Tulevaisuuden näkymiä 1/2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden näkymiä 1/2004"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 1/2004 Sisältää mm. Alueiden menestyspolkujen kehittäminen ja logistiikan uudet paradigmat Alueiden kehitys ja valtatiet Katsaukset: Maa- ja vesirakennusalan näkymät Maa- ja vesirakennusalan markkinatilanne Tiehallinto Maaliskuu 2004

2 1 Tiehallinto Asiakkuus, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 1/2004 Sisältö 3 Lukijoille 5 Alueiden menestyspolkujen kehittäminen ja logistiikan uudet paradigmat 15 Alueiden kehitys ja valtatiet 35 Katsauksia 50 Future Survey -poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi. Toimitukseen kuuluvat Nils Halla (vastaava toim.) ja Veijo Kokkarinen. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 1/2004

4 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Lukijoille Tässä numerossa jatkuu edelleen alueteema. Suomen Kuntaliiton teettämässä vuonna 2003 valmistuneessa tutkimuksessa 'Suomi Alueiden menestyspolkujen kehittäminen' tarkasteltiin Suomen alueita ja niiden kehitysnäkymiä pitkälle eteenpäin. Keskeisenä asiana oli valtakunnallisen työvoimastrategian sovittaminen maakuntatasolle ja maakuntien kilpailutekijöiden esille saaminen ja niiden hyödyntäminen globaalissa vaihdannassa. Tienpitäjää luonnollisesti kiinnostaa alueiden kehittyminen ja siitä mahdollisesti seuraavat liikennetarpeet. Toisaalta tienpitäjä voi myös tukea liikenneverkkoratkaisuillaan kehittymisprosessia. Timo Sneck VTT:ltä selostaa tutkimuksessa kehitettyjä analyysi- ja tarkastelumalleja. Erkki Niemi Tilastokeskuksesta tarkastelee seututyyppien kehitystä tuotannon, työllisyyden ja väestön muutosta kuvaavan ns. BTV-indikaattorin avulla. Edelleen hän mm. selvittelee, miten pitkälle pääkaupunkiseudun vaikutus ulottuu Helsingistä lähtevien pääteiden suunnissa. Kirjoitus on tavallaan jatkoa Niemen artikkelille Tulevaisuuden näkymissä 2/2002 (Tie, tuotanto ja tulot. Voidaanko tiet profiloida aluetalouden keinoin?). Lehden lopussa on tavan mukaan maanrakennusalan toimintaympäristö- ja markkinakatsaus sekä valikoima Future Survey aineistoa. N. Halla S-posti: Tulevaisuuden näkymiä lehtien kirjoitukset ovat luettavissa myös Tiehallinnon www-palvelussa, valinta tulevaisuussivulta, jonka osoite on: sivulla on myös joitakin tulevaisuusaiheisia linkkejä.

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 1/2004

6 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Timo Sneck Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) Alueiden menestyspolkujen kehittäminen ja logistiikan uudet paradigmat Johdanto Suomi tutkimuksessa käsitellään valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran läpivientiä maakuntatasolla. Lähtöolettamuksena on, että v jälkeen tulonsiirrot valtakunnan sisällä on oleellisesti aikaisempaa vaikeampi toteuttaa ja EU:n aluetuki pienenee. On muistettava, että EU:n aluetuen perustehtävä on kohottaa heikosti kehittyneiden alueiden talous lähemmäksi kehittyneiden alueiden taloudellista kilpailukykyä. Siksi Suomi 2020 tutkimuksessa tarkastellaan sitä elinkeinorakennetta, jolla kukin maakunta menestyisi kansainvälisessä vaihdannassa (Sneck 2003). Tältä perustalta kehitettiin kohti hyvinvointiyhteiskunnan alueellista rahoitusperustaa johtavat alueiden menestyspolut. Ideaalitilanteessa kukin maakunta kykenisi elinkeinoelämänsä tuloilla hankkimaan ne innovaatiot, joilla maakunnan työvoima pysyisi kansainvälisessä vaihdannassa menestyvien yritysten palveluksessa. Hyvinvointivaltion tulevaa rahoitusperustaa on tutkimuksessa arvioitu kahdesta eri lähtökohdasta. Ensimmäisessä sijoitettiin työpaikkaa neljälle muuntuvalle osaamisperustalle, joille kehitetään globaalissa vaihdannassa kilpailukykyisiin innovaatioihin perustuva suomalainen elinkeino- ja työpaikkarakenne (Sneck 2002): Uuden kasvun mahdollistavat megahankkeet ja avaukset (nano-, bioteknologia ym.) Vanhan kasvun ylläpito (ICT-tuotteet, ohjelmat ja sisällöt) Liiketoiminnan tuottavuuden lisäys, kuten e-liiketoiminta (ICTtuotteiden avulla) Hajautettu alihankinta ja reuna-alueiden teknologiaperusta. Toisessa vaiheessa muotoiltiin vuorovaikutussuhdetta valtakunnallisen työvoimakehittämisen sekä maakuntien vahvuuksien välille. Maakuntien hankkeet tehtiin yhteneviksi valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran kanssa. Tavoiteuran tehtävänä on aikaansaada erikseen määriteltävät n työpaikkaa edellä kuvattuihin osaamisperustoihin. Tätä ajatuskoetta on Suomi 2020 tutkimuksessa jatkettu laskemalla maakuntakohtaiset kehittämistavoitteet siten, että alueet yhdessä kukin omista vahvuuksistaan lähtien kykenisivät kehittämään yllä mainitut työpaikkaa kansainvälisen vaihdannan avaintehtäviin (Sneck 2003). Kyseiset työpaikat on kytketty maakuntien menestystuotteista koostuviin megahankkeisiin. Näin valtakunnallinen työvoimastrategia sekä maakuntien kehittämisohjelmat sopisivat toisiinsa ja maakunnilla olisi käytettävissään välineitä, joilla voitaisiin toteuttaa työvoimastrategian tavoiteuran mukaista kehitystä.

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 1/2004 Mitä tämä merkitsee logistiikan kehittämisen kannalta? Yksi näkökulma on tarkastella, miten kukin alue kykenee varmistamaan valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran kanssa yhteen sovitetut kasvun lajeja myös logistiikan keinoilla. Ajattelutavassa tarkastellaan tavoitteena oleva kasvun edellytyksenä olevien yksittäisten logististen ratkaisujen taloudellista toteuttamista, ei koko logistiikkaa. Valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran toteutumisen edellytys on kaupunkiseudun elinkeinojohtamisen uudet, läpinäkyvät toteutusalustat. Tämän välineistön toimivuus poistaa alueen logististen ratkaisujen kehittämiseltä riskejä. Elinkeinojohtamisen välineistön läpinäkyvyys ja alueen mahdollisuus itse hallita riskejä kehityspanostusten ennakoivalla kohdennuksella on välttämätöntä tietoutta logistiikkatoimijoille, jotta ne voivat muodostaa käsityksen kohdealueen markkinoiden kestävyydestä. Toinen näkökulma on alueiden välisen verkostoituvan tuotannon yhteensovitus. Myös tämä näkökulma edellyttää elinkeinojohtamisen välineistöjen tehokkuutta, koska yhden alueen epäonnistuminen vaikuttaa myös muihin. Maakuntien kehittämisaseman luonnehdinta Suomi 2020-tutkimuksen arvioiden taustana on maakuntien liittojen toimittama materiaali. Mainittakoon, että Uusimaa ei laatinut sellaista luetteloa maakunnalle merkittävimmistä hankkeista, joka olisi ollut vertailtavissa muuhun Suomeen. Valtakunnallisen työvoimastrategian ja maamme työvoiman nostamiseksi mahdollisimman kilpailukykyiseksi kansainvälisessä vaihdannassa tällainen koordinoitu yhteistoiminta eri alueiden kesken tarvittaisiin. Näin valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuraa voitaisiin kehittää työvoiman määrän pienentyessä mahdollisimman kilpailukyisten innovaatioiden varassa. Maakuntien kehitysasemia voi lyhyesti kuvata seuraavasti (Sneck 2003): 1. Uusien innovaatioiden tuotanto strategisena toimintamallina, jolloin talouselämä uusiutuu klusteri kerrallaan, kokeiluesimerkkinä toimi Tampere: Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi 2. Kun tulevaisuuden yritystulot kehittämistoimen rahoituslähteenä periaate kytketään alueelliseen kiinteistöstrategiaan, saadaan kiinteistöliiketoiminta kestävälle perustalle Joensuun tapaan Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 3. Megahankkeilla aikaansaatava työvoiman porrasnosto Imatran tapaan ja innovatiivinen teknologiaperusta uusii osaamisperustaa niin, että toimitilojen kysyntä saadaan kestävälle perustalle Etelä-Karjala Lappi

8 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Kansainvälistävä elinkeinostrateginen toteutusohjelma erityyppisiä yritysverkostoja myöten Vaasan action plan periaatteen mukaan, jossa menestystuotehakuiseen yritystoimintaan liittyy työvoiman porrasnosto Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä- Savo Kainuu 5. Usean ohuen kärjen kehittämisstrategia toimii Porin seudulla, sen sovellus toimiva ratkaisu myös muissa maakunnissa Satakunta Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Jos alueiden kehittämisen valtakunnalliset tukitoimenpiteet ovat jatkuvasti hallinnassa usean yhteiskäyttäjän ennakoivan ohjantajärjestelmän työvälineillä, uusi tilanne merkitsee uutta näkökulmaa myös logistiikan alalla. Enää ei keskustella pelkästään alueen logistisesta asemasta, vaan lisäksi on tarkasteltava logistiikan keinovalikoimaa toteuttaa edullisesti muuntuvan elinkeinorakenteen uusien toimintojen edellyttämät logistiset ratkaisut. Muutoin kyseisten elinkeinorakenteiden uusiminen vaarantuu. Seuraavassa asiaa tarkastellaan kahdesta näkökulmasta. Ensiksi pohditaan, miten infra-alan investointien kannattavuutta voidaan kehitellä ja toiseksi miten logistiikkaa voidaan tarkastella palvelujen tarvitsijoiden näkökulmasta eli miten asiakasrajapinta muuttuu (Sneck 2004). VTT SpeedProP VTT SpeedProPin periaatteena on omaisuuden hallinta omistajan ja palvelujen tuottajan yhteisen edun näkökulmasta. Ensinnäkin on vaikeaa löytää oikea osaava omistaja eli sellainen omistaja, joka osaamisellaan saa parhaat tuotot uudesta kohteesta. VTT SpeedProP on ideoiva tapa nopeuttaa kohteen alku- ja välivaiheen omistamisen muotoja, jotka sitten johtavat tarkoituksenmukaiseen pitkäaikaiseen omistukseen infra-alalla. Tämä siis liittyy infra-alan projektien johtamiseen sekä hallintaan. Mitä ilmeisimmin kohteen osaavaa omistusta tuetaan myös rakentajan liiketoiminnan osana. VTT SpeedProP tarjoaa rakentajalle eli tuottajalle tavan tarjota nopeasti ja oikeaan aikaan omistajalle ratkaisu, joka lisää infrarakenteen (tai kiinteistön) tuottoarvoa lisääviä palveluja. Tavoitteena se, että infrarakenteen (kiinteistön) arvo omistajan taseessa voidaan pitää markkinavaatimusten tasalla. VTT SpeedProP laskee urakoitsijan/tarviketeollisuuden näkökulmasta kutakin tarjoustilannetta varten ennalta sellaisen ratkaisun, joka lisää asiakkaan tuotteesta saamaa hyötyä eniten. Tavoitteena on samanaikaisesti lisätä kiinteistössä tapahtuvan liiketoiminnan tai väylän kustannussäästöjä käyttäjille ja pienentää väylän omistajan pääomien suhdetta niistä saataviin taloudellisiin hyötyihin. Kuviossa 1 asetelma esitetään sekä kiinteistöjen että väylästöjen omistukseen soveltuvassa muodossa.

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 1/2004 Kiinteistössä tapahtuvan liiketoiminnan arvo tai väylästön suoritteen arvo Tuotto Kiinteistön kustannusperusteinen tasearvo tai väylän omaisuusarvo Kiinteistö- ja rakennusalan innovaatio-toiminnan seuraaminen on urakoitsijan näkökulmasta kolmivaihenen prosessi: tehdyt/toteutetut/aiotut työt ovat aktiivitilaisessa seurannassa oikein ajoitettu tarjous omistajalle siten, että omistajan (kiinteitä) kustannuksia alas samalla, kun liiketoiminnan arvoa ylös Kiinteistössä tapahtuva liiketoiminta, innovaatiot VTT Money ProP yrityksen menestystuotehakuisuusasteen mukaan: innovaatioita ei voida rahoittaa seuraavan sukupolven tuotteiden myynnillä takautuvasti, mutta luotottaa VTT MoneyProP - laskelmilla innovaatioiden rahoitus pitää saada menestystuotteiden katteesta liiketoiminnan arvoa ylös VTT SpeedProp liittää ko. asiat toisiinsa Kuva 1. VTT SpeedProP välineenä lisätä kohteen tuottavuutta ja pienentää sen sitomia pääomia omistajan näkökulmasta. Toisena kysymyksenä pitkällä aikavälillä urakoitsijoiden ja omistajien yhteisenä huolena on sellaisen innovaatiotoiminnan aikaansaaminen, jolla tuotteiden uudet ominaisuudet paranevat tai työsuoritetta nopeutetaan. Innovaatioiden rahoitus pitää saada jatkumona tapahtumaan menestystuotteiden katteen varassa. Muutoin mvr-ala ei seuraa tuottavuudeltaan muita toimialoja. Avainkysymyksiä ovat rakennusajan automaatio, valvonta, mittaus, ICT yleensä ja tuotantorobotiikka. Kun elinkaaren aikaiset kustannukset painottuvat mm. uusissa rahoitusmalleissa, infrarakenteiden toimivuusvaatimukset nousevat ja edellyttävät uusia ratkaisuja. Logistisen tähtäimen eli VTT SightProPin rakentaminen Kunnat voivat asettaa kehitykselleen erilaisia tahtotiloja, jotka ovat sidoksissa sen asemaan kuvion 2 kehikolla. Ratkaisua haetaan yhdistämällä valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran osoittama liikkumavara, sen saavuttamisen välineet sekä logistiikka kehityksen mahdollistajana tai mahdollisuudet keventää logistiikkakustannuksia alueen näkökulmasta. Logistinen tähtäin hakee logistiikan kehittämistarpeita tilanteessa, jossa pyritään uusilla elinkeinojohtamisen työvälineillä tavoiteskenaarioita voimakkaampaan kasvuun. Paradigmassa alueelliset logistiset tavoitteet asetetaan valittujen kasvualojen räätälöityjen toimitusketjujen summana. Tähän antaa vastauksen toimivuusvaatimusten muodostamiseen ja tavoiteltavien

10 Tulevaisuuden näkymiä 1/ toimivuusominaisuuksien kehittämiseen laaditun VTT ProP kokonaisuuden osaksi muotoiltu logistinen tähtäin eli VTT SightProP menettelytapa (Sneck 2004a). Kuviossa 2 esitetään VTT SightProP mekanismi Hämeenlinnan seudun, Hyvinkää - Riihimäki eli EKES-alueen ja Loviisan seudun osalta. Alueellisen kehittämisen haasteet Loviisan, EKES-alueen sekä Hämeenlinnan seudun osalta ovat täysin erilaiset valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran toteuttamisessa. Kohdealueiden tulevaa kehitysasemaa koskevia tahtotiloja (missioita) rakennetaan täysin eri lähtökohdista. Hämeenlinna maakuntakeskuksena joutuu hajauttamaan panostuksensa kaikille muuntuville osaamisperustoille (uuden kasvun mahdollistaminen, vanhan kasvun ylläpito, tuottavuuden nosto sekä hajautettu alihankinta), kun EKES-alue kykenee Helsingin seudun vaikutuspiirin kiinteänä osana keskittämään panostuksensa tarkoin valikoiduille kärkialueille. Hämeenlinna joutuu ottamaan vastuulleen koko maakunnan uutta kasvua avaavien hankkeiden riskejä, kun taas EKES-alueen riskeistä osan kantaa Helsingin seutu. Loviisa puolestaan on edellisiä vaikeammassa asemassa, koska sen oma toimintakyky on heikko eikä se ole kiinni missään ulkopuolisessa tukijärjestelmässä. Hämeenlinnan seudulla on kohtalainen kyky selviytyä monen toimialan kehittämishaasteesta, EKES-alue tavallaan saa Helsingin seudun kysynnästä valtakunnallisen tavoiteuran haasteista selviämiseen tarvittavan tuen. Koska Loviisalta puuttuu kumpikin tuki, se ei tule toimeen ilman valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran aktivointia. Itse asiassa Loviisa tukitarpeita voisi hahmottaa tarkastelemalla niitä puutteita, joita sillä on suhteessa EKES-alueen Helsingin seudulta saaman tuen suhteen. (Sneck 2004a) VTT SightProP on kohdennettu hakemaan uusia logistisia ratkaisuja sen mukaan, mikä elinkeinokehittämisen ja osaamisrakenteen uusiutumistapa painottuu kullakin kohdealueella. Kohdealueen eri toimijoiden tavoitteiden perusteella sekä työvoima- ja väestöennusteiden perustalta on jäljitetty alueille kaksi skenaariota, jotka eroavat työllisten määrän osalta (Mäntylä&Lehtinen 2004). Niistä vaihtoehto 1 on ajatukseltaan likellä valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuraa, joskaan sitä ei ole yksilöity tavoiteltavien tietoyhteiskunnan seuraavan sukupolven ammattien mukaan. Tämän jälkeen taulukossa 1 tarkastellaan, miten kukin alue tai kunta voi parantaa asemaansa etsimällä valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran perustalta itselleen mahdollisimman työllistäviä ja tarkoituksenmukaisia työtehtäviä. Pohjois-Savossa on edetty kokoamalla alueelle tärkeimmät innovaatioaihiot, yhdistelty niihin innovaatiot tuottava toimijaverkosto sekä arvioitu uusien tuotteiden markkinoille tulo. Lisäksi on arvioitu tarvittavaa erikoisosaamista ja työvoiman riittävyyttä. Työ jatkuu kehittämällä tuotannossa tarvittavat yritysverkostot. Megahankkeiden erittely onkin ensimmäinen askel laatia toimintaohjelma elinkeinoelämän muuttamisesta vuoden 2012 osaamisvaatimuksia vastaavaksi sekä kytkeä tähän tarvittava työvoiman koulutus. Taulukko 1 osoittaa suuruusluokalleen ne työpaikat, jotka valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran mukaisesti voisivat syntyä Pohjois-Savossa. Tavoitetasoa on hieman nostettu, koska taulukkoa voidaan jatkuvasti yhtäältä uusia ja

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 1/2004 toisaalta rakentaa vuositason toimintaohjelmaksi. Tämä tapahtuu aina sitä mukaa, kuin megahankelistauksessa esitettyjen innovaatioaihioiden kaupallinen arvo on saatu varmennettua ja kehitystyö käynnistettyä. Uutta kasvua mahdollistavat avaukset Vanhan kasvun ylläpito Tuottavuuden lisäys Hajautettu alihankinta Kunnan logistiset ratkaisut Loviisan seutu Raakaaine Alihankkija 1 Jakelu Vastaanotto Alihankkija 2 Rekka Terminaali EKES-alue Logistinen tähtäin on kohdistettava niihin kriittisiin toimintaketjujen osiin, joilla on merkitystä alueen elinkeinoelämän kasvulle asetetun tahtotilan osana ASIAKASRAJAPINTA. LÄHTÖKOHTANA LOGISTIIKKARATKAISUIHIN SITOUTUVIEN ASIAKKAIDEN KÄYTTÄYTYMISSKENAARIO Hämeenlinnan seutu Loviisan Arvioitu tilanne vuosina seutukunta Väestö yht Työvoima yht Työlliset, ve Työlliset, ve Työpaikat yht EKES -alue Väestö yht Hämeenlinnan seutukunta Arvioitu tilanne vuosina Väestö yht Työvoima yht Työlliset, ve Työlliset, ve Työpaikat yht Työvoima yht Työlliset, ve Työlliset, ve Työpaikat yht Kuvio 2. Logistisen tähtäimen sovittaminen kasvustrategiaan (Sneck 2004)

12 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Toimiala Taulukko 1. Pohjois-Savon rooli ja klustereittain haasteet kehitettäessä valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran työpaikkoja v (Sneck 2004b). Uuden kasvun mahdollistavat (bio-, nanoym.) avaukset Lisäys vuoteen 2012 henkeä Vanhan kasvun Liiketoiminnan ylläpito (ICT, tuotteet, tuotta- ohjelmat, vuuden lisäys sisällöt) Hajautettu alihankinta Elintarvikeklusteri Metsäklusteri ICT-klusteri Metalliklusteri Ympäristö- ja bioenergiaklusteri Matkailu Kulttuuri Hyvinvointiklusteri Koko talous menestyst Toimiala Taulukko 1 kuvaa siis, miten parhaita työntekijöitä ohjataan jatkuvasti vaativampiin tehtäviin. Taulukko 2 puolestaan osoittaa mahdollisuuksia työvoiman lisäkoulutuksella nostaa huonommin koulutettuja em. tyhjiksi jättämiin työtehtäviin. Taulukko 2 on johdettu taulukosta 1 ja on tarkennettava sen mukaan, minkälaisia työvoimatarpeita klusteroituminen tuottaa toimialoittain. Niinpä on ohjeellisesti on ajateltu, että liiketoiminnan tuottavuutta lisäämällä vapautetaan työvoimaa ICT-klusterille aikuiskoulutuksen kautta. Myös taulukko 2 on ylimitoitettu, havainnollistuksen vuoksi juuri ICT-klusterin osalta. Mitä suurempiin työpaikkamääriin taulukon 1 mukaan päästään, sitä enemmän työvoimaa voidaan porrasnoston kautta kouluttaa taulukon 2 käsitteistöllä. Taulukko 2. Valtakunnallisen/maakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran mahdollistama porrasnosto Pohjois-Savossa, v (vert. taulukko 1) (Sneck 2004b). Uuden kasvun mahdollistavat (bio-, nanoym.) avaukset Lisäys vuoteen 2012 henkeä Vanhan kasvun Liiketoiminnan ylläpito (ICT, tuotteet, tuotta- ohjelmat, vuuden lisäys sisällöt) Hajautettu alihankinta Elintarvikeklusteri Metsäklusteri ICT-klusteri Metalliklusteri Ympäristö- ja bioenergiaklusteri Matkailu Kulttuuri Hyvinvointiklusteri Koko talous menestyst Men.tuotper porrasnosto Näin paljastuu se osa elinkeinoelämää, jonka läpimenon varmistamiseksi VTT SightProP on kehitetty. Vasta tässä vaiheessa analyysi kohdennetaan logistiikan toimintavaihtoehtoihin. Tällöin otetaan käsittelyyn kuviossa 1 hahmotellut, alu- Yht. Yht.

13 12 Tulevaisuuden näkymiä 1/2004 eella kehittämisen kohteena olevien toimialojen arvoketjut sekä oletetut työvoima- ja tavaravirrat. Kuviossa 2 osoitettiin, miten logistinen tähtäin kohdistetaan riippuen alueen kehittämisen painopisteen suuntautumisesta eri kasvutapojen (uutta kasvua luovat avaukset, vanhan kasvun ylläpito, tuottavuuden lisäys sekä hajautettu alihankinta) suhteen. Näin kunta tai alue voi eritellä, mille tasolle se kasvutavoitteensa asettaa riippuen haetun kasvun logiikasta. VTT SightProP harjoitelma Yleistäen VTT SightProPin avulla osoitetaan toimialoittain kasvua luovien hankkeiden kannattavuuden riippuvuus logistiikan kehittämisvaihtoehdoista. VTT SightProP on siis tarkennettu toimintatapa alueellisen kehittämisen ja logististen toimintapolitiikkojen laadinnan välille. Sovittamalla logistinen tähtäin sekä alueen itselleen asettama haaste valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran saavuttamiseksi voidaan saatujen kokemusten perusteella selvittää logistiikan kehittämistarpeita. Pohjois-Savon osalta näitä tarkasteluja ei ole tehty, alue on miettimässä ehdotuksia sille, miten valtakunnallisen työvoimastrategian tavoiteuran saavuttamista voidaan yhteistoimin alueen ja keskushallinnon kanssa varmistaa. Tähän liittyvät kehitettävien yritysten logistiikkatarpeet. VTT SightProP -menettelytavan jatkokehittämisessä tarvitaan toinen vaihe, jolla tarkasteltava alue lähtökohtaisesti yhdistää Pohjois-Savossa tekeillä olevat analyysit ja logistiikan täsmäkehittämisen. Samalla selvitetään työpaikkojen hienosäätöjä sen mukaan, minkälaiset logistiikan kehittämispaineet eri vaihtoehtoihin sisältyy. VTT SightProP saa lopullisen asunsa sen jälkeen, kun yhdessä projektissa voidaan samanaikaisesti kehittää sekä alueen tavoitteiden asettamista sekä logististen ratkaisujen hienosäätöjä. Teollisuuden paikallis- ja pientieverkostolle asettamat vaatimukset eivät oleellisesti muutu, vaikka valtakunnallinen työvoimapula muuntaa työnteon malleja. Hajautettu alihankinta saattaa johtaa pieniin, paikallisia energia- ja materiaalivaroja hyödyntäviin, pitkälle automatisoituihin tehtaisiin. Teknologiateollisuus ry:n johdolla käynnistetty kansallinen TRIO-projekti osaltaan viitoittaa tällaista teollista rakennemuutosta. Siinä määrätietoisesti kehitetään kansainvälistyviä yrityksiä viemään innovaatioihin perustuvia tuotteita kansainvälisille markkinoille. Näiden kärkiyritysten taakse rakennetaan järjestelmä- ja tuoteosia tuottavien yritysten verkostot. Suuri osa yrityksistä kehittyy nykyisten keskusten ulkopuolelle, mikä muuttaa valtakunnallisia logistisia järjestelmiä, mutta muutos voinee koskea vain valtatietasoa. Ohessa VTT SightProPilla tehty ajatuskoe (Jouko Törnqvist&Timo Sneck) paikallistieverkostoon kohdistuvista muutospaineista. Onko paikallis- ja pientieverkosto alueellisen kehittymisen näkökannalta avainasemassa? Varautuminen paikalliseen tavarakuljetusten lisääntymiseen lienee helpointa ja tehokkainta keskittämällä yritystoiminta alueen sisällä kuin varautumalla ennalta tien rakenteiden ja tienpidon tehostamiseen tietämättä tarvekohteita. Lisäksi tulevat infrapalvelujen- energiahuollon, jätehuollon jne. järjestämisen kustannukset. Hajautetun alihankinnan näkökulmasta on kysyttävä, onko teollisuuskyläajattelu osoittautunut tehottomaksi tai muuten toimimattomaksi. Voidaanko sitä kehittää esimerkiksi viihtyvyyttä ja muuntojoustoa lisäämällä, myös rahoitusjoustot huomioiden.

14 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Paikallisten materiaalivirtojen osalta kyseeseen tulevat lähinnä metsävarat ja pienemmässä määrässä elintarvikkeet ja maatalouden kuljetukset. Maanjalostuksen ja rakennustoiminnan kuljetukset pysyvät paikallisella tasolla tuotteiden huonosta jalostusarvosta johtuen (kuljetuskustannukset ovat suuret suhteessa tavaran myyntihintaan). Poikkeuksia ollaan kehittämässä ekotehokkaan rakentamisen ja hajautettujen energiatuotantomallien avulla. Tietyn muunneltavan tyyppitaloratkaisun varaan kehitetään ohjeet, joiden mukaan paikalliset yrittäjät kykenevät verkottuen viemään lävitse aluerakentamiskohteita. Tyyppitalo tuotetaan moduulijärjestelmänä, jossa ekotehokas rakennus (nykyinen energiatarve puolitetaan) tuotetaan lähtien yhteisestä energiajärjestelmästä, perustusrungosta, jonka päälle rakennettavaa perusmoduulia voi joustavasti kasvattaa käyttäjän tarpeiden mukaan, märkätilat ym. perusratkaisut tuotetaan moduuleina, varusteluvaihtoehtoja on muutama, rahoitus liittyy kauppaan, markkinointi ja asunnon arvo jälkimarkkinoilla tapahtuu kunnan avustuksella jne. Muutokset tieverkostoon ovat kuitenkin pieniä. Hajautettu alihankinta ei myöskään lisää tiestön palvelutasovaatimuksia. Käytännössä liikennöinti tapahtuu henkilöautoliikenteenä, joka ei juurikaan rasita tieverkkoa. Pitkällä aikavälillä tavoiteltavan näkökulman voisi kehittää henkilöliikenteen ajankäytön tehokkuuden lisäämisestä. Siinä keinot ovat toisaalta telemaattiset (tähtäin pitkällä tulevaisuudessa alemmalla tieverkolla: esim. itseohjautuva auto) taikka siirtyminen enenevässä määrin joukkoliikenteeseen. Yhteenvetona muutokset saattavat koskea valtatietasoa, paikallisteille vaikutukset eivät ulotu. Hajautetun alihankinnan seurausvaikutukset valtateiden kehittämiselle perustuvat "reuna-alueiden teknologiastrategiat nimikkeen alla tapahtuvien uusien teknologisten ratkaisujen kehittämiseen. Näitä kuvaa yllä ekotehokas asuminen ja rakentaminen. Myös teollisuuskylien ja matkailukohteiden yhdistelmät ekotehokkuusnimikkeistön alla saattavat vaikuttaa valtateiden kehittämistarpeeseen. Myös palvelujen osalla on odotettavissa paljon muutoksia sekä valtakunnallisella, alueellisella että kunnan tasolla. Yksistään tulevaisuuden vanhusten huolto edellyttää alueiden yhteen toimimista sekä asuinyhteisöjen mukaan tuloa huonokuntoisten palvelujen läpivientiin. Seuraavina vuosina ei keskustella yhtä paljon logistiikan merkityksestä alueen kehittymiselle kuin täsmällisten, kasvualojen logistiikkaratkaisujen toimivuusvaatimuksista ja kustannuksista. Tätä paradigmamuutosta varten VTT SightProP on kehitetty. Oma kokonaisuus syntyy omistusrakenteista. Nykyisin on vallalla olevan trendin mukaan kokeillaan erilaisia infrastruktuurien omistus- ja rahoitusmalleja, joissa julkinen sektori maksaa käyttökorvauksia tms. Hoito- ja omistusmallien kirjo saattaa kasvaa, jos logistisella tähtäimellä kyetään osoittamaan yksittäisten yritysten logistiikkaratkaisuilla nykyistä toimivampia ratkaisuja. Kirjallisuus Mäntylä, Kaj&Lehtinen, Jarkko (2004) Skenaariot elinkeinoelämän kehityksestä vuoteen 2020 Loviisan ja Hämeenlinnan seutukunnissa ja EKES-alueella. LOL- LI - Logistiikan osaamisen laajentaminen liittouman alueella -tutkimuksen työpaketin 3 osatutkimus. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, luonnos

15 14 Tulevaisuuden näkymiä 1/2004 Sneck, Timo. (2003) Suomi 2020 Alueiden menestyspolkujen kehittäminen. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Sneck, Timo. (2004a) Logistisen keskittymän tavoitetila 2020 ja valtakunnallinen työvoimastrategia. LOLLI- Logistiikan osaamisen laajentaminen Etelä- Suomen liittouman alueella. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, luonnos Sneck, Timo. (2004b) Pohjois-Savo Megahankkeiden VTT MoneyProP - käsittely klusteriryhmissä. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, luonnos Kirjoittajan yhteystiedot: Timo Sneck, tutkija VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka p. (09)

16 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Erkki Niemi Tilastokeskus Alueiden kehitys ja valtatiet Artikkelissa käsitellään aluksi koko maan alueellista kehitystä seututyypeittäin. Seutukunnat ryhmitellään kuuteen seututyyppiin: neljään kaupunkimaiseen ja kahteen maaseutumaiseen. Seututyyppien kehitystä tarkastellaan tuotannon, työllisyyden ja väestön muutosta kuvaavan BTV-indikaattorin avulla. Tarkastelussa on ajanjakso lamaa edeltävältä ajalta uuden vuosituhannen alkuun. Artikkelin toisessa osassa tutkitaan, miten etäälle valtakunnallisen keskusalueen, pääkaupunkiseudun (PKS) vaikutus ulottuu alueen rajalta. Tarkastelu tehdään Helsingistä alkavien valtateiden suuntaisesti. Vaikutuksia tutkitaan teiden varsille osuneiden kuntien tuotannon ja työllisyyden avulla. Tutkittava ajanjakso on neljännesvuosisadan mittainen alkaen Lisäksi selvitetään valtateiden muut mahdolliset alueelliset kasvukeskukset ja niiden vaikutusalueet. 1. Aluekehitys Aluetalous - kansantalous - globaalitalous Aluekehitys on monien samanaikaisten ja usein vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos. Kansainvälistymisen myötä alueet ovat kytkeytyneet yhä tiiviimmin globaaliin talouteen. Ulkoisten vaikutusten lisääntymisestä huolimatta alueiden taloudellinen kehitys on yhä voimakkaasti kytköksissä koko maan taloudelliseen kehitykseen, sen tilaan ja kansainvälisen kilpailukykyyn. Vaikka yhä useammat alueet ovat suoraan yhteydessä globaalitalouteen ja sen vaihteluihin, niin valtaosalle alueista kansainväliset vaikutukset heijastuvat välillisesti koko kansantalouden ja siihen läheisesti liittyvän julkisen talouden kautta. Kansantalouden ja aluetalouden kiinteästä kohtalonyhteydestä on hyvänä esimerkkinä Suomea luvun alussa koetellut lama. Se kuritti poikkeuksetta kaikkia alueita - toisia ankarammin, toisia hienovaraisemmin. Laman alkamisajankohta vaihteli vain vähän, nousu-uralle pääsy huomattavasti enemmän. Lähihistorian alueellista kehitystä tarkastellaan lamaa edeltävältä ajalta uuden vuosituhannen ensimmäisiin vuosiin. Tarkasteltava aika on jaettu neljään kolmen vuoden jaksoon seuraavasti: o Syöksy lamaan ( ) o Nousu lamasta ( ) o Kasvun vuodet ( ) o Kasvun taittuminen ( )

17 16 Tulevaisuuden näkymiä 1/2004 Tarkasteltavat alueet ovat seutukuntia. Ne ovat ominaisuuksiensa perusteella ryhmitelty kuuteen seututyyppiin: neljään kaupunkimaiseen ja kahteen maaseutumaiseen: o o o o o o Helsingin metropolialue Suuret kaupunkiseudut Keskisuuret kaupunkiseudut Teolliset kaupunkiseudut M1 Maaseutumaiset seutukunnat M2 Harvaan asutut seutukunnat Seutukuntien tyypittely perustuu kaupunki- ja maaseutupolitiikassa käytettyihin kunta- ja seututyypittelyihin. Aluekehityksen kuvaajana BTV-indikaattori Aluekehityksen kuvaajana käytetään BTV-indikaattoria. Siinä alueen tuotannon (jota kuvaa alueellinen bruttokansantuote), työllisyyden ja väestön muutoksia verrataan koko maan muutoksiin. BTV-indikaattori perustuu kolmen komponentin poikkeamiin koko maan kehityksestä. Indikaattori on komponenttien poikkeamien painottamaton keskiarvo. Useamman vuoden tarkasteluissa indikaattorit palautetaan vuosittaisiksi poikkeamiksi. BTV-indikaattori korostaa aluekehityksen eroavuutta koko maan muutoksesta. Pelkistetyimmässä muodossaan se tiivistää aluekehityksen yhdeksi, koko maan nolla-tason molemmin puolin vaihtelevaksi luvuksi. Samalla kun indikaattori suhteuttaa alueen kehityksen koko maahan, se mahdollistaa myös alueiden väliset vertailut. Alueellisia indikaattoreita tulkittaessa on muistettava, että koko maan tietojen nollaamisesta huolimatta myös sen vaihtelut ovat voineet olla suuria ja nopeita, kuten luvulla opimme. Aluekehitys seututyypeittäin Vuosien yleistä alueellista kehitystä kuvataan BTV-indikaattorin avulla. Kehityskuvaa tarkennetaan käyttäen edellä esitettyä aikajaksotusta ja tarkastelemalla erikseen BTV-indikaattorin komponenttien vaikutuksia muutoksiin. Aluekehityksen taustalla on Suomen kansantalous ja sen kehitys. Koko kansantalous ja aluetaloudet ovat puolessatoista vuosikymmenessä kokeneet rauhanaikaisen historiansa syvimmän laman ja yhden nopeimmista kasvukausistaan. Talous ei ole luvun loppupuoliskon jälkeen asettunut aiemmin normaalina pidettyyn tasaisen talouskasvun, alhaisen työttömyyden ja reippaan inflaation tilaan. Koko kansantalouden vuosittaiset kasvuluvut ovat vaihdelleet runsaan kuuden prosentin pudotuksesta samansuuruiseen kasvuun. Kansantaloudella, kuten myös alue- ja kuntatalouksilla, on ollut suuria vaikeuksia sopeutua näin nopeatempoiseen vaihteluun.

18 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Tuotannon ohella myös työllisyys on kokenut perusteellisen myllerryksen. Satoja tuhansia työpaikkoja katosi muutamassa vuodessa ja työttömyysluvut moninkertaistuivat. Vaikka työllisyys onkin parantunut, työttömyys on vakiintunut aikaisempaan verrattuna korkealle tasolle. BTV-indikaattori seututyypeittäin BTV-indikaattorin vuosien keskimääräiset vuosipoikkeamat koko maan kehityksestä vaihtelevat Helsingin metropolialueen plus yhden ja harvaan asutun maaseudun liki miinus kahden välillä. Seututyyppien kehityserot ovat suuret keskisuuria ja teollisia kaupunkiseutuja lukuun ottamatta. BTV-indikaattori seututyypeittäin Helsingin metropolialue 1,0 Suuret kaupunkiseudut 0,5 Keskisuuret kaupunkiseudut -0,5 Teolliset kaupunkiseudut -0,7 Maaseutumaiset seudut -1,2 Harvaan asutut seudut -1,9-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 BTV indikaattorin poikkeama - keskimäärin %yksikköä vuodessa Helsingin metropolialueen kehitys on ollut suotuisinta. BTV-indikaattorin vuosikeskiarvo yhden prosenttiyksikön verran plussan puolella. Suuret kaupunkiseudut ovat myös selviytyneet hyvin. Eroa koko maahan on kertynyt keskimäärin puoli prosenttiyksikköä vuodessa. Keskisuurten kaupunkiseutujen poikkeama on saman verran miinuksella kuin suurten kaupunkien plussan puolella. Miinusmerkistä huolimatta tulos on kohtuullinen. Teollisten kaupunkiseutujen selviytyminen läpi luvun myllerrysten on myös lähes kohtuullinen. Teollisuus ja teollisuusseudut olivat ensimmäisinä vetämässä Suomea laman pohjalta kuopan reunalle. Vetovastuun siirryttyä muualle teollisuusseutujen kehitys on takkuillut. Maaseutumaisten seutujen kehitys on jäänyt jälkeen koko maan kehityksestä: vuosittain jatkuvana keskimääräinen -1,2 % -yksikön poikkeama loitontaa seututyypin alueita koko maan keskimääräisestä tilanteesta.

19 18 Tulevaisuuden näkymiä 1/2004 Harvaan asuttujen seutujen vuosittainen liki -2 % -yksikön poikkeama merkitsee ratkaisevaa erkaantumista koko maan kehityksestä. Erot koko maan keskiarvoihin kasvavat. Koko maan talouden rajut vaihtelut heijastuvat myös alueille. Vaikutukset ovat kuitenkin eriaikaisia ja -suuruisia. Parhaiten koko maan vaihteluita seuraavat Helsingin metropolialue ja suuret kaupunkiseudut - onhan niiden vaikutus koko maan kehitykseen suurin. Aluekehitys seututyypeittäin ja jaksoittain Vuosina maan talous syöksyi rivakan kasvun vuosista ennen näkemättömään lamaan. Koko maan rajuista muutoksista huolimatta seututyyppien väliset kehityserot ovat tarkastelukauden pienimmät. Ero parhaiten selviytyneen Helsingin metropolialueen ja heikoimmin menestyneen harvaan asuttujen seutujen välillä on vain 1,8 % -yksikköä. Kolmannella jaksolla ero repesi peräti 4,4 % - yksiköksi. Teollisuus veti maan lamasta vuosina Toinen päävastuun lamatalkoista kantanut oli Helsingin metropolialue. Vaikka sen kasvu jäi vähäiseksi, tuotantoosuuden suuruus tuotti kansantalouteen pinnalle pääsyyn tarvittavaa lisäpotkua. Suurten kaupunkiseutujen kohtalona oli toipumisen tuskastuttava hitaus. Niiden parhaat vuodet osuvat kahdelle viimeiselle jaksolle. Maaseutumaisten seutujen suhteellinen asema on heikentynyt lamasta nousun ja kasvun vuosina. Kasvun tasaantuminen on hieman pienentänyt maaseutumaisten alueiden poikkeamaa koko maan kehityksestä. Myös maaseututyyppien väliset kehityserot ovat tasaantuneet. Harvaanasuttujen seutujen menetykset ovat viimeisen jakson aikana jopa hieman maaseutumaisia seutuja pienemmät. Keskisuurten kaupunkiseutujen kehitysprofiilin suunta on heikko: alkujaksojen koko maan keskimääräisen kehitystä seuraileva kehitys on viimeisen jakson aikana lähestymässä jo maaseutumaisten seutujen poikkeamatasoja. Seututyypeittäin kehitys voidaan tiivistää seuraavaksi yhteenvedoksi (kuvio 2): Helsingin metropolialueen kehitys on ollut kaikkina jaksoina koko maata parempaa. Erityisen voimakkaasti ero kasvoi jaksoilla ja vaikka jälkimmäisellä jaksolla pientä tasaantumista onkin havaittavissa. Suurten kaupunkiseutujen kehitys on kaikkina jaksoina pysytellyt plussalla. Parasta kehitys on ollut viimeisten vuosien ja heikointa lamasta toipumisjakson aikana. Kehityksen suunta on ollut nouseva. Keskisuuret kaupunkiseudut ovat suurten kaupunkiseutujen peilikuva - niiden kaikki jaksot ovat miinuksella ja kehitys loppua kohti heikkenevä. Parhaat tulokset sijoittuvat alun lamajaksoihin. Teollisten kaupunkiseutujen kehitys on pahasti miinuksella, paitsi vuosina , jolloin teolliset seudut olivat vetämässä Suomea laman pohjalta tasolle, josta pudotus alkoi.

20 Tulevaisuuden näkymiä 1/ Maaseutumaiset seudut ovat jääneet koko maan kehityksestä kaikkina jaksoina: vähiten laman alkaessa ja eniten kasvuvuosina Kolmen jakson mittainen heikkenevä kehityssuunta näyttää taittuneen. Harvaan asuttujen seutujen kehityskuva muistuttaa maaseutumaisten seutujen kehitystä - poikkeamat koko maahan ovat vain suuremmat. Poikkeama koko maahan oli pienin laman alkaessa ja suurin vuosina Viimeisen jakson poikkeama on samansuuruinen kuin maaseutumaisten seutujen. Viimeinen jakso on miltei parhaan ensimmäisen jakson veroinen. BTV-indikaattori seutytyypeittäin ja jaksoittain Helsingin metropolialue 0,7 0,6 1,2 1,7 Suuret kaupunkiseudut 0,5 0,2 0,3 0,8 Keskisuuret kaupunkiseudut -1,0-0,5-0,2-0,2 Teolliset kaupunkiseudut Maaseutumaiset seudut Harvaan asutut seudut -2,7-2,1-1,8-1,6-1,8-1,5-1,2-1,0-0,9-0,5-0,6 0, > > > >92-3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 BTV-indikaattorin poikkeama jaksoittain keskimäärin %-yksikköä vuodessa Kuvio 2: BTV-indikaattori seututyypeittäin ja jaksoittain Yhteenveto Alueiden kehitys näyttää vaihdelleen seututyypin mukaan. Kaupunkimaiset seutukunnat ovat menestyneet keskimäärin paremmin kuin maaseutumaiset. Kaupunkimaisista seutukunnista ovat parhaiten pärjänneet Helsingin metropolialue ja suuret kaupunkiseudut. Keskisuuret kaupunkiseudut ja teollistuneet kaupunkiseudut ovat jääneet koko maan keskimääräisestä kehityksestä. Kaupunkiseutujen erot suurenivat luvun loppua kohti kuljettaessa. Vuosituhannen vaihteessa erojen suureneminen näyttää tasaantuneen.

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

TEM/TK/VesaVirtanen 1

TEM/TK/VesaVirtanen 1 1 Aluebarometri 1-2/2009 Aluebarometri on työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa teettämä internetkysely, jonka Tilastokeskus toteuttaa. Aluebarometri mittaa maan eri

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S 2 0 1 7 - L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U Lappi avainlukuina Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot