MATKA. Toiminnallinen raamattupiiri Berliinin suomalaisessa seurakunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKA. Toiminnallinen raamattupiiri Berliinin suomalaisessa seurakunnassa"

Transkriptio

1 MATKA Toiminnallinen raamattupiiri Berliinin suomalaisessa seurakunnassa Vilja Hynninen ja Inkeri Lahtinen Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Hynninen, Vilja & Lahtinen, Inkeri. Matka. Toiminnallinen raamattupiiri Berliinin suomalaisessa seurakunnassa. Helsinki, syksy s. 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää uusia toimintatapoja ulkosuomalaisten parissa tehtävään seurakuntatyöhön. Produktiomuotoinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Berliinin suomalaisen seurakunnan kanssa. Produktioon kuului toiminnallisen raamattupiirin suunnittelu, toteutus, havainnointi sekä raportointi. Raamattupiiri toteutettiin toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen, tarkoituksena auttaa osallistujia löytämään omia voimavarojaan sekä tutustumaan Raamattuun. Näin tuotettiin Raamatun tutkimiseen uusia toimintatapoja. Opinnäytetyöprosessi alkoi syksyllä 2005 huipentuen raamattupiirin ohjaamiseen Berliinin suomalaisessa seurakunnassa keväällä Opinnäytetyöprosessin aikana muodostui pohja produktille, joka täsmentyi raamattupiirikertojen ohjaamisen avulla. Produktion tuotoksena eli produktina on raamattupiirin materiaalipaketti ulkosuomalaisille seurakunnille. Tämä raamattupiirimateriaali on Berliinissä toteutetun raamattupiirin pohjalta työstetty malli, joka lähetetään muihin Saksan suomalaisiin seurakuntiin. Ulkosuomalaisessa seurakunnassa on mukana myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät Suomessa osallistuisi seurakunnan toimintaan. Seurakunnan toiminnan tulee olla sellaista, johon jokaisen on helppo tulla mukaan. Berliinin suomalaisessa seurakunnassa ohjatusta raamattupiiristä saadun palautteen ja havaintojen mukaan toiminnalliset harjoitteet koettiin antoisina ja niihin oli helppo osallistua, vaikkei Raamattu olisi ennestään tuttu. Ryhmässä syntyi hyvä yhteishenki, jonka ansioista raamattupiirissä oli helppo kertoa henkilökohtaisia asioita ja mielipiteitä sekä saada tukea. Raamattupiiri oli kokonaisuudessaan voimaannuttava. Osallistujat löysivät sen avulla omia voimavarojaan. Raamattupiiri koettiin tärkeänä ja elämää tukevana. Produktion toteuttaminen oli tekijöille omaa ammatillisuutta tukeva sekä antoi uusia työmalleja. Raamattupiirikokeilu avasi uusia näkökulmia erilaisiin Raamatuntutkimistapoihin. Raamattupiiri toi uutta elävyyttä hengelliseen elämään Berliinin suomalaisessa seurakunnassa, jossa tämän kaltaista toimintaa ei lähiaikoina ollut toteutettu. Asiasanat: produktio, raamattupiiri, toiminnalliset menetelmät, ulkosuomalaiset, voimaantuminen

3 ABSTRACT Hynninen, Vilja and Lahtinen, Inkeri The Bible group On the way in the Finnish Church in Berlin. 94 p., 6 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of the thesis was to produce new material for church work with Finnish migrants in Germany. The thesis was a production which was made in partnership with the Finnish Church in Berlin. The production included preparation, implementation and the reporting of a Bible group. Finnish migrants are not very religious and it seems they do not know and appreciate the Bible. Therefore, it seems important to find new approaches for the teaching of the Bible. Functional methods are not common with adults, but in this production we decided to use them. The functional methods was used to help participants become acquainted with the Bible stories and to find their own resources. The Bible group was implemented in spring 2007 in Berlin. The purpose of the group was to inspire people to familiarize themselves with the Bible better in order to see themselves through God s eyes. The size of the group varied from four to six participants. That group gathered together six times for two hours. The functional Bible group seemed to be a workable method and brought positive feedback. Based on the experiment with the group and feedback, we prepared the Bible group material called On the way. The idea of the Bible study material is a journey and it is composed of instructions for six meetings covering 19 pages. The material will be sent to all Finnish Churches in Germany. The aim of the thesis was met as new Bible group material for Finnish migrants was designed, tested and it seemed to be functional. This production produced new material and an optional method for working with the Bible, which workers and volunteers in Germany can utilise. Keywords: Bible group, Finnish migrants, functional methods, production

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PRODUKTION TAVOITTEET SUOMALAISET ULKOMAILLA Ulkosuomalaisuus Seurakuntatyö ulkosuomalaisten parissa Saksan suomalaiset Berliinin suomalainen seurakunta TOIMINNALLINEN RYHMÄ Ryhmätoiminta Toiminnalliset menetelmät Toimintakokemusmenetelmät Bibliodraama Sanallinen ja kuvallinen ilmaisu Raamattupiiri ryhmänä VOIMAANTUMINEN Voimavarat Hengellisyys voimavarana PRODUKTION SUUNNITELMA JA TOTEUTTAMINEN Suunnitelma Toteutus Ensimmäinen kerta Toinen kerta Kolmas kerta Neljäs kerta Viides kerta Kuudes kerta Työskentelymalli eli produkti HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET Raamattupiiristä saatu palaute ja havainnot Haasteita ulkosuomalaisessa seurakunnassa ARVIOINTI...56

5 8.1 Produktion tavoitteiden toteutuminen Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus Ammatillisuuden arviointi...58 LÄHTEET...61 LIITE 1: Produktion suunnitelma...64 LIITE 2: Raamattupiiritaulukko...1 LIITE 3: Havainnointilomake...68 LIITE 4: Palautelomake...71 LIITE 5: Loppupalaute...72 LIITE 6: Produkti...76

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme tavoitteena oli uusien toimintatapojen kehittäminen ulkosuomalaisten parissa tehtävään seurakuntatyöhön. Työ toteutettiin Berliinin suomalaisessa seurakunnassa yhteistyössä seurakunnan papin Kai Henttosen kanssa. Opinnäytetyö oli produktio, koska se oli työelämälähtöinen, kestoltaan lyhytaikainen sekä tuotti uuden toimintatavan työelämään (Kuokkanen, Kivirinta, Määttänen & Ockenström. 2007, 32). Suunnittelimme ja toteutimme Raamatun matkoihin perustuvan raamattupiirin, jossa käsittelimme aiheita toiminnallisin menetelmin. Raamattupiirin toteutimme Berliinin suomalaisessa seurakunnassa keväällä Tästä raamattupiiristä saamamme palautteen ja tekemiemme havaintojen pohjalta kokosimme raamattupiirimateriaalin (Liite 6), joka sisältää ohjeet kuuden raamattupiirikerran ohjaamiseen. Tilaus uusien toimintatapojen kehittämiselle ulkosuomalaisten parissa tehtävään työhön tuli Espanjan Aurinkorannikon ev.lut. suomalaiselta seurakunnalta. Lähtömme Espanjaan ei onnistunut, mutta saimme yhteistyökumppaniksi Berliinin suomalaisen seurakunnan. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön haasteena on uudella vuosituhannella ollut muuttuva ulkosuomalaisväestö. Ulkomailla asuu hyvin erilaisia siirtolaisryhmiä. Samassa maassa ja jopa samassa kaupungissa erilaisten suomalaisten siirtolaisryhmien intressit saattavat olla varsin erilaisia. (Helander 2005, 12.) Seurakunnan tulee ottaa huomioon eri ryhmien tarpeet ja pyrkiä kehittämään toimintaansa vastaamaan jäsentensä odotuksia. Näistä lähtökohdista käsin halusimme kehittää uudenlaista lähestymistapaa Raamatun tutkimiseen. Raamattupiirin teemaksi nousi matka. Kuusi erilaista Raamatun matkaa käytiin läpi toiminnallisten harjoitteiden avulla. Pyrimme saamaan kynnyksen Raamatun tutkimiseen mahdollisimman matalaksi tinkimättä kuitenkaan sanomasta. Toiminnallisuus lisää ihmisen omaa aktiivisuutta, jossa ihmiset saavat aitoja tunne- ja asennetason kokemuksia (Aalto 2000, 149).

7 7 Kun ihminen liittää toiminnallisuuden kautta raamatunkertomuksia omaan elämäänsä, Raamattu tulee uudella tavalla mielenkiintoiseksi ja eläväksi. Yhtenä raamattupiirin tavoitteena oli, että osallistujat voisivat nähdä itsensä Jumalan silmin ja se olisi heille voimaannuttava kokemus. Voimaantuminen on voimavarojen tunnistamista, joka lähtee ihmisestä itsestään. Voimavarojen käyttöönottoa voidaan tukea ulkopuolelta. (Hokkanen, Häggman-Laitila & Eriksson 2006, 13.) Voimavarojen löytäminen kulki tausta-ajatuksena jokaisessa raamattupiirikerrassa.

8 8 2 PRODUKTION TAVOITTEET Opinnäytetyömme tavoite oli kehittää uusia toimintatapoja ulkosuomalaisten parissa tehtävään seurakuntatyöhön. Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä -opas määrittelee opinnäytetyön tavoitteet seuraavasti: opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää opiskelijan valmiuksia sekä osoittaa näitä valmiuksia ja tietojen soveltamista asiantuntijatehtävissä ammattiopintoihin liittyen. Valmis opinnäytetyö osoittaa myös tietyn tieto- ja taitotason omaamisen. Opinnäytetyöprosessin tulisi kehittää tutkivan työotteen kehittymistä, tutkimukselliseen ajatteluun ja argumentointiin perehtymistä. (Kuokkanen ym. 2007, 23.) Pyrimme huomioimaan ettei opinnäyteyön tavoite ollut ainoastaan koulun tai meidän asettamamme tavoite työlle. Siihen sisältyi myös yhteistyökumppanin Berliinin suomalaisen seurakunnan, ohjaamamme raamattupiirin ja osallistujien tavoitteet. Opinnäytetyömme oli projektimuotoinen. Projektia kuvaillaan tavoitteelliseksi ja tietyn ajan kestäväksi prosessiksi. Sen onnistumiseksi pitää projekti suunnitella, organisoida, toteuttaa, valvoa, seurata ja arvioida tarkasti. Työelämälähtöisessä projektissa mukana tulee olla suunnitteluvaiheesta asti työelämän edustaja, ohjaaja ja opinnäytetyön tekijä. (Vilkka & Airaksinen 2004, ) Tarkensimme projektimuotoista opinnäytetyötämme produktioksi. Produktio määritellään lyhytkestoiseksi toiminnaksi, jonka tarkoituksena on tehdä jokin tuotos eli produkti. Samalla pyritään kehittämään työvälineitä käytännön toimintaan. Produktiota suunnitellessa hahmotetaan aluksi työn tavoite ja sen ammatillisuus, koska opinnäytetyön tulee edistää ammatillista kasvua. Liitteenä olevasta produktiosuunnitelmasta (Liite 1) voi tarkastella työn lähtökohtia tarkemmin. Produktion suunnittelun, toteuttamisen ja reflektoinnin pohjalla tulee olla produktion kohdetta ja ammatillisia käytäntöjä koskevaa teoriaa. (Kuokkanen ym. 2007, 32.) Opinnäytetyönämme valmistimme toiminnallisen raamattupiirin, joka testattiin Berliinin suomalaisessa seurakunnassa. Raamattupiiri-materiaalipaketin eli produktin lähetämme mahdollisine korjauksineen muille Saksan suomalaisille seurakunnille. Raamattupiirin tarkoituksena oli olla voimaannuttava. Opinnäytetyömme koostui produktiota tukevasta teoriaosuudesta, raamattupiirin suunnit-

9 9 telusta, ohjaamisesta sekä sen havainnoinnista, arvioinnista ja raportoinnista. Kohderyhmä muotoutui seurakunnan tarpeen mukaan (Liite 1). Lähtökohtana raamattupiirin toteuttamiseen oli uusien toimintatapojen löytyminen, rohkaiseminen ja innostaminen Raamatun tutkimiseen sekä Raamatun tuntemuksen lisääntyminen. Toteutimme näin oman ammatillisuuden jatkuvaa kehittymistä sekä uusien toimintatapojen oppimista ja niihin innostamista. Raamattupiiri oli ensisijaisesti toiminnallinen, voimaantumista toivoimme tapahtuvan siinä ohessa. Raamattupiirin tavoitteena oli, että osallistujat oppisivat Raamatusta, Jumalasta ja Jeesuksesta sekä omasta uskostaan. Vetäjinä toivoimme, että osallistujat ymmärtäisivät olevansa Jumalan täydellisen rakkauden kohteina ja saisivat sitä kautta voimaa arkeen. Raamattupiirin valmisteleminen ja toteuttaminen kehitti valmiuksia ottaa vastuuta ja saada kokemusta käytännön diakoniatyöstä. Se antoi uusia näkökulmia etenkin ulkosuomalaisten parissa työskentelyyn. Omia tavoitteitamme produktiolle olivat oman työn ja toiminnan analysointi sekä kohderyhmän ja heidän tarpeittensa huomioonottaminen suunnittelussa ja toteutuksessa.

10 10 3 SUOMALAISET ULKOMAILLA 3.1 Ulkosuomalaisuus Työministeriö määrittelee ulkosuomalaisen Suomen ulkopuolella vakituisesti asuvaksi Suomen kansalaiseksi tai suomalaista alkuperää olevaksi henkilöksi (Ulkosuomalaisuus 2007). Usein määritelmässä on vielä tarkemmin mainittu syntyperäiset Suomen kansalaiset sekä heidän jälkeläisensä (esim. Työhallinto 2006, 4). Siirtolaisinstituutin laskelmien mukaan ensimmäisen polven ulkosuomalaisia vuonna 2004 oli noin ja toisen polven ulkosuomalaisia noin eli ulkosuomalaisia oli ollut vuonna 2004 yhteensä noin (Siirtolaisinstituutti 2007). Hallituksen ulkosuomalaispoliittisessa ohjelmassa (2006) mainitaan ulkosuomalaisia olevan yhteensä noin 1,3 miljoonaa. Tähän lukuun on päästy laskemalla myös kolmannen ja sitä seuraavien sukupolvien ulkosuomalaiset. (Työhallinto 2006, 1.) Työministeriön mukaan ulkosuomalaisia arvioidaan tällä hetkellä olevan noin (Ulkosuomalaisuus 2007). Perusosan tästä väestöstä muodostaa sekä 1800-luvun lopulla että luvuilla ulkomaille pysyväisluontoisesti muuttaneet siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä. Toisen osan muodostaa yhä laajeneva maailmalle pistäytyvä ja projektiluontoisesti oleskeleva joukko, joita kutsutaan uussiirtolaisiksi. Näitä kaikkia ulkosuomalaisia yhdistää suomalainen syntyperä, suomalainen arvomaailma, kielitaito ja rohkeus elää maailmankansalaisen arkea. (Helander 2005, 5 7.) Suomi on kautta historiansa ollut väestönmääräänsä nähden huomattava maastamuuttomaa. Varhaisin muuttoliike suuntautui luvuilla Ruotsiin, Norjaan, Pohjois-Amerikkaan sekä Ruotsin valloittamille alueille Venäjälle. Sittemmin muuttoliike on kohdistunut eri puolille maailmaa. Perinteisesti syynä maastamuuttoon ovat olleet niin taloudelliset kuin poliittisetkin tekijät. Maastamuuton luonne on kuitenkin muuttunut luvulla. Huomattava ulkomaille muuton syy on avioituminen ulkomaalaisen kanssa, jolloin maahan muutetaan pysyvästi. Toisaalta yhä enenevässä määrin muutto ulkomaille on tilapäiseksi tarkoitettua. Tilapäiselle muutolle on monia perusteluja, esim. opiskelu, harjoittelu, kielitaidon kohentaminen, urakehitys sekä uusien elämänkatsomuk-

11 11 sien hankkiminen. Aikaisemmasta poiketen ulkomaille lähtee myös paljon eläkeläisiä. (Työhallinto 2006, 3 4.) On sitten ulkomaille muutettu syystä tai toisesta, voi ongelmia syntyä. Selviytyminen erilaisissa kriiseissä, koti-ikävä, vanheneminen, oman identiteetin muutokset ja sosiaalisten suhteiden muutokset ovat koetinkiviä, joilla punnitaan suomalaisen sisua ja kestävyyttä ulkomailla asumisessa. Kirkon ulkosuomalaistyö pyrkii olemaan avuksi kaikessa tässä. (Helander 2005, 5.) 3.2 Seurakuntatyö ulkosuomalaisten parissa Muuttaessaan ulkomaille Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen pysyy kirkon jäsenenä, jos hän on myös Suomen kansalainen. Suomen evankelisluterilainen kirkko tekee säännöllistä seurakuntatyötä yli neljässäkymmenessä maassa. Seurakunnissa vietetään jumalanpalveluksia, käydään pyhäkoulua ja rippikoulua, kastetaan, vihitään avioliittoon sekä haudataan, niin kuin missä tahansa suomalaisessa seurakunnassa, mutta seurakunta on myös pala kotimaata ja suomalaista elämänpiiriä. (Ulkosuomalaistyö 2007.) Siirtolaisuuden historian ajan kirkko on seurannut suomalaisia maailmalle. Suomenkielinen seurakuntatoiminta on ollut suomalaisille keskinäisen yhteydenpidon kanava, sekä toiminut siltana Suomeen ja suomalaisuuteen. (Helander 2005, 12.) Niinpä työ seurakunnassa on hieman erilaista kuin perinteisessä suomalaisessa seurakunnassa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tekemä seurakuntatyö ulkomailla on laaja-alaista. Seurakunnat tukevat kulttuuritoimintaa, toimivat Suomikoulujen taustayhteisöinä sekä järjestävät yhdessä Suomi-Seuran kanssa tukihenkilö-, naapurinapu- ja lähimmäistoimintaa. (Työhallinto 2006, 11.) Vuosikymmenien kuluessa ulkosuomalaisten parissa tehtävä työ onkin saanut omat muotonsa (Helander 2005, 12). Vastuu suomalaisista maahanmuuttajista kuuluu uuden kotimaan luterilaiselle kirkolle, mutta Suomen evankelis-luterilainen kirkko näkee velvollisuudekseen pitää yhteyttä Suomen ulkopuolella asuviin jäseniinsä. Ihmisen uskonnollisessa kasvuprosessissa sekä uskonnollisen elämän hoidossa omalla äidinkielellä nähdään olevan suuri merkitys. Niin uuteen maahan ja sen kulttuuriin kuin seura-

12 12 kuntaankin kotoutuminen vaatii apua. Muun muassa näihin tarpeisiin Suomen evankelis-luterilainen ulkosuomalaistyö pyrkii vastaamaan. (Helander 2005, 12.) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön perusperiaatteena on, että uuden kotimaan kirkko vastaa alueellaan asuvien suomalaisten seurakuntatyöstä heidän. Suomen kirkko välittää suomalaisia työntekijöitä ulkomaalaisten kirkkojen palvelukseen, konsultoi kirkkoa ja avustaa tarvittaessa uusien projektien käynnistämisessä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko toimii ulkomailla joko omissa tai sisarkirkolta käyttöön saamissaan tiloissa. Suomen kirkolla on ulkosuomalaistyötä koskeva yhteistyösopimus Ruotsin, Norjan, Saksa, Itävallan, Australian, Yhdysvaltojen ja Kanadan luterilaisten kirkkojen kanssa sekä Suomen Merimieskirkko ry:n kanssa. Eri lähetysjärjestöjen työntekijät vastaavat ulkosuomalaistyöstä monissa Afrikan ja Aasian maissa. (Työhallinto 2006, ) Vuosituhannen vaihteessa on arvioitu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön haasteita. Esille on noussut kysymys siitä, millaiset toimintamallit parhaiten palvelisivat ulkomailla asuvia erilaisia siirtolaisryhmiä. Samassa maassa ja jopa samassa kaupungissa erilaisten suomalaisten siirtolaisryhmien intressit saattavat olla varsin erilaisia. Esimerkiksi nuoruudessaan maahan muuttaneet ja nyt jo eläkeiässä olevat toivovat erilaisia asioita kuin toisen tai kolmannen polven ulkosuomalaiset. Erilaiset toiveet ovat kahden tai kolmen vuoden työkomennukselle maahan tulleilla tai sitten muutaman kuukauden harjoittelua tekevillä ulkosuomalaisilla. Vuosille tehdyssä ulkosuomalaistyön strategiassa tavoitteena on edelleen integraatioperiaatteen mukaan tukea suomalaisia löytämään oma paikkansa paikallisesta luterilaisesta seurakunnasta. Suomenkielinen toiminta pyritään nitomaan paikallisseurakunnan toimintaan. Suomalaisia luterilaisia seurakuntia perustetaan vain siinä tapauksessa, että integroitumiselle ei ole mahdollisuuksia. Toiminnallinen vastuu ulkosuomalaistyöstä tulisi olla ulkosuomalaisilla itsellään, jolloin kirkon ja järjestöjen rooli on lähinnä toimintaa tukevaa. Uussiirtolaisuudelle tyypilliseen tapaan suomalaisten määrä voi vaihdella huomattavasti, minkä takia ulkosuomalaistyötä pyritäänkin kehittämään myös projektiluontoisilla malleilla. Näin työmuotoja voidaan helposti muuttaa tarpeen mukaan. (Helander 2005, )

13 Saksan suomalaiset Suomella ja Saksalla on historian kulussa pitkä yhteys toisiinsa. Varhaiskeskiajalta lähtien kauppayhteydet Saksaan ovat olleet Suomelle tärkeitä. Kulttuuriyhteys alkoi keskiajalta. Voimakkaasti suomalaiseen kulttuuriin vaikutti uskonpuhdistus ja sen kautta mahdollisuus suomenkielisen kulttuurin nousuun ja kehitykseen. Toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan asti saksan kieli oli kouluissa eniten opiskeltu vieras kieli. Varsinainen muuttoliike Suomesta Saksaan tapahtui 1950-luvun alusta 1970-luvun puoliväliin. Muuton syynä oli lyhytaikainen työsuhde, opiskelu, työharjoittelu tai muu tutustumiskäynti. Saksasta tuli monille pysyvä asuinmaa avioitumisen myötä. Näistä korkeasti koulutetuista naisista muodostui Suomen kirkon Saksassa tehtävän ulkosuomalaistyön ydinjoukko. He tahtoivat ylläpitää suomalaista kirkollista perinnettä sekä suomalaista identiteettiä ja kasvattaa lapsiaan suomalaisessa hengen perinnössä. Myös suomen kieli oli tärkeää, ja sen vaalimiseen haluttiin nähdä vaivaa. (Kortekangas 2003, ) Outi Tuomi-Nikula on tutkinut kaksikulttuurista perhettä Saksassa. Heterogeenisen perheen sisällä kohdataan kulttuurijohdannaisia ongelmia: kysymykset perheen kotipaikasta, kotikielestä, perhetraditioista, uskonnosta ja lastenkasvatuksesta sekä kysymykset suhteessa kodin ulkopuolisen ympäristön reaktioihin. Vieraaseen maahan muuttaneella on avioliiton alussa suurempi riippuvuus saksalaiseen puolisoonsa kuin saman kulttuurin avioliitoissa. Yksi suurimmista haasteista kaksikulttuurisissa perheissä on kotikielen valinta. Lapsi voidaan kasvattaa kaksikielisyyteen, mutta se vaatii ulkomaalaisen puolison aktiivisuutta. (Tuomi-Nikula 1997, ) Suurin osa Saksassa asuvista suomalaisista elää kaksikulttuurisessa perheessä, joissa äiti on suomalainen ja isä saksalainen. Vuonna 1992 yli puolessa saksalais-suomalaisessa perheessä saksa oli perheen yksinomaisena kommunikointikielenä. Kaksikielisyyteen kasvattaminen on haaste. Viime vuosina Saksan suomalaisyhteisöihin muuttaneet kokonaan suomalaiset perheet ovat tukeneet kaksikielisyyden kehitystä. Äidit ovat yleensä aktiivisempia kaksikielisyyteen kasvattajia kuin isät. Äidit ja lapset saattavat puhua keskenään suomea myös silloin kun saksankielinen isä on paikalla. Tämä edellyttää isän ymmärtävän jonkun verran suomea. Jos näin ei ole, saattaa isä

14 14 kieltää suomenkielen puhumisen kokonaan peläten siitä tulevan salakieli lasten ja äidin välille. Nykyään yhä useammassa perheessä myös saksankielinen isä ymmärtää suomea. (Siitonen & Tuomi-Nikula 2003, ) Suomalaisia tuli Saksaan 1900-luvun alkupuolella palvelustytöiksi, lääkäreiksi, opiskelijoiksi tai saksalaisten aviopuolisoiksi. Ulkomaalaistilastoja, joissa suomalaiset on mainittu, alettiin julkaista vuonna Silloin Saksan liittotasavallassa ja Länsi-Berliinissä asui 1200 suomalaista, mutta vuoteen 1968 lukumäärä kasvoin Suomalaisten siirtolaisten lukumäärä kasvoi tasaisesti ja vuonna 1973 määrä ylitti 9000 rajan. Nämä luvut koskevat silloisen Länsi- Saksan aluetta, mutta haastattelujen pohjalta on päätelty, ettei Itä-Saksan suomalaisia ollut kuin muutamia kymmeniä. Euroopan Unioniin liittyminen on lisännyt suomalaisten halukkuutta muuttaa Saksaan ja nyt 2000-luvulla Saksassa asuu ensimmäisen polven syntyperäistä suomalaista. (Siitonen & Tuomi-Nikula 2003, ) Koulujen ja yliopistojen kolmikuukautinen kesäloma mahdollisti luvulla Saksassa oleskelun. Saksassa oli tarjolla lyhytaikaisia kansainvälisiä työharjoittelupaikkoja. Näitä paikkoja välitti muun muassa Suomalais-Saksalainen Seura DFG. Saksansuomalaisten sukupuolijakauma oli luvulla poikkeuksellinen, naisia oli 78 %. Syitä saksansuomalaisten naisten suureen osuuteen oli monia. Tytöt valitsivat koulussa poikia useammin kielilinjan ja opiskelivat muutenkin enemmän kieliä yliopistossa, tarjolla olevat työharjoittelu-paikat olivat naisvaltaisilla aloilla, tyttöjen oli myös helpompi lähteä koulun ja opiskelujen välissä ulkomaille, kun poikien oli mentävä armeijaan. Syyt olivat myös psyykkisiä ja psykologisia. Tytöt olivat saaneet kotikasvatuksen, joka kannusti koulutusta ja varhaista kodista irtaantumista. Luonteenomaista saksansuomalaisille naisille oli, että Saksan ajan oli tarkoitus olla lyhyt, mutta se muuttuikin elinikäiseksi avioliiton kautta. Nykyään sukupuolijakauma on tasoittunut, naisia on enää muutama prosentti enemmän kuin miehiä. (Siitonen & Tuomi-Nikula 2003, ) Myös Räsänen on huomannut naisvaltaisuuden Saksan suomalaisväestön keskuudessa. Toinen saksan suomalaissyntyistä väestöä kuvaava piirre on korkea

15 15 keski-ikä. Suomalaisen kirkollisen työn keskus (SKTK) Saksassa antoi vuonna 2001 toimeksiannon tutkia ikääntyvien seurakuntalaisten tarpeita, odotuksia ja toiveita. Tutkimuksessa tarkastellaan, millainen on saksansuomalaisen suhde suomen kieleen, mitä saksansuomalaiset odottavat kirkolta, seurakunnalta ja niiden järjestämältä toiminnalta sekä selvitetään saksansuomalaisten tulevaisuudennäkymiä. (Räsänen 2005, ) Työtämme katsoen kiinnostavaa on kysymys siitä, mitä kirkolta ja seurakunnalta odotetaan. Saksansuomalaisilla ei ole juurikaan seurakuntatyön lisäämiseen liittyviä toiveita. Kirkon ei toivota pitävän yhteyttä ihmisiin tai tulevan kotiin keskustelemaan uskonasioista. Noin kolmasosa Räsäsen tutkimukseen osallistuneista toivoo seurakunnan tarjoavan eläkeneuvontaa. Väestön vanhetessa äidinkielen merkitys kasvaa yhä, jolloin seurakunnan tarjoamille palveluille tulee erilainen kysyntä. (Räsänen 2005, ) Suomen kielen merkitys ei katoa. Kauimmin Saksassa asuneille suomen kieli on jopa tärkeämpi kuin nuorille. Suomen kieli on erityisen tärkeää ystävien kanssa, kotona perheen kanssa sekä seurakunnassa ja kirkossa. Emotionaalisissa tilanteissa äidinkielen merkitys korostuu, vaikka saksaa osattaisiinkin hyvin. (Räsänen 2005, ) Tärkeää saksansuomalaisille on kokoontuminen yhteen toisten eri-ikäisten suomalaisten kanssa puhuen suomea. Yhteys toisiin ihmisiin ja henkinen apu on tärkeämpää kuin aineellinen apu. Kirkolta ei niinkään haeta hoito- tai hoivapalveluja. Tärkeänä koetaan elämänkaaren eri vaiheisiin liittyvät keskustelutilaisuudet ja informaatio. Tutkimuksissa on havaittavissa ristiriita toiveiden välillä. Toisaalta toivotaan, ettei pappi tule käymään kotona, toisaalta toivottiin eniten keskusteluhetkiä. Eri ikäryhmillä on erilaisia tarpeita. Nuoremmille sielunhoidolliset keskustelut olivat toivotumpia kuin eläkeläisille. Työttömille, eläkeläisille ja kotirouville keskusteluapu on kaivatumpaa kuin muille. Papin kotikäyntejä toivovat enemmän työttömät ja eläkeläiset. Siirtolaisilla on kokemuksia siitä, että yhteisöt ovat pieniä ja leimautumisen pelko on suuri. Ehkä siksi kotikäyntejä ja uskonasioista keskustelua vieroksutaan. (Räsänen 2005, ) Ensimmäinen suomalainen seurakuntayhteisö Saksassa oli Merimieskirkko, joka perustettiin 1900-luvun alussa. Hampurin lisäksi myös Berliinissä aloitettiin

16 16 suomalaiset jumalanpalvelukset. Vasta 1950-luvulla Hampuriin saatiin suomalaisille oma työntekijä. (Kortekangas 2003, ) Saksan siirtolaistyöhön kaivattiin työntekijää luvulta lähtien ja sen eteen tehtiin töitä. Ensimmäiseksi Saksan siirtolaispapiksi valittiin Hannu Honkkila, joka aloitti työnsä Kölnissä vuonna Sieltä käsin hän teki töitä koko Saksan alueella. Samana vuonna Kölniin perustettiin ensimmäinen johtoelimenä toimiva kirkkoraati. (Kortekangas 2003, 276.) Saksan suomalaistyön muodostumisvaihe kesti neljä vuotta. Honkkilan palatessa Suomeen 1975 hänen tilalleen tuli Risto Marttunen. Suomalaistyö oli tuolloin alkanut kymmenessä kaupungissa, vaikka vain harvalle paikkakunnalle oli syntynyt seurakunta. Sopimus yhteistyöstä Saksan ja Suomen kirkon välillä tehtiin vuonna Yhteistyössä toimivat paikallinen saksalainen maakirkko ja suomen kirkollisen työn keskus. (Kortekangas 203, ) Suomalaiset seurakunnat eivät olleet juridisessa mielessä seurakuntia vaan virallisen rekisterin ulkopuolella olevia yhdistyksiä, mutta ne olivat kuitenkin säännöllisen seurakuntatoiminnan ylläpitäjiä. Seurakunnan vuosikokouksessa valittiin kirkkoraati, joka hoiti seurakunnan asioita. Seurakunnat kasvoivat luvun puoliväliin asti. Silloin suurimpia seurakuntia olivat Frankfurt ja Köln. (Kortekangas 2003, ) Tärkein toimintamuoto jokaisessa seurakunnassa oli jumalanpalvelus. Pappien vähäisen määrän vuoksi jumalanpalveluksia järjestettiin kerran kuussa tai joka toinen kuukausi. (Kortekangas 2003, ) Tultaessa 1990-luvulle kirkon ulkosuomalaistyö Saksassa oli vakiintunut. Suomalaisväestö kasvoi yhdistyneessä Saksassa. Suomalaisten seurakuntien määrä oli 1990-luvun loppuun mennessä kasvanut 17:ään. Rippikoulutyötä ja pyhäkoulutyötä oli monissa seurakunnissa. Seurakunnat saivat käyttöönsä isäntäseurakuntien toimitiloja, joten toimintaa oli helppo järjestää. (Kortekangas 2003, ) 3.4 Berliinin suomalainen seurakunta Saksan suomalaisille on ollut alusta asti tärkeää kristillisen perinteen jatkaminen sekä yhteys muihin suomalaisiin ja kotimaahan. Hampurin merimieskirkon pappi kävi Berliinissä pitämässä jumalanpalveluksia. Tämän toiminnan taustalla vai-

17 17 kutti diakoniaan keskittynyt seurakuntapiiri. Berliinin saksansuomalaisten yhteisö oli jo 1920-luvulla merkittävä kooltaan eikä se ole edes sota-aikana kutistunut minimiin. Sodan aikana työ oli keskeytyksessä, mutta alkoi taas luvulla. Toimintaa järjesti kirkkopiiri, joka toimi Berliinissä opiskelemassa olleen pastori Jaakko Lounelan johdolla. Jaakko Lounela oli toiminut kolme vuotta pappina Oulun hiippakunnassa ja pitänyt suomenkielisiä jumalanpalveluksia edellisessä opiskelukaupungissaan Jerusalemissa. Hän otti asiakseen järjestää silloisessa opiskelukaupungissaan Berliinissä suomalaisen joulukirkon vuonna Joulukirkko järjestettiin Kaiser-Wilhelm-Gedächtniskirchen vieressä olevassa kappelissa, koska sinne oli kaikkien helppo löytää. Tämän joulujumalanpalveluksen jälkeen päätettiin jatkossakin pitää suomenkielisiä jumalanpalveluksia. Heti alkuvaiheissa toiminnan jatkuminen turvattiin valitsemalla kirkkoraati. (Lounela 2001, 23.) Saksan suomalaisten pariin saatiin oma pappi vuonna Muutamia vakituisia seurakuntia syntyi Saksaan 1970-luvun loppupuolella ja silloin syntyi myös Berliinin suomalainen seurakunta. Keväällä 1971 Kölnin pappi Hannu Honkkila vieraili ensimmäisen kerran Berliinissä, jossa kirkkoneuvoston valinnan jälkeen alkoi säännöllinen toiminta. Jumalanpalvelukset pidettiin ruotsalaisen Gedächtniskirchen kappelissa ja Lumikeron Eskon klubilla. (Honkkila 2001, 28.) Berliini kuului Pohjois-Saksan papin toimintapiiriin 1980-luvulla ja vuonna 1998 se sai oman papin (Kortekangas 2001, 12). Vuoteen 1980 saakka Berliinin suomalaisilla oli yhteinen kerho, Länsi-Berliinin suomalainen klubi. Kokoontumis-paikka toimi kapakkana, kirjastona, kirkkona, arkisena tapaamispaikkana ja juhlasalina. Tiloista oli siirryttävä korkean vuokran takia. Suomesta pyydettiin avustuksia uusia tiloja varten vuonna 1984, jotta Länsi-Berliinin yli 600 suomalaista löytäisivät kohtaamispaikan. Länsi-Berliinissä toimi neljä suomalaista järjestöä: suomalainen seurakunta, joka piti huolta sielunhoidosta, monista käytännön asioista ja harrastustoiminnasta; suomalainen kielikoulu, joka antoi opetusta noin 50:lle Berliinissä asuvalle suomalaiselle lapselle; Suomi-seura, joka piti yllä yhteyttä entiseen kotimaahan sekä, Saksalaissuomalainen ystävyysseura, joka toimi linkkinä kahden maan, Saksan ja Suomen välillä. Oma tärkeä tehtävänsä oli myös suomenkielisellä AA-kerholla. Pi-

18 18 dettiin tärkeänä, että kaikki suomalaiset saataisiin saman katon alle. (Karhu 1984.) Berliinin muurin murtumisen jälkeen, 1990-luvun alussa, suomalaisen seurakunnan jäsenmäärä kasvoi ja mukaan tuli muitakin kuin vaimoiksi Saksaan tulleita naisia. Näitä olivat nuoret suomalaiset perheet, opiskelijat ja rakennusmiehet. He olivat oppineet Suomessa odottamaan seurakunnalta paljon monipuolisempaa toimintaa kuin Berliinissä pystyttiin vapaaehtoisvoimin tarjoamaan. Tämän tarpeen kautta toiminta monipuolistui. Silloin aloitettiin saunaillat, opiskelijoiden tapaamiset, nuorten äitien ryhmä ja rippikoulutoiminta. Vähitellen tuli selväksi, että seurakuntaa ei kyetty hallitsemaan maallikkovoimin. Oli myös hankalaa, että silloinen pappi kävi hoitamassa papin tehtäviä Hannoverista saakka. Siksi tärkeäksi tavoitteeksi nousikin oman papinviran saaminen myös Berliiniin. (Mette 2001, ) Saksan parikymmentä suomalaista seurakuntaa on jaettu viiteen alueeseen. Berliinin Suomalainen seurakunta kuuluu Itä-Saksan alueeseen. Alueeseen kuuluu Berliinin lisäksi Dresdenin ja Koillis-Saksan seurakunnat. Itäisen alueen seurakunnilla on yhteinen pappi, joka toimii Berliinistä käsin. Alueellista yhteistyötä tehdään, seurakuntalaiset vierailevat toistensa kotikaupungeissa erilaisten tapahtumien yhteydessä. Myös kielikoulu toimii alueella yli seurakuntarajojen. (Berliinin suomalainen seurakunta 2007.) Itä-Saksan ja näin myös Berliinin suomalaisen seurakunnan ensimmäinen pappi, Maija Jalass, aloitti työnsä vuonna Ennen tätä virkaa hän toimi erilaisissa tehtävissä suomalaisten pappien apuna ympäri Saksaa. Vähitellen erilaisista tehtävistä muodostui osa-aikainen toimi, jonka tehtävänimikkeenä oli kasvatusasiain sihteeri. Työkenttä oli lapsista aikuisiin ja tehtävät vaihtelivat pitkälti lasten kasvun mukaan. Jalass hoiti pyhäkoulunopettajien koulutusta, perheseminaareja ja rippikoulujen organisointia. Jalass vihittiin papiksi 1990-luvun alussa ja hän toimikin muutamassa Saksan suomalaispapin sijaisuudessa tämän jälkeen. Jalaksen aikana seurakunta sai kokoontumisilleen uudet tilat, joihin siirryttiin vuonna Uutena pappina syksystä 2006 lähtien Itä-Saksan suomalaisten seurakuntien pappina on toiminut Kai Henttonen. (Jalass, 2007.)

19 19 Vuonna 2007 seurakunnassa on jäseniä noin 750 ja sen toimintaa johtaa kirkkoraati, jonka puheenjohtajana on Kirsi Gottsman (Henttonen 2007). Kahdeksanjäseninen kirkkoraati kokoontuu päättämään noin kerran kuussa seurakunnan toiminnasta. Seurakunnan pappi saa osallistua kirkkoraadin kokouksiin, mutta hän ei ole sen jäsen. (Gottsman 2007.) Kirkkoraadin tehtäviä ovat johtaa seurakunnan toimintaa, edistää hengellistä elämää, ylläpitää kristillistä toimintaa, johtaa hallintoa, tehdä yhteistyötä aluepapin kanssa sekä toteuttaa seurakuntakokouksen päätöksiä ja seurakunnan toiminta-ajatusta. (Simula 2006.) Berliinin suomalaisen seurakunnan toiminta-ajatus on huolehtia ulkosuomalaisten hengellisistä odotuksista, tarpeista, toiveista sekä tarjota apua kriiseissä. On asioita joista puhutaan mieluummin ja helpommin suomeksi ja silloin mahdollisuus puhua suomenkieliselle papille on tärkeä. Monille on tärkeää saada kirkolliset toimitukset, erityisesti hautaan siunaaminen, suomeksi. Seurakunnan tärkein merkitys tulee ilmi rajatilanteissa, joissa asiat eivät sujukaan odotusten mukaisesti. Osittain seurakunnan tehtävä on myös suomalaisen kulttuurin tukeminen ja vahvistaminen sekä suomalaisen identiteetin tukeminen, mikä mahdollistaa integroitumisen saksalaiseen yhteiskuntaan. Seurakunnalla on myös diakonis-sosiaalisia haasteita, esimerkiksi suurkaupungissa ongelmiin joutuneet ihmiset, jotka ottavat yhteyttä pappiin jos heidän on vaikea saada muualta apua. (Henttonen 2007.) Tällä hetkellä Berliinin suomalainen seurakunta pitää jumalanpalveluksia Passion-kirkossa Berliinin Kreuzbergissä. Muu toiminta toteutuu Suomi-Keskuksessa, jonka ylläpidosta vastaavat Suomi-Keskuksen ja seurakunnan lisäksi myös kielikoulu ja Suomalais-Saksalainen Seura DFG. Berliinin Suomi-Keskus tarjoaa kohtaamispaikan ulkosuomalaiselle väestölle ja sen tehtävänä on tukea suomalaista kulttuuria ja ihmisten henkistä hyvinvointia. Keskuksen tiloissa toimii kahvila, kirjasto, sauna, erilaiset toimintaryhmät sekä majoitustiloja. Omat tilat antavat mahdollisuuden erilaisten ryhmien toiminnalle, niinpä Suomi-Keskuksen tiloissa kokoontuukin tällä hetkellä lähes 20 erilaista toimintapiiriä. Suomi- Keskuksen johtajan Mikael Merenmiehen apuna toimii johtokunta sekä suuri joukko vapaaehtoisia. (Suomi-Keskus 2007.)

20 20 4 TOIMINNALLINEN RYHMÄ 4.1 Ryhmätoiminta Ryhmä on joukko ihmisiä, joilla on yhteinen tavoite, keskinäistä vuorovaikutusta sekä yhtenevä käsitys siitä, ketkä ryhmään kuuluvat (Kopakkala 2005, 36). Ryhmään kuuluvalla ihmisellä on kaksi tavoitetta, joista toinen on ryhmän ulkoisen perustehtävän mukainen asiatavoite ja toinen on sosiaalinen oheistehtävä, jota kutsutaan myös tunnetavoitteeksi. Asiatavoite on tehtävä, jota varten ryhmä on virallisesti perustettu. Erilaisilla ryhmillä on erilaiset asiatavoitteet. Asiatavoite on helposti ymmärrettävissä, eikä siinä usein tule epäselvyyksiä. Sosiaalinen oheistehtävä syntyy ihmisten tarpeesta elää omaa henkilökohtaista elämäänsä, olla tunnustetusti pätevä yhteisön jäsen. Ihmiset pyrkivät muuttumaan käymällä läpi vuorovaikutusprosessia muiden kanssa. Tätä tehtävää kutsutaan myös sen toisella nimellä tunnetavoite, jonka olemassaolon avulla ryhmästä muodostuu huumorin ja yllättävien oivallusten koti, mikä tuottaa iloa ja merkitystä ihmisille. (Kopakkala 2005, 18; Niemistö 2000, 35.) Ryhmän toimintaan vaikuttavat tietyt ulkoiset rakenteet, joista monet ovat ryhmän perustoiminnan edellytyksiä. Ensimmäiseksi tila mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan. Ryhmän perustehtävästä riippuu, mitkä ovat tilan fyysiset ehdot. Toiminnasta riippuen tilassa saatetaan tarvita tilaa liikkumiselle tai pöytiä ja tuoleja askartelun mahdollistamiseksi. Yleissääntönä on, että tilan tulisi olla fyysisesti suljettu paikka, jolloin ryhmä ei tule häirityksi. Mielekkään ja turvallisen ryhmätoiminnan ehtona pidetään täsmällisyyttä. Kun kaikki, niin ohjaaja kuin ryhmäläisetkin noudattavat täsmällisyyden normia, rakentavat he silloin ryhmää ja palvelevat toisiaan. Toiminta saadaan alkamaan sovittuna aikana, käytettävissä on toiminnalle varattu aika, eikä ylimääräisiä keskeytyksiä tule. Usein ryhmätoiminnalle on varattu tietty aika. Sopivan ajan määrittely ei ole helppoa, se riippuu toiminnan laadusta ja jäsenistä. Esimerkiksi ryhmäpsykoterapialle on ajaksi määritelty puolitoista tuntia, koska tutkimusten mukaan tunti ei riitä ryhmäläisten lämpenemiseen ja kahden tunnin jälkeen intensiteetti laskee. Sama määrittely pätee monen muuhunkin ryhmään. (Niemistö 2000, )

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Kirkkoherra Rauno Herranen Alustus arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä Huittisten seurakuntakeskuksessa 19.11.2016 Taustaa Huittisten

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot