MATKA. Toiminnallinen raamattupiiri Berliinin suomalaisessa seurakunnassa
|
|
- Tero Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MATKA Toiminnallinen raamattupiiri Berliinin suomalaisessa seurakunnassa Vilja Hynninen ja Inkeri Lahtinen Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus
2 TIIVISTELMÄ Hynninen, Vilja & Lahtinen, Inkeri. Matka. Toiminnallinen raamattupiiri Berliinin suomalaisessa seurakunnassa. Helsinki, syksy s. 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää uusia toimintatapoja ulkosuomalaisten parissa tehtävään seurakuntatyöhön. Produktiomuotoinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Berliinin suomalaisen seurakunnan kanssa. Produktioon kuului toiminnallisen raamattupiirin suunnittelu, toteutus, havainnointi sekä raportointi. Raamattupiiri toteutettiin toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen, tarkoituksena auttaa osallistujia löytämään omia voimavarojaan sekä tutustumaan Raamattuun. Näin tuotettiin Raamatun tutkimiseen uusia toimintatapoja. Opinnäytetyöprosessi alkoi syksyllä 2005 huipentuen raamattupiirin ohjaamiseen Berliinin suomalaisessa seurakunnassa keväällä Opinnäytetyöprosessin aikana muodostui pohja produktille, joka täsmentyi raamattupiirikertojen ohjaamisen avulla. Produktion tuotoksena eli produktina on raamattupiirin materiaalipaketti ulkosuomalaisille seurakunnille. Tämä raamattupiirimateriaali on Berliinissä toteutetun raamattupiirin pohjalta työstetty malli, joka lähetetään muihin Saksan suomalaisiin seurakuntiin. Ulkosuomalaisessa seurakunnassa on mukana myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät Suomessa osallistuisi seurakunnan toimintaan. Seurakunnan toiminnan tulee olla sellaista, johon jokaisen on helppo tulla mukaan. Berliinin suomalaisessa seurakunnassa ohjatusta raamattupiiristä saadun palautteen ja havaintojen mukaan toiminnalliset harjoitteet koettiin antoisina ja niihin oli helppo osallistua, vaikkei Raamattu olisi ennestään tuttu. Ryhmässä syntyi hyvä yhteishenki, jonka ansioista raamattupiirissä oli helppo kertoa henkilökohtaisia asioita ja mielipiteitä sekä saada tukea. Raamattupiiri oli kokonaisuudessaan voimaannuttava. Osallistujat löysivät sen avulla omia voimavarojaan. Raamattupiiri koettiin tärkeänä ja elämää tukevana. Produktion toteuttaminen oli tekijöille omaa ammatillisuutta tukeva sekä antoi uusia työmalleja. Raamattupiirikokeilu avasi uusia näkökulmia erilaisiin Raamatuntutkimistapoihin. Raamattupiiri toi uutta elävyyttä hengelliseen elämään Berliinin suomalaisessa seurakunnassa, jossa tämän kaltaista toimintaa ei lähiaikoina ollut toteutettu. Asiasanat: produktio, raamattupiiri, toiminnalliset menetelmät, ulkosuomalaiset, voimaantuminen
3 ABSTRACT Hynninen, Vilja and Lahtinen, Inkeri The Bible group On the way in the Finnish Church in Berlin. 94 p., 6 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of the thesis was to produce new material for church work with Finnish migrants in Germany. The thesis was a production which was made in partnership with the Finnish Church in Berlin. The production included preparation, implementation and the reporting of a Bible group. Finnish migrants are not very religious and it seems they do not know and appreciate the Bible. Therefore, it seems important to find new approaches for the teaching of the Bible. Functional methods are not common with adults, but in this production we decided to use them. The functional methods was used to help participants become acquainted with the Bible stories and to find their own resources. The Bible group was implemented in spring 2007 in Berlin. The purpose of the group was to inspire people to familiarize themselves with the Bible better in order to see themselves through God s eyes. The size of the group varied from four to six participants. That group gathered together six times for two hours. The functional Bible group seemed to be a workable method and brought positive feedback. Based on the experiment with the group and feedback, we prepared the Bible group material called On the way. The idea of the Bible study material is a journey and it is composed of instructions for six meetings covering 19 pages. The material will be sent to all Finnish Churches in Germany. The aim of the thesis was met as new Bible group material for Finnish migrants was designed, tested and it seemed to be functional. This production produced new material and an optional method for working with the Bible, which workers and volunteers in Germany can utilise. Keywords: Bible group, Finnish migrants, functional methods, production
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PRODUKTION TAVOITTEET SUOMALAISET ULKOMAILLA Ulkosuomalaisuus Seurakuntatyö ulkosuomalaisten parissa Saksan suomalaiset Berliinin suomalainen seurakunta TOIMINNALLINEN RYHMÄ Ryhmätoiminta Toiminnalliset menetelmät Toimintakokemusmenetelmät Bibliodraama Sanallinen ja kuvallinen ilmaisu Raamattupiiri ryhmänä VOIMAANTUMINEN Voimavarat Hengellisyys voimavarana PRODUKTION SUUNNITELMA JA TOTEUTTAMINEN Suunnitelma Toteutus Ensimmäinen kerta Toinen kerta Kolmas kerta Neljäs kerta Viides kerta Kuudes kerta Työskentelymalli eli produkti HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET Raamattupiiristä saatu palaute ja havainnot Haasteita ulkosuomalaisessa seurakunnassa ARVIOINTI...56
5 8.1 Produktion tavoitteiden toteutuminen Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus Ammatillisuuden arviointi...58 LÄHTEET...61 LIITE 1: Produktion suunnitelma...64 LIITE 2: Raamattupiiritaulukko...1 LIITE 3: Havainnointilomake...68 LIITE 4: Palautelomake...71 LIITE 5: Loppupalaute...72 LIITE 6: Produkti...76
6 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme tavoitteena oli uusien toimintatapojen kehittäminen ulkosuomalaisten parissa tehtävään seurakuntatyöhön. Työ toteutettiin Berliinin suomalaisessa seurakunnassa yhteistyössä seurakunnan papin Kai Henttosen kanssa. Opinnäytetyö oli produktio, koska se oli työelämälähtöinen, kestoltaan lyhytaikainen sekä tuotti uuden toimintatavan työelämään (Kuokkanen, Kivirinta, Määttänen & Ockenström. 2007, 32). Suunnittelimme ja toteutimme Raamatun matkoihin perustuvan raamattupiirin, jossa käsittelimme aiheita toiminnallisin menetelmin. Raamattupiirin toteutimme Berliinin suomalaisessa seurakunnassa keväällä Tästä raamattupiiristä saamamme palautteen ja tekemiemme havaintojen pohjalta kokosimme raamattupiirimateriaalin (Liite 6), joka sisältää ohjeet kuuden raamattupiirikerran ohjaamiseen. Tilaus uusien toimintatapojen kehittämiselle ulkosuomalaisten parissa tehtävään työhön tuli Espanjan Aurinkorannikon ev.lut. suomalaiselta seurakunnalta. Lähtömme Espanjaan ei onnistunut, mutta saimme yhteistyökumppaniksi Berliinin suomalaisen seurakunnan. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön haasteena on uudella vuosituhannella ollut muuttuva ulkosuomalaisväestö. Ulkomailla asuu hyvin erilaisia siirtolaisryhmiä. Samassa maassa ja jopa samassa kaupungissa erilaisten suomalaisten siirtolaisryhmien intressit saattavat olla varsin erilaisia. (Helander 2005, 12.) Seurakunnan tulee ottaa huomioon eri ryhmien tarpeet ja pyrkiä kehittämään toimintaansa vastaamaan jäsentensä odotuksia. Näistä lähtökohdista käsin halusimme kehittää uudenlaista lähestymistapaa Raamatun tutkimiseen. Raamattupiirin teemaksi nousi matka. Kuusi erilaista Raamatun matkaa käytiin läpi toiminnallisten harjoitteiden avulla. Pyrimme saamaan kynnyksen Raamatun tutkimiseen mahdollisimman matalaksi tinkimättä kuitenkaan sanomasta. Toiminnallisuus lisää ihmisen omaa aktiivisuutta, jossa ihmiset saavat aitoja tunne- ja asennetason kokemuksia (Aalto 2000, 149).
7 7 Kun ihminen liittää toiminnallisuuden kautta raamatunkertomuksia omaan elämäänsä, Raamattu tulee uudella tavalla mielenkiintoiseksi ja eläväksi. Yhtenä raamattupiirin tavoitteena oli, että osallistujat voisivat nähdä itsensä Jumalan silmin ja se olisi heille voimaannuttava kokemus. Voimaantuminen on voimavarojen tunnistamista, joka lähtee ihmisestä itsestään. Voimavarojen käyttöönottoa voidaan tukea ulkopuolelta. (Hokkanen, Häggman-Laitila & Eriksson 2006, 13.) Voimavarojen löytäminen kulki tausta-ajatuksena jokaisessa raamattupiirikerrassa.
8 8 2 PRODUKTION TAVOITTEET Opinnäytetyömme tavoite oli kehittää uusia toimintatapoja ulkosuomalaisten parissa tehtävään seurakuntatyöhön. Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä -opas määrittelee opinnäytetyön tavoitteet seuraavasti: opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää opiskelijan valmiuksia sekä osoittaa näitä valmiuksia ja tietojen soveltamista asiantuntijatehtävissä ammattiopintoihin liittyen. Valmis opinnäytetyö osoittaa myös tietyn tieto- ja taitotason omaamisen. Opinnäytetyöprosessin tulisi kehittää tutkivan työotteen kehittymistä, tutkimukselliseen ajatteluun ja argumentointiin perehtymistä. (Kuokkanen ym. 2007, 23.) Pyrimme huomioimaan ettei opinnäyteyön tavoite ollut ainoastaan koulun tai meidän asettamamme tavoite työlle. Siihen sisältyi myös yhteistyökumppanin Berliinin suomalaisen seurakunnan, ohjaamamme raamattupiirin ja osallistujien tavoitteet. Opinnäytetyömme oli projektimuotoinen. Projektia kuvaillaan tavoitteelliseksi ja tietyn ajan kestäväksi prosessiksi. Sen onnistumiseksi pitää projekti suunnitella, organisoida, toteuttaa, valvoa, seurata ja arvioida tarkasti. Työelämälähtöisessä projektissa mukana tulee olla suunnitteluvaiheesta asti työelämän edustaja, ohjaaja ja opinnäytetyön tekijä. (Vilkka & Airaksinen 2004, ) Tarkensimme projektimuotoista opinnäytetyötämme produktioksi. Produktio määritellään lyhytkestoiseksi toiminnaksi, jonka tarkoituksena on tehdä jokin tuotos eli produkti. Samalla pyritään kehittämään työvälineitä käytännön toimintaan. Produktiota suunnitellessa hahmotetaan aluksi työn tavoite ja sen ammatillisuus, koska opinnäytetyön tulee edistää ammatillista kasvua. Liitteenä olevasta produktiosuunnitelmasta (Liite 1) voi tarkastella työn lähtökohtia tarkemmin. Produktion suunnittelun, toteuttamisen ja reflektoinnin pohjalla tulee olla produktion kohdetta ja ammatillisia käytäntöjä koskevaa teoriaa. (Kuokkanen ym. 2007, 32.) Opinnäytetyönämme valmistimme toiminnallisen raamattupiirin, joka testattiin Berliinin suomalaisessa seurakunnassa. Raamattupiiri-materiaalipaketin eli produktin lähetämme mahdollisine korjauksineen muille Saksan suomalaisille seurakunnille. Raamattupiirin tarkoituksena oli olla voimaannuttava. Opinnäytetyömme koostui produktiota tukevasta teoriaosuudesta, raamattupiirin suunnit-
9 9 telusta, ohjaamisesta sekä sen havainnoinnista, arvioinnista ja raportoinnista. Kohderyhmä muotoutui seurakunnan tarpeen mukaan (Liite 1). Lähtökohtana raamattupiirin toteuttamiseen oli uusien toimintatapojen löytyminen, rohkaiseminen ja innostaminen Raamatun tutkimiseen sekä Raamatun tuntemuksen lisääntyminen. Toteutimme näin oman ammatillisuuden jatkuvaa kehittymistä sekä uusien toimintatapojen oppimista ja niihin innostamista. Raamattupiiri oli ensisijaisesti toiminnallinen, voimaantumista toivoimme tapahtuvan siinä ohessa. Raamattupiirin tavoitteena oli, että osallistujat oppisivat Raamatusta, Jumalasta ja Jeesuksesta sekä omasta uskostaan. Vetäjinä toivoimme, että osallistujat ymmärtäisivät olevansa Jumalan täydellisen rakkauden kohteina ja saisivat sitä kautta voimaa arkeen. Raamattupiirin valmisteleminen ja toteuttaminen kehitti valmiuksia ottaa vastuuta ja saada kokemusta käytännön diakoniatyöstä. Se antoi uusia näkökulmia etenkin ulkosuomalaisten parissa työskentelyyn. Omia tavoitteitamme produktiolle olivat oman työn ja toiminnan analysointi sekä kohderyhmän ja heidän tarpeittensa huomioonottaminen suunnittelussa ja toteutuksessa.
10 10 3 SUOMALAISET ULKOMAILLA 3.1 Ulkosuomalaisuus Työministeriö määrittelee ulkosuomalaisen Suomen ulkopuolella vakituisesti asuvaksi Suomen kansalaiseksi tai suomalaista alkuperää olevaksi henkilöksi (Ulkosuomalaisuus 2007). Usein määritelmässä on vielä tarkemmin mainittu syntyperäiset Suomen kansalaiset sekä heidän jälkeläisensä (esim. Työhallinto 2006, 4). Siirtolaisinstituutin laskelmien mukaan ensimmäisen polven ulkosuomalaisia vuonna 2004 oli noin ja toisen polven ulkosuomalaisia noin eli ulkosuomalaisia oli ollut vuonna 2004 yhteensä noin (Siirtolaisinstituutti 2007). Hallituksen ulkosuomalaispoliittisessa ohjelmassa (2006) mainitaan ulkosuomalaisia olevan yhteensä noin 1,3 miljoonaa. Tähän lukuun on päästy laskemalla myös kolmannen ja sitä seuraavien sukupolvien ulkosuomalaiset. (Työhallinto 2006, 1.) Työministeriön mukaan ulkosuomalaisia arvioidaan tällä hetkellä olevan noin (Ulkosuomalaisuus 2007). Perusosan tästä väestöstä muodostaa sekä 1800-luvun lopulla että luvuilla ulkomaille pysyväisluontoisesti muuttaneet siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä. Toisen osan muodostaa yhä laajeneva maailmalle pistäytyvä ja projektiluontoisesti oleskeleva joukko, joita kutsutaan uussiirtolaisiksi. Näitä kaikkia ulkosuomalaisia yhdistää suomalainen syntyperä, suomalainen arvomaailma, kielitaito ja rohkeus elää maailmankansalaisen arkea. (Helander 2005, 5 7.) Suomi on kautta historiansa ollut väestönmääräänsä nähden huomattava maastamuuttomaa. Varhaisin muuttoliike suuntautui luvuilla Ruotsiin, Norjaan, Pohjois-Amerikkaan sekä Ruotsin valloittamille alueille Venäjälle. Sittemmin muuttoliike on kohdistunut eri puolille maailmaa. Perinteisesti syynä maastamuuttoon ovat olleet niin taloudelliset kuin poliittisetkin tekijät. Maastamuuton luonne on kuitenkin muuttunut luvulla. Huomattava ulkomaille muuton syy on avioituminen ulkomaalaisen kanssa, jolloin maahan muutetaan pysyvästi. Toisaalta yhä enenevässä määrin muutto ulkomaille on tilapäiseksi tarkoitettua. Tilapäiselle muutolle on monia perusteluja, esim. opiskelu, harjoittelu, kielitaidon kohentaminen, urakehitys sekä uusien elämänkatsomuk-
11 11 sien hankkiminen. Aikaisemmasta poiketen ulkomaille lähtee myös paljon eläkeläisiä. (Työhallinto 2006, 3 4.) On sitten ulkomaille muutettu syystä tai toisesta, voi ongelmia syntyä. Selviytyminen erilaisissa kriiseissä, koti-ikävä, vanheneminen, oman identiteetin muutokset ja sosiaalisten suhteiden muutokset ovat koetinkiviä, joilla punnitaan suomalaisen sisua ja kestävyyttä ulkomailla asumisessa. Kirkon ulkosuomalaistyö pyrkii olemaan avuksi kaikessa tässä. (Helander 2005, 5.) 3.2 Seurakuntatyö ulkosuomalaisten parissa Muuttaessaan ulkomaille Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen pysyy kirkon jäsenenä, jos hän on myös Suomen kansalainen. Suomen evankelisluterilainen kirkko tekee säännöllistä seurakuntatyötä yli neljässäkymmenessä maassa. Seurakunnissa vietetään jumalanpalveluksia, käydään pyhäkoulua ja rippikoulua, kastetaan, vihitään avioliittoon sekä haudataan, niin kuin missä tahansa suomalaisessa seurakunnassa, mutta seurakunta on myös pala kotimaata ja suomalaista elämänpiiriä. (Ulkosuomalaistyö 2007.) Siirtolaisuuden historian ajan kirkko on seurannut suomalaisia maailmalle. Suomenkielinen seurakuntatoiminta on ollut suomalaisille keskinäisen yhteydenpidon kanava, sekä toiminut siltana Suomeen ja suomalaisuuteen. (Helander 2005, 12.) Niinpä työ seurakunnassa on hieman erilaista kuin perinteisessä suomalaisessa seurakunnassa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tekemä seurakuntatyö ulkomailla on laaja-alaista. Seurakunnat tukevat kulttuuritoimintaa, toimivat Suomikoulujen taustayhteisöinä sekä järjestävät yhdessä Suomi-Seuran kanssa tukihenkilö-, naapurinapu- ja lähimmäistoimintaa. (Työhallinto 2006, 11.) Vuosikymmenien kuluessa ulkosuomalaisten parissa tehtävä työ onkin saanut omat muotonsa (Helander 2005, 12). Vastuu suomalaisista maahanmuuttajista kuuluu uuden kotimaan luterilaiselle kirkolle, mutta Suomen evankelis-luterilainen kirkko näkee velvollisuudekseen pitää yhteyttä Suomen ulkopuolella asuviin jäseniinsä. Ihmisen uskonnollisessa kasvuprosessissa sekä uskonnollisen elämän hoidossa omalla äidinkielellä nähdään olevan suuri merkitys. Niin uuteen maahan ja sen kulttuuriin kuin seura-
12 12 kuntaankin kotoutuminen vaatii apua. Muun muassa näihin tarpeisiin Suomen evankelis-luterilainen ulkosuomalaistyö pyrkii vastaamaan. (Helander 2005, 12.) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön perusperiaatteena on, että uuden kotimaan kirkko vastaa alueellaan asuvien suomalaisten seurakuntatyöstä heidän. Suomen kirkko välittää suomalaisia työntekijöitä ulkomaalaisten kirkkojen palvelukseen, konsultoi kirkkoa ja avustaa tarvittaessa uusien projektien käynnistämisessä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko toimii ulkomailla joko omissa tai sisarkirkolta käyttöön saamissaan tiloissa. Suomen kirkolla on ulkosuomalaistyötä koskeva yhteistyösopimus Ruotsin, Norjan, Saksa, Itävallan, Australian, Yhdysvaltojen ja Kanadan luterilaisten kirkkojen kanssa sekä Suomen Merimieskirkko ry:n kanssa. Eri lähetysjärjestöjen työntekijät vastaavat ulkosuomalaistyöstä monissa Afrikan ja Aasian maissa. (Työhallinto 2006, ) Vuosituhannen vaihteessa on arvioitu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön haasteita. Esille on noussut kysymys siitä, millaiset toimintamallit parhaiten palvelisivat ulkomailla asuvia erilaisia siirtolaisryhmiä. Samassa maassa ja jopa samassa kaupungissa erilaisten suomalaisten siirtolaisryhmien intressit saattavat olla varsin erilaisia. Esimerkiksi nuoruudessaan maahan muuttaneet ja nyt jo eläkeiässä olevat toivovat erilaisia asioita kuin toisen tai kolmannen polven ulkosuomalaiset. Erilaiset toiveet ovat kahden tai kolmen vuoden työkomennukselle maahan tulleilla tai sitten muutaman kuukauden harjoittelua tekevillä ulkosuomalaisilla. Vuosille tehdyssä ulkosuomalaistyön strategiassa tavoitteena on edelleen integraatioperiaatteen mukaan tukea suomalaisia löytämään oma paikkansa paikallisesta luterilaisesta seurakunnasta. Suomenkielinen toiminta pyritään nitomaan paikallisseurakunnan toimintaan. Suomalaisia luterilaisia seurakuntia perustetaan vain siinä tapauksessa, että integroitumiselle ei ole mahdollisuuksia. Toiminnallinen vastuu ulkosuomalaistyöstä tulisi olla ulkosuomalaisilla itsellään, jolloin kirkon ja järjestöjen rooli on lähinnä toimintaa tukevaa. Uussiirtolaisuudelle tyypilliseen tapaan suomalaisten määrä voi vaihdella huomattavasti, minkä takia ulkosuomalaistyötä pyritäänkin kehittämään myös projektiluontoisilla malleilla. Näin työmuotoja voidaan helposti muuttaa tarpeen mukaan. (Helander 2005, )
13 Saksan suomalaiset Suomella ja Saksalla on historian kulussa pitkä yhteys toisiinsa. Varhaiskeskiajalta lähtien kauppayhteydet Saksaan ovat olleet Suomelle tärkeitä. Kulttuuriyhteys alkoi keskiajalta. Voimakkaasti suomalaiseen kulttuuriin vaikutti uskonpuhdistus ja sen kautta mahdollisuus suomenkielisen kulttuurin nousuun ja kehitykseen. Toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan asti saksan kieli oli kouluissa eniten opiskeltu vieras kieli. Varsinainen muuttoliike Suomesta Saksaan tapahtui 1950-luvun alusta 1970-luvun puoliväliin. Muuton syynä oli lyhytaikainen työsuhde, opiskelu, työharjoittelu tai muu tutustumiskäynti. Saksasta tuli monille pysyvä asuinmaa avioitumisen myötä. Näistä korkeasti koulutetuista naisista muodostui Suomen kirkon Saksassa tehtävän ulkosuomalaistyön ydinjoukko. He tahtoivat ylläpitää suomalaista kirkollista perinnettä sekä suomalaista identiteettiä ja kasvattaa lapsiaan suomalaisessa hengen perinnössä. Myös suomen kieli oli tärkeää, ja sen vaalimiseen haluttiin nähdä vaivaa. (Kortekangas 2003, ) Outi Tuomi-Nikula on tutkinut kaksikulttuurista perhettä Saksassa. Heterogeenisen perheen sisällä kohdataan kulttuurijohdannaisia ongelmia: kysymykset perheen kotipaikasta, kotikielestä, perhetraditioista, uskonnosta ja lastenkasvatuksesta sekä kysymykset suhteessa kodin ulkopuolisen ympäristön reaktioihin. Vieraaseen maahan muuttaneella on avioliiton alussa suurempi riippuvuus saksalaiseen puolisoonsa kuin saman kulttuurin avioliitoissa. Yksi suurimmista haasteista kaksikulttuurisissa perheissä on kotikielen valinta. Lapsi voidaan kasvattaa kaksikielisyyteen, mutta se vaatii ulkomaalaisen puolison aktiivisuutta. (Tuomi-Nikula 1997, ) Suurin osa Saksassa asuvista suomalaisista elää kaksikulttuurisessa perheessä, joissa äiti on suomalainen ja isä saksalainen. Vuonna 1992 yli puolessa saksalais-suomalaisessa perheessä saksa oli perheen yksinomaisena kommunikointikielenä. Kaksikielisyyteen kasvattaminen on haaste. Viime vuosina Saksan suomalaisyhteisöihin muuttaneet kokonaan suomalaiset perheet ovat tukeneet kaksikielisyyden kehitystä. Äidit ovat yleensä aktiivisempia kaksikielisyyteen kasvattajia kuin isät. Äidit ja lapset saattavat puhua keskenään suomea myös silloin kun saksankielinen isä on paikalla. Tämä edellyttää isän ymmärtävän jonkun verran suomea. Jos näin ei ole, saattaa isä
14 14 kieltää suomenkielen puhumisen kokonaan peläten siitä tulevan salakieli lasten ja äidin välille. Nykyään yhä useammassa perheessä myös saksankielinen isä ymmärtää suomea. (Siitonen & Tuomi-Nikula 2003, ) Suomalaisia tuli Saksaan 1900-luvun alkupuolella palvelustytöiksi, lääkäreiksi, opiskelijoiksi tai saksalaisten aviopuolisoiksi. Ulkomaalaistilastoja, joissa suomalaiset on mainittu, alettiin julkaista vuonna Silloin Saksan liittotasavallassa ja Länsi-Berliinissä asui 1200 suomalaista, mutta vuoteen 1968 lukumäärä kasvoin Suomalaisten siirtolaisten lukumäärä kasvoi tasaisesti ja vuonna 1973 määrä ylitti 9000 rajan. Nämä luvut koskevat silloisen Länsi- Saksan aluetta, mutta haastattelujen pohjalta on päätelty, ettei Itä-Saksan suomalaisia ollut kuin muutamia kymmeniä. Euroopan Unioniin liittyminen on lisännyt suomalaisten halukkuutta muuttaa Saksaan ja nyt 2000-luvulla Saksassa asuu ensimmäisen polven syntyperäistä suomalaista. (Siitonen & Tuomi-Nikula 2003, ) Koulujen ja yliopistojen kolmikuukautinen kesäloma mahdollisti luvulla Saksassa oleskelun. Saksassa oli tarjolla lyhytaikaisia kansainvälisiä työharjoittelupaikkoja. Näitä paikkoja välitti muun muassa Suomalais-Saksalainen Seura DFG. Saksansuomalaisten sukupuolijakauma oli luvulla poikkeuksellinen, naisia oli 78 %. Syitä saksansuomalaisten naisten suureen osuuteen oli monia. Tytöt valitsivat koulussa poikia useammin kielilinjan ja opiskelivat muutenkin enemmän kieliä yliopistossa, tarjolla olevat työharjoittelu-paikat olivat naisvaltaisilla aloilla, tyttöjen oli myös helpompi lähteä koulun ja opiskelujen välissä ulkomaille, kun poikien oli mentävä armeijaan. Syyt olivat myös psyykkisiä ja psykologisia. Tytöt olivat saaneet kotikasvatuksen, joka kannusti koulutusta ja varhaista kodista irtaantumista. Luonteenomaista saksansuomalaisille naisille oli, että Saksan ajan oli tarkoitus olla lyhyt, mutta se muuttuikin elinikäiseksi avioliiton kautta. Nykyään sukupuolijakauma on tasoittunut, naisia on enää muutama prosentti enemmän kuin miehiä. (Siitonen & Tuomi-Nikula 2003, ) Myös Räsänen on huomannut naisvaltaisuuden Saksan suomalaisväestön keskuudessa. Toinen saksan suomalaissyntyistä väestöä kuvaava piirre on korkea
15 15 keski-ikä. Suomalaisen kirkollisen työn keskus (SKTK) Saksassa antoi vuonna 2001 toimeksiannon tutkia ikääntyvien seurakuntalaisten tarpeita, odotuksia ja toiveita. Tutkimuksessa tarkastellaan, millainen on saksansuomalaisen suhde suomen kieleen, mitä saksansuomalaiset odottavat kirkolta, seurakunnalta ja niiden järjestämältä toiminnalta sekä selvitetään saksansuomalaisten tulevaisuudennäkymiä. (Räsänen 2005, ) Työtämme katsoen kiinnostavaa on kysymys siitä, mitä kirkolta ja seurakunnalta odotetaan. Saksansuomalaisilla ei ole juurikaan seurakuntatyön lisäämiseen liittyviä toiveita. Kirkon ei toivota pitävän yhteyttä ihmisiin tai tulevan kotiin keskustelemaan uskonasioista. Noin kolmasosa Räsäsen tutkimukseen osallistuneista toivoo seurakunnan tarjoavan eläkeneuvontaa. Väestön vanhetessa äidinkielen merkitys kasvaa yhä, jolloin seurakunnan tarjoamille palveluille tulee erilainen kysyntä. (Räsänen 2005, ) Suomen kielen merkitys ei katoa. Kauimmin Saksassa asuneille suomen kieli on jopa tärkeämpi kuin nuorille. Suomen kieli on erityisen tärkeää ystävien kanssa, kotona perheen kanssa sekä seurakunnassa ja kirkossa. Emotionaalisissa tilanteissa äidinkielen merkitys korostuu, vaikka saksaa osattaisiinkin hyvin. (Räsänen 2005, ) Tärkeää saksansuomalaisille on kokoontuminen yhteen toisten eri-ikäisten suomalaisten kanssa puhuen suomea. Yhteys toisiin ihmisiin ja henkinen apu on tärkeämpää kuin aineellinen apu. Kirkolta ei niinkään haeta hoito- tai hoivapalveluja. Tärkeänä koetaan elämänkaaren eri vaiheisiin liittyvät keskustelutilaisuudet ja informaatio. Tutkimuksissa on havaittavissa ristiriita toiveiden välillä. Toisaalta toivotaan, ettei pappi tule käymään kotona, toisaalta toivottiin eniten keskusteluhetkiä. Eri ikäryhmillä on erilaisia tarpeita. Nuoremmille sielunhoidolliset keskustelut olivat toivotumpia kuin eläkeläisille. Työttömille, eläkeläisille ja kotirouville keskusteluapu on kaivatumpaa kuin muille. Papin kotikäyntejä toivovat enemmän työttömät ja eläkeläiset. Siirtolaisilla on kokemuksia siitä, että yhteisöt ovat pieniä ja leimautumisen pelko on suuri. Ehkä siksi kotikäyntejä ja uskonasioista keskustelua vieroksutaan. (Räsänen 2005, ) Ensimmäinen suomalainen seurakuntayhteisö Saksassa oli Merimieskirkko, joka perustettiin 1900-luvun alussa. Hampurin lisäksi myös Berliinissä aloitettiin
16 16 suomalaiset jumalanpalvelukset. Vasta 1950-luvulla Hampuriin saatiin suomalaisille oma työntekijä. (Kortekangas 2003, ) Saksan siirtolaistyöhön kaivattiin työntekijää luvulta lähtien ja sen eteen tehtiin töitä. Ensimmäiseksi Saksan siirtolaispapiksi valittiin Hannu Honkkila, joka aloitti työnsä Kölnissä vuonna Sieltä käsin hän teki töitä koko Saksan alueella. Samana vuonna Kölniin perustettiin ensimmäinen johtoelimenä toimiva kirkkoraati. (Kortekangas 2003, 276.) Saksan suomalaistyön muodostumisvaihe kesti neljä vuotta. Honkkilan palatessa Suomeen 1975 hänen tilalleen tuli Risto Marttunen. Suomalaistyö oli tuolloin alkanut kymmenessä kaupungissa, vaikka vain harvalle paikkakunnalle oli syntynyt seurakunta. Sopimus yhteistyöstä Saksan ja Suomen kirkon välillä tehtiin vuonna Yhteistyössä toimivat paikallinen saksalainen maakirkko ja suomen kirkollisen työn keskus. (Kortekangas 203, ) Suomalaiset seurakunnat eivät olleet juridisessa mielessä seurakuntia vaan virallisen rekisterin ulkopuolella olevia yhdistyksiä, mutta ne olivat kuitenkin säännöllisen seurakuntatoiminnan ylläpitäjiä. Seurakunnan vuosikokouksessa valittiin kirkkoraati, joka hoiti seurakunnan asioita. Seurakunnat kasvoivat luvun puoliväliin asti. Silloin suurimpia seurakuntia olivat Frankfurt ja Köln. (Kortekangas 2003, ) Tärkein toimintamuoto jokaisessa seurakunnassa oli jumalanpalvelus. Pappien vähäisen määrän vuoksi jumalanpalveluksia järjestettiin kerran kuussa tai joka toinen kuukausi. (Kortekangas 2003, ) Tultaessa 1990-luvulle kirkon ulkosuomalaistyö Saksassa oli vakiintunut. Suomalaisväestö kasvoi yhdistyneessä Saksassa. Suomalaisten seurakuntien määrä oli 1990-luvun loppuun mennessä kasvanut 17:ään. Rippikoulutyötä ja pyhäkoulutyötä oli monissa seurakunnissa. Seurakunnat saivat käyttöönsä isäntäseurakuntien toimitiloja, joten toimintaa oli helppo järjestää. (Kortekangas 2003, ) 3.4 Berliinin suomalainen seurakunta Saksan suomalaisille on ollut alusta asti tärkeää kristillisen perinteen jatkaminen sekä yhteys muihin suomalaisiin ja kotimaahan. Hampurin merimieskirkon pappi kävi Berliinissä pitämässä jumalanpalveluksia. Tämän toiminnan taustalla vai-
17 17 kutti diakoniaan keskittynyt seurakuntapiiri. Berliinin saksansuomalaisten yhteisö oli jo 1920-luvulla merkittävä kooltaan eikä se ole edes sota-aikana kutistunut minimiin. Sodan aikana työ oli keskeytyksessä, mutta alkoi taas luvulla. Toimintaa järjesti kirkkopiiri, joka toimi Berliinissä opiskelemassa olleen pastori Jaakko Lounelan johdolla. Jaakko Lounela oli toiminut kolme vuotta pappina Oulun hiippakunnassa ja pitänyt suomenkielisiä jumalanpalveluksia edellisessä opiskelukaupungissaan Jerusalemissa. Hän otti asiakseen järjestää silloisessa opiskelukaupungissaan Berliinissä suomalaisen joulukirkon vuonna Joulukirkko järjestettiin Kaiser-Wilhelm-Gedächtniskirchen vieressä olevassa kappelissa, koska sinne oli kaikkien helppo löytää. Tämän joulujumalanpalveluksen jälkeen päätettiin jatkossakin pitää suomenkielisiä jumalanpalveluksia. Heti alkuvaiheissa toiminnan jatkuminen turvattiin valitsemalla kirkkoraati. (Lounela 2001, 23.) Saksan suomalaisten pariin saatiin oma pappi vuonna Muutamia vakituisia seurakuntia syntyi Saksaan 1970-luvun loppupuolella ja silloin syntyi myös Berliinin suomalainen seurakunta. Keväällä 1971 Kölnin pappi Hannu Honkkila vieraili ensimmäisen kerran Berliinissä, jossa kirkkoneuvoston valinnan jälkeen alkoi säännöllinen toiminta. Jumalanpalvelukset pidettiin ruotsalaisen Gedächtniskirchen kappelissa ja Lumikeron Eskon klubilla. (Honkkila 2001, 28.) Berliini kuului Pohjois-Saksan papin toimintapiiriin 1980-luvulla ja vuonna 1998 se sai oman papin (Kortekangas 2001, 12). Vuoteen 1980 saakka Berliinin suomalaisilla oli yhteinen kerho, Länsi-Berliinin suomalainen klubi. Kokoontumis-paikka toimi kapakkana, kirjastona, kirkkona, arkisena tapaamispaikkana ja juhlasalina. Tiloista oli siirryttävä korkean vuokran takia. Suomesta pyydettiin avustuksia uusia tiloja varten vuonna 1984, jotta Länsi-Berliinin yli 600 suomalaista löytäisivät kohtaamispaikan. Länsi-Berliinissä toimi neljä suomalaista järjestöä: suomalainen seurakunta, joka piti huolta sielunhoidosta, monista käytännön asioista ja harrastustoiminnasta; suomalainen kielikoulu, joka antoi opetusta noin 50:lle Berliinissä asuvalle suomalaiselle lapselle; Suomi-seura, joka piti yllä yhteyttä entiseen kotimaahan sekä, Saksalaissuomalainen ystävyysseura, joka toimi linkkinä kahden maan, Saksan ja Suomen välillä. Oma tärkeä tehtävänsä oli myös suomenkielisellä AA-kerholla. Pi-
18 18 dettiin tärkeänä, että kaikki suomalaiset saataisiin saman katon alle. (Karhu 1984.) Berliinin muurin murtumisen jälkeen, 1990-luvun alussa, suomalaisen seurakunnan jäsenmäärä kasvoi ja mukaan tuli muitakin kuin vaimoiksi Saksaan tulleita naisia. Näitä olivat nuoret suomalaiset perheet, opiskelijat ja rakennusmiehet. He olivat oppineet Suomessa odottamaan seurakunnalta paljon monipuolisempaa toimintaa kuin Berliinissä pystyttiin vapaaehtoisvoimin tarjoamaan. Tämän tarpeen kautta toiminta monipuolistui. Silloin aloitettiin saunaillat, opiskelijoiden tapaamiset, nuorten äitien ryhmä ja rippikoulutoiminta. Vähitellen tuli selväksi, että seurakuntaa ei kyetty hallitsemaan maallikkovoimin. Oli myös hankalaa, että silloinen pappi kävi hoitamassa papin tehtäviä Hannoverista saakka. Siksi tärkeäksi tavoitteeksi nousikin oman papinviran saaminen myös Berliiniin. (Mette 2001, ) Saksan parikymmentä suomalaista seurakuntaa on jaettu viiteen alueeseen. Berliinin Suomalainen seurakunta kuuluu Itä-Saksan alueeseen. Alueeseen kuuluu Berliinin lisäksi Dresdenin ja Koillis-Saksan seurakunnat. Itäisen alueen seurakunnilla on yhteinen pappi, joka toimii Berliinistä käsin. Alueellista yhteistyötä tehdään, seurakuntalaiset vierailevat toistensa kotikaupungeissa erilaisten tapahtumien yhteydessä. Myös kielikoulu toimii alueella yli seurakuntarajojen. (Berliinin suomalainen seurakunta 2007.) Itä-Saksan ja näin myös Berliinin suomalaisen seurakunnan ensimmäinen pappi, Maija Jalass, aloitti työnsä vuonna Ennen tätä virkaa hän toimi erilaisissa tehtävissä suomalaisten pappien apuna ympäri Saksaa. Vähitellen erilaisista tehtävistä muodostui osa-aikainen toimi, jonka tehtävänimikkeenä oli kasvatusasiain sihteeri. Työkenttä oli lapsista aikuisiin ja tehtävät vaihtelivat pitkälti lasten kasvun mukaan. Jalass hoiti pyhäkoulunopettajien koulutusta, perheseminaareja ja rippikoulujen organisointia. Jalass vihittiin papiksi 1990-luvun alussa ja hän toimikin muutamassa Saksan suomalaispapin sijaisuudessa tämän jälkeen. Jalaksen aikana seurakunta sai kokoontumisilleen uudet tilat, joihin siirryttiin vuonna Uutena pappina syksystä 2006 lähtien Itä-Saksan suomalaisten seurakuntien pappina on toiminut Kai Henttonen. (Jalass, 2007.)
19 19 Vuonna 2007 seurakunnassa on jäseniä noin 750 ja sen toimintaa johtaa kirkkoraati, jonka puheenjohtajana on Kirsi Gottsman (Henttonen 2007). Kahdeksanjäseninen kirkkoraati kokoontuu päättämään noin kerran kuussa seurakunnan toiminnasta. Seurakunnan pappi saa osallistua kirkkoraadin kokouksiin, mutta hän ei ole sen jäsen. (Gottsman 2007.) Kirkkoraadin tehtäviä ovat johtaa seurakunnan toimintaa, edistää hengellistä elämää, ylläpitää kristillistä toimintaa, johtaa hallintoa, tehdä yhteistyötä aluepapin kanssa sekä toteuttaa seurakuntakokouksen päätöksiä ja seurakunnan toiminta-ajatusta. (Simula 2006.) Berliinin suomalaisen seurakunnan toiminta-ajatus on huolehtia ulkosuomalaisten hengellisistä odotuksista, tarpeista, toiveista sekä tarjota apua kriiseissä. On asioita joista puhutaan mieluummin ja helpommin suomeksi ja silloin mahdollisuus puhua suomenkieliselle papille on tärkeä. Monille on tärkeää saada kirkolliset toimitukset, erityisesti hautaan siunaaminen, suomeksi. Seurakunnan tärkein merkitys tulee ilmi rajatilanteissa, joissa asiat eivät sujukaan odotusten mukaisesti. Osittain seurakunnan tehtävä on myös suomalaisen kulttuurin tukeminen ja vahvistaminen sekä suomalaisen identiteetin tukeminen, mikä mahdollistaa integroitumisen saksalaiseen yhteiskuntaan. Seurakunnalla on myös diakonis-sosiaalisia haasteita, esimerkiksi suurkaupungissa ongelmiin joutuneet ihmiset, jotka ottavat yhteyttä pappiin jos heidän on vaikea saada muualta apua. (Henttonen 2007.) Tällä hetkellä Berliinin suomalainen seurakunta pitää jumalanpalveluksia Passion-kirkossa Berliinin Kreuzbergissä. Muu toiminta toteutuu Suomi-Keskuksessa, jonka ylläpidosta vastaavat Suomi-Keskuksen ja seurakunnan lisäksi myös kielikoulu ja Suomalais-Saksalainen Seura DFG. Berliinin Suomi-Keskus tarjoaa kohtaamispaikan ulkosuomalaiselle väestölle ja sen tehtävänä on tukea suomalaista kulttuuria ja ihmisten henkistä hyvinvointia. Keskuksen tiloissa toimii kahvila, kirjasto, sauna, erilaiset toimintaryhmät sekä majoitustiloja. Omat tilat antavat mahdollisuuden erilaisten ryhmien toiminnalle, niinpä Suomi-Keskuksen tiloissa kokoontuukin tällä hetkellä lähes 20 erilaista toimintapiiriä. Suomi- Keskuksen johtajan Mikael Merenmiehen apuna toimii johtokunta sekä suuri joukko vapaaehtoisia. (Suomi-Keskus 2007.)
20 20 4 TOIMINNALLINEN RYHMÄ 4.1 Ryhmätoiminta Ryhmä on joukko ihmisiä, joilla on yhteinen tavoite, keskinäistä vuorovaikutusta sekä yhtenevä käsitys siitä, ketkä ryhmään kuuluvat (Kopakkala 2005, 36). Ryhmään kuuluvalla ihmisellä on kaksi tavoitetta, joista toinen on ryhmän ulkoisen perustehtävän mukainen asiatavoite ja toinen on sosiaalinen oheistehtävä, jota kutsutaan myös tunnetavoitteeksi. Asiatavoite on tehtävä, jota varten ryhmä on virallisesti perustettu. Erilaisilla ryhmillä on erilaiset asiatavoitteet. Asiatavoite on helposti ymmärrettävissä, eikä siinä usein tule epäselvyyksiä. Sosiaalinen oheistehtävä syntyy ihmisten tarpeesta elää omaa henkilökohtaista elämäänsä, olla tunnustetusti pätevä yhteisön jäsen. Ihmiset pyrkivät muuttumaan käymällä läpi vuorovaikutusprosessia muiden kanssa. Tätä tehtävää kutsutaan myös sen toisella nimellä tunnetavoite, jonka olemassaolon avulla ryhmästä muodostuu huumorin ja yllättävien oivallusten koti, mikä tuottaa iloa ja merkitystä ihmisille. (Kopakkala 2005, 18; Niemistö 2000, 35.) Ryhmän toimintaan vaikuttavat tietyt ulkoiset rakenteet, joista monet ovat ryhmän perustoiminnan edellytyksiä. Ensimmäiseksi tila mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan. Ryhmän perustehtävästä riippuu, mitkä ovat tilan fyysiset ehdot. Toiminnasta riippuen tilassa saatetaan tarvita tilaa liikkumiselle tai pöytiä ja tuoleja askartelun mahdollistamiseksi. Yleissääntönä on, että tilan tulisi olla fyysisesti suljettu paikka, jolloin ryhmä ei tule häirityksi. Mielekkään ja turvallisen ryhmätoiminnan ehtona pidetään täsmällisyyttä. Kun kaikki, niin ohjaaja kuin ryhmäläisetkin noudattavat täsmällisyyden normia, rakentavat he silloin ryhmää ja palvelevat toisiaan. Toiminta saadaan alkamaan sovittuna aikana, käytettävissä on toiminnalle varattu aika, eikä ylimääräisiä keskeytyksiä tule. Usein ryhmätoiminnalle on varattu tietty aika. Sopivan ajan määrittely ei ole helppoa, se riippuu toiminnan laadusta ja jäsenistä. Esimerkiksi ryhmäpsykoterapialle on ajaksi määritelty puolitoista tuntia, koska tutkimusten mukaan tunti ei riitä ryhmäläisten lämpenemiseen ja kahden tunnin jälkeen intensiteetti laskee. Sama määrittely pätee monen muuhunkin ryhmään. (Niemistö 2000, )
LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia
LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,
LisätiedotKaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?
Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
LisätiedotVAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS
VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotSeinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja
Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotYOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio
Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotNuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013
Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot
LisätiedotSisällys. 1 Yksilö on ryhmä. Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15. 1. Laumasta tiimiin 28
Sisällys Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15 Perustehtävästä ja oheistehtävästä 18 Selittämisestä 19 Vuorovaikutus havainto, tulkinta, teko, havainto... 21 Hauskinta on olla
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotTutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä
Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotNÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN
NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotLapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote
Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote Raija Ojell ja Minna Tuominen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen Neuvottelupäivät Vantaalla 26.-27.9.2019 Lapsen ja perheen kirkkopolku
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS
OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009
ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin
LisätiedotTEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä
1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia
LisätiedotTunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua
Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua KÄRJISTYNYT KESKUSTELU DEMOKRATIAN KRIISI KOMPLEKSINEN MAAILMA Tarjoa dialogia 1 Kysyntää on 2 Dialogi opitaan
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke
10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotTule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan
Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotWorkshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni
Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotKRISTILLINEN KASVATUS
KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen
LisätiedotTiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys
Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?
LisätiedotYhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa
Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan
LisätiedotTÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi
v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
Lisätiedot1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA
TYÖPAJOJEN ANTIA 1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA Yhteiskehittäminen on tapa toimia,ajatella ja suhtautua asioihin, siis pikemminkin tyylilaji kuin menetelmä Tyylilajia määrittelee yhteisöllisyys,
LisätiedotSateenkaariyhdistys Malkus ry
Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotVantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotLapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus
Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta
LisätiedotAlakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho
Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotAutettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus
LisätiedotTaide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)
Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun
LisätiedotOppimispäiväkirja Nimi:
Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotMATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!
MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,
LisätiedotYksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo
Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,
LisätiedotTOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA
TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotIO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja
IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat
LisätiedotAmmattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto
Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito
LisätiedotVälittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia
Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset
Lisätiedot~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~
~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4
LisätiedotUlkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti
Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä MINÄ USKONTOKASVATTAJANA Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksesta huolehtiminen
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotOpetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas
LisätiedotMahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:
Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotOhjaaminen. http://www.roihu2016.fi/ Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle. Aikaa Huomiota Kunnioitusta
Ohjaaminen Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle Aikaa Huomiota Kunnioitusta Ohjaajan rooli riippuu ohjattavista (lähde: Nuorten akatemia) Auktoriteetti Antaa tarkkoja ohjeita, valvoo, opastaa,
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys ry
Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotKuva: SXC/S. Braswell. Näky
Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena
LisätiedotLuova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
LisätiedotSAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016
SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotLAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena
LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotLAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena
LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua
LisätiedotEsimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista:
Esimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista: 1. Kohti ehyempää elämää -koulutus vierellä kulkijoille (mieluummin: tukihenkilöille) (suunnattu ensisijaisesti vastuunkantajille) - Raamatun
Lisätiedot