuksia taloudellisen kilpailukyvyn parantamiseksi kaupunkien kesken. Mittaaminen ei ole koskaan objektiivista. Vaikka indikaattorityölle on vankat perusteet, on se mitä on mitattu, millä painoarvolla, millä aluerajauksilla sekä se millaisia johtopäätöksiä tuloksista sitten on vedetty, väistämättä sidoksissa valittuihin näkökulmiin. Mittaamisen sidonnaisuus siihen, mitä on päätetty mitata, miten sitä on päätetty mitata, mitä Helsingillä on tarkoitettu ja mihin Helsinkiä on verrattu, on siten huomioitava kaikkien tietojen analysoinnissa. 15

16 Kilpailukyvyn osa-alueet Kilpailukyvyn määritelmiä on siis runsaasti. Helsingin kansainvälisen kilpailukyvyn tarkastelemisen helpottamiseksi olemme jakaneet kilpailukyvyn erillisiin osaalueisiin. Tässä jaottelussa olemme käyttäneet apuna Global Competitiveness Indexin sekä Compete-projektin määrittelyjä kilpailukyvyn osa-alueista jotka tuodaan esille taulukossa 2. Taulukko 2. Kilpailukyvyn osa-alueet GCI:n ja Competen mukaan Global Competitiveness Index (GCI) Englanninkielinen termi Compete Englanninkielinen termi Instituutiot Institutions Innovatiivisuus Innovation in processes and products Infrastruktuuri Infrastucture Taloudellinen diversiteetti Economic diversity Makrotaloudellinen vakaus Macroeconomic stability Tietotaito Skilled people Terveys ja peruskoulutus Health and primary education Yhteydet ja saavutettavuus Connectivity Korkeakoulutus Higher education and training Strateginen kapasiteetti Strategic capacity Tuotemarkkinoiden tehokkuus Goods market efficency Elämänlaatu Place Quality Työmarkkinoiden tehokkuus Labor market efficency Rahoitusmarkkinnoiden sofistikoituneisuus Financial market sophistication Teknologiset valmiudet Technological readiness Talousalueen koko Market size Liiketoiminnan sofistikoituneisuus Business sophistication Innovatiivisuus Innovation Competen ja GCI:n näkemyksiä yhdistelemällä ja niitä muiden esiselvitystä varten läpikäymiemme tutkimusten määritelmiin vertailemalla olemme jakaneet kilpailukyvyn neljään kahdesta tai useammasta komponentista koostuvaan osaalueeseen. Tämä jaottelu toimii esiselvityksemme rakenteellisena ohjenuorana. Taulukko 3. Kilpailukykyselvityksen osa-aluejako ja niiden komponentit Tässä raportissa käytetty jako kilpailukyvyn osa-alueisiin Osa-alue Toiminnan puitteet Inhimilliset tekijät Talous Erityiset osa-alueet Komponentit Hallinollis-taloudellinen ympäristö Väestörakenne Elinkeinorakenne Konw ledge society Yhteydet Koulutus Työllisyys Elämänlaatu Ympäristö Tuottavuus Elinkustannukset 16

17 Osa-alue 1. Toiminnan puitteet Toimintakehikko, jonka sisällä kaupunki toimii ja kehittyy, muodostaa kilpailukyvyn yhden osa-alueen. Kyseessä ei ole varsinaisesti kaupunki itsessään, vaan hallinnan, talouden, yhteyksien ja ympäristön muodostamat puitteet, jotka määrittävät kaupunkia. Osa-alue on jaettu kolmeen komponenttiin: hallinnollistaloudelliseen toimintaympäristöön, yhteyksiin ja saavutettavuuteen sekä ympäristöön. Hallinnollis-taloudellinen toimintaympäristö Hallinnollis-taloudellinen toimintaympäristö muodostaa kilpailukyvyn perustan ensimmäisen komponentin. Komponentti käsittelee instituutioiden luotettavuutta ja korruptiota, taloudellista vakautta sekä metropolin strategista kapasiteettia. Global Competitiveness indexiä mukaillen instituutioiden luotettavuus tarkoittaa poliittisen järjestelmän nauttimaa luottamusta ja maan tilanteen vakautta. (GCI, , 4). Strategisella kapasiteetilla tarkoitetaan poliittista ja hallinnollista kapasiteettia metropolin toiminnan suunnittelemiseksi ja sitä koskevien päätösten tekemiseksi. Tämä on Compete-raportin mukaan kilpailukyvyn olennainen komponentti. Competen ohella myös OECD korostaa joustavan strategisen vision sekä tehokkaan hallinnon merkitystä kilpailukyvylle. Suomi sekä muut Pohjoismaat sijoittuvat varsin korkealle sekä GCI:n instituutioiden toimivuutta että taloudellista vakautta mittaavilla indikaattoreilla (kts. taulukko 4.). Poliittisen päätöksenteon ja oikeudellisen järjestelmän läpinäkyvyys ja toimivuus sekä niiden nauttima luottamus, tekijänoikeuksien turva ja alhainen rikollisuus ovat nostaneet Suomen instituutioiden toimivuutta arvioivan indikaattorin toiseksi parhaaksi. Indeksissä, joka arvioi taloudellista vakautta mm. inflaation ja kansantalouden velkaantuneisuuden kautta, menestyvät puolestaan parhaiten Lähi-idän öljyvaltiot Kuwait, Algeria ja Saudi- Arabia. Suomi on silti ainoana Pohjoismaana kymmenen maailman taloudellisesti vakaimmaksi arvioidun maan joukossa. Taulukko 4. Global Competitiveness Index: instituutio ja makrotalous (kokonaissijoitus N=131) Instituutiot Makrotaloudellinen vakaus Maat Vertaissija Kokonaisranking Vertaissija Kokonaisranking Suomi Hollanti Norja Ruotsi Tanska Lähde: Global Competitiveness Index Yli sataa maata arvioivassa Global Competitiveness -indeksissä Suomen kilpailukyvyn perusta näyttäytyy varsin hyvänä. Tästä huolimatta kansainvälisten 17

18 liikeyritysten johto arvioi (European Cities Monitor 2007, ECM) Helsingin hallinnollisen ilmapiirin muihin Euroopan metropoleihin verrattuna liiketoiminnalle epäsuotuisaksi. Helsingin ilmapiiri arvioidaan liiketoiminnan suotuisuuden osalta samalle tasolle Lyonin ja Hampurin kanssa, mikä tarkoittaa ranking-listalla jaettua sijaa 28/33. Huonommat arviot saivat vain Oslo ja Rooma. Tulos on heikko, vaikka vuonna 2007 vain 27 % kansainvälisistä yrityksistä (vrt. 36 % vuonna 2004) piti hallinnollista ilmapiiriä merkittävänä tekijänä firman sijainnista päätettäessä. Ristiriita GCI:n indeksin ja kansainvälisten yritysten käsitysten välillä voi johtua monesta asiasta. Ensinnäkin GCI:n määrittelemä instituutioiden toimivuus ja liikeyritysten suotuisaksi kokema toimintaympäristö saattavat viitata hyvin eri asioihin. Toinen ristiriitaa selittävä tekijä saattaa myös olla, että GCI arvioi koko maata, kun taas ECM:n mielikuvissa kilpailevat Euroopan kaupunkiseudut.. Helsingin kaupunkiseudun hallinollista kapasiteettia arvioidaan OECD:n sekä Competen raporteissa. Molemmissa strategista kapasiteettia koskevat kommentit ovat laadullisia yleisarvioita, eivätkä ne pohjaudu vertailevaan tietoon. OECD:n raportissa esitetään, että Suur-Helsingin alueen kansainvälinen kilpailukyky kärsii hallinnollisesta epäyhtenäisyydestä ja metropolin ytimessäkin käydystä alueiden keskinäisestä kilpailusta. Monesta kunnasta koostuvan Helsingin seudun hallinnolliseen epäyhtenäisyyteen kiinnitettiin huomiota myös Competeprojektissa. Arvioit eivät kuitenkaan ole pelkästään negatiivisia, vaan OECD:n raportti kehuu Helsinkiä sen ketteryydestä. Lisäksi Compete projekti antoi kiitosta koko Helsingin seutua koskevien yhteistyöprojektien käynnistämisestä. Projektien katsottiin edustavan askeleita kohti metropolialueen yhtenäisempää suunnittelua. Yhteydet ja saavutettavuus Kilpailukyvyn perustan toisen komponentin muodostavat metropolin yhteydet ja saavutettavuus. Yhteyksillä viitataan tässä sekä kansainvälisiin liikenneyhteyksiin että fyysisen saavutettavuuden rinnalle nousseeseen kommunikaatioteknologian laatuun. The Compete Network-raportin mukaan menestyvän kaupungin tulee olla saavutettavissa sekä fyysisesti että teknologioiden välityksellä, ja sen tulee aktiivisesti rakentaa kansainvälisiä yhteyksiä muihin kaupunkeihin. Global Competitiveness -indeksissä yhteyksiä arvioidaan varsin laajan infrastruktuurikäsitteen kautta. Suomi sijoittuu indeksissä kymmenenneksi. Koska indeksi kuvaa koko maan kattavaa infrastruktuuria kuten rautatieverkon laajuutta ja puhelinverkon kattavuutta se kertoo lähinnä maan sisäisistä yhteyksistä ja soveltuu vain heikosti Helsingin kansainvälisten yhteyksien arvioimiseen. Pohdintaa Helsingin kansainvälisistä yhteyksistä aiheuttaa European Cities Monitorin ranking, jonka mukaan suuret kansainväliset yritykset arvioivat Helsingin kansainväliset yhteydet varsin kriittisesti. Vain Budapest saa tässä 18

19 suhteessa heikommat arviot. Huono sijoitus johtunee Helsingin Keski-Eurooppaan nähden syrjäisestä sijainnista: esimerkiksi Lyon, jossa ei ole satamaa ja jonka lentokentän matkustajamäärät ovat vain noin puolet Helsinki-Vantaan matkustajamäärästä, sijoittuu ECM:n rankingissä sijalle 18/33. Helsinki-Vantaan lentokentän kautta kulkee vuodessa runsaat kymmenen miljoonaa matkustajaa. Vaikka matkustajien määrä onkin noussut rutkasti sitten 1990-luvun, on määrä vähäinen Euroopan keskeisiin lentokenttiin verrattuna. Yksinomaan Amsterdamin Schipolin kautta kulkee vuodessa yli 40 miljoonaa matkustajaa. Toisaalta, kuten Economic Map of Urban Europe -raportti toteaa, syrjäisyys riippuu siitä, mistä katsoo ja mihin suhteessa sijainti olisi syrjäinen. Kansainväliset yritykset kokevat Helsingin syrjäiseksi suhteessa Keski-Eurooppaan, mutta samalla Helsingin sijainti on optimaalinen suhteessa Luoteis-Venäjän, Baltian maiden ja Puolan markkinoihin. Helsingistä voi myös tulla sijaintinsa ansiosta keskeinen ilmasilta Euroopan ja Kaukoidän välille (Economic map of urban Europe 2007, 24). Vaikka sijaintia ei voi muuttaa, yhteyksiä voi kehittää ja niiden kautta voi muokata kaupungin asemaa kartalla. Yhteyksien ja saavutettavuuden toinen osa-alue, kommunikaatioteknologian laatu, on uusimmassa European Cities Monitorissa (2007) arvioitu ensimmäistä kertaa kansainvälisiä liikenneyhteyksiä tärkeämmäksi tekijäksi yrityksen sijaintipäätöstä tehdessä. Kommunikaatioteknologia ei kuitenkaan korvaa perinteisiä yhteyksiä, vaan kommunikaatioteknologian laatua piti tärkeänä 56 % ja kansainvälisiä liikenneyhteyksiä 52 % kansainvälisistä yrityksistä Siten kyse ei liene niinkään korvaavista kuin täydentävistä yhteyksien muodoista. Helsingin kannalta on huomionarvoista, että kansainväliset yritykset arvioivat Helsingin yhdessä Geneven kanssa kommunikaatioteknologian laadun suhteen yhdeksänneksi parhaaksi eurooppalaiseksi metropoliksi. Tukholma (6.) ja Amsterdam (7.) pärjäsivät arviossa Helsinkiä paremmin, mutta esimerkiksi Kööpenhamina (19.) ja Oslo (26.) huonommin. Edeltävään vuoteen verrattuna Helsingin sijoitus oli kuitenkin laskenut hieman. Yritysjohtajien arvioissa sen ohi olivat kirineet München, Amsterdam ja Bryssel. 19

20 Taulukko 5. Kommunikaatioteknologian laatu Kommunikaatioteknologian laadulta 10. parasta kaupunkia (N=33) Kaupungit Sijoitus 2007 Sijoitus 2006 Lontoo 1 1 Pariisi 2 2 Frankfurt 3 3 Berliini 4 5 München 5 7 Tukholma 6 4 Amsterdam 7 10 Bryssel 8 9 Helsinki 9 6 Geneve 9 9 Lähde: European Cities Monitor 2007 Ympäristö Ympäristö on myös yksi kaupungin toiminnan puitteista. Se on kuitenkin mielletty kilpailukykytekijäksi melko myöhään. Tämä heijastuu ympäristönäkökulman puuttumisena lähes kaikista kilpailukykytutkimuksista. Tätäkin esiselvitystä varten läpikäymissämme tutkimuksissa ympäristö sivuttiin ainoastaan Mercerin Quality of Living-rankingissa ja Urban Audit Perception Surveyssa. Mercerissäkin ympäristöä edusti ainoastaan ilmasto. Ilmasto oli Mercerin tutkimuksen ainoa osa-alue, jolla Helsinki sai selvästi heikot pisteet. Ilmaston ohella ympäristön laatuun liittyy myös saasteettomuus. Kansainväliset yritykset mieltävät Helsingin Tukholman jälkeen Euroopan saasteettomimmaksi kaupungiksi. Asukkailta kysyttäessä silti jopa 57 % koki ilmansaasteet ja 52 % melun ongelmana. Huolimatta korkeista luvuista Helsinki pärjäsi vertailukaupunkien joukossa silti kohtuullisesti. Kuva 2. Kuva 3. % asukkaista kokenut saasteet häiritseviksi %:a asukkaista kokenut melun häiritseväksi Munchen Tukholma Wien Helsinki Amsterdam Dublin Kööpenhamina Barcelona Brysseli Lissabon Tukholma Munchen Helsinki Wien Amsterdam Kööpenhamina Dublin Brysseli Lissabon Barcelona Lähde: Urban Audit Perception Survey

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Kirjan kuviot & taulukot

Kirjan kuviot & taulukot Kirjan kuviot & taulukot Kuvio 1 IMD:n kilpailukykyindeksin rakenne. Indeksi kostuu 4:stä ala- ja :stä ala-alaindeksistä. Lähde: IMD (14). IMD:n kokonaisindeksi Taloudellinen menestys Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta 2013 Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta Tietoja tutkimuksesta Aalund Nordic s PR-Barometer on viestintätutkimus, joka mittaa toimittajien mielipidettä erilaisista Suomessa toimivista

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

7.12.2010. Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010

7.12.2010. Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010 7.12.2010 Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYS PANKKI- JA VAKUUTUSALALLA 2010 Sisällys JOHDANTO... 3 PANKKIALA - YKSITYISASIAKKAAT... 4 Asiakastyytyväisyys... 4 Asiakasuskollisuus...

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT

HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT YRITYKSEMME ON PERUSTETTU NS. BORN GLOBAL -YRITYKSENÄ. YRITYSPÄÄTTÄJÄT (N=227) 27% 42% 3% HEALTH TECH & LIFE SCIENCES 44% 6% ICT 32% 18% 15% 34% SMART & CLEAN TECH 4% 10%

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit

Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit Katja Vilkama & Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Tiekartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10.2.2015

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Mistä mallia metropolialueen hallintaan?

Mistä mallia metropolialueen hallintaan? Mistä mallia metropolialueen hallintaan? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki 11.8.2011 Arto Haveri Metropolihallinta Uudelleen agendalla useimmissa länsimaissa 1990 - luvulta lähtien Metropolihallinnan uuden

Lisätiedot

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma GE2 Yhteinen maailma 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma Mikä on kaupunki? Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa. EU:n määritelmä: kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Keskustelutilaisuus alue- ja kaupunkipolitiikasta Vasemmistoliiton aluepoliittinen ryhmä ja eduskuntaryhmä Eduskunta 20.4.2017 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Aluekehityksen

Lisätiedot

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Perttu Vartiainen Monitasoinen aluepolitiikka vai kamppailu aluetasoista? Alue- ja kaupunkijärjestelmän

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan

VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan Julkaisuvapaa 19.11.2012 klo. 06.00 - Rating julkisten palveluiden asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Pääkohdat: Suomen julkinen liikenne, terveydenhuolto,

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot