Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTEohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTEohjelma"

Transkriptio

1 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTEohjelma Pohjois-Suomen alueellinen kehittämistoiminnan suunnitelma versio Sisältö 1. JOHDANTO Maakuntien aluerakennekuvaus Maakuntien väestö Maakuntien väestön koulutus Maakuntien työllisyystilanne Maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Järjestöjen rooli kansalaisvaikuttamisessa NÄITÄ TAVOITTELEMME Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat KASTE-OHJELMAN PAINOPISTEALUEET POHJOIS-SUOMESSA KASTE-OHJELMAN PAINOPISTEALUEET POHJOIS-SUOMESSA NÄIN SEN TEEMME OHJELMAN TOTEUTUS Toimeenpano, seuranta, arviointi ja valvonta Viestintä ja sidosryhmätyö...66 Aluejohtoryhmän kokoonpano ja sihteerit Tiedotuksesta vastaavat henkilöt LIITTEET Kesken: - Raporttiin kuvataan oma luku sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistavat maakunnittain luvussa kuvataan olemassa oleva rakenne ja ajatukset mihin asia kehittyy mm. yhteistoiminta-alueet, Paras-asiat Lääninhallitus toimittaa koko Pohjois-Suomen osalta kartan, jossa rakenne kuvattu ja osaltaan tekstejä. - Toimeenpano, seuranta, arviointi ja valvonta: mm. lääninhallituksen tekstiä omasta valvonnastaan. - suunnitelmassa voisi olla kokonaiskuva siitä, mihin järjestökentän toiminta suuntautuu.

2 2 1. JOHDANTO Valtioneuvosto on hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman KASTE vuosille Ohjelma perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettuun lakiin (733/1992) ja sen 5 :ään sellaisena kuin se on laissa 253/2007. Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä hallituksen valtiontaloutta koskevien päätösten kanssa yhteensopivan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman. Valtioneuvosto nimeää sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten tavoitteiden kokoamiseksi ja toimeenpanemiseksi sekä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistoiminnan toteuttamiseksi neljäksi vuodeksi kerrallaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut viisi alueellista johtoryhmää neuvottelukunnan toiminnan tueksi. Alueelliset johtoryhmät suunnittelevat, ohjaavat ja koordinoivat alueilla tapahtuvaa kehittämistyötä. Kansallisen kehittämisohjelman toimeenpano täsmentyy ja toteutuu kuntien, järjestöjen ja muiden alueellisten toimijoiden laajana yhteistyönä sopimissa konkreettisissa kehittämistoimissa ja niiden tavoitteissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE ) päätavoitteina on lisätä kuntalaisten osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, ja kaventaa samalla terveyseroja. Lisäksi tavoitellaan palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantumista ja alueellisten erojen vähentymistä. Tavoitteet on jaoteltu mitattaviksi osatavoitteiksi, jotka pyritään saavuttamaan paikallisesti toteutettavilla konkreettisilla toimenpiteillä. Valtio tukee toimintaa muun muassa lainsäädännön uusimisella, suosituksilla ja valtionavustuksilla. Pohjois-Suomen laaja alue pitkine matkoineen on haaste aluejohtoryhmän työlle. Pohjois-Suomen alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelmassa on tärkeää, että laajan alueen eri osien näkemykset ja painopisteet tulevat esille. Aluejohtoryhmä on päättänyt toimintansa organisoinnista, että maakuntaliitot toimivat alueillaan koordinaattoreina ja niiden kautta suodattuvat alueiden painopisteet ja niiden mukaiset kehittämishankkeet aluejohtoryhmälle. Maakuntaliittoihin on nimetty yhdysjäsenet, jotka osallistuvat aluejohtoryhmän kokouksiin. Pohjois-Pohjanmaa: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin kehittämisen tahtotila ja päälinjaukset on määritetty maakunnan hyvinvointiohjelmassa. Ohjelma on työstetty laajana ja vuorovaikutteisena yhteistyönä ja sen toimeenpanoa tukee kuntien ja keskeisten toimijoitten allekirjoittama hyvinvointisopimus. Hyvinvointiohjelman kehittämishankkeita rahoitetaan useiden eri rahoituslähteiden kautta, joista keskeisimpiä ovat Kaste-ohjelma, STM:n Terveyden edistämisen määrärahat, EU:n rakennerahasto-ohjelmat (EAKR, ESR), RAY ja Tekesin eri rahoitusohjelmat. Hyvinvointiohjelma toimii hankkeiden ja eri rahoituslähteiden välisenä koordinaattorina. Kastehankkeiden osalta tämä tarkoittaa niiden maakunnallista koontia sekä arviointia ennen Kasteen aluejohtoryhmän käsittelyä. Koonnista ja arvioinnista vastaa maakuntahallituksen nimeämä johtoryhmä, jonka rungon muodostavat alueiden edustajat.

3 3 Kunnat, kuntayhtymät ja muut toimijat tekevät Kaste-hanke-esitykset johtoryhmälle ja osoittavat ne maakunnan yhdyshenkilölle Ilpo Tapaniselle Pohjois-Pohjanmaan liittoon. Hankevalmistelusta on syytä käydä riittävän ajoissa vuoropuhelua alueen hyvinvointiverkoston yhdyshenkilöitten kanssa (Koillismaa, Oulun Eteläinen, Oulunkaari, Oulun seutu, Raahen seutu) Näin toimien varmennetaan, että hankkeet ovat alueen toteuttamissuunnitelmassa mukana. Keski-Pohjanmaa: Keski-Pohjanmaan liiton asettama maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman Hyvinvointi ja vetovoima työryhmä on käsitellyt menneen kevään aikana Kaste ohjelman käynnistymiseen liittyviä asioita. Työryhmässä on edustus maakunnan kunnista, kuntainliitoista ja sosiaali- ja terveysalojen organisaatioista sekä alan koulutusorganisaatioista. Työryhmä jatkaa tässä tehtävässä. Kuntien ja kuntainliittojen sekä koulutus ja tutkimusorganisaatioiden hankkeet käsitellään työryhmässä ja ne koostetaan muiden teemojen tavalla toteuttamissuunnitelmassa, joka ohjaa maakunnan kehittämistoiminnan rahoittamista. Kaste - ohjelma on noussut sosiaali- ja terveysalojen hankkeiden keskeiseksi rahoitusinstrumentiksi. Hyvinvointi ja vetovoima työryhmä tiedottaa hankemaailmasta kuntiin ja muille toimijoille sekä esittelee järjestämissään maakunnallisissa kokouksissa ja tilaisuuksissa Kaste ohjelmaa ja sen mahdollisuuksia. Lappi: Lapin liitossa on vuoden 2008 aikana aloitettu maakunnallisen hyvinvointiohjelman laatiminen. Ohjelman laatimista ohjaamaan on Lapin liiton hallitus nimennyt laaja-alaisen hyvinvoinnin seurantaryhmän, jonka tehtävänä on myös KASTE-ohjelman koordinointi maakunnassa. Lapin liitto tukee maakunnan kehittämisrahalla KASTE-ohjelman maakunnallisen tiedon tuottamista ja hyvinvointiohjelman valmistelutyötä. Kehittämishankkeen ohjausryhmä toimii myös nk. Lapin KASTE-työryhmänä. Molemmat ryhmät ovat toimineet hyvin ja tiedottaneet aktiivisesti KASTE-ohjelmasta ja maakunnan yhteisestä hankeaihiosta maakunnassa. Kasteohjelmaa on esitelty Lapin liiton järjestämällä seutukierroksella ja kuntia ja muita toimijoita on pyydetty toimittamaan hankealoitteita Lapin liittoon. Saamelaiset Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisten perinteinen asuinalue ulottuu neljään valtioon: Suomeen, Norjaan, Venäjälle ja Ruotsiin. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yhteensä yli Eniten saamelaisia on Norjassa. Suomessa on Saamelaiskäräjien vuoden 2007 saamelaiskäräjävaaleissa keräämien tietojen mukaan saamelaista, joista noin 3570 (38,3 %) asuu saamelaisten kotiseutualueella, joka käsittää Enotekiön, Inarin, ja Utsjoen kuntien alueen, sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueen. Suomen saamelaisista jo noin 54,9 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja 6,9 % ulkomailla. Suomessa on käytössä kolme saamenkieltä; pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Saamenkieltä puhuu vajaa puolet saamelaisista. Heistä 70-80% käyttää pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15% saamenkielisistä saamelaisista Valtion talousarviossa vuodesta 2002 lähtien myönnetty vuodeksi kerrallaan erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Määrärahaa käytetään valtionavustuksen maksamiseksi Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Avustus on vuodesta 2004 lähtien ollut euroa (momentti ). Määrärahasta noin puolet kuluu yksinomaan saamenkielisen päivähoidon kustannuksiin. Jäljelle jäävällä osuudella tuetaan saamenkielisten vanhustenhuollon palveluiden, perhetyön, sosiaalityön ja terveydenhoidon palveluiden järjestämistä. Nykyinen rahoitusmenettely toteuttaa saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten perustuslaillista kulttuuri-itsehallintoa, jonka

4 4 kautta saamelaiset voivat keskeisesti vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen toteuttamiseen ja näin ohjata kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämistä ja kehittämistä asuinalueellaan. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) valtakunnalliseksi erityistehtäväksi on määritelty saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä. Saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen, siihen liittyvä tutkimus, koulutus ja arviointi ovat erityisalueena Posken tehtäväkentässä. Hallinnollisesti Saamelaiskäräjien yhteydessä toimiva saamelaisyksikkö huolehtii näistä tehtävistä yhteistyössä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikköjen kanssa. Saamelaisyksikön tavoitteena on saamelaisen varhaiskasvatuksen, vanhustenhuollon ja saamelaisen sosiaalityön kehittäminen sekä sosiaalipalvelujen sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen siten, että palvelujen taso ja saatavuus voidaan turvata saamelaisväestölle. Kainuu 1.1. Maakuntien aluerakennekuvaus Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan aluerakenne pohjautuu historiallisessa mielessä 25 kunnan ja kuntakeskuksen verkostoon, niin sanottuun laajaan Keski-Pohjanmaahan. Keski-Pohjanmaan liiton toiminta-alueen aluerakenne käsittää hallinnollisessa mielessä 12 varsinaista jäsenkuntaa sekä 4 osajäsenkuntaa Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen toiminta-alueella. Kokkolan maakuntakeskuksen lisäksi maakunnassa on 11 kuntakeskusta ja noin 90 kylää. Maakunta rajoittuu Pohjanmaahan ja Etelä-Pohjanmaahan etelässä, Keski-Suomeen idässä ja Pohjois-Pohjanmaahan pohjoisessa. Keski- Pohjanmaan kunnat on jaettu kahteen seutukuntaan. Maakuntakeskus Kokkola ja sen lähikunnat Kälviä, Lohtaja, Himanka ja Kannus muodostavat Kokkolan seutukunnan. Ullavan, Toholammin, Kaustisen, Vetelin, Halsuan, Lestijärven ja Perhon kunnat kuuluvat Kaustisen seutukuntaan. Osajäsenkuntia ovat Kruunupyy, Kalajoki, Sievi, Reisjärvi ja Kinnula. Maakunta kuuluu EU-ohjelmatyössä Pohjois-Suomen suuralueeseen yhdessä Lapin ja Pohjois- Pohjanmaan maakuntien kanssa. Maakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja poikkeaa muusta maasta selvästi. Kokkolassa sijaitseva kemian suurteollisuus on alueemme vahva veturi, jonka elinvoimaisuus on erittäin tärkeää. Maakunnassa on vahvaa pk-teollisuutta metalli- ja konepajateollisuudessa, mekaanista puuja rakennusteollisuutta, ohjelmistoalan palvelutuotantoa sekä useita kaupan- ja palvelualan yksiköitä. Maakunnan työpaikkakehitys on ollut viimevuosina kaiken kaikkiaan erittäin positiivista. Vuosina Keski-Pohjanmaan onnistui kasvattamaan kokonaistyöpaikkamääräänsä yli kaksinkertaisesti maan keskiarvoa enemmän. Tämä selittyy osaltaan matalammalla lähtötasolla mutta myös maakunnassa harjoitetulla onnistuneella elinkeino- ja työllisyyspolitiikalla. Kokkolassa sijaitseva kemian suurteollisuus on alueemme vahva veturi, jonka elinvoimaisuus on erittäin tärkeää. Metalliteollisuus on kasvattanut viimevuosina merkitystään huomattavasti mitattiinpa sitä sitten euroina tai henkilöstömäärillä. ICT-ala lähti maakunnassa kehittymään muuta maata myöhemmin mutta painottui alusta alkaen ohjelmistoteollisuuteen sekä mobiilitekniikkaan ja on onnistunut kasvamaan merkittäväksi työllistäjäksi koko maakunnan alueella. Puualan yrityksiä on maakunnassa runsaasti ja rakennusalan kasvu on taannut niiden kasvun ja kehittymisen. Toimiala on myös verkostoitunut ja tätä kautta kasvattanut entisestään merkitystään valtakunnallisesti.

5 5 Alueella vahva ja pitkät perinteet omaava veneteollisuus on viime vuosina investoinut voimakkaasti ja kasvattanut työntekijämäärää. Vähittäiskaupan merkitys on kasvanut entisestään ostovoiman ja maakuntakeskuksen kasvun myötä. Tilastojen mukaan sosiaali- ja terveysalalle on palkattu paljon uutta työvoimaa mutta jatkossa ala asettaa alueen toimijoille merkittävän haasteen osaavan työvoiman rekrytoimiseksi eläköitymisen kautta avautuviin uusiin työpaikkoihin. (K-P aluerakenne 2008) Lappi Lapin maakuntaan kuuluu 21 kuntaa, näistä neljä on kaupunkia. Vuoden 2006 alussa Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät ja näin muodostui uusi, noin asukkaan Rovaniemen kaupunki. Maakunta muodostuu kuudesta seutukunnasta, joiden pinta-ala, väestömäärä ja elinkeinorakenne poikkeavat merkittävästi toisistaan. Lapin pinta-ala on koko maan pinta-alasta noin 30 prosenttia, mutta väestön osuus koko maan väestöstä on vain noin 3 prosenttia. Harva-asutus asettaakin monenlaisia haasteita eri toiminnoille, muun muassa kuntien lakisääteisten palvelujen järjestämiselle. Elinkeinorakenteeltaan Lapin seutukunnat voidaan jakaa pääpiirteissään kolmeen aluetyyppiin. Rovaniemen seutu on keskisuuri ja palveluvaltainen kaupunkiseutu, johon ovat sijoittuneet suurimmat valtion virastot sekä koulutuksen ja tutkimuksen työpaikkoja, kuten Lapin yliopisto. Matkailusta on muodostunut merkittävä sesonkiaikojen työllistäjä ja pk-sektorin elinkeinorakenne on kohtuullisen monipuolinen. Kemi-Tornion teollinen kaupunkiseutu on Lapin maakunnan teollisuuskeskittymä, jonka sijainti meriyhteyksineen on logistisesti erinomainen. Myös suuri osa Lapin maataloustuotannosta sijaitsee Kemi-Tornion seudulla. Lapin maaseutumaisten ja harvaan asuttujen seutukuntien Tornionlaakson, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin, elinkeinorakenteessa yhteiskunnallisilla palveluilla sekä maa- ja metsätaloudella on merkittävä rooli. Porotaloudesta elannon saavien kotitalouksien määrä on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla, mutta poronomistajien määrä on vähentynyt. Kuntakeskusten lisäksi matkailukeskukset ympäristöineen ovat alueiden kehityksen innovatiivisia vetureita ja varsinaisten matkailutoimialojen ympärille on kehittynyt monipuolinen matkailijoita palveleva innovatiivinen elämysklusteri. Kaivospotentiaalia on huomattavasti eripuolilla Lappia ja toteuduttuaan kaivostoiminnalla on huomattavat aluetaloudelliset vaikutukset sijaintikuntien lisäksi laajemminkin. Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu vuoden 2007 alusta 39 kuntaa ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueeseen 80 kuntaa. Erityisvastuualueen pinta-ala on 49,5 % Suomen pinta-alasta. Erityistason sairaanhoidon järjestämiseksi maa on jaettu 5:een yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. OYS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Länsi- Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit ja Kainuun maakunta. OYS antaa keskussairaalatasoista hoitoa oman piirin väestölle ja erityistason hoitoa koko erityisvastuualueelle. Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän, -rakenteen (mukaan lukien väestön sairastavuus ja sosiaalisen rakenteen erot) kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Mainitut tekijät vaikuttavat voimakkaasti myös eri kuntien väestön palvelujen käyttöön ja niistä aiheutuviin kustannuksiin Alueen suurimman ja pienimmän kunnan väestömäärän ero on noin

6 asukasta (Oulu Hailuoto) ja keskimääräinen asukastiheys koko alueella on vain 4,7 asukasta/neliökilometri, Pohjois-Pohjanmaalla 10 as/km2. Myös pitkät etäisyydet vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja palvelujen tuottamiseen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien väestömäärä vuoden 2006 lopussa oli ja OYS:n erityisvastuualueella asui yhteensä henkeä. Jäsenkuntien asukasluku on kasvanut viime vuosina keskimäärin henkilöllä ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vuoden 2010 asukasluvuksi (Tilastokeskus 2007) arvioidaan ja vuoden 2015 noin Pohjois-Suomen väkiluku kasvaa asukkaaseen vuoteen 2010 mennessä, mikäli nykyinen kehitys jatkuu muuttumattomana. Maakunnittain tarkasteltuna väestö kasvaisi vain Pohjois-Pohjanmaalla; vuoteen 2010 mennessä yli asukkaalla. Pohjois-Pohjanmaalla kasvu keskittyy Ouluun ja sen ympäristökuntiin. Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelun kannalta väestön kasvun lisäksi merkittävä tekijä on ikärakenteen muutokset. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuodesta 2006 vuoteen 2010 mennessä yli 4000:lla, heistä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on noin 2500 henkeä. Vanhusväestön suhteellinen kasvu asettaa kuntien terveydenhuollolle merkittäviä uusia haasteita. Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin, mikä näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Vakioidun kuolleisuuden osalta alue ei sen sijaa keskimäärin poikkea suuresti koko maan tasosta, joskin kuntien väliset erot ovat suuret. Yksityisiä terveydenhuollon palveluja käytetään Pohjois-Suomessa selvästi maan keskiarvoa vähemmän, mikä osaltaan nostaa julkisen palvelujärjestelmän käyttöä ja kustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannuksiin näyttäisi vaikuttavan väestörakenteen ohella varsin voimakkaasti palveluyksiköiden etäisyys. Kauempana erikoissairaanhoidon (somaattinen) yksiköistä sijaitsevissa kunnissa perusterveydenhuollon osuus kasvaa selvästi, joskin poikkeuksiakin on Maakuntien väestö Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan asukasluku oli tammikuun lopussa , mikä oli 31 vähemmän kuin vuoden alussa. Vähentyminen on tapahtunut Kaustisen seutukunnan väestömäärässä (17 879) sen laskiessa 164:lla Kokkolan seutukunnan väestömäärän (52 786) kasvaessa 133:lla. Keski- Pohjanmaan osuus koko maan väestöstä oli 1,3 % pysyen samana vuoden 2005 loppupuolelta lähtien. K-P: n miesten osuus koko maan väestöstä oli 1,4 % ja naisten 1,3 %. Vuodesta 1995 lähtien Keski-Pohjanmaan väestömäärä väheni vuosittain noin 102- (v. 2004) ( v.2001) asukasta kääntyen sitten v positiiviseksi, lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 214. Kaustisen seutukunnan väestömäärä on vähentynyt kahta poikkeusvuotta lukuun ottamatta yhtäjaksoisesti vuodesta Kokkolan seutukunnassa väheneminen alkoi vuonna 1995 jatkuen vuoteen 2004.

7 7 Tilastokeskuksen v laatimat väestöennusteet ennakoivat molempiin seutukuntiin merkittävää väestötappiota. Asukasmäärä vähenisi sen mukaan tämän hetkisestä vuoteen 2020 ( ) noin 2600:lla ja vuoteen 2040 (63 531) mennessä noin 7000:lla. Todellinen kehitys on poikennut ennusteista selvästi myönteiseen suuntaan. Kehitys on ollut lähempänä K-P:n liiton kasvuskenaariota, jossa Kaustisen seutukunnan väkiluvun negatiivista ennustetta lievennettiin ja Kokkolan seutukunnan väkiluvun ennustettiin kasvavan hieman. Vuoden 2005 lopussa maakunnan väkiluku oli lähes 600 henkeä enemmän kuin tilastokeskuksen v ennusteessa ja 250 henkeä enemmän kuin Keski-Pohjanmaan liiton positiivisemmassa kasvuskenaariossa. (K-P maakuntaohjelma ) Lappi Viimeisen kymmenen vuoden aikana Lapin väestö on vähentynyt noin henkilöllä (-7,4 %). Tänä aikana on tapahtunut myös voimakas ikärakennemuutos: alle 14-vuotiaiden määrä on vähentynyt noin henkilöllä ja yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut noin henkilöllä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana Lapin väestömäärä edelleen vähenee, mutta jonkin verran aikaisempaa hitaammin. Myös ikärakennemuutos jatkuu, mutta ei yhtä voimakkaana kuin edellisinä vuosina. Lapin väestöstä vähän yli 20 prosenttia asuu kylissä ja maaseudulla, taajamissa ja taajamien lievealueilla asuu noin 80 prosenttia. Rovaniemeä lukuun ottamatta väestömäärän kehitys on kunnissa negatiivinen. Saamelaisväestöstä alle 10- vuotiaista lapsista 73,4 % (1233) ja vuotiaista nuorista 65,1 % (753) asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja yli 65-vuotiaista yli 90 % (637) asuu saamelaisalueella. Väkilukuindeksin kehitys (vuosi 1980=100) Lapin seutukunnissa ,0 110,0 100,0 Vuosi 1980 = ,0 80,0 70,0 Rovaniemen seutu LAPPI Kemi-Tornio Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Tornionlaakso Itä-Lappi 60, LÄHDE: Tilastokeskus Lapin liitto / JM Pohjois-Pohjanmaa

8 8 Pohjois-Pohjanmaalla asuu n asukasta. Väestö keskittyy Oulun seudulle, jossa asuu jo runsaat asukasta. Maakunnan väkiluvun kasvu perustuu Oulun seudun suhteellisesti maan korkeimpaan sekä syntyvyyteen että muuttoliikkeeseen. Myös Ylivieskan seutukunnan väestömäärä näyttää päässeen kasvu-uralle. Oulun seudun kasvua on ruokkinut koko pohjoinen Suomi, mutta tulevaisuudessa tämä tulee vähenemään väestön ikääntyessä. Kasvavaa merkitystä tulee olemaan siirtolaisuudella, vaikka ulkomaalaisten osuus on edelleen maakuntien alhaisimpia. Tilastokeskus ennustaa väestön kasvavan myös tulevaisuudessa aina vuoteen 2025 saakka, mutta kasvu keskittyy Oulun seudulle ja poismuutto kiihtyy. Muuttoliike vinouttaa syrjäisempien alueiden työvoiman rakennetta koulutettujen nuorten muuttaessa pois ja vaikeuttaa työvoiman korvaamista erityisesti naisvaltaisilla palvelualoilla. (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma ) Pohjois-Pohjanmaan väestön ikärakenne on suotuisa, sillä lasten osuus on keskiarvoa suurempi ja vanhusten osuus pienempi. Lapsia on viidennes väestöstä ja osuus sekä määrä säilyvät nykytasolla myös tulevaisuudessa maan yleisestä kehityksestä poiketen. Yli 65-vuotaiden osuus tulee kasvamaan voimakkaasti vuoden 2010 jälkeen. Vaikka työvoima ikääntyy, on työmarkkinoille tulevien ja eläkkeelle poistuvien suhde alueella keskimääräistä tasapainoisempi. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Oulun seutukunnassa työmarkkinoille tulevan ikäluokka on poistuvaa ikäluokkaa suurempi tulevina vuosikymmeninä. Pohjois-Pohjanmaan muissa seutukunnissa työmarkkinoilta poistuvien määrä ylittää työmarkkinoille tulevien määrän nykyisin ja koko Pohjois- Pohjanmaalla noin Poistuma eläkkeelle tulee olemaan suuri erityisesti palvelusektorilla, missä palvelujen kysynnän kasvu lisää entisestään työvoimatarvetta. (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma ) Kuvio: Maakuntien väestö ja väestöennusteet 2010, 2020, 2030 ja Kainuu Keski- Pohjanmaa Lappi Pohjois- Pohjanmaa Väestö ennust e 2010 ennust e 2020 ennust e 2030 ennust e Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Kuvio: Maakuntien väestö ikäryhmittäin 2007

9 v, % väestöstä 0-6 -v, % väestöstä 65 täyt., % väestöstä 75 täyt., % väestöstä 85 täyt., % väestöstä v, % väestöstä 0-6 -v, % väestöstä 65 täyt., % väestöstä 75 täyt., % väestöstä 85 täyt., % väestöstä Kainuu Keski- Pohjan maa Lappi Pohjoi s- Pohjan Koko maa 20,7 24,6 21,6 26,3 21,9 6,4 8,6 6,8 9,8 7,6 20,1 17, ,9 16,5 9,5 8,2 8,1 6,3 7,8 1,9 2 1,7 1,4 1,9 Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 1.3. Maakuntien väestön koulutus Kainuu Keski-Pohjanmaa Ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta huolehtii pääsääntöisesti Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, joka järjestää koulutusta kuudessa opistossa: Kokkolan ammatti-, kauppa-, sosiaali- ja terveysalan opistossa, Keski-Pohjanmaan kulttuuri-, maaseutu- ja aikuisopistossa. Lisäksi järjestetään oppisopimuskoulutusta. Keski-Pohjanmaan konservatorion kannatusyhdistys järjestää lisäksi toisen asteen musiikin opetusta ja lisäksi konservatoriolla on laaja, koko maakunnan kattava musiikin toimipisteverkosto. Kaustisen evankelisella kansanopistolla ammatilliseen koulutukseen osallistumalla ja näyttökokeet läpäisemällä voi valmistua lastenohjaajaksi, hierojaksi ja koulunkäyntiavustajaksi. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä tuleekin maakuntaohjelmakaudella syventää ja laajentaa. Chydenius-instituutin - Kokkolan yliopistokeskuksen ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tavoitteena on osaamisen tason, vetovoimaisuuden ja aluetaloudellisen kilpailukyvyn nostaminen toiminta-alueella. Toiminnan päämääränä on osaava, oppiva ja yrittävä alue. Koulutuksen alueellisen vaikuttavuuden kannalta on keskeistä turvata koulutuksen laatu ja pysyvyys alueella tiiviissä yhteistyössä. Alueelle rakennetaan opiskelijan näkökulmasta joustavia, korkeakoulututkintoon johtavia koulutusväyliä.

10 10 Chydenius-instituutin - Kokkolan yliopistokeskuksen tavoitteena on vahvistaa infrastruktuuriyhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa sekä tuottaa alueen tarpeista lähtevää korkeatasoista koulusta. Maisteriohjelmat tukevat alueen tarpeita ja tutkimus- ja kehitystoimintaa tehdään verkostoituneessa innovaatioympäristössä. Keskeistä on käynnistettyjen maisteriohjelmien jatkuvuus ja suunnittelussa olevien ohjelmien käynnistäminen. Ensisijainen tavoite on tietotekniikan maisteriohjelman vakinaistaminen. Yliopistokeskus keskittyy aikuisten, työssäolevien opiskelijoiden koulutuksen kehittämiseen. Keskeistä on yliopistokeskuksen toiminnan turvaaminen valtion talousarvioon vuosittain varattavan määrärahan puitteissa. Yliopistokeskuksen tavoitteena on käynnistää neljä maisteriohjelmaa tai maisteriopintoja Kokkolan yliopistokeskuksessa vuoteen 2010 mennessä. Ensisijainen tavoite on tietotekniikan maisteriohjelman vakinaistaminen. Uusia koulutuksia ovat sosiaalityön maisteriohjelma, kauppatieteen maisteriopinnot ja kemian maisteriopinnot. Keskeisiä aluerahoituksella toteutettavia hankekokonaisuuksia ovat mm. johtamiskoulutusohjelmat, sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialan tutkimus- ja koulutus, kulttuurituotannon koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen sekä yrityslähtöiset kehittämishankkeet. Yliopistokeskuksen koulutus on aluelähtöistä ja sillä on merkittävä aluekehitysvaikutus. Koulutuksessa keskitytään kehittämään aikuisille, työelämässä oleville opiskelijoille joustavia koulutusmalleja ja -väyliä. (K-P maakuntaohjelma ) Lappi Vuonna 2006 Lapin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä noin 37 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Keskiasteen tutkinto oli noin 42 prosentilla. Luvut ovat jonkin verran koko maan lukuja suuremmat. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta Lapin prosenttiluvut ovat pienempiä (21 %) koko maan lukuihin verrattuna. Lapin väestön koulutustaso on alhaisempi kuin maassa keskimäärin, mutta se on ollut nouseva. Tutkinnot painottuvat keskiasteen tutkintoihin, ja korkeaasteen tutkintoja on koko maata selvästi vähemmän lukuun ottamatta Rovaniemen kaupunkia. Peruskoulun päättävä ikäluokka pienenee Lapissa 30 prosenttia seuraavan vuosikymmenen kuluessa, jonka jälkeen ikäluokka vakiintunee noin 1800 nuoreen. Seutukuntien väliset erot ovat kuitenkin erittäin suuret. Kun Tornionlaakson ja Itä-Lapin seutukunnissa peruskoulunsa päättävän ikäluokan koko pienenee peräti alle puoleen, jää pieneneminen Kemi-Tornion ja Rovaniemen seutukunnissa 25 prosenttiin. Lukioon hakevien osuus on pienentynyt ja ammatilliseen koulutukseen hakevien osuus on kasvanut. Keskeinen syy tähän on ammattilukion suosion kasvu. Kahden tutkinnon, niin kutsutun ammattilukion, suorittamisen aloitti syksyllä 2007 kaikkiaan 194 nuorta. Määrä oli 10,6 prosenttia kaikista ammatillisen koulutuksen aloittaneista. Lapin yliopiston sekä Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen lisäksi Lapissa toimii noin 30 yliopistojen, valtion tutkimuslaitosten ja yksityisen elinkeinoelämän tutkimusyksikköä, joiden osaamisen tulisi palvella elinkeinoelämän kasvua ja kehitystä. Lisäksi korkea-asteen koulutusta on saatavilla etä- ja monimuoto-opiskeluna kaikkialla Lapissa maakuntakorkeakoulun välityksellä. Lapissa Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut sekä Lapin yliopisto ovat käynnistäneet duaalimallin mukaisen Lapin korkeakoulukonsernin rakenteellisen kehittämisen. Tavoitteena on vahvistaa Lapin osaamisrakenteita ja turvata korkeakouluopetusta ja -tutkimusta Lapin alueella. Lapin korkeakoulukonserni voi toimia pilottina, sillä sopimuspohjainen matkailuinstituutti käynnistää toimintansa vuonna Lappiin on suunnitteilla myös kulttuuri-

11 11 instituutti. Tulevaisuuden tarpeet vaativat koulutuksen lisäämistä ainakin hoito- ja hoiva-alalla sekä kaivosteollisuuden alalla. Saamelaisväestön osalta ei ole saatavilla tietoja toisen asteen tai korkeakoulututkinnon suorittaneiden määristä. Inarissa päätoimipaikkaansa pitävä Saamelaisalueen koulutuskeskus on monialainen ja monikulttuurinen oppilaitos sekä ainoa saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiö, Inari, Utsjoki ja Sodankylän pohjoisosa) sijaitseva ammatillinen oppilaitos. Oppilaitos on perustettu säätämällä sitä koskeva laki (L545/93 ja A649/93) ja on valtion omistama oppilaitos, jonka opetuskielet ovat suomi ja saame, myös muut kielet ovat mahdollisia. Koulutuskeskuksen tehtävänä on antaa koulutusta lähinnä saamelaisalueen tarpeita varten, säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja luontaiselinkeinoja sekä edistää saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista. Mahdollista on myös koulutusta tukeva tai siihen läheisesti liittyvä tutkimus- ja palvelutoiminta, samoin maksullinen palvelutoiminta Tehtäviensä toteuttamiseksi koulutuskeskus antaa ammatillista perustutkintokoulutusta, lisä- ja täydennyskoulutusta sekä yleissivistävää koulutusta. Oppilaitos tarjoaa perustutkintokoulutusta käsi- ja taideteollisuusalan, luonto- ja ympäristöalan, hotelli- ja ravintola-alan, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan, tietojenkäsittelyn sekä matkailualan perustutkinnoissa sekä lisäksi saamenkielen ja kulttuurin koulutusta. Koulutuskeskuksella on laaja yhteistoimintaverkosto arktisen alueen yliopistojen, korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Uutena toimintamuotona oppilaitoksessa kehitetään parhaillaan saamen kielen ja kulttuurin verkko-opetusta sekä korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta yhdessä Lapin ja Oulun yliopiston kanssa. Saamelaisväestön koulutukselliset erityistarpeet ja erityispiirteet liittyvät saamen kieleen ja kulttuuriin. Saamen kielen opetusta annetaan saamelaisten kotiseutualueella kaikissa peruskouluissa ja lukioissa, myös kotiseutualueen ulkopuolella sijaitsevassa Sodankylän lukiossa. Saamen kieli voi olla äidinkielen ja vieraan kielen oppiaine sekä opetuskieli. Kotiseutualueella asuvien saamenkielisten perusopetusikäisten oppilaiden opetus tulee perusopetuslain mukaan antaa pääosin saamen kielellä. Saamen kielen- ja saamenkielisen opetuksen järjestämistä kotiseutualueella turvaa erityinen rahoitussäännös, jonka mukaan alueella toimivat koulutuksen järjestäjät (perusopetus ja toinen aste) saavat noin 100 %:n valtionosuuden saamen kielen ja saamenkielistä opetusta antavien opettajien palkkausmenoihin. Kotiseutualueen ulkopuolella, johon suurin osa myös Lapin läänin kunnista kuuluu, saamen kielen opetuksen järjestäminen on tuntuvasti hankalampaa eikä opetusta juurikaan ole. Kotiseutualueen ulkopuolisista kunnista opetusta on järjestetty ainoastaan Rovaniemen kaupungissa ja Tampereella. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaaliopetushankkeen odotetaan helpottavan tilannetta tulevaisuudessa. Saamelaiskäräjien mukaan suurin ongelma saamen kielen opetuksen turvaamisessa saamelaislapsille ja -nuorille on se, että jopa 60 % saamelaisväestöstä asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, jossa saamen kielen asema on kauttaaltaan heikko. Saamelaisalueen ulkopuolella saamenkielen opetus rinnastetaan maahanmuuttajien kielen opetukseen ja kunnat saavat valtionapua saamenkielen opetuksen kahteen viikkotuntiin. Nykyisessä tilanteessa yli 50 % kaikista maan perusopetusikäisistä saamelaislapsista ja -nuorista jää kokonaan oman kielen opetuksen ulkopuolelle. Perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa osuus on vielä suurempi. Pohjois-Pohjanmaa

12 12 Koulutustaso on Pohjois-Pohjanmaalla kohonnut keskimääräistä korkeammaksi, sillä keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus on suhteellisen korkea. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus on Oulussa maan korkeimpia. Koulutustasoerot maaseutukuntien ja kaupunkikuntien sekä nuorten ja ikääntyneiden välillä ovatkin suuria. Vaikka alueen korkeakouluverkko palvelee osittain koko Pohjois-Suomea jää maakunnan osuus Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoista vain 6,7 prosentiksi. Ammattikorkeakoulun aloituspaikoista on vajausta erityisesti Oulun eteläisen alueella. Perusasteelta hakeudutaan ja päästään jatkokoulutukseen hieman keskimääräistä vähemmän. Sijoittuminen työelämään koulutuksen jälkeen on Pohjois-Pohjanmaalla keskimääräistä heikompaa. Korkeasti koulutettujen muuttotase on maakunnassa ollut viime vuosina negatiivinen. Valmistuvien nuorten heikommasta työllistymisestä huolimatta työvoiman saatavuusongelmat ovat lisääntyneet. Suurena haasteena on koulutuksen ja tutkimuksen määrän ja laadun ennakoiva sovittaminen alueen tuleviin tarpeisiin. Osaamistarpeet muuttuvat nopeasti ja se edellyttää koulutusjärjestelmältä entistä reagoivampaa ja nopeampaa toimintakykyä. Työvoiman saatavuus nousee monella alalla "pullonkaulaksi" tulevaisuudessa. Osaavan työvoiman turvaamiseksi ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta on lisättävä. Osaamisen tason nostaminen on keskeinen alueellinen kilpailutekijä ja koulutusjärjestelmän kautta on mahdollista tarjota valmiuksia globalisaation aiheuttamiin muutoksiin. (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma ) Kuvio: Maakuntien väestön koulutus 2006* Keskiaste, % 15 vuotta täyttäneistä Korkea-aste, % 15- vuotta täyttäneistä Koulutustasomittain 0 Keskiaste, % 15 vuotta täyttäneistä Korkea-aste, % 15-vuotta täyttäneistä Koulutustaso mittain Kainu u Keski- Pohja nmaa Lappi Pohjoi s- Pohja Koko maa 41,2 39,9 41,5 41,7 38,3 19, ,3 24,4 25, Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet * Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ylioppilastutkinnon suorittaneet ja ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3- vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. Koulutustasomittain-indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen

13 13 jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan Maakuntien työllisyystilanne Kainuu Keski-Pohjanmaa Kokonaistyöllisyysasteella tarkoitetaan sitä %-osuutta, mikä vuotiaasta väestöstä on töissä. Keski-Pohjanmaalla (60,2) se oli vuonna 2001 selvästi alhaisempi kuin Pohjanmaalla (68,1) tai koko maassa (64,5). Tämä selittyy ikäluokittaisella työllisyysasteen tarkastelulla; Keski- Pohjanmaalla työllisyysasteen aleneminen, ja siirtyminen eläkkeelle, alkaa syystä tai toisesta kiihtyä jo 55-vuotiaana, mutta muussa maassa keskimäärin vasta pari vuotta myöhemmin. Ikäluokittaisen työllisyysasteen avulla voidaan arvioida suurtenkin ikäluokkien eläköitymistä ja uusien nuorten ikäluokkien tulotahtia työmarkkinoille. (Peltola 2004.) Maakunnan kokonaisväkiluku on laskenut 2000-luvun alkupuoliskon, mutta kääntyi vuonna 2005 kasvuun. Vuonna 2006 väestön määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Muuttotase on hiukan heikentynyt vuoden takaisesta mutta syntyvyys on pysynyt korkealla tasolla. Työpaikkojen määrä hiukan noussut edellisvuodesta mutta toimivien yritysten määrä lisääntynyt hienosti eli 117 kpl! Työttömyys on laskenut Keski-Pohjanmaalla ja se oli 2007 heinäkuussa 8,8 %, mikä on jo alempi kuin koko maan keskiarvo (8,9) ja työllisyysaste oli nyt nyt 68,2. Työllisyysaste on noussut merkittävästi (1,3 %) kaikissa ikäluokissa mutta eniten se on noussut vuotiaissa, peräti 4,9 %! (K-P työllisyysstrategia 2005) Lappi Vuoden 2008 kesäkuun lopun tilanteen mukaan Lapissa oli noin työtöntä työnhakijaa, joka on noin vähemmän kuin vuonna Eniten työttömiä työnhakijoita oli teollisen työn ja palvelutyön ammattiryhmissä. Työttömien osuus työvoimasta on Lapissa huomattavasti suurempi kuin koko maassa keskimäärin ( : Lappi 12,4 % ja koko maa 7,6 %). Työllisyystilannetta tarkasteltaessa työllisyysaste on tärkeä tunnusluku työttömyysprosentin lisäksi. Viimeisen kolmen vuoden aikana Lapin työllisyysprosentti on 10 prosenttia matalampi kuin koko maassa keskimäärin (2007: Lappi 59,9 % ja koko maa 69,9 %). Tilannetta selittää Lapin korkeampi työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, alhainen eläkkeelle siirtymisikä sekä nuorten pitkä kouluttautuminen ja vaikeudet sijoittua työelämään. Poronhoito on saamelaisten kotiseutualueella ensisijaisesti saamelainen elinkeino. Poronhoidolla on saamelaisille suuri elinkeinollinen, kulttuurinen ja etnistä identiteettiä vahvistava merkitys. Paliskunnan yhdistyksen arvion mukaan alueen 1384 poronomistajasta on saamelaisia Työttömyysturvalain mukaan poronhoitoa pidetään päätoimisena, jos laskennallisia poropäiviä on yhteensä yli 180 pv. Tällöin poronhoitajalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ennen kuin toiminta

14 14 on kokonaan lopetettu tai se on ollut keskeytyneenä vähintään neljä kuukautta. Jos eloporomäärän ja työllistymiskertoimen osoittama työllistymisaika on enintään 180 pv, poronhoitajan katsotaan työllistyvän omassa työssään kausiluontoisesti. Työvoimatoimikunta määrää tällöin hänelle vuosittaisen työllistymisajan, jolloin hänellä ei ole lainkaan oikeutta työttömyysetuuteen. Saamelaisille poronhoito on työtä, joka antaa toimeentulona joko kokoaikaisesti tai osan vuotta poronhoitotavasta riippuen. Poronhoitajat, jotka saavat osan toimeentulostaan poronhoidosta eivät pääse pitkäaikaistyöttömien tukitoimien piiriin. Tilastokeskuksen määritelmiä: Työttömyysaste = työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta. Virallinen työttömyysaste lasketaan vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta. Työllisyysaste = työllisten prosenttiosuus väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Työvoimaan kuuluvuus on ratkaistu eri rekistereistä saatujen tietojen perusteella. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Pohjois-Pohjanmaa Työttömyys on Pohjois-Pohjanmaalla edelleen suhteellisen korkealla tasolla ja se on viime vuosina laskenut hitaammin kuin useimmissa muissa maakunnissa. Erityisesti nuorten osuus työttömistä on poikkeuksellisen suuri. Työttömyys on vaikeutunut, kun yli 50-vuotiaiden, vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on noussut. Uhkana on työttömyyden laskun pysähtyminen lähivuosina vaikka myöhemmin työttömyys laskee edelleen työvoiman ikääntyessä. Tulevaisuudessa yhä useammin esiintyy työvoimapulaa ja rakenteellista työttömyyttä samanaikaisesti. Työttömyyden laskun myötä taloudellinen huoltosuhde on viime vuosina kehittynyt myönteisesti. Tulevaisuudessa suhde heikkenee voimakkaasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Työperäinen maahanmuutto hidastaa huoltosuhteen heikentymiskehitystä. Monet hyvinvointiin liittyvät tekijät ovat kehittyneet myönteisesti 2000-luvulla. Kuitenkin nuorten hyvinvointia kuvastavat monet indikaattorit ovat alueella keskimääräistä heikommalla tasolla. (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma ) Kuvio: Maakuntien työttömät, nuorisotyöttömät ja pitkäaikaistyöttömät 2006

15 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta p.a.työttömät, % työttömistä Työttömät, % työvoimasta 0 Nuorisotyöttö mät, % vuotiaasta työvoimasta p.a.työttömät, % työttömistä Työttömät, % työvoimasta Kainu u Keski- Pohja Lappi nmaa Pohjo is- Pohja Koko maa 21,1 11,1 20,5 15,6 10,8 21,5 23,8 20, ,5 9,2 15,5 11,4 9,7 Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 1.5. Maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Paras-hankkeen toteuttamista varten on koottu tietoja kuntien rakenteista. Liitteenä on maakuntakohtaisia karttoja yhteistyöstä ja kuntaliitoksista. Pohjois-Pohjanmaan palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen Palvelurakenneuudistus tulee muuttamaan palveluverkostoa. Toivottavaa on potilaan terveysongelman ratkaisun yksinkertaistuminen raja-aitojen madaltuessa. Hoitotakuu asettaa edelleen haasteen koko terveydenhuollolle. Hoidon vaikuttavuuden seuraaminen on entistä tärkeämpää. Toimivat hoitoketjut, Käypä hoito - suositukset, hoitoonpääsykriteerit ja FinnOHTA:n arviointityö sekä benchmarkingtoiminta muodostavat toiminnan perustan. Työnjakoa tullaan tarkistamaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut on Pohjois-Pohjanmaalla järjestetty pääsääntöisesti kuntien omissa terveyskeskuksissa. Uusi Kallion kuntayhtymä vastaa Ylivieskan, Alavieskan, Sievin ja Nivalan perusterveydenhuollosta ja jatkossa myös puitelain edellyttämistä sosiaalitoimen palveluista. Kuntayhtymä saattaa laajentua lähivuosina merkittävästi, mikäli alueella meneillään olevat kuntaliitoshankkeet toteutuvat. Oulaisten seudun kansanterveystyön kuntayhtymä tuottaa Oulaisten, Vihannin ja Merijärjen perusterveydenhuollon palvelut. Myös kaikissa edellä mainituissa kunnissa on omat terveysasemat. Haapaveden kaupunki vastaa koko Siikalatvan seutukunnan perusterveydenhuollosta. Haapaveden lisäksi vuodeosastot sijaitsevat

16 Rantsilassa ja Pulkkilassa, mutta myös Piippolassa, Pyhännällä ja Kestilässä on omat terveysasemat. Suunnitteilla on Oulaisten ja Siikalatvan alueen kattava perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen uudelleenjärjestely puitelain mukaisesti. Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä käsittää kolme kuntaa: Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki. Kuntayhtymällä on sairaala Raahessa, joka tuottaa huomattavan määrän alueen erikoissairaanhoidon palveluista. Vihannin kunta siirtyy käyttämään kuntayhtymän palveluja vuoden 2009 alussa. Useilla kunnilla on keskinäisiä, laajuudeltaan vaihtelevia yhteistyösopimuksia palvelujen tuottamisessa. Oulunsalon kunta hankkii terveydenhuollon palvelut Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiiri tuottaa - kotisairaanhoitoa lukuun ottamatta - Oulunsalon asukkaiden tarvitsemat perusterveydenhuollon- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Sopimus on Suomen oloissa ainutlaatuinen. Pyrkimyksenä on, että kunnan voimavarat kohdennetaan terveydenhoito- ja muiden hyvinvointipalvelujen osalta oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden periaatteella mahdollisimman taloudellisesti niitä tarvitseville palvelujen tasoa edelleen parantaen. Terveydenhuollon osalta tämä merkitsee sitä, että mahdollisimman moni potilas voidaan tutkia ja hoitaa Oulunsalon terveyskeskuksen vastaanotolla ilman sairaalaan lähettämistä, kuitenkin niin, että erikoissairaanhoitoa tarvitsevat ohjataan viipymättä tutkimukseen ja hoitoon ja että jatkohoito toteutetaan sovittujen hoito-ohjelmien mukaisesti. Saatujen kokemusten perusteella on selvää, että toimintamalli on muuttanut ja parantanut Oulunsalon kunnan terveydenhuoltojärjestelmän rakennetta, palvelujen saatavuutta, tasoa ja laatua. Myös taloudelliset vaikutukset ovat ilmeisiä, joskin vaikeasti tarkasti määritettävissä. Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimii 21 kunnan yhteinen päivystysyksikkö (Oulun seudun yhteispäivystys), joka vastaa jäsenkuntien perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksestä sekä erikoissairaanhoidon päivystyksestä kokonaan. Julkista järjestelmää täydentää yksityiset palvelujen tuottajat (mm. Oulun Diakonissalaitos ja yksityiset lääkäriasemat) myös päivystyspalvelujen tarjoajina. Terveydenhuollon puhelinneuvontapalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat neuvontaa terveysongelman hoitamisessa tai arviota hoidon tarpeesta. Palvelun tavoitteena on vapauttaa henkilökunnan aikaa puhelintyöstä kliiniseen potilastyöhön. Palvelu on toteutettu siten, että lain määräys yhteyden saannista terveydenhuollon ammattihenkilöön säädetyssä määräajassa toteutuu. Palvelun tuottaa yksityinen palveluntarjoaja ja sen piirissä on noin puolet PPSHP:n alueen väestöstä. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla suurimmaksi osaksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Oulaisissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala vastaa merkittävältä osalta ympäristökuntiensa palvelutarpeeseen, samoin kuin Raahen sairaala oman kuntayhtymän alueen osalta. Myös Kuusamon ja Oulun terveyskeskuksissa annetaan huomattava määrä erikoissairaanhoitoa. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on keskittynyt OYS:n Psykiatrian klinikkaan ja Ylivieskassa sijaitsevaan Visalan sairaalaan. Suuri osa aiemmin em. sairaaloiden alaisuudessa toimineista mielenterveystoimistoista on siirtynyt viime vuosien aikana osaksi kuntien perusterveydenhuoltoa. Oulun kaupunki vastaa itse myös psykiatrisista vuodeosastopalveluista akuuttipsykiatriaa lukuun ottamatta. Toiminnan vaikuttavuutta parantava valtakunnallinen työ antaa parhaan hyödyn kallistuvassa erikoissairaanhoidossa. Hoitotakuu on lisännyt selvästi tehokkuusvaatimusta. 16

17 17 Alueellisen työnjaon kehittyminen korostuu julkisen ja yksityisen palvelun lisääntymisenä. Yhteistyötä yli tulosyksikkörajojen lisätään ja palvelurakennetyö antaa hyvän mahdollisuuden tarkistaa myös tulosyksikköjakoa. Asiakaslähtöistä prosessien tarkastelua jatketaan toiminnan tehostamiseksi. Sopimusohjaus Erikoissairaanhoidon palvelut on tuotettu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin väestölle vuodesta 2000 lähtien suurimmaksi osaksi ns. sopimusohjaukseen perustuen. Sen mukaisesti erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen ja suunnittelu (toiminta ja talous) perustuu jäsenkuntien osalta lähes kokonaisuudessaan vuosittain sopimuksilla määriteltävään toiminnan (palvelujen) määrään ja sen laskutukseen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sopimusmalli uudistui vuoden 2007 alussa. Aikaisemmasta ns. kokonaislaskutukseen / tulosyksikkökohtaiseen laskutukseen perustuvasta kunta- tai ostorengaskohtaisesta sopimusohjausjärjestelmästä luovuttiin. Uudessa järjestelmässä sovitaan sairaalatasolla jäsenkuntien yhteenlasketusta (mallin sisältämät erikoissairaanhoidon palvelut) palvelujen määrästä ja laskutustasosta. Sairaanhoitopiirissä siirrytään valtakunnallisten suositusten mukaisesti drgperusteiseen laskutukseen somaattisten vuodeosastopalvelujen osalta vuoden 2008 aikana. Koska drg-tuotteistus ja hinnoittelu perustuu todellisiin resurssien käyttöön ja kustannuksiin potilaskohtaisesti ei ns. ylikäytön alennusmenettelyä enää sovelleta vuonna 2008, vaan laskutus tapahtuu lopullisena laskutuksena palveluhinnastossa vahvistetuilla hinnoilla tai outlier-sääntöjen mukaisesti välisuoritekustannuksilla (potilaskohtaisen kustannuslaskennan osoittama kustannus). Kehittämistarpeet ja haasteet Vakavina uhkakuvina koko terveyspalvelujärjestelmän ylläpitämisessä Pohjois- Pohjanmaalla on kuntien taloudellisten resurssien rajallisuus, alueiden eriarvoistuminen, muuttoliikkeen ja väestön luonnollisen ikääntymisen aiheuttamat haasteet koko hyvinvointipalvelujen järjestelmälle (mukaan lukien sosiaalitoimen palvelut, etenkin vanhustenhuolto) sekä ammattitaitoisen työvoiman saannissa jo nyt ilmenevät vakavat häiriöt. Perusterveydenhuollon lääkärityövoiman vajaus lisää potilasvirtoja ja painetta erikoissairaanhoitoon. Lähivuosina ei ole odotettavissa em. tilanteen muuttumista oleellisesti paremmaksi. Perusterveydenhuollon palvelujärjestelmää on alettu määrätietoisesti kehittää kuntien välisenä yhteistyönä tavoitteena turvata ja tuottaa palvelut lähellä asukkaita ja mahdollisimman korkeatasoisina. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat Siikalatvan seutukunnan kuntien yhteistyö perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa, Oulunkaaren seutukunnan verkostoituva terveyskeskus hanke ja seutukunnan kuntayhtymän pohjalle rakentuva yhteistoiminta-alue järjestämiskeskuksineen, Raahen seutukunnan terveydenhuollon järjestelmä, Koillismaan kuntien yhteistyö, Oulaskankaan sairaalan vaikutusalueen terveydenhuollon kehittämishankkeet sekä ns. Oulunsalon malli. PARAS-hankkeen velvoite noin asukkaan väestöpohjista perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisessä merkitsee kuntien yhteistyön tiivistymistä entisestään myös Oulun ja sen ympäristökuntien välillä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on tukemassa ja omalta osaltaan mukana kaikissa em. hankkeissa ja järjestelyissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen on välttämätön edellytys kustannustehokkaassa ja asiakaslähtöisessä palvelujen tuottamisessa. Keskeistä yhteistyö on kaikissa osaamista vaativissa

18 18 palveluissa, erikseen mainiten erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon, mielenterveyspalvelut sekä lapsia ja nuoria varten tuotetut palvelut. Toinen tärkeä lähtökohta on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellinen ja toiminnallinen yhteensopivuus hoito- ja palvelukokonaipohjoissuuksin tarkasteltuna. Kolmas yhteistyön alue on kuntien välinen yhteistyö kuntaryhmän, seudullisen tai laajemman kokonaisuuden toimintana. Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi suosittaa palvelujärjestelmän uudistamista. "Terveydenhuollon lähipalvelut järjestetään seudullisina toiminnallisina kokonaisuuksina hajauttaen palvelut kuitenkin siten, että matkat eivät muodostu käytön esteeksi. Palvelut tuotetaan yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa ja ne palvelut, jotka edellyttävät laajaa väestöpohjaa, tuotetaan seudullisena yhteistyönä. Mielenterveystyön avopalvelut, psykososiaaliset palvelut ja päihdepalvelut järjestetään seudullisina kokonaisuuksina yhteistyössä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa. Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy on oleellinen osa lähipalveluja. Työterveyshuollosta muodostetaan myös laajempia kokonaisuuksia". Helmikuun 23. päivänä 2007 voimaan astunut laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta antoi em. suosituksille lainsäädännöllisen perustan. Erikoissairaanhoidossa uudistuksen tavoitteena ovat niin ikään korkeatasoiset palvelut kustannustehokkaasti tuotettuna. Tämän aikaansaamiseksi "vaativa erikoissairaanhoito suunnitellaan erityisvastuualueittaisina kokonaisuuksina. Aluesairaaloiden erikoissairaanhoito, joka ei integroidu seudullisesti rakentuvaan terveydenhuoltoalueeseen, yhdistetään osaksi keskussairaalan toimintaa. Laboratorioja kuvantamispalvelut sekä lääkehuolto järjestetään yhden tai useamman sairaanhoitopiirin kattavana yhteistyönä, johon osallistuvat sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiirien toiminnallisen yhteistyön kehittämiseen tai hallinnolliseen yhdistymiseen liittyviä käytännön toimenpiteitä tuetaan erillisenä hankerahoituksella." Pohjois-Pohjanmaalla valtakunnallinen palvelurakenneuudistus on toteutettava niin, että myös terveydenhuollon palvelujen tuottamisen kustannuksiin on mahdollista vaikuttaa. Parhaiten se toteutuu huolehtimalla hoitoketjujen toimivuudesta koko palvelujärjestelmän osalta, mukaan lukien sosiaalitoimi, tekemällä yhteistyötä kuntien ja alueiden kesken sekä ottamalla huomioon myös kolmannen sektorin ja yksityiset palvelujen tuottajat. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit järjestävät ja tuottavat erikoissairaanhoidon palvelut siten, että toiminnan päällekkäisyyksiä ei ole. Järjestelmää tuetaan tehostamalla uuden teknologian ja tietojärjestelmien hyväksikäyttöä. Hallitusohjelmaan sisällytetty tavoite yhdistää kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki laiksi terveydenhuollosta vähentää toteutuessaan merkittävästi potilaan hoidonporrastukseen ja hoitoon liittyviä nykyisistä säännöksistä johtuvia ongelmakohtia. Keski-Pohjanmaa Lappi Kunta- ja palvelurakenneuudistuslaki (puitelaki) velvoittaa Lapin kunnista vain Simoa ja Keminmaata muodostamaan yhteistoiminta-alueen huolehtimaan perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä. Lapissa on kolme kaupunkia (Rovaniemi, Kemi, Tornio), joiden asukasluku on yli Loput 16 kuntaa voivat vedota puitelain 5 pykälään, jossa pitkät etäisyydet säädetään poikkeamisperusteeksi (kuntakeskusten välimatka yli 40 km).

19 19 Paras hankkeen aikana Lapissa on tehty seutukunnallisia sosiaali- ja terveyspiiriselvityksiä; Kemi- Tornion seutukunnassa, Itä-Lapin seutukunnassa sekä Tunturi-Lapin seutukunnassa. Kemi-Tornio alueella tehtiin perusteellista valmistelutyötä useamman vuoden ajan, mutta keväällä 2008 valmistelutyö jäädytettiin toistaiseksi. Myös Itä-Lapissa ja Tunturi-Lapissa valmistelutyö on lopetettu. Lapin liitto ja Lapin sairaanhoitopiiri rahoittivat selvitystyön, joka koski Lapin sairaanhoitopiirin alueen kuntien terveyspalveluiden järjestämistä. Selvitys valmistui keväällä 2007, mutta sen jälkeen asia ei ole edennyt. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Kolpeneen palvelukeskuskuntayhtymä käynnistivät yhdistämishankkeen vuonna 2007 ja tavoitteena on, että yhdistyminen tapahtuu vuoden 2009 alussa. Lapin maakunnassa on kaksi sairaanhoitopiiriä ja keskustelua sairaanhoitopiirien yhdistämisestä on käyty useita vuosia Lapin liiton hallitus antoi terveydenhuoltolakityöryhmän mietinnöstä lausunnon, jossa se esittää, että Lapin maakunta muodostaa yhden sairaanhoitopiirin. Lapin terveyspalvelut Kuntien perusterveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnalla. Suurin osa Lapin läänin kunnista järjestää perusterveydenhuoltonsa yksin tai sopimusperustaisesti. Lapissa on kaksi kansanterveystyön kuntayhtymää: Muonion Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat Muonio ja Enontekiö sekä Pelkosenniemen Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat Pelkosenniemi ja Savukoski. Terveyskeskusten ja väestön sijoittuminen Lapissa (kartta on tarkoitus päivittää vuoden 2007 asukaslukutiedoilla syksyn aikana):

20 20

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio Keski-Pohjanmaa Maakuntainfo Marko Muotio Yleistä Keski-Pohjanmaasta Keski-Pohjanmaan on väestömäärältään yksi Suomen pienemmistä maakunnista Maakunnan väestön määrä 31.12.2014 oli kaikkiaan 68 832 henkilöä

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Inari 20.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Yhdessä olemme yhteisö rakennamme jotain uutta kohtaamisista syntyy yhteinen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Sote-uudistuksen eteneminen Lapin maakunnassa Koko Lapin Sote 2-6/2016 7/2016 6/2017 Soteuudistuksen esivalmisteluvaihe Väliaikaishallinnon valmistelutoimie

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ YLEISTÄ SOGSAKK perustettu säätämällä laki L545/93 ja asetus A649/93 valtion oppilaitos kotipaikka Inarin kunta opetuskielet suomi ja saame, myös muut kielet mahdollisia YLEISTÄ Saamelaisalueen koulutuskeskus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin AVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 7.3.217 1 Sisältö Terveydenedistämisaktiivisuus Lapin maakunnassa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Oulun Eteläisen aluekeskusohjelman organisointi

Oulun Eteläisen aluekeskusohjelman organisointi Koordinointi: aluekeskusohjelman yhteyspäällikkö ja tiedottaja Vastuuorganisaatio: Ylivieskan seutukunta toimijoiden kokoaminen, hankkeiden suunnittelu, kehittämistyön koordinointi, tiedonvaihto Oulun

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on TAUSTATIEDOT Tilastot taustatiedoista sisältävät väestön määrän ja väestön koulutusrakenteen, oppivelvollisten määrät sekä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja opetuspisteiden määrät ja luettelot

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kuntien työvoimatarve 2010-2025

Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015 Saamenkieliset sosiaali ja terveyspalvelut Suomessa Heidi Eriksen, SANKS, BUP Karasjok, Utsjoen terveyskeskus Inari 25 2 2015 Historiaa 1993 Saamelaisvaltuuskunta puutteita omakielisissä ja kulttuurin

Lisätiedot

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund MAAKUNTAINFO Etelä-Pohjanmaa Merja Enlund Sisällysluettelo Dia 3 ja 4: Yleistä Etelä-Pohjanmaan maakunnasta Dia 5 ja 6: Maakuntien tunnuslukuja. Dia 7-12: Etelä-Pohjanmaan tunnuslukuja Dia 13: Väestön

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Sähköinen hyvinvointikertomus Kainuun 3. Hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Soile Paahtama erityisasiantuntija Kuntalaki (1995/365) 1 3 mom. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Lepojärvi Tommi. LAPIN SOTE-MALLI selvityshanke

Lepojärvi Tommi. LAPIN SOTE-MALLI selvityshanke Lepojärvi Tommi LAPIN SOTE-MALLI selvityshanke LAPIN HYVINVOINTIOHJELMA Lapin hyvinvointiohjelmassa yhdeksi keskeiseksi kehittämishankkeeksi asetettiin palvelurakenteiden kehittäminen Lapissa siten, että

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: 11.5.215 Selvitys 1 (54) Yhtymähallinto / Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet -hanke 3.1.215 Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut

Lisätiedot