mister mansikka Kuntapalveluiden järjestäminen on toisinaan turhan tunteikasta touhua. Turussa muutetaan osakeyhtiöiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "mister mansikka Kuntapalveluiden järjestäminen on toisinaan turhan tunteikasta touhua. Turussa muutetaan osakeyhtiöiksi"

Transkriptio

1 Turussa muutetaan liikelaitokset osakeyhtiöiksi Ylijohtaja Laajala: tavoitteena elinvoimainen kuntarakenne Konserniohje helpottaa Jyväskylän valintoja Ammatillinen kuntoutus vie takaisin työelämään Keva på svenska s. 27 mister mansikka Kuntapalveluiden järjestäminen on toisinaan turhan tunteikasta touhua.

2 pääkirjoitus Samoilta pohjilta kesällä maamme sai uuden hallitusohjelman. Siinä on paljon tuttuja asioita työelämän kehittämisestä: työelämän laatu, osaamisen kehittäminen, työssä jaksaminen ja hyvä johtaminen. Myös eläkeiän kirjauk set olivat odotettuja: eläkeikää pitää nostaa, mutta vapaaehtoisesti ja sopien. Kevaan hallitusohjelma toi selkeän muutoksen. Työeläkelainsäädännön valmistelu kes kitetään sosiaali- ja terveysministeriöön. Kevassa olisimme halunneet jatkaa hyvin sujunutta yhteistyötä valtiovarainministeriön kanssa kuntien ja valtion eläkelakien valmistelussa, mutta muutos ei Kevan arkipäivää juuri muuttane. Varsinkin kun hallitusohjelmassa selkeästi todetaan, ettei lainvalmistelun keskittämisellä tavoitella muutoksia julkisen ja yksityisen sektorin työeläketurvan toimeenpanomalleihin, rahoitukseen, sijoitustoimintaan ja muihin vastaaviin seikkoihin. Nähtäväksi jää, vahvistuuko julkisen sektorin merkitys eläketurvan kehittämistä pohtivissa kokoonpanoissa, kun lainsäädäntö keskitetään. Jäsenyhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö kunnallisissa työeläkkeissä näyttää jatkuvan pitkälti samoilta pohjilta kuin tähänkin asti. Mitä enemmän pystymme pidentämään työuria, sitä pienemmäksi paine eläkemaksuja kohtaan jää. Työuria ja niiden jatkamista kannattaa tarkastella joka työpaikassa. Keskimääräistä myöhempi eläkkeelle jäänti kertoo työpaikan hyvinvoinnista Keskimääräistä myöhempi eläköitymisikä kertoo työpaikan hyvinvoinnista ja tuottavuudesta. ja tuottavuudesta, kun taas keskimääräistä aiempi eläkkeelle jäänti kielii yleensä runsaista sairauspoissaoloista ja keskimääräistä korkeammista eläkemaksuista. Kunta- ja palvelurakennemuutos jatkuu, ja siitäkin on odotetusti kirjaukset hallitusohjelmassa. Kunta- ja palvelurakennemuutoksilla on usein suoria ja epäsuoria vaikutuksia henkilöstön eläketurvaan, eläkemaksuihin, eläkkeiden rahoitukseen, työhyvinvointiin ja palvelussuhderekisterin ilmoitusliikenteeseen. Kevaan kannattaa olla yhteydessä, ennen kuin tehdään päätöksiä kunta-, palvelu- tai organisaatiorakenteista. Kerromme mielellämme, millaisia vaikutuksia ulkoistamisella on työnantajan eläkemaksuihin tai henkilöstön eläketurvaan tai miksi kunnallisen osakeyh tiön kannattaa hoitaa henkilöstön eläketurva Kevassa. Tero Manninen Päätoimittaja Kannen kuva Carl Bergman kuvasi Olavi Ruotsalaisen. Julkaisija Keva (29. vuosikerta) Päätoimittaja Tero Manninen, p , Unioninkatu 43, PL 425, Helsinki Toimitusneuvosto Keva: Pekka Alanen, Pauli Forma, Fredrik Forssell, Jarmo Helminen, Ulla Palmroos, Marja-Leena Suhonen, Juha Poikajärvi, Jorma Rautakoski, Tapio Ropponen, Jari Sokka, Elina Rantanen (toimitusneuvoston sihteeri) Fondamenta Media Oy: Susanna Cygnel, Helinä Hirvikorpi ja Kirsi Poikolainen Toimitus Fondamenta Media Oy, Tarkk ampujankatu 4 A 40, Helsinki Toimitussihteeri Susanna Cygnel, Ulkoasu Marko von Konow Svensk översättning Översättningsenheten vid Keva Paino Libris Oy, Helsinki ISSN , verkkojulkaisu ISSN Osoitelähde Keva, lehtirekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset 2 Keva 3-11

3 sisältö 12 VAIKUTTAJA Suonenjoen kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalaisen kotiseutu tunnetaan mansikoista. Hän arvostaa yhteisyötä ja sitä, että kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa. 16 REPORTAASI Kunnat muuttavat liikelaitoksia osakeyhtiöksi, jotta tuottavuus kasvaisi. Turku kulkee eturintamassa yhtiöittämällä reippaasti. 2 Pääkirjoitus 4 Suomen kuvia. Askel syvemmälle syksyyn. 6 Otteita. Keva sai kuntatyönantajilta kiitettävän arvosanan. Kevan salkunhoitajat ovat valioluokkaa. Monet kuntaalan johtajat haluaisivat vaihtaa alaa. Keva-lehden lukijatutkimuksen tulokset. Kaari-brändi kokoaa palveluita yhteen. 22 Kevan talous. Palkkasumma nousi tänäkin vuonna, ja samalla kasvoi palkkaperusteinen eläkemaksutulo. 24 Elämää arjessa. Toimitusjohtaja Nina Rokkila Linnan Ateria Oy:stä haluaa koululaisille kunnon ruokaa. 26 Kommuunisti kuunteli eläkekeskustelua. 27 Keva på svenska. Ledaren. Jyväskylä stad jämte dotterorganisationer förpliktas av en koncernanvisning. Suonenjokis stadsdirektör Olavi Ruotsalainen värdesätter samarbete, bland annat med Kuopio, samt att kommuninvånarna har möjlighet att påverka. Kommunerna omvandlar affärsverk till aktiebolag för att öka produktiviteten. Åbo går i spetsen genom energisk bolagisering. Lönesumman steg också i år och samtidigt ökade de lönebaserade avgifterna. Palstat 6 Luottamuksella. Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala kertoo kuntalain uudistuksesta. 9 Näin sen teimme. Jyväskylän kaupunki tytäryhteisöineen noudattaa konserniohjetta. 10 Miten on? Hannele Kantanen selventää elinaikakertoimen merkitystä. 11 Tutkitusti. Ammatillisen kuntoutuksen läpikäyneet pysyvät töissä Keva 3

4 suomen kuvia 4 Keva 3-11

5 Askel syvemmälle syksyyn Ilmassa leijuu loppusyksyn kirpeys. Kesä on jo aika kaukana takana ja vielä pitkällä edessä. Pariskunta ylittää lokakuista peltoa, joka on jo talvilevollaan. Ennen vanhaan vuoden kierto määrittyi auringon valon ja maanviljelyn rytmin mukaan. Nyt vuodenajat katsotaan almanakasta. Pian kellot käännetään taas normaaliaikaan, ja illat pimenevät entisestään. Lämpötila laskee, yllättävän pian öisin jo lähelle nollaa. Carl Bergman, valokuvaaja, Helsinki Tällä palstalla Keva-lehti esittelee Suomea nuorten lahjakkaiden kuvaajien silmin Keva 5

6 otteita Hallitusohjelmassa on kuntalain uudistus. Missä vaiheessa se on? Kuntalain kokonaisuudistuksesta valmistui jo helmikuussa virkamiesselvitys. Hallitus määrittelee kriteerit uudelle kuntauudistukselle tämän vuoden loppuun mennessä, ja sen perusteella annetaan kuntarakennelaki. Se annetaan ennen kuntalain kokonaisuudistusta. Hallitus asettaa parlamentaarisen seurantaryhmän kuntauudistuksen tueksi. Tavoitteena on, että uusi kuntalaki olisi voimassa Mikä on kuntalain uudistamisen tavoite? Hallitusohjelmassa on huomioitu helmikuun selvitys, eli mitä uudistuksen pitäisi sisältää. Kuntalaki on kuntien yleislaki, joka säätelee hallintoa ja taloutta. Se on kunnille tärkeä kuntademokratiankin kannalta. Uudistuksessa tarkastellaan kuntien talouden sisäistä ohjausta, johtamisjärjestelmiä, luottamushenkilöiden asemaa, kuntalain ja erityislakien välistä suhdetta, kuntien osahallintoa sekä kuntien ja markkinoiden välistä käytäntöä. Mitä todellisuudessa tarkoittaa hallitusohjelmassa mainittu vahva peruskunta -malli? Tavoite on elinvoimainen kuntarakenne. Vahvaa peruskuntaa täytyy arvioida useasta näkökulmasta: työssäkäyntialue, talous, kyky selviytyä lakisääteisistä tehtävistä, väestön rakenne ja sen kehittyminen seuraavien vuosikymmenten aikana, huoltosuhde ja elinvoima. Miten kunnat hyötyvät kuntalain uudistamisesta? Kuntalaki on vanhentunut, sillä edellinen kokonaisuudistus tehtiin On hyvä päivittää se ja ottaa huomioon esimerkiksi tietohallinto, jota nykyinen laki ei juuri tunne. Kunnat hyötyvät ajanmukaistamisesta. Kuntien tehtävät ovat lisääntyneet, ja yhteistoiminta-alueiden merkitys on kasvanut, siksikin kuntalakia täytyy tarkastella uudesta näkökulmasta. Mitä EU määrää kuntien liikelaitoksista? Olemme neuvotelleet lainsäädännön sisällöstä komission kanssa, koska täytyy säätää, milloin kunnan toiminnan yhtiöittäminen on välttämätöntä eli milloin kunnat toimivat markkinoilla. Energia-, siivous- ja ruokapalvelut sekä satamat ovat olleet esillä. Taustalla on EU-oikeuden vaikutus, ja Suomen kuntalainsäädäntö vaatii tässäkin päivittämistä. Säädökset annetaan kiireellisinä ennen varsinaista kuntalain kokonaisuudistusta. Entä kilpailulainsäädäntö? Perinteisesti kunta järjestää, rahoittaa ja tuottaa palvelut, mutta nyt kunnan rooli on muuttunut: se on järjestämisvastuussa ja palvelun voi tuottaa kunta, yksityinen toimija, toinen kunta tai kolmas sektori. Roolit selkiytyvät kuntalainsäädännön uudistuttua. Pitäisikö kuntien yksityistää palveluja? Kunnat ovat erilaisia: kaikilla alueilla ei ole yksityisiä toimijoita. Kuntien pitäisi tehdä palvelustrategia eli miettiä, miten palveluja järjestetään, rahoitetaan ja tuotetaan. Näin toiminta olisi suunnitelmallista. Teksti Helinä Hirvikorpi / Kuva carl bergman luottamuksell a Hallitusohjelma kopioi kuntauudistusselvityksen Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala on istunut useissa kuntauudistusten työryhmissä. Helmikuun selvityksessä oli selkeät perustelut sille, että kuntalaki on uudistettava, ylijohtaja Päivi Laajala VM:stä sanoo. 6 Keva 3-11

7 otteita Tehokas, luotettava ja palveleva Keva sai kiitettävän. Kouluttajat Jutta Jylhä ja Minna Koskela ovat lähdössä tapaamaan asiakkaita. Kevan toiminta on parantunut kahden viime vuoden aikana, sanoo kaksi kolmasosaa kuntatyönantajista. Peräti 95 prosenttia antaa toiminnan yleisarvosanaksi kiitettävän. Kevaa pidetään tehokkaana ja luotettavana julkisen sektorin toimijana sekä palvelevana yhteistyökumppanina. Sähköinen palvelu pelaa hyvin, mutta suoria kontakteja, koulutuksia ja seminaareja toivotaan vielä nykyistä enemmän. Työnantajien asiointipalvelu Asta on osoittautunut toimivaksi työvälineeksi. Erityisesti eläkeasiamiehet ovat tyytyväisiä sähköiseen eläkehakemukseen. Astan käyttäminen on sekä asiakkaan että Kevan etu, koska se nopeuttaa muun muassa hakemusten käsittelyaikoja. Valtion työntekijöiden eläkeasioiden hoito siirtyi Valtiokonttorista Kevaan tämän vuoden alusta. Muutos on otettu vastaan myönteisesti. Erityisen hyvänä pidetään sitä, että sekä kunnalla että valtiolla työtä tehneet henkilöasiakkaat saavat nyt tiedot eläkeasioistaan yhdestä paikasta, sanoo Kevan kehittämispäällikkö Päivi Antila- Asplund. Kevan toiminta perustuu pääasiassa eläketurvan hoitamiseen ja eläketurvasta tiedottamiseen. Nämä onkin kuntatyönantajien mukaan hoidettu hyvin. Viime aikoina työnantajat ovat oivaltaneet työssä jatkamisen ja työhyvinvointi-investointien merkityksen. Työkyvyttömyyskustannuksiin vaikuttaminen on strategisesti merkittävä aihe julkiselle sektorille. Siihen halutaan satsata, ja Kevalta kaivataankin neuvoja sekä työkaluja, Antila-Asplund kertoo. Kesäkuussa julkaistuun, Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n tekemään Kuntatyönantajan asiakastyytyväisyystutkimukseen vastasi 398 kuntatyönantajan edustajaa: kuntien, kuntayhtymien ja osakeyhtiöiden ylintä johtoa, niiden talous- ja rahoitusjohtajia, henkilöstöjohtajia sekä eläkeasiamiehiä. Kuva aino huovio Eläkkeelle myöhemmin Kunta-alan työntekijöiden arvio omasta eläkkeellesiirtymisiästä on noussut vuosittain. Kun Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimuksen vastaajat vuonna 2008 arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 62,7-vuotiaana, tämän vuoden vastaava lukema oli 63,3 vuotta. Eläkkeelle aiotaan siis nykyään 7 kuukautta myöhemmin. Kohtuullinen vuosipuolisko Kevan sijoituksista saatiin alkuvuonna hienoisesti positiivinen tulos. Sijoitukset tuottivat tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 0,5 prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa 29,4 miljardia euroa. Kevan toimitusjohtajan Merja Ailuksen mukaan tulos on tyydyttävä. Arvioimme jo alkuvuodesta tästä vuodesta tulevan haastava. Alkuvuosi on ollut sijoitustoiminnassa hyvin turbulenttia useiden markkinoilla levottomuutta aiheuttaneiden tapahtumien vuoksi, Ailus kertoi. Maksutuloa kertyi 2,3 miljardia euroa. Kunnallisia eläkkeitä maksettiin 1,7 miljardin euron arvosta. Markkina-arvoinen tulos oli 637 miljoonaa euroa. Vakuutettujen kuntatyöntekijöiden määrä oli kesäkuun lopussa noin henkilöä. Alan vaihto mielessä Neljä kuntajohtajaa kymmenestä suunnittelee alan vaihtoa. Joka neljäs ilmoittaa miettineensä asiaa paljon. Tulokset ilmenevät Kevan toukokuussa tekemästä Kuntajohtajien työhyvinvointi -tutkimuksesta. Kuntajohtajat kaipaavat lisää strategisuutta ja yhteistyötä kuntajohtamisen arkeen. Pitkät työpäivät, perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmat sekä stressin ja työväsymyksen hallinnan vaikeus vähentävät kuntajohtajien työhyvinvointia eniten. Kuntajohtajat kaipaavat hallituksiltaan strategisempaa johtamista, sillä noin joka toinen kuntajohtaja ei allekirjoita väitettä, että kunnan hallituksen työskentely painottuisi strategisiin kysymyksiin. Noin joka kolmas kuntajohtaja arvioi, että omistajaohjaus kunnassa ei ole toimivaa. Hallituksen ja kuntajohtajan välistä yhteistyötä sekä asioiden valmistelua pidetään toimivina. Kunnan hallituksen ja toimielinten välisessä yhteistyössä on sen sijaan parantamista. Ratkaisuja tämän yhteistyön kehittämiseen tulisi etsiä esimerkiksi hallituksen ja lautakuntien yhteisistä kokouksista ja suunnitteluseminaareista, joilla voidaan selkeyttää päätettäviä asioita ja muodostaa yhteinen näkemys toimialan ja kunnan kokonaiskehittämisen kannalta. Kunnan poliittinen johto ei tutkimustulosten perusteella näytä tukevan virkamiestensä työtä: vain noin puolet kuntajohtajista kokee saavansa riittävästi apua ja tukea kuntansa poliittiselta johdolta. Suomen kuntajohtajat tekevät vuonna 2011 keskimäärin 51,5 tunnin työviikkoa. Heidän sekä henkinen että fyysinen työkykynsä on haasteista huolimatta keskimäärin erittäin hyvä. Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n yhteistyönä tehty Kuntajohtajien työhyvinvointia selvittänyt tutkimus toteutettiin nyt kolmannen kerran. Aikaisemmat tutkimukset on toteutettu vuosina 2007 ja Tämänkertainen kysely lähetettiin 330 kuntajohtajalle, ja vastauksia tuli Keva 7

8 otteita Keva-lehti tavoittaa ja on hyödyllinen Kuva taavetti alin Salkunhoitajien eliittiä Eurooppalaiset sijoitusalan ammattilaiset ovat arvioineet Kevan Robin Backmanin ja Lars Dahlbergin maamme parhaiksi salkunhoitajiksi. Heidät on valittu Pan-European Extel Surveyn kategoriassa Suomalaisten instituutioiden salkunhoitajat. Siinä Euroopassa toimivat arvopaperivälittäjät ovat äänestäneet yksittäisten maiden parhaimpia salkunhoitajia asiakaspuolella. Nimitys on osoitus siitä, että olemme tehneet enemmän asioita oikein kuin väärin, Backman toteaa ja korostaa, että työtä tehdään kuitenkin eläkkeensaajien eikä huomionosoitusten takia. Thomson Reutersin Extel Survey on varainhoidon ja sijoittamisen tärkeimpiä kansainvälisiä listauksia. Tutkimus kartoittaa sijoituspalveluja ostavien varainhoitotalojen, arvopaperien välittäjien ja tutkimusyhtiöiden sekä pörssiyhtiöiden edustajien näkemyksiä. Tutkimus julkistettiin kesäkuun alussa. Kevan luvut Kevan ammatillisen kuntoutuksen kautta työelämään palanneet Lars Dahlberg (vas.) ja Robin Backman tekevät Kevassa turvallisia ja tuottavia sijoituspäätöksiä. Heidät valittiin maamme parhaiksi salkunhoitajiksi Yhdeksän kymmenestä Keva-lehden saajasta lukee vuoden aikana Keva-lehteä. Sitä voidaan pitää sidosryhmä- tai asiakaslehdelle hyvänä tuloksena. Lukijat perehtyvät lehden sisältöön melko tarkoin, lukevat lehteä säännöllisesti ja pitävät lehteä hyödyllisenä. Keva-lehden lukijakunnan aatokset ilmenevät lukijatutkimuksesta, jossa puhelimitse haastateltiin 300 Keva-lehden lukijaa. Näistä 100 oli kuntien valtuutettua, 50 henkilöstöhallinnon edustajaa, 50 ylimmän johdon edustajaa (ml. kunta- sekä talous- ja rahoitusjohto), 50 eläkeasiamiestä ja 50 sidosryhmän edustajaa. Tutkimus tehtiin huhtikuussa, kun Keva-lehden tämän vuoden ensimmäinen numero oli juuri ilmestynyt. Tutkitun numeron huomioarvo oli hieman heikompi kuin sidosryhmä- tai päättäjälehdillä keskimäärin. Henkilöstöhallinnon edustajat ja eläkeasiamiehet muistivat parhaiten saaneensa Keva-lehden. Aiempia numeroita olivat lukeneet useimmin virkajohto, eläkeasiamiehet ja muut sidosryhmät. Lehden lukemisen säännöllisyys ja lukemistarkkuus oli eläkeasiamiehillä suurin. Muidenkin ryhmien osalta nämä olivat erittäin hyvällä tasolla, varsinkin jos tulosta vertaa sidosryhmälehtien keskimääräiseen lukemistarkkuuteen. Työn kannalta valtaosa lukijoista piti Keva-lehteä hyödyllisenä (80 prosenttia). Kuntien valtuutettujen ja sidosryhmien mielestä lehti tarjoaa taustatietoa ja parantaa yleissivistystä. Kuntien virkamiesten mielestä Keva-lehdestä saa omassa työssään tarvittavaa tietoa asiallisesti ja ymmärrettävästi. Kiinnostavimpina aihealueina olivat muun muassa työurat, työssä jatkamisen tukeminen, työhyvinvointi sekä eläkkeiden rahoitus ja eläkemaksut. Kiinnostusalueet vaihtelevat hieman eri ryhmissä. Kaiken kaikkiaan Keva-lehti pärjäsi hyvin vertailussa päättäjä- ja sidosryhmälehtiin ja vahvisti lukijakunnassaan myönteisiä mielikuvia Kevasta ja sen toiminnasta. Henkisesti helpompaa Kuntatyöntekijät kokevat työn henkisen kuormittavuuden vähentyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Myönteinen kehitys saattaa olla seurausta työpaikkojen lisääntyneistä resursseista, mikä on vähentänyt henkilöstön riittämättömyyden tunnetta ja lisännyt työtehtäviin käytettävää aikaa. Myös perheen ja työasioiden yhteensovittaminen on kohentunut työpaikoilla hieman. Samaan aikaan kuitenkin kaikilla ammattialoilla työntekijöiden fyysinen ja henkinen hyvinvointi on heikentynyt maltillisesti. Tulokset ilmenevät Kevan vuosittain toteuttamasta Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimuksesta, joka tehtiin nyt neljännen kerran. Kuntatyöntekijöistä kolmanneksen mielestä työhyvinvointi on kuluneen vuoden aikana heikentynyt. Toisen kolmanneksen mielestä se on kohentunut ja viimeisen kolmanneksen mielestä pysynyt ennallaan. Sivistysalalla oli eniten niitä, joiden mielestä hyvinvointi oli työpaikalla heikentynyt. Sosiaalialalla ja yleisellä alalla oli puolestaan eniten kokemuksia työhyvinvoinnin kohentumisesta. Kuntien terveysalalla toimivien työntekijöiden työhyvinvointi on useilla osa-alueilla keskimäärin muita ammattialoja heikompi, eivätkä he koe työnantajansa kehittävän ja ylläpitävän työhyvinvointia. Vuosi sitten Kevan toimintaympäristötutkimuksessa ilmeni, että työvoimasta on jo nyt sosiaali- ja terveysalalla niukkuutta. 8 Keva 3-11

9 otteita Kunnan omistama tai kunnan määräysvallassa oleva yhteisö voi liittyä Kevan jäsenyhteisöksi. Kaupunginjohtaja Markku Andersson kertoo, että selkeästi suurin osa Jyväskylän kuntakonsernin työntekijöistä on vakuutettu Kevassa. näin sen teimme Konserniohjeen imussa vuonna 2009 kuntaliitos kasvatti Jyväskylän konserniksi, johon kuuluu lähes 100 tytäryhteisöä ja osakkuusyhtiötä. Liikevaihto on noin miljardi euroa ja eläkevakuutettuja on yli Kaupunginjohtaja Markku Andersson on siis paljon vartijana. Jyväskylän kaupunkia ja tytäryhteisöjä velvoittaa konserniohje, jolla varmistetaan omistajapolitiikan ja tavoitteiden toteutus sekä yhtenäistetään toimintakulttuuria ja käytäntöjä. Andersson myöntää, että ison konsernin luotsaaminen on haasteellista, kun toimitaan sekä kunta- että osakeyhtiölain puitteissa. Yhtenäinen eläkejärjestelmä on kuntien etu Kunta voi sanella konserniohjeessa myös henkilöstöpoliittisia linjauksia omissa liikelaitoksissaan ja tytäryhteisöissään. Kuntaliitto suosittaa, että kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt järjestävät eläkevakuutuksensa Kevassa silloin, kun se on kunnan edun mukaista eikä tytäryhtiön etu edellytä muuta. Käytännössä eri yhteisöjen omat vakuutuskäytännöt ja -sitoumukset voivat mutkistaa Keva-jäsenyyttä. Konserniohje on avainasemassa: se määrittää vastuut ja selkiyttää toimintaa. Konserniohjauksessa olemme Suomen kaupunkien kärkikaartia ja edellä kulkijoita, ihan tutkitustikin, Andersson sanoo. Konserniohjeella voidaan määrittää myös eläkejärjestelmä. Jyväskylässä noudatetaan Kuntaliiton suositusta siitä, että yhteisöt liittyvät Kevan jäseniksi, mikäli kuntaomistusosuus on riittävä. Se on toteutunut aika hyvin. Sinä seitsemän vuoden aikana, kun olen ollut Jyväskylän johdossa, on menty eteenpäin konserniohjeen mukaan. Aiemmin järjestelmä oli hajanaisempi, mutta nyt selkeästi suurin osa konsernin työntekijöistä on Keva-vakuutettuja. Markku Andersson tunnistaa niukkenevan työvoiman ongelman. Hän toteaa, että tällä vuosikymmenellä työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä kuin sinne tulee. Kunta-alalla väki on yleensä varsin ikääntynyttä. Jyväskylässä on kuvaavaa, että meillä jää noin 350 henkilöä eläkkeelle vuodessa eli joka päivä on täytekakkukahvit. Andersson painottaa, että kaupunkikonsernin tehtävä on tuottaa palveluja kuntalaisille, yrityksille ja asukkaille. Johtajana hän haluaa olla mieluummin kehityksen etujoukossa kuin perässähiihtäjä. Jyväskylässä on esimerkiksi otettu palveluseteleitä käyttöön laajimmin koko Suomessa. Moninainen palveluntuottajien ja yhteisöjen verkosto ei ole helppo yhtälö Keva-jäsenyyden kannalta. Vaikka konsernin sisällä pyritään yhtenäiseen eläkevakuuttamiseen, ei se aina ole käytännössä mahdollista. On yhtiöitä, joissa on meidän lisäksi muita omistajia, ja silloin pitää saada yhteinen näkemys. Emme voi lyödä nyrkkiä pöytään, että nyt mennään Kevaan. Kaupunginjohtaja Andersson toivoo, että Keva jalkautuu enemmän sinne, mistä raha tulee ja pitää huolta kuntayhteyksistään. Kunnallisen eläketurvan rahoittamisen kannalta kaikkien kuntien intressi on olla Kevassa, sillä näin voidaan estää eläkemaksujen ja siten kunnille tulevien kustannusten kasvu. Teksti ja kuva Mervi Varonen 3-11 Keva 9

10 otteita Jatkamista tuetaan työkaaren eri vaiheissa Keva esittelee Kuntamarkkinoilla uuden Kaari-brändinsä. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma, mikä Kaari on? Kaari kokoaa yhteen Kevan palvelut, jotka tukevat työssä jatkamista. Tavoittelemme sitä, että nämä palvelut olisivat asiakkaan silmissä selkeä kokonaisuus ja niveltyisivät suoremmin asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Työntekijä hyötyy erityisesti palveluista, jotka auttavat sovittamaan yhteen työn ja heikentyneen työkyvyn. Samaan kokonaisuuteen kuuluu valikoima oppaita, verkkotyökaluja ja multimedioita. Työnantajille tarjoamme palveluja, jotka auttavat tilannearvion tekemisessä työntekijän jatkamisen tukemisessa, aktiivisen tuen toimintatapojen kehittämisessä tai työterveyshuoltoyhteistyön ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Mistä Kaari-nimi? Kaari kuvastaa työkaarta, jossa on erilaisia vaiheita. Niissä työntekijät saattavat kohdata erilaisia työssä jatkamista haastavia tilanteita. Kevan monipuoliset Kaari-palvelut auttavat näissä tilanteissa. Miksi tällainen brändi tarvitaan? Esimerkiksi siksi, että Kevan jatkamisen tukemisen palvelut huomattaisiin ja muistettaisiin tilanteissa, joissa työntekijöiden työssä jatkaminen on katkolla tai työnantaja haluaa kehittää omaa toimintaansa tukemaan paremmin jatkamista. Millaisia tavoitteita Kaarella on? Uskomme, että uuden brändin ansiosta asiakkaat osaavat aikaisempaa paremmin kysyä ja käyttää Kevan jatkamista tukevia palveluja. Perimmäisenä tavoitteena on, että työssä jatkaminen kehittyisi myönteisesti ja että olot työpaikoilla mahdollistaisivat jatkamisen pidempään. Kaari-palvelut ovat Kevan jäsenyhteisöille maksuttomia. Lisätietoja palveluista osoitteesta Usein kysyttyä asuntoasioista Kevan vuokrakohteet -sivuille Asunnot-osioon on lisätty Usein kysyttyä -sivu, johon on koottu vastauksineen yleisimmät kysymykset Kevan vuokraasunnoista. Jos et löydä vastausta kysymyksiisi Kevan verkkosivuilta, voit ottaa vuokra-asuntoasioissa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse Asuntopalvelunumeromme palvelee kaikkina viikonpäivinä klo miten on? Kumoutuuko leikkaus? Luin lehdestä, että vuonna 1949 syntyneiden eläkkeisiin vaikuttaa elinaikakerroin. Tarkoitus olisi jäädä eläkkeelle syyskuun alussa vuonna 2012, jolloin olen 63-vuotias. Artikkelin mukaan elinaikakertoimeni on 0,98689 eli se merkitsee 1,3 %:n leikkausta vanhuuseläkkeeseeni. Artikkelissa neuvottiin jatkamaan työntekoa pari kuukautta sen jälkeen, kun on täyttänyt 63 vuotta, jolloin kyseistä leikkausta ei tule. Selviänkö todella ilman leikkausta, jos jatkan työssä pari kuukautta ylimääräistä? Kyllä ja ei! Elinaikakerrointa kyllä sovelletaan kaikkien vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneiden vanhuuseläkkeisiin, mutta sen aiheuttamaa leikkausta voi kompensoida jatkamalla työssä. Eläke kerrotaan sen vuoden kertoimella, jolloin henkilö on täyttänyt 62 vuotta eli eläkkeeseenne sovelletaan vuoden 2011 kerrointa, mikä tarkoittaa todella 1,3 %:n leikkausta. Jos eläkkeen määrä olisi esimerkiksi e/kk, elinaikakerroin leikkaisi siitä vajaa 20 euroa. Eläkkeen määräksi jäisi siis e/kk. Jos palkka on esimerkiksi e/kk (eläke- Kevan eläketiedottaja Hannele Kantanen vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. kerro mielipiteesi maksulla vähennettynä), kuukauden työstä karttuu eläkettä noin 11 euroa. Kahden kuukauden jatkaminen toisi siis eläkkeeseen lisää noin 22 euroa eli bruttoeläke olisi e/kk. Siitä elinaikakerroin leikkaisi noin 20 euroa, joten eläkkeen määräksi jäisi e/kk. Tässä tapauksessa kahden kuukauden lisäaika toisi suunnilleen samansuuruisen eläkkeen kuin mitä se olisi ollut ennen elinaikakerrointa. Takaisin töihin vai kokonaan pois? Hoidan lapsenlastani ja olen palkattomalla virkavapaalla kunnan kirjastosta. Virkavapaani päättyy ja vaihtoehtona on palaaminen takaisin työhön tai irtisanoutuminen. Jos irtisanoudun työstäni, onko minulla oikeus jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana? Täytän 63 vuotta kesäkuussa Vanhuuseläkeoikeus on kaikilla 63 vuotta täyttäneillä. Jos teillä on pitkä kuntapalvelu, joka on alkanut ennen vuotta 1993, ennen vuotta 1995 karttuneeseen eläkkeen osaan tehdään vähennys. Eläkettä ei ole karttunut myöskään palkattomalta ajalta. Jatkanko lyhennettyä eläkeikään? Olen ajatellut lyhentää työaikaani 32 tuntiin viikossa. Henkilökohtainen eläkeikäni on 63 vuotta 11 kuukautta 12 päivää, jonka täytän joulukuussa Mikä vaikutus sillä olisi eläkkeeseeni, jos tekisin lyhennettyä työaikaa alkaen vuoden loppuun? Entä jos jatkaisin lyhennetyllä työajalla henkilökohtaiseen eläkeikääni? Palkka nykyisessä kokoaikatyössäni on e/kk ja uudessa työssä se olisi e/kk. Palkkanne pienenisi 459 e/kk. Eläkekarttuma ennen 63 vuoden ikää on 1,9 % ja 63 vuoden iästä lähtien 4,5 % vuosiansiosta. Lyhennetyn työajan tekeminen pienentäisi eläkettänne noin 0,73 euroa jokaiselta kuukaudelta eli yhden vuoden jakso pienentäisi eläkettänne noin 8,70 euroa. Mikäli jatkaisitte lyhennetyllä työajalla kolme vuotta, menettäisitte eläkkeessänne vajaa 50 euroa. Voit antaa palautetta osoitteessa Kerro myös, mistä aiheista tai kenestä vaikuttajasta haluaisit lukea juttuja Keva-lehdessä. 10 Keva 3-11

11 otteita tutkitusti Taas tiukasti työelämässä ammatillisen kuntoutuksen läpikäyneet Kevan asiakkaat ovat työllistyneet paremmin kuin muiden työeläkesektoreiden kuntoutujat. Pysyvätkö asiakkaat työelämässä vai onko kyseessä pelkkä laastarointi? Vuonna 2005 Kevan ammatillisen kuntoutuksen prosessin päätti kaikkiaan 496 kuntasektorin työntekijää. Heistä 83 prosenttia palasi työelämään heti kuntoutuksen päätyttyä. Kevassa selvitettiin, kuinka hyvin töissä pysytään ammatillisen kuntoutuksen jälkeen. Tutkimukseen otettiin henkilöt, jotka päättivät ammatillisen kuntoutuksen onnistuneesti viisi vuotta sitten. Ilmeni, että vuonna 2010 heistä oli kuntatyössä edelleen 68 prosenttia. Tulosta voi pitää erinomaisena, toteaa Kevan kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroos. Lähes puolella näistä henkilöstä, jotka siirtyivät vuonna 2005 kuntoutuksesta työelämään, oli vaivanaan jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus. Neljänneksellä oli taustalla mielenterveyden syy ja lähes kolmanneksella jokin muu sairaus. Kuntoutujat olivat yleisimmin perus- ja lähihoitajia, sairaanhoitajia, siivoojia, lastenhoitajia, sairaala- ja hoitoapulaisia sekä kodinhoitajia ja kotiavustajia. Keski-iältään he olivat 47,1-vuotiaita. Vuonna 2010 nämä henkilöt työskentelivät useimmiten erilaisissa hoitoalan tehtävissä tai koulunkäyntiavustajina, terveydenhuollon Ammatillisen kuntoutukseen voi hakea, jos työkyky on uhattuna. sihteereinä sekä esiopetuksen tehtävissä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivistä kuntoutujista oli edelleen kuntatyössä 72 prosenttia ja mielenterveyssyin kuntoutetuista 60 prosenttia. Mielenterveyskuntoutujien osuus ammatillisen kuntoutuksen asiakkaista on viimeisen vuosikymmenen aikana olennaisesti noussut, eli tulos on siihen nähden erittäin hyvä, Palmroos sanoo. Ammatilliseen kuntoutukseen voi hakea, jos työkyky on uhattuna. Tällä hetkellä ammatillisen kuntoutuksen asiakkaiden keski-ikä nousee koko ajan. Tulos osoittaa, että työjärjestelyillä tai uudelleenkoulutuksella keski-ikäisenkin osatyökykyisen henkilön mahdollisuudet jatkaa työelämässä paranevat olennaisesti. Laastaroinnista ei siis ole kyse, Palmroos iloitsee. Kuntatyössä on tapahtunut monia muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana, joten tulokset näyttävät tästäkin näkökulmasta hyviltä. Esimerkiksi yhtiöittämisen seurauksena monen työpaikan ammattirakenne on yksipuolistunut, eikä työjärjestelyjä ole enää niin vaivatonta tehdä. Toisaalta, henkilöstö ikääntyy ja työjärjestelyjen tarve kasvaa. Koulutusajat ovat pidentyneet, eikä uudelleenkoulutus ole kaikissa tapauksissa enää realistinen vaihtoehto. Myös siirtyminen suoraan työelämästä opiskelemaan voi olla monelle suuri hyppy. Aikuisopiskelijoiden kannattaisi hyödyntää esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia aiempaa enemmän, Palmroos neuvoo. Teksti Susanna Cygnel / Kuvitus Anna-Kaisa Jormanainen Mikä tutkimus? Kevan tilastoasiantuntijat selvittivät, kuinka hyvin pysytään työssä ammatillisen kuntoutuksen jälkeen. Kohteeksi valittiin henkilöt, jotka päättivät viisi vuotta sitten ammatillisen kuntoutuksen onnistuneesti Keva 11

12 Kuntia ei pitäisi rangaista verotuloistaan, kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen huomauttaa. 12 Keva 3-11

13 vaikuttaja Oma maakunta mansikka Suonenjoen kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen rakastaa yhteistyötä. Kuopio on kumppani, mutta lähidemokratia arvossaan. Teksti Helinä Hirvikorpi / Kuvat Carl Bergman evan hallituksen kokous on päättynyt ja valtuuskunnan puheenjohtaja Olavi Ruotsalainen viipyilee vielä Helsingin Kaisaniemessä ennen Kuopionkoneen lähtöä. Kuvaaja kuvaa häntä betoniseinää vasten ei kovin mansikanmakuista. Olavi Ruotsalainen on itse savolainen ja viihtyy Savon sydämessä. Vesistöjen ympäröimä kaunis luonto, 50 kilometriä Kuopiosta, vajaan 4 tunnin junamatkan päässä Helsingistä, 5,5 tunnin junamatkan päässä miljoonakaupunki Pietarista, mukavat ihmiset, miellyttävä työympäristö, listaa Ruotsalainen kehuja kotikaupungilleen. Katsotaanpas, millaisen kaupungin johtaja tässä istuu. Suonenjoella on etu puolellaan: se tunnetaan ympäri valtakuntaa mansikoistaan. Tosin asukkaan kaupunki elää teollisuudesta. Mansikat ovat auttaneet elintarviketeollisuuden asettumista paikkakunnalle. Suonenjoen budjetti oli viime vuonna euroa ylijäämäinen. Väestön ikääntymisen takia menotalous tuppaa olemaan sellainen, että on ongelmia saada riittävä tulopohja rakennetuksi. Työllisyys on meillä maakunnan parhaimmasta päästä: työttömyysprosentti alle 10, kaupunginjohtaja huomauttaa. Suurin työllistäjä on elintarviketeollisuus: Valion mehu- ja hillotehdas, Pakkasmarja Oy ja Keski Oy:n rinkelitehdas. Myös mekaanisella puuteollisuudella ja metalliteollisuudella on pitkät perinteet. Olemme saaneet luotua uusia työpaikkoja. Itse keskityn elinkeinoelämän kehittämiseen enemmän kuin hallinnollisiin rutiineihin, Ruotsalainen sanoo. Kaupunginjohtaja luo toimintaedellytyksiä aktiivisella vuorovaikutuksella. Joka vuosi syntyy kymmeniä uusia pienyrityksiä, joista osa on alihankkijoita ja osa palveluyrityksiä. Olavi Ruotsalainen kannattaa toiminnallista kumppanuutta Kuopion kanssa. Kumpikin valtuusto on tehnyt asiasta päätöksen ja nyt kumppanuutta sovelletaan käytäntöön. Vuonna 2013 ainakin sosiaali- ja terveyspuolella pitäisi olla yhteinen palvelujärjestelmä. Toiset toimialat, kuten opetus ja muut palvelualat, seuraavat. Sen Ruotsalainen on huomannut, että kuntapalvelujen järjestäminen on tunteikasta touhua. Jokaisella on siitä mielipide, mutta siinä välissä on luovittava ja tehtävä päätökset demokraattisesti. Maakuntatasollakin on lähdettävä tekemään ratkaisuja puhtaalta pöydältä. Palvelut ovat kansalaisia varten, eikä siinä pidä jäädä miettimään kuntarajoja. On syytä lopettaa keskustelu kuntarajojen rajoittavista vaikutuksista, mutta huolehtia aidosti, että kuntalaisilla on foorumi osallistua päätöksentekoon. Ruotsalaisen mielestä neljä vuotta on liian pitkä aika odottaa sitä, että voisi vaikuttaa. Kansalaisille saisi maakuntatasolla olla muita vaikutuskanavia. Ihmisiä kiinnostavat ne palvelut, joita he saavat, ja se, mitä ne maksavat. Arkipäivään liittyvät asiat kiinnostavat. Tällaisen käyttäjädemokratian toivoisin nostettavan esiin kumppanuussopimuksessa, kaupunginjohtaja sanoo. Ruotsalainen itse on elänyt nuoruutensa aikana, jolloin yhteiskunnallinen keskustelu oli voimissaan. Hän perää nytkin arjen asioihin vaikuttamista lähidemokratialla. Isoilla kunnilla voi olla osahallintoa, osavaltuustoja ja vanhempainneuvostoja. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) varapuheenjohtajana Ruotsalainen huomaa konkreettisesti, miten Suomi hyötyy EU:sta. MYR jakaa EU:n rakennerahastojen eurot eri hankkeisiin. Jos katsoo viimeistä kymmentä vuotta, olisi Savossakin moni iso asia jäänyt toteutumatta kokonaan ilman EU:n tukea. Laajakaistaa aletaan rakentaa kylille valokaapelin avulla. Vasta, kun tehokkaat nettiyhteydet ulottuvat joka kolkkaan, valtion ja kuntien palvelut voivat muuttua digitaalisiksi. Ihmiset asioivat sähköisesti. Se on tulevaisuuden palvelumuoto. Kesällä tehty hallitusohjelma merkitsee Ruotsalaisen mukaan haasteita. Ainakin verta ja hikeä, hän heittää. Kuntien taloudellinen tilanne ei näyttäisi oleellisesti parantuvan. Hyvänä Ruotsalainen pitää tulevaa vanhushuoltolakia, mutta lainsäädännön velvoite 3-11 Keva 13

14 vaikuttaja Kuntapalvelujen järjestäminen on tunteikasta touhua. täytyisi ulottaa sellaisiin ryhmiin, jotka todellisuudessa tarvitsevat palveluja. Vanhuksetkin ovat varsin erilaisia. Itse tunnen kahdeksankymppisiä, jotka hiihtävät vielä täyttä päätä. Ihmisen kokonaistilanne ratkaisee. Olavi Ruotsalainen muistaa ajan, kun kunnat eivät olleet köyhiä tai kipeitä. Lääninhallitus työnsi rahaa kuntiin. Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli hauskaa ja hilpeää, paljon väkeä töissä ja verotulot kasvoivat parikymmentä prosenttia vuodessa. Joskus 1980-luvun alussa lääninhallituksesta soitettiin, että eikö kaupunki voisi perustaa vielä neljä uutta virkaa. Heillä on rahat, jotka muuten pitäisi palauttaa Helsinkiin! No, me perustimme virat, joihin tuli 80 prosenttia valtionosuutta. Tämä oli 1980-luvun alkua. Sittemmin ei ole soiteltu, Ruotsalainen nauraa. Suonenjoen kaupunginjohtajan mielestä valtion osuusjärjestelmä on mennyt toiseen äärimmäisyyteen. Se kaipaa päivittämistä. Esimerkiksi Pohjois-Savossa 21 kunnasta 9 on sellaisia, joilla on enemmän verotuloja kuin valtionosuuksia. Niistä valtionosuuksia saaneista valtaosa teki ylijäämäisen tilinpäätöksen. Ne kunnat, joilla verotulot ovat suurimpana tulolähteenä, kipristelevät ja käpristelevät. Verotuloista ei pitäisi rangaista, hän huomauttaa. Suonenjoen kaupungin palveluksessa on noin 500 ihmistä, eikä kaupunki ole ulkoistanut toimintojaan. Ruotsalaisen mielestä kunta pystyy hoitamaan tehtävät yhtä tehokkaasti kuin yksityinenkin, kun työ organisoidaan hyvin. Kunnissa on yleensä erittäin ammattitaitoinen ja osaava työntekijäporukka. Johtavien viranhaltijoiden ja luottamusmiesten heikkoutta on, jos työtä ei pystytä yhtä tehokkaasti organisoimaan kuin yksityisellä sektorilla. Ruotsalainen pitää arvossa kuntatyötä, mutta epäilee, osataanko kunnissa johtaa aina tarpeeksi hyvin. Hän perää enemmän tiimityötä ja toimintatapoja yrityksistä. Silloin tehtäviä ei tarvitse ulkoistaa. Tuotantotavoissa pitää hänen mukaansa ottaa vastaan uudenlaisia ajatuksia. Ei saa pysähtyä siihen, miten töitä tehtiin ennen, vaan pitää katsoa kymmenen vuotta eteenpäin. Kevan valtuuskunnassa Olavi Ruotsalainen on ollut vuodesta 2000 ja sen puheenjohtaja vuodesta Tämä on hänen mielestään miltei 35-vuotisen uran huippu. Olen päässyt katsomaan läheltä toimintaympäristön rajujen muutosten tuoman ison haasteen: suurten ikäluokkien eläköitymisen aiheuttaman problematiikan, keskustelun työurien jatkamisesta ja eläkeiän nostamisesta. Työelämän laatu on tärkeä. Auttaisi, kunhan ihmiset pysyivät töissä nykyiseenkin eläkeikään. Lääkkeeksi Ruotsalainen ehdottaa, että ihmiset itse varhaisessa vaiheessa alkaisivat huolehtia kunnostaan. Kevassa nousee ydinkuvioksi eläkerahastojen riittävyys, ja sijoitustoiminnalla on tärkeä rooli. Tämän päivän työyhteisössä nostaisin tärkeäksi tehtäväksi työssä jaksamisen tukemisen. Keva tekee erittäin hyvää työtä siinä ja toivoisin, että kunnat käyttäisivät Kevan palveluja hyödykseen. Varhaisen puuttumisen malli taitaa puuttua monesta kunnasta. Työtehtäviä pitäisi pystyä joustavasti muuttamaan niin, että ennenaikaiselta eläköitymiseltä vältyttäisiin. Ja itsekin pitäisi huolehtia kunnostaan. Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen on hyvä esimerkki: eläkkeelle ei ole kiire, sillä kunto on hyvä. Edelleen 64-vuotiaana hän hiihtää kilometriä talvessa ja juoksee kilometriä viikossa. Savolaiset eivät ole kovin murheellista kansaa muutenkaan, mutta Ruotsalaisen mielenvirettä on vielä nostanut musiikki ja kuorolaulu. Tuulanteikuoro teki esiintymismatkoja ulkomaillekin, mutta nyt laulajat ovat ikääntyneet. Sen sijaan karaokeen Ruotsalainen piipahtaa laulamaan, jos sellainen eteen sattuu. Juankoski here I come -biisi tuli tutuksi kaveripiiriin kuuluneen Juice Leskisen kanssa. Sähkökitara soi Ruotsalaisenkin näpeissä, nykyisin työkavereiden kanssa yhteisessä bändissä. Kuopion konservatorion hallituspaikka 25 vuoden ajan kertoo, että klassinen musiikkikin maistuu. Sivupersoona Ympäri Eurooppaa Lähdimme pojan kanssa rinkka selässä interrailille, reissasimme pitkin Eurooppaa. Poika sai määrätä, mihin mennään, ja minä maksoin. Vietimme ulkomailla neljä viikkoa reissussa ainakin viitenä kesänä. Siihen tiimiin ei vaimo olisi sopinut vaikka olenkin ollut naimisissa 40 vuotta. Reissussa olisi tullut huoneenvuokrausongelmia. Jos matkasimme vaikka Toulousesta Andorraan, lähdimme liikkeelle neljältä aamulla, eikä hotelleja tarvittu. Pojan kielitaito kehittyi ja hänestä kasvoi kansainvälinen: nyt hän työskentelee Unescon päämajassa Pariisissa. Kuka: Olavi Ruotsalainen Mikä: Suonenjoen kaupunginjohtaja Syntynyt: Juankoskella vuonna 1947 Koulutus: Hallintotieteiden maisteri Motto: Pidä kunnostasi huolta. 14 Keva 3-11

15 Pitää nostaa hattua niille, jotka veivät Kevan rahastoivaan järjestelmään. Julkisen sektorin työntekijä voi turvallisin mielin odottaa eläkettä ja kunnat pystyvät ennakoimaan rahallisen panoksensa, sanoo Suonenjoen kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen Keva 15

16 16 Keva 3-11

17 reportaasi Turku yhtiöittää etunenässä Kunnat yhtiöittävät liikelaitoksia. Turun kaupungissa liikelaitoksia on ollut eniten, ja se on yhtiöittämisessä pisimmällä. Teksti Katariina Krabbe / Kuvat Carl Bergman 3-11 Keva 17

18 Yhtiöittäminen sopii erityisesti tekniselle puolelle, koska siellä on jo toimivat markkinat. unnilta vaaditaan hallitusohjelmaa myöten lisää tuottavuutta, ja niiden on pakko omaksua uusia toimintatapoja. Yksi keino pyrkiä tuottavuuden lisäämiseen on yhtiöittää kunnallisia liikelaitoksia. Turussa teknisen toimen liikelaitosten yhtiöittämishanke hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa yksimielisesti vuonna Siitä alkoi valmistelutyö, jonka tuloksena ensi vuoden alusta neljä nykyistä liikelaitosta toimii kolmena uutena yhtiönä. Kunnallistekniikka- ja viherliikelaitos fuusioidaan sekä talotoimi- ja kiinteistöpalveluliikelaitos jatkavat omina yhtiöinään. Sataman yhtiöittämishanke on käynnissä, ja ehkä myöhemmin muodostetaan Turun seudun vesiyhtiö. Valmistelimme pitkään linjauksia liikelaitosten toiminnan kehittämiselle, ja useita vaihtoehtoja käytiin läpi, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell kertoo. Yhtiöittämisen tavoitteena on parantaa tuottavuutta, kustannustehokkuutta, kilpailukykyä ja läpinäkyvyyttä. Yhtiössä myös vastuut ovat selkeämpiä, hän perustelee. Turussa on jo hyviä kokemuksia yhtiöittämisestä. Turku Energia on toiminut yhtiönä 15 vuotta, ja kokemusta on karttunut myös yhtiömuotoisesta seutuyhteistyöstä. Viisi vuotta sitten toteutettu kaupungin pesulan yhtiöittäminen on ollut käynnissä olevalle prosessille eräänlainen pilotti. Kaupungin tekstiilihuoltoyhtiö on kehittynyt lähes konkurssikypsästä yksityistettävästä yksiköstä yhdeksi alan menestyvimmistä yrityksistä Suomessa, apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen kertoo. Samalla henkilöstön työtyytyväisyys on lisääntynyt ja hyöty yhtiön menestyksestä tulee suoraan kaupunkilaisille. Kuntien omistamat yhtiöt tasapainottavat Virtasen mukaan myös kilpailutilannetta kuntatilaajan hyödyksi: Kuntien tarjouskilpailuihin osallistuvat yksityiset yhtiöt tietävät, että merkittävät julkiset hankkeet yleensä toteutetaan kustannuksista riippumatta. Niinpä ne käyttävät usein tarjouksissaan niin sanottua kuntalisää, eli tarjoavat palvelun reilusti kalliimmalla hinnalla kuin todellinen yksityinen markkinahinta olisi. Kun mukaan tulee kunnallinen yhtiö, joka tarjoaakin todellisen markkinahinnan, myös muiden on pakko laskea hintojaan. Mikään oikotie onneen kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen ei kuitenkaan ole. Yhtiöittämisen mahdollistava muutosprosessi alkoi Turussa itse asiassa jo kymmenen vuotta sitten, kun kunnalliset tuottajat eriytettiin niiden tilaajista. Sen jälkeen virastoja alettiin muuttaa liikelaitoksiksi. 18 Keva 3-11

19 reportaasi Teknisen toimen liikelaitosten yhtiöittäminen pitää apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen (vas.) kiireisenä. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell seuraa tilannetta. Liikelaitoksessa on jo etuja virastomalliseen toimintamuotoon verrattuna, kuten oma tase, mutta se on monella tavalla välivaihe. Esimerkiksi liikelaitoksien toimintaan vaikuttava kunta-alan lainsäädäntö ei ole kovin toimiva, eivätkä liikelaitokset voi osallistua tarjouskilpailuihin, Randell sanoo. Liikelaitos on lisäksi edelleen sisällä kunnan organisaatiossa. Vasta kun siirrytään yhtiömaailmaan, raha on oikeasti ansaittava. Silloin pitää keskittyä siihen, että tuote tai palvelu tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti ja tilaajan määrittelemän laatutason mukaisesti, Virtanen sanoo. Randellin mukaan yhtiöittäminen sopii erityisesti tekniselle puolelle, koska siellä on jo toimivat markkinat markkinaympäristössä pelataan samoilla säännöillä kuin muutkin. Yhtiöittäminen ei silti ole itseisarvo, vaan se edellyttää aina harkintaa tapauksen mukaan. Virtanen muistuttaa, että yhtiöit täminen on vain yksi vaihtoehto muiden joukossa: Se on tapa järjestää toimintaa, jos poliittista tahtoa esimerkiksi kuntarajat ylittävälle yhteistyölle on. Paikallisten olojen mukaan eri puolella Suomea päädytään erilaisiin ratkaisuihin. Jos yhtiöittämisen tielle mennään, toimintaedellytysten on oltava kunnossa ja perustettavalla yhtiöllä pitää olla sel keät tuotteet ja tavoitteet. Tuottavuuden kasvattamisella täytyy saada enemmän taloudellista hyötyä kuin vastaavat veroseuraamukset. Turussa on toisaalta kokemusta myös elinkeinopoliittisista yhtiöistä, joilta ei odoteta niinkään voittoa, vaan toimialansa kehittämistä. Randell mainitsee esimerkkinä myös kaupunginteatterin, joka voisi jatkossa mahdollisesti toimia yhtiönä, vaikka se tuskin voittoa tuottaisikaan. Siksi Turussa on mietitty myös mahdollisuutta muodostaa kunta-holding-yhtiö: se selkiyttäisi kaupungin omistamien yhtiöiden omistajaohjausta ja konsernirakennetta sekä voisi mahdollistaa konserniavustusten hyödyntämisen. Koska valtio vaatii kunnilta tuottavuuden kasvua, toivoisimme myös kannusteita erilaisten toimintamallien etsimiseen. Esimerkiksi verolievennykset yhtiöittämisen alkuvaiheessa olisivat paikallaan. Pitemmällä tähtäimellä yhtiömuodosta seuraavat veromenetykset kyllä kompensoituvat tuottavuuden lisääntyessä. Vaikka liikelaitos on välivaihe yhtiöittämiseen, kunnallinen yhtiö ei ole välivaihe matkalla yksityistämiseen. Jos tavoitteena olisi yksityistäminen, se olisi paljon helpompi ja hyvin yksinkertaista tehdä liiketoimintakauppana suoraan virastosta, Virtanen painottaa. Teknisesti yhtiöittäminen onnistuisi parissa kuukaudessa. Sen sijaan toiminnan organisointi ja suunnittelu vie aikaa, sil Keva 19

20 reportaasi Eläkevakuutukset Kevassa Kun Keva valittiin Turun yhtiöiden eläkevakuuttajaksi, päätökseen vaikuttivat niin Turun kaupungin johto kuin henkilöstön edustajatkin. Keva on kunnille tuttu ja luotettava yhteistyökumppani, mikä vaikutti asiaan, kaupunginjohtaja Aleksi Randell huomauttaa. Mikään itsestään selvyys Kevan valitseminen ei hänen mukaansa kuitenkaan ole. Kevan pitää lunastaa paikkansa yhtä lailla kuin muiden yhtiöiden, jotka tarjoavat samoja palveluja ja kumppanuutta, Randell totetaa. Työtyytyväisyys on lisääntynyt niissä yksiköissä, joita yhtiöitetään, kertoo henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuominen. lä se on tehtävä huolella. Yhtiöittämisprosessi on niin raskas ja aikaa vievä, ettei sitä olisi järkeä tehdä välivaiheena. Yhtiöittäminen on aito kehityspolku ja vaihtoehto yksityistämiselle. Virtasen mukaan yhtiöittäminen olisi ollut mahdotonta vielä kymmenen vuotta sitten. Tässä ajassa on muuttunut niin toimintaympäristö kuin lainsäädäntökin. Koko uransa kunnallisessa hallinnossa tehneet johtajatkaan eivät olisi silloin kyenneet omaksumaan yritysmaailman toimintatapoja. Totutuista toimintatavoista pois oppiminen vie aikaa. Henkilöstölle yhtiöittämispäätös merkitsee ainakin epävarmuutta, sillä aluksi kukaan ei tiedä sen vaikutuksia. Periaatepäätöksistä on nyt jo aikaa ja henkilökunta on pidetty hyvin ajan tasalla prosessin etenemisestä, joten pahimmat pelot ovat hälvenneet, Turun kaupungin henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuominen kertoo. Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä uusien yhtiöiden palvelukseen, ja palkat, lomat sekä muut etuudet pysyvät ennallaan. Periaatelinjausten mukaan työnantajajärjestöksi tulee PTY ja eläkkeet pysyvät Kevassa. Työntekijät kaipaavat myös irtisanomissuojaa muutamaksi vuodeksi ja että kaupunki auttaisi uudelleen sijoittumisessa, mikäli yhtiön toiminta lakkaisi. Näistä asioista ei voida kuitenkaan vielä neuvotella, sillä uusia yhtiöitä ei ole vielä perustettu, eikä kaupunki voi tehdä sopimuksia niiden puolesta. Yllättävää kyllä, Työterveyslaitoksen Kunta 10 -tutkimuksen mukaan työtyytyväisyys on kasvanut eniten juuri muutosprosessissa mukana olevalla teknisellä sektorilla. Marja Salmi- Tuominen arvelee tietävänsä syynkin siihen: Nyt kun prosessi on ollut meneillään, henkilökunnan kanssa on puhuttu enemmän työstä, sen tekemisestä ja kehittämisestä. Ihmiset ovat kokeneet, että heidät on otettu enemmän huomioon, heitä on kuunneltu ja heille on kerrottu asioista. Selvästikin epävarmuuden aika on jo ohi, ja tiedetään, mitä tapahtuu. Töitä organisoidaan täyttä päätä uudelleen, ja henkilökunnalle järjestetään räätälöityä, ammattikorkeakoulutasoista koulutusta. Ihmiset ovat pääsääntöisesti hyvin motivoituneita kehittämään omaa osaamistaan, apulaiskaupunginjohtaja Virtanen sanoo. Yhtiöittämisen jälkeenkin palveluiden järjestämis- ja tilaajavastuu jää kunnalle. Koska tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti palvelun tuottajat ja tilaajat ovat tähänkin asti olleet eri organisaatioissa, muutos ei tältä kantilta ole kovin suuri. Sen sijaan yhtiöitettävissä yksiköissä tehostetaan toimintaa ja kehitetään uutta toimintakulttuuria vielä pitkään. Edessä on todennäköisesti vähintäänkin toiset kymmenen vuotta, ennen kuin uudet toimintatavat on ensi vuonna perustettavissa liikeyrityksissä täysin omaksuttu. Toiminnan tehostaminen inhimillisesti vie aikaa. Ketään ei irtisanota, vaan toiminta tehostuu, kun eläköityminen hoidetaan hallitusti. Jos kaksi jää eläkkeelle, tilalle rekrytoidaan vain yksi ja hänetkin yleensä toisiin tehtäviin. Eläkkeelle jääneiden tehtävät järjestetään aina uudestaan, Virtanen selostaa. Tällä tavalla työt tulevat uudelleen organisoiduiksi. Toimenkuvat monipuolistuvat, joten tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän laaja-alaisia osaajia. Koulutuksen, rekrytoinnin ja motivoinnin merkitys korostuu entisestään. Kunnalla on perinteisesti ollut suppean tehtäväalueen täysiaikainen osaaja, oli työtä tai ei. Tulevaisuudessa yksi ihminen hallitsee paljon laajemman tehtäväalueen. Vaikka työtunteja on saman verran kuin ennen, työ on paljon tehokkaampaa. Tehokkuutta on kunnissa lisättävä joka tapauksessa tavalla tai toisella, yhtiöitettiin tai ei. Kunnalliset palvelut on pakko tuottaa tulevaisuudessa tehokkaammin ja vähemmällä henkilöstöllä, sillä muuten vaihtoehtona on vain laskea palvelutasoa. Työvoima yksinkertaisesti loppuu kymmenen vuoden sisällä. 20 Keva 3-11

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain muutoskuulumisia Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain kokonaisuudistus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla

Lisätiedot

ARTTU kuntaseminaari. Kuntatalo Pentti Meklin emeritusprofessori

ARTTU kuntaseminaari. Kuntatalo Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU kuntaseminaari Kuntatalo 15.12.2011 Pentti Meklin emeritusprofessori Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. II vaiheen keinot a. Johtamisjärjestelmä rakenne ja toiminta

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus

Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus Kymenlaakson kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Kotka 26.10.2011 Pekka Alanen Keva 2011 lähtien Keva-nimi ja uusi logo käyttöön

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Etunimi Sukunimi Yhtiöittämisestä Yhtiöittämisen tehokkuusvaikutuksia arvioitaessa erotettava toistaan: a) mikä vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn

Lisätiedot

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu 2.11.2015 Jyväskylässä Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Sote-uudistus - yleinen näkymä Ihan yleisesti ottaen voi todeta, että: uudistukselle kaavailtu aikataulu

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa Markku Seuri 16.3.2016 Miksi arvioida sisäilman taloudellisia vaikutuksia? Yleisellä tasolla tiedämme sisäilman vaikuttavan tuottavuuteen Yksittäisessä

Lisätiedot

Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi

Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi n ja Saarikan esittely Fuusion toteutus Kokemuksia Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Saarijärvi järjestää palvelut

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Vaikuttaako yhtiöittäminen eläketurvaan?

Vaikuttaako yhtiöittäminen eläketurvaan? Vaikuttaako yhtiöittäminen eläketurvaan? erityisasiantuntija Jutta Jylhä Kuntamarkkinat 11.9.2013 Miksi kunnallinen toiminta yhtiöitetään? Siihen päädytään valintojen kautta Laki edellyttää kilpailuneutraliteetti

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 14.12.2016 klo 18.00 Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio Uusi vuosi uudet kujeet! Näin tavataan aina vuoden vaihtuessa todeta ja paljon on ensi ja seuraavina vuosina tapahtumassakin.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus Ajankohtaiset t työelämä ä ja työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus KuEL palkkasumma 16,1 mrd KuEL maksutulo 4,7 mrd Keva KUEL maksettavat eläkkeet

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot