Koulutuksesta työperusteisen maahanmuuton kilpailuetu. Selvitys ulkomailta rekrytoitavien työntekijöiden koulutusjärjestelyistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutuksesta työperusteisen maahanmuuton kilpailuetu. Selvitys ulkomailta rekrytoitavien työntekijöiden koulutusjärjestelyistä"

Transkriptio

1 Koulutuksesta työperusteisen maahanmuuton kilpailuetu Selvitys ulkomailta rekrytoitavien työntekijöiden koulutusjärjestelyistä 1

2 Työ- ja elinkeinoministeriö Loppuraportti Helmikuu, 2014 Taitto: Edita Publishing Oy Kuvitus: Shutterstock Julkaistu 3/2014 2

3 Sisältö 1. Johdanto Tavoite ja toteutus Selvityksen lähtökohdat Raportin rakenne 7 2. Koulutusjärjestelyiden nykytila Nykytila ja kehittämistyön haasteet Hanketoimijoiden kokemuksia koulutusjärjestelyiden kehittämisestä Havaintoja muiden Pohjoismaiden toimintatavoista Koulutusmallien muodostaminen ja arviointi Koulutusmallien muodostaminen Koulutusmallien esittely Suomeen töihin -koulutus Työyhteisön kielikoulutus Sosiaali- ja terveysalan valmistava koulutus Koulutusmallien vertailu kuvitteellisten esimerkkien avulla Metallialan rekrytointi Sote-alan rekrytointi Koulutusmallien toteuttamiseen liittyvien edellytysten tunnistaminen Koulutusmallien yleisen merkityksen vertailu ja niiden kehittäminen Pohdintaa koulutusjärjestelyiden kehittämisestä Kansainvälinen rekrytointikoulutus -koulutusmalli Kotoutumiskoulutuksen kehittäminen Muut koulutusjärjestelyihin liittyvät kehittämismahdollisuudet Kehittämissuositukset Lähteet 39 Liite 1. Haastatellut henkilöt 40 Liite 2. Koulutusjärjestelyiden kustannusten ja riskien jakaminen 41 3

4 Tiivistelmä Tämän selvityksen tavoitteena on selvittää Suomeen ulkomailta rekrytoitaville työntekijöille suunnatun kotoutumiskoulutuksen erilaisia toteuttamismahdollisuuksia. Suomeen rekrytoitaville työntekijöille ei voida nykyiseltään systemaattisella ja yhtenäisellä tavalla tarjota esimerkiksi suomen kieleen ja suomalaiseen työelämään liittyvää koulutusta. SELVITYKSESSÄ ON haettu vastausta kysymykseen, millaisten koulutusjärjestelyiden kautta ulkomailta rekrytoiduille työntekijöille voitaisiin järjestää suomen kieleen, suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaiseen työelämään liittyvää koulutusta. Selvityksessä keskitytään erityisesti vaihtoehtoisten koulutusmallien muodostamiseen ja arviointiin. Kolme esiteltävää koulutusmallia ovat seuraavat: Suomeen töihin -koulutusmalli, jossa TE-hallinto ja työnantaja yhdessä hankkivat ja maksavat työntekijöiden kielikoulutuksen. Työyhteisön kielikoulutus -koulutusmalli, jossa työnantaja itse hankkii koulutuksen, mutta voi vähentää koulutukseen liittyviä kustannuksia verotuksessa. Sosiaali- ja terveysalan valmistava koulutus -koulutusmallissa työnantaja hankkii rekrytointi- ja koulutuspalveluita julkisen varoin tuetun projektitoimiston avulla, mutta maksaa pääasiassa itse palveluihin liittyvät kustannukset. Koulutusmallien arvioinnin kautta pohditaan erilaisten koulutusjärjestelyiden tarkoituksenmukaisuutta eri näkökulmista. Kussakin mallissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Edellä mainittujen mallien hyviä puolia yhdistetään neljännessä koulutusmallissa Kansainvälinen rekrytointikoulutus. Kansainvälinen rekrytointikoulutus -koulutusmallin lähtökohdaksi otetaan koulutusten hankinta uudenlaisen koulutusinstrumentin kautta. Kansainvälinen rekrytointikoulutus -koulutusmallin tarpeisiin luotaisiin ammatillisen työvoimakoulutuksen (tuotteistetut yhteishankintatuotteet) ja kotoutumiskoulutuksen rinnalle uusi koulutusinstrumentti, joka tukisi erityisesti työperusteisten maahanmuuttajien kielikoulutusta ja mahdollistaisi koulutusten toteuttamisen lähtömaassa. Koulutusten toteuttaminen olisi mahdollista TE-hallinnon ja työnantajien yhteisen hankinnan kautta. Julkiset työnantajat saisivat suoraan rahallista tukea enemmän kuin yksityiset työnantajat. Työnantaja voisi vähentää syntyviä kustannuksia verotuksessa. Lisäksi perustettaisiin prosessin omistava ja toiminnan markkinointia toteuttava 4

5 koordinoiva toimija (projektitoimisto), jotta toiminta kyettäisiin saamaan tehokkaasti käyntiin. Koulutusmallin jatkokehittämistyötä tulisi viedä eteenpäin EURES-palvelun kehittämisen yhteydessä. Selvityksen lopussa esitetään kehittämisehdotuksia, joiden avulla työ- ja elinkeinohallinto voisi jatkaa työperusteiseen maahanmuuttoon kytkeytyvän koulutusjärjestelmän suunnittelua. Keskeiset kehittämissuositukset ovat seuraavat: TE-hallinnon tulee asettaa työperusteisen maahanmuuton koulutusjärjestelyihin liittyvät tavoitteet; koulutusjärjestelyiden kehittämisen tavoitteet tulisi asettaa samassa yhteydessä kun ylipäätänsä kirkastetaan työperusteiseen maahanmuuttoon liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Tavoitteiden asettamista tulisi tukea selvittämällä nykyistä koulutusjärjestelyihin liittyvää kysyntää ja tarjontaa. TE-hallinnon tulee pohtia, miten EURES-toiminnan uudistamista voitaisiin hyödyntää koulutusjärjestelyiden toteuttamisessa. Koulutusjärjestelyihin liittyvän kehittämistyön rinnalla on hyvä pitää esillä muita työperusteista maahanmuuttoa edistäviä toimenpiteitä sekä kielikoulutusmahdollisuuksien laajentamista. Ramboll Management Consulting Oy on toteuttanut tämän selvityksen työ- ja elinkeinoministeriössä toimivan ESR-rahoitteisen MATTO-tukirakenteen toimeksiannosta. 5

6 1. Johdanto 1.1 Tavoite ja toteutus TÄMÄN SELVITYKSEN tavoitteena on selvittää Suomeen ulkomailta rekrytoitaville työntekijöille suunnatun kotoutumiskoulutuksen erilaisia toteuttamismahdollisuuksia. Suomeen rekrytoitaville työntekijöille ei voida nykyiseltään systemaattisella ja yhtenäisellä tavalla tarjota esimerkiksi suomen kieleen ja suomalaiseen työelämään liittyvää koulutusta. Selvityksessä on haettu vastausta kysymykseen, millaisten koulutusjärjestelyiden kautta ulkomailta rekrytoiduille työntekijöille voitaisiin järjestää suomen kieleen, suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaiseen työelämään liittyvää koulutusta. Selvityksen toimeksiannossa on määritelty koulutusjärjestelyiden tarkoittavan joko lähtömaassa tai Suomessa annettavaa työperusteisille maahanmuuttajille suunnattua suomen kieleen, suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaiseen työelämään liittyvää koulutusta, jonka tavoitteena on auttaa ulkomailta Suomeen rekrytoidun työntekijän sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, työyhteisöön ja sen tapoihin ja kieleen. Selvityksessä keskitytään erityisesti vaihtoehtoisten koulutusmallien muodostamiseen ja arviointiin. Muodostetut koulutusmallit luovat käytännössä puitteet, joiden avulla julkinen hallinto kannustaa työnantajia järjestämään ulkomailta rekrytoiduille työntekijöille tarkoituksenmukaista koulutusta. Koulutusmallien arvioinnin kautta pohditaan erilaisten koulutusjärjestelyiden tarkoituksenmukaisuutta eri näkökulmista. Yksikään koulutusmalleista ei sellaisenaan ole itsestään selvä optimaalinen tapa tarjota koulutusta työperusteisille maahanmuuttajille, vaan kussakin mallissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Selvityksen lopussa esitetään kehittämisehdotuksia, joiden avulla työ- ja elinkeinohallinto voi jatkaa työperusteiseen maahanmuuttoon kytkeytyvän koulutusjärjestelmän suunnittelua. Ramboll Management Consulting Oy on toteuttanut tämän selvityksen työ- ja elinkeinoministeriössä toimivan ESR-rahoitteisen MATTO-tukirakenteen toimeksiannosta. Työtä ohjanneeseen ohjausryhmään kuuluivat Tapani Kojonsaari, Olli Sorainen, Tiina Oinonen sekä Nia Englund. Työ toteutettiin aikavälillä toukokuu helmikuu Selvityksen lähtökohdat Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Maahanmuuton tulevaisuus strategiasta nostetaan vahvasti esiin työperusteisen maahanmuuton merkitys tilanteessa, jossa Suomen huoltosuhde heikkenee ja kansainvälinen kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyy. Työperusteisille maahanmuuttajille suunnatut koulutusjärjestelyt voivat osaltaan edistää Suomeen suuntautuvaa työperusteista maahanmuuttoa. Hyvin toimivat ja selkeät koulutusmallit voidaan nähdä suomalaisten työmarkkinoiden vetovoimaa lisäävänä tekijänä. Strategiassa todetaan Suomen tarvitsevan maahan pysyvämmin jääviä ja työmarkkinoiden käytettävissä olevia maahanmuuttajia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla arvioidaan työvoiman vajauksen olevan vuoteen 2025 mennessä vähintään henkilöä. Suomen sanotaan tarvitsevan aktiivista, suunnitelmallista ja kohdennettua työperusteista maahanmuuttoa. Tämän tarpeen ohella strategiassa kiinnitetään huomiota kotimaisten kielten opetuksen ja muun työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuuden lisäämiseen. Kotimaisten kielten opiskelumahdollisuuksia tulisi kehittää niin, että opiskelu olisi mahdollista myös työsuhteen aikana. Työnantajia tulisi rohkaista tukemaan maahanmuuttajatyöntekijöiden kielenopiskelua. (Valtioneuvosto 2013) Tässä selvityksessä laadittujen koulutusmallien lähtökohtana on ollut työperusteisen maahanmuuton moninaisuus. Eri toimialoilla ja työnantajilla on erilaisia koulutuksellisia tarpeita. Tämän vuoksi koulutusmallit nähdään tässä selvityksessä erilaisten koulutuksellisten sisältöjen hankintaa ja toteuttamistapoja mahdollistavina rakenteina. Mika Raunio, Elina Pihlajamaa ja Hanna Carroll ovat kuvanneet Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisemassa tutkimuksessa työnantajien erilaisia palveluntarpeita kansainvälisten rekrytointien toteuttamisessa. Suuret ja kansainvälisesti toimivat työnantajat voivat toteuttaa yksittäisten asiantuntijoiden rekrytointeja omaa osaamistaan ja esimerkiksi kaupallisia head hunting -rekrytointipalveluita hyödyntäen. Kansainvälisillä työmarkkinoilla 6

7 toimivat henkilöt eivät välttämättä tarvitse suomen kieltä työtehtävissään. Toinen ryhmä ovat työnantajat, joiden rekrytointitarve perustuu enemmän laajamittaiseen työvoimapulaan kuin tarpeeseen löytää yksittäisiä asiantuntijoita. Näissä tehtävissä suomen kielen taito ei ole välttämättä edellytys tehtävässä toimimiseen, mutta se voi tukea esimerkiksi työntekijöiden viihtymistä ja asettautumista Suomeen. Kolmantena ryhmänä tutkimuksessa tunnistetaan työnantajat, jotka toimivat aloilla, joissa paikallinen kielitaito ja työtapojen tuntemus korostuvat. Työperusteisen maahanmuuton näkökulmasta huomio kiinnittyy tällöin erityisesti sosiaali- ja terveysalaan, jossa esimerkiksi suomalaisten työmenetelmien ja suomen tai ruotsin kielen tuntemus on edellytys eri tehtävissä toimimiseen. Koulutuspalveluilla on tällöin suuri merkitys alan kansainvälisten rekrytointien yhteydessä. (Raunio M et al. 2009) Tässä selvityksessä muodostetut koulutusmallit pyrkivät tukemaan erityisesti työnantajia, joilla ei välttämättä ole kansainvälisiin rekrytointeihin liittyvää osaamista, sekä ylipäätänsä niiden alojen työnantajia, joissa työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla. Koulutusmalleihin liittyvässä pohdinnassa on huomioitu erityisesti sosiaali- ja terveysalan tarpeet. Koulutusmallien avulla työnantajia kannustetaan kytkemään koulutuksia tiiviisti ulkomailla tapahtuvaan rekrytointiprosessiin ja tarjoamaan kielikoulutuksia ulkomaalaistaustaisille työntekijöille myös niille, jotka ovat jo olleet Suomessa pidempään. Koulutusmallien kaltaisten rakenteiden toivotaan lisäävän työnantajien mahdollisuuksia ulkomaisiin rekrytointeihin. Pysyvät koulutusmallien kaltaiset rakenteet myös kehittävät työperusteiseen maahanmuuttoon liittyviä koulutusmarkkinoita. Koulutusmalleja voidaan soveltaa sekä EU/ETA-maiden sisäisiin rekrytointeihin että EU:n ulkopuolelta tapahtuviin rekrytointeihin, joihin liittyy työlupajärjestelyitä. Selvityksessä puhutaan lähinnä suomen kielen koulutuksesta, mutta koulutusjärjestelyjen tulee mahdollistaa sekä suomen että ruotsin kielen koulutus. 1.3 Raportin rakenne Luvussa kaksi käydään läpi työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvien koulutusjärjestelyjen nykytilaa ja nostetaan esiin kotimaisen kehittämistyön kokemuksia sekä muissa Pohjoismaissa käytössä olevia toimintamalleja. Koulutusjärjestelyiden nykytilaa, työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvää kehittämistyötä ja muiden Pohjoismaiden toimintamalleja on selvitetty kirjallisen materiaalin ja haastattelujen avulla. Selvityksen yhteydessä haastatellut henkilöt on listattu liitteessä 1. Luvussa kaksi esitettyjä havaintoja hyödynnetään vaihtoehtoisten koulutusmallien muodostamisessa ja niiden arvioinnissa. Luvussa kolme esitellään laaditut koulutusmallit ja niiden sisältöä. Koulutusmallien hyviä ja huonoja puolia sekä toteutettavuutta lähestytään vertailemalla malleja keskenään kuvitteellisten esimerkkitapausten ja eri arviointikriteerien avulla. Koulutusmallien arvioinnin avulla pyritään luvussa neljä esittämään neljäs koulutusmalli, johon on pyritty yhdistämään aiemmin esitettyjen mallien hyviä puolia. Luvussa viisi esitetään kehittämissuositukset, joiden avulla työperusteisten maahanmuuttajien koulutusjärjestelyjä voitaisiin nykyisissä olosuhteissa kehittää eteenpäin. 7

8 2. Koulutusjärjestelyiden nykytila Tässä luvussa esitellään työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvien koulutusjärjestelyiden nykytilaa, kehittämistyötä sekä muiden Pohjoismaiden tapoja järjestää työperusteisten maahanmuuttajien koulutusta. 2.1 Nykytila ja kehittämistyön haasteet TÄLLÄ HETKELLÄ Suomessa ei ole käytössä pysyviä rakenteita, joiden kautta julkinen hallinto tukisi ulkomailta rekrytoitavien työntekijöiden koulutusta Suomessa tai työntekijöiden lähtömaassa. EU:n rakennerahastokaudella on rahoitettu ulkomaisen työvoiman rekrytointiin liittyvien palveluiden ja prosessien kehittämistä sekä toimijoiden tiedon ja osaamisen lisäämistä aiheeseen liittyen. MATTO-tukirakenne on koordinoinut työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelmaa, josta on rahoitettu useita kymmeniä hankkeita. (Kuntoutussäätiö 2013) ESR-rahoitteisissa hankkeissa on kokeiltu mm. erilaisia tapoja järjestää rekrytoitujen työntekijöiden koulutuksia. Hankkeiden keskeisimpiä kokemuksia selvityksen näkökulmasta on käsitelty luvussa 2.2. Hanketoiminnan kautta työnantajille on voitu tarjota rekrytointi- ja koulutuspalveluita maksutta tai edullisesti. Hanketoiminnan kautta on voitu kehittää alueellista palvelujärjestelmää ja välillisesti esimerkiksi koulutuspalveluita tuottavien organisaatioiden tuotteita ja osaamista. Hankkeet ovat auttaneet työnantajia toteuttamaan ulkomaisia rekrytointeja, mutta hankkeiden toteuttamat koulutustoiminnot eivät muodosta yhtä yhtenäistä mallia, joka voitaisiin ottaa suoraan kansallisesti käyttöön. Hankkeiden lisäksi rekrytointi- ja koulutuspalveluita tuottavat erilaiset palveluntarjoajat kuten koulutusorganisaatiot ja henkilöstöpalvelualan yritykset. Tämän selvityksen yhteydessä ei ole muodostunut täsmällistä kuvaa siitä, miten paljon tällaisille rekrytointi- ja erityisesti koulutuspalveluille on nykyiseltään kysyntää. ESR-rahoitteisen INSITE -hankkeen julkaisemassa Avoin Suomi kuka vastaa työperusteisesta maahanmuutosta -julkaisussa esitellään henkilöstöpalvelualan yrityksille suunnatun kyselyn tuloksia. Henkilöstöpalvelualan yritysten toiminta on laajentunut kotimaan rekrytoinneista ulkomailla tapahtuvaan rekrytointiin, jonka todetaan olevan pitkäjänteisyyttä ja erityisosaamista vaativa kokonaisuus ja jonka ulkoistamista erityisesti isot työnantajat usein harkitsevat. Alan yritykset rekrytoivat sekä vuokratyövoimaa että työntekijöitä suoraan työnantajien palvelukseen. Koulutusjärjestelyt eivät nousseet kyselyssä vahvasti esille. Teemaa kommentoitiin ennen kaikkea sosiaalija terveysalan kontekstissa. Henkilöstöpalvelualan yritysten näkemysten mukaan työ- ja elinkeinohallinnon tulisi erityisesti kehittää tiedottamista TE-hallinnon palveluista ja työvoimatarpeen seurantaa sekä keventää työvoiman maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa. (Äärilä 2010) Koulutusjärjestelyt eivät korostu henkilöstöpalvelualan yrityksille suunnatussa kyselyssä ehkä osin siksi, että kyselyyn vastanneiden yritysten toiminta on keskittynyt erityisesti rakennus- ja metallialan vuokratyö- 8

9 voiman rekrytointiin. Koulutusjärjestelyiden näkökulmasta rekrytoinnit voidaan jakaa periaatteessa kahteen ryhmään. On aloja, joilla kielitaitoa ei voida pitää erityisen merkityksellisenä ja aloja, joissa riittävä kielitaito on edellytys tehtävässä toimimiseen. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammatit. Suuri osa MATTO-tukirakenteen piirissä toimineista hankkeista on toteuttanut juuri sote-alan rekrytointeja. MATTO-tukirakenteen kokoamassa Ulkomailta rekrytoidut työntekijät taulukossa on koottu yhteen eri hankkeissa rekrytoitujen työntekijöiden ammattialat ja määrät. Vuosina on toteutettu yhteensä 359 rekrytointia, joista ainakin 1/3 lukeutuu sosiaali- ja terveysalaan. Jos luvusta otetaan pois 1 3 kuukautta Suomessa työskennelleet kausityöntekijät, on yli puolet tehdyistä rekrytoinneista kohdistunut sosiaali- ja terveysalaan. Muita ammattialoja ovat mm. maatalous- ja sikalatyöntekijät, rakennusmiehet, puusepät, elintarviketyöntekijät, hitsaajat ja CNC-koneistajat. Sosiaali- ja terveysalan rekrytoinnit Koulutusjärjestelyiden kannalta on tärkeää ymmärtää erilaiset viranomaisprosessit, jotka liittyvät sosiaali- ja terveysalalla tehtäviin kansainvälisiin rekrytointeihin. Sosiaali- ja terveysalan ammatit ovat tyypillisesti ns. säänneltyjä ammatteja. Ulkomailta rekrytoitavien työntekijöiden tulee käydä läpi viranomaisprosessi, joka vaihtelee sen mukaan, onko henkilö EU/ETA-maan kansalainen vai ei. Esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöstön kohdalla Valvira myöntää hakemuksen perusteella oikeuden harjoittaa ammattia Suomessa. Tutkintoja on pyritty rakentamaan niin, että yhdessä EU/ETA-maassa hankittu pätevyys olisi riittävä myös muissa EU/ETA-maissa. Tarkoituksena on edistää henkilöiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä. Mikäli On aloja, joilla kielitaitoa ei voida pitää erityisen merkityksellisenä ja aloja, joissa riittävä kielitaito on edellytys tehtävässä toimimiseen. koulutuksia ei ole EU:n tasolla harmonisoitu, voi Valvira edellyttää työntekijöiltä sopeutumisaikaa tai kelpoisuuskoetta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012 sekä EU/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneiden henkilöiden tulee hakea Opetushallitukselta tutkinnon rinnastamispäätös eli päätös siitä, onko kyseinen tutkinto täydennettävissä vastaamaan suomalaista tutkintoa ja millaisia lisäopintoja hakijan tulisi suorittaa. Koulutuksen vastaavuuden lisäksi EU/ETA-maan ulkopuolelta tulevalta hakijalta edellytetään riittävää kielitaitoa, mistä osoituksena on todistus suoritetusta valtionhallinnon kielitutkinnosta (tyydyttävä taitotaso) tai yleisestä kielitutkinnosta (tasot 3 4). Vaikka EU/ETAvaltioiden kansalaisilta ei edellytetä vastaavaa osoitusta kielitaidosta, tulee työnantajan kuitenkin varmistaa, että henkilöillä on riittävä kielitaitoa tehtävien hoitamiseen. (www.valvira.fi) Kansainvälisen rekrytointitarpeen on ajateltu kohdistuvan etenkin sosiaali- ja terveysalan henkilöstöön. 9

10 Aiheen ympärille on syntynyt paljon kehittämistoimenpiteitä. Työ- ja elinkeinoministeriön strateginen HYVÄohjelma pyrkii kehittämään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen edellytyksiä ja auttamaan toimialan kehittymistä kasvavaksi ja kansainvälistyväksi alaksi. Ohjelmassa on nostettu esiin kansainvälisten rekrytointien kehittäminen yhtenä tapana torjua alan työvoimapulaa. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011) Huomionarvoista on, että opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vuonna 2013 Kielitaidon ja EU-/ETAmaiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmän. Ryhmän tehtävänä on mm. laatia nykytilan kuvaus aihepiiristä ja tehdä esitys eri tavoista hankkia vaadittava kielitaito sekä tehdä esityksiä järjestelmän selkeyttämiseksi ja parantamiseksi. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013) Yhtenä tavoitteena on, ettei maahanmuuttajien tarvitsisi suorittaa tutkintoja uudestaan Suomessa, koska se tuhlaa sekä yhteiskunnan että maahanmuuttajien resursseja. Työ- ja elinkeinohallinnon rooli Työ- ja elinkeinohallinnolla on keskeinen rooli koulutusjärjestelyiden kehittämisessä. Työ- ja elinkeinohallinto vastaa sekä kansainvälisten rekrytointiprosessien tukemisesta että maahanmuuttajille suunnatun kotoutumiskoulutuksen toteuttamisesta. Suomen kotoutumiskoulutusjärjestelmä ei tällä hetkellä käytännössä juurikaan palvele työssä olevia maahanmuuttajia. Laissa kotoutumisen edistämisestä todetaan seuraavaa: Kotoutumiskoulutuksena oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Kotoutumiskoulutukseen voi sisältyä myös aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta voimaan tullut laki kotoutumisen edistämisestä koskee kaikkia Suomessa asuvia maahanmuuttajia, joilla on oleskelulupa. Periaatteessa TE-toimiston tai kunnan tulisi tehdä sitä pyytävälle maahanmuuttajalle alkukartoitus, jossa arvioidaan maahanmuuttajan kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palveluiden tarvetta. (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Käytännössä kotoutumista tukevat palvelut ovat kuitenkin suunnattu pääasiassa työttömille maahanmuuttajille. Esimerkiksi työ- ja elinkeinohallinnon hankkimat suomen kielen kurssit pidetään tyypillisesti arkipäivisin viitenä päivänä viikossa 7 tuntia kerrallaan. (TE-palvelut 2013) Työssäkäyvälle suomen kielen koulutusta kaipaavalle on usein vähän sopivia vaihtoehtoja. Tämä ongelma korostuu vuorotyöläisillä ja kaupunkien ulkopuolella asuvilla. Tarjolla olevan kotoutumiskoulutuksen määrän on todettu olevan osin riittämätöntä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla koulutuksiin on pitkät jonot. Työssä käyvien maahanmuuttajien ja opiskelijoiden kohdalla on todettu tarvittavan lisäresursseja. (TEM 2012a) Resursseja kotoutumiskoulutukseen on myös kokonaisuudessaan lisätty. Työssäkäyvien ja työttömien maahanmuuttajien asettaminen vastakkain resurssien näkökulmasta ei ole perusteltua. Työperusteiseen maahanmuuttoon kytkeytyvien pysyvämpien koulutusjärjestelyiden organisoinnissa tulee huomioida työnantajien rooli koulutusten kustannusten maksamisessa. Toisaalta työperusteista maahanmuuttoa tukevan koulutusjärjestelmän kehittäminen voi ennaltaehkäistä maahanmuuttajien työttömyyttä. Maahanmuuttaja on saattanut saapua Suomeen suoraan töihin, jolloin työttömyyden kohdatessa hänelle ei välttämättä ole kertynyt riittävää kielitaitoa, eikä hänellä välttämättä ole mahdollisuutta osallistua kotoutumiskoulutuksen kautta järjestettäville kielikursseille, mikäli hän on ollut maassa jo pidempään. Työperusteinen maahanmuutto voi myös luoda uutta kasvua, mikä puolestaan luo työpaikkoja maassa jo oleville. Työ- ja elinkeinohallinto vastaa kansainvälisistä työnvälityspalveluista, joiden tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus Suomessa. Eurooppalainen työnvälitys (EURES) on osa kansainvälisiä työnvälityspalveluja. EURES on kaikki EU/ETA-maat ja Sveitsin kattava työnvälitysverkosto, jonka tarkoitus on lisätä työvoiman liikkuvuutta Euroopassa. Suomessa toimii EURES-neuvojia tietyissä TE-toimistojen toimipisteissä. EURES-palvelut ovat maksuttomia työnantajille ja työnhakijoille. Työnhakijoille EURES-palvelut tarjoavat työnvälitystä, neuvontaa ja tiedotusta. Työnantajille EURES-palvelut tarjoavat Suomessa tukea ulkomaisten rekrytointien toteuttamiseen. Neuvojat auttavat rekrytointien käynnistämisessä, paikallisten yhteistyökumppaneiden etsimisessä, tiedusteluihin vastaamisessa ja hakemusten vastaanottamisessa sekä tekemällä tarvittaessa työnhakijoiden esivalintaa. Työnantajilla on myös mahdollisuus osallistua rekrytointitapahtumiin yhdessä EURES-neuvojien kanssa. (www.mol.fi) 10

11 EURES-palvelut eivät kuitenkaan suoraan tue työnantajaa koulutusjärjestelyjen toteuttamisessa. EURES-palvelut uudistuvat vuonna 2014, kun EU- RES-palveluista tulee osittain ESR-rahoitteisia. EU:n rakennerahastokaudella EURES-palveluiden on tarkoitus palvella yhä enemmän työnantaja-asiakkaita palveluiden laajentuessa. EURES-palveluiden organisoiminen hankerahoituksen kautta voi mahdollistaa koulutusjärjestelyiden toteuttamisen valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Hankerahoituksen lisäksi työ- ja elinkeinohallinto ei tue rahallisesti työnantajia suomen kielen koulutuksen järjestämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut vuoden 2011 lopussa linjauksen julkisen työnvälityksen tehtäviksi rekrytoitaessa työvoimaa EU/ETA -alueen 1 ulkopuolelta. Linjauksessa todetaan, että työnantajien tukemista esimerkiksi lähtömaissa toteutettavilla yhteishankintakoulutuksina tulee selvittää. Samoin tulee selvittää, miten ESR-hankkeissa kehitettyjä malleja ja verkkopohjaisia itseopiskelumahdollisuuksia voidaan hyödyntää ja voidaanko ESR-hankerahoituksella kehitettyä työpaikalla järjestettävää työpaikkasuomikoulutusta hyödyntää laajemmin. Linjaus on valmistunut vuoden 2011 puolella, jolloin voimassa on ollut vanha laki julkisista työvoima- ja elinkeinopalveluista. Linjauksen mukaan lainsäädäntö ei ole mahdollistanut lähtömaissa tapahtuvan koulutuksen järjestämistä työvoimapoliittisena koulutuksena, sillä koulutukseen osallistuneiden henkilöiden on ollut oltava työmarkkinoiden saatavilla Suomessa. (TEM 2011) TE-hallinnot ja mahdollisuudet koulutusten toteuttamiseen Tämän selvityksen keskeinen lähtökohta on TEM:n linjaus kansainvälisen työnvälityksen tehtäviksi. (TEM 2011) Näiden linjausten soveltamista käsitellään työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2012 lopussa kirjoitetussa muistiossa Työvoimakoulutuksen käyttömahdollisuudet lähtömaassa työperäisen maahanmuuton yhteydessä. Muistiossa kysymystä on pohdittu vuoden 2013 alussa voimaan astuneen lain julkisista työvoimaja yrityspalveluista pohjalta. Muistion johtopäätöksenä todetaan, että säädösten mukaan työvoimakoulutusta voidaan periaatteessa tarjota lähtömaassa henkilöasiakkaille ja työnantajille ammatillisia valmiuksia antavana koulutuksena joko TE-hallinnon yksin kustantamana tai yhteishankintana. (Virtanen 2012) Muistiossa nostetaan kuitenkin esiin joukko erilaisia käytännön näkökulmia, joita tulisi ratkaista, mikäli työ- ja elinkeinohallinto haluaa kehittää koulutusten järjestämis- ja rahoitusmahdollisuuksia lähtömaissa. Seuraavassa tekstilaatikossa on tiivistetty keskeisimmät muistiossa esitetyt näkökohdat. (Virtanen 2012) Muistiossa pohditaan, onko koulutusjärjestelyitä tarkoituksenmukaista kehittää yhteishankintana järjestettävän työvoimakoulutuksen pohjalta. Eikö esimerkiksi työnantajalle maksettava valtionavustus tai -tuki olisi tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto? KOULUTUKSEN YLEINEN TARKOITUKSEN -MUKAISUUS JA KOHDENTAMINEN Koulutusten työvoimapoliittinen hyväksyttävyys ja resurssien riittävyys Kriteerit rajata koulutukset tietyille ammattialoille Työlupakäytännöt ja koulutusten toteuttamien EU/ETA-maiden ulkopuolella HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA TYÖNJAKO Mahdollisuus hankkia palvelut kokonaan palveluntuottajilta TE-hallinnon ja työnantajan rahoitusosuuksien määrittely Henkilöstön osaaminen kansainvälisissä hankinnoissa Opiskelijoiden koulutusten aikainen toimeentulo KOULUTUSTEN HANKINTA JA TOIMINNAN SEURANTA Koulutusten kansainvälinen kilpailutus ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyvät vastuukysymykset sekä sopimusrikkomukset ja takaisinperintä URA-järjestelmän yhteensopivuus koulutusten kanssa Toiminnan laadun ja opiskelijoiden läsnäolon seuranta 1 Koulutusjärjestelyiden osalta linjausten voi katsoa koskevan myös EU/ETA-alueen sisäisiä rekrytointeja. 11

12 Suomessa ei ole olemassa koulutusmallia, jonka avulla hallinto tukee työn - antajia järjestämään kieli- tai muuta koulutusta kansainvälisten rekrytointien yhteydessä tai olemassa olevalle maahanmuuttajataustaiselle henkilökunnalle. Muistiossa käsitellään lähtömaissa järjestettäviä koulutuksia ja moni käytännön haasteista liittyykin nimenomaan toiminnan viemiseen pois Suomesta. Tämän selvityksen yhteydessä on pohdittu yhteishankintana toteutettavien kielikoulutusten mahdollisuutta tilanteessa, jossa maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat työskennelleet Suomessa jo pidempään. Yhteishankintana ei kuitenkaan voida järjestää pelkkää kielikoulutusta, vaan koulutusten pitää kehittää myös ammatillisia valmiuksia. Tällä hetkellä yhteishankintana järjestettävät koulutukset (RekryKoulutus, TäsmäKoulutus, MuutosKoulutus) on tuotteistettu niin, että niiden kautta kehitetään työntekijöiden ammatillisia valmiuksia. TE-hallinto voi lain mukaan jakaa koulutuksiin liittyviä kustannuksia muiden koulutusmuotojen kuin ammatillisen työvoimakoulutuksen kohdalla (esim. kotoutumiskoulutus). Alla on yhteenveto niistä keskeisimmistä havainnoista, jotka tässä selvityksessä ohjaavat koulutusmallien muodostamista ja arviointia koulutusjärjestelyiden nykytilan ja kehittämistyön haasteiden näkökulmasta: Suomessa ei ole olemassa koulutusmallia, jonka avulla hallinto tukee työnantajia järjestämään kielitai muuta koulutusta kansainvälisten rekrytointien yhteydessä tai olemassa olevalle maahanmuuttajataustaiselle henkilökunnalle. Koulutusjärjestelyitä ja yleisemmin kansainväliseen rekrytointiin liittyviä palveluita on kehitetty ESRrahoitteisissa hankkeissa. Rekrytointi- ja koulutuspalveluja tarjoavat myös yksityiset yritykset. Merkittävä osa kansainvälistä rekrytointia ja koulutusta toteuttavista ja kehittävistä hankkeista keskittyy sosiaali- ja terveysalalle, jossa on suuri tarve kielikoulutukselle. (Henkilöstöpalvelualan yritykset rekrytoivat paljon tilapäistä työvoimaa, jonka osalta koulutuspalvelut eivät ole niin merkittäviä.) Kotoutumiskoulutusjärjestelmä ei käytännössä tavoita työssä olevia maahanmuuttajia. Kotoutumiskoulutuksen jatkokehittämisessä koulutusta halutaan suunnata myös niille ryhmille, jotka eivät ole saaneet kotoutumiskoulutusta. Työperusteisen maahanmuuton kehittämisen tarpeellisuudesta on vahva näkemys, mutta se ei ole koulutusjärjestelyiden osalta konkretisoitunut selkeiksi toimenpiteiksi. Koulutusten tarpeellisuudesta ei ole käyty paljoakaan julkista keskustelua. Työja elinkeinohallinnossa nähdään, että koulutusjärjestelyiden toteuttaminen voi edellyttää linjausten tekemistä, lainsäädännön muuttamista ja/tai uusien rakenteiden luomista. 2.2 Hanketoimijoiden kokemuksia koulutusjärjestelyiden kehittämisestä ESR-rahoitteisissa työvoiman maahanmuuton palvelujärjestelmää kehittäneissä hankkeissa on kokeiltu erilaisia koulutusjärjestelyitä lähtömaissa ja Suomessa. Hankkeissa koulutukset on toteutettu erillisellä rahoituksella ja työnantajat on houkuteltu mukaan yhteistyöhön. Tämän selvityksen koulutusmalleissa lähdetään siitä oletuksesta, että työnantaja on rekrytointija koulutustarpeen suhteen aloitteellinen. Hankkeiden koulutusten sisältöihin ja järjestämiseen liittyvien kokemusten läpikäynti auttaa kuitenkin nostamaan esille sellaisia asioita, jotka vaikuttavat tarkoituksenmukaisten koulutusmallien muodostamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Kokemuksia kansainvälisistä rekrytoinneista Suomeen -oppaassa todetaan, että koulutusten aloittaminen läh- 12

13 tömaassa heti rekrytointipäätöksen jälkeen tukee ja nopeuttaa henkilön muuttamista ja työnaloittamista. (TEM 2012b) Toinen keskeinen argumentti lähtömaissa tapahtuvan koulutuksen puolesta on sen todennäköisesti halvemmat kustannukset Suomessa järjestettäviin koulutuksiin verrattuna. THL:n Attraktiivinen Suomi -hankkeessa on selvitetty ja pohdittu terveydenhuollon henkilöstön rekrytointeja. Hankkeen raporteissa korostetaan lähtömaissa tapahtuvan koulutuksen halvempaa hintaa. Hankkeessa nostettiin esiin mm. esimerkki toimintatavasta, jossa työnantaja maksoi koulutukseen osallistuneille 500 euron minimipalkkaa koulutuksen ajan. (THL 2010) Suomeen muuttaminen tuo mukanaan aina asettautumiseen liittyviä kustannuksia (esim. asuminen) ja työntekijöiden koulutuksen aikainen toimeentulo edellyttää todennäköisesti enemmän resursseja. Pirjo Raunion väitöskirjassa Työhön Suomeen? Tutkimus työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvistä koulutusprosesseista käsitellään kahta erilaista lähtömaakoulutusta tapausesimerkkeinä. Kokemusten perusteella lähtömaakoulutusten olosuhteisiin voi liittyä monenlaisia käytännön tekijöitä, joihin erityisesti Suomesta lähetettyjen kouluttajien on hyvä varautua. Esimerkiksi välineet, kuten kopiokoneet ja tietokoneet, voivat olla heikkolaatuisia. Suomea koskevaa opiskelumateriaalia voi olla vaikea löytää, mikäli sitä ei ole otettu tarpeeksi mukaan Suomesta. (Raunio, P. 2013, s. 122 ja 137) Keskeinen lähtömaakoulutuksiin liittyvä mahdollisuus on koulutusten hyödyntäminen osana rekrytointia. Attraktiivinen Suomi -hankkeen selvityksessä nostettiin esiin esimerkiksi koulutus, johon pyrittiin valitsemaan sellaisia henkilöitä, joilla oli kyky ja halua opiskella suomen kieltä. Näin kurssille osallistuminen myös karsii pois sopimattomia henkilöitä. Tässä mallissa varsinainen työsopimus on allekirjoitettu vasta koulutuksen päätyttyä. (THL 2010) Tällainen menettely voi olla tarkoituksenmukainen erityisesti sosiaali- ja terveysalan rekrytoinneissa, joissa kielitaitoa voidaan pitää edellytyksenä työssä pärjäämiselle. Henkilöstöpalvelualan yritys Opteam on raportoitunut yhdessä HUS:n kanssa kehityshankkeestaan koskien sairaanhoitajien rekrytoimista ulkomailta. Hankkeen yhteydessä toteutettiin filippiiniläisten sairaanhoitajien rekrytointia ja koulutusta. Työnantajan ja Opteamin edustajat haastattelivat 53 esikarsittua hakijaa, joista koulutukseen valittiin muutama henkilö enemmän kuin tavoitteena oli rekrytoida. Rekrytointitavoite tässä tapauksessa oli 30 henkilöä. Prosessin oletuksena oli, että kaikki eivät kykenisi tai haluaisi viedä päätökseen 9 kuukauden mittaisia kieliopintoja lähtömaassa. Filippiineiltä valittiin 25 henkilöä, joille järjestettiin valintakoe tutkintoon johtavaan koulutukseen. Lopulta 16 hoitajaa suoritti suomenkielisen sairaanhoitajan tutkinnon. Tämän prosessin lisäksi koulutettavat osallistuivat Valviran määräämään kolmen kuukauden harjoittelujaksoon sekä yleiseen kielikokeeseen. Kielikoulutus jatkui myös Suomessa ja tulokkaille oli järjestetty mentorointia. Kehityshankkeessa korostetaan optimaalisen onnistujan profiilin tunnistamista, kun ihmisiä rekrytoidaan. Prosessi on pitkä ja vaativa. Kielikoulutusta rekrytoinnin yhteydessä toteutettiin useissa eri jaksoissa 360 oppituntia kesäkuun 2010 toukokuun 2012 välisenä aikana. (HUS ja Opteam 2012) Lähtömaakoulutuksia voidaan siis hyödyntää rekrytointien tekemisessä, mikä voi olla perusteltua erityisesti sellaisilla aloilla, joissa kielitaidolla on ratkaiseva merkitys. Hankkeiden kokemusten perusteella opiskelumotivaatioon vaikuttaa kuitenkin vahvasti se, tietävätkö opiskelijat pääsevänsä töihin ja millaiselle työnantajalle. Pirjo Raunion käsittelemissä lähtömaakoulutuksissa osallistujilla ei ollut tietoa koulutuksen jälkeisestä työllistymisestä. Sekä opiskelijoiden että kouluttajien kokemuksissa korostuu tulevaisuuteen liittyvän epävarmuuden käsittelyn hankaluus. Tilanne, jossa ei tiedetty, mihin koulutus johtaa, ei motivoinut opiskelemaan kieltä. (Raunio, P. 2013, s. 132) Sama näkemys nousee esiin myös ESR-rahoitteisen Gateway-projektin kokemuksissa. Varhainen tieto siitä, mihin koulutukseen osallistujat ovat menossa työskentelemään, lisää heidän motivaatiotaan opiskella kieltä. Opiskelijoiden motivaatiota voidaan lisätä kertomalla tulevista työtehtävistä ja niihin liittyvistä toimintamalleista. Samoin on tärkeää puhua suomalaisesta työelämästä ja sen pelisäännöistä yleisemmin. (Vasama, A. 2010) Hankkeiden kokemusten ja haastateltujen asiantuntijoiden näkemyksen mukaan työnantajien kytkeytyminen mukaan koulutusprosessiin lisää sen tuloksellisuutta. Näin koulutuksissa voidaan aidosti käsitellä tulevaan työpaikkaan liittyvää sanastoa ja tilanteita sekä hyödyntää oppimisessa esimerkiksi aitoja asiakirjoja. Onnistuneen rekrytointi- ja asettautumisprosessin arvioidaan olevan lopulta työnantajan toiminnan ja suunnitelmallisuuden varassa. Työnantajan tulee selkeästi onnistua viestimään rekrytointitarpeeseen ja tehtäviin liittyvät kielitaitovaatimukset. (Huttunen et al., 2010) Lähtömaissa aloitettua opiskelua pitäisi hankkeiden kokemusten ja haastateltujen asiantuntijoiden mu- 13

14 kaan aina jollain systemaattisella tavalla jatkaa Suomessa. Pirjo Raunio esittää väitöskirjassaan eräänlaisen lähtömaakoulutuksen ihannemallin, jossa suomen kielen koulutusta jatkettaisiin Suomessa työpaikalla ja kielen kouluttajia käytettäisiin tukihenkilöinä avustamaan työntekijöitä kielitaitoa vaativissa käytännön tilanteissa. Opiskelijoiden motivaatiota lisää Suomen kielen opiskelu aidossa ympäristössä, jolloin kieltä kuulisi muuallakin kuin luokkahuoneessa. (Raunio, P. 2013, s. 130, 225) Opiskelun aikainen toimeentulo on kysymys, johon hankkeissa on kiinnitetty huomiota. Mikäli koulutukset ovat osa-aikaisia ja opiskelijat käyvät samaan aikaan työssä, voi opiskelu olla hyvin raskasta. Kotkan kaupungin MINFO-hankkeessa rekrytoitiin espanjalaisia sairaanhoitajia. Sairaanhoitajien kokemuksista on tehty Hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyö, josta seuraavat sitaatit on poimittu (Kurki et al. 2013): Kieli on monimutkainen ja erilainen espanjaan verrattuna Se oli keskellä kesää [kielikoulu], kaikki lauantait ja me olimme viisi tuntia sisällä luokissa opiskelemassa maailman vaikeinta kieltä. Se oli hyvin rankka kokemus. Joidenkin meidän piti myös työskennellä samanaikaisesti ja se vaikeutti asioita Luulen, että tarvitsemme enemmän oppitunteja (Suomessa) kuin meillä on. Sen takia opiskelemme yksityisesti iltaisin Koulutusten merkitys voi olla hyvin erilainen toimialasta riippuen. Sosiaali- ja terveysalalla tavoitellaan riittävää toiminnallista kielitaitoa. Jollain toisella toimialalla työssä voi pärjätä vähäiselläkin kielitaidolla. Esimerkiksi Sastamalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimassa Immigratum-projektissa kohderyhmänä olivat erityisesti metallialan yritysten rekrytointien tukeminen. Hankkeessa kokeiltiin erilaisia rekrytointimalleja ja niihin liittyviä tukipalveluita. Kiinalaisten metallimiesten rekrytointien yhteydessä Immigratum-projekti järjesti Suomeen saapuneille työntekijöille perehdytyskoulutuksen, jonka kestosta sovittiin työnantajakohtaisesti. Työntekijöille maksettiin koulutuksen ajan täyttä palkkaa. Työelämän perusteiden, työturvallisuuden, kone- ja metallialan piirustusten luvun ja metallipajan työharjoitusten lisäksi perehdytyskoulutuksessa järjestettiin myös suomen kielen intensiivikurssi. Intensiivikurssi sisälsi suomen kielen alkeisopintoja, joissa opetettiin ammatillista ja työelämään liittyvää sanastoa. Koulutuksen tavoitteena oli alkeiskielitason saavuttaminen. (Kuukka, T. 2011) Tällaisissa koulutuksissa tärkeä tavoite voi olla työntekijöiden motivointi itseopiskeluun. Immigratum-projektin rekrytointi- ja kotoutumismalleissa korostuvat kotoutumisen osalta käytännön asioiden hoitaminen ja arjen sujuvuuden varmistaminen niin rekrytoiduille työntekijöille kuin heidän perheilleen. Kielikoulutusten osalta riittäviksi nähtiin intensiiviset alkeiskurssit. Ero sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle järjestettäviin kursseihin on selkeä, mikä on oleellista ottaa huomioon pysyvämpiluontoisten koulutusjärjestelyjen suunnittelussa. Alla on listattu keskeisiä havaintoja koulutusjärjestelyitä kehittäneiden hankkeiden kokemuksista: Koulutusten tarpeellisuus perustuu työntekijöiden sujuvan muuton ja työn aloittamisen tukemiseen. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla koulutusten tarkoituksena on myös riittävän kielitaidon hankkiminen. Monilla muilla aloilla kielitaidolla ei ole niin suurta merkitystä. Lähtömaassa tapahtuvaa koulutusta voidaan hyödyntää osana rekrytointiprosessia. Sen kustannukset voivat olla vähäisemmät kuin Suomessa toteutetuissa koulutuksissa. Koulutuksia tulee aina jatkaa Suomessa, jolloin kielenoppiminen tapahtuu aidossa ympäristössä ja kytkeytyy työtehtäviin. Lyhyemmissä koulutuksissa keskeinen merkitys voi olla itseopiskelun aktivoinnilla. Koulutukset ovat motivoivampia työntekijöille, jos he tietävät työllistyvänsä tietylle työnantajalle. Samoin työnantajien osallistuminen koulutusten suunnitteluun kehittää niiden sisältöä vastaamaan todellisia työtehtäviä. Opiskelijoiden toimeentulon järjestämistä koulutusten aikana tulee miettiä tarkkaan. Töiden ohessa tapahtuva osa-aikainen opiskelu voi olla rankkaa ja laskea opiskelijoiden motivaatiota. 2.3 Havaintoja muiden Pohjoismaiden toimintatavoista Selvityksen yhteydessä käytiin läpi Tanskan, Norjan ja Ruotsin käytäntöjä työperusteisen maahanmuuton koulutusjärjestelyihin liittyen. Muissa Pohjoismaissa 14

15 työperusteisten maahanmuuttajien koulutusjärjestelyitä on toteutettu enemmän yleisen kotoutumiskoulutuksen yhteydessä, mikä sinänsä on Suomen näkökulmasta kiinnostavaa. Kaikissa kolmessa maassa tarjotaan EURES-palveluita ja työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvää neuvontaa. Tanskassa toimii Work in Denmark malli, joka sähköisen portaalin ohella toimii kolmessa toimipisteessä. Mallin taustalla on useita tanskalaisia julkishallinnon toimijoita, jotka ovat koonneet yhteen omia palveluitaan ja informaatiota one-stop-shop -periaatteella. (www.workindenmark.dk) Norjassa toimiva Work in Norway kokoaa vastaavalla tavalla työntekijöille ja työnantajille suunnattuja kansainvälisen rekrytoinnin palveluita. Sivustolle on kerätty tietoa eri viranomaisten palveluista. Kiinnostavaa on, että työnantajia kehotetaan käyttämään vain sellaisia henkilöstöpalvelualan yrityksiä (staffing enterprise), jotka ovat virallisesti rekisteröityneet. (www.nav.no) Ruotsissa vastaava informaatio on koottu workinswedensivustolle (www.work.sweden.se) ja työvoimahallinnon (www.arbetsformedlingen.se) omille sivuille. Koulutusjärjestelyiden ohella yksi tapa tukea työperusteista maahanmuuttoa on rakentaa hyvät neuvontaja ohjauspalvelut sekä kehittää maahanmuuttoon liittyvää hallintoa. Esimerkiksi Tanskassa kansainvälisille työntekijöille ja tanskalaisille työnantajille suunnattuja palveluita on kerätty yhteen erityisiin palvelupisteisiin, joita on suurimmissa kaupungeissa yhteensä neljä kappaletta. (www.workindenmark.dk) Tanskalaisten käytäntöihin on tutustuttu mm. TEM:n HYVÄ-ohjelman ja MATTO-projektin yhteydessä. Eräässä esimerkissä työnantajan, esimerkkitapauksessa sairaalan, odotetaan järjestävän 3 6 kuukauden intensiivisen kielikurssin sekä sosiaalisen mentorin työntekijän ensimmäiseksi kuudeksi kuukaudeksi ja ammatillisen mentorin uuden työntekijän ensimmäisen vuoden ajaksi. (www.tem.fi) Work in Denmark puolestaan tarjoaa tukea tanskalaisten viranomaisprosessien hoitamiseen ja tukea puolison työnhakuun. Toisessa esimerkissä on kuvattu psykiatrien koulutusprosessi, jossa koulutus alkaa Tanskaan muuton jälkeen ja kestää erilaisiin jaksoihin jakautuen kaksi vuotta. Koulutus on ilmaista ja sen aikana rekrytoiduille työntekijöille maksetaan palkkaa. Kuten edellisessäkin esimerkissä uusille rekrytoiduille nimetään ammatillinen ja sosiaalinen mentori. Ensimmäiset kolme kuukautta koulutus on kokopäiväistä, minkä jälkeen se muuttuu osa-aikaiseksi ja vapaa-ajalla tapahtuvaksi. Pirjo Raunio vertasi väitöskirjassaan lähtömaakoulutuksista Suomessa saatuja kokemuksia Tanskan kokemuksiin. Tanskalaiset aloittavat Raunion mukaan kielikoulutuksen pääasiassa vasta paikan päällä Tanskassa. (Raunio, P. 2013, s. 75) Tanskankin työmarkkinoilla toimii yksityisiä rekrytointiyrityksiä, jotka tuovat maahan esimerkiksi hammaslääkäreitä ja lääkäreitä Unkarista tai Espanjasta. Nämä toimijat toteuttavat lähtömaakoulutuksia, jotka jatkuvat Tanskaan muuttamisen jälkeen. Koulutuksiin voivat osallistua myös rekrytoitavan henkilön perheenjäsenet. (www.medicarrera.com) Tanskan toimintamallissa nousevat mielenkiintoisella tavalla esiin puolisolle tarjottavat palvelut. Puolison sopeutumisen yhteiskuntaan vaikuttaa vahvasti siihen, miten rekrytoitu työntekijä sitoutuu uuteen työpaikkaan ja tanskalaiseen yhteiskuntaan. Work in Denmark -palveluihin sisältyy erityinen Partnerlink-palvelu, jonka kautta puolisoja tuetaan työnhaussa. Tämän lisäksi muitakin Work in Denmark -palveluita, kuten työmarkkinakursseja, tarjotaan puolisoille 6 kuukauden ajan. (www.workindenmark.dk) Työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvien koulutusjärjestelyiden osalta huomio kiinnittyy muissa Pohjoismaissa kotoutumiskoulutukseen. Tanskassa kielikoulutuksen tarjoamisesta vastaavat kunnat. Kielikoulutukset ovat maahanmuuttajille ilmaisia ja valtio korvaa niistä aiheutuvia kustannuksia kunnille tiettyjen sääntöjen mukaisesti. Tukea maksetaan mm. opiskelijamäärien ja opintosuoritusten perusteella. 2 Virallista tanskan kielen opetusta tarjoavat sertifioidut koulutuksenjärjestäjät, jotka on koottu Tanskassa yhdelle kotisivulle: Dedanskesprogcentre.dk. Verkostoon kuuluvat oppilaitokset ovat Tanskan opetusministeriön ja vähintään yhden kunnan sertifioimia. Tällaisia koulutusorganisaatiota on Tanskassa tällä hetkellä 52. (www.dedanskesprogcentre.dk) Kaikille maahanmuuttajille suunnatun kielikoulutusjärjestelmän rinnalle Tanskassa on vuonna 2010 luotu erillinen Intro Dansk -palvelu, joka on tarkoitettu erityisesti lyhyempiä aikoja tanskassa työskenteleville henkilöille. Koulutuksella halutaan vastata työmarkkinoiden tarpeisiin ja se on tarkoitettu sellaisille 2 Bekendtgørelse af lov om danskuddannelse til voksne udlændinge m.fl. (https://www.retsinformation.dk/forms/ r0710.aspx?id= ) 15

16 maahanmuuttajille, jotka ovat olleet maassa alle vuoden ja tekevät tavallista palkkatyötä. Koulutukseen voivat osallistua myös sellaiset henkilöt, jotka pendelöivät Tanskaan jostain toisesta EU-maasta. Koulutukseen voi osallistua 1,5 vuoden ajan ja se sisältää 250 tuntia opetusta. Toisin kuin perinteisessä opetuksessa, Intro dansk -kursseihin ei kuulu kokeita. Halutessaan maahanmuuttaja voi jatkaa opintojaan tavallisilla kielikursseilla ja osallistua vaadittaviin kokeisiin. (www.uvm.dk) Esimerkiksi yksi Tanskan isoimmista maahanmuuttajien koulutusorganisaatioista, Laerdansk, tarjoaa Introdansk -opetusta kolmen kuukauden mittaisena kurssina. Toimintaa markkinoidaan yrityksille ilmaisena kurssina, jonka kautta työntekijöille voidaan opettaa kieltä työntekijöiden lähtötason ja yrityksen tarpeiden mukaisesti. Yhtenä kurssin vahvuutena pidetään sitä, että siihen voivat osallistua sellaisetkin henkilöt, jotka eivät ole vielä rekisteröityneet väestörekisteriin, joten se tarjoaa nopean väylän kieliopintoihin. (www.laerdansk.dk) Norjassa kunnat järjestävät maahanmuuttoon liittyvän kielikoulutuksen. Norjassa kunnilla ei ole kuitenkaan velvollisuutta järjestää opetusta niille henkilöille, jotka oleskelevat maassa väliaikaisesti tai ovat EU/ ETA-kansalaisia. Halutessaan kunnat voivat kuitenkin järjestää opetusta näille ryhmille. EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilla työperusteisilla maahanmuuttajilla sen sijaan on velvollisuus osallistua kielikoulutukseen, mikä tarkoittaa sitä, että heidän tulee maksaa siitä itse. Virallisen kielikoulutuksen suorittaminen on edellytys sille, että henkilö voi hakea pysyvää oleskelulupaa tai Norjan kansalaisuutta. (www.imdi.no) Ruotsissa tarjotaan kielikoulutusta kaikille maahanmuuttajille, jotka ovat täyttäneet 16 vuotta ja joilta puuttuu tarvittavat ruotsinkielen perustaidot. SFI-kurssit (svenska för invandrare) ovat kuntien järjestämiä ja ne ovat osallistujille ilmaisia. Esimerkiksi Tukholman kaupungissa tarjotaan sekä päiväopetusta että iltaopetusta. Tukholmassa SFI-kursseihin voi yhdistää ammatillisia opintoja useilla erilaisilla tavoilla. Vaihtoehtoja ovat mm. rekkakuskit, bussikuskit, terveysala, insinöörit, lakimiehet, ekonomit jne. 3 Kotoutumiskoulutuksen laajempi kohderyhmä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Tanskaan muuttanut työntekijä voi mahdollisen työnantajan kustantaman lähtömaakoulutuksen lisäksi osallistua oman kuntansa järjestämille kielikursseille. Toisaalta on mielenkiintoista huomata, että Work in Denmark -sivustolla todetaan, ettei Tanskassa työskentely välttämättä edellytä tanskan kielen taitoa. (www.workindenmark.dk) Muiden Pohjoismaiden toimintatavoista voidaan nostaa koulutusmallien muodostamisen tueksi erityisesti seuraavia asioita: Muista Pohjoismaista ei ole löytynyt selkeitä julkishallinnon rahoitusmalleja, jotka tukisivat työnantajien mahdollisuuksia järjestää kielenopetusta työntekijöille lähtömaassa. Tuettu koulutusmalli voisi olla Suomelle kilpailuetu. Muissa Pohjoismaissa, erityisesti Tanskassa, kotoutumiskoulutus tarjoaa erilaisia kielenopiskelumahdollisuuksia myös työperusteisille maahanmuuttajille. Puolisoiden huomioiminen työperusteisen maahanmuuttajan kotoutumisen edellytyksenä on tärkeää

17 3. Koulutusmallien muodostaminen ja arviointi Tässä luvussa esitetään kolme erilaista koulutusmallia. Näiden mallien vertailun kautta pohditaan, millaista lisäarvoa työperusteisen maahanmuuttoon liittyvät koulutusjärjestelyt voisivat tuottaa. Koulutusmallit ovat keskenään erilaisia ja ne tarjoavat mahdollisuuden vertailla erilaisia lähestymistapoja. Kaikkien koulutusmallien ideana on kannustaa työnantajia toteuttamaan ulkomaisia rekrytointeja ja kehittämään erityisesti rekrytoitujen työntekijöiden kielitaitoa. 3.1 Koulutusmallien muodostaminen KOULUTUSMALLIEN SUHTEEN on tehty valintoja, jotka lukitsevat ne tietynlaisiksi. Malleja voidaan tarvittaessa muokata ja niiden hyväksi havaittuja puolia mahdollisesti yhdistää. Kolme esiteltävää koulutusmallia ovat seuraavat: Suomeen töihin -koulutusmalli, jossa TE-hallinto ja työnantaja yhdessä hankkivat ja maksavat työntekijöiden kielikoulutuksen. Työyhteisön kielikoulutus -koulutusmalli, jossa työnantaja itse hankkii koulutuksen, mutta voi vähentää koulutukseen liittyviä kustannuksia verotuksessa. Sosiaali- ja terveysalan valmistava koulutus -koulutusmallissa työnantaja hankkii rekrytointija koulutuspalveluita julkisen varoin tuetun projektitoimiston avulla, mutta maksaa pääasiassa itse palveluihin liittyvät kustannukset. Koulutusmallien olemassaolon toivotaan aktivoivan työnantajia hankkimaan työntekijöille kieli- ja muuta koulutusta ilman julkisen hallinnon osallistumista. Koulutusmalleihin liittyvien kannusteiden toivotaan lisäksi kehittävän työperusteiseen maahanmuuttoon liittyviä rekrytointi- ja koulutuspalvelumarkkinoita. Koulutusmallit kannustavat sellaisiakin työnantajia toteuttamaan kansainvälisiä rekrytointeja, joilla ei välttämättä ole aikaisemmin ollut siihen edellytyksiä. Koulutusmallien toivotaan auttavan työnantajia löytämään osaavaa työvoimaa, joka on sitoutunut työskentelemään Suomessa. Yksittäisten työntekijöiden näkökulmasta lisääntynyt kielitaito on edellytys tietyillä aloilla työskentelemiseen, mutta samalla se helpottaa myös Suomeen asettautumista ja uralla etenemistä. Työperusteisille maahanmuuttajille suunnattu kielenopetus voi myös auttaa heitä tarvittaessa löytämään uuden työpaikan, mikäli he joutuvat työttömiksi. Varsinainen työhön perehdyttäminen kuuluu työnantajan vastuulle eikä TE-hallinnon ole tarkoituksenmukaista tukea sitä taloudellisesti. Koulutusmallit ovat ennen kaikkea rakenteita, joiden kautta työnantajille suunnataan koulutusten hankintaan liittyvää tukea. Koulutusmallit sisältävät erityyppisiä toimintatapoja, ja niiden kautta järjestettävät koulutukset perustuvat aina työnantajien yksilöllisiin tarpeisiin. Seuraavat lähtökohdat ovat ohjanneet koulutusmallien muodostamista: Koulutusmalli on pysyvä toimintatapa, johon liittyvästä prosessista jollain julkishallinnon toimijalla on omistajuus. Koulutusmalleilla tuetaan työnantajaa ja hänen kauttaan työntekijöitä. 17

18 Koulutusmallien kautta rakennetaan TE-hallinnon, palveluntarjoajien ja työnantajien välistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on luoda hyvin toimivia rekrytointi- ja koulutuspalveluita. Koulutusmalleissa tulee pystyä tarjoamaan joustavia koulutusratkaisuja eri työnantajien tarpeisiin. Koulutusmalleissa tuki kohdistetaan toimialoille, joihin on mahdollista saada työlupia (EU/ETA-alueen ulkopuolisten rekrytointien yhteydessä). Seuraavassa taulukossa on esitetty tiivistäen kolmea koulutusmallia kuvaavia piirteitä. Suomeen töihin -koulutus Työyhteisön kielikoulutus Sosiaali- ja terveysalan valmistava koulutus Tavoite Aktivoida ja tukea työnantajia toteuttamaan kansainvälisiä rekrytointeja Kannustaa työnantajia tarjoamaan kielikoulutusta työntekijöilleen Mahdollistaa laadukas kielikoulutus sote-alan rekrytoinneissa Toimintalogiikka TE-hallinto tarjoaa kielikoulutuksen yhteisenä hankintana työnantajan kanssa. Koulutus alkaa rekrytointien jälkeen Työnantaja voi hankkia työyhteisöä tukevia kielikoulutuksia, joiden kuluja on mahdollista vähentää verotuksessa Osa sote-alan rekrytointiprosessia, jossa työnantajaa tukee rekrytointien ja koulutusten järjestämiseen erikoistunut toimija Kohderyhmä Pk-yritykset työvoimapulaa kärsivillä toimialoilla Pk-yritykset työvoimapulaa kärsivillä toimialoilla Sote-alan työnantajat Kytkös rekrytointiprosessiin Koulutuksen on tarkoituksenmukaista tapahtua rekrytointiprosessin yhteydessä, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Koulutettavilla on oltava työsopimus Koulutuksen ei välttämätöntä olla yhteydessä rekrytointiin. Koulutettavilla on oltava työsopimus Koulutukset ovat osa rekrytointiprosessia ja niiden edetessä voidaan tehdä rekrytointipäätöksiä Rahoitustapa TE-hallinto ja työnantaja vastaavat kustannuksista yhdessä Työnantaja hankkii koulutuksen ja voi vähentää kustannuksia verotuksesta Työnantaja ostaa rekrytointi- ja koulutuspalveluita tukitoimijalta, jonka toimintaa tuetaan julkisin varoin. Lisäksi julkisin varoin voitaisiin rahallisesti tukea erityisesti julkisia työnantajia. Koulutuksen sisällölliset tavoitteet Koulutusten tavoitteena on tukea työssä tarvittavan kielitaidon oppimista sekä motivoida itseopiskeluun Koulutusten tavoitteena on aktivoida ja motivoida työntekijöitä opiskelemaan suomea sekä tukea heitä kehittymään työssään Rekrytointiprosessin yhteydessä järjestettävä koulutus mahdollistaa riittävän kielitaitotason sote-alan tehtävissä toimimiseen sekä täydennyskoulutusta Kehittämistarpeet suhteessa nykytilaan Uudenlaiseen yhteishankintakoulutukseen / yhteiseen hankintaan liittyvän lainsäädännön ja hallinnon kehittäminen Koulutuskustannuksiin liittyvän verovähennysoikeuden kehittäminen Rekrytointi- ja koulutusprosessin kokonaisvaltainen kehittäminen ja uuden tukiorganisaation kehittäminen 18

19 Keskeinen tekijä koulutusmalleissa on työsopimus. Kahdessa ensimmäisessä mallissa, joissa julkinen hallinto korvaa työnantajalle koituvia kustannuksia, lähdetään siitä, että kaikilla koulutettavilla henkilöillä on jo työsopimus olemassa. Kolmannessa mallissa työsopimus ei ole välttämätön. Luvussa 3.4 on käsitelty niitä edellytyksiä, joita koulutusmallien toteuttaminen näyttää vaativan. Koulutusmallien muodostamisen yhteydessä on oletettu, että Suomeen töihin -koulutusmalli toteutetaan eräänlaisena uutena TE-hallinnon ja työnantajan yhdessä rahoitettuna tuotteena. Se olisi tavallaan vastaava tuote kuin nyt yhteishankintana toteuttavat RekryKoulutus, Täsmä- Koulutus ja MuutosKoulutus, mutta siitä ei rakennettaisi nykyisen lain (JTYPL) yhteishankintaa eli ammatillisia valmiuksia kehittävää koulutusta, vaan erityisesti kielikoulutusta. Suomeen töihin -koulutusmallissa on kuitenkin hyödynnetty näissä olemassa olevissa koulutustuotteissa esitettyjä periaatteita mm. kustannustenjaosta työnantajien ja TE-hallinnon välillä. 3.2 Koulutusmallien esittely Suomeen töihin -koulutus Suomeen töihin -koulutuksessa tavoitteena on tarjota pk-yrityksille tukea sekä kielikoulutukseen liittyvässä suunnittelussa ja hankinnassa että tukea koulutuksen toteutukseen. Koulutusmallin toivotaan kannustavan työnantajia kytkemään kielikoulutuksia ulkomailta tapahtuviin rekrytointeihin. Koulutusmalli voi kannustaa pk-yrityksiä etsimään osaavaa työvoimaa ulkomailta. TE-hallinnolla on vahva rooli Suomeen töihin -koulutusten kehittäjänä ja markkinoijana. Suomeen töihin -koulutukset toteutetaan työvoimapoliittisina koulutuksina eräänlaisena työnantajan ja TE-hallinnon yhteisenä hankintana. Koulutusmallin tavoitteena on kehittää markkinoita, joissa työnantajat ovat herkemmin valmiita hyödyntämään eri koulutuksenjärjestäjien palveluita myös ilman TE-hallinnon osallistumista. Koulutukset kilpailutetaan hankintasäädösten mukaisesti. Todennäköisesti Suomeen töihin -koulutusten arvo ei ylitä EU-kilpailutuksen rajaa. 4 4 EU-kilpailutusten kynnysarvo on tavara- ja palveluhankinnoissa keskushallinnon hankintayksiköille ja muille hallintoviranomaisille ( lukien). Tällöin koulutusten toteuttajiksi valikoitunee pääasiassa suomalaisia toimijoita. Mikäli Suomeen töihin -koulutukseen sisältyy lähtömaassa toteutettavia osioita, voi toteuttaja hyödyntää tarvittaessa alihankintana ulkomaisia toimijoita. Työnantajat voivat tehdä yhteistyötä koulutusten hankinnassa, mikä mahdollistaa tarkoituksenmukaisten koulutusryhmien kokoamisen. Suomeen töihin -koulutuksissa lähtökohtana on se, että työnantaja on jo tehnyt päätökset ulkomailta rekrytoiduista henkilöistä ja kirjoittanut heidän kanssaan työsopimuksen. Koulutusta ei siis voisi käyttää rekrytointien tekemisessä, mutta TE-hallinto voi tukea varsinaista rekrytointiprosessia esimerkiksi EURES-verkoston avulla. Työnantaja maksaa työntekijöille ainakin osittaista palkkaa koulutusten ajan. Työsopimuksen olemassaolo varmistaa sen, että EU/ETA-maiden ulkopuolelta rekrytoivien työntekijöiden osalta työlupiin liittyvät asiat ovat hoidossa. Koulutusmallin määrittelyn yhteydessä on pohdittu, voidaanko EU/ETA-maiden osalta varmistaa, että koulutukset kohdistuvat sellaisille aloille, jotka kärsivät Suomessa työvoimapulasta. Suomeen töihin -koulutuksen osalta oletetaan, että TE-hallinto linjaa sisäisesti, että koulutusta hankitaan EU/ETA-maissa toteutettujen rekrytointien tapauksessa vain sellaisille aloille, joihin TE-hallinto voi antaa ennakkotiedon työntekijän oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä. TE-hallinnolla on mahdollisuus olla hyväksymättä työnantajien hakemuksia koulutuksesta ja budjetoida koulutukseen liittyviä määrärahoja tarvittaessa esimerkiksi toimialakohtaisesti. Suomeen töihin -koulutuksen tarkoitus on tukea rekrytoituja työntekijöitä suomen kielen opiskelun aloittamisessa. Koulutuksen on tarkoituksenmukaista kytkeytyä työn aloittamiseen. Koulutuksen sisällöt ovat muokattavissa työnantajan tarpeiden mukaisesti, mutta niissä tulee korostua suomalaisen työkulttuurin ja työelämän pelisääntöjen läpikäynti sekä ammattia tukevan kielitaidon lisäksi myös yleisen kielitaidon kehittäminen. Koulutukset eivät voi olla erityisen pitkiä, sillä työnantajat tarvitsevat rekrytoitujen henkilöiden työpanosta. Todennäköisesti koulutukset kestäisivät kokonaisuudessaan noin 1 3 kuukautta. Suomeen töihin -koulutus voisi sisältää lähtömaassa toteutettavia osuuksia, mutta koulutusta suositellaan järjestettävän myös mahdollisimman paljon Suomessa ja aidossa työympäristössä. Koulutukset voivat jakautua useisiin erilaisiin jaksoihin ja niiden yhteydessä voidaan järjestää osa-aikaista työskentelyä, joka turvaa toiminnan tarkoituk- 19

20 senmukaisuuden sekä työnantajien että työntekijöiden näkökulmasta. Suomeen töihin -koulutus toteutetaan työnantajan ja TE-hallinnon yhteisesti hankittavana työvoimakoulutuksena. Luvussa 3.4 on pohdittu, millaisia muutoksia koulutusmallin toteuttaminen edellyttää suhteessa nykytilaan. Malliin liittyvät sisällölliset oletukset pohjautuvat osin nykyisen ammatillisen työvoimakoulutuksen yhteishankintaa koskeviin tietoihin, vaikka tässä koulutusmallissa käytännössä luotavaa uutta tuotetta olekaan tarkoituksenmukaista sisällyttää erityisiä ammatillisia valmiuksia kehittäväksi yhteishankintakoulutukseksi. TE-hallinnon ja työnantajan väliset rahoitusosuudet määrittyvät työnantajan koon mukaan sekä sen perusteella, voidaanko koulutuksen katsoa olevan erityiskoulutusta tai yleiskoulutusta. Erityiskoulutukseen sisältyy enemmän sellaisia sisältöjä, joita ei ole helppo siirtää muihin yrityksiin ja muille toimialoille. Tällaisessa koulutuksessa työnantajan maksuosuus olisi suurempi kuin yleiskoulutuksessa, jonka sisältöä työntekijä voi hyödyntää muissakin työtehtävissä ja toimialoilla. Suomeen töihin -koulutusten sisällöt voidaan lukea yleiskoulutukseksi (kielitaitoa ja suomalaisen työelämän tuntemusta). Lisäksi työnantajien maksuosuuksiin vaikuttaa työnantajan koko. 5 Suomeen töihin -koulutuksen osalta voidaan ajatella, että työnantajien maksuosuudet olisivat korkeampia kuin sellaisissa koulutuksissa, joiden tavoitteena on Suomessa työttöminä olevien henkilöiden kouluttaminen. Näin voidaan osaltaan vastata kritiikkiin, jota työperusteisen maahanmuuton tukemiseen julkisista varoista saatetaan liittää Työyhteisön kielikoulutus 5 Työyhteisön kielikoulutus -koulutusmallissa halutaan kannustaa pk-yrityksiä järjestämään työntekijöilleen kielikoulutusta. Kielikoulutus voi hyödyntää sekä työnantajaa, työntekijää että laajemmin yhteiskuntaa. Työntekijät saavat tukea suomen kielen opiskelussa, mikä auttaa heitä pärjäämään paremmin työssään. Työntekijöiden näkökulmasta koulutus lisäisi heidän valmiuksiaan edetä uralla. Kielitaidon kasvaminen suojaa työntekijöitä työttömyydeltä ja voi lisätä työtehtävästä riippuen työntekijöiden tuottavuutta. Koulutusmahdollisuuden olemassaolo voi kannustaa työnantajia harkitsemaan ulkomaille suuntautuvien rekrytointien tekemistä. Työyhteisön kielikoulutus -koulutusmallissa työnantaja hankkii koulutuksen omien tarpeidensa mukaan. Koulutusten järjestämiseen kannustaa mahdollisuus vähentää koulutukseen liittyviä kuluja verotuksessa. Koulutuksen tulee tällöin täyttää sille määritellyt kriteerit, jotka työ- ja elinkeinohallinto on määritellyt yhdessä verohallinnon kanssa. Verohelpotukseen perustuvan koulutusmallin voi olettaa johtavan siihen, että koulutuksenjärjestäjät markkinoivat kriteerien mukaisia koulutusmalleja aktiivisesti työnantajille. Tämä auttaa osaltaan myös kehittämään työperusteisille maahanmuuttajille suunnattujen kielikoulutusten markkinoita. Koulutukset käynnistyvät työnantajien aloitteesta, jolloin niiden voidaan olettaa keskittyvän sellaisiin työyhteisöihin, joissa on tarvetta koulutukselle. Koulutukseen osallistujilla pitää olla työnantajan kanssa tehdyt työsopimukset, mutta ajallisesti selkeä yhteys rekrytointiin ei ole välttämätöntä. Työyhteisön kielikoulutuksen kautta järjestettyyn koulutukseen voivat osallistua kaikki sellaiset henkilöt, joiden kielitaidon kehittymistä työnantaja haluaa tukea. Koulutusmalliin liittyen on tehty rajaus, jonka mukaan koulutuksia järjestetään ainoastaan Suomessa. Lähtömaissa tapahtuvat ja siten suoremmin rekrytointeihin liittyvät koulutukset voidaan periaatteessa kuitenkin mahdollistaa verohelpotuksiin liittyviä kriteerejä muokkaamalla. Työyhteisön kielikoulutuksen kautta halutaan tukea koulutuksia, jotka aktivoivat työssä olevien maahanmuuttajien kielenopiskelua ja motivoivat heitä itseopiskeluun. Koulutuksia on tarkoitus toteuttaa työajalla (ja palkallisina) esimerkiksi siten, että kieliryhmät voisivat kokoontua kerran tai kaksi kertaa viikossa muutaman tunnin ajan työpäivän alussa tai lopussa. Koulutuksissa on luontevaa käydä läpi kyseisessä työtehtävässä tarvittavaa kielitaitoa, mutta myös yleisempää arjen kielitaitoa sekä itseopiskelussa tarvittavia taitoja ja tavoitteita. Työnantaja ja koulutuksenjärjestäjä määrittelevät yhdessä koulutuksen sisällöt. Toimintamalli palvelee parhaiten sellaisia toimialoja, joissa kielitaito ei ole välttämätön edellytys työssä pärjäämiseen tai jossa kielitaitoa voi kartuttaa vähitellen työskentelyn ohella. Kielikoulutus voikin parhaimmillaan jäsentää luonnollisesti tapahtuvaa oppimista. Koulutusmalli mahdollistaa myös yksittäisten työntekijöiden kouluttamisen. 20

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon?

Ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon? Ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon? Labquality Days 6.2.2015 Helena Vertanen Työvoimapula Työvoimapulaa ammattihenkilöistä, erityisesti hoitajista on ollut noin 10 vuoden välein aina 1970-luvulta vuoteen

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla. Opetushallitus 12.3.2012

Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla. Opetushallitus 12.3.2012 Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla Opetushallitus 12.3.2012 1 Työ- ja elinkeinotoimistot osana ELY-keskuksen palveluverkkoa Vuonna 2012 alueella 5 toimistoa, joissa yht. n. 210 työntekijää.

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet

alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet Sairaanhoitajien ja lähihoitajien rekrytointi EU/ETA alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet Hyvä-ohjelman toteutus Kehittämishankkeen suunnittelukokous 2.2.2012 Minna Vanhala-Harmanen Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Hoitajarekrytointi kolmansista maista Kielitaitovaatimukset

Hoitajarekrytointi kolmansista maista Kielitaitovaatimukset Hoitajarekrytointi kolmansista maista Kielitaitovaatimukset HYVÄ-neuvottelukunnan kokous 27.2.2014 Päivi Mäenpää HR Consultant +358 50 310 9924 paivi.maenpaa@opteam.fi Kielitaitovaatimus YKI4/B2 on hyvä,

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista hyvinvointialalle Minna Vanhala-Harmanen Varatoimitusjohtaja

Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista hyvinvointialalle Minna Vanhala-Harmanen Varatoimitusjohtaja Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista hyvinvointialalle Minna Vanhala-Harmanen Varatoimitusjohtaja EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON KANSALLINEN SEMINAARI 27.9.2010 Opteam lyhyesti TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ESITYKSEN SISÄLTÖ Tunnustamisen tarkoitus ja toimivalta Akateeminen ja

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010 Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa HYKSin Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettava pilottihanke ulkomaisen työvoiman

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

Ammattipätevyyden. Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1

Ammattipätevyyden. Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1 Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla Julkisen sektorin palvelut yrittäjilletapahtuma Kluuvissa 10.11.2010 KLUUVIN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO Toiminta-ajatus: Tehokkaan työnvälityksen ja osaavan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumiskoulutuksen resurssit 2013-2016, TEM:n pääluokka, työvoimatoimenpiteet, mom.

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 10.5.2011 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

ULKOMAILTA REKRYTOINTI HELSINGIN KAUPUNGILLA

ULKOMAILTA REKRYTOINTI HELSINGIN KAUPUNGILLA ULKOMAILTA REKRYTOINTI HELSINGIN KAUPUNGILLA Työvoimaa sosiaali- ja terveyspalveluihin keinona kansainvälinen rekrytointi? 26.3.2010, henkilöstövoimavara, henkilöstökeskus HELSINGIN KAUPUNKI SUOMEN SUURIN

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

VERSOT Verkkosuomea maahanmuuttajille

VERSOT Verkkosuomea maahanmuuttajille VERSOT Verkkosuomea maahanmuuttajille 1.5.2009 31.10.2013 Hankkeen tarve ja kysyntälähtöisyys maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumiskoulutuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tukea maahanmuuttajan aiemman

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Maahanmuuttajien kielikoulutukset työpaikoilla. Eurooppalaisia malleja työpaikoilla järjestettävistä S2-koulutuksista

Maahanmuuttajien kielikoulutukset työpaikoilla. Eurooppalaisia malleja työpaikoilla järjestettävistä S2-koulutuksista Maahanmuuttajien kielikoulutukset työpaikoilla Eurooppalaisia malleja työpaikoilla järjestettävistä S2-koulutuksista Kielikoulutuksen järjestäjä Coca-Cola, Kielikoulutuksen kuvaus Kielikoulutuksen kohderyhmänä

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot