MONIMUOTOINEN ASUMISNEUVONTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONIMUOTOINEN ASUMISNEUVONTA"

Transkriptio

1 MONIMUOTOINEN ASUMISNEUVONTA Anne Pietiläinen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Pietiläinen, Anne. Monimuotoinen asumisneuvonta. Järvenpää, kevät 2008, 75 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia eri tavalla palkattujen ja eri puolilla Suomea työskentelevien asumisneuvojien työnkuvia ja erityisesti sitä, miten asumisneuvojien työnkuvat erosivat toisistaan, kun he olivat eri tahojen palkkaamia. Työn tavoitteena oli myös tutkia, pitivätkö eri tahojen palkkaamat asumisneuvojat työtään sosiaalityönä ja jos pitivät, niin millä tavalla. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, miten asunnottomuuteen liittyvien asioiden hoito oli järjestetty asumisneuvojien työssä Suomessa sekä Rotterdamissa, Hollannissa, ja Torontossa, Kanadassa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat asumisneuvojat. Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston keruu tehtiin Suomessa teemahaastatteluiden avulla marras- ja joulukuussa Tutkimukseen osallistui viisi suomalaista asumisneuvojaa. Lisäksi Rotterdamista tutkimukseen osallistui yksi sosiaalityöntekijä keväällä 2006 ja Torontosta yksi asumisneuvoja syksyllä Neljän suomalaisen asumisneuvojan haastattelut nauhoitettiin, ja nauhat litteroitiin. Lisäksi tutkimuksessa oli puhelinhaastattelu, sähköpostikysely sekä haastattelu, josta tehtiin muistiinpanot. Tutkimuksessa käytettiin aineiston sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittavat, että työnantajataho oli määrittelevänä tekijänä ennen kaikkea sen suhteen, oliko asumisneuvojien työ suurimmaksi osaksi ennaltaehkäisevää työtä vai kriisityötä. Kiinteistöyhtiöissä työskentelevät asumisneuvojat tekivät pääasiassa ennaltaehkäisevää työtä, sosiaalitoimen tai kolmannen sektorin palkkaamat puolestaan kriisityötä. Asumisneuvonta hahmotettiin ennen kaikkea sosiaalityöksi, vaikka sitä tehtäisiin kiinteistöyhtiöistäkin käsin. Asiakkaan omatoimisuutta ja elämänhallintakykyä vahvistettiin keskustelujen, verkostotyön ja käytännön avun keinoin. Asunnottomien asioiden hoito ja asuttaminen eivät kuuluneet kaikkien asumisneuvojien työnkuvaan, vaan kukin tutkimuksessa mukana ollut kaupunki oli kehittänyt omat yksilölliset ratkaisunsa asunnottomuuden vähentämiseksi. Tutkimus vahvisti ja tarkensi asumisneuvojien työnkuvien monipuolisuutta ja vaihtelevuutta. Siitä ilmeni, että asumisneuvontatyötä voi menestyksekkäästi tehdä eri työnantajatahojen palkkaamana ja että se koetaan lähinnä sosiaalialan työmuotoihin kuuluvaksi työksi. Asumisneuvontaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää nykyistä enemmän niin asumisongelmien kuin asunnottomuuden käsittelemisessä myös uusimman asunnottomuuden vähentämisohjelman mukaan. Asumisneuvontatoiminnan kehittäminen, laajentaminen, tutkimuksellinen määrittely ja koulutuksen tarkentaminen ovat ajankohtaisia kehittämishaasteita. Asiasanat: asunnottomuus, häätö, sosiaalityö, ehkäisevä sosiaalityö, kriisityö, kvalitatiivinen tutkimus, haastattelut

3 ABSTRACT Pietiläinen, Anne. The Variety of the Work of Housing Advisors. 75 p., 2 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of the thesis was to study how the work of housing advisors varied when they were working for different employers. Secondly, the aim of the study was to examine if all the housing advisors considered their work social work and if so, in what way. Thirdly, the purpose of the thesis was to do research work on how the affairs related to homelessness were dealt with by the housing advisors in Finland, generally in the city of Rotterdam, the Netherlands, and in the city of Toronto, Canada. The target group of the study was housing advisors. The study is a qualitative study. The data of the housing advisors in Finland were collected by thematic interviews. The interviews took place in November and December Five Finnish housing advisors took part in the study. A social worker from Rotterdam participated in the research in Spring 2006 as well as a housing advisor from Toronto in Autumn The interviews of four Finnish housing advisors were recorded on tape, and the tapes were transcribed. Other means used in the study were a telephone interview, an inquiry by and an interview using written notes. The data analysis was done by using content analysis. The results of the study showed that the employer was the determinative factor as far as the division of preventive work and crisis work in the work of housing advisors is concerned. The housing advisors working in real estate companies did mostly preventive work and those working in social services or in organizations and foundations did mostly crisis work. The work of housing advisors was considered mainly social work. Not all the housing advisors were working with the homeless. The cities mentioned in the study had created their own solutions to reduce homelessness. The study confirmed and clarified the versatility and variability of the work of housing advisors. Concluding the results of the study, housing advisors can work successfully for different employers and the work is considered primarily social work. Future challenges for the work of housing advisors are to develop, expand and do research work as well as to define the training of housing advisors. Keywords: homelessness, eviction, social work, preventive social work, crisis work, qualitative study, interviews

4 SISÄLLYS 1 LÄHTÖKOHDAT ASUMISNEUVONNAN TUTKIMISEEN ASUMISNEUVONNAN TAUSTAA Sosiaalityö Asunnottomuus Sosiaalinen isännöinti ja asumisneuvonta ASUNNOTTOMUUS HOLLANNISSA JA KANADASSA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen teoriaa Tutkimuksen kulku ja aineiston keruu Taustatietoja haastatteluista Aineiston analysointi ja tulokset Asumisneuvojien työnkuva Asumisneuvonta ja sosiaalityö Asunnottomuus JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...62 LÄHTEET...65 LIITE 1: Kysymykset Toronton asumisneuvojalle...74 LIITE 2: Suomalaisten asumisneuvojien haastatteluteemat kysymyksineen.75

5 1 LÄHTÖKOHDAT ASUMISNEUVONNAN TUTKIMISEEN Asuminen kuuluu keskeisiin hyvinvoinnin ulottuvuuksiin (Kautto 2006, 33). Asuminen mahdollistaa myös muiden yksilön hyvinvointiin kuuluvien asioiden, kuten työn, opiskelun, perhe-elämän ja vapaa-ajan, toimivuuden. Itse asiassa asuminen on lähes perusedellytys muulle elämiselle (Granfelt 2003, 30). Jos asumiseen liittyy ongelmia tai uhkana on asunnottomaksi joutuminen, saattaa yksilön koko perusturvallisuus järkkyä. Siksi onkin tärkeää, että on löydettävissä keinoja ja menetelmiä, joiden avulla asumisongelmia voidaan helpottaa ja poistaa. Monet ihmiset tarvitsevat mitä erilaisimmista syistä ainakin jossakin elämänsä vaiheessa erityisratkaisuja ja tukea asumiseensa (Granfelt 1998, 178). Viime vuosina on joillakin paikkakunnilla yleensä ainakin aluksi projektimuotoisesti - ryhdytty puuttumaan asumisensa kanssa vaikeuksiin joutuneiden ihmisten tilanteisiin palkkaamalla erityisiä työntekijöitä: asumisneuvojia. Asumisneuvojat toimivat kiinteistöhuollon, asuntotoimen ja sosiaalitoimen rajapinnoilla, ja heidän tavoitteenaan on tukea lähinnä vuokra-asukkaita erilaisissa asumiseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Asumisneuvojan työ on uusi työmuoto, jossa korostuu monialaisuus, yksilöllisyys ja verkostoituminen. Vastaavia työmuotoja ovat esimerkiksi poliisilaitoksella työskentelevät sosiaalityöntekijät. Tein syksyllä 2005 Osallisuus ja sosiaalinen tuki opintokokonaisuuden työharjoittelun Järvenpään asumisneuvojan luona. Työharjoittelun aikana aloin jo suunnitella opinnäytetyön tekemistä asumisneuvontaan liittyvästä aiheesta, sillä ala vaikutti ajankohtaiselta, mielenkiintoiselta ja monipuoliselta. Vaikka opinnäytetyöni ei olekaan työelämän tilaama, se on kuitenkin työelämälähtöinen, sillä sain innoitteen siihen työharjoittelusta. Suunnitelmissani oli hakeutua ulkomaille työharjoitteluun, ja ajattelin kerätä myös tuolloin vertailumateriaalia siitä, miten muualla maailmassa asumisneuvontaan liittyviä asioita hoidetaan. Keväällä 2006 olin työharjoittelussa Rotterdamissa, Hollannissa, ja keväällä 2007 Torontossa, Kanadassa. Työharjoitteluni ei sinänsä liittynyt kummassakaan paikassa asumisneuvontaan, mutta keräsin aiheeseen liittyvää materiaalia

6 6 lähinnä asunnottomuudesta paikan päältä kummastakin kaupungista. Haastattelin myös sekä Rotterdamissa että Torontossa sosiaalityöntekijää asumiseen liittyvistä asioista. Tutkimuksellisesti ulkomailta keräämäni materiaali on kuitenkin sen verran suppeaa ja hajanaista, että käytän sitä lähinnä työni peilaus- ja vertailumateriaalina. Suomessa olen haastatellut viittä asumisneuvojaa. Selvitän tutkimuksessani, miten asumisneuvojien työnkuvat eroavat toisistaan, kun he ovat eri tahojen palkkaamia. Pitävätkö asumisneuvojat työtään sosiaalityönä ja jos pitävät, niin millä tavalla sekä miten asunnottomuuteen liittyvien asioiden hoito on ratkaistu asumisneuvojien työssä Suomessa sekä Rotterdamissa ja Torontossa? Tutkimukseni on yksi näkökulma aiheeseen. Olen halunnut asumisneuvonta-aiheisella opinnäytetyölläni myös tuoda tätä työmuotoa entistä enemmän esille. Vain harvat tietävät, että yleensä tämänniminen työmuoto on olemassa ja vielä harvemmat, mitä asumisneuvoja tekee. Tärkeää on saada päättäjien tietoisuuteen asumisneuvojien hyödyllisyys niin yksittäisten yhteiskunnan jäsenten, yhteiskunnan toimivuuden, asuinviihtyisyyden kuin taloudellisen hyödynkin kannalta.

7 7 2 ASUMISNEUVONNAN TAUSTAA 2.1 Sosiaalityö Sosiaalihuoltolain (1982/710) 18 :n mukaan sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. Sosiaalityön tavoitteena on ratkaista ongelmia yksilön ja yhteiskunnan välisessä suhteessa. Sosiaalityö on siis kiinnostunut prosesseista, jotka liittyvät vuorovaikutukseen yksilön ja ympäristön välillä. (Närhi 2003, ) Kuten asunnottomuutta myös sosiaalityötä määritellään ja tulkitaan monilla eri tavoilla. Sipilän (1989, 57) mukaan muuttuvassa maailmassa ei voikaan olla pysyviä määritelmiä. Erilaisia määritelmiä tarvitaan eri aikoina ja eri tarkoituksia varten (Sipilä 1989, 57). Sipilän (1989, 61-62) määritelmän mukaan sosiaalityö toimii arkielämän jatkuvuutta ja normaalisuutta ylläpitävänä yhteiskunnan osajärjestelmänä. Ominaista sosiaalityölle on tehtäväalueen ja työvälineiden eriytymättömyys ja rajaamattomuus. Sosiaalityön työmuotoja ovat kontrolli, tuki, sosialisaatio, suojelu, terapia, yhdyskuntatyö ja rakenteellinen sosiaalityö. (Sipilä 1989, ) Granfelt, Jokiranta, Karvinen, Matthies ja Pohjola (1999, 8) kertovat teoksessaan käsittävänsä sosiaalityön laaja-alaiseksi vuorovaikutustyöksi, jonka kohteena ovat ihmisen elämäntilanteessa konkretisoituvat sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset kytkennät. Heidän mukaansa sosiaalityö on eettistä, reflektiivistä ja yhteiskunnallista ihmissuhdetyötä ja ammatillista toimintaa (Granfelt ym. 1999, 8). Viimeisin kansainvälinen sosiaalityön määritelmä hyväksyttiin Sosiaalityöntekijöiden kansainvälisen liiton (International Federation of Social Workers 2005) yleiskokouksessa Montréalissa, Kanadassa, vuonna Yleiskokous kuiten-

8 8 kin myös totesi, ettei mitään määritelmää voi pitää lopullisena, koska sosiaalityö muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Määritelmä on seuraavanlainen: Sosiaalityön tavoitteena on lisätä hyvinvointia edistämällä yhteiskunnallista muutosta sekä ihmissuhdeongelmien ratkaisua, elämänhallintaa ja itsenäistymistä. Sosiaalityön kohteena ovat vuorovaikutustilanteet ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä. Välineenä sosiaalityö käyttää sosiaali- ja käyttäytymisteoreettista sekä yhteiskunnan järjestelmiä koskevaa tietoa. Sosiaalityön perustana ovat ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden periaatteet. Nykyisin sosiaalityössä vaaditaan koko ajan uudenlaisten työtapojen kehittämistä, josta asumisneuvonta on yhtenä esimerkkinä. Rakenteellisen, ehkäisevän ja moniammatillisen työn merkitys korostuu, ja verkostoituminen sekä verkostotyö ovat sosiaalityön ajankohtaisia työmenetelmiä. (Helminen 2005.) Sosiaalityötä voi määritellä myös ennaltaehkäiseväksi sosiaalityöksi tai kriisityöksi. Asumisneuvojan työnkuvaan voivat kuulua kummatkin. Ennaltaehkäisevän työn perusajatuksena on, että mitä aikaisemmin ongelmiin puututaan, sitä tehokkaampi sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus toiminnalla on (Lehtinen & Valtonen 1997, 30). Ennaltaehkäisevä sosiaalityö on Caplanin klassisen jaottelun mukaan eriteltävissä primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventioon. Primaaripreventiivinen työ on yleisen hyvinvoinnin ylläpitämistä yhteiskunnan palvelujen ja tukijärjestelmän avulla. Nämä ovat suurelle yleisölle tarkoitettuja universaaleja palveluja, joiden tarkoituksena on ehkäistä ongelmien tai kriisitilanteiden ilmaantumista sekä vähentää sosiaalisia ja taloudellisia riskejä. Tavoitteena on vahvistaa arkielämän sujuminen sekä pitää elinolot ja hyvinvointi kohtuullisena vahvistamalla yksilön voimavaroja muuttuvissa elämäntilanteissa. Työmuotoina ovat muun muassa yhteistyö, neuvonta, ohjaus, tuki ja kontrolli. (Lehtinen & Valtonen 1997, 26-27, 32.) Sekundaaripreventiivinen toiminta on lähinnä ongelmatilanteiden alkuvaiheen työskentelyä. Siinä pyritään tunnistamaan vielä melko lievät ongelmat niiden varhaisvaiheessa, jotta estetään ongelmien paheneminen. Työn tavoitteena on vahvistaa yksilöiden omatoimista selviytymistä sekä säilyttää ja tukea heidän

9 9 sosiaalisia siteitään, jotta voitaisiin ehkäistä tarve puuttua entistä syvemmin heidän elämäänsä. Sekundaaritason preventiivinen työ keskittyy yksilötapauksiin. (Lehtinen & Valtonen 1997, 27.) Tertiaalipreventiivinen työ kohdistuu erityisissä riskioloissa olevien asiakkaiden ongelmien pahenemisen ehkäisemiseen. Ongelmat ovat monimutkaisia ja vahingollisia, ja kohdennetulla toiminnalla pyritään välttämään pitkään jatkuneiden ongelmien vaikutukset. Työ edellyttää käytännössä monesti erityisalojen ammatillista apua. (Lehtinen & Valtonen 1997, 27.) Ennaltaehkäisevän ja korjaavan sosiaalityön toiminnan rajat eivät edellä kuvattujen määrittelyidenkään pohjalta ole selviä ja yksiselitteisiä. Ennaltaehkäisevä työ tähtää muutokseen ihmisten hyvinvoinnin säilyttämiseksi tai lisäämiseksi ja riskialttiuden vähentämiseksi. Korjaava työ puolestaan tähtää muutokseen, jotta jo olemassa olevat ongelmat saadaan poistetuksi ja jotta ongelmien muuttuminen entistä vakavammiksi voidaan estää. Monissa tilanteissa toiminta siis on samanaikaisesti sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa työtä. (Lehtinen & Valtonen 1997, 29.) Kriisityö herättää tavallisesti ensimmäiseksi ajatuksen tsunamikatastrofista tai Jokelan tragediasta. Olemme tottuneet viime aikoina yhdistämään sanan lähinnä traumaattisiin kokemuksiin ja niistä toipumiseen. Kriisityö liittyy mielessämme helposti kriisi- ja katastrofipsykologiaan ja kriisiterapiaan. Kriisi-sanan lähtökohta on kreikan kielessä, ja se tarkoittaa äkillistä pysähtymistä, käännekohtaa tai tilannetta, jossa yksilön aiemmat kokemukset ja keinot eivät riitä ratkaisemaan ongelmaa. Ilmeisesti alkuperäisessä merkityksessä käsite piti sisällään myös mahdollisuuden, eli se ei ollut pelkästään negatiivinen sävyltään. Arkikäytössä kriisi-sanaa käytetään hyvin monessa eri merkityksessä, esimerkiksi kuvaamaan äkillistä tapahtumaa ja sen välittömiä seurauksia. (Palosaari 2007, ) Kriisi- ja kriisityö-käsitettä käytetään myös sosiaalityön määrityksissä. Kriisipsykologialla ja sosiaalityön kriisityöllä on sama tavoite: tukea äkkitilanteeseen jou-

10 10 tunutta ihmistä käyttämään voimavarojaan selviytyäkseen ja toipuakseen tilanteesta ja sen aiheuttamista seurauksista (Palosaari 2007, 89). Sosiaalityön yleisluokitus luonnoksessa Kallinen-Kräkin ja Kärki (2004, 60) kuvaavat kriisiä muun muassa seuraavasti: Kriisillä tarkoitetaan äkillistä, kärjistynyttä, yllättävää, järkyttävää tai uutta tilannetta, jossa henkilön aiemmat toimintamallit tai ongelmanratkaisumenetelmät eivät enää mielekkäästi toimi. Kriisi voi olla myös murros- tai vaaravaihe ihmisen elämässä. Yleensä kriisiin ei ole osattu varautua. Vaikea kriisi saattaa johtaa toimintakyvyn menettämiseen. Kallinen-Kräkin ja Kärki (2004, 60-62) jaottelevat kriisit kolmeen eri luokkaan: Kehitysvaihekriisejä ovat esimerkiksi koulun aloitus, itsenäistyminen lapsuuden perheestä sekä keski-iän ja vanhuuden kriisit. Arjen kriiseihin kuuluvat muun muassa taloudellinen romahdus, työttömäksi jääminen ja asunnon menettäminen. Traumaattisia kriisejä ovat puolestaan esimerkiksi vakava sairaus tai vammautuminen ja läheisen kuolema. Sosiaalityössä ihmisiä autetaan huomaamaan ja hyödyntämään omia ja ympäristön voimavaroja, jotta eläminen ja toimiminen olisi mielekästä (Kallinen- Kräkin & Kärki 2004, 19). Asiakkaan tai hänen omaisensa kohtaama kriisi muuttaa, rajoittaa tai heikentää hänen toimintaedellytyksiään ja haavoittaa häntä henkisesti. Juuri tällaisissa tilanteissa sosiaalityötä tekevät kohtaavat asiakkaitaan. (Kallinen-Kräkin & Kärki 2004, 60.) Tällöin sosiaalityön kriisityö tarkoittaa sitä, että asiakas saa sekä psykososiaalista tukea että apua käytännön asioissa. 2.2 Asunnottomuus Asunnottomuus ymmärretään eri tavalla eri maissa. Euroopan Unionin maillakaan ei ole asunnottomuuden määrittelystä yksimielisyyttä, sillä FEANTSA (European Federation of National Organisations Working with the Homeless), joka tuo asunnottomuuskysymystä esille EU:ssa, ei ole määritellyt yksiselitteisesti asunnottomuutta. Näin ollen tutkijat ja päättäjät käyttävät siitä omia, erilaisia

11 11 määritelmiään. EU-maiden kansallisten raporttien pohjalta Avramov (1999, 13) on esittänyt seuraavan määritelmän (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 5): Asunnottomalla (kodittomalla) ei ole henkilökohtaista, kunnollista asuntoa. Asunnottomia ovat henkilöt, jotka eivät saa henkilökohtaista, pysyvää, kunnollista asuntoa tai eivät pysty pitämään sitä joko taloudellisista tai sosiaalisista syistä johtuen. Asunnottomia ovat myös henkilöt, jotka eivät saa asuntoa, koska eivät kykene elämään itsenäisesti eivätkä näin ollen kykene pitämään asuntoa. Nämä henkilöt tarvitsisivat hoivaa ja tukea, mutta eivät ole laitoshoidon tarpeessa. Asunnottomuus-sanan käyttöön siirryttiin Suomessa 1970-luvulla. Vielä luvulla asunnottomia nimitettiin heidän ominaispiirteidensä mukaan, esimerkiksi irtolaisiksi tai alkoholisteiksi, mutta nykyisen käsitteen avulla on haluttu päästä eroon juuri niistä määrittelyistä, jotka perustuvat asunnottoman ihmisen persoonallisiin piirteisiin. Suomalaisen asunnottomuuden määrittelyn lähtökohtana on se paikka, jossa asunnoton oleilee. Tätä määrittelyä on käytetty 1980-luvun puolivälistä saakka. (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 6, 10.) Asunnottomiksi määritellään Suomessa (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 10-11) ne, jotka: - elävät ulkona tai tilapäissuojissa, joita ei ole asunnoiksi tarkoitettu, kuten puutarhamökissä, saunakamarissa, ulkovajassa, työmaaparakissa, asuntovaunussa, jalasmökissä tms. - elävät yömajoissa tai kodittomien asuntoloissa - elävät asunnon puutteen vuoksi hoito- tai huoltokodeissa, ensisuojassa, hoidollisessa asuntolassa tai vastaavassa hoidollisessa yksikössä - elävät asunnon puutteen vuoksi psykiatrisessa sairaalassa, vanhainkodissa tai kehitysvammalaitoksessa - ovat vapautumassa vankilasta eikä heillä ole asuntoa tiedossa ja joille ei myöskään ole varattu asuntolapaikkaa Kriminaalihuoltoyhdistyksen tai muun vastaavan yhdistyksen toimesta - asunnon puutteen vuoksi majailevat tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Tähän ryhmään ei lueta vanhempiensa luona asuvia nuoria - lisäksi asunnottomiksi luetaan perheet, jotka yhteisen asunnon puuttuessa asuvat erillään tai tilapäismajoituksessa kuten matkustajakodissa tai sukulaisten ja tuttavien luona. Asunnottomiin perheisiin luetaan myös ensikodissa asuvat äidit, joilla ei ole asuntoa ja avoparit, joille on syntymässä lapsi ja joilla ei ole yhteistä asuntoa tiedossa

12 12 Kummatkin edellä mainituista määritelmistä ovat hyviä ja asunnottomuutta eri puolilta tarkastelevia. Näitä lyhyempi ja ytimekkäämpi on Dalyn (1996) yksinkertainen asunnottomuuden määrittely, jonka mukaan asunnoton on henkilö, jolta puuttuu riittävä suoja, jossa hänellä on oikeus asua turvallisesti. Tässä määrittelyssä annetaan tilaa yksilön itse määritellä, mitä on riittävä ja turvallinen, eli se on lähtökohdaltaan asunnottoman omista käsityksistä lähtevä. Dalyn määritelmän heikkoutena onkin tosin juuri se, että koska siinä asunnottomuutta ei määritellä objektiivisista ja yleismitallisista käsityksistä käsin, sitä on vaikea käyttää esimerkiksi asunnottomuuslukuja mitattaessa. Asunnottomuus vaikuttaa yksilön koko elämään, sillä asuminen on tapa olla yhteiskunnassa ja maailmassa. Jos asunto puuttuu, yhteiskuntaan integroituminen on äärimmäisen vaikeaa, sillä juuri asuntoa pidetään integroitumisen perusedellytyksenä. Nykyään asunnottomuus on alettu nähdä moniulotteisena kysymyksenä, johon tarvitaan kullekin asunnottomalle kohdistettuja yksilöllisesti räätälöityjä ratkaisuja. (Granfelt 2003, 28.) Asunnottomien moniongelmaisuus on kasvanut viime vuosina, eikä monesti enää riitä pelkkä asunnon saaminen, vaan tarvitaan monenlaisia asumisen tukimuotoja ja -palveluja elämänhallinnan tukemiseksi (Hynynen 2005, 7). Tyypillinen asunnoton on pitkään ollut keski-ikäinen alkoholisoitunut yksinäinen mies. Viime vuosina asunnottomuuden luonne on alkanut kuitenkin hitaasti muuttua. Asunnottomat ovat monesti moniongelmaisia, erilaisista päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä, kenties pitkäaikaistyöttömyyden takia syrjäytyneitä ja asuntonsa menettäneitä. (Kärkkäinen 2002, 373.) Entistä useampi asunnoton on myös alle 25-vuotias nuori tai kokonainen perhe (Kärkkäinen 2002, ). Asunnottomuutta aiheuttavat esimerkiksi puute halvoista vuokra-asunnoista, köyhyys, syrjäytyminen ja päihteet (Korhonen 2002, 9). Asunnottomuus keskittyy Suomessa etenkin pääkaupunkiseudulle, jossa on runsas puolet koko maan asunnottomista. Vuonna 2000 heitä oli noin 5400 henkeä. Helsingissä asunnottomia oli noin Koko maan 800 asunnottomasta perheestä noin 600 oli Helsingissä, ja heistä pääosa oli maahanmuuttajaperheitä. Asunnottomista runsas 70 prosenttia oli kasvukeskuksissa. (Fred-

13 13 riksson 2000, 44.) Uusien tilastotietojen eli Valtion asuntorahaston kunnilta keräämän tiedon mukaan Suomessa oli marraskuussa yksinäistä asunnotonta ja noin 300 asunnotonta perhettä. Perheiden asunnottomuus oli siis selvästi vähentynyt. Kasvukeskuksissa oli tuolloin yli 80 prosenttia maan asunnottomista. Helsingissä oli yksinäisiä asunnottomia 3065 ja noin 140 asunnotonta perhettä. (Nimi ovessa 2007, 4-5.) Asunnottomien todellinen määrä on kuitenkin näitä määriä suurempi, koska kaikkia asunnottomiksi luettuja ryhmiä ei asunnottomuustilastoissa ole voitu arvioida tarkasti (Korhonen 2002, 9). On hyvin vaikea arvioida esimerkiksi tuttavien ja sukulaisten luona asunnon puutteen takia majailevien henkilöiden todellisia määriä (Ryöti 2005, 9). Asunnottomuus alettiin nähdä ja 1970-lukujen taitteessa ongelmana, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan erityis- ja sosiaalihuollon toimenpiteitä, ja vasta 1980-luvulta alkaen asunnottomuutta on pyritty Suomessa vähentämään järjestämällä asunnottomille tavallisia asuntoja. Tätä ennen asunnottomuutta ei oltu juuri lainkaan tarkasteltu asuntopoliittisena kysymyksenä. (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 62.) Suomessa asunnottomuuden poistamiseksi on pyritty luomaan selkeä toimintapolitiikka, minkä takia asunto- ja sosiaalipolitiikkaa sekä asunnottomille tuotettuja palveluja on mahdoton erottaa toisistaan niitä ei voi tarkastella erillisinä kuten monissa maissa voi (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 1). Asuntojen järjestämisessä asunnottomille kuntien sosiaaliviranomaiset ovat keskeisessä asemassa. Vaikka myös useat järjestöt tuottavat palveluita asunnottomille, kunnilla on kuitenkin palveluita koordinoiva rooli ja ensisijainen asema. (Hannikainen-Ingman 1998, ) Kärkkäisen (1996, 5) mukaan Suomi on onnistunut tähän mennessä tehokkaasti estämään syrjäytymistä ja asunnottomuutta yleisen sosiaaliturvan, asumistuen ja sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon avulla. Asunnottomia kuitenkin yhä on, mutta nykyisin he ovat entistä nuorempia ja piiloasunnottomuus on yleistynyt. Piiloasunnottomuutta on esimerkiksi sukulaisten ja tuttavien luona asuminen sekä se, että nuoret jäävät asumaan vanhempiensa luokse, koska oman

14 14 asunnon hankkiminen on vaikeaa tai kallista. (Kärkkäinen & the Feantsa Group in Finland 1996, 76.) Koko maan kattavia asunnottomuuden vähentämisohjelmia on laadittu vuosien varrella. Asumisneuvonnan tehostaminen mainitaan yhdeksi hyväksi havaituksi keinoksi asunnottomuuden vähentämisessä vuoden ohjelmassa. (Hynynen 2005, 7.) Myös Neljän viisaan ryhmän (Nimi ovessa 2007, 25) selvityksessä yhtenä toimenpide-ehdotuksena on asumisneuvojatoiminnan valtakunnallinen kehittäminen. Selvitys valmistui lokakuussa 2007, ja sen tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen ja poistaminen. Suomessa eräs tärkeimmistä asunnottomuuden syistä on kohtuuvuokraisten asuntojen puute, kun taas esimerkiksi Tanskassa asunnottomuus ei ole enää asunto-ongelma, sillä siellä asuntoja on tarjolla kaikille, jotka pystyvät asumaan tavallisessa asunnossa (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 15). Ympäristöministeriön selvitysmieheksi asettaman Fredrikssonin (2000, 14) ehdotuksen mukaan tärkeimmät asunnottomuuden vähentämiseen tarvittavat toimenpiteet ovat vapautuvien ja uusien aravavuokra-asuntojen jako, itsenäisen asumisen edistäminen tukitoimenpitein sekä tuki- ja kriisiasumisen muotojen ja palvelujen kehittäminen. Ympäristöministeriön vuonna 2007 asettaman niin sanotun Neljän viisaan ryhmän selvityksen mukaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi tarvitaan entistä kohdennetumpia, yksilökohtaisesti räätälöityjä ratkaisuja, intensiivisempää tukea, kuntoutusta ja valvontaa (Nimi ovessa 2007, 7). Kunnat ovat kehittäneet erilaisia ratkaisuja asunnottomuuden vähentämiseksi ja poistamiseksi. Jyväskylässä asunnottomien asioita hoitaa päävastuussa kristillinen vapaaehtoisjärjestö Katulähetys, jolta Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta ostavat asumispalveluja (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 63-64), kun taas Helsingissä asunnottomien asioita hoiti aiemmin Helsingin sosiaaliviraston erityissosiaalitoimisto eli Esto (Korhonen 2002, 40) ja tällä hetkellä vastaavia asioita hoitavan yksikön nimi on Asunnottomien sosiaalipalvelut eli Asso (Helsingin kaupungin sosiaalivirasto 2008a). Useimmiten muissa kunnissa asunnottomien palveluja hoidetaan kunnan muun palvelujärjestelmän osana. (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 29.) Useilla järjestöillä on palveluita

15 15 asunnottomille, ja ne saavat suurimman osan toimintavaroistaan julkiselta sektorilta, jotka ostavat niiltä palveluja (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 32). Häätö voi monesti johtaa asunnottomuuteen. Häätö on kaksivaiheinen prosessi, johon kuuluvat häätöperusteen hankkiminen käräjäoikeudesta ja häätöperusteen täytäntöönpano ulosotossa (Linna 2004, 1). Yksinkertaisesti kerrottuna kiinteistöyhtiö eli vuokaranantaja ryhtyy oikeudellisiin toimenpiteisiin saadakseen vuokrasopimuksen purettua. Jos häätöperuste saa lain voiman käräjäoikeuden käsittelyssä, häätö voidaan toteuttaa ulosoton keinoin. Yleisin syy häätöuhan alaiseksi joutumiselle ovat maksuvaikeudet, toisin sanoen asukkaalla on maksamattomia vuokravelkoja asunnostaan. Joissakin tapauksissa maksamattomia vuokria ei ole lainkaan, vaan häädön uhan syynä on esimerkiksi muita asukkaita häiritsevä käyttäytyminen. (Salovaara-Karstu & Muttilainen 2004, 41.) Asumishäiriöt voivat olla seurausta muun muassa päihteiden käyttöön tai mielenterveyteen liittyvistä ongelmista, järjestyssääntöjen rikkomisesta, perheväkivaltaan liittyvistä häiriöistä tai huoneiston huonosta kunnosta, joka aiheuttaa esimerkiksi hajuhaittoja ympäristölle. Jotta kiinteistöyhtiö voi viedä asiaa asumisrauhan häirinnästä eteenpäin, asukkaan tulee tehdä kirjallinen valitus häiriöstä. Suulliset valitukset eivät johda toimenpiteisiin. Kirjallisen valituksen perusteella isännöitsijä arvioi, annetaanko häiriötä aiheuttavalle asukkaalle varoitus. Useammasta varoituksesta voi seurata häätöuhka. (Haapanen 2004, 17.) Yleinen käytäntö vaikuttaa olevan, että jos vuokralaisen vuokravelka kasvaa kahden kuukauden suuruiseksi, kiinteistöyhtiön vuokravalvonta lähettää asukkaalle perintäkirjeen, jossa kerrotaan viimeinen päivämäärä, milloin erääntyneet vuokrat on maksettava. Muuten asia siirtyy käräjäoikeuteen käsiteltäväksi häätöperusteen saamiseksi. Aikaa, jolloin vuokranmaksun viivästymiseen on vuokranantajan puututtava, ei ole yleisesti määritelty laissa. Suomen Kuntaliiton selvityksen mukaan vuonna 1996 kuntien omistamissa vuokrataloissa lähetettiin karhukirje vuokran viivästymisestä tavallisimmin päivän myöhästymisen jälkeen ja ilmoitus tulevasta häätötoimenpiteestä 1-2 kuukauden jälkeen. Yleen-

16 16 sä häätö seurasi kolmen kuukauden tai pidemmän ajan kuluttua vuokran maksamatta jättämisestä. (Siimes 2001.) Maaliskuusta 2004 lähtien häädön täytäntöönpano säädellään laissa (Ulosottolaki 1895/37). Paikallisella ulosottomiehellä on toimivalta panna häätöperuste täytäntöön pyydettäessä (Linna 2004, 2, 49), vaikka myös häädettävän omatoimista muuttoa on edistettävä käytettävissä olevin toimin (Linna 2004, 6). Onkin varsin tavallista, että häädettävä muuttaa pois ennen häätöä tai että häätö raukeaa muusta syystä (Linna 2004, 8). Jos häädettävä ei ole muuttanut pois asunnosta omatoimisesti ulosottomiehen muuttokehotuksessa asettamaan päivämäärään mennessä, ulosottomiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää voimakeinoja avatakseen lukkoja ja ovia ja poistaakseen sekä ihmiset että omaisuuden asunnosta. Lisäksi hänellä on oikeus saada poliisilta virka-apua. (Linna 2004, 55, 88.) Häädetyn omaisuuden suhteen toimitaan sillä yleisellä periaatteella, että arvokas omaisuus otetaan talteen ja myydään ja arvoton tai vähäarvoinen omaisuus hävitetään (Linna 2004, 95-96). Häätöä ei voida toimittaa siten, että asunnottomat lapset tai välittömän sosiaalihuollon tarpeessa olevat henkilöt poistetaan asunnosta ja jätetään heitteille. Asunto- ja sosiaaliviranomaisten tehtävänä on järjestää lasten asuminen tai selvittää sosiaalihuollon palvelujen tarve. (Linna 2004, 65.) Häädöistä aiheutuvat kustannukset ovat huomattavat. Yksi häätö maksaa kiinteistöyhtiölle arviolta keskimäärin 2300 euroa. Kustannus aiheutuu siitä, että häätöprosessin aikana asuntoa ei voi vuokrata uudelleen, joten yhtiölle kertyy vuokratappiota. Usein häätöasuntoihin on myös tehtävä remontteja, mitkä lisäävät kiinteistöyhtiön kustannuksia. Myös asukkaalle aiheutuu häätöprosessista kuluja, muun muassa oikeudenkäynnistä. (Hietikko 2004, 24.) Helsingin kihlakunnan alueella varsinaisia häätöjä, mikä tarkoittaa, että asunto konkreettisesti tyhjennetään tuomioistuimen päätöksen perusteella, on vuodessa. Häätöhakemuksia alueella on vuosittain (Anteroinen 2007.) Häädetyistä ei ole laajaa tutkimustietoa, mutta on arvioitu, että lapsiper-

17 17 heitä on prosenttia ja että noin puolet häädetyistä on yksinasuvia miehiä (Linna 2004, 9). Häätö, joko vuokravelkojen tai häiritsevän elämän takia, on yksi pahimmista kohti asunnottomuutta työntävistä riskitekijöistä (Granfelt 2003, 53). Häätöjä ja häätöuhkatilanteita voitaisiin estää asumisongelmien ennalta ehkäisemisellä sekä nopealla puuttumisella ongelmiin. Vuokranantajien ja viranomaisten yhteistyö sekä asumisneuvonta ehkäisevät häätöjä. (Salovaara-Karstu & Muttilainen 2004, 83.) 2.3 Sosiaalinen isännöinti ja asumisneuvonta Asumisneuvojan työ liittyy läheisesti niin kutsuttuun sosiaaliseen isännöintiin. Sosiaalisessa isännöinnissä on kysymys asukkaiden, kiinteistöyhtiön organisaation ja julkisen sektorin yhteistyöstä. Perinteinen isännöinti ja kiinteistöhoito keskittyy pääasiassa kiinteistön tekniseen kunnossapitoon ja talouden hoitoon. Yksityiseen asukkaaseen kohdistuva isännöinti on ollut vähäistä, ellei ongelmatilanteita ole ilmennyt. Sosiaalinen isännöinti on asukkaiden kanssa yhteistyössä toimimista siten, että asukkaita kannustetaan aktiivisuuteen ja heidän toimintaedellytyksiään lisätään. Tämä edellyttää myös yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. (Haapanen 2004, 12.) Käsitteenä sosiaalinen isännöinti (social förvaltning) mainittiin jo vuonna 1983 Norjassa pohjoismaisten yleishyödyllisten rakennuttajaorganisaatioiden kokouksessa. Suomessa käsitettä ja sen käytännön sovellutuksia ovat tutkineet Terttu Nupponen (1991) ja Ensio Syrjänen (1991). (Hietikko 2004, 9.) Norjassa ja Tanskassa käytiin laajalti keskustelua asumisen uusista suunnista ja kaupunkiuudistuksen tehtävistä, ja vaikka Suomessa keskustelu ei ollut yhtä painokasta kuin muissa pohjoismaissa, käynnisti Nupposen (1991, 74) mukaan alueellisten kiinteistöhuoltoyhtiöiden saama kritiikki 1980-luvulla Suomessakin uudistuksia, joiden tavoitteena oli muun muassa monipuolistaa huoltoyhtiöiden toimintaa. Näistä uudistuksista sai alkunsa sosiaalisen isännöinnin ajatus. Sosi-

18 18 aalisen isännöinnin käsite muovautui siis koti- ja ulkomaisten vaikutteiden sekä paikallisten ja valtakunnallisten intressien kohtaamisen tuloksena. Suomen ensimmäinen sosiaalisen isännöinnin projekti käynnistyi 1980-luvun lopulla kokeilutoimintana Jyväskylässä. (Nupponen 1991, 74.) Projekti toteutettiin Jyväskylän kaupungin Kuokkalan kaupunginosassa vuosina , ja sen tavoitteena oli kehittää alueellisesta kiinteistöhuoltotyöstä entistä asukasläheisempää uusien toimintamuotojen avulla (Nupponen 1991, 7). Syrjäsen (1991, 99) mukaan lähiökritiikin juuret olivat ja 1970-luvun aluerakentamisessa, jolloin asuntoja rakennettaessa asuinympäristö ja palvelut jäivät puutteellisiksi. Sosiaalisen isännöinnin projekti oli ennen kaikkea kiinteistönhoidon kehittämishanke, jonka perusajatuksena oli alueellisen kiinteistönhoidon uudella organisoinnilla parantaa asuinalueen palveluja ja viihtyisyyttä. Alueellisen palvelujärjestelmän toimintamallissa sosiaalinen isännöinti puolijulkisena palveluna muodostaa keskeisen linkin julkisten ja yksityisten palvelujen välissä. (Syrjänen 1991, 100, 102.) Sosiaalinen isännöinti tarkoittaa asukkaiden aktiivista otetta asumisensa ja lähiympäristönsä kehittämiseen (Syrjänen 1991, ). Sosiaalisessa isännöinnissä on kyse paitsi yhteisöllisestä huolenpidosta myös palveluisännöinnistä, eli vanhasta talonmiesjärjestelmästä on otettu käyttöön hyväksi koettuja ja asukasläheisiä piirteitä (Syrjänen 1991, ). Kiinteistöhuollon lisäksi sama organisaatio tuottaa myös asukashuoltoa ja hoivapalveluja yhteistyössä asukkaiden sekä yksityisten ja julkisten palvelujen kanssa (Syrjänen 1991, 130). Asumisneuvonta kuuluu uusiin 2000-luvun työmuotoihin. Asumisneuvonnassa yhdistetään sosiaalinen kehittäminen aluekohtaiseen työotteeseen, ja työ keskittyy sekä yksilöön että yhteisöön (Murto 2003, 14). Asumisneuvonta on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat erityisestä syystä apua asumisensa suhteen. Asumisneuvonnan tavoitteena on asiakkaan kokonaisvaltainen ja yksilöllinen tukeminen asumiseen liittyvissä asioissa ja pulmatilanteissa. Asumisneuvonnalla halutaan turvata asiakkaan asumisen jatkuvuus hänen elämänhallintaansa parantamalla. Syitä asiakkuuteen voivat olla vuok-

19 19 ranmaksuvaikeudet, häätöuhat, asunnon huono hoito, häiritsevä elämä, asunnonvaihdot ja asunnottomuus. Asumisneuvonnassa ratkaisua ongelmiin etsitään henkilökohtaisesti keskustellen niin asiakkaan kuin mahdollisten yhteistyötahojen kanssa (Murto 2003, 3). Suoranainen asunnonvälitys ei kuitenkaan kuulu asumisneuvojan työnkuvaan eikä ammatilliseen sosiaalityöhön, kun taas asuttaminen eli asumisen järjestäminen on osa sosiaalipalveluja ja toisinaan myös asumisneuvojan työtä (Hassi- Nuorluoto 2000a, 155; Hassi-Nuorluoto 2000b, 38). Asunnottomien asuttaminen on usein jonkinlainen välimiestehtävä, sillä asunnoton ja vuokranantaja eivät kohtaa toisiaan vaivatta. Välimiehen on luotava edellytykset, joilla vuokrasuhde voisi syntyä. (Hassi-Nuorluoto 2000b, 11.) Usein asiakkailla on asumisvaikeuksiensa taustalla myös muita ongelmia, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia. Asumisneuvojan työmenetelmiä ovat muun muassa asiakkaiden vastaanotto, kotikäynnit, puhelin- ja sähköpostiyhteydenotot, konsultointi, yleinen asumisopastus, palveluohjaus ja verkostoyhteistyö alueen palvelujen tarjoajien kanssa. (Haapanen 2004, 7.) Asumisneuvonta on paljolti liikkuvaa työtä, ja asumisneuvojalta odotetaan aktiivista ja rohkeaa työotetta. Asumisneuvojan on hallittava lainsäädäntöä, sillä hän tarvitsee arkityössään muun muassa huoneenvuokralakia (1987/653), lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (1995/481) sekä lastensuojelulakia (1983/683). Koska lastensuojelulain (1983/683) 1 :n mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapuoliseen ja monipuoliseen kehitykseen ja etusija erityiseen suojeluun, asumisneuvojan on valvottava lapsen edun toteutumista niin häätö- kuin muissakin asumisen ongelmatilanteissa. Asumisneuvoja on siis ammattitaitoinen linkki kiinteistönhoidon, paikkakunnan peruspalveluiden, etenkin sosiaali- ja terveystoimen, seurakunnan, asukkaiden ja alueella toimivien järjestöjen ja projektien välissä (Hietikko 2004, 20). Kiinteistö-, järjestö- ja sosiaalialan ihmiset puhuvat usein hiukan erilaista kieltä, joten on tärkeää, että asioista keskustellaan ja neuvotellaan, jotta yhteistyö on mahdollista. Asiakas puolestaan tarvitsee monesti puolestapuhujan, kuten asumisneuvojan, joka hallitsee neuvottelutaidon ja pystyy näin ajamaan asiakkaan etu-

20 20 ja. Asumisneuvojan toimintatavassa toteutuu moniammatillinen työote (Hietikko 2004, 28). Hänen työnkuvaansa voi myös kuulua rakenteisiin, suunnitteluun ja hallintoon vaikuttaminen. (Haapanen 2004, 14). Asumisneuvojalta edellytetään hyviä vuorovaikutustaitoja, sillä hänen keskeisin työskentelyvälineensä on juuri vuorovaikutus eri ihmisten ja tahojen välillä (Haapanen 2004, 32). Asumisneuvojan työnkuvan perustaksi voi katsoa asiantuntijuuden asumisasioiden alalla. Asumisneuvojan esikuva on Tanskasta, jossa monet suuret yleishyödylliset asuntoyhtiöt ovat palkanneet asumisneuvojia (beboerrådgiver) eli sosiaalityöntekijöitä palvelukseensa. Asumisneuvojien työ siellä on pitkälti yhdyskunta- ja aluetyötä. (Hietikko 2004, 7.) Suomessa asumisneuvojahankkeiden alkuna voi pitää vuonna 1988 Jyväskylän Kuokkalan kaupunginosassa alkanutta sosiaalisen isännöinnin projektia. Ensimmäiset varsinaiset asumisneuvojahankkeet alkoivat kuitenkin vasta vuonna 1997 Joensuussa ja vuonna 1998 Tampereella ja Vantaalla. (Backlund 2005, 7.) Kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 40 suoraan asukasneuvontatehtävissä työskentelevää työntekijää. Asumisneuvontaa toteutetaan erilaisilla nimikkeillä: sosiaalinen isännöitsijä, asumisneuvoja, asumisohjaaja tai asukassihteeri. Toimintamuotona asumisneuvonta voi olla kiinteistöyhtiöiden, kunnan tai yhdistysten ja säätiöiden toimintaa. (Paasu 2005, 44.) Asumisneuvoja-nimikkeellä on Suomessa hyvin monella eri tavoin toimivia ja eri tavoin palkattuja henkilöitä. Keväällä 2004 heitä työskenteli parillakymmenellä paikkakunnalla (Backlund 2004, 4). Suomen perustuslain (1999/731) 19 :n mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Sosiaalihuoltolain (1982/710) 23 :n mukaan asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Saman lain 39 :n mukaan sosiaalihuoltoa on ensisijaisesti toteutettava sellaisin toimintamuodoin, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen sekä luovat taloudelliset ja muut edellytykset selviytyä omatoimisesti

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaaliviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä LOHJA asukkaita 47 703 (31.12.2013) ruotsinkielisiä 3,5 % maahanmuuttajia 2,6 % veroprosentti 20 pinta-ala 1109,72 km²

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Sanna Jokinen Projektikoordinaattori Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke (2012-2015) Nuorisoasuntoliitto ry www.nal.fi/hanke Nuorisoasuntoliitto ry // www.nal.fi

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto

IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto ASUMISNEUVONTA Asumisneuvonta vakiinnutettiin v. 2011 V. 2009-2012

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011 Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin Aila Törmänen 11.5.2011 Asunto ensin Valinnanvapauden filosofia Asumisen ja palveluiden eriyttäminen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta Lars Benjaminsen Esityksen teemat Yleiskatsaus Tanskan asunnottomuusohjelmaan Liikkuvan tuen malli Kokemuksia ACT-mallista Asunnottomuustilanteen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Selvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013

Selvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2013 Asunnottomat 2012 11.2.2013 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN ASUMISNEUVONTA

HELSINGIN KAUPUNGIN ASUMISNEUVONTA HELSINGIN KAUPUNGIN ASUMISNEUVONTA H A N K E K E H I T E T T I I N V A S T A A M A A N H E L S I N G I N A L U E E L L I S I A E R I T Y I S P I I R T E I T Ä J A T A R P E I T A H A N K K E E N A L U

Lisätiedot

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Tiina Kupari, asumis- ja koulutuskoordinaattori, Nuorisoasuntoliitto ry Satu Sainio, isännöitsijä, Alkuasunnot Oy Nuorisoasuntoliitto

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

RAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013

RAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013 Periaatteita ja kriteerejä 1 (6) Asunnottomuuden ja erityisryhmän käsitteet RAY:n avustamien kohteiden asukasvalinnassa Taustaa Suomen hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Asumisneuvonnan rahoitus, seuranta ja raportointi

Asumisneuvonnan rahoitus, seuranta ja raportointi Asumisneuvonnan rahoitus, seuranta ja raportointi Ympäristöministeriö, Kasarmikatu 25, Hki 3.3.2015 Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija Avustus asumisneuvojatoimintaan voidaan myöntää asumisneuvoja-toimintaan,

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Paavo-ohjausryhmä 26.08.2013 Asumisneuvonta vakiinnutettiin v. 2011

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Paavo-ohjausryhmä 26.08.2013 Asumisneuvonta vakiinnutettiin v. 2011 HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Paavo-ohjausryhmä 26.08.2013 Asumisneuvonta vakiinnutettiin v. 2011 V. 2009-2012 tilastoituja asiakaskontakteja yhteensä 16 088 kpl. 2013 1.3 alk. yhteensä 2705 kpl (uusia 982

Lisätiedot

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 HAJAUTETUT ASUNNOT Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 VUOSI tukiasuntoja/paikkoja tukikoteja/paikkoja pienasuntopaikkoja yksityisten ylläpitämiä asuntolapaikkoja (Asuntohankinta

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN ASUNNOTTOMUUSPOLUT ALUSTAVIA TULOKSIA KYSELYSTÄ

HELSINKILÄISTEN ASUNNOTTOMUUSPOLUT ALUSTAVIA TULOKSIA KYSELYSTÄ HELSINKILÄISTEN ASUNNOTTOMUUSPOLUT ALUSTAVIA TULOKSIA KYSELYSTÄ Eeva Kostiainen/ PAAVO Kevätseminaari 21.3.2014 Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa Tutkimuksen tausta ja tavoite Tavoitteena saada tietoa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Nimi ovessa -hanke 2010-2012 Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Hankkeen yhteistyöverkosto kehittäjäverkosto tutkimusverkosto kokemusasiantuntijat kv-yhteistyö KOORDINOINTI (SOCCA) TUTKIMUS kehittäminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Mieti ennen kuin muutat

Mieti ennen kuin muutat Mieti ennen kuin muutat Millä rahoitat asumisen? vuokra (300-700 /kk) vuokravakuus (1-3 kk vuokra) kotivakuutus (alle 10 /kk) sähkö- ja vesilasku (40 /kk) huonekalut, astiat, ruoka, puhelin- ja nettiyhteydet

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen KOKONAISEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA PIRSTALEINEN JÄRJESTELMÄ AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAT TERVEYSPALVELUISSA Toimintaympäristö, johon puheenvuoromme sijoittuu

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014 HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014 MITEN EHKÄISTÄÄN ASUMISEEN LIITTYVIEN SOSIAALISTEN JA TALOUDELLISTEN ONGELMIEN

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2)

ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2) ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2) Asunnottomuudesta 7 850 yksinäistä asunnotonta ja 450 perhettä Asunnottomuus

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja D-vitamiinin tuotanto lisääntyy Aurinko tekee iholle hyvää (esim. psoriasis) Anti-inflammatorinen vaikutus Tehostaa

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot