1. Johdanto Lapsien, lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvointi Työikäisten hyvinvointi Senioreiden hyvinvointi 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Johdanto. 3. 2. Lapsien, lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvointi 4. 3. Työikäisten hyvinvointi 6. 4. Senioreiden hyvinvointi 8"

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Lapsien, lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvointi 4 3. Työikäisten hyvinvointi 6 4. Senioreiden hyvinvointi 8 5. Liite 1. Nykytilan analyysi 10

3 1. Johdanto Luumäen kunnan hyvinvointistrategian valmistelu on ollut mielenkiintoinen ja haastava prosessi. Olemme pohtineet kuntalaisten hyvinvointia muuttuneessa toimintaympäristössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille () on ollut suuri muutos. Luumäen kunta haluaa kuitenkin edelleen kantaa vastuuta kuntalaistensa hyvinvoinnista. Hyvinvointistrategia on tärkeä työväline tässä työssä. Hyvinvointistrategian työstäminen aloitettiin tekemällä nykytilan analyysi. Analyysin tiedot ovat peräisin tilastoista, kuten esimerkiksi Sotkanetistä. Analyysin perusteella haasteenamme on nuorten hyvinvointi, sosioekonomiset terveyserot sekä muuttuva väestörakenne. (Katso liite 1.) Nykytilan analyysin jälkeen kuulimme ssa ja Luumäen kunnassa eri-ikäisten kuntalaisten kanssa työskenteleviä asiantuntijoita. Järjestimme kaksi keskustelutilaisuutta, joista toisessa keskityttiin nuorten ja toisessa työikäisten ja senioreiden hyvinvointiin. Tilaisuuksien tavoitteena oli sekä kuulla asiantuntijoiden mietteitä että mahdollistaa asiantuntijoiden välinen dialogi. Viranomaisten välinen yhteistyö toimii kunnassamme hyvin ja sen hyödyntäminen ja edelleen vahvistaminen on tärkeitä työvälineitä kuntalaisten hyvinvointia vahvistettaessa. Näiden tietojen perusteella asetimme hyvinvointitavoitteita ja mietimme keinoja niiden toteuttamiseksi ja mittareita tavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi. Jaoimme strategian elinkaariajattelun mukaisesti, lapsiin ja nuoriin sekä työikäisiin ja senioreihin. Halusimme varmistaa strategian toteutumisen tekemällä strategiasta mahdollisimman käytännön läheisen. Strategia ulottuu vuoteen 2015, joten sitä tullaan tarkentamaan ja tarkistamaan vuoden välein. Kuntalaisten hyvinvoinnin perustana on vastuun kantaminen omasta hyvinvoinnista. Terveyteen voidaan edelleen vaikuttaa perinteisin keinoin, kuten liikkumalla tarpeeksi, syömällä terveellisesti ja välttämällä tupakointia ja liiallista alkoholin käyttöä. Näillä toimenpiteillä on suuri vaikutus terveyteen. Näiden keinojen avulla saadaan myös lisää hyviä elinvuosia. Silloin kun sosiaali- ja terveydenhuollon apua tarvitaan, tulee palveluiden olla oikea aikaisia ja asiakaslähtöisiä sekä vaikuttavia. Koska hyvinvointi on muutakin kuin terveyttä, yhteisöllisyys tulee tärkeään rooliin silloin, kun henkilö ei enää yksin jaksa tai pysty huolehtimaan terveydestään. Yhteisöllisyys ja toisen ihmisen huomiointi, esimerkiksi seuraa pitämällä, vahvistaa koettua elämänlaatua ja hyvinvointia. Myös järjestötoiminnalla on merkittävä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistamisessa tarjoamalla apua ja tietoa kuntalaisille sekä merkityksellistä tekemistä jäsenilleen. Meillä, Luumäen kuntalaisilla, on siis omissa käsissämme keskeiset hyvinvoinnin avaimet! Terveisin, Perusturvalautakunta

4 2. Lasten, lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan haasteeksi nousee kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten kokema terveydentila. Osa heistä kokee terveytensä huonoksi. Se näkyy esimerkiksi koettuna masentuneisuutena sekä koulukiusaamisena. Koulutoimi onkin vahvasti lähtenyt tukemaan koulussa viihtymistä, esimerkiksi KiVa- kouluhankkeen muodossa. Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat pitkällä aikavälillä muodostuneita ongelmia. Siksi nuorten hyvinvointia tulee vahvistaa monella rintamalla ja se tulee aloittaa jo lapsiperheistä Vanhemmuuden tukeminen, riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit sekä kolmannen sektorin panos ovat tärkeitä keinoja vahvistettaessa nuorten hyvinvointia. Jokainen kuntalainen voi vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia toimimalla yhteisöllisesti. (Katso taulukko 1.) Taulukko 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi Tavoite Keinot Toimenpiteet vuonna Nuorten hyvinvoinnin tukeminen 1. Vanhemmuuden tukeminen a) Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa tuetaan vanhemmuutta ja ylläpidetään varhaisen puuttumisen toimintamallia b) Lastenneuvolassa pidetään vanhemmuutta tukevia vanhempainiltoja Mittarit Vanhempainiltojen toteutuminen Seuranta Päiväkodin ja perhepäivähoidon johtajat (Päivä Kuningas, Laila Leinonen) Länsi-Saimaan avoterveydenhuollon ylilääkäri (Leena Saramies) 2. Varhainen puuttuminen 3. Riittävät kouluterveydenhuollon resurssit (terveydenhoitaja ja lääkäri) c) Koulussa lisätään vanhemmuutta tukevia vanhempainiltoja Vahvistetaan viranhaltijoiden välistä yhteistyötä erityisopettajan avulla (esim. päiväkoti, neuvola, koulu, nuorisotoimi, liikuntatoimi, mielenterveyspalvelut) Palvelusopimusneuvotteluissa korostetaan kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin panoksen tärkeyttä. Vanhempainiltojen toteutuminen Yhteistyön toteutuminen KiVa Koulu ohjelman mittarit Resurssien toteutuminen Taavetin koulun rehtori ja vararehtori (Sari Kokkonen, Annikki Hyytiäinen) Koulukuraattori (Sari Saliba) Taavetin koulun erityisopettaja (Hannariikka Linnavuori) Nuorisotoimi (Minna Korhola) /

5 4. Riittävät sosiaalihuollon resurssit 5. Kolmannen sektorin hyödyntäminen 6. Yli 17-vuotiaiden nuorten työllistyminen (esim. koulupudokkaat, ilman opiskelupaikkaa jääneet, pitkäaikaistyöttömät) a) Palvelusopimusneuvotteluissa korostetaan sosiaalihuollon ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tärkeyttä (ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö esim. perhetyöntekijä) sekä lastensuojelun hoitotakuun merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille b) Palvelusopimusneuvotteluissa korostetaan nuorten päihdehoitotyön polun luomisen tärkeyttä Vahvistetaan yhteistyötä seurankunnan ja järjestöjen kanssa Sosiaalitoimisto tekee systemaattisesti lähetteen TE- keskukseen Toimenpiteiden ja resurssien toteutuminen Toimenpiteen toteutuminen Yhteistyön toteutuminen (esim. koko perheen liikuntatapahtuma, ruokakurssit) Toteutuneet lähetteet / / Seurakunta (Heikki Svinhufvud) Kristiina Pihlajamäki/ sosiaalivirkailija (Saana Friberg) 7. Ehdotetaan keskusteluun 10-luokkaa ja työpajaluokkaa sivistystoimelle Kristiina Pihlajamäki

6 3. Työikäisten hyvinvointi Työikäisten hyvinvoinnin haasteeksi nousee koko Etelä-Karjalan alueella sosioekonomiset terveyserot. Tällä tarkoitetaan terveyden jakautumista siten, että parempituloiset ja korkeammin koulutetut henkilöt voivat paremmin, kuin pienituloiset tai muutoin heikommassa asemassa olevat henkilöt. Terveys ei siis jakaudu tasaisesti. Hyvinvoivat henkilöt syövät esimerkiksi enemmän kasviksia ja hedelmiä, liikkuvat enemmän ja ovat harvemmin ylipainoisia. Erilainen terveyskäyttäytyminen selittää osittain terveyserot. Terveyserot näkyvät myös esimerkiksi alkoholikuolemissa, jotka ovat selkeästi yleisempiä lyhyemmän koulutuksen saaneilla. Mielenterveysongelmat tai päihteiden käyttö voivat nousta haasteeksi työikäisillä henkilöillä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja toisaalta liian raskas työelämä voivat lisätä riskiä näihin ongelmiin. Taulukko 2. Työikäisten hyvinvointi Tavoite Keinot Toimenpiteet vuonna Terveyserojen tasoittaminen 1. Omaehtoisen vastuunoton tukeminen omasta terveydestä 2. Ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelu Vahvistetaan yhteistyötä seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa. Teemapäivät, kurssit, urheilutapahtumat (esim. terveellistä ruokaa helposti ja edullisesti, tiedotetaan liikuntamahdollisuuksista) Vertaisryhmät esim. yksinhuoltajille sekä mielenterveyskuntoutujille Mittarit Terveyserojen kaventuminen mittari koko Etelä- Karjalan tasolla Seuranta Kristiina Pihlajamäki Seurakunta Heikki Svinhufvud Kolmas sektori Liikuntatoimi Perusturvalautakunta Kristiina Pihlajamäki Seurakunta Heikki Svinhufvud Kolmas sektori Työssä olevien henkilöiden hyvinvoinnin vahvistaminen 3. Toimiva työterveyshuolto Mielenterveysasioiden, päihteisiin liittyvien asioiden sekä työergonomian huomiointi Työterveyshuolto

7 Työttömien henkilöiden hyvinvoinnin vahvistaminen 4. Toimivat palvelut työttömille henkilöille a) Työttömien terveydenhoidon vahvistaminen Työllistyminen mahdollisimman nopeasti Vammaiset henkilöt 5. Itsenäisen asumisen tukeminen b) Kuntouttavan työtoiminnan hyödyntäminen c) Pitkäaikaistyöttömien aktivointisuunnitelmat a) Työtupa tukee itsenäiseen asumiseen Työvoimatoimisto b) Yhteistoiminta kunnan ja yritysten kanssa

8 4. Senioreiden hyvinvointi Kunnan väestörakenne tulee muuttumaan siten, että lasten ja työikäisten määrä vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Väestörakenteen muutoksen huomiointi palveluita suunniteltaessa mahdollistaa hyvän hoidon kaiken ikäisille kuntalaisille. Senioreiden hyvinvoinnille keskeistä on toimintakyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään. Tässä auttaa sekä omaehtoinen liikkuminen että ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen. Myös kansansairauksien, kuten esimerkiksi sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisy ja hoito kuuluvat sekä jokaiselle henkilölle itselleen että terveydenhuoltojärjestelmälle. Taulukko 3. Senioreiden hyvinvointi. Tavoite Keinot Toimenpiteet vuonna Iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen 1. Ennaltaehkäisevän kansanterveystyön tukeminen, kuten esim. kakkostyypin diabetes ja sepelvaltimotauti a) Terveysaseman avovastaanoton riittävä resursointi b) Ennaltaehkäisevien työmuotojen kehittäminen Mittarit Seuranta Liikuntatoimi c) (esim. omatoimiseen liikkumisen tukeminen, hajaasutusalueilla elävien senioreiden huomiointi) Seurakunta Heikki Svinhufvud Kolmas sektori 2. Yksinäisyyden vähentäminen a) Yhteistyö seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa Kristiina Pihlajamäki Kolmas sektori b) Palveluiden (esim. kulttuuri ja terveys) saatavuus hajaasutusalueilla Seurakunta Heikki Svinhufvud

9 3. Omaishoitajien tukeminen a) Palvelusetelien hyödyntäminen b) Intervallipaikkojen tarpeen kartoitus Omaishoitajien mahdollisuus käyttää vapaapäiväoikeutta Kotona asumisen tukeminen 1. Kunta ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen a) Pienten muutostöiden tukeminen b) Selvitetään, onko mahdollista rakentaa hissejä kunnan kerrostaloihin c) Kotihoidossa tarvittavat resurssit Yksilöllinen hoito 5. Jokaiselle henkilölle hoidon tarvetta vastaava hoitopaikka d) Kuljetuspalveluiden säilyminen a) Patteritie 10 ottaminen käyttöön tuettuna palveluasumisena Toteutunut rakenneuudistus b) Palveluasumisen lisääminen kunnassa c) Terveyskeskuksen vuodeosaston toimiminen subakuuttina yksikkönä d) Lisää hoitopaikkoja dementiaoireista kärsiville henkilöille

10 5. Nykytilan analyysi (Liite 1.) Luumäen kuntalaisten hyvinvointi (Tiedot ovat vuodelta 2008, jos muuta ei ole mainittu.) 1. Väestön muutokset Luumäen kunnan väestörakenne on koko Etelä-Karjaa ja muuta maata seniorivoittoisempaa. Kunnan väestörakenne tulee muuttumaan siten, että lasten ja työikäisten määrä vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa myös tulevaisuudessa. 2. Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden osuus muista perheistä on Luumäellä (34,8 %) hieman pienempi, kuin Etelä- Karjalassa (36,9 %) tai koko maassa (40,5 %). Perherakenne on useimmiten kahden vanhemman perhe. Yksinhuoltaja perheitä on Luumäellä (17,1 %) vähemmän kuin Etelä- Karjalassa (21,5 %) tai koko maassa (20 %). Myös avioeroja oli Luumäellä (2,7 %) selvästi vähemmän, kuin Etelä-Karjalassa keskimäärin. Lastensuojelun ja avohuollon tukitoimien piirissä on vähemmän Luumäkeläisiä nuoria kuin Etelä-Karjalassa tai muualla maassa. Kodinulkopuolelle on sijoitettu 0.8 % 0 17 vuotiaista, kuin vastaava luku on Etelä-Karjalassa 1,6 % ja koko maassa 1,3 %. Avohuollon tukitoimien piirissä on Luumäellä 4.2 % 0-17 vuotiaista nuorista, kun vastaava luku Etelä-Karjalassa on 5,3 % ja koko maassa 5,4 %. Lapsiperheiden taloudellinen tilanne on Luumäellä hyvä. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Luumäellä vuonna 2007 on hieman pienempi (12,5 %), kuin koko maassa (14 %). Myös toimeentulotukea saa Luumäellä selvästi pienempi osa lapsiperheistä (4,6 %), kuin koko Etelä-Karjalan alueella (9 %) tai koko maassa (8,1 %). 3. Nuoret Kouluterveyskyselyn mukaan Luumäkeläiset kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaat voivat osittain huonommin, kuin vastaavan ikäiset Etelä-Karjalassa tai koko maassa. He kokevat terveydentilansa hieman useammin keskinkertaiseksi tai huonoksi (16,5 %) kuin nuoret koko Etelä-Karjalassa (14,8 %). Tulos on samansuuntainen koko maan (16,9 %) kanssa. Luumäkeläiset nuoret ovat joutuneet kiusatuksi (11,2 %) selvästi useammin, kuin nuoret muualla Etelä-Karjalassa (7,6 %) tai koko maassa (8,3 %). Luku on suurin koko Etelä- Karjalan alueella. Edelleen nuoret kokevat (11,5 %), että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää, Etelä-Karjalaa (10,7 %) ja koko maata (9,8 %) useammin. Nuoret sairastavat keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta (16,4 %) selvästi enemmän, kuin Etelä-Karjalassa (11,1 %) tai koko maassa (13 %). Luku on suurin koko Etelä-Karjalasta. Humalahakuinen alkoholin käyttö on samansuuruista (17, 3 %), kuin Etelä-Karjalassa (17,2 %) ja koko maassa (16,5 %). Myös vähän liikkuvien osuus, on samansuuntainen Luumäellä (8 %), kuin Etelä-Karjalan alueella (8,7 %) ja koko maassa (7,6 %) Positiivista on, että nuoret kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaat tupakoivat ja ovat kokeilleet huumeita harvemmin, kuin samanikäiset nuoret koko Etelä-Karjalan alueella tai koko maassa. Myös vanhemmuuden puutteesta kärsii hieman vähemmän nuoria (20,6 %), kuin koko Etelä-Karjalan alueella (22,9 %) tai koko maassa (22,2 %). Nuorista 11.1 % tupakoi, kuin Etelä-Karjalassa vastaava luku on 19,4 % ja koko maassa 15,1 %. Huumeita on kokeillut 1,9 % Luumäkeläisistä nuorista, koko Etelä-karjalassa 5,1 % ja koko maassa 6,2 % nuorista.

11 Nuorista (18 24 v) pitkäaikaista toimeentulotukea (1,6 %) saa selvästi pienempi osa, kuin Etelä-Karjalassa (3,2 %) tai koko maassa (2,4 %) keskimäärin. Koulutuksen ulkopuolelle jää Luumäellä 7 24 vuotiaista (noin 9,5 %) vähemmän, kuin Etelä-Karjalassa (noin 9,75 %) tai koko maassa (11,8 %). 4. Työikäiset Terveyserot ovat työikäisellä väestöllä suuret koko Etelä-Karjalan alueella. Vähemmän koulutetut henkilöt ovat ylipainoisempia, harrastavat vähemmän liikuntaa ja tupakoivat enemmän. He myös käyttävät niukemmin hedelmiä ja kasviksia, kuin pidemmän koulutuksen omaavat henkilöt. Samoin he kuolevat pidemmän koulutuksen omaavia nuorempana verenkiertoelinsairauksiin ja alkoholiin. Erityisesti miesten alkoholikuolemat ovat yleisempiä lyhyemmän koulutuksen saaneilla. Työikäisistä pitkäaikaista toimeentulotukea (1 %) saa pienempi osa, kuin Etelä-Karjalassa (2,1 %) tai koko maassa (1,8 %) keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on Luumäellä (8.2 %) samassa linjassa koko Etelä-Karjalan alueen (8.5 %) kanssa. Koko Suomessa luku on pienempi (7.6 %). Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut koko Etelä- Karjalassa ja koko Suomessa samansuuntaisesti. 5. Iäkkäät Luumäkeläisistä yli 75 vuotiaista on kotihoidon piirissä (16.7 %) enemmän, kuin koko Etelä-Karjalassa (10.6 %) tai koko maassa (11.2 %). Kotona asuminen onkin hieman yleisempää (90.4%), kuin Etelä-Karjalassa (89.3 %) tai koko maassa (89.4 %) keskimäärin. Kotihoidon asiakkaiden hoitoisuus eroaa Etelä-Karjalan ja koko Suomen tiedoista. Luumäellä kotihoidon piirissä olevista asiakkaista toistuvaa apua tarvitsevia on selkeästi enemmän (68.8 %), kuin Etelä-Karjalassa (41.5 %) ja koko Suomessa (50.5 %). Paljon apua tarvitsevia on henkilöitä on taas vähemmän (11.7 %), kuin Etelä-Karjalassa (34 %) ja koko Suomessa (23.3 %). Luumäellä kotihoidon asiakkaiden keski-ikä on 81, Etelä-Karjalassa 78.9 ja koko Suomessa 78.1 vuotta. Omaishoidon tukea sai Luumäellä harvemmin (2%), kuin Etelä-Karjalassa (3.3 %) tai koko maassa 4.1 %). Laitoshoidossa on Luumäellä selvästi enemmän henkilöitä (9.2 %), kuin Etelä-Karjalassa (5.9 %) tai koko maassa (5.9 %) keskimäärin. Eläkkeet ovat Luumäellä keskimäärin (1094 ) hieman pienemmät, kuin koko Etelä- Karjalan alueella (1230 ) tai koko maassa (1221 ). Koko Etelä-Karjalan alueella yksinasuvien naisten osuus on muuta maata suurempaa. Yksinasuvien miesten määrä on samansuuntainen, kuin koko Suomessa keskimäärin. Vanhusasuntokuntien keskimääräinen varustetaso on hieman heikompiverrattuna vastaavaan Suomessa. 6. Sairastavuus Kuntalaiset ovat keskimäärin sairaampia verrattuna koko Etelä- Karjalan alueeseen tai koko maahan, kun mittarina on käytetty erityiskorvattavien lääkkeiden käyttöä ja kuolleisuutta verenkiertoelinsairauksiin. Kuntalaisilla on erityiskorvattaviin lääkkeisiin (esim. verenpaine, astma) oikeuttavia diagnooseja 28 % väestöstä, kun vastaava luku on Etelä-Karjalassa 25 % ja koko maassa 24 %. Luumäellä on erityisesti sepelvaltimotautia.

12 Ikävakioidun sairastavuusindeksin (erityiskorvattavat lääkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet ja kuolleisuus) mukaan Luumäkeläiset ovat keskimäärin yhtä sairaita, kuin väestö Etelä- Karjalassa tai koko maassa. 7. Terveydenhuollon palvelut Luumäellä terveyden- ja vanhustenhuollon palveluiden tarve on suurempi kuin koko Etelä- Karjalassa tai koko Suomessa. Perusteena tähän on väestörakenne sekä sairastavuus. Terveyden- ja vanhustenhuollon menot ovat olleet pienemmät, kuin koko Etelä-Karjalan alueella tai koko Suomessa. 8. Johtopäätökset Erityistä huomiota Luumäellä tulisi kiinnittää nuorten hyvinvointiin. Sepelvaltimotaudin yleisyys asettaa haasteet kansansairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Väestön senioripainotteisuuden vuoksi vanhuspalveluiden tarve on merkittävässä asemassa tulevaisuudessa. Laitoshoidon suurta osuutta tulisi vähentää. n palveluneuvotteluissa tulisi huomioida koko aikaisen koulukuraattorin tarve. Edelleen ennalta ehkäisevään kansanterveystyöhön on tärkeää resursoida voimavaroja. Vanhuspalveluihin tarvitaan moniammatillista tiimiä, jossa on esim. pysyvä lääkärisuhde sekä tarvittava määrä kuntoutusta. Laitoshoitoa tulisi vähentää ja kehittää tilalle esim. tehostettua palveluasumista sekä yöpartio kotihoitoon. Koko Etelä-Karjalan alueella tulisi huomioida työikäisten terveyserot Kunnan tulisi huomioida nuorten hyvinvointi ja ennaltaehkäisevät kansanterveystyön tukeminen omassa toiminnassaan.

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017 Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettiin syksyllä 2006 hyvinvointialaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Hoito- ja hoivajohtaja Anne Mikkonen 26.11.2015 Uuden toimintavan taustaa Kuntien vanhuspalvelukohteiden

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot