MONIMUOTOINEN ASUMISNEUVONTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONIMUOTOINEN ASUMISNEUVONTA"

Transkriptio

1 MONIMUOTOINEN ASUMISNEUVONTA Anne Pietiläinen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Pietiläinen, Anne. Monimuotoinen asumisneuvonta. Järvenpää, kevät 2008, 75 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia eri tavalla palkattujen ja eri puolilla Suomea työskentelevien asumisneuvojien työnkuvia ja erityisesti sitä, miten asumisneuvojien työnkuvat erosivat toisistaan, kun he olivat eri tahojen palkkaamia. Työn tavoitteena oli myös tutkia, pitivätkö eri tahojen palkkaamat asumisneuvojat työtään sosiaalityönä ja jos pitivät, niin millä tavalla. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, miten asunnottomuuteen liittyvien asioiden hoito oli järjestetty asumisneuvojien työssä Suomessa sekä Rotterdamissa, Hollannissa, ja Torontossa, Kanadassa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat asumisneuvojat. Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston keruu tehtiin Suomessa teemahaastatteluiden avulla marras- ja joulukuussa Tutkimukseen osallistui viisi suomalaista asumisneuvojaa. Lisäksi Rotterdamista tutkimukseen osallistui yksi sosiaalityöntekijä keväällä 2006 ja Torontosta yksi asumisneuvoja syksyllä Neljän suomalaisen asumisneuvojan haastattelut nauhoitettiin, ja nauhat litteroitiin. Lisäksi tutkimuksessa oli puhelinhaastattelu, sähköpostikysely sekä haastattelu, josta tehtiin muistiinpanot. Tutkimuksessa käytettiin aineiston sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittavat, että työnantajataho oli määrittelevänä tekijänä ennen kaikkea sen suhteen, oliko asumisneuvojien työ suurimmaksi osaksi ennaltaehkäisevää työtä vai kriisityötä. Kiinteistöyhtiöissä työskentelevät asumisneuvojat tekivät pääasiassa ennaltaehkäisevää työtä, sosiaalitoimen tai kolmannen sektorin palkkaamat puolestaan kriisityötä. Asumisneuvonta hahmotettiin ennen kaikkea sosiaalityöksi, vaikka sitä tehtäisiin kiinteistöyhtiöistäkin käsin. Asiakkaan omatoimisuutta ja elämänhallintakykyä vahvistettiin keskustelujen, verkostotyön ja käytännön avun keinoin. Asunnottomien asioiden hoito ja asuttaminen eivät kuuluneet kaikkien asumisneuvojien työnkuvaan, vaan kukin tutkimuksessa mukana ollut kaupunki oli kehittänyt omat yksilölliset ratkaisunsa asunnottomuuden vähentämiseksi. Tutkimus vahvisti ja tarkensi asumisneuvojien työnkuvien monipuolisuutta ja vaihtelevuutta. Siitä ilmeni, että asumisneuvontatyötä voi menestyksekkäästi tehdä eri työnantajatahojen palkkaamana ja että se koetaan lähinnä sosiaalialan työmuotoihin kuuluvaksi työksi. Asumisneuvontaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää nykyistä enemmän niin asumisongelmien kuin asunnottomuuden käsittelemisessä myös uusimman asunnottomuuden vähentämisohjelman mukaan. Asumisneuvontatoiminnan kehittäminen, laajentaminen, tutkimuksellinen määrittely ja koulutuksen tarkentaminen ovat ajankohtaisia kehittämishaasteita. Asiasanat: asunnottomuus, häätö, sosiaalityö, ehkäisevä sosiaalityö, kriisityö, kvalitatiivinen tutkimus, haastattelut

3 ABSTRACT Pietiläinen, Anne. The Variety of the Work of Housing Advisors. 75 p., 2 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of the thesis was to study how the work of housing advisors varied when they were working for different employers. Secondly, the aim of the study was to examine if all the housing advisors considered their work social work and if so, in what way. Thirdly, the purpose of the thesis was to do research work on how the affairs related to homelessness were dealt with by the housing advisors in Finland, generally in the city of Rotterdam, the Netherlands, and in the city of Toronto, Canada. The target group of the study was housing advisors. The study is a qualitative study. The data of the housing advisors in Finland were collected by thematic interviews. The interviews took place in November and December Five Finnish housing advisors took part in the study. A social worker from Rotterdam participated in the research in Spring 2006 as well as a housing advisor from Toronto in Autumn The interviews of four Finnish housing advisors were recorded on tape, and the tapes were transcribed. Other means used in the study were a telephone interview, an inquiry by and an interview using written notes. The data analysis was done by using content analysis. The results of the study showed that the employer was the determinative factor as far as the division of preventive work and crisis work in the work of housing advisors is concerned. The housing advisors working in real estate companies did mostly preventive work and those working in social services or in organizations and foundations did mostly crisis work. The work of housing advisors was considered mainly social work. Not all the housing advisors were working with the homeless. The cities mentioned in the study had created their own solutions to reduce homelessness. The study confirmed and clarified the versatility and variability of the work of housing advisors. Concluding the results of the study, housing advisors can work successfully for different employers and the work is considered primarily social work. Future challenges for the work of housing advisors are to develop, expand and do research work as well as to define the training of housing advisors. Keywords: homelessness, eviction, social work, preventive social work, crisis work, qualitative study, interviews

4 SISÄLLYS 1 LÄHTÖKOHDAT ASUMISNEUVONNAN TUTKIMISEEN ASUMISNEUVONNAN TAUSTAA Sosiaalityö Asunnottomuus Sosiaalinen isännöinti ja asumisneuvonta ASUNNOTTOMUUS HOLLANNISSA JA KANADASSA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen teoriaa Tutkimuksen kulku ja aineiston keruu Taustatietoja haastatteluista Aineiston analysointi ja tulokset Asumisneuvojien työnkuva Asumisneuvonta ja sosiaalityö Asunnottomuus JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...62 LÄHTEET...65 LIITE 1: Kysymykset Toronton asumisneuvojalle...74 LIITE 2: Suomalaisten asumisneuvojien haastatteluteemat kysymyksineen.75

5 1 LÄHTÖKOHDAT ASUMISNEUVONNAN TUTKIMISEEN Asuminen kuuluu keskeisiin hyvinvoinnin ulottuvuuksiin (Kautto 2006, 33). Asuminen mahdollistaa myös muiden yksilön hyvinvointiin kuuluvien asioiden, kuten työn, opiskelun, perhe-elämän ja vapaa-ajan, toimivuuden. Itse asiassa asuminen on lähes perusedellytys muulle elämiselle (Granfelt 2003, 30). Jos asumiseen liittyy ongelmia tai uhkana on asunnottomaksi joutuminen, saattaa yksilön koko perusturvallisuus järkkyä. Siksi onkin tärkeää, että on löydettävissä keinoja ja menetelmiä, joiden avulla asumisongelmia voidaan helpottaa ja poistaa. Monet ihmiset tarvitsevat mitä erilaisimmista syistä ainakin jossakin elämänsä vaiheessa erityisratkaisuja ja tukea asumiseensa (Granfelt 1998, 178). Viime vuosina on joillakin paikkakunnilla yleensä ainakin aluksi projektimuotoisesti - ryhdytty puuttumaan asumisensa kanssa vaikeuksiin joutuneiden ihmisten tilanteisiin palkkaamalla erityisiä työntekijöitä: asumisneuvojia. Asumisneuvojat toimivat kiinteistöhuollon, asuntotoimen ja sosiaalitoimen rajapinnoilla, ja heidän tavoitteenaan on tukea lähinnä vuokra-asukkaita erilaisissa asumiseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Asumisneuvojan työ on uusi työmuoto, jossa korostuu monialaisuus, yksilöllisyys ja verkostoituminen. Vastaavia työmuotoja ovat esimerkiksi poliisilaitoksella työskentelevät sosiaalityöntekijät. Tein syksyllä 2005 Osallisuus ja sosiaalinen tuki opintokokonaisuuden työharjoittelun Järvenpään asumisneuvojan luona. Työharjoittelun aikana aloin jo suunnitella opinnäytetyön tekemistä asumisneuvontaan liittyvästä aiheesta, sillä ala vaikutti ajankohtaiselta, mielenkiintoiselta ja monipuoliselta. Vaikka opinnäytetyöni ei olekaan työelämän tilaama, se on kuitenkin työelämälähtöinen, sillä sain innoitteen siihen työharjoittelusta. Suunnitelmissani oli hakeutua ulkomaille työharjoitteluun, ja ajattelin kerätä myös tuolloin vertailumateriaalia siitä, miten muualla maailmassa asumisneuvontaan liittyviä asioita hoidetaan. Keväällä 2006 olin työharjoittelussa Rotterdamissa, Hollannissa, ja keväällä 2007 Torontossa, Kanadassa. Työharjoitteluni ei sinänsä liittynyt kummassakaan paikassa asumisneuvontaan, mutta keräsin aiheeseen liittyvää materiaalia

6 6 lähinnä asunnottomuudesta paikan päältä kummastakin kaupungista. Haastattelin myös sekä Rotterdamissa että Torontossa sosiaalityöntekijää asumiseen liittyvistä asioista. Tutkimuksellisesti ulkomailta keräämäni materiaali on kuitenkin sen verran suppeaa ja hajanaista, että käytän sitä lähinnä työni peilaus- ja vertailumateriaalina. Suomessa olen haastatellut viittä asumisneuvojaa. Selvitän tutkimuksessani, miten asumisneuvojien työnkuvat eroavat toisistaan, kun he ovat eri tahojen palkkaamia. Pitävätkö asumisneuvojat työtään sosiaalityönä ja jos pitävät, niin millä tavalla sekä miten asunnottomuuteen liittyvien asioiden hoito on ratkaistu asumisneuvojien työssä Suomessa sekä Rotterdamissa ja Torontossa? Tutkimukseni on yksi näkökulma aiheeseen. Olen halunnut asumisneuvonta-aiheisella opinnäytetyölläni myös tuoda tätä työmuotoa entistä enemmän esille. Vain harvat tietävät, että yleensä tämänniminen työmuoto on olemassa ja vielä harvemmat, mitä asumisneuvoja tekee. Tärkeää on saada päättäjien tietoisuuteen asumisneuvojien hyödyllisyys niin yksittäisten yhteiskunnan jäsenten, yhteiskunnan toimivuuden, asuinviihtyisyyden kuin taloudellisen hyödynkin kannalta.

7 7 2 ASUMISNEUVONNAN TAUSTAA 2.1 Sosiaalityö Sosiaalihuoltolain (1982/710) 18 :n mukaan sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. Sosiaalityön tavoitteena on ratkaista ongelmia yksilön ja yhteiskunnan välisessä suhteessa. Sosiaalityö on siis kiinnostunut prosesseista, jotka liittyvät vuorovaikutukseen yksilön ja ympäristön välillä. (Närhi 2003, ) Kuten asunnottomuutta myös sosiaalityötä määritellään ja tulkitaan monilla eri tavoilla. Sipilän (1989, 57) mukaan muuttuvassa maailmassa ei voikaan olla pysyviä määritelmiä. Erilaisia määritelmiä tarvitaan eri aikoina ja eri tarkoituksia varten (Sipilä 1989, 57). Sipilän (1989, 61-62) määritelmän mukaan sosiaalityö toimii arkielämän jatkuvuutta ja normaalisuutta ylläpitävänä yhteiskunnan osajärjestelmänä. Ominaista sosiaalityölle on tehtäväalueen ja työvälineiden eriytymättömyys ja rajaamattomuus. Sosiaalityön työmuotoja ovat kontrolli, tuki, sosialisaatio, suojelu, terapia, yhdyskuntatyö ja rakenteellinen sosiaalityö. (Sipilä 1989, ) Granfelt, Jokiranta, Karvinen, Matthies ja Pohjola (1999, 8) kertovat teoksessaan käsittävänsä sosiaalityön laaja-alaiseksi vuorovaikutustyöksi, jonka kohteena ovat ihmisen elämäntilanteessa konkretisoituvat sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset kytkennät. Heidän mukaansa sosiaalityö on eettistä, reflektiivistä ja yhteiskunnallista ihmissuhdetyötä ja ammatillista toimintaa (Granfelt ym. 1999, 8). Viimeisin kansainvälinen sosiaalityön määritelmä hyväksyttiin Sosiaalityöntekijöiden kansainvälisen liiton (International Federation of Social Workers 2005) yleiskokouksessa Montréalissa, Kanadassa, vuonna Yleiskokous kuiten-

8 8 kin myös totesi, ettei mitään määritelmää voi pitää lopullisena, koska sosiaalityö muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Määritelmä on seuraavanlainen: Sosiaalityön tavoitteena on lisätä hyvinvointia edistämällä yhteiskunnallista muutosta sekä ihmissuhdeongelmien ratkaisua, elämänhallintaa ja itsenäistymistä. Sosiaalityön kohteena ovat vuorovaikutustilanteet ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä. Välineenä sosiaalityö käyttää sosiaali- ja käyttäytymisteoreettista sekä yhteiskunnan järjestelmiä koskevaa tietoa. Sosiaalityön perustana ovat ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden periaatteet. Nykyisin sosiaalityössä vaaditaan koko ajan uudenlaisten työtapojen kehittämistä, josta asumisneuvonta on yhtenä esimerkkinä. Rakenteellisen, ehkäisevän ja moniammatillisen työn merkitys korostuu, ja verkostoituminen sekä verkostotyö ovat sosiaalityön ajankohtaisia työmenetelmiä. (Helminen 2005.) Sosiaalityötä voi määritellä myös ennaltaehkäiseväksi sosiaalityöksi tai kriisityöksi. Asumisneuvojan työnkuvaan voivat kuulua kummatkin. Ennaltaehkäisevän työn perusajatuksena on, että mitä aikaisemmin ongelmiin puututaan, sitä tehokkaampi sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus toiminnalla on (Lehtinen & Valtonen 1997, 30). Ennaltaehkäisevä sosiaalityö on Caplanin klassisen jaottelun mukaan eriteltävissä primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventioon. Primaaripreventiivinen työ on yleisen hyvinvoinnin ylläpitämistä yhteiskunnan palvelujen ja tukijärjestelmän avulla. Nämä ovat suurelle yleisölle tarkoitettuja universaaleja palveluja, joiden tarkoituksena on ehkäistä ongelmien tai kriisitilanteiden ilmaantumista sekä vähentää sosiaalisia ja taloudellisia riskejä. Tavoitteena on vahvistaa arkielämän sujuminen sekä pitää elinolot ja hyvinvointi kohtuullisena vahvistamalla yksilön voimavaroja muuttuvissa elämäntilanteissa. Työmuotoina ovat muun muassa yhteistyö, neuvonta, ohjaus, tuki ja kontrolli. (Lehtinen & Valtonen 1997, 26-27, 32.) Sekundaaripreventiivinen toiminta on lähinnä ongelmatilanteiden alkuvaiheen työskentelyä. Siinä pyritään tunnistamaan vielä melko lievät ongelmat niiden varhaisvaiheessa, jotta estetään ongelmien paheneminen. Työn tavoitteena on vahvistaa yksilöiden omatoimista selviytymistä sekä säilyttää ja tukea heidän

9 9 sosiaalisia siteitään, jotta voitaisiin ehkäistä tarve puuttua entistä syvemmin heidän elämäänsä. Sekundaaritason preventiivinen työ keskittyy yksilötapauksiin. (Lehtinen & Valtonen 1997, 27.) Tertiaalipreventiivinen työ kohdistuu erityisissä riskioloissa olevien asiakkaiden ongelmien pahenemisen ehkäisemiseen. Ongelmat ovat monimutkaisia ja vahingollisia, ja kohdennetulla toiminnalla pyritään välttämään pitkään jatkuneiden ongelmien vaikutukset. Työ edellyttää käytännössä monesti erityisalojen ammatillista apua. (Lehtinen & Valtonen 1997, 27.) Ennaltaehkäisevän ja korjaavan sosiaalityön toiminnan rajat eivät edellä kuvattujen määrittelyidenkään pohjalta ole selviä ja yksiselitteisiä. Ennaltaehkäisevä työ tähtää muutokseen ihmisten hyvinvoinnin säilyttämiseksi tai lisäämiseksi ja riskialttiuden vähentämiseksi. Korjaava työ puolestaan tähtää muutokseen, jotta jo olemassa olevat ongelmat saadaan poistetuksi ja jotta ongelmien muuttuminen entistä vakavammiksi voidaan estää. Monissa tilanteissa toiminta siis on samanaikaisesti sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa työtä. (Lehtinen & Valtonen 1997, 29.) Kriisityö herättää tavallisesti ensimmäiseksi ajatuksen tsunamikatastrofista tai Jokelan tragediasta. Olemme tottuneet viime aikoina yhdistämään sanan lähinnä traumaattisiin kokemuksiin ja niistä toipumiseen. Kriisityö liittyy mielessämme helposti kriisi- ja katastrofipsykologiaan ja kriisiterapiaan. Kriisi-sanan lähtökohta on kreikan kielessä, ja se tarkoittaa äkillistä pysähtymistä, käännekohtaa tai tilannetta, jossa yksilön aiemmat kokemukset ja keinot eivät riitä ratkaisemaan ongelmaa. Ilmeisesti alkuperäisessä merkityksessä käsite piti sisällään myös mahdollisuuden, eli se ei ollut pelkästään negatiivinen sävyltään. Arkikäytössä kriisi-sanaa käytetään hyvin monessa eri merkityksessä, esimerkiksi kuvaamaan äkillistä tapahtumaa ja sen välittömiä seurauksia. (Palosaari 2007, ) Kriisi- ja kriisityö-käsitettä käytetään myös sosiaalityön määrityksissä. Kriisipsykologialla ja sosiaalityön kriisityöllä on sama tavoite: tukea äkkitilanteeseen jou-

10 10 tunutta ihmistä käyttämään voimavarojaan selviytyäkseen ja toipuakseen tilanteesta ja sen aiheuttamista seurauksista (Palosaari 2007, 89). Sosiaalityön yleisluokitus luonnoksessa Kallinen-Kräkin ja Kärki (2004, 60) kuvaavat kriisiä muun muassa seuraavasti: Kriisillä tarkoitetaan äkillistä, kärjistynyttä, yllättävää, järkyttävää tai uutta tilannetta, jossa henkilön aiemmat toimintamallit tai ongelmanratkaisumenetelmät eivät enää mielekkäästi toimi. Kriisi voi olla myös murros- tai vaaravaihe ihmisen elämässä. Yleensä kriisiin ei ole osattu varautua. Vaikea kriisi saattaa johtaa toimintakyvyn menettämiseen. Kallinen-Kräkin ja Kärki (2004, 60-62) jaottelevat kriisit kolmeen eri luokkaan: Kehitysvaihekriisejä ovat esimerkiksi koulun aloitus, itsenäistyminen lapsuuden perheestä sekä keski-iän ja vanhuuden kriisit. Arjen kriiseihin kuuluvat muun muassa taloudellinen romahdus, työttömäksi jääminen ja asunnon menettäminen. Traumaattisia kriisejä ovat puolestaan esimerkiksi vakava sairaus tai vammautuminen ja läheisen kuolema. Sosiaalityössä ihmisiä autetaan huomaamaan ja hyödyntämään omia ja ympäristön voimavaroja, jotta eläminen ja toimiminen olisi mielekästä (Kallinen- Kräkin & Kärki 2004, 19). Asiakkaan tai hänen omaisensa kohtaama kriisi muuttaa, rajoittaa tai heikentää hänen toimintaedellytyksiään ja haavoittaa häntä henkisesti. Juuri tällaisissa tilanteissa sosiaalityötä tekevät kohtaavat asiakkaitaan. (Kallinen-Kräkin & Kärki 2004, 60.) Tällöin sosiaalityön kriisityö tarkoittaa sitä, että asiakas saa sekä psykososiaalista tukea että apua käytännön asioissa. 2.2 Asunnottomuus Asunnottomuus ymmärretään eri tavalla eri maissa. Euroopan Unionin maillakaan ei ole asunnottomuuden määrittelystä yksimielisyyttä, sillä FEANTSA (European Federation of National Organisations Working with the Homeless), joka tuo asunnottomuuskysymystä esille EU:ssa, ei ole määritellyt yksiselitteisesti asunnottomuutta. Näin ollen tutkijat ja päättäjät käyttävät siitä omia, erilaisia

11 11 määritelmiään. EU-maiden kansallisten raporttien pohjalta Avramov (1999, 13) on esittänyt seuraavan määritelmän (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 5): Asunnottomalla (kodittomalla) ei ole henkilökohtaista, kunnollista asuntoa. Asunnottomia ovat henkilöt, jotka eivät saa henkilökohtaista, pysyvää, kunnollista asuntoa tai eivät pysty pitämään sitä joko taloudellisista tai sosiaalisista syistä johtuen. Asunnottomia ovat myös henkilöt, jotka eivät saa asuntoa, koska eivät kykene elämään itsenäisesti eivätkä näin ollen kykene pitämään asuntoa. Nämä henkilöt tarvitsisivat hoivaa ja tukea, mutta eivät ole laitoshoidon tarpeessa. Asunnottomuus-sanan käyttöön siirryttiin Suomessa 1970-luvulla. Vielä luvulla asunnottomia nimitettiin heidän ominaispiirteidensä mukaan, esimerkiksi irtolaisiksi tai alkoholisteiksi, mutta nykyisen käsitteen avulla on haluttu päästä eroon juuri niistä määrittelyistä, jotka perustuvat asunnottoman ihmisen persoonallisiin piirteisiin. Suomalaisen asunnottomuuden määrittelyn lähtökohtana on se paikka, jossa asunnoton oleilee. Tätä määrittelyä on käytetty 1980-luvun puolivälistä saakka. (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 6, 10.) Asunnottomiksi määritellään Suomessa (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 10-11) ne, jotka: - elävät ulkona tai tilapäissuojissa, joita ei ole asunnoiksi tarkoitettu, kuten puutarhamökissä, saunakamarissa, ulkovajassa, työmaaparakissa, asuntovaunussa, jalasmökissä tms. - elävät yömajoissa tai kodittomien asuntoloissa - elävät asunnon puutteen vuoksi hoito- tai huoltokodeissa, ensisuojassa, hoidollisessa asuntolassa tai vastaavassa hoidollisessa yksikössä - elävät asunnon puutteen vuoksi psykiatrisessa sairaalassa, vanhainkodissa tai kehitysvammalaitoksessa - ovat vapautumassa vankilasta eikä heillä ole asuntoa tiedossa ja joille ei myöskään ole varattu asuntolapaikkaa Kriminaalihuoltoyhdistyksen tai muun vastaavan yhdistyksen toimesta - asunnon puutteen vuoksi majailevat tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Tähän ryhmään ei lueta vanhempiensa luona asuvia nuoria - lisäksi asunnottomiksi luetaan perheet, jotka yhteisen asunnon puuttuessa asuvat erillään tai tilapäismajoituksessa kuten matkustajakodissa tai sukulaisten ja tuttavien luona. Asunnottomiin perheisiin luetaan myös ensikodissa asuvat äidit, joilla ei ole asuntoa ja avoparit, joille on syntymässä lapsi ja joilla ei ole yhteistä asuntoa tiedossa

12 12 Kummatkin edellä mainituista määritelmistä ovat hyviä ja asunnottomuutta eri puolilta tarkastelevia. Näitä lyhyempi ja ytimekkäämpi on Dalyn (1996) yksinkertainen asunnottomuuden määrittely, jonka mukaan asunnoton on henkilö, jolta puuttuu riittävä suoja, jossa hänellä on oikeus asua turvallisesti. Tässä määrittelyssä annetaan tilaa yksilön itse määritellä, mitä on riittävä ja turvallinen, eli se on lähtökohdaltaan asunnottoman omista käsityksistä lähtevä. Dalyn määritelmän heikkoutena onkin tosin juuri se, että koska siinä asunnottomuutta ei määritellä objektiivisista ja yleismitallisista käsityksistä käsin, sitä on vaikea käyttää esimerkiksi asunnottomuuslukuja mitattaessa. Asunnottomuus vaikuttaa yksilön koko elämään, sillä asuminen on tapa olla yhteiskunnassa ja maailmassa. Jos asunto puuttuu, yhteiskuntaan integroituminen on äärimmäisen vaikeaa, sillä juuri asuntoa pidetään integroitumisen perusedellytyksenä. Nykyään asunnottomuus on alettu nähdä moniulotteisena kysymyksenä, johon tarvitaan kullekin asunnottomalle kohdistettuja yksilöllisesti räätälöityjä ratkaisuja. (Granfelt 2003, 28.) Asunnottomien moniongelmaisuus on kasvanut viime vuosina, eikä monesti enää riitä pelkkä asunnon saaminen, vaan tarvitaan monenlaisia asumisen tukimuotoja ja -palveluja elämänhallinnan tukemiseksi (Hynynen 2005, 7). Tyypillinen asunnoton on pitkään ollut keski-ikäinen alkoholisoitunut yksinäinen mies. Viime vuosina asunnottomuuden luonne on alkanut kuitenkin hitaasti muuttua. Asunnottomat ovat monesti moniongelmaisia, erilaisista päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä, kenties pitkäaikaistyöttömyyden takia syrjäytyneitä ja asuntonsa menettäneitä. (Kärkkäinen 2002, 373.) Entistä useampi asunnoton on myös alle 25-vuotias nuori tai kokonainen perhe (Kärkkäinen 2002, ). Asunnottomuutta aiheuttavat esimerkiksi puute halvoista vuokra-asunnoista, köyhyys, syrjäytyminen ja päihteet (Korhonen 2002, 9). Asunnottomuus keskittyy Suomessa etenkin pääkaupunkiseudulle, jossa on runsas puolet koko maan asunnottomista. Vuonna 2000 heitä oli noin 5400 henkeä. Helsingissä asunnottomia oli noin Koko maan 800 asunnottomasta perheestä noin 600 oli Helsingissä, ja heistä pääosa oli maahanmuuttajaperheitä. Asunnottomista runsas 70 prosenttia oli kasvukeskuksissa. (Fred-

13 13 riksson 2000, 44.) Uusien tilastotietojen eli Valtion asuntorahaston kunnilta keräämän tiedon mukaan Suomessa oli marraskuussa yksinäistä asunnotonta ja noin 300 asunnotonta perhettä. Perheiden asunnottomuus oli siis selvästi vähentynyt. Kasvukeskuksissa oli tuolloin yli 80 prosenttia maan asunnottomista. Helsingissä oli yksinäisiä asunnottomia 3065 ja noin 140 asunnotonta perhettä. (Nimi ovessa 2007, 4-5.) Asunnottomien todellinen määrä on kuitenkin näitä määriä suurempi, koska kaikkia asunnottomiksi luettuja ryhmiä ei asunnottomuustilastoissa ole voitu arvioida tarkasti (Korhonen 2002, 9). On hyvin vaikea arvioida esimerkiksi tuttavien ja sukulaisten luona asunnon puutteen takia majailevien henkilöiden todellisia määriä (Ryöti 2005, 9). Asunnottomuus alettiin nähdä ja 1970-lukujen taitteessa ongelmana, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan erityis- ja sosiaalihuollon toimenpiteitä, ja vasta 1980-luvulta alkaen asunnottomuutta on pyritty Suomessa vähentämään järjestämällä asunnottomille tavallisia asuntoja. Tätä ennen asunnottomuutta ei oltu juuri lainkaan tarkasteltu asuntopoliittisena kysymyksenä. (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 62.) Suomessa asunnottomuuden poistamiseksi on pyritty luomaan selkeä toimintapolitiikka, minkä takia asunto- ja sosiaalipolitiikkaa sekä asunnottomille tuotettuja palveluja on mahdoton erottaa toisistaan niitä ei voi tarkastella erillisinä kuten monissa maissa voi (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 1). Asuntojen järjestämisessä asunnottomille kuntien sosiaaliviranomaiset ovat keskeisessä asemassa. Vaikka myös useat järjestöt tuottavat palveluita asunnottomille, kunnilla on kuitenkin palveluita koordinoiva rooli ja ensisijainen asema. (Hannikainen-Ingman 1998, ) Kärkkäisen (1996, 5) mukaan Suomi on onnistunut tähän mennessä tehokkaasti estämään syrjäytymistä ja asunnottomuutta yleisen sosiaaliturvan, asumistuen ja sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon avulla. Asunnottomia kuitenkin yhä on, mutta nykyisin he ovat entistä nuorempia ja piiloasunnottomuus on yleistynyt. Piiloasunnottomuutta on esimerkiksi sukulaisten ja tuttavien luona asuminen sekä se, että nuoret jäävät asumaan vanhempiensa luokse, koska oman

14 14 asunnon hankkiminen on vaikeaa tai kallista. (Kärkkäinen & the Feantsa Group in Finland 1996, 76.) Koko maan kattavia asunnottomuuden vähentämisohjelmia on laadittu vuosien varrella. Asumisneuvonnan tehostaminen mainitaan yhdeksi hyväksi havaituksi keinoksi asunnottomuuden vähentämisessä vuoden ohjelmassa. (Hynynen 2005, 7.) Myös Neljän viisaan ryhmän (Nimi ovessa 2007, 25) selvityksessä yhtenä toimenpide-ehdotuksena on asumisneuvojatoiminnan valtakunnallinen kehittäminen. Selvitys valmistui lokakuussa 2007, ja sen tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen ja poistaminen. Suomessa eräs tärkeimmistä asunnottomuuden syistä on kohtuuvuokraisten asuntojen puute, kun taas esimerkiksi Tanskassa asunnottomuus ei ole enää asunto-ongelma, sillä siellä asuntoja on tarjolla kaikille, jotka pystyvät asumaan tavallisessa asunnossa (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 15). Ympäristöministeriön selvitysmieheksi asettaman Fredrikssonin (2000, 14) ehdotuksen mukaan tärkeimmät asunnottomuuden vähentämiseen tarvittavat toimenpiteet ovat vapautuvien ja uusien aravavuokra-asuntojen jako, itsenäisen asumisen edistäminen tukitoimenpitein sekä tuki- ja kriisiasumisen muotojen ja palvelujen kehittäminen. Ympäristöministeriön vuonna 2007 asettaman niin sanotun Neljän viisaan ryhmän selvityksen mukaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi tarvitaan entistä kohdennetumpia, yksilökohtaisesti räätälöityjä ratkaisuja, intensiivisempää tukea, kuntoutusta ja valvontaa (Nimi ovessa 2007, 7). Kunnat ovat kehittäneet erilaisia ratkaisuja asunnottomuuden vähentämiseksi ja poistamiseksi. Jyväskylässä asunnottomien asioita hoitaa päävastuussa kristillinen vapaaehtoisjärjestö Katulähetys, jolta Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta ostavat asumispalveluja (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 63-64), kun taas Helsingissä asunnottomien asioita hoiti aiemmin Helsingin sosiaaliviraston erityissosiaalitoimisto eli Esto (Korhonen 2002, 40) ja tällä hetkellä vastaavia asioita hoitavan yksikön nimi on Asunnottomien sosiaalipalvelut eli Asso (Helsingin kaupungin sosiaalivirasto 2008a). Useimmiten muissa kunnissa asunnottomien palveluja hoidetaan kunnan muun palvelujärjestelmän osana. (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 29.) Useilla järjestöillä on palveluita

15 15 asunnottomille, ja ne saavat suurimman osan toimintavaroistaan julkiselta sektorilta, jotka ostavat niiltä palveluja (Kärkkäinen, Hannikainen & Heikkilä 1998, 32). Häätö voi monesti johtaa asunnottomuuteen. Häätö on kaksivaiheinen prosessi, johon kuuluvat häätöperusteen hankkiminen käräjäoikeudesta ja häätöperusteen täytäntöönpano ulosotossa (Linna 2004, 1). Yksinkertaisesti kerrottuna kiinteistöyhtiö eli vuokaranantaja ryhtyy oikeudellisiin toimenpiteisiin saadakseen vuokrasopimuksen purettua. Jos häätöperuste saa lain voiman käräjäoikeuden käsittelyssä, häätö voidaan toteuttaa ulosoton keinoin. Yleisin syy häätöuhan alaiseksi joutumiselle ovat maksuvaikeudet, toisin sanoen asukkaalla on maksamattomia vuokravelkoja asunnostaan. Joissakin tapauksissa maksamattomia vuokria ei ole lainkaan, vaan häädön uhan syynä on esimerkiksi muita asukkaita häiritsevä käyttäytyminen. (Salovaara-Karstu & Muttilainen 2004, 41.) Asumishäiriöt voivat olla seurausta muun muassa päihteiden käyttöön tai mielenterveyteen liittyvistä ongelmista, järjestyssääntöjen rikkomisesta, perheväkivaltaan liittyvistä häiriöistä tai huoneiston huonosta kunnosta, joka aiheuttaa esimerkiksi hajuhaittoja ympäristölle. Jotta kiinteistöyhtiö voi viedä asiaa asumisrauhan häirinnästä eteenpäin, asukkaan tulee tehdä kirjallinen valitus häiriöstä. Suulliset valitukset eivät johda toimenpiteisiin. Kirjallisen valituksen perusteella isännöitsijä arvioi, annetaanko häiriötä aiheuttavalle asukkaalle varoitus. Useammasta varoituksesta voi seurata häätöuhka. (Haapanen 2004, 17.) Yleinen käytäntö vaikuttaa olevan, että jos vuokralaisen vuokravelka kasvaa kahden kuukauden suuruiseksi, kiinteistöyhtiön vuokravalvonta lähettää asukkaalle perintäkirjeen, jossa kerrotaan viimeinen päivämäärä, milloin erääntyneet vuokrat on maksettava. Muuten asia siirtyy käräjäoikeuteen käsiteltäväksi häätöperusteen saamiseksi. Aikaa, jolloin vuokranmaksun viivästymiseen on vuokranantajan puututtava, ei ole yleisesti määritelty laissa. Suomen Kuntaliiton selvityksen mukaan vuonna 1996 kuntien omistamissa vuokrataloissa lähetettiin karhukirje vuokran viivästymisestä tavallisimmin päivän myöhästymisen jälkeen ja ilmoitus tulevasta häätötoimenpiteestä 1-2 kuukauden jälkeen. Yleen-

16 16 sä häätö seurasi kolmen kuukauden tai pidemmän ajan kuluttua vuokran maksamatta jättämisestä. (Siimes 2001.) Maaliskuusta 2004 lähtien häädön täytäntöönpano säädellään laissa (Ulosottolaki 1895/37). Paikallisella ulosottomiehellä on toimivalta panna häätöperuste täytäntöön pyydettäessä (Linna 2004, 2, 49), vaikka myös häädettävän omatoimista muuttoa on edistettävä käytettävissä olevin toimin (Linna 2004, 6). Onkin varsin tavallista, että häädettävä muuttaa pois ennen häätöä tai että häätö raukeaa muusta syystä (Linna 2004, 8). Jos häädettävä ei ole muuttanut pois asunnosta omatoimisesti ulosottomiehen muuttokehotuksessa asettamaan päivämäärään mennessä, ulosottomiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää voimakeinoja avatakseen lukkoja ja ovia ja poistaakseen sekä ihmiset että omaisuuden asunnosta. Lisäksi hänellä on oikeus saada poliisilta virka-apua. (Linna 2004, 55, 88.) Häädetyn omaisuuden suhteen toimitaan sillä yleisellä periaatteella, että arvokas omaisuus otetaan talteen ja myydään ja arvoton tai vähäarvoinen omaisuus hävitetään (Linna 2004, 95-96). Häätöä ei voida toimittaa siten, että asunnottomat lapset tai välittömän sosiaalihuollon tarpeessa olevat henkilöt poistetaan asunnosta ja jätetään heitteille. Asunto- ja sosiaaliviranomaisten tehtävänä on järjestää lasten asuminen tai selvittää sosiaalihuollon palvelujen tarve. (Linna 2004, 65.) Häädöistä aiheutuvat kustannukset ovat huomattavat. Yksi häätö maksaa kiinteistöyhtiölle arviolta keskimäärin 2300 euroa. Kustannus aiheutuu siitä, että häätöprosessin aikana asuntoa ei voi vuokrata uudelleen, joten yhtiölle kertyy vuokratappiota. Usein häätöasuntoihin on myös tehtävä remontteja, mitkä lisäävät kiinteistöyhtiön kustannuksia. Myös asukkaalle aiheutuu häätöprosessista kuluja, muun muassa oikeudenkäynnistä. (Hietikko 2004, 24.) Helsingin kihlakunnan alueella varsinaisia häätöjä, mikä tarkoittaa, että asunto konkreettisesti tyhjennetään tuomioistuimen päätöksen perusteella, on vuodessa. Häätöhakemuksia alueella on vuosittain (Anteroinen 2007.) Häädetyistä ei ole laajaa tutkimustietoa, mutta on arvioitu, että lapsiper-

17 17 heitä on prosenttia ja että noin puolet häädetyistä on yksinasuvia miehiä (Linna 2004, 9). Häätö, joko vuokravelkojen tai häiritsevän elämän takia, on yksi pahimmista kohti asunnottomuutta työntävistä riskitekijöistä (Granfelt 2003, 53). Häätöjä ja häätöuhkatilanteita voitaisiin estää asumisongelmien ennalta ehkäisemisellä sekä nopealla puuttumisella ongelmiin. Vuokranantajien ja viranomaisten yhteistyö sekä asumisneuvonta ehkäisevät häätöjä. (Salovaara-Karstu & Muttilainen 2004, 83.) 2.3 Sosiaalinen isännöinti ja asumisneuvonta Asumisneuvojan työ liittyy läheisesti niin kutsuttuun sosiaaliseen isännöintiin. Sosiaalisessa isännöinnissä on kysymys asukkaiden, kiinteistöyhtiön organisaation ja julkisen sektorin yhteistyöstä. Perinteinen isännöinti ja kiinteistöhoito keskittyy pääasiassa kiinteistön tekniseen kunnossapitoon ja talouden hoitoon. Yksityiseen asukkaaseen kohdistuva isännöinti on ollut vähäistä, ellei ongelmatilanteita ole ilmennyt. Sosiaalinen isännöinti on asukkaiden kanssa yhteistyössä toimimista siten, että asukkaita kannustetaan aktiivisuuteen ja heidän toimintaedellytyksiään lisätään. Tämä edellyttää myös yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. (Haapanen 2004, 12.) Käsitteenä sosiaalinen isännöinti (social förvaltning) mainittiin jo vuonna 1983 Norjassa pohjoismaisten yleishyödyllisten rakennuttajaorganisaatioiden kokouksessa. Suomessa käsitettä ja sen käytännön sovellutuksia ovat tutkineet Terttu Nupponen (1991) ja Ensio Syrjänen (1991). (Hietikko 2004, 9.) Norjassa ja Tanskassa käytiin laajalti keskustelua asumisen uusista suunnista ja kaupunkiuudistuksen tehtävistä, ja vaikka Suomessa keskustelu ei ollut yhtä painokasta kuin muissa pohjoismaissa, käynnisti Nupposen (1991, 74) mukaan alueellisten kiinteistöhuoltoyhtiöiden saama kritiikki 1980-luvulla Suomessakin uudistuksia, joiden tavoitteena oli muun muassa monipuolistaa huoltoyhtiöiden toimintaa. Näistä uudistuksista sai alkunsa sosiaalisen isännöinnin ajatus. Sosi-

18 18 aalisen isännöinnin käsite muovautui siis koti- ja ulkomaisten vaikutteiden sekä paikallisten ja valtakunnallisten intressien kohtaamisen tuloksena. Suomen ensimmäinen sosiaalisen isännöinnin projekti käynnistyi 1980-luvun lopulla kokeilutoimintana Jyväskylässä. (Nupponen 1991, 74.) Projekti toteutettiin Jyväskylän kaupungin Kuokkalan kaupunginosassa vuosina , ja sen tavoitteena oli kehittää alueellisesta kiinteistöhuoltotyöstä entistä asukasläheisempää uusien toimintamuotojen avulla (Nupponen 1991, 7). Syrjäsen (1991, 99) mukaan lähiökritiikin juuret olivat ja 1970-luvun aluerakentamisessa, jolloin asuntoja rakennettaessa asuinympäristö ja palvelut jäivät puutteellisiksi. Sosiaalisen isännöinnin projekti oli ennen kaikkea kiinteistönhoidon kehittämishanke, jonka perusajatuksena oli alueellisen kiinteistönhoidon uudella organisoinnilla parantaa asuinalueen palveluja ja viihtyisyyttä. Alueellisen palvelujärjestelmän toimintamallissa sosiaalinen isännöinti puolijulkisena palveluna muodostaa keskeisen linkin julkisten ja yksityisten palvelujen välissä. (Syrjänen 1991, 100, 102.) Sosiaalinen isännöinti tarkoittaa asukkaiden aktiivista otetta asumisensa ja lähiympäristönsä kehittämiseen (Syrjänen 1991, ). Sosiaalisessa isännöinnissä on kyse paitsi yhteisöllisestä huolenpidosta myös palveluisännöinnistä, eli vanhasta talonmiesjärjestelmästä on otettu käyttöön hyväksi koettuja ja asukasläheisiä piirteitä (Syrjänen 1991, ). Kiinteistöhuollon lisäksi sama organisaatio tuottaa myös asukashuoltoa ja hoivapalveluja yhteistyössä asukkaiden sekä yksityisten ja julkisten palvelujen kanssa (Syrjänen 1991, 130). Asumisneuvonta kuuluu uusiin 2000-luvun työmuotoihin. Asumisneuvonnassa yhdistetään sosiaalinen kehittäminen aluekohtaiseen työotteeseen, ja työ keskittyy sekä yksilöön että yhteisöön (Murto 2003, 14). Asumisneuvonta on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat erityisestä syystä apua asumisensa suhteen. Asumisneuvonnan tavoitteena on asiakkaan kokonaisvaltainen ja yksilöllinen tukeminen asumiseen liittyvissä asioissa ja pulmatilanteissa. Asumisneuvonnalla halutaan turvata asiakkaan asumisen jatkuvuus hänen elämänhallintaansa parantamalla. Syitä asiakkuuteen voivat olla vuok-

19 19 ranmaksuvaikeudet, häätöuhat, asunnon huono hoito, häiritsevä elämä, asunnonvaihdot ja asunnottomuus. Asumisneuvonnassa ratkaisua ongelmiin etsitään henkilökohtaisesti keskustellen niin asiakkaan kuin mahdollisten yhteistyötahojen kanssa (Murto 2003, 3). Suoranainen asunnonvälitys ei kuitenkaan kuulu asumisneuvojan työnkuvaan eikä ammatilliseen sosiaalityöhön, kun taas asuttaminen eli asumisen järjestäminen on osa sosiaalipalveluja ja toisinaan myös asumisneuvojan työtä (Hassi- Nuorluoto 2000a, 155; Hassi-Nuorluoto 2000b, 38). Asunnottomien asuttaminen on usein jonkinlainen välimiestehtävä, sillä asunnoton ja vuokranantaja eivät kohtaa toisiaan vaivatta. Välimiehen on luotava edellytykset, joilla vuokrasuhde voisi syntyä. (Hassi-Nuorluoto 2000b, 11.) Usein asiakkailla on asumisvaikeuksiensa taustalla myös muita ongelmia, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia. Asumisneuvojan työmenetelmiä ovat muun muassa asiakkaiden vastaanotto, kotikäynnit, puhelin- ja sähköpostiyhteydenotot, konsultointi, yleinen asumisopastus, palveluohjaus ja verkostoyhteistyö alueen palvelujen tarjoajien kanssa. (Haapanen 2004, 7.) Asumisneuvonta on paljolti liikkuvaa työtä, ja asumisneuvojalta odotetaan aktiivista ja rohkeaa työotetta. Asumisneuvojan on hallittava lainsäädäntöä, sillä hän tarvitsee arkityössään muun muassa huoneenvuokralakia (1987/653), lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (1995/481) sekä lastensuojelulakia (1983/683). Koska lastensuojelulain (1983/683) 1 :n mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapuoliseen ja monipuoliseen kehitykseen ja etusija erityiseen suojeluun, asumisneuvojan on valvottava lapsen edun toteutumista niin häätö- kuin muissakin asumisen ongelmatilanteissa. Asumisneuvoja on siis ammattitaitoinen linkki kiinteistönhoidon, paikkakunnan peruspalveluiden, etenkin sosiaali- ja terveystoimen, seurakunnan, asukkaiden ja alueella toimivien järjestöjen ja projektien välissä (Hietikko 2004, 20). Kiinteistö-, järjestö- ja sosiaalialan ihmiset puhuvat usein hiukan erilaista kieltä, joten on tärkeää, että asioista keskustellaan ja neuvotellaan, jotta yhteistyö on mahdollista. Asiakas puolestaan tarvitsee monesti puolestapuhujan, kuten asumisneuvojan, joka hallitsee neuvottelutaidon ja pystyy näin ajamaan asiakkaan etu-

20 20 ja. Asumisneuvojan toimintatavassa toteutuu moniammatillinen työote (Hietikko 2004, 28). Hänen työnkuvaansa voi myös kuulua rakenteisiin, suunnitteluun ja hallintoon vaikuttaminen. (Haapanen 2004, 14). Asumisneuvojalta edellytetään hyviä vuorovaikutustaitoja, sillä hänen keskeisin työskentelyvälineensä on juuri vuorovaikutus eri ihmisten ja tahojen välillä (Haapanen 2004, 32). Asumisneuvojan työnkuvan perustaksi voi katsoa asiantuntijuuden asumisasioiden alalla. Asumisneuvojan esikuva on Tanskasta, jossa monet suuret yleishyödylliset asuntoyhtiöt ovat palkanneet asumisneuvojia (beboerrådgiver) eli sosiaalityöntekijöitä palvelukseensa. Asumisneuvojien työ siellä on pitkälti yhdyskunta- ja aluetyötä. (Hietikko 2004, 7.) Suomessa asumisneuvojahankkeiden alkuna voi pitää vuonna 1988 Jyväskylän Kuokkalan kaupunginosassa alkanutta sosiaalisen isännöinnin projektia. Ensimmäiset varsinaiset asumisneuvojahankkeet alkoivat kuitenkin vasta vuonna 1997 Joensuussa ja vuonna 1998 Tampereella ja Vantaalla. (Backlund 2005, 7.) Kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 40 suoraan asukasneuvontatehtävissä työskentelevää työntekijää. Asumisneuvontaa toteutetaan erilaisilla nimikkeillä: sosiaalinen isännöitsijä, asumisneuvoja, asumisohjaaja tai asukassihteeri. Toimintamuotona asumisneuvonta voi olla kiinteistöyhtiöiden, kunnan tai yhdistysten ja säätiöiden toimintaa. (Paasu 2005, 44.) Asumisneuvoja-nimikkeellä on Suomessa hyvin monella eri tavoin toimivia ja eri tavoin palkattuja henkilöitä. Keväällä 2004 heitä työskenteli parillakymmenellä paikkakunnalla (Backlund 2004, 4). Suomen perustuslain (1999/731) 19 :n mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Sosiaalihuoltolain (1982/710) 23 :n mukaan asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Saman lain 39 :n mukaan sosiaalihuoltoa on ensisijaisesti toteutettava sellaisin toimintamuodoin, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen sekä luovat taloudelliset ja muut edellytykset selviytyä omatoimisesti

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen 2016 SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen AIMO-työ koostuu kolmesta osa-alueesta: Jalkautuva palveluohjaus ja starttikotiasuminen Asumisen tuen keskus

Lisätiedot

Asumisen tukeminen työllistymisen edistäjänä ATTE

Asumisen tukeminen työllistymisen edistäjänä ATTE Asumisen tukeminen työllistymisen edistäjänä ATTE VUOKRANANTAJAT ASUKAS HÄIRIÖ/RÄSTI TUKI YHTEISTYÖTAHOT ASUKKAAN VERKOSTOT ATTE -ASUMISEN OHJAAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ Asumisen tukeminen työllistymisen edistäjänä

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.11.2016 Sivu 1 / 1 3850/2016 00.04.00.00 Sosiaali- ja terveyslautakunta 131 26.10.2016 361 Valtion ja Espoon kaupungin välinen sopimus asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Asunnottomat Helsinki 2014

Asunnottomat Helsinki 2014 Asunnottomat Helsinki 2014 2014 Vuosimuutos (hlöä) HELSINKI Ulkona, porrashuoneissa, ensisuojissa yms. Asuntoloissa, majoitusliikkeissä 120 70 30 0 160 70-50 -20 Laitosmaiset yksiköt 290 180-60 -40 Vapautuvat

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Lähtökohdat - Norrköping 2012 - mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen tulosperusteinen

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki HOIDA ITE ITTES? Perjantai 30.5.2008, Paasitorni, Helsinki HYVINVOINTIPALVELUT 2010-LUVULLA JULKINEN VASTUU, TUOTANTO JA RAHOITUS Missä kulkee julkisen vallan järjestj rjestämisvastuun raja? Maija Sakslin

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn teemapäivä Häädön täytäntöönpano Ulosmittauksen huojennukset

Asumissosiaalisen työn teemapäivä Häädön täytäntöönpano Ulosmittauksen huojennukset Asumissosiaalisen työn teemapäivä 24.1.2017 Häädön täytäntöönpano Ulosmittauksen huojennukset kihlakunnanulosottomies Petri Lilja kihlakunnanulosottomies Mila Riekki Häädön täytäntöönpano Esityksen tavoitteena

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Työturvallisuus asumisneuvojan näkökulmasta. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto

Työturvallisuus asumisneuvojan näkökulmasta. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Työturvallisuus asumisneuvojan näkökulmasta YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 14.9.2016 Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Helsingin asumisneuvonta Asiakkuuden päättyminen Seuranta: - 6-24 kk - Tapaamisia

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN ASUMISNEUVONTA

HELSINGIN KAUPUNGIN ASUMISNEUVONTA HELSINGIN KAUPUNGIN ASUMISNEUVONTA H A N K E K E H I T E T T I I N V A S T A A M A A N H E L S I N G I N A L U E E L L I S I A E R I T Y I S P I I R T E I T Ä J A T A R P E I T A H A N K K E E N A L U

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014 HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014 MITEN EHKÄISTÄÄN ASUMISEEN LIITTYVIEN SOSIAALISTEN JA TALOUDELLISTEN ONGELMIEN

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Olisinpa kotona! Vapautuvien asumisen tuen verkostotapaaminen. Espoo

Olisinpa kotona! Vapautuvien asumisen tuen verkostotapaaminen. Espoo Olisinpa kotona! Vapautuvien asumisen tuen verkostotapaaminen Espoo 18.11.2015 Noin 23% asunnottomista on alle 25-vuotiaita nuorten asunnottomuus väheni edellisestä vuodesta n. 13,7 % 2002 2003 2004 2005

Lisätiedot