TOIMINTAKERTOMUS Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kuopion Muotoiluakatemia

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kuopion Muotoiluakatemia

2

3 Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kuopion Muotoiluakatemia TOIMINTAKERTOMUS 2014 SISÄLLYS 1 Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajan katsaus vuoteen Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n jäsenistö ja hallinto Yhdistyksen sääntöjen mukainen toiminta...6 Yhdistyksen toiminta-ajatus ja sen toteuttaminen...6 Tukipalvelukokonaisuuden tuottaminen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymälle...6 Muotoilufoorumi ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) Muu yhdistyksen toiminta...7 Taitemian kirjasto...11 Kafetemia...12 Henkilöstö Hallituksen strategista suunnittelua...17 Kuopion Muotoiluakatemian säätiö...17 Piispankatu 8 korttelin kaavamuutos Muotoiluakatemian opetustoiminta Aikuiskoulutus Kansainvälinen toiminta Näyttelyt, tapahtumat ja palkitut Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijat Mutka ry Toimintavuoden taloudellinen katsaus Näkymiä vuodelle

4 1 KUOPION ROUVASVÄENYHDISTYS RY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2014 Vuotta 2014 voidaan pitää Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n osalta hyvänä toimintavuotena. Kuluneen vuoden aikana yhdistys on tehnyt hyvin merkittäviä tekoja. Olemme kehittäneet tonttimme uudenlaista käyttöä. Tavoitteenamme on saada omistamallemme tontille uusia asuintaloja Lujatalo Oy:n kanssa tekemämme esisopimuksen mukaisesti. Juhlistimme Kuopion Muotoiluakatemian 130-vuotista taivalta henkilökuntamme juhlilla toukokuussa sekä opiskelijoidemme juhlilla syyskuussa. Toimintamme muuttumiseen varustauduimme Rouvasväenyhdistyksen sääntöjen muutoksella vuoden loppupuolella. Merkittävä muutos oli syksyllä tapahtunut toimitusjohtajan eläkkeelle jääminen. Uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin Eija Tanninen-Komulainen. Tärkeä asia yhdistyksemme pitkässä historiassa on tänä vuonna perustamamme Kuopion Muotoiluakatemian säätiö, joka hyväksyttiin säätiörekisteriin Toimintamme suurimpana muutoksena pitäisin kuitenkin yhteistyösopimuksemme loppumista Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Kuopion Rouvasväenyhdistys on tehnyt yhteistyötä Savonian kanssa vuodesta 1991 alkaen ja vuodesta 2002 olemme tuottaneet tukipalveluja Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilun opetukseen. Historiallinen hetki oli , jolloin tämä yhteistyö päättyi ja Rouvasväenyhdistys palasi juurilleen. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Nyt toteutamme Rouvasväenyhdistyksen alkuperäistä ajatusta ja kiinteistömme lahjoittajan toivetta. Tulevaisuutemme strategiset toimenpiteet ovat lasten ja nuorten käsityökoulu, kansainvälisten muotoilijoiden residenssitoiminta, aikuisten käsityökurssit, tyhy-toiminta sekä toimialaamme kuuluvat kehityshankkeet. Verkostoidumme mielellämme uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. He tuovat uusia näkemyksiä, osaamista ja verkostoja toimintaamme. Alueemme nuorten käsityö- ja muotoilualan yrittäjien tukeminen on edelleen Rouvasväenyhdistyksen tulevaisuuden strategiaan kuuluva tärkeä osa-alue. Voimme todeta, että vuosi 2014 on ollut todellisten muutosten vuosi. Kiitän yhdistyksen hallituksen puolesta henkilökuntaa, opiskelijoita sekä kaikkia yhteistyökumppaneitamme hyvästä vuodesta. Kiitokset yhteistyökumppani Savonialle kuluneista vuosista. Erikoiskiitos Rouvasväenyhdistyksen jäsenille ja hallitukselle, olette tehneet hyviä päätöksiä ja luotsanneet yhdistystämme kohti uutta, perinteisiä tavoitteitamme kunnioittaen. Kiitokset myös Rouvasväenyhdistystä pitkään ja tuloksellisesti johtaneelle toimitusjohtajalle, opetusneuvos Eija Vähälälle. Hänen aikanaan Kuopion Rouvasväenyhdistys on kehittynyt ja jalostunut kuin timantti. Jatkamme toimintaa vanhassa, toimintaamme varten lahjoitetussa Piispantalon kiinteistössä. Työmme käsityön, muotoilun, kulttuurin ja hyvinvoinnin eteen jatkuu! Elina Pallonen-Eriksson Hallituksen puheenjohtaja 4

5 2 KUOPION ROUVASVÄENYHDISTYS RY:N JÄSENISTÖ JA HALLINTO Sääntöjen mukaisesti yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja suorittaa vuosikokouksessa vahvistetun jäsenmaksun. Ehdotukset uusiksi jäseniksi käsitellään yhdistyksen hallituksessa. Vuonna 2014 yhdistyksellä oli 138 jäsenmaksun suorittanutta jäsentä. Päätösvaltaa yhdistyksen toiminnassa käyttää vuosikokous, joka sääntöjen mukaisesti pidetään vuosittain ennen maaliskuun loppua. Varsinainen sääntömääräinen yhdistyskokous pidettiin ja ylimääräisiä yhdistyskokouksia pidettiin kolme kertaa 30.6., ja Kaikissa ylimääräisissä yhdistyskokouksissa käsiteltiin perustettavan Kuopion Muotoiluakate mian säätiön tilannetta. Toimeenpanovaltaa käyttää vuosikokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan näin ollen erovuorossa on vuosittain kolme hallituksen jäsentä. Yhdistyskokous valitsee vuosittain hallituksen puheenjohtajan ja hallitus keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut toimialajohtaja Elina Pallonen-Eriksson, varapuheenjohtajana verojohtaja Tuula Kemppainen ja sihteeri-rahastonhoitajana yhdistyksen toimitusjohtaja Eija Vähälä ja hänen jälkeensä alkaen toiminnanjohtaja Eija Tanninen-Komulainen. Muut hallituksen jäsenet ovat: toimitusjohtaja Anneli Jalkanen, hovioikeudenneuvos Marja-Liisa Karotie, yrittäjä Maija-Liisa Keinänen, johtaja Soili Meklin, FM Mariella Rauhala, hovioikeudenneuvos Riitta- Liisa Rautsi, FM, projektiasiantuntija Eija Tanninen- Komulainen. Hallitus on kokoontunut kertomusvuoden aikana kuusi kertaa. Valvontavaltaa käyttävät vuosikokouksen valitsemat tilintarkastajat, KHT Pekka Loikkanen ja KHT Elina Laitinen sekä valvontatilintarkastajana tilikauden aikaisen toiminnan osalta KHT Seppo Tervonen. Kuopion Rouvasväenyhdistyksen hallituksen jäseniä juhlatunnelmissa 5

6 3 YHDISTYKSEN SÄÄNTÖJEN MUKAINEN TOIMINTA Yhdistyksen toiminta-ajatus ja sen toteuttaminen Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toiminta-ajatuksena on sääntöjensä mukaisesti edistää ja tukea ammattitaidon ja -pätevyyden saavuttamista kulttuurialan, erityisesti muotoilun koulutus- ja työaloilla. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys luo kulttuurialan muotoilun opetusta antavan Kuopion Muotoiluakatemian toiminnalle sen tarvitsemat toimintapuitteet. Tämä perustuu yhdistyksen ja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän väliseen opetus- ja kulttuuriministeriön ehdottamalla tavalla laadittuun sopimukseen yhteisestä ylläpitojärjestelmästä. Kuntayhtymä on irtisanonut mainitun elokuussa 2002 solmitun yhteistyösopimuksen ja neljän vuoden irtisanomisaika päättyy nyt kertomusvuoden lopussa. Irtisanomisen perustana on ollut kuntayhtymän tarve keskittää Savonia-ammattikorkeakoulun opetus samalle yhteiselle kampukselle, ammattikorkeakoululainsäädännön muutokset, palvelutoimintojen yhtenäistäminen sekä rakenteellisen kehittämisen vaatimukset, mm. Savonia-ammattikorkeakoulun ylläpitojärjestelmän muuttaminen sekä muotoilun koulutuksen voimakas aloituspaikkojen supistuminen. Tukipalvelukokonaisuuden tuottaminen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymälle Yhdistyksen tarkoitus siis toteutuu yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän kanssa. Yhdistyksen keskeisin tehtävä on huolehtia opetuksen tukipalvelukokonaisuuden tuottamisesta sekä opetustilojen tarjoamisesta kuntayhtymän ylläpitämälle Kuopion Muotoiluakatemialle. Opetuksen tukipalvelukokonaisuus eli opetusta tukeva toiminta tuotetaan yhtenä kokonaisuutena sen hallinnon, käytännön toiminnan sekä taloudellisen vastuun osalta. Tukipalvelukokonaisuuden tuottamisesta vastaavat yhdistyksen palveluksessa olevat toimihenkilöt sekä palveluiden tuottajat, joiden kanssa yhdistyksellä on yhteistyösopimukset. Kiinteistönhoitopalveluista yhdistyksen omistaman Piispankadun kiinteistön osalta on sopimus ISS Suomi Oyj:n kanssa. Ko. kiinteistöjen siivouspalveluiden tuottamisesta on vastannut SOL Palvelut Oy. Arkkitehtisuunnitteluun ja kiinteistöjen korjaustöiden suunnitteluun yhdistys ostaa asiantuntijapalveluita Arkkitehtitoimisto QVIM Arkkitehdit Oy:ltä ja rakennustöiden valvontaan Rakennusvalvonta Suomiselta. Yhdistys on sitoutunut raportoimaan ja antamaan tarvittavat taloudelliset tiedot kuntayhtymälle sen pyytämässä muodossa. Talousraportointia tehdään kuntayhtymän talousjohdolle, joka edelleen raportoi kuntayhtymän hallintoelimiä. Lisäksi kuntayhtymän tilintarkastajat voivat suorittaa niin halutessaan vuosittain oman tilintarkastuksensa, jolloin lähinnä tarkastetaan valtionosuusselvityksen oikeellisuus. Muutoinkin Rouvasväenyhdistyksen toiminnassa noudatetaan hyvin pitkälle samantapaisia sisäisen valvonnan periaatteita, joihin kuntayhtymä on sitoutunut. 6

7 4 MUU YHDISTYKSEN TOIMINTA Muotoilufoorumi ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) Hanke- ja projektitoiminta on organisoitu tapahtuvaksi Muotoilufoorumin kautta. Muotoilufoorumi on luovan talouden toimija, Muotoiluakatemian muotoiluinnovaatioiden tutkimus-, tuotekehitys- ja palvelukeskus, joka rakentaa ja ylläpitää akatemian yhteyksiä elinkeinoelämään. Kuopion Rouvasväenyhdistyksen ja Savonia- am matti kor keakoulun kuntayhtymän sopimukseen kuuluu se, että yhdistys vastaa ammattikorkeakoulun muotoilun alueen hanke- ja projektitoiminnasta. Tutkimus- ja kehitystoimintaa tapahtuu opetuksen sisällä sekä erillisinä hankkeina ja projekteina. Ne toteuttavat ammattikorkeakoulun tavoitteita ja ovat yhdistyksen hallinnoimia kansallisia tai kansainvälisiä hankkeita, yhteistyöhankkeita muiden ammattikorkeakoulun koulutusalojen tai ulkopuolisten tahojen kanssa. Vuoden 2014 aikana valmistauduttiin tk-toiminnan siirtymiseen osaksi Savonia-ammattikorkeakoulun osakeyhtiötä 2015 alkaen. Rouvasväenyhdistyksen hallinnoimat hankkeet JUTI-julkisten tilojen innovatiivisten sisäpintamateriaalien tuotteistaminen sekä verkottuneen asiantuntijuuden tuomat liiketoiminnan mahdollisuudet ESR / Etelä-Savon ELY-keskus Hankkeessa luotiin rakennus- ja kalusteteollisuuteen oppilaitosten, ammattilaisten ja yritysten yhteistä tuotekehitysfoorumi-mallia. Kehittämistyö on tapahtunut käytännön tapausten kautta hankkeen pilottikohteissa. Mukana on ollut 15 itäsuomalaista yritystä tai julkista organisaatiota sekä lukuisa joukko oppilaitosverkoston opiskelijoita. Hankkeen päähallinnoija oli Kuopion Rou vas vä enyh dis tys ry, Kuopion Muotoiluakatemia. Osatoteuttajia ovat olleet Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä (muotoiluala, terveysala ja teknologia- ja ympäristöala) sekä Savon koulutuskuntayhtymä (SAKKY). Kuopion Muotoiluakatemia vastasi uusien tuoteja sisustusinnovaatioiden/ideoiden muotoilusta, mallintamisesta sekä osallistui ko. kohteiden testaustoimintaan. Tekniikka, Kuopion puulaboratorio vastasi tuote- ja sisustuselementtien kehittämisestä valmistettavuuden ja mekaanisen testaamisen kautta sekä kuntoutuscaseissa pelillisten ratkaisujen ohjelmointiin. Terveysala toimi asiantuntijatahona ergonomian osalta. Fysioterapia- ja toimintaterapiaopiskelijat selvittivät esimerkiksi kuinka toimintakykyisyyttä voidaan tukea, ylläpitää tai edistää. Hankkeen aikana uusittu opetussuunnitelma mahdollistaa jatkossa Open Innovation -periaatteiden mukaisen innovatiivisen yhteistyön yritysten kanssa aikaisempaa tehokkaammin. Monet projektiaihiot ja teemat syntyivät opetuksen sisällä ja ideat laajenivat JUTIn ulkopuolisiin muotoilualan muihin projektitoteutuksiin. Syntyi teemoja, kuten hyvinvointi, joita edistettiin ja laajennettiin toisaalla opetuksessa, tutkivan toiminnan harjoitustöissä ja opinnäytetöissä. Muutoinkin linkitys opetukseen ja sen kehittämiseen toimi hyvin. Hankkeen tuotokset koottiin e-julkaisuun, joka on luettavissa osoitteessa 7

8 Jukka Rintalan kädenjälkeä Makers House -hanke ESR / Etelä-Savon ELY-keskus Makers House -hanke päättyi kesäkuussa Hankkeen tavoitteena oli selvittää Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toimintoja vuoden 2014 jälkeen, erityisesti kansainvälisen residenssitoiminnan ja mestari- ja diplomikoulutuksien suhteen sekä edistää pohjoissavolaisten muotoilu-, käsi- ja taideteollisuusalan yritysten kehittymistä ja yrityskuvan rakentamista. Kevään 2014 aikana järjestimme seitsemän mestariluentoa, jotka käsittelivät messuja, luovan alan rahoitusta, tuotekehitystä sekä sähköistä myyntiä ja markkinointia. Muotitaiteilija Jukka Rintalan mestariluento käsitteli hänen tuotantoaan. Rintalan pitämään mallipiirustustyöpajaan osallistui Makers House yrittäjiä sekä tekstiilin ja vaatetuksen opiskelijoita. Sisustusarkkitehti Tapio Anttila päätti kevään mestariluentosarjan luennoimalla luovasta prosessista ja omasta tuotannostaan. Makers House yrittäjät suunnittelivat yhteisen Pop Up -tapahtuman, joka järjestettiin kansainvälisen Makers House Future Design -seminaarin yhteydessä Liiketalouden opiskelijat (ytiimiläiset) tekivät seminaarivieraille haastattelukyselyn Makers House -yrittäjien tuotteista ja palveluista Pop Up -kaupan yhteydessä. Hankkeen päättymiseen liittyi tulevaisuutta valottava kansainvälinen Makers House Future Design -seminaari, jossa teemana olivat tulevaisuuden visiot, muotoilijan ja käsityöläisen muuttuva rooli, muotoiluajattelu ja sen merkitys tulevaisuudessa sekä muotoilun, käsityön ja hyvinvoinnin yhdistäminen uudenlaiseksi tuotteeksi ja palveluksi. Seminaarin luennoitsijoita olivat trendianalyytikko Asko Ahokas New Yorkista, joka esitelmöi tulevaisuuden trendeistä, Italian ja Suomen muotoilun eroja ja yhtäläisyyksiä pohti tohtori Bert D Arragon Italiasta, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n toiminnanjohtaja Marketta Luutonen puhui käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaisten identiteetistä. Niin ikään käsi- ja taideteollisuuden ammatillisia tulevaisuudenkuvia käsitteli luennossaan tohtori Kristiina Soini-Salomaa. Muotoiluajattelun hyödyistä luennoi professori Satu Miettinen Lapin yliopistosta ja immateriaaliset tekijänoikeudet sekä niiden turvaaminen oli Kauppakamarin lakimiehen Minna Aalto-Setälän luennon aihe. Tulevaisuuden rahoitusmuodosta, joukkorahoituksesta esimerkkejä antoi toimitusjohtaja Marko Tanninen Mesenaatti.me:stä. Taiteen vaikutuksesta hyvinvointiin esitelmöi Cecilia von Brandenburg, Aalto yliopistosta. Käytännön esimerkin hyvinvoinnin lisäämisestä työpaikoilla käsityön avulla esitteli projektipäällikkö Raisa Leinonen Kuopion Muotoiluakatemiasta. Nuoret muotoilijat esittelivät osaamistaan luentojen välissä. Toukokuussa järjestettiin viimeinen koulutustilaisuus, jolloin Makers House -yrittäjät esittelivät hankkeen aikaisen kehittymisensä Pecha Kucha -menetelmällä. Tilaisuuteen oli kutsuttu kuulijoiksi hankkeessa käytettyjä asiantuntijoita ja asiasta kiinnostuneita. Yrittäjien palaute hankkeesta oli hyvin myönteinen. Makers House -hanke on ollut tärkeä ja tuloksellinen Rouvasväenyhdistyksen uutta toimintaa kehitettäessä. Mestariluennot, diplomikoulutukset, käsityökoulu, kansainvälinen residenssitoiminta ja alueen yrittäjien tukeminen tulee olemaan Rouvasväenyhdis tyksen aktiivista toimintaa tulevaisuudessa. 8

9 Lasten käsityökoululaisia puutyöpajassa Käsityökoulu Kuopion Rouvasväenyhdistys aloitti tammikuussa käsityökoulun pitämisen yhteistyössä Taito Itä-Suomen kanssa. Yhteistyökumppanina toimi Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu Lapinlahdelta. Opetusryhmiä aloitti kaksi 7 9-vuotiaat ja vuotiaat. Molemmat ryhmät työskentelivät kevään aikana sekä Taito Shopissa että Muotoiluakatemialla. Kevään työskentelyn teemana oli suomalaisen muotoilun ja käsityön historia kivikaudesta keskiaikaan. Pajojen aihealueita olivat neule, saviruukku, linna, seinämaalaus, lasimaalaus, seinävaate, koru tai miekka ja puuveistos. Vastuuopettajana toimi Eija Tanninen- Komulainen. Kevään opetuksen päätti toukokuussa Kellari-galleriassa ja Taito Shopissa pidetyt näyttelyt. Käsityökoulun syyslukukaudella ryhmät yhdistettiin ja opetusta oli vain Kuopion Muotoiluakatemialla. Syksyn aihealueita olivat Suomalainen pihapiiri, tuohityö, taidekäsityö (puutyö, kuparityö), tekstiili ja paperi. Vastuuohjaajana syyslukukauden ajan toimi Piia Suhonen ja apuohjaajina koru- ja jalometallimuotoilun opiskelijat Essi Huusko ja Aino Paulus. Vierailevana opettajana oli mm. tuohityöekspertti Pertti Junninen. Käsityökoululaisten syksyn aikana tekemistä tiilirakennuksista, huonekaluista ja työskentelyä kuvaavista valokuvista koottiin näyttely Kellari-galleriaan marras-joulukuuksi. Näyttely oli esimerkkinä lasten kulttuurikasvatuksesta valtakunnallisen lasten kulttuurifoorumin aikana, joka pidettiin Muotoiluakatemian auditoriossa Sekä kevään että syksyn käsityökoulun ohjelmaan kuului retki Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastuun Lapinlahdelle. Syksyllä käsityökoulussa järjestettiin kaksi työpajaa aikuisille: joulukorttityöpaja , ohjaajana Tiia Savelius ja havukranssityöpaja , ohjaaja Piia Suhonen. 9

10 Muut hankkeet Kuopion Rouvasväenyhdistys on ollut mukana yhteisissä hankkeissa: Health ProPeli Skene/TEKES Hallinnoija Savonia-ammattikorkeakoulu, yhteistyöosapuolina Kuopion Rouvasväenyhdistys ry / Kuopion Muotoiluakatemia, Itä-Suomen yliopisto, KYS, yrityksiä ja kuntoutuslaitoksia. Muotoiluakatemian osuus kuudella pelikentällä tuotekehityksessä oli muun muassa: Taustoittaa ja tuottaa tietoa tuote- ja palvelukonseptointiin prototypoimalla käyttökokemuksia ja vuorovaikutusta pelikonseptien ja käyttäjien välillä. Käyttökokemuksia on prototypoitu pelillisten käyttöliittymäkonseptien avulla. Tutkimus- ja kehitystyössä käytettiin muotoilun innovatiivisia menetelmiä tavoitteena tuottaa miellyttäviä, haastavia ja motivoivia konsepteja testauskäyttöön. Aistihavaintoihin perustuvaa viestinnän miellyttävyyttä ja selkeyttä tarkasteltiin visuaalisen materiaalin avulla. Fyysisten käyttöliittymien testaamisessa ja suunnittelussa on kohderyhminä olevien käyttäjien näkökulmasta pelaamiseen liittyvää ergonomiaa suunniteltu yhteistyössä hyvinvointialan edustajien kanssa. Hankkeessa tuotettiin erilaisia terveyden edistämiseen liittyviä peliaihioita, joilla konkretisoitiin pelillisiä toimintoja käyttö- ja käyttäjäskenaarioina ja konsepteina. Visuaalista materiaalia on käytetty myös kehitettävien pelien sisältötuotannossa. Peliaihioita kehitettiin myös Kuopio Innovationin kanssa järjestetyissä Game Jam -tapahtumissa, joihin muotoiluopiskelijat ohjaajineen osallistuivat. Kaikilla on ikä ikäjohtamisen mahdollisuudet työurien pidentämisessä ja työhyvinvoinnin kehittämisessä , ESR / Etelä-Savon ELY-keskus Hallinnoija Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Osatoteuttajat Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä, Kuopion Rouvasväenyhdistys ry / Kuopion Muotoiluakatemia. Muotoiluakatemian osuus jakaantui kahteen osaan: 1) Työympäristöjen yhteiskehittämiseen luovilla menetelmillä. Kohdeyrityksissä ja -organisaatioissa suunniteltiin ja toteutettiin työntekijöiden kanssa yhdessä sisustuselementtejä työntekijöiden omiin työpisteisiin tai yhteisiin sosiaalisiin tiloihin luovan työskentelyn menetelmiä käyttämällä. Prosessin aikana työntekijät ovat saaneet itse osallistua omien työpisteiden luovaan ideointiin ja suunnitteluun (KYS, Kuopion kaupunki, Ensikoti Pihla) 2) Kädet savessa itse tekemällä. Työyhteisön yhteinen osallistava luova prosessi, jossa työyhteisön jäsenet yhdessä osallistuvat luovaan prosessiin tuottaen esimerkiksi sisustustuotteita työpaikalle tai käsityötuotteita itselleen (kankaanpainannan, punonnan, jalometallityön jne. menetelmillä) Molemmista prosesseista selvitettiin toiminnan vaikutuksia työn tekemisen imuun ja luovaan ajatteluun. Toteutukseen osallistui useita opiskelijoita. Fast Co-Tuning for Individual Needs (Fast Coins) , ESR / Etelä-Savon ELY-keskus, TEKES Hallinnoija Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Osatoteuttajat Saimaan ammattikorkeakoulu ja Savoniaammattikorkeakoulu, teknologia ja ympäristöalan sekä liiketalouden ja kulttuurin osaamisalueet. FAST COINS -hankkeessa etsittiin uusia, selkeitä koruteollisuuden käytännön tarvetietoja ja tuotekehityshaasteita. Muotoiluakatemian opettajat osallistuivat hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn. Akseli - Älykkäästi erikoistuneet nopean kehittämisen ryhmät (accelerated groups) ESR / Etelä-Savon ELY-keskus Hankkeen hallinnoija on Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä, osatoteuttajina Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kuopion Rouvasväenyhdistys ry / Kuopion Muotoiluakatemia. Hankkeessa kokeiltiin älykkäästi erikoistuneiden nopean innovaatiotoiminnan ryhmien syntymistä ja kuinka toimintaa voi tukea. Millä keinoilla nopeutetaan systemaattisesti polkuja ideasta markkinoille pääsyyn? Alueellisesti merkittävä haaste on opetuksen kytkeminen mukaan nopeaan innovaatiotoimintaan. Projektissa toteutettiin eriasteisesti ja tavoittein kolmea erillistä yrityscasea. 10

11 Maksullinen palvelutoiminta Asiakasprojektit ovat oleellinen osa muotoiluopiskelua. Vuonna 2014 toteutettiin monentyyppisiä asiakasprojekteja opiskelijoiden pääaineopinnoissa, työharjoittelussa tai opinnäytetöinä. Asiakkaat olivat pääasiassa pohjoissavolaisia yrityksiä ja muita organisaatioita. Suunnittelukohteina oli muun muassa teollisia sarjatuotteita eri toimialoille, tuote- ja palvelukonsepteja, tapahtumavisualisointeja, puvustuksia, erikoisvaatetuksia sekä monipuolisesti tila- ja sisustussuunnittelua. Muotoilijoiden rooli projekteissa on paitsi tuottaa itse innovaatioita, myös tehdä ymmärrettäväksi muiden alojen innovaatiotyötä. Perinteisten muotoilu- ja tuotekehitystehtävien rinnalle ovat nousseet rakenteita tai toimintamalleja uudistavat sosiaaliset innovaatiot, pelillistäminen ja palvelukehitys. Erityisen paljon suunnittelu- ja kehittämistehtäviä kanavoitui Muotoiluakatemian omista kehittämishankkeista kuten JUTI, joka on koskettanut lähinnä sisustus- ja kalustemuotoilun opiskelijoita. Myös hankkeet, joissa olemme osatoteuttajina, ovat haastaneet uuden kehittämiseen. Tekstiilimuotoilun opiskelijat olivat aktiivisessa roolissa Kaikilla on ikä -hankkeen toteutuksissa, joissa osallistavilla ja luovilla prosesseilla parannettiin työorganisaatioiden työympäristöjä ja työntekijöiden hyvinvointia. Teollisen muotoilun opiskelijat taas perehtyivät terveysvaikutuksiin peleillä tai pelillisillä ratkaisuilla Health ProPeli -hankkeessa. Vuosittain toistuvissa musiikin ja tanssin yhteisproduktioissa Muotoiluakatemian vaatetusmuotoilun opiskelijat vastasivat jälleen puvustuksista. Myös Savonia Drive -yhteistyössä konetekniikan kanssa jatkettiin uusien ajoneuvojen kehittämistyötä. Vuonna 2014 teollisen muotoilun opiskelijat olivat mukana innovoimassa uutta sähkökäyttöistä mopoautoa. Vakiintuneen MAP-toiminnan rinnalla opiskelijalähtöisestä aktiivisuudesta mainittakoon jälleen opiskelijoiden yhteisponnistus Aurelia-muotinäytös, joka kokosi yhteen vaatetusmuotoilun sekä koru- ja jalometallimuotoilun opiskelijat. Huikea pukuja ja koruja esittelevä Aurelia14 Finnish Stories -näytös toteutettiin toukokuussa Kuopiossa Sotkun näyttämöllä. Taitemian kirjasto Taitemian kirjasto oli Rouvasväenyhdistyksen ylläpitämä, muotoiluun ja viestintään painottunut erikoiskirjasto, joka tuotti Muotoiluakatemian opiskelijoiden kirjasto- ja informaatiopalvelut ja toimi osana Suomen tieteellistä kirjastoverkkoa vuoden 2014 loppuun asti. Taitemian kirjasto oli osa Savonia-ammattikorkeakoulun kirjastojärjestelmää, joten kirjaston henkilökunta osallistui Savonia-ammattikorkeakoulun kirjaston henkilöstökokouksiin ja kirjaston eri työryhmien työskentelyyn sekä pyrki omalta osaltaan noudattamaan kirjasto- ja tietopalveluprosessin eri osaprosesseja ja sovittuja ohjeistuksia. Toimintaperiaatteensa mukaisesti Taitemian kirjasto saavutti laadukkaat ja oikein mitoitetut palvelut. Ammattikorkeakoulutasoisen tiedonhankinnan kehittäminen on ollut sekä Taitemian kirjaston että Savonia-ammattikorkeakoulun kirjaston kehittämisen painopistealueita. Taitemian kirjasto teki yhteistyötä opetus- ja ohjausprosessin kehittämistyötä tekevän henkilöstön kanssa ja oli kehittämässä ja integroimassa tiedonhankinnan opetusta osaksi opetustoimintaa. Taitemian kirjaston informaatikko osallistui opinnäytetyöprosessin kehittämiseen ja sen organisointiin. Kuopion Rouvasväenyhdistys ry lahjoitti huhtikuussa Piretta-P.T.A:n -mallikokoelman Kuopion kulttuurihistorialliselle museolle. Kokoelma oli tullut Kuopion Muotoiluakatemialle P.T.A. Group Oy:n konkurssin jälkeen vuonna Malliston kokoamisen oli aloittanut yrityksen perustamisen alkuaikoina 1967 sen omistajiin kuulunut suunnittelija, professori Piippa Lappalainen. Todennäköisesti kokoelma lähti liikkeelle siitä, että haluttiin katsoa, mitä yrityksessä vuosien varrella tehdään. Myöhemmin tuotesihteerit ja tuotepäälliköt kokosivat myydyimpiä tuotteita tai niitä, jotka koettiin sillä hetkellä erilaisiksi. Piretan sekä P.T.A.:n tuotteita kuvattiin paljon sanoma- ja aikakauslehtiin, joten näitä lehdistön suosikkeja säilytettiin. Kokoelmassa on joitain tuotteita useissa eri väreissä. Näin taltioitiin ajan värikarttaa. Kokoelmassa on myös sellaisia tuotteita, jotka eivät koskaan tulleet varsinaiseen mallistoon, mutta 11

12 kuvastivat hyvin ajan trendejä. Kokoelmaan jäi myös muiden valmistajien tuotteita, joita suunnittelijat ja tuotepäälliköt ostivat matkoiltaan. Niiden avulla kerrottiin, mikä on maailmalla muotia ja myös niiden rakenteita tutkittiin ja muunneltiin pohjoismaiseen muottiin sopivaksi. Enimmäkseen kokoelmaa kartutettiin 1960-, ja 1980-luvuilla. Kokoelmassa on mm. Piippa Lappalaisen, Pirkko Vienolan ja Ritva-Liisa Pohjalaisen suunnittelemia vaatteita. Lahjoitettu mallikokoelma on erittäin merkittävä ja laaja, sisältäen vaatteita, leikekirjoja ja videotallenteita. Lahjoitettu materiaali on myös historiikki menestyneestä, vuonna 1967 perustetusta, kuopiolaisesta vaatealan yrityksestä ja sen suunnittelijoista. Kafetemia Lounaskahvila Kafetemia palveli sekä Muotoiluakatemian opiskelijoita että ulkopuolisia asiakkaita päivittäisellä lounasvalikoimalla myös kesäaikaan. Kafetemian valikoimaan kuuluivat lounastarjonnan lisäksi kahvion tuoreet leivonnaiset, vitriinituotteet, mahdollisuus ostaa ruoka-annoksia kotiin vietäväksi sekä yhtenä toimintamuotona tilaus- ja kokouspalvelutoiminta. Kafetemia vastasi erilaisten Muotoiluakatemian auditoriossa pidettävien ulkopuolisten seminaarien, koulutuspäivien sekä asiakastilaisuuksien kahvi- ja ruokatarjoilusta. Kafetemian toiminta päättyi lopullisesti Kafetemian sulkemisen taustalla oli Kuopion Muotoiluakatemian opetustoiminnan siirtyminen vuoden 2015 alusta lukien Savonia-ammattikorkeakoulun Opistotien kampukselle. Henkilöstö Kuopion Rouvasväenyhdistyksen palveluksessa oli kertomusvuoden lopussa 18 toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevaa toimihenkilöä. Yhdistyksen palveluksessa olevat toimihenkilöt työskentelevät eri tukipalveluprosesseissa seuraavasti: toimitusjohtaja saakka ja kehittämispäällikkö ajalla toiminnanjohtaja 1.9. alkaen talous- ja hallintojohtaja taloushallinnossa kolme toimihenkilöä tiedottaja (markkinointi ja viestintä) opiskelijahallinnossa kaksi opintosihteeriä ravintopalvelutehtävissä Kafetemiassa neljä henkilöä vakinaisessa toimessa olevaa ja kolme määräaikaista (sijaisuudet, lisätyövoiman tarve syyslukukauden aikana) tietohallinnossa kaksi henkilöä Muotoilufoorumin tehtävissä hankepäällikkö ja projektiasiantuntija saakka kirjasto- ja informaatiopalveluissa informaatikko kiinteistöhallinnon tehtävissä yksi toimihenkilö Koska Rouvasväenyhdistyksen nykyinen toiminta Savonia-amk:n kuntayhtymän kanssa päättyy kuluvan vuoden lopussa, tämä on merkinnyt sitä, että toimihenkilöistä lähes kaikki on jouduttu irtisanomaan tuotannollisten syiden vuoksi. Rouvasväenyhdistyksen uusimuotoisessa toiminnassa päätoimisina työskentelee ainakin aluksi toiminnanjohtaja ja toimistonhoitaja. Vuoden 2014 aikana Kuopion Muotoiluakatemiassa on työskennellyt 21 päätoimista opetuksen ja opetuksen hallinnon viranhaltijaa. Opetushenkilöstön määrä kuvaa tilannetta Opetuksen ja opetuksen hallinnon viranhaltijoiden työnantaja on Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä. Opetushenkilöstön esimiehinä toimivat osaamisaluejohtaja Kaija Sääski sekä koulutus- ja kehittämispäällikkö Heli Reinikainen. Opetushenkilöstön määrä on vähentynyt johtuen kulttuurialan muotoilun koulutuksen aloituspaikkojen voimakkaasta supistuksesta. Kertomusvuoden aikana on päättynyt kokonaan keramiikka- ja lasimuotoilun koulutus. Tekstiilimuotoilun koulutus päättyy keväällä Aiemmin on lakkautettu graafisen viestinnän koulutus. Työterveyshuolto on järjestetty Suomen Terveystalo Oy:n kanssa tehdyn toimintasuunnitelman pohjalta. Se sisältää sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen, ns. sairaanhoidon osuuden, jonka työnantaja kustantaa. 12

13 Makers House Future Design Seminar

14 14 Kuopion Muotoiluakatemia juhli 130-vuotista taivaltaan

15 Kuopion Muotoiluakatemia juhli 130-vuotista taivaltaan

16 16 Eija Vähälän läksiäisjuhla

17 5 HALLITUKSEN STRATEGISTA SUUNNITTELUA Kuopion Muotoiluakatemian säätiö Kuopion Rouvasväenyhdistys perusti Kuopion Muotoiluakatemian säätiön, jonka peruspääoman, kolme miljoonaa euroa, yhdistys luovuttaa säätiölle. Patentti- ja rekisterihallitus on antanut perustamisluvan ja vahvistanut säätiön säännöt päätöksellään Säätiön nimi on Kuopion Muotoiluakatemian säätiö, englanniksi Foundation for Kuopio Academy of Design, ruotsiksi Stiftelsen för Kuopio Designakademi ja sen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää kulttuurin, erityisesti muotoilun, taiteen ja käsityön ammattimaista toimintaa, harrastusta, tuntemusta, arvostusta ja kehittämistä. Tarkoitus on myös vaalia eri kulttuurialojen ja käsityön perinteitä sekä yhteiskuntasuhteita ja edistää muotoilua sekä lisätä toiminnan avulla hyvinvointia. Säätiötä edustaa ja sen omaisuutta ja asioita hoitaa hallitus. Kry:n ylimääräisessä yhdistyskokouksessa valitun hallituksen muodostavat varsinaiset jäsenet puheenjohtaja Mika Sutinen, varapuheenjohtaja Eija Vähälä, Jukka-Pekka Suvala, Elina Pallonen- Eriksson ja Riitta-Liisa Rautsi sekä varajäsenet Tuula Kemppainen, Elina Laitinen ja Soili Meklin. Jäsenen toimikausi alkaa vuosikokouksesta ja on kolmen (3) vuoden mittainen. Hallituksen ensimmäinen vuosikokous pidettiin Säätiö on perustettu puhtaasti yleishyödyllisen tarkoituksen muotoilun, taiteen, kulttuurin ja käsityön ammattimaisen toiminnan, harrastustoiminnan ja muotoilun tutkimuksen edistämiseksi. Se on pääasiallisesti apurahoja ja avustuksia pääomansa tuotosta em. tarkoitukseen jakava säätiö, joka tukee käsityö- ja muotoilualan toimijoita taloudellisesti ja voi myös järjestää em. alojen koulutus- ja kurssitoimintaa, neuvontapalveluita, tiedonvälitystä ja tukea muotoilun tutkimusta. Säätiön toiminta on yhdistyksen toiminnasta erillistä, mutta yhdistyksen tavoitteita ja toimintaa tukevaa. Näin Kuopion Rouvasväenyhdistyksen ja Kuopion Muotoiluakatemian säätiön toiminta yhteistyössä palvelee tulevaa strategiaa. Säätiön asiamiehenä toimii yhdistyksen toiminnanjohtaja. Myös säätiön toimistotyöt ja apurahojen haku- ja valintaprosessit valmistellaan yhdistyksen toimistossa yhteistyösopimuksen perusteella. Yhdistyksen toiminnassa tulevaisuudessa oleva residenssimuotoilijoiden tukeminen on myös apurahojen tai residenssin tarjoamisen muodoissa yhdistyksen ja säätiön sopimuksen kohteina. Piispankatu 8 korttelin kaavamuutos Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyösopimuksen päättyminen 2014 aiheutti yhdistykselle uuden tilanteen oppilaitostoiminnassa pääasiassa olleiden rakennusten tulevaisuuden suunnitteluun. Rouvasväenyhdistyksen ylimääräinen yhdistyskokous päätti ryhtyä toimenpiteisiin tontin vuokrauksesta ja rakennusoikeuden myynnistä. Keväällä 2013 aloitettiin neuvottelut oman Piispankatu 8:ssa olevan korttelin käyttösuunnitteluksi useiden kiinteistökehittäjien kanssa. Kehittämissuunnitelmista neuvoteltiin mahdollisten tarjoustenantajien kanssa useita kertoja. Periaatteena oli se, että ns. Piispantalo ja tontti jäävät yhdistyksen omistukseen. Yhteistyökumppaneilta pyydettiin ehdotuksia käyttösuunnitelmaksi ja kaavasuunnittelun pohjaksi. Luonnollisesti myös tontinvuokrahinta ja rakennusoikeuden kauppahinta kuuluivat tarjouksiin. Kesällä 2013 hallitus yhdistyskokouksen valtuuttamana valitsi kilpailutuksen jälkeen yhteistyökumppaniksi Lujatalo Oy:n. Esisopimus kiinteistön vuokraoikeuden ja rakennusten (asuinrakennusoikeuden) kaupasta sekä asuntoalueen maanvuokrasopimus allekirjoitettiin lokakuussa Kuopion Rouvasväenyhdistys ry omistaman Kuopion kaupungin 1 kaupunginosan korttelissa 20 sijaitsevan tontin n:o 1 (kiinteistörekisterinumero on ) nykyinen kaavamääräys on YO-1 (opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue). Yhdistyksen tavoitteena oli hakea em. tontille kaavamuutosta Kuopion kaupungilta. Tavoitteena oli muuttaa nykyinen YO-1 kaava pääosin AK-kaavaksi (asuinkäyttöön). Kaavamuutoksen yhteydessä kortteliin laaditaan uusi tonttijako, missä yhdistyksen hallintaan jää tonttijaossa Piispantalolle muodostettava tontti koko korttelin jäädessä yhdistyksen omistukseen. Tavoitteena KRY:llä oli yhteistyökumppaneidensa ja asiantuntijoidensa kanssa kehittää korttelista toiminnoiltaan, arkkitehtuuriltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan korkeatasoinen sekä historialliseen ympäristöönsä hyvin sopeutuva kaupunkimiljöö. Yhdistys asetti tavoitteeksi korttelin muuttamisen pääosin asuinkäyttöön, jota puoltaa sijainti kaupunkirakenteessa. Vanhan Piispantalon säilyttäminen ja KRY:n toiminnan siinä jatkaminen ovat tavoitteiden kannalta keskeisiä kiinteistön kehittämisessä tulee huomioida Piispantalon suojeluarvot. Yhdistys luonnollisesti piti tavoitteena, että tyhjilleen jäävien rakennusten 17