Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2010"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2010 Kaupunginhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 75 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 129

3 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset Tilapalvelu Liikelaitos Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos Talouskeskus Liikelaitos Altek Aluetekniikka Liikelaitos Kylän Kattaus Liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 222 LIITTEET Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 224 Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 226 Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstöraportti

4 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2010 oli Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta yhdistetyn uuden Jyväskylän toinen toimintavuosi. Suomen seitsemänneksi suurimman kaupungin väkiluku nousi yli :n elokuussa. Yhdistymishankkeen keskeisiksi tavoitteiksi asetettujen toiminta- ja tuotantotapojen sekä rakenteiden uudistaminen jatkuivat. Kaupungin uusi strategia hyväksyttiin maaliskuussa. Uusiutumisen turvaamiseksi aloitettiin uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen laadinta. Osana kansallista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa Keski-Suomessa luodaan ainutlaatuista kolmen seudun kehittämishanketta. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kokonaisuus muodostaa asukkaan toiminnallisen alueen, jonka varaan koko maakunnan kilpailukyky perustuu. Uudistuva Jyväskylän kaupunkiseutu sijoittuu selkeästi Suomen viiden suurimman kaupunkiseudun joukkoon. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on vastannut ammatillisen koulutuksen ohella myös lukiokoulutuksesta alkaen. Terveydenhuollon järjestäminen isäntäkuntamallilla saatiin valmisteltua siten, että uudistus tuli voimaan Jyväskylän väestönkasvu ja työpaikkojen suhteellinen lisääntyminen ovat olleet pitkään ja ovat edelleen suurten kaupunkien kärkeä. Merkittävää alueemme elinvoiman kannalta on myös se, että seudun muidenkin kuntien väkimäärien kasvu jatkui myös vuonna Rakentamisen kokonaisvolyymi laski, mutta asuntotuotanto nousi normaalitasolle. Koulu-, saneeraus- ja muu rakentaminen jatkuu vilkkaana. Suunnitteilla tai toteutuksessa on monia ja monipuolisia rakentamisen alueita eri puolilla kaupunkia kuten Kivelänrannassa, Vaajakoskella, Lutakossa ja Korpilahdella. Uutta haastavaa aktiviteettia tulevaisuudessa tarjoavat valtakunnalliset asuntomessut ja Kankaan alue. Yleiskaavoitus käynnistettiin ja Valkeamäen merkittävä osayleiskaava hyväksyttiin. Vuosittaisessa imagotutkimuksessa Jyväskylä menestyi jälleen erinomaisesti. Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja muu koulutus sekä väestön koulutustaso edustavat edelleen valtakunnan huippua ja ovat sekä Jyväskylälle että naapureille merkittävä voimavara. Myönteisten kehityspiirteiden lisäksi tulee muistaa että Jyväskylässäkin vallitsee korkea, joskin viime vuonna alentunut työttömyys. Työllisyys- ja työttömyysasteemme ovat vastaavaa tasoa kuin vertailukaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kaupungin talous toteutui vuonna 2010 selvästi ennakoitua parempana verotulojen myönteisen kehityksen ja menojen hillityn kasvun ansiosta sekä kuntien yhdistymisen synnyttämien rakenteellisten etujen johdosta. Luottavaisena kiitän henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, asukkaita ja sidosryhmiä tästä on hyvä jatkaa. Markku Andersson kaupunginjohtaja

5 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto 2 Uuden Jyväskylän kaupungin kunnallisvaaleissa valittu valtuusto aloitti toimintansa jo vuoden 2008 puolella. Valtuustossa on 75 valtuutettua, ja paikkajako on seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Perussuomalaiset r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 21 valtuutettua 16 valtuutettua 15 valtuutettua 9 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Pauli Partanen (Kok.) ja varapuheenjohtajina Katja Sorri (Kesk.), Kalevi Olin (SDP) sekä Marja Komppa (Vihr.). Kaupunginvaltuusto kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 202 asiaa. Valtuustossa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: - Huhtasuon koulu- ja päiväkotikampuksen sekä Palokan koulukeskuksen hankesuunnitelmat - Lutakon aukion ja sataman yleissuunnitelman tarkistaminen - Useita asemakaavoja ja niiden muutoksia, muun muassa Valkeamäen osayleiskaava, Vaajakosken aluepaloasema, Palokan koulukeskus, Tikanranta II, Haikan suojelukaava, Korpilahden kirkonmäki ja Liinalammin päiväkoti-koulu - Kaupunkistrategia Jyväskylän kaupungin kehitysaallot - Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelma - Päivähoidon hallinnollinen sijoittuminen - Asuntomessujen hakeminen Jyväskylään - Kymppi R 2010-ohjelma: maankäytön toteuttaminen vuoteen Jalkakäytävien talvihoidon järjestäminen ja kustannusten periminen - Jyväskylän kaupungin aikuispsykiatrian ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistäminen - Kuntien välinen sopimus Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustamisesta ja hallinnosta - Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen, hallintosäännön ja johtosääntöjen tarkistaminen - Kaupunginvaltuuston puheenjohtajien ja kaupunginhallituksen valinta vuosiksi Valtuutetut tekivät vuoden aikana 38 valtuustoaloitetta. Vuoden aikana järjestettiin viisi valtuustoseminaaria sekä lähetekeskustelu kaupunginjohtajan julkistamasta vuoden 2011 talousarvioesityksestä ja taloussuunnitelmasta vuosille Seminaarien teemoina olivat muun muassa Jyväskylän Energia -konsernin ajankohtaiset asiat, kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelma, elinkeinopolitiikka, uuden sukupolven organisaation muutokset, luottamushenkilöorganisaation toiminnan edellytykset sekä ilmastoasioiden tila Suomen kunnissa.

6 Kaupunginhallitus 3 Kaupunginhallituksen kokoonpano oli seuraava: Markku Aarnos (Kok.) varajäsen Johanna Manninen Jari Colliander (Kesk.) varajäsen Aimo Asikainen Ari Hiltunen (Kok.) varajäsen Mari Kyllönen Raimo Kinnunen (SDP) varajäsen Pertti Reinikainen Veijo Koskinen (SDP) varajäsen Juha Hjelt Ulla Lauttamus (SDP) varajäsen Jarno Välinen Tuija Mäkinen (Vihr.) varajäsen Maia Fandi Heidi Nieminen (SDP) varajäsen Kaija Haapsalo Eino Nissinen (Kesk.) varajäsen Timo Taskinen saakka, lähtien Hannu Mäntyjärvi Terhi Pulli (Kok.) varajäsen Merja Hautakangas Matti Pöppönen (Vas.) varajäsen Kari Yksjärvi Jaakko Selin (Kok.) varajäsen Antti Rastela saakka, lähtien Reijo Savolin Pirkko Selin (Kesk.) varajäsen Pirkko Weijo Marika Visakorpi (KD) varajäsen Raija Sipinen Tuulikki Väliniemi (SDP) varajäsen Leena Yksjärvi Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Veijo Koskinen (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pirkko Selin (Kesk.) ja toisena varapuheenjohtajana Ari Hiltunen (Kok.). Kaupunginhallitus kokoontui 35 kertaa ja käsitteli 525 asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin kahdeksan ja niissä käsiteltiin 30 asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: - Aiesopimus vesipuiston toteuttamisesta Laajavuoren alueelle - Kannanotto Pohjanmaan ja Keski-Suomen hätäkeskusalueiden yhdistämisestä ja Keski-Suomen hätäkeskuksen lakkauttamisesta - Uimahallin peruskorjauksen hankesuunnitelma - Lentokenttäkuljetusten käynnistäminen - Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelmatyö - Tehdaskiinteistön etuosto-oikeuden käyttäminen - Kyllön terveysaseman peruskorjauksen hankesuunnitelma - Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa ja konserniohjeen muutokset Lisäksi kaupunginhallitus antoi lausuntoja ja vastineita erilaisista asioista. Kaupunginhallitus perusti yleiskaavatoimikunnan valmistelemaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa ja uuden sukupolven organisaation valmistelutoimikunnan ohjaamaan ja johtamaan organisaatio- ja palvelurakenneuudistusta. Toimikuntien toimikausi päättyy vuoden 2012 lopussa. Luottamushenkilöille maksettiin palkkioita ja korvauksia vuonna 2010 yhteensä euroa.

7 4 Perusturvalautakunnan alaisuudessa toimivat seuraavat jaostot: ympäristöterveysjaosto, yksilöhuoltojaosto, työllisyysjaosto sekä päivähoito- ja varhaiskasvatusjaosto (yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa). Tarkastuslautakunta jakaantui neljään jaostoon seuraavasti: sivistyspalvelut, kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä konsernihallinto. Maaseutulautakunnan alaisuudessa toimi tiejaosto. Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa toimi kaupunkikuvatoimikunta ja kaupunkirakennelautakunnan alaisuudessa joukkoliikennetoimikunta.

8 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys 5 Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2009 aikana selvästi kansainvälisen rahoitusmarkkinahäiriön syvennyttyä kriisiksi. Kriisin seurauksena Suomen bruttokansantuote laski 8,0 prosenttiyksikköä. Tuotannon kokonaisvolyymin muutos oli suurempi kuin 90 luvun alun lamassa. Vuonna 2010 Suomen talous pääsi takaisin kasvu-uralle ja BKT kasvoi arviolta 3,2 prosenttia. Talouskasvun edellytyksen on luonut viennin vahva kehittyminen sekä hyvin toipunut kotimainen kysyntä. Myös vuodelle 2011 kansantuotteen kasvun arvioidaan olevan 2,9 %. Talouskasvun käynnistyminen vaikuttaa viiveellä työllisyyteen. Työpanos työtunteina mitattuna kasvaa jo vuonna 2010 lomautusten vähentyessä. Vuonna 2011 työllisyystilanne alkaa paranemaan. Samanaikaisesti ikärakenteen muutos kuitenkin rajoittaa työn tarjontaa, sillä vuodesta 2011 eteenpäin vuotiaiden määrä vähenee arviolta noin henkilöllä vuodessa. Työllisyysaste kohoaa vuonna 2011 noin 69 prosenttiin ja työttömyysaste alenee alle 8 prosenttiin. Vaikka talous kääntyi vuonna 2010 nousuun, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan ylittävän vuonna 2010 Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksen kolmen prosentin alijäämärajan. Vuonna 2011 julkisen talouden tila kohenee, vaikka se pysyy edelleen 1,3 prosenttia alijäämäisenä suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on 2,5 ja 5 prosentin välillä kansantuotteestamme. Euroina kestävyysvajeen määrä on 5 10 miljardia. Valtion talousarvio vuodelle 2011 on 8,1 mrd. euroa alijäämäinen. Vuoden 2011 lopussa valtionvelan määräksi arvioidaan noin 84 mrd. euroa, jolloin velan suhde bruttokansantuotteeseen nousee noin 44 prosenttiin. Valtionvelka on kasvanut talouskriisin seurauksena voimakkaasti ja velan määrän arvioidaan vuoden 2011 lopussa olevan noin 30 mrd. euroa suurempi kuin vuonna Jyväskylän kaupungin vuoden 2010 talousarvio pohjautui valtionvarainministeriön laatimiin ennusteisiin. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan Vuoden 2010 ja 2011 ennustettavuus on ollut erityisen vaikeaa epävarman taloudellisen ympäristön vuoksi. Jatkossa talouden ennustettavuutta vaikeuttaa erityisesti euroalueen pankki- ja vakausongelmien hoitaminen ja ongelmien heijastuminen reaalitalouden aktiviteettiin. Joka tapauksessa Euroalueella taloudellinen kasvu on vaimeaa ja sen ennustetaan kiihtyvän maltillisesti. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE * 2011* 2012* Bruttokansantuote, % 4,9 4,2 1,0-8,0 3,2 2,9 2,7 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,4 Palkkasumma, % 4,9 5,9 7,0-1,1 2,2 4,0 4,5 Ansiotaso, % 3,0 3,3 5,5 4,0 2,5 2,4 3,0 Kuluttajahintaindeksi, % 1,6 2,5 4,1 0,0 1,2 2,4 2,2 Euribor 3 kk, % 3,1 4,3 4,8 1,2 0,8 1,1 1,7 Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu pysähtyi vuonna Vuoden 2011 aikana inflaation odotetaan kiihtyvän 2,4 prosenttiin johtuen lähinnä veromuutoksista ja kansainvälisistä hintapaineista raaka-ainemarkkinoilla.

9 Korot jatkoivat vuonna 2009 alkanutta laskuaan ja vähentäen rahoituskustannuksia. Vuonna 2010 kolmen kuukauden Euriborkorko oli keskimäärin 0,8 %, kun se vuonna 2008 oli 4,8 %. Ennusteiden mukaan korkotaso nousee seuraavina vuosina, mikä osaltaan kiristää kuntien taloudellista liikkumavaraa. Kuntatalouden kehitys Tilastokeskuksen kunnilta keräämien vuoden 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka sen vielä talousarvioissa ennustettiin jäävän alle miljardin. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Myös kuntayhtymien taloustilanne parani. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 400 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 337 euroa. Ainoastaan 8 kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vastaavia kuntayhtymiä oli 20. Sekä kunnissa että kuntayhtymissä negatiivisten katteiden summa oli noin -4,7 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi 127 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista, mutta vain 42 prosenttia investoinneista. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2010 käyttäneensä vajaat 3,8 miljardia euroa. Tämä on 9,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investoinnit kasvoivat lähes 2,0 miljardia euroa. Investointien omahankintahinnasta 42 prosenttia voitiin rahoittaa vuosikatteella. Loput investointimenoista rahoitettiin pysyvien vastaavien myynnillä ja lainoituksella. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Vaikka syksyn 2009 ja kevään 2010 synkimmät ennusteet kuntatalouden kehityksestä eivät näyttäisi toteutuvan, kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää jatkossa tiukkaa menokuria. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin noin 3,5 prosenttia eli selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Jyväskylän kaupungin kehityspiirteitä 6 Vuonna 2010 kaupungin asukasluku nousi 1 200:lla, mikä oli suhteellisesti neljänneksi nopeinta 15 suurimman kaupungin joukossa. Myös Jyväskylän seudun kasvu oli edelleen selkeästi maan ripeimpiä Oulun, Helsingin ja Tampereen seutujen ohella. Jyväskylän seudun osuus Keski-Suomen väestöstä on 63 % ja työpaikoista 67 %. Jyväskylän vastaavat osuudet ovat 48 % ja 56 %. Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 183 (248 vuonna 2009). Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 197, joka oli 274 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös luonnollinen kasvu (778) oli edellisvuotta pienempi (-70) syntyvyyden laskiessa ja kuolleisuuden noustessa. Työikäisten ja ikääntyneiden jyväskyläläisten määrät kasvoivat. Kunnallisten päivähoitopalvelujen kysyntä nousi vuoden aikana. Myös yksityisen päivähoidon määrä kasvoi palvelurahan myötä. Samoin kasvoi kerhotoiminta. Kouluikäisten määrä pieneni hieman.

10 7 Väkiluvun muutokset * Jyväskylä Seudun muut kunnat Asuntorakentamisen määrä normalisoitui vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Asuntoja valmistui vuonna 2010 tuhat vuosien keskiarvon oltua Koko rakennustuotanto ( kuutiometriä) jäi huomattavasti alle pitkäaikaisen keskiarvon. Vuonna 2010 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit olivat kuitenkin samalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli vuonna 2010 Jyväskylässä euroa ja vuosimuutos 2,7 % (vertailukaupungeissa euroa ja 4,3 %). Keskineliövuokra oli vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä Jyväskylässä 10,52 euroa ja vuosimuutos 8,7 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 9,79 euroa ja 0,6 %. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 660 ja nettolisäystä kertyi 376. Kasvumäärä oli suurempi kuin edellisvuosina. Neljän suurimman (Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto ja Metso Oyj:n Jyväskylän yksiköt) työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes. Vuoden 2010 lopulla jyväskyläläisiä oli ennakkotiedon mukaan Heistä työllisiä oli arviolta eli tuhatkunta enemmän kuin vuonna 2009, mutta saman verran vähemmän kuin vuonna Työpaikkojen määrä on kasvanut kuluneella vuosikymmenellä toiseksi eniten suuriin kaupunkeihin suhteellisesti verrattuna.

11 8 Jyväskylän työpaikat Työttömyys jatkui edelleen ongelmallisena. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2010 lopulla eli 627 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä väheni seitsemän, naisten kuusi ja alle 25-vuotiaiden yhdeksän prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrässä (2 138) oli kasvua 21 %. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 12,0, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 13,1 ja Jyväskylässä 13,4 %. 30 Jyväskylän työttömyysasteet joulukuussa, % 25 25,5 24,1 22,8 22, ,5 20,9 19,8 18, ,4 16,2 15,9 15,0 15,0 14,5 14,4 13,0 12,0 12,2 14,6 13, Poliisin tietoon tuli vuonna 2010 Jyväskylässä (+ 583) omaisuusrikosta sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 932 (-7) ja huumausainerikoksia 172 (+24).

12 Jyväskylän talouden kehitys 9 Jyväskylän kaupungin talous toteutui selvästi parempana kuin vuoden 2010 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Tämän selittävät verotilitysten ennakoitua parempi kehitys, korkotason arvioitua pienempi nousu sekä se, että käyttötalouden menojen lisäykset tulivat katetuiksi käyttötulojen ylittymisellä. Vuosikate oli 39,5 milj. euroa ja se toteutui selvästi alkuperäistä talousarviota (8,1 milj. euroa) parempana. Vuosikate kattoi poistoista 100,3 % ja näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli tasapainossa. Tästä huolimatta lainakanta kasvoi 15,2 miljoonalla. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 34,6 miljoonaa, niiden lisäksi kirjattiin arvonalentumisia 4,8 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämä oli 0,4 miljoonaa euroa ja kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2010 lopussa 152,1 miljoonaa. Toimintatuotot kasvoivat 9,7 miljoonaa (+7,7 %) ja toimintakulut 29,4 miljoonaa (+4,6 %), joten käyttötalouden toimintakate kasvoi 19,7 miljoonalla (+3,9 %). Toimintakulujen kasvusta 7,4 milj. euroa aiheutui valtionosuusjärjestelmän muutoksesta, jonka johdosta kunnat maksavat kotikuntakorvauksia muille perusopetuksen antajille. Lukioiden siirto koulutuskuntayhtymälle pienensi kuluja 6,2 miljoonalla eurolla. Vuoden aikana jätettiin täyttämättä 54 eri syistä vapautunutta virkaa tai tointa. Tästä huolimatta kaupungin työntekijöiden määrä jatkoi kasvuaan. Määrärahat toteutuivat muutettuun talousarvioon nähden hyvin. Sivistyspalveluiden määrärahojen yhteenlaskettu ylitys oli 1,4 ja sosiaali- ja terveyspalveluiden 0,9 miljoonaa euroa. Konsernihallinnon määrärahat alittivat budjetin 0,4 ja kaupunkirakennepalveluiden määrärahat 2,2 miljoonalla eurolla. Maksuosuudet Keski-Suomen sairaanhoitopiirille eivät kasvaneet vuoteen 2009 verrattuna, sillä sairaanhoitopiiri otti hinnoittelussaan huomioon vuonna 2009 kunnilta liikaa perityt maksuosuudet. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 24 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvu oli 14,6 milj. euroa eli 4,1 %. Kasvusta 8,7 miljoonaa oli seurausta kunnallisveron puolen prosentin korotuksesta. Yhteisöveron tuotto kasvoi 3,2 milj. euroa (17,4 %). Kiinteistöveron tuotto kasvoi 6,3 milj. euroa (23,6 %). Kiinteistöveroprosenttien noston vaikutus oli 6,6 miljoonaa, joten ilman sitä kiinteistöveron tuotto olisi laskenut. Verotulot toteutuivat 18,4 miljoonaa (4,6 %) muutettua talousarviota suurempina. Valtionosuuksia saatiin 132,9 miljoonaa euroa. Lukioiden siirto pienensi saatua valtionosuutta noin 5,9 miljoonalla. Investointien määrä pysyi korkeana ja oli kaikkiaan 78,8 milj. euroa (+4,2 milj. euroa). Vuonna 2010 toteutumatta jääneitä investointeja esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuonna 2011 yhteensä 12,4 miljoonaa. Suurimmat investointikohteet olivat Palokan koulukeskus (4,5 milj. euroa), Keski- Palokan koulu (4,1 milj. euroa), Vaajakosken koulu (3,4 milj. euroa), Säynätsalon koulu ja päiväkoti (2,9 milj. euroa) sekä Kyllön terveysaseman peruskorjaus (2,7 milj. euroa). Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 18,5 milj. euroa ja maan ostoihin 15,5 miljoonaa, josta entisen Kankaan paperitehtaan alueen osuus oli 13,2 miljoonaa. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 256,6 milj. euroa eli euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 15,2 milj. euroa (100 euroa/asukas). Lainat kasvoivat selvästi vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Syynä tähän olivat ennakoitua suurempi verotulojen kasvu, investointien toteutuminen suunniteltua pienempinä ja siirtyminen vuoden 2011 puolelle sekä kaupungin kassavarojen pienentyminen. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri.

13 10 Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate , , , ,9 9, ,4 34,4 28, , ,0 39, Vesilaitosten myynti Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate 90 Investointien tulorahoitus = vuosikate ja investointien omahankintameno Investointien omahankintameno = investointimenot - saadut rahoitusosuudet 80 71,6 77, ,0 60,3 56,5 58,8 61, ,2 17,5 49,6 27,9 43,5 12,9 19,4 49,4 28,9 44,9 34,4 23,2 27,0 39, , Investointien omahankintameno Vuosikate

14 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sekä vuosien 2009 ja 2010 talousarvioissa on esitetty uuden kaupungin merkittävimmät kehittämishankkeet ja -tehtävät. Uuden kaupungin toisena tilinpäätösvuonna 2010 yhdistymishyötyjä korostavia kokonaisuuksia olivat mm.: - Kaupunkistrategian viimeistely ja hyväksyminen - Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelun aloittaminen - Tuottavuutta parantavien toimien ja tuottavuusohjelman toteuttaminen - Palvelurakenteeseen vaikuttavien toimien valmistelu ja toimeenpano - Palveluverkkokokonaisuuden ja palvelujen sijoittumisen arviointi kaupungin muuttuneen aluerakenteen mukaan - Maakäytön ja kaavoituksen toteuttaminen uudessa aluerakenteessa - Henkilöstövoimavarojen määrän hallinta Kuntien yhdistymisen jälkeen on valmistelu ja osin toteutettu seuraavat huomattavat järjestelyt kaupunkiorganisaatiossa: - Lukio-opetuksen siirto koulutuskuntayhtymän liikelaitokselle syksyllä Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymän lakkauttamiseen ja Jyväskylän terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen toiminnan aloittamiseen liittyvät valmistelut - Aikuispsykiatrian, mielenterveystyön ja päihdehuollon erityispalvelujen siirto sairaanhoitopiirin toiminnaksi - Jyväskylän Seudun Työterveyden liikelaitoksen muuttaminen maakunnan kahdentoista kunnan työterveyspalvelujen tuottajaksi - Valmistelu lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sijoittamiseksi sivistyspalvelujen ja perusopetuksen yhteyteen Kaupungin talous toteutui vuonna 2010 selvästi ennakoitua parempana verotulojen myönteisen kehityksen ja menojen hillityn kasvun ansiosta sekä kuntien yhdistymisen synnyttämien rakenteellisten etujen johdosta. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutuminen Yhdistyneiden kuntien valtuustojen hyväksymä hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutumisesta tilinpäätösvuonna 2010 voidaan tiivistetysti todeta seuraavaa: Sopimuskohta Toteutuminen vuonna Yhdistymisen Kaupunkistrategia valmisteltiin vuoden 2009 aikana. edellytykset ja tavoitteet Luottamushenkilöiden lisäksi kaupungin henkilöstö osallistui laajasti strategian valmisteluun. Valtuusto hyväksyi kaupunkistrategian Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen Asuinalue- ja kyläkierrokset jatkuivat suunnitellulla tavalla vuoden 2010 aikana. Kansalaistoiminnan avustuksia myönnettiin järjestöjen ja yhteisöjen asukas-, kylä- ja kansalaistoimintaan sekä monikulttuuriseen

15 12 toimintaan. Kaupunginjohtaja asetti työryhmän tarkastelemaan laajaalaisesti yhteistyötä kaupungin ja kolmannen sektorin välillä. Työryhmän raportoi työnsä etenemisestä kaupunginhallitusta. Palvelualueet ovat keränneet ja analysoineet asiakaspalautteen. Vuoden 2010 aika toteutettiin kuntapalvelututkimus, jossa selvitettiin kuntalaisten mielipiteitä kaupungin palveluista ja yhdistymisprosessista. 3.Luottamushenkilöhallinto Sivistyspalvelujen palvelualueen lautakuntajaosta tehtiin vuonna 2009 valitus. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä todettiin, että hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa on sitovalla tavalla sovittu uuden kunnan lautakuntajaosta. Näin ollen voimassa ollut jako kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakuntiin todettiin järjestämissopimuksen vastaiseksi. 4. Organisaatio ja johtaminen Esivalmistelun jälkeen kaupunginhallitus asetti toimikunnan ohjaamaan ja johtamaan uuden sukupolven organisaatiouudistusta. Toimikunnan toimikausi kestää vuoden 2012 loppuun. Organisaatiotoimikunta aloitti toimintansa ja piti seitsemän kokousta vuoden 2010 aikana. Palvelu- ja organisaatiouudistus oli useamman kerran esillä valtuuston seminaareissa. Valtuusto käsitteli ensimmäisen kerran päätösasiana uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistusta Luottamushenkilöorganisaation toimivuuden ja hyvän hallitustyöskentelyn edellytysten vahvistaminen nousi esille uuden sukupolven organisaation uudistustyössä. Valtuuston hyväksymän konserniohjauksen periaatteiden ja omistajapoliittisten linjausten sekä kaupunginhallituksen hyväksymän konserniohjeen täydennykseksi kaupunginhallitus hyväksyi Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa -ohjeen tytäryhtiöissä noudatettavaksi. Johtamisen ja henkilöstön kehittämisen sekä muutostuen eri toimintamuodot esitetään kaupungin vuoden 2010 henkilöstökertomuksessa. 5. Palvelujen järjestäminen ja lähipalvelut Palveluverkkoselvitysten tekeminen aloitettiin jo ennen kuntien yhdistymisen vuonna Suurin osa palveluverkkoselvityksistä valmistui vuoden 2010 loppuun mennessä. Arviot palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toteutumisesta sisältyvät palvelualueiden talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen raportointiin tilinpäätöksessä.

16 13 6. Henkilöstön järjestelyt Tilinpäätösvuonna valmisteltiin Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymien henkilöstösiirtoja kaupungin perusterveydenhuollon organisaatioon ja lukiokoulutuksen henkilöstön siirto koulutuskuntayhtymään. Henkilöstöstrategiaa käsiteltiin yhteistoimintatoimikunnassa tavoitteena tuoda päätettäväksi henkilöstöpoliittinen Jyväskyläsopimus. 8. Taloudenhoidon periaatteet Kaupungin talouden tasapainottamista edistäviä toimia jatkettiin tilipäätösvuonna Kaupunki oli aktiivisesti mukana VM:n ohjaamassa tuottavuusohjelmatyössä. Vuoden 2010 talousarvioon sisältyi ensimmäistä kertaa tuottavuusohjelma, jota palvelualueet toteuttivat eri tavoin tilipäätösvuoden aikana. Tilinpäätösvuoden 2010 aikana eläkkeelle siirtymisen tai muun poistuman kautta vapautuneista vakituisista tehtävistä noin joka viides on jätetty täyttämättä. Hallinnossa jätettiin täyttämättä kaksi kolmasosaa vapautuneista tehtävistä. 9. Investointirahoitus Yhdistymissopimuksen mukaisesti osoitetaan entisen maalaiskunnan alueella tapahtuviin investointeihin 38,7 milj. euroa ns. Valon rahoina lisättynä sovitun investointitasoon. Entisen maalaiskunnan alueelle kohdistetaan vuosina yhteensä 128,6 milj. euron investoinnit, joista 2010 toteutui 29,2 milj. euroa. Tähän mennessä yhdistymissopimuksen mukaisista investoinneista on toteutettu 43 prosenttia. Valtuustolle annetaan selvitys sopimuskohdan toteutumisesta vuonna 2010 tilinpäätöksen erillisessä kohdassa. 10. Kuntayhtymiä ja sopimuksia koskevat järjestelyt Tilipäätösvuoden aika valmisteltiin sopimukset Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymien lakkaamisesta. Samoin valmisteltiin Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen toiminnan aloittamista vuoden 2011 alusta. Jyväskylän kaupungin lisäksi ns. JYTE alueen kuntia ovat Hankasalmi, Muurame ja Uurainen. Valtuusto päätti , että lukiokoulutus siirretään Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toiminnaksi. Lukiokoulutus siirrettiin alkaen koulutuskuntayhtymään.

17 Strategiset kehittämishankkeet Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma Hyväksytyn kaupunkistrategian toteuttamiseksi tehdään ohjelma, jossa tarkemmin määritellään ne toimenpiteet, joilla strategiaa toteutetaan. Ohjelmassa määritellään toteuttamisvastuut, toimenpiteiden aikataulut sekä seurantamittarit ja -tavat, joilla toteutumista arvioidaan. Vastaava menettely toteutetaan myös palvelualueiden strategioiden osalta. Toteutuminen: Kaupunkistrategia hyväksyttiin valtuustossa maaliskuussa Sen jälkeen palvelualueet ovat tehneet omat strategiansa. Lautakunnat ovat hyväksyneet ne siinä aikataulussa, että perusturvalautakunta käsitteli sosiaali- ja terveyspalvelujen strategian tammikuussa Strategioiden hyväksymisprosessi on viivästynyt suunnitellusta sillä tavoin, että koko kaupungin toteuttamisohjelma tehdään vuoden 2011 aikana. 2. Tuottavuusohjelma Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilaston mukaan kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteenlaskettu kokonaistuottavuus on laskenut lähes koko 2000-luvun. Valtioneuvoston keväällä 2009 tekemän linjauksen mukaan 20 suurinta kuntaa tekee palvelujensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat. Valtionvarainministeriö valmistelee yhdessä näiden kuntien kanssa työsuunnitelman siitä, miten suurissa kunnissa yhteisesti sovitulla tavalla tehdään tuottavuusohjelmat sekä parannetaan palvelujen ja toiminnan tuottavuutta lähivuosina. Suunnitelma valmistuu syksyllä Myös peruspalveluohjelmassa kiinnitetään huomiota kuntien tuottavuuskehitykseen. Kaupungissa on tehty merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Nämä tarjoavat edellytyksiä kaupungin toiminnan kehittämiselle ja tuottavuuden parantamiselle. Taloudellisen taantuman seurauksena kuntien taloustilanteen vaikeutuminen vauhdittaa ryhtymistä konkreettisiin toimiin tuottavuuden kohentamiseksi. Kaupunkistrategiassa asetetaan vahva tavoite tuottavuuden parantamiseksi. Tässä tarkoituksessa toteutetaan kaupungin tuottavuusohjelmaa, joka on osa kaupungin talousarvion suunnittelu- ja toimeenpanoprosessia. Vuoden 2010 talousarvion luvussa 1.6 esitellään tuottavuusohjelman sisältöä tarkemmin. Toteutuminen: Valtioneuvoston keväällä 2009 tekemän linjauksen mukaisesti kaupunki oli mukana 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyössä. Valtiovarainministeriö ohjasi ohjelmatyötä. Työ eteni ensisijaisesti osana kaupunkien tavanomaista talousarvion suunnittelua ja toimeenpanoa. Lisäksi tuottavuusohjelman alla toteutettiin seitsemän kaupunkien yhteistä kärkihanketta, joista Jyväskylän vastuulla oli neljän hankkeen vetäminen. Tuottavuusohjelma sisältyi ensimmäisen kerran vuoden 2010 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Talousarviossa 2010 todetaan, että vuosina asettaa vuosittain yleinen tuottavuuden parantamistavoite, jonka mukaan kaupungin palveluja ja toimintoja kustannusvaikuttavasti kehittämällä ja tuottavuutta parantamalla käyttötalouden menojen kasvua pystytään hillitsemään siten, että kaupungin talous täyttää terveen kuntatalouden kriteerit valtuustokauden aikana. Vuoden 2010 talousarviossa tavoitteeksi asetettiin, että tuottavuutta parantamalla Jyväskylän kaupungin menokasvu tulee pystyä painamaan vajaan yhden prosentin tasoon, jolloin vuosikate voidaan nostaa poistojen tasolle.

18 15 Palvelualueet arvioivat, että tehdyillä toimilla pystyttiin tilipäätösvuonna hillitsemään käyttötalousmenojen kasvua kahdella miljoonalla eurolla. 3. Uuden sukupolven organisaatio Yhdistymissopimuksen mukaan kaupunkiin tehdään uuden sukupolven organisaatio, jota toteutetaan vaiheittain ja joka otetaan lopullisesti käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa vuonna Organisaation ja sen valmistelun periaatteita on tarkennettu valtuuston hyväksymässä strategiakortissa. Vuoden 2010 aikana vahvistetaan tarkemmat organisaation rakentamisen periaatteet. Valmistelutyölle tehdään aikataulutettu ohjelma ja määritellään kehittämisvastuut. Valmistelu alkaa yhdistymissopimuksessa ohjeeksi annettujen ydinprosessien määrittelyllä. Vuoden aika selvitetään mahdollisuudet osittaisuudistuksen tekemiseen ja tehdään niistä tarvittavat ehdotukset. Toteutuminen: Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistusta valmisteltiin koko tilipäätösvuoden ajan. Esivalmistelun jälkeen kaupunginhallitus asetti toimikunnan ohjaamaan ja johtamaan uuden sukupolven organisaatiouudistusta. Toimikunnan toimikausi kestää vuoden 2012 loppuun. Organisaatiotoimikunta aloitti toimintansa ja piti seitsemän kokousta vuoden 2010 aikana. Palvelu- ja organisaatiouudistus oli useamman kerran esillä valtuuston seminaareissa. Valtuusto käsitteli ensimmäisen kerran päätösasiana uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistusta Valtuusto merkitsi valmistelutilanteen tietoonsa. Yksityiskohtaista valmistelua varten on nimetty viisi selvityshenkilöä, jotka tekevät työtään ajalla Hyvinvointikertomus Vuoden 2010 aikana valmistellaan hyvinvointikertomus, joka jatkaa Jyväskylän kaupungissa kahdella edellisellä valtuustokaudella toteutettua käytäntöä. Kertomuksessa kuvataan kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa ja kehityssuuntia sekä linjataan kaupungin hyvinvointipolitiikkaa. Kertomuksen valmistelutyö tehdään siten, että se voidaan saattaa kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuonna Toteutuminen: Vuoden 2010 aikana on kerätty aineistoa hyvinvointikertomusta varten. Kertomus valmistuu vuonna Valmisteluvastuussa on sosiaali- ja terveyspalvelukeskus. 5. Terveydenhuollon toimintamalli Vuoden 2011 alussa Palokan ja Muurame-Korpilahden terveydenhuollon kuntayhtymät lakkaavat ja kaupunki ottaa tehtäväkseen hoitaa koko alueensa perusterveydenhuollon. Kaupunki on valmis kantamaan vastuunsa seudullisen perusterveydenhuollon järjestämisestä perustamalla Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen yhdessä mukaan tulevien kuntien kanssa. Toteutuminen: Tilipäätösvuoden aika valmisteltiin sopimukset Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymien lakkaamisesta. Samoin valmisteltiin Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen toiminnan aloittamista vuoden 2011 alusta. Perusteelliseen ja laajaan valmistelutyöhön sisältyivät mm. kuntayhtymistä kaupungin organisaatioon siirtyvän henkilöstön sijoittumisjärjestelyt, organisaatiorakenteen määrittely ja sääntövalmistelu sekä suoritepohjaisen ja toimipaikkakohtaisen talouden ohjauksen

19 16 käyttöönotto. Jyväskylän kaupungin lisäksi ns. JYTE-alueen kuntia ovat Hankasalmi, Muurame ja Uurainen. Samoin valmisteltiin Jyväskylän Seudun Työterveyden liikelaitoksen muutos maakunnan kahdentoista kunnan työterveyspalvelujen tuottajaksi. 6. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Valtiovarainministeriö on valmistellut perusteellisen selvityksen kuntajohtamisesta (loppuraportti: 'Kunnan johtaminen - demokratia, työnjako ja vastuu'). Selvityksessä tuodaan esille haasteista, joita toimintaympäristön muutokset asettavat kuntajohtamiselle ja keinoja, miten kuntajohtamisen edellytyksiä ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia voidaan parantaa. Kuntaliitto on antamassa Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevaa suositusta kuntakonsernissa (corporate governance). Suositus käsittelee konserniohjausta ja omistajapolitiikkaa sekä hyvän hallitustyöskentelyn periaatteita. Yhdistymissopimuksen mukaisesti talousarviovuonna valmistellaan ja hyväksytään kaupungin hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva ohje. Toteutuminen: Kuntaliitto antoi syksyllä 2009 hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevan suosituksen kuntakonsernissa (corporate governance). Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva suositus täydentää kuntalakiin ja osakeyhtiölakiin perustuvia menettelytapoja sekä konserniohjauksen periaatteita. Kaupunginhallitus hyväksyi konserniohjeen tarkistukset sekä hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa -ohjeen. Hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohjeella yhtenäistetään konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden johtamis- ja hallintokäytäntöjä ja osaltaan varmistetaan, että kaupungin tytäryhtiöissä toteutuvat terveet liikeperiaatteet, riittävä avoimuus, tulostietojen oikeellisuus, asianmukainen sisäinen valvonta ja riskien hallinta. Ohjeen tarkoituksena on myös täsmentää omistajan, yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan rooleja sekä selkeyttää työnjakoa. Konsernin omistajalinjaukset perustuvat kaupunginvaltuuston päätökseen konserniohjauksen periaatteista ja omistajapoliittisista linjauksista tytäryhtiöissä. 7. Yritysvaikutusten arviointi Jyväskylän kaupunki ryhtyy aktiivisesti edistämään yritysvaikutusten arviointia yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Toteutuminen: Jyväskylässä on työstetty välinettä, jonka avulla kunnallisen päätöksenteon valmisteluvaiheessa voidaan ennakoida päätöksen vaikutuksia yrityksiin ja yrittäjyyteen. Tämän YRVA-työkalun odotetaan lisäävän kunnan ja yrittäjien välistä yhteistoimintaa sekä sen sujuvuutta ja toisaalta edistävän koko seudun elinkeinopolitiikkaa. Työ on edennyt yhteistyössä kaupungin viranhaltijoiden, yrittäjäjärjestöjen edustajien, Yrittäjien aluejärjestön erityisasiantuntijan sekä yliopiston kanssa. Kaupunkirakennepalvelujen pilottiprojekteista tehdyn raportin, Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa hyväksytyn pro gradu -tutkielman lähtökohtana on Jyväskylän kaupungin tahto ja aikomus ottaa yrittäjyys paremmin huomioon kunnallisessa päätöksenteossa. Tutkimuksen tuloksena esitetään toimintamalli, joka kanavoi tehokkaasti yrittäjien näkemykset kaavoittajan tietoon ja varmistaa yrittäjien kuulemisen kaavoitusprosessissa. Toimintamallissa yrittäjäyhdistysten ns. YRVA-

20 17 työryhmä on sitoutettu mukaan kaavoitusprosessiin aina kaavan vireillepanosta kaavan hyväksymiseen asti. YRVA-työryhmältä pyydetään jatkossa lausunto, jossa arvioidaan kaavan yritysvaikutusten merkittävyys sekä tuodaan esiin koko yrityskentän mielipide. Yritysvaikutusten systemaattinen arviointi on tarkoitus ulottaa koskemaan kaikkea Jyväskylän kaupungissa tehtävää päätöksentekoa, siinä määrin kuin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Rakennepalvelujen palvelualueen pilotin valmistuttua YRVA-työ on parastaikaa käynnistymässä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueella. Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Vuonna 2010 toteutumatta jääneitä investointimenoja esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuoden 2011 talousarvion muutosten kautta yhteensä 12,4 miljoonaa euroa seuraaviin kohteisiin: Uudelleenbudjetoinnit 2011 Irtain käyttöomaisuus 1000 Konsernihallinto, tietohallinto 435,0 Sivistyslautakunta LTK ,8 Kulttuuri-,liikunta- ja nuorisoltk LTK ,0 Kaupunkirakennelautakunta LTK ,7 Investoinnit, urheilu- ja retkeilyalueet LTK ,0 Tilapalvelu JHK ,0 K-S pelastuslaitos JHK ,0 Yhdyskuntarakentaminen, investoinnit LTK ,0 Yhdyskuntarakentaminen, maan hankinta LTK ,0 Uudelleenbudjetoinnit yhteensä ,5

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa. Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE 1 KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2017 oli noin 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2018 esiteltävä vuoden 2017 tilinpäätös on

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 )

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 ) Kaupunginhallitus 100 27.03.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 77/04.047/2017 KH 27.03.2017 100 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut. Konsernijaosto

Talousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut. Konsernijaosto Talousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut Konsernijaosto 23.4.2018 Talousarvion 2019 lähetekeskustelu Lähtökohtana uuden kuntastrategian päämäärät 1. Sujuva 2. Hyvinvoiva 3. Vireä Keskeisiä Tuusulan talouden

Lisätiedot

KHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein.

KHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein. Kaupunginhallitus 217 13.08.2018 Kaupungin talouden toteutuminen / osavuosikatsaus 1-6 / 2018 253/02.02.02/2018 KHALL 13.08.2018 217 Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS

VUOSIKATSAUS VUOSIKATSAUS 1.1.-31.12.2018 Väestömäärä kehittyi myönteisesti Joensuun väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan 76 577. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä (+0,7 %). Vuonna 2017 väestömäärä kasvoi

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Jyväskylän tilinpäätös 2011

Jyväskylän tilinpäätös 2011 Jyväskylän tilinpäätös 2011 TP 2010 TP 2011 Muutos Veroprosentti 19,00 % 19,00 % 0,00 % Asukasluku 130 816 132 062 1 246 Verotulot, milj. euroa 421,6 427,5 5,9 Verotulot, euroa/as 3 223 3 237 14 Vuosikate,

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018 Kaupunginhallitus 101 28.03.2019 Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018 151/04.047/2019 KH 28.03.2019 101 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi.

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUS NETTO

KÄYTTÖTALOUS NETTO Jyväskylän kaupungin tilinpäätös 2004 TP 2003 TP 2004 Muutos Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 0,00 % Asukasluku 82 409 83 582 1173 Verotulot, milj. euroa 218,4 220,3 1,9 Vuosikate, milj. euroa 5,7 5,1-0,6

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 290 27.8.2018 111 Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 27.8.2018 290 Asianro 55/02.02.02/2018 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Nurmeksen vuoden 2017 tilinpäätös vahva muun kuntatalouden mukaisesti

Nurmeksen vuoden 2017 tilinpäätös vahva muun kuntatalouden mukaisesti 1 (5) JULKAISUVAPAA TIEDOTE Nurmeksen vuoden 2017 tilinpäätös vahva muun kuntatalouden mukaisesti Nurmeksen kaupungille vuosi 2017 oli muutoksen vuosi. Kaupungin uusi hallintosääntö astui voimaan 1.6.2017

Lisätiedot

Talous ja omistajaohjaus

Talous ja omistajaohjaus Talous ja omistajaohjaus Kaupunginvaltuuston perehdytyskoulutus 30.5.2017 Jukka Weisell Talouden kolme tasoa Oulun kaupunki: Liikelaitokset Rahastot Oulu-konserni: Tytäryhteisöt om. >50 % Osakkuusyhtiöt

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Tarkastuslautakunta MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakuntaan kuuluvat puheenjohtajana

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon,

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, Sivu 1 / 20 Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, 19.11.2018 Jäljessä on listattu korjatut kohdat (ei alkuperäistä esitystä), ellei muuta ole mainittu. Yleiset lähtökohdat s. 3-4) Esipuhe Talousarviossa

Lisätiedot

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmeksen kaupungille vuosi 2018 vahvan perustoiminnan ansiosta hieman odotuksia parempi. Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019

Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019 Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019 Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja Eero Raittila talousjohtaja 19.11.2018 Esityksen sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia ja toiminnalliset painopistealueet 3. Tulopohja

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Sisällys 1 Palvelualueen tehtävät 2 Palvelualueen rakenne 3 Liikelaitokset 4 Perusturvalautakunta ja sen jaostot 5 Lautakunnan ja jaostojen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2018 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS POSITIIVISELLA URALLA Väestömäärä ylitti 76 000 asukkaan rajan ja oli ennakkotiedon mukaan 76 096. Kasvua 248 henkilöä. Rakentamisessa

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot