Energiankysynnän vähentämisstrategiat: uusien ja kunnostettujen rakennusten potentiaali
|
|
- Risto Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 M4 Energiankysynnän vähentämisstrategiat: uusien ja kunnostettujen rakennusten potentiaali 1
2 Sisältö 1. // Johdanto 1.1. Rakennussektorin energiankulutus 1.2. Elinkaarianalyysi kokonaisvaltainen näkemys 1.3. Rakennusmateriaalien sisältämä energia 2. // Rakennusten käyttöenergia: lainsäädäntökehys 2.1 EU:n direktiivi 2002/91/EC 2.2 EU:n direktiivi 2010/31/EC 2.3 Luokittelut ja sertifikaatit 3. // Parametrit, jotka vaikuttavat käytössä olevan rakennuksen energiankulutukseen 3.1. Passiivinen: lämpöinertia / eristäminen / aurinkoenergiansäätö / ilmanvaihto 3.2. Hybridi: vapaajäähdytys / lämmönkeruu / maaputket 3.3. Aktiivinen: energiatehokkaat asennukset 3.4. Rakennuksen huolto- ja säätöjärjestelmät 4. // Kaupunkisuunnittelun käyttämiä menetelmiä rakennusten energiakunnostuksessa 4.1. Energiatehokkuuskunnostamisen tärkeys 4.2. Kaupunkisuunnittelun innovatiiviset ohjesäännöt 2
3 1. Johdanto 1.1. Rakennussektorin energiankulutus Rakennussektorin osuus Euroopan kokonaishiilidioksidipäästöistä: 40%. [1] [1] EPBD - Energy Performance Buildings Directive 2002/91/EC 4th of January 2003 Official Journal of the European Communities Energiakulutuksen lopullinen jakautuminen sektoreittain. Kokonaisenergiankulutus: 9714 ktep. Katalonia Lähde: ICAEN 3
4 1. Johdanto 1.1. Rakennussektorin energiankulutus Katalonian asuntosektorin kokonaisenergiankulutus Kotitalouksien kokonaisenergiankulutus/m Kotitalouden energiankulutus Lämmitys DHW / Ruoanlaitto Sähkölaitteet Valaistus Jäähdytys kwh/m Lähde: Associació LIMA Low Impact Mediterranean Architecture, Regional Benchmark Analysis, based based on data from IDESCAT and ICAEN, elaborated in the frame of the MARIE project, 9/2011 4
5 1. Johdanto 1.1. Rakennussektorin energiankulutus Katalonian palvelusektorin kokonaisenergiankulutus Hotellit Toimistot Koulut Sairaalat ICAEN (2004): Dades de consums i comportament energètic per a diferents sectors consumidors Projecte Ciutat Sostenible. Fòrum Barcelona
6 1. Johdanto 1.2. Elinkaarianalyysi kokonaisvaltainen näkemys Resurssien kierron tämän hetkinen malli materia energia vesi jäte päästöt construction occupancy building demolition energia materia vesi päästöt lietteet energia jäte päästöt 6
7 1. Johdanto 1.2. Elinkaarianalyysi kokonaisvaltainen näkemys Resurssien kierron tavoite Uusiutuva materia Kierrätetty materiaali Uusiutuva energia vesi construction building occupancy Uusiutuva energia materia Paikallinen viljely / Käsitelty vesi Materiaalia kierrätykseen demolition likavesi Uusiutuva energia Kierrätettävät materiaalit Kierrätys uusiutuvalla energialla 7
8 1. Johdanto 1.2. Elinkaarianalyysi kokonaisvaltainen näkemys Esimerkki rakenteisiin sisältyvästä energiasta / energia käytettävässä muodossa Energiankulutus CO 2 päästöt Elinkaaren vaihe Vertailu Projekti Vähennys Vertailu Projekti Vähennys MWh MWh % t CO 2 t CO 2 % Materiaalit % % Rakentaminen % % Käyttövaihe % % Purkaminen % % Yhteensä % % 60 asunnon kerrostalon elinkaarianalyysi, SaAS
9 1. Johdanto 1.2. Elinkaarianalyysi kokonaisvaltainen näkemys Rakenteisiin sitoutuneen energian / käyttöenergian ympäristövaikutusten aikataulu Construcción Rakentaminen Utilitzación Käyttö Tyypillisen 100m2 asunnon päästöt 50 vuoden aikana hiilidioksidiekvivalenttitonneina 9
10 1. Johdanto 1.3. Rakennusmateriaalien sisältämä energia Lampaan villa: 0,043 W/m K (12% polyester kuitu) Lähde: Victermofitex Selluloosa: 0,040 W/m K (10% Borax, palontorjunta ja fungisidi) Lähde: CLIMACELL, Christoph Peters 10
11 1. Johdanto 1.3. Rakennusmateriaalien sisältämä energia Eristys materiaali Primäärienergia Päästöt Hinta Lähde (MJ/kg) (kgco2eq/kg) (Euro/m3) MJ - kgco2eq Polystyreeni, ruiskutettu 92,4 9, EMPA Polystyreeni, turpoava 105,0 4, EMPA Polyuretaani PUR 100,0 4, EMPA Lasivilla 45,1 1, EMPA Kivivilla 21,7 1, EMPA Vaahtolasi 16,5 0, PROVEIDOR Lampaan villa 14,7 0, PASSIVHAUS Korkki 25,0 0, EMPA Puukuitu 13,7-0, PROVEIDOR Selluloosa 7,2-0, PASSIVHAUS 11
12 2. Rakennusten käyttöenergia: lainsäädäntökehys EU European Directive EPBD 2002/91/EC EU:n direktiivi EPBD 2010/31/EC 12/ /2010 RD 314/2006 CTE, Tekninen rakennuskokoelma 09/2006 RD ES RD 1027/2007 Lämpöasennukset 08/2007 RD 47/2007 Energiasertifikaatio 10/2007 RD RD CAT Rakennusten ekotehokkuus 08/2006 Aurinkoenergia asetus (BCN) 07/1999 LOCAL Veden säästöasetus 11/
13 2. Rakennusten käyttöenergia: lainsäädäntökehys 2.1. EU:n direktiivi 2002/91/CE EPBD Direktiivi vahvistaa vaatimukset seuraavasti kohtien suhteen: 13 Click to edit the outline text format Yleiset kehykset rakennusten kokonaisenergiatehokkuuden laskemiseksi; Uusien rakennusten energiatehokkuuden minimi vaatimukset; Suurten olemassa olevien kunnostettavien rakennusten energiatehokkuuden minimivaatimukset; Rakennusten energiasertifiointi; Rakennusten kattila- ja ilmastointijärjestelmien säännöllinen tarkastaminen ja lisäksi yli 15 vuotta vanhojen kattiloiden lämpöasennusten arviointi Second Outline Third Outline Fourth Outline Fifth Outline
14 2. Rakennusten käyttöenergia: lainsäädäntökehys 2.1. EU:n direktiivi 2010/31/CE EPBD recast Artikla 9 Lähes nollaenergiarakennukset 31. joulukuuta 2018 jälkeen, julkisten viranomaisten käytössä olevat ja omistamat rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia. 31. joulukuuta 2020 jälkeen, kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia. 14
15 2. Rakennusten käyttöenergia: lainsäädäntökehys 2.1. EU:n direktiivi 2010/31/CE EPBD recast Lähes nollaenergiarakennus tarkoittaa rakennusta, joka on hyvin energiatehokas. Lähes nolla tai hyvin vähäinen määrä energiaa, joka tarvitaan, tulee tuottaa uusiutuvista energialähteistä paikan päällä tai lähistöllä; Kansalliset suunnitelmat, joilla lisätään lähes nollaenergiarakennusten määrää: - Välitavoitteet parantamaan energiatehokkuutta vuoteen 2015 mennessä - Yhteinen primäärienergiankäyttömittari, jonka yksikk on kwh/m2 a - Energiatehokkuussertifikaation vahvistaminen - Asennusten energiatehokkuus - Otetaan käyttöön UES, yhteistuotanto, kaukolämpö/-kylmä, lämpöpumput, seuranta 15 REDUCTION 15 STRATEGIES:
16 2. Rakennusten käyttöenergia: lainsäädäntökehys 2.1. EU:n direktiivi 2010/31/CE EPBD recast Vienti nettonolla viiva [tuonti=vienti] Uusiutuvien energialähteiden osuus Kysynnän väheneminen Nykyrakennukset Tuonti 16 REDUCTION 16 STRATEGIES:
17 2. Rakennusten käyttöenergia: lainsäädäntökehys 2.1. EU:n direktiivi 2010/31/CE EPBD recast Rakentaminen vähimmäiskustannuksin Elinkaarikustannus Art. 5. Minimi energiatehokkuusvaatimusten optimaalisten kustannustasojen laskenta Nykyiset perinteiset rakennukset Energian säästö nostaa rakennuskustannuksia Energia- ja kustannussäästö Energiatehokkuus paranee Energian käyttö 17 REDUCTION 17 STRATEGIES:
18 2. Rakennusten käyttöenergia: lainsäädäntökehys 2.1. EU:n direktiivi 2010/31/CE EPBD recast Elinkaarikustannusanalyysi Veri- ja kudospankki, Katalonia Yksityiskohtainen analyysi kuvaillun mallin mukaisesti suunnitellun rakennuksen sijoitusja käyttökustannuksista:. Erotus sijoituskustannuksissa 1.2 M Erotus käyttökustannuksissa 9.6 M Erotus yhteensä (30 vuodesas) 8.4 M Kokonaisalkuinvestointi Käyttökustannukset 30 vuodessa Kokonaiselinkaarikustannukset 30 vuodessa Vertailu BST Ero Tutkimus tehtiin projektin b_efien puitteissa, Fundació b_tec avustuksella, mukana osallisina insinööri- ja FM-yrityksiä, SaAS, grupo JG, et.al. Barcelona 2009 Sijoituksen lisähyöty 30 vuoden aikana 800% Vuosittainen 26% Ottamalla huomioon nämä tiedot ja tämän hetkinen valuutan hinta, sijoituksen vuotuinen tuotto on noin 20%. Sijoituksen palautusajan arvioidaan olevan 4-5 vuotta. 18
19 2. Rakennusten käyttöenergia: lainsäädäntökehys 2.3. Luokittelut ja sertifikaatit Código Técnico de la Edificación - CTE Certificació energètica RD 47/2007 Decret d Ecoeficiència en Edificació DEE LEED BREEAM PASSIVHAUS MINERGIE VERDE ECO Indikaattori: energia / päästöt alue / materiaalit / vesi / jne. 19
20 2. Rakennusten käyttöenergia: lainsäädäntökehys 2.3. Luokittelut ja sertifikaatit Sertifikaattien analyysien pääkohdat Ympäristö Kaupungin rakennustiheys Liikenne Maaperän suojelu Viheralueet Materiaalit Vaikutus Saatavuus Paikallinen tietous Jäte Energia Vesi Energian kysyntä Energian jakautuminen Asennusten tehokkuus Uusiutuvat energiat Veden kulutus Sadevesi Harmaavesi Jäteveden käsittely Terveys ja hyvinvointi Sisäilman laatu Sähkömagneettiset kentät Radioaktiivinen säteily Lämpö, visuaalinen, akustinen hyvinvointi Sosioekonomia Huolto Muut Parannuskustannukset Käyttäjätietous Ammattiopetus Verkostojen yhdistäminen Integroitu suunnittelu Huoltosuunnitelmat Tarkastusvälit Valvonta 20
21 3. Parametrit, jotka vaikuttavat käytössä olevan rakennuksen energiankulutukseen 3.1. Passiivinen: lämpöinertia / eristäminen / aurinkoenergiansäätö / ilmanvaihto / luonnonvalo Lämpöinertia: Rakennuksen lämmönvarastointikyky. Päästrategia Välimeren ilmastossa, jossa korkeat päivä/yö lämpötilavaihtelut ja kivestärakentamisen traditio. Eristys: Johtumalla tai konvektiolla tapahtuvan lämmön siirtymisen kontrollointi vaihtamalla materiaaleja tai materiaalien paksuutta. Monikerroksisten julkisivujen ja erikoismateriaalien ulkonäkö.. Aurinkoenergiansäätö: Auringonsäteiden estokerrosten tai kiilto-ominaisuuksien avulla voidaan lisätä tai vähentää auringonsäteilyn tehoa ja näin saavuttaa talvisin maksimaalinen hyöty ja kesällä estää ylikuumeneminen. Ilmanvaihto: Ilmanvaihdolla on kaksi vaikutusta: se hyödyntää ympäristössä tapahtuvia olosuhdemuutoksia ja toimii luonnollisena haihduttavana jäähdytysprosessina. Tätä mekanismia suositaan kuumassa ympäristössä ja alhaisen lämpömassan rakennuksissa. 21
22 3. Parametrit, jotka vaikuttavat käytössä olevan rakennuksen energiankulutukseen 3.1. Julkisivun rakennus typologioita RASKAS KIINTEÄ SEINÄ RAOLLISET SEINÄT PERINTEINEN KAKSOIS ULKO KEVYT ILMAN RAKOA RAOLLISET 22
23 3. Parametrit, jotka vaikuttavat käytössä olevan rakennuksen energiankulutukseen 3.1. Passiivinen: Lämpöinertia Terminen massa varastoi lämpöä päivän aikana Päivällä varastoitunut lämpö säteilee takaisin viileämpinä tunteina (yö) Tyypillinen Pohjois- Välimeren maatalo, joka perustuu lämpöinertiaan Perinteinen Etelä- Välimeren pihapiiri, joka perustuu lämpöinertiaan 23
24 3. Parametrit, jotka vaikuttavat käytössä olevan rakennuksen energiankulutukseen 3.1. Passivinen: Eristys Ilma Rakennuselementit Ilma e se Lämpöresistanssi Click to edit the Ulkopinta outline text format si Lämpöresistanssi Sisäpinta i R sesi Sisäiset lämpöresistanssit R Second Outline Lämpöresistanssi R T R R U Q R U Q e e U e 1 R 1 R T W A W m A m / mk 2 K W e m T m / mk e T e m W 2 W W W 2 K m K 2 W K 24 e Radiation Convection Conduction R se Third Outline Radiation R 1 R 2 R 3 e/fourth e/ Outline n R = e/ j Fifth R = R +R + R Tsesi Outline Sixth Convection Conduction R si i
25 3. Parametrit, jotka vaikuttavat käytössä olevan rakennuksen energiankulutukseen 3.1. Passiivinen: Aurinkosäätö Auringosta saatavan hyödyn ja suojautumisen välinen optimi riippuu rakennuksen käytöstä, suunnasta, jne. Päätekijät: lämmönläpäisy, aurinkoenergiatekijä, näkyvä valo Varjostuslaitteet, luonnonvaloa läpäisevät varjostusvälineet Click to edit the outline text format Second Outline Third Outline 25 Click to edit the outline text format Second Outline Third Outline Click to edit the outline text format Fourth Second Outline Outline Third Fifth Outline Outline
26 3. Parametrit, jotka vaikuttavat käytössä olevan rakennuksen energiankulutukseen 3.1. Passiivinen: Ilmanvaihto Ristituuletus: rakennussuunnittelu (esimerkiksi huoneistojen sijainnit), joka sallii ilmavirtaukset julkisivulta toiselle lisäten luonnollista ilmanvaihtoa. Yötuuletus: lisää ilmanvaihtoa kylmempinä kesäöinä poistaen rakennuksen lämpömassaan päivän aikana varastoitunutta lämpöä. Tämä strategia on riittävä korvaamaan ilmastointijärjestelmää vain lauhkeassa ilmastossa, mutta joka tapauksessa se vähentää tarvittavan jäähdytysenergian määrää. Tyypillisen yötuuletuksen ilmanvaihtonopeus on 4/h, usein riippuvainen mekaanisesta apuilmastointijärjestelmästä varmistaakseen korkean energiatehokkuuden. Click to edit the outline text format Second Outline Third Outline 26 Second Outline Third Outline Click to edit the outline text format Fourth Second Outline Outline Third Fifth Outline Outline Click to edit the outline text format
27 3. Parametrit, jotka vaikuttavat käytössä olevan rakennuksen energiankulutukseen 3.2. Hybridi: vapaajäähdytys / lämmönkeruu / maaputket Pakoilma Lämmönkeruu Esisuodatin Suodatin Sisäilma Ulkoilma Syöttöilma Click to edit the outline text format Vapaajäähdytys syöttöilman virtauksen käyttö tai lisääminen, kun kohdetta halutaan jäähdyttää ja ulkoilma on kylmempää kuin sisäilma. Second Outline Third Outline 27 Lämmönkeruu: syöttöilma esilämmitetään palauttamalla lämpöä poistoilmasta käyttäen ilmasta-ilmaan lämmönvaihdinta. Click to edit the outline text format Second Outline Third Outline Click to edit the maaperän outline kohtuullista text lämpötilaa. format Fourth Second Outline Outline miellyttäväksi korkealla hyötysuhteella. Maa- tai kallioperälämmönvaihdin: Hyödyntää Sisäänjohdettava ilma tuodaan maaperään kaivettujen tehokkaasti lämpöä johtavien putkien kautta. Näin korvaava ilma muuttuu Third Fifth Outline Outline
28 3. Parametrit, jotka vaikuttavat käytössä olevan rakennuksen energiankulutukseen 3.2. Hybridi: vapaajäähdytys / lämmönkeruu / maaputket Esimerkki Veri- ja kudospankki, Katalonia, % EI-KANTAVA ULKOSEINÄ RASKAS JULKISIVU, EI LÄMMÖNKERUUTA RASKAS JULKISIVU, VAPAAJÄÄHDYTYS JA LÄMMÖNKERUU Tarve vähenee 41%! JÄÄHDYTYSTARVE (kwh) LÄMMITYSTARVE (kwh) Demanda energètica de climatizació (kw/h), JG Ingenieros, julio 2008 / Herramienta de cálculo: CARRIER Hourly Analysis Program v 4.12b 28
29 3. Parametrit, jotka vaikuttavat käytössä olevan rakennuksen energiankulutukseen 3.2. Hybridi: vapaajäähdytys / lämmönkeruu / maaputket Esimerkki Veri- ja kudospankki, Katalonia, 2010 VAV ilmastointilaitteet vaihtuvalla ilmantilavuudella ilman lämmönkeruuta VAV + RC ilmastointilaitteet vaihtuvalla ilmantilavuudella ja lämmönkeruulla BST, anàlisi de la demanda energètica Kuukausittainen lämmitys- ja jäähdytystarve (kw/h), grupojg Enginyers, January 2008 VAV + FC ilmastointilaitteet vaihtuvalla ilmantilavuudella ja vapaajäähdytyksellä VAV + FC + RC ilmastointilaitteet vaihtuvalla ilmantilavuudella, vapaajäähdytyksellä ja lämmönkeruulla Lämmitystarve Jäähdytystarve Simulation: CARRIER Hourly Analysis Program v 4.12b Annual energy demand for heating and cooling grupojg Enginyers 29
30 3. Parametrit, jotka vaikuttavat käytössä olevan rakennuksen energiankulutukseen 3.3. Aktiivinen: energiatehokkaat asennukset Aurinkolämpö ja - sähköpaneeliryhmä prototyyppi rakennuksen katolla (LIMA Low Impact Mediterranean Architecture, Barcelona). Välimeren ilmastossa 1 kw aurinkosähköä (8m2 paneeleja) Click to edit the outline text format tuottaa noin 1,200 kwhe/a, joka on noin kolmannes keskimääräisen kotitalouden sähkön tarpeesta. Second Outline Third Outline 30 Click to edit the outline text format Second Outline Third Outline Click to edit the outline text format Fourth Second Outline Outline Third Fifth Outline Outline
31 3. Parametrit, jotka vaikuttavat käytössä olevan rakennuksen energiankulutukseen 3.4. Rakennuksen huolto- ja säätöjärjestelmät Huolto- ja säätöjärjestelmillä on yhä tärkeämpi osa energiankulutuksen optimoinnissa, erityisesti tertiäärisen sektorin rakennuksissa (toimistot, hotellit, supermarketit) Eri järjestelmien energiankulutuksen eriteltyä mittaamista (erityisesti lämmitys, ilmanvaihto, ilmastointi, mutta myös valaistus) ohjaavat erityiset laitteet asiaankuuluvien parametrien perusteella (lämpötila, ilmanvaihto, valoisuus, jne) ennalta määrättyjen ajankohtien tai rajaarvojen pohjalta. Click to edit the outline text format Keskitetty ohjaus graafisen käyttöliittymän avulla helpottaa huoltohenkilökunnan pääsyä rekisteröityihin tietoihin ja suorituskyvynseurantamittareihin. Lisäksi alitehoiset laitteet ja päästöt esimerkiksi GPRS:n kautta tulevien hälytyssignaalien avulla. Second Outline Third Outline 31 Click to edit the outline text format Second Outline Third Outline Click to edit the outline text format Fourth Second Outline Outline Third Fifth Outline Outline
32 4. Kaupunkisuunnittelun käyttämiä menetelmiä rakennusten energiakunnostuksessa 4.1. Energiatehokkuuskunnostamisen tärkeys ennen Lämmitystarve (kwh/m2 a) Pinta (%)
33 4. Kaupunkisuunnittelun käyttämiä menetelmiä rakennusten energiakunnostuksessa 4.1. Energiatehokkuuskunnostamisen tärkeys 2030 Lähde: Vattenfall s Global Climate Impact Abatement map. Bo Nelson, IEA,
34 4. Kaupunkisuunnittelun käyttämiä menetelmiä rakennusten energiakunnostuksessa 4.1.Energiatehokkuuskunnostamisen menetelmien soveltuvuus Energy efficient renovation Public subsidy Final energy savings Primary energy savings Avoided emissions M ktep ktep ktco 2 Building envelope 111, Building services 145, Lighting equipment 22, Appliances 282, Lähde: IDAE (2011) Plan de Acción de Ahorro y Eficiencia Energética Energy efficient renovation Estimated lifetime of mesure Public subsidy / primary energy saving Public subsidy / avoided emissions Avoided emissions / public subsidy a /kwh /kgco 2 kgco 2 / Building envelope 30 0,01 0,04 23,95 Building services 15 0,01 0,04 25,15 Lighting equipment 6 0,00 0,03 40,00 Appliances 10 0,01 0,07 14,59 34
35 4. Kaupunkisuunnittelun käyttämiä menetelmiä rakennusten energiakunnostuksessa 4.2. Kaupunkisuunnittelun innovatiiviset ohjesäännöt Sovella kaupunkisuunnitelun ohjesääntöjä - Helpota remontointia sallimalla rakennuspinnan / alan suurentaminen rakennuksen lämpöeristämisen parantamiseksi - Rakennus nettolattiapinta-alan perusteella, ei rakennetun pinta-alan perusteella, jotta paksummat seinät eivät kärsi vertailussa. - Suosi vihreiden kattojen käyttöä. - Suosi rakentamisen välitilojen sisällyttämistä aurinkoenergianhyödyntämisen tai auringolta suojautumisen vuoksi (talvipuutarhat, pergolat, jne.) suosi myös terasseja, parvekkeita, jne.. 35
36 The UP-RES Consortium Tämän moduulin vastuullinen instituutio: SaAS Suomi: Aalto University School of science and technology Espanja: SaAS Sabaté associats Arquitectura i Sostenibilitat Iso-Britannia: BRE Building Research Establishment Ltd. Saksa: AGFW - German Association for Heating, Cooling, CHP UA - Universität Augsburg TUM - Technische Universität München Unkari: UD University Debrecen 36
Energiakysynnän vähentämisstrategiat: Potentiaali kaupunkisuunnittelussa M3 ENERGY REDUCTION STRATEGIES: URBAN PLANNING
M3 Energiakysynnän vähentämisstrategiat: Potentiaali kaupunkisuunnittelussa 1 Sisältö 1. // Johdanto 1.1. ET ja UES kaupunkisuunnittelussa 2. // Freiburgin esimerkkitapaus Yhdistetty energia- ja kaupunkisuunnittelu
LisätiedotEnergialähteet ja uusiutuvat energiateknologiat M4_ ENERGY DEMAND REDUCTION STRATEGIES: POTENTIAL IN NEW BUILDINGS AND REFURBISHMENT
M5 Energialähteet ja uusiutuvat energiateknologiat 1 Content 1. // Johdanto 1.1. EPBD nzeb 1.2. Missä on UES:n lähde? 2. // Biomassa 2.1. Lähteet 2.2. Pelletti 2.3. Pellettien syöttö kattilaan 2.4. Puukaasukattila
LisätiedotUusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014
Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset
LisätiedotLähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu
Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotKohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy
Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian
LisätiedotAsuinkerrostalojen energiaremontointi ja kustannusoptimaaliset päästövähennykset Janne Hirvonen Juha Jokisalo, Juhani Heljo, Risto Kosonen
Asuinkerrostalojen energiaremontointi ja kustannusoptimaaliset päästövähennykset Janne Hirvonen Juha Jokisalo, Juhani Heljo, Risto Kosonen Kohti kunnianhimoisempaa korjausrakentamista 9.4.2019 Taustaa
LisätiedotLähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla
Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotPassiivitalo. Jyri Nieminen VTT
Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve
LisätiedotAurinkoenergia ja lämmön kausivarastoinnin mahdollisuudet. Vuoden lähienergiaratkaisu -palkinnonjakotilaisuus, Janne Hirvonen
Aurinkoenergia ja lämmön kausivarastoinnin mahdollisuudet, Janne Hirvonen Taustaa Rakennusten energiantarve on 40% EU:n kulutuksesta Energiatehokkuudella merkittävä vaikutus Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotFInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo
FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta
LisätiedotPlusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska
Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotIlmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö
Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki
LisätiedotMarkku J. Virtanen, Dr 31.3.2009
Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita
LisätiedotTerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä
TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka
LisätiedotLähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen
Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin
LisätiedotJäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili
Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014
Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen
Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotEkotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011
Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit
LisätiedotDemand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings
Demand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings Toinen sija kilpailussa: HVAC World Student Competition Kiinteistöjen ja energiajärjestelmien uudet rajapinnat Energiajohtaminen
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö
Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus 2.0
Rakennusten energiatehokkuus 2.0 Rakennusten energiaseminaari 4.10.2017 Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, VTT Johtava tutkija, Pekka Tuomaala, VTT Rakennukset ovat keskeisessä roolissa Ihmiset viettävät
LisätiedotAITOA ENERGIATEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN
AITOA ENERGIATEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN Helsingin RakVv:n ajankohtaisseminaari 12.12.2016 Jouni Kivirinne Aitoa energiatehokkuutta rakentamiseen: - Energiatehokkuus: säästöä vai lisäarvoa - Paikallinen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotRAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotSuomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT
Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030
LisätiedotPirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1
Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka
Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotRakentamisen uudet määräykset
Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotM10 Uudet liikennöintimallit kaupungeissa ja kaupunkien välillä
M10 Uudet liikennöintimallit kaupungeissa ja kaupunkien välillä 1 Sisältö 1. Liikennöintitarpeet 1.1. Primääri ja rakenteellinen näkökulma 1.2. Matka ja matkan tuotto 1.3. Liikenne tarvitsee tilaa 2. Liikkuminen
LisätiedotJorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset
Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee
LisätiedotYhteensä: ,13 381,57
Perustiedot Projektin tiedot Projektin nimi: BEM-OKT rak. 22 Sijainti: Joensuu Leveysaste: 62 8' 5" POH Pituusaste: 29 41' 27" ITÄ Korkeus: 86, m Ilmastotietojen lähde Strusoft-palvelin Arviointipäivä:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotUudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO
Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa
LisätiedotPuurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi
Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013
LisätiedotRakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin
LisätiedotResurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry
Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus
LisätiedotTulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne
Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings (COMBI), Tampere 28.1.2016 Jyrki Kauppinen EPBD direktiivin toimeenpano
LisätiedotKohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia
Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti
LisätiedotMateriaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT
Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen
LisätiedotVuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy
Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen
LisätiedotSaving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies
Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä
Lisätiedotnzeb- määräysten valmistelu3lanne ja aikataulu
nzeb- määräysten valmistelu3lanne ja aikataulu 25.11.2014 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoi/eet ja rakennuksia koskevat EU säädökset Rakennusten energiatehokkuusdirek3iv
LisätiedotEnergiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
LisätiedotLähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy
Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta
Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotYmpäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska
Ympäristötehokas Skanskatalo Pellervo Matilainen Skanska Moderni pääkonttori toimi lähtölaukauksena neljän ympäristö- ja kustannustehokkaan toimistotalon keskittymälle Kiint. Oy Kathy (1) Kiint. Oy Neptun
LisätiedotMiten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen
Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011
LisätiedotYhteensä: ,13 381,57
Perustiedot Projektin tiedot Projektin nimi: BEM-OKT rak. 22 Nyky... Sijainti: Joensuu Leveysaste: 62 38' 5" POH Pituusaste: 29 41' 27" ITÄ Korkeus: 86, m Ilmastotietojen lähde Strusoft-palvelin Arviointipäivä:.11.217.35.18
LisätiedotREMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut
Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR
LisätiedotUusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö
Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoitteet ja rakennuksia koskevat
LisätiedotVuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit
Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen
LisätiedotSoveltamisala: JBR;
Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-
LisätiedotRakentamismääräykset 2012
Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset
LisätiedotEU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle
EU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle Teppo Lehtinen 25.11.2010 1 Rakennuksia koskevat asiakirjat EU 20-20-20 EPBD rakennusten energiatehokkuusdirektiivi RES uusiutuvan
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotAurinkoenergia Lopullinen ratkaisu
FINNBUILD MESSUJEN AURINKOSEMINAARI 9.10.2012 Jari Varjotie, CEO Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu Joka vuosi yli 1,080,000,000 TWh energiaa säteilee maapallolle auringosta 60,000 kertaa maailman sähköntarve.
LisätiedotFInZEB-kustannuslaskenta
FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
LisätiedotAjankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos
Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140
LisätiedotENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotAEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin
AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin Markku Harmaala, AEL 2018 Tuloksia Ohjelmaan osallistuneiden projektitöillä keskiarvoina säästynyt/yritys: 232 897 1620
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA
ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu
Lisätiedot0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY
0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa
LisätiedotLämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
LisätiedotIhminen on Energiaholisti
Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä
Lisätiedot14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta
LisätiedotLämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä
Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset
LisätiedotPäätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014
Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Ajankohtaista energia- ja ilmastoasioissa (TEM näkökanta) Energia- ja ilmastostrategia (2020-EU-tavoitteet,
Lisätiedot5/13 Ympäristöministeriön asetus
5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,
LisätiedotENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
LisätiedotAA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1
Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS
LisätiedotRakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski
Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus
LisätiedotSoveltamisala:
Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-
LisätiedotRakennus uusiutuvan energian tuottajana - ovatko rakennus- ja energiaalat valmiita haasteeseen?
Green Building Council Finland Rakennus uusiutuvan energian tuottajana - ovatko rakennus- ja energiaalat valmiita haasteeseen? Maija Virta Toimitusjohtaja, FIGBC Uutta EPBD rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä
Lisätiedot