2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne"

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus LEHTIMÄEN KUNNAN PALVELURAKENTEEN TARKASTELU, STRATEGIAT JA NÄIHIN LIITTYVÄT SELVITYKSET 100/01/011/2005 KH Yleistä Kunnan strategiatyö on käynnistynyt vuoden 2004 aikana ja valmistunee syksyn 2005 aikana. Strategiaa on valmisteltu sekä viranhaltijatyönä että valtuustoseminaarein sekä valtuuston iltakoulussa. Osana strategiatyötä kuntalaisille ja kesäasukkaille on lähetetty palvelukysely, joka puretaan kesän 2005 aikana. Kuusiokuntien seudullinen strategiatyö käynnistyy kesäkuun 2005 aikana. Samanaikaisesti on valtioneuvosto käynnistänyt koko maata kattavat kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen, mikä on myös parhaillaan meneillään. Valtioneuvoston aikataulu on varsin tiukka ja esitykset sekä lakiuudistukset on tarkoitus käsitellä eduskunnassa vuoden 2006 kesällä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat sosiaali- ja terveystoimen palvelut, sivistystoimen palvelut ja tekninen sektori. Lisäksi kuntarakennetta tulee tarkastella selvitystyön yhteydessä. Lehtimäen kunta käynnisti vuonna 2000 syksyllä ja 2001 kevään aikana mittavan kunnan toimintojen uudistamisprosessin, joka on saatettu täysin suunnitelman mukaisesti loppuun. Rakenneuudistus ei kuitenkaan ole riittävä talouden näkökulmasta kattamaan kunnan taseeseen kertyneitä vanhoja alijäämiä. Rakenneuudistuksella on saavutettu käyttötalouden merkittävä paraneminen, mutta kokonaistulos ei riitä kattamaan alijäämiä pitkälläkään aikavälillä. Kuusiokuntien seutukunnassa on meneillään sosiaali- ja terveystoimen seudullinen organisointi. Kuusiokuntien yhteinen perusterveydenhuollon kuntayhtymä aloittaa toimintansa 2006 alusta lukien. Lisäksi sosiaalitoimi järjestetään sopimuspohjaisesti. Seudullinen sosiaalitoimen puitesopimus käsitellään kuntien valtuustoissa kesäkuun 2005 aikana. Kuluvan vuoden seudullinen agenda sisältää lisäksi sivistystoimen ja teknisen toimen selvityksen sekä hallinnon harmonisoinnin, ICTratkaisut ja organisoinnin mallin. 2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne

2 Kunta on pystynyt vastaamaan lain mukaisiin peruspalveluihin. Kuitenkin kunnan heikko tulopohja ei riitä nykyisen tasoisiin palveluihin. Käyttötaloutta on jouduttu rahoittamaan lainalla ja merkittävä lisä on ollut myös harkinnanvarainen valtionosuus, jota kunta on saanut viitenä vuotena, yhteensä 1,5 milj. euroa. Kunnan käyttötalousmenot ovat supistuneet vuoden 2004 ja kuluvan vuoden aikana merkittävästi lähinnä terveydenhuoltomenojen alentuessa. Ilman harkinnanvaraista avustusta kunnan kokonaistulos olisi edelleen alijäämäinen. Kunnan talousaseman parantaminen ja alijäämän kattaminen Talousarvion 2005 sekä tilinpäätöksen 2004 yhteydessä on esitetty alijäämän kattamiseen yksityiskohtainen ohjelma kustannusvaikutuksineen. Ohjelman on kuitenkin merkittävästi pidempi kuin taloussuunnitelmakausi. Ohjelma sisältää rakenteen ja toiminnan muutoksia, jotka merkitsevät myös mm. henkilöstö-vähennyksiä. Suurimmat vaikutukset käyttötalouteen saadaan kohdistamalla uudistustoimenpiteet palvelujen ostoihin eli sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalveluihin sekä kunnan oman palvelutuotannon henkilöstökuluihin. Henkilöstön merkittävä eläköityminen ajoittuu 2010 molemmin puolin. Uudistustoimenpiteet pyritään kohdentamaan siten, että irtisanomisilta vältytään. Sisäministeriön asettama alijäämän kattamisen työryhmän ehdotuksen mukaan kunnan taloussäännöksiä tullaan muuttamaan ja tiukentamaan mm. tilintarkastuksen ja tarkastuslautakunnan menettelyä alijäämän kattamisessa. Lehtimäen kunta oli kyseisen selvitystyön yksi kohdekunnista. Selvityksessä todetaan, että kunta on pysyvästi alijäämäinen ja rahoitusasemaltaan heikko. Kunta täyttää kaikki alijäämäisen kunnan tunnusmerkit. Kunnan taseasema ja talousasemaa kuvaavat tunnusluvut Kunnan talouden tasapaino perustuu siihen, että verorahoituksella ja toimintatuloilla katetaan käyttömenot ja investoinnit. Vuosikate, suunnitelmapoistot ja nettoinvestoinnit ovat tekijöitä, joilla talouden tasapainoa arvioidaan. Tasapaino edellyttää että vuosikate (=tulorahoitus) ja nettoinvestoinnit vastaavat määrällisesti toisiaan. Alimittaiset poistot antavat virheellisen kuvan kunnan talouden tasapainosta. Poistojen alimittaisuutta voi tilinpäätöksessä korjata investointivarauksia tekemällä, mutta varauksia voi tehdä vain ylijäämäisestä tuloksesta. Alijäämän kattaminen peruspääomasta (taloussäännökset)

3 Alijäämän kattaminen peruspääomasta ilman käyttöomaisuuden ja pitkäaikaisten pysyvien vastaavien alentamista johtaa virheelliseen kuvaan kunnan rahoitusasemasta, jolloin käyttöomaisuutta vastaan ei ole taseessa pysyväisluonteista pääomaa. Kunnan omavaraisuusasteen katsotaan olevan heikko, kun se on alle 50 %. Lehtimäen kunnan omavaraisuusaste on tilinpäätöksen 2004 mukaan vain 23 %. Taseessa peruspääoman arvo on 5,2 milj., alijäämää 2,8 milj. eli oman pääoman arvo on tällä hetkellä 2,4 milj.. Vierasta pääomaa on taseessa 7,7 milj.. Kun kunnan omavaraisuusaste on hyvä eli keskim % ja kunnalla ei ole velkaa, saattaa alijäämän kattaminen peruspääomasta tulla kyseeseen. Muussa tapauksessa tämä ei ole mahdollista. Kunnan peruspääoman ja pitkäaikaisen vieraan pääoman yhteismäärä ei saa alentua alle pysyvien vastaavien. Lehtimäen kunnan taseessa peruspääoman arvo on 2,4 milj., pitkäaikainen vieras pääoma 3,8 milj. eli yhteensä 6,2 milj, ja pysyvät vastaavat ovat 8,8 milj.. Tämä osoittaa sen, että alijäämän kattaminen pääomasta eli omaisuutta myymällä ei ole mahdollista. On myös huomattava, että alijäämä syntyy aina käyttötaloudesta eli kunnan palvelutuotannon kustannuksista ja poistoista. Näin ollen sen kattaminen taseen omaisuuseristä ei korjaa mitenkään perusongelmaa eli palvelutuotannon ylimitoitettuja kustannuksia tuloihin nähden. Valtionosuusuudistus ja kunnan tulopohjan muutokset Viimeisimmän tiedon mukaan ( ) kuntien valtionosuusuudistuksen ensimmäinen vaihe astuu voimaan Valtionosuusperusteet muuttuvat mm. siten, että perusopetuksen osalta pienen koulun valtionosuuslisäys tulee poistumaan ja samoin lastensuojelun suurten kustannusten tasaus

4 tulee muuttumaan. Nämä ovat merkittäviä muutoksia Lehtimäen kunnan valtionosuuskertymään. Kuntakohtaisten ennakkolaskelmien mukaan Lehtimäki on yksi merkittävistä valtionosuuden menettäjistä. Alustava arvio on -43 / asukas eli noin Tämä merkitsee myös sitä, että lastensuojelun suurten kustannusten osuus on ollut viime vuosina noin Toimenpidevaihtoehdot Kunnan toimenpiteet vuosien aikana talouden tasapainottamiseksi ovat muuttuneessa tilanteessa riittämättömiä. Käyttötalouden kulurakennetta olisi karsittava edelleen vuositasolla vähintään valtionosuuden menetys eli yhteenä ( 3,4 milj. markkaa). Tällöin vasta voidaan vuosikatteesta kattaa poistot ja harkinnanvaraisen avustuksen osuus, joka on parantanut käyttötalouden tulosta. Tämä merkitsee merkittävää uudistusta palvelutuotannossa, osittain palvelutason laskua. Koska menorakenteen merkittävät ryhmät ovat palkkakustannukset ja palvelujen ostot, ovat näihin kohdistetut toimenpiteet välttämättömiä. Kyseinen menojen karsinta tarkoittaisi noin henkilön palkkakustannusten karsintaa. Vuoden 2005 talousarvion sekä tilinpäätöksen 2004 yhteydessä esitettyyn alijäämän kattamisen ohjelmaan sisältyvät tunnusluvut henkilöstömäärästä valtakunnalliseen tasoon. Olemme jo nyt näiden tasojen alapuolella, eli mitoituksemme palveluihin verrattuna on erittäin tiukka. Palvelujen järjestämisessä on haettava uusia vaihtoehtoja yhteistyöstä muiden kuntien kanssa. Lisävaatimuksen talouden tasapainoon Edellä esitetty talouden tasapainon vaatimus ei vielä riitä kattamaan vanhoja alijäämiä. Eli myös 2,8 milj. euron suuruiset alijäämät tulisi kattaa käyttötaloudesta. Tämä merkitsee esim. vuoteen 2015 mennessä lisäksi euron lisävaatimusta vuosittain eli mikäli käyttötalous saadaan suunnitelmallisesti tasapainoon, vaatii se vuositasolla yhteensä noin (poistot + nyk. harkinnan varainen) ( valtionosuuden menetys) ( alijäämän kattamainen 10 vuoden ohjelmalla) Yhteensä :n kustannussäästöt nykytilanteeseen verrattuna. Tämä on noin10 % toimintakuluista. Kun tähän otetaan lisäksi huomioon vuosittainen kustannusten nousu, edellytetään toimintakulujen supistumista noin % vuosittain. Kunnan tulopohjaan ei ole odotettavissa merkittävää lisäystä. Verotulopohja on alhainen ja muilla tuloilla ei voida kompensoida

5 tulovajausta. Yhteenvetona voidaan todeta, että toimintaedellytyksiä nykyisellä palvelutuotannon mallilla ei ole. Merkittävä yhteistyön lisääminen seutukunnan ja muiden kuntien kesken on välttämätöntä. Kunnan palvelujen järkevään järjestämiseen tarvitaan riittävä väestöpohja. Yhteistyövaihtoehtojen rinnalla olisi tutkittava myös mahdollisuudet kuntaliitokseen. Selvitysten perusteella voidaan tuoda valtuustolle poliittiseen päätökseen tekoon riittävät vaihtoehdot kunnan palvelujen järjestämisvaihtoehdoista ja toimintamalleista. Kunnanhallitukselle on esitetty alustava vaihtoehtolaskelma voimassa olevan kuntajakolain mukaan kuntaliitoksista. Päätöksiä asiasta voidaan tehdä vasta tarkemman selvityksen pohjalta. Nykyinen kuntajakolaki on voimassa liittymiseen annettavien tukien osalta vuoteen 2009 saakka. Laki mahdollistaa sekä toimintaan että investointeihin suunnatut tuet sekä korvaukset valtionosuuden menetyksistä ensimmäisen viiden vuoden aikana liittymisestä. Selvitys kuntaliitoksesta voidaan käynnistää kunnanvaltuuston päätöksellä. Asiasta on keskusteltu kunnanvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajiston kanssa sekä kunnanhallituksessa. Puheenjohtajisto on antanut kunnanjohtajalle valtuuden valmistella esitys kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Kuntaliitosselvityksessä on mahdollisuus edetä joko niin, että 1. Lehtimäen kunta teettää ensin yleisselvityksen yhteistyömuodoista seutukunnalla ja tämän jälkeen varsinainen erillinen kuntaliitosselvitys valitun kunnan kanssa. Kunta vastaa yleisselvityksen kustannuksista itse ( karkea arvio noin ). Varsinainen liitosselvitys tehdään siis erikseen ja sen kustannuksiin osallistuvat yleensä ao. kunnat. 2. Lehtimäen kunta teettää selvityksen jonkun nimetyn kunnan kanssa. Tällöin kunnat voivat sopia keskenään selvityskustannuksista tai kunnanvaltuusto voi esittää kuntaliitosselvityksen ja selvityshenkilön nimeämistä sisäasianministeriölle. ao. kunnan kanssa yhdessä. Tällöin ministeriö maksaa selvityshenkilön palkka- ja matkakustannukset. Kuntajakolaissa todetaan kuntaliitoksen perusteiksi seuraavia tekijöitä: kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan

6 Kunnanjohtajan päätösehdotus: taloudellisuutta Kunnanhallitukselle jo aiemmin esitettty luonnoslaskelma kuusiokuntien seutukunnan ja Alajärven kaupungin osalta (rajanaapurit huomioitu). Alustavan selvityksen perusteella ja kuntajakolaissa mainittujen tekijöiden perusteella Ähtärin kaupunki olisi luonnollinen vaihtoehto yhdistymiselle. Ähtärin kaupunki on ilmoittanut, että se osallistuu kuntaliitosselvityksen kustannuksiin asukasluvun suhteessa. Koska valtio on käynnistänyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja seutukunnalle käynnistyy strategiatyö välittömästi, saadaan yhteistoimintavaihtoehdot näiden prosessien kautta selville ensi kevääseen mennessä. Vasta näiden selvitysten jälkeen on kunnanvaltuustolla käytettävissä kaikki vaihtoehtoiset mallit päätöksentekoon. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Lehtimäen kunnan tulevaisuuden ja peruspalvelujen turvaamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet ja selvitykset: 1. saatetaan loppuun kunnan oma strategia johtoryhmän omana työnä samanaikaisesti seudullisen strategian kanssa 2. kuntaliitosselvitys tehdään yhdessä Ähtärin kaupungin kanssa ja pyydetään asiasta Ähtärin kaupunginvaltuuston kantaa. 3. kunnanvaltuusto pyytää sisäasianministeriötä nimeämään kuntaliitosselvitykseen selvitysmiehen. Kyseisten selvitysten jälkeen kunnanvaltuusto päättää kunnan strategian, palvelustrategian sekä kantansa kuntaliitosasiaan. Päätös: Keskustelun jälkeen kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että kunnan tulevaisuuden ja peruspalvelujen turvaamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet ja selvitykset: 1. Saatetaan loppuun kunnan oma strategia johtoryhmän omana työnä samanaikaisesti seudullisen strategian kanssa 2. Esiselvitys kuntaliitoksen mahdollisuuksista tehdään esityksestä poiketen laajempana siten, että selvitykseen otetaan mukaan Ähtärin ja Alajärven kaupungit ja Kuortaneen kunta. Selvityksen valmistuttua ja sen perusteella valitaan kaupunki/kunta, jonka kanssa tehdään varsinainen kuntaliitosselvitys.

7 3. Selvityksen teettämistä varten varataan euron määräraha. Lisätiedot: Kunnanjohtaja Leila Pekkanen, puhelin: , sähköposti: KV 56 Päätös: Asiasta käydyn laajan keskustelun kuluessa valtuutettu Kuisma Kujala pyysi puheenvuoron, jossa hän esitti, että tehtävään esiselvitykseen otetaan Alajärven ja Ähtärin kaupunkien ja Kuortaneen kunnan lisäksi myös Töysän ja Soinin kunnat. Valtuutettu Pasi Leikkari kannatti Kujalan esitystä. Puheenjohtaja totesi, että - kunnanhallituksen esityksen kohta 1 on hyväksytty yksimielisesti - kunnanhallituksen esityksen kohta 2 on hyväksytty lisäyksellä, että esiselvitykseen otetaan mukaan Alajärven ja Ähtärin kaupunkien ja Kuortaneen kunnan lisäksi myös Töysän ja Soinin kunnat. - kunnanhallituksen esityksen kohta 3 on hyväksytty yksimielisesti esityksen mukaisesti. Lisätiedot: Kunnanjohtaja Leila Pekkanen, puhelin: , sähköposti: KH Kunnanjohtaja Leila Pekkanen 1. Esiselvityshankkeen eteneminen Lehtimäen kunta käynnisti hankkeen valtuuston päätöksen jälkeen elokuussa 2005 kilpailuttamalla konsulttityön. Yritystaito Oy valittiin selvityksen laatijaksi. Kyseinen yritys laati myös vuonna 2001 Lehtimäen kunnan organisaatiouudistuksen, joka on saatettu päätökseen. Kunta on myös hakenut Sisäasiainministeriön määrärahaa kuntaliitoshankkeen kustannuksiin. Saamiemme tietojen mukaan hakemuksemme on hyväksytty. Kunnanhallitus nimesi esiselvityshankkeen toteuttamiseksi ohjausryhmän, johon ovat kuuluneet kunnanvaltuuston ja

8 kunnanhallituksen puheenjohtajat, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, palvelujohtaja ja kunnanjohtaja. Kauko Ukonmäki valtuuston pj Jorma Hauta-aho valtuuston 1. vpj Rauno Jokiranta valtuuston 2.vpj Kuisma Kujala hallituksen pj Pasi Leikkari hallituksen 1.vpj Miia Kuokkanen hallituksen 2. vpj Tomi Kurunmäki keskustaryhmän pj. Reetta Suokonautio-Kuisti palvelujohtaja Leila Pekkanen kunnanjohtaja Esiselvitysraportin (liite nro 1) sisältämät perustiedot selvitykseen osallistuvien kuntien taloudesta ja toiminnasta pohjautuvat virallisiin tilinpäätöstietoihin vuosilta 2002, 2003 ja Lisäksi selvitykseen on pyydetty täydennystietoja mm. kuntien välisestä toiminnallisesta yhteistyöstä. (liitteenä nro 2) Selvityshankkeen aikana on ohjausryhmä kokoontunut kolme kertaa (pöytäkirjat ovat liitteenä nro 3) ja tämän lisäksi on pidetty valtuustoseminaari, jonka toiseen seminaaripäivään sisältyi tutustuminen Wiitaunionin malliin ja toisena seminaaripäivänä keskityttiin kuntaliitosselvitykseen. Seminaariin osallistui sekä kunnanhallitus, kunnanvaltuusto, lautakuntien puheenjohtajat, henkilöstöryhmien edustajat (pääluottamusmiehet), tiimien vetäjät ja kunnan johtoryhmä. Toisen kerran kyseinen ryhmä oli koolla, kun valmis selitysraportti esiteltiin. Hankkeesta on tiedotettu tiedotusvälineille (radio, aluetv,lehdistö) ja raportti sekä tiedotteet on julkaistu kunnan internet-sivuilla. Selvityshankkeen aikana konsultti haastatteli kaikki hankkeessa mukana olevat kunnat. Kuntien edustajat koostuivat johtavista luottamushenkilöistä ja virkamiehistä. Pohjatietojen ja haastattelujen analysointi suoritettiin valtuustoseminaarissa osallistujien yhdessä valitsemilla valintakriteereillä ja niiden painotusarvoilla. 2. Esiselvityshankkeen tulokset Esiselvitysraportti valmistui Raportti käsiteltiin ohjausryhmän kolmannessa kokouksessa, jossa ohjausryhmä antoi oman esityksensä kunnanhallitukselle. Raportti ja esitys sekä ohjausryhmän pöytäkirja nro 3. ovat liitteinä nro 1 ja 3. Kuntaliitosavustuksen määrä ja perusteet

9 Laskennallinen yhdistymisavustus, Kuntajakolaki 38 "Jos kuntajakoa muutetaan niin, että muutos merkitsee kuntien määrän vähenemistä, asianomaisille muutoksen jälkeen toimiville kunnille suoritetaan muutoksen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina neljänä vuotena laskennallisilla perusteilla määräytyvää yhdistymisavustusta. Kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna maksettavan yhdistymisavustuksen määrä lasketaan muutoksen kohteena olevien kuntien asukaslukujen perusteella seuraavasti: Kunnan asukasluku Avustus euroa/asukas Yli asukkaan kunnan laskentaperusteena on 131 euroa asukasta kohti. Jos suurimman kunnan asukasmäärä on yli , laskelmassa otetaan huomioon vain asukasta. Yhdistymisavustuksen määrän laskennassa kunnan asukaslukuna käytetään kuntajaon muutoksen voimaantuloa edeltävän vuoden alkaessa ollutta väestötietolain (507/1993) 18 :n mukaista asukaslukua. Ensimmäisenä voimaantulovuotta seuraavana vuotena avustuksen määrä on 80, toisena 60, kolmantena 40 ja neljäntenä 20 prosenttia voimaantulovuoden määrästä. Avustuksen määrä koko avustuskaudella on enintään euroa. Silloin kun yhdistymisavustusta saa useampi kuin yksi kunta, avustus jaetaan kuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Sisäasiainministeriö maksaa avustuksen vuosittain kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä". Avustus kunnittain laskettuna Taulukossa on käytetty syyskuu 2005 asuakaslukuja (lähde vrk.) Avustusmäärä laskettu niidenkuntien osalta, jotka ovat olleet mukana jatkoneuvotteluissa. Kaikkien selvityskuntien avustumäärät on esitetty esiselvitysraportissa. Lehtimäki Alajärvi Kuortane Ähtäri Asukasluku (09/2005) Avustus / as, kuntajakolaki Avustus Yhdistetty avustus / as 1. vuonna

10 Avustus / 2. vuonna, 80 % Avustus / 3. vuonna, 60 % Avustus / 4. vuonna, 40 % Avustus / 5. vuonna 20 % Liitosavustus yhteensä Yhteenlaskettu asukasluku Avustus / asukas Kunnanvaltuuston työseminaarissa päädyttiin seuraaviin arviointikriteereihin, joiden perusteella kuntaliitoskumppania arvioidaan: tehty tai tekeillä oleva kuntayhteistyö asukkaiden luontaiset asiointisuunnat kuntaliitosavustuksen määrä e/asukas henkiset siteet ratkaisun kauaskantoisuus toisen osapuolen maine/tunnettuus toisen osapuolen tarjoamat ehdot toisen osapuolen kuntatalouden tila toimintojen ja rakenteiden yhteensopivuus Kunnanvaltuustolta tiedusteltiin edellä mainittujen kriteerien merkittävyyttä kuntaliitoskumppanin valinnassa. Tärkeimmiksi kriteereiksi nousivat toisen osapuolen tarjoamat ehdot ratkaisun kauaskantoisuus toimintojen yhteensopivuus

11 Seminaarissa sovittiin yhteisesti, että konsulttityössä arviointikriteerejä painotetaan seuraavilla painoarvoilla. 1. tehty tai tekeillä oleva kuntayhteistyö asukkaiden luontaiset asiointisuunnat kuntaliitosavustuksen määrä e/asukas henkiset siteet ratkaisun kauaskantoisuus toisen osapuolen maine/tunnettuus toisen osapuolen tarjoamat ehdot toisen osapuolen kuntatalouden tila toimintojen ja rakenteiden yhteensopivuus 4.1 Seuraavaan taulukkoon on koottu edellä olevien kriteereiden perusteella yhteenveto: 1=heikoiten kriteerin täyttävä ja 5=parhaiten kriteerin täyttävä. Mikäli kuntien on arvioitu täyttävän kriteerit yhtä hyvin, on niille annettu samat pistemäärät. Eri kriteereiden painotus on tehty Lehtimäen valtuustoseminaarissa Yllä olevan taulukon mukaan tehty pisteytys nostaa ykköseksi Ähtärin, toiselle sijalle Kuortaneen ja kolmannelle sijalle Töysän. Ähtärin ja Kuortaneen välinen ero on varsin pieni. Valtuustoseminaarissa suurin painoarvo oli toisen osapuolen tarjoamilla ehdoilla ja niiden suhteen Ähtäri oli Lehtimäen kannalta Kuortanetta jonkin verran parempi vaihtoehto. Toiseksi merkittävämpänä kriteerinä oli ratkaisun kauaskantoisuus. Tämän kriteerin suhteen ykkönen on Kuortane ja kolmantena Ähtäri.

12 3. Työskentely konsulttiselvityksen jälkeen Kunnan edustajina kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja neuvottelivat alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen kanssa Manninen piti todennäköisenä, että Lehtimäki saa kuntajakolain mukaista liitosavustusta, mikäli valtuuston liitosesitys (myös liitoskumppanin valtuuston esitys) on ministeriön käsittelyssä maaliskuussa Tämän jälkeen päätettiin järjestää kuntakohtaiset neuvottelut ennen kunnanhallituksen käsittelyä Alajärven, Kuortaneen ja Ähtärin kanssa. Neuvottelut käytiin 1.11, 2.11 ja 3.11 ja niihin osallistuivat kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajisto, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. Neuvotteluja varten on tehty kuntien taloustietojen ja henkilöstörakenteen yhteenveto. (liitteenä tuloslaskelmien ja taseiden yhdistäminen, liitosavustusten käsittely kuntien taloudessa ja henkilöstöselvitys lähinnä henkilöstön kokonaismäärät ja eläkkeelle siirtyminen 2015 mennessä). Yhteenveto kuntakohtaisista neuvotteluista Ähtärin kaupunki Kaupunki on tasapuolisuutta korostaen yhteistyöhaluinen. Lehtimäen ja Ähtärin on mahdollisuus yhdessä rakentaa kunta, jossa palvelut järjestetään lähellä kuntalaisia, myös Lehtimäellä. Kuntien välinen yhteistyö on jo pitkäaikaista ja seudullisen yhteistyön kautta yhteistoiminta on syventynyt merkittävästi viime vuosina. Seutukunnan asukasluku on n asukasta. Yhteiset suuret peruspalvelukokonaisuudet ovat jo järjestetty nykyisten vaatimusten mukaisiksi. Ähtärin kaupungin talous on heikentynyt viimeisen kahden vuoden aikana, mutta kaupungilla on vertailukunnista suhteessa vahvin tase peruspääomalla mitattuna. Alijäämää on kertynyt vuodelta 2004 ja kuluvalta vuodelta on ennustettavissa alijäämäinen tulos. Kaupungin suunnitelmissa on vakauttaa talous. Kuntaliitoksen toteutuessa toimintojen uudistaminen ja tehostaminen toteutettaisiin siten, että henkilöstövähennykset toteutetaan eläköitymisen yhteydessä ja tarkastelussa on tasapuolisesti koko henkilöstö Ähtärin vahvuuksina voidaan todeta mm. kuntalaisten korkea tulotaso (toiseksi korkein Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen jälkeen), mikä merkitsee ostovoimaa ja myös väestön korkeaa koulutustasoa sekä merkittävää yritystoimintaa paikkakunnalla. Lisäksi Ähtärin palvelutaso ja Seinäjoen ja Nurmon jälkeen Etelä-Pohjanmaan

13 kolmanneksi korkein. Elinkeinoelämän vahvuuksina ovat erityisesti vahva alumiini- ja metalliteollisuus sekä matkailu. Ähtärin tunnettavuus on hyvä. Lisäksi paikkakunnalla on sekä ammattikoulu- että ammattikorkeakouluyksiköt ja lukio. Ähtärin kaupungilla on ollut pitkä ja tiivis yhteistyö maakuntakeskukseen Seinäjoelle Alajärven kaupunki Alajärvi korosti tasapuolista yhteistyöhalukkuutta liitoskumppanina. Palvelujen järjestäminen lähellä kuntalaisia oli myös Alajärven kaupungin lähtökohta. Kuntien välinen yhteistyö on tällä hetkellä kansalaisopistotoiminnassa, kirjastotoiminnassa (YTY-kimppa), musiikkiopistotoiminnassa ja mahdollisesti lomitustoiminnassa alkaen. Lisäksi kunnat kuuluvat yhteiseen jätehuoltoyhtiöön. Alajärvi on Järviseudun seutukunnan suurin kunta. Seutukuntaan kuuluvat lisäksi Lappajärvi, Vimpeli, Evijärvi ja Kortesjärvi. Seutukunnan asukasluku on n Terveydenhuolto on järjestetty vuoden 2005 alusta lukien Alajärven ja Vimpelin kanssa yhteistyössä. Lappajärvi ostaa viikonloppupäivystyksen. Todennäköisesti koko seutukuntaa koskevaa terveydenhuollon järjestelmää ei tulla rakentamaan. Kortesjärvi on suuntautunut Kauhavalle. Alajärven kaupungin talous on hyvä, vaikka toiminnan uudistaminen ja käyttötalouden säästöt ovat ajankohtaisia. Kuntaliitoksen toteutuessa toimintojen uudistaminen ja tehostaminen toteutettaisiin siten, että henkilöstövähennykset toteutetaan eläköitymisen yhteydessä ja tarkastelussa on tasapuolisesti koko henkilöstö. Alajärven vahvuuksia ovat vahva perusteollisuus, johon kunta nojaa tulevaisuuden. Metalli-, alumiini ja hirsirakentaminen ovat merkittäviä toimialoja. Lisäksi Alajärvellä on merkittävä määrä tekstiiliteollisuutta ja vahva perusmaatalous. Alajärvellä on myös ammattioppilaitos sekä lukio ja ammattikorkeakoulun etätoiminta on alkamassa Kuortaneen kunta Kuortaneen ja Lehtimäen kuntien yhteistyö on sujunut molempien osapuolien käsityksen mukaan erinomaisesti ja päätökset yhteistyöstä ovat syntyneet helposti. Yhteistyötä on tehty sekä sivistystoimen palveluissa (sivistystoimenjohtaja / rehtori) ja rakennustarkastuksessa. Kunnat päättivät myös samanaikaisesti ostaa elinkeinopalvelut Alavuden Kehitys Oy:ltä ja elinkeinotoimintaa kehitetään yhteistyössä kolmen kunnan kesken.

14 Kuntien välinen yhteistyö on toiminut seutuyhteistyön vuoksi pitkään ja se on syventynyt viime vuosina merkittävien seudullisten hankkeiden vuoksi. Kuortaneen kunnan talous on hyvä, vaikka käyttötalouden alijäämää on syntynyt viimevuonna ja sitä ennustetaan syntyvän myös kuluvana vuonna. Kunnalla on lainaa 7 / asukas ja taseen ylijäämä on 4,8 milj.. Ilman kuntaliitostakin on kunnan kuitenkin uudistettava ja tehostettava toimintamalleja käyttötalouden tasapainottamiseksi. Kuntaliitoksen toteutuessa Kuortane on valmis toteuttamaan toimintojen osia / osastoja myös Lehtimäellä silloin kuin se toiminnallisesti on perusteltua ja järkevää. Kuortaneen vahvuuksia ovat kunnan strateginen suuntautuminen tulevaisuudessa mm. terveysteknologian sekä ravintotiedon yhteensovittamisen kautta erikoistua korkean osaamisen keskittymäksi niin valmennuksessa kuin terveyden edistämisessäkin. Kuortaneen tulevaisuuden visio voisi sisältää myös Lehtimäellä olevien toimintojen yhteensovittamista ja synergiaetuja (Valkelalampi, Lehtimäen Opisto jne). Kuortane haluaisi myös yhteistyössä kehittää kirkkaan metallin ympärillä toimivaa yrittäjyyttä. Kansainvälistyminen on Kuortaneen selkeä toiminnan tavoite, joka on toteutumassa mm. Urheiluopiston ja Liikuntamaailman toiminnan kehittyessä. Kuortaneella on urheilulukio ja tavallinen yleislukio. Lehtimäeltä on mahdollisuus käydä lukiossa yleisillä kulkuneuvoilla syksyllä 2005 käynnistyneen joukkkoliikennekokeilun ansiosta. 4. KUNTIEN TULEVAISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 4. 1 Valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneuudistus Valtioneuvosto käynnisti kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen toukokuussa 2005(Paras-hanke). Hanke päättyy toukokuussa 2006, jolloin kuntien esitykset uudeksi kuntarakenteeksi ja kunnallisiksi palvelurakenteiksi tulee olla valmiina. Peruspalveluohjelmaa valmisteleva ministeriryhmä korostaa kuntaja palvelurakenneuudistushankkeen aluevaiheen linjauksissa seuraavia yleisiä periaatteita: Ministerityöryhmän periaatteet Ministeriryhmä tulee vahvasti koordinoimaan aluevaiheen työskentelyä. Alueilla jo tehtyä palvelurakenteiden kehittämistyötä tulee hyödyntää aluevaiheen toteutuksessa. Aluevaiheessa käsitellään kunta- ja palvelurakenneryhmän tekemän esityksen mukaisesti kolmea muutosmallia: peruskuntamalli, piirimalli ja aluekuntamalli. Aluevaiheen aikana kuntien tulee jatkaa

15 käynnissä olevia kuntaliitoshankkeita ja palvelujen tuotanto- ja organisointitapojen uudistamiseen tähtääviä hankkeita. Aluevaiheen lähtökohdat Aluevaiheessa tarkastellaan linjausten edellyttämiä toimenpiteitä sekä arvioidaan mahdollisten vaihtoehtojen toteutettavuutta alueiden erityispiirteet huomioon ottaen. Aluevaiheen toteutuksesta huolehtivat kunnat ja maakunnan liitot sekä Suomen Kuntaliitto hankkeen linjausten mukaisesti. Ministeriryhmä johtaa koko prosessia valmisteluorganisaationsa kautta. Aluevaiheen työn organisoinnissa otetaan huomioon kunkin alueen erityispiirteet; kunta-, seutukunta- ja maakunnan rajat ylittävä yhteistyö, palvelujen järjestäminen ja tuottamisen kannalta keskeisetorganisaatiot, asiantuntemus sekä alueellinen ja poliittinen edustavuus. Alueilla toteutettava työvaihe kestää lokakuulta 2005 helmikuulle Aluevaiheen muutosmallit / Kehyskriteerit ja työvälineet Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen asettamispäätöksessä on kirjattu uudistuksen tavoitteeksi, että "nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa siten, että palveluiden laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinen kehittäminen on otettu huomioon. Muutosten suurimmat haasteet ovat kuntien talous, valtion talous, väestö-, kieli- ja ikärakenne, kuntien henkilöstö, teknologian kehitys, tuottavuus, demokratia, elinkeinopolitiikka ja työllisyys, Euroopan unioni ja globalisaatio". Muutoksen työvälineet ovat kuntien tehtävät, kuntien rahoitus, kuntien palveluiden organisointi, kuntien yhteistyö, kuntajaotus ja hallinta ja ohjaus. Kunta- ja palvelurakenneryhmässä ja sen valmisteluryhmissä on työstetty kolme erilaista muutosmallia 1. Peruskuntamalli Peruskuntamallissa korostuvat erityisesti seuraavat seikat: 1. Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Tavoitteena on vähintään asukkaan kuntien muodostaminen. Tämä alue toimii

16 edustuksellisen demokratian ja kansalaisten suoran vaikuttamisen perustana. 2. Kunnilla on sekä rahoitusvastuu että palvelujen järjestämisvastuu. 3. Niissä tapauksissa, joissa kunnilla ei vielä ole edellytyksiä uuden kunnan muodostamiseen, kuntien tulee siirtymävaiheessa siirtää vastuu peruspalvelujen järjestämisestä peruspalvelupiirille. Peruspalvelupiiri muodostetaan kuntien yhteisellä sopimuksella siten, että sen väestömäärä on vähintään asukasta ja että siihen kuuluu työssäkäyntialueen tai muun luontevan yhteistyöalueen kaikki kunnat. 4. Jos kuntien yhdistymiseen tai peruspalvelupiirien muodostamiseen ei päästä kuntien itsensä toimesta, voi valtioneuvosto päättää tarvittavista toimenpiteistä. 5. Erikoissairaanhoidon vaativammat palvelut ja sosiaalitoimen erityispalvelut, jotka edellyttävät laajempaa väestöpohjaa, kunnat tai palvelupiirit tilaavat sairaanhoitopiireiltä tai muilta palvelujen tuottajilta kilpailuttamismahdollisuudet hyödyntäen. Sairaanhoitopiirien määrää vähennetään ja erityisen vaativa hoito keskitetään miljoonapiireihin. 6. Uudistus käynnistetään nopeassa aikataulussa siten, että päätökset kunnissa tehdään ennen vuoden 2007 syksyä ja toteutus tapahtuu vuoden 2009 alusta lukien. 2. Piirimalli Piirimallissa korostuvat erityisesti seuraavat seikat: 1. Sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroidaan samaan organisaatioon, jonka tarkoituksena on toimintojen järkeistäminen ja tuottavuuden kohottaminen. Sosiaalija terveyspiirille siirretään palveluiden järjestämisvastuu. Piirimallia voidaan laajentaa kattamaan myös muita palveluja, kuten opetustoimen palveluja. 2. Sosiaali- ja terveyspiirin väestöpohja tulee olla vähintään asukasta, mieluimmin asukasta. Piirin suuri väestöpohja tarvitaan luomaan edellytykset pienten väestöryhmien palvelujen järjestämiselle, henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaamiselle, tietoteknologian käyttöönotolle ja hyvien käytäntöjen edistämiselle sekä kustannusten vaihtelun tasoittamiselle. 3. Sosiaali- ja terveyspiirin ensisijaisena tehtävänä on toimia tilaajan roolissa palvelujen järjestämisessä. Sosiaali- ja terveyspiirillä on myös omaa palvelutuotantoa. Se vertaa omaa tuotantoaan muiden tuottajien palveluihin. Erityisen vaativa hoito on keskitetty

17 muutamaan valtakunnalliseen yksikköön. 4. Sosiaali- ja terveyspiiri on jaettu palvelualueisiin, joiden vähimmäisväestöpohja on asukasta. Lähipalvelut voidaan tuottaa hajautetusti paikallisten tarpeiden mukaan. 5. Pääosa sosiaali- ja terveyspiirin rahoituksesta perustuu etukäteen määriteltyyn väestöpohjaiseen maksuun. Valtionosuudet maksetaan kunnille. Kunnat suorittavat maksun piirille ja piirin on mitoitettava toiminta näihin rahoituspuitteisiin. 6. Kuntien valitsemat poliittiset päätöksentekijät päättävät sosiaalija terveydenhuollon palveluverkosta ja menokehyksistä. 7. Sosiaali- ja terveyspiirien suunnittelu käynnistetään vuonna 2007 ja toteutus tapahtuu vuoden 2009 alusta. 3. Aluekuntamalli Aluekuntamallissa korostuvat erityisesti seuraavat seikat: 1. Suomeen muodostetaan aluekuntaa. Sen lisäksi nykyisistä kunnista tulee lähikuntia. Pääkaupunkiseudun alueella asia ratkaistaan erillisenä kysymyksenä. 2. Palveluiden järjestämisvastuu on aluekunnilla. Palveluiden järjestämisvastuu ei merkitse palveluiden tuottamisen ja jakelun keskittämistä, vaan palvelut tuotetaan aluekunnissa hajautetusti paikallisten tarpeiden ja edellytysten mukaan. Osa palveluista voidaan määrätä lainsäädännöllä lähikuntien järjestämisvastuulle. Aluekunnat voivat lisäksi delegoida tehtäviä lähikunnille. 3. Verotus ja valtionosuudet tulevat aluekunnille. Aluekunnan delegoidessa palveluita lähikunnalle palvelut toteutetaan niiden tuotteistamisen kautta sopimusohjausjärjestelmän pohjalta. Lainsäädännöllä määrättyjen tehtävien osalta voidaan niiden hoitamiseen osoittaa tarpeellinen rahoitus, esimerkiksi kiinteä prosenttiosuus aluekunnan verotuloista, tehtäväkohtainen lisä, kannustelisä tai mahdollinen muu ratkaisu. 4. Aluekuntien ja lähikuntien valtuustot valitaan suoralla kansanvaalilla. 5. Aluekuntien ja lähikuntien palveluiden organisoinnissa käytetään hyväksi uutta teknologiaa ja uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi verkkopohjaisia jakelujärjestelmiä, palveluiden tuotteistamista ja sopimusohjausta. Aluekuntien keskinäistä yhteistyötä tarvitaan sovittaessa valtakunnallisesta työnjaosta, esimerkiksi erikoissairaanhoidon sektorilla.

18 6. Alueelliset ja kielelliset erityispiirteet voidaan ottaa huomioon aluekuntien rajoja ja/tai alue- ja lähikuntien työnjakoa määriteltäessä. On mahdollistettava mm. kielellisesti riittävän yhtenäisten alueiden, myös aluekuntien, muodostuminen. 7. Aluekuntamallin keskeiset lakiesitykset tehdään nykyiselle eduskunnalle. Toteutus tapahtuu niin, että siirtymävaihe aluekuntiin alkaa valitsemalla aluekuntavaltuustot vaaleissa syksyllä Siirtyminen tapahtuu vaiheittain lainsäädännön muutosten vaatimassa aikataulussa. 8. Aluekuntamalliin siirryttäessä maakunnan liitot sekä suuri osa kuntayhtymistä lakkaa. Arvioita eri malleista ( ministerityöryhmän valmistelu) Peruskuntamalli Peruskuntamallin muutokset nykyiseen kunta- ja palvelurakennemalliin verrattuna ovat kohtuulliset ja siten hallittavissa. Mallin painopiste on kuntien toiminnan tehostamisessa kuntaliitosten sekä palvelutuotantoprosessien uudistamisen kautta. Suurin haaste liittyy ehkä siihen, saadaanko kuntaliitokset toteutettua vapaaehtoisesti. Toinen kuntaliitosten haaste liittyy niiden taitavaan ja tulokselliseen toteuttamiseen. Piirimalli Noin kahdenkymmenen sosiaali- ja terveyspiirin malliin siirtyminen ei ole muutoksena sinänsä vaikea toteuttaa. Sosiaalihuolto ja terveydenhuolto merkitsevät yhteensä noin 50 %:n osuutta kuntien menotaloudesta. Muutos koskisi tältä osin kaikkia Suomen kuntia ja näin ollen koko väestöä. Tässä mallissa vaikutetaan kuitenkin vain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen. Sosiaali- ja terveyspiirimallin toinen keskeinen haaste liittyy siihen kysymykseen, saadaanko mallin avulla riittävän suuri muutos aikaan. Niin ikään mallin haasteisiin kuuluu myös se, että kun nämä kaksi toimintasektoria irtaantuvat peruskuntien toiminnoista, heikkenee niiden yhteys esimerkiksi lasten ja nuorten muihin palveluprosesseihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinta ja ohjaus jää tässä mallissa välillisen demokratian varaan. Aluekuntamalli Aluekuntamalliin siirtyminen on muutoksena suuri. Mallin perustana on se, että koska tulevaisuuden muutoshaasteet ovat suuret, on uudistuksen koskettava koko maata, kaikkia kuntia ja kaikkia toimialoja. Suuri muutos merkitsee myös suuria haasteita muutoksen johtamiselle ja toteutukselle. Aluekuntamallissa keskeiset kysymykset liittyvät mittavaan lainsäädäntötyöhön. Koska malliin siirtyminen vaatii nykyisten

19 kuntien varojen ja vastuiden siirtämistä aluekunnille, vaatii se selkeitä siirtymävaiheen toimintasääntöjä ja muutoksen taitavaa johtamista. Erityisesti pienten ryhmien huomioon ottaminen ja monimuotoisuuden vaaliminen on otettava suurissa yksiköissä huomioon. Ongelmana mallissa on aluekunnan ja lähikunnan työnjako. Jos lähikunnille osoitetaan lakisääteisiä tehtäviä, se voi merkitä osittaista hallinnon päällekkäisyyttä. Tässä vaihtoehdossa suora demokratia vahvistuu aluekuntatasolla ja vastaavasti sen voidaan nähdä vähenevän lähikunnissa. Välillisesti valittuja edustuksellisia elimiä on vähemmän. Aluevaiheen organisointi Kunta- ja palvelurakenneuudistus -hankkeen asettamispäätöksen mukaisesti aluevaiheen organisoi Suomen Kuntaliitto yhdessä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa hankkeen linjausten mukaisesti. Valtioneuvosto päättää touko-kesäkuussa 2006 palveluiden tulevista rahoitus-, järjestämis- ja tuottamisrakenteista sekä linjaa kuntajakolain mahdolliset muutostarpeet. Valtioneuvoston lainsäädännölliset linjaukset käsitellään eduskunnassa vuoden 2006 aikana ja niiden on tarkoitus astua voimaan vuoden 2007 alusta. Aluevaiheen työskentely Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto on päätynyt toimintamalliin jonka tuloksena maakuntavaltuusto hyväksyy kuntien yhteisesti laatiman sopimuksen alueen palvelurakenteen ja kuntarakenteen uudistamisesta. Työ organisoidaan teemaryhmittäin, joita ovat - peruspalvelut, sosiaali- ja terveystoimi - sivistystyöryhmä - muiden teemojen ryhmä, kuntajohtjafoorumine työjaosto - teknisen toimen työryhmä - elinekinotoimen työryhmä - taloushallinnon työryhmä Lisäksi toteutetaan arviointi myös ulkopuolisen tekemänä. Aluevaihetta johtaa koordinointityöryhmä, jonka puheenjohtajan toimii Liinamaa. Leila Pekkanen on myös työryhmän jäsen. Etelä-Pohjanmaan kunta- ja palvelurakenneuudistussopimuksen osapuolet ovat kunnat, Etelä-Pohjanmaan liitto, Kuntaliitto ja

20 palvelutuottajat. Aluevaiheen aikana kuullaan kuntia, seutukuntia ja eri sidostyhmiä laajasti. Lisäksi järjestetään tilaisuuksia kuntajohdon (poliittinen ja ammattijohto) kanssa. 4.2 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan selvitys Selvityksessä todetaan ne globaalit haasteet, joihin koko suomalainen yhteiskunta joutuu vastaamaan jo lähitulevaisuudessa. Muutokset ja haasteet koskevat niin Euroopan Unionia, Suomea kuin yksittäistä kuntaakin. Monet yhteiskunnalliset vaikuttavat ilmiöt ovat kokonaisvaltaisia (Tulevaisuusvaliokunta, katsaus tietoyhteiskuntamme syviin haasteisiin). Katsauksessa todetaan, että tietoyhteiskunnan voimakas kehittyminen ja mukanaan tuoma muutos on lähitulevaisuudessa yhtä voimakas, kuin se on ollut tähän saakka. Edellä esitetystä yhteevedosta nähdään, että monet kehityssuunnat ovat nähtävissä myös paikallistasolla meidänkin kunnassa. Tämän vuoksi tulevaisuuteen suuntavat päätökset ovat nyt erittäin ajankohtaisia. Hyvinvointivaltion paineiden kasvu tuntuu paikallistasolla erittäin selkeästi. Paine on voimistunut 2000-luvulla ja on nimeomaan väestökehityksen ja -rakenteen muutoksen vuoksi keskeinen tekijä muutoksessa. Hyvinvointivaltion(-yhteiskunnan) keskeisiä kysymyksiä on tällä hetkellä pystyä selkeästi organisoimaan ja erottamaan palvelujen järjestäjävastuu (rahoittaja ja tilaaja) ja palvelujen tuottaja, joka voi

2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne

2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne Kunnanhallitus 102 20.06.2005 LEHTIMÄEN KUNNAN PALVELURAKENTEEN TARKASTELU, STRATEGIAT JA NÄIHIN LIITTYVÄT SELVITYKSET 100/01/011/2005 KH 102 1. Yleistä Kunnan strategiatyö on käynnistynyt vuoden 2004

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio

Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio Valtioneuvosto Peruspalveluohjelmaministeriryhmä Kunta- ja palvelurakenneryhmä Sihteeristö Sosiaali- ja terveyspalveluiden ryhmä Koulutus-, kulttuuri-,

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODELLE 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2008

TALOUSARVIO VUODELLE 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2008 Kunnanhallitus 190 29.11.2005 TALOUSARVIO VUODELLE 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2008 153/04/041/2005 KH 190 Lisätiedot: Kunnanjohtaja Leila Pekkanen, puhelin: 06-25253001, sähköposti: leila.pekkanen@lehtimaki.fi

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 65 18.02.2013 Valtuusto 33 04.03.2013. Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 24/00.01.00/2012

Kaupunginhallitus 65 18.02.2013 Valtuusto 33 04.03.2013. Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 24/00.01.00/2012 KEURUUN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Kaupunginhallitus 65 18.02.2013 Valtuusto 33 04.03.2013 Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 24/00.01.00/2012 KH 18.02.2013 65 Valtiovarainministeriö pyytää kuntien

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

Päätösehdotus (kunnanjohtaja): Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Täytäntöönpano: lautakunnat

Päätösehdotus (kunnanjohtaja): Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Täytäntöönpano: lautakunnat Kunnanhallitus 106 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 08.06.2015 Kunnanvaltuusto 19 17.06.2015 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2016 KHALL 106 Valmistelija: controller Kari Jahnsson Johtoryhmässä on päätetty esittää

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

KUNTALIITOS. TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen

KUNTALIITOS. TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen KUNTALIITOS SAVONLINNA, PUUMALA, PUNKAHARJU JA KERIMÄKI TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen Toimintaa jatkavan kunnan avaavan taseen muodostamisessa noudatetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Alavus, Kuortane ja Töysä kuntaliitoksen esiselvitys. Tavoitelinjaukset ja päättäjien kannanotot kiteytettyinä

Alavus, Kuortane ja Töysä kuntaliitoksen esiselvitys. Tavoitelinjaukset ja päättäjien kannanotot kiteytettyinä Alavus, Kuortane ja Töysä kuntaliitoksen esiselvitys Tavoitelinjaukset ja päättäjien kannanotot kiteytettyinä 1. Miten kuvaisitte kuntaliitoksen tarkoitusta? Tavoitealue Voimavarat Sanotun kiteytys Kuntakoon

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys

Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän 1. kokous Asialistan liite 1. Jarkko Majava Anssi Hietaharju 26.9.2013 Page 1 3. Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017 Lehdistötiedote 5.11.2014 KUNNAN TALOUS UHKAA SYÖKSYÄ Vuonna 2014 Kemiönsaaren kunnan talous on vielä kutakuinkin tasapainossa. Ennuste näyttää aika lähelle nollatulosta. Vuonna 2014 kunta siirtyy ylijäämäkaudesta

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

19.3.2015. 3 Väliraportin käsittely, Liite Hyväksyttiin väliraportin runko oheisen liitteen mukaisesti.

19.3.2015. 3 Väliraportin käsittely, Liite Hyväksyttiin väliraportin runko oheisen liitteen mukaisesti. Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 19.3.2015 PoSoTe talous ja rahoitus työryhmä/ 2. kokous Aika keskiviikko 18.3.2015 klo 13.00 13.55 Paikka Läsnä Poissa KYS/ rak. 10, 1. krs. hallituksen kokoushuone Vesa Lötjönen

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODELLE 2005 JA TALOUSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2007

TALOUSARVIO VUODELLE 2005 JA TALOUSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2007 Kunnanhallitus 147 03.11.2004 Kunnanhallitus 152 15.11.2004 Kunnanvaltuusto 55 24.11.2004 TALOUSARVIO VUODELLE 2005 JA TALOUSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2007 140/04/041/2004 KH 147 Kunnanhallitukselle on

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAPUOLET Alajärven, Alavuden, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Palvelutyöryhmien työn sisältö

Palvelutyöryhmien työn sisältö Palvelutyöryhmien työn sisältö 1. Nykytilakuvaus 2. Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa 3. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista 4. Erityiskysymykset 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot