mister mansikka Kuntapalveluiden järjestäminen on toisinaan turhan tunteikasta touhua. Turussa muutetaan osakeyhtiöiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "mister mansikka Kuntapalveluiden järjestäminen on toisinaan turhan tunteikasta touhua. Turussa muutetaan osakeyhtiöiksi"

Transkriptio

1 Turussa muutetaan liikelaitokset osakeyhtiöiksi Ylijohtaja Laajala: tavoitteena elinvoimainen kuntarakenne Konserniohje helpottaa Jyväskylän valintoja Ammatillinen kuntoutus vie takaisin työelämään Keva på svenska s. 27 mister mansikka Kuntapalveluiden järjestäminen on toisinaan turhan tunteikasta touhua.

2 pääkirjoitus Samoilta pohjilta kesällä maamme sai uuden hallitusohjelman. Siinä on paljon tuttuja asioita työelämän kehittämisestä: työelämän laatu, osaamisen kehittäminen, työssä jaksaminen ja hyvä johtaminen. Myös eläkeiän kirjauk set olivat odotettuja: eläkeikää pitää nostaa, mutta vapaaehtoisesti ja sopien. Kevaan hallitusohjelma toi selkeän muutoksen. Työeläkelainsäädännön valmistelu kes kitetään sosiaali- ja terveysministeriöön. Kevassa olisimme halunneet jatkaa hyvin sujunutta yhteistyötä valtiovarainministeriön kanssa kuntien ja valtion eläkelakien valmistelussa, mutta muutos ei Kevan arkipäivää juuri muuttane. Varsinkin kun hallitusohjelmassa selkeästi todetaan, ettei lainvalmistelun keskittämisellä tavoitella muutoksia julkisen ja yksityisen sektorin työeläketurvan toimeenpanomalleihin, rahoitukseen, sijoitustoimintaan ja muihin vastaaviin seikkoihin. Nähtäväksi jää, vahvistuuko julkisen sektorin merkitys eläketurvan kehittämistä pohtivissa kokoonpanoissa, kun lainsäädäntö keskitetään. Jäsenyhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö kunnallisissa työeläkkeissä näyttää jatkuvan pitkälti samoilta pohjilta kuin tähänkin asti. Mitä enemmän pystymme pidentämään työuria, sitä pienemmäksi paine eläkemaksuja kohtaan jää. Työuria ja niiden jatkamista kannattaa tarkastella joka työpaikassa. Keskimääräistä myöhempi eläkkeelle jäänti kertoo työpaikan hyvinvoinnista Keskimääräistä myöhempi eläköitymisikä kertoo työpaikan hyvinvoinnista ja tuottavuudesta. ja tuottavuudesta, kun taas keskimääräistä aiempi eläkkeelle jäänti kielii yleensä runsaista sairauspoissaoloista ja keskimääräistä korkeammista eläkemaksuista. Kunta- ja palvelurakennemuutos jatkuu, ja siitäkin on odotetusti kirjaukset hallitusohjelmassa. Kunta- ja palvelurakennemuutoksilla on usein suoria ja epäsuoria vaikutuksia henkilöstön eläketurvaan, eläkemaksuihin, eläkkeiden rahoitukseen, työhyvinvointiin ja palvelussuhderekisterin ilmoitusliikenteeseen. Kevaan kannattaa olla yhteydessä, ennen kuin tehdään päätöksiä kunta-, palvelu- tai organisaatiorakenteista. Kerromme mielellämme, millaisia vaikutuksia ulkoistamisella on työnantajan eläkemaksuihin tai henkilöstön eläketurvaan tai miksi kunnallisen osakeyh tiön kannattaa hoitaa henkilöstön eläketurva Kevassa. Tero Manninen Päätoimittaja Kannen kuva Carl Bergman kuvasi Olavi Ruotsalaisen. Julkaisija Keva (29. vuosikerta) Päätoimittaja Tero Manninen, p , Unioninkatu 43, PL 425, Helsinki Toimitusneuvosto Keva: Pekka Alanen, Pauli Forma, Fredrik Forssell, Jarmo Helminen, Ulla Palmroos, Marja-Leena Suhonen, Juha Poikajärvi, Jorma Rautakoski, Tapio Ropponen, Jari Sokka, Elina Rantanen (toimitusneuvoston sihteeri) Fondamenta Media Oy: Susanna Cygnel, Helinä Hirvikorpi ja Kirsi Poikolainen Toimitus Fondamenta Media Oy, Tarkk ampujankatu 4 A 40, Helsinki Toimitussihteeri Susanna Cygnel, Ulkoasu Marko von Konow Svensk översättning Översättningsenheten vid Keva Paino Libris Oy, Helsinki ISSN , verkkojulkaisu ISSN Osoitelähde Keva, lehtirekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset 2 Keva 3-11

3 sisältö 12 VAIKUTTAJA Suonenjoen kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalaisen kotiseutu tunnetaan mansikoista. Hän arvostaa yhteisyötä ja sitä, että kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa. 16 REPORTAASI Kunnat muuttavat liikelaitoksia osakeyhtiöksi, jotta tuottavuus kasvaisi. Turku kulkee eturintamassa yhtiöittämällä reippaasti. 2 Pääkirjoitus 4 Suomen kuvia. Askel syvemmälle syksyyn. 6 Otteita. Keva sai kuntatyönantajilta kiitettävän arvosanan. Kevan salkunhoitajat ovat valioluokkaa. Monet kuntaalan johtajat haluaisivat vaihtaa alaa. Keva-lehden lukijatutkimuksen tulokset. Kaari-brändi kokoaa palveluita yhteen. 22 Kevan talous. Palkkasumma nousi tänäkin vuonna, ja samalla kasvoi palkkaperusteinen eläkemaksutulo. 24 Elämää arjessa. Toimitusjohtaja Nina Rokkila Linnan Ateria Oy:stä haluaa koululaisille kunnon ruokaa. 26 Kommuunisti kuunteli eläkekeskustelua. 27 Keva på svenska. Ledaren. Jyväskylä stad jämte dotterorganisationer förpliktas av en koncernanvisning. Suonenjokis stadsdirektör Olavi Ruotsalainen värdesätter samarbete, bland annat med Kuopio, samt att kommuninvånarna har möjlighet att påverka. Kommunerna omvandlar affärsverk till aktiebolag för att öka produktiviteten. Åbo går i spetsen genom energisk bolagisering. Lönesumman steg också i år och samtidigt ökade de lönebaserade avgifterna. Palstat 6 Luottamuksella. Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala kertoo kuntalain uudistuksesta. 9 Näin sen teimme. Jyväskylän kaupunki tytäryhteisöineen noudattaa konserniohjetta. 10 Miten on? Hannele Kantanen selventää elinaikakertoimen merkitystä. 11 Tutkitusti. Ammatillisen kuntoutuksen läpikäyneet pysyvät töissä Keva 3

4 suomen kuvia 4 Keva 3-11

5 Askel syvemmälle syksyyn Ilmassa leijuu loppusyksyn kirpeys. Kesä on jo aika kaukana takana ja vielä pitkällä edessä. Pariskunta ylittää lokakuista peltoa, joka on jo talvilevollaan. Ennen vanhaan vuoden kierto määrittyi auringon valon ja maanviljelyn rytmin mukaan. Nyt vuodenajat katsotaan almanakasta. Pian kellot käännetään taas normaaliaikaan, ja illat pimenevät entisestään. Lämpötila laskee, yllättävän pian öisin jo lähelle nollaa. Carl Bergman, valokuvaaja, Helsinki Tällä palstalla Keva-lehti esittelee Suomea nuorten lahjakkaiden kuvaajien silmin Keva 5

6 otteita Hallitusohjelmassa on kuntalain uudistus. Missä vaiheessa se on? Kuntalain kokonaisuudistuksesta valmistui jo helmikuussa virkamiesselvitys. Hallitus määrittelee kriteerit uudelle kuntauudistukselle tämän vuoden loppuun mennessä, ja sen perusteella annetaan kuntarakennelaki. Se annetaan ennen kuntalain kokonaisuudistusta. Hallitus asettaa parlamentaarisen seurantaryhmän kuntauudistuksen tueksi. Tavoitteena on, että uusi kuntalaki olisi voimassa Mikä on kuntalain uudistamisen tavoite? Hallitusohjelmassa on huomioitu helmikuun selvitys, eli mitä uudistuksen pitäisi sisältää. Kuntalaki on kuntien yleislaki, joka säätelee hallintoa ja taloutta. Se on kunnille tärkeä kuntademokratiankin kannalta. Uudistuksessa tarkastellaan kuntien talouden sisäistä ohjausta, johtamisjärjestelmiä, luottamushenkilöiden asemaa, kuntalain ja erityislakien välistä suhdetta, kuntien osahallintoa sekä kuntien ja markkinoiden välistä käytäntöä. Mitä todellisuudessa tarkoittaa hallitusohjelmassa mainittu vahva peruskunta -malli? Tavoite on elinvoimainen kuntarakenne. Vahvaa peruskuntaa täytyy arvioida useasta näkökulmasta: työssäkäyntialue, talous, kyky selviytyä lakisääteisistä tehtävistä, väestön rakenne ja sen kehittyminen seuraavien vuosikymmenten aikana, huoltosuhde ja elinvoima. Miten kunnat hyötyvät kuntalain uudistamisesta? Kuntalaki on vanhentunut, sillä edellinen kokonaisuudistus tehtiin On hyvä päivittää se ja ottaa huomioon esimerkiksi tietohallinto, jota nykyinen laki ei juuri tunne. Kunnat hyötyvät ajanmukaistamisesta. Kuntien tehtävät ovat lisääntyneet, ja yhteistoiminta-alueiden merkitys on kasvanut, siksikin kuntalakia täytyy tarkastella uudesta näkökulmasta. Mitä EU määrää kuntien liikelaitoksista? Olemme neuvotelleet lainsäädännön sisällöstä komission kanssa, koska täytyy säätää, milloin kunnan toiminnan yhtiöittäminen on välttämätöntä eli milloin kunnat toimivat markkinoilla. Energia-, siivous- ja ruokapalvelut sekä satamat ovat olleet esillä. Taustalla on EU-oikeuden vaikutus, ja Suomen kuntalainsäädäntö vaatii tässäkin päivittämistä. Säädökset annetaan kiireellisinä ennen varsinaista kuntalain kokonaisuudistusta. Entä kilpailulainsäädäntö? Perinteisesti kunta järjestää, rahoittaa ja tuottaa palvelut, mutta nyt kunnan rooli on muuttunut: se on järjestämisvastuussa ja palvelun voi tuottaa kunta, yksityinen toimija, toinen kunta tai kolmas sektori. Roolit selkiytyvät kuntalainsäädännön uudistuttua. Pitäisikö kuntien yksityistää palveluja? Kunnat ovat erilaisia: kaikilla alueilla ei ole yksityisiä toimijoita. Kuntien pitäisi tehdä palvelustrategia eli miettiä, miten palveluja järjestetään, rahoitetaan ja tuotetaan. Näin toiminta olisi suunnitelmallista. Teksti Helinä Hirvikorpi / Kuva carl bergman luottamuksell a Hallitusohjelma kopioi kuntauudistusselvityksen Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala on istunut useissa kuntauudistusten työryhmissä. Helmikuun selvityksessä oli selkeät perustelut sille, että kuntalaki on uudistettava, ylijohtaja Päivi Laajala VM:stä sanoo. 6 Keva 3-11

7 otteita Tehokas, luotettava ja palveleva Keva sai kiitettävän. Kouluttajat Jutta Jylhä ja Minna Koskela ovat lähdössä tapaamaan asiakkaita. Kevan toiminta on parantunut kahden viime vuoden aikana, sanoo kaksi kolmasosaa kuntatyönantajista. Peräti 95 prosenttia antaa toiminnan yleisarvosanaksi kiitettävän. Kevaa pidetään tehokkaana ja luotettavana julkisen sektorin toimijana sekä palvelevana yhteistyökumppanina. Sähköinen palvelu pelaa hyvin, mutta suoria kontakteja, koulutuksia ja seminaareja toivotaan vielä nykyistä enemmän. Työnantajien asiointipalvelu Asta on osoittautunut toimivaksi työvälineeksi. Erityisesti eläkeasiamiehet ovat tyytyväisiä sähköiseen eläkehakemukseen. Astan käyttäminen on sekä asiakkaan että Kevan etu, koska se nopeuttaa muun muassa hakemusten käsittelyaikoja. Valtion työntekijöiden eläkeasioiden hoito siirtyi Valtiokonttorista Kevaan tämän vuoden alusta. Muutos on otettu vastaan myönteisesti. Erityisen hyvänä pidetään sitä, että sekä kunnalla että valtiolla työtä tehneet henkilöasiakkaat saavat nyt tiedot eläkeasioistaan yhdestä paikasta, sanoo Kevan kehittämispäällikkö Päivi Antila- Asplund. Kevan toiminta perustuu pääasiassa eläketurvan hoitamiseen ja eläketurvasta tiedottamiseen. Nämä onkin kuntatyönantajien mukaan hoidettu hyvin. Viime aikoina työnantajat ovat oivaltaneet työssä jatkamisen ja työhyvinvointi-investointien merkityksen. Työkyvyttömyyskustannuksiin vaikuttaminen on strategisesti merkittävä aihe julkiselle sektorille. Siihen halutaan satsata, ja Kevalta kaivataankin neuvoja sekä työkaluja, Antila-Asplund kertoo. Kesäkuussa julkaistuun, Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n tekemään Kuntatyönantajan asiakastyytyväisyystutkimukseen vastasi 398 kuntatyönantajan edustajaa: kuntien, kuntayhtymien ja osakeyhtiöiden ylintä johtoa, niiden talous- ja rahoitusjohtajia, henkilöstöjohtajia sekä eläkeasiamiehiä. Kuva aino huovio Eläkkeelle myöhemmin Kunta-alan työntekijöiden arvio omasta eläkkeellesiirtymisiästä on noussut vuosittain. Kun Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimuksen vastaajat vuonna 2008 arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 62,7-vuotiaana, tämän vuoden vastaava lukema oli 63,3 vuotta. Eläkkeelle aiotaan siis nykyään 7 kuukautta myöhemmin. Kohtuullinen vuosipuolisko Kevan sijoituksista saatiin alkuvuonna hienoisesti positiivinen tulos. Sijoitukset tuottivat tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 0,5 prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa 29,4 miljardia euroa. Kevan toimitusjohtajan Merja Ailuksen mukaan tulos on tyydyttävä. Arvioimme jo alkuvuodesta tästä vuodesta tulevan haastava. Alkuvuosi on ollut sijoitustoiminnassa hyvin turbulenttia useiden markkinoilla levottomuutta aiheuttaneiden tapahtumien vuoksi, Ailus kertoi. Maksutuloa kertyi 2,3 miljardia euroa. Kunnallisia eläkkeitä maksettiin 1,7 miljardin euron arvosta. Markkina-arvoinen tulos oli 637 miljoonaa euroa. Vakuutettujen kuntatyöntekijöiden määrä oli kesäkuun lopussa noin henkilöä. Alan vaihto mielessä Neljä kuntajohtajaa kymmenestä suunnittelee alan vaihtoa. Joka neljäs ilmoittaa miettineensä asiaa paljon. Tulokset ilmenevät Kevan toukokuussa tekemästä Kuntajohtajien työhyvinvointi -tutkimuksesta. Kuntajohtajat kaipaavat lisää strategisuutta ja yhteistyötä kuntajohtamisen arkeen. Pitkät työpäivät, perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmat sekä stressin ja työväsymyksen hallinnan vaikeus vähentävät kuntajohtajien työhyvinvointia eniten. Kuntajohtajat kaipaavat hallituksiltaan strategisempaa johtamista, sillä noin joka toinen kuntajohtaja ei allekirjoita väitettä, että kunnan hallituksen työskentely painottuisi strategisiin kysymyksiin. Noin joka kolmas kuntajohtaja arvioi, että omistajaohjaus kunnassa ei ole toimivaa. Hallituksen ja kuntajohtajan välistä yhteistyötä sekä asioiden valmistelua pidetään toimivina. Kunnan hallituksen ja toimielinten välisessä yhteistyössä on sen sijaan parantamista. Ratkaisuja tämän yhteistyön kehittämiseen tulisi etsiä esimerkiksi hallituksen ja lautakuntien yhteisistä kokouksista ja suunnitteluseminaareista, joilla voidaan selkeyttää päätettäviä asioita ja muodostaa yhteinen näkemys toimialan ja kunnan kokonaiskehittämisen kannalta. Kunnan poliittinen johto ei tutkimustulosten perusteella näytä tukevan virkamiestensä työtä: vain noin puolet kuntajohtajista kokee saavansa riittävästi apua ja tukea kuntansa poliittiselta johdolta. Suomen kuntajohtajat tekevät vuonna 2011 keskimäärin 51,5 tunnin työviikkoa. Heidän sekä henkinen että fyysinen työkykynsä on haasteista huolimatta keskimäärin erittäin hyvä. Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n yhteistyönä tehty Kuntajohtajien työhyvinvointia selvittänyt tutkimus toteutettiin nyt kolmannen kerran. Aikaisemmat tutkimukset on toteutettu vuosina 2007 ja Tämänkertainen kysely lähetettiin 330 kuntajohtajalle, ja vastauksia tuli Keva 7

8 otteita Keva-lehti tavoittaa ja on hyödyllinen Kuva taavetti alin Salkunhoitajien eliittiä Eurooppalaiset sijoitusalan ammattilaiset ovat arvioineet Kevan Robin Backmanin ja Lars Dahlbergin maamme parhaiksi salkunhoitajiksi. Heidät on valittu Pan-European Extel Surveyn kategoriassa Suomalaisten instituutioiden salkunhoitajat. Siinä Euroopassa toimivat arvopaperivälittäjät ovat äänestäneet yksittäisten maiden parhaimpia salkunhoitajia asiakaspuolella. Nimitys on osoitus siitä, että olemme tehneet enemmän asioita oikein kuin väärin, Backman toteaa ja korostaa, että työtä tehdään kuitenkin eläkkeensaajien eikä huomionosoitusten takia. Thomson Reutersin Extel Survey on varainhoidon ja sijoittamisen tärkeimpiä kansainvälisiä listauksia. Tutkimus kartoittaa sijoituspalveluja ostavien varainhoitotalojen, arvopaperien välittäjien ja tutkimusyhtiöiden sekä pörssiyhtiöiden edustajien näkemyksiä. Tutkimus julkistettiin kesäkuun alussa. Kevan luvut Kevan ammatillisen kuntoutuksen kautta työelämään palanneet Lars Dahlberg (vas.) ja Robin Backman tekevät Kevassa turvallisia ja tuottavia sijoituspäätöksiä. Heidät valittiin maamme parhaiksi salkunhoitajiksi Yhdeksän kymmenestä Keva-lehden saajasta lukee vuoden aikana Keva-lehteä. Sitä voidaan pitää sidosryhmä- tai asiakaslehdelle hyvänä tuloksena. Lukijat perehtyvät lehden sisältöön melko tarkoin, lukevat lehteä säännöllisesti ja pitävät lehteä hyödyllisenä. Keva-lehden lukijakunnan aatokset ilmenevät lukijatutkimuksesta, jossa puhelimitse haastateltiin 300 Keva-lehden lukijaa. Näistä 100 oli kuntien valtuutettua, 50 henkilöstöhallinnon edustajaa, 50 ylimmän johdon edustajaa (ml. kunta- sekä talous- ja rahoitusjohto), 50 eläkeasiamiestä ja 50 sidosryhmän edustajaa. Tutkimus tehtiin huhtikuussa, kun Keva-lehden tämän vuoden ensimmäinen numero oli juuri ilmestynyt. Tutkitun numeron huomioarvo oli hieman heikompi kuin sidosryhmä- tai päättäjälehdillä keskimäärin. Henkilöstöhallinnon edustajat ja eläkeasiamiehet muistivat parhaiten saaneensa Keva-lehden. Aiempia numeroita olivat lukeneet useimmin virkajohto, eläkeasiamiehet ja muut sidosryhmät. Lehden lukemisen säännöllisyys ja lukemistarkkuus oli eläkeasiamiehillä suurin. Muidenkin ryhmien osalta nämä olivat erittäin hyvällä tasolla, varsinkin jos tulosta vertaa sidosryhmälehtien keskimääräiseen lukemistarkkuuteen. Työn kannalta valtaosa lukijoista piti Keva-lehteä hyödyllisenä (80 prosenttia). Kuntien valtuutettujen ja sidosryhmien mielestä lehti tarjoaa taustatietoa ja parantaa yleissivistystä. Kuntien virkamiesten mielestä Keva-lehdestä saa omassa työssään tarvittavaa tietoa asiallisesti ja ymmärrettävästi. Kiinnostavimpina aihealueina olivat muun muassa työurat, työssä jatkamisen tukeminen, työhyvinvointi sekä eläkkeiden rahoitus ja eläkemaksut. Kiinnostusalueet vaihtelevat hieman eri ryhmissä. Kaiken kaikkiaan Keva-lehti pärjäsi hyvin vertailussa päättäjä- ja sidosryhmälehtiin ja vahvisti lukijakunnassaan myönteisiä mielikuvia Kevasta ja sen toiminnasta. Henkisesti helpompaa Kuntatyöntekijät kokevat työn henkisen kuormittavuuden vähentyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Myönteinen kehitys saattaa olla seurausta työpaikkojen lisääntyneistä resursseista, mikä on vähentänyt henkilöstön riittämättömyyden tunnetta ja lisännyt työtehtäviin käytettävää aikaa. Myös perheen ja työasioiden yhteensovittaminen on kohentunut työpaikoilla hieman. Samaan aikaan kuitenkin kaikilla ammattialoilla työntekijöiden fyysinen ja henkinen hyvinvointi on heikentynyt maltillisesti. Tulokset ilmenevät Kevan vuosittain toteuttamasta Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimuksesta, joka tehtiin nyt neljännen kerran. Kuntatyöntekijöistä kolmanneksen mielestä työhyvinvointi on kuluneen vuoden aikana heikentynyt. Toisen kolmanneksen mielestä se on kohentunut ja viimeisen kolmanneksen mielestä pysynyt ennallaan. Sivistysalalla oli eniten niitä, joiden mielestä hyvinvointi oli työpaikalla heikentynyt. Sosiaalialalla ja yleisellä alalla oli puolestaan eniten kokemuksia työhyvinvoinnin kohentumisesta. Kuntien terveysalalla toimivien työntekijöiden työhyvinvointi on useilla osa-alueilla keskimäärin muita ammattialoja heikompi, eivätkä he koe työnantajansa kehittävän ja ylläpitävän työhyvinvointia. Vuosi sitten Kevan toimintaympäristötutkimuksessa ilmeni, että työvoimasta on jo nyt sosiaali- ja terveysalalla niukkuutta. 8 Keva 3-11

9 otteita Kunnan omistama tai kunnan määräysvallassa oleva yhteisö voi liittyä Kevan jäsenyhteisöksi. Kaupunginjohtaja Markku Andersson kertoo, että selkeästi suurin osa Jyväskylän kuntakonsernin työntekijöistä on vakuutettu Kevassa. näin sen teimme Konserniohjeen imussa vuonna 2009 kuntaliitos kasvatti Jyväskylän konserniksi, johon kuuluu lähes 100 tytäryhteisöä ja osakkuusyhtiötä. Liikevaihto on noin miljardi euroa ja eläkevakuutettuja on yli Kaupunginjohtaja Markku Andersson on siis paljon vartijana. Jyväskylän kaupunkia ja tytäryhteisöjä velvoittaa konserniohje, jolla varmistetaan omistajapolitiikan ja tavoitteiden toteutus sekä yhtenäistetään toimintakulttuuria ja käytäntöjä. Andersson myöntää, että ison konsernin luotsaaminen on haasteellista, kun toimitaan sekä kunta- että osakeyhtiölain puitteissa. Yhtenäinen eläkejärjestelmä on kuntien etu Kunta voi sanella konserniohjeessa myös henkilöstöpoliittisia linjauksia omissa liikelaitoksissaan ja tytäryhteisöissään. Kuntaliitto suosittaa, että kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt järjestävät eläkevakuutuksensa Kevassa silloin, kun se on kunnan edun mukaista eikä tytäryhtiön etu edellytä muuta. Käytännössä eri yhteisöjen omat vakuutuskäytännöt ja -sitoumukset voivat mutkistaa Keva-jäsenyyttä. Konserniohje on avainasemassa: se määrittää vastuut ja selkiyttää toimintaa. Konserniohjauksessa olemme Suomen kaupunkien kärkikaartia ja edellä kulkijoita, ihan tutkitustikin, Andersson sanoo. Konserniohjeella voidaan määrittää myös eläkejärjestelmä. Jyväskylässä noudatetaan Kuntaliiton suositusta siitä, että yhteisöt liittyvät Kevan jäseniksi, mikäli kuntaomistusosuus on riittävä. Se on toteutunut aika hyvin. Sinä seitsemän vuoden aikana, kun olen ollut Jyväskylän johdossa, on menty eteenpäin konserniohjeen mukaan. Aiemmin järjestelmä oli hajanaisempi, mutta nyt selkeästi suurin osa konsernin työntekijöistä on Keva-vakuutettuja. Markku Andersson tunnistaa niukkenevan työvoiman ongelman. Hän toteaa, että tällä vuosikymmenellä työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä kuin sinne tulee. Kunta-alalla väki on yleensä varsin ikääntynyttä. Jyväskylässä on kuvaavaa, että meillä jää noin 350 henkilöä eläkkeelle vuodessa eli joka päivä on täytekakkukahvit. Andersson painottaa, että kaupunkikonsernin tehtävä on tuottaa palveluja kuntalaisille, yrityksille ja asukkaille. Johtajana hän haluaa olla mieluummin kehityksen etujoukossa kuin perässähiihtäjä. Jyväskylässä on esimerkiksi otettu palveluseteleitä käyttöön laajimmin koko Suomessa. Moninainen palveluntuottajien ja yhteisöjen verkosto ei ole helppo yhtälö Keva-jäsenyyden kannalta. Vaikka konsernin sisällä pyritään yhtenäiseen eläkevakuuttamiseen, ei se aina ole käytännössä mahdollista. On yhtiöitä, joissa on meidän lisäksi muita omistajia, ja silloin pitää saada yhteinen näkemys. Emme voi lyödä nyrkkiä pöytään, että nyt mennään Kevaan. Kaupunginjohtaja Andersson toivoo, että Keva jalkautuu enemmän sinne, mistä raha tulee ja pitää huolta kuntayhteyksistään. Kunnallisen eläketurvan rahoittamisen kannalta kaikkien kuntien intressi on olla Kevassa, sillä näin voidaan estää eläkemaksujen ja siten kunnille tulevien kustannusten kasvu. Teksti ja kuva Mervi Varonen 3-11 Keva 9

10 otteita Jatkamista tuetaan työkaaren eri vaiheissa Keva esittelee Kuntamarkkinoilla uuden Kaari-brändinsä. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma, mikä Kaari on? Kaari kokoaa yhteen Kevan palvelut, jotka tukevat työssä jatkamista. Tavoittelemme sitä, että nämä palvelut olisivat asiakkaan silmissä selkeä kokonaisuus ja niveltyisivät suoremmin asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Työntekijä hyötyy erityisesti palveluista, jotka auttavat sovittamaan yhteen työn ja heikentyneen työkyvyn. Samaan kokonaisuuteen kuuluu valikoima oppaita, verkkotyökaluja ja multimedioita. Työnantajille tarjoamme palveluja, jotka auttavat tilannearvion tekemisessä työntekijän jatkamisen tukemisessa, aktiivisen tuen toimintatapojen kehittämisessä tai työterveyshuoltoyhteistyön ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Mistä Kaari-nimi? Kaari kuvastaa työkaarta, jossa on erilaisia vaiheita. Niissä työntekijät saattavat kohdata erilaisia työssä jatkamista haastavia tilanteita. Kevan monipuoliset Kaari-palvelut auttavat näissä tilanteissa. Miksi tällainen brändi tarvitaan? Esimerkiksi siksi, että Kevan jatkamisen tukemisen palvelut huomattaisiin ja muistettaisiin tilanteissa, joissa työntekijöiden työssä jatkaminen on katkolla tai työnantaja haluaa kehittää omaa toimintaansa tukemaan paremmin jatkamista. Millaisia tavoitteita Kaarella on? Uskomme, että uuden brändin ansiosta asiakkaat osaavat aikaisempaa paremmin kysyä ja käyttää Kevan jatkamista tukevia palveluja. Perimmäisenä tavoitteena on, että työssä jatkaminen kehittyisi myönteisesti ja että olot työpaikoilla mahdollistaisivat jatkamisen pidempään. Kaari-palvelut ovat Kevan jäsenyhteisöille maksuttomia. Lisätietoja palveluista osoitteesta Usein kysyttyä asuntoasioista Kevan vuokrakohteet -sivuille Asunnot-osioon on lisätty Usein kysyttyä -sivu, johon on koottu vastauksineen yleisimmät kysymykset Kevan vuokraasunnoista. Jos et löydä vastausta kysymyksiisi Kevan verkkosivuilta, voit ottaa vuokra-asuntoasioissa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse Asuntopalvelunumeromme palvelee kaikkina viikonpäivinä klo miten on? Kumoutuuko leikkaus? Luin lehdestä, että vuonna 1949 syntyneiden eläkkeisiin vaikuttaa elinaikakerroin. Tarkoitus olisi jäädä eläkkeelle syyskuun alussa vuonna 2012, jolloin olen 63-vuotias. Artikkelin mukaan elinaikakertoimeni on 0,98689 eli se merkitsee 1,3 %:n leikkausta vanhuuseläkkeeseeni. Artikkelissa neuvottiin jatkamaan työntekoa pari kuukautta sen jälkeen, kun on täyttänyt 63 vuotta, jolloin kyseistä leikkausta ei tule. Selviänkö todella ilman leikkausta, jos jatkan työssä pari kuukautta ylimääräistä? Kyllä ja ei! Elinaikakerrointa kyllä sovelletaan kaikkien vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneiden vanhuuseläkkeisiin, mutta sen aiheuttamaa leikkausta voi kompensoida jatkamalla työssä. Eläke kerrotaan sen vuoden kertoimella, jolloin henkilö on täyttänyt 62 vuotta eli eläkkeeseenne sovelletaan vuoden 2011 kerrointa, mikä tarkoittaa todella 1,3 %:n leikkausta. Jos eläkkeen määrä olisi esimerkiksi e/kk, elinaikakerroin leikkaisi siitä vajaa 20 euroa. Eläkkeen määräksi jäisi siis e/kk. Jos palkka on esimerkiksi e/kk (eläke- Kevan eläketiedottaja Hannele Kantanen vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. kerro mielipiteesi maksulla vähennettynä), kuukauden työstä karttuu eläkettä noin 11 euroa. Kahden kuukauden jatkaminen toisi siis eläkkeeseen lisää noin 22 euroa eli bruttoeläke olisi e/kk. Siitä elinaikakerroin leikkaisi noin 20 euroa, joten eläkkeen määräksi jäisi e/kk. Tässä tapauksessa kahden kuukauden lisäaika toisi suunnilleen samansuuruisen eläkkeen kuin mitä se olisi ollut ennen elinaikakerrointa. Takaisin töihin vai kokonaan pois? Hoidan lapsenlastani ja olen palkattomalla virkavapaalla kunnan kirjastosta. Virkavapaani päättyy ja vaihtoehtona on palaaminen takaisin työhön tai irtisanoutuminen. Jos irtisanoudun työstäni, onko minulla oikeus jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana? Täytän 63 vuotta kesäkuussa Vanhuuseläkeoikeus on kaikilla 63 vuotta täyttäneillä. Jos teillä on pitkä kuntapalvelu, joka on alkanut ennen vuotta 1993, ennen vuotta 1995 karttuneeseen eläkkeen osaan tehdään vähennys. Eläkettä ei ole karttunut myöskään palkattomalta ajalta. Jatkanko lyhennettyä eläkeikään? Olen ajatellut lyhentää työaikaani 32 tuntiin viikossa. Henkilökohtainen eläkeikäni on 63 vuotta 11 kuukautta 12 päivää, jonka täytän joulukuussa Mikä vaikutus sillä olisi eläkkeeseeni, jos tekisin lyhennettyä työaikaa alkaen vuoden loppuun? Entä jos jatkaisin lyhennetyllä työajalla henkilökohtaiseen eläkeikääni? Palkka nykyisessä kokoaikatyössäni on e/kk ja uudessa työssä se olisi e/kk. Palkkanne pienenisi 459 e/kk. Eläkekarttuma ennen 63 vuoden ikää on 1,9 % ja 63 vuoden iästä lähtien 4,5 % vuosiansiosta. Lyhennetyn työajan tekeminen pienentäisi eläkettänne noin 0,73 euroa jokaiselta kuukaudelta eli yhden vuoden jakso pienentäisi eläkettänne noin 8,70 euroa. Mikäli jatkaisitte lyhennetyllä työajalla kolme vuotta, menettäisitte eläkkeessänne vajaa 50 euroa. Voit antaa palautetta osoitteessa Kerro myös, mistä aiheista tai kenestä vaikuttajasta haluaisit lukea juttuja Keva-lehdessä. 10 Keva 3-11

11 otteita tutkitusti Taas tiukasti työelämässä ammatillisen kuntoutuksen läpikäyneet Kevan asiakkaat ovat työllistyneet paremmin kuin muiden työeläkesektoreiden kuntoutujat. Pysyvätkö asiakkaat työelämässä vai onko kyseessä pelkkä laastarointi? Vuonna 2005 Kevan ammatillisen kuntoutuksen prosessin päätti kaikkiaan 496 kuntasektorin työntekijää. Heistä 83 prosenttia palasi työelämään heti kuntoutuksen päätyttyä. Kevassa selvitettiin, kuinka hyvin töissä pysytään ammatillisen kuntoutuksen jälkeen. Tutkimukseen otettiin henkilöt, jotka päättivät ammatillisen kuntoutuksen onnistuneesti viisi vuotta sitten. Ilmeni, että vuonna 2010 heistä oli kuntatyössä edelleen 68 prosenttia. Tulosta voi pitää erinomaisena, toteaa Kevan kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroos. Lähes puolella näistä henkilöstä, jotka siirtyivät vuonna 2005 kuntoutuksesta työelämään, oli vaivanaan jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus. Neljänneksellä oli taustalla mielenterveyden syy ja lähes kolmanneksella jokin muu sairaus. Kuntoutujat olivat yleisimmin perus- ja lähihoitajia, sairaanhoitajia, siivoojia, lastenhoitajia, sairaala- ja hoitoapulaisia sekä kodinhoitajia ja kotiavustajia. Keski-iältään he olivat 47,1-vuotiaita. Vuonna 2010 nämä henkilöt työskentelivät useimmiten erilaisissa hoitoalan tehtävissä tai koulunkäyntiavustajina, terveydenhuollon Ammatillisen kuntoutukseen voi hakea, jos työkyky on uhattuna. sihteereinä sekä esiopetuksen tehtävissä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivistä kuntoutujista oli edelleen kuntatyössä 72 prosenttia ja mielenterveyssyin kuntoutetuista 60 prosenttia. Mielenterveyskuntoutujien osuus ammatillisen kuntoutuksen asiakkaista on viimeisen vuosikymmenen aikana olennaisesti noussut, eli tulos on siihen nähden erittäin hyvä, Palmroos sanoo. Ammatilliseen kuntoutukseen voi hakea, jos työkyky on uhattuna. Tällä hetkellä ammatillisen kuntoutuksen asiakkaiden keski-ikä nousee koko ajan. Tulos osoittaa, että työjärjestelyillä tai uudelleenkoulutuksella keski-ikäisenkin osatyökykyisen henkilön mahdollisuudet jatkaa työelämässä paranevat olennaisesti. Laastaroinnista ei siis ole kyse, Palmroos iloitsee. Kuntatyössä on tapahtunut monia muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana, joten tulokset näyttävät tästäkin näkökulmasta hyviltä. Esimerkiksi yhtiöittämisen seurauksena monen työpaikan ammattirakenne on yksipuolistunut, eikä työjärjestelyjä ole enää niin vaivatonta tehdä. Toisaalta, henkilöstö ikääntyy ja työjärjestelyjen tarve kasvaa. Koulutusajat ovat pidentyneet, eikä uudelleenkoulutus ole kaikissa tapauksissa enää realistinen vaihtoehto. Myös siirtyminen suoraan työelämästä opiskelemaan voi olla monelle suuri hyppy. Aikuisopiskelijoiden kannattaisi hyödyntää esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia aiempaa enemmän, Palmroos neuvoo. Teksti Susanna Cygnel / Kuvitus Anna-Kaisa Jormanainen Mikä tutkimus? Kevan tilastoasiantuntijat selvittivät, kuinka hyvin pysytään työssä ammatillisen kuntoutuksen jälkeen. Kohteeksi valittiin henkilöt, jotka päättivät viisi vuotta sitten ammatillisen kuntoutuksen onnistuneesti Keva 11

12 Kuntia ei pitäisi rangaista verotuloistaan, kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen huomauttaa. 12 Keva 3-11

13 vaikuttaja Oma maakunta mansikka Suonenjoen kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen rakastaa yhteistyötä. Kuopio on kumppani, mutta lähidemokratia arvossaan. Teksti Helinä Hirvikorpi / Kuvat Carl Bergman evan hallituksen kokous on päättynyt ja valtuuskunnan puheenjohtaja Olavi Ruotsalainen viipyilee vielä Helsingin Kaisaniemessä ennen Kuopionkoneen lähtöä. Kuvaaja kuvaa häntä betoniseinää vasten ei kovin mansikanmakuista. Olavi Ruotsalainen on itse savolainen ja viihtyy Savon sydämessä. Vesistöjen ympäröimä kaunis luonto, 50 kilometriä Kuopiosta, vajaan 4 tunnin junamatkan päässä Helsingistä, 5,5 tunnin junamatkan päässä miljoonakaupunki Pietarista, mukavat ihmiset, miellyttävä työympäristö, listaa Ruotsalainen kehuja kotikaupungilleen. Katsotaanpas, millaisen kaupungin johtaja tässä istuu. Suonenjoella on etu puolellaan: se tunnetaan ympäri valtakuntaa mansikoistaan. Tosin asukkaan kaupunki elää teollisuudesta. Mansikat ovat auttaneet elintarviketeollisuuden asettumista paikkakunnalle. Suonenjoen budjetti oli viime vuonna euroa ylijäämäinen. Väestön ikääntymisen takia menotalous tuppaa olemaan sellainen, että on ongelmia saada riittävä tulopohja rakennetuksi. Työllisyys on meillä maakunnan parhaimmasta päästä: työttömyysprosentti alle 10, kaupunginjohtaja huomauttaa. Suurin työllistäjä on elintarviketeollisuus: Valion mehu- ja hillotehdas, Pakkasmarja Oy ja Keski Oy:n rinkelitehdas. Myös mekaanisella puuteollisuudella ja metalliteollisuudella on pitkät perinteet. Olemme saaneet luotua uusia työpaikkoja. Itse keskityn elinkeinoelämän kehittämiseen enemmän kuin hallinnollisiin rutiineihin, Ruotsalainen sanoo. Kaupunginjohtaja luo toimintaedellytyksiä aktiivisella vuorovaikutuksella. Joka vuosi syntyy kymmeniä uusia pienyrityksiä, joista osa on alihankkijoita ja osa palveluyrityksiä. Olavi Ruotsalainen kannattaa toiminnallista kumppanuutta Kuopion kanssa. Kumpikin valtuusto on tehnyt asiasta päätöksen ja nyt kumppanuutta sovelletaan käytäntöön. Vuonna 2013 ainakin sosiaali- ja terveyspuolella pitäisi olla yhteinen palvelujärjestelmä. Toiset toimialat, kuten opetus ja muut palvelualat, seuraavat. Sen Ruotsalainen on huomannut, että kuntapalvelujen järjestäminen on tunteikasta touhua. Jokaisella on siitä mielipide, mutta siinä välissä on luovittava ja tehtävä päätökset demokraattisesti. Maakuntatasollakin on lähdettävä tekemään ratkaisuja puhtaalta pöydältä. Palvelut ovat kansalaisia varten, eikä siinä pidä jäädä miettimään kuntarajoja. On syytä lopettaa keskustelu kuntarajojen rajoittavista vaikutuksista, mutta huolehtia aidosti, että kuntalaisilla on foorumi osallistua päätöksentekoon. Ruotsalaisen mielestä neljä vuotta on liian pitkä aika odottaa sitä, että voisi vaikuttaa. Kansalaisille saisi maakuntatasolla olla muita vaikutuskanavia. Ihmisiä kiinnostavat ne palvelut, joita he saavat, ja se, mitä ne maksavat. Arkipäivään liittyvät asiat kiinnostavat. Tällaisen käyttäjädemokratian toivoisin nostettavan esiin kumppanuussopimuksessa, kaupunginjohtaja sanoo. Ruotsalainen itse on elänyt nuoruutensa aikana, jolloin yhteiskunnallinen keskustelu oli voimissaan. Hän perää nytkin arjen asioihin vaikuttamista lähidemokratialla. Isoilla kunnilla voi olla osahallintoa, osavaltuustoja ja vanhempainneuvostoja. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) varapuheenjohtajana Ruotsalainen huomaa konkreettisesti, miten Suomi hyötyy EU:sta. MYR jakaa EU:n rakennerahastojen eurot eri hankkeisiin. Jos katsoo viimeistä kymmentä vuotta, olisi Savossakin moni iso asia jäänyt toteutumatta kokonaan ilman EU:n tukea. Laajakaistaa aletaan rakentaa kylille valokaapelin avulla. Vasta, kun tehokkaat nettiyhteydet ulottuvat joka kolkkaan, valtion ja kuntien palvelut voivat muuttua digitaalisiksi. Ihmiset asioivat sähköisesti. Se on tulevaisuuden palvelumuoto. Kesällä tehty hallitusohjelma merkitsee Ruotsalaisen mukaan haasteita. Ainakin verta ja hikeä, hän heittää. Kuntien taloudellinen tilanne ei näyttäisi oleellisesti parantuvan. Hyvänä Ruotsalainen pitää tulevaa vanhushuoltolakia, mutta lainsäädännön velvoite 3-11 Keva 13

14 vaikuttaja Kuntapalvelujen järjestäminen on tunteikasta touhua. täytyisi ulottaa sellaisiin ryhmiin, jotka todellisuudessa tarvitsevat palveluja. Vanhuksetkin ovat varsin erilaisia. Itse tunnen kahdeksankymppisiä, jotka hiihtävät vielä täyttä päätä. Ihmisen kokonaistilanne ratkaisee. Olavi Ruotsalainen muistaa ajan, kun kunnat eivät olleet köyhiä tai kipeitä. Lääninhallitus työnsi rahaa kuntiin. Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli hauskaa ja hilpeää, paljon väkeä töissä ja verotulot kasvoivat parikymmentä prosenttia vuodessa. Joskus 1980-luvun alussa lääninhallituksesta soitettiin, että eikö kaupunki voisi perustaa vielä neljä uutta virkaa. Heillä on rahat, jotka muuten pitäisi palauttaa Helsinkiin! No, me perustimme virat, joihin tuli 80 prosenttia valtionosuutta. Tämä oli 1980-luvun alkua. Sittemmin ei ole soiteltu, Ruotsalainen nauraa. Suonenjoen kaupunginjohtajan mielestä valtion osuusjärjestelmä on mennyt toiseen äärimmäisyyteen. Se kaipaa päivittämistä. Esimerkiksi Pohjois-Savossa 21 kunnasta 9 on sellaisia, joilla on enemmän verotuloja kuin valtionosuuksia. Niistä valtionosuuksia saaneista valtaosa teki ylijäämäisen tilinpäätöksen. Ne kunnat, joilla verotulot ovat suurimpana tulolähteenä, kipristelevät ja käpristelevät. Verotuloista ei pitäisi rangaista, hän huomauttaa. Suonenjoen kaupungin palveluksessa on noin 500 ihmistä, eikä kaupunki ole ulkoistanut toimintojaan. Ruotsalaisen mielestä kunta pystyy hoitamaan tehtävät yhtä tehokkaasti kuin yksityinenkin, kun työ organisoidaan hyvin. Kunnissa on yleensä erittäin ammattitaitoinen ja osaava työntekijäporukka. Johtavien viranhaltijoiden ja luottamusmiesten heikkoutta on, jos työtä ei pystytä yhtä tehokkaasti organisoimaan kuin yksityisellä sektorilla. Ruotsalainen pitää arvossa kuntatyötä, mutta epäilee, osataanko kunnissa johtaa aina tarpeeksi hyvin. Hän perää enemmän tiimityötä ja toimintatapoja yrityksistä. Silloin tehtäviä ei tarvitse ulkoistaa. Tuotantotavoissa pitää hänen mukaansa ottaa vastaan uudenlaisia ajatuksia. Ei saa pysähtyä siihen, miten töitä tehtiin ennen, vaan pitää katsoa kymmenen vuotta eteenpäin. Kevan valtuuskunnassa Olavi Ruotsalainen on ollut vuodesta 2000 ja sen puheenjohtaja vuodesta Tämä on hänen mielestään miltei 35-vuotisen uran huippu. Olen päässyt katsomaan läheltä toimintaympäristön rajujen muutosten tuoman ison haasteen: suurten ikäluokkien eläköitymisen aiheuttaman problematiikan, keskustelun työurien jatkamisesta ja eläkeiän nostamisesta. Työelämän laatu on tärkeä. Auttaisi, kunhan ihmiset pysyivät töissä nykyiseenkin eläkeikään. Lääkkeeksi Ruotsalainen ehdottaa, että ihmiset itse varhaisessa vaiheessa alkaisivat huolehtia kunnostaan. Kevassa nousee ydinkuvioksi eläkerahastojen riittävyys, ja sijoitustoiminnalla on tärkeä rooli. Tämän päivän työyhteisössä nostaisin tärkeäksi tehtäväksi työssä jaksamisen tukemisen. Keva tekee erittäin hyvää työtä siinä ja toivoisin, että kunnat käyttäisivät Kevan palveluja hyödykseen. Varhaisen puuttumisen malli taitaa puuttua monesta kunnasta. Työtehtäviä pitäisi pystyä joustavasti muuttamaan niin, että ennenaikaiselta eläköitymiseltä vältyttäisiin. Ja itsekin pitäisi huolehtia kunnostaan. Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen on hyvä esimerkki: eläkkeelle ei ole kiire, sillä kunto on hyvä. Edelleen 64-vuotiaana hän hiihtää kilometriä talvessa ja juoksee kilometriä viikossa. Savolaiset eivät ole kovin murheellista kansaa muutenkaan, mutta Ruotsalaisen mielenvirettä on vielä nostanut musiikki ja kuorolaulu. Tuulanteikuoro teki esiintymismatkoja ulkomaillekin, mutta nyt laulajat ovat ikääntyneet. Sen sijaan karaokeen Ruotsalainen piipahtaa laulamaan, jos sellainen eteen sattuu. Juankoski here I come -biisi tuli tutuksi kaveripiiriin kuuluneen Juice Leskisen kanssa. Sähkökitara soi Ruotsalaisenkin näpeissä, nykyisin työkavereiden kanssa yhteisessä bändissä. Kuopion konservatorion hallituspaikka 25 vuoden ajan kertoo, että klassinen musiikkikin maistuu. Sivupersoona Ympäri Eurooppaa Lähdimme pojan kanssa rinkka selässä interrailille, reissasimme pitkin Eurooppaa. Poika sai määrätä, mihin mennään, ja minä maksoin. Vietimme ulkomailla neljä viikkoa reissussa ainakin viitenä kesänä. Siihen tiimiin ei vaimo olisi sopinut vaikka olenkin ollut naimisissa 40 vuotta. Reissussa olisi tullut huoneenvuokrausongelmia. Jos matkasimme vaikka Toulousesta Andorraan, lähdimme liikkeelle neljältä aamulla, eikä hotelleja tarvittu. Pojan kielitaito kehittyi ja hänestä kasvoi kansainvälinen: nyt hän työskentelee Unescon päämajassa Pariisissa. Kuka: Olavi Ruotsalainen Mikä: Suonenjoen kaupunginjohtaja Syntynyt: Juankoskella vuonna 1947 Koulutus: Hallintotieteiden maisteri Motto: Pidä kunnostasi huolta. 14 Keva 3-11

15 Pitää nostaa hattua niille, jotka veivät Kevan rahastoivaan järjestelmään. Julkisen sektorin työntekijä voi turvallisin mielin odottaa eläkettä ja kunnat pystyvät ennakoimaan rahallisen panoksensa, sanoo Suonenjoen kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen Keva 15

16 16 Keva 3-11

17 reportaasi Turku yhtiöittää etunenässä Kunnat yhtiöittävät liikelaitoksia. Turun kaupungissa liikelaitoksia on ollut eniten, ja se on yhtiöittämisessä pisimmällä. Teksti Katariina Krabbe / Kuvat Carl Bergman 3-11 Keva 17

18 Yhtiöittäminen sopii erityisesti tekniselle puolelle, koska siellä on jo toimivat markkinat. unnilta vaaditaan hallitusohjelmaa myöten lisää tuottavuutta, ja niiden on pakko omaksua uusia toimintatapoja. Yksi keino pyrkiä tuottavuuden lisäämiseen on yhtiöittää kunnallisia liikelaitoksia. Turussa teknisen toimen liikelaitosten yhtiöittämishanke hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa yksimielisesti vuonna Siitä alkoi valmistelutyö, jonka tuloksena ensi vuoden alusta neljä nykyistä liikelaitosta toimii kolmena uutena yhtiönä. Kunnallistekniikka- ja viherliikelaitos fuusioidaan sekä talotoimi- ja kiinteistöpalveluliikelaitos jatkavat omina yhtiöinään. Sataman yhtiöittämishanke on käynnissä, ja ehkä myöhemmin muodostetaan Turun seudun vesiyhtiö. Valmistelimme pitkään linjauksia liikelaitosten toiminnan kehittämiselle, ja useita vaihtoehtoja käytiin läpi, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell kertoo. Yhtiöittämisen tavoitteena on parantaa tuottavuutta, kustannustehokkuutta, kilpailukykyä ja läpinäkyvyyttä. Yhtiössä myös vastuut ovat selkeämpiä, hän perustelee. Turussa on jo hyviä kokemuksia yhtiöittämisestä. Turku Energia on toiminut yhtiönä 15 vuotta, ja kokemusta on karttunut myös yhtiömuotoisesta seutuyhteistyöstä. Viisi vuotta sitten toteutettu kaupungin pesulan yhtiöittäminen on ollut käynnissä olevalle prosessille eräänlainen pilotti. Kaupungin tekstiilihuoltoyhtiö on kehittynyt lähes konkurssikypsästä yksityistettävästä yksiköstä yhdeksi alan menestyvimmistä yrityksistä Suomessa, apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen kertoo. Samalla henkilöstön työtyytyväisyys on lisääntynyt ja hyöty yhtiön menestyksestä tulee suoraan kaupunkilaisille. Kuntien omistamat yhtiöt tasapainottavat Virtasen mukaan myös kilpailutilannetta kuntatilaajan hyödyksi: Kuntien tarjouskilpailuihin osallistuvat yksityiset yhtiöt tietävät, että merkittävät julkiset hankkeet yleensä toteutetaan kustannuksista riippumatta. Niinpä ne käyttävät usein tarjouksissaan niin sanottua kuntalisää, eli tarjoavat palvelun reilusti kalliimmalla hinnalla kuin todellinen yksityinen markkinahinta olisi. Kun mukaan tulee kunnallinen yhtiö, joka tarjoaakin todellisen markkinahinnan, myös muiden on pakko laskea hintojaan. Mikään oikotie onneen kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen ei kuitenkaan ole. Yhtiöittämisen mahdollistava muutosprosessi alkoi Turussa itse asiassa jo kymmenen vuotta sitten, kun kunnalliset tuottajat eriytettiin niiden tilaajista. Sen jälkeen virastoja alettiin muuttaa liikelaitoksiksi. 18 Keva 3-11

19 reportaasi Teknisen toimen liikelaitosten yhtiöittäminen pitää apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen (vas.) kiireisenä. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell seuraa tilannetta. Liikelaitoksessa on jo etuja virastomalliseen toimintamuotoon verrattuna, kuten oma tase, mutta se on monella tavalla välivaihe. Esimerkiksi liikelaitoksien toimintaan vaikuttava kunta-alan lainsäädäntö ei ole kovin toimiva, eivätkä liikelaitokset voi osallistua tarjouskilpailuihin, Randell sanoo. Liikelaitos on lisäksi edelleen sisällä kunnan organisaatiossa. Vasta kun siirrytään yhtiömaailmaan, raha on oikeasti ansaittava. Silloin pitää keskittyä siihen, että tuote tai palvelu tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti ja tilaajan määrittelemän laatutason mukaisesti, Virtanen sanoo. Randellin mukaan yhtiöittäminen sopii erityisesti tekniselle puolelle, koska siellä on jo toimivat markkinat markkinaympäristössä pelataan samoilla säännöillä kuin muutkin. Yhtiöittäminen ei silti ole itseisarvo, vaan se edellyttää aina harkintaa tapauksen mukaan. Virtanen muistuttaa, että yhtiöit täminen on vain yksi vaihtoehto muiden joukossa: Se on tapa järjestää toimintaa, jos poliittista tahtoa esimerkiksi kuntarajat ylittävälle yhteistyölle on. Paikallisten olojen mukaan eri puolella Suomea päädytään erilaisiin ratkaisuihin. Jos yhtiöittämisen tielle mennään, toimintaedellytysten on oltava kunnossa ja perustettavalla yhtiöllä pitää olla sel keät tuotteet ja tavoitteet. Tuottavuuden kasvattamisella täytyy saada enemmän taloudellista hyötyä kuin vastaavat veroseuraamukset. Turussa on toisaalta kokemusta myös elinkeinopoliittisista yhtiöistä, joilta ei odoteta niinkään voittoa, vaan toimialansa kehittämistä. Randell mainitsee esimerkkinä myös kaupunginteatterin, joka voisi jatkossa mahdollisesti toimia yhtiönä, vaikka se tuskin voittoa tuottaisikaan. Siksi Turussa on mietitty myös mahdollisuutta muodostaa kunta-holding-yhtiö: se selkiyttäisi kaupungin omistamien yhtiöiden omistajaohjausta ja konsernirakennetta sekä voisi mahdollistaa konserniavustusten hyödyntämisen. Koska valtio vaatii kunnilta tuottavuuden kasvua, toivoisimme myös kannusteita erilaisten toimintamallien etsimiseen. Esimerkiksi verolievennykset yhtiöittämisen alkuvaiheessa olisivat paikallaan. Pitemmällä tähtäimellä yhtiömuodosta seuraavat veromenetykset kyllä kompensoituvat tuottavuuden lisääntyessä. Vaikka liikelaitos on välivaihe yhtiöittämiseen, kunnallinen yhtiö ei ole välivaihe matkalla yksityistämiseen. Jos tavoitteena olisi yksityistäminen, se olisi paljon helpompi ja hyvin yksinkertaista tehdä liiketoimintakauppana suoraan virastosta, Virtanen painottaa. Teknisesti yhtiöittäminen onnistuisi parissa kuukaudessa. Sen sijaan toiminnan organisointi ja suunnittelu vie aikaa, sil Keva 19

20 reportaasi Eläkevakuutukset Kevassa Kun Keva valittiin Turun yhtiöiden eläkevakuuttajaksi, päätökseen vaikuttivat niin Turun kaupungin johto kuin henkilöstön edustajatkin. Keva on kunnille tuttu ja luotettava yhteistyökumppani, mikä vaikutti asiaan, kaupunginjohtaja Aleksi Randell huomauttaa. Mikään itsestään selvyys Kevan valitseminen ei hänen mukaansa kuitenkaan ole. Kevan pitää lunastaa paikkansa yhtä lailla kuin muiden yhtiöiden, jotka tarjoavat samoja palveluja ja kumppanuutta, Randell totetaa. Työtyytyväisyys on lisääntynyt niissä yksiköissä, joita yhtiöitetään, kertoo henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuominen. lä se on tehtävä huolella. Yhtiöittämisprosessi on niin raskas ja aikaa vievä, ettei sitä olisi järkeä tehdä välivaiheena. Yhtiöittäminen on aito kehityspolku ja vaihtoehto yksityistämiselle. Virtasen mukaan yhtiöittäminen olisi ollut mahdotonta vielä kymmenen vuotta sitten. Tässä ajassa on muuttunut niin toimintaympäristö kuin lainsäädäntökin. Koko uransa kunnallisessa hallinnossa tehneet johtajatkaan eivät olisi silloin kyenneet omaksumaan yritysmaailman toimintatapoja. Totutuista toimintatavoista pois oppiminen vie aikaa. Henkilöstölle yhtiöittämispäätös merkitsee ainakin epävarmuutta, sillä aluksi kukaan ei tiedä sen vaikutuksia. Periaatepäätöksistä on nyt jo aikaa ja henkilökunta on pidetty hyvin ajan tasalla prosessin etenemisestä, joten pahimmat pelot ovat hälvenneet, Turun kaupungin henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuominen kertoo. Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä uusien yhtiöiden palvelukseen, ja palkat, lomat sekä muut etuudet pysyvät ennallaan. Periaatelinjausten mukaan työnantajajärjestöksi tulee PTY ja eläkkeet pysyvät Kevassa. Työntekijät kaipaavat myös irtisanomissuojaa muutamaksi vuodeksi ja että kaupunki auttaisi uudelleen sijoittumisessa, mikäli yhtiön toiminta lakkaisi. Näistä asioista ei voida kuitenkaan vielä neuvotella, sillä uusia yhtiöitä ei ole vielä perustettu, eikä kaupunki voi tehdä sopimuksia niiden puolesta. Yllättävää kyllä, Työterveyslaitoksen Kunta 10 -tutkimuksen mukaan työtyytyväisyys on kasvanut eniten juuri muutosprosessissa mukana olevalla teknisellä sektorilla. Marja Salmi- Tuominen arvelee tietävänsä syynkin siihen: Nyt kun prosessi on ollut meneillään, henkilökunnan kanssa on puhuttu enemmän työstä, sen tekemisestä ja kehittämisestä. Ihmiset ovat kokeneet, että heidät on otettu enemmän huomioon, heitä on kuunneltu ja heille on kerrottu asioista. Selvästikin epävarmuuden aika on jo ohi, ja tiedetään, mitä tapahtuu. Töitä organisoidaan täyttä päätä uudelleen, ja henkilökunnalle järjestetään räätälöityä, ammattikorkeakoulutasoista koulutusta. Ihmiset ovat pääsääntöisesti hyvin motivoituneita kehittämään omaa osaamistaan, apulaiskaupunginjohtaja Virtanen sanoo. Yhtiöittämisen jälkeenkin palveluiden järjestämis- ja tilaajavastuu jää kunnalle. Koska tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti palvelun tuottajat ja tilaajat ovat tähänkin asti olleet eri organisaatioissa, muutos ei tältä kantilta ole kovin suuri. Sen sijaan yhtiöitettävissä yksiköissä tehostetaan toimintaa ja kehitetään uutta toimintakulttuuria vielä pitkään. Edessä on todennäköisesti vähintäänkin toiset kymmenen vuotta, ennen kuin uudet toimintatavat on ensi vuonna perustettavissa liikeyrityksissä täysin omaksuttu. Toiminnan tehostaminen inhimillisesti vie aikaa. Ketään ei irtisanota, vaan toiminta tehostuu, kun eläköityminen hoidetaan hallitusti. Jos kaksi jää eläkkeelle, tilalle rekrytoidaan vain yksi ja hänetkin yleensä toisiin tehtäviin. Eläkkeelle jääneiden tehtävät järjestetään aina uudestaan, Virtanen selostaa. Tällä tavalla työt tulevat uudelleen organisoiduiksi. Toimenkuvat monipuolistuvat, joten tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän laaja-alaisia osaajia. Koulutuksen, rekrytoinnin ja motivoinnin merkitys korostuu entisestään. Kunnalla on perinteisesti ollut suppean tehtäväalueen täysiaikainen osaaja, oli työtä tai ei. Tulevaisuudessa yksi ihminen hallitsee paljon laajemman tehtäväalueen. Vaikka työtunteja on saman verran kuin ennen, työ on paljon tehokkaampaa. Tehokkuutta on kunnissa lisättävä joka tapauksessa tavalla tai toisella, yhtiöitettiin tai ei. Kunnalliset palvelut on pakko tuottaa tulevaisuudessa tehokkaammin ja vähemmällä henkilöstöllä, sillä muuten vaihtoehtona on vain laskea palvelutasoa. Työvoima yksinkertaisesti loppuu kymmenen vuoden sisällä. 20 Keva 3-11

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettuna päätät myös eläkeasioista Valtuutettuna olet mukana tekemässä strategisia päätöksiä, jotka vaikuttavat eläkeasioihin, siihen

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Eksote 21.1.2015 Ulla Palmroos Kuntoutuspäällikkö Keva Eläketurva Suomessa Työntekijän eläketurva muodostuu joko yhdestä tai useammasta työeläkkeestä sen mukaan,

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Satakuntaliiton maakuntatilaisuus 2.11.2011 Päivi von Plato palvelujohtaja Keva Keva palveluksessanne Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana

PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana Työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Kuntamarkkinat, Helsinki Katri Tonteri Palvelulaitosten työnantajayhdistys

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntalain kokonaisuudistus Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus

Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus Kymenlaakson kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Kotka 26.10.2011 Pekka Alanen Keva 2011 lähtien Keva-nimi ja uusi logo käyttöön

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä

Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä Pekka Lindeman ISS Palvelut Oy EK-elinkeinopäivä 28.04.2005 Lahti Aihealueet Väestön ikääntyminen edellyttää

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus. Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius

Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus. Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius Yleistä kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksesta / 1 Puhdas jakojärjestelmä vuosina 1964 1987 Rahastointi

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät

Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Päijät-Hämeen liiton maakuntatilaisuus Päivi von Plato palvelujohtaja Keva Keva palveluksessanne Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä. Tampere 19.9.2012. Kunta- ja. Keva

Pirkanmaan kuntapäivä. Tampere 19.9.2012. Kunta- ja. Keva Pirkanmaan liitto ja Suomen Kuntaliitto Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Kunta- ja palvelurakenneuudistukset l k t ja Keva Pekka Alanen Keva Missio 2012 lähtien Keva vastaa kattavasti ti julkisen

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot