Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2010"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2010 Kaupunginhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 75 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 129

3 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset Tilapalvelu Liikelaitos Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos Talouskeskus Liikelaitos Altek Aluetekniikka Liikelaitos Kylän Kattaus Liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 222 LIITTEET Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 224 Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 226 Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstöraportti

4 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2010 oli Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta yhdistetyn uuden Jyväskylän toinen toimintavuosi. Suomen seitsemänneksi suurimman kaupungin väkiluku nousi yli :n elokuussa. Yhdistymishankkeen keskeisiksi tavoitteiksi asetettujen toiminta- ja tuotantotapojen sekä rakenteiden uudistaminen jatkuivat. Kaupungin uusi strategia hyväksyttiin maaliskuussa. Uusiutumisen turvaamiseksi aloitettiin uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen laadinta. Osana kansallista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa Keski-Suomessa luodaan ainutlaatuista kolmen seudun kehittämishanketta. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kokonaisuus muodostaa asukkaan toiminnallisen alueen, jonka varaan koko maakunnan kilpailukyky perustuu. Uudistuva Jyväskylän kaupunkiseutu sijoittuu selkeästi Suomen viiden suurimman kaupunkiseudun joukkoon. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on vastannut ammatillisen koulutuksen ohella myös lukiokoulutuksesta alkaen. Terveydenhuollon järjestäminen isäntäkuntamallilla saatiin valmisteltua siten, että uudistus tuli voimaan Jyväskylän väestönkasvu ja työpaikkojen suhteellinen lisääntyminen ovat olleet pitkään ja ovat edelleen suurten kaupunkien kärkeä. Merkittävää alueemme elinvoiman kannalta on myös se, että seudun muidenkin kuntien väkimäärien kasvu jatkui myös vuonna Rakentamisen kokonaisvolyymi laski, mutta asuntotuotanto nousi normaalitasolle. Koulu-, saneeraus- ja muu rakentaminen jatkuu vilkkaana. Suunnitteilla tai toteutuksessa on monia ja monipuolisia rakentamisen alueita eri puolilla kaupunkia kuten Kivelänrannassa, Vaajakoskella, Lutakossa ja Korpilahdella. Uutta haastavaa aktiviteettia tulevaisuudessa tarjoavat valtakunnalliset asuntomessut ja Kankaan alue. Yleiskaavoitus käynnistettiin ja Valkeamäen merkittävä osayleiskaava hyväksyttiin. Vuosittaisessa imagotutkimuksessa Jyväskylä menestyi jälleen erinomaisesti. Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja muu koulutus sekä väestön koulutustaso edustavat edelleen valtakunnan huippua ja ovat sekä Jyväskylälle että naapureille merkittävä voimavara. Myönteisten kehityspiirteiden lisäksi tulee muistaa että Jyväskylässäkin vallitsee korkea, joskin viime vuonna alentunut työttömyys. Työllisyys- ja työttömyysasteemme ovat vastaavaa tasoa kuin vertailukaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kaupungin talous toteutui vuonna 2010 selvästi ennakoitua parempana verotulojen myönteisen kehityksen ja menojen hillityn kasvun ansiosta sekä kuntien yhdistymisen synnyttämien rakenteellisten etujen johdosta. Luottavaisena kiitän henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, asukkaita ja sidosryhmiä tästä on hyvä jatkaa. Markku Andersson kaupunginjohtaja

5 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto 2 Uuden Jyväskylän kaupungin kunnallisvaaleissa valittu valtuusto aloitti toimintansa jo vuoden 2008 puolella. Valtuustossa on 75 valtuutettua, ja paikkajako on seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Perussuomalaiset r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 21 valtuutettua 16 valtuutettua 15 valtuutettua 9 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Pauli Partanen (Kok.) ja varapuheenjohtajina Katja Sorri (Kesk.), Kalevi Olin (SDP) sekä Marja Komppa (Vihr.). Kaupunginvaltuusto kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 202 asiaa. Valtuustossa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: - Huhtasuon koulu- ja päiväkotikampuksen sekä Palokan koulukeskuksen hankesuunnitelmat - Lutakon aukion ja sataman yleissuunnitelman tarkistaminen - Useita asemakaavoja ja niiden muutoksia, muun muassa Valkeamäen osayleiskaava, Vaajakosken aluepaloasema, Palokan koulukeskus, Tikanranta II, Haikan suojelukaava, Korpilahden kirkonmäki ja Liinalammin päiväkoti-koulu - Kaupunkistrategia Jyväskylän kaupungin kehitysaallot - Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelma - Päivähoidon hallinnollinen sijoittuminen - Asuntomessujen hakeminen Jyväskylään - Kymppi R 2010-ohjelma: maankäytön toteuttaminen vuoteen Jalkakäytävien talvihoidon järjestäminen ja kustannusten periminen - Jyväskylän kaupungin aikuispsykiatrian ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistäminen - Kuntien välinen sopimus Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustamisesta ja hallinnosta - Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen, hallintosäännön ja johtosääntöjen tarkistaminen - Kaupunginvaltuuston puheenjohtajien ja kaupunginhallituksen valinta vuosiksi Valtuutetut tekivät vuoden aikana 38 valtuustoaloitetta. Vuoden aikana järjestettiin viisi valtuustoseminaaria sekä lähetekeskustelu kaupunginjohtajan julkistamasta vuoden 2011 talousarvioesityksestä ja taloussuunnitelmasta vuosille Seminaarien teemoina olivat muun muassa Jyväskylän Energia -konsernin ajankohtaiset asiat, kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelma, elinkeinopolitiikka, uuden sukupolven organisaation muutokset, luottamushenkilöorganisaation toiminnan edellytykset sekä ilmastoasioiden tila Suomen kunnissa.

6 Kaupunginhallitus 3 Kaupunginhallituksen kokoonpano oli seuraava: Markku Aarnos (Kok.) varajäsen Johanna Manninen Jari Colliander (Kesk.) varajäsen Aimo Asikainen Ari Hiltunen (Kok.) varajäsen Mari Kyllönen Raimo Kinnunen (SDP) varajäsen Pertti Reinikainen Veijo Koskinen (SDP) varajäsen Juha Hjelt Ulla Lauttamus (SDP) varajäsen Jarno Välinen Tuija Mäkinen (Vihr.) varajäsen Maia Fandi Heidi Nieminen (SDP) varajäsen Kaija Haapsalo Eino Nissinen (Kesk.) varajäsen Timo Taskinen saakka, lähtien Hannu Mäntyjärvi Terhi Pulli (Kok.) varajäsen Merja Hautakangas Matti Pöppönen (Vas.) varajäsen Kari Yksjärvi Jaakko Selin (Kok.) varajäsen Antti Rastela saakka, lähtien Reijo Savolin Pirkko Selin (Kesk.) varajäsen Pirkko Weijo Marika Visakorpi (KD) varajäsen Raija Sipinen Tuulikki Väliniemi (SDP) varajäsen Leena Yksjärvi Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Veijo Koskinen (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pirkko Selin (Kesk.) ja toisena varapuheenjohtajana Ari Hiltunen (Kok.). Kaupunginhallitus kokoontui 35 kertaa ja käsitteli 525 asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin kahdeksan ja niissä käsiteltiin 30 asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: - Aiesopimus vesipuiston toteuttamisesta Laajavuoren alueelle - Kannanotto Pohjanmaan ja Keski-Suomen hätäkeskusalueiden yhdistämisestä ja Keski-Suomen hätäkeskuksen lakkauttamisesta - Uimahallin peruskorjauksen hankesuunnitelma - Lentokenttäkuljetusten käynnistäminen - Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelmatyö - Tehdaskiinteistön etuosto-oikeuden käyttäminen - Kyllön terveysaseman peruskorjauksen hankesuunnitelma - Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa ja konserniohjeen muutokset Lisäksi kaupunginhallitus antoi lausuntoja ja vastineita erilaisista asioista. Kaupunginhallitus perusti yleiskaavatoimikunnan valmistelemaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa ja uuden sukupolven organisaation valmistelutoimikunnan ohjaamaan ja johtamaan organisaatio- ja palvelurakenneuudistusta. Toimikuntien toimikausi päättyy vuoden 2012 lopussa. Luottamushenkilöille maksettiin palkkioita ja korvauksia vuonna 2010 yhteensä euroa.

7 4 Perusturvalautakunnan alaisuudessa toimivat seuraavat jaostot: ympäristöterveysjaosto, yksilöhuoltojaosto, työllisyysjaosto sekä päivähoito- ja varhaiskasvatusjaosto (yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa). Tarkastuslautakunta jakaantui neljään jaostoon seuraavasti: sivistyspalvelut, kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä konsernihallinto. Maaseutulautakunnan alaisuudessa toimi tiejaosto. Lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa toimi kaupunkikuvatoimikunta ja kaupunkirakennelautakunnan alaisuudessa joukkoliikennetoimikunta.

8 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys 5 Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2009 aikana selvästi kansainvälisen rahoitusmarkkinahäiriön syvennyttyä kriisiksi. Kriisin seurauksena Suomen bruttokansantuote laski 8,0 prosenttiyksikköä. Tuotannon kokonaisvolyymin muutos oli suurempi kuin 90 luvun alun lamassa. Vuonna 2010 Suomen talous pääsi takaisin kasvu-uralle ja BKT kasvoi arviolta 3,2 prosenttia. Talouskasvun edellytyksen on luonut viennin vahva kehittyminen sekä hyvin toipunut kotimainen kysyntä. Myös vuodelle 2011 kansantuotteen kasvun arvioidaan olevan 2,9 %. Talouskasvun käynnistyminen vaikuttaa viiveellä työllisyyteen. Työpanos työtunteina mitattuna kasvaa jo vuonna 2010 lomautusten vähentyessä. Vuonna 2011 työllisyystilanne alkaa paranemaan. Samanaikaisesti ikärakenteen muutos kuitenkin rajoittaa työn tarjontaa, sillä vuodesta 2011 eteenpäin vuotiaiden määrä vähenee arviolta noin henkilöllä vuodessa. Työllisyysaste kohoaa vuonna 2011 noin 69 prosenttiin ja työttömyysaste alenee alle 8 prosenttiin. Vaikka talous kääntyi vuonna 2010 nousuun, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan ylittävän vuonna 2010 Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksen kolmen prosentin alijäämärajan. Vuonna 2011 julkisen talouden tila kohenee, vaikka se pysyy edelleen 1,3 prosenttia alijäämäisenä suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on 2,5 ja 5 prosentin välillä kansantuotteestamme. Euroina kestävyysvajeen määrä on 5 10 miljardia. Valtion talousarvio vuodelle 2011 on 8,1 mrd. euroa alijäämäinen. Vuoden 2011 lopussa valtionvelan määräksi arvioidaan noin 84 mrd. euroa, jolloin velan suhde bruttokansantuotteeseen nousee noin 44 prosenttiin. Valtionvelka on kasvanut talouskriisin seurauksena voimakkaasti ja velan määrän arvioidaan vuoden 2011 lopussa olevan noin 30 mrd. euroa suurempi kuin vuonna Jyväskylän kaupungin vuoden 2010 talousarvio pohjautui valtionvarainministeriön laatimiin ennusteisiin. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan Vuoden 2010 ja 2011 ennustettavuus on ollut erityisen vaikeaa epävarman taloudellisen ympäristön vuoksi. Jatkossa talouden ennustettavuutta vaikeuttaa erityisesti euroalueen pankki- ja vakausongelmien hoitaminen ja ongelmien heijastuminen reaalitalouden aktiviteettiin. Joka tapauksessa Euroalueella taloudellinen kasvu on vaimeaa ja sen ennustetaan kiihtyvän maltillisesti. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE * 2011* 2012* Bruttokansantuote, % 4,9 4,2 1,0-8,0 3,2 2,9 2,7 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,4 Palkkasumma, % 4,9 5,9 7,0-1,1 2,2 4,0 4,5 Ansiotaso, % 3,0 3,3 5,5 4,0 2,5 2,4 3,0 Kuluttajahintaindeksi, % 1,6 2,5 4,1 0,0 1,2 2,4 2,2 Euribor 3 kk, % 3,1 4,3 4,8 1,2 0,8 1,1 1,7 Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu pysähtyi vuonna Vuoden 2011 aikana inflaation odotetaan kiihtyvän 2,4 prosenttiin johtuen lähinnä veromuutoksista ja kansainvälisistä hintapaineista raaka-ainemarkkinoilla.

9 Korot jatkoivat vuonna 2009 alkanutta laskuaan ja vähentäen rahoituskustannuksia. Vuonna 2010 kolmen kuukauden Euriborkorko oli keskimäärin 0,8 %, kun se vuonna 2008 oli 4,8 %. Ennusteiden mukaan korkotaso nousee seuraavina vuosina, mikä osaltaan kiristää kuntien taloudellista liikkumavaraa. Kuntatalouden kehitys Tilastokeskuksen kunnilta keräämien vuoden 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka sen vielä talousarvioissa ennustettiin jäävän alle miljardin. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Myös kuntayhtymien taloustilanne parani. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 400 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 337 euroa. Ainoastaan 8 kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vastaavia kuntayhtymiä oli 20. Sekä kunnissa että kuntayhtymissä negatiivisten katteiden summa oli noin -4,7 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi 127 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista, mutta vain 42 prosenttia investoinneista. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2010 käyttäneensä vajaat 3,8 miljardia euroa. Tämä on 9,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investoinnit kasvoivat lähes 2,0 miljardia euroa. Investointien omahankintahinnasta 42 prosenttia voitiin rahoittaa vuosikatteella. Loput investointimenoista rahoitettiin pysyvien vastaavien myynnillä ja lainoituksella. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Vaikka syksyn 2009 ja kevään 2010 synkimmät ennusteet kuntatalouden kehityksestä eivät näyttäisi toteutuvan, kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää jatkossa tiukkaa menokuria. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin noin 3,5 prosenttia eli selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Jyväskylän kaupungin kehityspiirteitä 6 Vuonna 2010 kaupungin asukasluku nousi 1 200:lla, mikä oli suhteellisesti neljänneksi nopeinta 15 suurimman kaupungin joukossa. Myös Jyväskylän seudun kasvu oli edelleen selkeästi maan ripeimpiä Oulun, Helsingin ja Tampereen seutujen ohella. Jyväskylän seudun osuus Keski-Suomen väestöstä on 63 % ja työpaikoista 67 %. Jyväskylän vastaavat osuudet ovat 48 % ja 56 %. Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 183 (248 vuonna 2009). Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 197, joka oli 274 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös luonnollinen kasvu (778) oli edellisvuotta pienempi (-70) syntyvyyden laskiessa ja kuolleisuuden noustessa. Työikäisten ja ikääntyneiden jyväskyläläisten määrät kasvoivat. Kunnallisten päivähoitopalvelujen kysyntä nousi vuoden aikana. Myös yksityisen päivähoidon määrä kasvoi palvelurahan myötä. Samoin kasvoi kerhotoiminta. Kouluikäisten määrä pieneni hieman.

10 7 Väkiluvun muutokset * Jyväskylä Seudun muut kunnat Asuntorakentamisen määrä normalisoitui vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Asuntoja valmistui vuonna 2010 tuhat vuosien keskiarvon oltua Koko rakennustuotanto ( kuutiometriä) jäi huomattavasti alle pitkäaikaisen keskiarvon. Vuonna 2010 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit olivat kuitenkin samalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli vuonna 2010 Jyväskylässä euroa ja vuosimuutos 2,7 % (vertailukaupungeissa euroa ja 4,3 %). Keskineliövuokra oli vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä Jyväskylässä 10,52 euroa ja vuosimuutos 8,7 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 9,79 euroa ja 0,6 %. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 660 ja nettolisäystä kertyi 376. Kasvumäärä oli suurempi kuin edellisvuosina. Neljän suurimman (Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto ja Metso Oyj:n Jyväskylän yksiköt) työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes. Vuoden 2010 lopulla jyväskyläläisiä oli ennakkotiedon mukaan Heistä työllisiä oli arviolta eli tuhatkunta enemmän kuin vuonna 2009, mutta saman verran vähemmän kuin vuonna Työpaikkojen määrä on kasvanut kuluneella vuosikymmenellä toiseksi eniten suuriin kaupunkeihin suhteellisesti verrattuna.

11 8 Jyväskylän työpaikat Työttömyys jatkui edelleen ongelmallisena. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2010 lopulla eli 627 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä väheni seitsemän, naisten kuusi ja alle 25-vuotiaiden yhdeksän prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrässä (2 138) oli kasvua 21 %. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 12,0, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 13,1 ja Jyväskylässä 13,4 %. 30 Jyväskylän työttömyysasteet joulukuussa, % 25 25,5 24,1 22,8 22, ,5 20,9 19,8 18, ,4 16,2 15,9 15,0 15,0 14,5 14,4 13,0 12,0 12,2 14,6 13, Poliisin tietoon tuli vuonna 2010 Jyväskylässä (+ 583) omaisuusrikosta sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 932 (-7) ja huumausainerikoksia 172 (+24).

12 Jyväskylän talouden kehitys 9 Jyväskylän kaupungin talous toteutui selvästi parempana kuin vuoden 2010 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Tämän selittävät verotilitysten ennakoitua parempi kehitys, korkotason arvioitua pienempi nousu sekä se, että käyttötalouden menojen lisäykset tulivat katetuiksi käyttötulojen ylittymisellä. Vuosikate oli 39,5 milj. euroa ja se toteutui selvästi alkuperäistä talousarviota (8,1 milj. euroa) parempana. Vuosikate kattoi poistoista 100,3 % ja näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli tasapainossa. Tästä huolimatta lainakanta kasvoi 15,2 miljoonalla. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 34,6 miljoonaa, niiden lisäksi kirjattiin arvonalentumisia 4,8 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämä oli 0,4 miljoonaa euroa ja kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2010 lopussa 152,1 miljoonaa. Toimintatuotot kasvoivat 9,7 miljoonaa (+7,7 %) ja toimintakulut 29,4 miljoonaa (+4,6 %), joten käyttötalouden toimintakate kasvoi 19,7 miljoonalla (+3,9 %). Toimintakulujen kasvusta 7,4 milj. euroa aiheutui valtionosuusjärjestelmän muutoksesta, jonka johdosta kunnat maksavat kotikuntakorvauksia muille perusopetuksen antajille. Lukioiden siirto koulutuskuntayhtymälle pienensi kuluja 6,2 miljoonalla eurolla. Vuoden aikana jätettiin täyttämättä 54 eri syistä vapautunutta virkaa tai tointa. Tästä huolimatta kaupungin työntekijöiden määrä jatkoi kasvuaan. Määrärahat toteutuivat muutettuun talousarvioon nähden hyvin. Sivistyspalveluiden määrärahojen yhteenlaskettu ylitys oli 1,4 ja sosiaali- ja terveyspalveluiden 0,9 miljoonaa euroa. Konsernihallinnon määrärahat alittivat budjetin 0,4 ja kaupunkirakennepalveluiden määrärahat 2,2 miljoonalla eurolla. Maksuosuudet Keski-Suomen sairaanhoitopiirille eivät kasvaneet vuoteen 2009 verrattuna, sillä sairaanhoitopiiri otti hinnoittelussaan huomioon vuonna 2009 kunnilta liikaa perityt maksuosuudet. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 24 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvu oli 14,6 milj. euroa eli 4,1 %. Kasvusta 8,7 miljoonaa oli seurausta kunnallisveron puolen prosentin korotuksesta. Yhteisöveron tuotto kasvoi 3,2 milj. euroa (17,4 %). Kiinteistöveron tuotto kasvoi 6,3 milj. euroa (23,6 %). Kiinteistöveroprosenttien noston vaikutus oli 6,6 miljoonaa, joten ilman sitä kiinteistöveron tuotto olisi laskenut. Verotulot toteutuivat 18,4 miljoonaa (4,6 %) muutettua talousarviota suurempina. Valtionosuuksia saatiin 132,9 miljoonaa euroa. Lukioiden siirto pienensi saatua valtionosuutta noin 5,9 miljoonalla. Investointien määrä pysyi korkeana ja oli kaikkiaan 78,8 milj. euroa (+4,2 milj. euroa). Vuonna 2010 toteutumatta jääneitä investointeja esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuonna 2011 yhteensä 12,4 miljoonaa. Suurimmat investointikohteet olivat Palokan koulukeskus (4,5 milj. euroa), Keski- Palokan koulu (4,1 milj. euroa), Vaajakosken koulu (3,4 milj. euroa), Säynätsalon koulu ja päiväkoti (2,9 milj. euroa) sekä Kyllön terveysaseman peruskorjaus (2,7 milj. euroa). Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 18,5 milj. euroa ja maan ostoihin 15,5 miljoonaa, josta entisen Kankaan paperitehtaan alueen osuus oli 13,2 miljoonaa. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 256,6 milj. euroa eli euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 15,2 milj. euroa (100 euroa/asukas). Lainat kasvoivat selvästi vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Syynä tähän olivat ennakoitua suurempi verotulojen kasvu, investointien toteutuminen suunniteltua pienempinä ja siirtyminen vuoden 2011 puolelle sekä kaupungin kassavarojen pienentyminen. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri.

13 10 Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate , , , ,9 9, ,4 34,4 28, , ,0 39, Vesilaitosten myynti Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate 90 Investointien tulorahoitus = vuosikate ja investointien omahankintameno Investointien omahankintameno = investointimenot - saadut rahoitusosuudet 80 71,6 77, ,0 60,3 56,5 58,8 61, ,2 17,5 49,6 27,9 43,5 12,9 19,4 49,4 28,9 44,9 34,4 23,2 27,0 39, , Investointien omahankintameno Vuosikate

14 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sekä vuosien 2009 ja 2010 talousarvioissa on esitetty uuden kaupungin merkittävimmät kehittämishankkeet ja -tehtävät. Uuden kaupungin toisena tilinpäätösvuonna 2010 yhdistymishyötyjä korostavia kokonaisuuksia olivat mm.: - Kaupunkistrategian viimeistely ja hyväksyminen - Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelun aloittaminen - Tuottavuutta parantavien toimien ja tuottavuusohjelman toteuttaminen - Palvelurakenteeseen vaikuttavien toimien valmistelu ja toimeenpano - Palveluverkkokokonaisuuden ja palvelujen sijoittumisen arviointi kaupungin muuttuneen aluerakenteen mukaan - Maakäytön ja kaavoituksen toteuttaminen uudessa aluerakenteessa - Henkilöstövoimavarojen määrän hallinta Kuntien yhdistymisen jälkeen on valmistelu ja osin toteutettu seuraavat huomattavat järjestelyt kaupunkiorganisaatiossa: - Lukio-opetuksen siirto koulutuskuntayhtymän liikelaitokselle syksyllä Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymän lakkauttamiseen ja Jyväskylän terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen toiminnan aloittamiseen liittyvät valmistelut - Aikuispsykiatrian, mielenterveystyön ja päihdehuollon erityispalvelujen siirto sairaanhoitopiirin toiminnaksi - Jyväskylän Seudun Työterveyden liikelaitoksen muuttaminen maakunnan kahdentoista kunnan työterveyspalvelujen tuottajaksi - Valmistelu lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sijoittamiseksi sivistyspalvelujen ja perusopetuksen yhteyteen Kaupungin talous toteutui vuonna 2010 selvästi ennakoitua parempana verotulojen myönteisen kehityksen ja menojen hillityn kasvun ansiosta sekä kuntien yhdistymisen synnyttämien rakenteellisten etujen johdosta. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutuminen Yhdistyneiden kuntien valtuustojen hyväksymä hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutumisesta tilinpäätösvuonna 2010 voidaan tiivistetysti todeta seuraavaa: Sopimuskohta Toteutuminen vuonna Yhdistymisen Kaupunkistrategia valmisteltiin vuoden 2009 aikana. edellytykset ja tavoitteet Luottamushenkilöiden lisäksi kaupungin henkilöstö osallistui laajasti strategian valmisteluun. Valtuusto hyväksyi kaupunkistrategian Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen Asuinalue- ja kyläkierrokset jatkuivat suunnitellulla tavalla vuoden 2010 aikana. Kansalaistoiminnan avustuksia myönnettiin järjestöjen ja yhteisöjen asukas-, kylä- ja kansalaistoimintaan sekä monikulttuuriseen

15 12 toimintaan. Kaupunginjohtaja asetti työryhmän tarkastelemaan laajaalaisesti yhteistyötä kaupungin ja kolmannen sektorin välillä. Työryhmän raportoi työnsä etenemisestä kaupunginhallitusta. Palvelualueet ovat keränneet ja analysoineet asiakaspalautteen. Vuoden 2010 aika toteutettiin kuntapalvelututkimus, jossa selvitettiin kuntalaisten mielipiteitä kaupungin palveluista ja yhdistymisprosessista. 3.Luottamushenkilöhallinto Sivistyspalvelujen palvelualueen lautakuntajaosta tehtiin vuonna 2009 valitus. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä todettiin, että hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa on sitovalla tavalla sovittu uuden kunnan lautakuntajaosta. Näin ollen voimassa ollut jako kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakuntiin todettiin järjestämissopimuksen vastaiseksi. 4. Organisaatio ja johtaminen Esivalmistelun jälkeen kaupunginhallitus asetti toimikunnan ohjaamaan ja johtamaan uuden sukupolven organisaatiouudistusta. Toimikunnan toimikausi kestää vuoden 2012 loppuun. Organisaatiotoimikunta aloitti toimintansa ja piti seitsemän kokousta vuoden 2010 aikana. Palvelu- ja organisaatiouudistus oli useamman kerran esillä valtuuston seminaareissa. Valtuusto käsitteli ensimmäisen kerran päätösasiana uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistusta Luottamushenkilöorganisaation toimivuuden ja hyvän hallitustyöskentelyn edellytysten vahvistaminen nousi esille uuden sukupolven organisaation uudistustyössä. Valtuuston hyväksymän konserniohjauksen periaatteiden ja omistajapoliittisten linjausten sekä kaupunginhallituksen hyväksymän konserniohjeen täydennykseksi kaupunginhallitus hyväksyi Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa -ohjeen tytäryhtiöissä noudatettavaksi. Johtamisen ja henkilöstön kehittämisen sekä muutostuen eri toimintamuodot esitetään kaupungin vuoden 2010 henkilöstökertomuksessa. 5. Palvelujen järjestäminen ja lähipalvelut Palveluverkkoselvitysten tekeminen aloitettiin jo ennen kuntien yhdistymisen vuonna Suurin osa palveluverkkoselvityksistä valmistui vuoden 2010 loppuun mennessä. Arviot palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toteutumisesta sisältyvät palvelualueiden talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen raportointiin tilinpäätöksessä.

16 13 6. Henkilöstön järjestelyt Tilinpäätösvuonna valmisteltiin Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymien henkilöstösiirtoja kaupungin perusterveydenhuollon organisaatioon ja lukiokoulutuksen henkilöstön siirto koulutuskuntayhtymään. Henkilöstöstrategiaa käsiteltiin yhteistoimintatoimikunnassa tavoitteena tuoda päätettäväksi henkilöstöpoliittinen Jyväskyläsopimus. 8. Taloudenhoidon periaatteet Kaupungin talouden tasapainottamista edistäviä toimia jatkettiin tilipäätösvuonna Kaupunki oli aktiivisesti mukana VM:n ohjaamassa tuottavuusohjelmatyössä. Vuoden 2010 talousarvioon sisältyi ensimmäistä kertaa tuottavuusohjelma, jota palvelualueet toteuttivat eri tavoin tilipäätösvuoden aikana. Tilinpäätösvuoden 2010 aikana eläkkeelle siirtymisen tai muun poistuman kautta vapautuneista vakituisista tehtävistä noin joka viides on jätetty täyttämättä. Hallinnossa jätettiin täyttämättä kaksi kolmasosaa vapautuneista tehtävistä. 9. Investointirahoitus Yhdistymissopimuksen mukaisesti osoitetaan entisen maalaiskunnan alueella tapahtuviin investointeihin 38,7 milj. euroa ns. Valon rahoina lisättynä sovitun investointitasoon. Entisen maalaiskunnan alueelle kohdistetaan vuosina yhteensä 128,6 milj. euron investoinnit, joista 2010 toteutui 29,2 milj. euroa. Tähän mennessä yhdistymissopimuksen mukaisista investoinneista on toteutettu 43 prosenttia. Valtuustolle annetaan selvitys sopimuskohdan toteutumisesta vuonna 2010 tilinpäätöksen erillisessä kohdassa. 10. Kuntayhtymiä ja sopimuksia koskevat järjestelyt Tilipäätösvuoden aika valmisteltiin sopimukset Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymien lakkaamisesta. Samoin valmisteltiin Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen toiminnan aloittamista vuoden 2011 alusta. Jyväskylän kaupungin lisäksi ns. JYTE alueen kuntia ovat Hankasalmi, Muurame ja Uurainen. Valtuusto päätti , että lukiokoulutus siirretään Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toiminnaksi. Lukiokoulutus siirrettiin alkaen koulutuskuntayhtymään.

17 Strategiset kehittämishankkeet Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma Hyväksytyn kaupunkistrategian toteuttamiseksi tehdään ohjelma, jossa tarkemmin määritellään ne toimenpiteet, joilla strategiaa toteutetaan. Ohjelmassa määritellään toteuttamisvastuut, toimenpiteiden aikataulut sekä seurantamittarit ja -tavat, joilla toteutumista arvioidaan. Vastaava menettely toteutetaan myös palvelualueiden strategioiden osalta. Toteutuminen: Kaupunkistrategia hyväksyttiin valtuustossa maaliskuussa Sen jälkeen palvelualueet ovat tehneet omat strategiansa. Lautakunnat ovat hyväksyneet ne siinä aikataulussa, että perusturvalautakunta käsitteli sosiaali- ja terveyspalvelujen strategian tammikuussa Strategioiden hyväksymisprosessi on viivästynyt suunnitellusta sillä tavoin, että koko kaupungin toteuttamisohjelma tehdään vuoden 2011 aikana. 2. Tuottavuusohjelma Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilaston mukaan kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteenlaskettu kokonaistuottavuus on laskenut lähes koko 2000-luvun. Valtioneuvoston keväällä 2009 tekemän linjauksen mukaan 20 suurinta kuntaa tekee palvelujensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat. Valtionvarainministeriö valmistelee yhdessä näiden kuntien kanssa työsuunnitelman siitä, miten suurissa kunnissa yhteisesti sovitulla tavalla tehdään tuottavuusohjelmat sekä parannetaan palvelujen ja toiminnan tuottavuutta lähivuosina. Suunnitelma valmistuu syksyllä Myös peruspalveluohjelmassa kiinnitetään huomiota kuntien tuottavuuskehitykseen. Kaupungissa on tehty merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Nämä tarjoavat edellytyksiä kaupungin toiminnan kehittämiselle ja tuottavuuden parantamiselle. Taloudellisen taantuman seurauksena kuntien taloustilanteen vaikeutuminen vauhdittaa ryhtymistä konkreettisiin toimiin tuottavuuden kohentamiseksi. Kaupunkistrategiassa asetetaan vahva tavoite tuottavuuden parantamiseksi. Tässä tarkoituksessa toteutetaan kaupungin tuottavuusohjelmaa, joka on osa kaupungin talousarvion suunnittelu- ja toimeenpanoprosessia. Vuoden 2010 talousarvion luvussa 1.6 esitellään tuottavuusohjelman sisältöä tarkemmin. Toteutuminen: Valtioneuvoston keväällä 2009 tekemän linjauksen mukaisesti kaupunki oli mukana 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyössä. Valtiovarainministeriö ohjasi ohjelmatyötä. Työ eteni ensisijaisesti osana kaupunkien tavanomaista talousarvion suunnittelua ja toimeenpanoa. Lisäksi tuottavuusohjelman alla toteutettiin seitsemän kaupunkien yhteistä kärkihanketta, joista Jyväskylän vastuulla oli neljän hankkeen vetäminen. Tuottavuusohjelma sisältyi ensimmäisen kerran vuoden 2010 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Talousarviossa 2010 todetaan, että vuosina asettaa vuosittain yleinen tuottavuuden parantamistavoite, jonka mukaan kaupungin palveluja ja toimintoja kustannusvaikuttavasti kehittämällä ja tuottavuutta parantamalla käyttötalouden menojen kasvua pystytään hillitsemään siten, että kaupungin talous täyttää terveen kuntatalouden kriteerit valtuustokauden aikana. Vuoden 2010 talousarviossa tavoitteeksi asetettiin, että tuottavuutta parantamalla Jyväskylän kaupungin menokasvu tulee pystyä painamaan vajaan yhden prosentin tasoon, jolloin vuosikate voidaan nostaa poistojen tasolle.

18 15 Palvelualueet arvioivat, että tehdyillä toimilla pystyttiin tilipäätösvuonna hillitsemään käyttötalousmenojen kasvua kahdella miljoonalla eurolla. 3. Uuden sukupolven organisaatio Yhdistymissopimuksen mukaan kaupunkiin tehdään uuden sukupolven organisaatio, jota toteutetaan vaiheittain ja joka otetaan lopullisesti käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa vuonna Organisaation ja sen valmistelun periaatteita on tarkennettu valtuuston hyväksymässä strategiakortissa. Vuoden 2010 aikana vahvistetaan tarkemmat organisaation rakentamisen periaatteet. Valmistelutyölle tehdään aikataulutettu ohjelma ja määritellään kehittämisvastuut. Valmistelu alkaa yhdistymissopimuksessa ohjeeksi annettujen ydinprosessien määrittelyllä. Vuoden aika selvitetään mahdollisuudet osittaisuudistuksen tekemiseen ja tehdään niistä tarvittavat ehdotukset. Toteutuminen: Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistusta valmisteltiin koko tilipäätösvuoden ajan. Esivalmistelun jälkeen kaupunginhallitus asetti toimikunnan ohjaamaan ja johtamaan uuden sukupolven organisaatiouudistusta. Toimikunnan toimikausi kestää vuoden 2012 loppuun. Organisaatiotoimikunta aloitti toimintansa ja piti seitsemän kokousta vuoden 2010 aikana. Palvelu- ja organisaatiouudistus oli useamman kerran esillä valtuuston seminaareissa. Valtuusto käsitteli ensimmäisen kerran päätösasiana uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistusta Valtuusto merkitsi valmistelutilanteen tietoonsa. Yksityiskohtaista valmistelua varten on nimetty viisi selvityshenkilöä, jotka tekevät työtään ajalla Hyvinvointikertomus Vuoden 2010 aikana valmistellaan hyvinvointikertomus, joka jatkaa Jyväskylän kaupungissa kahdella edellisellä valtuustokaudella toteutettua käytäntöä. Kertomuksessa kuvataan kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa ja kehityssuuntia sekä linjataan kaupungin hyvinvointipolitiikkaa. Kertomuksen valmistelutyö tehdään siten, että se voidaan saattaa kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuonna Toteutuminen: Vuoden 2010 aikana on kerätty aineistoa hyvinvointikertomusta varten. Kertomus valmistuu vuonna Valmisteluvastuussa on sosiaali- ja terveyspalvelukeskus. 5. Terveydenhuollon toimintamalli Vuoden 2011 alussa Palokan ja Muurame-Korpilahden terveydenhuollon kuntayhtymät lakkaavat ja kaupunki ottaa tehtäväkseen hoitaa koko alueensa perusterveydenhuollon. Kaupunki on valmis kantamaan vastuunsa seudullisen perusterveydenhuollon järjestämisestä perustamalla Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen yhdessä mukaan tulevien kuntien kanssa. Toteutuminen: Tilipäätösvuoden aika valmisteltiin sopimukset Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymien lakkaamisesta. Samoin valmisteltiin Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen toiminnan aloittamista vuoden 2011 alusta. Perusteelliseen ja laajaan valmistelutyöhön sisältyivät mm. kuntayhtymistä kaupungin organisaatioon siirtyvän henkilöstön sijoittumisjärjestelyt, organisaatiorakenteen määrittely ja sääntövalmistelu sekä suoritepohjaisen ja toimipaikkakohtaisen talouden ohjauksen

19 16 käyttöönotto. Jyväskylän kaupungin lisäksi ns. JYTE-alueen kuntia ovat Hankasalmi, Muurame ja Uurainen. Samoin valmisteltiin Jyväskylän Seudun Työterveyden liikelaitoksen muutos maakunnan kahdentoista kunnan työterveyspalvelujen tuottajaksi. 6. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Valtiovarainministeriö on valmistellut perusteellisen selvityksen kuntajohtamisesta (loppuraportti: 'Kunnan johtaminen - demokratia, työnjako ja vastuu'). Selvityksessä tuodaan esille haasteista, joita toimintaympäristön muutokset asettavat kuntajohtamiselle ja keinoja, miten kuntajohtamisen edellytyksiä ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia voidaan parantaa. Kuntaliitto on antamassa Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevaa suositusta kuntakonsernissa (corporate governance). Suositus käsittelee konserniohjausta ja omistajapolitiikkaa sekä hyvän hallitustyöskentelyn periaatteita. Yhdistymissopimuksen mukaisesti talousarviovuonna valmistellaan ja hyväksytään kaupungin hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva ohje. Toteutuminen: Kuntaliitto antoi syksyllä 2009 hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevan suosituksen kuntakonsernissa (corporate governance). Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva suositus täydentää kuntalakiin ja osakeyhtiölakiin perustuvia menettelytapoja sekä konserniohjauksen periaatteita. Kaupunginhallitus hyväksyi konserniohjeen tarkistukset sekä hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa -ohjeen. Hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohjeella yhtenäistetään konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden johtamis- ja hallintokäytäntöjä ja osaltaan varmistetaan, että kaupungin tytäryhtiöissä toteutuvat terveet liikeperiaatteet, riittävä avoimuus, tulostietojen oikeellisuus, asianmukainen sisäinen valvonta ja riskien hallinta. Ohjeen tarkoituksena on myös täsmentää omistajan, yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan rooleja sekä selkeyttää työnjakoa. Konsernin omistajalinjaukset perustuvat kaupunginvaltuuston päätökseen konserniohjauksen periaatteista ja omistajapoliittisista linjauksista tytäryhtiöissä. 7. Yritysvaikutusten arviointi Jyväskylän kaupunki ryhtyy aktiivisesti edistämään yritysvaikutusten arviointia yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Toteutuminen: Jyväskylässä on työstetty välinettä, jonka avulla kunnallisen päätöksenteon valmisteluvaiheessa voidaan ennakoida päätöksen vaikutuksia yrityksiin ja yrittäjyyteen. Tämän YRVA-työkalun odotetaan lisäävän kunnan ja yrittäjien välistä yhteistoimintaa sekä sen sujuvuutta ja toisaalta edistävän koko seudun elinkeinopolitiikkaa. Työ on edennyt yhteistyössä kaupungin viranhaltijoiden, yrittäjäjärjestöjen edustajien, Yrittäjien aluejärjestön erityisasiantuntijan sekä yliopiston kanssa. Kaupunkirakennepalvelujen pilottiprojekteista tehdyn raportin, Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa hyväksytyn pro gradu -tutkielman lähtökohtana on Jyväskylän kaupungin tahto ja aikomus ottaa yrittäjyys paremmin huomioon kunnallisessa päätöksenteossa. Tutkimuksen tuloksena esitetään toimintamalli, joka kanavoi tehokkaasti yrittäjien näkemykset kaavoittajan tietoon ja varmistaa yrittäjien kuulemisen kaavoitusprosessissa. Toimintamallissa yrittäjäyhdistysten ns. YRVA-

20 17 työryhmä on sitoutettu mukaan kaavoitusprosessiin aina kaavan vireillepanosta kaavan hyväksymiseen asti. YRVA-työryhmältä pyydetään jatkossa lausunto, jossa arvioidaan kaavan yritysvaikutusten merkittävyys sekä tuodaan esiin koko yrityskentän mielipide. Yritysvaikutusten systemaattinen arviointi on tarkoitus ulottaa koskemaan kaikkea Jyväskylän kaupungissa tehtävää päätöksentekoa, siinä määrin kuin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Rakennepalvelujen palvelualueen pilotin valmistuttua YRVA-työ on parastaikaa käynnistymässä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueella. Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Vuonna 2010 toteutumatta jääneitä investointimenoja esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuoden 2011 talousarvion muutosten kautta yhteensä 12,4 miljoonaa euroa seuraaviin kohteisiin: Uudelleenbudjetoinnit 2011 Irtain käyttöomaisuus 1000 Konsernihallinto, tietohallinto 435,0 Sivistyslautakunta LTK ,8 Kulttuuri-,liikunta- ja nuorisoltk LTK ,0 Kaupunkirakennelautakunta LTK ,7 Investoinnit, urheilu- ja retkeilyalueet LTK ,0 Tilapalvelu JHK ,0 K-S pelastuslaitos JHK ,0 Yhdyskuntarakentaminen, investoinnit LTK ,0 Yhdyskuntarakentaminen, maan hankinta LTK ,0 Uudelleenbudjetoinnit yhteensä ,5

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Jyväskylän tilinpäätös 2011

Jyväskylän tilinpäätös 2011 Jyväskylän tilinpäätös 2011 TP 2010 TP 2011 Muutos Veroprosentti 19,00 % 19,00 % 0,00 % Asukasluku 130 816 132 062 1 246 Verotulot, milj. euroa 421,6 427,5 5,9 Verotulot, euroa/as 3 223 3 237 14 Vuosikate,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Sisällys 1 Palvelualueen tehtävät 2 Palvelualueen rakenne 3 Liikelaitokset 4 Perusturvalautakunta ja sen jaostot 5 Lautakunnan ja jaostojen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 3/08 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 3/08 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 3/08 Työvaliokunta 14.3.2008 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut läsnäolijat maanantai 17.3.2008, kello 10.30 12.30 Jyväskylän kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 01/2008 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 01/2008 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 01/2008 Työvaliokunta Aika 3.3.2008 klo 10.30-12.40 Paikka Jyväskylän kaupunginhallituksen kokoushuone LÄSNÄ Jäsen Veijo Koskinen x Ulla Lauttamus x Heidi Nieminen x Pirkko Selin

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 25 Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Asianro 279/02.06.01/2015 Vs. hallintopäällikkö Sami Koskikallio 25.2.2015: Teknisen lautakunnan vuoden 2014 tilinpäätös on valmisteltu

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Tilikauden tulos ja taloudellinen asema

Tilikauden tulos ja taloudellinen asema Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 1 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 0,0 milj. (TP2013) NETTOMENOT VERTAILUKELPOINEN +3,3 % (TP2013/ TP2012) VERORAHOITUS VERTAILUKELPOINEN

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013)

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2014 Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 451/2017 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 42 13.2.2017 22 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta 4.4.2008 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut läsnäolijat maanantai 7.4.2008, kello 10.30 12.30 Jyväskylän kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntamarkkinat Helsinki 12.9.2014 Kirsi Mononen, johtava lakimies Kuntatalousohjelma Kuntataloudelle kokonaisuutena oma tasapainotavoite» Menojen ja

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 249 20.06.2016 Kaupunginhallitus 342 19.09.2016 Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2017-2020 310/04.041/2016 KH 20.06.2016 249 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008 Uuden kunnan talousarviorakenne Työvaliokunta 26.5.2008 Määräraharakenne Talousarvion suunnittelussa käytetään tässä ( dia 3 ) esitettyä määräraharakennetta Mahdollisista muutostarpeista tulee tehdä perustellut

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa

Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa 3.10.2016 Luottamushenkilöorganisaation uudistaminen vuonna 2017 Luottamushenkilöorganisaation/toimielinrakenteen

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

KAUPUNGIN STRATEGISESTA KEHITTÄMISESTÄ JA KAUPUNKIORGANISAATIO 2013

KAUPUNGIN STRATEGISESTA KEHITTÄMISESTÄ JA KAUPUNKIORGANISAATIO 2013 KAUPUNGIN STRATEGISESTA KEHITTÄMISESTÄ JA KAUPUNKIORGANISAATIO 2013 Kunnallisvaaliehdokkaiden /laisuus Laajavuori 11.10.2012 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kaupungin strategisesta kehi/ämisestä 1. Kuntauudistuksen

Lisätiedot