PIHLAJA extra TUET TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY TU TYÖLLISTYMINEN R

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIHLAJA extra TUET TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY TU TYÖLLISTYMINEN R"

Transkriptio

1 PIHLAJA extra TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY

2 Tuettu työllistyminen ry Perustettu 1996 Tehtävä Vajaakuntoisten, lähinnä kehitysvammaisten, työllistymisen edistäminen vapailla työmarkkinoilla tuetun työllistymisen menetelmin. Tuettu työllistyminen ry järjestää tuetun työllistymisen koulutusta ja toimii alueellisena tuetun työllistymisen kehittäjänä. Moon-toiminta Yksilöllisesti suunniteltua, itsenäistymistä ja työssä jaksamista tukevaa toimintaa. Toiminnanjohtaja Esa Jukantupa puh Koordinaattori Päivi Jukantupa puh Puheenjohtaja, sivistystoimenjohtaja Jukka Peura puh Tuettu työllistyminen ry:n toimisto Tuettu työllistyminen ry puh/fax (06) Kauppatie Kauhava 2 PIHLAJA extra

3 Antti Perkkalainen Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, kuntayhtymän johtaja Syksyiset terveiset Pihlaja -lehden lukijoille Lämpimän kesän jälkeen marjasato on kypsynyt ja pihlajat punertavat paitsi marjoista myös syksyisestä ruskasta. Lämpimästä kesästä huolimatta marjasatoon emme juuri voi vaikuttaa. Kaikilla ihmisillä on oikeus hyvään elämään. Tämän pitäisi olla selviö ja tähän päämäärään me voimme jokainen vaikuttaa. Elämässä on myötä- ja vastoinkäymisiä eikä kenenkään ole mahdollista olla aina tyytyväinen tilanteeseensa. Kaikille on kuitenkin annettava mahdollisuus toteuttaa itseään ja haaveitaan. Hyvän elämän toteuttaminen edellyttää kunnollisia asumisolosuhteita, oikeutta opiskeluun, työ- ja päivätoimintaan tai oikeaan palkalliseen työhön ja mahdollisuutta erilaisiin harrastuksiin. Hyvät ja kiinteät ihmissuhteet takaavat tasapainoisen elämän. Kaikki me tarvitsemme toistemme tukea, mutta kehitysvammaiset ovat erilaisia yksilöllisine taitoineen, kykyineen ja haaveineen. Tästä syystä he tarvitsevat erityistä tukea, mutta siitä huolimatta heillä pitää olla oikeus itsenäiseen elämään. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle me tarvitsemme kaikkien työpanosta. On tärkeää, että myös kehitysvammaiset saavat mahdollisuuden kehittyä ja näyttää ja myöhemmin myös käyttää taitojaan ihan oikeassa työssä. Tuettu Työllistyminen ry tekee ensiarvoista työtä nimenomaan tässä asiassa. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, joka vastaa kokonaisuudessaan Kauhavan kaupungin sekä Evijärven ja Lappajärven kuntien perusturvapalveluiden tuottamisesta, teetti Tuettu Työllistyminen ry:llä kartoituksen tuetun työllistämisen menetelmän ja Moon -toiminnan hyödynnettävyydestä kuntayhtymän alueella. Kartoituksen kohderyhmänä olivat kuntayhtymän toiminta-alueen vuotiaat kehitysvammaiset henkilöt ja vuotiaat erityisopetuksessa olevat oppilaat. Kartoitus antoi erittäin hyvän kuvan Antti Perkkalainen. alueella asuvien erityistä tukea tarvitsevien vuotiaiden haaveista, toiveista ja tarpeista koskien asumista, vapaa-aikaa ja mikä parasta kartoitus osoitti selvästi, että tästä ryhmästä löytyy potentiaalisia työntekijöitä ihan oikeille työmarkkinoille. Mm. työssäkäyntiavustajilla ja muilla toimenpiteillä taataan onnistuminen tässä. Kuntayhtymän toiminta-ajatuksena on hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen. Kuntayhtymä pyrkii kaikin käytettävissä olevin keinoin edistämään erityisesti kehitysvammaisten hyvinvointia ja toimintakykyä. Toivotan kaikille lukijoille menestystä ja onnistumisia elämässä. PIHLAJA extra 3

4 Kristiina Sillanpää (o.s. Leskelä) Erityispedagogiikan opiskelija Kartoitustutkimusta tekemässä Tuettu Nyt kun on ruvennu näkymään äitin ja isän silmis edistystä, niin voisi sitten myöhemmin hankkia oman asunnon. Taas kerran olen oppinut paljon uutta elämästä ja siitä, miten tärkeää on, että kaikille ihmisille luodaan tasavertaiset mahdollisuudet kehittää itseään ja toteuttaa haaveitaan. Minä olen saanut opiskella, tehdä töitä ja muuttaa omaan kotiin. Nämä asiat eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä kenellekään, ja monien erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kohdalla valitettavasti jäävät kaukaisiksi haaveiksi. Keväällä 2009 olin päättöharjoittelupaikkaa vailla, ja otinkin yhteyttä Tuettu työllistyminen ry:hyn. Harjoittelupaikka luvattiin heti ja pääsin toteuttamaan kartoitustutkimusta tuetun työllistymisen menetelmän ja Moon-toiminnan hyödynnettävyydestä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella. Samalla sain tutustua yhdistyksen monipuoliseen toimintaan. Tiesin, että yhdistys toimii tuetun työllistymisen parissa, mutta minulle oli suuri yllätys, miten kokonaisvaltaista ja systemaattista työtä yhdistyksessä ja Pihlajapuiston koulussa tehdään monen nuoren hyväksi. Kartoitustutkimus Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla toimintakeskuksissa työskenteleviä alle 35-vuotiaita kehitysvammaisia Kauhavalla, Alahärmässä, Kortesjärvellä, Evijärvellä ja Lappajärvellä. Lisäksi haastateltiin vuotiaita erityisopetuksessa olevia oppilaita Kauhavalla, Evijärvellä, Alahärmässä ja Ylihärmässä. Haastattelimme myös yhtä Alavuden erityisammattikoulussa (nykyinen Luovi) opiskelevaa alueen nuorta sekä jo tuetun työllistymisen piirissä ja Moon-toiminnassa olevia alle 35-vuotiaita. Myös toimintakeskusten työntekijöitä ja yhden erityisluokan opettajaa ja avustajia haastateltiin. Minun lisäksi haastatteluja suorittivat yhdistyksen koordinaattori Päivi Jukantupa sekä työssäkäyntiavustaja Jouni Jylhä. Tutkimus koostui kolmesta eri haastattelusta/kyselystä. Moonhaastattelussa pyrittiin selvittämään haastateltavien elämäntilannetta muun muassa asumisen, harrastusten ja työnteon suhteen. Selvitettiin, millaisia haaveita ja toiveita heillä on tulevaisuutta ajatellen. Tuetun työllistymisen haastattelu tehtiin kolmelletoista potentiaaliselle työllistyjälle. Haastattelulla selvitettiin hieman heidän toimintakykyään sekä tuen tarvetta eri elä- 4 PIHLAJA extra

5 työllistyminen ry:llä mänalueilla. Työntekijöiden haastattelussa selvitettiin näkemyksiä vajaakuntoisista työntekijöinä sekä yleensä ajatuksia siitä, mitä esteitä tuetun työllistymisen toiminnalle on ja, miten asiat pitäisi hoitaa. Lisäksi tiedusteltiin erilaisia asioita heidän toimipisteistään ja kuulosteltiin hieman olisiko kenties tarvetta jonkinlaisille muutoksille. Tärkeimpiä tuloksia Päällimmäisenä asiana haastatteluista nousi se, että erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja aikuiset haluavat tehdä ihan samanlaisia asioita kun muutkin ja haaveilevat samanlaisista asioista kuin ikätoverit: Mopokortin haluan, sitten autokortin. Se on mulle tärkeää, että pääsen armeijaan. Haluaisin muuttaa omaan asuntoon. Haluaisin hankkia sinne verhoja, pöytäliinoja, astioita, siivoustarvikkeita. Halukkaita työntekijöitä oli haastateltujen joukossa todella paljon. Muutamilla jo oli työpaikka avoimilta työmarkkinoilta, mutta suurin osa vasta haaveili siitä. Myös erittäin monella haastatelluista oli toiveita ja haaveita vanhempien luota pois muuttamisesta ja jonkinasteisesta itsenäisestä asumisesta. Kotoa pois muuttaminen ei vain ole niin yksinkertainen asia, vaan siinä tarvitaan erilaisia tukimuotoja asiakkaan toimintakyvystä riippuen. Kaikille itsenäisestä asumisesta haaveileville varmasti olisi tarpeen myös asumisharjoittelu, jossa työssäkäyntiavustaja on ohjaamassa jokapäiväisten toimintojen opettelussa. Haastatellut itsekin näkivät työssäkäyntiavustajan tuen tarpeelliseksi, sillä suurin osa oli sitä mieltä, että tarvitsisi työssäkäyntiavustajan tukea sekä työssä että vapaa-ajalla: Vois neuvoa, mitä pitää tehdä. Auttaisi, jos tarvitsen apua. Olis hyvä, jos ei kaikkia tehtäviä ymmärrä. Pitää olla vähän apua, ei oikein yksin selviä. Haastatteluista tuli ilmi myös se, että moni haluaisi harrastaa, mennä ja tehdä monenlaisia asioita, mutta jonkinlainen epävarmuus ja se, ettei oikein tiedetä, mitä voisi harrastaa ja tehdä, luo esteitä osallistumiselle. Kavereita haluttaisiin nähdä vapaa-ajalla, ja joillakin niitä kavereita ei oikein edes ollut. Koska on hyvä viettää elämää kavereitten kanssa. Sillon on paljon hauskempaa. Ettei tartte yksin olla. Voi näyttää kavereille, mitä mulla on. Kotona ei ole paljoa tekemistä, eikä kavereita. Yhdessä työssäkäyntiavustajan ja kavereiden kanssa meneminen ja uusien asioiden kokeileminen olisi varmasti monelle oikea vaihtoehto. Moon-toiminnassa erityistä tukea tarvitseva henkilö saa viettää aikaa kavereiden kanssa harrastellen ja itsenäisyyttä opetellen. Työssäkäyntiavustajat ovat toiminnassa mukana, ja rohkaisevat niitä, joiden on vaikeaa osallistua ryhmän toimintaan tai vaikeaa päästä ryhmään sisälle. Moon-toiminnassa saa tavata myös uusia ihmisiä ja saa monenlaisia hyviä kokemuksia. Tällaisessa porukassa kaverisuhteiden luominen on myös tärkeässä asemassa, ja mukavan yhdessä tekemisen parissa on ujonkin ihmisen helpompi lähestyä toisia. Työntekijöiden haastatteluista tuli ilmi, että toimintakeskuksissa olisi potentiaalisia avoimille työmarkkinoille työllistyjiä, jos olisi tarvittavia tukitoimia saatavilla. Toimintakeskusten resurssit eivät kuitenkaan riitä työllistämistoimintaan, joten olisi tärkeää kouluttaa lisää työssäkäyntiavustajia ja luoda heille työpaikkoja. Työntekijöiden näkemykset erityistä tukea tarvitsevista henkilöistä työntekijöinä olivat hyvin realistisia, eivätkä he tuntuneet pitävän pahana, että tuetun työllistymisen kautta he saattaisivat menettää hyviä työntekijöitään avoimille työmarkkinoille. Jotkut uudet asiat voivat tarvita enemmän aikaa. Vajaakuntoinen oppii asiat, kun saa riittävästi ohjausta ja aikaa. Työssäkäyntiavustajia tarvitaan. Avoimille työmarkkinoille työllistymisen esteiksi ja hidasteiksi lueteltiin monenlaisia asioita. Suurimmiksi ongelmiksi sanottiin esimerkiksi työnantajien ja muidenkin ihmisten asenteet, ennakkoluulot ja tiedon puute. Työpaikkojen ja halukkaiden työnantajien puute mainittiin sekä se, ettei vajaakuntoisille työntekijöille haluttaisi maksaa palkkaa. Työpaikkojen kiireestä sanottiin sen verran, että siinä tahdissa voi vajaakuntoisen työntekijän vaikea pysyä mukana. Ajatuksia Tutkimuksen kautta saatiin todella tärkeää laadullista tietoa Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella asuvien erityistä tukea tarvitsevien vuotiaiden toiveista ja tarpeis- PIHLAJA extra 5

6 ta koskien asumista, vapaa-aikaa ja työntekoa. Tulokset eivät koostu pelkästään numeroista, vaan lukumäärien lisäksi saatiin oikeasti haastateltavien ajatukset, mielipiteet ja haaveet esille. Haastattelujen aikana sain nähdä ja kuulla monenlaista. Hieno tapahtuma oli se, kun eräs haastateltava, joka vielä haastattelun aikana kertoi haaveilevansa omasta asunnosta, sai oman vuokra-asunnon. Hän oli harjoitellut itsenäistä asumista Tuettu työllistyminen ry:n harjoitteluasunnolla, ja saavutti siellä hyvät valmiudet muuttaa omilleen. Kuitenkin hänellä on edelleen tukena työssäkäyntiavustaja, jolta hän saa apua tarpeen mukaan. Kaikille halukkaille pitäisi antaa mahdollisuus elää mahdollisimman itsenäistä aikuiselämää, ja tämä onnistuu vain, jos on saatavilla tarpeeksi monipuolisia ja yksilöllisiä tukitoimia. Oli hienoa nähdä miten Moon-toiminnassa mukana olevilla nuorilla oli runsaasti mahdollisuuksia harjoitella työntekoa, itsenäistä elämää ja päätöksentekoa sekä harrastaa monenlaista. Monesta heistä oikein huokui halu näyttää, mihin he pystyvät. Ja moni tuntui odottavan, että pääsisi jo elämään sitä ihan oikeaa omaa elämää. Työssäkäyntiavustajan antama tuki ja tämän ohjaama toiminta on kultaakin kalliimpaa ajatellen näiden nuorten ja aikuisten tulevaisuutta. Toivonkin, että tämän tutkimuksen seurauksena huomattaisiin se selkeä tarve työssäkäyntiavustajille ja eri elämänalueille ulottuville tukitoimille. Toivottavasti mahdollisimman moni Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen erityistä tukea tarvitseva henkilö pääsisi laadukkaiden palvelujen piiriin, minkä myötä heidän elämänlaatunsa kohenisi. Jokaisellahan on oikeus hyvään elämään. 6 PIHLAJA extra

7 Päivi Jukantupa Koordinaattori Tuettu työllistyminen ry Trottsdem (= siitä huolimatta) Tutustumismatkalla Itävallassa, Wienissä tapasimme Harald Fiedlerin, jonka yritys on nimeltään Trottsdem. Harald on näkövammainen, joka perusti oman yrityksen kaksi vuotta sitten. Firmassa on kaksi osa-aikaista työntekijää Oman yrityksen perustaminen epäilytti monia. Heräsi epäilyksiä, voisiko vammainen ihminen pyörittää tällaista toimintaa. Harald tekee tiedotustyötä; kampanjoita näkövammaisten työllistymisestä kouluihin, yrityksiin ja asiasta kiinnostuneille. Trottsdem-yritys toimii Wienin ympäristössä. Kouluissa pidetään Workshop-pajoja, joissa aiheina ovat vammaisuus ja sokeus. Workshopeja edeltävät etukäteiskyselyt, jotka käydään läpi workshopeissa. Workshopit tarjoavat kokemuksia, esim. lounas pimeässä huoneessa. Alaasteikäisille opaskoiraesittelyt ovat antoisia. Pääasiassa workshopeista saatu palaute on ollut positiivista. Harald kokee itsensä asiantuntijana (=sokeus on asiantuntijuutta kerrottaessa sokeudesta). Haraldin mielestä Trottsdemin haasteena on, miten yritykset ja oppilaitokset saataisiin kiinnostumaan tuotteesta. Trottsdem on ainut kaupallinen firma, joka tarjoaa palveluja, informaatiota ja konsultaatiota. Yrityksiin markkinoidaan työllistymistä web-sivujen avulla. Informaatioteknologian opiskelijoille annetaan tietoa, miten sokeat voivat käyttää tietokoneita. Harald kertoi konsultoivansa tietotekniikan opiskelijoita kehitettäessä ATK-laitteita sokeiden käyttöön. Koulujen workshopit ovat tuloksen kannalta huono, koska kouluilla ei ole varaa maksaa hyvin. Lapsille ja nuorille kuitenkin sanoman perille saaminen on tärkeää. Opiskelijat ovat ennakkoluulottomia ja kokeilun- Harald Fiedler. haluisia ja heidän kauttaan syntyy tulevaisuudessa uusia sokeita hyödyttäviä innovaatioita atk-alalle. Haraldilla on oma henkilökohtainen avustaja. Monissa valtion virastoissa asioidessaan Harald on kokenut, että asiat toimitetaan avustajalle. Harald kokee, että on olemassa syrjintää, häntä ei kohdella täysivaltaisena asiakkaana. Monilla työnantajilla on Haraldin mukaan ennakkoluuloja, esim. käsityksiä, että työnhakija ei sovellu tiimeihin, sairauksia on muuta väestöä enemmän jne. Trottsdemin ideana on kertoa mahdollisuudesta tehdä työtä. Haraldin mielestä firmat voisivat käyttää kilpailuvalttina näkövammaisten taitoa käyttää tietokoneita. PIHLAJA extra 7

8 Teuvo Kaartti Ohjauksellinen työnhakuvalmennus kuuroille Jyväskylässä Kuurojen Palvelusäätiö, Palvelukeskus Metsola, järjesti Jyväskylässä viittomakielisen työnhakuvalmennuksen kuuroille Keski-Suomen TE-keskuksen, Jyväskylän TE-toimiston tilaamaan koulutukseen osallistui kuusi työtöntä viittomakielistä kuuroa Jyväskylän alueelta, neljä miestä ja kaksi naista. Nuorin heistä oli iältään 31 -vuotias ja vanhin 57. Kaikki olivat olleet yli vuoden työttömänä. Kaksi osallistujista oli maahanmuuttajia. Osallistujista neljällä oli ammatillinen perustutkinto suoritettuna ja yksi oli osallistunut työvoimakoulutuksena järjestettyihin metallialan ammattikursseihin. Kaikilla oli takanaan useamman vuoden työkokemus. Ohjauksellinen työnhakuvalmennus kesti 48 päivää ja siihen sisältyi kolme jaksoa: työnhakuvalmennus, työelämävalmennus ja seurantajakso. Koulun liikuntasalin siivouksessa Petra käyttää tottuneesti lattianpesukonetta. Tavoitteet ja keskeiset teemat Viittomakielisen työnhakuvalmennuskoulutuksen tavoitteena oli antaa koulutukseen osallistuville kuuroille pitkäaikaistyöttömille valmiuksia ja taitoja työnhakuun liittyvissä asioissa sekä päivittää heidän omia ATK taitojaan. Tavoitteena oli lisätä osallistujien tietämystä tämän päivän työmarkkinoista ja pääsystä työmarkkinoille kuurous huomioiden. Pyrkimyksenä oli myös selvitellä kunkin osallistujan reaalisia mahdollisuuksia työllistymiseen sekä laatia aktiivisia työ- tai opiskelusuunnitelmia jatkokouluttautumiseen kunkin koulutukseen osallistuvan työllistymisen helpottumiseksi. Keskeisinä teemoina koulutuksessa oli ansioluettelon ja työhakemuksen kirjoittaminen, työpaikkojen etsiminen internetin avulla sekä työelämän perusteisiin tutustuminen. Työhaastattelutilanteita harjoiteltiin tulkin kanssa. Nämä harjoitukset videoitiin ja niistä käytiin arvioivat palautekeskustelut koulutukseen osallistuvan ryhmän kesken. Sopivan määrän vettä Petra Eskelinen laittaa pesukoneeseen ennen lattianpesun aloittamista. Ohjauksellisen työnhakuvalmennuksen vastuukouluttajana toimi Kuurojen Palvelusäätiön työllistämishankkeessa (AKU projekti) mukana ollut työntekijä Teuvo Kaartti. Kahtena muuna kouluttajana oli mukana Hyvä Työ 2000 ohjaajana toiminut Markku Mustonen sekä IT-ohjaaja Maarit Malinen. Kaikilla heillä on vahva kokemus ja asiantun- temus viittomakielisten työllistämiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi koulutuksen aikana oli luennoitsijoina viittomakielialan työntekijä (työasiamies) Kuurojen Liitosta sekä työllistymisen asiantuntijoita TEKEVÄ - säätiöstä, työvoimatoimistosta ja KELA:sta. Työnhakuvalmennuksen opetuskieli oli viittomakieli ja tulkkeja tarvittiin kurs- 8 PIHLAJA extra

9 silla vain muutamana päivänä vierailevien luennoitsijoiden aikana ja, kun ohjelmassa oli vierailuja ja matkoja. Opetusmenetelmät perustuivat viittomakielisten opetuspedagogiikkaan, jossa otettiin huomioon kurssilaisten tarpeet ryhmä- sekä henkilökohtaisella tasolla. jokaisella kurssilaisella oli käytössään henkilökohtainen tietokone. Toisen teoriajakson (8 päivää) eli seurantajakson päivät olivat Jyväskylän kaupungin Nuorisopalveluiden Sepänkeskuksen luokkatiloissa. Kurssilaisille järjestettiin työelämävalmennuksena (21 päivää) 1. jakson aikana heitä itseään kiinnostavien alojen pohjalta harjoittelupaikka, jonka ohjauksesta vastasi Teuvo Kaartti. Harjoittelujakso suunniteltiin yhteistyössä harjoittelupaikan tarjoajan ja kurssilaisen kanssa. Jaksolle tehtiin selkeä suunnitelma, josta ilmeni harjoittelussa tehtävät työt, vastuut ja tavoitteet. Työelämävalmennuksen aikana työpäivien pituus oli pääsääntöisesti kuusi tuntia kullakin harjoittelijalla. Koulutuksen tulokset ja arviointi Päiväkodin lattiaa Petra puhdistaa mopilla. Harjaa ja rikkalapiota Petra käyttää irtohiekan keräämiseen. Sisältö Koulutukseen sisältyvien teoriajaksojen kurssipäivät olivat päivittäin seitsemän oppitunnin pituisia. Ensimmäisen (19 päivää kestäneen) teoriajakson opetus tapahtui Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen Jyväskylän toimipisteen ATK-luokassa, jossa PIHLAJA extra Koulutuksen aloitti kuusi henkilöä, joista neljä oli miehiä ja kaksi naista. Aloittaneista viisi kurssilaista suoritti koulutuksen loppuun asti. He osallistuivat myös kaikki työelämävalmennusjaksolle. Harjoittelupaikoista kaksi oli siivousalalta. Muut harjoittelupaikat olivat puusepänalalta, toimistoalalta sekä yksi työelämävalmennuspaikka kohdistui kiinteistön saneeraustehtäviin. Näistä viidestä kolme henkilöä eli 60 % työelämävalmennusjaksolla mukana olleista joko työllistyi (kaksi) tai jatkoi työelämävalmennuksessa (yksi). Työelämävalmennusjaksolla olleista koulutuksen jälkeen edelleen työttömänä olleista kahdesta henkilöstä toiselle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa työelämävalmennuksessa, mutta tämä henkilö ei ollut kiinnostunut jatkamaan lähinnä toimeentulosyihin vedoten. Työttöminä edelleen olevien kohdalla molemmilla on kiinnostusta hakeutua joko ammattia täydentävään koulutukseen tai kielikursseille. Viittomakielisen työnhakuvalmennuskoulutuksen hyötyjä ja tuloksia arvioitaessa voidaan yleisesti todeta, että koulutukselle asetetut tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Kaikista koulutuksen loppuun asti mukana olleista henkilöistä 60 % oli kurssin jälkeen joko työsuhteessa tai työelämävalmennuksessa. Työelämävalmennuksessa olevan kohdalla jäi edelleen selvitettäväksi mahdollisuus siirtyä myöhemmässä vaiheessa palkkatyöhön tähän samaiseen työelämävalmennuspaikkaan. Koulutuksen aikana löytyivät hyvin kullekin osallistujalle omien toivomuksien mukaiset työharjoittelupaikat. Jokainen suoriutui työelämävalmennusjaksoille asetetuista tavoitteenmukaisista tehtävistään ja kaikkien osalta tulikin hyvää palautetta oman työelämävalmennuspaikan järjestäjän taholta. Kaikilta osallistujilta tuli kiitosta koulutuksen järjestämisestä sekä suosituksia samantapaiselle uudelle kurssille. Tämän koulutuksen järjestämisestä saatujen kokemusten perusteella tuli selvästi esille tämäntyyppisen viittoma- 9

10 Seppo Niemisen kesä on sujunut mukavasti työtä tehden Uusiotuotteella. kielisille, erityisesti viittomakielisenä, järjestetyn työnhakuvalmennuskoulutuksen tarpeellisuus Jyvässeudulla. Koulutuksen tuloksellisuuden myötä osoittautui myös tarvetta kehittää edelleen työnhakuvalmennusta yksilöohjaukseenkin voimavaroja painottaen. Monen viittomakielisen työttömän asiakkaan kohdalla tuen tarve työnhaussa on kokonaisvaltaista ja selvästi tiiviimpää kuin esim. kuuleviin asiakkaisiin verrattuna. Intoa täynnä paluu työelämään Työnhakuvalmennuskurssin kautta työllistyneet Petra Eskelinen ja Seppo Nieminen ovat kumpikin työintoa täynnä omissa työpaikoissaan. Kumpikin heistä on kokenut työnhakuvalmennuskurssin tärkeänä väylänä omalle työllistymiselleen. Petra on suorittanut laitoshuoltajan koulutuksen vuonna Työhistoriaa hänellä oli keittiöapulaisen ja siivoojan tehtävistä useammankin työnantajan palveluksessa, mutta kaikki aikaisemmat työt olivat olleet ns. pätkätöitä. Petra ehti olla lähes viisi vuotta työttömänä ennen työnhakuvalmennuskoulutukseen osallistumistaan. Työelämävalmennusjakson aikana Petra pääsi näyttämään ammattitaitoaan ISS-Palvelut Oy:n työkohteessa koulutilojen siivoojana. Petran esimiehenä toimiva Päivi Eskelinen vakuuttui jo harjoitteluvaiheessa Petran hyvistä työtaidoista ja niinpä kesäajan lyhyen määräaikaisen työsuhteen jälkeen Petra on työllistynyt elokuun alusta kokopäiväiseen siivoojan työsuhteeseen ISS-Palvelut Oy:lle. Tänä päivänä Petra työskentelee kolmessa eri työkohteessa: päiväkodissa, vanhusten palvelukodissa sekä erään koulun tiloissa. Petran työskentelystä on tullut erinomaista palautetta Päivi Eskeliselle. Viittomakielen tulkki käy tarvittaessa työpisteissä, kun Päivillä on enemmän työtehtäviin liittyvää asiaa selvitettävänä Petralle. Muuten päivittäinen kommunikointi sujuu hyvin esim. tekstiviestein kännykän avulla. Seppo Nieminen on tyytyväinen päästyään puualan työtehtäviin Jyväskylän työttömien tuki ry:n ylläpitämään Kaapin entisöintipuuhat ovat Sepolle mieluisia. monitoimityöpajaan, Uusiotuotteelle. Kesäkuun alusta vuoden määräaikaisena työsuhteena alkaneet tehtävät sisältävät erilaisia puusepän tehtäviä kuten huonekalujen entisöintiä: korjausta, sahaamista, höyläämistä, hiomista jne. Vuositasolla Uusiotuote työllistää n. 60 henkilöä palkkatuella, työkokeilun, työelämävalmennuksen sekä kuntouttavan työtoiminnan keinoin. Toiminta keskittyy uusiotuotteisiin puutyöosastolla ja polkupyörien kierrätykseen polkupyöräkorjaamolla. Uusiotuotteen toiminnanohjaaja Matti Ihalainen on ollut erittäin tyytyväinen Seppo Niemisen työskentelyyn puuosastolla. Seppo on aikanaan suorittanut Turun kuulovammaisten ammattikoulussa rakennusmaalarin koulutuksen. Työkokemusta Sepolla on lähes 30 vuotta ruiskumaalarina, metallityöntekijänä sekä peltiseppänä. Ennen työnhakuvalmennuskoulutukseen osallistumista Seppo ehti olla lähes kolme vuotta työttömänä. Uusiotuotteella ollessaan Seppo uskoo viihtyvänsä hyvin ja täällä hänellä on mahdollisuuksia palauttaa ja täydentää ammattitaitojaan. Nyt erilaisten lisäkurssien avulla (kuten työturvallisuuskoulutus, EA-kurssi sekä muut alaan kuuluvat kurssit) Sepolla on tarkoitus edistää työllistymismahdollisuuksiaan jatkossa. 10 PIHLAJA extra Kuvat: Teuvo Kaartti

11 Janne Nikkinen Elämässä mukana Eallimis mielde -projektivastaava Utsjoki Asumispalvelusäätiö ASPA Kai-Markus Guttorm. Kaitsun koti on Tenojoen rannalla Utsjoen kunnassa. Vielä lähempänä rantaa on hänen äitinsä lapsuudenkoti. Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Kaitsun vanhemmat ovat saamelaisia. Olemme kulkeneet virran ja jäiden valliksi kasaamien kivien päällä. Kokeilimme rantalammikoiden jäiden vahvuutta viime syksynä. Näillä kohdin jääpato on viimeksi aiheuttanut ylävirtaan tulvan, joka kasteli taloja. Kaitsun peruskoulu päättyi Jatko-opiskelut eivät häntä kiinnostaneet tarpeeksi, kun peruskoulukin oli tuntunut vaikealta. Oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen hän vietti aikaansa lähinnä kotona. Uusi virkistävä vaihe elämään tuli, kun Kaitsu lopulta seurasi nuorempaa veljeään Sodankylä-instituuttiin syksyllä Veli Miika aloitti siellä kuntouttavalla ja valmentavalla linjalla vain hieman aikaisemmin. Olin oppinut tuntemaan Kaitsun hiljaisena ja rauhallisena. Hänen oli vaikeaa vastata itseään koskeviin kysymyksiin. Opiskelu Sodankylä-instituutissa on tukenut voimakkaasti Kaitsun itsenäistymistä; kodin ja koulun välimatka on yli 300 km. Maanantaiaamuisin on pitänyt laittautua Nuorgamin tien varteen ennen puolta kuutta ehtiäkseen kouluun aamupäivällä. Eallimis mielde -projektivastaava Janne Nikkinen. Kaamosaamuina vain lumi on tuonut valoisuutta maisemaan ja varhaiseen lähtöön. Instituutissa on asuntola, jossa on yövalvonta tuomassa turvaa. Elämässä mukana projekti on kunnan avopalvelun ohjaajan kanssa pitänyt yhteyttä Kaitsuun kahden vuoden aikana. Tänä aikana on tapahtunut selvä muutos; Kaitsu saattoi tulla oma-aloitteisesti kertomaan kulumisiaan, ja hänen kanssaan oli muutenkin uudenlaista keskustella. Jos asia meinasi jäädä kesken, hän sai huomaavaisella kysymyksellä kuulijan jäämään vielä hetkeksi kuuntelemaan. Sodankylässä Kaitsu oli alkanut käymään itsenäisesti kaupassa, vaikka sinne oli matkaa. Tätä tapaa hän on jatkanut myös kotona. Hän aloitti talvella autokoulun osana muuta opiskeluaan. Kesän aluksi hän läpäisi ajokokeen, vaikka ei ihan ensimmäisellä kerralla. Keväällä Kaitsu soitti minulle omalla puhelimellaan: Mites olis ne kesätyöt. Hän halusi tehdä työtä. Siihen työhön tartuttiin, mitä oli jo lukuvuoden aikana suunniteltu harjoitteluksi. Kaitsu aloitti tämän vuoden kesäkuussa kirkonkylän postien lajittelun Tmi Epelissä, yrityksessä joka lajittelee postin alihankintana. Hän työskenteli kaksi tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa, kahden kuukauden ajan. Hän hoiti työhönmenon itsenäisesti ja oli työpaikalla tunnollisesti ajallaan. Matka taittui ajamalla perheen toista autoa. Postin lajittelu oli normaalia avotyötä, eikä voi samalla toimenkuvalla jatkua tuettuna työnä. Kesän kokemuksen jälkeen Kaitsulla kuitenkin olisi nyt kovasti työhaluja. PIHLAJA extra 11

12 Raisa Venäläinen Opintomatka Itävaltaan Parik-säätiön ja Tuettu työllistyminen ry:n opintomatkalla tutustuttin tuettuun työllistymiseen Itävallassa. Dabei on Itävallan tuetun työllistymisen sateenvarjojärjestö ja WienWork tarjoaa erilaisia työllistymispalveluja. Oppaamme Marlene Mayrhofer Dabeissa ja Hemma Hollergschwandtner WienWorkissa olivat paneutuneet hyvin ennalta antamiimme kysymyksiin. Halusimme kuulla tuetun työllistymisen menetelmistä ja kuinka WienWorkin muutos suojatyöpaikasta sosiaaliseksi yritykseksi toteutettiin. Itävallassa on myös kehitetty nuorille tarkoitettuja uraohjausmalleja ja henkilökohtaisen työssäkäyntiavustajan palveluja. Monen Euroopan maan tavoin myös Itävallassa vammaisten työllistymisen kehittäminen alkoi, kun sotainvalideille tarvittiin työpaikkoja. Uutta pontta ja resursseja saatiin, kun Itävallasta tuli Euroopan Unionin jäsen vuonna 1995 ja kun Vammaisten työllistämislaki sekä Syrjintää estävät lait hyväksyttiin. Samoihin aikoihin laissa turvattiin vammaisille nuorille mahdollisuus ammatilliseen ohjaukseen ja ammattikoulutukseen. Itävalta on liittotasavalta, jossa vammaisten henkilöiden työllistymistä ohjaavat valtiolliset lait sekä liittovaltiokohtaiset säädökset. Eri liittovaltioissa säädökset voivat olla erilaisia. Niissä voidaan esimerkiksi vammaisuus määritellä eri tavalla. Tästä syystä on vaikea saada luotettavia ja yhtenäisiä tilastoja vammaisten työllistymistilanteesta. Laki määrää, että työllistymispalvelujen tavoitteena on vammaisten työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Laissa määrätään myös, että tukipalvelut tähtäävät itsenäistymiseen ja että ammatillista kuntoutusta ja ohjausta tulee järjestää ennen työkyvyttömyys- tai vammaiseläkettä. Vaikka lakia ei vielä kaikilta osin toteutetakaan, se on lisännyt tietoisuutta vammaisten ihmisten oikeuksista ja luonut viitekehyksen ja tavoitteet palvelujen kehittämiselle. Laissa turvataan vammaisen työntekijän oikeudet irtisanomistilanteessa. Työntekijää ei voida irtisanoa vammai- Marlene Mayrhofer. suuden perusteella. Laissa määrätään myös, että jokaisella työnantajalla on velvollisuus työllistää yksi vammainen henkilö 24 työntekijää kohden. Jos näin ei tehdä, yritys joutuu maksamaan muutaman sadan euron sakkomaksun kompensaatiorahastoon. Tästä kompensaatiorahastosta rahoitetaan tuetun työllistymisen palveluja, kuntoutusta, ammatillista ohjausta ja työllistymishankkeita. Kirjoitetun lain tavoitteet eivät vielä toteudu. Useat työnantajat maksavat mieluummin sakkomaksun kuin työllistävät vammaisia henkilöitä. Vaikka laki kohtelee julkisen sektorin työnantajia samalla tavoin kuin yksityisiä yrityksiä, vammaisten henkilöiden on yhä vaikea saada töitä kunnista ja valtion organisaatioista. WienWorkissa onkin aloitettu projekti, jonka tavoitteena on lisätä vammaisten henkilöiden työllistymistä julkiselle sektorille. Projektityöntekijät tiedottavat avoimina olevista työpaikoista ja työnantajille tiedotetaan erilaisista tukipalveluista. 12 PIHLAJA extra

13 Tuettu työllistyminen ry:n ja Parik-säätiön edustajia ruokailemassa Michl s ravintolassa Wienissä. Tuettu työllistyminen on tulosvastuullista toimintaa. Lain mukaisesti työllistymispalvelujen ja projektien tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Rahoitusta annetaan vain vuodeksi kerrallaan ja jatkorahoituksen saamiseksi on todistettava, että asiakkaita on työllistynyt tavoitteiden mukaisesti. Tulosvastuullisuus jämäköittää palvelua, mutta voi johtaa myös siihen, että asiakkaiksi valikoidaan helposti työllistettäviä asiakkaita. Myöskään pitkäjänteistä suunnittelua ja tukipalvelua ei lyhytaikaisissa hankkeissa voida turvata. Palveluja rahoitetaan työnantajien kompensaatiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta sekä omista valtion ja liittovaltioiden rahoituslähteistä. WienWork on sosiaalinen yritys WienWork on voittoa tavoittelematon, tuetun työllistymisen palveluja tarjoava sosiaalinen yritys. WienWorkissa on töissä 430 henkilöä, joista kaksi kolmasosaa on työllistymispalvelujen asiakkaita. WienWorkissa Job Management ryhmä tarjoaa ohjausta työnhaussa. Tässä vaiheessa kartoitetaan työnhakijan valmiudet ja intressit ja etsitään hänen kanssaan sopivaa työtä. Työvalmentaja astuu kuvaan työllistymisen vaiheessa. Hän ei etsi työpaikkoja vaan tarjoaa tukea työllistyjälle ja työpaikalle työllistymisen alkuvaiheessa. Työvalmentajaksi valitaan eri alojen ammattilaisia. WienWork on muuttanut lain hengen mukaisesti toimintatapaansa suojatyöstä avoimille työmarkkinoille tähtääväksi. Ammattinimikkeet muutettiin samanlaisiksi kuin yritysmaailmassa. Koulutustilat ja välineet uusittiin ja henkilökuntaa koulutettiin. Koska rahoituksen perustana olevat tavoitteet ovat haastavat, työntekijöille järjestetään paljon tilaisuuksia työnohjaukseen ja ajatustenvaihtoon. Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa ollaan joustavia ja yksi työntekijöistä käykin töissä koiransa kanssa. Michl s ravintola on yksi WienWorkin projekteista. Itävaltalaisen keittiön herkkuja wieninleikettä ja omenastruudelia samme maistaa WienWorkin ylläpitämässä lounasravintolassa. Michl s on WienWorkin ylläpitämä lounasravintola Wienin keskustassa. Ravintola on nimetty kaupungin pormestarin mukaan, joka tuokin vieraitaan ravintolaan lounaalle. Ravintolassa työskentelee Wien- Workin asiakkaita, jotka ovat palaamassa työelämään työttömyyden, vammautumisen tai sairauden jälkeen tai jotka ovat ammatillisessa koulutuksessa. Palvelu oli hyvää ja ruoka maittavaa! PIHLAJA extra 13

14 Pia Vilkman Iina piti paikat siistinä Silloin käydään läpi mm. paikkakunnan mahdollisuudet tarjota työssäoppimispaikkoja. Samalla luodaan verkostoja uusien paikkakunnan ja siellä työskentelevien tahojen kanssa. Iinalle haettiin työssäoppimispaikkaa läheltä kotia, kertoo Terttu Mylläri taustatyöstä. Halu auttaa Vuoropäällikkö Nina Tonderin ja yrittäjä Jaakko Lindenin, sekä koko muun henkilökunnan rohkaiseva tuki edesauttoi merkittävästi Iinan oppimista työtehtäviinsä. Suihkepullo ja puhdistusliina olivat kovassa käytössä, kun Iina Vilkman 19, pyyhki pöytiä Hämeenlinnan Tiiriön McDonald s:ssa. Vakituisista työntekijöistä Iina erottui rinnassa olevasta nimineulasta Luovi/Harjoittelija- Iina Hän suoritti opintoihinsa kuuluvan kuukauden mittaisen työssäoppimisjakson omalla kotipaikkakunnallaan Hämeenlinnassa. Iina opiskelee Ammattiopisto Luovin Alavuden yksikössä Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkintoa. Opinnot ovat kolmivuotiset, ja viime keväänä hän sai päätökseen toisen vuotensa. Iinalla on Downin oireyhtymä, joka hänen kohdallaan tarkoittaa keskivaikeaa kehitysvammaa. Vamma ei kuitenkaan ole esteenä työskentelylle yksinkertaisissa työtehtävissä, asioiden oppiminen ja ymmärtäminen on vain hieman hitaampaa. Työmatkat McDonald s:iin sujuivat kävellen, koska työpaikka on vajaan kilometrin päässä kodista. Alkupäivien jännityksen jälkeen työtehtäviin tuli jo rutiinia ja työkaveritkin tutuimmiksi. säksi harjoittelujakso on tuonut myös paljon uusien asioiden opettelua. Olen pyyhkinyt pöytiä, vienyt roskia, pessyt tarjottimia ja kastellut ulkokukkia. Työtehtävät ovat olleet mukavia, eikä liian vaikeita. Kun töitä tekee, on hyvä muistaa väistää ihmisiä ettei ole tiellä, kertoo Iina oppimisjaksostaan. Fyysinen työ ja koko päivän liikkeellä olo tuntuu myös työpäivän jälkeen. Pyydän äitiä välillä iltaisin hieromaan jalkojani, kun ne on vähän kipeät. Työssäoppimispaikan etsinnässä Luovin erityisopettaja Terttu Mylläri oli aktiivisessa roolissa. Opiskelijalle tehdään kotipaikkakunnan verkostojen (kotiväki, toimintakeskus, sos.palvelut) kanssa opiskelujen alkuvaiheessa Palsu-suunnittelma. Opettajan tiedustellessa työssäoppimispaikkaa Hämeenlinnan ravintoloiden yrittäjä Jaakko Lindeniltä, hän ei epäröinyt ottaa Iinaa oppimisjaksolle Tiirön McDonald s:iin. Ketjullamme on aina ollut positiivinen halu ottaa vajaakuntoisia työharjoitteluun tai töihin. Ajankohta sattui olemaan sopiva ennen kesäkiireitämme ja Iinalla koti lähellä ravintolaamme, oli yhtälö valmis. Jaakko Lindenin Riihimäen McDonald s:ssa ollut jo useiden vuosien ajan töissä henkilö, jolla on Downin oireyhtymä. Monivuotinen kokemuksemme Jukan kanssa vahvasti tuki päätöstämme. Ennakkoon pidin Iinaa kyllä haasteena, koska Tiiriön ravintolassa meillä ei juurikaan ollut kokemuspohjaa tilannehallinnasta. Yhteistyö koulun ja kodin välillä on ollut asianmukaista ja sopivasti etupainotteista, kertoo Jaakko Linden. Teknisesti työskentelyosuudet ovat onnistuneet erinomaisesti, muutaman kerran asioita on toistettu täsmennettäessä työyhteisön sisäisiä pelisääntöjä. Uskon harjoittelujaksosta kokonaisuudessaan jääneen ihan mukavan mielen meille kaikille, toteaa Jaakko Linden. Iina Vilkmanilla on syksyllä vielä edessään uusi työssäoppimisjakso ja jatkoa Jaakko Lindenin yrityksessä on jo luvattu. Syksyllä Iina Vilkmanin voi taas tavata työn touhussa Hämeenlinnan Tiiriön McDonald s:ssa. Motivaatio korkealle Iina Vilkman oli erittäin motivoitunut työhönsä ja tehtävät olivat mieluisia. Nyt hänellä on ollut mahdollisuus toteuttaa koulussa saatua oppia käytäntöön, li- Kuvat: Sebastian Vilkman 14 PIHLAJA extra

15 Päivi Jukantupa Koordinaattori Tuettu työllistyminen ry Tanjan kesätarina Tanjan kesä sujui pitkän ja työntäyteisen talven jälkeen hyvin työssäkäyntiavustajan ohjauksessa. Tanjan harrastuksiin kesällä kuului mm. auringonotto, grillaaminen, entisöinti, lenkkeily, pyöräily ja siivoaminen. Omien mattojen pesu kaupungin matonpesupaikalla aurinkoisessa säässä oli yksi mukavista kokemuksista. Tanja on ahkera kirjaston käyttäjä, joten kesälläkään ei DVD-levyjen lainaaminen ollut yhtään vähäisempää talveen verrattuna. Kesän aikana vierailu Moon-ystävien kanssa Lappajärven Kivitipussa sekä Ateljee Autiossa selkeytti ymmärrystä naapurikuntien antamista mahdollisuuksista. Kauhavan juhannusjuhlilla Tanja ihasteli upeita lentoesityksiä ja muistoksi juhannuksesta ostoskoriin tipahti sinivalkoinen t-paita. Paikallisissa pizzerioissa tuli ruokailtua Moon-ystävien kanssa. Pyöräilyretket hautausmaalle auttoivat muistelemaan menneitä sukupolvia ja hiljentyminen onnistuu hautausmaalla hyvin. Tavoitteena Tanja luettelee seuraavia asioita: rahaa saisi olla enemmän poikaystävän löytyminen isosta Matonpesupaikalla. kaupungista, jonka kanssa voisi mennä syömään ja elokuviin kaikilla oman perheen jäsenillä olisi hyvä olla vieraita voisi käytä enemmän äidin ja sukulaisten lisäksi Unelmana Tanjalla on ulkomaille matkustaminen, laskuvarjohypyt, Kuvat: Päivi Jukantupa kuumailmapalloilu ja elokuviin meno. Linnanmäelle olisi mukava päästä, samoin laivalle olisi kiva lähteä. Hyvin vietetyn kesän jälkeen on jälleen mukava palata töihin siistimistehtäviin. Moon-toiminta vahvistaa työssäjaksamista ja työssä pysymistä. Hyvät työssäkäyntiavustajat ovat tärkeitä. Kivitipun terassilla. Moon Pohojanmaalta. PIHLAJA extra 15

16 Esko Pajari Yhteinen taivas - sitkeys palkitaan Opin tuntemaan Harrin vuonna 2003 kun asuimme melkeinpä naapureina. Nurmikkoa leikattiin yhdessä, ja kerran houkuttelin Harrin ottamaan aurinkoa, ja niin siinä sitten nahka paloi. Näin alkututustuminen tavallaan paloi hyvin muistiin. Harrin kiinnostus lentämistä kohtaan heräsi oman lentoharrastukseni myötä. Hommasimme ensimmäisen vapaasti lentävän Cessna-sähkölennokin. Tällä lennokilla sitten tutustuimme lentofysiikkaan ja koneen käsittelyn aakkosiin. Tutuksi tuli myös koneen korjaaminen. Erityisesti, kun se kerran karkasi tiiliseinään. Seuraava kone olikin jo huomattavasti vaativampi RC-lennokki Beaver. Se meinasikin olla jo melkoisen vaikea lennätettävä. Itse olen lentänyt vuodesta 1980, niin ensi lennätyksillä katkaisin potkurin Harrin lennokista. Niitä potkureita meiltä sitten menikin aika paljon. Erkki Virrankosken pelto toimi meillä lentokenttänä. Vaikka Erkin peltoalue onkin laaja, niin useamman kerran konetta haettiin metsästä. Jokaisen metsäreissun jälkeen taas liimattiin konetta. Kerran kone karkasi korkean männyn latvaan, ja jäi sinne. Mukanam- me oli kannustamassa pastori Heikki Mäki, joka sitten kiipesi tähän mäntyyn. Heikin oli puolessavälissä luovuttava koneen hausta, kun puun juurella oli iso muurahaiskeko ja muurahaiset kävivät Heikin kimppuun. Harri ehdotti, että jospa me kerhomme moottorikoneella Piperilla se hipaistaisiin alas. Tätä ideaa ei voinut toteuttaa, kun ilmailulaki sen kieltää. Ostimme kaksi pitkää lasikuituvapaa, jotka liimasimme toistensa jatkoiksi ja vielä yksi pieni koivu, niin se lennokki saatiin puusta alas. Suuri apu lennättämiseen oli simulaattoreiden ostaminen. Harri kehittyi todella nopeasti taitavaksi koneen käsittelijäksi. Harjoittelun jälkeen Beaver-lennokki alkoi lentää puhtaasti, eikä potkureita enää katkennut. Harrin viimeisin konehankinta on RC-lennokki Piper. Tämä on jo taitolentokelpoinen RC-lennokki. Harri on loistava esimerkki siitä kuinka sitkeällä harjoittelulla saavutetaan tuloksia. Viimeisin suuri ilmailutapahtuma oli Malmin lentokentällä järjestetty Helsinki International Air Show, Suomen Ilmailuliiton 90-vuotisjuhlalentonäytös. Näytökseen Harri saapui Erkki Virrankosken linja-autokyydillä, Ilmasotakoulun lentokerholaisten kanssa. Harri oli kuin kotonaan Suomen Lentopelastusseuran osastolla. SAR-toiminta on ollut Harrin sydäntä lähellä. Lentonäytöksessä kohokohta oli tietysti kotikaupunkimme Kauhavan 16 PIHLAJA extra

17 poikien esitykset Hawk-koneilla. Kyllä Harrin lippalakki meinasi pudota kun F-18 Hornet hävittäjä saapui Malmille. Jyrinä oli päätähuimaava ja liikkeet silmiä hiveleviä. Maanäyttelyssä yksi vaikuttavimmista koneista oli NH-90 helikopteri, jonka edessä Erkki ja Harri ovat kuvassa. Hotelli Ava:ssa hyvin nukutun yön jälkeen palattiin kotiin. Nyt odottelemme uutta moottoria RC-taitolentokoneeseen. Harrin mieli on jo kovasti malttamaton. Pitäisi saada oma kone jo taivaalle. Kuvat: Esko Pajari. Työtä tekijöille! (Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä, HE 72/2009) - - Kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen ei vaikuta, jos eläkkeensaajan työansiot ovat enintään 600 euroa kuukaudessa. Jos eläkkeensaaja ansaitsee enemmän kuin 600 euroa kuukaudessa, työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään. o Eläke lepäämään yhdenjaksoisesti vähintään 3 kuukaudeksi ja enintään 2 vuodeksi o Jos eläke ollut lepäävänä, sen on oltava maksussa vähintään 3 kuukautta ennen kuin sen voi jättää uudelleen lepäämään. o Jos henkilö on saanut välittömästi ennen eläkkeen lepäämään jättämistä eläkettä saavan hoitotukea, hänelle myönnetään ylin vammaistuki ajalta, jolta eläkkeiden maksaminen on keskeytyneenä. o Jos henkilö on välittömästi ennen eläkkeen lepäämään jättämistä saanut eläkkeen saajan asumistukea, asumistuen maksamista jatketaan niin kauan kuin asumistuen saamisen edellytykset muuten täyttyvät, vaikka työkyvyttömyyseläkettä ei makseta eläkkeen lepäämisen aikana. Työtoiminta Avotyötoiminta Tuettu työllistyminen hlö hlö 300 hlö Työ-/ toimintakeskuksissa Tavallisilla työpaikoilla Tavallisilla työpaikoilla Kehitysvammaisten Kehitysvammaisten Työsuhde erityishuoltoa erityishuoltoa Palkka Ei työsuhdetta ei Ei työsuhdetta ei Työhönvalmentajan tuki palkkaa Työosuusraha 0 12 / palkkaa Työosuusraha 0 12 / päivä päivä Lähde: Työtä tekijöille! koulutustilaisuus, Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto ry ja Kari Vuorenpää, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry PIHLAJA extra 17

18 Pirjo Mikkola Työvalmentaja Eteva Kuntayhtymä Juha Kaasalainen kiinteistönhoitaja ja huoltaja Minä olen Juha Kaasalainen, 34-vuotias ja asun Porvoossa. Työpaikkani on maalämpöfirma Tom Allen Oy:ssä. Firmassa tehdään kaivoja ja maalämpöporauksia ympäri Suomea omilla autoilla. Olen työssä hallilla. Se on uusi rakennus ja täynnä maalämpökaappeja ja muuta tavaraa. Siellä on aika paljon työntekijöitä, yli 20. Mukavia ihmisiä. Minä hoidan kiinteistössä ulko- ja sisähommia. Sisähommina on muun muassa siivousta ja romujen keräämistä lavoille: metalliromuja ja rikkinäisiä puulavoja ja sellaisia. Toiveenani on päästä pesemään autoja ja vaihtamaan maaliskuun lopussa kesärenkaita. Ulkohommina on roskien keräystä ja olen tehnyt jonkin verran lumitöitä pihalla. Tom Allen kertoi, että keväällä on tulossa pihan laittoa, perustetaan nurmikkoa. Töissä Micke, joka on työhönopastajani, kertoo mitä hommia on hyvä tehdä. Haalareitakin täytyy välillä pestä, kun niitä tulee iso kasa. Olen kova tekemään töitä. On hyvä, että on oma työpaikka. Palkka nousee silloin paremmaksi. Saa hyötyä töistä. En ole vielä päättänyt, mitä teen palkallani. Tilinauhan sain torstaina käteen ja tarkistin perjantaina automaatista, että palkka oli tullut tilille. Raha on tärkeää. Sitä vartenhan töitä tehdään. Työmatkoista katson kelien mukaan menenkö pyörällä vai bussilla. Työmatka on noin kuusi kilometriä yhteen suuntaan. Töihin on helppo löytää, kun osaa. Töissä ei löydy paljon mitään hankalaa. Toistaiseksi ei ainakaan ole ollut. Kun harjoittelee, niin sitä oppii. On se hyvä kokeilla uusia asioita. Työkaverit ovat asiallisia, juttelen välillä heidän kanssa kahvihuoneessa ja pajapuolella. Työkavereita oppii tuntemaan, kun juttelee niiden kanssa. Allenilla puhutaan ruotsinkieltäkin paljon. Ei se häiritse minua. Melkein kaikki ymmärtävät suomea ja minä ymmärrän muutamia sanoja ruotsia. Työpaikan löysin koulutuksen kautta ja minulla on työkokemustakin. Olen opiskellut Helsingissä Keskuspuiston ammattiopistossa Ruskeasuolla talotekniikka-alaa Opiskelusta on ollut hyötyä, oppii käyttämään koneita. Opiskeluaikana olin kesätöissä työsuhteessa Ruskeasuon SOL:lla. Tein pihatöitä. Ja olin avotöissä ISS:llä. Työvalmentajan kanssa käytiin tutustumassa nykyiseen työpaikkaan. Olin alussa työharjoittelussa ja siitä sain sitten oikean työpaikan. Töiden lisäksi minulla on tuo salibandyn huoltajan ura vapaa-aikana Porvoon salibandyseurassa. Huollan PSS p C-93 poikia ja B-junnuja. Täytän vesipulloja, olen mukana harjoituksissa ja peleissä ja pelimatkoilla ympäri Suomea. PSS 93 poikien kanssa on oltu SM-peleissä ja B-junnut on välisarjassa. Harjoituksia on melkein joka ilta. Vaihdoin juuri vihreän Crescent pyörän, jolla kuljen harjoituksiin ja töihin. Olen paljon liikenteessä oleva kaveri. Juha Kaasalainen sai työpaikan Tom Allenin maalämpöfirmassa helmikuun alussa. Työsuhde on aluksi kirjoitettu tämän vuoden loppuun, mutta toivomme ja odotamme jatkoa. Juhan ajatuksia kirjasi Etevan työvalmentaja Pirjo Mikkola Porvoosta. 18 PIHLAJA extra

19 PIHLAJA extra 19

20 Julkaisija: Tuettu työllistyminen ry Painosmäärä: 2000 kpl Kuvat: Esa Jukantupa Paino: I-print Oy 2009

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Riitta Romppainen, Koulutusavain Oy Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Kevät 2008: Kirjalliset kyselyt ja keskustelut paikallisen

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 Vammaisten työvalmennus Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 ARVOSTUS asiakkaan työnarvostus rinnalla tekeminen asiakkaan mielipiteen kuuleminen ja kunnioittaminen nähdä asioita työnantajan näkökulmasta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014

Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014 Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014 Lataa kirja ilmaiseksi! Oikeita töitä Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Suomesta Face2Face

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö Työkyvyttömyyseläkeläiset Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1) Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ. http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg

TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ. http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg TAMPEREEN SARKA OY Tampereen kaupungin omistama sosiaalinen yritys Sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa

tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa Toimivia ratkaisuja monenlaisia ja tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ohjaaminen ja tuki Keudan aikuisopistossa Vastuukouluttajien ohjausosaaminen

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Vantaan työ- ja päivätoiminnat

Vantaan työ- ja päivätoiminnat Vantaan työ- ja päivätoiminnat nykytila ja tulevaisuuden näkymiä Työ- ja päivätoiminnan neuvottelukunta Vantaalla 10.12.2012 Hieman lukuja ja taustaa noin 460 palvelun käyttäjää, joista alle 400 kehitysvammaisia

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja Sosiaaliviraston vammaistyössä tuettua työtä järjestetään Tuetun työllistymisen

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - Jyvälä tuottaa hyötyä julkiselle sektorille Jyvälä tarjoaa työpaikkoja Jyväskylän

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009 OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009, n = 315 1 Tiivistettynä 2 Keskeiset tulokset 3 Kuvat 1 TIIVISTETTYNÄ Rakennusalaa opiskelee yliopistotasolla enemmän ja lahjakkaampaa ainesta kuin aikoihin. Työnteko

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot