TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 5/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2. krs. Osallistujat: Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä, pj. Erkkilä Tuomas koulutoimenjohtaja Nokia, vpj Kivekäs Pekka tilaajapäällikkö Tampere Rajala Päivi suunnittelupäällikkö Tampere Päivänen Maria tilaajapäällikkö Tampere Salmelin Aila suunnittelupäällikkö Tampere Järvelä Kristiina tuotantojohtaja Tampere Viitasaari Leena kehityspäällikkö Tampere Hursti Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Pajukoski Leena sivistystoimenjohtaja Kangasala Saarinen Seppo talousjohtaja Kangasala Kivinen Tiina sivistysjohtaja Vesilahti Pietilä Tapani rehtori Vesilahti Hynninen Pirkko vs. kasvatus- ja opetusjohtaja Orivesi Savisaari Lauri tilaajapäällikkö Tampere Salkoaho Tuukka yhteyspäällikkö Tampere Suonio Jorma tuotantojohtaja Tampere Jussila Katja tietohallintokoordinaattori Tampere Ruokonen Tommi talous- ja hall. pääll. Pirkkala Liimola Anne henkilöstön edustaja Laine Toni K. kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Kostiainen Leena apulaispormestari Tampere Parviainen Olli-Poika apulaispormestari Tampere Autio Irma varhaiskasvatuksen johtaja Ylöjärvi 4-7 Salomaa-Niemi Sari koordinaattori Tampere 4-7 Kola-Torvinen Pia kasvatus- ja opetuspäällikkö Tampere 4-7 Pöntynen Leena opetuspäällikkö Ylöjärvi 4-7 Laukkanen Päivi aluejohtaja Tampere Luukkanen Mika opetuspäällikkö Pirkkala Viitasaari Tuija aluejohtaja Tampere 3 Halonen Jari Tabletkoulu 3 Meklin Jukka Tabletkoulu 1/14

2 Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENNEUUDISTUS - LAUSUNNOT 4 5 OPETUSSUUNNITELMATYÖN YLEINEN KATSAUS 7 6 ESITYS SEUDULLISEKSI TUNTIJAOKSI 9 7 ARVIOINTI OPETUSSUUNNITELMAN OSANA 11 8 MUUT ASIAT 14 9 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 14 2/14

3 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen kello EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Muistio on asialistan liitteenä. Päätösehdotus. Seutusivistys kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen muistion. Päätös. Muistio hyväksyttiin. 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT -Tabletkoulun esittely ( min.) -Seutufoorumi Tiedotusuudistus -Kuntien omat seutuyhteistyöhön vaikuttavat tiedotettavat asiat Alatyöryhmien viimeisimpien kokousten muistiot ovat liitteenä. Seuraavat kokoukset: (varaus, toinen aste) (kehittämispäivävaraus) Päätösehdotus. Seutusivistys kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi. Päätös. Merkittiin tiedoksi. 3/14

4 Sovittiin kokoukset seuraaviin ajakohtiin: kello 13 ja kello 13 4 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENNEUUDISTUS - LAUSUNNOT Kehittämispäällikkö Laine: Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenneuudistukset ovat olleet vahvasti pinnalla 2013 syksyllä julki tuodun hallituksen rakennepaketin jälkeen. Hallitus on päättänyt rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Uudistuksessa toteutetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille on tehty uudistusta koskevat resursseihin liittyvät linjaukset. Uudistukset liittyvät myös hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjauksiin lukiokoulutuksen sekä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uudistamisesta. OKM:n tavoitteet toisen asteen koulutuksen rakenneuudistuksiin liittyen lähtevät työelämän osaamistarpeiden muutoksista ja väestön ikääntymisen haasteista. Sisällöllisten tekijöiden lisäksi esillä ovat myös järjestäjärakenteen uudistukset sekä koulutuksen saavutettavuus. Vapaan sivistystyön osalta, tavoitteena on luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset, jotta toiminnan laatu ja vaikuttavuus voidaan varmistaa. Koska osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista järjestää merkittävässä määrin ammatillista perus- ja lisäkoulutusta, tarkastellaan myös ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukioiden ja vapaan sivistystyön muodostamaa kokonaisuutta. Julkisen talouden kestävyysvaje pienentää käytettävissä olevia resursseja ja lisää vaatimuksia niiden tehokkuudelle. Talouden rakenteellinen muutos ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdistetut menosäästöt edellyttävät toimintatapojen ja rakenteiden merkittävää uudistamista sekä koulutuksen vähentyvien voimavarojen entistä tehokkaampaa allokaatiota, mitä on kaavailtu uudistettavaksi järjestäjäverkon sekä rahoitusjärjestelmän kautta. Valtion ohjauksen näkökulmasta toisen asteen järjestäjäkenttä katsotaan liian hajautuneeksi ja jäykäksi vastaamaan muutoksiin. Tampereen kaupunkiseudulla uudistuksissa on jo edetty ennakoiden. Toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittäminen on lähtenyt liikkeelle hitaasti kiihdyttäen. Jo lähes kymmenen vuoden takaisesta kurssitarjotinyhteistyöstä on edetty vähitellen erilaisten hankkeiden kautta yhteisen Tampereen seudun ammattiopiston perustamiseen Viimeksi 4/14

5 koko toisen asteen yhteistyötä on tarkasteltu laajempana kokonaisuutena ns. Karvosen selvitysraportissa vuonna 2011, joka osaltaan oli myötävaikuttamassa merkittävästi yhteistyön kehittymiseen. Niin ikään vapaan sivistystyön osalta kehitystyö on jo johtanut seudulla merkittäviin rakenteellisiin uudistuksiin Tampereen seudun työväenopiston ja Pirkan opiston synnyttyä Muutospaineet toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteiden kehittämiseksi kuitenkin jatkuvat edelleen. Tampereen kaupunkiseudulla lukioiden välinen seudullinen yhteistyö on edelleen ohutta. Järjestäjäverkon tarkastelu valtion toimesta sekä ennakoitavat uudistukset mm. valtionosuusjärjestelmässä luovat paineita palauttaa toisen asteen ja vapaan sivistystyön yhteistyön strateginen perusta, lähtökohdat ja tavoitteet poliittiseen ja pragmaattiseen arviointiin. Uudistuksen tavoitteena on, että lukiokoulutuksen sekä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten, yhteistyön ja laadun parantamiseksi ja jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuuden turvaamiseksi. Koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi. Vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva uudistus on tarkoitus tulla voimaan Tampereen kaupunkiseudun seutusivistystyöryhmä on käsitellyt toisen asteen yhteistyötä kokouksessaan Asian strategisen laajuuden vuoksi työryhmä toivoi päätöksessään laajempaa keskustelua ja myös kuntajohtajien kannanottoa toisen asteen yhteistyön tulevaisuuden linjasta ja mahdollisesta yhteistyön syventämisestä. Vapaan sivistystyön osalta keskustelua ei ole vielä virallisesti aloitettu. Seutusivistystyöryhmän päätöksen mukaisesti toisen asteen yhteistyön edistämiseksi tuotantojohtaja Suonio on kutsunut koolle kaupunkiseudun sivistysjohdon syksyllä 2013 ja kahdesti keväällä Neuvotteluissa on kartoitettu vallitsevaa tilannetta sekä tulevia yhteistyötarpeita. Lisäksi sovittiin, että tuotantojohtaja asettaa työryhmän, johon nimetään edustajia lukiokoulutuksen ja Tredun henkilöstöstä sekä johon lisäksi kutsutaan edustajia kaupunkiseudun kunnista. Lisäksi on nimetty erillinen työryhmä valmistelemaan esitys yhteisistä opetussuunnitelmasisällöistä kun OPH on antanut muutokset ammatillisen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteisiin oppilas- ja opiskelijahuoltolain perusteella. Kuntajohtajakokous päätti kokouksessaan , että asiaan palataan, kun uusiutuvan rahoitusmallin perusteet ja järjestämislupien edel- 5/14

6 lytykset ovat varmistuneet ja että sivistysjohtajat valmistelevat infopaketin, jossa huomioidaan taloudelliset, sivistykselliset, kasvatukselliset ja elinkeinopoliittiset näkökulmat. Tämän jälkeen asia raportoidaan edelleen seutusivistykselle ja kuntajohtajakokoukselle. Tämän jälkeen asian käsittelyä on jatkettu KJK:ssa ja keskustelua jatketaan edelleen Kehittämispäällikkö Laine : Hallituksen sivistyspoliittinen ministerityöryhmä on hyväksynyt lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rakenneuudistuksen suuntaviivat. Suuntaviivojen pohjalta valmistelu järjestäjäverkkoa koskeva lakiluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva virkamiesesitys on lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy Asiaan liittyen Tampereen kaupunki on valmistelemassa asiasta lausuntoa. Kuntien lausuntoihin liittyen on tarpeellista selvittää, yhtenevätkö kaupunkiseudun kuntien näkemykset lausuntojen valmisteluun liittyen ja ovatko lausunnot yhdistettävissä joiltain osin seudullisesti. Toisen asteen koulutusta käsitellään KJK:ssa Liitteet: 2 kpl. Päätösehdotus. Seutusivistys kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää käydä keskustelun kuntien näkemyksistä asiaan liittyen ja ohjeistaa asian mahdollista jatkovalmistelua. Päätös. Työryhmä keskusteli rahoituskriteerien potentiaalisista vaikutuksista. Keskusteltuun kunnat toivat huolia erityisesti mm. tukea tarvitsevien oppilaiden rahoitusvaikutuksista sekä kriteereissä ilmenevästä kokonaisharkinta -perustelusta, jonka katsottiin haittaavan selkeästi esitettyjen kriteerien tulkintaa. Lisäksi rahoituksen osalta tuotiin esiin mm. vaikuttavuusarvioinnin sitominen kunnan omaan aiempaan tulostasoon. Tampere toi esiin erityisen huolen lisäksi järjestäjien eriarvoisuudesta liittyen erilaisiin opiskelijoihin ja heidän mahdollista erilaisia tukitoimia li- 6/14

7 sääviin taustoihinsa. Lisäksi Tampere totesi puutteita opiskelijamäärien kasvun huomioinnissa rahoituksessa, mikä vaikuttanee negatiivisesti laadukkaan, monipuolisen ja osittain myös kalliimman koulutuksen toteutusmahdollisuuksiin. 5 OPETUSSUUNNITELMATYÖN YLEINEN KATSAUS OPS-koordinaattori Sari Salomaa-Niemi: Seudullisesta OPS2016 työstä on vastannut elokuussa 2012 perustettu kuntien opetuksen ja sivistyksen hallinnon henkilöistä koottu OPS projektiryhmä. Ryhmän puheenjohtajana toimii Matti Hursti Ylöjärveltä. Seudullisesti on sovittu päätettäväksi tuntijako minimitunnein sekä oppiaineiden sisältöjen ja tavoitteiden sijoittelu vuosiluokille eli vuosiluokkaistaminen. Tampereen kaupunkiseudulla (Ylöjärvi, Nokia, Vesilahti, Lempäälä, Pirkkala, Orivesi, Kangasala ja Tampere) on aloitettu syksyllä 2013 valmistautuminen tulevaan opetussuunnitelmauudistukseen perustamalla viisi oppiainekokonaisuustyöryhmää. Työryhmiin on valittu seudulta perusopetuksen ja esiopetuksen opettajia. Työryhmät toimivat oppiainekokonaisuuksissa, joita ovat terveys, vuorovaikutus, luonnontieteet, taiteet sekä kansalaistaidot. Tarkoitus on pohtia ja kirjata kuntien opetussuunnitelmiin tiettyjä samankaltaisuuksia seudullisesti. Näiden työryhmien tehtävänä on vuosiluokkaistaminen. Tavoitteena on myös saada luotua joitakin oppiainerajat ylittäviä oppiainekokonaisuuksia ja uusia toimintamalleja koulujen käyttöön. Seudulle on perustettu myös oma esiopetuksen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Pia Kola-TorvinenTampereelta. Työryhmien toimintaa ohjaa OPS projektiryhmä. Oppiainekokonaisuustyöryhmien toiminta on ollut lukuvuoden vaihtelevaa. Moni ryhmä on pitänyt kokouksia ja ryhmäläiset osallistuivat yhteisiin tilaisuuksiin. Työryhmiltä myös pyydettiin kommentit perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksesta omien oppiaineidensa osalta. Toiminnalla ei ole ollut varsinaista velvoittavuutta, sillä kunnat ovat maksaneet palkkiota työryhmien jäsenille vasta elokuusta /14

8 Valtakunnan perusteteksti valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä ja sen jälkeen työryhmät voivat aloittaa vuosiluokkaistamisen niiltä osin kuin se on seudullisesti mahdollista. Tähän työhön on suunniteltu Osaava-hankkeen kanssa yhteistyötä ja tukiprosessia. Kunnan työn ja seudullisen työn linkittyminen toisiinsa pohditaan kunkin kunnan oman ops - työn rakenteen kautta. OPS2016 työn tarkoituksena on olla muutakin kuin varsinaista kirjoittamista tukien myös ajatusten ja ennen kaikkea toimintakulttuurien muokkaantumista. Tähän on ollut mahdollisuus seudun työryhmien jäsenille järjestetyissä pedagogisissa kahviloissa sekä kouluilla järjestetyissä Purkaamoissa. Työryhmien jäsenet toteuttavat omaan kokonaisuuteensa liittyviä työpajoja Tuunaa Tuntisi messuilla helmikuussa Projektiryhmä on käynyt vilkasta keskustelua tuntijaosta sekä seudullisen ops työn tavoitteista ja toteuttamisesta. Työryhmän tapaamisissa on keskusteltu mitä opetuksen järjestäjän päätettäväksi ja kuvattavaksi määriteltyjä seikkoja voidaan sopia seudullisesti ja mitkä jäävät kunnan omalle vastuulle. Projektiryhmä on osallistunut keväällä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksen kommentointiin lähinnä lukujen 1-12 osalta. Kunkin kunnan omaan kommenttiin vietiin seudullisesti merkittäviä asioita. Oppilaiden, vanhempien ja sidosryhmien osallistaminen OPS työhön on osa seudullista työtä. Sidosryhmien ensimmäinen informaatioilta järjestettiin Sammon keskuslukiossa Tampereella Oppilaiden osallistamista suunnitellaan järjestettäväksi seudullisesti tai kunnittain samalla formaatilla vuoden 2015 alussa. Myös Nuorisofoorumien ja Lasten Parlamentin osallistamista suunnitellaan. Matti Hursti käyttää OPS-asioiden alustuspuheenvuoron. Päätösehdotus. Seutusivistys kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää merkitä selostuksen tiedoksi. Päätös. Työryhmä merkitsi selostuksen tiedoksi. Asiaa selosti myös Leena Pöntynen. 8/14

9 6 ESITYS SEUDULLISEKSI TUNTIJAOKSI Tampereen kaupunkiseudun perusopetuksen tuntijako Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) on annettu 28 päivänä kesäkuuta Hallitusohjelman mukaisesti vahvistetaan taide- ja taitoaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistetaan kieliohjelmia. Asetuksessa säädetään opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijaosta (6 ). Koska asetus määrittelee vain yhteisten oppiaineiden ja valinnaisaineiden vähimmäistuntimäärän, voi eri aineiden tuntimäärä vaihdella jonkin verran kuntien ja koulujen kesken. Opetustuntien määrä on tuntijaossa määritelty vuosiviikkotunteina (vvt). Yksi vuosiviikkotunti tarkoittaa 38 tuntia opetusta lukuvuoden aikana. Tampereen kaupunkiseudun seudullisessa OPS -projektiryhmässä on valmisteltu kolme erilaista tuntijakoehdotusta, joista yksi (ehdotus numero 2) on valittu seudulliseksi perusopetuksen tuntijakoehdotukseksi. Alaluokkien osalta ehdotukset eroavat toisistaan vähän. Ehdotuksessa numero 3 A1 kieltä on 3. vuosiluokalla kaksi tuntia ja 5. vuosiluokalla kolme tuntia. Muissa ehdotuksissa tunnit painottuvat A1 -kielen alkaessa eli 3. vuosiluokalla tunteja on kolme, muilla kaksi. Ehdotuksessa numero 3 alkaa historia- ja yhteiskuntaoppi jo 4. Vuosiluokalla, kun se muissa ehdotuksissa alkaa vasta 5. vuosiluokalla. Yläluokkien osalta ehdotusten terveystiedon tuntijako poikkeaa toisistaan. Ehdotuksessa numero 3 kaikilla vuosiluokilla on yksi vuosiviikkotunti. Muissa ehdotuksissa 7. vuosiluokalla on 0,5 vuosiviikkotuntia, 8. vuosiluokalla 1,5 ja 9. vuosiluokalla 1. Liikunta on ehdotuksissa 2 ja 3 kokonaisina vuosiviikkotunteina (2 3 2), ehdotuksessa numero 1 se on puolikkaina tunteina (1,5 3,5 2 ). Ehdotuksissa numero 1 ja 2 biologian ja maantiedon sekä historian ja yhteiskuntaopin vuosiviikkotunnit painottuvat 9. vuosiluokalle (2 2 3), ehdotuksessa numero 3 vuosiviikkotuntimäärä on suurin 8. vuosiluokalla (2 3 2). Ehdotuksessa numero 3 äidinkielen ja kirjallisuuden (3 3 4) sekä fysiikan ja kemian (2 2 3) vuosiviikkotunnit painottuvat 9. vuosiluokalle. Ehdotuksissa numero 1 ja 2 vuosiviikkotunnit olivat suuremmat 8. vuosiluokalla. Ehdotuksia vertailtaessa on todettu, että liikunta täysinä tunteina (ehdotukset 2 ja 3) on selkeämpi lukuvuoden jaksotuksessa sekä oppisisältöjen toteuttamisessa. Toiminnallisesti on helpompi yhdistää terveystiedon ja oppilaanohjauksen puolikkaat vuosiviikkotunnit jaksotuksessa pareiksi. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä fysiikan ja kemian vuosiviikkotuntien 9/14

10 painottuminen 8. vuosiluokalle (ehdotukset 1 ja 2) on todettu hyväksi ratkaisuksi. Kaikissa ehdotuksissa vähimmäistuntimäärä perusopetuksen aikana on yhteensä 222 vuosiviikkotuntia, kuten valtioneuvoston asetuksessakin on määritelty. Vuosiluokittain tunnit jakaantuvat seuraavasti vähimmäistuntimäärien mukaisesti: 1. vuosiluokka 19 vuosiviikkotuntia 2. vuosiluokka 19 vuosiviikkotuntia 3. vuosiluokka 22 vuosiviikkotuntia 4. vuosiluokka 24 vuosiviikkotuntia 5. vuosiluokka 25 vuosiviikkotuntia 6. vuosiluokka 25 vuosiviikkotuntia 7. vuosiluokka 29 vuosiviikkotuntia 8. vuosiluokka 29 vuosiviikkotuntia 9. vuosiluokka 30 vuosiviikkotuntia Vapaaehtoisen A2- ja B2-kielen osalta noudatetaan valtioneuvoston asetusta. Valtioneuvosto hyväksyi vuodelta 2012 olevan perusopetuksen tuntijaon käyttöönotolle siirtymäajan. Perusopetuksen vuosiluokat 1-6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen lukuvuonna Vuosiluokat 7-9 jatkavat edellisen tuntijaon (2001) ja vuoden 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Päättöarviointi tehdään vuoden 2004 perusteisiin sisältyviä päättöarvioinnin kriteerejä käyttäen. Vuosiluokat 7-9 siirtyvät vuosiluokka kerrallaan uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen 2019 mennessä. Tampereen kaupunkiseudun tuntijakoehdotukset oppiaineittain ovat liitteenä. Päätösehdotus. Seutusivistys kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää esittää omalta osaltaan kuntakohtaisen päätöksenteon pohjaksi edellä selostetun mukaista tuntijakoehdotusta (ehdotus nro. 2) ja että kunnat päättävät kuntakohtaisesta tuntijaosta omien taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten mukaisesti seudullisen tuntijaon pohjalta. 10/14

11 Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7 ARVIOINTI OPETUSSUUNNITELMAN OSANA OPS-koordinaattori Sari Salomaa-Niemi: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lukujen 1-12 luonnoksen ( ) 6 luku on oppimisen arviointi. Luonnoksen mukaan: Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana. Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. 11/14

12 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksen ( ) 6.7 luvun mukaan paikallisesti päätettäviä ja opetussuunnitelmassa kuvattavia asioita ovat mitkä ovat arviointikulttuurin kehittämisen tavoitteet sekä keskeiset piirteet miten oppimisen arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöistä tiedotetaan miten oppimisen arvioinnin periaatteiden toteutumista seurataan miten opintojen aikainen arviointi toteutetaan millaisia oppimisen arvioinnin ja palautteen antamisen muotoja käytetään (annetaanko lukuvuositodistuksen lisäksi muita todistuksia tai arviointitiedotteita, käydäänkö, arviointikeskusteluja) miten ja millä vuosiluokilla käytetään sanallista ja millä numeroarviointia todistuksissa miten oppilaiden itsearvioinnin edellytysten kehittymistä tuetaan mitkä ovat käyttäytymiselle asetettavat tavoitteet ja miten käyttäytyminen arvioidaan mitkä ovat vuosiluokalta siirtymiseen ja luokalle jättämiseen sekä ehtojen suorittamiseen liittyvät käytännöt miten valinnaiset aineet arvioidaan (katso myös luku 12 Valinnaisuus paikallisessa opetussuunnitelmassa) miten erityistä tukea saavan oppilaan oppimisen arviointi toteutetaan miten huolehditaan päättöarvosanan muodostamisesta päättöarvioinnin kriteerien ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteiden mukaisesti millaisia ovat muodoltaan ja ulkoasultaan oppilaille annettavat todistukset Valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet siirretään opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan. Seudullinen näkökulma Pedagoginen kahvila seudullisille OPS työryhmille järjestettiin Ylöjärvellä, Siivikkalan koululla Tilaisuuteen osallistui lähes 40 työryhmien jäsentä. Pedagogisen kahvilan aiheena oli arviointi. Arvioinnin kokonaisuutta käsiteltiin seuraavin kysymyksin: 1. Miten usein ja millaisia todistuksia oppilaan tulisi saada? 2. Opintojen aikainen arviointi 3. Arvioinnin vuosiluokkaistaminen 4. Arvioinnin eri muotoja oppilaan oikeusturva 12/14

13 Kaikissa kokonaisuuksissa on keskusteltu myös siitä, onko tässä asiassa tarvetta seudulliseen kehittämiseen ja jos on, niin millaiseen. Keskusteluissa todettiin, että päättöarvioinnissa on jo 7. ja 8. luokalla päättyneitä oppiaineita. Tämän todettiin olevan haastavaa nuoren näkökulmasta, koska tulevaisuuden haaveet eivät ole vielä selvinneet. Opettajat käyttivät sanontaa pedagoginen pelottelu kuvatessaan asiaa oppilaiden näkökulmasta. Samalla todettiin, että vain päättöarvioinnista voi valittaa. Todistuksessa tulee olla joko numerot tai todellinen sanallinen, lausetasoinen arviointi ja kaikki todistukset tulee voida tuottaa sähköisesti. Arviointikeskustelu nousi vahvasti esiin. Todettiin, että arviointikeskustelu ei ole sama kuin vanhempainvartti, vaikka niitä usein synonyymeinä käytetään. Arviointikeskustelu on prosessi, joka alkaa oppilaan itsearvioinnilla ja johon kerätään aineenopettajien kommentit. Tämän jälkeen luokanvalvoja/ohjaaja tekee yhteenvedon, joka käsitellään arviointikeskustelussa. Seudullisen kehittämisen näkökulmasta toivottiin yhteneväisiä lomakkeita ja samoja arvioinnin ajankohtia. Myös jaksojärjestelmät toivottiin rakennettavan samanlaisiksi. Arviointikeskustelulle toivottiin yhteistä formaattia ja perustaa, seudullista raamia. Yhteiseksi kehittämisen kohteeksi ehdotettiin itsearviointia. Sanallinen, lausetasoinen arviointi todettiin haastavaksi. Tähän toivottiin apua ns. lausepankista, jossa fraasit sanalliseen arviointiin olisivat valmiina. Osallistujat ehdottivat lisäksi yhteisen työryhmän perustamista etsimään parhaat ideat eri kuntien arvioinnin menetelmistä. Parhaat käytännöt koottaisiin kaikkien käyttöön sähköisessä muodossa. Toiveena oli myös yhteinen oppilastietojärjestelmä, jonka kautta oppilashistoria olisi yhtenä kokonaisuutena. Hyvänä esimerkkinä oli yhden kunnan käytäntö, jossa paperiset arviot ja todistukset kulkivat yhtenä kokonaisuutena oppilaan mukana esikoulusta yläluokille. Todettiin, että tavoitteena voisi olla seudullinen sähköinen portfolio, joka seuraisi oppilaan koulupolun mukana, esimerkiksi pilvessä. Kaiken kaikkiaan toivottiin seudullista arvioinnin materiaalipankkia. Päätösehdotus. Seutusivistys kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää merkitä arviointi -kohdan perustelut tiedoksi sekä tehdä tarvittavat päätökset. 13/14

14 Päätös. Työryhmä päätti lähteä valmistelemaan yhtenäistä seudullista arviointikäytäntöä OPS-projektityöryhmässä. 8 MUUT ASIAT Keskusteltiin Treduca tilaisuudesta marraskuussa KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Muistion vakuudeksi Toni K. Laine sihteeri 14/14