Verkoston hallinta vaatii jämäkkää otetta

Transkriptio

1 Numero 1 / 2009 Verkoston hallinta vaatii jämäkkää otetta QEHS -järjestelmä tukee Nolla tapaturmaa -ajattelua Foorumin 200. jäsentyöpaikka Oras esittäytyy Sormus voi repiä sormen irti Murmanskin terveisiä Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Ajankohtaista turvallisuudesta

2 Ari Rajamäki työsuojeluvaltuutettu STX Finland Cruise Oy Verkoston hallinta vaatii jämäkkää otetta E uroopan unionin itälaajentuminen avasi uusien jäsenmaiden työvoimalle ja yrityksille laajempia markkinoita. Liittyneiden valtioiden osittain kehittymätön työlainsäädäntö ja elintasoero synnytti EU:hun uudenlaisen siirtotyöväen. Puolalaisesta putkimiehestä tuli niin pelätty muun muassa Ranskassa ja Hollannissa, että näiden maiden kansalaiset hylkäsivät kansanäänestyksessä perustuslakisopimuksen. Osassa vanhoja jäsenmaita, mm. Suomessa, säädettiin erityinen siirtymäaikalaki, jolla ajateltiin hallittavan uusista jäsenmaista vyöryvää vapaasti liikkuvaa työvoimaa. Ilmeisesti epähuomiossa mainittuun lakiin jäi lähetetyn vuokratyöntekijän mentävä aukko, joka synnytti uusiin jäsenmaihin satoja työvoimaa välittäviä yrityksiä, joiden toiminnan keskeinen motiivi oli ja on tehdä rahaa välitetyn työvoiman pääluvun mukaan. Tällainen yritys ei tietenkään pysty kehittämään tilaajayrityksen tuotetta eikä nopeasti vaihtuvalla väellä voi olla merkittävää sitoutumista työntekomaan tai kohdeyrityksen keskeisiin lakeihin, sääntöihin tai perusarvoihin yleensäkään. Suomalainen telakkateollisuus on jo pitkään ollut hyvin kansainvälistä: sekä omistajat että asiakkaat sijaitsevat maan rajojen ulkopuolella. Tämän lisäksi myös telakoilla käytetty työvoima on viimeisen viiden vuoden aikana monikansallistunut. Syinä tähän on ollut mainittu EU:n laajentuminen ja myös verottajan tulkinnat suomalaisten komennusmiesten päivärahaoikeuksista telakkatyössä. Ison risteilijän varusteluvaiheessa olevista työntekijöistä noin 70% on kotoisin muualta kuin Suomesta. Projektien suuruuden myötä kasvanut työntekijämäärä on siis tullut pääosin uusista jäsenmaista. Laivanrakennus vaatii tekijöiltään monipuolista ja hyvää ammattitaitoa, joten telakkatyöntekijäksi ei pätevöidy pelkästään työpajan nurkassa polvioita hiomalla. Alaan liittyvät riskit, kuten korkealla ja telineillä työskentely, erilaisten henkilönostinten käyttö ja aina läsnä oleva tulipalon vaara, vaativat telakan porttien sisäpuolella olijoilta ohjeiden ja sääntöjen noudattamista sekä tietysti näiden mainittujen riskien tunnistamista. Tämä on vaatinut valtavan koulutuspanoksen. Telakoille tulevilta omilta sopimuskumppaneiltaan telakkayhtiö vaatii ja seuraa tilaajavastuulain sekä muun työelämää säätelevän lainsäädännön noudattamista ja tarkastaa myös omien sopimuskumppaniensa alihankintaketjua yhteistyössä työsuojelupiirin kanssa. Kaikille telakoille on nimetty verkostovalvoja, joka vaatii verkostoyrityksiltä seuraavat asiat: yritys on rekisteröitynyt ja sillä on Y tunnus, tai ulkomaalaisella yrityksellä rekisteröintimaan ID numero yritys on maksanut veronsa tai sillä on verovelan maksusuunnitelma TYeL vakuutus on voimassa ja maksettu toisesta EU maasta lähetetyllä työntekijällä on E 101 lomakkeet lakisääteinen tapaturmavakuutus tai E 101 kopio työterveyshuoltosopimuksesta vähintään TES :n mukainen palkka 2 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2009

3 Edellä mainituista asioista on toimitettava dokumentit ennen työn aloittamista. Telakka vaatii edellä sanotun lisäksi omalla yritystietolomakkeellaan verkoston yrityksiltä seuraavia asioita: pääsopijayrityksen perustiedot, työnantajayrityksen perustiedot työnantajayrityksen yhteyshenkilö ja työsuojelulain velvoittamana yhteyshenkilö turvakulunvalvonnan (laivassa työskentelevien sähköinen työturvallisuusjärjestelmä) yhteyshenkilö ja yrityksen pysyvä edustaja Suomessa työntekijöihin sovellettava TES / keskeiset työehdot palkkaus ja työaikakirjanpito lakisääteisen työterveyshuollon järjestelyt tapaturmavakuutus tai E 101 Jos edellä luetelluissa asioissa ilmenee puutteita, niin kulkulupaa ei telakalle myönnetä tai voimassa olevat kulkuluvat voidaan peruuttaa määräajaksi tai kokonaan. Punaisena lankana koko toiminnalle on päätilaajan juridinen ja moraalinen huolehtimisvelvoite, jota ei voi eikä kannata ulkoistaa. Laivanrakennuksen laadukkaan sujumisen, harmaan talouden toiminnan estämisen ja työyhteisön kitkan pienentämisen kannalta tähän työhön kannattaa laittaa resursseja. Lakeja ja määräyksiä: Tilaajavastuulaki (1233/2003) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Laki lähetetyistä työntekijöistä (1146/1999) Työsopimuslaki (66/2001) Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Ulkomaalaislaki (301/2004) Keskeiset työehtosopimukset: Teknologiateollisuus Rakennusala Talotekniikan sähköala Verkostovalvonnan tilaa seuraa säännöllisesti kokoontuva kolmikantainen työryhmä, joka raportoi ylimmälle johdolle. Ulkomaalaisten työntekijöiden ammattitaitoa testataan Telakkapassilla, joka koostuu HSE asioista ja ammattitaidon näyttökokeesta. Tämä yhdistettynä suomalaiseen työ ja kulttuurikoulukseen edistää omalta osaltaan työntekijän ja yrityksen sopeutumista telakkatyöhön. Telakkapassin on tähän mennessä vajaan kahden vuoden aikana suorittanut 1500 työntekijää. Ari Rajamäki on Nolla tapaturmaa foorumin johtoryhmän jäsen. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2009 3

4 Tiina Lius työsuojelupäällikkö Golder Associates Oy QEHS -järjestelmä tukee Nolla tapaturmaa -ajattelua Hyvät käytännöt syntyvät vain yhteistyössä Hyvät käytännöt syntyvät toisin sanoen toimintajärjestelmä rakentuu vain yhteistyössä. Toimintajärjestelmän rakentamisessa on koko henkilöstön oltava mukana: osallistuva oppii ja siten sitoutuu noudattamaan oikeita ja turvallisia työtapoja. Henkilöstön on tunnettava politiikka, päämäärät ja tavoitteet sekä osattava toimia järjestelmän periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti. Henkilöstöltä saat myös parhaat ja käytännönläheiset kehitysideat. Käytä niitä päämäärien määrittelyssä ja tavoitteiden asettamisessa. Ulkopuolinen asiantuntija puolestaan arvioi sertifiointi ja määräaikaisauditoinneissa, miten yritys on onnistunut pyrkimyksissään valitsemallaan jatkuvan parantamisen tiellä. S uomessa OHSAS työterveys ja turvallisuussertifikaatteja on eri alojen yrityksillä yhteensä jo yli 200, ISO 9001 laatu ja ISO ympäristösertifikaatteja on lukumääräisesti huomattavasti tätäkin enemmän. Jatkuva toiminnan kokonaisvaltainen parantaminen sopii paitsi tuotantoon ja rakentamiseen, myös kaikkiin muihin töihin ja siksi pelkän laatujärjestelmän rakentamisen sijaan kannattaa vakavasti harkita kattavaa toimintajärjestelmää toimialasta riippumatta. Hyvin suunnitellulla ja rakennetulla toimintajärjestelmällä luodaan parhaat edellytykset tehokkaalle, tuottavalle ja turvalliselle työnteolle. Sen lisäksi kaikki yhdessä paketissa säästää resursseja: järjestelmissä on paljon yhteisiä elementtejä, joten ihannetilanteessa pistä pystyyn koko paketti kerralla tai täydennä aikaisempaa järjestelmää uudesta näkökulmasta, kun haluat panostaa turvallisuuden edistämiseen. Toimintajärjestelmä = vakiintuneet hyvät käytänteet Isoimpana haasteena on vakiintuneiden ei turvallisten käytänteiden muuttaminen. QEHS eli toimintajärjestelmän rakentaminen auttaa tunnistamaan nykyisen toiminnan kipupisteet. Helpoiten se onnistuu ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella. Ulkopuolinen asiantuntija ei kuitenkaan pysty yksin rakentamaan toimivaa järjestelmää, mutta esim. lähtötason kartoittaminen ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella säästää aikaa (ja rahaa). Saat hyvän TO DO listan, johon kirjatut tehtävät toteuttamalla rakennat toimintajärjestelmän valmiiksi. Pidä järjestelmä mahdollisimman yksinkertaisena Ohje tai toimintamalli, joka ei toimi käytännössä, ei kuulu hyvään toimintajärjestelmään. Selkein oire toimimattomuudesta on ajankäyttö hyvä järjestelmä ei hidasta perustehtäviä, mutta pitää kuitenkin toiminnan ja tuotteen laadun sovitulla tasolla. Aseta sopivan haasteelliset päämäärät ja tavoitteet Jatkuvan parantamisen edellytyksenä on oikein asetetut päämäärät ja tavoitteet. Suhteuta päämäärät, tavoitteet ja käytänteet tunnistettuihin toiminnan vaaroihin ja heikkouksiin ja niistä aiheutuviin riskeihin. Älä kiirehdi, sillä käytäntöjen muuttaminen vie aikansa. Varaa muutokselle riittävästi aikaa, sillä muuten et pysty arvioimaan, onko toimintatavan muutos tuonut mukanaan sen, mitä tavoittelet. Esimerkiksi Nolla tapaturmaa ajattelun voit lanseerata heti, mutta tapaturmataajuuden 0 kpl/milj.työtuntia saavuttaminen voi viedä vuosia. Koko homma nojaa johdon näkyvään sitoutumiseen, mutta ei onnistu ilman henkilöstön panosta! Varmista, että johto on oikeasti sitoutunut toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Sitoutumisen tulee näkyä teoissa, esimies = esimerkki. Johdon tulee myös tarkastella kriittisesti indikaattoreita ohjaavatko ne oikeaan 4 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2009

5 toimintaan kannustavasti. Esimerkiksi kannustaminen tapaturmista, läheltä piti ja vaaratilanteista oppimiseen on positiivisempi tapa ohjata kohti 0 tapaturmaa kuin tapaturmataajuuden seuraaminen. Tässäkin on syytä muistaa, että osallistuva oppii, joten tutkintaan osallistuvat ovat avain asemassa turvallisuuden parantamisessa. Samalla kehittyy, aivan kuin itsestään, tutkiva ja kriittinen asenne oman työympäristön turvallisuuden analysointiin. QEHS järjestelmää kannattaakin pitää työkaluna jatkuvan oppimisen tiellä ja sitähän se Nolla tapaturmaa ajattelun mukainen toiminta juuri on! Oheiset kuvat on otettu ennen ja jälkeen QEHS toimintajärjestelmän käyttöönottoa. Toimintajärjestelmän rakentamisen yhteydessä tarkennettiin vastuita mm. varastojen siisteydestä. Tavarat pysyvät nyt hyllyillä ja niille määritetyillä paikoilla, eikä nurkkiin tai hyllynpäätyihin lattialle ja kulkuväylille kerry sinne kuulumatonta tavaraa. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2009 5

6 Hannele Okkonen toimittaja Foorumin 200. jäsentyöpaikka Oras esittäytyy R aumalainen Oras on Nolla tapaturmaa foorumin 200. jäsentyöpaikka. Jäsentyöpaikkoja on kaikkiaan jo 201 kappaletta. Katja Äärilä, Oraksen turvallisuus ja ympäristöpäällikkö, mitä Oras tekee? Valmistamme hanoja ja muita talotekniikan vesijärjestelmiin kuuluvia tuotteita. Oras on konserni, jolla on tuotantolaitokset Puolassa, Norjassa ja Raumalla. Raumalla on meidän pääkonttori, jonne on keskitetty mm. tuotekehitys, myynti, markkinointi ja taloushallinto. Raumalla työskentelee suunnilleen 150 toimihenkilöä, ja työntekijöitä on hieman alle 500. Miksi Oras liittyi Nolla tapaturmaa foorumiin? Jo aikaisemmin oli ollut puhetta siitä, että olisi hyvä liittyä foorumiin, mm. sieltä saatavan tiedon takia. Kaikkea kun ei kannata keksiä itse. Turvallisuuskulttuuri Oraksella on vielä suhteellisen nuorta, ja olen itse toiminut turvallisuus ja ympäristöpäällikkönä viime toukokuusta lähtien. Aikaisemmin meillä ei ollut päätoimista turvallisuusasioista vastaavaa henkilöä, vaan työsuojelupäällikkö hoiti tehtävää oman työnsä ohella. Yksi syy foorumiin liittymiseen on myös se, että olemme asettaneet melko kunnianhimoiset tavoitteet tälle vuodelle, ja koemme, että foorumista voimme saada tukea tavoitteiden saavuttamiseen. Miten saitte tietoa foorumista? Termi oli kyllä tuttu aikaisemminkin, ja syksyllä kävin Tampereen turvallisuusmessuilla Nolla tapaturmaa foorumin ständillä tutustumassa aiheeseen. Valokuva Samuli Holmala KUVA: Katja Äärilä esittelee Turvallisuusvartti toimintaa varten kokoamaansa materiaalia. Silloin foorumiin liittyminen kuitenkin jostain syystä jäi. Vähän aikaa sitten etsin netistä materiaalia Turvallisuusvartti toiminnan aloittamiseen, ja löysin itseni foorumin sivuilta. Jäin lukemaan niitä pidemmäksi aikaa, ja keskusteltuani esimieheni kanssa päätimme, että nyt on aika liittyä. Millaista työturvallisuustoimintaa Oraksella on? Tuotantotoiminta Oraksella on hyvin monipuolista. Valimotoiminnassa on omat riskinsä, kuten hionnassa, kiillotuksessa ja kokoonpanossakin, muutamia toimintoja mainitakseni. Läheltä piti tilanteisiin ja riskien hallintaan kiinnitetään täällä entistä enemmän huomiota. Marraskuussa meillä oli kampanja ilmoitusten kirjaamisen puolesta ja otimme uuden sähköisen työkalun käyttöön. Halusimme saada tehtaalle sitä ajattelutapaa, että aivan pienestäkin asiasta kannattaa ilmoittaa, vaikka saisi pahvilaatikon reunasta haavan sormeen tuotteita pakatessa. Ilmoitusten määrä onkin saatu hyvään nousuun. Millaisia odotuksia Oraksella on foorumin suhteen? Minua kiinnostavat erityisesti muiden yritysten edustajien kokemukset. On hyvä nähdä, millaisten asioiden kanssa muut yritykset painivat. Siitä saa vertaistukea, kun näkee, että samanlaisiin asioihin törmätään myös muissa yrityksissä. Tottahan meillä on tehty turvallisuuden eteen töitä aikaisemminkin, mutta kuten sanottu, turvallisuuskulttuuri Oraksella on vielä nuori. Foorumissa on mukana työpaikkoja, joissa turvallisuustyötä on tehty paljon pitempään kuin meillä, ja odotan, että sieltä saa paljon käyttökelpoista tietoa. 6 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2009

7 Jorma Saari professori Sormus voi repiä sormen irti Kuva: Helmut Gevert / stock.xchng O piskeluaikaan harjoittelin kolme kesää eri tehtaiden korjaamoissa. Vanhemmat ammattimiehet jättivät sormuksensa pukukoppiin tai eivät pitäneet sitä lainkaan. Tämä palasi mieleeni lukiessani kunnossapidon tapaturmia käsittelevää käsikirjoitusta. Päätin kurkistaa työsuojeluviranomaisten tapaturmaselostusrekisteristä sormustapaturmat: Rekisterissä oli 12 tapaturmaa. Erikoista oli se, etteivät ne suinkaan olleet teollisuustyöstä, vaan monelta eri alalta. Kaikki olivat suunnilleen luokkaa ʺsormi repeytyi irtiʺ. Seuraavana päivänä pidin luennon eräässä yrityksessä ja mainitsin sormustapaturmat esimerkkinä tapaturmasta, joka voi sattua melkein millä alalla hyvänsä. Luennon jälkeen puheilleni tuli kaksi kaveria, jotka kertoivat omasta sormustapaturmastaan. Toisella sormus oli leikkautunut luuhun saakka ja tapahtumasta oli vahva jälki sormessa. Toisella oli vähän lievempi vamma. Kuulijani olivat myyntimiehiä. Seuraavana päivänä puhuin työsuojelupäällikkökurssilla ja kysyin oliko kenellekään sattunut sormustapaturmaa. Yksi käsi nousi. Muutaman päivän kuluttua puhuin erään yrityksen esimieskunnalle ja jälleen yhdelle oli sattunut sormustapaturma. Kanadassa asuessani ja autotehtaalla työskennellessäni kehotettiin aina ottamaan sormukset pois. Monessa muussakin paikassa ulkomailla vierailijoita pyydetään panemaan sormukset parempaan talteen. Joskus pidin sitä turhana ylivarovaisuutena, mutta on ehkä syytä palauttaa tämä tapaturmatyyppi mieleen. Sormustapaturmat hukkuvat tapaturmatilastoon paitsi silloin, jos työsuojeluviranomainen tekee tapauksesta tutkimuksen Esimerkki tapaturmaselostusrekisteristä Selostuksen alku: TOL:5246 V:2004 Tavoitellessaan oikealla kädellä hyllyn päällä olevia mainosjulisteita hänen jalkansa luiskahti ja hän putosi alimman hyllyn päältä. Tällöin hänen vasemman käden nimettömässä ollut sormus tarttui hyllyn pystypylvään kulmaan seurauksella, että nahka kuoriutui sormesta ja lopulta sormi katkesi ensimmäisen nivelen kohdalta Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2009 7

8 Jorma Saari professori Murmanskin terveisiä Olin marraskuun lopulla Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Pohjoismaisen työympäristökouluttajan (NIVA) yhteisessä seminaarissa Murmanskissa. Matka alkoi seitsemältä sunnuntaiaamuna. Ensin junalla Pietariin ja sieltä illalla vanhalla Tupolevilla Murmanskiin. Kun umpiväsyneenä istui autossa lentokentältä kaupunkiin, oli aika pelottavaa kuljettajan kaahatessa yön pimeydessä kohti kaupunkia. Eipä ihme, että varttitunnin matkalla kaupungin alueella poliisi ja palokunta olivat selvittämässä kahta pahan näköistä kolaria. Ensivaikutelma vastasi pahoja ennakkoluuloja. Ne laantuivat hotelliin päästyä. Hotellihan oli hyvä ja palvelu pelasi vielä puolen yön jälkeenkin. Aamulla isäntämme veivät meidät ensinnä museoon. Kuolan niemimaan historia on yhteinen Pohjoiskalotin kanssa. Alue on mineraaleista rikas. Sieltä on löydetty 900 mineraalia, kun koko maailmassa niitä on Neuvostoliiton aikaan venäläiset porasivat maaperään peräti 12 kilometriä syvän reiän, josta museolla on näytteitä eri syvyyksistä. Pohjilla lämpötila oli 200 astetta. Valitettavasti tutkimus loppui perestroikaan. Seminaarissa oli runsaat 20 osanottajaa useilta työpaikoilta. Heti näki, että kurssilaiset olivat ammattilaisia. Seminaarin teemana oli riskinarviointi. Alueella on kosolti kansainvälisiä yhteyksiä. Siksi on tarpeen tietää myös läntisistä toimintatavoista. Englannin kielen taitoakin oli aika paljon. Riskinarvioinnista osanottajilla oli varsin hyvät lähtötiedot, varmaankin alueella toimivan ILO:n projektin ansiosta. Seminaarissa oli sekä luentoja että käynti työpaikalla tekemässä riskinarviointia. Kohteenamme oli kaukolämpölaitos. Itse kävin laitoksen korjaamolla. Korjaamot ovat toisinaan todellisia romuläjiä, mutta tämä oli siisti ja erinomaisessa järjestyksessä. Kuva: Jorma Saari Oli tietenkin siivottu käyntiämme varten, mutta todellista romupesää ei voi siivota näkemääni kuntoon pelkkiä vierailijoita varten. Rakennukset olivat ulkoa rähjäisiä. Koneet olivat vanhoja ja vanhanaikaisia, mutta todellakin järjestys oli hyvä. Pajalla oli erinomainen valaistus ja jopa viherkasveja. Lattiat olivat siistit. Tuli mieleen käynti muutama vuosi sitten lastulevytehtaassa Itä Virunmaalla. Sen rakennukset näyttivät olevan ihan kohta romahtamaisillaan. Koneet sielläkin olivat vanhoja, mutta harvoin olen käynyt yhtä siistissä tehtaassa. Vastaavasti monissa suomalaisissa tehtaissa koneet ovat huippua mutta tavarat hujan hajan. Virolaisen lastulevytehtaan johtaja totesikin minulle, että heillä ei ole rahaa. Paikat täytyy pitää siisteinä, jotta vanhat koneet pelittävät pitkään. Palatakseni Murmanskiin, korjaamo oli todella positiivinen yllätys. Olen käynyt monessa maassa korjaamoissa ja nähnyt hyvinkin vauraissa paikoissa paljon huonompia pajoja. Konekanta on monissa paikoin ollut paljon parempaa, mutta epäjärjestys ja huono siivous kuluttavat kalliita koneita sekä aiheuttavat tapaturmariskien ohella tehottomuutta. Henkilönsuojaimia korjaamollakin olisi voinut olla enemmän. Isäntämme kutsuivat paikalle myös television. Minulla oli haastattelussa ylläni ulkotakki ja sen hihassa heijastin. Heijastin ihmetytti toimittajaa enemmän kuin itse korjauspaja. Heijastimia ei kyllä näkynytkään marraskuisessa kaamoksessa jalankulkijoilla. Taitaa työturvallisuus olla paremmin hallussa kuin liikenneturvallisuus. Paikallinen työsuojeluministeriö toimi isäntänämme ja seminaarikin tapahtui heidän tiloissaan. Sain ministeriöstä varsin positiivisen vaikutelman. Heillä oli käytössään aivan modernia tietotekniikkaa ja he olivat asiantuntevia riskinarvioinnissa. Täytyy sanoa, että ennalta varauksellinen suhtautumiseni kohentui huomattavasti. 8 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2009

9 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Jäsenseminaari Oulussa Nolla tapaturmaa foorumin seuraava jäsenseminaari järjestetään Oulussa Seminaarin teemana on Työturvallisuus ristiaallokossa konstit on monet. Seminaarin yhteydessä jaetaan myös tasoluokitukset. Tarkempia tietoja jäsenseminaarin ohjelmasta tulee ekstranettiin maaliskuun alkupuolella. Riskien arviointi -materiaalipaketin toinen osa julkaistu Nolla tapaturmaa foorumin 10. materiaalipaketti ʺSuunnittele, tunnista, toteuta ja varmista!ʺ on kaksiosaisen riskien arviointimateriaalin jälkimmäinen osa ja sen pääpaino on vaarojen tunnistamisessa, riskin suuruuden arvioinnissa ja parannustoimenpiteiden toteuttamisessa ja niiden toteutumisen varmistamisessa. Mukana on tunnistuslistat vaarojen arviointiin. Sähköinen materiaalipaketti on maksutta jäsentyöpaikkojen saatavilla ja löytyy foorumin ekstranet sivuilta: foorumi.fi/ekstranet Aineistot ja tuotteet Kampanjat. Työturvallisuuden tasoluokitushaku käynnissä Jäsentyöpaikoilla on jälleen mahdollisuus hakea vuosittaista työturvallisuustason arviointia vuodelle Hakuaika päättyy Hakemus, hakuohjeet ja arvioinnin perusteet löytyvät Nolla tapaturmaa foorumin ekstranet sivuilta kohdasta > Tunnustukset ja tasot. Viime vuonna hakijoiden määrä kolminkertaistui edellisvuoteen verrattuna ja 21 jäsentyöpaikalle myönnettiin tasoluokitus. Luokitus on kolmiportainen: Taso I Maailman kärjessä Taso II Kohti maailman kärkeä Taso III Suuntana maailman kärki Koska luokituksen tarkoituksena on auttaa työpaikkaa näkemään tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset, tasoa verrataan työpaikan omaan aikaisempaan tasoon, eikä muihin työpaikkoihin. Tämä ei siis ole kilpailua foorumin jäsenten kesken, vaan työpaikan väline matkalla kohti nollaa tapaturmaa. Tasoluokitus arvioidaan sen mukaan, kuinka paljon työpaikka on parantanut omaa toimintaansa edellisten vuosien keskiarvoon verrattuna, tai vaihtoehtoisesti kuinka hyvät ovat työpaikan hakuvuoden 2008 tunnusluvut. Uudet jäsentyöpaikat Savonlinnan Puhelin Oy Jyväskylän kaupunki ALTEK Aluetekniikka liikelaitos Insta Group Oy Ashland Finland Oy, Lahden tehdas Ashland Finland Oy, Porvoon tehdas Oras Oy Vacon Oyj, Suomi Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2009 9

10 Ajankohtaista turvallisuudesta Työturvallisuuden ajankohtaisiltapäivä Ajankohtaisiltapäivässä käsitellään työterveys ja työturvallisuustoiminnan tuottavuusvaikutuksia, tämän vuoden alussa voimaan tullutta Valtioneuvoston asetusta työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008), sekä mitä haasteita nykyinen taloustilanne tuo työturvallisuudelle. Tilaisuus on maksuton. Ajankohtaisiltapäivän järjestävät yhteistyössä Työterveyslaitos ja Sosiaali ja terveysministeriön Työhyvinvointifoorumi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset mennessä: Laserosoittimet kieltoon? Australian osavaltio New South Wales on kieltämässä voimakastehoiset laserosoittimet. On sattunut useita tapauksia, joissa nousevan tai laskevan lentokoneen lentäjä on sokeutunut hetkeksi lasersäteen osuessa häneen. Tapahtumia arvellaan hevosenleikiksi, jonka tekijät eivät ole miettineet teon vaarallisimpia vaikutuksia. Sekunnin murto osa riittää sokaisemaan tarpeeksi, jotta lentäjä on hetken toimintakyvytön lennon kriittisessä vaiheessa. Kenties koneiden osoittelu lasereilla on Sydneyn ympäristössä muotihuvi. Osavaltio on ottanut vaaratilanteet vakavasti. Laserin haltijalla pitää olla käyttölupa ja luvaton haltija voidaan tuomita jopa 14 vuodeksi vankilaan. Jorma Saari, Työterveyslaitos Muistathan, että laserosoitin ei ole leikkikalu! Niitä ei ole syytä ostaa tai antaa lapsille. Lue lisää laserlaitteista: Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Julkaisija Nolla tapaturmaa -foorumi Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Toimitus Henriikka Virta henriikka.virta@ttl.fi Työterveyslaitos Tapaturmien ehkäisy puh Vastaava päätoimittaja Markku Aaltonen Työterveyslaitos Työturvallisuuden edistäminen Julkaisupaikka Helsinki, 2009 Jakelu 1070 Palautteet ja ilmoitukset julkaisijalle Nolla tapaturmaa -foorumi Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Kannen kuva Pniti Marta / stock.xchng Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenmäärä 201 ( ) Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Seuraava uutislehti ilmestyy toukokuussa Sähköinen uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa - foorumin internet-sivulta ISSN Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2009