2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne"

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus LEHTIMÄEN KUNNAN PALVELURAKENTEEN TARKASTELU, STRATEGIAT JA NÄIHIN LIITTYVÄT SELVITYKSET 100/01/011/2005 KH Yleistä Kunnan strategiatyö on käynnistynyt vuoden 2004 aikana ja valmistunee syksyn 2005 aikana. Strategiaa on valmisteltu sekä viranhaltijatyönä että valtuustoseminaarein sekä valtuuston iltakoulussa. Osana strategiatyötä kuntalaisille ja kesäasukkaille on lähetetty palvelukysely, joka puretaan kesän 2005 aikana. Kuusiokuntien seudullinen strategiatyö käynnistyy kesäkuun 2005 aikana. Samanaikaisesti on valtioneuvosto käynnistänyt koko maata kattavat kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen, mikä on myös parhaillaan meneillään. Valtioneuvoston aikataulu on varsin tiukka ja esitykset sekä lakiuudistukset on tarkoitus käsitellä eduskunnassa vuoden 2006 kesällä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat sosiaali- ja terveystoimen palvelut, sivistystoimen palvelut ja tekninen sektori. Lisäksi kuntarakennetta tulee tarkastella selvitystyön yhteydessä. Lehtimäen kunta käynnisti vuonna 2000 syksyllä ja 2001 kevään aikana mittavan kunnan toimintojen uudistamisprosessin, joka on saatettu täysin suunnitelman mukaisesti loppuun. Rakenneuudistus ei kuitenkaan ole riittävä talouden näkökulmasta kattamaan kunnan taseeseen kertyneitä vanhoja alijäämiä. Rakenneuudistuksella on saavutettu käyttötalouden merkittävä paraneminen, mutta kokonaistulos ei riitä kattamaan alijäämiä pitkälläkään aikavälillä. Kuusiokuntien seutukunnassa on meneillään sosiaali- ja terveystoimen seudullinen organisointi. Kuusiokuntien yhteinen perusterveydenhuollon kuntayhtymä aloittaa toimintansa 2006 alusta lukien. Lisäksi sosiaalitoimi järjestetään sopimuspohjaisesti. Seudullinen sosiaalitoimen puitesopimus käsitellään kuntien valtuustoissa kesäkuun 2005 aikana. Kuluvan vuoden seudullinen agenda sisältää lisäksi sivistystoimen ja teknisen toimen selvityksen sekä hallinnon harmonisoinnin, ICTratkaisut ja organisoinnin mallin. 2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne

2 Kunta on pystynyt vastaamaan lain mukaisiin peruspalveluihin. Kuitenkin kunnan heikko tulopohja ei riitä nykyisen tasoisiin palveluihin. Käyttötaloutta on jouduttu rahoittamaan lainalla ja merkittävä lisä on ollut myös harkinnanvarainen valtionosuus, jota kunta on saanut viitenä vuotena, yhteensä 1,5 milj. euroa. Kunnan käyttötalousmenot ovat supistuneet vuoden 2004 ja kuluvan vuoden aikana merkittävästi lähinnä terveydenhuoltomenojen alentuessa. Ilman harkinnanvaraista avustusta kunnan kokonaistulos olisi edelleen alijäämäinen. Kunnan talousaseman parantaminen ja alijäämän kattaminen Talousarvion 2005 sekä tilinpäätöksen 2004 yhteydessä on esitetty alijäämän kattamiseen yksityiskohtainen ohjelma kustannusvaikutuksineen. Ohjelman on kuitenkin merkittävästi pidempi kuin taloussuunnitelmakausi. Ohjelma sisältää rakenteen ja toiminnan muutoksia, jotka merkitsevät myös mm. henkilöstö-vähennyksiä. Suurimmat vaikutukset käyttötalouteen saadaan kohdistamalla uudistustoimenpiteet palvelujen ostoihin eli sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalveluihin sekä kunnan oman palvelutuotannon henkilöstökuluihin. Henkilöstön merkittävä eläköityminen ajoittuu 2010 molemmin puolin. Uudistustoimenpiteet pyritään kohdentamaan siten, että irtisanomisilta vältytään. Sisäministeriön asettama alijäämän kattamisen työryhmän ehdotuksen mukaan kunnan taloussäännöksiä tullaan muuttamaan ja tiukentamaan mm. tilintarkastuksen ja tarkastuslautakunnan menettelyä alijäämän kattamisessa. Lehtimäen kunta oli kyseisen selvitystyön yksi kohdekunnista. Selvityksessä todetaan, että kunta on pysyvästi alijäämäinen ja rahoitusasemaltaan heikko. Kunta täyttää kaikki alijäämäisen kunnan tunnusmerkit. Kunnan taseasema ja talousasemaa kuvaavat tunnusluvut Kunnan talouden tasapaino perustuu siihen, että verorahoituksella ja toimintatuloilla katetaan käyttömenot ja investoinnit. Vuosikate, suunnitelmapoistot ja nettoinvestoinnit ovat tekijöitä, joilla talouden tasapainoa arvioidaan. Tasapaino edellyttää että vuosikate (=tulorahoitus) ja nettoinvestoinnit vastaavat määrällisesti toisiaan. Alimittaiset poistot antavat virheellisen kuvan kunnan talouden tasapainosta. Poistojen alimittaisuutta voi tilinpäätöksessä korjata investointivarauksia tekemällä, mutta varauksia voi tehdä vain ylijäämäisestä tuloksesta. Alijäämän kattaminen peruspääomasta (taloussäännökset)

3 Alijäämän kattaminen peruspääomasta ilman käyttöomaisuuden ja pitkäaikaisten pysyvien vastaavien alentamista johtaa virheelliseen kuvaan kunnan rahoitusasemasta, jolloin käyttöomaisuutta vastaan ei ole taseessa pysyväisluonteista pääomaa. Kunnan omavaraisuusasteen katsotaan olevan heikko, kun se on alle 50 %. Lehtimäen kunnan omavaraisuusaste on tilinpäätöksen 2004 mukaan vain 23 %. Taseessa peruspääoman arvo on 5,2 milj., alijäämää 2,8 milj. eli oman pääoman arvo on tällä hetkellä 2,4 milj.. Vierasta pääomaa on taseessa 7,7 milj.. Kun kunnan omavaraisuusaste on hyvä eli keskim % ja kunnalla ei ole velkaa, saattaa alijäämän kattaminen peruspääomasta tulla kyseeseen. Muussa tapauksessa tämä ei ole mahdollista. Kunnan peruspääoman ja pitkäaikaisen vieraan pääoman yhteismäärä ei saa alentua alle pysyvien vastaavien. Lehtimäen kunnan taseessa peruspääoman arvo on 2,4 milj., pitkäaikainen vieras pääoma 3,8 milj. eli yhteensä 6,2 milj, ja pysyvät vastaavat ovat 8,8 milj.. Tämä osoittaa sen, että alijäämän kattaminen pääomasta eli omaisuutta myymällä ei ole mahdollista. On myös huomattava, että alijäämä syntyy aina käyttötaloudesta eli kunnan palvelutuotannon kustannuksista ja poistoista. Näin ollen sen kattaminen taseen omaisuuseristä ei korjaa mitenkään perusongelmaa eli palvelutuotannon ylimitoitettuja kustannuksia tuloihin nähden. Valtionosuusuudistus ja kunnan tulopohjan muutokset Viimeisimmän tiedon mukaan ( ) kuntien valtionosuusuudistuksen ensimmäinen vaihe astuu voimaan Valtionosuusperusteet muuttuvat mm. siten, että perusopetuksen osalta pienen koulun valtionosuuslisäys tulee poistumaan ja samoin lastensuojelun suurten kustannusten tasaus

4 tulee muuttumaan. Nämä ovat merkittäviä muutoksia Lehtimäen kunnan valtionosuuskertymään. Kuntakohtaisten ennakkolaskelmien mukaan Lehtimäki on yksi merkittävistä valtionosuuden menettäjistä. Alustava arvio on -43 / asukas eli noin Tämä merkitsee myös sitä, että lastensuojelun suurten kustannusten osuus on ollut viime vuosina noin Toimenpidevaihtoehdot Kunnan toimenpiteet vuosien aikana talouden tasapainottamiseksi ovat muuttuneessa tilanteessa riittämättömiä. Käyttötalouden kulurakennetta olisi karsittava edelleen vuositasolla vähintään valtionosuuden menetys eli yhteenä ( 3,4 milj. markkaa). Tällöin vasta voidaan vuosikatteesta kattaa poistot ja harkinnanvaraisen avustuksen osuus, joka on parantanut käyttötalouden tulosta. Tämä merkitsee merkittävää uudistusta palvelutuotannossa, osittain palvelutason laskua. Koska menorakenteen merkittävät ryhmät ovat palkkakustannukset ja palvelujen ostot, ovat näihin kohdistetut toimenpiteet välttämättömiä. Kyseinen menojen karsinta tarkoittaisi noin henkilön palkkakustannusten karsintaa. Vuoden 2005 talousarvion sekä tilinpäätöksen 2004 yhteydessä esitettyyn alijäämän kattamisen ohjelmaan sisältyvät tunnusluvut henkilöstömäärästä valtakunnalliseen tasoon. Olemme jo nyt näiden tasojen alapuolella, eli mitoituksemme palveluihin verrattuna on erittäin tiukka. Palvelujen järjestämisessä on haettava uusia vaihtoehtoja yhteistyöstä muiden kuntien kanssa. Lisävaatimuksen talouden tasapainoon Edellä esitetty talouden tasapainon vaatimus ei vielä riitä kattamaan vanhoja alijäämiä. Eli myös 2,8 milj. euron suuruiset alijäämät tulisi kattaa käyttötaloudesta. Tämä merkitsee esim. vuoteen 2015 mennessä lisäksi euron lisävaatimusta vuosittain eli mikäli käyttötalous saadaan suunnitelmallisesti tasapainoon, vaatii se vuositasolla yhteensä noin (poistot + nyk. harkinnan varainen) ( valtionosuuden menetys) ( alijäämän kattamainen 10 vuoden ohjelmalla) Yhteensä :n kustannussäästöt nykytilanteeseen verrattuna. Tämä on noin10 % toimintakuluista. Kun tähän otetaan lisäksi huomioon vuosittainen kustannusten nousu, edellytetään toimintakulujen supistumista noin % vuosittain. Kunnan tulopohjaan ei ole odotettavissa merkittävää lisäystä. Verotulopohja on alhainen ja muilla tuloilla ei voida kompensoida

5 tulovajausta. Yhteenvetona voidaan todeta, että toimintaedellytyksiä nykyisellä palvelutuotannon mallilla ei ole. Merkittävä yhteistyön lisääminen seutukunnan ja muiden kuntien kesken on välttämätöntä. Kunnan palvelujen järkevään järjestämiseen tarvitaan riittävä väestöpohja. Yhteistyövaihtoehtojen rinnalla olisi tutkittava myös mahdollisuudet kuntaliitokseen. Selvitysten perusteella voidaan tuoda valtuustolle poliittiseen päätökseen tekoon riittävät vaihtoehdot kunnan palvelujen järjestämisvaihtoehdoista ja toimintamalleista. Kunnanhallitukselle on esitetty alustava vaihtoehtolaskelma voimassa olevan kuntajakolain mukaan kuntaliitoksista. Päätöksiä asiasta voidaan tehdä vasta tarkemman selvityksen pohjalta. Nykyinen kuntajakolaki on voimassa liittymiseen annettavien tukien osalta vuoteen 2009 saakka. Laki mahdollistaa sekä toimintaan että investointeihin suunnatut tuet sekä korvaukset valtionosuuden menetyksistä ensimmäisen viiden vuoden aikana liittymisestä. Selvitys kuntaliitoksesta voidaan käynnistää kunnanvaltuuston päätöksellä. Asiasta on keskusteltu kunnanvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajiston kanssa sekä kunnanhallituksessa. Puheenjohtajisto on antanut kunnanjohtajalle valtuuden valmistella esitys kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Kuntaliitosselvityksessä on mahdollisuus edetä joko niin, että 1. Lehtimäen kunta teettää ensin yleisselvityksen yhteistyömuodoista seutukunnalla ja tämän jälkeen varsinainen erillinen kuntaliitosselvitys valitun kunnan kanssa. Kunta vastaa yleisselvityksen kustannuksista itse ( karkea arvio noin ). Varsinainen liitosselvitys tehdään siis erikseen ja sen kustannuksiin osallistuvat yleensä ao. kunnat. 2. Lehtimäen kunta teettää selvityksen jonkun nimetyn kunnan kanssa. Tällöin kunnat voivat sopia keskenään selvityskustannuksista tai kunnanvaltuusto voi esittää kuntaliitosselvityksen ja selvityshenkilön nimeämistä sisäasianministeriölle. ao. kunnan kanssa yhdessä. Tällöin ministeriö maksaa selvityshenkilön palkka- ja matkakustannukset. Kuntajakolaissa todetaan kuntaliitoksen perusteiksi seuraavia tekijöitä: kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan

6 Kunnanjohtajan päätösehdotus: taloudellisuutta Kunnanhallitukselle jo aiemmin esitettty luonnoslaskelma kuusiokuntien seutukunnan ja Alajärven kaupungin osalta (rajanaapurit huomioitu). Alustavan selvityksen perusteella ja kuntajakolaissa mainittujen tekijöiden perusteella Ähtärin kaupunki olisi luonnollinen vaihtoehto yhdistymiselle. Ähtärin kaupunki on ilmoittanut, että se osallistuu kuntaliitosselvityksen kustannuksiin asukasluvun suhteessa. Koska valtio on käynnistänyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja seutukunnalle käynnistyy strategiatyö välittömästi, saadaan yhteistoimintavaihtoehdot näiden prosessien kautta selville ensi kevääseen mennessä. Vasta näiden selvitysten jälkeen on kunnanvaltuustolla käytettävissä kaikki vaihtoehtoiset mallit päätöksentekoon. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Lehtimäen kunnan tulevaisuuden ja peruspalvelujen turvaamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet ja selvitykset: 1. saatetaan loppuun kunnan oma strategia johtoryhmän omana työnä samanaikaisesti seudullisen strategian kanssa 2. kuntaliitosselvitys tehdään yhdessä Ähtärin kaupungin kanssa ja pyydetään asiasta Ähtärin kaupunginvaltuuston kantaa. 3. kunnanvaltuusto pyytää sisäasianministeriötä nimeämään kuntaliitosselvitykseen selvitysmiehen. Kyseisten selvitysten jälkeen kunnanvaltuusto päättää kunnan strategian, palvelustrategian sekä kantansa kuntaliitosasiaan. Päätös: Keskustelun jälkeen kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että kunnan tulevaisuuden ja peruspalvelujen turvaamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet ja selvitykset: 1. Saatetaan loppuun kunnan oma strategia johtoryhmän omana työnä samanaikaisesti seudullisen strategian kanssa 2. Esiselvitys kuntaliitoksen mahdollisuuksista tehdään esityksestä poiketen laajempana siten, että selvitykseen otetaan mukaan Ähtärin ja Alajärven kaupungit ja Kuortaneen kunta. Selvityksen valmistuttua ja sen perusteella valitaan kaupunki/kunta, jonka kanssa tehdään varsinainen kuntaliitosselvitys.

7 3. Selvityksen teettämistä varten varataan euron määräraha. Lisätiedot: Kunnanjohtaja Leila Pekkanen, puhelin: , sähköposti: KV 56 Päätös: Asiasta käydyn laajan keskustelun kuluessa valtuutettu Kuisma Kujala pyysi puheenvuoron, jossa hän esitti, että tehtävään esiselvitykseen otetaan Alajärven ja Ähtärin kaupunkien ja Kuortaneen kunnan lisäksi myös Töysän ja Soinin kunnat. Valtuutettu Pasi Leikkari kannatti Kujalan esitystä. Puheenjohtaja totesi, että - kunnanhallituksen esityksen kohta 1 on hyväksytty yksimielisesti - kunnanhallituksen esityksen kohta 2 on hyväksytty lisäyksellä, että esiselvitykseen otetaan mukaan Alajärven ja Ähtärin kaupunkien ja Kuortaneen kunnan lisäksi myös Töysän ja Soinin kunnat. - kunnanhallituksen esityksen kohta 3 on hyväksytty yksimielisesti esityksen mukaisesti. Lisätiedot: Kunnanjohtaja Leila Pekkanen, puhelin: , sähköposti: KH Kunnanjohtaja Leila Pekkanen 1. Esiselvityshankkeen eteneminen Lehtimäen kunta käynnisti hankkeen valtuuston päätöksen jälkeen elokuussa 2005 kilpailuttamalla konsulttityön. Yritystaito Oy valittiin selvityksen laatijaksi. Kyseinen yritys laati myös vuonna 2001 Lehtimäen kunnan organisaatiouudistuksen, joka on saatettu päätökseen. Kunta on myös hakenut Sisäasiainministeriön määrärahaa kuntaliitoshankkeen kustannuksiin. Saamiemme tietojen mukaan hakemuksemme on hyväksytty. Kunnanhallitus nimesi esiselvityshankkeen toteuttamiseksi ohjausryhmän, johon ovat kuuluneet kunnanvaltuuston ja

8 kunnanhallituksen puheenjohtajat, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, palvelujohtaja ja kunnanjohtaja. Kauko Ukonmäki valtuuston pj Jorma Hauta-aho valtuuston 1. vpj Rauno Jokiranta valtuuston 2.vpj Kuisma Kujala hallituksen pj Pasi Leikkari hallituksen 1.vpj Miia Kuokkanen hallituksen 2. vpj Tomi Kurunmäki keskustaryhmän pj. Reetta Suokonautio-Kuisti palvelujohtaja Leila Pekkanen kunnanjohtaja Esiselvitysraportin (liite nro 1) sisältämät perustiedot selvitykseen osallistuvien kuntien taloudesta ja toiminnasta pohjautuvat virallisiin tilinpäätöstietoihin vuosilta 2002, 2003 ja Lisäksi selvitykseen on pyydetty täydennystietoja mm. kuntien välisestä toiminnallisesta yhteistyöstä. (liitteenä nro 2) Selvityshankkeen aikana on ohjausryhmä kokoontunut kolme kertaa (pöytäkirjat ovat liitteenä nro 3) ja tämän lisäksi on pidetty valtuustoseminaari, jonka toiseen seminaaripäivään sisältyi tutustuminen Wiitaunionin malliin ja toisena seminaaripäivänä keskityttiin kuntaliitosselvitykseen. Seminaariin osallistui sekä kunnanhallitus, kunnanvaltuusto, lautakuntien puheenjohtajat, henkilöstöryhmien edustajat (pääluottamusmiehet), tiimien vetäjät ja kunnan johtoryhmä. Toisen kerran kyseinen ryhmä oli koolla, kun valmis selitysraportti esiteltiin. Hankkeesta on tiedotettu tiedotusvälineille (radio, aluetv,lehdistö) ja raportti sekä tiedotteet on julkaistu kunnan internet-sivuilla. Selvityshankkeen aikana konsultti haastatteli kaikki hankkeessa mukana olevat kunnat. Kuntien edustajat koostuivat johtavista luottamushenkilöistä ja virkamiehistä. Pohjatietojen ja haastattelujen analysointi suoritettiin valtuustoseminaarissa osallistujien yhdessä valitsemilla valintakriteereillä ja niiden painotusarvoilla. 2. Esiselvityshankkeen tulokset Esiselvitysraportti valmistui Raportti käsiteltiin ohjausryhmän kolmannessa kokouksessa, jossa ohjausryhmä antoi oman esityksensä kunnanhallitukselle. Raportti ja esitys sekä ohjausryhmän pöytäkirja nro 3. ovat liitteinä nro 1 ja 3. Kuntaliitosavustuksen määrä ja perusteet

9 Laskennallinen yhdistymisavustus, Kuntajakolaki 38 "Jos kuntajakoa muutetaan niin, että muutos merkitsee kuntien määrän vähenemistä, asianomaisille muutoksen jälkeen toimiville kunnille suoritetaan muutoksen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina neljänä vuotena laskennallisilla perusteilla määräytyvää yhdistymisavustusta. Kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna maksettavan yhdistymisavustuksen määrä lasketaan muutoksen kohteena olevien kuntien asukaslukujen perusteella seuraavasti: Kunnan asukasluku Avustus euroa/asukas Yli asukkaan kunnan laskentaperusteena on 131 euroa asukasta kohti. Jos suurimman kunnan asukasmäärä on yli , laskelmassa otetaan huomioon vain asukasta. Yhdistymisavustuksen määrän laskennassa kunnan asukaslukuna käytetään kuntajaon muutoksen voimaantuloa edeltävän vuoden alkaessa ollutta väestötietolain (507/1993) 18 :n mukaista asukaslukua. Ensimmäisenä voimaantulovuotta seuraavana vuotena avustuksen määrä on 80, toisena 60, kolmantena 40 ja neljäntenä 20 prosenttia voimaantulovuoden määrästä. Avustuksen määrä koko avustuskaudella on enintään euroa. Silloin kun yhdistymisavustusta saa useampi kuin yksi kunta, avustus jaetaan kuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Sisäasiainministeriö maksaa avustuksen vuosittain kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä". Avustus kunnittain laskettuna Taulukossa on käytetty syyskuu 2005 asuakaslukuja (lähde vrk.) Avustusmäärä laskettu niidenkuntien osalta, jotka ovat olleet mukana jatkoneuvotteluissa. Kaikkien selvityskuntien avustumäärät on esitetty esiselvitysraportissa. Lehtimäki Alajärvi Kuortane Ähtäri Asukasluku (09/2005) Avustus / as, kuntajakolaki Avustus Yhdistetty avustus / as 1. vuonna

10 Avustus / 2. vuonna, 80 % Avustus / 3. vuonna, 60 % Avustus / 4. vuonna, 40 % Avustus / 5. vuonna 20 % Liitosavustus yhteensä Yhteenlaskettu asukasluku Avustus / asukas Kunnanvaltuuston työseminaarissa päädyttiin seuraaviin arviointikriteereihin, joiden perusteella kuntaliitoskumppania arvioidaan: tehty tai tekeillä oleva kuntayhteistyö asukkaiden luontaiset asiointisuunnat kuntaliitosavustuksen määrä e/asukas henkiset siteet ratkaisun kauaskantoisuus toisen osapuolen maine/tunnettuus toisen osapuolen tarjoamat ehdot toisen osapuolen kuntatalouden tila toimintojen ja rakenteiden yhteensopivuus Kunnanvaltuustolta tiedusteltiin edellä mainittujen kriteerien merkittävyyttä kuntaliitoskumppanin valinnassa. Tärkeimmiksi kriteereiksi nousivat toisen osapuolen tarjoamat ehdot ratkaisun kauaskantoisuus toimintojen yhteensopivuus

11 Seminaarissa sovittiin yhteisesti, että konsulttityössä arviointikriteerejä painotetaan seuraavilla painoarvoilla. 1. tehty tai tekeillä oleva kuntayhteistyö asukkaiden luontaiset asiointisuunnat kuntaliitosavustuksen määrä e/asukas henkiset siteet ratkaisun kauaskantoisuus toisen osapuolen maine/tunnettuus toisen osapuolen tarjoamat ehdot toisen osapuolen kuntatalouden tila toimintojen ja rakenteiden yhteensopivuus 4.1 Seuraavaan taulukkoon on koottu edellä olevien kriteereiden perusteella yhteenveto: 1=heikoiten kriteerin täyttävä ja 5=parhaiten kriteerin täyttävä. Mikäli kuntien on arvioitu täyttävän kriteerit yhtä hyvin, on niille annettu samat pistemäärät. Eri kriteereiden painotus on tehty Lehtimäen valtuustoseminaarissa Yllä olevan taulukon mukaan tehty pisteytys nostaa ykköseksi Ähtärin, toiselle sijalle Kuortaneen ja kolmannelle sijalle Töysän. Ähtärin ja Kuortaneen välinen ero on varsin pieni. Valtuustoseminaarissa suurin painoarvo oli toisen osapuolen tarjoamilla ehdoilla ja niiden suhteen Ähtäri oli Lehtimäen kannalta Kuortanetta jonkin verran parempi vaihtoehto. Toiseksi merkittävämpänä kriteerinä oli ratkaisun kauaskantoisuus. Tämän kriteerin suhteen ykkönen on Kuortane ja kolmantena Ähtäri.

12 3. Työskentely konsulttiselvityksen jälkeen Kunnan edustajina kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja neuvottelivat alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen kanssa Manninen piti todennäköisenä, että Lehtimäki saa kuntajakolain mukaista liitosavustusta, mikäli valtuuston liitosesitys (myös liitoskumppanin valtuuston esitys) on ministeriön käsittelyssä maaliskuussa Tämän jälkeen päätettiin järjestää kuntakohtaiset neuvottelut ennen kunnanhallituksen käsittelyä Alajärven, Kuortaneen ja Ähtärin kanssa. Neuvottelut käytiin 1.11, 2.11 ja 3.11 ja niihin osallistuivat kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajisto, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. Neuvotteluja varten on tehty kuntien taloustietojen ja henkilöstörakenteen yhteenveto. (liitteenä tuloslaskelmien ja taseiden yhdistäminen, liitosavustusten käsittely kuntien taloudessa ja henkilöstöselvitys lähinnä henkilöstön kokonaismäärät ja eläkkeelle siirtyminen 2015 mennessä). Yhteenveto kuntakohtaisista neuvotteluista Ähtärin kaupunki Kaupunki on tasapuolisuutta korostaen yhteistyöhaluinen. Lehtimäen ja Ähtärin on mahdollisuus yhdessä rakentaa kunta, jossa palvelut järjestetään lähellä kuntalaisia, myös Lehtimäellä. Kuntien välinen yhteistyö on jo pitkäaikaista ja seudullisen yhteistyön kautta yhteistoiminta on syventynyt merkittävästi viime vuosina. Seutukunnan asukasluku on n asukasta. Yhteiset suuret peruspalvelukokonaisuudet ovat jo järjestetty nykyisten vaatimusten mukaisiksi. Ähtärin kaupungin talous on heikentynyt viimeisen kahden vuoden aikana, mutta kaupungilla on vertailukunnista suhteessa vahvin tase peruspääomalla mitattuna. Alijäämää on kertynyt vuodelta 2004 ja kuluvalta vuodelta on ennustettavissa alijäämäinen tulos. Kaupungin suunnitelmissa on vakauttaa talous. Kuntaliitoksen toteutuessa toimintojen uudistaminen ja tehostaminen toteutettaisiin siten, että henkilöstövähennykset toteutetaan eläköitymisen yhteydessä ja tarkastelussa on tasapuolisesti koko henkilöstö Ähtärin vahvuuksina voidaan todeta mm. kuntalaisten korkea tulotaso (toiseksi korkein Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen jälkeen), mikä merkitsee ostovoimaa ja myös väestön korkeaa koulutustasoa sekä merkittävää yritystoimintaa paikkakunnalla. Lisäksi Ähtärin palvelutaso ja Seinäjoen ja Nurmon jälkeen Etelä-Pohjanmaan

13 kolmanneksi korkein. Elinkeinoelämän vahvuuksina ovat erityisesti vahva alumiini- ja metalliteollisuus sekä matkailu. Ähtärin tunnettavuus on hyvä. Lisäksi paikkakunnalla on sekä ammattikoulu- että ammattikorkeakouluyksiköt ja lukio. Ähtärin kaupungilla on ollut pitkä ja tiivis yhteistyö maakuntakeskukseen Seinäjoelle Alajärven kaupunki Alajärvi korosti tasapuolista yhteistyöhalukkuutta liitoskumppanina. Palvelujen järjestäminen lähellä kuntalaisia oli myös Alajärven kaupungin lähtökohta. Kuntien välinen yhteistyö on tällä hetkellä kansalaisopistotoiminnassa, kirjastotoiminnassa (YTY-kimppa), musiikkiopistotoiminnassa ja mahdollisesti lomitustoiminnassa alkaen. Lisäksi kunnat kuuluvat yhteiseen jätehuoltoyhtiöön. Alajärvi on Järviseudun seutukunnan suurin kunta. Seutukuntaan kuuluvat lisäksi Lappajärvi, Vimpeli, Evijärvi ja Kortesjärvi. Seutukunnan asukasluku on n Terveydenhuolto on järjestetty vuoden 2005 alusta lukien Alajärven ja Vimpelin kanssa yhteistyössä. Lappajärvi ostaa viikonloppupäivystyksen. Todennäköisesti koko seutukuntaa koskevaa terveydenhuollon järjestelmää ei tulla rakentamaan. Kortesjärvi on suuntautunut Kauhavalle. Alajärven kaupungin talous on hyvä, vaikka toiminnan uudistaminen ja käyttötalouden säästöt ovat ajankohtaisia. Kuntaliitoksen toteutuessa toimintojen uudistaminen ja tehostaminen toteutettaisiin siten, että henkilöstövähennykset toteutetaan eläköitymisen yhteydessä ja tarkastelussa on tasapuolisesti koko henkilöstö. Alajärven vahvuuksia ovat vahva perusteollisuus, johon kunta nojaa tulevaisuuden. Metalli-, alumiini ja hirsirakentaminen ovat merkittäviä toimialoja. Lisäksi Alajärvellä on merkittävä määrä tekstiiliteollisuutta ja vahva perusmaatalous. Alajärvellä on myös ammattioppilaitos sekä lukio ja ammattikorkeakoulun etätoiminta on alkamassa Kuortaneen kunta Kuortaneen ja Lehtimäen kuntien yhteistyö on sujunut molempien osapuolien käsityksen mukaan erinomaisesti ja päätökset yhteistyöstä ovat syntyneet helposti. Yhteistyötä on tehty sekä sivistystoimen palveluissa (sivistystoimenjohtaja / rehtori) ja rakennustarkastuksessa. Kunnat päättivät myös samanaikaisesti ostaa elinkeinopalvelut Alavuden Kehitys Oy:ltä ja elinkeinotoimintaa kehitetään yhteistyössä kolmen kunnan kesken.

14 Kuntien välinen yhteistyö on toiminut seutuyhteistyön vuoksi pitkään ja se on syventynyt viime vuosina merkittävien seudullisten hankkeiden vuoksi. Kuortaneen kunnan talous on hyvä, vaikka käyttötalouden alijäämää on syntynyt viimevuonna ja sitä ennustetaan syntyvän myös kuluvana vuonna. Kunnalla on lainaa 7 / asukas ja taseen ylijäämä on 4,8 milj.. Ilman kuntaliitostakin on kunnan kuitenkin uudistettava ja tehostettava toimintamalleja käyttötalouden tasapainottamiseksi. Kuntaliitoksen toteutuessa Kuortane on valmis toteuttamaan toimintojen osia / osastoja myös Lehtimäellä silloin kuin se toiminnallisesti on perusteltua ja järkevää. Kuortaneen vahvuuksia ovat kunnan strateginen suuntautuminen tulevaisuudessa mm. terveysteknologian sekä ravintotiedon yhteensovittamisen kautta erikoistua korkean osaamisen keskittymäksi niin valmennuksessa kuin terveyden edistämisessäkin. Kuortaneen tulevaisuuden visio voisi sisältää myös Lehtimäellä olevien toimintojen yhteensovittamista ja synergiaetuja (Valkelalampi, Lehtimäen Opisto jne). Kuortane haluaisi myös yhteistyössä kehittää kirkkaan metallin ympärillä toimivaa yrittäjyyttä. Kansainvälistyminen on Kuortaneen selkeä toiminnan tavoite, joka on toteutumassa mm. Urheiluopiston ja Liikuntamaailman toiminnan kehittyessä. Kuortaneella on urheilulukio ja tavallinen yleislukio. Lehtimäeltä on mahdollisuus käydä lukiossa yleisillä kulkuneuvoilla syksyllä 2005 käynnistyneen joukkkoliikennekokeilun ansiosta. 4. KUNTIEN TULEVAISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 4. 1 Valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneuudistus Valtioneuvosto käynnisti kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen toukokuussa 2005(Paras-hanke). Hanke päättyy toukokuussa 2006, jolloin kuntien esitykset uudeksi kuntarakenteeksi ja kunnallisiksi palvelurakenteiksi tulee olla valmiina. Peruspalveluohjelmaa valmisteleva ministeriryhmä korostaa kuntaja palvelurakenneuudistushankkeen aluevaiheen linjauksissa seuraavia yleisiä periaatteita: Ministerityöryhmän periaatteet Ministeriryhmä tulee vahvasti koordinoimaan aluevaiheen työskentelyä. Alueilla jo tehtyä palvelurakenteiden kehittämistyötä tulee hyödyntää aluevaiheen toteutuksessa. Aluevaiheessa käsitellään kunta- ja palvelurakenneryhmän tekemän esityksen mukaisesti kolmea muutosmallia: peruskuntamalli, piirimalli ja aluekuntamalli. Aluevaiheen aikana kuntien tulee jatkaa

15 käynnissä olevia kuntaliitoshankkeita ja palvelujen tuotanto- ja organisointitapojen uudistamiseen tähtääviä hankkeita. Aluevaiheen lähtökohdat Aluevaiheessa tarkastellaan linjausten edellyttämiä toimenpiteitä sekä arvioidaan mahdollisten vaihtoehtojen toteutettavuutta alueiden erityispiirteet huomioon ottaen. Aluevaiheen toteutuksesta huolehtivat kunnat ja maakunnan liitot sekä Suomen Kuntaliitto hankkeen linjausten mukaisesti. Ministeriryhmä johtaa koko prosessia valmisteluorganisaationsa kautta. Aluevaiheen työn organisoinnissa otetaan huomioon kunkin alueen erityispiirteet; kunta-, seutukunta- ja maakunnan rajat ylittävä yhteistyö, palvelujen järjestäminen ja tuottamisen kannalta keskeisetorganisaatiot, asiantuntemus sekä alueellinen ja poliittinen edustavuus. Alueilla toteutettava työvaihe kestää lokakuulta 2005 helmikuulle Aluevaiheen muutosmallit / Kehyskriteerit ja työvälineet Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen asettamispäätöksessä on kirjattu uudistuksen tavoitteeksi, että "nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa siten, että palveluiden laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinen kehittäminen on otettu huomioon. Muutosten suurimmat haasteet ovat kuntien talous, valtion talous, väestö-, kieli- ja ikärakenne, kuntien henkilöstö, teknologian kehitys, tuottavuus, demokratia, elinkeinopolitiikka ja työllisyys, Euroopan unioni ja globalisaatio". Muutoksen työvälineet ovat kuntien tehtävät, kuntien rahoitus, kuntien palveluiden organisointi, kuntien yhteistyö, kuntajaotus ja hallinta ja ohjaus. Kunta- ja palvelurakenneryhmässä ja sen valmisteluryhmissä on työstetty kolme erilaista muutosmallia 1. Peruskuntamalli Peruskuntamallissa korostuvat erityisesti seuraavat seikat: 1. Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Tavoitteena on vähintään asukkaan kuntien muodostaminen. Tämä alue toimii

16 edustuksellisen demokratian ja kansalaisten suoran vaikuttamisen perustana. 2. Kunnilla on sekä rahoitusvastuu että palvelujen järjestämisvastuu. 3. Niissä tapauksissa, joissa kunnilla ei vielä ole edellytyksiä uuden kunnan muodostamiseen, kuntien tulee siirtymävaiheessa siirtää vastuu peruspalvelujen järjestämisestä peruspalvelupiirille. Peruspalvelupiiri muodostetaan kuntien yhteisellä sopimuksella siten, että sen väestömäärä on vähintään asukasta ja että siihen kuuluu työssäkäyntialueen tai muun luontevan yhteistyöalueen kaikki kunnat. 4. Jos kuntien yhdistymiseen tai peruspalvelupiirien muodostamiseen ei päästä kuntien itsensä toimesta, voi valtioneuvosto päättää tarvittavista toimenpiteistä. 5. Erikoissairaanhoidon vaativammat palvelut ja sosiaalitoimen erityispalvelut, jotka edellyttävät laajempaa väestöpohjaa, kunnat tai palvelupiirit tilaavat sairaanhoitopiireiltä tai muilta palvelujen tuottajilta kilpailuttamismahdollisuudet hyödyntäen. Sairaanhoitopiirien määrää vähennetään ja erityisen vaativa hoito keskitetään miljoonapiireihin. 6. Uudistus käynnistetään nopeassa aikataulussa siten, että päätökset kunnissa tehdään ennen vuoden 2007 syksyä ja toteutus tapahtuu vuoden 2009 alusta lukien. 2. Piirimalli Piirimallissa korostuvat erityisesti seuraavat seikat: 1. Sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroidaan samaan organisaatioon, jonka tarkoituksena on toimintojen järkeistäminen ja tuottavuuden kohottaminen. Sosiaalija terveyspiirille siirretään palveluiden järjestämisvastuu. Piirimallia voidaan laajentaa kattamaan myös muita palveluja, kuten opetustoimen palveluja. 2. Sosiaali- ja terveyspiirin väestöpohja tulee olla vähintään asukasta, mieluimmin asukasta. Piirin suuri väestöpohja tarvitaan luomaan edellytykset pienten väestöryhmien palvelujen järjestämiselle, henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaamiselle, tietoteknologian käyttöönotolle ja hyvien käytäntöjen edistämiselle sekä kustannusten vaihtelun tasoittamiselle. 3. Sosiaali- ja terveyspiirin ensisijaisena tehtävänä on toimia tilaajan roolissa palvelujen järjestämisessä. Sosiaali- ja terveyspiirillä on myös omaa palvelutuotantoa. Se vertaa omaa tuotantoaan muiden tuottajien palveluihin. Erityisen vaativa hoito on keskitetty

17 muutamaan valtakunnalliseen yksikköön. 4. Sosiaali- ja terveyspiiri on jaettu palvelualueisiin, joiden vähimmäisväestöpohja on asukasta. Lähipalvelut voidaan tuottaa hajautetusti paikallisten tarpeiden mukaan. 5. Pääosa sosiaali- ja terveyspiirin rahoituksesta perustuu etukäteen määriteltyyn väestöpohjaiseen maksuun. Valtionosuudet maksetaan kunnille. Kunnat suorittavat maksun piirille ja piirin on mitoitettava toiminta näihin rahoituspuitteisiin. 6. Kuntien valitsemat poliittiset päätöksentekijät päättävät sosiaalija terveydenhuollon palveluverkosta ja menokehyksistä. 7. Sosiaali- ja terveyspiirien suunnittelu käynnistetään vuonna 2007 ja toteutus tapahtuu vuoden 2009 alusta. 3. Aluekuntamalli Aluekuntamallissa korostuvat erityisesti seuraavat seikat: 1. Suomeen muodostetaan aluekuntaa. Sen lisäksi nykyisistä kunnista tulee lähikuntia. Pääkaupunkiseudun alueella asia ratkaistaan erillisenä kysymyksenä. 2. Palveluiden järjestämisvastuu on aluekunnilla. Palveluiden järjestämisvastuu ei merkitse palveluiden tuottamisen ja jakelun keskittämistä, vaan palvelut tuotetaan aluekunnissa hajautetusti paikallisten tarpeiden ja edellytysten mukaan. Osa palveluista voidaan määrätä lainsäädännöllä lähikuntien järjestämisvastuulle. Aluekunnat voivat lisäksi delegoida tehtäviä lähikunnille. 3. Verotus ja valtionosuudet tulevat aluekunnille. Aluekunnan delegoidessa palveluita lähikunnalle palvelut toteutetaan niiden tuotteistamisen kautta sopimusohjausjärjestelmän pohjalta. Lainsäädännöllä määrättyjen tehtävien osalta voidaan niiden hoitamiseen osoittaa tarpeellinen rahoitus, esimerkiksi kiinteä prosenttiosuus aluekunnan verotuloista, tehtäväkohtainen lisä, kannustelisä tai mahdollinen muu ratkaisu. 4. Aluekuntien ja lähikuntien valtuustot valitaan suoralla kansanvaalilla. 5. Aluekuntien ja lähikuntien palveluiden organisoinnissa käytetään hyväksi uutta teknologiaa ja uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi verkkopohjaisia jakelujärjestelmiä, palveluiden tuotteistamista ja sopimusohjausta. Aluekuntien keskinäistä yhteistyötä tarvitaan sovittaessa valtakunnallisesta työnjaosta, esimerkiksi erikoissairaanhoidon sektorilla.

18 6. Alueelliset ja kielelliset erityispiirteet voidaan ottaa huomioon aluekuntien rajoja ja/tai alue- ja lähikuntien työnjakoa määriteltäessä. On mahdollistettava mm. kielellisesti riittävän yhtenäisten alueiden, myös aluekuntien, muodostuminen. 7. Aluekuntamallin keskeiset lakiesitykset tehdään nykyiselle eduskunnalle. Toteutus tapahtuu niin, että siirtymävaihe aluekuntiin alkaa valitsemalla aluekuntavaltuustot vaaleissa syksyllä Siirtyminen tapahtuu vaiheittain lainsäädännön muutosten vaatimassa aikataulussa. 8. Aluekuntamalliin siirryttäessä maakunnan liitot sekä suuri osa kuntayhtymistä lakkaa. Arvioita eri malleista ( ministerityöryhmän valmistelu) Peruskuntamalli Peruskuntamallin muutokset nykyiseen kunta- ja palvelurakennemalliin verrattuna ovat kohtuulliset ja siten hallittavissa. Mallin painopiste on kuntien toiminnan tehostamisessa kuntaliitosten sekä palvelutuotantoprosessien uudistamisen kautta. Suurin haaste liittyy ehkä siihen, saadaanko kuntaliitokset toteutettua vapaaehtoisesti. Toinen kuntaliitosten haaste liittyy niiden taitavaan ja tulokselliseen toteuttamiseen. Piirimalli Noin kahdenkymmenen sosiaali- ja terveyspiirin malliin siirtyminen ei ole muutoksena sinänsä vaikea toteuttaa. Sosiaalihuolto ja terveydenhuolto merkitsevät yhteensä noin 50 %:n osuutta kuntien menotaloudesta. Muutos koskisi tältä osin kaikkia Suomen kuntia ja näin ollen koko väestöä. Tässä mallissa vaikutetaan kuitenkin vain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen. Sosiaali- ja terveyspiirimallin toinen keskeinen haaste liittyy siihen kysymykseen, saadaanko mallin avulla riittävän suuri muutos aikaan. Niin ikään mallin haasteisiin kuuluu myös se, että kun nämä kaksi toimintasektoria irtaantuvat peruskuntien toiminnoista, heikkenee niiden yhteys esimerkiksi lasten ja nuorten muihin palveluprosesseihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinta ja ohjaus jää tässä mallissa välillisen demokratian varaan. Aluekuntamalli Aluekuntamalliin siirtyminen on muutoksena suuri. Mallin perustana on se, että koska tulevaisuuden muutoshaasteet ovat suuret, on uudistuksen koskettava koko maata, kaikkia kuntia ja kaikkia toimialoja. Suuri muutos merkitsee myös suuria haasteita muutoksen johtamiselle ja toteutukselle. Aluekuntamallissa keskeiset kysymykset liittyvät mittavaan lainsäädäntötyöhön. Koska malliin siirtyminen vaatii nykyisten

19 kuntien varojen ja vastuiden siirtämistä aluekunnille, vaatii se selkeitä siirtymävaiheen toimintasääntöjä ja muutoksen taitavaa johtamista. Erityisesti pienten ryhmien huomioon ottaminen ja monimuotoisuuden vaaliminen on otettava suurissa yksiköissä huomioon. Ongelmana mallissa on aluekunnan ja lähikunnan työnjako. Jos lähikunnille osoitetaan lakisääteisiä tehtäviä, se voi merkitä osittaista hallinnon päällekkäisyyttä. Tässä vaihtoehdossa suora demokratia vahvistuu aluekuntatasolla ja vastaavasti sen voidaan nähdä vähenevän lähikunnissa. Välillisesti valittuja edustuksellisia elimiä on vähemmän. Aluevaiheen organisointi Kunta- ja palvelurakenneuudistus -hankkeen asettamispäätöksen mukaisesti aluevaiheen organisoi Suomen Kuntaliitto yhdessä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa hankkeen linjausten mukaisesti. Valtioneuvosto päättää touko-kesäkuussa 2006 palveluiden tulevista rahoitus-, järjestämis- ja tuottamisrakenteista sekä linjaa kuntajakolain mahdolliset muutostarpeet. Valtioneuvoston lainsäädännölliset linjaukset käsitellään eduskunnassa vuoden 2006 aikana ja niiden on tarkoitus astua voimaan vuoden 2007 alusta. Aluevaiheen työskentely Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto on päätynyt toimintamalliin jonka tuloksena maakuntavaltuusto hyväksyy kuntien yhteisesti laatiman sopimuksen alueen palvelurakenteen ja kuntarakenteen uudistamisesta. Työ organisoidaan teemaryhmittäin, joita ovat - peruspalvelut, sosiaali- ja terveystoimi - sivistystyöryhmä - muiden teemojen ryhmä, kuntajohtjafoorumine työjaosto - teknisen toimen työryhmä - elinekinotoimen työryhmä - taloushallinnon työryhmä Lisäksi toteutetaan arviointi myös ulkopuolisen tekemänä. Aluevaihetta johtaa koordinointityöryhmä, jonka puheenjohtajan toimii Liinamaa. Leila Pekkanen on myös työryhmän jäsen. Etelä-Pohjanmaan kunta- ja palvelurakenneuudistussopimuksen osapuolet ovat kunnat, Etelä-Pohjanmaan liitto, Kuntaliitto ja

20 palvelutuottajat. Aluevaiheen aikana kuullaan kuntia, seutukuntia ja eri sidostyhmiä laajasti. Lisäksi järjestetään tilaisuuksia kuntajohdon (poliittinen ja ammattijohto) kanssa. 4.2 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan selvitys Selvityksessä todetaan ne globaalit haasteet, joihin koko suomalainen yhteiskunta joutuu vastaamaan jo lähitulevaisuudessa. Muutokset ja haasteet koskevat niin Euroopan Unionia, Suomea kuin yksittäistä kuntaakin. Monet yhteiskunnalliset vaikuttavat ilmiöt ovat kokonaisvaltaisia (Tulevaisuusvaliokunta, katsaus tietoyhteiskuntamme syviin haasteisiin). Katsauksessa todetaan, että tietoyhteiskunnan voimakas kehittyminen ja mukanaan tuoma muutos on lähitulevaisuudessa yhtä voimakas, kuin se on ollut tähän saakka. Edellä esitetystä yhteevedosta nähdään, että monet kehityssuunnat ovat nähtävissä myös paikallistasolla meidänkin kunnassa. Tämän vuoksi tulevaisuuteen suuntavat päätökset ovat nyt erittäin ajankohtaisia. Hyvinvointivaltion paineiden kasvu tuntuu paikallistasolla erittäin selkeästi. Paine on voimistunut 2000-luvulla ja on nimeomaan väestökehityksen ja -rakenteen muutoksen vuoksi keskeinen tekijä muutoksessa. Hyvinvointivaltion(-yhteiskunnan) keskeisiä kysymyksiä on tällä hetkellä pystyä selkeästi organisoimaan ja erottamaan palvelujen järjestäjävastuu (rahoittaja ja tilaaja) ja palvelujen tuottaja, joka voi

2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne

2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne Kunnanhallitus 102 20.06.2005 LEHTIMÄEN KUNNAN PALVELURAKENTEEN TARKASTELU, STRATEGIAT JA NÄIHIN LIITTYVÄT SELVITYKSET 100/01/011/2005 KH 102 1. Yleistä Kunnan strategiatyö on käynnistynyt vuoden 2004

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio

Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio Valtioneuvosto Peruspalveluohjelmaministeriryhmä Kunta- ja palvelurakenneryhmä Sihteeristö Sosiaali- ja terveyspalveluiden ryhmä Koulutus-, kulttuuri-,

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODELLE 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2008

TALOUSARVIO VUODELLE 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2008 Kunnanhallitus 190 29.11.2005 TALOUSARVIO VUODELLE 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2008 153/04/041/2005 KH 190 Lisätiedot: Kunnanjohtaja Leila Pekkanen, puhelin: 06-25253001, sähköposti: leila.pekkanen@lehtimaki.fi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

Lisätiedot

KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN

KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN Kunnanhallitus 72 19.02.2007 Kunnanhallitus 87 12.03.2007 Kunnanvaltuusto 12 26.03.2007 KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN 165/01/019/2005 Khall 72 Leivonmäen kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Leivonmäen kunnanhallitus perustelee ehdotustaan seuraavasti:

Leivonmäen kunnanhallitus perustelee ehdotustaan seuraavasti: Kunnanhallitus 241 24.10.2005 Kunnanhallitus 245 31.10.2005 Kunnanhallitus 294 20.12.2005 Kunnanhallitus 42 20.02.2006 LEIVONMÄEN KUNNAN EHDOTUS KUNTALIITOSSELVITYSRAHOITUKSEN HAKEMISEEN JA SELVITYKSEN

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille Hallitus 51 13.11.2013 Hallitus 75 04.12.2013 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 H 51 (Valmistelija: talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen)

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Aluevaiheen materiaalit III e. Kysymys- ja tehtävärunko/ pääkaupunkiseudun kunnat

Aluevaiheen materiaalit III e. Kysymys- ja tehtävärunko/ pääkaupunkiseudun kunnat Aluevaiheen materiaalit III e Kysymys- ja tehtävärunko/ pääkaupunkiseudun kunnat JOHDANTO Sisäasiainministeriö asetti 11.5.2005 kunta- ja palvelurakenneuudistus -hankkeen sen jälkeen, kun asia oli valtioneuvoston

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, Kuntaliitto Kuntien uudistumisen kokonaisuus Rakennelaki Ohjaa uudistuksen eteneminen ja toteuttamistapa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Maakunnan talous ja omaisuus

Maakunnan talous ja omaisuus Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013-2016 Pöytäkirja 3/2017 Kokousaika: 19.4.2017 klo 12.00 15.45 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Minna Yli-Kujala, varajäsen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot 6.5.2015 Päivi Sillanaukee STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö 25.11.2014 Pekka Järvinen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvataan

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7127/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7127/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/2013 1 (1) 314 Asianro 7127/00.01.00/2013 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisselvityksen toteuttamisen periaatteet ja toteuttamistapa Kehittämisjohtaja Heikki

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan yksitasoinen kuntayhtymämalli. Tässä mallissa sosiaali-

Lisätiedot

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Mika Riipi SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 Kuntarakennelaki 30.11.2013 ilmoitus siitä minkä kunnan tai kuntien kanssa kunta selvittää yhdistymistä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Maakunta- ja soteuudistus

Maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja soteuudistus Maakuntakiertue 2017 Muutosjohtaja Pauli Harju 1 20.2.2017 - Maakunta-sote prosessin pääaikataulu 2017 1 / 2017 2 / 2017 3 / 2017 4 / 2017 6 / 2017 7 / 2017 9 / 2017 HE valinnanvapauslaiksi

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kunnanhallitus 355 19.10.2015 Kunnanhallitus 404 01.12.2015 TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 157/2/20/200/2015 Khall 19.10.2015 355 Valtuusto hyväksyi vuoden 2016 talousarvion raamin

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Aluevaiheen materiaalit IV. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi

Aluevaiheen materiaalit IV. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi Aluevaiheen materiaalit IV Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi RAKENNEMALLIEN VERTAILU - SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMA KUNTA- JA PALVELURAKENNEHANKKEEN

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Kuntajohtajafoorum 5.11.2015 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 17.11.2014 kello 18.00 19.20 Puumilan Taitotalo Wiinamäki Petteri, pj. Markkola Juha-Matti

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot