Vapaaehtoiseksi? Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia Jyväskylässä

Transkriptio

1 Vapaaehtoiseksi? Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia Jyväskylässä

2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERIAATTEET Tavallisen ihmisen tieto ja taito riittää Vapaaehtoisuus Tasa-arvoisuus Vastavuoroisuus Palkattomuus Ei-ammattimaisuus Luotettavuus ja sitoutuminen toimintaan Luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus Suvaitsevaisuus Puolueettomuus Autettavan ehdoilla toimiminen Yhteistyö Yhteisöllisyys Toiminnan ilo Oikeus tukeen ja ohjaukseen Mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen (Lähde: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto. 2005)

3 Saatteeksi Vapaaehtoistoiminta on merkki halusta osallistua ja vaikuttaa. Se on kaikkien kansalaisoikeus. Vapaaehtoistoiminnalla on merkittävä rooli kansalaisten hyvinvoinnin edistäjänä ja se on pohja, jolle sosiaalinen pääoma ja sitä kautta aktiivinen kansalaisyhteiskunta voi rakentua. Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden määrä ei ole laskenut. Tutkimusten mukaan puolet suomalaisista olisi halukkaita lähtemään mukaan vapaaehtoistoimintaan, jos heitä siihen pyydettäisiin. Vapaaehtoistoiminnan ulkopuolelle jäämistä perustellaan useimmiten ajan puutteella ja myös terveydelliset syyt vaikuttavat osallistumattomuuteen. Toisinaan osallistumattomuudelle ei kuitenkaan ole olemassa mitään erityistä syytä - entä jos se onkin tiedon puute? Monet vapaaehtoistoimintaan haluavat ovat huomanneet toiminnan paikkojen löytämisen liian haasteelliseksi. Osaisiko joku neuvoa miten vapaaehtoistoimintaan pääsee mukaan? kyseli nimimerkki Mihin menen? Keskisuomalaisen Lyhyet palstalla vähän aikaa sitten. Toisaalta monet organisaatiot kokevat vapaaehtoisten löytämisen vaikeaksi. Kädessäsi oleva vihkonen on koottu tämän tarpeen ja tarjonnan kohtaamisen helpottamiseksi. 3

4 Vihkosen tiedot on koottu yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan paikkoja tarjoavien järjestöjen ja muiden organisaatioiden kanssa. Vihkonen on luettavissa myös nettiversiona, joka julkaistaan Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoiminnan keskus VaParin ja Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ry:n Versova -hankkeen sekä Sonetten sivuilla. Tarkasta aina tietojen paikkansa pysyvyys ja toiminnan nykytilanne netistä tai yhteystiedoissa mainitusta puhelinnumerosta. Tässä vihkosessa käytettyjen lainausten lähteinä on käytetty Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineistoa (2005) ja VaParin vapaaehtoisten omia kommentteja vapaaehtoisena toimimisesta. Jyväskylän seudun vertaistoiminnasta on aiemmin tehty vastaavanlainen julkaisu Vertaistoimintaa Jyväskylässä Julkaisuun voi tutustua Versovan nettisivuilla Kiitos yhteistyökumppaneille kyselyymme vastaamisesta ja Tanja Niemeläiselle tiedon kokoamisesta ja tuotoksen toteuttamisesta! Vapaaehtoistoiminnan viikolla

5 Oppaan sisältö Saatteeksi 3 Oppaan sisältö 5 1 Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoiminta 8 Vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari 8 Vanhustyö 8 Maahanmuuttajatoiminta 9 Nuorisopalvelut 10 Vammaispalvelut: Kehitysvammapalvelut 12 Keski-Suomen sovittelutoimisto 13 Kulttuuritoimi: Kulttuuriluotsi-palvelu 14 Ystävänvälitys 15 2 Seurakunnat ja kristilliset yhdistykset 16 Jyväskylän ev.lut. seurakunta 16 Jyväskylän ortodoksinen seurakunta 25 Jyväskylän katulähetys ry 25 Jyväskylän NNKY 26 Viisi Leipää ja Kaksi Kalaa ry 27 3 Asukasyhdistykset ja kylätoimikunnat 29 4 Eläkeläiset 42 5 Kulttuuri 44 Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu ry 44 Jyväskylän Huoneteatteri 45 Jyväskylän Kansannäyttämö ry 46 Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi ry 46 Jyväskylän Työväenteatteriyhdistys ry 47 KSEK Keski-Suomen elokuvakeskus ry 47 Torstaiteatteri 48 Tapahtumat 48 6 Liikunta 52 5

6 7 Monikulttuurisuus, kansainvälisyys, ihmisoikeudet 54 Amnesty International, Jyväskylän paikallisryhmä 54 Jyväskylän monikulttuurikeskus Gloria 56 Jyväskylän Seta ry 57 Keski-Suomen Rauhanpuolustajat ry 58 KVT - Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry 59 Mosaiikki ry 60 Suomen Punainen Risti: Humanitaarisen oikeuden ryhmä 60 UNICEF Jyväskylän paikallisryhmä 61 UNIFEM Jyväskylän paikallistoimikunta 61 8 Lapset ja nuoret 64 Jyvälän Nuoret ry 64 Jyvässeudun 4H-yhdistys 65 Keski-Suomen ensi- ja turvakoti 66 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Keski-Suomi 68 Mäki-Matin perhepuiston tuki ry 71 Nuorten Keski-Suomi ry (Nuk-Su) 73 Parasta Lapsille Jyväskylän osasto ry 74 Pelastakaa Lapset ry, Jyväskylän paikallisyhdistys 76 Pelastakaa Lapset ry, Keski-Suomen aluetoimisto 77 Suomen Punainen Risti: Lasten ja nuorten toiminta 80 Torppis ry 81 Ushanga ry 82 Walkers-nuorisokahvila 85 YAD Youth Against Drugs ry 85 9 Pelastus-, ensiapu- ja kriisitoiminta 87 Jyväskylän järvipelastajat ry 87 Kriisikeskus Mobile 88 Rikosuhripäivystys, Jyvässeudun palvelupiste 89 Suomen Punainen Risti: Ensiapu, valmius, rinnepäivystys Potilas- ja omaisyhdistykset 92 Jyvässeudun Omaishoitajat ry 92 Keski-Suomen Muistiyhdistys ry 92 Keski-Suomen Näkövammaiset ry 94 Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry 95 Mielenterveysyhdistys Kello ry 96 Omaiset mielenterveystyön tukena Keski-Suomi ry 97 6

7 Suomen Kipu ry, Jyväskylän aluejaosto 98 Suomen Kuurosokeat ry, Jyväskylän aluetoimisto Ympäristö, eläimet, reilu kauppa 102 Eläinsuojeluliitto Animalia, Jyväskylä 102 Jyväskylän Maan ystävät, Jymy 102 Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry 103 Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistys ry 104 Korpilahden luonnonsuojeluyhdistys ry 105 Luonto-Liiton Keski-Suomen piiri (Kessu ry) 106 Maailmankauppa Mango/ Jyväskylän kehitysmaayhdistys ry 107 Oikeutta eläimille Jyväskylä 108 Repu - Reilun kaupan puolesta ry, Jyväskylä Muuta vapaaehtoistoimintaa 109 Jyvälän setlementti ry 109 Jyväskylän kaverikoirat 110 Keski-Suomen Martat ry 112 Suomen Punainen Risti: Keräys- ja ystävätoiminta 113 7

8 1 Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoiminta VAPAAEHTOISTOIMINNAN KESKUS VAPARI VaPari on osa Jyväskylän kaupunkiorganisaatiota (sosiaali- ja terveyspalvelut). Tavoitteena on lisätä asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan kaupunkiorganisaatioon kuuluvissa yksiköissä. Vapaaehtoistoiminta on merkki halusta osallistua ja vaikuttaa. Aktiivisen osallisuuden on myös todettu lisäävän hyvinvointia merkittävällä tavalla. Pyrimme tarjoamaan kaupungin eri yksiköissä laadukkaasti järjestettyjä vapaaehtoistoiminnan paikkoja. Tämän lisäksi vapaaehtoistoiminnan keskuksen kautta on mahdollisuus saada tietoa muista Jyväskylän seudun vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja vapaaehtoiselle tarjottavasta tuesta. VaPariin voi ottaa yhteyttä myös vapaaehtoistoiminnan organisoimiseen ja ohjaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Jyväskylän kaupunkiorganisaatiossa on mahdollisuus toimia vapaaehtoisena useissa eri toimintakohteissa. Vapaaehtoistoimintaa liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Sari Välimäkeen. Vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari Kilpisenkatu 1, Jyväskylä Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Sari Välimäki Puh: (014) , Sähköposti: VANHUSTYÖ MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN PITKÄAIKAISSAIRAANHOIDON VAPAAEHTOINEN Vapaaehtoiset toimivat pitkäaikaissairaanhoidon yksiköissä, joita on Keljossa, Kinkomaalla, Kangasvuoressa ja Korpilahdella. Vapaaehtoisen tehtäviä voivat olla lukeminen, seurustelu, ulkoilu, ruokailutilanteissa avustaminen tai pienten virikeryhmien vetäminen. Ajallinen kesto: Vapaaehtoinen päättää itse kuinka usein toimii laitoksessa. Suositus on enintään 1 krt/ viikko, maksimissaan 3 tuntia kerrallaan. Koulutus/ perehdytys: Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi. Henkilökohtaisesta ohjaamisesta toiminnassa vastaa kunkin osaston nimetty yhdyshenkilö/ henkilökunta. Täydennyskoulutusta järjestetään yhteistyössä vanhuspalvelujen, järjestöjen ja VaParin kanssa tarpeen mukaan. 8

9 Tuki ja ohjaus: Päivittäisestä ohjaamisesta ja tuesta sekä palautteesta vastaa henkilökunta. VaPari järjestää työnohjauksellisia tapaamisia kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi järjestetään yhteisiä palaute- ja suunnittelutilaisuuksia tarpeen mukaan. PÄIVÄKESKUSVAPAAEHTOINEN Jyväskylässä on parikymmentä alueellista päiväkeskusta. Päiväkeskukseen voi tulla viettämään aikaa, tapaamaan alueen ikäihmisiä ja osallistumaan päiväkeskuksen tuki-, virkistys- ja kulttuuripalveluihin. Päiväkeskustoiminta tukee alueensa asukkaiden omatoimisuutta ja kotona selviytymistä. Tavoitteellisella toiminnalla pyritään ylläpitämään ja edistämään asiakkaiden liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä sekä sosiaalista kanssakäymistä. Päiväkeskuksissa on mahdollisuus osallistua monipuolisiin ohjelmiin ja liikuntatuokioihin, jotka ovat maksuttomia ja kaikille ikäihmisille avoimia. Lisätietoa osoitteesta: Päiväkeskusvapaaehtoisen tehtäviä voivat olla seurustelu, pelaaminen, ulkoilu, asiakkaan kanssa yhdessä asioilla käyminen, ruokailutilanteissa avustaminen, lukeminen sekä pienten virikeryhmien ohjaaminen (laulu, runot, askartelu jne). Ajallinen kesto: Vapaaehtoinen päättää itse kuinka usein toimii päiväkeskuksessa. Suositus on enintään 1 krt/ viikko, maksimissaan 3 tuntia kerrallaan. Koulutus/ perehdytys: Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi. Henkilökohtaisesta ohjaamisesta toiminnassa vastaa päiväkeskuksen henkilökunta. Täydennyskoulutusta järjestetään yhteistyössä vanhuspalvelujen, järjestöjen ja VaParin kanssa tarpeen mukaan. Tuki ja ohjaus: Päivittäisestä ohjaamisesta ja tuesta sekä palautteesta vastaa henkilökunta. VaPari järjestää työnohjauksellisia tapaamisia kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi järjestetään yhteisiä palaute- ja suunnittelutilaisuuksia tarpeen mukaan. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Sari Välimäkeen. Ks. yhteystiedot edellä: Vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari. MAAHANMUUTTAJATOIMINTA MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN LÄKSYKERHON AVUSTAJA Vapaaehtoiset avustavat maahanmuuttajapalvelujen organisoimissa läksykerhoissa maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria läksyjen tekemisessä. Ajallinen kesto: Kerhot kokoontuvat viikoittain. Osallistumisesta sovitaan kerhon vetäjän kanssa. Koulutus/ perehdytys: Vapaaehtoisille järjestetään vapaaehtoistoiminnan peruskurssi tai henkilökohtainen perehdytys. Toimintaa ohjaa paikan päällä kerhon vetäjä. Tuki ja ohjaus: Ohjaus tapahtuu kerhon vetäjän toimesta. Muuta tukea vapaaehtoiset saavat maahanmuuttajapalvelujen nimetyltä yhdyshenkilöltä sekä tarvittaessa VaParista. 9

10 MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Sari Välimäkeen. Ks. yhteystiedot edellä: Vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari. MAAHANMUUTTAJAN TUKIHENKILÖ Vapaaehtoinen toimii maahanmuuttajan tukihenkilönä. Toiminnan tavoitteena on lisätä kulttuurien välistä oppimista ja edesauttaa maahanmuuttajan sopeutumista suomalaiseen arkeen. Ajallinen kesto: Toiminnan kestosta sovitaan vapaaehtoisen kanssa tapauskohtaisesti. Suosituksena on tapaaminen korkeintaan 1 krt/ viikko. Vapaaehtoiselta toivotaan sitoutumista mielellään vähintään puoleksi vuodeksi kerallaan. Koulutus/ perehdytys: Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi tai henkilökohtainen perehdytys järjestetään VaParin toimesta. Yhteistyössä maahanmuuttajapalvelujen kanssa järjestetään lisäksi perehdytys maahanmuuttajatyöhön. Tuki ja ohjaus: Maahanmuuttajapalveluissa on nimetty yhdyshenkilö, joka on mukana tehtävään ohjaamisessa, tiedottamisessa sekä palkitsemisessa. Lisäksi VaPari järjestää työnohjauksellisia tapaamisia kaksi kertaa vuodessa ja tarjoaa tarvittaessa henkilökohtaista keskusteluapua. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Sari Välimäkeen. Ks. yhteystiedot edellä: Vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari. MONIMESSI MONIKULTTUURINEN PERHEKAHVILA Monimessi-perhekahvila sijaitsee Monikulttuurikeskus Glorian tiloissa ja on avoinna perjantaisin klo Monimessissä tavataan ja tutustutaan. Ohjelmassa on toimintaa ja yhdessäoloa, leikkejä, kielikylpyä ja kahvittelua. Toiminnan järjestää Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut yhteistyössä Monikulttuurikeskus Glorian, MLL:n Kylämummien ja muun aktiivisen vapaaehtoisjoukon voimin. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä joko VaPariin, maahanmuuttajapalveluihin Pirjo Kainulaiseen tai käymällä Monikulttuurikeskus Gloriassa. Monimessi-perhekahvila Kauppakatu 18 C Jyväskylä (Monikulttuurikeskus Glorian tilat) Jyväskylän maahanmuuttajapalvelut Yhteyshenkilö Pirjo Kainulainen Puh: (014) Sähköposti: pirjo.kainulainen@jkl.fi NUORISOPALVELUT Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut luo edellytyksiä nuorten omaan kansalliseen, kansainväliseen ja monikulttuuriseen toimintaan. Työllä vahvistetaan ja tuetaan nuorten kasvua, sosiaalista ja kulttuurista oppimista ja osallisuutta sekä kansalaisvalmiuksia. Kaupungin nuorisopalveluiden nuorisotyössä lähtökohtina ovat muun muassa ammatillisuus, osallisuus, päihteettömyys, yhteisöllisyys ja yhteistyö. Toimintaa suunnitellaan ja 10

11 toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. Nuorisopalvelujen tärkein kohderyhmä ovat vuotiaat nuoret. Nuorisopalvelujen vapaaehtoiset toimivat ammattilaisen eli nuorisotyöntekijän työparina nuorisotilojen avointen ovien toiminnassa, perjantai-illoissa, ilta- ja yökahviloissa, erilaisten kerhojen ohjaajina sekä perjantai-iltojen katupäivystys Synkkiksessä. Vapaaehtoiset toimivat nuorten kohtaamispaikoissa; he voivat esimerkiksi keskustella, pelata, järjestää toimintaa nuorten kanssa, ohjata kerhoja, hoitaa iltakahviloiden musiikkiohjelmaa tai hoitaa iltakahvilan kahviota. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN NUORISOTILAN VAPAAEHTOINEN Vapaaehtoiset toimivat ammattilaisen eli nuorisotyöntekijän työparina nuorten vapaaaikana nuorisotilojen avointen ovien toiminnassa, perjantai-illoissa, yökahviloissa tai kerhojen ohjaajina. Vapaaehtoiset toimivat nuorten kohtaamispaikoissa, he voivat olla aikuisena, keskustella, pelata, järjestää toimintaa nuorten kanssa tai ohjata kerhoja. Nuorisotiloja on eri puolilla Jyväskylää. Ajallinen kesto: Nuorisotilat ovat avoinna pääasiassa arkipäivisin iltapäivisin ja iltaisin. Vapaaehtoistoiminnan kestosta voidaan sopia aina kunkin nuorisotilan vastaavan ohjaajan kanssa. Koulutus/ perehdytys: Vapaaehtoisen parina toimiva ammattilainen perehdyttää vapaaehtoisen ja ohjaa toimintaa. Tuki ja ohjaus: Vapaaehtoisille järjestetään pari krt vuodessa yhteisiä koulutuksia/ virkistystapahtumia. SYNKKIS-KATUPÄIVYSTÄJÄ Katupäivystys Synkkis on etsivää nuorisotyötä ja toimii osana ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Synkkiksen vapaaehtoiset ovat aikuisina nuorten kohtaamispaikoissa perjantai-iltaisin. Tarkoituksena on keskustella nuorten kanssa, seurata tapahtumia ja puuttua tarvittaessa. Päivystyksen tarkoituksena on myös auttaa päihtyneitä tai muuten avun tarpeessa olevia nuoria. Toiminta voi olla ensiapuluonteista tai keskusteluja nuorten kanssa. Vapaaehtoinen työskentelee aina parina ammattilaisen kanssa, joka päättää milloin ja miten tilanteisiin puututaan. Synkkiksen asiakkaat ovat pääasiassa alle 18-vuotiaita nuoria. Toiminnasta vastaavat yhteistyössä Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut ja Jyväskylän seurakunta. Ajallinen kesto: Synkkispäivystys on perjantaisin kello välisenä aikana, ensisijaisesti läntisen Jyväskylän alueella. Vapaaehtoinen voi toimia itselleen sopivina perjantai-iltoina. Koulutus/ perehdytys: Vapaaehtoisille järjestetään peruskoulutus, jossa käydään läpi vapaaehtoisena toimimisen periaatteet ja katupäivystystoiminnan käytännöt. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään lisäkoulutusta, esim. ensiaputaidot tai henkinen ensiapu. Vapaaehtoisen parina toimiva ammattilainen perehdyttää vapaaehtoisen ja ohjaa toimintaa päivystyksen aikana. Tuki ja ohjaus: Toimintaan kuuluu päivystyksen alussa ja lopussa järjestettävät info-/ purkupalaverit. Vapaaehtoisille tarjotaan myös mahdollisuus työnohjauksellisiin tapaamisiin. Vapaaehtoinen saa päivystysillan aikana ruoan ja kahvin. Vapaaehtoisille järjestetään pari kertaa vuodessa yhteisiä virkistystapahtumia. 11

12 MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Synkkis-vapaaehtoisen tulee olla täysi-ikäinen. Nuorisotilojen, ilta- ja yökahviloiden sekä kerhojen vapaaehtoiset voivat olla myös nuoria. Vapaaehtoisen tulee olla yhteistyötaitoinen, halukas työskentelemään nuorten kanssa ja valmis parityöskentelyyn ammattilaisen kanssa. Mukaan tulevat vapaaehtoiset haastatellaan. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Toiminnassa on mahdollisuus tutustua nuorten elämään ja avartaa omaa maailmankatsomusta. Vapaaehtoinen pääsee myös osaksi mukavaa ryhmää. Opiskelijoilla on mahdollisuus opintosuorituksiin oppilaitoksen linjauksista riippuen. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Synkkis-toiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Seppo Pohjolaiseen, nuorisotilojen vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet Risto Kähköseen ja Vaajakosken nuorisotilan vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet Kati Koskiseen. Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut Väinönkatu 6, Jyväskylä Puh: (014) Synkkis-toiminta: Nuorisonohjaaja Seppo Pohjolainen Puh: (014) Nuorisotilojen vapaaehtoistoiminta: Alue- ja nuorisotilatyön vastuuhenkilö Risto Kähkönen Puh: (014) Sähköposti: Vaajakosken nuorisotilan vapaaehtoistoiminta: Vastaava nuorisonohjaaja Kati Koskinen Puh: VAMMAISPALVELUT: KEHITYSVAMMAPALVELUT MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN TUKIHENKILÖTOIMINTA Tukihenkilötoiminta on tarkoitettu nuorille ja aikuisille kehitysvammaisille henkilöille itsenäistymisen tukemiseen. Vapaaehtoinen voi toimia koululaisen tukihenkilönä, nuoren aikuisen tukihenkilönä tai vapaaehtoisena autetun asumisen yksiköissä. Jokaisessa tilanteessa tehtävänkuva räätälöidään erikseen yhteistyössä vammaispalvelun henkilökunnan, asiakkaan ja vapaaehtoisen kesken. Ajallinen kesto: Tukihenkilö toimii keskimäärin 13 tuntia kuukaudessa yhteisesti sovittuina ajankohtina. Tuki ja ohjaus: Toiminnan tavoitteet määritellään yhdessä laaditussa tukihenkilösopimuksessa, joka tehdään alueellisen kehitysvammapalvelujen sosiaalityöntekijän kanssa. Tukihenkilötoiminnasta maksetaan kulukorvaus. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Lisätietoja toiminnasta: sosiaalityöntekijä Hilja Ryynänen, puh , ja osoitteesta 12

13 KESKI-SUOMEN SOVITTELUTOIMISTO Nuorten erityispalveluiden yhteydessä toimiva Keski-Suomen sovittelutoimisto organisoi sovittelutoimintaa Keski-Suomen maakunnan alueella, kouluttaa ja ohjaa vapaaehtoiset sovittelijat tehtäväänsä ja tekee yhteistyötä mm. paikallisten poliisi-, syyttäjä- ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Sovittelu on vapaaehtoista, luottamuksellista ja maksutonta rikos- ja riitaasioiden käsittelyä. Sovitella voidaan mm. vahingontekoja, ilkivaltaa, varkauksia ja pahoinpitelyjä sekä yksityishenkilöiden riita-asioita. Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelu perustuu lakiin (1015/2005). Sovittelun tavoitteena on sovinnon aikaansaaminen, anteeksipyytäminen tai antaminen ja vahingonkorvauksista sopiminen. Sovittelu antaa osapuolille mahdollisuuden kohdata toisensa henkilökohtaisesti kasvotusten ja keskustella tapahtuneesta ja sen seurauksista puolueettomien sovittelijoiden johdolla. Sovittelun osapuolet voivat olla kaikenikäisiä. Lasten ja nuorten asioita käsiteltäessä mukana ovat myös huoltajat. Rikosasioissa asianomistajat voivat olla yksityishenkilöitä, yhteisöjä tai yrityksiä. Aloite sovittelusta voi tulla poliisilta, syyttäjältä, sosiaalityöntekijältä, muilta viranomaisilta tai asianosaiselta itseltään. Sovitteluneuvottelun ratkaisu kirjataan sopimukseen allekirjoituksin. Sovittelutoimisto tiedottaa sopimuksesta asiakastapauksesta riippuen esimerkiksi syyttäjää, poliisia ja alaikäisten osalta myös oman alueen sosiaalitoimistoa sekä seuraa sopimuksen toteutumista. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN RIKOS- JA RIITA-ASIOIDEN SOVITTELIJA Rikos- ja riita-asioiden sovittelijoina toimivat Suomessa vapaaehtoiset, koulutetut sovittelijat sovittelutoimiston ammattihenkilöstön ohjauksessa. Sovittelijana voi toimia täysi-ikäinen henkilö suoritettuaan sovittelun peruskoulutuksen. Ajallinen kesto: Peruskoulutus 36h, lisäksi harjoittelu ammattihenkilöstön ja kokeneen sovittelijan ohjauksessa. Koulutus/ perehdytys: Sisältää tietoa sovittelun ideologisesta viitekehyksestä, rikosprosessista, rikosseuraamusjärjestelmään ja vahingonkorvauskäytäntöihin perehtymistä. Kurssilla perehdytään ihmisen kohtaamiseen ja vuorovaikutustaitoihin. Peruskoulutuksen ja käytännön harjoittelun jälkeen sovittelija saa jatkokoulutusta alueellisesti tai valtakunnallisesti järjestettynä. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Vapaaehtoistyöhön voi hakea täysi-ikäinen, toiminnasta kiinnostunut henkilö. Peruskoulutuksen suorittanut sovittelijana toimiva sitoutuu toimimaan sovittelutoimiston ammattihenkilöstön ohjauksessa. Koulutukseen henkilöt valitaan hakemusten ja haastattelujen perusteella. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Uuden peruskurssin alkamisesta ilmoitetaan maakunnallisessa ja paikallisessa lehdistössä. Uusia kursseja järjestetään tarvittaessa. Keski-Suomen sovittelutoimisto Keskustie 18 E 21 (2.krs), Jyväskylä 13 Puh: (014) , nuorten_erityispalvelut/sovittelu

14 KULTTUURITOIMI: KULTTUURILUOTSI-PALVELU Kulttuuriluotsi-palvelu on vapaaehtoistoiminnan muoto, jossa museo- tai näyttelykäynneille voi saada kaveriksi Jyväskylän museoiden kouluttaman vertaisperiaatteella toimivan kulttuuriluotsin. Kulttuuriluotsit avaavat väyliä mm. vammaisten ja vanhusten omaehtoiseen kulttuuritoimintaan ja ohjaavat heitä kulttuuripalveluiden käyttäjiksi. He edistävät kulttuuripalvelujen saavutettavuutta lähtemällä seuraksi tai vertaisoppaiksi museoihin ja kulttuuritapahtumiin. Kohderyhmänä ovat erityisesti ikääntyneet, yksinäiset, vammaiset ja muuten kulttuurikuntoilua tarvitsevat. Tarkoituksena on saada luotsattavat innostumaan sen verran että he tulevat toistekin. Toiminta on näin uudenlaista taide- ja kulttuurikasvatusta. Luotsitoiminnan taustalla on ajatus, että kulttuuri kuuluu kaikille. Taiteen ja kulttuurin harrastaminen tuo hyvinvointia ihmisille ja parantaa myös ikääntyneiden, laitoksissa asuvien ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua. Tavoitteena on saavutettavuuden lisääminen sekä henkisen ja fyysisen esteettömyyden poistaminen tai vähentäminen. Toimintaa on suunniteltu ja toteutettu yhteisöllisesti ja vertaistoimintaa soveltaen. Luotsauskohteita ovat mm. Alvar Aalto -museo, Keski-Suomen museo, Suomen käsityön museo, Jyväskylän taidemuseo Holvi, Jyväskylän yliopiston museot: Kulttuurihistoriallinen osasto ja Keski-Suomen Luontomuseo, Kuokkalan kartano, Galleria Becker, Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylän sinfoniaorkesteri ja Keski-Suomen ilmailumuseo. Osa kulttuuriluotseista vie taidetta paikan päälle matkanäyttelyn muodossa, jos luotsattavat eivät itse pysty lähtemään näyttelyihin. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN KULTTUURILUOTSI Vertaisopastuksia museoissa tai kaveriksi lähteminen teatteriin ja konsertteihin. Ajallinen kesto: Kertaluonteisia keikkoja, kesto 1-2 tuntia kerrallaan. Koulutus/ perehdytys: Peruskoulutus. Kulttuuriluotsikoulutuksessa tutustutaan museoiden toimintaan, näyttelyihin, työpajoihin ja muihin palveluihin, esitellään erityispalveluita ja apuvälineitä ja mietitään mitä tarjottavaa museoilla voisi olla laitosten arkeen. Työpajoissa saadaan tuntumaa taiteen tekemiseen. Luotsikoulutuksen tavoitteena on paitsi rakentaa toimivaa kulttuurilähettiläsverkostoa, myös tarjota virkistystä osallistujille. Tuki ja ohjaus: Koordinaattorin ja VaParin tuki sekä vertaistuki. AVUSTAMINEN KOHTEISSA Vapaaehtoiset järjestävät työpajoja eri kohteissa. Ajallinen kesto: Tapahtumat kestoltaan 1-2 tuntia. Koulutus/ perehdytys: Kohdekohtainen perehdytys. Tuki ja ohjaus: Kohteen tuki. ERIKOISTUNEET LUOTSIT Tiettyyn taidelajiin tai kohteeseen erikoistuneet luotsit. Ajallinen kesto: Kertaluonteisia ja pidempiä jaksoja aiheen ympäriltä. Koulutus/ perehdytys: Erikoiskoulutus ja oma innostus. 14

15 Tuki ja ohjaus: Asiantuntijan/koordinaattorin tuki. KEHITTÄMISTOIMINTA Kehitysideointi. Ajallinen kesto: Kehittämiskokoukset. Koulutus/ perehdytys: Jatkokoulutus ja muut aiemmat valmiudet. Tuki ja ohjaus: Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. LUOTSIEN MARKKINOINTITAPAHTUMAT Toiminnan ja palvelun esittelyä tapahtumissa messuilla. Ajallinen kesto: Tapahtumat kestoltaan n. 1-4 tuntia. Koulutus/ perehdytys: Jatkokoulutus. Tuki ja ohjaus: Koordinaattorin tuki, vertaistuki. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Kulttuuriluotsit eivät ole varsinaisesti oppaita vaan he ovat vapaaehtoisia maallikoita, joita koskevat vapaaehtoistoiminnan periaatteet. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Toiminta tuo sisältöä kulttuuriluotsien elämään. Sosiaalisuus toimii moneen suuntaan: vapaaehtoistyö lisää itsetuntemusta ja luottamusta ja lisäksi kulttuuri- ja taidekieli ylittää kieliongelmia ja voi yhdistää uusia ryhmiä. Vertaiskontaktit myös madaltavat kynnystä osallistua. Kulttuuriluotsikoordinaattori Hanne Laitinen Puh: Sähköposti: YSTÄVÄNVÄLITYS Vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari toimii yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin Jyväskylän osaston kanssa, jonka ystävänvälitys toimii samoissa tiloissa, osoitteessa Kilpisenkatu 1. Sähköposti: puh Katso tarkemmat tiedot luvusta 12: Suomen Punainen Risti, Keräys- ja ystävätoiminta. Vapaaehtoisuus tuo iloa elämään! 15

16 2 Seurakunnat ja kristilliset yhdistykset JYVÄSKYLÄN EV.LUT. SEURAKUNTA Jyväskylän seurakunta koostuu yhdeksästä alueseurakunnasta, jotka rakentuvat pääpiirteiltään Jyväskylän kaupunkiseurakunnan ja maaseurakunnan nykyisten alueyksiköiden sekä Korpilahden seurakunnan alueen pohjalle. Alueseurakunnat ovat: Korpilahden alueseurakunta, Tikkakosken alueseurakunta, Vaajakosken alueseurakunta, Kuokkalan alueseurakunta, Säynätsalon alueseurakunta, Keltinmäen alueseurakunta, Huhtasuon alueseurakunta, Palokan alueseurakunta, Keskustan alueseurakunta. Uudessa seurakunnassa perusseurakuntatyö toteutuu hyvin pitkälle alueseurakunnissa. Alueseurakunnissa toimivat ainakin seuraavat työalat: jumalanpalvelus, musiikki, aikuistyö, lapsi- ja perhetyö, rippikoulu, varhais- ja nuorisotyö, diakonia ja kansainvälinen työ. Keskusseurakuntatalo Yliopistonkatu 12, Jyväskylä Puh. (014) (vaihde) Sähköposti: Vapaaehtoistoiminta on osallistumista toimintaan jonkin tärkeänä pitämänsä asian puolesta. Vapaaehtoisuus antaa paljon sekä tekijälle että kohteelleen. DIAKONIATYÖ Diakonia on kristillisestä uskosta nousevaa palvelua ja auttamista. Diakoniatyön tavoitteena on ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden puolustaminen. Diakonia on jakamista ja yhdessä tekemistä. Diakonista toimintaa ja palvelua ohjaa Jeesuksen antama esimerkki lähimmäisen rakkaudesta. Strategiamme mukaisesti seurakuntalaisella on tilaa osallistua ja vaikuttaa. Tarjoamme vapaaehtoisille selvästi määriteltyjä tehtäviä, joihin on helppo tulla mukaan. Esim. seurakuntalainen toimii vastuutehtävässä jokaisessa jumalanpalveluksessa. Vapaaehtoisella on oikeus osallistua seurakunnan toimintaan omista lähtökohdistaan käsin. Vapaaehtoisille on tarjolla erilaisia tehtäviä Jyväskylän kaikissa alueseurakunnissa ja yhteisen seurakuntapalvelun yksikössä. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN VAPAAEHTOINEN ERITYISDIAKONIATYÖHÖN Erityisdiakoniatyössä tarvitaan mm. henkilökohtaisia avustajia, lukijoita, kerhojen ohjaajia sekä retki- ja leiriavustajia. Erityisdiakonian alaan kuuluvat näkö- ja huonokuuloistyö, kehitysvammaistyö, päihde- ja kriminaalityö, vanhus- ja omaishoitajatyö, mielenterveys- ja maahanmuuttajatyö sekä viittomakielinen työ. 16

17 VAPAAEHTOINEN LÄHIMMÄISEN KAMMARILLE Vapaaehtoistoiminnan paikkana Lähimmäisen kammari aloitti toimintansa vuonna Kammarin ovet ovat auki maanantaista perjantaihin klo Se on matalan kynnyksen paikka, johon on helppo tulla jakamaan iloja ja suruja toisten ihmisten kanssa. Kävijöitä on päivittäin noin henkilöä. Lähimmäisen kammarille uudet vapaaehtoiset ovat tervetulleita palvelu-/ työvuoroihin. Tehtäviin sisältyy mm. keskustelua kammarin kävijöiden kanssa, keittiötöitä ja pienimuotoista siivousta. Vapaaehtoisten tehtävänä on tehdä kävijöiden olo viihtyisäksi ja kotoisaksi. Ajallinen kesto: Työvuoro on ma - pe klo 10-15, noin kerran tai pari kertaa kuukaudessa. YHTEISVASTUUKERÄYKSEN VAPAAEHTOINEN Yhteisvastuukeräys on Suomen suurin vuosittain järjestettävä kansalaiskeräys ja siihen osallistuvat kaikki Suomen seurakunnat. Keräyksellä autetaan heikoimmassa asemassa olevia kotimaassa ja ulkomailla. Yhteisvastuukeräys toteutetaan kymmenien tuhansien vapaaehtoisten avulla. Ilman näitä aktiiveja ei olisi Yhteisvastuukeräystä. Vapaaehtoinen voi toimia listakerääjänä tai lipaskerääjänä. Hän voi olla ideoimassa tapahtumia yhdessä oman asuinalueensa diakoniatyöntekijöiden kanssa tai osallistua tapahtumiin. Vuoden 2010 yhteisvastuukeräyksen 60-vuotisjuhlavuonna keräyksellä tuetaan köyhyydessä eläviä lapsiperheitä kotimaassa ja Haitissa. Jyväskylän seurakunnassa Yhteisvastuukeräyksen listakerääminen ja lipaskeräys toteutetaan vapaaehtoisvoimin jokaisen alueseurakunnan organisoimana. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että saat oman alueseurakuntasi diakoniatyöntekijältä virallisen, luvalla varustetun keräyslistan tai keräyslippaan, oman keräysalueesi kartan ja ohjeet kerääjänä toimimisesta sekä tietopaketin keräyskohteista. Ajallinen kesto: Vapaaehtoisten työpanoksella keräys järjestetään helmi-huhtikuussa. YHTEISÖLLINEN OLOHUONETOIMINTA Seurakunnan monella alueella on tarjolla diakonista ja yhteisöllistä olohuonetoimintaa. - Kortepohjan Ulpukassa on torstaikahvila, jonne ovat tervetulleita kaiken ikäiset lapsista vanhuksiin. - Kypärämäessä on olohuonetoimintaa joka tiistai käsitöiden, ruuanlaiton ja ruokailun merkeissä. - Neulaskodilla Keljonkankaalla on tiistaisin ja torstaisin työttömien ruokailu sekä tiistaisin lisäksi vapaata olohuonetoimintaa. - Palokan alueseurakunnassa toimii torstaisin Lähimmäisen kahvitupa. - Eläkeläisten kerhot kokoontuvat esim. Huhtasuolla joka toinen torstai, Keskustan alueseurakunnassa (Puistotori 4) keskiviikkoisin klo 13, Viitakodilla joka toinen keskiviikko klo 14 (parittomat viikot) ja Mallan kammari Vanhassa Pappilassa joka toinen torstai klo 14 (parilliset viikot). - Lohikosken kirkolla toimii eläkeläisten kerho ja lähetyspiiri. - Keljon kirkolla on tiistaiaamuisin käsityöpiiri ja torstaiaamuisin aamukahvila. - Kuokkalan alueseurakunnassa on eläkeläisten ryhmä ja mielenterveyskuntoutujien ryhmä. Kuokkalassa uudelle kirkolle on myös suunnitteilla olohuonetoimintaa. 17

18 MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Seurakunnan diakoniatyössä on vapaaehtoisille runsaasti erilaisia tehtäviä, joihin ei tarvita erityiskoulutusta. Innokas mieli ja auttamishalu riittävät hyvin. Seurakunta on ensisijaisesti yhteyttä ja vasta toissijaisesti toimintaa. Olennaisinta on vapaaehtoisten ja työntekijöiden omista lähtökohdista tapahtuva hengellinen ja henkinen kasvu. Vapaaehtoisen oma asiantuntemus on tärkeää seurakunnan toiminnassa. Vapaaehtoistyö seurakunnassa merkitsee sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Vapaaehtoisen tulee olla vaitiolotaitoinen. Seurakunnan vapaaehtoistoiminnan tulee olla sopusoinnussa kirkon tunnustuksen kanssa. Tämä ei saa kuitenkaan rajoittaa yksittäisen vapaaehtoisen ajattelun ja mielipiteen vapautta. Erilaisia mielipiteitä ja uskonnäkemyksiä tulee aina kunnioittaa. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Perehdyttämistä ja koulutusta on tarjolla diakoniatyön lähimmäisille sekä kaikille vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia olla mukana - yksin tai muiden kanssa. Pienikin panos vaikuttaa, luo yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä tuo auttajalle hyvän mielen. On ilo, kun saa lahjoilleen käyttöä! MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Tietoja vapaaehtoistyöstä saat jokaisen alueseurakunnan diakoniatyöntekijöiltä ja yhteisen seurakuntapalvelun erityisdiakoniatyöntekijöiltä. Heidän yhteystietonsa löytyvät seurakunnan nettisivuilta ja seurakunnan omasta Henki & Elämä -lehdestä. Lehdessä on myös tietoja eri alueseurakuntien ja erityisdiakoniatyön tapahtumista ja toiminnasta. Voit ottaa yhteyttä diakoniatyöntekijöihin ja ilmaista halusi tulla mukaan seurakunnan diakoniatyön vapaaehtoistoimintaan. Lisätietoja voit kysyä myös vs. diakonian työalasihteeri Eevi-Riitta Kukkoselta. Vs. diakonian työalasihteeri Eevi-Riitta Kukkonen Puh: Sähköposti: eevi-riitta.kukkonen@evl.fi Lähimmäisen kammari Asemakatu 2, Jyväskylä Lähimmäisen kammarin isäntä: Kalervo Virkamäki Puh: Sähköposti: kalervo.virkamaki@evl.fi LAPSI- JA PERHETYÖ Jyväskylän seurakunnan lapsi- ja perhetyö järjestää monipuolista toimintaa alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Korostamme seurakunnan lapsi- ja perhetyössä lapsuuden merkitystä ja lapsen ainutlaatuisuutta. Toiminnan perustana on kristillinen ihmiskäsitys ja arvopohja. Kasvatuskumppaneina haluamme tukea kotien ja vanhempien kasvatustehtävää tarjoamalla kohtaamisen paikkoja erilaisten kerhotoimintojen muodossa. Seurakunta on jaettu toiminnallisesti yhdeksään alueseurakuntaan, jotka suunnittelevat ja toteuttavat itsenäisesti omaa lapsi- ja perhetyötään. Alueseurakunnat järjestävät lapsille ja perheille monipuolista toimintaa. 18

19 Seurakunnan lapsi- ja perhetyössä toimii vapaaehtoisia työntekijöitä lähinnä pyhäkoulutyössä. Heitä on tällä hetkellä noin 50 henkilöä. Pyhäkoulutyö on seurakunnan vanhin lapsija perhetyön toiminto, jolla on ikää n. 125 vuotta. Pyhäkouluja pitävät vapaaehtoiset pyhäkoulunopettajat, jotka saavat seurakunnalta koulutusta, opastusta, materiaalia ja tukea työhönsä. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN PYHÄKOULUNOPETTAJA Pyhäkoulukerran suunnittelu ja toteutus 3-10-vuotiaille lapsille. Pyhäkoulu voi olla myös koko perhettä varten, jolloin puhutaan perhepyhäkoulusta. Ajallinen kesto: Pyhäkoulu on tavallisimmin sunnuntaisin jumalanpalveluksen aikana. Pyhäkoulun kesto on n. 30 min. Pyhäkouluja järjestetään myös iltaisin ns. kaakaopyhäkouluina. Koulutus/ perehdytys: Pyhäkoulunopettajan peruskurssi sekä lisäkoulutusta vuosittain. Pyhäkoulunopettajille tarjotaan mahdollisuutta osallistua vuosittain valtakunnallisiin tai hiippakunnallisiin kokoontumisiin/ seminaareihin Tuki ja ohjaus: Alueseurakunnan lapsityönohjaajan tuki ja materiaalin lainaus. Pyhäkoululehti tilataan kaikille vapaaehtoisille. Lehden pyhäkoulusuunnitelmat tukevat opettajaa hänen työssään. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Pyhäkoulunopettajan tulee olla ev.lut. kirkon jäsen. Hänellä tulee olla sitoutuneisuutta ja valmiuksia pitää pyhäkoulua yksin tai yhdessä toisen pyhäkoulunopettajan kanssa. Rakkaus lapsiin ja kannustava ja myönteinen asenne heitä kohtaan on luonnollinen osa pyhäkoulunopettajan identiteettiä. Lapsen kehityksen tunteminen auttaa pyhäkoulunopettajaa tehtävän hoitamisessa. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Pyhäkoulunopettaja saa toiminnassaan kokemuksen siitä, että hän voi vaikuttaa osaltaan jyväskyläläisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointiin. Hän on lapsen ja perheen rinnalla kulkija, ilojen ja huolien jakaja. Hyvä mieli onkin pyhäkoulunopettajan paras motiivi toimia seurakunnan vapaaehtoisena. Pyhäkoulunopettaja voi viedä seurakunnan perussanomaa eteenpäin juuri niillä lahjoilla, joita hän omaa. Seurakunnan vapaaehtoiset pyhäkoulunopettajat voivat kokea yhteisöllisyyttä oman alueseurakuntansa pyhäkoulutiimin kesken. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Pyhäkoulunopettajaksi haluava voi ottaa yhteyttä alueseurakuntien lapsityönohjaajiin, jotka johtavat alueseurakunnan lapsi- ja perhetyötä. Lisätietoa saa myös yhteisen seurakuntapalvelun lapsi- ja perhetyön työalasihteeriltä Marja Leppäseltä. Tietoa toiminnasta löytyy seurakunnan nettisivuilta ja joka toinen viikko ilmestyvästä Henki & Elämä -ilmaisjakelulehdestä. Lapsi- ja perhetyön työalasihteeri Marja Leppänen Puh: (014) , Sähköposti: Vapaaehtoistyö antaa ryhtiä ja merkityksellisyyttä elämään. 19

20 LÄHETYS JA KANSAINVÄLINEN VASTUU MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN CHANGEMAKER-TOIMINTA Kansainvälistä diakoniaa ja vapaaehtoistoimintaa nuorille aikuisille. Changemaker on Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto, jonka toiminnan motiivina on kristillinen usko ja arvopohja. Changemaker toimii yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa paremman maailman ja globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. Toiminnan tavoitteena on edistää kaikkien oikeuksia uskonnosta, etnisestä taustasta ja sukupuolesta riippumatta. Tähän pyritään tavoittelemalla näkyvyyttä sekä yhteiskunnan että kirkon piirissä uusilla, innovatiivisilla keinoilla. Jyväskylän paikallisryhmä on osa Jyväskylän kaupunkiseurakunnan kansainvälisen diakonian ja vapaaehtoistyön toimintaa. Kuukausittaisissa Changemaker -illoissa tutustutaan ajankohtaisiin kysymyksiin ja jaetaan ajatuksia yhdessä. Iltojen lisäksi toimitaan konkreettisesti reilumman maailman puolesta mm. järjestämällä erilaisia tempauksia ja toimintaa. Changemaker Jyväskylä Yhteyshenkilö Mirjam Reponen Puh: Sähköposti: Lähetys ja kansainvälinen vastuu työalasihteeri Seija Huuskonen Puh: Sähköposti: NUORISOTYÖ Jyväskylän seurakunnan nuoriso- ja rippikoulutyö organisoi ja järjestää monipuolista nuorisotyön toimintaa vuotiaille lapsille ja nuorille. Toiminta jakautuu varhaisnuorisotyöhön (7-14 -vuotiaat), rippikoulutyöhön (15v -), nuorisotyöhön ( vuotiaat), opiskelijatyöhön (15v -) ja nuorten aikuisten toimintaan ( vuotiaat). Varhaisnuoriso- ja nuorisotyössä toiminta painottuu kerho-, nuortenilta-, retki-, leiri- ja vapaaehtoiskoulutustoimintaan. Rippikoulutyössä toteutetaan päivä- ja leiririppikouluja sekä isoskoulutustoimintaa. Opiskelijatyö Perusnuorisotyön lisäksi seurakunnassa toteutetaan erityisnuorisotyötä, vammaisnuorisotyötä, nuorisomusiikkia, partiotoimintaa ja Lehtisaaren kesäkodilla tapahtuvaa avointen ovien toimintaa (kesäkaudella). Seurakunnan toimintaan ovat tervetulleita myös kirkkoon kuulumattomat tai eri uskontokuntiin kuuluvat lapset, nuoret ja nuoret aikuiset. Seurakunnan rippikoulu- ja nuorisotyössä toimii valtava joukko vapaaehtoistoimijoita kerhojen, pienryhmien, rippikouluryhmien, retkien, leirien ja partion ohjaajina. Toimintaa ei voisi toteuttaa nykyisessä laajuudessaan ilman vapaaehtoistoimijoita. Seurakunnassa järjestetään monipuolista vapaaehtoiskoulutusta, joka on ilmaista kaikille osallistujille. Osalle ohjaajista maksetaan palkkiota esim. kerhojen, rippikouluryhmien ja leirien ohjaajina toimimisesta. Vapaaehtoisohjaajat toimivat yhteistyössä nuorisotyönohjaajien kanssa joko alueseurakunnissa tai nuorisotyön yksikön erityistyömuotojen työaloilla. Vapaaehtoisohjaajien hyvinvoinnista huolehditaan erilaisten retkien ja virkistyspäivien muodossa. 20

21 MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN AVARTTI -TOIMINTA Avartti -toiminta on kansainvälinen nuorten (14-25v) harrastusohjelma, jota toteutetaan kansainvälisen ohjelman ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti. Harrastusohjelmaan sisältyy palvelu-, taito-, ja liikuntaharrastaminen sekä seikkailu-/retkitoiminta. Avartti -toiminnassa toimitaan yhden nuoren tai nuorten ryhmän ohjaajana. Ohjaajan tehtävänä on tukea nuorta löytämään ohjelmaan sisältyviä harrasteita ja tukee nuorta hänen harrastustoiminnassaan. Seikkailu- ja leiriosioissa ohjaajan tehtävänä on tukea nuorta toiminnon suunnittelussa ja valmistautumisessa sekä valvoa turvallisuutta. Koulutus/ perehdytys: Seurakunta maksaa ohjaajatoimintaan mukaan tulevien ohjaajien koulutuksen. Koulutus tapahtuu valtakunnallisilla Avartin perusteet -kursseilla (2 pv/ 15 h). Koulutukseen edellytetään 18 vuoden ikää. Tuki ja ohjaus: Seurakunnan työntekijöiden ohjaus ja tuki. Valtakunnallisen Avartti-ohjelman mahdollistamat, taloudellisesti tuetut kotimaiset ja ulkomailla tapahtuvat retki-, leiri- ja koulutustoiminnot. Ohjaajille maksetaan kulukorvauksia sekä ohjaajapalkkiota seikkailu- ja retkiosioista. KUORO- JA BÄNDITOIMINTA Laulaminen ja soittaminen bändissä ja kuoroissa. Tuomasmessu- ja Tuulen Teillä -messujen suunnittelu ja toteutus yhteistyössä nuorisomuusikon ja seurakunnan muiden työntekijöiden kanssa. Esiintymistilaisuudet seurakunnan tilaisuuksissa ja jumalanpalveluksissa. Ajallinen kesto: Kuorot ja bändit kokoontuvat viikoittain. Messutoimintoja järjestetään kerran kuukaudessa. Koulutus/ perehdytys: Nuorisomuusikon järjestämät koulutustoiminnot. Tuki ja ohjaus: Nuorisomuusikon ja seurakunnan kanttoreiden tuki ja ohjaus. Virkistystoiminta. Joistakin tilaisuuksista maksetaan mahdollisesti esiintymispalkkio tai kulukorvaus. PARTIOJOHTAJA Partiotoiminnan koloiltojen, partion retki- ja leiritoimintojen suunnittelu- ja toteutus partioohjelman mukaisesti sekä lippukunnan johtajiston kokouksiin osallistuminen. Ajallinen kesto: Koloiltatoimintaa toteutetaan syys- ja kevätlukukausina. Partion leiri- ja retkitoiminta on ympärivuotista. Koulutus/ perehdytys: Partiojohtajia koulutetaan Suomen partiolaisten koulutusohjelman mukaisesti paikallisella, partiopiirien ja valtakunnallisella tasolla. Seurakunta tukee niiden lippukuntien koulutustoimintaa, jotka kuuluvat seurakunnan taustayhteisyyteen. Tuki ja ohjaus: Seurakunnan partiotyöntekijän tuki, partiolippukunnan johtajan, hallituksen ja johtajiston tuki. Partiopiirin tuki. Seurakunnan ja lippukunnan tarjoama virkistystoiminta. PIENRYHMÄOHJAAJA Erityistyömuotojen työ, opiskelijatyö ja nuorten aikuisten parissa tehtävä työ koostuu pienryhmätoiminnoista erilaisten teemojen ympärillä. Esim. raamattupiirit, keskusteluryhmät, monikulttuuriset ryhmät, ihmissuhderyhmä, liikuntaryhmät, kuorot, bänditoiminta jne. Toimintaa suunnitellaan tarpeiden ja haasteiden mukaan. Useimpiin ryhmänohjaajan tehtäviin edellytetään vuoden ikää. 21

22 Ajallinen kesto: Toiminta vaihtelee muutaman kokoontumiskerran kestävistä ryhmistä kokonaisen toimintavuoden kestäviin, säännöllisesti kokoontuviin ryhmiin. Koulutus/ perehdytys: Seurakunta järjestää tarvittavan koulutuksen. Tuki ja ohjaus: Seurakunnan työntekijöiden ohjaus ja tuki, seurakunnan järjestämä virike- ja virkistystoiminta, alueelliset ja/tai valtakunnalliset työnohjaus-koulutusmahdollisuudet. Joistakin pienryhmistä maksetaan ohjaajapalkkio. RIPPIKOULUISONEN Päivärippikoulujen ja rippileirien pienryhmätoimintojen ja vapaa-ajan toiminnan sekä jumalanpalvelus- ja hartauselämän suunnittelu ja toteutus yhdessä rippikoulutyöntekijöiden kanssa. Ajallinen kesto: Rippikoulut kestävät n. 6 kk, koostuen rippikoululaisten kanssa toimimisesta seurakuntaelämään tutustumisjaksoilla, 7-10 vrk:n "intensiivijaksosta" (päiväkoulu- tai leirijakso) ja konfirmaatioon osallistumisesta. Koulutus/ perehdytys: Seurakunnan järjestämä kaksivuotinen isoskoulutus. Isoseksi pääsee jo ensimmäisen koulutusvuoden jälkeen. Tuki ja ohjaus: Seurakunnan työntekijöiden ohjaus ja tuki, monipuolista materiaalia ja kirjallisuutta käytettävissä toiminnan suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Isostoiminnasta maksetaan isospalkkio. SAAPASTOIMINTA Ennalta ehkäisevää nuorisotyötä, jota toteutetaan päivystys- ja katupartiointitoimintana viikonloppuisin ja juhlapyhinä Jyväskylän alueella sekä muutamilla festivaaleilla kesäkaudella. Ajallinen kesto: Päivystys- ja katupartiointi 1-2 kertaa kuukaudessa syys- ja kevätkausina. Festivaalitoiminta 1-3 kertaa kesäkaudella. Koulutus/ perehdytys: Seurakunnan järjestämä ilmainen Saapasohjaajakoulutus, joka toteutetaan kolmena viikonloppuleirinä syyskaudella. Koulutukseen edellytetään 18 vuoden ikää. Tuki ja ohjaus: Seurakunnan erityisnuorisotyönohjaajien tuki ja ohjaus. Valtakunnallinen Saapaskoulutus ja seminaaripäivät. Saapasohjaajien virkistystoiminta. SISUPARTIOTOIMINTA Vammaisnuorten sisupartion koloiltojen, partioleirien ja retkien suunnittelu ja toteuttaminen sekä vammaisnuorten avustajana toimiminen. Ajallinen kesto: Sisupartiot kokoontuvat kerran viikossa, 2h/ kerta syys- ja kevätlukukausina. Koulutus/ perehdytys: Seurakunnan järjestämä vammaisnuorisotyön avustajakoulutus ja/ tai Järvisuomen partiopiirin järjestämä sisupartion johtajakoulutus. Tuki ja ohjaus: Sisuohjaajille maksetaan ohjaajapalkkio. Ohjaajalta edellytetään 16 vuoden ikää. Vapaaehtoisena toimiminen merkitsee monipuolista, antoisaa sekä arkea rikastuttavaa ja riemastuttavaa kanssakäymistä ihmisten kanssa. 22

23 VAMMAISNUORISOTYÖN AVUSTAJA Vammaisnuorisotyön kerho-, leiri- ja retkitoiminnan suunnittelu ja toteutus yhdessä vammaisnuorisotyönohjaajan kanssa, sekä vammaisten nuorten avustajana toimiminen. Ajallinen kesto: Kerhotoiminnat kestävät syys- ja kevätlukukauden ja kokoontuvat kerran viikossa. Leiri- ja retkitoimintoja järjestetään koko toimintavuoden ajan. Koulutus/ perehdytys: Seurakunnan järjestämä ilmainen avustajakoulutus, joka kokoontuu 1-2 kertaa kuukaudessa syyslukukauden ajan. Avustajakoulutukseen voivat osallistua 16 vuotta täyttäneet. Koulutuksesta saa todistuksen, joka luetaan hyväksi mm. sosiaalialan opinnoissa. Tuki ja ohjaus: Seurakunnan työntekijöiden ohjaus ja tuki, monipuolista materiaalia ja kirjallisuutta käytettävissä toiminnan suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Vammaisnuorisotyön avustajille maksetaan ohjaajapalkkio. VARHAISNUORTEN KERHONOHJAAJA/ LEIRI- JA RETKITOIMINNAN OHJAAJA Kerhotoiminnan tai leiri- ja retkitoimintojen suunnittelu ja toteutus vuotiaille. Kerhotoiminnot koostuvat askartelu-, kokki-, sähly-, liikunta- yms. kerhoista. Leiri- ja retkitoimintoja suunnitellaan yhteistyössä nuorisotyönohjaajien kanssa. Ajallinen kesto: Muutaman viikon mittaiset erityis- tai teemakerhot, syys- ja kevätlukukauden kestävät kerhot, päiväretket ja 3-5 vrk kestävät leirit. Koulutus/ perehdytys: Kerhonohjaajien perus- ja jatkokurssit sekä virikepäivät. Tuki ja ohjaus: Työalasta vastaavan työntekijän ohjaus ja tuki, monipuolista materiaalia ja kirjallisuutta toiminnan suunnittelun tueksi. Osallistuminen valtakunnallisille tai hiippakunnallisille KJ-päiville ja kerhonohjaajien tyky-toiminta. Lähes kaikille kerhonohjaajille sekä leiri- ja retkiohjaajille maksetaan ohjaajapalkkio. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Vapaaehtoistoimijalta odotetaan sitoutuneisuutta toiminnan tavoitteisiin ja tehtävien hoitamiseen. Osallistumista mahdolliseen koulutukseen ja toiminnan hoitamiseen liittyviin suunnittelu- yms. kokouksiin. Yhteistyökykyä toimia yhteistyössä ohjaajaparin, seurakunnan työntekijöiden ja toimintaan osallistuvien lasten ja nuorten kanssa. Vapaaehtoinen toimii yhdessä työntekijöiden kanssa Jyväskylän seurakunnan edustajana osallistujille ja heidän perheilleen. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Vapaaehtoistoiminta tarjoaa mielekästä vapaa-ajantoimintaa, jonka avulla voi palvella lähimmäisiä oman osaamisensa kautta. Vapaaehtoistoiminta tukee myös toimijan omaa kasvua ja kehittymistä ihmisenä ja kansalaisena. Toiminnasta saa uusia tietoja ja taitoja sekä kokemusta ohjauksesta, johtamisesta ja tiimityöskentelystä. Toiminta mahdollistaa myös osallisuuden ja vaikuttamisen seurakunnan nuorisotyöhön. Vapaaehtoistoiminnasta saa hyvän mielen lisäksi myös pientä palkkiota. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä Jyväskylän alueseurakuntien nuorisotyönohjaajiin, erityistyömuotojen nuorisotyönohjaajiin tai nuorisotyön yksikön työalasihteeriin. Tietoja toiminnasta ja koulutuksista sekä työntekijöiden yhteystiedot löytyvät Jyväskylän seurakunnan kotisivuilta ja joka toinen keskiviikko ilmestyvästä Henki & Elämä -ilmaisjakelulehdestä. 23

24 Nuorisotyön työalasihteeri Sirpa Syrjä-Turpeinen Puh: (014) , Sähköposti: NÄKÖVAMMAIS- JA HUONOKUULOISTYÖ Vs. näkövammais- ja huonokuuloistyö Tuija Emaus-Etindelle Puh: Sähköposti: PALVELEVA PUHELIN Palveleva puhelin on ev.lut. kirkon auttava puhelin, joka tarjoaa keskusteluapua joka ilta. Kuka tahansa voi soittaa ja kertoa mieltä painavia asioita. Päivystys on su-to klo ja pe ja la klo Keskustelu tapahtuu nimettömänä ja on luottamuksellista. Vapaaehtoiset toimivat puhelinpäivystäjinä, keskustellen soittajan kanssa. Toimintaa toteutetaan suurelta osin vapaaehtoisten voimin ja jonkin verran mukana on seurakunnan työntekijöitä. Seurakunta mahdollistaa puitteet toiminnalle ja tuen päivystäjille. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN PALVELEVAN PUHELIMEN PÄIVYSTÄJÄ Palveleva puhelin tarjoaa yhteyden toiseen ihmiseen. Päivystäjä pyrkii kuuntelemaan ja keskustelemaan soittajan kanssa hänen asioistaan. Päivystäjä ei tyrkytä omia neuvojaan vaan soittajaa tuetaan löytämään itse elämäänsä parhaiten sopivia ratkaisuja. Päivystäjät ovat tehtävään huolellisesti valittuja ja koulutettuja vapaaehtoisia tai kirkon työntekijöitä. He ovat sitoutuneet vaitiolovelvollisuuteen. Ajallinen kesto: Päivystys n. 1 krt/ kk, kerrallaan 2,5 h ja työnohjaus päivystyksen jälkeen seuraavalla viikolla. Koulutus/ perehdytys: Peruskurssi ja jatkuvaa jatkokoulutusta paikallisesti ja valtakunnallisesti. Tuki ja ohjaus: Työnohjausta ryhmässä ja toiminnanohjaajan tuki. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Vapaaehtoisella tulee olla taitoa kuunnella ja hänen tulee olla ev.lut. seurakunnan jäsen. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Vapaaehtoisia haetaan lehti-ilmoituksella ja "puskaradion" välityksellä. Kaikille kiinnostuneille lähetetään hakemuskaavake, jonka palautettuaan hakija valitaan ryhmähaastatteluun. Hakemuksen ja haastattelun perusteella valitaan peruskurssille. 24

25 Palvelevan puhelimen ja perhetyön toiminnanohjaaja Jaana Ristonmaa Puh: Sähköposti: JYVÄSKYLÄN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Jyväskylän ortodoksinen seurakunta on avoin kaikille kiinnostuneille. Seurakunnan tilaisuuksiin osallistumalla tutustut ihmisiin ja löydät mahdollisesti oman tehtäväsi/ paikkasi vapaaehtoistoiminnassamme. Toimintaamme kuuluu mm. kuoroja, lapsikuoroja sekä lapsi- ja nuorisotoimintaa. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Vapaaehtoistoimintaan liittyvät tiedustelut: puh Jyväskylän ortodoksinen seurakunta Rajakatu 39, Jyväskylä Puh: Sähköposti: JYVÄSKYLÄN KATULÄHETYS RY Jyväskylän Katulähetys ry on kristilliseltä pohjalta toimiva, yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys. Yhdistyksen periaatteena on syventää raittiusvakaumusta, sosiaalista ja kristillistä ajattelutapaa sekä auttaa mm. alkoholisteja ja vankilasta vapautuvia heidän ongelmissaan. Työtä tehdään perheiden ja nuorten parissa. Autamme niitä, joiden elämää haittaavat ja hallitsevat päihteet ja joiden arkea ovat alkoholin ja huumeiden lisäksi asunnottomuus, työttömyys, perheen hajoaminen, mielenterveysongelmat, syrjäytyneisyys ja yksinäisyys. Palkallisten työntekijöiden lisäksi yhdistyksessä toimii vapaaehtoisia, heistä useimmat ovat ensin itse tulleet autetuiksi ja nyt he haluavat auttaa muita. Vapaaehtoiset ovat usein hyvänä vertaistukena yhdistyksen asiakkaille. Työhön sisältyy mm. leiritoiminta, retkeily ja ryhmätoiminta, pullakirkot, kodittomien perinteinen joulujuhla, asunnottomien yöhön osallistuminen, hengelliset tilaisuudet, katulähetysillat ja vapaaehtoisten kouluttaminen. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN ARMAHDETUT-KUORO Harjoitukset, esiintymiset erilaisissa tilaisuuksissa ja esiintymismatkat. Ajallinen kesto: min kerrallaan. 25

26 PULLAKIRKKOTOIMINTA Puhe, laulu, soitto. Pullakirkon pitäjiltä toivotaan valmiutta kertoa henkilökohtaisesta uskosta ja valmiutta pitää mahdollisesti raamatun tekstien pohjalta tai muusta lähteestä saatu pieni hartaus/ puhe. Ajallinen kesto: min kerrallaan. Koulutus/ perehdytys: Mukana olo ja seuraaminen. Tuki ja ohjaus: Yhteiset yhteisölliset tilaisuudet pari kertaa vuodessa. PÄIHDELEIRIT Ohjaaminen, yhdessäolo ja ruoanlaitto leirillä. Ajallinen kesto: Leirin kesto on 3-5 päivää. Koulutus/ perehdytys: Mukana olo ja seuraaminen. Tuki ja ohjaus: Yhteiset yhteisölliset tilaisuudet pari kertaa vuodessa. Virkistyspäivä Kiponniemessä, joulukirkot jne. RUOANJAKO JOKAPÄIVÄINEN LEIPÄ -RUOKAPANKISSA Ruoan lajittelu ja jako ruokapankin asiakkaille. Ajallinen kesto: 2-3 tuntia viikossa. TUKIHENKILÖTOIMINTA Asiakkaiden tukeminen ja rinnalla kulkeminen. Ajallinen kesto: 1-2 tuntia viikoittain. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Vapaaehtoiselta odotetaan rinnalla kulkemista, kuuntelemista ja ymmärtämistä. Rohkaisua ottaa uusi askel elämään. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Antaessaan ja laittaessaan itsensä likoon saa itse paljon enemmän, mitä osaa odottaa. Kiitollinen asiakas. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Mukaan pääsee joko liittymällä yhdistyksen jäseneksi tai ottamalla suoraan yhteyttä Erkki Arvajaan. Toiminnanjohtaja Erkki Arvaja Puh: JYVÄSKYLÄN NNKY NNKY (Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys) on ekumeeninen ja kansainvälinen nais- ja nuorisojärjestö. Suomessa toimii 23 yhdistystä 20 eri paikkakunnalla. NNKY:n tehtävänä on kristilliseltä arvopohjalta kehittää ja lisätä naisten ja tyttöjen yhteisvoimaa ja johtajuutta, jotta täydet ihmisoikeudet, hyvinvointi, turvallisuus, vapaus, oikeudenmukaisuus ja rauha voidaan taata kaikille ihmisille. 26

27 Jyväskylän NNKY pyrkii toteuttamaan tavoitteitaan arkipäivän lähimmäisyyttä korostamalla ja on joustavana yhdistyksenä tarttunut historiansa aikana kulloisiinkin kipeisiinkin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Yhdistyksessä on vain yksi osa-aikainen palkattu työntekijä. Suurin osa toiminnasta perustuu vapaaehtoisten ihmisten työpanokseen. NNKY:ssä voi tehdä hyvin monenlaisia vapaaehtoistehtäviä: leivontaa ja ruoanlaittoa, tilaisuuksissa esiintymistä, erilaisten opintopiirien (kuten kirjapiirit, latinanpiiri, raamattupiirit) vetämistä ja esimerkiksi myyjäisten ja kirpputorien järjestämistä toimintaa on vauvaikäisistä senioreihin. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN EMÄNTÄ Leipomistalkoiden järjestäminen ja erityistilaisuuksien tarjoilusta vastaaminen. Ajallinen kesto: 1-2 kertaa kuussa/ kertaluontoinen. Tuki ja ohjaus: Toiminnanohjaaja neuvoo ja motivoi. KIRJAPIIRIN OHJAAJA Luettavien kirjojen valinta, tiedottaminen piiriläisille, lyhyt alustus kirjasta, teetarjoilun järjestäminen. Ajallinen kesto: Piiri kokoontuu kerran kuussa 1,5 h kerrallaan. Tuki ja ohjaus: Toiminnanohjaaja neuvoo ja motivoi. KRISTILLIS-KULTTUURISTEN TILAISUUKSIEN ESIINTYJÄ Esitelmät sovituista eri aiheista, laulu- tai musiikkiesitys, runonlausunta tms. Ajallinen kesto: Kertaluontoinen. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Rohkeaa yhteydenottoa. Jyväskylän NNKY:ssä on matala kynnys ja ovi auki kaikkien ihmisten tulla. Uusia toimintamuotoja ja toimintatapoja voidaan yhdessä kehitellä. Toiminnanohjaaja Tanja Nieminen Puistotori 4, Jyväskylä Puh: (014) , Sähköposti: jklnnky@elisanet.fi Toimiessani vapaaehtoisena lakkaan edes hetkeksi tuijottamasta omaan napaani ja omiin ongelmiini ja saan elämän realiteetit asettumaan ihmisen kokoisiin mittasuhteisiin. VIISI LEIPÄÄ JA KAKSI KALAA RY Viisi Leipää ja Kaksi Kalaa ry on kristillinen hyväntekeväisyysyhdistys, jonka tavoitteena on auttaa hädän ja puutteenalaisia ihmisiä sekä tukea lähetystyötä kotimaassa ja ulkomailla. Yhdistys ylläpitää Café Agapé -lounaskahvilaa Sammonkatu 5:ssä (Leiväntalossa), jossa toimii myös kaksi muuta vastaavaa yhdistystä: Ruokapankki Jokapäiväinen Leipä ja Ilosanoman Palvelukeskus. 27

28 Varojen hankkimiseksi yhdistys pitää yllä kahvilaa, järjestää hengellisiä tilaisuuksia, aterioita, pitopalvelua yms. toimintaa, joiden yhteydessä tarvitaan vapaaehtoisia monipuolisiin tehtäviin. Tekijöitä tarvitaan esim. esitteiden ja mainosten tekemiseen, tilojen sisustamiseen, ruoan valmistukseen, kahvitusten järjestämiseen, kattaukseen, tarjoiluun, soppatykin käyttöön, tiskaukseen, kuljetukseen, laulu- ja musiikkipalveluun, tilaisuuksien juontoon sekä rukous- ja sielunhoitopalveluun. Vapaaehtoisten käyttö perustuu hyväntekeväisyystyön perusluonteeseen. Varojen keräämiseksi järjestetyissä tilaisuuksissa ei voida käyttää palkkatyötä, koska kustannukset söisivät tuoton eikä avustuskohteeseen saataisi riittävästi apua. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN KAHVILATYÖNTEKIJÄ Kahvila- ja asiakaspalvelutyö. Ajallinen kesto: 1-6 kk tai keikkaluonteisesti. Koulutus/ perehdytys: Opastus työn ohessa. Tuki ja ohjaus: Työnohjaus. KEITTIÖAPULAINEN Ruoan valmistus soppatykillä. LAULU- TAI MUSIIKKIPALVELU Laulu- ja musiikkiesitykset/ yhteislaulut. MAINOSSUUNNITTELIJA Esite- ja mainossuunnitelmat/ valmistus. PITOPALVELUTYÖNTEKIJÄ Sisustus-, kattaus- ja järjestelytehtävät. SIELUNHOITAJA Rukous- ja sielunhoitopalvelu. Ajallinen kesto: Kaikki edellä mainitut tehtävät ovat keikkaluonteisia. Koulutus/ perehdytys: Kaikkiin tehtäviin opastetaan työn ohessa. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Kristillinen vakaumus ja aito halu lähimmäisten auttamiseen/ palvelemiseen niillä avuilla ja lahjoilla mitä itse kullakin on. Lähtökohtaisesti odotetaan, että henkilöillä on ammatilliset valmiudet tai vähintään kokemusta kyseessä oleviin tehtäviin. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Toimintamme on aitoa ja pyyteetöntä lähimmäisen auttamista. Yhdistyksen vastuuhenkilöt eivät saa palkkaa vaan tekevät kaiken vapaaehtoistyönä, joten kaikki tuotto menee hyvään tarkoitukseen. Yhdessä tekeminen on mukavaa, jopa hauskaa ja palkaksi siitä saa hyvän mielen. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä yhdistyksen kahvilaan tai puheenjohtaja Kari Rahkolaan. 28

29 Hallituksen puheenjohtaja Kari Rahkola Puh: Sähköposti: Café Agapé Sammonkatu 5, Jyväskylä Puh: (014) MUUTA Yhdistyksen tukikohteita: kriisitilanteissa olevat perheet Jyvässeudulla, orpopoikakotityö Intiassa, lähetystyö lähialueilla sekä Intiassa. Lisäksi muita satunnaisia kohteita tilanteen mukaan. 3 Asukasyhdistykset ja kylätoimikunnat JAPA RY - Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda Japa ry eli Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda on jyväskyläläinen yhdistys, jonka tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen Jyväskylän seudulla asukaslähtöisesti ja käytännönläheisesti. Kestävän kehityksen edistämisen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville mahdollisuudet hyvään elämään. Yhdistys on perustettu keväällä 2001 jyväskyläläisten asukasyhdistysten toimesta. Yhdistys toteuttaa erilaisia kestävään kehitykseen liittyviä hankkeita, kampanjoita sekä asukas- ja yleisötapahtumia. Lisäksi yhdistys järjestää neuvottelu-, koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, antaa lausuntoja, tiedottaa toiminnastaan ja kestävästä kehityksestä sekä osallistuu erilaisiin kestävän kehityksen edistämiseen liittyviin tapahtumiin. Esimerkkeinä yhdistyksen toiminnasta ovat vuosittain järjestettävät Autottoman päivän ja energiansäästöviikon tempaukset sekä erilaiset lasten ja aikuisten ympäristökasvatuskampanjat. Yhdistyksessä työskentelee kaksi palkattua työntekijää ja lisäksi aktiivinen joukko vapaaehtoisia. Merkittävin rooli vapaaehtoisilla on yhdistyksen hallitustoiminnassa. Yhdistyksen toimintaan ovat kaikki kiinnostuneet asukkaat tervetulleita. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN TAPAHTUMIEN/ HANKKEIDEN SUUNNITTELU JA JÄRJESTELYT Vapaaehtoisia tarvitaan muun muassa erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden ideoinnissa, suunnittelussa ja käytännön järjestelyissä. Tehtävät vaihtelevat laidasta laitaan vapaaehtoisten oman kiinnostuksen mukaan. Ajallinen kesto: Vapaaehtoisen oman ajankäytön ja kiinnostuksen mukaan: kertaluonteisesta avustamisesta esimerkiksi tapahtumajärjestelyissä pidempikestoiseen toimintaan esimerkiksi hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. 29

30 MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Vapaaehtoisille ei ole erityisiä vaatimuksia, innokkuus ja kiinnostus toimintaan ovat tärkeimpiä ominaisuuksia. Kaikki asukas- ja ympäristötyöstä kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan ja osallistua voi omien resurssien puitteissa. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Yhdistyksen toiminta on hyvin monipuolista, lasten ympäristökasvatusprojekteista asukasyhdistystoiminnan kehittämisprojekteihin. Vapaaehtoiset voivat oman kiinnostuksensa ja resurssiensa mukaan osallistua itseä kiinnostaviin tapahtumiin ja toimintaan. Luvassa on mukavaa yhteistä toimintaa ja näköalapaikka Jyväskylässä tehtävään kestävän kehityksen edistämistyöhön. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Toimintaan voi tulla mukaan ottamalla yhteyttä yhdistyksen toimistolle, osallistumalla vuosikokouksiin, tarttumalla yhdistyksen toimijoita hihasta tai tulemalla juttelemaan erilaisissa tapahtumissa! Lisätietoa toiminnasta löytyy yhdistyksen nettisivuilta. Japa ry, Jyväskylän paikallisagendatoimisto Kilpisenkatu 8, Jyväskylä Koordinaattori Anna Sarkkinen Puh: Sähköposti: APS-KYLÄT RY (Ahvenus, Puolakka, Särkijoki) Puheenjohtaja Tarja Hiirola Puh: (014) / Sähköposti: thiirola@hotmail.com HAAPANIEMI ELÄVÄ KYLÄ RY Haapaniemi - Elävä Kylä ry tukee toiminnallaan Haapaniemen kehitystä viihtyisänä asuinalueena. Yhdistys pyrkii toteuttamaan erityisesti alueen asukkaiden toiveista lähtevää toimintaa. Yhdistys tekee yhteistyötä myös alueen venekerhon ja Nuorten Äänen kanssa. Yhdistys osallistuu aktiivisesti Haapaniemen kehittämiseen antamalla asuinaluettamme koskevia lausuntoja sekä osallistumalla kunnan ja muiden tahojen järjestämiin asuinaluettamme koskeviin tilaisuuksiin. Hallituksen jäsenet ottavat mielellään vastaan ehdotuksia ja palautetta yhdistyksen toiminnasta. Ennen kaikkea yhdistys kaipaa riveihinsä aktiivisia kyläläisiä! Puheenjohtaja Timo Haavisto Puh: Sähköposti: 69harald@gmail.com 30

31 HALSSILAN ASUKASYHDISTYS RY Puheenjohtaja Hilkka Illman Sähköposti: Sihteeri Ari Koponen Puh: Sähköposti: HALSSILANRINTEEN OMAKOTIYHDISTYS RY Puheenjohtaja Jaana Eloranta Puh: Sähköposti: HEINÄLAMMEN ASUKASYHDISTYS Puheenjohtaja Risto Paukama Puh: (014) HORKAN KOULUPIIRIN KYLÄYHDISTYS RY (Hirvimäki, Horkka, Leustu) Puheenjohtaja Sirkku Mennala Puh: (014) HUHTASUON ASA RY Huhtasuon ASA ry:n tarkoituksena on yleishyödyllisin periaattein voittoa tavoittelematta Jyväskylän Huhtasuon kaupunginosassa asukkaiden viihtyvyyden edistäminen ja syrjäytymisen estäminen sekä kaikkien asukasryhmien saaminen mukaan yhteistoimintaan paremman oman elämän hallinnan saavuttamiseksi. Yhdistys toimii laajan kumppanuuden periaattein ja pyrkii verkostoitumaan kaikkien muiden alueella toimivien virallisten ja epävirallisten yhteisöjen kanssa. Huhtasuon Elämän leipä ry jakaa ruokakasseja Kylätoimistolla maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Ruoka-apu on tarkoitettu vähävaraisille, työttömille tai eläkeläisille, jotka asuvat Huhtasuon alueella. Pääosin paikallisten vapaaehtoistyöntekijöiden pyyteetön panos on tehnyt mahdolliseksi ruokakassien jakamisen. Huhtasuon Kylätoimisto Nevakatu 1 (Huhtakeskus), Jyväskylä Puh: (014) Sähköposti: kylatoimisto@huhtasuoprojekti.net 31

32 Huhtasuon Elämän leipä ry Puh: HUHTASUON ASUKASYHDISTYS RY Asukasyhdistyksen tarkoituksena on edistää Huhtasuon asukkaiden viihtyvyyttä ja sosiaalisia oloja. Yhdistyksen tarkoituksena on myös työllisyyden yleisten edellytysten edistäminen ja syrjäytymisen estäminen. Yhdistys pyrkii eri tavoin vaikuttamaan asuinaluetta koskeviin kunnallisiin päätöksiin ja järjestämään keskustelu- ym. tilaisuuksia tarpeen mukaan yksin tai yhdessä muiden organisaatioiden kanssa. Osallistumalla voi parhaiten vaikuttaa yhdistyksen toimintaan! Puheenjohtaja Riitta Vähä-Luomi Puh: Sähköposti: HYRKKÖLÄN KYLÄYHDISTYS RY Puheenjohtaja Raimo Järvinen Puh: ILONIEMI SEURA RY Puheenjohtaja Raija Uuranmäki Puh: JYVÄSKYLÄN ALAKAUPUNGIN ASUKASYHDISTYS RY Alakaupungin asukasyhdistys seuraa alueensa kehitystä ja alueen asukkaat voivat lausua yhdistyksen kautta mielipiteensä asuinympäristön muutoksiin, joita he itse haluavat. Asukasyhdistyksen aktiivisuus on tärkeää erityisesti silloin, jos kaavoittaja tekee odottamattomia muutosesityksiä vastoin asukkaiden tahtoa. Yhdistyksen ja sen jäsenten aktiivinen toiminta on ehdoton edellytys vahvalle vaikuttamiselle. Puheenjohtaja Eero Kuusela Puh: Sähköposti: 32

33 KELJON KYLÄTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Petri Hagman Puh: (014) Sähköposti: Asuinalueilla on hyvät mahdollisuudet toteuttaa vapaaehtoistoimintaa eri-ikäisten ja eri ryhmiin kuuluvien ihmisten yhteistyönä. KELJONKANKAAN ASUKASYHDISTYS RY Puheenjohtaja Ilkka Lilja Puh: KELTINMÄEN ASUKASYHDISTYS RY Puheenjohtaja Leena Laurila Puh: (014) , Sähköposti: KORPIAHON KYLÄTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Taito Salo Puh: (014) , KORPILAHDEN TIKKALAN KYLÄSEURA RY Kyläseura toimii kylän parhaaksi yhteistyössä muiden alueen kylien kanssa. Kyläseura järjestää tapahtumia ympäri vuoden, toivottaa uudet asukkaat ja vauvat tervetulleeksi kylälle sekä ottaa tarvittaessa kantaa kylää koskeviin asioihin. Yksi vuoden kohokohdista on Suomen MM-ralli, jonka erikoiskokeet tuovat elämää kylän teille. Kyläseuralle rallit tietävät lukuisia talkootunteja, sillä kioskimyynnillä ralleissa kerätään varoja kylätoimintaan. Korpilahden Tikkalan kyläseura ry Puh: Sähköposti: Puheenjohtaja Martta Ekosaari Puh: Sähköposti: 33

34 KORTEMÄEN PIENTALOYHDISTYS RY Puheenjohtaja Esa Pullola Puh: (014) KORTEPOHJAN ASUKKAAT RY Puheenjohtaja Helena Mannila Puh: Sähköposti: tai KUKKUMÄEN ASUKASYHDISTYS Puheenjohtaja Andre de Groot Sähköposti: KUOHUN KYLÄYHDISTYS RY Puheenjohtaja Jouko Kiema Sähköposti: KUOHUN NUORISOSEURA Kuohun Nuorisoseura on toiminut aktiivisesti yli 80 vuoden ajan. Kuohun Kylätalo on v rakennettu viehättävä hirsitalo Kuohulla. Talo on tarkoitettu kyläläisten yhteisiin kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-ajan harrastuksiin. Kuohun Kylätalo Suvitie 7, Kuohu Kuohun Nuorisoseuran yhteisöohjaaja Mari Nummelin Sähköposti: Puheenjohtaja Eila Korpiaho Puh: Sähköposti: KUOKKALAN ASUKKAAT RY Yhdistyksen tavoitteena on edistää kaupunginosan kehitystä ja innostaa myös asukkaita toimimaan turvallisen ja viihtyisän ympäristön puolesta. Yhdistyksen toimintaan kuuluu myös oman tiedotuslehden, Kuokkasen kustantaminen ja julkaiseminen. 34

35 Puheenjohtaja Aarre Mäkelä Puh: Sähköposti: KYPÄRÄMÄEN-KÖHNIÖN ASUKASYHDISTYS RY Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys on rakentanut kaupunginosansa hyväksi monimuotoisen yhteistyöverkoston. Asukkaat ovat saaneet yhteisin voimin aikaan niin kulttuuripäivät, ammatillisesti toteutettua ympäristötaidetta kuin luento- ja konserttisarjojakin. Runsas julkaisutoiminta käsittää asukaslehden, historiikin, luontokirjan ja multimedia-aineiston. Puheenjohtaja Juha Saltevo Puh: Sähköposti: LEPPÄLAHDEN KYLÄTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Tuula Vihko Sähköposti: LEPPÄLAHDEN NUORISOSEURA RY Puheenjohtaja Marjo Taipale Puh: , Sähköposti: Esimerkkejä asuinalueen vapaaehtoistoiminnasta: - naapuriapu: lasten hoitoa, kaupassa käyntiä, kukkien kastelua, avustamista siivouksessa/ lumenluonnissa - alueelle tai taloon muuttaneiden vastaanottotoiminta - talkoot asuinalueella tai taloyhtiössä, sekä juhlat yhteistyönä 35

36 LUTAKON ASUKASYHDISTYS RY Yhdistyksen tarkoituksena on edistää alueen asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen yhteistoimintaa, lisätä asuinalueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä kehittää aluetta terveellisenä, toimivana ja monipuolisena elinympäristönä. Lutakon asukasyhdistys toimii kaikkien lutakkolaisten hyväksi. Puheenjohtaja Erkki Nyrhinen Puh: Sähköposti: MANNILAN ASUKASYHDISTYS Puheenjohtaja Jari Blom Puh: Sähköposti: MOKSIN KYLÄSEURA RY Kyläseura hoitaa kylän asioita ja järjestää tapahtumia yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa. Kyläyhdistys vastaa Kylälehdestä ja jätehuollosta. Puheenjohtaja Merja Karila Puh: Sähköposti: MOKSIN NUORISOSEURA RY Nuorisoseuran ja Kyläseuran järjestämä kerho kokoontuu koululla joka toinen viikko. Siellä pelataan, askarrellaan ja vietetään aikaa yhdessä. Ohjelmaamme kuuluvat myös erilaiset retket, talvella teemme hiihtoretkiä ja kesällä patikoimme. Järjestämme myös kerran vuodessa retken teatteriin joko lasten- tai aikuisten näytelmää katsomaan. Kyläseuran ja Pienviljelijäin yhdistyksen kanssa järjestämme talvella hiihtokilpailut lapsille ja kesällä Kesäkisat, joiden ohjelmaan kuuluu kilpailuja kaiken ikäisille. Puheenjohtaja Annikki Mäkinen Puh: Sähköposti: 36

37 MUURATSALON ASUKASYHDISTYS Puheenjohtaja Mauri Pii Sähköposti: MYLLYJÄRVEN ASUKKAAT RY Myllyjärven Asukkaat ry toimii hyvän, turvallisen, viihtyisän ja terveellisen asuinympäristön puolesta sekä järjestää virkistystoimintaa. Kukkulan Kaiku -lehti on Myllyjärven, Mäyrämäen, Mustalammen ja Keltinmäen asukasyhdistysten yhteinen aluelehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehteä toimittaa edellä mainittujen asukasyhdistysten jäsenistä koottu lehtitoimikunta. Puheenjohtaja Kristiina Ridanpää Puh: (014) , Sähköposti: MÄYRÄMÄEN JA MUSTALAMMEN ASUKASYHDISTYS RY Puheenjohtaja Tarja Salokoski Puh: Sähköposti: NENÄINNIEMEN ASUKASYHDISTYS Nenäinniementalo Naattiantie 15, Jyväskylä Puheenjohtaja Pirjo Jämsén-Ahonen Sähköposti: NISULAN ASUKASYHDISTYS RY Puheenjohtaja Leila Barck Puh: Sähköposti: NYRÖLÄN KYLÄYHDISTYS RY Yhdistys on ollut vaikuttamassa myönteisesti kylän kehitykseen jo 30 vuoden ajan. Pitkälti yhdistyksen aktiivisuuden ansiosta kyläkoulu on edelleen toiminnassa. Lisäksi on oltu mukana Nyrölän suurimman nähtävyyden eli Kallioplanetaarion rahoituksessa ja talkoissa. 37

38 Tärkeimmät kyläyhdistyksen järjestämät tapahtumat ovat perinteinen pääsiäiskokko lankalauantaina ja suositun grillikioskin pitäminen MM-rallin Mökkiperän erikoiskokeen varrella. Lisäksi järjestetään tarpeen mukaan talkoita esimerkiksi Tähtikeskuksella ja luontopolulla. Puheenjohtaja Jouko Asikainen Puh: Sähköposti: ORAVASAAREN KYLÄYHDISTYS RY Yhdistyksen tarkoituksena on turvata peruspalveluiden säilyminen Oravasaaressa sekä edistää kyläläisten hyvinvointia, yhteistoimintaa ja parantaa viihtyisyyttä kylässä. "Luonnonläheinen, toimelias, viihtyisä ja turvallinen asuinyhteisö. Eheä, kehittyvä maalaismaisema, riittävä tasapainoinen väestöpohja tarvittavaan toimeliaisuuteen". Niihin päämääriin tähtää yhdistyksen toiminta! Puheenjohtaja Terhi Mikkilä Puh: Sähköposti: ORAVASAAREN NUORISOSEURA Nuorisoseura järjestää kaikenikäisille jäsenilleen monenlaista toimintaa, kerhoja, retkiä, diskoja, iltamia ym. tapahtumia ympäri vuoden. Nuorisoseura vastaa omalta osaltaan kylän kulttuuri- ja harrastustoiminnasta ja aktivoi kyläläisiä toimimaan yhdessä. Puheenjohtaja Perttu Kemiläinen Puh: Sähköposti: PALOKKA-SEURA RY Puheenjohtaja Kimmo Leimu Puh: Sähköposti: 38

39 POHJOISEN KORPILAHDEN YHTEISTYÖYHDISTYS RY Puheenjohtaja Paula Määttä Sähköposti: PUTKILAHDEN KYLÄSEURA RY Puheenjohtaja Marjo Merivirta Puh: Sähköposti: SAAKOSKEN KYLÄSEURA Puheenjohtaja Mervi Nieminen Puh: SAARENMAAN-VERTAALAN KYLÄYHDISTYS RY Kyläyhdistys pyrkii edistämään kyläläisten tärkeinä pitämiä asioita, järjestämään tapahtumia yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi sekä parantamaan asuinympäristömme viihtyvyyttä. Ehdotuksia tapahtumista ja parannuskohteista, juttuja lehteen sekä ruusuja ja risuja ottaa vastaan jokainen hallituksen jäsen. Aktiivisia toimijoita kaivataan mukaan! Puheenjohtaja Anu Rantalaiho Puh: Sähköposti: SARVENPERÄSET RY Kylätoimikunnan tarkoituksena on luoda mahdollisimman toimiva ja virikkeellinen kyläyhteisö, edistää asukkaiden kanssakäymistä, tukea koulun toimintaa ja antaa myönteinen kuva Sarvenperästä asuinympäristönä. Suosittu ja pidetty kylälehti Meijän Perä on perustettu kylän tiedottamistarpeisiin vuonna Puheenjohtaja Vesa Pihlajamäki Puh: Vapaaehtoinen voi haluta toimia aktiivisena kansalaisena ja vaikuttaa omaa elinpiiriään koskeviin asioihin. 39

40 SAUKKOLAN KYLÄSEURA Yhdistyksen tarkoituksena on Saukkolan kylän asukkaiden edunvalvonta ja hyvinvointi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kyläläisiä palvelevia toimintamuotoja. Yhdistys järjestää mm. kursseja, luento- ja keskustelutilaisuuksia sekä leiri-, retkeily- ja virkistystoimintaa, edistää nuorison viihtyvyyttä kylällä sekä harjoittaa julkaisu-, neuvonta- ja muuta palvelutoimintaa. Puheenjohtaja Anni Koskinen Sähköposti: SÄYNÄTSALO-SEURA RY Seuran tarkoituksena on sääntöjen mukaan mm. kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen, elinympäristön laadun parantaminen, viihtyvyyden lisääminen, kotiseututietouden lisääminen sekä kotiseudun kulttuurien vaaliminen ja edistäminen. Toimialueena on Säynätsalon kaupunginosa Jyväskylässä. Puheenjohtaja Erkki Ikonen Puh: Sähköposti: SÄYNÄTSALON ASUKASYHDISTYS RY Yhdistyksen tavoitteena on yhdessä toimien luoda alueestamme entistä parempi paikka asua ja elää. Asukasyhdistystä myös kuullaan alueen edustajana virallisessa päätöksenteossa ja se jakaa tietoa viranomaisilta asukkaille päin. Asukasyhdistyksen tavoitteena on nostaa keskusteluun ajankohtaisia kehityskohteita ja tukea asukkaiden näkökulman huomioimista alueen kehittämisessä. Asukasyhdistys järjestää myös itse tai yhteistyössä muiden kanssa tempauksia elinympäristöstämme huolehtimiseksi. Puheenjohtaja Markku Paasiranta Puh: Sähköposti: TAULUMÄEN ASUKASYHDISTYS Puheenjohtaja Jukka Suvitie Puh: (014) Sähköposti: 40

41 TIKAN OMAKOTIYHDISTYS Tikan maja, Tikantie 27, Jyväskylä Puheenjohtaja Paula Huuska VANHAN KORPILAHDEN KOTISEUTUYHDISTYS RY Yhdistyksen keskeisenä tavoitteena on vanhan korpilahtelaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen ja siirtäminen tuleville sukupolville. Perinteiden vaalimisen lisäksi yhdistys haluaa olla aktiivinen toimija nykyajassa ja vaikuttaa elinympäristömme laatuun ja asukkaiden viihtyvyyteen. Tavoitteidensa toteuttamiseksi Kotiseutuyhdistys pitää yllä kotiseutumuseota Martinpolulla kirkonmäen kupeessa ja kotiseutuarkistoa Vanhassa pappilassa. Yhdistyksen toimintakohteista laajin on vuonna 2001 käynnistynyt ja edelleen jatkuva Korpijoen Vanhan myllyn sekä myllyalueen kehittämishanke. Puheenjohtaja Markku Lahti Puh: Sähköposti: VESANGAN KYLÄYHDISTYS RY Haluaisitko osallistua kyläyhdistyksen toimintaan - ilman sitoumuksia? Tarvitsisimme vapaaehtoisia kyläläisiä, jotka haluaisivat silloin tällöin olla apuna tapahtumien tms. järjestelyissä. Ilmoita halukkuudestasi yhdistykselle sähköpostitse! Puheenjohtaja Pekka Louniala Sähköposti: palaute@vesanka.com VIITANIEMEN ASUKASYHDISTYS Puheenjohtaja Vilho Manninen Puh: (014) YLÄKAUPUNGIN ASUKASYHDISTYS Puheenjohtaja Jukka Juusela Puh: (014) Sähköposti: jukka.juusela@jkl.fi 41

42 YLÄ-MUURATJÄRVISEURA RY Puheenjohtaja Susanna Pesonen Sähköposti: Vapaaehtoistoiminnan on tarkoitus tuoda lisää mukavia asioita elämääsi. 4 Eläkeläiset Jyvässeudulla toimii useita vireitä eläkeläisyhdistyksiä, jotka järjestävät vapaaehtoistoimintaa. Lisätietoja yhdistyksistä ja toimijoiden yhteystiedot löytyvät netistä Jyväskylän seudun kulttuurihakemistosta, osoitteesta www3.jkl.fi/hakemisto/kulttuuri. ELÄKELIITON KESKI-SUOMEN PIIRI RY Eläkeliiton Keski-Suomen piirissä järjestetään vapaaehtoistoimintana mm: - Arjen ankkurit -toimintaa (tarjoaa omaishoitajalle lyhyen vapaatauon, esim. asioiden hoitamiseen) - kuljetusapua kerhoihin yms. - marjanpoimintaa niille, jotka eivät itse pääse keräämään - päiväsairaalakerho - vierailuja sairaalaan - ulkoilupäiviä Yhteyshenkilö Laila Aapinen Puh: JYVÄSKYLÄN ELÄKELÄISET RY Jyväskylän Eläkeläisten vapaaehtoistoimintaan kuuluu epäsäännöllisiä käyntejä entisten jäsenten luona tai esim. lähialueen palvelutaloissa. Yhdistyksen orkesteri Tavalliset käy esiintymässä mm. Keljon vanhainkodilla. Yhteyshenkilö Tahvo Eronen Puh: JYVÄSKYLÄN ELÄKKEENSAAJAT RY Jyväskylän eläkkeensaajat ylläpitää vapaaehtoistoimintana tanssi- ja liikuntaryhmiä, lauluryhmiä ja käsityökerhoa. Kehitteillä on myös toimintaa ikääntyneiden yksinäisyyden vähentämiseksi. 42

43 Yhteyshenkilö Matti Ojala Puh: JYVÄSKYLÄN KRISTILLISET ELÄKELÄISET RY Yhdistyksen vapaaehtoistoiminnassa tavataan omassa piirissä vanhuksia, pidetään erilaisia kerhoja ja järjestetään lausuntaesityksiä sekä lauluesityksiä ympäri Suomen (epäsäännöllisesti). Yhteyshenkilö Aila Tamminen Puh: JYVÄSKYLÄN RUSKAT RY Jyväskylän Ruskat ry:n vapaaehtoistoimintaan kuuluu senioritanssiryhmä, joka käy myös esiintymässä (epäsäännöllisesti). Yhteyshenkilö Leena Hänninen Puh: MAANPUOLUSTUSNAISTEN LIITTO, JYVÄSKYLÄN YHDISTYS Yhteyshenkilö: Kaija Koponen Puh: SÄYNÄTSALON ELÄKELÄISET Säynätsalon eläkeläisten vapaaehtoisista koostuva naislaulajien ryhmä tekee esiintymisvierailuja (satunnaisesti). Lisäksi yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan kuuluu vierailut Hannalan vanhainkodissa kaksi kertaa vuodessa. Yhteyshenkilö Anja Renlund Puh: SÄYNÄTSALON ELÄKKEENSAAJAT RY Yhdistyksen vapaaehtoiset vierailevat epäsäännöllisesti alueen vanhusten luona. Yhteyshenkilö Aarno Ahola Puh:

44 TIKKAKOSKEN ELÄKELÄISET RY Yhdistyksen vapaaehtoiset vierailevat lähialueen palvelutalossa musiikkiryhmän kanssa. Yhteyshenkilö Irma Lahtinen Puh: (014) VAAJAKOSKEN TOIMIHENKILÖSENIORIT Yhdistyksen toimintaan kuuluu luentoja, vierailuja, retkiä sekä jumppakerho. Yhteyshenkilö Mauno Huttunen Puh: Kulttuuri Olennaista vapaaehtoistyössä on sen vapaaehtoinen ja palkaton luonne. JYVÄSKYLÄN ELÄVÄN MUSIIKIN YHDISTYS JELMU RY Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka järjestää omissa tiloissaan Tanssisali Lutakossa rock-konsertteja sekä muita kulttuuritilaisuuksia. Vuosittain tilaisuuksia järjestetään ja niissä käy noin kävijää vuodessa. Noin 80 vapaaehtoistyöntekijää mahdollistavat yhdistyksen toiminnan työskentelemällä sen järjestämissä iltatilaisuuksissa. Vapaaehtoistyöntekijät ovat Jelmun toiminnan kulmakivi. Noin 95 % koko Jelmun henkilökunnasta toimii yhdistyksessä vapaaehtoisperiaatteella. Jokaisessa iltatilaisuudessa työskentelee noin vapaaehtoista kerrallaan. Vapaaehtoisten työnkuvat vaihtelevat iltakohtaisesti aina narikasta baarimikkoon. Vapaaehtoistyöntekijöiden rooli hyvän hengen ylläpitäjänä on myös keskeinen - tähän liittyen Tanssisali Lutakko on saanut valtakunnallista tunnustusta toiminnastaan. Koska Jelmun vapaaehtoistyöntekijöille kyseessä on harrastus ja elämäntapa, välittyy tekemisen ilo ja meininki myös Tanssisalin asiakkaille. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN TOIMIMINEN ILTATILAISUUKSISSA Työpisteitä on useita, kuten narikka, järjestyksenvalvonta, baarityöskentely, dj:nä toimiminen jne. Ajallinen kesto: Töitä tehdään keikkailtoina, joita on keskimäärin 3 viikossa. Vapaaehtoinen saa itse valita, millä keikoilla haluaa töitä tehdä. Työaika keikkailtana on noin kello

45 Koulutus/ perehdytys: Uudet vapaaehtoiset osallistuvat tutustumistilaisuuteen, jonka jälkeen he ovat valmiita aloittamaan työt Jelmun vapaaehtoisena. Konkreettinen perehdytys työhön tapahtuu tekemisen kautta, yhdessä kokeneiden vapaaehtoisten kanssa. Tuki ja ohjaus: Jelmun vapaaehtoisvastaava pitää uusille tulokkaille tutustumistilaisuuden. Sen lisäksi käytännön neuvoja saa työtovereilta. Jelmu järjestää myös mm. järjestyksenvalvojakurssin, josta saa lisätietoa tapahtumien järjestyksenvalvonnasta ja luvan anoa järjestyksenvalvojakorttia paikalliselta poliisilta. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Vapaaehtoistyöntekijöiltä ei vaadita muita erityisominaisuuksia kuin täysi-ikäisyys. Tekemällä oppii, uskotaan Jelmussa. Yhdistys myös kouluttaa omat työntekijänsä, ensialkuun tekemisen kautta. Myöhemmin vapaaehtoisten on mahdollista osallistua muun muassa Jelmun järjestämille järjestyksenvalvojakursseille, ensiapukursseille ja esimerkiksi poliisin ja läänin alkoholitarkastajan toimesta pidettäviin luentoihin. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Jelmun vapaaehtoisyhteisön ollessa lukumäärältään näinkin suuri, tarjoaa se työntekijöilleen paljon uusia sosiaalisia suhteita. Jelmun vapaaehtoisena saat lähes sata uutta kaveria. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden tutustua läheltä elävän musiikin keikkakulttuuriin ja antaa näkemystä suomalaisesta livemusiikin toimintakentästä. Työn ohessa kuulee paljon hyvää musiikkia. Yhdistyksen toiminta on aktiivista ja töitä riittää joka viikko. Näin ollen vapaa-ajan ongelmia ei vapaaehtoistyöntekijöille pääse syntymään. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Jelmuun otetaan uusia vapaaehtoistyöntekijöitä noin neljä kertaa vuodessa. Uusille vapaaehtoisiksi mieliville järjestetään tutustumistilaisuus, jossa käydään läpi Tanssisali Lutakon käytänteitä ja kerrotaan vapaaehtoisten työnkuvista. Mukaan pääsee ilmoittautumalla Jelmun vapaaehtoistoiminnasta vastaavalle Jenna Lahtiselle. Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu ry Tanssisali Lutakko, Schaumaninkatu 3, Jyväskylä Puh: (014) Vapaaehtoistoiminnan vastaava Jenna Lahtinen Puh: Sähköposti: JYVÄSKYLÄN HUONETEATTERI Huoneteatteri on vuodesta 1958 lähtien toiminut aktiivinen teatteriryhmä. Alusta asti päämäärämme on ollut tarjota laadukkaita ja monipuolisia teatterielämyksiä kaikenikäisille kävijöillemme. Jäsenenä pääset mukaan Huoneteatterin aktiiviseen joukkoon ja harrastajateatterin taianomaiseen maailmaan. Harrastaa saat joko aktiivisesti tai satunnaisemmin, omien mahdollisuuksiesi mukaan. Uudet jäsenet saavat varmimmin roolin osoittamalla osallistumalla ensin teatterin toimintaan muutoin. Jokainen mukana ollut tietää, että myös kuiskaajana, tarpeistonhoitajana, puvustajana ja monessa muussa roolissa työskentely on luovaa ja innostavaa ryhmätyötä muiden teatteria rakastavien kanssa. 45

46 MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Tiedustelut toiminnasta Anneli Häggblomilta: puh (päivisin). Jyväskylän Huoneteatteriyhdistys ry Sammonkatu 4, Jyväskylä Puh: (014) Mukava yhdessä oleminen, yhdessä tekeminen ja samanhenkisen seuran löytäminen on keskeinen vapaaehtoistoiminnan motiivi. JYVÄSKYLÄN KANSANNÄYTTÄMÖ RY Kansannäyttämöllä on vahvat perinteet Jyväskylän harrastajateatteritoiminnassa. Teatterin historia alkoi jo vuonna Kansannäyttämöllä on käytössään ympärivuotinen oma tila, Teatteri Miilu (Sammonkatu 7) sekä kesäteatteripaikkana perinteinen Harjun kesäteatteri. Teatterin tekeminen on ryhmätyötä ja harrastaa voit omien taitojesi ja mielenkiintosi mukaan. Näyttelijöiden lisäksi teatterissa tarvitaan ohjaajia, kirjoittajia, lavastajia, puvustajia, äänimiehiä ja -naisia, maskeeraajia, valosuunnittelijoita, lipunmyyjiä, kahvinkeittäjiä... Jokainen löytää mieleistään tekemistä ja Kansannäyttämöllä on harrastusta kaikenikäisille teatteriintoisille. Hyvään teatteriesitykseen tarvitaan - yleisön lisäksi - hyvien esiintyjien ja taustatiimin yhteinen päämäärä ja innostus yhdessä tekemiseen. Meidän kivojen ihmisten joukkoon mahtuu aina uusia innokkaita tekijöitä. Puheenjohtaja Sari Nissinen Puh: Sähköposti: kansannayttamo@kansannayttamo.fi JYVÄSKYLÄN TEATTERIYHDISTYS KULISSI RY Kiinnostuitko toiminnastamme tai haluaisitko olla muuten vain mukana? Teatteritoiminta on monen eri tekijän ja toimijan yhteistyötä, jonka lopputulos nähdään illasta toiseen kesän esityksissä. Varsinkin kesäteatteritoiminnassa tarvitaan paljon ihmisiä, jotka kantavat kortensa kekoon yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Ennen kuin näytelmä on valmis esitettäväksi, on tehtävä paljon työtä ja tekijöitä tarvitaankin mm. näyttelijöiksi, lavastukseen, puvustukseen, valo- ja äänimaailman luomiseen, kioski- ja lipunmyyntitoimintaan, markkinointiin, käsiohjelman ja julisteiden suunnitteluun. Eli vaikka näkyvintä osaa näytelmissä tekevät näyttelijät, ilman em. töiden tekijöitä näytelmiä ei voitaisi esittää. Toivotamme siis mitä lämpimimmin tervetulleiksi toimintaamme mukaan kaikki teatterista kiinnostuneet ja innostuneet ikään ja sukupuoleen katsomatta! 46

47 Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissi ry Puh: Sähköposti: JYVÄSKYLÄN TYÖVÄENTEATTERIYHDISTYS RY Jyväskylän Työväen Teatterin toiminta on monipuolista, kuten myös ihmiset sen takana. Kesäteatterin lisäksi toimintaa on laajennettu koskemaan myös muita vuodenaikoja. Teatteri toimii lähes kokonaan harrastaja voimin. Ainolan kesäteatterin / Jyväskylän Työväenteatterin toimintaan pääsevät mukaan kaikki teatteriin tekemiseen halukkaat, sekä näyttämölle, että muuhun toimintaan. Kesän näytösten aikana tarvitsemme myös lipunmyyjiä, järjestyksen-valvojia, liikenteenohjaajia, kahvila-apulaisia yms. Mikäli teatteritouhu iloisessa ja rennossa porukassa kiinnostaa, niin ota yhteyttä. Kerromme mielellämme lisää toiminnastamme. Jyväskylän Työväenteatterin toimisto Puh: Sähköposti: toimisto@jkltyovaenteatteri.fi KSEK - KESKI-SUOMEN ELOKUVAKESKUS RY KSEK on perustettu vuonna 2000 ja se toimii monimuotoisesti elokuva- ja audiovisuaalisen kulttuurin edistämiseksi Keski-Suomessa. KSEK ry:n toimintaan kuuluu elokuvanäytösten, tapahtumien, seminaarien, koulutusten, työpajojen, näyttelyiden ja elokuvakasvatuksen toteuttaminen yhteistyössä alueellisten ja valtakunnallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. KSEK järjestää vuosittain useita tapahtumia. Suurin niistä on loka-marraskuun vaihteessa järjestettävä koulukinofestivaali Hurmos. Tapahtuman ohjelmisto kattaa kaikki perusopetuksen vuosiluokat ja siihen osallistuu noin lasta ja nuorta Keski-Suomen kouluista. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Liittymällä jäseneksi ja sähköpostilistalle, tulemalla mukaan tapahtumiin, näytöksiin ja elokuvaretkille, osallistumalla koulutuksiin ja työpajoihin sekä ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi tapahtumajärjestelyihin. Keski-Suomen elokuvakeskus ry Asemakatu 6, Jyväskylä Toiminnanjohtaja Kaisu Tapaninen Puh: Sähköposti: elokuvakeskus@ksek.fi 47

48 TORSTAITEATTERI Torstaiteatterin työryhmä kootaan näytelmäkohtaisesti. Ei tarvitse olla erikoisosaaja tai erityisen rohkea voidakseen tulla mukaan. Jokaisen projektin ensimmäisiin harjoituksiin saa tulla tutustumaan tietämättä vielä, haluaako sitoutua koko projektiin. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamuksellisuuteen. Torstaiteatterissa saa mokata. Emme nolaa ketään. Kukaan ei joudu naurunalaiseksi. Yhdessä harjoittelemme, jännitämme, luotamme ja juhlimme ensi-iltaa. Torstaiteatteri on seikkailu teatterin juurilla: leikin, unelmien, juhlakulkueiden, nuotiotulien ja tarinankertomisen maailmassa. Esitykset syntyvät kulloisenkin työryhmän omista ideoista, tarinoista, leikeistä ja vaikkapa palasta Raamatun kertomusta. Mika Lahtinen Puh: Sähköposti: Tapahtumat Vapaaehtoistoiminnan kautta on mahdollista oppia uusia asioita ja taitoja tai laajentaa muuten omaa elämänkokemustaan. JYVÄSKYLÄ ROCKFESTIVAL Jyväskylä Rockfestival järjestetään elokuussa Laajavuoren festivaalipuistossa. Haluatko kokea erilaisen festivaalin, tutustua samanhenkisiin ihmisiin ja olla osa Rock n Roll Circusta? Vuorot eivät ole pitkiä, joten aikaa festivaalista nauttimiseen jää myös! Kaikille halukkaille löytyy varmasti hommia. Tehtävät voivat olla esimerkiksi: BACKSTAGEN RAVINTOLATYÖNTEKIJÄ JÄRJESTYKSENVALVOJA LAVOJEN/ TELTTOJEN RAKENTAJA LIPUNMYYJÄ RAVINTOLATYÖNTEKIJÄ ROUDAAJA SIIVOOJA (festivaalin aikana tai sen jälkeen) MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Haemme tunnollisia ja reippaita, vähintään 16-vuotiaita talkoolaisia mukaan festivaalimeininkiin: sekä ennen festivaalia sen aikana että festivaalin jälkeen. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Vapaaehtoinen työntekijä saa palkkioksi työstään kahden päivän festivaalilipun, ateriat työpäivinään sekä Staff-paidan. 48

49 Jyväskylä Rockfestival Sähköposti: JYVÄSKYLÄ SUMMER JAZZ Jyväskylä Summer Jazzin tuotannosta vastaa Jyzz ry apunaan laaja vapaaehtoisten joukko. Festivaali järjestetään vuosittain kesäkuussa, vuoden 2010 festivaalipäivät ovat Jyväskylä Summer Jazz etsii innokkaita vapaaehtoisia erilaisiin työtehtäviin festivaalin ajaksi. Tehtäviä ovat mm: CATERING JÄRJESTYKSENVALVOJA KULJETTAJA LIPUNMYYJÄ TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ ROUDAAJA VALOKUVAAJA MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Pääsääntöisesti haemme täysi-ikäisiä henkilöitä, mutta mahdollisuuksien mukaan nuoremmillekin innokkaille pyritään löytämään sopivia työtehtäviä. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Vapaaehtoisille tarjoamme uusien kokemusten lisäksi festaripassin ja -paidan, päivittäisen lämpimän aterian sekä loppubileet. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ilmoittautuminen vapaaehtoiseksi nettisivujemme kautta. Jyväskylä Summer Jazz / Jyzz ry Asemakatu 6, Jyväskylä Tuottaja Ville Niutanen Puh: Sähköposti: ville.niutanen@summerjazz.net JYVÄSKYLÄN KESÄ Jyväskylän festivaaliyhdistys ry järjestää Suomen vanhinta kaupunkifestivaalia Jyväskylän Kesää. Jyväskylän Kesä on monitaiteinen festivaali, josta löytyy ohjelmaa kaiken ikäisille (konsertteja, klubeja, sanatonta teatteria, katuohjelmaa, lastenohjelmaa). Festivaali toteutetaan vuosittain heinäkuun toisella viikolla. Ilman vapaaehtoisia festivaalimme ei toteutuisi. Vapaaehtoiset ovat voimavaramme. 49

50 MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN AUTONKULJETTAJA Artistien nouto/ vienti. JÄRJESTYKSENVALVOJA Tapahtumapaikkojen järjestyksestä huolehtiminen. KURSSISIHTEERI Kurssien käytännön asioiden hoitaminen. LIPUNMYYJÄ/ -TARKASTAJA Asiakaspalvelua tapahtumapaikoilla. MUONITUSAPULAINEN Kaupassa käyntiä, eväiden tekoa. ROUDARI Tavaroiden kuljetusta ja siirtoa, teltan pystytystä/ purkua yms. TIEDOTUSAPULAINEN Yhteydenpito mediaan. TOIMISTOAPULAINEN Yleisiä tehtäviä toimistossa. ULKOMAALAISTEN RYHMIEN HOUSTI Opastaa ja on ryhmien käytettävissä. Ajallinen kesto: Tehtävät ajoittuvat viikolle 28. Koulutus/ perehdytys: Kaikissa tehtävissä oma perehdytyksemme. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Reipasta ja ennakkoluulotonta asennetta. Kulttuurihenkisyyttä. Osaan tehtävistä vaaditaan vähintään hyvää englannin kielen taitoa. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Tarjoamme vapaaehtoisille ruokailun työpäiviltä, t-paidan, mahdollisuuden seurata esityksiä (jos töiltään ehtii), kansainvälisen ilmapiirin, uusia kavereita. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Rekrytointi nettisivujen kautta tai yhteydenotto Mirja Summaseen. Jyväskylän Kesän toimisto Asemakatu 6, Jyväskylä Sähköposti: Mirja Summanen Puh: , Sähköposti: 50

51 NESTE OIL RALLI Haluatko Sinä osallistua rallin MM-sarjan Suomen osakilpailun järjestelyihin? Neste Oil Ralliin haetaan vapaaehtoisia Jyväskylän seudulta. Työtehtäviä on tarjolla monipuolisesti kilpailun eri sektoreilla, kuten mediakeskuksessa, kilpailutoimistossa, infossa ja järjestyksenvalvontatehtävissä. AKK Sports Oy/ Neste Oil Ralli Niina Anonen Puh: Sähköposti: NORDIC GLORY FESTIVAL RY Nordic Glory Festival ry on jyväskyläläinen elokuvayhdistys, joka on erikoistunut pohjoismaiseen elokuvaan. Yhdistyksen järjestämien tapahtumien ohjelmisto koostuu muun muassa elokuvaesityksistä ja puheohjelmasta. Yhtenä yhdistyksen toiminnan painopistealueena on pohjoismaisten elokuvantekijöiden ja mediataiteilijoiden esiin tuominen. Yhdistyksen näkyvin toimintamuoto on vuosittain marraskuussa järjestettävä Arktisen Upeeta -elokuvafestivaali, jossa vapaaehtoistyöntekijöitä on ollut mukana esim. lipunmyyjinä ja kuuluttajan tehtävissä. Nordic Glory Festival ry toimisto Asemakatu 6, Jyväskylä Puh: Sähköposti: SATAMAN YÖ Kesäkuussa järjestettävä Sataman Yö työllistää joka vuosi useita kymmeniä ravintolatyöntekijöitä, vapaaehtoisia ja talkoolaisia. Toimenkuvina on tarjolla mm: alueen rakentaminen ja purkuhommat, siivous, esitteiden ja flyerien levittäminen/ jakaminen ja infohenkilönä toimiminen. Palkkioksi panoksestasi tarjoamme sisäänpääsyn päälavalle, ruuat, paidan ja kesäisen elämyksen. Vuonna 2010 festivaali järjestetään Jyväskylän Sataman Yö Oy PL 301, Jyväskylä Sähköposti: info@satamanyo.fi 51

52 YLÄKAUPUNGIN YÖ Toukokuisen Yläkaupungin Yö -festivaalin järjestämisestä vastaa Yläkaupungin Yö ry. Yläkaupungin Yö:n talkoot etsii työntekijöitä: jotta Yö saataisiin kunnialla vietettyä, meillä on tarvetta sekä järjestyksenvalvojille että talkootyöläisille. Työnkuvia on useita, väkeä tarvitaan mm. salivalvojiksi, autokuskeiksi, roudareiksi sekä infopisteeseen. Myös siivoamiseen kaivataan illan, yön ja seuraavan aamun aikana auttavia käsiä. Työvuoron keston ja työpisteen suhteen on mahdollista esittää toiveita, eri paikoissa on tarjolla eripituisia työvuoroja. Kaikille talkoolaisille tarjotaan tapahtumapäivänä lämmin ateria Ilokivessä. Kiitokseksi talkoolaisille on luvassa bileet, missä on tarjolla syötävää ja juotavaa. Yläkaupungin Yö ry Asemakatu 6, Jyväskylä Puh: Sähköposti: Vapaaehtoistoiminnassa toiminta itsessään koetaan merkityksellisenä. Lisäksi sen kautta pääsee myös toimintaan liittyvän yhteisön jäseneksi. 6 Liikunta VAPAAEHTOISTYÖTÄ URHEILUSEURASSA Suomalainen urheiluseuratoiminta perustuu lähes kokonaan vapaaehtoistoiminnalle. Joka kymmenes suomalainen, eli yli suomalaista on kansallisessa liikuntatutkimuksessa kertonut olevansa palkatta ja omalla ajallaan liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyössä. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaa osallistuu jo yli miljoona suomalaista lasta, nuorta, aikuista ja ikääntyvää ihmistä. Seuratoiminnassa mukana olevat aikuiset ovat yleensä tulleet toimintaan mukaan oman lapsen harrastuksen kautta, mutta myös oma innostus ja halu tuottaa hyvinvointia lapsille ja nuorille tuo ihmisiä seuratoiminnan piiriin. Urheiluseuratoiminta tarjoaakin vapaaehtoisille monia mahdollisuuksia päästä mukaan toiminnan edistämiseen. Urheiluseurassa riittää vapaaehtoistyötä myös sellaisille, joille liikunta ja urheilu ei ole ollut omakohtainen harrastus. Seuraavassa muutamia esimerkkejä: JOUKKUEET Joukkuelajeissa joukkueet toimivat usein itsenäisesti ja joukkueen sisällä tarvitaan myös vapaaehtoistyötä, jotta joukkueen toiminta saadaan pyöritettyä. Joukkueen sisällä olevia tehtäviä ovat mm. joukkueenjohtaja, huoltaja ja valmentaja. Useimmat näistä tehtävistä eivät vaadi omaa urheilutaustaa, vaan tulemalla mukaan toimintaan oppii varmasti tekemään oikeita asioita. 52

53 OHJAAJAT Nykyään urheiluseurat järjestävät varsinaisen kilpailutoiminnan lisäksi harrastekerhoja, joissa ohjaajatarve on kova ja osaamiskynnys ei nouse korkeaksi. Ohjaamisen voi aloittaa ryhtymällä ensin apuohjaajaksi varsinaisen ohjaajan rinnalle ja siitä koulutuksen kautta varsinaiseksi ohjaajaksi. Lajiliittojen järjestämän koulutuksen kautta voi edetä seurassa myös valmentajaksi, mikäli toiminta kiinnostaa. Jotkut valitsevat tuomaritehtävät, joihin voi myös kouluttautua. TAPAHTUMAT Lähes jokainen toimiva seura järjestää tapahtumia. Tapahtumien järjestämiseen liittyy aina paljon vapaaehtoistyötä, jotta sen kaikki eri osa-alueet saadaan hyvin hoidetuksi. Tapahtumiin liittyy mm. seuraavanlaisia tehtäviä, joita hoidetaan pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin: markkinointi- ja yhteistyösopimukset, tiedottaminen, huolto, tapahtuman aikainen myynti, palkitsemiset, tulospalvelu, mittamiehet ja ajanottajat, liikenteenohjaus ym. Tapahtumaan kootaan usein järjestelytoimikunta, joissa kyseisiä toiminta-alueita/ tehtäviä jaetaan eri henkilöille kiinnostuksen mukaan. URHEILUSEURAN HALLITUS Urheiluseuran hallituksessa on monenlaisia tehtäviä ja hallituksesta löytyy usein monenlaista osaamista riippuen henkilöiden omasta työtaustasta. Hallitukseen voi tulla siis urheilun ulkopuolelta ja siellä voi hyödyntää hyvin omaa osaamista vapaaehtoistyön hyväksi. Perinteisiä rooleja yhdistysten hallituksissa - myös urheiluseurassa - ovat puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja sekä tiedottaja. Tänä päivänä seuratoimintaan toivotaan kovasti myös nuoria, jotka hallitsevat uusien tiedonvälityskanavien tuomat mahdollisuudet kuten www-sivujen teon ja eri sosiaalisten medioiden hyödyntämisen. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Nykyisin lähes kaikilla toimivilla urheiluseuroilla on toimivat internet-sivut, joista löytyy seuran puheenjohtajan yhteystiedot. Rohkeasti soittamalla saa seuran tarjoamista mahdollisuuksista lisätietoa. Keski-Suomen Liikunta (KesLi) ylläpitää seurarekisteriä omilla kotisivuillaan, josta voi löytää lähellä toimivat urheiluseurat. Myös KesLi järjestää vuosittain tapahtumia: mm. Finlandia Marathonin, joissa tarvitaan runsaasti vapaaehtoisia eri tehtävissä. KesLin toiminnasta sekä seuroista saa lisätietoa osoitteesta: Keski-Suomen Liikunta ry toimisto Rautpohjankatu 10, Jyväskylä Puh: Aluejohtaja Petri Lehtoranta Puh: Sähköposti: petri.lehtoranta@kesli.fi Vapaaehtoistoiminnan kautta voi saada säännöllistä, mielekästä tekemistä esimerkiksi työttömänä tai eläkkeellä ollessa. 53

54 7 Monikulttuurisuus, kansainvälisyys, ihmisoikeudet AMNESTY INTERNATIONAL, Jyväskylän paikallisryhmä Amnesty Internationalin tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Amnesty tekee laajaa tutkimustyötä eri maiden ihmisoikeustilanteesta ja esittää tietojen perusteella eri maiden hallituksille ja viranomaisille konkreettisia suosituksia ongelmien ratkaisemiseksi. Käytännön kampanjatyöstä suuren vastuun kantavat vapaaehtoiset aktiivit. Kampanjointi pitää sisällään esimerkiksi säännöllistä yhteydenpitoa viranomaisiin ja poliitikkoihin, tiedon levittämistä, asenteiden muokkaamista ja ihmisoikeuskasvatusta. Tarjolla on monipuolisia mahdollisuuksia osallistua ihmisoikeustyöhön ja hyödyntää siinä omaa osaamistaan: voi osallistua säännölliseen ryhmätoimintaan ja kampanjointiin tai antaa ryhmän työlle tukea satunnaisemmin esimerkiksi avustamalla ryhmän järjestämissä tapahtumissa. Myös eri alojen asiantuntija-apu (esim. toimittajat, taiteilijat, opettajat) voi olla ryhmän toiminnalle tarvittaessa suureksi tueksi, vaikka mitään tietyn alan osaamista ei vaaditakaan. Ryhmämme on viime vuosina järjestänyt kouluvierailuja, keskustelutilaisuuksia, koulutusta, vetoomusmaratoneja ja kulkueita. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN KAMPANJOINTIIN OSALLISTUMINEN Paikallisryhmän toimintaan kuuluu kampanjoiminen ja siihenkin voi osallistua kuka vain. Tehtävät vaihtelevat sen mukaan, minkälaisesta tapahtumasta on kyse. Siihen voi kuulua tapahtumapaikan järjestäminen, mahdollisten materiaalien hankkiminen ja tietysti myös itse tapahtumaan osallistuminen Ajallinen kesto: Tapahtumat ovat aina kertaluontoisia tehtäviä. Koulutus/ perehdytys: Paikallisryhmässä ohjeistetaan jokaiseen tehtävään. KOULUVIERAILIJA Kuka tahansa, joka on kiinnostunut vierailemaan kouluilla kertomassa ihmisoikeuksista ja Amnestysta, on tervetullut mukaan. Pääasiassa vierailemme yläkouluissa ja lukioissa kertomassa ihmisoikeuksista ja lasten ja nuorten oikeuksista. Ajallinen kesto: Tehtävä on kertaluontoinen: opetukset kestävät noin 1-2 tuntia ja vierailuja voi tehdä sen mukaan kuin itse ehtii. Koulutus/ perehdytys: Amnesty pitää kouluvierailijakoulutuksia vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tuki ja ohjaus: Tarjolla on materiaalit ja ohjeet vierailuihin. 54

55 RYHMÄSIHTEERI Vastaa ryhmän toiminnasta kokonaisuudessaan. Ajallinen kesto: Tehtävän ajallinen kesto riippuu itsestä: kuinka kauan ja kuinka paljon haluaa tehtävään panostaa. Koulutus/ perehdytys: Amnesty tarjoaa ohjeet ja perehdytyksen tehtävään ja sen lisäksi myös edellinen ryhmäsihteeri ohjeistaa. Tuki ja ohjaus: Amnesty tarjoaa jatkuvasti neuvoja ja tukea tehtävään kuuluvissa asioissa. VERKKOVASTAAVA Paikallisryhmän blogin ylläpitäminen sekä muu Amnestyn kotisivuille tulevan tekstin tuottaminen. Ajallinen kesto: Tehtävä on jatkuvaa ja työn määrä riippuu siitä, kuinka paljon itse haluaa siihen panostaa. Tehtävien määrään vaikuttaa myös se, kuinka paljon ryhmällä on toimintaa, josta pitää ilmoittaa. Koulutus/ perehdytys: Edellinen verkkovastaava perehdyttää tehtävään ja lisäksi Amnestyn toimistolta annetaan ohjeita internet-sivujen käyttöön. Tuki ja ohjaus: Amnesty tarjoaa jatkuvasti neuvoja ja tukea tehtävään kuuluvissa asioissa. VIESTINTÄVASTAAVA Tehtävänä on tapahtumien mainostamisesta ja tiedottamisesta huolehtiminen. Ajallinen kesto: Työn määrä riippuu ryhmässä järjestettävien tapahtumien määrästä ja suuruudesta. Koulutus/ perehdytys: Edellinen verkkovastaava perehdyttää tehtävään ja lisäksi Amnestyn toimistolta annetaan ohjeita ja materiaaleja markkinointiin. Tuki ja ohjaus: Amnesty tarjoaa jatkuvasti neuvoja ja tukea tehtävään kuuluvissa asioissa. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Vapaaehtoisilta odotetaan vain kiinnostusta ja innostusta ihmisoikeustyöhön. Jokainen ryhmässä toimiva voi hyödyntää omaa erityisosaamistaan tai tulla mukaan kehittääkseen kykyjään. Tarkoituksena on antaa jokaiselle myös mahdollisuus kehittää toimintaa itse eikä rajoittaa sitä mihinkään tiettyyn kaavaan. Vapaaehtoistyön tarkoituksena kuitenkin on antaa mukanaolijoille juuri vapaus toimia. Tervetulleita ovat kaikenikäiset ihmiset. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Jyväskylän Amnesty-ryhmä tarjoaa monipuolista toimintaa, johon voi osallistua oman kiinnostuksen kohteidensa mukaan. Ryhmä ei sido jatkuvaan tekemiseen, vaan jokaisella on vapaus valita itseään kiinnostavimmat tehtävät: voi osallistua ryhmän tapaamisiin tai käydä vain tapahtumissa. Työ ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta on tärkeää ja sitä kautta myös meidän työmme on tärkeää. Tässä pääsee tekemään ihmisoikeuksia tunnetuksi ja samalla myös oppimaan itse. Vaikka kyse on vakavasta asiasta, ryhmämme on silti oikein rento ja otamme mielellämme uusia aktiiveja mukaan! MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Parhaiten toiminnastamme saa tietoa blogistamme osoitteessa: 55

56 Siellä ilmoitamme seuraavat tapaamisemme ja tapahtumat, joihin osallistumme. Tapaamisiin ja tapahtumiin voi vain ilmestyä paikalle ja ilmoittaa kiinnostuksensa. Lisäksi sähköpostilistallemme voi liittyä ilmoittamalla ryhmäsihteerillemme Riikka Suopellonmäelle. Paikallisryhmätoimintaan ovat tervetulleita kaikki ihmisoikeustyöstä kiinnostuneet! Jyväskylän Amnesty-ryhmä Ryhmäsihteeri Riikka Suopellonmäki Sähköposti: Vapaaehtoistoiminta mahdollistaa ihmisenä kasvamisen, kun kohtaa vaikeita asioita ja tapaa erilaisia ihmisiä. JYVÄSKYLÄN MONIKULTTUURIKESKUS GLORIA Monikulttuurikeskus Glorian tavoitteena on rakentaa kaikkien toimijoiden kanssa yhdessä avoin, vuorovaikutuksellinen ja monikulttuurinen foorumi kaikenikäisille jyväskyläläisille. Keskus välittää tietoa eri kulttuureista jyväskyläläisille, samoin kuin suomalaisesta yhteiskunnasta maahanmuuttajille. Rakentuva monikulttuurinen yhteisöllisyys tukee ihmisten tasa-arvoa ja toimii rasismia ja ennakkoluuloja vastaan. Gloria tarjoaa tilojaan monikulttuuristen ja etnisten yhdistysten omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle. Keskuksessa on mahdollisuus järjestää kursseja, tapahtumia, tilaisuuksia ja näyttelyjä. Keskuksen tiloissa toimii keskiviikkoisin Kafe Gloria klo ja Tiloissa on myös Galleria Gloria, joka järjestää vaihtuvia taidenäyttelyjä. Glorian toiminnassa on ollut vapaaehtoisia alusta saakka. Vapaaehtoiset ovat mukana kaikessa toiminnassa suunnittelusta toteutukseen. Keskuksen toiminta perustuu "omalle toiminnalle". MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN VAPAAEHTOISTYÖ MONIKULTTUURIKESKUKSESSA Glorian vapaaehtoiset voivat esim. toimia Kafe Gloriassa, suunnitella tapahtumia ja avustaa niiden toiminnassa, olla mukana kesäleireillä ja tehdä opastuksia Gloriassa. Ajallinen kesto: Pitkäkestoinen vapaaehtoisuus. Koulutus/ perehdytys: Osa vapaaehtoisista on käynyt vapaaehtoistoiminnan peruskurssin (VaPari). Suosittelemme kurssia kaikille vapaaehtoisillemme. Tuki ja ohjaus: Ohjaajina ja tukena toimivat Glorian työntekijät Gloria ja Arja. Välillä vietetään kiitosjuhlia yhdessä. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Innostusta ja sitoutumista sekä kiinnostusta yhdessäoloon. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Hieno tapa saada kokemuksia maailmalta omassa kotikaupungissa. Mukavia ihmisiä ja paljon toimintaa! 56

57 MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Hyvä tapa päästä mukaan toimintaan on tulla käymään Kafe Gloriassa keskiviikkoisin. Samalla voi tutustua paikan toimintaan ja ihmisiin. Kauppakatu 18 C 35 (4. kerros) Jyväskylä Projektipäällikkö Arja Seppälä Puh: Sähköposti: arja.seppala@kyt.fi Projektityöntekijä Gloria Lapitan Puh: Sähköposti: gloria.lapitan@kyt.fi JYVÄSKYLÄN SETA RY Jyväskylän SETA (Jyväskylän seksuaalinen tasavertaisuus ry) on ihmisoikeusjärjestö, jonka tavoitteena on ajaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumista ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin asenteisiin. Yhdistys tarjoaa sosiaali- ja koulutuspalveluita sekä tiedotus- ja virkistystoimintaa. Voit tukea toimintaamme esim. puuttumalla syrjintään ja loukkaavaan toimintaan lähiympäristössäsi tai tulemalla mukaan vapaaehtoiseksi järjestömme toimintaan. Vapaaehtoisena voit osallistua monenlaiseen toimintaan: - Osallistua ja vetää vertaisryhmiä tai avoimia ovia - Kouluttajakoulutuksen avulla voit toimia kokemuskouluttajana - Erilaisiin tapahtumiin osallistuminen - Club Kaapin bileissä erilaiset avustavat toiminnot - Hallituksen jäsenenä voit vaikuttaa monenlaisiin asioihin ja toimintaan - Olla mukana ideoimassa uutta toimintaa yms: mielikuvitus rajana toiminnan kehittämisessä! MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN BILEISSÄ AVUSTAMINEN Bileisiin tarvitaan lipunmyyjiä yms. avustajia. Ajallinen kesto: Sovitut bileet. Koulutus/ perehdytys: Tarvittavat ohjeet saa puheenjohtajalta. KOKEMUSKOULUTTAJA Kouluttaa eri kouluissa ja oppilaitoksissa. Koulutusta tarjotaan myös eri alojen ammattilaisille, lähinnä sosiaali- ja terveysalalla. Ajallinen kesto: Sovitut koulutukset. Koulutus/ perehdytys: Kouluttajakoulutus. Tuki ja ohjaus: Kouluttajakoulutus (SETA järjestää). Lisätukea saa sosiaalisihteeriltä. 57

58 MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Avarakatseisuutta ja reippautta. Pitää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Halua vaikuttaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten elämään. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Vaikuttamismahdollisuudet, uudet tuttavuudet, saa hyvää kokemusta, oppii uutta ihmisistä ja monenlaisista ilmiöistä. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Tulemalla mukaan esim. Avoimiin oviin torstaisin klo , tai ottamalla yhteyttä sosiaalisihteeriin tai puheenjohtajaan. Jyväskylän SETA ry:n toimisto Vapaudenkatu 4, Jyväskylä (Kumppanuustalo, B-rakennus, 1. kerros) Puh: (014) Sähköposti: Sosiaalisihteeri Sonja Hartikainen Puh: (maanantaisin Sähköposti: KESKI-SUOMEN RAUHANPUOLUSTAJAT RY Olemme Suomen Rauhanpuolustajat ry:n itsenäinen paikallisjärjestö. Toimintamme tarkoituksena on edistää rauhaa, suvaitsevaisuutta ja ihmisoikeuksia sekä toisaalta vastustaa väkivaltaa ja sotaa sen kaikissa muodoissa. Myös ympäristöasiat ovat meitä lähellä, koska taistelu fossiilisista polttoaineista on merkittävä sotien ja konfliktien syy. Kohderyhmänämme ovat kaikki näistä asioista kiinnostuneet ihmiset. Järjestämme vuosittain Rauhan Helmiä - puistokonsertin ja YK:n päivän rauhankulkueen. Pyrimme myös laatimaan kannanottoja tiedotusvälineille ja järjestämään keskustelutilaisuuksia. Kaikki toiminnassamme mukana olevat ovat vapaaehtoisia. Koska ydintoimijajoukkomme on hyvin pieni, meillä ei ole resursseja esim. vapaaehtoisten toimijoiden kouluttamiseen. Meille ovat kuitenkin kaikki kiinnostuneet tervetulleita hommiin; kaipailemme esim. yhdistyksen hallitukseen uusia aktiivisia jäseniä. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN Meillä olisi käyttöä valokuvauksesta, toiminnan organisoimisesta ja tiedotuksesta kiinnostuneille. Autamme alkuun parhaamme mukaan. Aivan erityisesti tarvitsemme vuotuiseen konserttiimme kortillisia järjestysmiehiä ja otamme ilomielin kaikki vapaaehtoiset vastaan. Puistokonsertin järjestelyistä ja tiedotuksesta maksamme pieniä kulukorvauksia asianosaisille. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Meille ovat tervetulleita aivan kaikki kiinnostuneet taitotasoon katsomatta. Odotuksenamme on se, että vapaaehtoinen henkilö on aidosti kiinnostunut rauhantyöstä ja sodanvastaisesta toiminnasta. Kaikki taidot voi oppia tekemällä! 58

59 MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Rauhantyö on paitsi ajankohtaista myös tärkeämpää kuin koskaan ihmiskunnan historiassa, jos haluamme säilyttää planeettamme elinkelpoisena. Rauhanliikkeessä tapaa monenlaisia ihmisiä eri puolilta maailmaa ja aktiivisella toimijalla on mahdollisuus päästä mukaan myös kansainväliseen toimintaan kauttamme. Rauhan puolustaminen on kivaa! MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä puheenjohtajaan tai varapuheenjohtajaan. Suomen Rauhanpuolustajat ry Keski-Suomi Puheenjohtaja Arto Salmi Puh: Varapuheenjohtaja Satu Kortelainen Sähköposti: KVT - KANSAINVÄLINEN VAPAAEHTOISTYÖ RY Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry (KVT) on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton rauhanjärjestö, jonka tarkoitus on ruohonjuuritason toiminnalla edistää rauhaa, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja ympäristönsuojelua. Pääasiallinen toimintamme on kansainvälisten työleirien järjestäminen Suomessa sekä vapaaehtoisten välittäminen ulkomaisille leireille. KVT kuuluu kansainväliseen rauhanjärjestöön Service Civil Internationaliin, jolla on jäsenjärjestöjä eri puolilla maailmaa. KVT:n toimintaa pyörittävät omalta tärkeältä osaltaan vapaaehtoisten muodostamat työryhmät. Tällä hetkellä kolme tärkeintä ryhmää ovat Koordis (leirikoordinaatio), Etpo- (Etelä- Pohjoinen) ja Pave (pitkäaikaisvapaaehtoisuus) -ryhmät sekä paikallisryhmät. Näiden lisäksi vapaaehtoiset järjestävät erilaisia tapahtumia leirille lähtijöiden valmennuksista varainhankintaan ja puintipäiviin. Jyväskylän paikallisryhmässä on aikaisemmin tehty leirivierailuja lähialueiden työleireille, talkoiltu kehitysvammaisten perhekoti Äijälässä, tehty retkiä toisten paikallisryhmien luokse, pidetty seuraa alueella majaileville pitkäaikaisvapaaehtoisille, järjestetty erilaisia te toja sekä mökkireissuja ja paljon muuta hauskaa. Olet erittäin tervetullut mukaan toimintaamme! MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Toiminnasta kertoo lisää Jyväskylän paikallisryhmän yhteyshenkilö Johanna. Jyväskylän paikallisryhmä, yhteyshenkilö: Johanna Sähköposti: jotutera@jyu.fi Vapaaehtoisena toimiminen on oma tapansa olla olemassa yhteiskunnallisesti. 59

60 MOSAIIKKI RY Mosaiikki ry on maahanmuuttajien ja suomalaisten yhdessä vuonna 2003 perustama kansalaisjärjestö. Mosaiikki ry:n toiminta pyrkii edistämään maahanmuuttajien kotoutumista ja lisäämään maahanmuuttajien ja suomalaisten välistä vuorovaikutusta. Mosaiikki ry:n tärkein toimintamuoto on kaksi-/ monikielisen Mosaiikki-lehden julkaiseminen. Mosaiikki-lehti on maahanmuuttajien monikulttuurinen tiedotus- ja kulttuurilehti, ja sitä jaetaan maahanmuuttajille ilmaiseksi. Sen kaikki materiaalit käännetään suomeksi ja venäjäksi ja osa jutuista on julkaistu myös afgaanien äidinkielellä, darin kielellä. Etsimme jatkuvasti lehtityöstä kiinnostuneita avustajia. Puheenjohtaja Irina Stupina Sähköposti: Yhteydenotto Mosaiikki-lehden toimitukseen: Sähköposti: SUOMEN PUNAINEN RISTI: Humanitaarisen oikeuden ryhmä Haluatko parantaa maailmaa, auttaa sotien uhreja ja pakolaisia, saada kokemusta ja asiantuntemusta kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta? Sodan oikeussäännöt tiivistyvät vuonna 1949 laadittuihin Geneven sopimuksiin, joiden valvonnassa ja tiedottamisessa (disseminaatiossa) Punaisella Ristillä on erityinen tehtävä. Vapaaehtoisista koostuvan toimintaryhmän tehtävänä on olla osa tätä ketjua tekemällä humanitaarista oikeutta tunnetuksi Jyvässeudulla, sekä tietenkin pitää yhdessä hauskaa. Järjestämme esimerkiksi elokuvailtoja, alustuksia, vierailuja, luentoja, kouluvierailuja, tietoiskuja, työpajoja, pakolaistoimintaa ja humanitaarisen oikeuden peruskursseja. Ajallinen kesto: Kokoonnumme kerran kuukaudessa erilaisten teemojen ja toiminnan merkeissä. Humanitaarisen oikeuden ryhmä Sähköposti: MUUTA SPR:n toiminnan yleisesittely on luvussa 9: Pelastus-, ensiapu- ja kriisitoiminta. Vapaaehtoistoiminnassa voi olla mukana kuka tahansa iästä ja asuinpaikasta riippumatta kykyjensä, aikataulunsa ja voimavarojensa mukaan. Vapaaehtoistoiminnassa kaikki osapuolet kohtaavat tasa-arvoisina. 60

61 UNICEF JYVÄSKYLÄN PAIKALLISRYHMÄ UNICEF on maailman suurin ja vaikutusvaltaisin lastenjärjestö. Teemme pitkäjänteistä työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi kansallisuudesta, uskonnosta tai poliittisesta vakaumuksesta välittämättä. Lapsen oikeutena on syntyä ja kasvaa turvallisissa olosuhteissa. Hänen terveytensä on turvattava, koulunkäyntinsä taattava ja häntä on suojeltava hyväksikäytöltä, väkivallalta ja syrjinnältä. Suomen UNICEF työskentelee näiden oikeuksien toteuttamiseksi. Jyväskylän paikallisryhmä on perustettu syyskuussa 1986 ja siihen kuuluu opiskelijoita, eläkeläisiä, työssä käyviä ja ilman työtä olevia, mutta kaikki haluamme toimia lasten hyväksi. Ryhmämme järjestää monenlaisia tapahtumia Jyväskylässä, joten kaikenlainen osaaminen ja apu ovat tarpeen. Tulemme myös mielellämme kertomaan UNICEFista ja omasta toiminnastamme kouluihin, päiväkoteihin ja kaikkiin tilaisuuksiin, joissa halutaan toimia lasten hyväksi. Jyväskylän paikallisryhmän toiminnan keskipiste on UNICEF-kioski, joka sijaitsee kaupunginkirjaston ala-aulassa (avoinna: ma - to klo 12-18, pe klo 12-15). Kioskista voit ostaa UNICEF-tuotteita ja tapaat paikallisia vapaaehtoisia. Kioskilta saat tietoa UNICEFista ja paikallisryhmän toiminnasta sekä tulevista tapahtumista. Kioskilla on myös materiaalia lainattavaksi opetustarkoituksiin. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ilmoittaudu mukaan kioskilla tai ota yhteyttä puheenjohtajaan. Ryhmämme kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 18 kaupunginkirjaston ala-aulan kokoustilassa. Olet tervetullut mukaan kokouksiin silloin kun sinulle sopii! Unicef-kioski: Kaupunginkirjaston ala-aula Vapaudenkatu 39-41, Jyväskylä Puh: Sihteeri Katriina Dunn Puh: Sähköposti: katriina.dunn@gmail.com Puheenjohtaja Kirsi Torkkola Puh: Sähköposti: kirsi.torkkola@jyu.fi UNIFEM - JYVÄSKYLÄN PAIKALLISTOIMIKUNTA Suomen UNIFEM on YK:n Naistenrahaston UNIFEMin (United Nations Development Fund for Women) kansallinen yhdistys, joka edistää naisten asemaa ja ihmisoikeuksia. Suomen UNIFEM on kaikille avoin kansalaisjärjestö. Toiminnan kantava ajatus on, ettei köyhyyttä, konflikteja ja yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta saada vähennettyä parantamatta naisten asemaa ja osallistumismahdollisuuksia. 61

62 Suomen UNIFEMin tehtäviin kuuluu mm. tiedottaminen: Suomen UNIFEM pitää esillä sukupuoli- ja kehityskysymyksiä, jotta sukupuolinäkökulma otettaisiin laajemmin huomioon yhteiskunnassa ja kehitysyhteistyössä. Tehtäviimme kuuluvat myös varainhankinta, jäsentoiminta ja vaikuttaminen asenneilmapiiriin sekä poliittisiin päätöksentekijöihin käytännön tasa-arvotyön edistämiseksi. Unifemilla on yli 30 paikallistoimikuntaa eri puolilla Suomea. Ne tarjoavat mahdollisuuden edistää kehitysmaiden naisten ihmisoikeuksia konkreettisilla teoilla. Jyväskylässä kaikki paikallistoimikunnan jäsenet ovat vapaaehtoisia. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN Tarjolla on monenlaisia vastuutehtäviä ja mielekästä ryhmässä toimista. Jyväskylän paikallistoimikunnan tehtävät ovat pitkälti samat kuin Suomen UNIFEMin: *TIEDOTTAMINEN Osallistumme aktiivisesti eri tapahtumiin, joissa kerromme UNIFEMista ja työstämme sukupuoli- ja kehitysasioiden parissa. Lisäksi järjestämme itse seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. *VAIKUTTAMINEN Osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun paikallistasolla esim. kirjoittamalla mielipidekirjoituksia ja keskustelemalla päättäjien kanssa. *VARAINHANKINTA Myymme UNIFEM-tuotteita, järjestämme lipaskeräyksiä ja varainhankintatapahtumia. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Kaikki ovat tervetulleita UNIFEMIN vapaaehtoistoimintaan. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Suomen UNIFEM tarjoaa jäsenilleen paikallistasolla mielekästä vapaaehtoistoimintaa tärkeän asian parissa. UNIFEMIN jäsenyys on kannanotto naisten ihmisoikeuksien puolesta. Osana kansainvälistä UNIFEM -verkostoa saa ajankohtaista tietoa kehitysmaiden naisten asemasta. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Tulemalla mukaan paikallistoimikunnan toimintaan ja liittymällä UNIFEMIN jäseneksi. Kokoonnumme kerran kuussa. Lisäksi järjestämme lukupiiriä, jaamme UNIFEM-aiheista tietoa erilaisissa tapahtumissa, järjestämme tilaisuuksia kehitysmaiden naisten oikeuksista jne. Puheenjohtaja Salla Pykälämäki Puh: Sähköposti:

63 VAPAAEHTOISTOIMINNAN MOTIIVIT Tekemisen kaipuu tyhjä elämäntilanne halu kokea merkityksellisyyttä kiinnostus sosiaalisista suhteista Auttamishalu arvoista nouseva empatia tarjoaa vastapainoa muulle elämälle sisäinen halu ja ajatus tehdä velvollisuutensa Kokeilun halu oma luonne ja persoona uusien tuttavien ja ystävien kaipuu antaa ohjelmaa arkeen Ryhmän kaipuu sosiaalisen verkoston kaipuu halu kanavoida omaa energiaa auttamishalu ja arvot keskeisiä (Lähde: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto. 2005) 63

64 8 Lapset ja nuoret JYVÄLÄN NUORET RY Jyvälän nuoret ry järjestää setlementin yhteisöllisyyden ja ihmisläheisyyden arvoille ja lähestymistavoille perustuvaa nuorisotoimintaa. Tavoitteenamme on mahdollistaa erilaisista taustoista tulevien kohtaamista ja vahvistaa lasten ja nuorten sosiaalista kasvua. Pyrimme edistämään toiminnassamme ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Toimintamuotojamme ovat pääasiassa kerhot, leirit ja erilaiset soitto- ja tanssitunnit. Jyvälän Nuoret ry järjestää myös Avartti-toimintaa. Jyvälän Nuorten toiminnassa vapaaehtoiset ovat todella tärkeässä ja näkyvässä roolissa. Vapaaehtoisten kanssa mietitään yhdessä miten heidän omat vahvuutensa ja osaaminen saataisiin parhaiten palvelemaan nuoria. Vapaaehtoiset toimijat ovat pienen yhdistyksemme elinehto, jonka tarve tulee vielä tulevaisuudessa lisääntymään. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN AVARTTI-OHJAAJA Avartti-nuoren henkilökohtaisena ohjaajana toimiminen. Ajallinen kesto: 1-4 kertaa kuukaudessa. Koulutus/ perehdytys: Vapaaehtoisella on oltava Avartti-ohjaajan koulutus. Koulutuksia järjestää Suomen Avartti ( Tuki ja ohjaus: Jyvälän Nuorten Avartti-koordinaattori on aina tarvittaessa apuna. KERHO-OHJAAJA Kerhon ohjaajana toimiminen 9-15-vuotiaille, kerhon sisällön suunnittelu yhdessä nuorisotoiminnan koordinaattorin kanssa. Ajallinen kesto: 8-12 kertaa kaudessa (1-1,5h/ kerta). Koulutus/ perehdytys: Ohjaaja saa Jyvälän Nuorten järjestämän ohjaajien perehdytyksen. Tuki ja ohjaus: Työnohjaus kerho-ohjaajien ryhmässä. Ryhmässä mahdollisesti myös palkattuja ja opiskelijoita. LEIRIOHJAAJA Leirin ohjaus, sisällön suunnittelu leirin koordinaattorin kanssa. Ajallinen kesto: 1-3 viikkoa, 6h/ päivä. Koulutus/ perehdytys: Ohjaaja saa Jyvälän Nuorten järjestämän ohjaajien perehdytyksen. Tuki ja ohjaus: Leiriohjaajille pyritään järjestämään työpariksi alan ammattilainen. MARKKINOINTIAVUSTAJA Leirien ja kerhojen tiedotuksessa avustaminen. Ajallinen kesto: 1-4 viikkoa, 6h/ päivä. Koulutus/ perehdytys: Tehtävään toivotaan alalle suuntautunutta. Opiskelijat voivat saada hyödynnettyä toiminnan osaksi opintojaan. Tuki ja ohjaus: Markkinoinnin avustaja työskentelee Jyvälän Nuorten nuorisotoiminnan koordinaattorin kanssa. 64

65 MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Halua toimia lasten ja nuorten parissa. Toivomme aikaisempaa ohjauskokemusta tai oman erityisalan hyvää osaamista. Positiivinen, omatoiminen, innovatiivinen ja kannustava luonne. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Toiminnassamme vapaaehtoisten tärkeys kuvastuu heille järjestettävinä tukipalveluina. Vapaaehtoinen kohdataan vertaisena ja hänen henkilökohtaisia vahvuuksiaan pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon. Meillä vapaaehtoinen pääsee vaikuttamaan kerhon tai leirin sisältöön todella paljon. Vapaaehtoisille kustannetaan mahdolliset matkoista aiheutuneet kulut Jyväskylän liikenteen matkakortilla. Tarjoamme myös mahdollisuutta osallistua ilmaiseen kerho-ohjaajien työnohjausryhmään. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä nuorisotoiminnan koordinaattoriin. Jyvälän setlementin toimisto Kortesuonkatu 52-54, Jyväskylä Nuorisotoiminnan koordinaattori Panu Räsänen Puh: Sähköposti: MUUTA Vapaaehtoisille ohjaajille on kova kysyntä. Tilausta kerhoille on enemmän kuin mitä nykyisillä resursseilla pystymme toteuttamaan. JYVÄSSEUDUN 4H -YHDISTYS 4H -järjestö on yksi Suomen suurimmista nuoriso- ja kansalaisjärjestöistä. 4H -nuorisotyö tukee lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä. 4H -järjestö kannustaa jäseniään yritteliäisyyteen ja yhteistyöhön, korostaa luonnon ja ympäristön arvoja, edesauttaa käden- ja arjentaitojen hallintaa sekä edistää kulttuurien vuorovaikutusta. 4H kehittää ihmistä kokonaisuutena. Tätä kuvaavat neljän H:n perustana olevat sanat Head, Hands, Heart ja Health (suomeksi: harkinta, harjaannus, hyvyys ja hyvinvointi). 4H -toimija pystyy luomaan arjen hyvinvointia itselleen ja muille. 4H:n vapaaehtoiset toimivat erilaisissa ohjaus- ja opastustehtävissä. Mm. kerhonohjaajat ja erilaisten koulutusten kouluttajat toimivat tehtävissään vapaaehtoisina. Vapaaehtoistoiminta antaa kenelle tahansa mahdollisuuden kokea, miltä tuntuu antaa apua. 65

66 Vapaaehtoisten rooli on korvaamattoman tärkeä: 4H -toiminta halutaan pitää saavutettavana kaikille lapsille ja nuorille esim. taloudellisista taustoista riippumatta. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN KERHONOHJAAJA Ohjaa lasten / nuorten kerhoa (7-29 v). Ohjaajat vetävät kerhoja monipuolisesti eri aloilta omista mielenkiinnon ja osaamisen aloista riippuen. Ajallinen kesto: Noin 2 h / viikko, toivotaan pitkäaikaisuutta (vähintään lukuvuosi). Koulutus/ perehdytys: Yhdistys tarjoaa tehtävään räätälöidyn kerhonohjaajakoulutuksen. Tuki ja ohjaus: Yhdistyksellä on palkattu työntekijä, jonka työtehtäviin kuuluu kerhonohjaajien koulutus ja tukeminen. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Halua toimia lasten ja nuorten kanssa. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Kerhonohjaaja saa arvokasta ohjaus- ja työkokemusta sekä onnistumisen elämyksiä. Lasten ja nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevään työhön osallistuminen on yhteiskunnallisestikin erittäin arvokasta. Maksamme kerhonohjaamisesta pienen korvauksen. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla rohkeasti yhteyttä yhdistyksen toimistolle tai seuraamalla nettisivuja. Jyvässeudun 4H-yhdistys, toimisto Polttolinja 9, Jyväskylä Puh: Sähköposti: toimisto@jyvasseudun4h.fi KESKI-SUOMEN ENSI- JA TURVAKOTI Keski-Suomen ensi- ja turvakoti on lastensuojeluyksikkö, jonka tarkoituksena on turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta sekä ennaltaehkäistä perhe-/ lähisuhdeväkivaltaa ja perheiden päihdeongelmia. Ensi- ja turvakoti auttaa ja hoitaa väkivallasta ja päihdeongelmista kärsiviä sekä kriisitilanteessa olevia perheitä tai perheenjäseniä vapaaehtois- ja ammatillisen työn menetelmin. Tehtäväänsä yhdistys toteuttaa tiedottamalla ja vaikuttamalla erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja heidän perheidensä asemaan. Keski-Suomen ensi- ja turvakoti on kansalaisjärjestö, joten vapaaehtois- ja kansalaistoiminta kuuluu luonnollisena osana yhdistyksen toimintaan. 66

67 MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN LASTENHOITAJA Lastenhoidon ja toiminnan järjestämistä eri-ikäisille lapsille, aikuisten ryhmätoiminnan aikana. Ajallinen kesto: Ryhmät kokoontuvat n kertaa, joko viikon tai kahden viikon välein. Tuki ja ohjaus: Tukea, vapaaehtoisten tapaamisia, mahdollisesti myös virkistystä (toiminta vielä hyvin alkuvaiheessa). TUKIHENKILÖ Tukihenkilönä toimiminen ensi- ja turvakodin nykyiselle tai entiselle, yleensä kotiutumisvaiheessa olevalle asiakkaalle. Ajallinen kesto: Tukihenkilöltä toivotaan sitoutumista noin vuodeksi. Koulutus/ perehdytys: Tukihenkilötoiminnan peruskurssi. Tuki ja ohjaus: Tukea, ohjausta, tukihenkilöiden tapaamisia, virkistystä ja lisäkoulutusta. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Luotettavuutta, sitoutumista ja rehellisyyttä. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Keski-Suomen ensi- ja turvakotiyhdistyksen tehtäviin kuuluu tiedottaminen ja vaikuttaminen erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja heidän perheidensä asemaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Vapaaehtoistoimintaan osallistuva pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan juuri tämän tavoitteen mukaiseen toimintaan. Keski-Suomen ensi- ja turvakoti Suuruspääntie 10, Jyväskylä Puh: Projektityöntekijä Ulla Ahvo Puh: Sähköposti: MUUTA Huhtikuussa 2008 aloitettiin Ray:n tuella kolmivuotinen Osallistuva asiakas- projekti. Projektin tavoitteena on lisätä entisten ja nykyisten asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhdistyksen toimintaan ja sen kehittämiseen sekä järjestää erilaista, vertaistukeen ja vapaaehtoistyöhön perustuvaa ryhmätoimintaa yhdistyksen asiakkaille ja lähiympäristön asukkaille. Tavoitteena on myös kehittää yhdistykseen erilaisia vapaaehtoistyön muotoja, aktivoida yhdistyksen jäseniä mukaan toimintaan ja tehdä vapaaehtoinen toiminta mahdolliseksi kaikille asiasta kiinnostuneille. Auttamisenhalua voi lisätä se, että on itse aikaisemmin ollut vaikeassa tilanteessa ja silloin saanut muiden tukea. 67

68 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, Keski-Suomi Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kaikille avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen ja lapsiperheen hyvinvointia, lisää lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa sekä tuo lapsen näkökulmaa päätöksentekoon. Yksi tyypillisimpiä MLL:n paikallisyhdistysten toimintamuotoja on perhekahvila. Lisäksi yhdistyksissä toimii vertaisryhmiä, koululaisten iltapäiväkerhoja sekä erilaisia lasten ja nuorten kerhoja. Yhdistykset järjestävät osana toimintaansa myös kirpputoreja, konsertteja, vanhempainiltoja, retkiä, luontopolkuja jne. Jyväskylän alueella on 9 MLL:n paikallisyhdistystä (Jyväskylä, Keltinmäki, Korpilahti, Kuokkala, Köhniö-Kypärämäki, Palokka, Säynätsalo, Tikkakoski, Vaajakoski). Paikallisyhdistykset toimivat pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoiset toimivat yhdistysten hallituksissa, organisoivat säännöllisen toiminnan sekä erilaiset tapahtumat, tekevät vaikuttamistyötä jne. Vapaaehtoiset voivat toimia lasten aikuisystävinä, lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjinä sekä vanhempainnetin päivystäjinä. Vapaaehtoisia tarvitaan myös keräyksiin, myyjäisiin sekä moniin muihin kertaluontoisiin toimintoihin. Paikallisyhdistyksissä tehtävän vapaaehtoistoiminnan ammatillisesta tuesta ja ohjauksesta huolehtii MLL:n Keski-Suomen piiri. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN AIKUISYSTÄVÄ Toimii useimmiten yhden lapsen ystävänä (parityö) tai yhdessä 1-2 muun aikuisystävän kanssa useamman lapsen ystävänä (pienryhmätoiminta). Ajallinen kesto: Tavoitteena pitkä ystävyys. Koulutus/ perehdytys: Peruskoulutukset sekä tarvittaessa eri teemoihin liittyvät jatkoperehdytykset. Tuki ja ohjaus: Vertaistuki, tarvittaessa työnohjaus. IP-VASTAAVA Yhdistyksen iltapäiväkerhojen toiminnasta huolehtiminen, työntekijöiden esimiehenä toimiminen. Ajallinen kesto: Valitaan vuodeksi kerrallaan. Koulutus/ perehdytys: MLL Keski-Suomen piiri tukee IP-vastaavaa tarvittaessa koulutuksin ja henkilökohtaisin perehdytyksin. Yhdistyksillä joilla on IP-toimintaa, on omat ohjeistukset ja materiaalit tukena. Tuki ja ohjaus: MLL:n nettisivuilta löytyy runsaasti tietoa ja materiaalia. JÄSENVASTAAVA Huolehtii yhdistyksen jäsenasioista. Ajallinen kesto: Valitaan vuodeksi kerrallaan. Koulutus/ perehdytys: MLL Keski-Suomen piiri tukee jäsenvastaavaa koulutuksin ja tarvittaessa perehdytyksin. Lisäksi keskusliitolta saa materiaalia ja perehdytystä. 68

69 KERHOVASTAAVA Huolehtii yhdistyksen kerhojen toiminnasta: koordinoi tilavarauksia, etsii kerhoille ohjaajat ja huolehtii heidän perehdytyksestään, etsii yhteistyökumppaneita (esim. urheiluseurat, koulut), suunnittelee kerhotoiminnan budjetin. Ajallinen kesto: Valitaan vuodeksi kerrallaan. Koulutus/ perehdytys: MLL Keski-Suomen piiri tukee kerhovastaavaa tarvittaessa perehdytyksin. Myös vertaistukea sekä oman piirin sisältä että koko MLL:stä on saatavilla. Tuki ja ohjaus: MLL:n nettisivuilta löytyy runsaasti tietoa ja materiaalia. KYLÄMUMMI TAI -VAARI Toimii vapaaehtoisena esim. perhekahvilassa tai kerhossa vaikkapa lukien lapsille. Ajallinen kesto: Oman kiinnostuksen ja jaksamisen mukaan. Koulutus/ perehdytys: MLL Keski-Suomen piiri järjestää vertaistapaamisia. Tuki ja ohjaus: Esim. vertaistapaamiset. LASTEN JA NUORTEN PUHELIMEN & NETIN PÄIVYSTÄJÄ Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjä vastaa puheluihin tai sähköpostitse tuleviin viesteihin. Ajallinen kesto: Peruskoulutuksen jälkeen päivystäjät sitoutuvat säännölliseen päivystystyöhön sekä jatkokoulutuksiin. Koulutus/ perehdytys: Haastattelu, peruskurssi ja jatkokoulutukset. Tuki ja ohjaus: Jatkuva ammatillinen tuki ja ohjaus. PERHEKAHVILAVASTAAVA Yhdistyksellä voi olla useampi perhekahvila. Tällöin joku on vastuussa kokonaisuudesta, ja kullakin perhekahvilalla on oma(t) vastuuhenkilönsä. Ajallinen kesto: Valitaan joustavasti. Koulutus/ perehdytys: MLL Keski-Suomen piiri tukee perhekahvilavastaavia koulutuksin, perehdytyksin ja vertaistapaamisin. Yhdistykset keräävät usein myös omia kansioita tms. materiaaleja. Tuki ja ohjaus: MLL:n nettisivuilta löytyy runsaasti tietoa ja materiaalia. TALKOOTYÖNTEKIJÄ Osallistuu yhdistyksen tapahtumiin tilanteen ja oman kiinnostuksen mukaan. Ajallinen kesto: Kertaluonteista. Tuki ja ohjaus: Yhdistys antaa tietoa ja tukea tilanteen ja tarpeen mukaan. TIEDOTUSVASTAAVA Hoitaa yhdistyksen tiedotusasioita sekä jäsenten suuntaan että vaikuttamisnäkökulmasta. Ajallinen kesto: Valitaan vuodeksi kerrallaan. Koulutus/ perehdytys: MLL Keski-Suomen piiri tukee tiedotusvastaavaa koulutuksin ja perehdytyksin. Tuki ja ohjaus: MLL:n nettisivuilta löytyy runsaasti tietoa ja materiaalia. 69

70 TUKIOPPILAS Toimii tukioppilaana koulussa. Ajallinen kesto: Peruskoulun 8. ja 9. luokalla. Koulutus/ perehdytys: Tukioppilaille järjestetään koulutusta MLL Keski-Suomen piirin toimesta sekä lisäksi erilaisia tapaamisia ja tilaisuuksia. Tuki ja ohjaus: MLL:n nettisivuilta löytyy runsaasti tietoa ja materiaalia. TUKIOPPILASVASTAAVA Toimii linkkinä yhdistyksen (hallituksen) ja tukioppilaiden sekä koulun välillä. Ajallinen kesto: Valitaan vuodeksi kerrallaan. Koulutus/ perehdytys: MLL Keski-Suomen piiri tukee tukioppilasvastaavia tarjoamalla tietoa ja tarvittaessa koulutusta ja perehdytystä. Tuki ja ohjaus: MLL:n nettisivuilta löytyy runsaasti tietoa ja materiaalia. VERTAISRYHMÄVASTAAVA Huolehtii vertaisryhmien toiminnasta: etsii tilat, yhteistyökumppanit ja selvittää tarpeen mukaan rahoitusta. Ajallinen kesto: Valitaan vuodeksi kerrallaan. Koulutus/ perehdytys: MLL Keski-Suomen piiri tukee vertaisryhmävastaavaa koulutuksin, perehdytyksin ja vertaistapaamisin. Yhdistykset keräävät usein myös omia kansioita tms. materiaaleja. Tuki ja ohjaus: MLL:n nettisivuilta löytyy runsaasti tietoa ja materiaalia. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Vapaaehtoisilta odotetaan sitoutumista Mannerheimin Lastensuojeluliiton arvoihin ja toimintaperiaatteisiin. Arvojamme ovat lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys, suvaitsevaisuus ja ilo. Toimintaamme ohjaavat seuraavat periaatteet: lapsen näkökulman huomioon ottaminen, vapaaehtoisten ja ammattilaisten kumppanuus, tekemisen riemu, avoimuus, yhteistyöhakuisuus, näkyvyys, riippumattomuus, hyvä taloudenhoito. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksessä toimiminen on toimintaa oman paikkakunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Toimintaan voi tulla mukaan juuri sellaisella panoksella kuin ehtii ja haluaa - kaikki ovat tervetulleita. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Paikallisyhdistykset tiedottavat toiminnastaan jäsenkirjeillä, nettisivuillaan, kauppojen ilmoitustauluilla, lehtien menovinkeissä jne. Toiminnasta saa lisätietoja Keski-Suomen piirin toimistolta. Mukaan voi tulla netissä Keski-Suomen piirin nettisivuilla Osoitteesta löytyvät myös kaikkien paikallisyhdistysten yhteystiedot. MLL Keski-Suomen piiri ry: n toimisto Tapionkatu 4 A 3, Jyväskylä Puh: (014) Sähköposti: keski-suomi@mll.fi Vapaaehtoistoiminta tukee ihmisten välistä vuorovaikutusta. 70

71 MÄKI-MATIN PERHEPUISTON TUKI RY Mäki-Matin perhepuiston tuki ry on perustettu tukemaan puiston toimintaa. Toivomme, että puisto olisi paikka, jonne kaikenikäisten on helppo tulla touhuamaan, hengähtämään ja virkistäytymään. Näemme puiston lähialueen yhteisenä olohuoneena ja samalla tahdomme omalta osaltamme olla kehittämässä kaupunkilaisten, etenkin lapsiperheiden vapaa- ajanviettomahdollisuuksia ja suvaitsevaisuutta toisiamme kohtaan. Monikulttuurisuus ja eri sukupolvien kohtaaminen ovat kantavia teemojamme. Yhdistys järjestää erilaisia tapahtumia, tilaisuuksia, toimintaa ja retkiä puiston käyttäjille sekä lähialueen asukkaille. Toimimme tiiviissä yhteistyössä puiston varsinaisten työntekijöiden ja käyttäjien kanssa. Pyöritämme vapaaehtoisvoimin Kahvila Pikku-Maijaa ja olemme mukana puiston toimintojen sekä ulkoasun kehittämisessä. Koko toimintamme perustuu vapaaehtoisten voimavaroihin; heidän osuutensa on siis ensiarvoisen tärkeä. Toiminta-ajatuksemme on yhteisöllistävä ja osallistava - toivomme, että vapaaehtoiset kokevat oman osuutensa arvokkaaksi ja saavat siitä myös itselleen iloa. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN Pääasialliset tarpeemme liittyvät jokaisen tapahtumapäivän tai tilaisuuden järjestämiseen. Aina kun puistossa tapahtuu, tarvitsemme tekijöitä monenlaisiin tehtäviin: AVUSTAJA PUISTORUOKAILUSSA JÄRJESTELIJÄ/ SOMISTAJA KAHVILATYÖNTEKIJÄ LEIPOJA/ VOHVELINPAISTAJA MAINOSTEN JAKAJA NUOTIOMIKKO (makkaranpaisto ja tulen valvonta) SIIVOOJA VALOKUVAAJA Kesäisin toteutuvalla Jyväskylän Kesän lasten ja perheiden juhlaviikolla tarvitsemme tämän lisäksi runsaasti vapaaehtoisia vaihtuviin tehtäviin, esim.: JÄRJESTÄJÄ KASSAVASTAAVA LIPUNMYYJÄ MUONITTAJA Jatkuvalla haulla etsimme puistoon vapaaehtoisia myös seuraaviin tehtäviin: LEIKITTÄJÄ/ SADUN LUKIJA OHJELMAN/ TYÖPAJAN VETÄJÄ VARAMUMMO/ -PAPPA 71

72 Koulutus/ perehdytys: Vapaaehtoisille järjestetään perehdytysiltoja ja työnohjausta. Uusi tulija saa ohjausta ja mahdollisuuksien mukaan parikseen aiemmin mukana olleen. Toimintaympäristönä on puiston alue: sisäpuuhissa kahvilamme Pikku-Maija ja samaa nimeä kantava ylätalo sekä alatalo Pikku-Matti. Tilat ovat pienet ja kodinomaiset. Ulkopuuhissa (myyjäiset, tapahtumat, kirpputorit, ohjelmat) toimimme puiston rajojen sisäpuolella - nuotiopaikalla grillaten, Pikku-Paviljongissa, intiaanikylässä, ruohotorilla tai pallokentällä puuhaten. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Yleensä vapaaehtoisilta toivotaan kerrallaan ainakin 2-4 tunnin osallistumista. Tarvitsemme vapaaehtoisia toimintamme turvaamiseksi jatkuvasti, ympäri vuoden: yhtälailla kertakävijöitä kuin useammaksi kertaa sitoutuneita. Erillistapahtumat ovat yleensä joko lauantaisin tai arki-iltaisin. "Mummopäivistä" parhaimmat ovat keskiviikon keittopäivä ja perjantain pullapäivä. Kesä- ja loma-aikaan tarvetta on muulloinkin. Kahvilassa hygieniapassi on toivottava, muttei välttämätön - koulutuksia testeineen järjestämme kerran tai kahdesti vuodessa tarpeen mukaan. Maalaisjärjellä, suvaitsevaisuudella, sosiaalisuudella ja joustavuudella pääsee pitkälle. Tilanteet elävät, joten huumorintaju on aina hyvästä! MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Suurempien kokonaisuuksien jälkeen järjestämme illanistujaisia palaute- ja kiitosmielessä. Luontaisedut kuuluvat "työvuoroon": kahvit ja leivonnaiset kahvilassamme sen mukaan, mitä tarjoilua milloinkin on - toisinaan myös mahdollisuus ruokailuun. Lähtökohtaisesti etsimme ihmisiä, joita paikkamme ja toimintamme jollain tapaa puhuttaa. Silloin osallistuminen tuo hyvää mieltä ja kosolti iloa myös vapaaehtoiselle itselleen. Meillä pääsee tekemisiin eri-ikäisten ihmisten kanssa ja usein tekemään arjesta juhlaa pienin keinoin. Puisto on aitiopaikka tämän päivän lasten ja perheiden elämään. Toimintaan osallistuminen tuo uusia ystäviä ja tuttavia, joihin ei kenties muutoin lainkaan tutustuisi. Omiin tehtäviinsä voi vaikuttaa; tarjoamme mahdollisuuden toteuttaa itseään ja tuntea toimintansa tarpeelliseksi. Luonnollisesti varaamme myös tarpeet kulloistakin toimintaa varten tai korvaamme välttämättömät hankinnat, mikäli tarvikkeita ei meiltä löydy. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä Katri Kluukeriin (puistokoordinaattori). Puistoon ovat kaikki tervetulleita tutustumaan ilman osallistumisvelvoitetta! Tukiyhdistyksen toimintaan voi tutustua etukäteen myös netissä osoitteessa Mäki-Matin Perhepuisto Oikokatu 7, Jyväskylä Puh: (014) Sähköposti: posti@pikku-matti.net Vapaaehtoistoiminnan yhteyshenkilö Katri Kluukeri Puh: Sähköposti: katri.kluukeri@gmail.com 72

73 MUUTA Kuluneena juhlavuonna 2009 tukiyhdistys on suunnitellut ja järjestänyt mittavan määrän tapahtumia: kuukausittaiset teemalauantait, kesäretken, puiston juhlaviikon heinäkuussa (yhteistyössä Jyväskylän Kesän kanssa) sekä toista kertaa toteutuvan Joulu-Matin joulukuun alkupuolella. Lisäksi on ollut vielä joukko erillistapahtumia: mm. monikulttuurinen taideleiri, draama-sanataidekerho (yhteistyössä eri toimijoiden kanssa), kirpputoreja, kalenteri- ja joulukorttiprojekti. NUORTEN KESKI-SUOMI RY (NUK-SU) Nuorten Keski-Suomi ry on vuotiaiden nuorten ja nuorten parissa toimivien tahojen palvelujärjestö. Päätavoitteenamme on antaa nuorille tekemisen ja oppimisen paikkoja, mahdollisuuksia ja valmiuksia tehdä, toimia ja vaikuttaa eri tahoilla. Toimintaa suunnataan keskisuomalaisille nuorille ja aikuisille. Yhteistyötä tehdään niin koulujen, järjestöjen, kuntien, seurakuntien kuin yritystenkin kanssa. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN MY WAY -TIIMI (18-24-vuotiaille) Järjestää My Way -tapahtuman vuotiaille nuorille. Ajallinen kesto: Toiminta kestää helmikuusta joulukuuhun. Sitoutuminen koko projektin ajaksi. Koulutus/ perehdytys: Tiimiläiset perehdytetään tehtäviinsä. Tuki ja ohjaus: Tiimiläisten tukena toimii aikuinen projektipäällikkö. PROJEKTITOIMINTA (13-20-vuotiaille) Pienryhmätoimintaa, jossa nuorten ryhmät toteuttavat toimintaa muille nuorille projektiluonteisesti: mm. tapahtumia, juhlia, discoja, teatteria. Ajallinen kesto: Sitoutuminen ryhmään projektin ajaksi. Koulutus/ perehdytys: Tehtävä- ja projektikohtaista ohjausta. Tuki ja ohjaus: Ryhmän tukena toimii aikuinen ohjaaja. TOUKOTIIMI (13-19-vuotiaille) Järjestää Keski-Suomen suurimman vuosittaisen nuorten tapahtuman ToukoFestin. Ajallinen kesto: Toiminta kestää lokakuusta kesäkuuhun. Sitoutuminen koko projektin ajaksi. Koulutus/ perehdytys: Tiimiläiset perehdytetään tehtäviinsä. Tuki ja ohjaus: Tiimiläisten tukena toimii aikuinen projektipäällikkö. Vapaaehtoistoiminta voi tukea ammatillista oppimista tai antaa mahdollisuuden etsiä omaa ammatillista suuntautumista. Vapaaehtoistoiminta voi tarjota myös vastapainoa työlle ja opiskelulle. 73

74 YKKÖSKETJU (16-24-vuotiaille) Järjestössä toimiva nuorten ydinryhmä. Nuoret ovat mukana ideoimassa, suunnittelemassa ja kehittämässä järjestön toimintaa sekä mukana toimintojen toteuttamisessa. Ajallinen kesto: Sitoutuminen ryhmän toimintaan vuodeksi kerrallaan. Koulutus/ perehdytys: Tehtävä- ja projektikohtaista ohjausta. Tuki ja ohjaus: Ykkösketjun tukena toimii aikuinen ohjaaja. JÄRJESTYKSENVALVOJA / MUU TOIMIHENKILÖ Moniin toimintoihimme kaivataan järjestyksenvalvojia ja aikuisia vastuu- ja toimihenkilöitä. Ajallinen kesto: Sitoutuminen yksittäisen tapahtuman ajaksi. Koulutus/ perehdytys: Toiminnan tai tapahtuman mukaisesti. Tuki ja ohjaus: Toiminnan tai tapahtuman mukaisesti. TUKIAIKUISTOIMINTA Aikuiset voivat lähteä tekemään vapaaehtoistyötä ja ohjaamaan tai tukemaan nuorten omia projekteja. Ajallinen kesto: Sitoutuminen ryhmän tueksi projektin ajaksi. Koulutus/ perehdytys: Perehdytystä ja tukea henkilökunnalta. Tuki ja ohjaus: Projektista tai toiminnasta riippuen. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Innokkuutta, yhteistyökykyä ja luovuutta. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Toiminnasta saa elämyksiä, kokemuksia, tietoja, taitoja sekä tutustuu uusiin ihmisiin ja saa kavereita. Nuorten Keski-Suomi ry, toimisto Sepänkatu 14 B, Jyväskylä ToukoFest ja My Way: Projektipäällikkö Päivi Laitinen Puh: Sähköposti: paivi.laitinen@nuortenkeskisuomi.fi Ykkösketju, projektitoiminta ja aikuistoimijat: Projektipäällikkö Tiina Västilä Puh: Sähköposti: tiina.vastila@nuortenkeskisuomi.fi PARASTA LAPSILLE JYVÄSKYLÄN OSASTO RY Parasta Lapsille ry toimii monikulttuurisessa hengessä lasten ja lapsiperheiden jaksamisen tukena järjestämällä leiritoimintaa koulujen loma-aikoina. Järjestö on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Tärkeimmät toimintamuotomme ovat paikallisyhdistystoiminta, lasten, nuorten ja perheiden leirit, viikonlopputoiminta sekä vapaaehtoisten hankinta ja koulutus. 74

75 Parasta Lapsille -järjestön toimintaa ohjaavat arvot ovat lapsuuden kunnioittaminen, luotettavuus, avoimuus, suvaitsevaisuus ja yhteisöllisyys. YK:n Lapsen Oikeuksien Sopimus on ohjenuorana kaikessa toiminnassamme. Vapaaehtoiset ovat järjestöllemme elintärkeitä, sillä suuri osa toiminnastamme toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisuus on ihmisenä ihmiselle olemista, eikä kenenkään tarvitse pärjätä yksin - yhdessä olemme enemmän! Järjestön vapaaehtoisena voit osallistua yhdistys-, leiri- ja viikonlopputoimintaan. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN LASTEN LEIRIOHJAAJA Ohjaajien tehtäviin kuuluvat mm. ryhmän ohjaaminen, leiriohjelmien suunnittelu ja toteutus sekä lasten kanssa oleminen yhdessä muiden ohjaajien kanssa. Ajallinen kesto: 5 vrk:n lastenleirit tai 4 x viikonlopun mittaiset leirit. Koulutus/ perehdytys: Vapaaehtoisen tulee osallistua Parasta Lapsille ry:n vapaaehtoistoiminnan peruskoulutukseen sekä leirikohtaiseen suunnitteluun ennen leiriä. Tuki ja ohjaus: Vapaaehtoisella on mahdollisuus saada tukea ja ohjausta toiminnan aikana. LEIRIMUMMU TAI -VAARI Leirimummo tai -vaari osallistuu leirien suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä muiden ohjaajien kanssa. Isovanhempien tärkein tehtävä on olla läsnä ja jutella lasten kanssa leiritoiminnan lomassa. Ajallinen kesto: 5 vrk:n perhe- ja lastenleirit tai 4 x viikonlopun mittaiset leirit. Koulutus/ perehdytys: Vapaaehtoisen tulee osallistua Parasta Lapsille ry:n vapaaehtoistoiminnan peruskoulutukseen sekä leirikohtaiseen suunnitteluun ennen leiriä. Tuki ja ohjaus: Vapaaehtoisella on mahdollisuus saada tukea ja ohjausta toiminnan aikana. OHJAAJAHARJOITTELIJA (16-17v) Ohjaajaharjoittelija osallistuu leirien suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä täysi-ikäisten ohjaajien kanssa. Leirit tarjoavat harjoittelijoille mielenkiintoisen mahdollisuuden tutustua lasten kanssa tehtävään työhön. Ajallinen kesto: 5 vrk:n perhe- ja lastenleirit tai 4 x viikonlopun mittaiset leirit. Koulutus/ perehdytys: Vapaaehtoisen tulee osallistua Parasta Lapsille ry:n vapaaehtoistoiminnan peruskoulutukseen sekä leirikohtaiseen suunnitteluun ennen leiriä. Ohjaajaharjoittelijoille on myös tarjolla omaa koulutusta. Tuki ja ohjaus: Vapaaehtoisella on mahdollisuus saada tukea ja ohjausta toiminnan aikana. PERHETOIMINNAN OHJAAJA Ohjaaja suunnittelee ja toteuttaa monikulttuuriset perheleirit ja viikonloppuleirit yhdessä muiden ohjaajien kanssa sekä osallistuu toiminnan arviointiin. Ajallinen kesto: 5 vrk:n perheleirit tai 4 x viikonlopun mittaiset leirit. Koulutus/ perehdytys: Vapaaehtoisen tulee osallistua Parasta Lapsille ry:n vapaaehtoistoiminnan peruskoulutukseen sekä leirikohtaiseen suunnitteluun ennen leiriä. Tuki ja ohjaus: Vapaaehtoisella on mahdollisuus saada tukea ja ohjausta toiminnan aikana. 75

76 MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN - Täysi-ikäisyyttä (perhe- ja lastenleirillä vuotiaat voivat toimia ohjaajaharjoittelijoina). - Luotettavuutta. Vapaaehtoinen tekee lupaamansa asiat ajallaan ja mahdollisimman hyvin, sekä toimii turvallisena aikuisena ja hyvänä esimerkkinä. - Halua lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimimiseen. - Järjestön sääntöjen, toimintaperiaatteiden ja arvojen hyväksymistä ja niihin sitoutumista. - Kaikki mukaan haluavat haastatellaan ja heidät perehdytetään tehtäviinsä. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Parasta Lapsille vapaaehtoisuus on toimintaa, tukea ja antoisaa yhdessäoloa, joka saa voimansa ihmisten erilaisuudesta. Järjestö huolehtii vapaaehtoiselle toiminnasta aiheutuvista kuluista ja vakuuttaa tapaturmien varalta kaikki toiminnassa olevat vapaaehtoisensa. Toiminnasta saa pyydettäessä osallistumistodistuksen. Parasta Lapsille ry, Jyväskylän toimintaryhmä Kaisu Peltoperä Puh: Sähköposti: runotytto@hotmail.com Vapaaehtoistoiminnan yhteyshenkilö Taru Heinonen Puh: (09) Sähköposti: taru.heinonen@parastalapsille.fi PELASTAKAA LAPSET RY, Jyväskylän paikallisyhdistys Pelastakaa Lapset on uskontokuntiin ja poliittisiin puolueisiin sitoutumaton avoin kansalaisjärjestö ja toimii jäsenistönsä voimin. Pelastakaa Lasten päämääränä on lisätä lasten arvostusta ja kunnioitusta, oppia lapsilta kuuntelemalla heitä ja antaa lapsille mahdollisuuksia ja toivoa hyvään elämään. Pelastakaa Lapset noudattaa kaikessa työssään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen keskeisiä periaatteita: Jokaisella lapsella on oikeus olemassaoloon, hyvään kasvuun ja kehitykseen, oikeus yhdenvertaisuuteen muiden lasten kanssa ja oikeus omiin mielipiteisiinsä. Jyväskylän paikallisyhdistyksemme auttaa lapsiperheitä ja nuoria Jyväskylässä monin tavoin. Erityisesti autamme vähävaraisia lapsiperheitä myöntämällä perheavustuksia vuosittain. Autamme lapsia myös maamme lähialueilla tukemalla Petroskoissa sijaitsevaa lastenkotia. Olet lämpimästi tervetullut iloiseen vapaaehtoisten joukkoomme! Puheenjohtaja Riitta Mecklin Puh: Sähköposti: riitta.mecklin@jyvaskylalainen.com Sihteeri Riikka Markkanen Puh: Sähköposti: pelastakaa.lapset@jyvaskylalainen.com 76

77 PELASTAKAA LAPSET RY, Keski-Suomen aluetoimisto Pelastakaa Lapset on valtakunnallinen ja kansainvälinen lastensuojelujärjestö, joka toimii lasten oikeuksien edistämiseksi sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Teemme työtä erityisesti turvattomissa ja vaikeissa olosuhteissa elävien lasten ja nuorten puolesta. Pelastakaa Lasten lastensuojelupalvelut käsittävät lasten lomakoti- ja tukiperhetoiminnan, tukihenkilö- ja aikuisystävätoiminnan, sijaiskoti- ja lastenkotityön sekä kansainväliset ja kotimaiset adoptiot. Lisäksi Pelastakaa Lapset tekee humanitaarista avustustyötä koti- ja ulkomailla. Paikallisyhdistyksemme tekevät vapaaehtoistyötä lasten hyväksi. Pelastakaa Lapset on lastensuojelujärjestö, joten kaikki vapaaehtoistoiminta painottuu lasten ja lapsiperheiden kanssa tehtävään työhön. Vapaaehtoisilla on yllä mainituissa toimintamuodoissa keskeinen rooli. Tukiperheet, lomakodit, aikuisystävät ja tukihenkilöt ovat puhtaasti vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka saavat työhönsä tukea Pelastakaa Lapsilta. Myös lyhyt- ja pitkäaikaiset sijaisperheet työskentelevät lasten hyväksi ja saavat tukea Pelastakaa Lapsilta. AIKUISYSTÄVÄTOIMINTA Aikuisystävätoiminnassa on tavoitteena järjestää turvallisia aikuiskontakteja sitä tarvitseville lapsille. Aikuisystävätoiminnassa toteutetaan ennaltaehkäisevän lastensuojelun ja vapaaehtoisuuden periaatteita. Toiminta on avointa kaikille perheille ja 3-18-vuotiaille lapsille. Aikuisystävätoiminnassa vapaaehtoinen on tärkeässä roolissa. Ilman vapaaehtoisia toimijoita emme voisi tarjota aikuisystävätoimintaa sitä tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN AIKUISYSTÄVÄ Toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset aikuiset toimivat lapselle harrastekavereina, elämän rinnalla kulkijana ja ystävänä. Tapaamisia sovitaan perheen, lapsen ja aikuisystävän aikataulujen mukaisesti. Tapaamisten aikana tehdään asioita, joista on yhdessä sovittu: esimerkiksi ulkoilua, kirjastossa käyntiä, leipomista jne. Tärkeintä on kuitenkin yhdessä oleminen. Kyseessä ei ole lasten- tai kodinhoitopalvelu, vaan toiminnan periaatteena on, että lapsen ja aikuisen ystävyyssuhde toimii tasa-arvoisesti. Ajallinen kesto: Aikuisystäväksi haluavilta toivotaan sitoutumista toimintaan ainakin yhden vuoden ajaksi. Koulutus/ perehdytys: Vapaaehtoiset perehdytetään aikuisystävätoiminnan omalla perehdytyksellä. Perehdytys kestää yhteensä oppituntia (á 45 min). Tuki ja ohjaus: Vapaaehtoisille tarjotaan vertaistapaamisia ja virkistäytymistä. Heillä on myös mahdollisuus saada työtekijän ohjausta sitä tarvitessaan. Vapaaehtoistoiminnassa saa toteuttaa itseään, saa hyvän mielen ja nauttii pienistä arkipäiväisistä asioista. Vapaaehtoisena toimiminen on opettanut todella paljon elämästä ja ihmisistä. 77

78 MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Aikuisystävätoimintaan pääsevät mukaan kaikki 18 vuotta täyttäneet. Edellytyksenä on, että vapaaehtoinen osallistuu perehdytysjaksoon ja käy työntekijän haastattelussa ennen toiminnan aloittamista. Muuten ainoa resurssi, jota vapaaehtoiselta toivotaan on aikaa toiminnalle (esim. 2h / 2 viikon aikana). MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Aikuisystävätoiminta tarjoaa mahdollisuuden päästä osallistumaan lasten maailmaan. Toiminnassamme pienillä teoilla ja ajan antamisella voi olla kauaskantoinen positiivinen merkitys lapsen elämään. Toiminnan aikana aikuisystävillä on käytössään työntekijöiden tuki ja ohjaus. Aikuisystävätoiminnan koordinaattori Matias Vallisto Puh: Sähköposti: matias.vallisto@pelastakaalapset.fi MUUTA Aikuisystävätoimintaa järjestetään Pelastakaa Lapset ry:n Keski-Suomen aluetoimiston ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n yhteistyönä. Toimintaa on tällä hetkellä Jyväskylän lisäksi Hankasalmella, Keuruulla, Laukaassa, Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. TUKIPERHE JA LOMAKOTITOIMINTA MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN LOMAKOTITOIMINTA Lomakotitoiminta on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä ja lastensuojelun avohuollon yksi tukitoimi. Lomakodit ovat vapaaehtoisia perheitä, joille on yhteistä aito kiintymys lapsiin ja halu lapsiperheiden auttamiseen. Lomakodit tarjoavat monelle lapselle ainutlaatuisen mahdollisuuden omaan lomaan ja kokemuksiin, joita muistellaan lämmöllä vielä aikuisenakin. Lomakodeissa käyvät lapset ovat pääsääntöisesti vuotiaita. Lapset viettävät lomakodissa yleensä 1-3 viikon pituisen lomajakson (pääsääntöisesti kesällä). Lapset voivat käydä lomakodeissa myös muina koulujen loma-aikoina. Usein lomakodin ja lapsen välille muodostuu lämmin ystävyyssuhde ja lapsi haluaa mennä tuttuun lomakotiin seuraavanakin vuonna. Ajallinen kesto: Lapsi viettää lomakodissa vähimmillään yhden lomajakson, esimerkiksi viikon kesällä. Jotkut lapset käyvät samassa lomakodissa useita vuosia kerran kesässä. Lomakoti sitoutuu toimintaan yhdeksi lomajaksoksi kerrallaan, jotkut lomakodit ovat mukana toiminnassa useita vuosia. Koulutus/ perehdytys: Lomakodit perehdytetään ennen toiminnan aloittamista. Tuki ja ohjaus: Lomakodit saavat toimintaansa ohjausta ja koulutusta Pelastakaa Lasten sosiaalityöntekijöiltä. Alkuperehdytyksen lisäksi lomakoteja ohjataan ja tuetaan jatkokoulu- 78

79 tusten, keskustelujen, kotikäyntien ja virkistyspäivien muodossa. Tarvittaessa on mahdollisuus erilliseen työnohjaukseen. Lomakodeille maksetaan lasten käynneistä kulukorvausta. TUKIPERHETOIMINTA Tukiperhetoiminta on lastensuojelun avohuollon yksi tukitoimi. Tukiperheet ovat vapaaehtoisia perheitä, jotka ovat kiinnostuneita lasten ja lapsiperheiden auttamisesta. He haluavat antaa aikaansa ja pitää huolta myös muista kuin omista lapsistaan. Toiminta on tarkoitettu pääsääntöisesti 3-12-vuotiaille lapsille, joista suurin osa tulee toimintaan oman kuntansa sosiaalitoimen kautta. Tukiperhettä tarvitaan monenlaisissa tilanteissa. Vanhempien voimavarat voivat olla vähissä eikä perheen oma lähipiiri pysty auttamaan tarpeeksi. Tukiperheeltään lapsi saa lämmintä huolenpitoa ja turvallisia aikuissuhteita. Ajallinen kesto: Lapsi viettää tukiperheessään pääsääntöisesti yhden viikonlopun kuukaudessa. Tukiperhe sitoutuu tähän toimintaan vähintään vuodeksi. Koulutus/ perehdytys: Tukiperheet käyvät ennen toiminnan aloittamista tukiperhevalmennuksen joko ryhmävalmennuksena tai perhekohtaisena valmennuksena. Tuki ja ohjaus: Tukiperheet saavat toimintaansa ohjausta ja koulutusta Pelastakaa Lasten sosiaalityöntekijöiltä. Perusvalmennuksen lisäksi tukiperheitä ohjataan ja tuetaan jatkokoulutusten, keskustelujen, kotikäyntien, leirien, tukiperhevanhempien pienryhmien ja virkistyspäivien muodossa. Tarvittaessa on mahdollisuus erilliseen työnohjaukseen. Tukiperheille maksetaan lasten käynneistä kulukorvausta. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Tukiperheiltä ja lomakodeilta edellytetään vakaata elämäntilannetta, halua auttaa sekä kykyä tarjota lapsille turvallista ja lämmintä huolenpitoa. Lapsen parhaaksi toimiminen edellyttää tukiperheeltä yhteistyötä lapsen vanhempien sekä sosiaalitoimen kanssa. Tukiperheet ja lomakodit ovat tavallisia perheitä, joilla on aikaa, tilaa ja lämpöä olla lasten tukena. Päätös toimia tukiperheenä tai lomakotina tulee olla koko perheen yhteinen. Tukiperheeksi/ lomakodiksi sopii sellainen perhe, jossa on omia lapsia tai yhtä hyvin perhe, josta omat lapset ovat jo maailmalla. Myös lapseton perhe voi toimia tukiperheenä. Tukiperhettä tarvitaan erilaisissa elämäntilanteissa eläville lapsille ja sen vuoksi tarvitsemme myös erilaisia tukiperheitä. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Tukiperheet ja lomakodit kokevat antoisia hetkiä lasten kanssa. He pääsevät seuraamaan lapsen kasvua ja kehitystä, lapsen iloa ja jakamaan yhteisiä hetkiä. Välittäminen ja kiintymys ovat molemminpuolisia. Lainausta tukiperheiden ja lomakotien palautteista: "Ilo, mitä lapset tuovat meille!", "Hieno kokemus, opimme paljon itsestämme ja lapsista", "Lapsilla on aina paikka sydämessämme". Tuen hakeminen ja saaminen on osa vapaaehtoistoimintaa. Erilainen jatko- ja täydennyskoulutus kehittää sinua sekä vapaaehtoisena että ihmisenä. 79

80 MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä Pelastakaa Lasten Keski-Suomen aluetoimistoon. Jokainen tukiperhe ja lomakoti saa koulutuksen ennen toiminnan aloittamista. Pelastakaa Lapset ry, Keski-Suomen aluetoimisto Väinönkatu 11 A (3. krs), Jyväskylä Puh: Tukiperhe- ja lomakotitoiminnan sosiaalityöntekijä Katja Mettinen Puh: Sähköposti: katja.mettinen@pelastakaalapset.fi Minulle vapaaehtoisena toimiminen merkitsee oman elämisen mielekkyyden lisäämistä ja sitä, että kun antaa niin saa. SUOMEN PUNAINEN RISTI: Lasten ja nuorten toiminta Nuorisotoiminnan sisällöt perustuvat Suomen Punaisen Ristin ydintehtäviin: ensiapuun ja valmiuteen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä kansainväliseen toimintaan ja humanitaarisiin arvoihin. Nuorisotoiminnan keskeisenä teemana on välittäminen. Ajankohtaiset tiedot nuorten vapaaehtoistoiminnasta, teemapäivistä, kampanjoista ja tapahtumista löydät osoitteesta SPR:n Länsi-Suomen piirin osastoissa toimii eri teemoilla varhaisnuorten- ja nuorisoryhmiä. Jyväskylässä varhaisnuorten ryhmät ovat 7-12-vuotiaille (Reddie Kids -kerhot) ja nuorisoryhmät yli 13-vuotiaille sekä yli 16-vuotiaille nuorille (Maailmanparannusryhmä). Ryhmissä käsitellään Punaisen Ristin teemoja ryhmän ja ohjaajien kiinnostuksen mukaan. Teemoja voivat olla esimerkiksi ensiapu ja terveys, pelastuspalvelu, sosiaalipalvelutoiminta, kansain välisyys ja suvaitsevaisuus. Kampanjat ja tapahtumat: Nuoret vapaaehtoiset toimivat näkyvässä roolissa vuosittain mm. Nälkäpäivässä, maailman aids-päivässä (1.12.), ystävänpäivässä (14.2.), rasismin vastaisessa päivässä (21.3.), päihteiden vastaisessa työssä sekä kesäisin festareilla kesäkumeja jakamassa. Ajallinen kesto: Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti, kampanjatoiminnassa ja tapahtumissa voi olla mukana kertaluonteisesti. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä aluetoimistoon tai paikallisosastojen yhteyshenkilöihin. SPR:n Jyväskylän seudun paikallisosastojen yhteystiedot löytyvät piirin nettisivuilta. SPR Länsi-Suomen piiri, Jyväskylän aluetoimisto Sammonkatu 4, Jyväskylä 80

81 Puh: (014) Sähköposti: SPR Jyväskylän paikallisosasto Sammonkatu 4, Jyväskylä Puh: Sähköposti: Nuorten maailmanparannusryhmä Yhteyshenkilö Marjukka Huttunen Sähköposti: Reddie Kids -Sammonkatu Sähköposti: Reddie Kids -Halssila Yhteyshenkilöt: Johanna ja Outi Sähköposti: MUUTA SPR:n toiminnan yleisesittely on luvussa 9: Pelastus-, ensiapu- ja kriisitoiminta. TORPPIS RY Torppis ry on lasten ja varhaisnuorten asialla Jyväskylän Kortepohjassa. Yhdistys järjestää alueen lapsille ja nuorille sosiaalisia valmiuksia kasvattavaa sekä käytännöllisiä ja kulttuurisia taitoja kehittävää toimintaa. Torppis ei tavoittele voittoa; periaatteena on tarjota käyttäjille tilat ja tukea ohjattua ja omaehtoista toimintaa. Toimintamuotoja ovat Kortepohjan jälkkäri (alakoululaisten iltapäivätoiminta), muskarit alle kouluikäisille, avoin leikkitupa sekä erilaisiin tapahtumiin osallistuminen ja niiden järjestäminen (kirpputorit, myyjäiset, koko perheen puistotapahtumat). Yhdistyksenä Torppis on kantaa ottava ja keskustelua herättävä yhteisö, jolle sydämen asioita ovat elinympäristön viihtyvyys ja turvallisuus. Torppiksen johtokunta koostuu alueen asukkaista, jotka haluavat olla mukana vaikuttamassa lasten ja nuorten asioihin. He kaikki ovat vapaaehtoisia ja kokevat vapaaehtoistyön tärkeäksi. Ilman heitä yhdistys ei toimisi, joten vapaaehtoisten rooli Torppiksessa on elintärkeä. Johtokunta päättää iltapäivätoiminnan ja muskareiden työntekijä- ym. asioista sekä suunnittelee ja toteuttaa tapahtumia. Mikäli olet innostunut tulemaan mukaan järjestämään erilaisia tapahtumia alueelle, otathan yhteyttä nettisivujemme palautelomakkeella. Vapaaehtoista talkooväkeä otetaan aina avosylin vastaan. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN JOHTOKUNNAN JÄSEN On mukana ideoimassa uutta ja ratkaisemassa ongelmia. Ajallinen kesto: Yksi toimintakausi kerrallaan. Koulutus/ perehdytys: Edellinen asian hoitaja perehdyttää seuraavaa tehtäviin. Tuki ja ohjaus: Johtokunnan kokouksissa saa reilusti ja rohkeasti kertoa asioista, muut antavat tukensa. 81

82 MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Tärkeintä on olla innostunut ja halukas vaikuttamaan lasten ja nuorten asioihin. Kaikista taidoista on yhdistyksessämme hyötyä, mitään ei tarvitse välttämättä osata - kaikkea uuttahan voi aina oppia. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Jos haluaa saada jotain näkyvää aikaiseksi Kortepohjan alueella, on ehdottomasti tervetullut mukaan toimintaan. Yhdistyksessämme saa toteuttaa itseään sekä ideoitaan ja luoda uutta. Mukana on kiva porukka, johon mielellään otetaan uusia vapaaehtoisia mukaan! MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä Kortepohjan jälkkärin vastaavaan ohjaajaan tai johtokunnan jäseniin. Torppis ry/ Kortepohjan jälkkäri Emännäntie 10 M, Jyväskylä Vastaava ohjaaja Henna Impola Puh: Sähköposti: torppis@torppis.fi Vapaaehtoistoiminnan kautta saadusta kokemuksesta voi olla hyötyä opinnoissa ja työpaikkaa hakiessa. USHANGA RY Ushanga ry on jyväskyläläinen kansainvälistä nuoriso- ja vapaaehtoistyötä tekevä järjestö, joka toimii Euroopan Unionin Youth in Action - nuorisotoimintaohjelman puitteissa. Toimintamme tavoitteena on kehittää erityistä tukea tarvitsevien nuorten yhteiskunnallisia ja sosiaalisia valmiuksia, mahdollistaa uusia oppimiskokemuksia sekä edistää kulttuurienvälistä kohtaamista. Ushanga toimii nuoria varten ja nuorten kanssa. Lähetämme vuosittain noin 20 vapaaehtoista vapaaehtoistöihin ulkomaille ja vastaanotamme noin 15 nuorta Suomeen. Kansainvälisen toimintamme kohderyhmänä ovat pääasiassa syrjäytymisvaarassa olevat vuotiaat nuoret. Järjestömme toiminta kokonaisuudessaan perustuu vapaaehtoisuuteen. Lähes kaikki Ushangan toimijat ovat vapaaehtoisia, jotka haluavat edistää nuorten hyvinvointia sekä mahdollistaa erilaisia kohtaamis- ja oppimistilanteita. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN EVS-VAPAAEHTOISTYÖJAKSO Euroopan Unionin nuorisotoimintaohjelma Youth in Action -alaohjelma Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu eli tuttavallisemmin EVS tarjoaa vuotiaille mahdollisuuden matkustaa ulkomaille työskentelemään vapaaehtoisesti yleishyödyllisessä organisaatiossa. Lisätietoja: Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus, 82

83 Ajallinen kesto: Projektin kesto 2 vko - 12 kk, projektin valmistelu alkaa noin 6 kk ennen jaksoa, mutta on tiiviimpää noin 1 kk ennen lähtöä. Koulutus/ perehdytys: Evs -jaksolle lähtevälle järjestetään valmennus joko yksilö- tai ryhmävalmennuksena. Valmennuksen sisältö määräytyy vapaaehtoisen tarpeiden mukaan. Lisäksi vapaaehtoisen tulee osallistua Cimon järjestämään lähtövalmennusviikonloppuun ennen projektin alkua. Tuki ja ohjaus: Tukea tulee koko kokemuksen ajan sekä lähettävän että vastaanottavan tahon työntekijöiltä. Vapaaehtoisena saat tukihenkilön eli mentorin Suomesta sekä kohdemaasta ja tarvittaessa joku suomalainen matkustaa mukanasi. MENTORI, lähettäminen Toiminen tukihenkilönä Suomesta ulkomaille vapaaehtoistyöhön lähteville nuorille aikuisille: - Vapaaehtoisten rekrytointiin osallistuminen - Henkilökohtaisen tuen tarjoaminen vapaaehtoiselle koko jakson ajan - Vapaaehtoisten valmennukseen toteuttaminen (yhdessä hankekoordinaattorin kanssa) - Vapaaehtoisjakson käytännön valmistelujen tukeminen - Nuoren oppimisprosessin tukeminen (tavoitteet, oppimisen seuranta ja arviointi) - Yhteydenpito vapaaehtoisen vastaanottavaan tahoon toisessa EU-maassa - Valmisteluvierailun tekeminen yhdessä vapaaehtoisen kanssa kohdehankkeeseen ennen jakson alkua - Yhteydenpito nuoreen vapaaehtoisjakson aikana - Jakson palautteen ja arvioinnin tekeminen yhdessä vapaaehtoisen kanssa - Nuoren tukeminen vapaaehtoisjakson jälkeisen elämän suunnittelussa Ajallinen kesto: Mentorin tehtävät vievät aikaa noin 4-8 tuntia viikossa, vaihdellen vapaaehtoisjakson eri vaiheissa. Toivomme mentoreilta sitoutumista vähintään yhden EVSvapaaehtoishankkeen tukemiseen. Hanke valmisteluineen, hakuprosesseineen ja loppuarviointeineen kestää noin vuoden. Mentoreille ei makseta palkkaa, mutta kaikki mentoroinnista aiheutuvat kulut korvataan. Koulutus/ perehdytys: Mentor-koulutuksia järjestetään noin 2 kertaa vuodessa. Lisäksi tehtävään perehdytetään henkilökohtaisesti. Tuki ja ohjaus: Viikoittaiset mentortapaamiset vertaistuen periaatteella. MENTORI, vastaanottaminen Tukihenkilönä toimiminen Suomeen tuleville EVS -vapaaehtoisille tai seniorivapaaehtoisille. Kulttuuriin tutustuttaminen, käytännön asioissa avustaminen (kaupassa käynti, liikkuminen, puhelinliittymät jne.), ympäristöön tutustuttaminen, yhteydenpito koordinaattoriin, oppimisen seuraaminen, loppuarviointi. Ajallinen kesto: Vapaaehtoisprojektin ajan 2 vko - 12 kk. Koulutus/ perehdytys: Koordinaattori perehdyttää tehtävään. Tuki ja ohjaus: Viikoittaiset mentortapaamiset vertaistuen periaatteella. Vertaisuus, oman tai lähipiirin kokemukset innostavat usein vapaaehtoistoimintaan. 83

84 PAIKALLINEN VAPAAEHTOISTOIMINTA Oletko kyllästynyt kaupunkiin, jossa kaikki maksaa? Jossa ei ole tilaa toteuttaa ideoita tai vaan oleskella rauhassa kaverien kanssa ilman tarjoilijoiden pitkiä katseita? Oletko halunnut järjestää keikkailtoja, leffailtoja, suklaamaistiaisia, musajammailuja tai vaikka peliturnauksia? Nyt olisi tilaa missä toteuttaa ideoita! Cafe Silta Tassisali Lutakossa on avoinna syksyn jokaisena tiistaina klo Tarjolla on ilmaista kasvisruokaa ja Lutakon kahvilan puoli-ilmaisia tuotteita. Ajallinen kesto: Kertaluontoisesti tai pidempään. KIELIVALMENNUS Kielivalmennusta ulkomaille lähteville suomalaisille vapaaehtoisille tai suomen kielen valmennusta Jyväskylään tuleville vapaaehtoisille. Ajallinen kesto: Lähteville vapaaehtoisille n. kerran viikossa kahden kuukauden ajan. Suomeen tuleville vapaaehtoisille noin kerran viikossa projektin ajan (2 vko - 12 kk). Koulutus/ perehdytys: Koulutusmateriaalia tehty tarkoitusta varten. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Motivaatiota toimintaan, luotettavuutta. Järjestössämme on tarjolla monenlaista erilaista vapaaehtoistoimintaa, joiden vaatimukset vaihtelevat toiminnan mukaan. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Ushangan vapaaehtoistoiminta mahdollistaa monenlaisia kokemuksia sekä kansalaistoiminnasta että kansainvälisyydestä. Järjestömme mukautuu aktiivisten jäsentensä näköiseksi. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Toiminnastamme voi tiedustella tarkemmin mainituilta yhteyshenkilöiltä. Kansainvälinen vapaaehtoistyö, Mentor-toiminta/ kielivalmennus (lähettäminen) yhteyshenkilö Asta Karjalainen Puh: Sähköposti: asta.karjalainen@ushanga.fi Café Silta -toiminta, yhteyshenkilö Sonja Puolakka Puh: Sähköposti: sonja.puolakka@ushanga.fi Mentor-toiminta/ kielivalmennus (vastaanottaminen) yhteyshenkilö Susanna Baltzar Puh: Sähköposti: susanna.baltzar@ushanga.fi Seniori-vapaaehtoistyö yhteyshenkilö Sanna Pesola Puh: Sähköposti: sanna.pesola@ushanga.fi 84

85 WALKERS-NUORISOKAHVILA Walkers-toiminta on Aseman Lapset ry:ssä kehitetty ainutlaatuinen suomalainen nuorisotyön muoto, joka perustuu vapaaehtoistoimintaan. Walkersissa on nimensä mukaisesti kyse elämänasenteesta: kulkemisesta ja kulkijoiden kohtaamisesta. Tärkein toimintamuoto on kahvilatoiminta. Walkers-kahvilat ovat turvallisia kokoontumispaikkoja, joihin kaikki nuoret ovat tervetulleita. Tarkoituksena on mahdollistaa aikuisten ja nuorten hyväksyvä ja turvallinen kohtaaminen sekä edistää nuorten itsenäistymistä ja kasvamista vastuullisiksi aikuisiksi. Walkerstoiminnan tarkoituksena on täydentää paikallista nuorisotyötä ja nuorisotoimintaa nuorille avoimen kahvilan muodossa. Nuorisotyön muotona Walkers-toiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Jyväskylässä Walkers Lutakko on ollut avoinna nuorille helmikuusta 2008 alkaen, kouluvuoden aikana aina perjantaisin. Kahvilaan ovat tervetulleita kaikki, pääsääntöisesti alaikäiset, nuoret. Kahvila on rento hyvän meiningin vapaa-ajanviettopaikka nuorille, jossa on tarjolla limpparia, kahvia ja teetä edulliseen hintaan, sekä pelejä ja musiikkia. Kahvilasta nuoret saavat vaihtoehtoisen ja monikäyttöisen kohtauspaikan varsinkin viikonloppuisin. Walkers Lutakon taustayhdistyksenä on Jelmu ry. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Walkers-toiminta on ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, jossa innostetaan tavallisia aikuisia liikkeelle mukaan vapaaehtoistyöntekijöiksi. Keskeisin toimija Walkersissa onkin koulutetuista aikuisista vapaaehtoistyöntekijöistä koostuva ryhmä. Itse vapaaehtoistyö on hyvin omaehtoista ja työt sovitetaan omaan aikatauluun. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Kiinnostuneiden yhteydenotot sähköpostilla osoitteeseen: Laitathan viestiin mukaan lyhyen kuvauksen itsestäsi, niin otamme sinuun yhteyttä. Lisätietoa Walkers-toiminnasta löytyy osoitteesta Kahvila Lutakko (Tanssisali Lutakon alakerta) Schaumaninkatu 3, Jyväskylä Sähköposti: YAD - YOUTH AGAINST DRUGS RY YAD - Youth Against Drugs ry on nuorten vapaaehtoistoimintaan perustuva ehkäisevän huumetyön yhdistys. Yhdistyksen ensisijainen tavoite on pyrkiä ehkäisemään huumeiden käyttöä ja tukea päihteetöntä elämää. Tarkoituksena on tukea nuorten päihteettömiä elämäntapoja ja tarjota vaihtoehtoisia toimintamuotoja ja uusia sosiaalisia kontakteja. 85

86 Tavoitteena on myös lisätä ihmisten tietämystä huumeasioissa ja vaikuttaa päätöksentekoon. Toiminnan lähtökohtina ovat alusta asti olleet nuorten vapaaehtoisten omat ideat, kyvyt ja voimavarat. YAD ry:n toiminta on sekä uskonnollisesti että poliittisesti sitoutumatonta ehkäisevää päihdetyötä. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN INFOPISTE- JA FESTARITOIMINTA Infopistetyössä toteutuu ehkäisevän huumetyön ja päihdekasvatuksen tärkein perusajatus: vuorovaikutus. Infopistetyössä mennään sinne missä nuoretkin ovat. Usein infopisteet ovat tilaisuuksissa, joihin liittyy myös päihteiden käyttö. YAD:n vapaaehtoiset ovat esimerkkinä päihteettömästä tavasta viettää esim. festarit. Infopisteillä jaetaan tietoa yhdistyksen luonteelle ominaisella tavalla; ei tyrkyttämällä, vaan olemalla esillä, osallistaen ja ennen kaikkea keskustelemalla. Ajallinen kesto: YAD ry osallistuu vuosittain useille musiikkifestareille. Infopisteitä pidetään myös discoissa, konserteissa, messuilla ja muissa nuorten tapahtumissa. Koulutus/ perehdytys: Festari- ja infopistetyötä tekevien vapaaehtoisten kouluttamiseen panostetaan ja vastuuta festarityöstä annetaan vapaaehtoisille festarivastaaville. Kaikki festareille lähtijät käyvät infopistekoulutuksen, joka antaa valmiuksia keskustelujen käymiseen festarikansan kanssa. VAIHTOEHTOINEN TOIMINTA JA TAPAHTUMAT YAD ry tarjoaa jäsenistölleen ja muillekin mielekästä toimintaa ja elämyksiä päihteiden käytön sijaan. Retket, leirit, monipuolinen harrastustoiminta ja päihteettömät nuorisotapahtumat ovat vaihtoehtotoimintaa omimmillaan. Paikallisosastot järjestävät paikkakunnillaan nuorille päihteettömiä tapahtumia ja ajanviettomahdollisuuksia. Tällöin tapahtumat ovat myös pitkälti nuorten itsensä toteuttamia. Valtakunnalliset suuremmat tapahtumat ovat osana yhdistyksen liikkeenomaisempaa toimintatapaa. Näitä tapahtumia ovat mm. Rock Against Drugs -konsertit ja Rave Against Drugs - reivit. Tapahtumat toteutetaan vapaa-ehtoisten, työntekijöiden ja mahdollisten yhteistyökumppanien yhteistyönä. TUKITOIMINTA PÄIHDETAUSTAISILLE Yhdistys tarjoaa monipuolisesti tukea päihteistä irti pyrkiville nuorille (pääsääntöisesti vuotiaille). YAD:ssa on toimijoita monenlaisista taustoista. Emme tee numeroa siitä kenellä käyttötaustaa on ja kenellä ei. Ryhmä- ja tukiystävätoiminnan tarjoaminen vaihtelee osastoittain ja aikakausittain. Valtakunnalliset tapahtumat ja leirit toimivat päihteettömyyttä tukevana vaihtoehtotoimintana myös päihdetaustaisille. Oman kokemuksen voi YAD:n toiminnassa kääntää vahvuudeksi ja lähteä vaikuttamaan huumeettoman elämäntavan edistämistyöhön. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä toiminnanohjaajaan tai paikallisosaston yhteyshenkilöön. YAD keskustoimisto Messukatu 3, Jyväskylä Puh: (014) Sähköposti: yad@yad.fi 86

87 Bronx Jyväskylä Toiminnanohjaaja Hanna Multanen Puh: Sähköposti: Jyväskylän paikallisosasto Miina Herronen Puh: Sähköposti: Joillekin vapaaehtoisuus on itsestäänselvyys ja osa normaalia elämää. Vapaaehtoistoimintaa voidaan pitää myös kansalaisvelvollisuutena. 9 Pelastus-, ensiapu- ja kriisitoiminta JYVÄSKYLÄN JÄRVIPELASTAJAT RY Jyväskylän järvipelastajat ry on Suomen ensimmäinen sisävesille perustettu yhdistys. Yhdistyksen päätehtävä on suorittaa pelastus- ja avustustehtäviä Pohjois-Päijänteen, Leppäveden sekä Keurusselän vesialueella yhteistyössä alueen viranomaisten kanssa. Meripelastus on sekä fyysisesti että psyykkisesti vaativa harrastus, joka edellyttää voimakasta sitoutumista. Lähimmäisen auttaminen on kuitenkin hyvin palkitsevaa ja tuo tekijälleen tyydytystä. Ehkä tästä syystä vapaaehtoinen meripelastus on monella aktiivijäsenellemme elämän paras harrastus. Uskomme, että hyvällä koulutuksella, sekä asianmukaisella, turvallisella kalustolla ja varusteilla vapaaehtoisemme jaksavat tärkeässä työssään. Uskomme myös, että saamme riveihimme uusia meripelastusaatteeseen sitoutuvia ihmisiä. Tervetuloa mukaan! MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Harrastuksen aloittaminen ei vaadi mitään erityisosaamista - auttamishalu ja motivaatio ovat riittävä perusta vapaaehtoismiehistöön pääsemiseksi. Pelastusmiehistössä toimiminen edellyttää 18 vuoden ikää, mutta tarjolla on myös sitä nuoremmille monenlaista tehtävää. Suomen meripelastusseura - Jyväskylän järvipelastajat ry Puheenjohtaja Tero Valkonen Puh: Sähköposti: puheenjohtaja.jyvaskylajpy@meripelastus.fi 87

88 KRIISIKESKUS MOBILE Suomen Mielenterveysseuran paikallisten seurojen kriisikeskuksia on 17 eri puolilla Suomea. Alueelliset kriisikeskukset tukevat selviytymistä erilaisissa elämän vaikeuksissa ja kriisitilanteissa. Kriisikeskuksissa työskentelee sekä koulutettuja kriisityöntekijöitä että vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Mielenterveysseura kouluttaa vapaaehtoiset tehtäväänsä ja pitää huolta heidän jaksamisestaan. Jyväskylän Seudun Mielenterveysseuran ylläpitämässä Kriisikeskus Mobilessa annetaan henkistä ensiapua palvelualueen ihmisille elämän eri kriisitilanteissa 24 h/ vrk. Yhteyttä voi ottaa avuntarvitsija itse, ystävä, läheinen, silminnäkijä, ohikulkija, sosiaali- ja terveydenhuolto, poliisi ja pelastustoimi, koulut, oppilaitokset, järjestöt ja työyhteisöt. Työmuotoina ovat kriisityö puhelimessa, tapaamiset kriisikeskuksessa, keskustelut asiakkaan luona, asiakkaan ohjaaminen ja saattaminen tarvittaessa muihin palveluihin, verkostotyö, sosiaalipäivystyksen etupäivystys, perheväkivaltatyö ja koulutukset. Vapaaehtoiset toimivat koulutuksen jälkeen tasa-arvoisina työntekijöinä osana työtiimiä kaikessa kriisityössä. Rikosuhripäivystyksen tukihenkilöt toimivat yksittäisissä tukisuhteissa asiakkaan rikosprosessissa. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN KRIISIPÄIVYSTÄJÄ Kriisityö. Ajallinen kesto: 6 h kerrallaan, 1-3 kertaa 3 viikon aikana. Koulutus/ perehdytys: Peruskurssi 38 h, lisäkoulutukset vähintään 4 krt/ vuosi. Tuki ja ohjaus: Ammatillisen työyhteisön tuki, 2 palkattua kriisityöntekijää koordinoimassa vapaaehtoistyötä. Työnohjaus noin 1 krt/ vuosi, lisäksi virkistykset ja laadukas lisäkoulutus. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Vähintään 22-vuoden ikä, hyvä itsetuntemus, ei omia akuutteja kriisejä menossa omassa elämässä. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Kyseessä on haasteellinen vapaaehtoistyön muoto osana ammatillista työyhteisöä. Työ on monipuolista ja henkisesti kasvattavaa. Se antaa myös laajan näkemyksen auttamistyöhön ja yhteistyöverkostoihin. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Seuraamalla lehti-ilmoituksia sekä kriisikeskus Mobilen kotisivuja. Seuraava haku on tammikuun alussa 2010 ja hakijat valitaan haastattelujen pohjalta. Kriisikeskus Mobile Asemakatu 2 (2.krs), Jyväskylä Puh: (014) Yhdyshenkilöt: Tarja Kiuru ja Pirjo Tupamäki Puh: (014)

89 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS, Jyvässeudun palvelupiste Rikosuhripäivystyksen (RIKU) perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa. Pyrimme vaikuttamaan yleisiin asenteisiin, käytäntöihin, päätöksentekoon ja lainsäädäntöön. RIKUn palvelutoiminnan tavoitteena on lievittää rikoksesta uhrille koituneiden seuraamusten vaikutuksia. Palvelut toteutetaan pääosin ammatillisesti ohjattuna vapaaehtoistyönä. Rikosuhripäivystys ylläpitää valtakunnallista auttavaa puhelinta ja valtakunnallista juristin puhelinneuvontaa. Lisäksi aluetoimistojen ja palvelupisteiden yhteydessä Rikosuhripäivystyksellä on koulutettuja, vapaaehtoisia tukihenkilöitä, jotka auttavat rikoksen uhria henkilökohtaisesti. RIKUn toiminnan tukijalka on osaavat vapaaehtoiset. Koulutamme vuosittain uusia vapaaehtoisia puhelin- ja verkkopäivystäjiksi ja/tai tukihenkilöiksi eri puolilla Suomea. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN TUKIHENKILÖTOIMINTA Rikoksen uhriksi joutuneella, hänen läheisellään tai asiassa todistavalla on mahdollisuus saada maksutta tukihenkilö Rikosuhripäivystyksestä. Tukihenkilöt auttavat uhria henkilökohtaisesti. Tukihenkilö voi tilanteesta riippuen tulla mukaan poliisilaitokselle ja oikeudenkäyntiin sekä olla apuna korvaushakemusten laatimisessa ja muissa käytännön asioissa. Tukihenkilöt auttavat rikoksen uhria myös keskustelemalla, kuuntelemalla ja ohjaamalla ammattiavun piiriin. Rikosuhripäivystyksen tukihenkilöt toimivat yksittäisissä tukisuhteissa asiakkaan rikosprosessissa. Koulutus/ perehdytys: Kaikki RIKUn vapaaehtoiset käyvät noin 30 tunnin mittaisen peruskurssin. Lisäksi vapaaehtoisille järjestetään säännöllisesti monipuolista täydennyskoulutusta ja työnohjausta. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN RIKUn vapaaehtoistyön kriteerinä on kypsä aikuinen, jolla ei itsellään ole käsittelemättömiä kriisejä. Vapaaehtoisauttajan tunnusmerkistöön kuuluvat luotettavuus, avoimuus, myönteisyys ja taito kuunnella. Hän on suvaitsevainen ja kunnioittaa toisen yksilöllisyyttä ja ratkaisuvapautta. Hänellä on aikaa tehtävään. Vapaaehtoisilta (juristin puhelinneuvonnan päivystäjiä lukuun ottamatta) ei edellytetä erityistä ammatillista taustaa. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Jos olet kiinnostunut vapaaehtoistyöstä, ota yhteyttä RIKUn paikalliseen yhteyshenkilöön. Seuraavassa vaiheessa on haastattelu, jossa kutsutulle kerrotaan tarkemmin RIKUn toiminnasta ja vapaaehtoisauttajan tehtävistä. Mikäli hakija on edelleen kiinnostunut tehtävästä ja hänet haastattelun perusteella katsotaan RIKUn vapaaehtoistyöhön soveltuvaksi, on edessä peruskoulutus. Rikosuhripäivystys, Jyvässeudun palvelupiste Toimipaikka: Jyväskylän kriisikeskus Mobile Asemakatu 2 (2.krs), Jyväskylä 89 Yhdyshenkilöt: Tarja Kiuru ja Pirjo Tupamäki Puh: (014) ,

90 SUOMEN PUNAINEN RISTI: Ensiapu, valmius, rinnepäivystys Suomen Punainen Risti toimii yli jäsenen ja noin aktiivisen vapaaehtoisen voimin. Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyö keskittyy kotimaahan, jossa tehtäväkenttä on monipuolinen: ensiapukoulutus, ystävä- ja tukihenkilötoiminta, nuorten auttamiseen keskittynyt työ, vanhustoiminta jne. Suomen Punaisen Ristin Jyväskylän seudun osastot ovat osa kansainvälistä poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta humanitaarista avustusjärjestöä. Toiminnan tärkein periaate on inhimillisyys (ihmisten kärsimysten lievitys, elämän ja ihmisarvon suojelu). Toinen järjestön seitsemästä periaatteesta on vapaaehtoisuus. Osaston organisaatiossa kaikki ovat vapaaehtoisia. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN ENSIAPU- JA VALMIUSTOIMINTA: ENSIAPURYHMÄT Ensiapuryhmät huolehtivat mm. erilaisten tilaisuuksien, tapahtumien ja kilpailujen ensiapuvalmiudesta. Ensiapuryhmätoiminta antaa koulutuksen ja toiminnan lisäksi elämyksiä ja uusia ystäviä. Ainoa vaatimus osallistumiselle on halu auttaa. Koulutus/ perehdytys: Ryhmät ylläpitävät ensiaputietojaan ja -taitojaan harjoittelemalla sekä osallistumalla kokonaisvaltaisesti Punaisen Ristin toimintaan. Punainen Risti huolehtii viranomaistahojen apuna toimivien vapaaehtoisten ensiapuryhmien kouluttamisesta ja toimintavalmiuden ylläpitämisestä. ENSIAPU- JA VALMIUSTOIMINTA: ENSIHUOLTORYHMÄT Ensihuoltoryhmät ovat viranomaisten tukena muun muassa onnettomuustilanteissa. Ryhmät auttavat onnettomuustilanteessa paikallaolijoita, tukevat onnettomuuden uhreja ja huolehtivat kriisipaikoilla muun muassa muonituksesta ja majoituksesta. Suomen Punainen Risti koordinoi Vapaaehtoista Pelastuspalvelua (Vapepa), joka on eri kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä. Vapepan hälytysryhmät toimivat viranomaisten ja muiden avuntarvitsijoiden apuna kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina. Koulutus/ perehdytys: Hälytysryhmät on koulutettu ja varustettu toimimaan viranomaisten ja muiden avuntarvitsijoiden apuna kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina. Vapaaehtoisuus on tarve kuulua johonkin: saa olla mukana ja apuna siinä missä tarvitaan. Tunne, että minäkin voin auttaa - eihän tiedä milloin itse on avun tarpeessa. Aina sitä saa itselleenkin jotain vastalahjaksi. 90

91 RINNEPÄIVYSTÄJÄ Punaisen Ristin vapaaehtoinen rinnepäivystäjä auttaa rinteessä loukkaantuneita laskettelijoita. Rinnepäivystäjä osaa tutkia loukkaantuneen, antaa hätäensiavun, hoitaa pienet vammat ja toimittaa vaikeammin loukkaantuneen hoitoon. Rinnepäivystäjät toimivat yhteistyössä hiihtokeskusten kanssa. Suomen rinteissä päivystää noin 500 Punaisen Ristin kouluttamaa rinnepäivystäjää yli 20 laskettelukeskuksessa eri puolilla Suomea. Suomen Punainen Risti toimii myös Jyväskylän Laajavuoren ja Muuramen Riihivuoren laskettelurinteissä. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Punaisen Ristin toiminta on kaikille avoin. Vapaaehtoisilta odotetaan järjestön periaatteiden hyväksymistä ja valmiutta toteuttaa lupauksensa. Toiminnasta voi erota milloin haluaa. Jäsenyys on vapaaehtoista, mutta luottamustehtäviin (hallitukseen) valitaan vain jäseniä. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Vapaaehtoistyö on hauskaa ja hyödyllistä. Suomen Punainen Risti tarjoaa useita eri toiminnan muotoja, joiden kautta voit tehdä hyvää toisille ja luoda hyvän mielen itsellesi. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä aluetoimistoon, paikallisosastoihin tai ensiapu- ja valmiustoiminnan yhteyshenkilöön, tai ilmoittautumalla -sivujen kautta. SPR:n Jyväskylän seudun paikallisosastojen yhteystiedot löytyvät piirin nettisivuilta. SPR Länsi-Suomen piiri, Jyväskylän aluetoimisto Sammonkatu 4, Jyväskylä Puh: (014) Sähköposti: Ensiapu- ja valmiustoiminta Yhteyshenkilö Kirsi Haakana Puh: Sähköposti: SPR Jyväskylän paikallisosasto Sammonkatu 4, Jyväskylä Puh: Sähköposti: Vapaaehtoistoiminta merkitsee minulle - auttamisen iloa - uusien näkökulmien saamista elämiseen - elämänkokemuksen välittymistä - yhteiskunnan yhtä tärkeimmistä asioista, joita ei rahalla saa. 91

92 10 Potilas ja omaisyhdistykset JYVÄSSEUDUN OMAISHOITAJAT RY Yhdistyksen tarkoituksena on toimia pitkäaikaissairasta, vammaista tai vanhusta hoitavien omaishoitajien aseman parantamiseksi ja tukemiseksi sekä auttaa omaishoitajia jaksamaan hoitotyössään. Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on edistää jäsenten välistä yhteistoimintaa sekä yhteistyötä viranomaisten kanssa, järjestää koulutus- ja virkistystoimintaa, ohjausta ja neuvontaa. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN KUMMI OMAISELLE KULKURI- eli Kuljen kummina rinnallasi -projekti on Ray:n ja Jyvässeudun Omaishoitajat ry:n hallinnoima hanke vuosina Projektin tavoitteena on löytää, kouluttaa ja tukea henkilöitä, jotka oman omaishoitajuuden päätyttyä tai vielä jatkuessa ryhtyvät kummeiksi - rinnalla kulkijoiksi - sitä tarvitseville omaishoitajille. Omaishoitajan rinnalla kulkijaa eli kummia tarvitaan etenkin silloin, kun omaishoitajan omat voimavarat ovat vähissä, kun omaishoitajuus on vielä uutta tai se on käännekohdassa. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Kummiksi voi ryhtyä myös sellainen henkilö, jolla ei ole kokemusta omaishoitajuudesta. Auttamisen ja hyvän tekemisen halua kuitenkin tarvitaan. Jyvässeudun omaishoitajat ry, toimisto Vapaudenkatu 43 A, Jyväskylä Sirkka Nivala Puh: (014) , Sähköposti: toimisto@omaishoitajat.inet.fi KESKI-SUOMEN MUISTIYHDISTYS RY Keski-Suomen Muistiyhdistys toimii etenevää muistisairautta sairastavien ja heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestönä. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliiton strategia vuosille ohjaa myös Keski-Suomen Muistiyhdistyksen toimintaa: kansalaistoiminnan vahvistaminen, vaikuttamisella aikaansaatavat yksilölliset ja yhdenvertaiset oikeudet ja palvelut sekä terveyden edistäminen. Yhdistyksen toiminta on perustunut kautta aikojen aktiiviseen vapaaehtoistyöhön. Yhdistys on sairastuneiden ja heidän läheistensä etuja valvova yhdistys, joten erityisesti tämän kohderyhmän osallisuuden ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien vahvistaminen nähdään 92

93 tärkeänä. Yhdistyksessämme toimii omaisia ja eri alan ammattilaisia sekä vapaaehtoispohjalta että yhdistyksen työntekijöinä (tukipalvelut ja kehittämistyö). MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN EMÄNTÄTOIMIKUNTA Tilaisuuksien kahvitukset, käytännön järjestelyt ym. Ajallinen kesto: Pitkäaikainen/ satunnainen. Koulutus/ perehdytys: Uusille vapaaehtoistoimijoille on tekeillä perehdytysohjelma. Tuki ja ohjaus: Muut vapaaehtoistoimijat ja yhdistyksen työntekijät tukevat. PUHELINPÄIVYSTYS Puhelimen päivystys yhdistyksessä esim. yhden työpäivän verran. Ajallinen kesto: Satunnainen. Koulutus/ perehdytys: Päivystäjän tulisi olla yhdistyksen toiminnassa jo jonkin aikaa mukana ollut. Tuki ja ohjaus: Ohjaus ja tuki yhdistyksestä. TIEDOTUSTOIMINTA Messut ja tilaisuudet. Yhdistyksen toiminnan tutuksi tekeminen. Suunnittelu ja ideointi. Ajallinen kesto: Kertaluonteinen/ satunnainen. Koulutus/ perehdytys: Perehdytys luottamushenkilöiden ja työntekijöiden toimesta. Tuki ja ohjaus: Yhdistyksen luottamushenkilöt ja työntekijät. VARAINKERUUTOIMINTA Varainkeruu yhteisen virkistystoiminnan tukemiseksi, esim. kirpputorit, myyjäiset. Osallistua voi monin tavoin: esim. leipoa, ilmoittautua myyntivuoroihin jne. Miehet voivat ilmoittautua vaikkapa tavaroiden siirtoon, kirpputorien kokoamis- ja purkutalkoisiin ym. Ajallinen kesto: Satunnainen/ toistuva. Koulutus/ perehdytys: Kokeneemmat vapaaehtoistoimijat perehdyttävät. Toimintaa suunnitellaan yhdessä, organisoinnin hoitaa yhdistys. Tuki ja ohjaus: Ohjaus ja tuki yhdistyksen luottamushenkilöiltä. VERTAISLINJA-PUHELINPÄIVYSTÄJÄ Muistiliiton Vertaislinja-puhelinpäivystäjä: tehtävään koulutetut, omaisensa sairauden kokeneet vapaaehtoiset antavat keskustelutukea muistisairaiden läheisille. Ajallinen kesto: Pitkäaikainen. Koulutus/ perehdytys: Muistiliitto ry, Helsinki: alkukoulutus 2 vrk. Tuki ja ohjaus: Kaksi kertaa vuodessa koulutus- ja työnohjauspäivät Helsingissä. Jatkuva tuki Muistiluotsista yhdistykseltä. Puhelin- ja matkakulut korvataan. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Vapaaehtoistoimijat toimivat omilla voimavaroillaan ja vahvuuksillaan yhteisin sopimuksin. Vapaaehtoistoimintaa suunnitellaan yhdessä ja tuetaan hallituksen, alaosastojen vetäjien ja Muistiluotsin toimesta. 93

94 MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Jäsenillassa syyskuussa 2009 kerättyä palautetta yhdistyksen vapaaehtoistoimijoilta: vapaaehtoistoiminnasta saa Hyvän ja iloisen mielen, Virkistystä omaan elämään, Uusia ystäviä, vertaistukea, puhekavereita. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Tulemalla mukaan mihin tahansa yhdistyksen tilaisuuteen, käymällä yhdistyksen toimistolla tai soittamalla. Keski-Suomen Muistiyhdistys ry Yrjönkatu 37 B 15, Jyväskylä Puh: (014) Sähköposti: ksmuistiyhdistys@kolumbus.fi Muistiluotsi, Asiantuntija- ja tukikeskus Keski-Suomi Lea Jokela Puh: Sähköposti: muistiluotsiks@kolumbus.fi MUUTA Yhdistyksen toimialueena on koko Keski-Suomi lukuun ottamatta Jämsän seutua, jossa toimii oma yhdistys. Jämsän seudun yhdistyksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Keski-Suomen Muistiyhdistys hallinnoi alaosastoa kuudella paikkakunnalla: Joutsa, Keuruu, Karstula, Multia, Viitasaari ja Äänekoski. Alaosastojen toiminnan tavoitteena on muistisairaiden ja läheisten etujen valvominen paikallisesti. KESKI-SUOMEN NÄKÖVAMMAISET RY Keski-Suomen näkövammaiset ry on Näkövammaisten keskusliitto ry:n alainen jäsenjärjestö ja sen alueyhdistys. Yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä on jäsenistön aktivointi tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua yhteisiin tilaisuuksiin, tapahtumiin ja harrastustoimintaan, joissa otetaan huomioon erityisesti näkövammaisten erityistarpeet. Toiminnassa on myös erittäin tärkeää näkövammaisten tiedonsaannin parantaminen. Tämän vuoksi yhdistys on aktiivisesti mukana paikallislehtien äänilehtiversioiden tekemisessä sekä järjestämässä tiedonsaantia parantavien apuvälineiden käytön koulutusta. Jäsenistölle yhdistys välittää tietoa omasta toiminnastaan Sentteri -äänilehden välityksellä. Vapaaehtoisten lukijoiden avulla tuotetaan näkövammaisten käyttöön sellaista äänimateriaalia, jota mikään muu taho ei tee. Tällaisia ovat esimerkiksi paikallislehdet sekä näkövammaisten henkilöiden harrastuksiin, opiskeluun tai työhön liittyvät julkaisut. Keski-Suomen Näkövammaiset ry:n toimintakeskus Eeronkatu 7 B 19, Jyväskylä Puh: (014) Sähköposti: ksn@ksn.fi Näkövammaisten keskusliitto ry:n aluesihteeri Leena Pihlainen Puh: (014) Sähköposti: leena.pihlainen@nkl.fi 94

95 KESKI-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnan tavoitteena on vähentää syöpäsairauksista aiheutuvaa uhkaa ja haittoja yhteiskunnassa sekä tukea syöpäpotilaita ja heidän läheisiään. Tavoitteena on antaa tietoa syövästä, sen ennaltaehkäisystä, varhaistoteamisesta, oireiden tunnistamisesta, hoidoista ja kuntoutuksesta. Toimintamuotoina on henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi mm. vertaisryhmätukitoiminnan järjestäminen sairastuneille sekä kotihoidossa olevien sairastuneiden tuki. Tukihenkilötoimintaa voidaan kohdentaa sekä vastasairastuneisiin että pitkään sairastaneisiin. Tukihenkilöt kokoontuvat myös omiin tapaamisiinsa kuukausittain, jolloin yhteisöllistä tukea on mahdollista saada toinen toisiltaan. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN TUKIHENKILÖ KOTIHOIDOSSA OLEVALLE Parantumatonta syöpää sairastavan tai saattohoidossa olevan henkilön tuki ja auttaminen (kotihoidossa). Ajallinen kesto: Usein pitkäkestoista, kuukausia tai vuosiakin kestävä. Koulutus/ perehdytys: Yhdistys kouluttaa tukihenkilön. Tuki ja ohjaus: Säännölliset työnohjaukselliset tapaamiset työnohjaajan, psykologin kanssa kuukausittain. VAPAAEHTOISTYÖ SAIRAALASSA Kotihoidon tukihenkilö käy viikoittain sairaalassa tapaamassa syöpäpotilaita terveyskeskuksen tietyllä osastolla. Ajallinen kesto: Viikoittain tapahtuvat käynnit. Koulutus/ perehdytys: Yhdistys kouluttaa tukihenkilön + osastolla saatava lisäkoulutus. Tuki ja ohjaus: Säännölliset työnohjaukselliset tapaamiset työnohjaajan, psykologin kanssa kuukausittain. Yhdistyksen terveydenhoitajan kanssa käytävät keskustelut ja osaston henkilökunnan tuki. VERTAISTUKI VASTASAIRASTUNEELLE Tukihenkilö voi käydä vastasairastuneen luona sairaalassa tai olla yhteydessä puhelimitse. Ajallinen kesto: 1-2 kertaa, tai tarpeen vaatiessa useampi kontakti. Koulutus/ perehdytys: Tukihenkilökoulutus joko yhdistyksen omana toimintana tai muun potilasjärjestön järjestämänä. Näen arvokkaana saada antaa omaa aikaani sellaiselle henkilölle, joka sitä tuntuu tarvitsevan ja joka siitä ilahtuu. Tuki ja ohjaus: Kuukausittain kokoontumiset, työnohjaukselliset tapaamiset, lisäkoulutukset, valtakunnalliset tukihenkilöiden tapaamiset. 95

96 MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Avaraa mieltä, halua auttaa ja tukea syöpään sairastunutta ja hänen läheisiään. Myötäelävää kohtaamista, yhteisöllisyyttä, omien voimavarojen tiedostamista ja tuen vastaanottamista. Tukihenkilöiden toimintaa ohjaa vaitiolovelvollisuus. Tukihenkilö ei toimi hoitoalan eikä lääketieteen asiantuntijana. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Vapaaehtoistyö palkitsee tekijäänsä - "enemmän saat, mitä voit antaa". MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä vapaaehtoistoimintaa koordinoivaan henkilöön. Gummeruksenkatu 9 B 9 (2. kerros), Jyväskylä Sähköposti: syopayhdistys@kessy.fi Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry/ Terveydenhoitaja Ritva-Liisa Lindström Puh: , (014) Sähköposti: ritva-liisa.lindstrom@kessy.fi Keski-Suomen Keskussairaala, Syöpäsairaanhoitaja Annikki Niskanen Puh: Jokilaakson sairaala, Syöpäsairaanhoitaja Heidi Tamminen Puh: MUUTA Yhdistyksen naistoimikunta järjestää erilaisia konsertteja ja tanssiaiset, joista saatavilla tuotoilla tuetaan yhdistyksen toimintaa, tai vaihtoehtoisesti voidaan hankkia erilaisia apu- ja toimintavälineitä syöpäpotilaita hoitaviin yksiköihin. MIELENTERVEYSYHDISTYS KELLO RY Mielenterveysyhdistys Kello ry on Jyväskylässä toimiva yhdistys, jonka tarkoituksena on tukea ja aktivoida kotikunnan ja sen lähikuntien alueella asuvia mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään. Kello ry kuuluu Mielenterveyden keskusliittoon paikallisjärjestönä. Toimintamme yhtenä ytimenä on vertaistuki. Tiistaina ja perjantaina yhdistyksen tiloissa on avoin kelloilta, jossa toiminta on vapaamuotoista seurustelua. Kelloilloissa käy myös vieraita viihdyttämässä tai vetämässä keskustelu- ja valistustilaisuuksia jäsenille. Järjestämme jäsenille harrasteryhmiä, joissa he voivat toteuttaa itseään turvallisessa ympäristössä. Ohjattuja ryhmiä ovat mm. liikunta-, ratsastus- luontoretki-, atk-, musiikki- kädentaidot ja taideryhmät. Tapahtumista ja ryhmistä lisätietoja Kellon nettisivuilla. Mielenterveysyhdistys Kello ry Kivääritehtaankatu 10/7, Jyväskylä Puh: Sähköposti: toimisto@mtykellory.net 96

97 OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA Keski-Suomi ry Omaiset mielenterveystyön tukena Keski-Suomi ry:n tarkoituksena on tukea omaisten hyvinvointia läheisen psyykkisen sairauden aiheuttamassa tilanteessa, tarjoamalla omaisille erilaista tukea, neuvoja ja ohjausta: mm. vertaistukitilaisuuksia, ryhmiä, tietoa psyyken sairauksista ja hoitomuodoista sekä virkistystoimintaa. Toiminnan tavoitteena on myös omaistoiminnan tunnetuksi tekeminen sekä psyykkisiin sairauksiin kohdistuvien ennakkoluulojen vähentäminen. Yhdistys on perustettu v ja se on Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n jäsenyhdistys. Toiminta-alueena on Keski-Suomen maakunta. Vapaaehtoistoiminnan uutta muotoa edustaa omaisten koulutuksellinen Prospect -ryhmämalli ja siihen liittyvä ryhmien ohjaaminen, jossa toiminta pohjautuu vertaisryhmänohjaajiin. Vertaistuki on keskeistä yhdistyksen toiminnassa. Yhdistyksen toimintaa ei voitaisi nykyisessä mittakaavassa ja monipuolisuudessa toteuttamaan ilman aktiivisia vapaaehtoistoimijoita. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN KÄYTÄNNÖN AVUSTAVAT TEHTÄVÄT Yhdistyksen käytännön avustavia tehtäviä, esim. kahvitus-/ tarjoiluapu, kopiointi, postitusapu jne. Ajallinen kesto: Tehtävät ovat kertaluonteisia. Koulutus/ perehdytys: Palkatun henkilökunnan toimesta. OMAISPUHEENVUORO YHDISTYKSEN TILAISUUKSISSA Tilaisuuksissa omaisten puheenvuoron pitäminen. Omista kokemuksista kertominen ns. kokemusasiantuntijuuden pohjalta. Ajallinen kesto: Kertaluonteisia tilaisuuksia. Tuki ja ohjaus: Mahdollisuus keskustella ja suunnitella puheenvuoroa yhdistyksen palkatun työntekijän kanssa. TYÖRYHMÄT Työryhmätyöskentely eri aiheista työryhmissä. Esim. kirjastotyöryhmä: ryhmä suunnittelee, ideoi ja toteuttaa teemaviikkoja kirjastoissa ("kirjallisuus vertaistukena") sekä laatii kohderyhmälle sopivista kirjoista kirjalistan jaettavaksi näyttelyissä, yhdistyksen kotisivuilla ja muussa toiminnassa. Ajallinen kesto: Pitkäluonteinen, suunnittelutyö alkaa n. 8 kk ennen tilaisuuden toteutumista. Koulutus/ perehdytys: Palkatun henkilökunnan toimesta. Tuki ja ohjaus: Suunnittelu ja ideointi yhdessä palkatun henkilöstön kanssa. YHDISTYKSEN VARAINHANKINTA Yhdistyksen varainhankintatoiminta: esim. arpajaiset (voittojen hankkiminen, arpojen myynti) ja myyjäiset (leivonnaisten, käsitöiden valmistus, myyntityö). Ajallinen kesto: Kertaluonteisia tilaisuuksia. Koulutus/ perehdytys: Palkatun henkilökunnan toimesta. Tuki ja ohjaus: Suunnittelu ja ideointi yhdessä palkatun henkilöstön kanssa. 97

98 MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Vapaaehtoistoimintaan voi osallistua kertaluonteisesti tai useamman kerran oman jaksamisen, elämäntilanteen ja mieltymyksen mukaan. Avoimuus ja luotettavuus ovat avaintekijöitä. Vapaaehtoistehtäviin voi osallistua myös vaikka ei ole omaiskokemusta omassa perheessä, mutta lähipiirissä seurattuaan tai koulutuksen kautta on halu ymmärtää ja auttaa kuormittuneessa elämäntilanteessa olevia. Vertaisuus (omaiskokemus) on oleellista mm. Prospect -vertaisryhmän vetäjällä, mutta vaikkapa tilaisuuksia ja niiden markkinointia voi olla järjestämässä kuka vain. Vapaaehtoistoimintaan tulevilta ei vaadita mitään erityistaitoja. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Parhaimmillaan vapaaehtoistoimintaan tuleminen voimaannuttaa ja antaa uusia näköaloja. Vapaaehtoistehtävä voi vähentää yksinäisyyttä erityisesti niillä, jotka ovat työyhteisöjen ulkopuolella, asuvat yksin tai ovat muusta syystä yksinäisiä. Vapaaehtoisena voi saada itselleen mielekästä tekemistä ja YHTEISÖN, jossa jokaisella on arvostettu paikkansa. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä työntekijään tai hallituksen jäseniin. Kauppakatu 14 A 3 (2. krs), Jyväskylä Toimistosihteeri Ritva Roine Puh: (014) , Sähköposti: toimisto@omttks.fi Aluesihteeri Vaula Ollonen Puh: (014) , Sähköposti: vaula.ollonen@omttks.fi Omaistyöntekijä Kirsi Halonen Puh: Vapaaehtoistoiminnan eetos: Ihminen ihmiselle tavallisen ihmisen tiedot riittää Ole oma itsesi Aina voi pyytää apua SUOMEN KIPU RY, JYVÄSKYLÄN ALUEJAOSTO Suomen Kipu ry on pitkäkestoisesta kivusta kärsivien ja heidän läheisten, hoitohenkilökunnan sekä kipuasiasta ja sen eteenpäin viemisestä kiinnostuneiden valtakunnallinen etujärjestö. Yhdistyksen tavoite on tuoda kipuasia paremmin esille ja saada päättäjät näkemään ja ymmärtämään hoitamattoman kivun kansantaloudellinen vaikutus. Yhdistyksen periaatteina on toimia kroonisesta kivusta kärsivien ja heidän läheisten edunvalvojana, järjestää ja 98

99 kehittää kivunhoidon vertaistoimintaa, tiedottaa kipuun liittyvistä asioista sekä tukea kivuntutkimusta ja kuntoutustoimintaa, yhdessä julkisen terveydenhuollon kanssa. Valtakunnallisesti näkyvimpänä toimintana on tiedotus-, koulutus- ja luentotilaisuudet, joiden kautta välitetään uutta tietoa kivusta ja siihen liittyvistä aiheista. Toiminnan peruskivenä on eri puolilla maata toimivat aluejaostot, jotka paikkakunnillaan järjestävät erilaista toimintaa. Niistä tärkeimpänä vertaistukiryhmien tapaamiset. Kaikki toiminta, aluejaostojen vetämisestä lehden toimituksen kautta tilaisuuksien järjestämiseen, tapahtuu vapaaehtoisvoimin, kipukroonikoiden itsensä tekemänä. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN ALUEVASTAAVA Tehtävänä on aluejaoston toiminnan pyöritys kaikkineen. Ajallinen kesto: Niin kauan kuin jaksaa. Koulutus/ perehdytys: Koulutusta järjestää Suomen Kipu ry vuosittain. Tuki ja ohjaus: Helsingin toimisto, muiden kaupunkien aluevastaavat ja muiden ryhmäläisten olkapäät. MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Sitoutumista, organisointikykyä, ideointia ja hurjasti sosiaalisia taitoja. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Tarjoamme vaikeita ja viisaita keskusteluja, kaikenlaista virkistystä sekä asiantuntijavierailuja. Kipupotilaana eläminen on niin rankkaa, että ei kannata jäädä yksin. Kohtalotoveri kuuntelee, ymmärtää ja auttaa. MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä puhelimitse, sähköpostilla tai ihan vain tulemalla paikalle: kynnys on matala. Yhteyshenkilö Soile Koponen Puh: Sähköposti: SUOMEN KUUROSOKEAT RY, Jyväskylän aluetoimisto Suomen Kuurosokeat ry on kuurosokeiden ja vaikeasti kuulonäkövammaisten valtakunnallinen yhdistys. Se valvoo heidän oikeuksiaan, tuottaa palveluita, toimii kuurosokeusalan asiantuntijana ja järjestää yhteistä toimintaa. Laaja-alaisen yhteistyön avulla yhdistys toteuttaa toiminta-ajatustaan: "Kuurosokeiden omaehtoinen, itsenäinen, hyvä elämä tasavertaisessa yhteiskunnassa". 99

100 Kuurosokealla on vaikea kuulo- ja näkövamman yhdistelmä. Harvat kuurosokeista ovat täysin kuuroja ja sokeita, moni kuulee ja/ tai näkee jonkin verran. Kuurosokeilla ja vaikeasti kuulonäkövammaisilla on vaikeuksia kommunikoinnissa, vuorovaikutuksessa, tiedonsaannissa, ympäristöön orientoitumisessa ja liikkumisessa. Kuurosokeiden kommunikaatiotapoja ovat puhe, viittominen vapaassa tilassa tai kädestä käteen, erilaiset kirjoitustavat ja/ tai huulion seuraaminen. Monet käyttävät myös erilaisia kuulon ja näön apuvälineitä. Kuurosokeiden ryhmä on hyvin heterogeeninen. Keski-Suomen alueella ei tällä hetkellä ole vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoisia kuitenkin tarvittaisiin avuksi kuulonäkövammaisten arkeen ja kerhotapaamisiin. Vapaaehtoinen voi toimia kuulonäkövammaiselle niinä lisäsilminä ja -korvina, joita hän vammojensa vuoksi tarvitsee. Vapaaehtoisten ihmisten avulla voidaan myös murtaa kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten eristäytymistä sekä tukea heidän aktiivista osallistumistaan ja harrastamistaan. MILLAISIA TEHTÄVIÄ VAPAAEHTOISILLE TARJOTAAN KERHOAVUSTAJA Avustaminen Keski-Suomen kuulonäkövammaisten kerhossa: kahvinkeitto, kuljetuspalvelun/ taksin tilaaminen, autoon saattaminen, induktion laittaminen, mikrofonin kuljettaminen, kuvailu, opastus jne. Ajallinen kesto: Kerhokerran kesto on noin 3 tuntia. Kerho kokoontuu suunnilleen kerran kuukaudessa. Pitkäaikainen vapaaehtoinen oppii parhaiten kerholaisten tarpeet ja kommunikaatiotavat sekä kerhon tavat. Koulutus/ perehdytys: Aluesihteeri ja kerholaiset perehdyttävät asiakasryhmään, erilaisiin kommunikaatiotapoihin, opastukseen ja kuvailuun. Tuki ja ohjaus: Aluesihteeri toimii tukena ja ohjaajana Jyväskylässä. Lisäksi Helsingissä toimivat valtakunnallisesti järjestöavustaja Sanna Tuomaala ja järjestöpäällikkö Heikki Majava. TUKIHENKILÖ Kuulonäkövammaisen avustaminen ulkoilussa, kaupassa käymisessä, harrastuksissa ja esim. lehden lukemisessa. Ajallinen kesto: Kertaluontoiset keikat tai pidempiaikainen tukihenkilösuhde. Koulutus/ perehdytys: Aluesihteeri ja kuulonäkövammainen perehdyttävät asiakkaan tilanteeseen, kommunikaatioon, opastukseen ja kuvailuun. Tuki ja ohjaus: Aluesihteeri toimii tukena ja ohjaajana. Vapaaehtoistoiminnan avulla voi olla tekemisissä lasten, nuorten, vanhusten tai muiden sellaisten ihmisryhmien kanssa, joita ei välttämättä omassa elämänvaiheessaan muualla kohtaa. 100

101 MITÄ VAPAAEHTOISELTA ODOTETAAN Suvaitsevaisuutta, ennakkoluulottomuutta ja kykyä ottaa haasteita vastaan sekä oppia uutta. Vapaaehtoinen tekee yhdessä kuulonäkövammaisten kanssa, ei heidän puolestaan. Kokemus erilaisista kommunikaatiotavoista, viittomakielestä tai näkövammaisten kanssa toimimisesta (kuten kuvailusta ja opastuksesta) on hyödyksi mutta ei pakollinen taito. Kiinnostus ja innostus riittävät alkuun ja me perehdytämme lisää. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA TOIMINNASTA Tervetuloa tutustumaan erilaiseen ja erityiseen ryhmään, jonka kanssa toimiminen on hyvin mielenkiintoista ja palkitsevaa. Opit varmasti paljon uutta ja näkemyksesi avartuvat. Avullesi osataan antaa suuri arvo - sinun silmäsi ja korvasi voivat pelastaa toisen päivän! MITEN TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN Ottamalla yhteyttä Jyväskylän aluetoimiston aluesihteeriin. Ei kannata pelätä mukaantuloa: meidän jokaisen elämä on aina oma selviytymistarinansa - ja mehän selvitään! Suomen Kuurosokeat ry Jyväskylän aluetoimisto Tapionkatu 4 B, 3. krs, Jyväskylä Puh: (014) Aluesihteeri Jenni Paanala Puh: Sähköposti: jenni.paanala@kuurosokeat.fi (Äitiyslomalla alkaen: osoite ja puhelinnumero säilyvät sijaisella) Vapaaehtoinen tekee toiminnassaan usein yhteistyötä erilaisten ammattihenkilöiden kanssa. Vapaaehtoinen tuo toimintaan inhimillistä ihmistä sekä arjen pieniä iloja. Tätä lisää ammattilaiset eivät aina ehdi antaa, vaikka niin haluaisivatkin. 101