1. Johdanto Lapsien, lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvointi Työikäisten hyvinvointi Senioreiden hyvinvointi 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Johdanto. 3. 2. Lapsien, lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvointi 4. 3. Työikäisten hyvinvointi 6. 4. Senioreiden hyvinvointi 8"

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Lapsien, lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvointi 4 3. Työikäisten hyvinvointi 6 4. Senioreiden hyvinvointi 8 5. Liite 1. Nykytilan analyysi 10

3 1. Johdanto Luumäen kunnan hyvinvointistrategian valmistelu on ollut mielenkiintoinen ja haastava prosessi. Olemme pohtineet kuntalaisten hyvinvointia muuttuneessa toimintaympäristössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille () on ollut suuri muutos. Luumäen kunta haluaa kuitenkin edelleen kantaa vastuuta kuntalaistensa hyvinvoinnista. Hyvinvointistrategia on tärkeä työväline tässä työssä. Hyvinvointistrategian työstäminen aloitettiin tekemällä nykytilan analyysi. Analyysin tiedot ovat peräisin tilastoista, kuten esimerkiksi Sotkanetistä. Analyysin perusteella haasteenamme on nuorten hyvinvointi, sosioekonomiset terveyserot sekä muuttuva väestörakenne. (Katso liite 1.) Nykytilan analyysin jälkeen kuulimme ssa ja Luumäen kunnassa eri-ikäisten kuntalaisten kanssa työskenteleviä asiantuntijoita. Järjestimme kaksi keskustelutilaisuutta, joista toisessa keskityttiin nuorten ja toisessa työikäisten ja senioreiden hyvinvointiin. Tilaisuuksien tavoitteena oli sekä kuulla asiantuntijoiden mietteitä että mahdollistaa asiantuntijoiden välinen dialogi. Viranomaisten välinen yhteistyö toimii kunnassamme hyvin ja sen hyödyntäminen ja edelleen vahvistaminen on tärkeitä työvälineitä kuntalaisten hyvinvointia vahvistettaessa. Näiden tietojen perusteella asetimme hyvinvointitavoitteita ja mietimme keinoja niiden toteuttamiseksi ja mittareita tavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi. Jaoimme strategian elinkaariajattelun mukaisesti, lapsiin ja nuoriin sekä työikäisiin ja senioreihin. Halusimme varmistaa strategian toteutumisen tekemällä strategiasta mahdollisimman käytännön läheisen. Strategia ulottuu vuoteen 2015, joten sitä tullaan tarkentamaan ja tarkistamaan vuoden välein. Kuntalaisten hyvinvoinnin perustana on vastuun kantaminen omasta hyvinvoinnista. Terveyteen voidaan edelleen vaikuttaa perinteisin keinoin, kuten liikkumalla tarpeeksi, syömällä terveellisesti ja välttämällä tupakointia ja liiallista alkoholin käyttöä. Näillä toimenpiteillä on suuri vaikutus terveyteen. Näiden keinojen avulla saadaan myös lisää hyviä elinvuosia. Silloin kun sosiaali- ja terveydenhuollon apua tarvitaan, tulee palveluiden olla oikea aikaisia ja asiakaslähtöisiä sekä vaikuttavia. Koska hyvinvointi on muutakin kuin terveyttä, yhteisöllisyys tulee tärkeään rooliin silloin, kun henkilö ei enää yksin jaksa tai pysty huolehtimaan terveydestään. Yhteisöllisyys ja toisen ihmisen huomiointi, esimerkiksi seuraa pitämällä, vahvistaa koettua elämänlaatua ja hyvinvointia. Myös järjestötoiminnalla on merkittävä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistamisessa tarjoamalla apua ja tietoa kuntalaisille sekä merkityksellistä tekemistä jäsenilleen. Meillä, Luumäen kuntalaisilla, on siis omissa käsissämme keskeiset hyvinvoinnin avaimet! Terveisin, Perusturvalautakunta

4 2. Lasten, lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan haasteeksi nousee kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten kokema terveydentila. Osa heistä kokee terveytensä huonoksi. Se näkyy esimerkiksi koettuna masentuneisuutena sekä koulukiusaamisena. Koulutoimi onkin vahvasti lähtenyt tukemaan koulussa viihtymistä, esimerkiksi KiVa- kouluhankkeen muodossa. Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat pitkällä aikavälillä muodostuneita ongelmia. Siksi nuorten hyvinvointia tulee vahvistaa monella rintamalla ja se tulee aloittaa jo lapsiperheistä Vanhemmuuden tukeminen, riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit sekä kolmannen sektorin panos ovat tärkeitä keinoja vahvistettaessa nuorten hyvinvointia. Jokainen kuntalainen voi vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia toimimalla yhteisöllisesti. (Katso taulukko 1.) Taulukko 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi Tavoite Keinot Toimenpiteet vuonna Nuorten hyvinvoinnin tukeminen 1. Vanhemmuuden tukeminen a) Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa tuetaan vanhemmuutta ja ylläpidetään varhaisen puuttumisen toimintamallia b) Lastenneuvolassa pidetään vanhemmuutta tukevia vanhempainiltoja Mittarit Vanhempainiltojen toteutuminen Seuranta Päiväkodin ja perhepäivähoidon johtajat (Päivä Kuningas, Laila Leinonen) Länsi-Saimaan avoterveydenhuollon ylilääkäri (Leena Saramies) 2. Varhainen puuttuminen 3. Riittävät kouluterveydenhuollon resurssit (terveydenhoitaja ja lääkäri) c) Koulussa lisätään vanhemmuutta tukevia vanhempainiltoja Vahvistetaan viranhaltijoiden välistä yhteistyötä erityisopettajan avulla (esim. päiväkoti, neuvola, koulu, nuorisotoimi, liikuntatoimi, mielenterveyspalvelut) Palvelusopimusneuvotteluissa korostetaan kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin panoksen tärkeyttä. Vanhempainiltojen toteutuminen Yhteistyön toteutuminen KiVa Koulu ohjelman mittarit Resurssien toteutuminen Taavetin koulun rehtori ja vararehtori (Sari Kokkonen, Annikki Hyytiäinen) Koulukuraattori (Sari Saliba) Taavetin koulun erityisopettaja (Hannariikka Linnavuori) Nuorisotoimi (Minna Korhola) /

5 4. Riittävät sosiaalihuollon resurssit 5. Kolmannen sektorin hyödyntäminen 6. Yli 17-vuotiaiden nuorten työllistyminen (esim. koulupudokkaat, ilman opiskelupaikkaa jääneet, pitkäaikaistyöttömät) a) Palvelusopimusneuvotteluissa korostetaan sosiaalihuollon ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tärkeyttä (ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö esim. perhetyöntekijä) sekä lastensuojelun hoitotakuun merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille b) Palvelusopimusneuvotteluissa korostetaan nuorten päihdehoitotyön polun luomisen tärkeyttä Vahvistetaan yhteistyötä seurankunnan ja järjestöjen kanssa Sosiaalitoimisto tekee systemaattisesti lähetteen TE- keskukseen Toimenpiteiden ja resurssien toteutuminen Toimenpiteen toteutuminen Yhteistyön toteutuminen (esim. koko perheen liikuntatapahtuma, ruokakurssit) Toteutuneet lähetteet / / Seurakunta (Heikki Svinhufvud) Kristiina Pihlajamäki/ sosiaalivirkailija (Saana Friberg) 7. Ehdotetaan keskusteluun 10-luokkaa ja työpajaluokkaa sivistystoimelle Kristiina Pihlajamäki

6 3. Työikäisten hyvinvointi Työikäisten hyvinvoinnin haasteeksi nousee koko Etelä-Karjalan alueella sosioekonomiset terveyserot. Tällä tarkoitetaan terveyden jakautumista siten, että parempituloiset ja korkeammin koulutetut henkilöt voivat paremmin, kuin pienituloiset tai muutoin heikommassa asemassa olevat henkilöt. Terveys ei siis jakaudu tasaisesti. Hyvinvoivat henkilöt syövät esimerkiksi enemmän kasviksia ja hedelmiä, liikkuvat enemmän ja ovat harvemmin ylipainoisia. Erilainen terveyskäyttäytyminen selittää osittain terveyserot. Terveyserot näkyvät myös esimerkiksi alkoholikuolemissa, jotka ovat selkeästi yleisempiä lyhyemmän koulutuksen saaneilla. Mielenterveysongelmat tai päihteiden käyttö voivat nousta haasteeksi työikäisillä henkilöillä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja toisaalta liian raskas työelämä voivat lisätä riskiä näihin ongelmiin. Taulukko 2. Työikäisten hyvinvointi Tavoite Keinot Toimenpiteet vuonna Terveyserojen tasoittaminen 1. Omaehtoisen vastuunoton tukeminen omasta terveydestä 2. Ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelu Vahvistetaan yhteistyötä seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa. Teemapäivät, kurssit, urheilutapahtumat (esim. terveellistä ruokaa helposti ja edullisesti, tiedotetaan liikuntamahdollisuuksista) Vertaisryhmät esim. yksinhuoltajille sekä mielenterveyskuntoutujille Mittarit Terveyserojen kaventuminen mittari koko Etelä- Karjalan tasolla Seuranta Kristiina Pihlajamäki Seurakunta Heikki Svinhufvud Kolmas sektori Liikuntatoimi Perusturvalautakunta Kristiina Pihlajamäki Seurakunta Heikki Svinhufvud Kolmas sektori Työssä olevien henkilöiden hyvinvoinnin vahvistaminen 3. Toimiva työterveyshuolto Mielenterveysasioiden, päihteisiin liittyvien asioiden sekä työergonomian huomiointi Työterveyshuolto

7 Työttömien henkilöiden hyvinvoinnin vahvistaminen 4. Toimivat palvelut työttömille henkilöille a) Työttömien terveydenhoidon vahvistaminen Työllistyminen mahdollisimman nopeasti Vammaiset henkilöt 5. Itsenäisen asumisen tukeminen b) Kuntouttavan työtoiminnan hyödyntäminen c) Pitkäaikaistyöttömien aktivointisuunnitelmat a) Työtupa tukee itsenäiseen asumiseen Työvoimatoimisto b) Yhteistoiminta kunnan ja yritysten kanssa

8 4. Senioreiden hyvinvointi Kunnan väestörakenne tulee muuttumaan siten, että lasten ja työikäisten määrä vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Väestörakenteen muutoksen huomiointi palveluita suunniteltaessa mahdollistaa hyvän hoidon kaiken ikäisille kuntalaisille. Senioreiden hyvinvoinnille keskeistä on toimintakyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään. Tässä auttaa sekä omaehtoinen liikkuminen että ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen. Myös kansansairauksien, kuten esimerkiksi sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisy ja hoito kuuluvat sekä jokaiselle henkilölle itselleen että terveydenhuoltojärjestelmälle. Taulukko 3. Senioreiden hyvinvointi. Tavoite Keinot Toimenpiteet vuonna Iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen 1. Ennaltaehkäisevän kansanterveystyön tukeminen, kuten esim. kakkostyypin diabetes ja sepelvaltimotauti a) Terveysaseman avovastaanoton riittävä resursointi b) Ennaltaehkäisevien työmuotojen kehittäminen Mittarit Seuranta Liikuntatoimi c) (esim. omatoimiseen liikkumisen tukeminen, hajaasutusalueilla elävien senioreiden huomiointi) Seurakunta Heikki Svinhufvud Kolmas sektori 2. Yksinäisyyden vähentäminen a) Yhteistyö seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa Kristiina Pihlajamäki Kolmas sektori b) Palveluiden (esim. kulttuuri ja terveys) saatavuus hajaasutusalueilla Seurakunta Heikki Svinhufvud

9 3. Omaishoitajien tukeminen a) Palvelusetelien hyödyntäminen b) Intervallipaikkojen tarpeen kartoitus Omaishoitajien mahdollisuus käyttää vapaapäiväoikeutta Kotona asumisen tukeminen 1. Kunta ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen a) Pienten muutostöiden tukeminen b) Selvitetään, onko mahdollista rakentaa hissejä kunnan kerrostaloihin c) Kotihoidossa tarvittavat resurssit Yksilöllinen hoito 5. Jokaiselle henkilölle hoidon tarvetta vastaava hoitopaikka d) Kuljetuspalveluiden säilyminen a) Patteritie 10 ottaminen käyttöön tuettuna palveluasumisena Toteutunut rakenneuudistus b) Palveluasumisen lisääminen kunnassa c) Terveyskeskuksen vuodeosaston toimiminen subakuuttina yksikkönä d) Lisää hoitopaikkoja dementiaoireista kärsiville henkilöille

10 5. Nykytilan analyysi (Liite 1.) Luumäen kuntalaisten hyvinvointi (Tiedot ovat vuodelta 2008, jos muuta ei ole mainittu.) 1. Väestön muutokset Luumäen kunnan väestörakenne on koko Etelä-Karjaa ja muuta maata seniorivoittoisempaa. Kunnan väestörakenne tulee muuttumaan siten, että lasten ja työikäisten määrä vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa myös tulevaisuudessa. 2. Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden osuus muista perheistä on Luumäellä (34,8 %) hieman pienempi, kuin Etelä- Karjalassa (36,9 %) tai koko maassa (40,5 %). Perherakenne on useimmiten kahden vanhemman perhe. Yksinhuoltaja perheitä on Luumäellä (17,1 %) vähemmän kuin Etelä- Karjalassa (21,5 %) tai koko maassa (20 %). Myös avioeroja oli Luumäellä (2,7 %) selvästi vähemmän, kuin Etelä-Karjalassa keskimäärin. Lastensuojelun ja avohuollon tukitoimien piirissä on vähemmän Luumäkeläisiä nuoria kuin Etelä-Karjalassa tai muualla maassa. Kodinulkopuolelle on sijoitettu 0.8 % 0 17 vuotiaista, kuin vastaava luku on Etelä-Karjalassa 1,6 % ja koko maassa 1,3 %. Avohuollon tukitoimien piirissä on Luumäellä 4.2 % 0-17 vuotiaista nuorista, kun vastaava luku Etelä-Karjalassa on 5,3 % ja koko maassa 5,4 %. Lapsiperheiden taloudellinen tilanne on Luumäellä hyvä. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Luumäellä vuonna 2007 on hieman pienempi (12,5 %), kuin koko maassa (14 %). Myös toimeentulotukea saa Luumäellä selvästi pienempi osa lapsiperheistä (4,6 %), kuin koko Etelä-Karjalan alueella (9 %) tai koko maassa (8,1 %). 3. Nuoret Kouluterveyskyselyn mukaan Luumäkeläiset kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaat voivat osittain huonommin, kuin vastaavan ikäiset Etelä-Karjalassa tai koko maassa. He kokevat terveydentilansa hieman useammin keskinkertaiseksi tai huonoksi (16,5 %) kuin nuoret koko Etelä-Karjalassa (14,8 %). Tulos on samansuuntainen koko maan (16,9 %) kanssa. Luumäkeläiset nuoret ovat joutuneet kiusatuksi (11,2 %) selvästi useammin, kuin nuoret muualla Etelä-Karjalassa (7,6 %) tai koko maassa (8,3 %). Luku on suurin koko Etelä- Karjalan alueella. Edelleen nuoret kokevat (11,5 %), että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää, Etelä-Karjalaa (10,7 %) ja koko maata (9,8 %) useammin. Nuoret sairastavat keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta (16,4 %) selvästi enemmän, kuin Etelä-Karjalassa (11,1 %) tai koko maassa (13 %). Luku on suurin koko Etelä-Karjalasta. Humalahakuinen alkoholin käyttö on samansuuruista (17, 3 %), kuin Etelä-Karjalassa (17,2 %) ja koko maassa (16,5 %). Myös vähän liikkuvien osuus, on samansuuntainen Luumäellä (8 %), kuin Etelä-Karjalan alueella (8,7 %) ja koko maassa (7,6 %) Positiivista on, että nuoret kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaat tupakoivat ja ovat kokeilleet huumeita harvemmin, kuin samanikäiset nuoret koko Etelä-Karjalan alueella tai koko maassa. Myös vanhemmuuden puutteesta kärsii hieman vähemmän nuoria (20,6 %), kuin koko Etelä-Karjalan alueella (22,9 %) tai koko maassa (22,2 %). Nuorista 11.1 % tupakoi, kuin Etelä-Karjalassa vastaava luku on 19,4 % ja koko maassa 15,1 %. Huumeita on kokeillut 1,9 % Luumäkeläisistä nuorista, koko Etelä-karjalassa 5,1 % ja koko maassa 6,2 % nuorista.

11 Nuorista (18 24 v) pitkäaikaista toimeentulotukea (1,6 %) saa selvästi pienempi osa, kuin Etelä-Karjalassa (3,2 %) tai koko maassa (2,4 %) keskimäärin. Koulutuksen ulkopuolelle jää Luumäellä 7 24 vuotiaista (noin 9,5 %) vähemmän, kuin Etelä-Karjalassa (noin 9,75 %) tai koko maassa (11,8 %). 4. Työikäiset Terveyserot ovat työikäisellä väestöllä suuret koko Etelä-Karjalan alueella. Vähemmän koulutetut henkilöt ovat ylipainoisempia, harrastavat vähemmän liikuntaa ja tupakoivat enemmän. He myös käyttävät niukemmin hedelmiä ja kasviksia, kuin pidemmän koulutuksen omaavat henkilöt. Samoin he kuolevat pidemmän koulutuksen omaavia nuorempana verenkiertoelinsairauksiin ja alkoholiin. Erityisesti miesten alkoholikuolemat ovat yleisempiä lyhyemmän koulutuksen saaneilla. Työikäisistä pitkäaikaista toimeentulotukea (1 %) saa pienempi osa, kuin Etelä-Karjalassa (2,1 %) tai koko maassa (1,8 %) keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on Luumäellä (8.2 %) samassa linjassa koko Etelä-Karjalan alueen (8.5 %) kanssa. Koko Suomessa luku on pienempi (7.6 %). Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut koko Etelä- Karjalassa ja koko Suomessa samansuuntaisesti. 5. Iäkkäät Luumäkeläisistä yli 75 vuotiaista on kotihoidon piirissä (16.7 %) enemmän, kuin koko Etelä-Karjalassa (10.6 %) tai koko maassa (11.2 %). Kotona asuminen onkin hieman yleisempää (90.4%), kuin Etelä-Karjalassa (89.3 %) tai koko maassa (89.4 %) keskimäärin. Kotihoidon asiakkaiden hoitoisuus eroaa Etelä-Karjalan ja koko Suomen tiedoista. Luumäellä kotihoidon piirissä olevista asiakkaista toistuvaa apua tarvitsevia on selkeästi enemmän (68.8 %), kuin Etelä-Karjalassa (41.5 %) ja koko Suomessa (50.5 %). Paljon apua tarvitsevia on henkilöitä on taas vähemmän (11.7 %), kuin Etelä-Karjalassa (34 %) ja koko Suomessa (23.3 %). Luumäellä kotihoidon asiakkaiden keski-ikä on 81, Etelä-Karjalassa 78.9 ja koko Suomessa 78.1 vuotta. Omaishoidon tukea sai Luumäellä harvemmin (2%), kuin Etelä-Karjalassa (3.3 %) tai koko maassa 4.1 %). Laitoshoidossa on Luumäellä selvästi enemmän henkilöitä (9.2 %), kuin Etelä-Karjalassa (5.9 %) tai koko maassa (5.9 %) keskimäärin. Eläkkeet ovat Luumäellä keskimäärin (1094 ) hieman pienemmät, kuin koko Etelä- Karjalan alueella (1230 ) tai koko maassa (1221 ). Koko Etelä-Karjalan alueella yksinasuvien naisten osuus on muuta maata suurempaa. Yksinasuvien miesten määrä on samansuuntainen, kuin koko Suomessa keskimäärin. Vanhusasuntokuntien keskimääräinen varustetaso on hieman heikompiverrattuna vastaavaan Suomessa. 6. Sairastavuus Kuntalaiset ovat keskimäärin sairaampia verrattuna koko Etelä- Karjalan alueeseen tai koko maahan, kun mittarina on käytetty erityiskorvattavien lääkkeiden käyttöä ja kuolleisuutta verenkiertoelinsairauksiin. Kuntalaisilla on erityiskorvattaviin lääkkeisiin (esim. verenpaine, astma) oikeuttavia diagnooseja 28 % väestöstä, kun vastaava luku on Etelä-Karjalassa 25 % ja koko maassa 24 %. Luumäellä on erityisesti sepelvaltimotautia.

12 Ikävakioidun sairastavuusindeksin (erityiskorvattavat lääkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet ja kuolleisuus) mukaan Luumäkeläiset ovat keskimäärin yhtä sairaita, kuin väestö Etelä- Karjalassa tai koko maassa. 7. Terveydenhuollon palvelut Luumäellä terveyden- ja vanhustenhuollon palveluiden tarve on suurempi kuin koko Etelä- Karjalassa tai koko Suomessa. Perusteena tähän on väestörakenne sekä sairastavuus. Terveyden- ja vanhustenhuollon menot ovat olleet pienemmät, kuin koko Etelä-Karjalan alueella tai koko Suomessa. 8. Johtopäätökset Erityistä huomiota Luumäellä tulisi kiinnittää nuorten hyvinvointiin. Sepelvaltimotaudin yleisyys asettaa haasteet kansansairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Väestön senioripainotteisuuden vuoksi vanhuspalveluiden tarve on merkittävässä asemassa tulevaisuudessa. Laitoshoidon suurta osuutta tulisi vähentää. n palveluneuvotteluissa tulisi huomioida koko aikaisen koulukuraattorin tarve. Edelleen ennalta ehkäisevään kansanterveystyöhön on tärkeää resursoida voimavaroja. Vanhuspalveluihin tarvitaan moniammatillista tiimiä, jossa on esim. pysyvä lääkärisuhde sekä tarvittava määrä kuntoutusta. Laitoshoitoa tulisi vähentää ja kehittää tilalle esim. tehostettua palveluasumista sekä yöpartio kotihoitoon. Koko Etelä-Karjalan alueella tulisi huomioida työikäisten terveyserot Kunnan tulisi huomioida nuorten hyvinvointi ja ennaltaehkäisevät kansanterveystyön tukeminen omassa toiminnassaan.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Hoito- ja hoivajohtaja Anne Mikkonen 26.11.2015 Uuden toimintavan taustaa Kuntien vanhuspalvelukohteiden

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 2017 2019 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveystietoisuuden lisääminen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

LAAJAN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2015

LAAJAN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2015 LAAJAN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2015 Tavoitteet Toimenpiteet ja varesurssit Arviontimittarit/ Toteutuminen Terve, turvallinen ja sosiaalinen lapsuus Lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa:

HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa: HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa: - www. Resurssiviisasheinola.fi /HYVINVOINTIOHJELMA, INTRAN TYÖTILA - 15.2. henkilökunnan ajatuksia hyvinvoinnista - 25.2. kuntalaisnäkökulmaa

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Sisällysluettelo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017... 2 Mitattavat tavoitteet:... 3 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus...

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot