Jyväskylän sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ry. 100 vuotta työtä Jyväskylän hyväksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ry. 100 vuotta työtä Jyväskylän hyväksi"

Transkriptio

1 Jyväskylän sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ry. 100 vuotta työtä Jyväskylän hyväksi

2

3 Jyväskylän sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön pöytäkirjat ovat tallessa vuodesta 1913 alkaen. Mainittujen tapahtumien sitä ennen sekä vuosilta, joilta pöytäkirjat ovat hävinneet, toiskätisenä lähteenä on Hannu Tapiolan kirjoittama Jyväskylän työväenyhdistyksen 80-vuotishistoria. Historiikissa tietojen lähteeksi mainitaan sanomalehti Sorretun Voiman (myöhemmin Työn Voima) numerot. Vuoden 1918 pöytäkirjoja ei ole tallessa. Kunnallisjärjestö ei toiminut Uudelleen perustetun kunnallisjärjestön asiakirjat ovat Jyväskylän työväenyhdistyksen arkistoissa vasta vuodesta 1946 ja puuttuvat jälleen vuosilta Jyväskylän kaupungin väkiluku ja valtuuston koko ilmoitetaan Jyväskylän kaupungin ilmoituksen mukaan Oulun puoluekokouksessa elokuussa 1906 päätettiin, että kuntien työväenjärjestöjen yhdyselimiksi oli perustettava kunnallisjärjestöjä. Päätöksen mukaisesti Jyväskylän väliaikainen kunnallistoimikunta valittiin lokakuussa Kunnallisjärjestön alkutaipaleelta vuosilta ei ole säilynyt pöytäkirjoja Jyväskylän sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön kokoukseen tammikuussa 1907 kutsuttiin työväenyhdistysten lisäksi räätälien, suutarien, puutyötekijäin ja metallityöntekijäin ammattiosastot, palvelija- ja työläisnaisosastot sekä Suomen kirjatyöntekijäin liiton ja rautatieläisliiton Jyväskylän osastot. Kunnallisjärjestön ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin opettaja O. Reino. Ammattiosastot jäivät kunnallisjärjestön ulkopuolelle jo muutaman vuoden päästä ja vuonna 1908 jäljellejääneillä kunnallisjärjestön puolueosastoilla arvioitiin olevan yhteensä noin sata jäsentä. Vuonna 1907 valtuuston jäseniä oli Kaupungin ja pitäjän kunnallisjärjestöt yhdistyivät helmikuussa 1912, koska yhdistymisellä arveltiin säästettävän varoja ja voimia. Järjestön nimenä säilyi Jyväskylän sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö, ja se kokoontui vuoroin kaupungin - ja Taulumäen työväentaloilla. Jo vuonna 1914 kansanedustaja Onni Tuomi ehdotti kunnallisjärjestön jakamista entiselleen, mutta ehdotukseen ei suostuttu. Kunnallistoimikunta kuitenkin jaettiin kahteen jaostoon kunnallistenasioiden seuraamisen helpottamiseksi Vuonna 1917 säädettiin maalaiskuntien ja kaupunkien uudet kunnallislait. Niiden mukaan asioista päätti valtuusto ja kunnan taloudenhoitoa tarkastivat yleisillä vaaleilla valitut tilintarkastajat. Samana vuonna saatettiin voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Kunnallisvaalit toimitettiin aluksi joka vuosi, sillä valtuutetuista erosi joka vuosi kolmasosa ja tilintarkastajista maalaiskunnissa puolet. Vapautuneet paikat täytettiin vuosittain joulukuun 4. toimitetuin vaalein. Jyväskylän sosialidemokraattisessa kunnallisjärjestössä alettiin jälleen keskustella pitäjän ja kaupungin yhteisen kunnallisjärjestön mielekkyydestä. Viimeiset vaalit ennen kansalaissotaa suoritettiin Jyväskylässä joulukuussa 1917 vielä vanhan kunnallisvaalien vaalitavan mukaan Kunnallisjärjestöön liittyi kaupungin ja pitäjän lisäksi Toivakan kunta, ja liitoksen jälkeen kaupunkilaiset katsoivat, ettei kunnallisjärjestö enää voinut hoitaa kolmen eri kunnan kunnallispolitiikkaa ja vaalitaisteluita uusien kunnallislakien puitteissa. Kaupunkilaiset erosivat yhteisestä kunnallisjärjestöstä ja perustivat oman, joka virallisesti alkoi toimia vuoden 1918 alusta. Samalla kunnallisjärjestöstä tuli yhden perusjärjestön, Jyväskylän Työväenyhdistyksen, organisaatio, sillä ammattijärjestöt olivat jo aikaisemmin eronneet puolueen jäsenyydestä. 3

4 Vuonna 1918 ja vuoden 1919 alussa yleinen poliittinen asema oli koko maassa sekava kansalaissodan seurauksena. Kokouksien pitäminen oli vaikeaa ja puhe- ja painovapaus oli rautaisissa kahleissa. Ensimmäiset kunnallisen vaalilain mukaiset kunnallisvaalit järjestettiin Suomessa vasta joulu-tammikuussa marraskuun lakon (1917) ja seuraavan vuoden alussa alkaneen kansalaissodan vuoksi. Jyväskylässä kunnallisvaalit järjestettiin vuoden 1919 alussa. Kunnallisjärjestön vuoden 1919 toimintakertomuksen mukaan vaaliyllytys paikkakunnalla oli järjestetty tyydyttävällä tuloksella, vieläpä viimeisissä vaaleissa loistavalla voitolla, jota ei ennen koskaan oltu kaupungissa saavutettu. Kunnallisjärjestön vuoden 1920 marraskuun pöytäkirjassa ilmoitetaan tilasto valkoisten terrorin uhreina kuolleista Jyväskylän kaupungin asukkaista. Tilaston mukaan kaupungin asukkaista kuoli tai murhattiin 16 miestä sekä lisäksi kaksi kaupungissa asunutta, muualla kirjoilla olevaa ja yksi kaupungissa asunut Amerikan kansalainen. Keski-Suomi säästyi kansalaissodassa varsinaisilta sotatapahtumilta. Kansalaissodan jälkeen jättänyt katkeruus ei Jyväskylässä ollutkaan niin voimakas kun monissa muissa, erityisesti Etelä- Suomen, kunnissa Ennen kansalaissotaa käydyissä vaaleissa eivät sosialidemokraatit olleet onnistuneet Jyväskylässä samaan kertaakaan yli kolmannesta annetuista äänistä. Kunnallisjärjestön menestys kunnallisvaaleissa 1920-luvun alussa katsottiinkin jo niin hyväksi, että kunnallisjärjestön vuosikertomukseen kirjattiin Jyväskylän olevan peräti ainoa pikku kaupunki koko maassa, jossa vasemmisto uskaltautui tasapäiseen kamppailuun porvariston kanssa kunnallisesta vallasta. Voimasuhteet porvariston hyväksi tuolloin olivat Sosialidemokraattien kunnallispoliittisena saavutuksena oli, että kaupunki alkoi rakentaa vuokra-asuntoja, joista ensimmäinen talo valmistui vuonna Sosialidemokraattisen naisyhdistyksen aloitteesta kaupunkiin puuhattiin lasten päiväkotia ja leikkikenttää Sosialidemokraatit alkoivat käyttää kunnallisvaaleissa uusia kampanjoinnin muotoja. Yhdistykset valitsivat kortteliasiamiehiä, jotka jakoivat vaalilehtiä ja ottivat henkilökohtaisesti yhteyttä äänestäjiin. Vuonna 1923 lähetettiin ensimmäisen kerran kirjelmä sellaisille henkilöille, joiden arveltiin mielipiteiltään olevan lähellä työväestöä. Vaalikuljetukset tulivat käyttöön 1920-luvun loppupuolella Vuonna 1925 määrättiin kunnallisvaalien vaalikaudeksi kolme vuotta. Samalla säädettiin, että tilintarkastajia ei enää valittaisi vaalein, vaan heidät valitsisi kunnallisvaltuusto. Kaikki valtuutetut valittiin uudistuksen myötä myös kerralla. Jyväskylässä ei kuitenkaan vuonna 1925 järjestetty kunnallisvaaleja, sillä vaaliluetteloita ei toimitettu kaupungissa ajallaan. Muodollisen virheen vuoksi vaalit järjestettiin vasta maaliskuun 30. päivänä Uuden kunnallislain vuoksi oli vaalikiihotus kunkin puolueen taholta tavallista runsaampaa ja voimaperäisempää. 4

5 Jyväskylän Työväenyhdistyksen uusi talo valmistui, josta myös kunnallisjärjestö sai entistä mukavamman kokoushuoneen Työväki osallistui vaaleihin Jyväskylässä kahdella listalla, joista toinen oli kunnallisjärjestön virallinen lista ja toinen niin sanotun vähemmistön, ammattiyhdistysväen lista. Viimeksi mainitun listan muodosti osittain kunnallisjärjestön luvalla joukko järjestön niitä jäseniä, jotka alun alkaen olivat olleet kahden listan kannalla, mutta olivat jäänet kunnallisjärjestön kokouksessa äänestyksessä vähemmistöön. Porvarit herjasivat vähemmistölistan ehdokkaita moskovalais-kommunisteiksi, jonka seurauksena kunnallispolitiikkaa seuraamattomilta käsitteet menivät siinä laajuudessa sekaisin, että jopa paikalliset kommunistit luulivat, että niin sanotulta ammattiyhdistysväen listalta valtuustoon valitut olivat heikäläisiä. Myös vuoden 1926 Työväenkalenteriin merkittiin virheellisesti kyseiseltä listalta valtuustoon valitut valtuutetut kommunisteiksi. Vaalikampanjoinnissa tehtiin vedoksia puolueenvaalijulistuksista, joita asetettiin julkisille paikoille. Lisäksi painatettiin paikallista vaalijulistusta, joita kotiagitaattorit levittivät vaalien aluspäivinä sekä vaalipäivänä. Kahden listan aiheuttamista sekaannuksista huolimatta saivat sosialidemokraatit 10 paikkaa valtuustoon, jolloin voimasuhteet porvareihin, joilla oli 13 paikkaa, pysyivät samoina suunnilleen koko vuosikymmenen. Jyväskylän kaupunginvaltuuston ensimmäiseksi sosialidemokraattiseksi puheenjohtajaksi valittiin toimittaja Toivo Lehto vuosina 1926 ja Sosialidemokraateilla oli vaaleissa kolme vaaliliitossa esiintynyttä listaa, jotka eivät kuitenkaan oikeiston nousun sävyttämässä poliittisessa ilmapiirissä tuoneet sosialidemokraateille voittoa, sillä vaaleissa hävittiin yksi paikka porvareille. Äänestysprosentti jäi alle 50 prosentin. Kaupungin kasvaneen asukasmäärän myötä valtuustoon valittiin 29 valtuutettua, joista 12 oli sosialidemokraatteja. Kunnallisjärjestön ja ammattiyhdistysväen listojen lisäksi kolmas lista oli ilmeisesti raittiusväen lista. Listoille ei mainita edellisten vaalien tapaan kuitenkaan kutsumanimiä, vaan ne tunnettiin numeroin 3, 4, ja Kunnallislakia uudistettiin kaupunkien hallinnon osalta siten, että laissa kaupunginhallituksessa äänioikeuden saa kaupunginjohtaja sekä apulaisjohtaja. Jyväskylän sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön kanta oli, ettei Jyväskylän kokoisessa kaupungissa (vaikka odotettavissa oli esikaupunkien liitos kaupunkiin) tarvita kahta johtajaa ja, ettei näin ollen kaupungin insinöörin virkaa muutettaisi apulaisjohtajaksi. Kantaan saattoi vaikuttaa myös se, että kaupungin poliittiset voimasuhteet olivat sellaiset, ettei sosialidemokraateilla ollut mahdollisuutta saada apulaisjohtajaksi omaa ehdokastaan. Myöhemmin Jyväskylässäkin otettiin käyttöön apulaiskaupunginjohtajan virka. Kaupungin alapäähän J. Kotkan taloon saatiin Jyväskylän toinen päiväkoti. Lapuan liike toimi vuoden 1929 lopulta vuoden 1930 loppuun kansanliikkeenä, jonka vankkana kannatusalueena oli Pohjanmaa ideologisena johtajana maalaisliittolainen maanviljelijä Iisakki Vihtori Iisakinpoika Kosola. Lapuanliikkeen vaikutus näkyi poliittisen 5

6 ilmapiirin oikeistolaistumisena myös Jyväskylässä, joka tuolloin kuului Vaasan läänin itäiseen vaalipiiriin Vuosi 1930 oli kunnallisjärjestölle toimintavuotena raskas, sillä vuoden aikana käytiin sekä eduskunta että kunnallisvaalit. Kunnallisvaaleissa sosialidemokraatit kärsivät vaalitappion menetettyään yhden paikan porvareille. Kaupungin asukasluku 1930-luvun lopulla oli noin Ensimmäinen kaupunginhallituksen kokous oli Jyväskylässä vuonna Jo vuoden 1928 kuluessa alkanut talouspula kärjistyi ja aiheutti Jyväskylässä vertaansa vailla olleen työttömyyden ja palkkojen romahdusmaisen laskun ja siten työläisten oloissa valtavan huonontumisen. Valtiollisen tilanteen kärjistyessä ja työväen laitosten joutuessa erilaisten ilkivallantekojen kohteeksi, tehtiin hyökkäys myös Jyväskylässä sanomalehti Työnvoiman toimitaloon. Talon julkisivu piikkilangoitettiin. Vastalauseeksi ilkivaltaa kohtaan kunnallisjärjestö järjesti työväentaloon vastalausekokouksen, jonne pääsi sisään puolueen tai SAK:n perusjärjestön jäsenkirjalla. Kokoukseen saapui runsaasti työläisiä kaupungista ja lähiseudulta. Tilaisuudessa hyväksyttiin päätöslauselma, jossa vaadittiin oikeusjärjestystä vastaan tehtyjen rikkomusten pikaista lopettamista ja kansanvaltaista valtiojärjestystä vastaan tähdättyjen hankkeiden päättävää tukahduttamista Kunnallisjärjestön kokouksessa käsiteltiin järjestön ylläpitämisen mielekkyyttä koskeva kysymys, sillä perusjärjestöjen puutteessa sitä ei ollut saatu enää rekisteröityä. Asiasta käydyn keskustelun jälkeen päätettiin syyskuun 5. päivänä 1932, että kunnallisjärjestön ja kunnallistoimikunnan toiminta käytännöllisesti katsoen lopetetaan toistaiseksi, mutta pidetään järjestön toiminta muodollisesti voimassa. Kun seuraavana vuonna valittiin kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi ja sihteeriksi vastaavat Jyväskylän työväenyhdistyksen virkailijat, katsottiin parhaaksi kokonaan luopua tarpeettomaksi käyneestä organisaatiosta. Jyväskylän sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ei toiminut Jyväskylän sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö perustettiin uudelleen , koska seuraavan vuoden alusta toteutettu alueliitos toi kaupunkiin Jyväskylän työväenyhdistyksen ja sen naisjaoston lisäksi Lohikosken ja Keljon Tarhamäen työväenyhdistykset ja puolueosastot tarvitsivat kunnallispoliittisten asioiden hoitamiseksi yhteisen järjestön. Uusi kunnallisjärjestö aloitti toimintansa 1941 ja sen ensimmäisenä puheenjohtajan toimi johtaja Santeri Vornanen Vuoden 1941 alueliitoksen (Nisula, Halssila, Tourula ja Lohikoski) ansiosta Jyväskylän väkiluku kohosi noin 9 000:sta :een ja siten vuonna 1941 valittavien valtuutettujen määrä kaupunginvaltuustoon nousi 35:een Valittavien valtuutettujen määrä nousi jälleen, nyt 41:een. Sosialidemokraatit saivat kunnallisvaaleissa 15 paikkaa, SKDL 9 ja porvarit 17. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin sosialidemokraattien Kalle Järvinen, joka hoiti tehtävää vuoteen 1955 asti. 6

7 1946 Keljon Tarhamäen yhdistys erosi kunnallisjärjestöstä ja liittyi SKDL:n jäsenjärjestöksi, jolloin Keljoon perustettiin sosialidemokraattiseksi puolueosastoksi Kukkumäen työväenyhdistys. Samana vuonna perustettiin Valtion viran- ja toimenhaltijain Jyväskylän sosialidemokraattinen yhdistys sekä Jyväskylän kristillisten sosialidemokraattinen työväenyhdistys, jotka myös tulivat kunnallisjärjestön jäsenjärjestöiksi. Kaupunginhallitus esitti vuonna 1946, että Harjusta myytäisiin soraa, mutta sosialidemokraattinen valtuustoryhmä päätti puheenjohtajansa Eino Palanderin johdolla äänin 8-4 puoltaa alueen jättämistä puistoksi Kunnallisjärjestö panosti entistäkin enemmän varoja kunnallisvaaleihin palkkaamalla vaaleihin toimitsijaksi Ahti Lahtisen puolentoista kuukauden ajaksi. Sosialidemokraatit säilyttivätkin asemansa luvullisesti valtuustossa (15), mutta prosentuaalisesti sen kannatus kasvoi kaikkein eniten, 38 prosentilla, porvarien kasvattaessa kannatustaan 32 prosentilla ja kommunistien 15 prosentilla, kaikkien paikkamäärien pysyessä entisinä Lahjaharjun alue liitettiin Jyväskylään, jolloin noin asukasta liittyi Jyväskylään. Kaikkiaan Jyväskylän väestö 1940-luvulla 2,5-kertaistui. Jyväskylässä oli sotien jälkeen ensimmäisen kerran työttömyyttä vuonna 1948, jota sosialidemokraatit pyrkivät torjumaan järjestämällä tie- ja vesijohtotöitä Asuntopulaa esiintyi sotien jälkeen kaikkialla Suomessa, mutta Jyväskylässä vallitsi 40- luvun lopulla teollisuuslaitosten ja koulujen lisääntyessä huutava asuntopula. Sosialidemokraattien ollessa kaupunginhallituksessa 1949 kaupunkiin rakennettiin edellisenvuoden puolella aloitetut suurperhetalot ja Kypärämäkeen kaksitoista 8-perheen asuntotaloa. Lisäksi virkamiespulaa lieventävän suunniteltiin ns. virkamiestalo, jossa oli 30 asuinhuoneistoa kaupunkiin tuleville virkamiehille. Virkamiestalon rakennusprojekti saatettiin loppuun saman vuoden aikana. Kaupungin asukkaiden opiskelun ja sivistystoiminnan edistämiseksi sosialidemokraatit tekivät historiallisen teon perustamalla Kaupungin opiskelevan nuorison avustusrahaston. Siitä sai jo loppuvuodesta 1949 kaksi henkilöä rahaa opiskeluun Työväen Akatemiassa ja taidemaalari Matti Särkkä apurahan opintomatkaan Ranskaan Kunnallisjärjestön uudeksi jäseneksi tuli Kypärämäen työväenyhdistys Köhniö ja Jyväskylän sosialidemokraattinen naisyhdistys siirtyi Jyväskylän työväenyhdistyksen sisälle, edustamatta enää itsenäisesti kunnallisjärjestössä. Tämä tapahtui kunnallisjärjestöjen kokouksissa sattuneiden erimielisyyksien vuoksi, joka lopulta johti valituksien kautta lausuntoon puoluetoimikunnasta, jossa suositeltiin naisyhdistyksen siirtymistä Jyväskylän työväenyhdistyksen alle kunnallisjärjestön toiminnassa. Kunnallisjärjestöllä oli näiden muutosten jälkeen siis edelleen kuusi jäsenjärjestöä. Kunnallisvaaleissa sosialidemokraatit säilyttivät entiset 15 paikkaa valtuustossa, kommunistien voittaessa porvareilta kaksi paikkaa. Sosialidemokraateilla ja porvareilla oli 7

8 nyt yhtä monta valtuutettua valtuustossa. Vaalityötä tehtiin entiseen tapaan julistein ja lentolehtisin. Kampanjakeinojen valikoimaan oli lisäksi jo 40-luvun lopulla tullut kovaääniauto. Lisäksi kampanjaa harjoitettiin valomainoksin. Tällä kertaa kunnallisjärjestöllä ei ollut vaalitoimitsijaa, vaikka vakinaisen työntekijän tarve alkoi olla ilmeinen Kunnallisjärjestön odottama maaginen tuhannen jäsenen rajapyykki saavutettiin. Kunnallisjärjestön kuuluvissa jäsenyhdistyksissä oli vuoden 1951 lopussa 1024 jäsentä. Kauas tapauksesta ei ollut jääty edellisenäkään vuonna, sillä vuoden 1951 jäsenmäärän kasvu oli 84 jäsentä. Kaupungin sosiaalisia laitoksia parannettiin 1950-luvulla muun muassa rakentamalla uusia tiloja lastentarhoille ja varaamalla 105 paikkaa Keski-Suomen keskussairaalasta. Lisäksi Jyväskylään perustettiin kunnallinen keskikoulu Sosialidemokraatit saivat kunnallisvaaleissa valtuustoon 16 edustajaa, SKDL 11 ja porvarit Kunnallisvaltuustojen toimikausi pidennettiin lailla kolmesta neljään vuoteen. Jyväskylän ensimmäiseksi sosialidemokraattiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin vuonna 1955 Hyvinkään kauppalanjohtaja Jorma Tuominen. Myös hänen seuraajansa Veli Järvinen ( ), Jaakko Loven ( ) sekä Pekka Kettunen ( ) olivat sosialidemokraatteja. Sosialidemokraattinen puolue ja myös muut työväenjärjestöt jakautuivat 1950-luvun puolivälin tienoilta alkaen. Hajaannus ulottui lähes kaikkiin puolueosastoihin, ja johti 1959 TPSL:n perustamiseen Sosialidemokraatit olivat kunnallisvaalien voittaja saadessaan valtuustoon 17 paikkaa. SKDL sai vaaleissa 9 ja porvarit 15 paikkaa. Vaalien jälkeisissä neuvotteluissa valtuuston puheenjohtajaksi valittiin sementtivalimonhoitaja Eino Palander, joka jatkoi tehtävässä vuoteen Vaalien äänestysprosentin jäädessä alhaiseksi sosialidemokraattien äänimäärä ei kasvanut. Valtuustoryhmä kasvoi toimikauden aikana yhdellä, kun yksi SKDL:n valtuutettu siirtyi sosialidemokraatteihin. Kaupungin väkiluku kasvoi 1950-luvun loppuun mennessä jo :een Sosialidemokraatit saivat kunnallisvaaleissa 16 paikkaa, SKDL 9 ja porvarit Jyväskylän kaupungin 125-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1962 kaupunginvaltuuston istuntosalissa paljastettiin sen sosialidemokraattisten puheenjohtajien, Kalle Järvisen ( ) ja Eino Palanderin ( ) muotokuvat. 8

9 1964 Kunnallisjärjestön uudeksi jäseneksi oli tullut jo aikaisemmin 60-luvulla Jyväskylän akateeminen sosialidemokraattinen yhdistys. Marraskuussa 1964 kunnallisjärjestö sai jälleen uusia jäsenjärjestöjä, kun Keljon sosialidemokraatit, Tikan sosialidemokraattinen työväenyhdistys ja Salmen sosialidemokraatit tulivat kunnallisjärjestön jäseniksi. Kunnallisvaalit suoritettiin Jyväskylässä lokakuuta Kunnallisjärjestö oli päässyt paikallisten TPSL:n yhdistysten kanssa sopimukseen jo edellisen vuoden puolella siitä, että Jyväskylässä vaaleissa esiintyisi vain yksi sosialidemokraattinen vaaliliitto. Vaaliliiton tunnukseksi hyväksyttiin Rakentavan sosialidemokratian vaaliliitto. Vuoden 1965 alusta tapahtuvan vuonna laajan alueliitoksen johdosta suoritettiin vaalit liitosalue mukaan luettuna. Alueliitoksen seurauksena Jyväskylän pinta-ala kasvoi lähes nelinkertaiseksi, väkiluku yli :een ja valittavien edustajien määrä näin ollen 47:ään, entisen 41 sijaan. Sosialidemokraattien vaaliliitto sai annetusta äänestä 9 690, eli 40,9 prosenttia, mikä oikeutti 20 valtuustopaikan saantiin. Edellisen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän koko oli 16 edustajaa ja suhteellisesti ottaen oli vaalin tulos paras koko siihenastisen sosialidemokraattisen ryhmän olemassaolon aikana. Sosialidemokraattien menestys koko maassa oli vastaavanlainen. Sosialidemokraatit esittivät vuonna 1964 kaupunginhallitukselle aloitteen kunnallisen kotisairaanhoitotoimiston perustamisesta, joka saikin kaupunginhallitukselta myönteisen päätöksen Kaupungin kasvutahdin ja asukasmäärän ja sitä myöten veropohjan kasvaessa myös kaupungissa tehtävien sosialidemokraattien näkökulmasta merkittävien investointien määrä kasvoi. Valtuustoryhmän vuosikertomuksesta vuodelta 1965 käy muun muassa ilmi, että kyseisenä vuonna Jyväskylään perustettiin kaupungin toimesta poikien oppilaskoti, ostettiin Ukonniemen tila lasten virkistystoimintaa varten, vuokrattiin huoneisto Lohikosken kirjastoa varten, rakennettiin Harjun urheilukenttä sekä Laajavuoreen ns. kansan pujottelurinne, tehtiin päätös rakentaa Lohikoskelle uusi kansakoulu ja Halssilaan myönnettiin kansakoululle loppurahoitus. Lisäksi Sakari Knuuttila teki aloitteen valtuustolle iltaoppikoulun perustamisesta, joka myöhemmin perustettiinkin. Lisärakentamisen kaupungissa mahdollisti vuonna 1965 tehty laaja alueliitos, kun Jyväsjärven vastarannalla sijainnut lähes neitseellinen Kuokkalan alue liitettiin Jyväskylään jonka seurauksena Jyväskylän pinta-ala kasvoi lähes nelinkertaiseksi. Kunnallisvaaleissa Jyväskylässä Sosialidemokraattinen vaaliliitto asetti ainoana täyden 94 ehdokkaan listan, joista 16 valittiin valtuustoon Työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvi aloitti toimintansa Kunnallisjärjestö liittyi yksimielisesti kunnallistoimikunnan esityksestä Suomi-Neuvostoliitto seuran Jyväskylän osaston jäseneksi. 9

10 Jyväskylä akateeminen sosialidemokraattinen yhdistys muutti nimekseen Jyväskylän sosialidemokraattiset opiskelijat JSO Kunnallisjärjestö valitsi vaalitoimitsijaksi vuoden 1972 kunnallisvaaleihin ajalle Aarne Lehkosen. Kunnallisjärjestöllä sai Jyväskylän Työväenyhdistykseltä korvauksetta käyttöönsä toimistohuoneen JTY:n tiloista. Vaalikampanjassa käytettiin mainostauluja kaupungin asettamissa telineissä ja omia ulkomainostauluja sekä kaupungin alueelle jaettiin kappaletta erilaisia esitteitä. Kunnallisjärjestö teki valtuustoaloitteen jälleen kerran vuokra-asuntojen rakentamiseksi kaupunkiin Jyväskylän sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön ensimmäinen kunnallispoliittinen ohjelma valmistui kunnallisvaaleihin 1972, jonka jälkeen ohjelma laadittiin kaikkiin tuleviin kunnallisvaaleihin. Kunnallisvaaleihin sosialidemokraatit osallistuivat jälleen täydellä listalla. Vaalikampanjassa käytettiin puolueen iskulauseen Eteenpäin tasa-arvoon lisäksi Jyväskylän omaa iskulausetta Kansanvalta vasemmalta. Lauseen avulla pyrittiin tuomaan esiin sosialidemokraattien työväenluokan etujen mukainen politiikka. Valtuuston valittiin onnistuneen kampanjan seurauksena entisen 16 sijaan 18 sosialidemokraattia. Myös SKDL lisäsi kannatustaan vaaleissa. Loppuvuodesta 1972 otettiin uudeksi käytännöksi, että kaikki valtuuston asialistat käsiteltiin kunnallisjärjestön kokouksessa. Myös kaupungin hallituksen asialistat tuotiin kokouksiin kiinnostuneiden nähtäville Vuonna 1973 kunnallispolitiikassa keskusteltiin erityisesti kirjastotalon ja teatteritalon rakentamisesta Jyväskylään. Uusi kirjastotalo valmistui lopulta vasta vuonna 1980 ja kaupunginteatteri muutti uuteen rakennukseen Työväentalolta Metallialan sosialidemokraattinen yhdistys tuli kunnallisjärjestön jäseneksi. Kunnallisjärjestön kaikkien järjestöjen yhteinen jäsenmäärä ylitti 1500 rajan. Koulutustoiminnan järjestämisessä Jyväskylässä tapahtui muutos 1970-luvulla, sillä aikaisemmin sosialidemokraattisesta koulutustoiminnasta olivat vastanneet kunnallisjärjestön perusjärjestöt ja sitä ennen yksin Jyväskylän Työväenyhdistys. Vuodesta 1974 kunnallisjärjestö järjesti yhdessä TSL:n Jyväskylän seudun opintojärjestön kanssa puoluekoulun, johon oli enemmän hakijoita, kun voitiin tilojen rajallisuuden vuoksi ottaa vastaan. Puoluekoulun aloitti 62 toveria ensimmäisellä vuosikurssilla, joka kesti syksystä 1974 kevääseen Se kokoontui joka toinen viikko Koulutoimistossa Ystävyydensalissa ja aihepiirit koskivat kattavasti politiikkaa ja vasemmistoideologiaa. Alustuksia oli muun muassa aiheista: Suomen poliittinen järjestelmä, Suomen taloudellinen järjestelmä, Oikeistolaiset ideologiat, Vasemmistolaiset ideologiat, Sosialistinen Suomi ja SDP:n historia. Puoluekoulun käytännön vetäjinä toimivat Hannu Mäkinen ja Elsa Tolmunen. Koululla toimi myös kunnallistoimikunnan valitsema 10

11 johtokunta, jonka puheenjohtajana toimi Seppo Patrikainen. Koulutustoimintaa ylläpidettiin lisäksi siten, että kunnallisjärjestön kokousten yhteydessä oli alustus ja keskustelu ajankohtaisesta kunnallisesta asiasta Joulukuussa 1975 perustettiin kaupungin alueelle 9. sosialidemokraattisen puolueen perusjärjestö, Huhtasuon sosialidemokraatit, jonka toiminta käynnistyi 1976 alusta. Kunnallisjärjestön jäsenjärjestöissä oli vuosi 1975 edelleen vahvan kasvun aikaa, sillä jäseniä oli jo 1668, jäsenlisäys oli vuoden aikana 113, joista huomattava osa (65) oli naisia. Jäsenjärjestöistä eniten jäsenmääräänsä kasvatti Jyväskylän sosialidemokraattiset opiskelijat, joiden jäsenmäärä lähes kaksinkertaistui 57:stä 112. Kunnallisjärjestön koulutustoiminta jatkui runsaana vuoden 1975 aikana. Koulutustoiminta jakaantui puoluekouluun ja järjestön edustajiston kokouksien yhteydessä järjestettyihin alustuksiin. Vuoden 1974 puolella puoluekoulun aloittaneet siirtyivät seuraavana vuonna puoluekoulun toiselle vuosikurssille, jossa syvennettiin ideologista tietoutta historiallisesta ja dialektisestä materialismista. Uudella ykköskurssilla aloitti 80 toveria ja kakkoskurssilla jatkoi 30. Puoluekoulun toimintaa suunnitteli ja ohjasi edelleen johtokunta, jonka puheenjohtajana jatkoi Seppo Patrikainen. Kunnallisjärjestö julkaisi ensimmäistä kertaa oman julkaisun Väen Sanomat. Lehti ilmestyi kaupunkijakelussa 4 kertaa, ennen eduskuntavaaleja kahdesti, ylioppilaskuntavaaleihin liittyen yksi numero ja joulunumero. Lehden päätoimittajana toimi kunnallisjärjestön puheenjohtaja Eino Haro Sosialidemokraatit tekivät valtuustossa hyväksytyn aloitteen nuorison työnsaanti mahdollisuuksien parantamiseksi. Työvoimaministeriöltä anottiin lupaa talvikauden keskimääräisen työntekijämäärän ylittämiseksi sadalla työntekijällä. Sosialidemokraatit vastasivat työttömyyden lisääntymiseen kaupungissa nimenomaan järjestämällä kaupungin toimenpitein lisää työkohteita. Työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden estäminen kaupungissa oli koko vuosikymmenen kunnallisjärjestön asialistalla. Vappuna julkistettiin sosialidemokraattien kunnallispoliittinen ohjelma Jyväskylässä, jonka keskeisin tavoite oli kaupunkilaisten perusturvallisuuden vahvistaminen. Tähän ohjelmassa tähdättiin erityisesti työllisyyden turvaamisella erikoisesti nuoret huomioiden, terveydenhuollon palveluiden saamisen joustovoittamisella sekä sosiaalipalveluihin huomiota kiinnittämällä. Jyväskylän sosialidemokraatit tekivät suomenennätyksen asettamalla kunnallisvaaliehdokkaiden jäsenäänestykseen 202 ehdokasta, joista 118 pääsi vaaleihin ehdolle sosialidemokraattisen vaaliliiton listalla, jonka tunnuksena oli: Rakenna SDP:n kanssa. Kunnallisjärjestön tuottama vaalimateriaali sisälsi kaksi ulkomainosta, herätemainoksen keväällä ja henkilömainoksen juuri ennen vaaleja sekä vaalilehtisen, joka käsitti vaaliohjelman ja ehdokkaat numeroineen. Se jaettiin joka talouteen Jyväskylässä. Vaalitilaisuuksia järjestettiin vain yksi, mutta se oli suuri menestys. Tilaisuus järjestettiin yliopistolla ja tilaisuuden puhujaa, Kalevi Sorsaa, saapui kuuntelemaan 1300 henkeä. Lisäksi Kypärämäen työväenyhdistys julkaisi omaa lehteä Kansan lehden liitteenä. Vaaleissa sosialidemokraatit saivat prosenttia kaikista 11

12 annetuista äänistä, joka oikeutti 20 paikkaan valtuustossa. Valittavien valtuutettujen määrä nousi vuonna :ään. Koulutustoiminta oli edelleen vilkasta, kun puoluekouluun järjestettiin jo ykkösen ja kakkosen lisäksi kolmas vuosikurssi. Syksyllä puoluekoulun kursseille osallistui noin sata toveria. Puoluekoulun rehtorina toimi Hannu Mäkinen ja johtokunnan puheenjohtajana Johanna Rintala Syksyllä 1978 alkoi kunnallisjärjestön puoluekoulun viides toimintavuosi. Puoluekoulussa pidettiin edellisen vuoden tapaan 27 alustusta etupäässä paikallisin voimin. Puoluekouluun osallistujien määrä alkoi hiljalleen pienentyä, sillä vuonna 1978 koulusta todistuksen sai keväällä 26 toveria ja sen aloitti syksyllä 14 toveria. Puoluekoulun vetäjinä olivat edelleen Hannu Mäkinen ja Johanna Rintala, vain heidän tehtävien muututtua edellisestä päinvastaisiksi Keltinmäkeen perustettiin puolueosasto, joten kunnallisjärjestöjen perusjärjestöjen lukumäärä nousi kymmeneen. Järjestöjen yhteinen jäsenmäärä lähestyi toimintavuonna kahtatuhatta jäsenmäärän ollessa Vuoden 1979 puoluekoulussa pidettiin 15 alustusta. Todistuksen aatekurssilta sai 19 toveria sekä 39 toveria aloitti kurssin, joka käsitteli kunnallispolitiikkaa. Kunnallisvaalien alla valtuustossa edellisten vaalien jälkeen alkuun päässyt niin sanottu kansanrintama alkoi loppuvuodesta 1979 osoittaa hajoamisen merkkejä, kun liberaalit ja keskustalaiset eivät enää osallistuneet toimintaan. Seuraavana vuonna vaalien aikaan kokoomus, kepu, kristilliset ja liberaalit liittoutuvatkin ja pyrkivät pudottamaan vasemmiston enemmistön asemasta Jyväskylän kunnallispolitiikassa. Kunnallispoliittisen keskustelun merkittävin kysymys uudesta voimalaitoksesta, jonka sijainnista sekä omistuksesta käytiin vilkasta keskustelua koko vuodenvaihteen Esitettyjä paikkoja voimalalle olivat Rauhanlahti, Tourula ja Keljonlahti Kunnallisjärjestö hyväksyi voimalaitoksen paikaksi yksimielisesti Rauhanlahden, niillä ehdoin, että piipun korkeus on riittävä ja maakaapeli vaihtoehtoa tutkittaisiin. Valtuusto päättikin sosialidemokraattien ja kokoomuksen äänin sijoittaa voimalaitoksen Rauhanlahteen. Voimalan omistuksesta päätti sen sijaan vasta uusi valtuusto vaalien jälkeen vuonna Kunnallisvaaleissa ehdokkaita asetettiin täysi määrä 118. Vakinaisena kunnallisjärjestön vaalityöntekijänä oli Ari Hirvensalo viiden kuukauden ajan. Vaalien merkeissä pidettiin pienimuotoisia keskustelu-, juhla- ja kokoustilaisuuksia kaikilla kaupungin alueilla. Erilaisia lentolehtisiä ja esitteitä painettiin n.50 erilaista painatetta. Kansan Lehden Jyväskylä-liite ilmestyi seitsemän kertaa ja Väen Sanomat julkaistiin kolme kertaa. Lisäksi vaalityöntekijä Ari Hirvensalo oli valmistanut Jyväskylän elokuvateatteriin diakuvan puoluetoiminnasta, jota esitettiin kahden viikon ajan keväällä ja syksyllä. Kampanjoinnin tuloksena saavutettiin 33.1 % äänistä, joka oli sama kuin vuoden 1976 vaaleissa. Paikkoja saatiin 20, joka oli myös sama kuin edellisissä kunnallisvaaleissa. 12

13 Tikan sosialidemokraattinen yhdistys yhdistyi Jokivarren sosialidemokraattisen naisyhdistyksen kanssa ja uuden yhdistyksen nimeksi tuli Tikka - Kuokkalan sosialidemokraattinen työväenyhdistys. Järjestön toimialue laajeni sekä Tikan että Kuokkalan käsittäväksi. Puoluekoulu toimi keväällä kunnallispolitiikan kurssina ja koulusta sai todistuksen 11 henkilöä. Puoluekoulun johtokunnan puheenjohtajana toimi Hannu Mäkinen ja rehtorina Johanna Rintala Puoluekoulun kevään kunnallispoliittiselta kurssilta sai todistuksen kahdeksan henkilöä ja syyskauden ideologiselta osuudelta viisi henkilöä. Lisäksi kunnallisjärjestö järjesti suuren seminaarin, johon kutsuttiin kaikki luottamushenkilöt ja viranhaltijat ja jonka oli vetämässä Työväen Akatemian rehtori Kari Kinnunen. Seminaarilla haluttiin saada aikaan hyvä ja tehokas yhteistyö eri hallintokuntien kesken sosialidemokraattisten luottamus- ja viranhaltijain joukossa. Kunnallisjärjestöjen perusjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä oli Jäsenmäärä oli tuolloin toistaiseksi kunnallisjärjestön historian korkeimmalla tasolla. Väen sanomat julkaistiin entistä harvemmin, vain vapuksi Vuosi 1982 muodostui suomalaisen sosialidemokratian historialliseksi merkkivuodeksi, kun presidentiksi valittiin Mauno Koivisto. Kunnallisjärjestöön kuului edelleen 10 perusjärjestöä, joista kaksi; Metallialan sosialidemokraattinen yhdistys ja Jyväskylän sosialidemokraattiset opiskelijat eivät vuoden aikana olleet toiminnassa. Puoluekoulu toimi syyskauden Lohikosken Työväentalolla, käsitellen periaateohjelman luonnosta. Koulun tilaisuuksiin osallistui 15 henkilöä. Johtokunnan puheenjohtajana oli Risto Varmavuo ja rehtorina Johanna Rintala. Jyväskylässä alkuvuotta sävytti kiivas keskustelu kuntaliitoksesta Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan välillä. Valtuustossa tutkittiin päätösesityksiä ja ponsiehdotuksia aiheesta, jotka kuitenkin vesittivät sosialidemokraattien kannattaman selkeän yhdentymispäätöksen Työläistarkastaja Eino Haro valittiin valtuuston puheenjohtajaksi Kunnallisvaalikampanjointi käytiin toistamiseen porvarien taholta niin sanottuina värinvaihtovaaleina. Kunnallisvaaleissa sosialidemokraatit eivät päässeet asettamaansa 22 valtuustopaikan tavoitteeseen, tuloksen jäädessä entiseen 20 valtuutettuun, mutta ollen edelleen vaalien jälkeenkin valtuuston suurin ryhmä. Sosialidemokraatit olivat kuitenkin ainut merkittävä valtuustoryhmä, joka ei menettänyt asemiaan SMP:lle tai Vihreille, jotka olivat vaaleissa uusina listoina mukana. 13

14 Vaaleja varten valittuna työntekijänä aloitti Jari Blom, jonka siirryttyä JTY:n sihteeriksi työntekijäksi vaihtui Seppo Muhonen, jonka työsuhde syksyn mittaan vakinaistettiin. Kunnallisjärjestö järjesti yliopiston päärakennuksen juhlasalissa Meidän juhlat vaalitapahtumana syyskuussa, johon osallistui noin 750 henkeä. Lisäksi näkyvyyttä saatiin jo edellistenkin kunnallisvaalien aikaan toteutetulla Jyväsmessujen omalla osastolla. Väen sanomat toimitettiin toukokuussa ja lokakuussa. Painosmäärä oli ja se jaettiin kokonaan oman organisaation kautta. Kunnallisjärjestön tavoiteohjelma jaettiin myös kaikkiin talouksiin Jyväskylässä. Kaupunki jaettiin kunnallisvaalityössä ensimmäistä kertaa kunnallisjärjestössä äänestysalueiden mukaan työryhmiin, jotka vastasivat alueella kampanjoinnista. Aluetyöryhmät käyttivät kiitettävästi hyväkseen kunnallisjärjestön tarjoamaa vaalivaunua, josta tarjoiltiin pullakahveja parhaana päivänä lähes tuhannelle äänestäjälle. Edellisistä kunnallisvaaleista poiketen ehdokkaiden henkilökohtaiselle mainonnalle ei enää vuonna 1984 ollut rajoituksia käytettävien lehtien tai markkamäärien suhteen. Suosituimpia henkilökohtaisenmainonnan tapoja olivat lehtimainonta, sekä erilaiset luukkujakeluun tarkoitetut esitteet ja käyntikortit. Kunnallisjärjestön pitkäaikainen sihteeri ja kokopäiväinen työntekijä Fanni Front irtisanottiin loppuvuodesta Perusteena irtisanomiselle olivat taloudelliset syyt ja se mahdollisti Fanni Frontin siirtymisen eläkkeelle Johtopaikat Jyväskylän kunnalliselämässä säilyivät sosialidemokraateilla vaalien jälkeenkin, kun Eino Haro valittiin edelleen valtuuston puheenjohtajaksi ja Pentti Sahi kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Kunnallisjärjestön perusjärjestön määrä pysyi kymmenessä, joista Metallialan yhdistys pysytteli hiljaisena ja poissa kunnallisjärjestön toiminnasta ja Jyväskylän sosialidemokraattiset opiskelijat puolestaan vilkastuttivat toimintansa osallistumalla muutaman vuoden tauon jälkeen kunnallisjärjestön edustajiston työskentelyyn. Jäseniä järjestöillä oli yhteensä Kunnallisjärjestön kokopäivätoimisena sihteerinä jatkoi Seppo Muhonen. Puoluekoulu jatkoi toimintaansa Teatteriravintolan kabinetissa ja todistuksen koulun suorittamisesta sai 16 osallistujaa. Syksyllä koulu aloitti uuden kurssin Puhtia puoluetyöhön. Rehtorina toimi edelleen Johanna Rintala Jyväskylän ja maalaiskunnan sosialidemokraattien välille edellisvuonna uudelleen lämmitetty säännöllinen yhteistoiminta viileni jälleen lähinnä kuntaliitos keskustelun vuoksi, jota ei maalaiskuntalaisten mielestä olisi saanut lainkaan käydä Jyväskylän kunnallispolitiikassa puhuttiin paljon muun muassa Schaumannin kanssa tehtävästä runkosopimuksesta, jonka mukaan alue kaavoitettaisiin uudestaan ja teollisuudelle etsittäisiin uusi sijoituspaikka. Lisäksi henkilöstösopimuksella taattaisiin työpaikat ainakin viideksi vuodeksi. Jyväskylän teollisuuskiinteistö Oy:n toimialaa laajennettiin ottamalla yhtiöön mukaan myös Jyväskylän maalaiskunta ja muuttamalla yhtiö Jyvässeudun Kehitysyhtiöksi. Yhtiön ajateltiin olevan omalta osaltaan auttamassa vuoden kuluessa paljon puheita aiheuttaneessa kuntaliitoshankkeessa, jota tosin maalaiskunnan virkamiehet ja luottamushenkilöjohto paljon vastusti. 14

15 Todistuksia puoluekouluun osallistumisesta ei voit jakaa, sillä kukaan osallistujista ei ollut mukana vaadittavaa seitsemää kertaa. Syyskaudella järjestetty koulu kärsikin osallistujapulasta, sillä tilaisuuksissa oli ainoastaan 3-12 henkilöä kerrallaan. Ulkoista tiedotusta palvelemaan perustettiin uusi lehti Kyläpeili, joka julkaistiin kahdesti. Lehden jakelu hoidettiin oman organisaation voimin molemmilla kerroilla kappaleen painoksina Kevät kaudella aloitettiin kunnallisvaaliehdokkaiden koulutus Kuntakoulun nimellä, jonka osallistujamäärä vaihteli välillä. Vaalityötä projektisihteerinä hoiti Pertti Knuuttila välisen ajan. Kunnallispoliittinen ohjelma julkaistiin jo huhtikuussa tarkoituksena saada aikaan poliittista tavoitekeskustelua. Lähtöasetelmat vaaleihin olivat kunnallisjärjestön vuosikertomuksen mukaan huonoimmat mahdolliset, sillä sosialidemokraatteja pyrittiin lyömään vahvoin asein niin oikealta kuin vasemmalta. Kunnallisjärjestön asettamaa tavoitetta valtuustopaikkojen lisäämisestä ei saavutettu, mutta entiset asemat paikkaluvun osalta pystyttiin säilyttämään. Sosialidemokraatit saivat valtuustoon 20 paikkaa, SKDL 9, Kokoomus 16, Keskusta 5, SMP 2, RKP 1, Kristilliset 4, Liberaalit 1 ja Vihreät 1. Vasemmistoenemmistö vaalien tuloksen perusteella Jyväskylässä poistui SKDL:n menettäessä yhdenpaikan, joka meni tasapainottajaksi nousseille Vihreille. Vaalikampanjan aikana sosialidemokraatit olivat jo tavaksi tulleella tavalla mukana Jyväskylän messuilla ja painoi omaa Kyläpeili lehteä vaalivuoden aikana kolme kertaa, josta viimeisessä numerossa esiteltiin kaikki ehdokkaat valokuvin. Kaksi ensimmäistä numeroa jaettiin omin voimin, mutta kolmas maksullisena jakeluna perillemenon varmistamiseksi. Lisäksi kunnallisjärjestö tuotti jokaisella alueella muodostettujen aluetyöryhmien koostumuksen mukaisesti alueelliset esitteet. Kunnallisjärjestö painatti myös kohderyhmä esitteitä nuorten ehdokkaista ja kaksi pienempää painosta vuokralaisille Jyväskylän ja maalaiskunnan sosialidemokraattiset kunnallisjärjestöt solmivat kirjallisen yhteistoimintasopimuksen Syksyllä pidetyt kunnallisvaalit saivat yleispoliittisen ilmeen. Sosialidemokraattien taholta korostettiin vaalien valtakunnallista merkitystä, koska porvarihallituksen politiikalla oli merkittävästi siirretty niin sanottuja säästötoimenpiteitä kuntien ratkaistavaksi. Valtakunnalliset gallupit osoittivat sosialidemokraattien kannatuksessa lievää nousua. Ainoana ryhmittymänä Jyväskylässä sosialidemokraatit saivat jälleen vaaleihin täyden listan (118 ehdokasta). Vaaliohjelmassa painotettiin kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämistä sekä peruspalveluiden (esimerkiksi koulutus, lasten- ja vanhustenhoito) turvaamista kiristyvästä kunnallistaloudesta huolimatta. Varsinainen vaalityö toteutettiin alueryhmien ja perusjärjestöjen toimesta esitteiden ja tapahtumien avulla. Nuorten laatima esite postitettiin ensikertaa äänestäville ja niin sanottu imagomainonta toteutettiin Radio Jyväskylän kautta, Yhteiset tapahtumat keskittyivät kävelykadun tilaisuuksiin, joissa ehdokkaat jakoivat ruusuja sekä hernekeittoa. 15

16 Sosialidemokraattien saama äänimäärä oli Jyväskylässä 35.8 prosenttia (12 849), joka edellytti 22 valtuutetun saamista valtuustoon, ryhmän koon todellisuudessa ollessa 21, koska Juhani Surakka erosi puolueesta listojen vahvistamisen jälkeen. Voitollisten vaalien jälkeen valtuustoon palasi niin sanottu vasemmistoenemmistö. Vuonna 1992 tehtiin kuntaliitospäätös Jyväskylän ja Säynätsalon välillä, jonka johdosta Säynätsalon Työväenyhdistys hyväksyttiin kunnallisjärjestön jäseneksi. Keltinmäen Työväenyhdistys lopetti toimintansa joulukuussa Yhdistyksen jäsenet siirtyivät Kypärämäen Työväenyhdistyksen jäseniksi Edustajiston syyskokouksessa hyväksyttiin järjestölle uudet säännöt. Hyväksyttyjen sääntöjen keskeinen muutos koski edustajiston valintatapaa ja toimihenkilöiden toimikausien muuttumista kaksivuotisiksi Juhani Surakka palasi sosialidemokraattisen valtuustoryhmän toimintaan, jonka johdosta ryhmän vahvuus nousi 22:een Kevättalvella 1996 aloitettu kunnallisvaalityöohjelma valmistui elokuussa, ensimmäisenä ryhmänä Jyväskylässä. Vaaleihin lähdettiin tunnuksella: SDP/Suomalainen linja pitää. Sosialidemokraatit olivat jälleen ainoa ryhmä, joka onnistui saamaan vaaleihin täyden listan ehdokkaita. Uudistetun ja voimaan tulleen kunnallislain määrittelemän ehdokkaiden enimmäismäärän olevan 1 ½ kertaa valittujen valtuutettujen määrän mukaisesti Jyväskylässä aikaisemmin 118 ehdokkaan sijasta ehdokkaiden määrä sai olla enintään 88. Vaalitaistelu oli kaupungissa laimeaa. Pitkään jatkunut korkea työttömyys, ihmisten taloudelliset ja sosiaaliset vaikeudet sekä maan hallituksen vähäiset tulokset talous- ja työllisyyspolitiikassa lisäsivät ihmisten kriittistä ja passiivista suhtautumista kunnallispoliittiseen päätöksentekoon. Ongelmaksi mainittiin myös se, etteivät sosialidemokraatit Jyväskylässä olleet onnistuneet kunnolla erottautumaan omana poliittisena liikkeenä. Vaalien tuloksena kaupunkiin syntyi porvarienemmistö luvuin ja sosialidemokraatit menettivät yhden paikan valtuustossa. Sosialidemokraattien kannatus oli 33.7 prosenttia annetuista äänistä, joka oikeutti 21 valtuustopaikkaan. Valtakunnallisessa vertailussa Jyväskylän tulos oli tyydyttävä. Todelliseksi ongelmaksi vasemmistoenemmistön palauttamiseksi kaupungissa katsottiin Vasemmistoliiton jatkuva kannatusalamäki. Vuoden valtuustopaikasta vasemmistoliitto oli menettänyt vuoden 1996 vaaleissa jo puolet. Vasemmistoenemmistön palauttaminen kaupunkiin vaatisi kunnallisjärjestön vuosikertomuksen mukaan paitsi politiikan sisältöihin liittyviä uudistuksia molemmilta työväenpuolueilta, mutta myös sen miettimistä, että olisiko parempi vaalitulos saavutettavissa nykyistä yhtenäisemmällä vai erillisemmällä esiintymisellä. Vuonna 1996 taloudellisessa ja ohjelmistollisessa kriisissä olleet Jyväskylän Kesä ja Jyväskylän Talvi -festivaalit yhdistettiin Jyväskylän festivaalit ry:n alle. 16

17 1997 Kunnallisjärjestön perustamisesta oli kulunut 90 vuotta. Vuosijuhlaa juhlittiin pidetyillä tilaisuuksilla Aalto-salilla. Lauantaina järjestettiin seminaari, jonka aiheena oli Eurooppalainen työmarkkinamalli ja sunnuntaina varsinainen pääjuhla. Juhlan musiikki- ja lauluesityksen Työväenliikkeen puolesta oli koonnut teatterin kapellimestari Jyri Heikkilä. Vuonna 1997 koulutustoimintaa tukemaan edustajiston kokousten alustusten lisäksi perustettiin Keskusteleva sosialidemokraattinen klubi. Toiminnan vastuullisena vetäjänä toimi Kyösti Jaakonsaari. Keskusteluaiheet vaihtelivat humanismista ja elämäasenteesta ympäristöajatteluun ja käytännön kunnallispolitiikkaan Jyväskylän Työväenyhdistys otti kunnallisjärjestön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella hoitaakseen kunnallisjärjestön sihteerin palvelut, mihin sisältyi myös toimitilojen tarjoaminen kunnallisjärjestölle. Kunnallisjärjestö luopui vuoden 1999 helmikuun alussa alkaen oman päätoimisen työntekijän pitämisestä yhdistyksen palveluksessa. Tällöin Matti Päivärinnan tilalle kunnallisjärjestön sihteeriksi tuli JTY:n sihteeri Jukka Keronen. Järjestelyn tarkoituksena oli kunnallisjärjestön taloudellisen tilanteen vahvistaminen. Jäsenyhdistysten jäsenmäärän väheneminen jatkui edelleen erityisesti suurimmissa yhdistyksissä. Tämä johtui suurelta osin jäsenistön ikärakenteesta. Uusien jäsenten määrä ei vastannut poismuuttaneiden tai kuolleiden jäsenten määrää. Perusjärjestöillä oli vuonna 1999 yhteensä 1402 jäsentä. Rästiläisten määrä jäsenistössä oli myös kasvanut, sillä äänioikeutettujen jäsenten määrä oli Uuden vuosituhannen alussa Jyväskylä oli yli asukkaan kaupunki. Sen pinta-ala on kasvanut 165 vuodessa 7:stä yli 136 km2:iin. Kunnallisvaaleihin lähdettiin ohjelmalla Valitse palveluiden Jyväskylä, jossa korostettiin peruspalveluiden ja työllisyyden turvaamista kaupungissa. Ohjelman keskeisiä teemoja olivat: turvallisuutta asumiseen vuokratalotuotantoa lisäämällä, kaupungin tuettava toiminnan sisältöjä kulttuurisektorilla, kaupungilla velvollisuus työllistää pitkäaikaistyöttömiä, asukkaiden suoraa vaikuttamista lisättävä ja peruspalvelut hoidettava kunnolla. Kampanjateemaa hämärsi se, että muutkin ryhmät puhuivat vaalien alla innolla palveluista, olivatpa näytöt todellisessa kunnallispolitiikassa sitten millaisia hyvänsä. Kunnallisjärjestö julkaisi vaalien yhteydessä lehden, joka jaettiin jokaiseen talouteen. Vaalien aikana käytettiin ensimmäisen kerran ehdokkaille suunnatussa tiedotuksessa apuna sähköpostiviestintää, josta saatiin hyviä kokemuksia. Uusia uria vaalityössä auottiin myös, kun kunnallisvaaleja varten perustettiin kunnallisjärjestölle internetsivusto Kunnallisvaaleissa vaalityöntekijänä toimi Juha Savolainen Kovasta työstä huolimatta sosialidemokraatit kärsivät jälleen vaaleissa tappion. Sosialidemokraattien peruskannattajat äänestivät puoluetta hyvin, mutta uusien äänestäjäryhmien tavoittaminen ei onnistunut tavoitteiden mukaisesti. Kannatus Jyväskylässä oli 31.9 prosenttia ja SDP menetti yhden valtuustopaikan, jonka vuoksi valtuutettujen määräksi tuli 20. Kokoomus sai äänistä 20.6 % (12), Keskusta 17,3 % (10), Vihreä Liitto 11.4 % (7) ja Vasemmistoliitto 9.6 % (5). Suurimmaksi huolenaiheeksi vaalien 17

18 jälkeen jo toistamiseen nousi alhainen äänestysaktiivisuus, sillä jyväskyläläisistä uurnilla kävi vain puolet äänioikeutetuista Vuosi 2002 oli kunnallisjärjestölle oman toimintakoneiston kehittämisen aikaa. Perusjärjestöjen yhteistoimintaa tehostettiin yhteisillä neuvotteluilla ja Huhtasuon alueen yhdistyksen toimintaa elvytettiin. Laadittiin yhteinen kunnallispoliittisia tavoitteita esittelevä esite, sen sijaan omaa lehteä ei julkaistu. Lisäksi vuoden aikana hyväksyttiin kunnallisjärjestölle uudet säännöt, kesän 2002 SDP:n puoluekokouksen malliohjesäännön mukaisesti. Kunnallisjärjestössä otettiin käyttöön myös uusi kunnallispoliittinen ohjesääntö. Toimintavuonna ei käyty eduskunta-, presidentin- tai kunnallisvaaleja. Sen sijaan opiskelijatoverit saavuttivat edustajistovaaleissa erinomaisen tuloksen saamalla neljä paikkaa. Pitkään hiljaiseloa elänyt Jyväskylän sosialidemokraattiset opiskelijat ei kuitenkaan tehnyt vieläkään paluuta kunnallisjärjestön toimintaan, sillä opiskelijat toimivat oman puolueosaston sijaan nyt Jyväskylän työväenyhdistyksen nuorisojaostossa. Näin ollen kunnallisjärjestön perusjärjestöjä olivat Jyväskylän Työväenyhdistys, Kypärämäen Työväenyhdistys, Lohikosken sosialidemokraattinen Työväenyhdistys, Kuokkalan demarit, Säynätsalon Työväenyhdistys, Huhtasuon demarit ja Kristillinen sosialidemokraattinen yhdistys Vuoden keskeisiä teemoja olivat Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvien toimenpide-ehdotusten käsittely sekä keskustelu konserttisalin rakennussuunnitelmista ja kustannuksista. Samat teemat hallitsivat myös seuraavana vuonna käytäviä kunnallisvaaleja. Kunnallisjärjestö ei julkaissut omaa lehteä, mutta päivitti oman esitteen, jossa käsiteltiin sosialidemokraattisia kunnallispoliittisia linjauksia. Uutena aluevaltauksena tiedotuksen puolella tiedotettiin elokuussa Forssan kokouksen 100- vuotisjuhlasta ja sinne järjestetystä kuljetuksesta TV- Jyväskylässä ruutukehäilmoituksella. Kesän jälkeen kunnallisjärjestö sai kuulla surullisia uutisia valtuuston sosialidemokraattisen puheenjohtajan (vuodesta 1997) Marja-Leena Viljamaan menehtymisestä. Kunnallisjärjestö valitsi hänen seuraajakseen valtuuston puheenjohtajaksi kansanedustaja Kalevi Olinin SDP lähti vaaleihin tunnuksella Huolenpitoa huomisesta. Kunnallisjärjestö painatti vaaleihin oman lehden ja erilaisia esitteitä. Kampanjoinnin perustaksi oli vakiintunut soppatykkikiertue kaupungin alueella sekä ruusujen jakaminen. Vaalityöntekijänä toimi Simo Halttunen. Kunnallisvaaleissa 2004 sosialidemokraatit saivat valtuustoon 18 paikkaa ja menettivät näin ollen aikaisempaan verrattuna kaksi paikkaa. Kannatus vaaleissa laski vuoden 2000 vaaleista 2 prosenttiyksikköä, ollen 29.9 %. Kannatus tippui alle kolmannekseen annetuista äänistä ensimmäisen kerran sitten 1910-luvun. Keskusta ja Kokoomus saivat molemmat 12 paikkaa, Vihreä liitto 7 ja Vasemmistoliitto 5. Äänestysprosentti vaaleissa nousi hieman edellisestä 50,8 % 54.2 %:iin Kunnallisjärjestö juhlii 100-vuotista toimintaansa Jyväskylän kaupungissa. 18

19 TAULUKKO: Kunnallisjärjestön puheenjohtajat ja sihteerit vuosi puheenjohtaja sihteeri 1907 Oskari Reino 1910 Kasper Pöyhönen 1911 Onni Tuomi Toivo Lehto 1912 Onni Tuomi R. Töyrynen 1913 Juha Välinen Kaarlo salovaara 1914 Kaarle Mänty Aino Takala 1915 Onni Tuomi Aino Takala 1916 Onni Tuomi Aino Takala 1917 Onni Tuomi Aino Takala 1919 Toivo Lehto Topias Piilonen 1920 Toivo Lehto Bruno Vuorela 1921 K.A. Jokinen Bruno Vuorela 1922 Toivo Lehto A. Kanerva 1923 A.Lehti A. Kanerva 1924 Heikki Laakso A. Kanerva 1925 Heikki Laakso/Väinö Salmela A.Kanerva / V.Kauranen 1926 Väinö Salmela Heikki Laakso 1927 Artturi Ranta Jukka Telen 1928 Heikki Laakso Aino Takala 1929 Heikki Laakso Artturi Ranta 1930 Heikki Laakso/Jukka Telen/ J. Raatikainen J. Raatikainen/ Erkki Niini 1931 J. Raatikainen Jalmari Leino 1932 Heikki Laakso J.Raatikainen / Jussi Sihvonen 1940 Santeri Vornanen Hugo Varjola 1941 Santeri Vornanen 1942 Santeri Vornanen 1943 Kalle Järvinen 1944 Hannes Sahi 1945 Hannes Sahi Erkki Roinila 1946 Hannes Sahi Erkki Roinila 1947 Hannes Sahi Erkki Roinila 1948 Hannes Sahi Pauli Lukkarinen 1949 Hannes Sahi Veikko Savander 1950 Hannes Sahi Veikko Savander 1951 Väinö Pykälinen Unto Kuronen 1952 Toivo Kuivanen Unto Kuronen 1953 Toivo Kuivanen Unto Kuronen 1964 Erkki Roinila Pentti Hasu 1965 Paavo Virtanen Toivo Hårdh 1966 Paavo Virtanen Toivo Hårdh / Aarno Peltokoski 1967 Pentti Anttila Ilpo Niskanen 1968 Pentti Anttila Erkki Vasama 1969 Esko Pulkkinen Viljo Rantanen 1970 Esko Pulkkinen Kauko Tuupainen 1971 Esko Pulkkinen Aarne Lehkonen 1972 Esko Pulkkinen Aarne Lehkonen 1973 Esko Pulkkinen Kauko Tuupainen Juha Knuuttila / Hannu Mäkinen / Fanni Front (osapalkkaisena sihteerinä Esko Pulkkinen alkaen) 19

20 1975 Eino Haro Fanni Front (Kunnallisjärjestön kokoaikaisena työntekijänä ) 1976 Eino Haro Fanni Front 1977 Eino Haro Fanni Front 1978 Eino Haro Fanni Front 1979 Eino Haro Fanni Front 1980 Eino Haro Fanni Front 1981 Hannu Mäkinen Fanni Front 1982 Hannu Mäkinen Fanni Front 1983 Hannu Mäkinen Fanni Front 1984 Hannu Mäkinen Fanni Front 1985 Hannu Mäkinen (alkuvuosi) / Antti Saarinen Seppo Muhonen 1986 Antti Saarinen Seppo Muhonen 1987 Antti Saarinen Seppo Muhonen 1988 Antti Saarinen Seppo Muhonen 1989 Hannu Mäkinen Seppo Muhonen 1990 Hannu Mäkinen Matti Päivärinta / Raija Kuorttinen (vt.) 1991 Hannu Mäkinen Matti Päivärinta 1992 Hannu Mäkinen Matti Päivärinta 1993 Veijo Koskinen Matti Päivärinta 1994 Veijo Koskinen Matti Päivärinta 1995 Veijo Koskinen Matti Päivärinta 1996 Veijo Koskinen Matti Päivärinta 1997 Veijo Koskinen/Juhani Surakka Matti Päivärinta 1998 Juhani Surakka Matti Päivärinta 1999 Juhani Surakka Matti Päivärinta / Jukka Keronen (JTY:n sihteeri) 2000 Veijo Koskinen Jukka Keronen (JTY:n sihteeri) 2001 Veijo Koskinen Jukka Keronen (JTY:n sihteeri) / Kimmo Ojala (JTY:n sihteeri) 2002 Veijo Koskinen Kimmo Ojala (JTY:n sihteeri) 2003 Veijo Koskinen Kimmo Ojala (JTY:n sihteeri) 2004 Veijo Koskinen Kimmo Ojala (JTY:n sihteeri / Simo Halttunen (JTY:n sihteeri) 2005 Veijo Koskinen Simo Halttunen (JTY:n sihteeri) 2006 Matti Ojala Simo Halttunen (JTY:n sihteeri) 2007 Matti Ojala Simo Halttunen (JTY:n sihteeri) / Kirsti Leskinen (kokouspalkkaisena) Olen tässä pienessä pöytäkirjojen pohjalta kirjoitetussa kunnallisjärjestön 100- vuotishistoriassa käyttänyt kirjoitusmuotona kunakin toimintavuotena käytettyä käsitteistöä poliittisen kielen muutoksen välittämiseksi. Näin voimme seurata paitsi kunnallispoliittisia tapahtumia Jyväskylän kaupungissa, mutta myös poliittisen kielen muutosta kuluneen sadan vuoden aikana. Jyväskylässä Jenny Lindborg 20

Eeva Puro; Kirsti Seppälä; Liberaalinen Kansanpuolue. Keskustapuolue. Keskustapuolueen Kankaanpään kunnallisjärjestö Kauko Juhantalo; Keskustapuolue

Eeva Puro; Kirsti Seppälä; Liberaalinen Kansanpuolue. Keskustapuolue. Keskustapuolueen Kankaanpään kunnallisjärjestö Kauko Juhantalo; Keskustapuolue Kotiseutukokoelma Kansio: POLITIIKKA Taulukot puolueittain Taulukko 1: Liberaalit, sinisessä Kankaanpää kehittyvä kaupunki -kansiossa 1. Vaalimainos (2 kpl): Liisa Liisa Jussila; Liberaalinen Jussila 147

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Järvenpään Vasemmisto

Järvenpään Vasemmisto Toimintakertomus vuodelta 2013 1. Yleistä Järvenpään Vasemmisto onnistui 2012 kunnallisvaaleissa hyvin ja sai yhden lisäpaikan eli kolme valtuutettua kaupunginvaltuustoon. Onnistunut tekninen vaaliliitto

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS W'O Ц KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 5 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Päätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL)

Päätösvaltaiset], Läsnäol2~2i!S2yt2tyti \XL) PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS 1C KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset], Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 17. päivänä syyskuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan valitsee kaupunginvaltuusto. Viran julistaa haettavaksi kaupunginhallitus.

Kaupunginjohtajan valitsee kaupunginvaltuusto. Viran julistaa haettavaksi kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus 140 11.05.2015 Kaupunginhallitus 154 01.06.2015 Kaupunginhallitus 213 17.08.2015 Kaupunginvaltuusto 58 24.08.2015 Kaupunginjohtajan viran täyttäminen 344/01.01.01.00/2015 KH 11.05.2015

Lisätiedot

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto. PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan.

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1(5) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2010 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 9.11.2010 kello 19.15. Läsnä: Luettelo liitteenä 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Keskustanuorten XXXX aluejärjestö ry. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä yhdistyksestä voidaan

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.1.2013 1 1 Yleistä Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle maksetaan 1. palkkiota luottamustoimen hoitamisesta 2. korvausta luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvasta

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PIRAATIT TOIMINTAKERTOMUS 2012

KESKI-SUOMEN PIRAATIT TOIMINTAKERTOMUS 2012 1 (6) Johdanto KESKI-SUOMEN PIRAATIT TOIMINTAKERTOMUS 2012 Keski-Suomen Piraatit on Piraattipuolue rp:n piirijärjestö Keski-Suomen vaalipiirissä. Perustamiskokous järjestettiin Jyväskylässä lokakuussa

Lisätiedot

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf RAASEPORIN VASEMMISTO ry RASEBORGS VÄNSTER rf Toimintasuunnitelma 2012 1 TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2012 Raaseporin Vasemmiston poliittisena ja aatteellisena tehtävänä on vasemmistolaisen arvomaailman

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Hakuajan päättymiseen mennessä virkaa hakivat seuraavat henkilöt:

Hakuajan päättymiseen mennessä virkaa hakivat seuraavat henkilöt: Kunnanhallitus 256 18.11.2014 Kunnanhallitus 54 17.02.2015 Teknisen johtajan viran täyttäminen KHALL 256 Hallintojohtaja Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 15.09.2014 201 julistaa teknisen johtajan viran

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 167 13.04.2015 Kaupunginhallitus 176 20.04.2015. Äänestysaluejaon muuttaminen 284/00.04.00/2015 KH 167

Kaupunginhallitus 167 13.04.2015 Kaupunginhallitus 176 20.04.2015. Äänestysaluejaon muuttaminen 284/00.04.00/2015 KH 167 Kaupunginhallitus 167 13.04.2015 Kaupunginhallitus 176 20.04.2015 Äänestysaluejaon muuttaminen 284/00.04.00/2015 KH 167 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 II kaupunginsihteeri

Lisätiedot

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan.

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan. Järvenpään vihreät ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Järvenpään Vihreät ry:n hallitukseen kuuluivat vuonna 2014 Tiia Lintula (puheenjohtaja), Salla Hänninen (varapuheenjohtaja), Katri Kakko, Seija Kareinen (taloudenhoitaja),

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0 10 Vaalit (Luvun lähde: Keskusvaalilautakunta) 10.1 Äänioikeutetut ja äänioikeuden käyttö vuosina 1999-2011 Äänioikeutettuja Äänestysprosentti (%) Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk.

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk. Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. Yhdistyksen ylimääräinen kokous PÖYTÄKIRJA Aika: maanantai 30.12.2013 kello 14.00...14.40 Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone,

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät PUOLUEEN SÄÄNNÖT Esitys kahden puheenjohtajan mallin edellyttämistä sääntömuutoksista Nykyiset säännöt Työryhmän esitys 5 Puolueen nimen kirjoittaminen Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja

Lisätiedot

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry.

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosaston säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

SF-CARAVAN SAIMAAN SEUTU RY

SF-CARAVAN SAIMAAN SEUTU RY SF-CARAVAN SAIMAAN SEUTU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sivu 2 / 5 YLEISKATSAUS SF-Caravan Saimaan Seutu ry on perustettu 13.6.1970 ja se kuuluu jäsenjärjestönä SF-Caravan ry:een, joka on 17.5.1964 perustettu

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite kaupunginvaltuuston kokousten lähettämiseksi netissä

Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite kaupunginvaltuuston kokousten lähettämiseksi netissä Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 188/07.02.01/2014 32 Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite kaupunginvaltuuston kokousten lähettämiseksi netissä historia Kaupunginvaltuusto 20.1.2014

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

Kokouskutsu. Nilsiän ja Kuopion kaupunkien kuntaliitosselvityksen poliittinen ohjausryhmä

Kokouskutsu. Nilsiän ja Kuopion kaupunkien kuntaliitosselvityksen poliittinen ohjausryhmä Kokouskutsu Nilsiän ja Kuopion kaupunkien kuntaliitosselvityksen poliittinen ohjausryhmä AIKA: Maanantai 28.11.2011 klo 17.30 - PAIKKA: Kuopion kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone, Tulliportinkatu

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 1311 Sirpa Martins

Lisätiedot

Äänestysalueiden vähentäminen

Äänestysalueiden vähentäminen Äänestysalueiden vähentäminen Kh 16 Kurikan kaupungissa on yhteensä kahdeksantoista äänestysaluetta. 25.1.2010 Vaalilain 8 :n mukaan äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen.

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET Asumisviihtyvyyden parantaminen Asukkaiden aktiivisuuden ja kiinnostuksen lisääminen omaan asumiseensa ja asuinympäristöönsä Yhteistyön, avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena yksi täysi, kolme

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Muutokset pelisääntöihin ISOILLA KIRJAIMILLA

Muutokset pelisääntöihin ISOILLA KIRJAIMILLA Muutokset pelisääntöihin ISOILLA KIRJAIMILLA 2.2 Jäsenet JÄSENELLÄ TARKOITETAAN TÄSSÄ PELISÄÄNTÖPAPERISSA ESPOON VIHREIDEN HENKILÖJÄSENTÄ SEKÄ JÄSENJÄRJESTÖÄ ELLEI TOISIN ILMAISTA. JÄSENISTÖLLÄ TAAS TARKOITETAAN

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

KÄSITELTÄVÄT ASIAT sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

KÄSITELTÄVÄT ASIAT sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 LISTA N:o Kirkkovaltuusto Pvm 13.01.2015 1/2015 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 13.01.2015 1 Aika 13.01.2015 klo 18.00 OSALLISTUJAT Jäsenet Buska Matti jäsen Rundgren Marjatta jäsen Gammelin Pertti jäsen Salminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.05.2014 576 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää hyväksyä Helsingin Energia -liikelaitoksen

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Kokoustiedot Aika Torstai 22.5.2014 klo 10.07 10.10 Perjantai 23.5.2014 klo 9.02 10.06 ja 13.31 14.39 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2013 Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Tea Lassinaro Marjo

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 28.4.2015 30

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 28.4.2015 30 Valtuusto 28.4.2015 30 1. MÄÄRÄALAN MYYMINEN RISTO MOISIOLLE Kh. 20.4.2015 35 Esityslistan liite 1 Risto Moisio haluaisi ostaa kunnalta määräalan Konneveden kunnan Siikakosken kylässä sijaitsevasta Simola-nimisestä

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 62 kg 67 kg 73 kg 79 kg + 1. Heikki Hakola Lapuan Virkiä 2. Lauri Prusti Veitsiluodon Vastus 3. Raimo Sjöblom Teuvan Rivakka

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry. Vuosikertomus ja tilinpäätös 2015

Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry. Vuosikertomus ja tilinpäätös 2015 Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry Vuosikertomus ja tilinpäätös 2015 Sisällysluettelo Yleistä Vuosikokous Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry:n jäsenet Hallitus, toiminnantarkastaja ja hallituksen toiminta Kilpailutoiminta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Espoon kaupungin luottamushenkilöiden 8.3. 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Valtuusto 10.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Viimeksi muutettu Valtuusto 28.1.2013 Voimaan 28.1.2013

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2010

Toimintakertomus vuodelta 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1 / 5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusille toimintavuosi 2010 oli jälleen aktiivinen toiminnan kannalta. Lippukunnan jäsenmäärä on melko paljon noussut viime

Lisätiedot

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Hyväksytty Suomen Kuntaliitto ry:n valtuusto 27.5.2016 Suomen Kuntaliitto ry Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Valtuuskunnan vaalijärjestys I Luku Yleistä 1 Soveltaminen Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä

Lisätiedot

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 6.1.2015 klo 12.00-13.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä: Annala Tarja Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Holma Jaana Härsilä Maria Ikola Simo Jänikselä

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2012 Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Veli-Matti Viitala

Lisätiedot

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Kunnanhallitus 55 05.02.2013 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Äänestysaluejaon muuttaminen // KHALL 55 KESKV 54 sihteeri Seuraavat vaalit ovat Euroopan parlamentin

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala 1 2 Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2507 Eduskuntavaalien 2007 ehdokaskysely Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen

Lisätiedot

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen. Turvatiimi Oyj Pöytäkirja 1/2014 1(6) TURVATIIMI OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 20.3.2014, klo 9.00 9.30 Paikka: Läsnä: Rake-sali, Erottajankatu 4 C, 00120 Helsinki. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Voimaantulo 1.1.2013

Oulun kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Voimaantulo 1.1.2013 Oulun kaupunki Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 118 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 Aika 25.11.2014, 16:30 17:45 Paikka Läsnä Ilmailumuseon auditorio Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari Pohjonen Ahti, sihteeri

Lisätiedot