Kiljuhanhityöryhmän puheenjohtajat : Ilkka Koivisto Juha Markkola Aki Arkiomaa Minna Ruokonen Juha Merilä Petri Lampila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiljuhanhityöryhmän puheenjohtajat 1984 2014: Ilkka Koivisto Juha Markkola Aki Arkiomaa Minna Ruokonen Juha Merilä Petri Lampila"

Transkriptio

1

2 Kiljuhanhityöryhmän puheenjohtajat : Ilkka Koivisto Juha Markkola Aki Arkiomaa Minna Ruokonen Juha Merilä Petri Lampila Kiljuhanhityöryhmän sihteerit : Juha Markkola Eino Merilä Ari Lavinto Petteri Tolvanen Jyrki Pynnönen Riikka Kaartinen Kuolleet kiljuhanhityöryhmän jäsenet: Matti K. Pirkola (toimi työryhmässä v ) Ari Lavinto Juhani Toivanen Ari Leinonen Eino Merilä Ilkka Koivisto Minna Ruokonen Julkaisija: WWF, Lintulahdenkatu 10, Helsinki, wwf.fi Kansikuva: Ari Leinonen, WWF:n kiljuhanhityöryhmä 2

3 WWF:N N KILJUHANHITYÖRYHMÄ 30 VUOTTA Juhlaseminaari Liminganlahden luontokeskus OHJELMA Sivu Avaussanat, Jari Luukkonen Kiljuhanhityöryhmän 30-vuotistaipaleelta, Juha Markkola Hailuodon kiljuhanhitarhauksen historiaa, Pekka Nieminen Kahvitauko 14:30-14:55 Kiljuhanhien satelliittiseuranta ja muuttoreitit, Petteri Tolvanen 11 14:55-15:25 Status of the Fennoscandian Lesser White-fronted Goose 13 population, Ingar Øien 15:25-15:50 Kiljuhanhien kevätmuuton seuranta Virossa (Monitoring of Lesser 15 White-fronted Geese in Estonia Finnish-Estonian united efforts), Maire Toming Suomalaisten kiljuhanhitutkimusmatkat ulkomaille, Toni Eskelin :30 Tauko 16:30-17:00 Kuvaesitys kiljuhanhen pesimäalueelta, Martti Rikkonen Kiljuhanhen genetiikkaa, Jaakko Lumme Kiljuhanhen suojelu Perämerellä ja muualla Suomessa, Jorma 19 Pessa Yhteenveto, Petri Lampila Esitelmien aika sisältää lopussa noin 5 minuuttia kysymyksiä ja keskustelua varten. 3

4 AVAUS VAUSSANAT SANAT Syyskuussa 2014 WWF julkaisi kymmenennen kerran maapallon luonnon tilaa seuraavan Living Planet raportin. Tulosten mukaan maapallon selkärankaisten eläinten diversiteetti on vähentynyt puolella vuoden 1970 tasosta. Samanlaisessa syöksykierteessä oli myös kiljuhanhen tila WWF:n perustamisen alkuvuosina 1970 luvulla. Tilanteeseen reagoitiin Suomen WWF:ssä puitteissa perustamalla kiljuhanhen asiantuntijatyöryhmä vuonna Sama malli toimi monella muullakin lajilla ja lajiryhmällä. Uusi ympäristöhallinto ei ollut valmis kantamaan vastuuta lajien suojelun toteuttamisesta ja WWF:n kiljuhanhityöryhmä otti kiljuhanhen suojelun vastuulleen. Itse olen katsonut kiljuhanhityöryhmän toimintaa WWF:n näkökulmasta jo lähes 20 vuoden ajan. Ilokseni voin todeta, että työryhmä on ainoa lajityöryhmämme, joka todella kantaa vastuuta lajin suojelusta Euraasiassa ja jopa globaalisti. Kiljuhanhi on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeää on huomioida koko lajin luontainen elinkierto. Kiljuhanhi yhdistää arktiset pesimäalueensa tärkeiden muutonaikaisten kosteikkoalueiden kautta edelleenkin osin hämärän peitossa oleviin talvehtimisalueisiin. Pelkkä kiljuhanhen näköinen laji Lapin paljakalla ei itsessään ole se tekijä, joka innostaa kiljuhanhityöryhmän asiantuntijoita, vaan luonnonmukaisen kokonaisuuden aito toimivuus on kaiken toiminnan tavoitteena. Te, kiljuhanhityöryhmän vapaaehtoiset asiantuntijat, olette koko toiminnan sielu ja ruumis. Työryhmä on koko sen ajan, kun itse olen asiaa seurannut, ollut erittäin aktiivinen toimija sisäisesti ja ulkoisesti. Asioista on keskusteltu avoimesti ja työryhmän sisällä vastuuta on jaettu. Tänään kuulemme työryhmän erittäin monipuolisesta suojelutyöstä ja konkreettisista tuloksista, joita vuosien varrella on saavutettu. Kiljuhanhityöryhmä on nyt saavuttanut nuoren aikuisen, tai nykyään ministerin iän. Viimeaikaisten tulosten perusteella uskon, että meidän ei tarvitse odottaa enää 30 vuotta siihen, että kiljuhanhi lajina - ja Fennoskandian kanta erityisesti voi ja lisääntyy hyvin. WWF Suomen puolesta toivotan lämpimät onnittelut kiljuhanhityöryhmälle ja sen asiantuntijoille sekä mielenkiintoista seminaaripäivää! Jari Luukkonen suojelujohtaja, WWF Suomi 4

5 30 KILJUHANHITYÖRYHMÄN 30-VUOTISTAIPALEELTA Juha Markkola Aika ennen kiljuhanhityöryhmää Kiljuhanhityöryhmä ei syntynyt tyhjästä. Kun kiljuhanhet olivat vuoden 1960 jälkeen jo Porin seudultakin kadonneet, niitä nähtiin Suomessa muuttoaikana enää Oulun seudulla. Täältä oli historiallista tietoa 1800-luvulta lähtien, ja Einari Merikallion tarkempia laskentoja 1900-luvun alusta luvun Veijo Törnroosin Hailuodon ja Jouko Siiran luvun Liminganlahden havaintoja mainittiin Pohjolan linnuissa. Elja Hervalla oli havaintoja Kempeleenlahdelta 1950-luvulta, ja filmatessaan merihanhia Lumijoen Pitkällänokalla 1970-luvulla hän sai kuvatuksi myös kiljukkaita. Hän kirjoitti 1970-luvun havaintojen pohjalta myöhemmin käsikirjoituksen Kiljuhanhi Anser eythropus vielä säännöllinen kevätmuuttaja Liminganlahdella. Kiljukkaita näki lukujen taitteessa toukokuisilla retkillä Liminganlahdella ja Hailuodossa, ja silloin alkoi oma kiinnostukseni lajiin. Vuonna 1975 kun rariteettikomitea perustettiin, ns. pinnojen keruu oli yleistynyt, ja tieto Lumijoella levähtävistä kiljukkaista (jopa 77 yksilöä parvessa) oli levinnyt, syntyi lukujen taitteessa muutaman vuoden bongausaalto, jota Heikki Pakkala paimensi ja ohjaili. Raimo Hämeenaho alkoi kuvata Liminganlahdella ja sai kuvia kiljukkaistakin. Pohjoismainen kiljuhanhikartoitus (Norderhaug & Norderhaug 1984) tehtiin 1970-luvulta alkaen, ja Suomessa sen organisoi Metsästäjäin keskusjärjestön Pentti Vikberg. Itse kävin niissä merkeissä muutaman kerran Hailuodossa Tömpässä ja Isomatalalla, missä olin nähnyt kiljukkaita. Liminganlahden vesilintulaskennassa moni, mm. Arvo Ohtonen, Antti Rönkä ja hiukan myöhemmin Jorma Pessa ja Toni Eskelin tutustuivat kiljuhanhiin luvun alussa Hailuodon pengerteitä suunniteltiin rakennettavaksi Tömpän ja Siikajoen Säärenperän välille. Hannu Salonen tuli kuvaaman uhattuja luontoarvoja ja näki Tömpässä noin 30 kiljukasta. Minä keräsin Eino Merilän kanssa tietoa Säärenperästä, ja näimme siellä ensimmäiset viitisen kiljuhanhea vuonna Vuosina oli Suomen ensimmäinen lintuatlasprojekti, ja Mikko Ojanen pyysi minua kirjoittamaan kiljukkaasta atlaskirjaan : 1988: Kiljuhanhityöryhmän alkutaival 1980-luvun alussa tietoa ja tahtoa oli kertynyt sen verran, että kirjoitin Eino Merilän, Pekka Niemisen ja Matti Tynjälän kanssa Ruotsissa jo vuonna 1976 alkaneen kiljuhanhen suojeluprojektin vetäjälle Lambart von Essenille. Ehdotimme yhteistyötä ja tiedustelimme munia tai lintuja tarhaukseen. Niemisellä oli ollut vesilintutarhausta Hailuodossa jo vuodesta Luvassa oli jo sisäasianministeriön tukea tarhan kehittämiseen, ja myös MMM:n Pertti Seiskari oli luvannut pientä tukea kiljuhanhien kasvatuksen aloittamiseen. Lambart von Essen vastasi kirjeeseen , lähetti Ruotsin projektin uutiskirjeen ja pyysi, että voisi vähän myöhemmin palata asiaan tarkemmin. Vuoden 1983 alussa Lambart 5

6 von Essen oli yhteydessä Metsästäjäin Keskusjärjestöön. Ruotsin WWF, joka oli tukenut Ruotsin projektia vuodesta 1979, lähestyi Suomen ja Norjan WWF-toimistoja ja ehdotti pohjoismaista yhteistyötä. Suomen WWF:n suojelusihteeri Ritva Veijonen kutsui kirjeessään kiljuhanhityöryhmän perustavan kokouksen koolle. Jakelulistalla olivat Elja Herva, Pertti Kalinainen, Ilkka Koivisto, Juha Markkola, Eino Merilä, Pekka Nieminen, Matti Pirkola, Pertti Rassi, Matti Tynjälä ja Pentti Vikberg. Kalinainen oli tutkinut RKTL:n Pirkolan kanssa mm. metsähanhia, Rassi oli vasta perustetusta ympäristöministeriöstä ja Koivisto Korkeasaaren eläintarhan johtaja. Jo ennen kokousta tein Merilän, Niemisen ja Tynjälän kanssa esityksen WWF:lle kiljuhanhien tarhauksen aloittamiseksi. Kiljuhanhityöryhmän perustava kokous pidettiin WWF:n toimistolla Helsingissä Paikalla olivat Kalinainen, Pentti Alho (lintutarhaaja Hämeenkoskelta), Vikberg, Markkola, Nieminen, Pirkola, Tynjälä, Herva, Rassi, Koivisto ja Markku Vickholm. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Koivisto ja sihteeriksi minut. Työryhmään valittiin paikalla olleitten lisäksi Eino Merilä. Pian kokouksen jälkeen, 27.2., WWF ilmoitti markan rahoituksesta kiljuhanhien tarhaukseen, mutta ei vielä luonnonkannan tutkimiseen. Työryhmän toinen kokous pidettiin Hailuodossa Mukaan ryhmään tulivat Esko Jaakkola ympäristöministeriöstä ja Antti Karlin, ja WWF:ää edusti Lassi Karivalo, joka oli aloittanut suojelusihteerinä Veijosen siirryttyä Espoon kaupungille. YM ei hyväksynyt Ruotsin mallin mukaista valkoposkihanhikeinoemojen käyttöä kiljuhanhien istutuksessa. Eino Merilä valittiin työryhmän sihteeriksi, kun jouduin kesäkuussa armeijaan. Kesällä 1984 Antti Karlin aloitti kiljuhanhitiedon keruun Lapissa. Seuraavassa kokouksessa Kuopiossa päätettiin hakea WWF:ltä 7500 mk kiljuhanhien kevätseurantaan Oulun seudulla ja 5000 mk Lapin inventointeihin. Rahoituksesta päätettiin seuraavassa kokouksessa., joka oli Korkeasaaressa. Virallinen kevätmuuttoseuranta Oulun seudulla alkoi toukokuussa Päävastuussa sen järjestämisestä oli Jorma Pessa, kun minun piti saada opinnot valmiiksi kesäksi päästäkseni Perämeren tutkimusasemalle töihin. Mukana seurannassa oli myös Toni Eskelin. Maaliskuussa 1988 järjestettiin Trondheimissa ensimmäinen pohjoismainen kiljuhanhikokous, johon Suomesta osallistui lisäkseni Antti Karlin. Vuonna 1988 kevätseurantaan tulivat mukaan Petteri Polojärvi ja Sami Timonen. Kesäkuussa 1988 olin ensi kertaa inventoimassa kiljukkaiden pesimäsijoja Ruijassa ja Suomen Lapissa. Näin Olli Koskisen kanssa Ruijassa hätäilevän parin ja Suomen puolella tulevalla ns. ydinalueella 2+4 todennäköistä kiljukasta. Ulkomainen vaeltaja oli nähnyt samalla suunnalla two whitefronted geese. Myös Juhani Toivanen oli inventoimassa Lapissa. 6

7 : 1993: Pääpaino kevätmuuton seurannassa, pesimäkannan tutkimisessa ja tarhauksessa Keväällä 1989 tapahtui romahdus kiljuhanhien määrässä. Oulun seudun kevätseurannassa havaittiin vain 45 yksilöä eli alle puolet edellisten vuosien tasosta (Kuva 1). Samaan aikaan Skandinavian vuoriston eteläisemmät erilliset pesimäalueet lähes katosivat. Kesällä 1989 oli tarkoitus lähteä jatkamaan lupaavan alueen inventointeja Suomen Lappiin, mutta kolmivuotiaan tyttären vesirokon takia jäin pois, ja matkaan lähtivät Heikki Holmström ja Juha Merilä. He löysivät upean pesimäkeskittymän eli ns. ydinalueen. Eri yksilöitä nähtiin ainakin 23. Juhani Toivanen tähysti samalla alueella poikueet heinäkuussa, ja näki niitä peräti kahdeksan. Edellisen kerran kiljuhanhen pesintä oli varmistettu Suomessa vuonna Kuva 1. Oulun seudun keväiset kiljuhanhimäärät vuosina Kesällä 1990 muuan Risto Karvonen tuli mukaan Suomen ydinpesimäalueen inventointeihin, ja myös mm. Jyrki Pynnönen ja Petteri Tolvanen tulivat mukaan toimintaan muiden alueiden inventoinnissa. Ydinalueella nähtiin noin 35 kiljukasta ja kuusi poikuetta. Vuonna 1991 ydinalueen kiljukasmäärä oli huipussaan, 15 pesivää paria ja 11 pesimätöntä lintua. WWF julkaisi Martti Rikkosen ydinalueella kuvaaman kiljuhanhikorttisarjan ja julisteen. Kesä 1993 oli poikkeuksellisen kylmä, eivätkä kiljukkaat pesineet ollenkaan. Syksyn 1993 kiljuhanhityöryhmän kokoukseen osallistui seitsemän työryhmän jäsentä, mutta paikalla olivat lisäksi maastotyöntekijät Heikki Holmström, Risto Karvonen, Ari Lavinto Petteri Polojärvi, Jyrki Pynnönen ja Petteri Tolvanen. Pöytäkirjan mukaan vuoden aikana töitä tehtiin kaikkiaan n. 39 kuukautta, palkallisena siitä yhteensä 13 kk (tarhauksen osuus n. 8 kk), siviilipalveluksena 7 kk, päivärahapohjalta (etupäässä maastotyöt) ja ilman korvausta n. 19 kk. Näihin aikoihin työryhmän jäseniksi alettiin ottaa käytännön töissä mukana olevat, ja passivoitunut osa työryhmän perustamisvaiheen kaartista alkoi jäädä pois. 7

8 : Ydinpesimäalue hiipuu, mutta toiminta laajenee Life-hankkeen myötä Toistaiseksi viimeinen pesintä Suomessa todettiin ydinalueella vuonna Samana syksynä alkoi myös Varanginvuonon syysseuranta, ja Skjåholmenin saarella nähtiin heti peräti 50 kiljukasta. Syksyllä 1995 kiljuhanhityöryhmän edustus oli mukana Puolassa järjestetyssä International Wetland Research Bureaun (myöhemmin Wetlands Internationalin) hanhitutkijoiden kokouksessa, jossa perustettiin kansainvälinen kiljuhanhityöryhmä. Loppukesällä 1996 keräsin ruotsalaisen opiskelijan Urban Fribergin kanssa hänelle graduaineiston kiljuhanhen pesimäbiotoopeista. Vuonna 1998 tehtiin mm. epäonnistunut pyydystysyritys satelliittiseurantaa varten Hailuodossa. Lapin inventointeja jatkettiin monella alueella osana edellisenä vuonna käynnistynyttä ensimmäistä kiljuhanhi-life hanketta, vaikka ydinpesimäalue oli jo autioinut. Helsingissä järjestettiin maaliskuussa 1998 kansainvälinen kiljuhanhitutkijoiden kokous, jonka yhtenä loppupäätelmänä kiljuhanhien istutukset Suomessa päätettiin lopettaa, kun tarhakanta oli DNA-tutkimuksissa osoittautunut epäsopivaksi. Osana LIFE-hanketta avattiin Inarin Siidassa Lauluhanhen siivin maailmalla - näyttely joka kertoi kiljuhanhen elämäntavoista, tilanteesta ja suojelutyöstä maailmanlaajasti. Näyttely kiersi sen jälkeen muuallakin Suomessa luku Vuonna 2000 kiljuhanhityöryhmässä ilmeisesti suurimmillaan oli 37 jäsentä, enemmän kuin kiljuhanhia. Vuosina Oulun seudulla lepäilleitten kiljuhanhien määrä painui alle kymmenen. Videointiin perustuva yksilöiden tunnistus Virossa, Suomessa ja Norjassa vakiintui osaksi inventointia, ja erityisesti Ari Leinonen kehitteli menetelmiä. Vuonna 2011 Oulun seudun kiljukkaiden määrä nousi 31:een, ja Norjassa varttui lentoon ainakin 44 kiljukasta. Vuonna 2012 Oulun seudun määrä nousi jo yli 50:n. Keväällä 2014 kiljukkaita nähtiin Oulun seudulla peräti 54, eniten sitten vuoden vuotinen suojelutyö on toivottavasti alkanut vaikuttaa. Lähteet Norderhaug, A. & Norderhaug, M. 1984: Status of the Lesser White-fronted Goose, Anser erythropus, in Fennoscandia. Swedish Wildlife Research Viltrevy 13(1). Useimmin Oulun seudun kiljuhanhien kevätseurantaan osallistuneet henkilöt osallistumisvuosia ( ) Markkola Juha 27 Leinonen Ari 17 Karvonen Risto 14 Eskelin Toni 12 Haapala Seppo 12 Luukkonen Aappo 12 Timonen Sami 11 8

9 HAILUODON KILJUHANHITARHAUKSEN ARHAUKSEN HISTORIAA Pekka Nieminen Kiljuhanhen suojelutyö Suomessa alkoi tarhaus- ja istutuskeskeisesti. Ensimmäinen dokumentti asiasta on vastaperustetun ympäristöministeriön luonnonsuojeluosastolle lähetetty esitys kiljuhanhitarhauksen aloittamiseksi Hailuodossa. Esityksen allekirjoittivat Juha Markkola, Eino Merilä, Pekka Nieminen ja Matti Tynjälä. Tässä esityksessä viittasimme Ruotsin kiljuhanhitarhaukseen ja kannan palautusistutuksiin. WWF:n suojelusihteeri Ritva Veijosen yhteydenoton jälkeen teimme saman esityksen WWF:lle Asiat edistyivät nopeasti. Kiljuhanhityöryhmän perustava kokous oli jo WWF:n kohdevaliokunta oli varannut tarhauksen aloittamiseen markkaa. Vuonna 1985 rakensimme tarhaa ja valmistauduimme ottamaan vastaan ensimmäiset kiljuhanhet. Tehtiin tutustumismatka (Ilkka Koivisto, Pekka Nieminen) Ruotsiin Öster- Malmaan Lambart von Essenin kutsumina. Talvella 1986 saimme kaksi kiljuhanhiparia Öster-Malmasta. Toinen niistä oli vanha pari, jo useammin pesinyt, ja toinen nuori pesimätön pari. Keväällä vanha pari pesi onnistuneesti (viisi munaa). Munat (viisi poikasta) haudotettiin hautomakoneessa. Nuori pari ei pesinyt, eikä vanha pari tehnyt uusintapesää naaraiden annettiin itse hautoa yhteensä 7 poikasta saatiin tarhakannan jatkoksi 11 kiljuhanhea Ruotsin Bergin tarhalta. Vuoden tulos oli 14 poikasta viideltä naaraalta tehtiin ensimmäiset istutukset: 6 poikasta ja kaksi nuorta lintua. Istutukset tehtiin salaiseen paikkaan Pohjois-Lappiin. Kuljetus saatiin järjestettyä komentaja Jaakko Smolanderin avulla Rajavartiolaitoksen Lapin huoltokuljetusten yhteyteen. Lennon suoritti ohjaajakapteeni Matti Jokinen miehistöineen Super Puma -helikopterilla. Työryhmän puolesta siirtoistutuksen suorittivat Pekka Nieminen ja Ilkka Lehmus apunaan Tuulia ja Inka Nieminen. Istutuspaikalla olivat vastassa Juha Merilä ja Ari Lavinto. Istutuksia tehtiin vuosittain. Huippuvuosi oli 1992, jolloin saatiin 33 lentokykyistä poikasta, joista 26 istutettiin. Jokaisessa istutuserässä oli mukana myös muutama vanha lintu. Kaiken kaikkiaan tarhan historian aikana istutettiin 103 kiljuhanhea. Vuoden 1999 yhteenvedossa (Markkola ym. 1999) on tiedot 170 havainnosta, jotka koskivat 57 eri yksilöä kaikkiaan vapautetuista 143 istukkaasta (luvussa mukana 41 toisen eli Hämeenkosken kiljuhanhitarhan tuottamaa kiljuhanhea). Havainnoista puolet tuli Suomesta, lopuista suurin osa Länsi-Euroopasta Hollantia, Englantia ja Espanjaa myöten ja neljä Kuolan niemimaalta. Lappiin palasi varmasti vain 8-9 kiljuhanhea, ja yksi niistä nähtiin kerran istutusalueella oli myös tarhan ongelmien alkuvuosi. Tarhalla kuolivat ensimmäiset kiljuhanhet lintutuberkuloosiin. Toimintaa kuitenkin jatkettiin, niin että munat desinfioitiin ja haudottiin koneellisesti. Lisää ongelmia syntyi, kun DNA-tutkimusten tuloksena todettiin, että Hailuodon (ja samalla Hämeenkosken ja Ruotsin) kiljuhanhien geneettinen pohja ei vastannut luonnonvaraista pohjoismaista kantaa. Päätettiin luopua istutuksista ja 9

10 vähitellen lopetella tarhaus ellei järkevää jatkoa ja kannatusta sille löydy. WWF:n Hailuodon Kiljuhanhitarhan toiminta loppui Hailuodon kiljuhanhitarha sai paljon huomiota ja julkisuutta. Mm. tasavallan presidentti Martti Ahtisaari vieraili tarhalla Lähteet Markkola, J., Timonen, S. & Nieminen, P. 1999: The Finnish breeding and restocking project of the Lesser White-fronted Goose: results and the current situation in Teoksessa: Tolvanen, P., Øien, I.J. & Ruokolainen, K. (toim.) 1999: Fennoscandian Lesser White-fronted Goose Conservation Project. Annual report WWF Finland Report 10 & Norwegian Ornithological Society, NOF Rapportserie report no : Kuva 2. Pohjolan ja Venäjän läntisen pääkannan kiljuhanhien tunnetut muuttoreitit. NOF-BirdLife Norway 10

11 KILJUHANHIEN SATELLIITTISEURANTA TTISEURANTA JA MUUTTOREITIT Petteri Tolvanen Viimeistään 1990-luvun alussa ymmärrettiin, että kiljuhanhikantamme pelastamiseksi täytyy toimia tehokkaasti myös muuttomatkojen varsilla ja talvehtimisalueilla. Pohjolassa havaittu pesimämenestys oli, ja on ollut koko seuratun ajan, kohtuullisen hyvä. Suojelua oli tarpeen laajentaa kansainväliseksi, mutta tietoa työn suuntaamiseksi oli hyvin vähän. Metsästystä arveltiin aivan oikein tärkeimmäksi syyksi kannan jatkuvaan taantumisen, mutta siitä mitä reittejä ja minne kiljuhanhemme muuttavat talveksi, ei tiedetty juuri mitään. Päämuuttosuunnaksi tiedettiin muista hanhista poiketen karkeasti etelä tai kaakko, ja talvehtimisalueita oli tiedossa mm. Kaspianmeren rannikolla. Rengaslöydöistä ei ollut juuri apua, sillä ennen vuotta 1994 oli Suomessa rengastettu vain yksi kiljuhanhi, josta ei ollut löytöä (Saurola ym. 2013). Ruotsista tunnettiin kaksi vanhaa rengaslöytöä, toinen Pohjois-Kreikasta, toinen Kaukasuksen pohjoispuolelta. Satelliittilähetintekniikka oli juuri sopivasti kehittynyt tasolle, että sitä pystyttiin kokeilemaan kiljuhanhen kokoiselle linnulle. Se aloitettiin Suomessa. Suomalaisnorjalainen työryhmä onnistui elokuussa 1994 pyydystämään sulkasatoisen kiljuhanhiparin poikasineen Suomen Lapissa. Sitnuksi nimetyn koiraan selkään asennettiin lähetin, mutta sen muuttomatka jäi onnettoman lyhyeksi. Sitnu päätyi petolinnun saaliiksi Varanginvuonon Skjåholmenin saarella jo muutaman viikon päästä. Suomen kiljuhanhien syyskokoontumispaikka oli löydetty, mutta samalla oli saatu muistutus siitä, että ohjeiden mukaisesti asennettunakin lähetin on aina ylimääräinen riski. Seuraavana vuonna norjalaiset valjastivat lähettimillä neljä kiljuhanhea. Onnistuimme sulkasatopyynnissä uudestaan myös Suomessa, ja Doaivu-koiras sai hieman edellisvuotista kevyemmän lähettinen selkäänsä. Doaivu muutti odotetusti Skjåholmenin kautta syyskuun alussa yllättäen Vienanmeren itäpuolelle Kaninin niemimaan arktiselle rannikolle, ja viipyi siellä viikkoja. Kun kaikki norjalaisetkin lähetinlinnut päätyivät sinne, oli selvää, että kyseessä on Pohjolan kiljuhanhikannalle erittäin tärkeä alue. Samalla selvisi myös, että Kaninin niemimaalta on kaksi vaihtoehtoista syysmuuttosuuntaa: joko lounaaseen kohti Unkaria tai vaihtoehtoisesti kaakkoon Luoteis-Kazakstaniin arktisten hanhien erittäin tärkeälle syyslevähdysalueelle. Heti saatiin myös näyttöä Kazakstanin vaaroista: Doaivu-hanhen lento katkesi sinne ja myös kaksi sen rengastettua poikasta raportoitiin samalta alueelta ammuttuina. Satelliittiseurannan myötä kuva muuttoreiteistä oli alkanut hahmottua ja samaan aikaan Suomi oli liittynyt EU:n jäseneksi. Aika oli kypsä ensimmäiselle kiljuhanhi-life hankkeelle, joka toimi vuosina Metsähallituksen vetämän hankkeen kaikki osapuolet olivat suomalaisia, mutta satelliittiseurannan ja sitä seuranneiden tutkimusmatkojen myötä paljon tehtiin myös Venäjällä ja Kazakstanissa. Hanke tuotti runsaasti uutta tietoa pesimä- ja muuttolevähdysalueista ja kansainvälinen yhteistyö tiivistyi entisestään (Markkola 2000). Koska itäinen muuttoreitti Kazakstaniin asti oli jo tiedossa, panostettiin 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa Venäjällä pesiviin lintuihin. Kymmenkunta eri puolilla 11

12 arktista Venäjää pesinyttä kiljukasta saatiin satelliittiseurantaan useiden retkikuntien työn tuloksena. Saatiin selville, että Venäjän kiljuhanhien syysmuutto jatkuu Kazakstanista Kaspianmeren länsipuolta etelään Dagestaniin, Azerbaidzhaniin ja jopa Mesopotamiaan asti. Seuraava harppaus muuttoreittien selvityksessä tehtiin toisessa, WWF Suomen vetämässä kansainvälisessä LIFE hankkeessa, joka toimi vuosina Norjassa varustettiin keväällä 2006 lähettimillä kolme kiljuhanhea, jotka kaikki epäonnistuivat sinä kesänä pesinnässään ja lensivät yli 2000 kilometriä itään sulkiakseen Taimyrin niemimaalla. Sieltä ne muuttivat odotusten mukaan syksyllä Kazakstaniin. Mutta, toisin kuin venäläiset lajitoverinsa, ne eivät jatkaneetkaan Kaspianmeren suuntaan, vaan lensivät Mustanmeren pohjois- ja länsipuolitse Kreikkaan Pohjolan kiljuhanhien tunnetuille talvehtimispaikoille. Yksi kolmesta lähetinlinnusta sai surmansa tällä matkalla Etelä-Venäjällä metsästäjän ampumana. Tästä herättiin pohtimaan kahden vaihtoehtoisen syysmuuttoreitin valinnan syitä. Satelliittipaikannusten ja värirengashavaintojen yhdistelyllä pääteltiin, että vuosina jolloin pesintä onnistuu, emot sulkivat pesimäalueella ja muuttavat syksyllä poikueensa kanssa Unkarin kautta Kreikkaan. Pesinnän epäonnistuessa aikuiset linnut jotka ovat kannan säilymisen kannalta arvokkaimpia lentävät sulkimaan kauas itään ja valitsevat sitten itäisemmän reitin, joka on pidempi ja kovan metsästyspaineen takia paljon vaarallisempi. Johtopäätös suojelun kannalta on, että Pohjolan pesimäalueilla on tehtävä kaikki voitava pesinnän turvaamiseksi, koska sillä on tuplasti positiivinen vaikutus kannan säilymiselle ja kasvulle (Øien ym. 2009). Tähänastinen, yhteensä vajaan viidenkymmenen Suomessa, Norjassa ja Venäjällä pesineen kiljuhanhen satelliittiseurannan ( ) avulla saatu tietämys kiljuhanhien muuttoreiteistä on esitetty kuvassa 2 (s. 10). Yhteenvetona voidaan todeta, että Pohjolan kannan muuttoreitit tunnetaan jo kohtuullisen hyvin, mutta Venäjällä pesivän läntisen pääkannan talvehtimispaikoista ovat edelleen hyvin puutteelliset. Nyt, vuosina , on käynnissä kolmas, Kreikan BirdLifen vetämä kiljuhanhi-life hanke, jossa pääpaino on Kreikan talvehtimisalueiden suojelussa ja lajin suojeluverkoston täydentämisessä. Vaikka keskeiset talvehtimispaikat Kerkini-järvellä ja Evros-joen suistossa ovat suojelualueilla, salametsästys ja häirintä uhkaavat kiljuhanhia sielläkin. Lähteet Markkola, J. 2001: The Finnish Lesser White-fronted Goose EU Life/Nature project Teoksessa: Tolvanen, P., Øien, I.J. & Ruokolainen, K. (toim.): Fennoscandian Lesser White-fronted Goose conservation project. Annual Report WWF Finland Report 13 & Norwegian Ornithological Society, NOF Rapportserie Report no : Øien, I.J., Aarvak, T., Ekker, M., & Tolvanen, P. 2009: Mapping of migration routes of the Fennoscandian Lesser White-fronted Goose breeding population with profound implications for conservation priorities. Teoksessa: Tolvanen, P., Øien, I.J. & Ruokolainen, K. (toim.): Conservation of Lesser White-fronted Goose on the European migration route. Final report of the EU LIFE-Nature project WWF Finland Report 27 & NOF Rapportserie Report No : Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen rengastusatlas. Osa I. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö, Helsinki. 12

13 STATUS OF THE FENNOSCANDIAN LESSER WHITE HITE-FRONTED GOOSE POPULATION Ingar Jostein Øien & Tomas Aarvak, NOF-BirdLife Norway In Fennoscandia, annual spring monitoring of the Lesser White-fronted Goose population has been carried out annually since 1985 in Oulu region (Finland) and since 1990 in Finnmark (Norway). From 1994 onwards the population has also been monitored in autumn in Norway to achieve data on annual gosling production. From 1999 onwards, the population has been monitored also in Estonia (spring), while a similar monitoring started in early 1990 s also in Hungary (spring and autumn) and Greece (winter). Throughout the 1990 s the Fennoscandian Lesser White-fronted Goose population had a steady decline of 4.6% annually until the Valdak spring population reached a critically low level of only 30 individuals in (Aarvak & Øien 2009). After that, the observed numbers of LWfG at Valdak increased to 73 individuals in In spring 2014, the number was slightly lower, approx. 70 individuals. At the Valdak Marshes, the spring monitoring numbers cover approximately 80% of the Fennoscandian population as evident from the resighting rate of colour ringed individuals. The highest numbers during the annual monitoring cycle is observed during spring migration in Hungary. Also the numbers here have increased during the last decade from 31 in spring 2005 to 76 in spring 2014 (Portal to the Lesser White-fronted Goose). In Valdak, Norway, NOF-BirdLife Norway has monitored the production of young since Reproduction has been fluctuating, but has generally been on a relatively good level. After two very good reproduction years in 2010 and 2011 with 11 and 13 clutches respectively, the breeding success has been low during the last three breeding seasons. Less than 30 young produced during three years are less than the annual production during the good production years 2010 and 2011 with 35 and 45 young respectively. This can anyway be enough to recruit new breeding pairs to the population. The important aspect is to keep adult mortality on a naturally low level throughout autumn and winter. Since 2008, the Norwegian State Nature Inspectorate (SNO) has annually culled between 50 and 80 Red foxes Vulpes vulpes in the core breeding area for Lesser White-fronted Geese in Norway. This has the positive effect that reproduction is secured for more pairs. It also has the effect that a higher amount of pairs that don t succeed with reproduction commence moult in the breeding area. However, the most significant effect of the Red Fox culling is that it contributes to increased adult survival. Lesser White-fronted Geese that have produced young choose a more safe western migration route through the Baltic countries and Hungary to the wintering grounds in Greece. It also has the effect that a higher amount of pairs that don t succeed with reproduction commence moult in the breeding area. Pairs that suffer loss of egg clutches early due to egg predation start on a migration to moulting sites in Siberia, Russia. From the moulting sites, the longer and more hazardous migration route proceeds southwards through Russia, Kazakhstan and Ukraine to the same wintering grounds in Greece as those that followed the western route. Mortality is higher on this eastern route due to heavy hunting pressure (both legal and illegal) and the percentage of LWfG shot corresponds with their percentage of occurrence in the staging areas where also White-fronted Geese and other goose species occur in high numbers. 13

14 Since 1995, 51 Lesser White-fronted Geese have been caught at the Valdak Marshes in Norway and equipped with colour leg rings, and 11 of these were equipped with satellite transmitters. Data achieved from colour ring readings from all monitoring sites along the western migration route as well as in the breeding and wintering areas has led to a much better understanding of the migration phenology and site use in the species. Together with satellite telemetry data, the colour ringing has contributed fundamentally to the understanding of the link between production of young and choice of autumn migratory routes which has made a fundamental knowledge basis for designing and implementing adequate management actions. A more thorough description of the migratory routes are outlined in the presentation about satellite tracking. In addition to information on the choice of migration routes, the colour ringing contributes invaluable data for demographic studies of the species. The resighting probability of a colour-ringed Lesser White-fronted Goose is 83.3 %. Colour ringing is especially important for calculating the adult survival rate, though with a very small sample size as an effect of the small population, it is not possible to estimate inter-annual mortality rate. In the period it was 28.6% annually (Øien & Aarvak 2008). In the period of culling of Red Foxes ( ), the annual adult mortality rate has decreased, though no recent estimates have been calculated. The juvenile survival is calculated by comparing annual number of juveniles produced with the number of second calendar year birds observed in the following spring at the same staging site (Valdak Marshes). The juvenile survival rate for the Fennoscandian Lesser White-fronted Goose population is as low as 30.5%. References Aarvak, T. & Øien, I.J Monitoring of staging Lesser White-fronted Geese in the Inner Porsangen Fjord, Norway, in In: Tolvanen, P., Øien, I.J. & Ruokolainen, K. (eds.): Conservation of Lesser White-fronted Goose on the European migration route. Final report of the EU LIFE- Nature project WWF Finland Report 27 & NOF Rapportserie Report No : Øien, I.J. & Aarvak, T Lesser White-fronted Goose in Norway. Status of knowledge and proposal for National Action Plan. NOF-BirdLife Norway, Report pp. Portal to the Lesser White-fronted Goose. By the Fennoscandian Lesser White-fronted Goose Project. Accessible on URL : 14

15 MONITORING OF LESSER WHITE HITE-FRONTED GEESE IN ESTONIA FINNISH INNISH-ESTONIAN STONIAN UNITED EFFORTS Maire Toming, Estonian Environmental Agency A spring staging area for Lesser White-fronted Geese (Anser erythropus, later LWfG) was revealed at Matsalu Bay in western Estonia by Finnish birdwatchers in In spring 1998, 32 LWfG were seen in the area without systematic monitoring. Since 1999, systematic annual spring monitoring has been carried out in the area in cooperation between the Finnish WWF LWfG team and Estonian ornithologists. In most years since 1999, also autumn surveys have been carried out. Based on the results of 16 years of monitoring, there is two separate regular spring staging areas of LWfG in Estonia: one of them is situated at Haeska in the the northern part of Matsalu National Park and the other one is at Tahu in the Silma Nature Reserve, ca 25 km north of Haeska. The latter site has been preferred by LWfG during the latest years. Defining the real total number of different LWFG individuals staging in Estonia is usually difficult without the individual recognition by the belly-patches, but in large scale the total spring numbers have fluctuated from a minimum of 13 birds to a maximum 43 individuals per year, in a few cases possibly up to 50 individuals. There is no clear increasing or decreasing trend in the numbers during the 16 years of monitoring. The average staging period has been 18 days. Colour-ringed LWfG have been observed in many years, and all the observed color-ringed birds have been of Norwegian origin. The autumn occurrence of LWfG in Estonia is only sporadic, with only some single LWfG observed in a few years at scattered places, mostly in Matsalu National Park. Figure 3. The total minimum number of Lesser White-fronted Geese in Estonia in springs

16 SUOMALAISTEN KILJUHANHITUTKIMUSMATKAT HITUTKIMUSMATKAT ULKOMAILLE Toni Eskelin Fennoskandiassa pesivien kiljuhanhien huvetessa 1990-luvun puolivälissä lähes sukupuuton partaalle oli ratkaisevan tärkeää saada selville lajin muuttoreitit ja talvehtimisalueet sekä lintuihin siellä kohdistuvat uhkatekijät. Tietämys muuttoreiteistä ja talvehtimisalueista oli varsin puutteellista ja perustui lähinnä vanhaan kirjallisuuteen. Suomessa rengastetuista kiljuhanhista oli vain yksi löytö Venäjältä Asovanmeren etelärannikolta, alueelta jonne Suomen kiljuhanhityöryhmän ensimmäinen pidempi tutkimusmatka suuntautui joulukuun 1995 lopussa. Satelliittiseuranta tarjosi aivan uudenlaisen mahdollisuuden selvittää lajin globaalia esiintymistä. Vuonna 1994 ensimmäinen kiljuhanhi sai satelliittilähettimen Suomessa selkäänsä ja sittemmin Venäjällä, Norjassa ja Suomessa on valjastettu lähes 50 kiljuhanhea lähettimillä. Satelliittiseurannan avulla saatu tieto oli aluksi hyvin sirpaleista, mutta palapelin palaset loksahtelivat paikolleen vähitellen. Saadut paikannukset olivat pohjana työryhmän ulkomaan tutkimusretkien suunnittelussa. Kiljuhanhityöryhmän järjestämien ulkomaan matkojen yhtenä keskeisenä tarkoituksena on ollut luoda kuhunkin maahan paikallisten toimijoiden verkosto. Tätä varten kiljuhanhen suojelua on esitelty monin eri tavoin sekä viranomaisille että suurelle yleisölle. Kiljuhanhityöryhmän ulkomaanmatkoilla on vuosien varrella ollut mukana useita työryhmän jäseniä. Tutkimusmatkat on usein toteutettu yhdessä muiden tutkijoiden kanssa ja niiden rahoitus on saatu useasta lähteestä, joista tärkeimmät ovat olleet WWF, EU:n LIFE rahasto, ympäristöministeriö, ulkoministeriö, Norjan ympäristöhallinto sekä Norjan Lintutieteellinen Yhdistys sekä AEWA. Kaninin niemimaa, Venäjä Ensimmäinen satelliittipaikannusten perusteella suunnattu inventointimatka suuntautui syksyllä 1996 Kaninin niemimaalle, jossa kaikki vuonna 1995 Pohjolassa merkityt satelliittihanhet olivat viettäneet viikkoja saman vuoden syksyllä. Kiljuhanhia havaittiin noin 80 yksilöä, joka tuolloin vastasi suunnilleen koko Fennoskandian pesivää kantaa. Retkellä nähdyistä kiljukkaista kaksi oli rengastettu Suomen Lapissa edellisvuonna. Retken tulosten perusteella alueelle perustettiin Shoininskyn luonnonsuojelualue. Kaninin niemimaalla käytiin uudestaan vuoden 2008 syksyllä, jolloin kiljuhanhia havaittiin vain kaksi yksilöä. Tällöin olosuhteet tosin olivat poikkeukselliset, sillä kiljuhanhien suosima ruokailumaasto oli tulvan vallassa. Luoteis-Kazakstan Vuonna 1995 lähettimellä varustettu Doiavu-hanhi oli poikasineen selvinnyt Kazakstanin luoteisosaan, jossa se ammuttiin. Kustanain alueen arojärvet paljastuivat merkittäviksi kiljuhanhien syksyisiksi muuttolevähdyspaikoiksi, ja alueesta tuli kiljuhanhityöryhmän pääasiallinen ulkomaan tutkimuskohde usean seuraavan vuoden ajaksi. Ensimmäisellä tutkimusmatkalla vuonna 1996 kiljuhanhia havaittiin noin 8000 yksilöä, mikä oli suurin 16

17 yhdeltä paikalta laskettu määrä vuosikymmeniin ja tarkensi kiljuhanhen läntisen populaation kokonaismäärää merkittävästi. Kaikkiaan kiljuhanhityöryhmä järjesti vuosina seitsemän inventointiretkeä Kazakstaniin, joista yhden keväällä ja muut syksyllä. Retkien pääasiallinen tarkoitus oli selvittää alueen kautta muuttavien hanhien lukumäärä ja selvittää kiljuhanheen kohdistuvia uhkia, mm. metsästyspainetta. Lisäksi kerättiin aineistoa lajin biologiasta, käytiin neuvotteluja paikallisten metsästysviranomaisten kanssa, luotiin kontakteja paikallisten lintututkijoiden ja luonnonsuojelijoiden kanssa sekä edistettiin kiljuhanhen suojelua lisäämällä tietämystä suurelle yleisölle. Alueen merkityksen selvittyä Ruotsin WWF aloitti vuonna 1999 alueella hankkeen, johon Suomen WWF liittyi Ulkoministeriöltä saadun rahoituksen turvin mukaan vuonna Hankkeen tarkoituksena oli valmistella Kustanain alueelle perustettavaa kosteikkojen suojelualueverkostoa. Syksyinä panostettiin myös kiljuhanhien satelliittivaljastusyrityksiin Kulykoljärvellä. Useista läheltä piti -tilanteista huolimatta yrityksissä ei kuitenkaan onnistuttu. Sittemmin kiljuhanhien inventointi Kustanain alueella on jatkunut venäläisten ja kazakstanilaisten tutkijoiden toimesta. Usean vuoden tauon jälkeen työryhmän viimeisin tutkimusmatka Kazakstaniin tehtiin vuoden 2011 syksyllä. Pesimäalueet Venäjällä Kiljuhanhityöryhmän jäsenet ovat osallistuneet myös kiljuhanhien satelliittivaljastukseen Venäjällä yhdessä venäläisten ja norjalaisten tutkijoiden kanssa. Vuoden 1997 heinäkuussa valjastettiin Jamalin niemimaalla kolme ja vuosina Taimyrin niemimaalla kuusi kiljuhanhea lähettimillä. Vuoden 2001 kesällä tehtiin inventointimatka Kuolan niemimaalle, jossa havaittiin neljä yksilöä kolmessa eri paikassa ja alkuvuonna 2002 Ukrainaan Krimin niemimaalle, jossa havaittiin 12 lintua. Lähialueelle suuntautuneita olivat retket Aunukseen ja Komin tasavaltaan. Lähi-Itä ja Kiina Satelliittiseurannassa saatiin 2000-luvun loppupuolella uutta tietoa lajin esiintymisestä Lähi-Idässä. Eräs lintu talvehti Irakissa keskellä sotatannerta ja paikannuksia saatiin myös Syyriasta. Koska tutkimusmatka Irakiin oli poissuljettu, järjestettiin vuosina kaksi retkeä Syyriaan. Näillä matkoilla voitiin todeta kiljuhanhen esiintyvän maassa harvalukuisena talvehtijana. Retket saivat suurta huomiota aina maan ylintä johtoa myöten. Viimeisimmät tutkimusmatkat ovat suuntautuneet vuosina Azerbaidžaniin, jonka on tiedetty jo vanhastaan olevan kiljuhanhien merkittävä talvehtimisalue. Vuonna 1999 työryhmän jäsenet osallistuivat Wetlands Internationalin hanhityöryhmän kokoukseen Japanissa ja tässä yhteydessä tehtiin tutkimusmatka Kiinan Dongting- ja Poyang-järville. Dongting-järvellä havaittiin kiljuhanhea. Lisäksi aineistoa kerättiin pesimätuloksesta, käyttäytymisestä ja hanhien käyttämästä elinympäristöstä. Tärkeänä kohtana oli myös laskentamenetelmien kalibrointi ja neuvottelut kiljuhanhen suojelusta. 17

18 Yhteenveto kiljuhanhityöryhmän tutkimusretkikunnista ulkomaille Alue Retkikuntia vuosina Päätavoite Kustanain alue, Kazakstan 1996, 1997 (2 retkeä), 1998, 1999, 2011 inventointi 2002, 2003 inventointi ja satelliittivaljastus Kaninin niemimaa, Venäjä 1996, 2008 inventointi Asovanmeri, Venäjä 1995 inventointi Dongting- ja Poyang -järvet, 1999 inventointi Kiina Taimyrin niemimaa, Venäjä 1997, 1998 satelliittivaljastus Jamalin niemimaa, Venäjä 1997 satelliittivaljastus Kuolan niemimaa, Venäjä 2001 inventointi Krimin niemimaa, Ukraina 2002 inventointi Syyria 2010, 2011 inventointi Azerbaidžan 2012, 2013 inventointi KILJUHANHEN POPULAATIOIDEN OIDEN GENEETTISEN RAKENTEEN N SUOJELU Jaakko Lumme, tukeutuen Minna Ruokosen ja kiljuhanhiryhmän työhön Lajien suojelu on tärkeää. Laji-käsitteen sisältö on laajempi kuin pelkkä sana tai kaksi, olkoon latinaksi tai muilla kielillä. Nykyisin on pyrkimyksenä määritellä suojeltava laji evolutiivisena, geneettisenä ja demografisena yksikkönä. Jos lajista tunnetaan viisi yksilöä, pelkkä nimi riittää tietenkin suojelupäätökseen. Evolutiivinen näkökulma kernaasti saisi ottaa huomioon sekä menneisyyden että projektion tulevaisuuteen. Geneettinen määrittely pyrkisi analysoimaan "lajin" kokonaisuuden geneettisen monipuolisuuden eli diversiteetin, joka on evoluution tuote, ja määrää paljolti sen, mihin laji voi vastaisuudessa sopeutua ja mitä rapauttavia tekijöitä se voi kestää. Demografinen yksikkö on se mikä meillä on käsillä: mitkä ovat ajankohtaiset uhat ja mahdollisuudet, onko yksilöitä riittävästi puskuroimaan satunnaiset iskut, onko elinvoimaa. Ja vielä: voisiko lajia taas joskus ampua perinteisillä muuttoreiteillä tai levähdyspaikoilla! Tämä metsäveristen ihmisten unelma on jo kohta agendassa laulujoutsenen kohdalla. Minna Ruokonen aloitti väitöstutkimuksensa työotsikolla "voisiko Fennoskandian uhanalaista kiljuhanhikantaa vahvistaa istutuksin". Kysymys tarkoitti sitä, että onko Fennoskandian kiljuhanhen geneettinen sisältö samanlainen kuin muissa populaatioissa, vaikka näytti siltä, että kannan romahdus tapahtuu ihan omaan tahtiin, mahdollisesti muuttoretkien vastoinkäymisten takia. Tutkimukset osoittivat, että kiljuhanhella on selvä evolutiivinen jakautuminen itä-länsi suunnassa ja että Fennoskandian populaatioita olisi parasta pitää erillisenä hallinnointiyksikkönä. Paha takaisku kaikelle suojelulle oli sen toteaminen, että tuki-istutuksiin aiottu tarhamateriaali oli risteytynyt tundrahanhen kanssa luultavasti erilaisissa eurooppalaisissa lintupuistoissa, joista kantayksilöt oli hankittu. Tätä tarhakantaa oli jo istutettu Ruotsin Lappiin ottovanhempina toimivien valkoposkihanhien kanssa, ja kanta tiettävästi on vielä elossa, vaikkakaan ei valtavasti kasvanut. Ruotsissa on perustettu uusi, puhdas venäläinen tarhakanta, jonka istuttamisen strategiaa joudutaan vielä pähkäilemään. AEWA tilasi muutama vuosi sitten "ulkopuolisen asiantuntijalausunnon" geneettisten tutkimusten tuloksista ja johtopäätöksistä, ja Suomessa ja Norjassa omaksuttu puhdasrotuisuusnäkemys sai selvän tuen. 18

19 KILJUHANHEN SUOJELU PERÄMERELLÄ JA MUUALLA SUOMESSA Jorma Pessa, Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan elinkeino-,, liikenne- ja ympäristökeskus Kiljuhanhen suojelun voidaan katsoa alkaneen vuonna 1969, jolloin laji rauhoitettiin metsästyslakia tarkentaneella asetuksella. Tätä ennen kiljuhanhen laillinen metsästys oli ollut sallittua. Kiljuhanhi siirrettiin metsästyslain tarkoittamien riistalajien luettelosta luonnonsuojelulain piiriin vuonna Erityisesti suojeltavan lajin aseman kiljuhanhi sai vuonna Euroopan unionin lintudirektiivin säännökset tulivat kuvaan vuonna 1995 ja ne sisällytettiin uudistettuun luonnonsuojelulakiin vuonna Kaikissa neljässä valtakunnallisessa eliölajien uhanalaisuuden arvioinnissa kiljuhanhi on sijoitettu kaikkein uhanalaisimpien lajien luokkaan. Lajin äärimmäisestä uhanalaisuudesta ja välittömien suojelutoimenpiteiden tarpeesta johtuen valtio on osoittanut kiljuhanhen suojeluun yli vuosina Summa on uhanalaisille linnuille suunnatusta rahoituksesta korkein. Rahoitus on ohjattu WWF:n kautta kiljuhanhen suojeluun ja hoitoon. Suomi on hyväksynyt AEWA-sopimuksen puitteissa tehdyn kiljuhanhen kansainvälisen suojelusuunnitelman vuonna Kansallinen kiljuhanhen suojeluohjelma valmistui vuonna 2009 ja ympäristöministeriö on hyväksynyt sen. Tavoite on, että kiljuhanhen suojelua Suomessa toteutetaan suojeluohjelmassa esitetyillä tavoilla. Kiljuhanhen nykyisiä ja aiemmin käytössä olleita esiintymisalueita on suojeltu laajasti toteutettaessa kansallisia suojeluohjelmia. Lapin vanhat pesimäalueet on suojeltu alueellisesti kattavasti perustamalla kansallis- ja luonnonpuistoja, erämaa-alueita ja valtion luonnonsuojelualueita. Ne on myös liitetty EU:n Natura 2000-verkostoon. Muutonaikaisten levähdysalueiden suojelutilanne on hyvä: kaikki nykyiset ja merkittävä osa aiemmin käytössä olleista alueista on suojeltu luonnonsuojelulain mahdollistamin keinoin. Osalla kohteita on rajoitettu liikkumista ja metsästystä. Merkittävä osa levähdysalueista on liitetty Natura 2000-verkostoon. Kiljuhanhen käyttämistä levähdys- ja ruokailualueista vain peltoalueet ovat suojelualueverkoston ulkopuolella. Näilläkin kohteilla luonnonsuojelulaki kieltää tahallisen häirinnän. Nykyisiä ja potentiaalisia uusia levähdys- ja ruokailualueita hoidetaan laaja-alaisesti laiduntamalla tai niittämällä; esimerkiksi Perämeren rannoilla on lähes hehtaaria hoidettuja merenrantaniittyjä. Hoitoa rahoitetaan ELY-keskusten myöntämällä maatalouden ympäristötuella. Rahoitusta on kohdistettu etenkin tärkeille merenrantaniittykohteille, joita myös kiljuhanhet käyttävät. 19

20 MORTEN EKKER 20 Miksi meitä tarvitaan? Tavoitteemme on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. wwf.fi

Linnut. vuosikirja 2014

Linnut. vuosikirja 2014 Linnut vuosikirja 2014 4 Ingar Jostein Øien Norjan kiljuhanhityöryhmästä pitelee satelliittilähettimellä valjastettua aikuista kiljuhanhea Venäjän Taimyrin niemimaalla heinäkuussa 1998. WWF:n Suomen ja

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Satelliittilähettimen asenta- minen kiljuhanhen selkään on taitoa ja huolellisuutta vaativaa työtä. Lähetin saa käyttövoimansa aurinko- paneelista.

Lisätiedot

25 vuotta kiljuhanhien kevätmuuttoseurantaa

25 vuotta kiljuhanhien kevätmuuttoseurantaa Uhanalaisten lajien seuranta Kiljuhanhen muutto Oulun seudulla Noin 50 vrk:n ikäinen, juuri pesästä lähtenyt ja auttavasti lentokykyinen tunturihaukan Falco rusticolus maastopoikanen. Kuva: PERTTI KOSKIMIES

Lisätiedot

Kiljuhanhen (Anser erythropus) suojeluohjelma. Ympäristöministeriö 2.3.2009

Kiljuhanhen (Anser erythropus) suojeluohjelma. Ympäristöministeriö 2.3.2009 Kiljuhanhen (Anser erythropus) suojeluohjelma Ympäristöministeriö 2.3.2009 Kiljuhanhen suojeluohjelma Sisältö Tiivistelmä... 3 Esipuhe... 3 1. Johdanto... 4 2. Perustiedot kiljuhanhesta... 5 2.1. Taksonomia...

Lisätiedot

Suunnitelma kiljuhanhen suotuisan suojelun tason palauttamiseksi Suomeen

Suunnitelma kiljuhanhen suotuisan suojelun tason palauttamiseksi Suomeen Kiljuhanhen Ystävä 1/ 2008 Suunnitelma kiljuhanhen suotuisan suojelun tason palauttamiseksi Suomeen Keskeiset johtopäätökset ja ehdotukset 2 25.10.2008 Kiljuhanhen Ystävät ry. Kiljuhanhen nykyinen suojelun

Lisätiedot

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Selvitys kiljuhanhen suojelun mahdollisuuksista Suomessa

Selvitys kiljuhanhen suojelun mahdollisuuksista Suomessa Selvitys kiljuhanhen suojelun mahdollisuuksista Suomessa Luonnos kesäkuu 2008 1 Selvitys kiljuhanhen suojelun mahdollisuuksista Suomessa Esipuhe 1. Johdanto 2. Perustiedot kiljuhanhesta 2.1. Taksonomiaa

Lisätiedot

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM201500313 LYMO Osara Matti(YM) 22.10.2015 Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, July Nights spent by foreign tourists in Finland up by.5 per cent in July The number of recorded nights spent by foreign tourists at Finnish accommodation

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Vaimeneeko allin laulu?

Vaimeneeko allin laulu? Vaimeneeko allin laulu? Tahalliset pienet öljypäästöt ovat hälyttävä ongelma Itämerellä: tutkijoiden mukaan Gotlannissa on kuollut öljyyn kymmenessä vuodessa 150 000 allia. teksti juha kauppinen kuvat

Lisätiedot

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Wikipedia Recent Changes Map Valtakunnalliset museopäivät, Inari 26.5.2016 Heikki Kastemaa Mitä tein Raahessa lauantaina? Luettelo Raahen patsaista ja

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013 Aika 18.2.2013, 17.18 19.15 Paikka Läsnä DC- yhdistyksen toimisto, Harkkoraudantie 10, Hki Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien?

Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien? Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien? TkT Otso Ovaskainen Akatemiatutkija Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin Yliopisto Pimm & Raven, Nature 403

Lisätiedot

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot. Mika Pirinen

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot. Mika Pirinen Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot Mika Pirinen Luonnonsuojelulailla rauhoitetuista linnuista vahinkoa viljelyksille ja muulle toiminnalle ovat aiheuttaneet varpunen, naakka, korppi, kurki, hanhet

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Kiljuhanhen suojelu Suomessa. Kiljuhanhen Ystävä 2007 No. 2 (7. vsk.)

Kiljuhanhen suojelu Suomessa. Kiljuhanhen Ystävä 2007 No. 2 (7. vsk.) Kiljuhanhen suojelu Suomessa Kiljuhanhen Ystävä 2007 No. 2 (7. vsk.) 1 Sisällys Tämä kirjanen Johdanto Martti Soikkeli Kiljuhanhi o Perustietoja kiljuhanhesta. Johan Mooij, Antti Haapanen o Kiljuhanhen

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Milloin. kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus. Turun perustustenvahvistuksesta

Milloin. kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus. Turun perustustenvahvistuksesta Milloin kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus Turun perustustenvahvistuksesta Jouko Lehtonen 26.1.2012 Perustustenvahvistushanke; rakennuttajan näkökulmia tekniikkaan, talouteen ja projektinhallintaan Underpinning

Lisätiedot

Suomen valkoposkihanhikanta jatkaa kasvuaan

Suomen valkoposkihanhikanta jatkaa kasvuaan Suomen valkoposkihanhet Valtakunnallinen linnustonseuranta Suomen valkoposkihanhet Branta leucopsis pesivät hyvin erilaisessa ympäristössä kuin arktiset lajitoverinsa, mutta se ei ole estänyt lajia menestymästä.

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Metsähanhen alalajien syysmuutonaikainen esiintyminen Suomessa

Metsähanhen alalajien syysmuutonaikainen esiintyminen Suomessa Metsähanhen alalajien syysmuutonaikainen esiintyminen Suomessa Riistaeläintieteen maisterin tutkielma maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoa varten Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit

Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit Tilannekatsaus 1.3.2013 Jukka Makkonen Energiateollisuus ry 1 Esitys 1. Tausta RES-direktiivissä 2. Miksi kestävyys on todennettava (3 syytä) 3. Historiaa

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE tulosseminaari 14.3.2013 Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE Tulosseminaari 14.3.2013 mikä muuttuu, miten toimiala tai ansaintalogiikka muuttuu ja millaisia uusia toimijoita

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso Kuva: Riku Lumiaro Merimetson runsastumisen syyt Länsi-Euroopassa 1960-luvun alussa alle 5 000 paria

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, April Nights spent by foreign tourists in Finland decreased by 4.4 per cent in April The number of recorded nights spent by foreign tourists at

Lisätiedot

Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä. Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen

Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä. Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen Johdanto Pohjanmaan rannikkoa pidetään linnuille tärkeänä muuttoväylänä ja pesimäalueena. Selkämeren ja Merenkurkun merkitys

Lisätiedot

MERIKOTKAN ONNELLINEN TARINA SUOMESSA

MERIKOTKAN ONNELLINEN TARINA SUOMESSA MERIKOTKAN ONNELLINEN TARINA SUOMESSA WWF SUOMEN 40-VUOTISJUHLASEMINAARI 22.10.2012 HY:N PIENESSÄ JUHLASALISSA TORSTEN STJERNBERG MERIKOTKATYÖRYHMÄN PJ. ALKUTUNNELMAA Merikotka, saaristomme sekä koko Pohjolan

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Yhtenäispatenttipaketin tilannekatsaus. Mikko Alatossava 26.9.2014

Yhtenäispatenttipaketin tilannekatsaus. Mikko Alatossava 26.9.2014 Yhtenäispatenttipaketin tilannekatsaus Mikko Alatossava 26.9.2014 Patentinhaku Euroopassa Nyt Erilliset kansalliset hakemukset eri maihin TAI Patentti haetaan yhdellä hakemuksella, joka lähetetään EPOon

Lisätiedot

Uusiutumisen eväitä etsimässä

Uusiutumisen eväitä etsimässä Uusiutumisen eväitä etsimässä Kasvusopimusehdotusten parhaat palat Markku Sotarauta Muutos on sattumaa ja sählinkiä mutta sattumalle voi luoda tarttumapintoja ja sählinkiä suunnata Huomioita HUOMIO 1 -

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Tilasto- ja taloustiedon kansainvälinen käyttö ja vaikuttavuus

Tilasto- ja taloustiedon kansainvälinen käyttö ja vaikuttavuus Tilasto- ja taloustiedon kansainvälinen käyttö ja vaikuttavuus Anssi Ahvonen, Heidi Pokki & Jarno Virtanen RKTL:n tutkimuspäivät - Tampere 24.-25.11.2014 Esityksen rakenne Kalataloustilastojen kansainvälinen

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 Aika 25.11.2014, 16:30 17:45 Paikka Läsnä Ilmailumuseon auditorio Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari Pohjonen Ahti, sihteeri

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

6. KOKUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

6. KOKUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJA 1(3) 20.03.2013 TaLVI ry Sääntömääräinen kevätkokous Aika 20.03.2013 klo 18.25-18.55 Paikka ABC Lahdesjärvi, Automiehenkatu 39, Tampere Läsnä Osallistujaluettolo (liite 1) 1. KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot