MATKA. Toiminnallinen raamattupiiri Berliinin suomalaisessa seurakunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKA. Toiminnallinen raamattupiiri Berliinin suomalaisessa seurakunnassa"

Transkriptio

1 MATKA Toiminnallinen raamattupiiri Berliinin suomalaisessa seurakunnassa Vilja Hynninen ja Inkeri Lahtinen Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Hynninen, Vilja & Lahtinen, Inkeri. Matka. Toiminnallinen raamattupiiri Berliinin suomalaisessa seurakunnassa. Helsinki, syksy s. 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää uusia toimintatapoja ulkosuomalaisten parissa tehtävään seurakuntatyöhön. Produktiomuotoinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Berliinin suomalaisen seurakunnan kanssa. Produktioon kuului toiminnallisen raamattupiirin suunnittelu, toteutus, havainnointi sekä raportointi. Raamattupiiri toteutettiin toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen, tarkoituksena auttaa osallistujia löytämään omia voimavarojaan sekä tutustumaan Raamattuun. Näin tuotettiin Raamatun tutkimiseen uusia toimintatapoja. Opinnäytetyöprosessi alkoi syksyllä 2005 huipentuen raamattupiirin ohjaamiseen Berliinin suomalaisessa seurakunnassa keväällä Opinnäytetyöprosessin aikana muodostui pohja produktille, joka täsmentyi raamattupiirikertojen ohjaamisen avulla. Produktion tuotoksena eli produktina on raamattupiirin materiaalipaketti ulkosuomalaisille seurakunnille. Tämä raamattupiirimateriaali on Berliinissä toteutetun raamattupiirin pohjalta työstetty malli, joka lähetetään muihin Saksan suomalaisiin seurakuntiin. Ulkosuomalaisessa seurakunnassa on mukana myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät Suomessa osallistuisi seurakunnan toimintaan. Seurakunnan toiminnan tulee olla sellaista, johon jokaisen on helppo tulla mukaan. Berliinin suomalaisessa seurakunnassa ohjatusta raamattupiiristä saadun palautteen ja havaintojen mukaan toiminnalliset harjoitteet koettiin antoisina ja niihin oli helppo osallistua, vaikkei Raamattu olisi ennestään tuttu. Ryhmässä syntyi hyvä yhteishenki, jonka ansioista raamattupiirissä oli helppo kertoa henkilökohtaisia asioita ja mielipiteitä sekä saada tukea. Raamattupiiri oli kokonaisuudessaan voimaannuttava. Osallistujat löysivät sen avulla omia voimavarojaan. Raamattupiiri koettiin tärkeänä ja elämää tukevana. Produktion toteuttaminen oli tekijöille omaa ammatillisuutta tukeva sekä antoi uusia työmalleja. Raamattupiirikokeilu avasi uusia näkökulmia erilaisiin Raamatuntutkimistapoihin. Raamattupiiri toi uutta elävyyttä hengelliseen elämään Berliinin suomalaisessa seurakunnassa, jossa tämän kaltaista toimintaa ei lähiaikoina ollut toteutettu. Asiasanat: produktio, raamattupiiri, toiminnalliset menetelmät, ulkosuomalaiset, voimaantuminen

3 ABSTRACT Hynninen, Vilja and Lahtinen, Inkeri The Bible group On the way in the Finnish Church in Berlin. 94 p., 6 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of the thesis was to produce new material for church work with Finnish migrants in Germany. The thesis was a production which was made in partnership with the Finnish Church in Berlin. The production included preparation, implementation and the reporting of a Bible group. Finnish migrants are not very religious and it seems they do not know and appreciate the Bible. Therefore, it seems important to find new approaches for the teaching of the Bible. Functional methods are not common with adults, but in this production we decided to use them. The functional methods was used to help participants become acquainted with the Bible stories and to find their own resources. The Bible group was implemented in spring 2007 in Berlin. The purpose of the group was to inspire people to familiarize themselves with the Bible better in order to see themselves through God s eyes. The size of the group varied from four to six participants. That group gathered together six times for two hours. The functional Bible group seemed to be a workable method and brought positive feedback. Based on the experiment with the group and feedback, we prepared the Bible group material called On the way. The idea of the Bible study material is a journey and it is composed of instructions for six meetings covering 19 pages. The material will be sent to all Finnish Churches in Germany. The aim of the thesis was met as new Bible group material for Finnish migrants was designed, tested and it seemed to be functional. This production produced new material and an optional method for working with the Bible, which workers and volunteers in Germany can utilise. Keywords: Bible group, Finnish migrants, functional methods, production

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PRODUKTION TAVOITTEET SUOMALAISET ULKOMAILLA Ulkosuomalaisuus Seurakuntatyö ulkosuomalaisten parissa Saksan suomalaiset Berliinin suomalainen seurakunta TOIMINNALLINEN RYHMÄ Ryhmätoiminta Toiminnalliset menetelmät Toimintakokemusmenetelmät Bibliodraama Sanallinen ja kuvallinen ilmaisu Raamattupiiri ryhmänä VOIMAANTUMINEN Voimavarat Hengellisyys voimavarana PRODUKTION SUUNNITELMA JA TOTEUTTAMINEN Suunnitelma Toteutus Ensimmäinen kerta Toinen kerta Kolmas kerta Neljäs kerta Viides kerta Kuudes kerta Työskentelymalli eli produkti HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET Raamattupiiristä saatu palaute ja havainnot Haasteita ulkosuomalaisessa seurakunnassa ARVIOINTI...56

5 8.1 Produktion tavoitteiden toteutuminen Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus Ammatillisuuden arviointi...58 LÄHTEET...61 LIITE 1: Produktion suunnitelma...64 LIITE 2: Raamattupiiritaulukko...1 LIITE 3: Havainnointilomake...68 LIITE 4: Palautelomake...71 LIITE 5: Loppupalaute...72 LIITE 6: Produkti...76

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme tavoitteena oli uusien toimintatapojen kehittäminen ulkosuomalaisten parissa tehtävään seurakuntatyöhön. Työ toteutettiin Berliinin suomalaisessa seurakunnassa yhteistyössä seurakunnan papin Kai Henttosen kanssa. Opinnäytetyö oli produktio, koska se oli työelämälähtöinen, kestoltaan lyhytaikainen sekä tuotti uuden toimintatavan työelämään (Kuokkanen, Kivirinta, Määttänen & Ockenström. 2007, 32). Suunnittelimme ja toteutimme Raamatun matkoihin perustuvan raamattupiirin, jossa käsittelimme aiheita toiminnallisin menetelmin. Raamattupiirin toteutimme Berliinin suomalaisessa seurakunnassa keväällä Tästä raamattupiiristä saamamme palautteen ja tekemiemme havaintojen pohjalta kokosimme raamattupiirimateriaalin (Liite 6), joka sisältää ohjeet kuuden raamattupiirikerran ohjaamiseen. Tilaus uusien toimintatapojen kehittämiselle ulkosuomalaisten parissa tehtävään työhön tuli Espanjan Aurinkorannikon ev.lut. suomalaiselta seurakunnalta. Lähtömme Espanjaan ei onnistunut, mutta saimme yhteistyökumppaniksi Berliinin suomalaisen seurakunnan. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön haasteena on uudella vuosituhannella ollut muuttuva ulkosuomalaisväestö. Ulkomailla asuu hyvin erilaisia siirtolaisryhmiä. Samassa maassa ja jopa samassa kaupungissa erilaisten suomalaisten siirtolaisryhmien intressit saattavat olla varsin erilaisia. (Helander 2005, 12.) Seurakunnan tulee ottaa huomioon eri ryhmien tarpeet ja pyrkiä kehittämään toimintaansa vastaamaan jäsentensä odotuksia. Näistä lähtökohdista käsin halusimme kehittää uudenlaista lähestymistapaa Raamatun tutkimiseen. Raamattupiirin teemaksi nousi matka. Kuusi erilaista Raamatun matkaa käytiin läpi toiminnallisten harjoitteiden avulla. Pyrimme saamaan kynnyksen Raamatun tutkimiseen mahdollisimman matalaksi tinkimättä kuitenkaan sanomasta. Toiminnallisuus lisää ihmisen omaa aktiivisuutta, jossa ihmiset saavat aitoja tunne- ja asennetason kokemuksia (Aalto 2000, 149).

7 7 Kun ihminen liittää toiminnallisuuden kautta raamatunkertomuksia omaan elämäänsä, Raamattu tulee uudella tavalla mielenkiintoiseksi ja eläväksi. Yhtenä raamattupiirin tavoitteena oli, että osallistujat voisivat nähdä itsensä Jumalan silmin ja se olisi heille voimaannuttava kokemus. Voimaantuminen on voimavarojen tunnistamista, joka lähtee ihmisestä itsestään. Voimavarojen käyttöönottoa voidaan tukea ulkopuolelta. (Hokkanen, Häggman-Laitila & Eriksson 2006, 13.) Voimavarojen löytäminen kulki tausta-ajatuksena jokaisessa raamattupiirikerrassa.

8 8 2 PRODUKTION TAVOITTEET Opinnäytetyömme tavoite oli kehittää uusia toimintatapoja ulkosuomalaisten parissa tehtävään seurakuntatyöhön. Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä -opas määrittelee opinnäytetyön tavoitteet seuraavasti: opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää opiskelijan valmiuksia sekä osoittaa näitä valmiuksia ja tietojen soveltamista asiantuntijatehtävissä ammattiopintoihin liittyen. Valmis opinnäytetyö osoittaa myös tietyn tieto- ja taitotason omaamisen. Opinnäytetyöprosessin tulisi kehittää tutkivan työotteen kehittymistä, tutkimukselliseen ajatteluun ja argumentointiin perehtymistä. (Kuokkanen ym. 2007, 23.) Pyrimme huomioimaan ettei opinnäyteyön tavoite ollut ainoastaan koulun tai meidän asettamamme tavoite työlle. Siihen sisältyi myös yhteistyökumppanin Berliinin suomalaisen seurakunnan, ohjaamamme raamattupiirin ja osallistujien tavoitteet. Opinnäytetyömme oli projektimuotoinen. Projektia kuvaillaan tavoitteelliseksi ja tietyn ajan kestäväksi prosessiksi. Sen onnistumiseksi pitää projekti suunnitella, organisoida, toteuttaa, valvoa, seurata ja arvioida tarkasti. Työelämälähtöisessä projektissa mukana tulee olla suunnitteluvaiheesta asti työelämän edustaja, ohjaaja ja opinnäytetyön tekijä. (Vilkka & Airaksinen 2004, ) Tarkensimme projektimuotoista opinnäytetyötämme produktioksi. Produktio määritellään lyhytkestoiseksi toiminnaksi, jonka tarkoituksena on tehdä jokin tuotos eli produkti. Samalla pyritään kehittämään työvälineitä käytännön toimintaan. Produktiota suunnitellessa hahmotetaan aluksi työn tavoite ja sen ammatillisuus, koska opinnäytetyön tulee edistää ammatillista kasvua. Liitteenä olevasta produktiosuunnitelmasta (Liite 1) voi tarkastella työn lähtökohtia tarkemmin. Produktion suunnittelun, toteuttamisen ja reflektoinnin pohjalla tulee olla produktion kohdetta ja ammatillisia käytäntöjä koskevaa teoriaa. (Kuokkanen ym. 2007, 32.) Opinnäytetyönämme valmistimme toiminnallisen raamattupiirin, joka testattiin Berliinin suomalaisessa seurakunnassa. Raamattupiiri-materiaalipaketin eli produktin lähetämme mahdollisine korjauksineen muille Saksan suomalaisille seurakunnille. Raamattupiirin tarkoituksena oli olla voimaannuttava. Opinnäytetyömme koostui produktiota tukevasta teoriaosuudesta, raamattupiirin suunnit-

9 9 telusta, ohjaamisesta sekä sen havainnoinnista, arvioinnista ja raportoinnista. Kohderyhmä muotoutui seurakunnan tarpeen mukaan (Liite 1). Lähtökohtana raamattupiirin toteuttamiseen oli uusien toimintatapojen löytyminen, rohkaiseminen ja innostaminen Raamatun tutkimiseen sekä Raamatun tuntemuksen lisääntyminen. Toteutimme näin oman ammatillisuuden jatkuvaa kehittymistä sekä uusien toimintatapojen oppimista ja niihin innostamista. Raamattupiiri oli ensisijaisesti toiminnallinen, voimaantumista toivoimme tapahtuvan siinä ohessa. Raamattupiirin tavoitteena oli, että osallistujat oppisivat Raamatusta, Jumalasta ja Jeesuksesta sekä omasta uskostaan. Vetäjinä toivoimme, että osallistujat ymmärtäisivät olevansa Jumalan täydellisen rakkauden kohteina ja saisivat sitä kautta voimaa arkeen. Raamattupiirin valmisteleminen ja toteuttaminen kehitti valmiuksia ottaa vastuuta ja saada kokemusta käytännön diakoniatyöstä. Se antoi uusia näkökulmia etenkin ulkosuomalaisten parissa työskentelyyn. Omia tavoitteitamme produktiolle olivat oman työn ja toiminnan analysointi sekä kohderyhmän ja heidän tarpeittensa huomioonottaminen suunnittelussa ja toteutuksessa.

10 10 3 SUOMALAISET ULKOMAILLA 3.1 Ulkosuomalaisuus Työministeriö määrittelee ulkosuomalaisen Suomen ulkopuolella vakituisesti asuvaksi Suomen kansalaiseksi tai suomalaista alkuperää olevaksi henkilöksi (Ulkosuomalaisuus 2007). Usein määritelmässä on vielä tarkemmin mainittu syntyperäiset Suomen kansalaiset sekä heidän jälkeläisensä (esim. Työhallinto 2006, 4). Siirtolaisinstituutin laskelmien mukaan ensimmäisen polven ulkosuomalaisia vuonna 2004 oli noin ja toisen polven ulkosuomalaisia noin eli ulkosuomalaisia oli ollut vuonna 2004 yhteensä noin (Siirtolaisinstituutti 2007). Hallituksen ulkosuomalaispoliittisessa ohjelmassa (2006) mainitaan ulkosuomalaisia olevan yhteensä noin 1,3 miljoonaa. Tähän lukuun on päästy laskemalla myös kolmannen ja sitä seuraavien sukupolvien ulkosuomalaiset. (Työhallinto 2006, 1.) Työministeriön mukaan ulkosuomalaisia arvioidaan tällä hetkellä olevan noin (Ulkosuomalaisuus 2007). Perusosan tästä väestöstä muodostaa sekä 1800-luvun lopulla että luvuilla ulkomaille pysyväisluontoisesti muuttaneet siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä. Toisen osan muodostaa yhä laajeneva maailmalle pistäytyvä ja projektiluontoisesti oleskeleva joukko, joita kutsutaan uussiirtolaisiksi. Näitä kaikkia ulkosuomalaisia yhdistää suomalainen syntyperä, suomalainen arvomaailma, kielitaito ja rohkeus elää maailmankansalaisen arkea. (Helander 2005, 5 7.) Suomi on kautta historiansa ollut väestönmääräänsä nähden huomattava maastamuuttomaa. Varhaisin muuttoliike suuntautui luvuilla Ruotsiin, Norjaan, Pohjois-Amerikkaan sekä Ruotsin valloittamille alueille Venäjälle. Sittemmin muuttoliike on kohdistunut eri puolille maailmaa. Perinteisesti syynä maastamuuttoon ovat olleet niin taloudelliset kuin poliittisetkin tekijät. Maastamuuton luonne on kuitenkin muuttunut luvulla. Huomattava ulkomaille muuton syy on avioituminen ulkomaalaisen kanssa, jolloin maahan muutetaan pysyvästi. Toisaalta yhä enenevässä määrin muutto ulkomaille on tilapäiseksi tarkoitettua. Tilapäiselle muutolle on monia perusteluja, esim. opiskelu, harjoittelu, kielitaidon kohentaminen, urakehitys sekä uusien elämänkatsomuk-

11 11 sien hankkiminen. Aikaisemmasta poiketen ulkomaille lähtee myös paljon eläkeläisiä. (Työhallinto 2006, 3 4.) On sitten ulkomaille muutettu syystä tai toisesta, voi ongelmia syntyä. Selviytyminen erilaisissa kriiseissä, koti-ikävä, vanheneminen, oman identiteetin muutokset ja sosiaalisten suhteiden muutokset ovat koetinkiviä, joilla punnitaan suomalaisen sisua ja kestävyyttä ulkomailla asumisessa. Kirkon ulkosuomalaistyö pyrkii olemaan avuksi kaikessa tässä. (Helander 2005, 5.) 3.2 Seurakuntatyö ulkosuomalaisten parissa Muuttaessaan ulkomaille Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen pysyy kirkon jäsenenä, jos hän on myös Suomen kansalainen. Suomen evankelisluterilainen kirkko tekee säännöllistä seurakuntatyötä yli neljässäkymmenessä maassa. Seurakunnissa vietetään jumalanpalveluksia, käydään pyhäkoulua ja rippikoulua, kastetaan, vihitään avioliittoon sekä haudataan, niin kuin missä tahansa suomalaisessa seurakunnassa, mutta seurakunta on myös pala kotimaata ja suomalaista elämänpiiriä. (Ulkosuomalaistyö 2007.) Siirtolaisuuden historian ajan kirkko on seurannut suomalaisia maailmalle. Suomenkielinen seurakuntatoiminta on ollut suomalaisille keskinäisen yhteydenpidon kanava, sekä toiminut siltana Suomeen ja suomalaisuuteen. (Helander 2005, 12.) Niinpä työ seurakunnassa on hieman erilaista kuin perinteisessä suomalaisessa seurakunnassa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tekemä seurakuntatyö ulkomailla on laaja-alaista. Seurakunnat tukevat kulttuuritoimintaa, toimivat Suomikoulujen taustayhteisöinä sekä järjestävät yhdessä Suomi-Seuran kanssa tukihenkilö-, naapurinapu- ja lähimmäistoimintaa. (Työhallinto 2006, 11.) Vuosikymmenien kuluessa ulkosuomalaisten parissa tehtävä työ onkin saanut omat muotonsa (Helander 2005, 12). Vastuu suomalaisista maahanmuuttajista kuuluu uuden kotimaan luterilaiselle kirkolle, mutta Suomen evankelis-luterilainen kirkko näkee velvollisuudekseen pitää yhteyttä Suomen ulkopuolella asuviin jäseniinsä. Ihmisen uskonnollisessa kasvuprosessissa sekä uskonnollisen elämän hoidossa omalla äidinkielellä nähdään olevan suuri merkitys. Niin uuteen maahan ja sen kulttuuriin kuin seura-

12 12 kuntaankin kotoutuminen vaatii apua. Muun muassa näihin tarpeisiin Suomen evankelis-luterilainen ulkosuomalaistyö pyrkii vastaamaan. (Helander 2005, 12.) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön perusperiaatteena on, että uuden kotimaan kirkko vastaa alueellaan asuvien suomalaisten seurakuntatyöstä heidän. Suomen kirkko välittää suomalaisia työntekijöitä ulkomaalaisten kirkkojen palvelukseen, konsultoi kirkkoa ja avustaa tarvittaessa uusien projektien käynnistämisessä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko toimii ulkomailla joko omissa tai sisarkirkolta käyttöön saamissaan tiloissa. Suomen kirkolla on ulkosuomalaistyötä koskeva yhteistyösopimus Ruotsin, Norjan, Saksa, Itävallan, Australian, Yhdysvaltojen ja Kanadan luterilaisten kirkkojen kanssa sekä Suomen Merimieskirkko ry:n kanssa. Eri lähetysjärjestöjen työntekijät vastaavat ulkosuomalaistyöstä monissa Afrikan ja Aasian maissa. (Työhallinto 2006, ) Vuosituhannen vaihteessa on arvioitu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön haasteita. Esille on noussut kysymys siitä, millaiset toimintamallit parhaiten palvelisivat ulkomailla asuvia erilaisia siirtolaisryhmiä. Samassa maassa ja jopa samassa kaupungissa erilaisten suomalaisten siirtolaisryhmien intressit saattavat olla varsin erilaisia. Esimerkiksi nuoruudessaan maahan muuttaneet ja nyt jo eläkeiässä olevat toivovat erilaisia asioita kuin toisen tai kolmannen polven ulkosuomalaiset. Erilaiset toiveet ovat kahden tai kolmen vuoden työkomennukselle maahan tulleilla tai sitten muutaman kuukauden harjoittelua tekevillä ulkosuomalaisilla. Vuosille tehdyssä ulkosuomalaistyön strategiassa tavoitteena on edelleen integraatioperiaatteen mukaan tukea suomalaisia löytämään oma paikkansa paikallisesta luterilaisesta seurakunnasta. Suomenkielinen toiminta pyritään nitomaan paikallisseurakunnan toimintaan. Suomalaisia luterilaisia seurakuntia perustetaan vain siinä tapauksessa, että integroitumiselle ei ole mahdollisuuksia. Toiminnallinen vastuu ulkosuomalaistyöstä tulisi olla ulkosuomalaisilla itsellään, jolloin kirkon ja järjestöjen rooli on lähinnä toimintaa tukevaa. Uussiirtolaisuudelle tyypilliseen tapaan suomalaisten määrä voi vaihdella huomattavasti, minkä takia ulkosuomalaistyötä pyritäänkin kehittämään myös projektiluontoisilla malleilla. Näin työmuotoja voidaan helposti muuttaa tarpeen mukaan. (Helander 2005, )

13 Saksan suomalaiset Suomella ja Saksalla on historian kulussa pitkä yhteys toisiinsa. Varhaiskeskiajalta lähtien kauppayhteydet Saksaan ovat olleet Suomelle tärkeitä. Kulttuuriyhteys alkoi keskiajalta. Voimakkaasti suomalaiseen kulttuuriin vaikutti uskonpuhdistus ja sen kautta mahdollisuus suomenkielisen kulttuurin nousuun ja kehitykseen. Toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan asti saksan kieli oli kouluissa eniten opiskeltu vieras kieli. Varsinainen muuttoliike Suomesta Saksaan tapahtui 1950-luvun alusta 1970-luvun puoliväliin. Muuton syynä oli lyhytaikainen työsuhde, opiskelu, työharjoittelu tai muu tutustumiskäynti. Saksasta tuli monille pysyvä asuinmaa avioitumisen myötä. Näistä korkeasti koulutetuista naisista muodostui Suomen kirkon Saksassa tehtävän ulkosuomalaistyön ydinjoukko. He tahtoivat ylläpitää suomalaista kirkollista perinnettä sekä suomalaista identiteettiä ja kasvattaa lapsiaan suomalaisessa hengen perinnössä. Myös suomen kieli oli tärkeää, ja sen vaalimiseen haluttiin nähdä vaivaa. (Kortekangas 2003, ) Outi Tuomi-Nikula on tutkinut kaksikulttuurista perhettä Saksassa. Heterogeenisen perheen sisällä kohdataan kulttuurijohdannaisia ongelmia: kysymykset perheen kotipaikasta, kotikielestä, perhetraditioista, uskonnosta ja lastenkasvatuksesta sekä kysymykset suhteessa kodin ulkopuolisen ympäristön reaktioihin. Vieraaseen maahan muuttaneella on avioliiton alussa suurempi riippuvuus saksalaiseen puolisoonsa kuin saman kulttuurin avioliitoissa. Yksi suurimmista haasteista kaksikulttuurisissa perheissä on kotikielen valinta. Lapsi voidaan kasvattaa kaksikielisyyteen, mutta se vaatii ulkomaalaisen puolison aktiivisuutta. (Tuomi-Nikula 1997, ) Suurin osa Saksassa asuvista suomalaisista elää kaksikulttuurisessa perheessä, joissa äiti on suomalainen ja isä saksalainen. Vuonna 1992 yli puolessa saksalais-suomalaisessa perheessä saksa oli perheen yksinomaisena kommunikointikielenä. Kaksikielisyyteen kasvattaminen on haaste. Viime vuosina Saksan suomalaisyhteisöihin muuttaneet kokonaan suomalaiset perheet ovat tukeneet kaksikielisyyden kehitystä. Äidit ovat yleensä aktiivisempia kaksikielisyyteen kasvattajia kuin isät. Äidit ja lapset saattavat puhua keskenään suomea myös silloin kun saksankielinen isä on paikalla. Tämä edellyttää isän ymmärtävän jonkun verran suomea. Jos näin ei ole, saattaa isä

14 14 kieltää suomenkielen puhumisen kokonaan peläten siitä tulevan salakieli lasten ja äidin välille. Nykyään yhä useammassa perheessä myös saksankielinen isä ymmärtää suomea. (Siitonen & Tuomi-Nikula 2003, ) Suomalaisia tuli Saksaan 1900-luvun alkupuolella palvelustytöiksi, lääkäreiksi, opiskelijoiksi tai saksalaisten aviopuolisoiksi. Ulkomaalaistilastoja, joissa suomalaiset on mainittu, alettiin julkaista vuonna Silloin Saksan liittotasavallassa ja Länsi-Berliinissä asui 1200 suomalaista, mutta vuoteen 1968 lukumäärä kasvoin Suomalaisten siirtolaisten lukumäärä kasvoi tasaisesti ja vuonna 1973 määrä ylitti 9000 rajan. Nämä luvut koskevat silloisen Länsi- Saksan aluetta, mutta haastattelujen pohjalta on päätelty, ettei Itä-Saksan suomalaisia ollut kuin muutamia kymmeniä. Euroopan Unioniin liittyminen on lisännyt suomalaisten halukkuutta muuttaa Saksaan ja nyt 2000-luvulla Saksassa asuu ensimmäisen polven syntyperäistä suomalaista. (Siitonen & Tuomi-Nikula 2003, ) Koulujen ja yliopistojen kolmikuukautinen kesäloma mahdollisti luvulla Saksassa oleskelun. Saksassa oli tarjolla lyhytaikaisia kansainvälisiä työharjoittelupaikkoja. Näitä paikkoja välitti muun muassa Suomalais-Saksalainen Seura DFG. Saksansuomalaisten sukupuolijakauma oli luvulla poikkeuksellinen, naisia oli 78 %. Syitä saksansuomalaisten naisten suureen osuuteen oli monia. Tytöt valitsivat koulussa poikia useammin kielilinjan ja opiskelivat muutenkin enemmän kieliä yliopistossa, tarjolla olevat työharjoittelu-paikat olivat naisvaltaisilla aloilla, tyttöjen oli myös helpompi lähteä koulun ja opiskelujen välissä ulkomaille, kun poikien oli mentävä armeijaan. Syyt olivat myös psyykkisiä ja psykologisia. Tytöt olivat saaneet kotikasvatuksen, joka kannusti koulutusta ja varhaista kodista irtaantumista. Luonteenomaista saksansuomalaisille naisille oli, että Saksan ajan oli tarkoitus olla lyhyt, mutta se muuttuikin elinikäiseksi avioliiton kautta. Nykyään sukupuolijakauma on tasoittunut, naisia on enää muutama prosentti enemmän kuin miehiä. (Siitonen & Tuomi-Nikula 2003, ) Myös Räsänen on huomannut naisvaltaisuuden Saksan suomalaisväestön keskuudessa. Toinen saksan suomalaissyntyistä väestöä kuvaava piirre on korkea

15 15 keski-ikä. Suomalaisen kirkollisen työn keskus (SKTK) Saksassa antoi vuonna 2001 toimeksiannon tutkia ikääntyvien seurakuntalaisten tarpeita, odotuksia ja toiveita. Tutkimuksessa tarkastellaan, millainen on saksansuomalaisen suhde suomen kieleen, mitä saksansuomalaiset odottavat kirkolta, seurakunnalta ja niiden järjestämältä toiminnalta sekä selvitetään saksansuomalaisten tulevaisuudennäkymiä. (Räsänen 2005, ) Työtämme katsoen kiinnostavaa on kysymys siitä, mitä kirkolta ja seurakunnalta odotetaan. Saksansuomalaisilla ei ole juurikaan seurakuntatyön lisäämiseen liittyviä toiveita. Kirkon ei toivota pitävän yhteyttä ihmisiin tai tulevan kotiin keskustelemaan uskonasioista. Noin kolmasosa Räsäsen tutkimukseen osallistuneista toivoo seurakunnan tarjoavan eläkeneuvontaa. Väestön vanhetessa äidinkielen merkitys kasvaa yhä, jolloin seurakunnan tarjoamille palveluille tulee erilainen kysyntä. (Räsänen 2005, ) Suomen kielen merkitys ei katoa. Kauimmin Saksassa asuneille suomen kieli on jopa tärkeämpi kuin nuorille. Suomen kieli on erityisen tärkeää ystävien kanssa, kotona perheen kanssa sekä seurakunnassa ja kirkossa. Emotionaalisissa tilanteissa äidinkielen merkitys korostuu, vaikka saksaa osattaisiinkin hyvin. (Räsänen 2005, ) Tärkeää saksansuomalaisille on kokoontuminen yhteen toisten eri-ikäisten suomalaisten kanssa puhuen suomea. Yhteys toisiin ihmisiin ja henkinen apu on tärkeämpää kuin aineellinen apu. Kirkolta ei niinkään haeta hoito- tai hoivapalveluja. Tärkeänä koetaan elämänkaaren eri vaiheisiin liittyvät keskustelutilaisuudet ja informaatio. Tutkimuksissa on havaittavissa ristiriita toiveiden välillä. Toisaalta toivotaan, ettei pappi tule käymään kotona, toisaalta toivottiin eniten keskusteluhetkiä. Eri ikäryhmillä on erilaisia tarpeita. Nuoremmille sielunhoidolliset keskustelut olivat toivotumpia kuin eläkeläisille. Työttömille, eläkeläisille ja kotirouville keskusteluapu on kaivatumpaa kuin muille. Papin kotikäyntejä toivovat enemmän työttömät ja eläkeläiset. Siirtolaisilla on kokemuksia siitä, että yhteisöt ovat pieniä ja leimautumisen pelko on suuri. Ehkä siksi kotikäyntejä ja uskonasioista keskustelua vieroksutaan. (Räsänen 2005, ) Ensimmäinen suomalainen seurakuntayhteisö Saksassa oli Merimieskirkko, joka perustettiin 1900-luvun alussa. Hampurin lisäksi myös Berliinissä aloitettiin

16 16 suomalaiset jumalanpalvelukset. Vasta 1950-luvulla Hampuriin saatiin suomalaisille oma työntekijä. (Kortekangas 2003, ) Saksan siirtolaistyöhön kaivattiin työntekijää luvulta lähtien ja sen eteen tehtiin töitä. Ensimmäiseksi Saksan siirtolaispapiksi valittiin Hannu Honkkila, joka aloitti työnsä Kölnissä vuonna Sieltä käsin hän teki töitä koko Saksan alueella. Samana vuonna Kölniin perustettiin ensimmäinen johtoelimenä toimiva kirkkoraati. (Kortekangas 2003, 276.) Saksan suomalaistyön muodostumisvaihe kesti neljä vuotta. Honkkilan palatessa Suomeen 1975 hänen tilalleen tuli Risto Marttunen. Suomalaistyö oli tuolloin alkanut kymmenessä kaupungissa, vaikka vain harvalle paikkakunnalle oli syntynyt seurakunta. Sopimus yhteistyöstä Saksan ja Suomen kirkon välillä tehtiin vuonna Yhteistyössä toimivat paikallinen saksalainen maakirkko ja suomen kirkollisen työn keskus. (Kortekangas 203, ) Suomalaiset seurakunnat eivät olleet juridisessa mielessä seurakuntia vaan virallisen rekisterin ulkopuolella olevia yhdistyksiä, mutta ne olivat kuitenkin säännöllisen seurakuntatoiminnan ylläpitäjiä. Seurakunnan vuosikokouksessa valittiin kirkkoraati, joka hoiti seurakunnan asioita. Seurakunnat kasvoivat luvun puoliväliin asti. Silloin suurimpia seurakuntia olivat Frankfurt ja Köln. (Kortekangas 2003, ) Tärkein toimintamuoto jokaisessa seurakunnassa oli jumalanpalvelus. Pappien vähäisen määrän vuoksi jumalanpalveluksia järjestettiin kerran kuussa tai joka toinen kuukausi. (Kortekangas 2003, ) Tultaessa 1990-luvulle kirkon ulkosuomalaistyö Saksassa oli vakiintunut. Suomalaisväestö kasvoi yhdistyneessä Saksassa. Suomalaisten seurakuntien määrä oli 1990-luvun loppuun mennessä kasvanut 17:ään. Rippikoulutyötä ja pyhäkoulutyötä oli monissa seurakunnissa. Seurakunnat saivat käyttöönsä isäntäseurakuntien toimitiloja, joten toimintaa oli helppo järjestää. (Kortekangas 2003, ) 3.4 Berliinin suomalainen seurakunta Saksan suomalaisille on ollut alusta asti tärkeää kristillisen perinteen jatkaminen sekä yhteys muihin suomalaisiin ja kotimaahan. Hampurin merimieskirkon pappi kävi Berliinissä pitämässä jumalanpalveluksia. Tämän toiminnan taustalla vai-

17 17 kutti diakoniaan keskittynyt seurakuntapiiri. Berliinin saksansuomalaisten yhteisö oli jo 1920-luvulla merkittävä kooltaan eikä se ole edes sota-aikana kutistunut minimiin. Sodan aikana työ oli keskeytyksessä, mutta alkoi taas luvulla. Toimintaa järjesti kirkkopiiri, joka toimi Berliinissä opiskelemassa olleen pastori Jaakko Lounelan johdolla. Jaakko Lounela oli toiminut kolme vuotta pappina Oulun hiippakunnassa ja pitänyt suomenkielisiä jumalanpalveluksia edellisessä opiskelukaupungissaan Jerusalemissa. Hän otti asiakseen järjestää silloisessa opiskelukaupungissaan Berliinissä suomalaisen joulukirkon vuonna Joulukirkko järjestettiin Kaiser-Wilhelm-Gedächtniskirchen vieressä olevassa kappelissa, koska sinne oli kaikkien helppo löytää. Tämän joulujumalanpalveluksen jälkeen päätettiin jatkossakin pitää suomenkielisiä jumalanpalveluksia. Heti alkuvaiheissa toiminnan jatkuminen turvattiin valitsemalla kirkkoraati. (Lounela 2001, 23.) Saksan suomalaisten pariin saatiin oma pappi vuonna Muutamia vakituisia seurakuntia syntyi Saksaan 1970-luvun loppupuolella ja silloin syntyi myös Berliinin suomalainen seurakunta. Keväällä 1971 Kölnin pappi Hannu Honkkila vieraili ensimmäisen kerran Berliinissä, jossa kirkkoneuvoston valinnan jälkeen alkoi säännöllinen toiminta. Jumalanpalvelukset pidettiin ruotsalaisen Gedächtniskirchen kappelissa ja Lumikeron Eskon klubilla. (Honkkila 2001, 28.) Berliini kuului Pohjois-Saksan papin toimintapiiriin 1980-luvulla ja vuonna 1998 se sai oman papin (Kortekangas 2001, 12). Vuoteen 1980 saakka Berliinin suomalaisilla oli yhteinen kerho, Länsi-Berliinin suomalainen klubi. Kokoontumis-paikka toimi kapakkana, kirjastona, kirkkona, arkisena tapaamispaikkana ja juhlasalina. Tiloista oli siirryttävä korkean vuokran takia. Suomesta pyydettiin avustuksia uusia tiloja varten vuonna 1984, jotta Länsi-Berliinin yli 600 suomalaista löytäisivät kohtaamispaikan. Länsi-Berliinissä toimi neljä suomalaista järjestöä: suomalainen seurakunta, joka piti huolta sielunhoidosta, monista käytännön asioista ja harrastustoiminnasta; suomalainen kielikoulu, joka antoi opetusta noin 50:lle Berliinissä asuvalle suomalaiselle lapselle; Suomi-seura, joka piti yllä yhteyttä entiseen kotimaahan sekä, Saksalaissuomalainen ystävyysseura, joka toimi linkkinä kahden maan, Saksan ja Suomen välillä. Oma tärkeä tehtävänsä oli myös suomenkielisellä AA-kerholla. Pi-

18 18 dettiin tärkeänä, että kaikki suomalaiset saataisiin saman katon alle. (Karhu 1984.) Berliinin muurin murtumisen jälkeen, 1990-luvun alussa, suomalaisen seurakunnan jäsenmäärä kasvoi ja mukaan tuli muitakin kuin vaimoiksi Saksaan tulleita naisia. Näitä olivat nuoret suomalaiset perheet, opiskelijat ja rakennusmiehet. He olivat oppineet Suomessa odottamaan seurakunnalta paljon monipuolisempaa toimintaa kuin Berliinissä pystyttiin vapaaehtoisvoimin tarjoamaan. Tämän tarpeen kautta toiminta monipuolistui. Silloin aloitettiin saunaillat, opiskelijoiden tapaamiset, nuorten äitien ryhmä ja rippikoulutoiminta. Vähitellen tuli selväksi, että seurakuntaa ei kyetty hallitsemaan maallikkovoimin. Oli myös hankalaa, että silloinen pappi kävi hoitamassa papin tehtäviä Hannoverista saakka. Siksi tärkeäksi tavoitteeksi nousikin oman papinviran saaminen myös Berliiniin. (Mette 2001, ) Saksan parikymmentä suomalaista seurakuntaa on jaettu viiteen alueeseen. Berliinin Suomalainen seurakunta kuuluu Itä-Saksan alueeseen. Alueeseen kuuluu Berliinin lisäksi Dresdenin ja Koillis-Saksan seurakunnat. Itäisen alueen seurakunnilla on yhteinen pappi, joka toimii Berliinistä käsin. Alueellista yhteistyötä tehdään, seurakuntalaiset vierailevat toistensa kotikaupungeissa erilaisten tapahtumien yhteydessä. Myös kielikoulu toimii alueella yli seurakuntarajojen. (Berliinin suomalainen seurakunta 2007.) Itä-Saksan ja näin myös Berliinin suomalaisen seurakunnan ensimmäinen pappi, Maija Jalass, aloitti työnsä vuonna Ennen tätä virkaa hän toimi erilaisissa tehtävissä suomalaisten pappien apuna ympäri Saksaa. Vähitellen erilaisista tehtävistä muodostui osa-aikainen toimi, jonka tehtävänimikkeenä oli kasvatusasiain sihteeri. Työkenttä oli lapsista aikuisiin ja tehtävät vaihtelivat pitkälti lasten kasvun mukaan. Jalass hoiti pyhäkoulunopettajien koulutusta, perheseminaareja ja rippikoulujen organisointia. Jalass vihittiin papiksi 1990-luvun alussa ja hän toimikin muutamassa Saksan suomalaispapin sijaisuudessa tämän jälkeen. Jalaksen aikana seurakunta sai kokoontumisilleen uudet tilat, joihin siirryttiin vuonna Uutena pappina syksystä 2006 lähtien Itä-Saksan suomalaisten seurakuntien pappina on toiminut Kai Henttonen. (Jalass, 2007.)

19 19 Vuonna 2007 seurakunnassa on jäseniä noin 750 ja sen toimintaa johtaa kirkkoraati, jonka puheenjohtajana on Kirsi Gottsman (Henttonen 2007). Kahdeksanjäseninen kirkkoraati kokoontuu päättämään noin kerran kuussa seurakunnan toiminnasta. Seurakunnan pappi saa osallistua kirkkoraadin kokouksiin, mutta hän ei ole sen jäsen. (Gottsman 2007.) Kirkkoraadin tehtäviä ovat johtaa seurakunnan toimintaa, edistää hengellistä elämää, ylläpitää kristillistä toimintaa, johtaa hallintoa, tehdä yhteistyötä aluepapin kanssa sekä toteuttaa seurakuntakokouksen päätöksiä ja seurakunnan toiminta-ajatusta. (Simula 2006.) Berliinin suomalaisen seurakunnan toiminta-ajatus on huolehtia ulkosuomalaisten hengellisistä odotuksista, tarpeista, toiveista sekä tarjota apua kriiseissä. On asioita joista puhutaan mieluummin ja helpommin suomeksi ja silloin mahdollisuus puhua suomenkieliselle papille on tärkeä. Monille on tärkeää saada kirkolliset toimitukset, erityisesti hautaan siunaaminen, suomeksi. Seurakunnan tärkein merkitys tulee ilmi rajatilanteissa, joissa asiat eivät sujukaan odotusten mukaisesti. Osittain seurakunnan tehtävä on myös suomalaisen kulttuurin tukeminen ja vahvistaminen sekä suomalaisen identiteetin tukeminen, mikä mahdollistaa integroitumisen saksalaiseen yhteiskuntaan. Seurakunnalla on myös diakonis-sosiaalisia haasteita, esimerkiksi suurkaupungissa ongelmiin joutuneet ihmiset, jotka ottavat yhteyttä pappiin jos heidän on vaikea saada muualta apua. (Henttonen 2007.) Tällä hetkellä Berliinin suomalainen seurakunta pitää jumalanpalveluksia Passion-kirkossa Berliinin Kreuzbergissä. Muu toiminta toteutuu Suomi-Keskuksessa, jonka ylläpidosta vastaavat Suomi-Keskuksen ja seurakunnan lisäksi myös kielikoulu ja Suomalais-Saksalainen Seura DFG. Berliinin Suomi-Keskus tarjoaa kohtaamispaikan ulkosuomalaiselle väestölle ja sen tehtävänä on tukea suomalaista kulttuuria ja ihmisten henkistä hyvinvointia. Keskuksen tiloissa toimii kahvila, kirjasto, sauna, erilaiset toimintaryhmät sekä majoitustiloja. Omat tilat antavat mahdollisuuden erilaisten ryhmien toiminnalle, niinpä Suomi-Keskuksen tiloissa kokoontuukin tällä hetkellä lähes 20 erilaista toimintapiiriä. Suomi- Keskuksen johtajan Mikael Merenmiehen apuna toimii johtokunta sekä suuri joukko vapaaehtoisia. (Suomi-Keskus 2007.)

20 20 4 TOIMINNALLINEN RYHMÄ 4.1 Ryhmätoiminta Ryhmä on joukko ihmisiä, joilla on yhteinen tavoite, keskinäistä vuorovaikutusta sekä yhtenevä käsitys siitä, ketkä ryhmään kuuluvat (Kopakkala 2005, 36). Ryhmään kuuluvalla ihmisellä on kaksi tavoitetta, joista toinen on ryhmän ulkoisen perustehtävän mukainen asiatavoite ja toinen on sosiaalinen oheistehtävä, jota kutsutaan myös tunnetavoitteeksi. Asiatavoite on tehtävä, jota varten ryhmä on virallisesti perustettu. Erilaisilla ryhmillä on erilaiset asiatavoitteet. Asiatavoite on helposti ymmärrettävissä, eikä siinä usein tule epäselvyyksiä. Sosiaalinen oheistehtävä syntyy ihmisten tarpeesta elää omaa henkilökohtaista elämäänsä, olla tunnustetusti pätevä yhteisön jäsen. Ihmiset pyrkivät muuttumaan käymällä läpi vuorovaikutusprosessia muiden kanssa. Tätä tehtävää kutsutaan myös sen toisella nimellä tunnetavoite, jonka olemassaolon avulla ryhmästä muodostuu huumorin ja yllättävien oivallusten koti, mikä tuottaa iloa ja merkitystä ihmisille. (Kopakkala 2005, 18; Niemistö 2000, 35.) Ryhmän toimintaan vaikuttavat tietyt ulkoiset rakenteet, joista monet ovat ryhmän perustoiminnan edellytyksiä. Ensimmäiseksi tila mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan. Ryhmän perustehtävästä riippuu, mitkä ovat tilan fyysiset ehdot. Toiminnasta riippuen tilassa saatetaan tarvita tilaa liikkumiselle tai pöytiä ja tuoleja askartelun mahdollistamiseksi. Yleissääntönä on, että tilan tulisi olla fyysisesti suljettu paikka, jolloin ryhmä ei tule häirityksi. Mielekkään ja turvallisen ryhmätoiminnan ehtona pidetään täsmällisyyttä. Kun kaikki, niin ohjaaja kuin ryhmäläisetkin noudattavat täsmällisyyden normia, rakentavat he silloin ryhmää ja palvelevat toisiaan. Toiminta saadaan alkamaan sovittuna aikana, käytettävissä on toiminnalle varattu aika, eikä ylimääräisiä keskeytyksiä tule. Usein ryhmätoiminnalle on varattu tietty aika. Sopivan ajan määrittely ei ole helppoa, se riippuu toiminnan laadusta ja jäsenistä. Esimerkiksi ryhmäpsykoterapialle on ajaksi määritelty puolitoista tuntia, koska tutkimusten mukaan tunti ei riitä ryhmäläisten lämpenemiseen ja kahden tunnin jälkeen intensiteetti laskee. Sama määrittely pätee monen muuhunkin ryhmään. (Niemistö 2000, )

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yksilö on ryhmä. Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15. 1. Laumasta tiimiin 28

Sisällys. 1 Yksilö on ryhmä. Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15. 1. Laumasta tiimiin 28 Sisällys Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15 Perustehtävästä ja oheistehtävästä 18 Selittämisestä 19 Vuorovaikutus havainto, tulkinta, teko, havainto... 21 Hauskinta on olla

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä MINÄ USKONTOKASVATTAJANA Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksesta huolehtiminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA KOTI - yhteinen tehtävämme Kontiolahden seurakunnan strategia 2017-2020 ARVOMME Usko Yhteys Jumalaan on kristityn elämän kestävä perusta Jo 500 vuotta jatkunut luterilainen reformaatio on muokannut kirkkoamme

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot