PIHLAJA extra TUET TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY TU TYÖLLISTYMINEN R

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIHLAJA extra TUET TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY TU TYÖLLISTYMINEN R"

Transkriptio

1 PIHLAJA extra TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY

2 Tuettu työllistyminen ry Perustettu 1996 Tehtävä Vajaakuntoisten, lähinnä kehitysvammaisten, työllistymisen edistäminen vapailla työmarkkinoilla tuetun työllistymisen menetelmin. Tuettu työllistyminen ry järjestää tuetun työllistymisen koulutusta ja toimii alueellisena tuetun työllistymisen kehittäjänä. Moon-toiminta Yksilöllisesti suunniteltua, itsenäistymistä ja työssä jaksamista tukevaa toimintaa. Toiminnanjohtaja Esa Jukantupa puh Koordinaattori Päivi Jukantupa puh Puheenjohtaja, sivistystoimenjohtaja Jukka Peura puh Tuettu työllistyminen ry:n toimisto Tuettu työllistyminen ry puh/fax (06) Kauppatie Kauhava 2 PIHLAJA extra

3 Antti Perkkalainen Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, kuntayhtymän johtaja Syksyiset terveiset Pihlaja -lehden lukijoille Lämpimän kesän jälkeen marjasato on kypsynyt ja pihlajat punertavat paitsi marjoista myös syksyisestä ruskasta. Lämpimästä kesästä huolimatta marjasatoon emme juuri voi vaikuttaa. Kaikilla ihmisillä on oikeus hyvään elämään. Tämän pitäisi olla selviö ja tähän päämäärään me voimme jokainen vaikuttaa. Elämässä on myötä- ja vastoinkäymisiä eikä kenenkään ole mahdollista olla aina tyytyväinen tilanteeseensa. Kaikille on kuitenkin annettava mahdollisuus toteuttaa itseään ja haaveitaan. Hyvän elämän toteuttaminen edellyttää kunnollisia asumisolosuhteita, oikeutta opiskeluun, työ- ja päivätoimintaan tai oikeaan palkalliseen työhön ja mahdollisuutta erilaisiin harrastuksiin. Hyvät ja kiinteät ihmissuhteet takaavat tasapainoisen elämän. Kaikki me tarvitsemme toistemme tukea, mutta kehitysvammaiset ovat erilaisia yksilöllisine taitoineen, kykyineen ja haaveineen. Tästä syystä he tarvitsevat erityistä tukea, mutta siitä huolimatta heillä pitää olla oikeus itsenäiseen elämään. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle me tarvitsemme kaikkien työpanosta. On tärkeää, että myös kehitysvammaiset saavat mahdollisuuden kehittyä ja näyttää ja myöhemmin myös käyttää taitojaan ihan oikeassa työssä. Tuettu Työllistyminen ry tekee ensiarvoista työtä nimenomaan tässä asiassa. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, joka vastaa kokonaisuudessaan Kauhavan kaupungin sekä Evijärven ja Lappajärven kuntien perusturvapalveluiden tuottamisesta, teetti Tuettu Työllistyminen ry:llä kartoituksen tuetun työllistämisen menetelmän ja Moon -toiminnan hyödynnettävyydestä kuntayhtymän alueella. Kartoituksen kohderyhmänä olivat kuntayhtymän toiminta-alueen vuotiaat kehitysvammaiset henkilöt ja vuotiaat erityisopetuksessa olevat oppilaat. Kartoitus antoi erittäin hyvän kuvan Antti Perkkalainen. alueella asuvien erityistä tukea tarvitsevien vuotiaiden haaveista, toiveista ja tarpeista koskien asumista, vapaa-aikaa ja mikä parasta kartoitus osoitti selvästi, että tästä ryhmästä löytyy potentiaalisia työntekijöitä ihan oikeille työmarkkinoille. Mm. työssäkäyntiavustajilla ja muilla toimenpiteillä taataan onnistuminen tässä. Kuntayhtymän toiminta-ajatuksena on hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen. Kuntayhtymä pyrkii kaikin käytettävissä olevin keinoin edistämään erityisesti kehitysvammaisten hyvinvointia ja toimintakykyä. Toivotan kaikille lukijoille menestystä ja onnistumisia elämässä. PIHLAJA extra 3

4 Kristiina Sillanpää (o.s. Leskelä) Erityispedagogiikan opiskelija Kartoitustutkimusta tekemässä Tuettu Nyt kun on ruvennu näkymään äitin ja isän silmis edistystä, niin voisi sitten myöhemmin hankkia oman asunnon. Taas kerran olen oppinut paljon uutta elämästä ja siitä, miten tärkeää on, että kaikille ihmisille luodaan tasavertaiset mahdollisuudet kehittää itseään ja toteuttaa haaveitaan. Minä olen saanut opiskella, tehdä töitä ja muuttaa omaan kotiin. Nämä asiat eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä kenellekään, ja monien erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kohdalla valitettavasti jäävät kaukaisiksi haaveiksi. Keväällä 2009 olin päättöharjoittelupaikkaa vailla, ja otinkin yhteyttä Tuettu työllistyminen ry:hyn. Harjoittelupaikka luvattiin heti ja pääsin toteuttamaan kartoitustutkimusta tuetun työllistymisen menetelmän ja Moon-toiminnan hyödynnettävyydestä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella. Samalla sain tutustua yhdistyksen monipuoliseen toimintaan. Tiesin, että yhdistys toimii tuetun työllistymisen parissa, mutta minulle oli suuri yllätys, miten kokonaisvaltaista ja systemaattista työtä yhdistyksessä ja Pihlajapuiston koulussa tehdään monen nuoren hyväksi. Kartoitustutkimus Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla toimintakeskuksissa työskenteleviä alle 35-vuotiaita kehitysvammaisia Kauhavalla, Alahärmässä, Kortesjärvellä, Evijärvellä ja Lappajärvellä. Lisäksi haastateltiin vuotiaita erityisopetuksessa olevia oppilaita Kauhavalla, Evijärvellä, Alahärmässä ja Ylihärmässä. Haastattelimme myös yhtä Alavuden erityisammattikoulussa (nykyinen Luovi) opiskelevaa alueen nuorta sekä jo tuetun työllistymisen piirissä ja Moon-toiminnassa olevia alle 35-vuotiaita. Myös toimintakeskusten työntekijöitä ja yhden erityisluokan opettajaa ja avustajia haastateltiin. Minun lisäksi haastatteluja suorittivat yhdistyksen koordinaattori Päivi Jukantupa sekä työssäkäyntiavustaja Jouni Jylhä. Tutkimus koostui kolmesta eri haastattelusta/kyselystä. Moonhaastattelussa pyrittiin selvittämään haastateltavien elämäntilannetta muun muassa asumisen, harrastusten ja työnteon suhteen. Selvitettiin, millaisia haaveita ja toiveita heillä on tulevaisuutta ajatellen. Tuetun työllistymisen haastattelu tehtiin kolmelletoista potentiaaliselle työllistyjälle. Haastattelulla selvitettiin hieman heidän toimintakykyään sekä tuen tarvetta eri elä- 4 PIHLAJA extra

5 työllistyminen ry:llä mänalueilla. Työntekijöiden haastattelussa selvitettiin näkemyksiä vajaakuntoisista työntekijöinä sekä yleensä ajatuksia siitä, mitä esteitä tuetun työllistymisen toiminnalle on ja, miten asiat pitäisi hoitaa. Lisäksi tiedusteltiin erilaisia asioita heidän toimipisteistään ja kuulosteltiin hieman olisiko kenties tarvetta jonkinlaisille muutoksille. Tärkeimpiä tuloksia Päällimmäisenä asiana haastatteluista nousi se, että erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja aikuiset haluavat tehdä ihan samanlaisia asioita kun muutkin ja haaveilevat samanlaisista asioista kuin ikätoverit: Mopokortin haluan, sitten autokortin. Se on mulle tärkeää, että pääsen armeijaan. Haluaisin muuttaa omaan asuntoon. Haluaisin hankkia sinne verhoja, pöytäliinoja, astioita, siivoustarvikkeita. Halukkaita työntekijöitä oli haastateltujen joukossa todella paljon. Muutamilla jo oli työpaikka avoimilta työmarkkinoilta, mutta suurin osa vasta haaveili siitä. Myös erittäin monella haastatelluista oli toiveita ja haaveita vanhempien luota pois muuttamisesta ja jonkinasteisesta itsenäisestä asumisesta. Kotoa pois muuttaminen ei vain ole niin yksinkertainen asia, vaan siinä tarvitaan erilaisia tukimuotoja asiakkaan toimintakyvystä riippuen. Kaikille itsenäisestä asumisesta haaveileville varmasti olisi tarpeen myös asumisharjoittelu, jossa työssäkäyntiavustaja on ohjaamassa jokapäiväisten toimintojen opettelussa. Haastatellut itsekin näkivät työssäkäyntiavustajan tuen tarpeelliseksi, sillä suurin osa oli sitä mieltä, että tarvitsisi työssäkäyntiavustajan tukea sekä työssä että vapaa-ajalla: Vois neuvoa, mitä pitää tehdä. Auttaisi, jos tarvitsen apua. Olis hyvä, jos ei kaikkia tehtäviä ymmärrä. Pitää olla vähän apua, ei oikein yksin selviä. Haastatteluista tuli ilmi myös se, että moni haluaisi harrastaa, mennä ja tehdä monenlaisia asioita, mutta jonkinlainen epävarmuus ja se, ettei oikein tiedetä, mitä voisi harrastaa ja tehdä, luo esteitä osallistumiselle. Kavereita haluttaisiin nähdä vapaa-ajalla, ja joillakin niitä kavereita ei oikein edes ollut. Koska on hyvä viettää elämää kavereitten kanssa. Sillon on paljon hauskempaa. Ettei tartte yksin olla. Voi näyttää kavereille, mitä mulla on. Kotona ei ole paljoa tekemistä, eikä kavereita. Yhdessä työssäkäyntiavustajan ja kavereiden kanssa meneminen ja uusien asioiden kokeileminen olisi varmasti monelle oikea vaihtoehto. Moon-toiminnassa erityistä tukea tarvitseva henkilö saa viettää aikaa kavereiden kanssa harrastellen ja itsenäisyyttä opetellen. Työssäkäyntiavustajat ovat toiminnassa mukana, ja rohkaisevat niitä, joiden on vaikeaa osallistua ryhmän toimintaan tai vaikeaa päästä ryhmään sisälle. Moon-toiminnassa saa tavata myös uusia ihmisiä ja saa monenlaisia hyviä kokemuksia. Tällaisessa porukassa kaverisuhteiden luominen on myös tärkeässä asemassa, ja mukavan yhdessä tekemisen parissa on ujonkin ihmisen helpompi lähestyä toisia. Työntekijöiden haastatteluista tuli ilmi, että toimintakeskuksissa olisi potentiaalisia avoimille työmarkkinoille työllistyjiä, jos olisi tarvittavia tukitoimia saatavilla. Toimintakeskusten resurssit eivät kuitenkaan riitä työllistämistoimintaan, joten olisi tärkeää kouluttaa lisää työssäkäyntiavustajia ja luoda heille työpaikkoja. Työntekijöiden näkemykset erityistä tukea tarvitsevista henkilöistä työntekijöinä olivat hyvin realistisia, eivätkä he tuntuneet pitävän pahana, että tuetun työllistymisen kautta he saattaisivat menettää hyviä työntekijöitään avoimille työmarkkinoille. Jotkut uudet asiat voivat tarvita enemmän aikaa. Vajaakuntoinen oppii asiat, kun saa riittävästi ohjausta ja aikaa. Työssäkäyntiavustajia tarvitaan. Avoimille työmarkkinoille työllistymisen esteiksi ja hidasteiksi lueteltiin monenlaisia asioita. Suurimmiksi ongelmiksi sanottiin esimerkiksi työnantajien ja muidenkin ihmisten asenteet, ennakkoluulot ja tiedon puute. Työpaikkojen ja halukkaiden työnantajien puute mainittiin sekä se, ettei vajaakuntoisille työntekijöille haluttaisi maksaa palkkaa. Työpaikkojen kiireestä sanottiin sen verran, että siinä tahdissa voi vajaakuntoisen työntekijän vaikea pysyä mukana. Ajatuksia Tutkimuksen kautta saatiin todella tärkeää laadullista tietoa Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella asuvien erityistä tukea tarvitsevien vuotiaiden toiveista ja tarpeis- PIHLAJA extra 5

6 ta koskien asumista, vapaa-aikaa ja työntekoa. Tulokset eivät koostu pelkästään numeroista, vaan lukumäärien lisäksi saatiin oikeasti haastateltavien ajatukset, mielipiteet ja haaveet esille. Haastattelujen aikana sain nähdä ja kuulla monenlaista. Hieno tapahtuma oli se, kun eräs haastateltava, joka vielä haastattelun aikana kertoi haaveilevansa omasta asunnosta, sai oman vuokra-asunnon. Hän oli harjoitellut itsenäistä asumista Tuettu työllistyminen ry:n harjoitteluasunnolla, ja saavutti siellä hyvät valmiudet muuttaa omilleen. Kuitenkin hänellä on edelleen tukena työssäkäyntiavustaja, jolta hän saa apua tarpeen mukaan. Kaikille halukkaille pitäisi antaa mahdollisuus elää mahdollisimman itsenäistä aikuiselämää, ja tämä onnistuu vain, jos on saatavilla tarpeeksi monipuolisia ja yksilöllisiä tukitoimia. Oli hienoa nähdä miten Moon-toiminnassa mukana olevilla nuorilla oli runsaasti mahdollisuuksia harjoitella työntekoa, itsenäistä elämää ja päätöksentekoa sekä harrastaa monenlaista. Monesta heistä oikein huokui halu näyttää, mihin he pystyvät. Ja moni tuntui odottavan, että pääsisi jo elämään sitä ihan oikeaa omaa elämää. Työssäkäyntiavustajan antama tuki ja tämän ohjaama toiminta on kultaakin kalliimpaa ajatellen näiden nuorten ja aikuisten tulevaisuutta. Toivonkin, että tämän tutkimuksen seurauksena huomattaisiin se selkeä tarve työssäkäyntiavustajille ja eri elämänalueille ulottuville tukitoimille. Toivottavasti mahdollisimman moni Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen erityistä tukea tarvitseva henkilö pääsisi laadukkaiden palvelujen piiriin, minkä myötä heidän elämänlaatunsa kohenisi. Jokaisellahan on oikeus hyvään elämään. 6 PIHLAJA extra

7 Päivi Jukantupa Koordinaattori Tuettu työllistyminen ry Trottsdem (= siitä huolimatta) Tutustumismatkalla Itävallassa, Wienissä tapasimme Harald Fiedlerin, jonka yritys on nimeltään Trottsdem. Harald on näkövammainen, joka perusti oman yrityksen kaksi vuotta sitten. Firmassa on kaksi osa-aikaista työntekijää Oman yrityksen perustaminen epäilytti monia. Heräsi epäilyksiä, voisiko vammainen ihminen pyörittää tällaista toimintaa. Harald tekee tiedotustyötä; kampanjoita näkövammaisten työllistymisestä kouluihin, yrityksiin ja asiasta kiinnostuneille. Trottsdem-yritys toimii Wienin ympäristössä. Kouluissa pidetään Workshop-pajoja, joissa aiheina ovat vammaisuus ja sokeus. Workshopeja edeltävät etukäteiskyselyt, jotka käydään läpi workshopeissa. Workshopit tarjoavat kokemuksia, esim. lounas pimeässä huoneessa. Alaasteikäisille opaskoiraesittelyt ovat antoisia. Pääasiassa workshopeista saatu palaute on ollut positiivista. Harald kokee itsensä asiantuntijana (=sokeus on asiantuntijuutta kerrottaessa sokeudesta). Haraldin mielestä Trottsdemin haasteena on, miten yritykset ja oppilaitokset saataisiin kiinnostumaan tuotteesta. Trottsdem on ainut kaupallinen firma, joka tarjoaa palveluja, informaatiota ja konsultaatiota. Yrityksiin markkinoidaan työllistymistä web-sivujen avulla. Informaatioteknologian opiskelijoille annetaan tietoa, miten sokeat voivat käyttää tietokoneita. Harald kertoi konsultoivansa tietotekniikan opiskelijoita kehitettäessä ATK-laitteita sokeiden käyttöön. Koulujen workshopit ovat tuloksen kannalta huono, koska kouluilla ei ole varaa maksaa hyvin. Lapsille ja nuorille kuitenkin sanoman perille saaminen on tärkeää. Opiskelijat ovat ennakkoluulottomia ja kokeilun- Harald Fiedler. haluisia ja heidän kauttaan syntyy tulevaisuudessa uusia sokeita hyödyttäviä innovaatioita atk-alalle. Haraldilla on oma henkilökohtainen avustaja. Monissa valtion virastoissa asioidessaan Harald on kokenut, että asiat toimitetaan avustajalle. Harald kokee, että on olemassa syrjintää, häntä ei kohdella täysivaltaisena asiakkaana. Monilla työnantajilla on Haraldin mukaan ennakkoluuloja, esim. käsityksiä, että työnhakija ei sovellu tiimeihin, sairauksia on muuta väestöä enemmän jne. Trottsdemin ideana on kertoa mahdollisuudesta tehdä työtä. Haraldin mielestä firmat voisivat käyttää kilpailuvalttina näkövammaisten taitoa käyttää tietokoneita. PIHLAJA extra 7

8 Teuvo Kaartti Ohjauksellinen työnhakuvalmennus kuuroille Jyväskylässä Kuurojen Palvelusäätiö, Palvelukeskus Metsola, järjesti Jyväskylässä viittomakielisen työnhakuvalmennuksen kuuroille Keski-Suomen TE-keskuksen, Jyväskylän TE-toimiston tilaamaan koulutukseen osallistui kuusi työtöntä viittomakielistä kuuroa Jyväskylän alueelta, neljä miestä ja kaksi naista. Nuorin heistä oli iältään 31 -vuotias ja vanhin 57. Kaikki olivat olleet yli vuoden työttömänä. Kaksi osallistujista oli maahanmuuttajia. Osallistujista neljällä oli ammatillinen perustutkinto suoritettuna ja yksi oli osallistunut työvoimakoulutuksena järjestettyihin metallialan ammattikursseihin. Kaikilla oli takanaan useamman vuoden työkokemus. Ohjauksellinen työnhakuvalmennus kesti 48 päivää ja siihen sisältyi kolme jaksoa: työnhakuvalmennus, työelämävalmennus ja seurantajakso. Koulun liikuntasalin siivouksessa Petra käyttää tottuneesti lattianpesukonetta. Tavoitteet ja keskeiset teemat Viittomakielisen työnhakuvalmennuskoulutuksen tavoitteena oli antaa koulutukseen osallistuville kuuroille pitkäaikaistyöttömille valmiuksia ja taitoja työnhakuun liittyvissä asioissa sekä päivittää heidän omia ATK taitojaan. Tavoitteena oli lisätä osallistujien tietämystä tämän päivän työmarkkinoista ja pääsystä työmarkkinoille kuurous huomioiden. Pyrkimyksenä oli myös selvitellä kunkin osallistujan reaalisia mahdollisuuksia työllistymiseen sekä laatia aktiivisia työ- tai opiskelusuunnitelmia jatkokouluttautumiseen kunkin koulutukseen osallistuvan työllistymisen helpottumiseksi. Keskeisinä teemoina koulutuksessa oli ansioluettelon ja työhakemuksen kirjoittaminen, työpaikkojen etsiminen internetin avulla sekä työelämän perusteisiin tutustuminen. Työhaastattelutilanteita harjoiteltiin tulkin kanssa. Nämä harjoitukset videoitiin ja niistä käytiin arvioivat palautekeskustelut koulutukseen osallistuvan ryhmän kesken. Sopivan määrän vettä Petra Eskelinen laittaa pesukoneeseen ennen lattianpesun aloittamista. Ohjauksellisen työnhakuvalmennuksen vastuukouluttajana toimi Kuurojen Palvelusäätiön työllistämishankkeessa (AKU projekti) mukana ollut työntekijä Teuvo Kaartti. Kahtena muuna kouluttajana oli mukana Hyvä Työ 2000 ohjaajana toiminut Markku Mustonen sekä IT-ohjaaja Maarit Malinen. Kaikilla heillä on vahva kokemus ja asiantun- temus viittomakielisten työllistämiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi koulutuksen aikana oli luennoitsijoina viittomakielialan työntekijä (työasiamies) Kuurojen Liitosta sekä työllistymisen asiantuntijoita TEKEVÄ - säätiöstä, työvoimatoimistosta ja KELA:sta. Työnhakuvalmennuksen opetuskieli oli viittomakieli ja tulkkeja tarvittiin kurs- 8 PIHLAJA extra

9 silla vain muutamana päivänä vierailevien luennoitsijoiden aikana ja, kun ohjelmassa oli vierailuja ja matkoja. Opetusmenetelmät perustuivat viittomakielisten opetuspedagogiikkaan, jossa otettiin huomioon kurssilaisten tarpeet ryhmä- sekä henkilökohtaisella tasolla. jokaisella kurssilaisella oli käytössään henkilökohtainen tietokone. Toisen teoriajakson (8 päivää) eli seurantajakson päivät olivat Jyväskylän kaupungin Nuorisopalveluiden Sepänkeskuksen luokkatiloissa. Kurssilaisille järjestettiin työelämävalmennuksena (21 päivää) 1. jakson aikana heitä itseään kiinnostavien alojen pohjalta harjoittelupaikka, jonka ohjauksesta vastasi Teuvo Kaartti. Harjoittelujakso suunniteltiin yhteistyössä harjoittelupaikan tarjoajan ja kurssilaisen kanssa. Jaksolle tehtiin selkeä suunnitelma, josta ilmeni harjoittelussa tehtävät työt, vastuut ja tavoitteet. Työelämävalmennuksen aikana työpäivien pituus oli pääsääntöisesti kuusi tuntia kullakin harjoittelijalla. Koulutuksen tulokset ja arviointi Päiväkodin lattiaa Petra puhdistaa mopilla. Harjaa ja rikkalapiota Petra käyttää irtohiekan keräämiseen. Sisältö Koulutukseen sisältyvien teoriajaksojen kurssipäivät olivat päivittäin seitsemän oppitunnin pituisia. Ensimmäisen (19 päivää kestäneen) teoriajakson opetus tapahtui Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen Jyväskylän toimipisteen ATK-luokassa, jossa PIHLAJA extra Koulutuksen aloitti kuusi henkilöä, joista neljä oli miehiä ja kaksi naista. Aloittaneista viisi kurssilaista suoritti koulutuksen loppuun asti. He osallistuivat myös kaikki työelämävalmennusjaksolle. Harjoittelupaikoista kaksi oli siivousalalta. Muut harjoittelupaikat olivat puusepänalalta, toimistoalalta sekä yksi työelämävalmennuspaikka kohdistui kiinteistön saneeraustehtäviin. Näistä viidestä kolme henkilöä eli 60 % työelämävalmennusjaksolla mukana olleista joko työllistyi (kaksi) tai jatkoi työelämävalmennuksessa (yksi). Työelämävalmennusjaksolla olleista koulutuksen jälkeen edelleen työttömänä olleista kahdesta henkilöstä toiselle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa työelämävalmennuksessa, mutta tämä henkilö ei ollut kiinnostunut jatkamaan lähinnä toimeentulosyihin vedoten. Työttöminä edelleen olevien kohdalla molemmilla on kiinnostusta hakeutua joko ammattia täydentävään koulutukseen tai kielikursseille. Viittomakielisen työnhakuvalmennuskoulutuksen hyötyjä ja tuloksia arvioitaessa voidaan yleisesti todeta, että koulutukselle asetetut tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Kaikista koulutuksen loppuun asti mukana olleista henkilöistä 60 % oli kurssin jälkeen joko työsuhteessa tai työelämävalmennuksessa. Työelämävalmennuksessa olevan kohdalla jäi edelleen selvitettäväksi mahdollisuus siirtyä myöhemmässä vaiheessa palkkatyöhön tähän samaiseen työelämävalmennuspaikkaan. Koulutuksen aikana löytyivät hyvin kullekin osallistujalle omien toivomuksien mukaiset työharjoittelupaikat. Jokainen suoriutui työelämävalmennusjaksoille asetetuista tavoitteenmukaisista tehtävistään ja kaikkien osalta tulikin hyvää palautetta oman työelämävalmennuspaikan järjestäjän taholta. Kaikilta osallistujilta tuli kiitosta koulutuksen järjestämisestä sekä suosituksia samantapaiselle uudelle kurssille. Tämän koulutuksen järjestämisestä saatujen kokemusten perusteella tuli selvästi esille tämäntyyppisen viittoma- 9

10 Seppo Niemisen kesä on sujunut mukavasti työtä tehden Uusiotuotteella. kielisille, erityisesti viittomakielisenä, järjestetyn työnhakuvalmennuskoulutuksen tarpeellisuus Jyvässeudulla. Koulutuksen tuloksellisuuden myötä osoittautui myös tarvetta kehittää edelleen työnhakuvalmennusta yksilöohjaukseenkin voimavaroja painottaen. Monen viittomakielisen työttömän asiakkaan kohdalla tuen tarve työnhaussa on kokonaisvaltaista ja selvästi tiiviimpää kuin esim. kuuleviin asiakkaisiin verrattuna. Intoa täynnä paluu työelämään Työnhakuvalmennuskurssin kautta työllistyneet Petra Eskelinen ja Seppo Nieminen ovat kumpikin työintoa täynnä omissa työpaikoissaan. Kumpikin heistä on kokenut työnhakuvalmennuskurssin tärkeänä väylänä omalle työllistymiselleen. Petra on suorittanut laitoshuoltajan koulutuksen vuonna Työhistoriaa hänellä oli keittiöapulaisen ja siivoojan tehtävistä useammankin työnantajan palveluksessa, mutta kaikki aikaisemmat työt olivat olleet ns. pätkätöitä. Petra ehti olla lähes viisi vuotta työttömänä ennen työnhakuvalmennuskoulutukseen osallistumistaan. Työelämävalmennusjakson aikana Petra pääsi näyttämään ammattitaitoaan ISS-Palvelut Oy:n työkohteessa koulutilojen siivoojana. Petran esimiehenä toimiva Päivi Eskelinen vakuuttui jo harjoitteluvaiheessa Petran hyvistä työtaidoista ja niinpä kesäajan lyhyen määräaikaisen työsuhteen jälkeen Petra on työllistynyt elokuun alusta kokopäiväiseen siivoojan työsuhteeseen ISS-Palvelut Oy:lle. Tänä päivänä Petra työskentelee kolmessa eri työkohteessa: päiväkodissa, vanhusten palvelukodissa sekä erään koulun tiloissa. Petran työskentelystä on tullut erinomaista palautetta Päivi Eskeliselle. Viittomakielen tulkki käy tarvittaessa työpisteissä, kun Päivillä on enemmän työtehtäviin liittyvää asiaa selvitettävänä Petralle. Muuten päivittäinen kommunikointi sujuu hyvin esim. tekstiviestein kännykän avulla. Seppo Nieminen on tyytyväinen päästyään puualan työtehtäviin Jyväskylän työttömien tuki ry:n ylläpitämään Kaapin entisöintipuuhat ovat Sepolle mieluisia. monitoimityöpajaan, Uusiotuotteelle. Kesäkuun alusta vuoden määräaikaisena työsuhteena alkaneet tehtävät sisältävät erilaisia puusepän tehtäviä kuten huonekalujen entisöintiä: korjausta, sahaamista, höyläämistä, hiomista jne. Vuositasolla Uusiotuote työllistää n. 60 henkilöä palkkatuella, työkokeilun, työelämävalmennuksen sekä kuntouttavan työtoiminnan keinoin. Toiminta keskittyy uusiotuotteisiin puutyöosastolla ja polkupyörien kierrätykseen polkupyöräkorjaamolla. Uusiotuotteen toiminnanohjaaja Matti Ihalainen on ollut erittäin tyytyväinen Seppo Niemisen työskentelyyn puuosastolla. Seppo on aikanaan suorittanut Turun kuulovammaisten ammattikoulussa rakennusmaalarin koulutuksen. Työkokemusta Sepolla on lähes 30 vuotta ruiskumaalarina, metallityöntekijänä sekä peltiseppänä. Ennen työnhakuvalmennuskoulutukseen osallistumista Seppo ehti olla lähes kolme vuotta työttömänä. Uusiotuotteella ollessaan Seppo uskoo viihtyvänsä hyvin ja täällä hänellä on mahdollisuuksia palauttaa ja täydentää ammattitaitojaan. Nyt erilaisten lisäkurssien avulla (kuten työturvallisuuskoulutus, EA-kurssi sekä muut alaan kuuluvat kurssit) Sepolla on tarkoitus edistää työllistymismahdollisuuksiaan jatkossa. 10 PIHLAJA extra Kuvat: Teuvo Kaartti

11 Janne Nikkinen Elämässä mukana Eallimis mielde -projektivastaava Utsjoki Asumispalvelusäätiö ASPA Kai-Markus Guttorm. Kaitsun koti on Tenojoen rannalla Utsjoen kunnassa. Vielä lähempänä rantaa on hänen äitinsä lapsuudenkoti. Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Kaitsun vanhemmat ovat saamelaisia. Olemme kulkeneet virran ja jäiden valliksi kasaamien kivien päällä. Kokeilimme rantalammikoiden jäiden vahvuutta viime syksynä. Näillä kohdin jääpato on viimeksi aiheuttanut ylävirtaan tulvan, joka kasteli taloja. Kaitsun peruskoulu päättyi Jatko-opiskelut eivät häntä kiinnostaneet tarpeeksi, kun peruskoulukin oli tuntunut vaikealta. Oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen hän vietti aikaansa lähinnä kotona. Uusi virkistävä vaihe elämään tuli, kun Kaitsu lopulta seurasi nuorempaa veljeään Sodankylä-instituuttiin syksyllä Veli Miika aloitti siellä kuntouttavalla ja valmentavalla linjalla vain hieman aikaisemmin. Olin oppinut tuntemaan Kaitsun hiljaisena ja rauhallisena. Hänen oli vaikeaa vastata itseään koskeviin kysymyksiin. Opiskelu Sodankylä-instituutissa on tukenut voimakkaasti Kaitsun itsenäistymistä; kodin ja koulun välimatka on yli 300 km. Maanantaiaamuisin on pitänyt laittautua Nuorgamin tien varteen ennen puolta kuutta ehtiäkseen kouluun aamupäivällä. Eallimis mielde -projektivastaava Janne Nikkinen. Kaamosaamuina vain lumi on tuonut valoisuutta maisemaan ja varhaiseen lähtöön. Instituutissa on asuntola, jossa on yövalvonta tuomassa turvaa. Elämässä mukana projekti on kunnan avopalvelun ohjaajan kanssa pitänyt yhteyttä Kaitsuun kahden vuoden aikana. Tänä aikana on tapahtunut selvä muutos; Kaitsu saattoi tulla oma-aloitteisesti kertomaan kulumisiaan, ja hänen kanssaan oli muutenkin uudenlaista keskustella. Jos asia meinasi jäädä kesken, hän sai huomaavaisella kysymyksellä kuulijan jäämään vielä hetkeksi kuuntelemaan. Sodankylässä Kaitsu oli alkanut käymään itsenäisesti kaupassa, vaikka sinne oli matkaa. Tätä tapaa hän on jatkanut myös kotona. Hän aloitti talvella autokoulun osana muuta opiskeluaan. Kesän aluksi hän läpäisi ajokokeen, vaikka ei ihan ensimmäisellä kerralla. Keväällä Kaitsu soitti minulle omalla puhelimellaan: Mites olis ne kesätyöt. Hän halusi tehdä työtä. Siihen työhön tartuttiin, mitä oli jo lukuvuoden aikana suunniteltu harjoitteluksi. Kaitsu aloitti tämän vuoden kesäkuussa kirkonkylän postien lajittelun Tmi Epelissä, yrityksessä joka lajittelee postin alihankintana. Hän työskenteli kaksi tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa, kahden kuukauden ajan. Hän hoiti työhönmenon itsenäisesti ja oli työpaikalla tunnollisesti ajallaan. Matka taittui ajamalla perheen toista autoa. Postin lajittelu oli normaalia avotyötä, eikä voi samalla toimenkuvalla jatkua tuettuna työnä. Kesän kokemuksen jälkeen Kaitsulla kuitenkin olisi nyt kovasti työhaluja. PIHLAJA extra 11

12 Raisa Venäläinen Opintomatka Itävaltaan Parik-säätiön ja Tuettu työllistyminen ry:n opintomatkalla tutustuttin tuettuun työllistymiseen Itävallassa. Dabei on Itävallan tuetun työllistymisen sateenvarjojärjestö ja WienWork tarjoaa erilaisia työllistymispalveluja. Oppaamme Marlene Mayrhofer Dabeissa ja Hemma Hollergschwandtner WienWorkissa olivat paneutuneet hyvin ennalta antamiimme kysymyksiin. Halusimme kuulla tuetun työllistymisen menetelmistä ja kuinka WienWorkin muutos suojatyöpaikasta sosiaaliseksi yritykseksi toteutettiin. Itävallassa on myös kehitetty nuorille tarkoitettuja uraohjausmalleja ja henkilökohtaisen työssäkäyntiavustajan palveluja. Monen Euroopan maan tavoin myös Itävallassa vammaisten työllistymisen kehittäminen alkoi, kun sotainvalideille tarvittiin työpaikkoja. Uutta pontta ja resursseja saatiin, kun Itävallasta tuli Euroopan Unionin jäsen vuonna 1995 ja kun Vammaisten työllistämislaki sekä Syrjintää estävät lait hyväksyttiin. Samoihin aikoihin laissa turvattiin vammaisille nuorille mahdollisuus ammatilliseen ohjaukseen ja ammattikoulutukseen. Itävalta on liittotasavalta, jossa vammaisten henkilöiden työllistymistä ohjaavat valtiolliset lait sekä liittovaltiokohtaiset säädökset. Eri liittovaltioissa säädökset voivat olla erilaisia. Niissä voidaan esimerkiksi vammaisuus määritellä eri tavalla. Tästä syystä on vaikea saada luotettavia ja yhtenäisiä tilastoja vammaisten työllistymistilanteesta. Laki määrää, että työllistymispalvelujen tavoitteena on vammaisten työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Laissa määrätään myös, että tukipalvelut tähtäävät itsenäistymiseen ja että ammatillista kuntoutusta ja ohjausta tulee järjestää ennen työkyvyttömyys- tai vammaiseläkettä. Vaikka lakia ei vielä kaikilta osin toteutetakaan, se on lisännyt tietoisuutta vammaisten ihmisten oikeuksista ja luonut viitekehyksen ja tavoitteet palvelujen kehittämiselle. Laissa turvataan vammaisen työntekijän oikeudet irtisanomistilanteessa. Työntekijää ei voida irtisanoa vammai- Marlene Mayrhofer. suuden perusteella. Laissa määrätään myös, että jokaisella työnantajalla on velvollisuus työllistää yksi vammainen henkilö 24 työntekijää kohden. Jos näin ei tehdä, yritys joutuu maksamaan muutaman sadan euron sakkomaksun kompensaatiorahastoon. Tästä kompensaatiorahastosta rahoitetaan tuetun työllistymisen palveluja, kuntoutusta, ammatillista ohjausta ja työllistymishankkeita. Kirjoitetun lain tavoitteet eivät vielä toteudu. Useat työnantajat maksavat mieluummin sakkomaksun kuin työllistävät vammaisia henkilöitä. Vaikka laki kohtelee julkisen sektorin työnantajia samalla tavoin kuin yksityisiä yrityksiä, vammaisten henkilöiden on yhä vaikea saada töitä kunnista ja valtion organisaatioista. WienWorkissa onkin aloitettu projekti, jonka tavoitteena on lisätä vammaisten henkilöiden työllistymistä julkiselle sektorille. Projektityöntekijät tiedottavat avoimina olevista työpaikoista ja työnantajille tiedotetaan erilaisista tukipalveluista. 12 PIHLAJA extra

13 Tuettu työllistyminen ry:n ja Parik-säätiön edustajia ruokailemassa Michl s ravintolassa Wienissä. Tuettu työllistyminen on tulosvastuullista toimintaa. Lain mukaisesti työllistymispalvelujen ja projektien tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Rahoitusta annetaan vain vuodeksi kerrallaan ja jatkorahoituksen saamiseksi on todistettava, että asiakkaita on työllistynyt tavoitteiden mukaisesti. Tulosvastuullisuus jämäköittää palvelua, mutta voi johtaa myös siihen, että asiakkaiksi valikoidaan helposti työllistettäviä asiakkaita. Myöskään pitkäjänteistä suunnittelua ja tukipalvelua ei lyhytaikaisissa hankkeissa voida turvata. Palveluja rahoitetaan työnantajien kompensaatiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta sekä omista valtion ja liittovaltioiden rahoituslähteistä. WienWork on sosiaalinen yritys WienWork on voittoa tavoittelematon, tuetun työllistymisen palveluja tarjoava sosiaalinen yritys. WienWorkissa on töissä 430 henkilöä, joista kaksi kolmasosaa on työllistymispalvelujen asiakkaita. WienWorkissa Job Management ryhmä tarjoaa ohjausta työnhaussa. Tässä vaiheessa kartoitetaan työnhakijan valmiudet ja intressit ja etsitään hänen kanssaan sopivaa työtä. Työvalmentaja astuu kuvaan työllistymisen vaiheessa. Hän ei etsi työpaikkoja vaan tarjoaa tukea työllistyjälle ja työpaikalle työllistymisen alkuvaiheessa. Työvalmentajaksi valitaan eri alojen ammattilaisia. WienWork on muuttanut lain hengen mukaisesti toimintatapaansa suojatyöstä avoimille työmarkkinoille tähtääväksi. Ammattinimikkeet muutettiin samanlaisiksi kuin yritysmaailmassa. Koulutustilat ja välineet uusittiin ja henkilökuntaa koulutettiin. Koska rahoituksen perustana olevat tavoitteet ovat haastavat, työntekijöille järjestetään paljon tilaisuuksia työnohjaukseen ja ajatustenvaihtoon. Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa ollaan joustavia ja yksi työntekijöistä käykin töissä koiransa kanssa. Michl s ravintola on yksi WienWorkin projekteista. Itävaltalaisen keittiön herkkuja wieninleikettä ja omenastruudelia samme maistaa WienWorkin ylläpitämässä lounasravintolassa. Michl s on WienWorkin ylläpitämä lounasravintola Wienin keskustassa. Ravintola on nimetty kaupungin pormestarin mukaan, joka tuokin vieraitaan ravintolaan lounaalle. Ravintolassa työskentelee Wien- Workin asiakkaita, jotka ovat palaamassa työelämään työttömyyden, vammautumisen tai sairauden jälkeen tai jotka ovat ammatillisessa koulutuksessa. Palvelu oli hyvää ja ruoka maittavaa! PIHLAJA extra 13

14 Pia Vilkman Iina piti paikat siistinä Silloin käydään läpi mm. paikkakunnan mahdollisuudet tarjota työssäoppimispaikkoja. Samalla luodaan verkostoja uusien paikkakunnan ja siellä työskentelevien tahojen kanssa. Iinalle haettiin työssäoppimispaikkaa läheltä kotia, kertoo Terttu Mylläri taustatyöstä. Halu auttaa Vuoropäällikkö Nina Tonderin ja yrittäjä Jaakko Lindenin, sekä koko muun henkilökunnan rohkaiseva tuki edesauttoi merkittävästi Iinan oppimista työtehtäviinsä. Suihkepullo ja puhdistusliina olivat kovassa käytössä, kun Iina Vilkman 19, pyyhki pöytiä Hämeenlinnan Tiiriön McDonald s:ssa. Vakituisista työntekijöistä Iina erottui rinnassa olevasta nimineulasta Luovi/Harjoittelija- Iina Hän suoritti opintoihinsa kuuluvan kuukauden mittaisen työssäoppimisjakson omalla kotipaikkakunnallaan Hämeenlinnassa. Iina opiskelee Ammattiopisto Luovin Alavuden yksikössä Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkintoa. Opinnot ovat kolmivuotiset, ja viime keväänä hän sai päätökseen toisen vuotensa. Iinalla on Downin oireyhtymä, joka hänen kohdallaan tarkoittaa keskivaikeaa kehitysvammaa. Vamma ei kuitenkaan ole esteenä työskentelylle yksinkertaisissa työtehtävissä, asioiden oppiminen ja ymmärtäminen on vain hieman hitaampaa. Työmatkat McDonald s:iin sujuivat kävellen, koska työpaikka on vajaan kilometrin päässä kodista. Alkupäivien jännityksen jälkeen työtehtäviin tuli jo rutiinia ja työkaveritkin tutuimmiksi. säksi harjoittelujakso on tuonut myös paljon uusien asioiden opettelua. Olen pyyhkinyt pöytiä, vienyt roskia, pessyt tarjottimia ja kastellut ulkokukkia. Työtehtävät ovat olleet mukavia, eikä liian vaikeita. Kun töitä tekee, on hyvä muistaa väistää ihmisiä ettei ole tiellä, kertoo Iina oppimisjaksostaan. Fyysinen työ ja koko päivän liikkeellä olo tuntuu myös työpäivän jälkeen. Pyydän äitiä välillä iltaisin hieromaan jalkojani, kun ne on vähän kipeät. Työssäoppimispaikan etsinnässä Luovin erityisopettaja Terttu Mylläri oli aktiivisessa roolissa. Opiskelijalle tehdään kotipaikkakunnan verkostojen (kotiväki, toimintakeskus, sos.palvelut) kanssa opiskelujen alkuvaiheessa Palsu-suunnittelma. Opettajan tiedustellessa työssäoppimispaikkaa Hämeenlinnan ravintoloiden yrittäjä Jaakko Lindeniltä, hän ei epäröinyt ottaa Iinaa oppimisjaksolle Tiirön McDonald s:iin. Ketjullamme on aina ollut positiivinen halu ottaa vajaakuntoisia työharjoitteluun tai töihin. Ajankohta sattui olemaan sopiva ennen kesäkiireitämme ja Iinalla koti lähellä ravintolaamme, oli yhtälö valmis. Jaakko Lindenin Riihimäen McDonald s:ssa ollut jo useiden vuosien ajan töissä henkilö, jolla on Downin oireyhtymä. Monivuotinen kokemuksemme Jukan kanssa vahvasti tuki päätöstämme. Ennakkoon pidin Iinaa kyllä haasteena, koska Tiiriön ravintolassa meillä ei juurikaan ollut kokemuspohjaa tilannehallinnasta. Yhteistyö koulun ja kodin välillä on ollut asianmukaista ja sopivasti etupainotteista, kertoo Jaakko Linden. Teknisesti työskentelyosuudet ovat onnistuneet erinomaisesti, muutaman kerran asioita on toistettu täsmennettäessä työyhteisön sisäisiä pelisääntöjä. Uskon harjoittelujaksosta kokonaisuudessaan jääneen ihan mukavan mielen meille kaikille, toteaa Jaakko Linden. Iina Vilkmanilla on syksyllä vielä edessään uusi työssäoppimisjakso ja jatkoa Jaakko Lindenin yrityksessä on jo luvattu. Syksyllä Iina Vilkmanin voi taas tavata työn touhussa Hämeenlinnan Tiiriön McDonald s:ssa. Motivaatio korkealle Iina Vilkman oli erittäin motivoitunut työhönsä ja tehtävät olivat mieluisia. Nyt hänellä on ollut mahdollisuus toteuttaa koulussa saatua oppia käytäntöön, li- Kuvat: Sebastian Vilkman 14 PIHLAJA extra

15 Päivi Jukantupa Koordinaattori Tuettu työllistyminen ry Tanjan kesätarina Tanjan kesä sujui pitkän ja työntäyteisen talven jälkeen hyvin työssäkäyntiavustajan ohjauksessa. Tanjan harrastuksiin kesällä kuului mm. auringonotto, grillaaminen, entisöinti, lenkkeily, pyöräily ja siivoaminen. Omien mattojen pesu kaupungin matonpesupaikalla aurinkoisessa säässä oli yksi mukavista kokemuksista. Tanja on ahkera kirjaston käyttäjä, joten kesälläkään ei DVD-levyjen lainaaminen ollut yhtään vähäisempää talveen verrattuna. Kesän aikana vierailu Moon-ystävien kanssa Lappajärven Kivitipussa sekä Ateljee Autiossa selkeytti ymmärrystä naapurikuntien antamista mahdollisuuksista. Kauhavan juhannusjuhlilla Tanja ihasteli upeita lentoesityksiä ja muistoksi juhannuksesta ostoskoriin tipahti sinivalkoinen t-paita. Paikallisissa pizzerioissa tuli ruokailtua Moon-ystävien kanssa. Pyöräilyretket hautausmaalle auttoivat muistelemaan menneitä sukupolvia ja hiljentyminen onnistuu hautausmaalla hyvin. Tavoitteena Tanja luettelee seuraavia asioita: rahaa saisi olla enemmän poikaystävän löytyminen isosta Matonpesupaikalla. kaupungista, jonka kanssa voisi mennä syömään ja elokuviin kaikilla oman perheen jäsenillä olisi hyvä olla vieraita voisi käytä enemmän äidin ja sukulaisten lisäksi Unelmana Tanjalla on ulkomaille matkustaminen, laskuvarjohypyt, Kuvat: Päivi Jukantupa kuumailmapalloilu ja elokuviin meno. Linnanmäelle olisi mukava päästä, samoin laivalle olisi kiva lähteä. Hyvin vietetyn kesän jälkeen on jälleen mukava palata töihin siistimistehtäviin. Moon-toiminta vahvistaa työssäjaksamista ja työssä pysymistä. Hyvät työssäkäyntiavustajat ovat tärkeitä. Kivitipun terassilla. Moon Pohojanmaalta. PIHLAJA extra 15

16 Esko Pajari Yhteinen taivas - sitkeys palkitaan Opin tuntemaan Harrin vuonna 2003 kun asuimme melkeinpä naapureina. Nurmikkoa leikattiin yhdessä, ja kerran houkuttelin Harrin ottamaan aurinkoa, ja niin siinä sitten nahka paloi. Näin alkututustuminen tavallaan paloi hyvin muistiin. Harrin kiinnostus lentämistä kohtaan heräsi oman lentoharrastukseni myötä. Hommasimme ensimmäisen vapaasti lentävän Cessna-sähkölennokin. Tällä lennokilla sitten tutustuimme lentofysiikkaan ja koneen käsittelyn aakkosiin. Tutuksi tuli myös koneen korjaaminen. Erityisesti, kun se kerran karkasi tiiliseinään. Seuraava kone olikin jo huomattavasti vaativampi RC-lennokki Beaver. Se meinasikin olla jo melkoisen vaikea lennätettävä. Itse olen lentänyt vuodesta 1980, niin ensi lennätyksillä katkaisin potkurin Harrin lennokista. Niitä potkureita meiltä sitten menikin aika paljon. Erkki Virrankosken pelto toimi meillä lentokenttänä. Vaikka Erkin peltoalue onkin laaja, niin useamman kerran konetta haettiin metsästä. Jokaisen metsäreissun jälkeen taas liimattiin konetta. Kerran kone karkasi korkean männyn latvaan, ja jäi sinne. Mukanam- me oli kannustamassa pastori Heikki Mäki, joka sitten kiipesi tähän mäntyyn. Heikin oli puolessavälissä luovuttava koneen hausta, kun puun juurella oli iso muurahaiskeko ja muurahaiset kävivät Heikin kimppuun. Harri ehdotti, että jospa me kerhomme moottorikoneella Piperilla se hipaistaisiin alas. Tätä ideaa ei voinut toteuttaa, kun ilmailulaki sen kieltää. Ostimme kaksi pitkää lasikuituvapaa, jotka liimasimme toistensa jatkoiksi ja vielä yksi pieni koivu, niin se lennokki saatiin puusta alas. Suuri apu lennättämiseen oli simulaattoreiden ostaminen. Harri kehittyi todella nopeasti taitavaksi koneen käsittelijäksi. Harjoittelun jälkeen Beaver-lennokki alkoi lentää puhtaasti, eikä potkureita enää katkennut. Harrin viimeisin konehankinta on RC-lennokki Piper. Tämä on jo taitolentokelpoinen RC-lennokki. Harri on loistava esimerkki siitä kuinka sitkeällä harjoittelulla saavutetaan tuloksia. Viimeisin suuri ilmailutapahtuma oli Malmin lentokentällä järjestetty Helsinki International Air Show, Suomen Ilmailuliiton 90-vuotisjuhlalentonäytös. Näytökseen Harri saapui Erkki Virrankosken linja-autokyydillä, Ilmasotakoulun lentokerholaisten kanssa. Harri oli kuin kotonaan Suomen Lentopelastusseuran osastolla. SAR-toiminta on ollut Harrin sydäntä lähellä. Lentonäytöksessä kohokohta oli tietysti kotikaupunkimme Kauhavan 16 PIHLAJA extra

17 poikien esitykset Hawk-koneilla. Kyllä Harrin lippalakki meinasi pudota kun F-18 Hornet hävittäjä saapui Malmille. Jyrinä oli päätähuimaava ja liikkeet silmiä hiveleviä. Maanäyttelyssä yksi vaikuttavimmista koneista oli NH-90 helikopteri, jonka edessä Erkki ja Harri ovat kuvassa. Hotelli Ava:ssa hyvin nukutun yön jälkeen palattiin kotiin. Nyt odottelemme uutta moottoria RC-taitolentokoneeseen. Harrin mieli on jo kovasti malttamaton. Pitäisi saada oma kone jo taivaalle. Kuvat: Esko Pajari. Työtä tekijöille! (Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä, HE 72/2009) - - Kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen ei vaikuta, jos eläkkeensaajan työansiot ovat enintään 600 euroa kuukaudessa. Jos eläkkeensaaja ansaitsee enemmän kuin 600 euroa kuukaudessa, työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään. o Eläke lepäämään yhdenjaksoisesti vähintään 3 kuukaudeksi ja enintään 2 vuodeksi o Jos eläke ollut lepäävänä, sen on oltava maksussa vähintään 3 kuukautta ennen kuin sen voi jättää uudelleen lepäämään. o Jos henkilö on saanut välittömästi ennen eläkkeen lepäämään jättämistä eläkettä saavan hoitotukea, hänelle myönnetään ylin vammaistuki ajalta, jolta eläkkeiden maksaminen on keskeytyneenä. o Jos henkilö on välittömästi ennen eläkkeen lepäämään jättämistä saanut eläkkeen saajan asumistukea, asumistuen maksamista jatketaan niin kauan kuin asumistuen saamisen edellytykset muuten täyttyvät, vaikka työkyvyttömyyseläkettä ei makseta eläkkeen lepäämisen aikana. Työtoiminta Avotyötoiminta Tuettu työllistyminen hlö hlö 300 hlö Työ-/ toimintakeskuksissa Tavallisilla työpaikoilla Tavallisilla työpaikoilla Kehitysvammaisten Kehitysvammaisten Työsuhde erityishuoltoa erityishuoltoa Palkka Ei työsuhdetta ei Ei työsuhdetta ei Työhönvalmentajan tuki palkkaa Työosuusraha 0 12 / palkkaa Työosuusraha 0 12 / päivä päivä Lähde: Työtä tekijöille! koulutustilaisuus, Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto ry ja Kari Vuorenpää, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry PIHLAJA extra 17

18 Pirjo Mikkola Työvalmentaja Eteva Kuntayhtymä Juha Kaasalainen kiinteistönhoitaja ja huoltaja Minä olen Juha Kaasalainen, 34-vuotias ja asun Porvoossa. Työpaikkani on maalämpöfirma Tom Allen Oy:ssä. Firmassa tehdään kaivoja ja maalämpöporauksia ympäri Suomea omilla autoilla. Olen työssä hallilla. Se on uusi rakennus ja täynnä maalämpökaappeja ja muuta tavaraa. Siellä on aika paljon työntekijöitä, yli 20. Mukavia ihmisiä. Minä hoidan kiinteistössä ulko- ja sisähommia. Sisähommina on muun muassa siivousta ja romujen keräämistä lavoille: metalliromuja ja rikkinäisiä puulavoja ja sellaisia. Toiveenani on päästä pesemään autoja ja vaihtamaan maaliskuun lopussa kesärenkaita. Ulkohommina on roskien keräystä ja olen tehnyt jonkin verran lumitöitä pihalla. Tom Allen kertoi, että keväällä on tulossa pihan laittoa, perustetaan nurmikkoa. Töissä Micke, joka on työhönopastajani, kertoo mitä hommia on hyvä tehdä. Haalareitakin täytyy välillä pestä, kun niitä tulee iso kasa. Olen kova tekemään töitä. On hyvä, että on oma työpaikka. Palkka nousee silloin paremmaksi. Saa hyötyä töistä. En ole vielä päättänyt, mitä teen palkallani. Tilinauhan sain torstaina käteen ja tarkistin perjantaina automaatista, että palkka oli tullut tilille. Raha on tärkeää. Sitä vartenhan töitä tehdään. Työmatkoista katson kelien mukaan menenkö pyörällä vai bussilla. Työmatka on noin kuusi kilometriä yhteen suuntaan. Töihin on helppo löytää, kun osaa. Töissä ei löydy paljon mitään hankalaa. Toistaiseksi ei ainakaan ole ollut. Kun harjoittelee, niin sitä oppii. On se hyvä kokeilla uusia asioita. Työkaverit ovat asiallisia, juttelen välillä heidän kanssa kahvihuoneessa ja pajapuolella. Työkavereita oppii tuntemaan, kun juttelee niiden kanssa. Allenilla puhutaan ruotsinkieltäkin paljon. Ei se häiritse minua. Melkein kaikki ymmärtävät suomea ja minä ymmärrän muutamia sanoja ruotsia. Työpaikan löysin koulutuksen kautta ja minulla on työkokemustakin. Olen opiskellut Helsingissä Keskuspuiston ammattiopistossa Ruskeasuolla talotekniikka-alaa Opiskelusta on ollut hyötyä, oppii käyttämään koneita. Opiskeluaikana olin kesätöissä työsuhteessa Ruskeasuon SOL:lla. Tein pihatöitä. Ja olin avotöissä ISS:llä. Työvalmentajan kanssa käytiin tutustumassa nykyiseen työpaikkaan. Olin alussa työharjoittelussa ja siitä sain sitten oikean työpaikan. Töiden lisäksi minulla on tuo salibandyn huoltajan ura vapaa-aikana Porvoon salibandyseurassa. Huollan PSS p C-93 poikia ja B-junnuja. Täytän vesipulloja, olen mukana harjoituksissa ja peleissä ja pelimatkoilla ympäri Suomea. PSS 93 poikien kanssa on oltu SM-peleissä ja B-junnut on välisarjassa. Harjoituksia on melkein joka ilta. Vaihdoin juuri vihreän Crescent pyörän, jolla kuljen harjoituksiin ja töihin. Olen paljon liikenteessä oleva kaveri. Juha Kaasalainen sai työpaikan Tom Allenin maalämpöfirmassa helmikuun alussa. Työsuhde on aluksi kirjoitettu tämän vuoden loppuun, mutta toivomme ja odotamme jatkoa. Juhan ajatuksia kirjasi Etevan työvalmentaja Pirjo Mikkola Porvoosta. 18 PIHLAJA extra

19 PIHLAJA extra 19

20 Julkaisija: Tuettu työllistyminen ry Painosmäärä: 2000 kpl Kuvat: Esa Jukantupa Paino: I-print Oy 2009

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin?

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Kuntamarkkinat 14.9 Tea Kairi 1 9/7/2016 Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013-2014 Suomessa

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Mä osaan ja mä oon hyvä

Mä osaan ja mä oon hyvä Mä osaan ja mä oon hyvä { Oppisopimuskoulutuksen suorittaneet vammaiset ja työelämäosallisuus 1 Marja Irjala, tohtorikoulutettava/oulun yliopisto Nuorten Ystävät ry; koulutustilaisuus Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Koulutuspäivä

Koulutuspäivä Koulutuspäivä 8.12.15 Palvelujärjestelmän vaihtoehdot ja kipukohdat Anne Korhonen Kaija Ray 8.12.15 Mitkä muutokset työhön heijastuvat? (1) SOSIAALI- HUOLTOLAKI TEOS-LAKI TYP-LAKI Tutkinnonuudistus ja

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat KESÄTYÖ 22.02.2016 Kesko on todettu kansainvälisessä Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Pistä hakemus vetämään niin käsissäsi voi olla kesätyöpaikka, josta jää

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen Muutamia esimerkkejä käytännön tilanteista TE-toimistossa: 1) valmistunut autonasentajaksi 31.5 ja haluaa muita töitä jo 3.6 (kun työtön ) 2) eronnut ammattioppilaitoksesta 2 kk:n opiskelun jälkeen ja

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Tukipolku klinikka Toimiva asiakasprosessi?

Tukipolku klinikka Toimiva asiakasprosessi? Tukipolku klinikka Toimiva asiakasprosessi? 12.4.2010 Kaisa Haapakoski Tukipolku - projekti ESR-rahoitteinen Niilo Mäki Säätiön hallinnoima hanke vuosina 2009-2010 Toiminta keskittyy: nuorten aikuisten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

KYSELY UHANALAISTEN LAJIEN JA LUONTOTYYPPIEN HOITOHANKKEESSA TYÖSKENNELLEILLE LUONNONHOITAJILLE

KYSELY UHANALAISTEN LAJIEN JA LUONTOTYYPPIEN HOITOHANKKEESSA TYÖSKENNELLEILLE LUONNONHOITAJILLE KYSELY UHANALAISTEN LAJIEN JA LUONTOTYYPPIEN HOITOHANKKEESSA 2009-2013 TYÖSKENNELLEILLE LUONNONHOITAJILLE Toteutettiin Tammikuussa 2014 Postitettiin kysely jokaiselle hankkeessa työssä olleelle luonnonhoitajalle,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN ILOMANTSIN KUNTA PERUSTURVAOSASTO VAMMAISPALVELUT HAKULOMAKE KEHITYSVAMMAISTEN PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA 1. HAKIJAN TIEDOT NIMI HENKILÖTUNNUS PUHELINNUMERO OSOITE 1 2. HAETTAVA PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄ- TAI TYÖTOIMINTA

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Vaalan kunta.

Vaalan kunta. Vaalan kunta - Asukkaita vuoden 2011 lopussa 3314. - Sijaitsee Oulun ja Kajaanin puolivälissä. - Oulujärven kunta. Suomen 4. suurin järvi, jonka jäälle mahtuisivat kaikki maailman ihmiset. - Kriisikunta

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot