1. Johdanto Lapsien, lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvointi Työikäisten hyvinvointi Senioreiden hyvinvointi 8

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Lapsien, lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvointi 4 3. Työikäisten hyvinvointi 6 4. Senioreiden hyvinvointi 8 5. Liite 1. Nykytilan analyysi 10

3 1. Johdanto Luumäen kunnan hyvinvointistrategian valmistelu on ollut mielenkiintoinen ja haastava prosessi. Olemme pohtineet kuntalaisten hyvinvointia muuttuneessa toimintaympäristössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille () on ollut suuri muutos. Luumäen kunta haluaa kuitenkin edelleen kantaa vastuuta kuntalaistensa hyvinvoinnista. Hyvinvointistrategia on tärkeä työväline tässä työssä. Hyvinvointistrategian työstäminen aloitettiin tekemällä nykytilan analyysi. Analyysin tiedot ovat peräisin tilastoista, kuten esimerkiksi Sotkanetistä. Analyysin perusteella haasteenamme on nuorten hyvinvointi, sosioekonomiset terveyserot sekä muuttuva väestörakenne. (Katso liite 1.) Nykytilan analyysin jälkeen kuulimme ssa ja Luumäen kunnassa eri-ikäisten kuntalaisten kanssa työskenteleviä asiantuntijoita. Järjestimme kaksi keskustelutilaisuutta, joista toisessa keskityttiin nuorten ja toisessa työikäisten ja senioreiden hyvinvointiin. Tilaisuuksien tavoitteena oli sekä kuulla asiantuntijoiden mietteitä että mahdollistaa asiantuntijoiden välinen dialogi. Viranomaisten välinen yhteistyö toimii kunnassamme hyvin ja sen hyödyntäminen ja edelleen vahvistaminen on tärkeitä työvälineitä kuntalaisten hyvinvointia vahvistettaessa. Näiden tietojen perusteella asetimme hyvinvointitavoitteita ja mietimme keinoja niiden toteuttamiseksi ja mittareita tavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi. Jaoimme strategian elinkaariajattelun mukaisesti, lapsiin ja nuoriin sekä työikäisiin ja senioreihin. Halusimme varmistaa strategian toteutumisen tekemällä strategiasta mahdollisimman käytännön läheisen. Strategia ulottuu vuoteen 2015, joten sitä tullaan tarkentamaan ja tarkistamaan vuoden välein. Kuntalaisten hyvinvoinnin perustana on vastuun kantaminen omasta hyvinvoinnista. Terveyteen voidaan edelleen vaikuttaa perinteisin keinoin, kuten liikkumalla tarpeeksi, syömällä terveellisesti ja välttämällä tupakointia ja liiallista alkoholin käyttöä. Näillä toimenpiteillä on suuri vaikutus terveyteen. Näiden keinojen avulla saadaan myös lisää hyviä elinvuosia. Silloin kun sosiaali- ja terveydenhuollon apua tarvitaan, tulee palveluiden olla oikea aikaisia ja asiakaslähtöisiä sekä vaikuttavia. Koska hyvinvointi on muutakin kuin terveyttä, yhteisöllisyys tulee tärkeään rooliin silloin, kun henkilö ei enää yksin jaksa tai pysty huolehtimaan terveydestään. Yhteisöllisyys ja toisen ihmisen huomiointi, esimerkiksi seuraa pitämällä, vahvistaa koettua elämänlaatua ja hyvinvointia. Myös järjestötoiminnalla on merkittävä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistamisessa tarjoamalla apua ja tietoa kuntalaisille sekä merkityksellistä tekemistä jäsenilleen. Meillä, Luumäen kuntalaisilla, on siis omissa käsissämme keskeiset hyvinvoinnin avaimet! Terveisin, Perusturvalautakunta

4 2. Lasten, lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan haasteeksi nousee kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten kokema terveydentila. Osa heistä kokee terveytensä huonoksi. Se näkyy esimerkiksi koettuna masentuneisuutena sekä koulukiusaamisena. Koulutoimi onkin vahvasti lähtenyt tukemaan koulussa viihtymistä, esimerkiksi KiVa- kouluhankkeen muodossa. Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat pitkällä aikavälillä muodostuneita ongelmia. Siksi nuorten hyvinvointia tulee vahvistaa monella rintamalla ja se tulee aloittaa jo lapsiperheistä Vanhemmuuden tukeminen, riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit sekä kolmannen sektorin panos ovat tärkeitä keinoja vahvistettaessa nuorten hyvinvointia. Jokainen kuntalainen voi vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia toimimalla yhteisöllisesti. (Katso taulukko 1.) Taulukko 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi Tavoite Keinot Toimenpiteet vuonna Nuorten hyvinvoinnin tukeminen 1. Vanhemmuuden tukeminen a) Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa tuetaan vanhemmuutta ja ylläpidetään varhaisen puuttumisen toimintamallia b) Lastenneuvolassa pidetään vanhemmuutta tukevia vanhempainiltoja Mittarit Vanhempainiltojen toteutuminen Seuranta Päiväkodin ja perhepäivähoidon johtajat (Päivä Kuningas, Laila Leinonen) Länsi-Saimaan avoterveydenhuollon ylilääkäri (Leena Saramies) 2. Varhainen puuttuminen 3. Riittävät kouluterveydenhuollon resurssit (terveydenhoitaja ja lääkäri) c) Koulussa lisätään vanhemmuutta tukevia vanhempainiltoja Vahvistetaan viranhaltijoiden välistä yhteistyötä erityisopettajan avulla (esim. päiväkoti, neuvola, koulu, nuorisotoimi, liikuntatoimi, mielenterveyspalvelut) Palvelusopimusneuvotteluissa korostetaan kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin panoksen tärkeyttä. Vanhempainiltojen toteutuminen Yhteistyön toteutuminen KiVa Koulu ohjelman mittarit Resurssien toteutuminen Taavetin koulun rehtori ja vararehtori (Sari Kokkonen, Annikki Hyytiäinen) Koulukuraattori (Sari Saliba) Taavetin koulun erityisopettaja (Hannariikka Linnavuori) Nuorisotoimi (Minna Korhola) /

5 4. Riittävät sosiaalihuollon resurssit 5. Kolmannen sektorin hyödyntäminen 6. Yli 17-vuotiaiden nuorten työllistyminen (esim. koulupudokkaat, ilman opiskelupaikkaa jääneet, pitkäaikaistyöttömät) a) Palvelusopimusneuvotteluissa korostetaan sosiaalihuollon ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tärkeyttä (ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö esim. perhetyöntekijä) sekä lastensuojelun hoitotakuun merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille b) Palvelusopimusneuvotteluissa korostetaan nuorten päihdehoitotyön polun luomisen tärkeyttä Vahvistetaan yhteistyötä seurankunnan ja järjestöjen kanssa Sosiaalitoimisto tekee systemaattisesti lähetteen TE- keskukseen Toimenpiteiden ja resurssien toteutuminen Toimenpiteen toteutuminen Yhteistyön toteutuminen (esim. koko perheen liikuntatapahtuma, ruokakurssit) Toteutuneet lähetteet / / Seurakunta (Heikki Svinhufvud) Kristiina Pihlajamäki/ sosiaalivirkailija (Saana Friberg) 7. Ehdotetaan keskusteluun 10-luokkaa ja työpajaluokkaa sivistystoimelle Kristiina Pihlajamäki

6 3. Työikäisten hyvinvointi Työikäisten hyvinvoinnin haasteeksi nousee koko Etelä-Karjalan alueella sosioekonomiset terveyserot. Tällä tarkoitetaan terveyden jakautumista siten, että parempituloiset ja korkeammin koulutetut henkilöt voivat paremmin, kuin pienituloiset tai muutoin heikommassa asemassa olevat henkilöt. Terveys ei siis jakaudu tasaisesti. Hyvinvoivat henkilöt syövät esimerkiksi enemmän kasviksia ja hedelmiä, liikkuvat enemmän ja ovat harvemmin ylipainoisia. Erilainen terveyskäyttäytyminen selittää osittain terveyserot. Terveyserot näkyvät myös esimerkiksi alkoholikuolemissa, jotka ovat selkeästi yleisempiä lyhyemmän koulutuksen saaneilla. Mielenterveysongelmat tai päihteiden käyttö voivat nousta haasteeksi työikäisillä henkilöillä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja toisaalta liian raskas työelämä voivat lisätä riskiä näihin ongelmiin. Taulukko 2. Työikäisten hyvinvointi Tavoite Keinot Toimenpiteet vuonna Terveyserojen tasoittaminen 1. Omaehtoisen vastuunoton tukeminen omasta terveydestä 2. Ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelu Vahvistetaan yhteistyötä seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa. Teemapäivät, kurssit, urheilutapahtumat (esim. terveellistä ruokaa helposti ja edullisesti, tiedotetaan liikuntamahdollisuuksista) Vertaisryhmät esim. yksinhuoltajille sekä mielenterveyskuntoutujille Mittarit Terveyserojen kaventuminen mittari koko Etelä- Karjalan tasolla Seuranta Kristiina Pihlajamäki Seurakunta Heikki Svinhufvud Kolmas sektori Liikuntatoimi Perusturvalautakunta Kristiina Pihlajamäki Seurakunta Heikki Svinhufvud Kolmas sektori Työssä olevien henkilöiden hyvinvoinnin vahvistaminen 3. Toimiva työterveyshuolto Mielenterveysasioiden, päihteisiin liittyvien asioiden sekä työergonomian huomiointi Työterveyshuolto

7 Työttömien henkilöiden hyvinvoinnin vahvistaminen 4. Toimivat palvelut työttömille henkilöille a) Työttömien terveydenhoidon vahvistaminen Työllistyminen mahdollisimman nopeasti Vammaiset henkilöt 5. Itsenäisen asumisen tukeminen b) Kuntouttavan työtoiminnan hyödyntäminen c) Pitkäaikaistyöttömien aktivointisuunnitelmat a) Työtupa tukee itsenäiseen asumiseen Työvoimatoimisto b) Yhteistoiminta kunnan ja yritysten kanssa

8 4. Senioreiden hyvinvointi Kunnan väestörakenne tulee muuttumaan siten, että lasten ja työikäisten määrä vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Väestörakenteen muutoksen huomiointi palveluita suunniteltaessa mahdollistaa hyvän hoidon kaiken ikäisille kuntalaisille. Senioreiden hyvinvoinnille keskeistä on toimintakyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään. Tässä auttaa sekä omaehtoinen liikkuminen että ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen. Myös kansansairauksien, kuten esimerkiksi sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisy ja hoito kuuluvat sekä jokaiselle henkilölle itselleen että terveydenhuoltojärjestelmälle. Taulukko 3. Senioreiden hyvinvointi. Tavoite Keinot Toimenpiteet vuonna Iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen 1. Ennaltaehkäisevän kansanterveystyön tukeminen, kuten esim. kakkostyypin diabetes ja sepelvaltimotauti a) Terveysaseman avovastaanoton riittävä resursointi b) Ennaltaehkäisevien työmuotojen kehittäminen Mittarit Seuranta Liikuntatoimi c) (esim. omatoimiseen liikkumisen tukeminen, hajaasutusalueilla elävien senioreiden huomiointi) Seurakunta Heikki Svinhufvud Kolmas sektori 2. Yksinäisyyden vähentäminen a) Yhteistyö seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa Kristiina Pihlajamäki Kolmas sektori b) Palveluiden (esim. kulttuuri ja terveys) saatavuus hajaasutusalueilla Seurakunta Heikki Svinhufvud

9 3. Omaishoitajien tukeminen a) Palvelusetelien hyödyntäminen b) Intervallipaikkojen tarpeen kartoitus Omaishoitajien mahdollisuus käyttää vapaapäiväoikeutta Kotona asumisen tukeminen 1. Kunta ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen a) Pienten muutostöiden tukeminen b) Selvitetään, onko mahdollista rakentaa hissejä kunnan kerrostaloihin c) Kotihoidossa tarvittavat resurssit Yksilöllinen hoito 5. Jokaiselle henkilölle hoidon tarvetta vastaava hoitopaikka d) Kuljetuspalveluiden säilyminen a) Patteritie 10 ottaminen käyttöön tuettuna palveluasumisena Toteutunut rakenneuudistus b) Palveluasumisen lisääminen kunnassa c) Terveyskeskuksen vuodeosaston toimiminen subakuuttina yksikkönä d) Lisää hoitopaikkoja dementiaoireista kärsiville henkilöille

10 5. Nykytilan analyysi (Liite 1.) Luumäen kuntalaisten hyvinvointi (Tiedot ovat vuodelta 2008, jos muuta ei ole mainittu.) 1. Väestön muutokset Luumäen kunnan väestörakenne on koko Etelä-Karjaa ja muuta maata seniorivoittoisempaa. Kunnan väestörakenne tulee muuttumaan siten, että lasten ja työikäisten määrä vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa myös tulevaisuudessa. 2. Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden osuus muista perheistä on Luumäellä (34,8 %) hieman pienempi, kuin Etelä- Karjalassa (36,9 %) tai koko maassa (40,5 %). Perherakenne on useimmiten kahden vanhemman perhe. Yksinhuoltaja perheitä on Luumäellä (17,1 %) vähemmän kuin Etelä- Karjalassa (21,5 %) tai koko maassa (20 %). Myös avioeroja oli Luumäellä (2,7 %) selvästi vähemmän, kuin Etelä-Karjalassa keskimäärin. Lastensuojelun ja avohuollon tukitoimien piirissä on vähemmän Luumäkeläisiä nuoria kuin Etelä-Karjalassa tai muualla maassa. Kodinulkopuolelle on sijoitettu 0.8 % 0 17 vuotiaista, kuin vastaava luku on Etelä-Karjalassa 1,6 % ja koko maassa 1,3 %. Avohuollon tukitoimien piirissä on Luumäellä 4.2 % 0-17 vuotiaista nuorista, kun vastaava luku Etelä-Karjalassa on 5,3 % ja koko maassa 5,4 %. Lapsiperheiden taloudellinen tilanne on Luumäellä hyvä. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Luumäellä vuonna 2007 on hieman pienempi (12,5 %), kuin koko maassa (14 %). Myös toimeentulotukea saa Luumäellä selvästi pienempi osa lapsiperheistä (4,6 %), kuin koko Etelä-Karjalan alueella (9 %) tai koko maassa (8,1 %). 3. Nuoret Kouluterveyskyselyn mukaan Luumäkeläiset kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaat voivat osittain huonommin, kuin vastaavan ikäiset Etelä-Karjalassa tai koko maassa. He kokevat terveydentilansa hieman useammin keskinkertaiseksi tai huonoksi (16,5 %) kuin nuoret koko Etelä-Karjalassa (14,8 %). Tulos on samansuuntainen koko maan (16,9 %) kanssa. Luumäkeläiset nuoret ovat joutuneet kiusatuksi (11,2 %) selvästi useammin, kuin nuoret muualla Etelä-Karjalassa (7,6 %) tai koko maassa (8,3 %). Luku on suurin koko Etelä- Karjalan alueella. Edelleen nuoret kokevat (11,5 %), että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää, Etelä-Karjalaa (10,7 %) ja koko maata (9,8 %) useammin. Nuoret sairastavat keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta (16,4 %) selvästi enemmän, kuin Etelä-Karjalassa (11,1 %) tai koko maassa (13 %). Luku on suurin koko Etelä-Karjalasta. Humalahakuinen alkoholin käyttö on samansuuruista (17, 3 %), kuin Etelä-Karjalassa (17,2 %) ja koko maassa (16,5 %). Myös vähän liikkuvien osuus, on samansuuntainen Luumäellä (8 %), kuin Etelä-Karjalan alueella (8,7 %) ja koko maassa (7,6 %) Positiivista on, että nuoret kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaat tupakoivat ja ovat kokeilleet huumeita harvemmin, kuin samanikäiset nuoret koko Etelä-Karjalan alueella tai koko maassa. Myös vanhemmuuden puutteesta kärsii hieman vähemmän nuoria (20,6 %), kuin koko Etelä-Karjalan alueella (22,9 %) tai koko maassa (22,2 %). Nuorista 11.1 % tupakoi, kuin Etelä-Karjalassa vastaava luku on 19,4 % ja koko maassa 15,1 %. Huumeita on kokeillut 1,9 % Luumäkeläisistä nuorista, koko Etelä-karjalassa 5,1 % ja koko maassa 6,2 % nuorista.

11 Nuorista (18 24 v) pitkäaikaista toimeentulotukea (1,6 %) saa selvästi pienempi osa, kuin Etelä-Karjalassa (3,2 %) tai koko maassa (2,4 %) keskimäärin. Koulutuksen ulkopuolelle jää Luumäellä 7 24 vuotiaista (noin 9,5 %) vähemmän, kuin Etelä-Karjalassa (noin 9,75 %) tai koko maassa (11,8 %). 4. Työikäiset Terveyserot ovat työikäisellä väestöllä suuret koko Etelä-Karjalan alueella. Vähemmän koulutetut henkilöt ovat ylipainoisempia, harrastavat vähemmän liikuntaa ja tupakoivat enemmän. He myös käyttävät niukemmin hedelmiä ja kasviksia, kuin pidemmän koulutuksen omaavat henkilöt. Samoin he kuolevat pidemmän koulutuksen omaavia nuorempana verenkiertoelinsairauksiin ja alkoholiin. Erityisesti miesten alkoholikuolemat ovat yleisempiä lyhyemmän koulutuksen saaneilla. Työikäisistä pitkäaikaista toimeentulotukea (1 %) saa pienempi osa, kuin Etelä-Karjalassa (2,1 %) tai koko maassa (1,8 %) keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on Luumäellä (8.2 %) samassa linjassa koko Etelä-Karjalan alueen (8.5 %) kanssa. Koko Suomessa luku on pienempi (7.6 %). Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut koko Etelä- Karjalassa ja koko Suomessa samansuuntaisesti. 5. Iäkkäät Luumäkeläisistä yli 75 vuotiaista on kotihoidon piirissä (16.7 %) enemmän, kuin koko Etelä-Karjalassa (10.6 %) tai koko maassa (11.2 %). Kotona asuminen onkin hieman yleisempää (90.4%), kuin Etelä-Karjalassa (89.3 %) tai koko maassa (89.4 %) keskimäärin. Kotihoidon asiakkaiden hoitoisuus eroaa Etelä-Karjalan ja koko Suomen tiedoista. Luumäellä kotihoidon piirissä olevista asiakkaista toistuvaa apua tarvitsevia on selkeästi enemmän (68.8 %), kuin Etelä-Karjalassa (41.5 %) ja koko Suomessa (50.5 %). Paljon apua tarvitsevia on henkilöitä on taas vähemmän (11.7 %), kuin Etelä-Karjalassa (34 %) ja koko Suomessa (23.3 %). Luumäellä kotihoidon asiakkaiden keski-ikä on 81, Etelä-Karjalassa 78.9 ja koko Suomessa 78.1 vuotta. Omaishoidon tukea sai Luumäellä harvemmin (2%), kuin Etelä-Karjalassa (3.3 %) tai koko maassa 4.1 %). Laitoshoidossa on Luumäellä selvästi enemmän henkilöitä (9.2 %), kuin Etelä-Karjalassa (5.9 %) tai koko maassa (5.9 %) keskimäärin. Eläkkeet ovat Luumäellä keskimäärin (1094 ) hieman pienemmät, kuin koko Etelä- Karjalan alueella (1230 ) tai koko maassa (1221 ). Koko Etelä-Karjalan alueella yksinasuvien naisten osuus on muuta maata suurempaa. Yksinasuvien miesten määrä on samansuuntainen, kuin koko Suomessa keskimäärin. Vanhusasuntokuntien keskimääräinen varustetaso on hieman heikompiverrattuna vastaavaan Suomessa. 6. Sairastavuus Kuntalaiset ovat keskimäärin sairaampia verrattuna koko Etelä- Karjalan alueeseen tai koko maahan, kun mittarina on käytetty erityiskorvattavien lääkkeiden käyttöä ja kuolleisuutta verenkiertoelinsairauksiin. Kuntalaisilla on erityiskorvattaviin lääkkeisiin (esim. verenpaine, astma) oikeuttavia diagnooseja 28 % väestöstä, kun vastaava luku on Etelä-Karjalassa 25 % ja koko maassa 24 %. Luumäellä on erityisesti sepelvaltimotautia.

12 Ikävakioidun sairastavuusindeksin (erityiskorvattavat lääkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet ja kuolleisuus) mukaan Luumäkeläiset ovat keskimäärin yhtä sairaita, kuin väestö Etelä- Karjalassa tai koko maassa. 7. Terveydenhuollon palvelut Luumäellä terveyden- ja vanhustenhuollon palveluiden tarve on suurempi kuin koko Etelä- Karjalassa tai koko Suomessa. Perusteena tähän on väestörakenne sekä sairastavuus. Terveyden- ja vanhustenhuollon menot ovat olleet pienemmät, kuin koko Etelä-Karjalan alueella tai koko Suomessa. 8. Johtopäätökset Erityistä huomiota Luumäellä tulisi kiinnittää nuorten hyvinvointiin. Sepelvaltimotaudin yleisyys asettaa haasteet kansansairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Väestön senioripainotteisuuden vuoksi vanhuspalveluiden tarve on merkittävässä asemassa tulevaisuudessa. Laitoshoidon suurta osuutta tulisi vähentää. n palveluneuvotteluissa tulisi huomioida koko aikaisen koulukuraattorin tarve. Edelleen ennalta ehkäisevään kansanterveystyöhön on tärkeää resursoida voimavaroja. Vanhuspalveluihin tarvitaan moniammatillista tiimiä, jossa on esim. pysyvä lääkärisuhde sekä tarvittava määrä kuntoutusta. Laitoshoitoa tulisi vähentää ja kehittää tilalle esim. tehostettua palveluasumista sekä yöpartio kotihoitoon. Koko Etelä-Karjalan alueella tulisi huomioida työikäisten terveyserot Kunnan tulisi huomioida nuorten hyvinvointi ja ennaltaehkäisevät kansanterveystyön tukeminen omassa toiminnassaan.