Pietarsaaren esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuoltotyö. Oppilashuoltohenkilöstön opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pietarsaaren esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuoltotyö. Oppilashuoltohenkilöstön opas"

Transkriptio

1 Pietarsaaren esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuoltotyö Oppilashuoltohenkilöstön opas Päivähoito- ja koulutusvirasto 2011

2 2

3 Sisältö 1. Mitä oppilashuolto on? Oppilashuoltotyön viisi osaamisalaa Oppilashuoltoryhmä Moniammatillinen verkostokokous Oppilashuoltotyön työnjako Rehtori Luokanopettaja/luokanvalvoja Aineenopettaja Erityisopettaja Ohjaava erityisopettaja Resurssiopettaja Opinto-ohjaaja Koulunkäyntiavustaja Kouluterveydenhoito Koulukuraattori Koulupsykologi Oppilashuoltotyön yhteistyömuodot Tuen tarpeessa olevaa lasta tai oppilasta ympäröivä pedagoginen tiimi Koulutiimi Kodin kanssa tehtävä yhteistyö Huoltajat Lastensuojelu Mitä tapahtuu lastensuojeluilmoituksen jälkeen Oppilashuoltotyötä ohjaavat lait ja määräykset Koulun henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet Vaitiolovelvollisuus Eri toimialojen vaitiolovelvollisuus Esiopetus ja perusopetus Huoltajat Terveydenhuolto Sosiaalihuolto

4 4.3.5 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Huolen harmaa vyöhyke Ohjeet tukea tarvitsevan oppilaan opetukseen Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Vastuunjako ja esimerkkejä tukitoimenpiteistä Liitteet: Koulukohtaisia suunnitelmia: Ilmoitus oppilashuoltoryhmään ja päätös toimenpiteistä Verkostokokouksen muistio Kouluterveydenhoitokatsaus Koululaisten hammastarkastusten aikataulu Lähteet:

5 Pietarsaaren esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuoltotyö Viite: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset, kohta 5.4.1, Hyväksytty sivistyslautakunnan suomenkielisessä koulujaostossa Mitä oppilashuolto on? Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä noita edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuolto kuuluu kaikille koulussa työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuolto on sekä ryhmä- että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lasten ja nuorten oppimista ja tasapainoista ja terveellistä kasvamista ja kehittymistä. Oppilashuoltotyössä on varmistettava oppilaan ja huoltajan näkemysten kuunteleminen. Sekä oppilaalle että huoltajalle on annettava tietoa koulun oppilashuoltotyöstä ja menettelytavoista. Huoltajille on tiedotettava siitä, miten yksityistä oppilasta koskeva oppilashuoltoasia pannaan vireille ja valmistellaan. Oppilashuoltotyö on moniammatillista ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä, mikä on tärkeää kokonaiskäsityksen luomiseksi oppilaan tilanteesta ja tukitoimien tarpeesta. Koulussa tehdään moniammatillista yhteistyötä mm. oppilashuoltoryhmässä ja verkostokokouksissa. Moniammatilliseen oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat koulun henkilöstön lisäksi myös kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Tarvittaessa käytetään sosiaalihuollon tai erikoissairaanhoidon palveluja. Tavoitteena on lisätä lapsen tilanteen ymmärtämistä ja tehdä lapsen tukemiseen tarvittavan toimivan ohjelman laatimiseen johtavia konkreettisia ehdotuksia. 1.1 Oppilashuoltotyön viisi osaamisalaa Toimiva oppilashuoltotyö perustuu seuraaville seikoille: yleisesti tiedossa oleviin menettelytapoihin tehtyjen päätösten toimeenpanemiseen käytännössä työn arviointiin. Oppilasterveydenhuolto ja oppilashuoltoryhmä organisoidaan eri tavoin eri kunnissa. Jokaisessa koulussa on kuitenkin oltava oppilashuoltoryhmä, jolla on selkeä työprosessi. Siihen kuuluu: - havaitseminen - selvittäminen - dokumentointi - toimenpiteet ja seuranta - arviointi. 5

6 Jokaisen oppilashuoltoryhmään kuuluvan ja sen ulkopuolisen on tiedettävä, ketkä kuuluvat ryhmään ja mikä kunkin tehtävä on. Kunkin yksittäisen koulun oppilaan, huoltajan, opettajan ja rehtorin on voitava puhua meidän oppilashuoltoryhmästämme, jonka jäsenet ovat tuttuja ja joihin on helppo saada yhteys. Saavutettavuuden on oltava helppoa. Ei riitä, että tiedetään oppilashuoltoryhmään kuuluvat, vaan yhteyden saaminen sen eri jäseniin on oltava ainakin oppilaille yksinkertaista. Oppilashuoltoryhmän on laadittava jokaisen lukuvuoden kynnyksellä jonkinlainen työskentelysuunnitelma. Työsuunnitelmaan on kirjattava: kuvaus tulevasta toimintavuodesta mitkä asiat asetetaan koulussa etusijalle selkeät tavoitteet. Jotta oppilashuoltoryhmä täydentäisi todella koulun yhteisiä voimavaroja, sen on sisällettävä seuraavat osaamisalat: Pedagoginen - ja koulunjohtamisosaaminen Oppilashuoltotyö on tärkeää kaikille koulussa oleville, mutta erityisesti koulun rehtori. Rehtorin aktiivinen osallistuminen oppilashuoltotyöhön asettaa koulun tavoitetason. Rehtorilla on perimmäinen vastuu tuen tarpeessa olevien oppilaiden havaitsemisesta ja siitä, että oppilaat saavat tarvitsemansa tuen. Rehtorilla on koulunjohtamistaito, jota käyttää oppilashuoltoryhmän työssä. Koulun voimavaraasioista keskustellaan usein, ja siksi rehtorin läsnäolo on tarpeen. Rehtori edustaa myös pedagogista asiantuntijuutta, ja ryhmää voidaan puolestaan kasvattaa asianomaisten opettajien pedagogisella osaamisella. Lääkinnällinen ja hoivaava osaaminen Kouluterveydenhuollolla on oppilashuollossa erityisasema, sillä sen työstä säädetään kansanterveyslain 14. :ssä. Kansanterveystyössä on kunnan velvollisuus tarjota kouluterveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu oppilaiden terveyden ja turvallisuuden valvominen ja edistäminen perusopetuksessa. Kouluterveydenhoitajan on tehtävä yhteistyötä koulun opetushenkilöstön kanssa. Kouluterveydenhoitaja on hoito-osaamisellaan kouluterveydenhuollon avainhenkilö. Hän voi olla koulun oppilashuoltotyön keskeinen henkilö, sillä hän tuntee oppilaat aika hyvin näiden terveystarkastusten tiimoilta. Terveydenhoitaja tulee oppilaille tutuksi ja hän on se, jonka puoleen oppilaat voivat kääntyä sekä fyysisten että psyykkisten vaivojen takia. 6

7 Lääkäri toimii kouluterveydenhoitajan konsulttina lääketieteeseen liittyvissä asioissa. Koululla voisi olla oma erityinen lääkärinsä, koululääkäri, joka toisi oppilashuoltotyölle laatua ja vakautta. Koululääkäri voisi varmaankin vähentää myös muun sairaanhoidon kuormitusta. Lääkäri voisi lääketieteen osaamisellaan tuoda oman lisänsä koulun pitkän aikavälin ennaltaehkäisevään työhön. Sosiaalinen osaaminen Koulukuraattori vastaa oppilashuoltoryhmän sosiaalisten asioiden osaamisesta. Koulukuraattorin pätevyysvaatimus on korkeakoulututkinto, ja useimmilla koulukuraattoreilla on kokemusta kunnan muusta sosiaalitoiminnasta. Koulukuraattori on myös se oppilashuoltoryhmän henkilö, jolla on osaamista asioissa, jotka liittyvät yhteistyön muotoutumiseen sosiaalipalvelujen kanssa. Aikaisemmin oli tavallista, että koulukuraattorit työskentelivät ylempien luokkien oppilaiden kanssa, mutta nykyisin he ovat kaikenikäisten oppilaiden käytettävissä. Yksityisen oppilaan kanssa käytävät keskustelut ovat koulukuraattorin työn kulmakivi, ja hän on oppilaille tärkeä henkilö. Myös koulukuraattorin ehkäisevä työ on oppilashuoltotyön tärkeä osa. Opettajat voivat toisinaan tuntea neuvottomuutta, kun työskennellään tuen tarpeessa olevien oppilaiden kanssa, erityisesti silloin, kun ollaan yhteydessä vanhempiin. Tuolloin voi koulukuraattori antaa hyviä neuvoja. Koulukuraattori työskentelee luokanopettajien, aineenopettajien ja erityisopettajien kanssa kouluasteilta toiselle siirtymisen turvaamisena. Psykologinen osaaminen Koulupsykologi edustaa oppilashuoltoryhmässä tärkeimpiin kuuluvaa osaamisaluetta, jolla taataan koulun koko kehitys- ja ryhmäpsykologian riittävän laaja osaaminen. Koulupsykologin työhön pitäisi myös kuulua sisäisen täydennyskoulutuksen ja ohjauksen antaminen koulun muulle henkilöstölle. Siksi koulussa psykologina työskentelevän henkilön on oltava helposti saavutettavissa. Psykologilla on usein työhuone jossain muussa paikassa, sillä hän palvelee kaikkia kunnan kouluja. Psykologien tehtävänä on arvioida lapsia, joilla epäillään kehityksen viivästymistä tai neuropsykiatrista toiminnan alenemaa. Mutta yhtä tärkeä on psykologin rooli arvioinnin seurannassa. Psykologi voi: keskustella oppilaan ja huoltajien kanssa olla mukana oppilashuoltoryhmän suunnittelutyössä ohjata yksittäisen oppilaan opetuksen järjestämisestä vastaavaa henkilöstöä arvioida tuloksia. 7

8 Erityispedagoginen osaaminen Erityispedagogiikan ja erityisopetuksen lähtökohtana on, ettei ketään oppilasta saa jättää kouluyhteisön ulkopuolelle. Erityisopettaja auttaa, kun oppilaalla on erityisvaikeuksia oppimisessa, erityisesti kielissä, kirjoittamisessa, lukemisessa tai matematiikassa. Erityispedagogiikalla tahdotaan edistää kouluympäristön kehittämistä siten, että kaikki oppilaat saavat oppia omien tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Erityisopettaja laatii suunnitelman opetuksen järjestämisestä yhdessä oppilaan, tämän vanhempien ja opettajan kanssa. Erityisopettaja kartoittaa myös oppilaat ja laatii tarvittaessa yksittäisen oppilaan tai erityisryhmän opetussuunnitelman. Erityisopettaja opettaa itse erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita erikseen tai ryhmissä. Erityisopettaja ohjaa opettajia tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetuksessa. Oppilashuoltotyössä on tärkeää, että sitä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen/oppilaan ja huoltajien kunnioittaminen ja osapuolten tiedonsaantia ja vaitiolovelvollisuutta koskevat määräykset. 1.2 Oppilashuoltoryhmä Jokaisessa koulussa on oltava oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida koulun oppilashuoltoasioita. Oppilashuollon tehtävänä on edistää ja ylläpitää oppilaiden opintomenestystä ja heidän psyykkistä ja fyysistä terveyttään. Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat koulun rehtori ja muuta henkilöstöä koulun opettajistosta. Rehtori toimii oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana ja kokoonkutsujana. Ryhmä valitsee kokouksen sihteerin. Pienemmissä kouluissa oppilashuoltoryhmän kokouksiin osallistuvat rehtori, erityisopettaja ja asianomaiset opettajat ja tarvittaessa muut asianomaiset opettajat. Suuremmissa kouluissa oppilashuoltoryhmään osallistuvat koulun rehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja/tai koulupsykologi sekä tarvittaessa ao. opettajat ja koulunkäyntiavustajat. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa, mutta mieluiten useammin. Vuosiluokilla 7 9 oppilashuoltoryhmä kokoontuu joka viikko. Oppilashuoltoryhmän kokousten tarkoituksena on konkreettisten toimenpide-ehdotusten esittäminen ja toimivan toimintaohjelman laatiminen niille oppilaille, jotka tarvitseva tukitoimia. Oppilashuoltoryhmän kokouksista ja oppilashuoltoasioista pidetään pöytäkirjaa hyväksytyn pöytäkirjamallin mukaisesti. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus tarvittaessa saada pöytäkirjanote oppilaan asiassa. Koulutuksenjärjestäjä on velvollinen ilmoittamaan huoltajille ja oppilaille näiden oikeuksista. Toimivassa oppilashuoltotyössä on työnjako tärkeää. On sovittava siitä, kenellä on päävastuu, kuka keskustelee oppilaan kanssa, kuka ottaa yhteyden kotiin ja kuka ohjaa opettajaa. Oppilashuoltoryhmässä tehtyjä päätöksiä on aina noudatettava. Koko opetusalan henkilöstöä ja ammattiaan harjoittavia henkilöitä sitoo vaitiolovelvollisuus, eivätkä he saa levittää tietoja oppilaista ja näiden koulunkäynnistä, kotielämästä, opintosuorituksista, terveydestä eivätkä muustakaan, minkä voidaan katsoa koskevan heidän oloihinsa. 8

9 Koulun oppilaat käydään läpi syksyllä. Oppilashuoltoryhmä kutsuu vuorotellen jokaisen luokanopettajan tai luokanvalvojan luokseen ja luokan oppilaat käydään järjestelmällisesti lävitse. Tarvittaessa kokoukseen osallistuvat myös koulunkäyntiavustajat. Kun oppilaita käydään läpi, käsitellään kaikki vuosiluokat ja keskustellaan siitä, ketkä oppilaat tarvitsevat tukitoimia. Kyseeseen voivat tulla oppimisvaikeudet, motoriset vaikeudet, keskittymisvaikeudet, sosiaaliset ongelmat tai muut seikat, joista koulun henkilöstö on huolestunut oppilaan kohdalla. Kokouksesta pidetään pöytäkirjaa. Kevätlukukaudella tarkastellaan toimenpide-ehdotuksia ja keskustellaan lisätuen tarpeesta. Oppilashuoltoryhmän on syksyn ensimmäisessä kokouksessaan laadittava lukuvuoden toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmaan on merkittävä: Lukukauden/-vuoden kokousten aikataulu. Miten ryhmässä työskennellään, kuka osallistuu, ryhmän sisäinen vastuunjako. Miten pöytäkirja kirjoitetaan, kuka kirjoittaa, miten se arkistoidaan ja kuka saa siitä kopion. Lyhyt selostus oppilashuoltohenkilöstön tehtävistä, työmenetelmistä ja työajoista. Kuvaus siitä, miten yhteydenpito vanhempiin hoidetaan. Koulu voi käyttää toimintasuunnitelmaa, kun vanhemmille tiedotetaan koulun oppilashuoltoryhmästä ja sen työskentelytavoista. Toimintasuunnitelma voi olla koulun työsuunnitelmaan liitteenä. Oppilashuoltokokouksiin tulevat asiat on valmisteltava siten, että kokouksen aluksi voidaan käydä läpi lista asioista, jotka on ehdittävä käsitellä määräajassa. Jos aiotaan ottaa esille asioita, jotka koskevat suoraan kouluterveydenhoitajaa, koulupsykologia ja koulukuraattoria, on niistä hyvä ilmoittaa asianosaisille ennen kokousta, jotta he voivat valmistautua ja tarkistaa asian. Jokainen luokka voidaan käydä läpi syksyn aikana. Luokanopettajan/-valvojan on tuolloin valmistauduttava pohtimalla sitä, keistä oppilaista hänellä on jonkinlaista huolta, ja otettava jo ennen kokousta yhteys vanhempiin, jos mahdollista. Luokkia läpikäytäessä on ainoastaan asianomaisen opettajan oltava mukana; tämä voi keskustella etukäteen muiden opettajien kanssa, jos jostain yksityisestä oppilaasta on huolta. Jotkin oppilashuoltokokoukset on aina varattava ajankohtaisten asioiden seurantaan ja käsittelyyn. Tuo tarkoittaa sitä, että vaikka kokouksen aikana käydään läpi joku luokka, on kokouksen alussa tai lopussa varattava aikaa muille ajankohtaisille asioille ja seurantaan. Kokoukset on pidettävä erillisessä tilassa. Oppilaita on heidän poissa ollessaan kohdeltava kunnioittavasti ja heistä, heidän perheistään ja mahdollisista vaikeuksistaan puhutaan asiallisesti. Oppilashuoltokokousten pöytäkirja voidaan hyvin kirjoittaa kannettavalla tietokoneella kokouksen aikana. Pöytäkirja on julkinen asiakirja ja ainostaan yleisiä asioita kirjataan siihen. 9

10 Pöytäkirja voidaan kirjoittaa numeroimalla pykälät juoksevasti seurannan helpottamiseksi. Tarkoitukseen on erityinen pöytäkirjalomake: Oppilashuoltokokouksen pöytäkirja (liite 2). Pöytäkirja tarkistetaan seuraavassa oppilashuoltokokouksessa. Kunkin yksittäisen oppilaan kohdalla tehdyt päätökset ei merkitä pöytäkirjaan vaan ne merkitään oppilashuoltoryhmälle oppilaan asiasta tehtyyn ilmoitus- ja päätöslomakkeeseen(liite 1). Lomakkeessa täytyy olla viite oppilashuoltokokoukseen missä asia on käsitelty. Siihen on merkittävä päätös, kenelle asiasta on tiedotettu ja mihin toimenpiteisiin on päätetty ryhtyä. Oppilashuoltokokouksessa käsitellyt asiat kuuluvat vaitiolovelvollisuuden piiriin eikä niistä saa keskustella ulkopuolisten kanssa. Merkinnät yksittäisistä oppilashuoltoasioista on säilytettävä oppilaan kansiossa asiattomille ulottumattomissa. Suunnittelu- ja kehittämiskokoukset voidaan hyvin pitää koulun koko henkilöstön kanssa, erityisesti kun käsitellään kriisi-, kiusaamis- ja turvasuunnitelmia. 1.3 Moniammatillinen verkostokokous Kun huoli oppilaan koulunkäynnistä ja hyvinvoinnista kasvaa, ja monen tahon tukitoimet ovat tarpeen, on koulussa pidettävä moniammatillinen verkostokokous. Verkostokokouksista tehdään merkintä oppilashuoltotyöryhmän kokouspöytäkirjaan. Tavallisia syitä verkostokokousten tarpeellisuuteen voivat olla poissaolojen suuri määrä, mielenterveyshäiriöt, heikot koulusuoritukset, päihde- tai sosiaaliset ongelmat. Rehtori, kuraattori tai erityisopettaja kutsuu koolle verkostokokouksen, joka pidetään koulussa. Koollekutsujina voivat olla myös koulupsykologi tai sosiaalityöntekijä ja silloin kokous voidaan pitää sosiaalitoimen tiloissa. Kokoukseen osallistuvat aina oppilaan huoltajat. Oppilas itse voi osallistua, jos sitä pidetään tarkoituksenmukaisena. Ylempien luokkien oppilaiden on aina osallistuttava itse. Päätökset toimenpiteistä, joihin oppilas ei sitoudu, jäävät usein ilman vaikutuksia. Kokouksiin osallistuu koulun puolelta rehtori, koulukuraattori, luokanopettaja, opinto-ohjaaja ja mahd. avustajat sen mukaan kuin asiassa tarvitaan. Muut toimialat/ammattiryhmät, jotka voivat osallistua verkostokokoukseen, ovat koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja tai koululääkäri, sosiaalityöntekijä sekä mahdollisesti jokin muu asiantuntija. Verkostokokouksen tavoitteena on arvioida oppilaan kokonaistilanne sekä koulussa että sen ulkopuolella. Tukitoimet suunnitellaan oppilaan ja perheen tarpeiden mukaan. Kokouksessa tehdään selkeä työnjako siitä, kuka vastaa mistäkin tukitoimesta. Verkostokokouksessa päätetään aina seurantakokouksen aika. Toimenpiteet ja sopimukset annetaan oppilashuoltoryhmän tiedoksi. Verkostokokouksista pitää pöytäkirjaa erityisopettaja, kuraattori tai luokanopettaja. (lomake: verkostokokouspöytäkirja) 10

11 2. Oppilashuoltotyön työnjako 2.1 Rehtori Rehtori on vastuussa oppilashuoltotyöstä. Sen lisäksi, että rehtori toimii oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana, hän vastaa oppilashuoltokokouksen valmisteluista, pöytäkirjasta ja seurannasta. Rehtori vastaa kokouksen laillisuudesta (mm. vaitiolovelvollisuuden noudattamisesta ja tiedonjakamisoikeudesta) ja hyvän hallintotavan noudattamisesta. Rehtori vastaa siitä, että koulun kriisisuunnitelmat ja kiusaamisenehkäisysuunnitelma on päivitetty ja että kaikki koulussa olijat tuntevat niiden sisällön. Rehtori vastaa myös siitä, että oppilashuoltoa koskeva tiedotus menee perille koteihin. Rehtorilla on perimmäinen vastuu yksilöllisen suunnitelman laadinnasta jokaiselle oppilaalle, jolle on myönnetty erityistä tukea. Rehtori vastaa myös oppilastietojen rekisteröinnistä ja oppilaista pidetyn dokumentaation ylläpitämisestä ja säilyttämisestä lain mukaisesti. 2.2 Luokanopettaja/luokanvalvoja Luokanopettaja/luokanvalvoja vastaa siitä, että oppilaalle tehdään pedagoginen arviointi ja laaditaan oppimissuunnitelma. Luokanopettaja/luokanvalvoja tekee yhteistyötä erityisopettajan ja oppilashuoltoryhmän kanssa niiden oppilaiden henkilökohtaisen opetuksen järjestämissuunnitelman laatimisessa, seurannassa ja tarkistamisessa, joille on myönnetty erityistä tukea. Luokanopettaja/luokanvalvoja vastaa siitä, että luokassa noudatettavat opetusmenetelmät ja toiminta noudattavat suunnitelmia, jotka on laadittu tuen tarpeessa oleville oppilaille. Luokanopettaja/luokanvalvoja on vastuussa koulunkäyntiavustajan ohjaamisesta opetustyössä alaluokilla. Yläluokilla tuo tehtävä kuuluuaineenopettajille ja erityisopettajalle. Luokanopettaja/luokanvalvoja vastaa yhteydenpidosta kotiin ja hänen on käytävä säännöllisesti keskusteluja huoltajien kanssa oppilaan tukitoimista ja tämän kehittymisen seurannasta. Luokanopettaja/luokanvalvoja on vastuussa oppilaan ohjauksesta ja siitä, että se on jatkuvaa koko koulunkäynnin ajan. 2.3 Aineenopettaja Aineenopettaja vastaa oppiaineeseen liittyvästä opetusmenetelmästä ja tukea tarvitsevien oppilaiden toiminnasta luokassa. Aineenopettajan on tehtävä yhteistyötä erityisopettajan kanssa ja laadittava suunnitelma tuen tarpeessa oleville oppilaille ja osallistuttava oppilaiden henkilökohtaisten suunnitelmien laatimiseen (oppimissuunnitelma ja HOJKS) aineen sisällön ja sopivien tavoitteiden osalta. Aineenopettajan on annettava erityisopettajalle/luokanvalvojalle tietoa oppilaan edistymisestä. 11

12 2.4 Erityisopettaja Erityisopettaja kartoittaa kaikkien koulun oppilaiden oppimistaitoja. Erityisopettaja on vastuussa niistä oppilaista, joille on tehty erityisen tuen päätös. Erityisopettaja vastaa siitä, että pedagoginen selvitys laaditaan erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisopettaja vastaa henkilökohtaisen opetuksenjärjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista. Erityisopettaja tekee yhteistyötä rehtorin, luokanopettajan/luokanvalvojan/resurssiopettajan kanssa sopivien opetusjärjestelyjen aikaansaamisessa erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Erityisopettaja tekee yhteistyötä luokanopettajan/luokanvalvojan/aineenopettajan ja koulunkäyntiavustajien kanssa ja ohjaa heitä erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden parissa työskenneltäessä. Erityisopettaja työskentelee yksilöllisesti ja pienryhmissä oppilaiden kanssa ja opettajaparina luokassa. Erityisopettaja on oppilashuoltoryhmän varsinainen jäsen ja vastaa henkilökohtaisten opetussuunnitelmien säilyttämisestä ja päivittämisestä. Erityisopettaja toimii yhteistyössä vastaanottavan/luovuttavan koulun ja kuraattoreiden kanssa oppilaiden siirtyessä alakoulusta yläkouluun oppilaan tukitoimien jatkuvuuden varmistamiseksi. 2.5 Ohjaava erityisopettaja Ohjaava erityisopettaja toimii koulutiimin asianvalmistelijana. Hän toimii koulujen ja koulutiimin välisenä yhdyshenkilönä. Perusopetuksessa hän kartoittaa koulujen tarpeet ja toivomukset erityispedagogisissa asioissa. Ohjaava erityisopettaja kutsuu erityisopettajat yhteisiin tapaamisiin, joissa erityisopetuksen toimintaa analysoidaan ja yhtenäistetään. Yhteydenpito koulukuraattoreihin ja yhteistyö heidän kanssaan edistää oppilaiden tukitoimien jatkuvuutta. Ohjaava erityisopettaja toimii muiden erityisopettajien ohjaajana oppilashuoltotyöprosessissa, mm. tukitoimien dokumentaatiossa ja asioiden valmistelussa tukemisesta tehtäviä päätöksiä varten. 2.6 Resurssiopettaja Resurssiopettaja on koulutukseltaan luokanopettaja tai erityisopettaja ja työskentelee oppilaita tukevasti yhdessä esiopettajan, luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa. Esiopetus vl. 6 Resurssiopettaja kartoittaa esiopetuksessa olevat oppilaat mahdollisten vaikeuksien havaitsemiseksi varhain. Yhdessä esiopettajan kanssa hän suunnittelee jo varhemmin havaituille tukea tarvitseville oppilaille annettavaa tukea, antaa ja arvioi sitä. Hän ottaa tarvittaessa yhteyden ulkopuolisiin asiantuntijoihin, ja osallistuu nk. suunnittelu- ja arviointikeskusteluihin huoltajien ja esiopettajien kanssa. Alkuopetuksessa resurssiopettaja antaa tukiopetusta ja erityisopetusta ja 12

13 vl. 7-9 voi toimia luokassa samanaikaisopettajana suunnittelee luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa yleistä, tehostettua ja erityistä tukea voi hankkia vaihtoehtoista materiaalia ja hakee vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä yleistä, tehostettua ja erityistä tukea tarvitseville oppilaille ohjaa luokanopettajaa tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa osallistuu huoltajien kanssa käytäviin keskusteluihin tekee yhteistyötä erityisopettajan kanssa ja suunnittelee tukea tarvitsevia oppilaita koskevia jatkotoimia ja päättää niistä (pedagoginen selvitys - erityinen tuki) kutsuu tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita dokumentoi annetun tuen ja vastaa pedagogisen arvioinnin kokoamisesta ja laatii yhdessä opettajien kanssa oppilaan oppimissuunnitelman voi toimia erityisopettajana, opettaa ja tukee oppilaita, jotka tarvitsevat yleistä, tehostettua tai erityistä tukea joustavissa ryhmissä, jotka on koottu vallitsevan tilanteen asettaman tarpeen mukaan voi toimia pienryhmäopetuksen erityisluokanopettajana myös erityistä tukea saaville oppilaille havaitsee oppilaat, jotka sairauden tai muun syyn vuoksi ovat olleet poissa koulusta ja antaa heille tilapäistä tukea, yleistä tukea voi toimia time-out-opettajana oppilaille, joiden on tarpeellista työskennellä pienemmissä ryhmissä tai yksilöllisesti huonojen koulutapojen tai muiden syiden vuoksi (yleistä tai tehostettua tukea). voi opettaa ja tukea uusia oppilaita, jotka tarvitsevat yleistä tukea. voi toimia luokassa samanaikaisopettajana voi opettaa oppilaita, joilla on ajoittain huono koulumotivaatio suunnittelee ja antaa opetusta yhdessä niiden opettajien kanssa, joiden luokalle oppilas varsinaisesti kuuluu osallistuu pedagogiseen arviointiin ja oppilaan suunnitelman laatimiseen yhdessä oppilaan muiden opettajien kanssa esittelee asiat oppilashuoltoryhmässä ja osallistuu tarvittaessa oppilashuoltoryhmän työhön osallistuu oppilaiden ja huoltajien kanssa käytäviin keskusteluihin toimiessaan hyvässä yhteistyössä kodin kanssa. Resurssiopettajan tehtävät eivät ole täysin sitovia, vaan vaihtelevat sen mukaan, mikä sopii parhaiten oppilaalle ja opettajille. Resurssiopettajan tehtävät ovat tätä nykyä melko samanlaiset kuin erityisopettajan tehtävät, mutta työkenttä on laajempi. Koko suunnittelu ja toteuttaminen ja arviointi tehdään yhteistyössä oppilaan muiden opettajan kanssa, myös muiden erityisopettajien. 2.7 Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaajalla on tärkeä asema ylempien luokkien oppilashuoltotyössä. Hän auttaa oppilasta suunnittelemaan opintojaan pitkällä tähtäyksellä antamalla henkilökohtaista ohjausta, mutta myös 13

14 ohjaamalla luokassa. Hän työskentelee tarvittaessa erityisopettajan kanssa, kun oppilaan jatkoopintoja suunnitellaan. Opinto-ohjaajan on hyvä kuulua oppilashuoltoryhmään. Alempien luokkien oppilaiden ohjauksesta vastaa luokanopettaja. 2.8 Koulunkäyntiavustaja Koulunkäyntiavustaja työskentelee luokassa yhden tai useamman tukea tarvitsevan oppilaan kanssa. Luokanopettaja ohjaa koulunkäyntiavustajaa alemmilla luokilla aineenopettajan tai erityisopettajan toimiessa ohjaajana ylemmillä luokilla. Koulunkäyntiavustajalla ei ole vastuuta oppilaista. Koulunkäyntiavustaja ei voi olla vastuussa opetusryhmästä tai esimerkiksi välituntivalvonnasta. Asianomaisen koulun rehtori antaa tarkemmat ohjeet koulunkäyntiavustajan tehtävistä. Koulunkäyntiavustaja ohjaa ja tukee oppilaita opettajan ohjeiden mukaan ja osallistuu sen lisäksi koko koulun yhteistyöhön ja oppilashuoltotyöhön rehtorin ohjeiden mukaan. 2.9 Kouluterveydenhoito Kouluterveydenhuollon tehtävänä on seurata lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ja terveyttä koulussa vähintään kerran lukuvuodessa pidettävien säännöllisten terveystarkastusten avulla. Kouluterveydenhuolto toimii päivähoidon ja esiopetuksen lastenneuvolatyön jatkona ja pyrkii havaitsemaan varhain lapset, jotka tarvitsevat tukea kehityksessään. Kouluterveydenhuolto neuvoo ja tukee vanhempia terveyden- ja sairaanhoitoasioissa. Lapsen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa painotetaan koulun henkilöstön ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa tehtävää yhteistyötä. Kouluterveydenhuolto pyrkii juurruttamaan koululaisiin terveitä elintapoja. Jokaisella koululla on oma kouluterveydenhoitaja, joka käy koulussa säännöllisesti tekemässä terveystarkastuksia. Kouluterveydenhoitajat osallistuvat koulujen oppilashuoltoryhmiin vähintään kerran lukukaudessa, mutta mielellään useammin. Kouluterveydenhoitajat pitävät oppilaille myös oppitunteja eri aiheista (ks. Terveystarkastussuunnitelma). Oppilaat kutsutaan säännöllisesti myös hammashuollon tarkastuksiin, mutta hammaslääkärikäynnit eivät kuulu koulun toimintaan, ja siksi huoltajien on huomioitava, ettei koulu vastaa oppilaista matkalla hammaslääkäriin eikä sieltä takaisin eikä myöskään hammaslääkärissä oltaessa. Ota yhteys terveydenhoitoon: kun lapsen/oppilaan fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen kehitys ja terveys antavat sinulle pohtimisen aihetta kun lapsella/oppilaalla on jokin sairaus, jolla on merkitystä koulutilanteessa (esim. allergioita, tulehdustaipumusta, diabetes tai epilepsia) Liitteet 4 ja 5: Terveystarkastussuunnitelma Hammashuoltosuunnitelma 14

15 2.10 Koulukuraattori Koulukuraattorin tehtävänä on osallistua koulujen oppilashuoltotyöhön ja toimia sosiaalityöntekijänä koulussa. Koulukuraattori osallistuu ehkäisevään oppilashuoltotyöhön kouluissa ja työskentelee hyvän kouluympäristön puolesta yhdessä koulun henkilöstön kanssa. Koulukuraattori toimii usein yhdyshenkilönä ja koordinoijana, kun useat eri tahot, erityisesti sosiaalitoimi, kytketään oppilashuoltotyöhön. Koulukuraattori kuuluu koulutiimiin ja vastaa koulutiimin pöytäkirjojen laatimisesta. Koulukuraattorin tehtäviin kuuluu pitää tukikeskusteluja lasten ja nuorten kanssa ja ohjata ja tukea vanhempia ja opettajia. Työskennellessään ryhmien/luokkien kanssa koulukuraattori vahvistaa luokan ja koulun ilmapiiriä ja yhteistyöhenkeä. Koulukuraattori toimii yhteistyölinkkinä sosiaalitoimen ja koulun välillä. Yläkoulun kuraattori vierailee 6.vuosiluokilla maalis-huhtikuussa yhteistyössä rehtorin ja erityisopettajan kanssa. Yhdessä he esittelevät Etelänummen koulua. Yläkoulun kuraattori on mukana keskusteluissa luokanopettajien kanssa, saadakseen yksittäisiä oppilaita koskevat välttämättömät tiedot opetuksen järjestämisen kannalta. Kuraattori on mukana järjestämässä toukokuista tutustumispäivää tuleville 7.luokkalaisille. Lisäksi yläkoulun kuraattori tapaa yhdessä terveydenhoitajan kanssa jokaisen oppilaan ja huoltajan joko kesällä ennen 7.vuosiluokan alkua tai heti syksyllä koulun alettua. Tapaamisen tarkoituksena on tutustua oppilaaseen ja kartoittaa oppilaan aiempia koulukokemuksia. Koulukuraattori osallistuu säännöllisesti koulujen oppilashuoltokokouksiin. Koulukuraattori työskentelee tiiviissä yhteistyössä oppilashuollon muiden ammattiryhmien ja tahojen kanssa. Ota yhteys koulukuraattoriin kun olet huolissasi lapsen/oppilaan voinnista (esim. jos ilmenee käytöksen muuttumista, masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, häiriökäyttäytymistä, koulumotivaation katoamista, syömishäiriöitä) kun lapsi/oppilas haluaa itse puhua jonkun ulkopuolisen aikuisen kanssa muutosten tapahtuessa perhesuhteissa tai muissa oloissa, joissa lapsi/oppilas voi tarvita tukea kiusaamistilanteissa, kaveririidoissa koulussa kun lapsi on luvatta pois koulusta, kieltäytyy koulunkäynnistä kun tarvitse neuvoja tai tukea vanhemmuuteen. Koulukuraattorit ovat Raija Kotimäki, vl 1 6 ja Iina-Kaisa Rasmus, vl Koulupsykologi Koulupsykologi osallistuu koulujen oppilashuoltotyöhön oppilaiden kognitiivista, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä koskevien asioiden asiantuntijana ja mielenterveyttä koskevissa ongelmissa. 15

16 Koulupsykologin tehtäviin kuuluu ohjata vanhempia ja koulun henkilöstöä kasvuun, kasvatukseen ja tukitoimiin liittyvissä asioissa. Koulupsykologi selvittää erityyppisiä oppimisvaikeuksia ja muita vaikeuksia, jotka voivat vaikeuttaa lapsen koulunkäyntiä. Koulupsykologi pyrkii luomaan kokonaiskuvan lapsen tilanteesta kodin voimavaroineen ja mahdollisine haasteineen. Koulupsykologi työskentelee sekä yksilö-, ryhmä- että yhteisötasolla. Yksilötasolla oppilaalle voidaan tarjota psykologista kartoitusta ja tukikeskusteluja. Ryhmätasolla koulupsykologi voi työskennellä erilaisten ryhmä- ja viestintäharjoitusten avulla luokassa, ja yhdessä lapsen ja tämän perheen kanssa. Yhteisötasolla koulupsykologi osallistuu ehkäisevään oppilashuoltotyöhön ja kehittämistyöhön sekä koulussa että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulupsykologi hoitaa kontaktit lasten ja nuorten vastaanotolle ja muihin psykiatrisiin tahoihin. Koulupsykologi osallistuu oppilashuoltoryhmän kokouksiin tarvittaessa, mutta vähintään kerran lukukaudessa. Ota yhteys koulupsykologiin kun lapsen kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen kehitys askarruttaa kun lapsi voi jostain syystä huonosti kun lapsen oppiminen koulussa pohdituttaa kun tarvitset neuvoja ja tukea kasvatusasioissa. Koulupsykologi on Jenny Grönroos. 3. Oppilashuoltotyön yhteistyömuodot 3.1 Tuen tarpeessa olevaa lasta tai oppilasta ympäröivä pedagoginen tiimi Pedagoginen tiimi on aikuisista koostuva työryhmä, joka suunnittelee ja arvioi yhdessä lapsen tai oppilaan tuen tarpeen. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa painotetaan opetushenkilöstön moniammatillista osaamista tukitoimiin ryhdyttäessä. Opetushenkilöstö on päivittäin tekemisissä lapsen/oppilaan kanssa ja heillä on paras tieto lapsen/oppilaan tarvitsemista opetuksellisista tukitoimenpiteistä. Pedagoginen tiimi voi tarvittaessa konsultoida muita asiantuntijoita. Pedagoginen tiimi voi tarvittaessa ohjata yksittäisen oppilaan asian oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Pedagogisen tiimin toiminnassa korostuu yhteisvastuu yksittäisten lasten/oppilaiden asioissa. Pedagoginen tiimi kokoontuu säännöllisesti seuraamaan tuen tarpeessa olevien oppilaiden edistymistä. Pedagogisella tiimillä on vastuu oppilaan opetuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Muut asiantuntijat esim. rehtori, kuraattori, koulupsykologi tai terveydenhoitaja ei voi pysyvästi kuulua jokaiseen pedagogiseen tiimiin, mutta he voivat tarvittaessa osallistua tiimien kokouksiin. 16

17 Pedagogisia tiimejä toimii kaikilla luokka-asteilla, myös esiopetuksessa. Yläkoulussa tiimien tarve korostuu aineenopettajajärjestelmän vuoksi. Tiimien koostumus vaihtelee oppilaan tarpeiden mukaisesti. Tiimiin voi tarvittaessa kuulua luokanopettajia, aineenopettajia, koulunkäyntiavustajia tai erityis-/resurssiopettajia. Jokaisessa koulussa toimii useita erilaisia pedagogisia tiimejä. Pedagoginen tiimi toimii oppilaslähtöisesti. Tiimin yhteistyön avulla oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelmaan pohjautuva toimintastrategia, jonka avulla oppilaan tuen tarve tulee huomioiduksi parhaalla mahdollisella tavalla. Pedagogisen tiimin ensisijaisena tehtävänä on keskustella yksittäisten oppilaiden asioista, jakaa hyväksi koettuja käytänteitä ja kokemuksia, suunnitella yksittäisiä oppilaita koskevia strategioita ja suunnitella oppilaiden opetusta ja arkea koulussa. Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen koulupäivään. Pedagoginen tiimi vaikuttaa koulupäivän turvallisuuteen suunnittelemansa toiminnan avulla. Oppilaiden ja huoltajien on hyvä olla tietoisia pedagogisten tiimien toiminnasta. Lukuvuoden alussa kouluihin perustetaan tarpeellinen määrä pedagogisia tiimejä. Nämä tiimit toimivat vähintään lukuvuoden kerrallaan. Jokainen tiimi valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, joka toimii tiimin yhdyshenkilönä ja koollekutsujana. Tiimin on kokoonnuttava säännöllisesti. Tiimin kokouksista ei tarvitse pitää pöytäkirjaa, mutta kaikki suunniteltu ja annettu tuki tulee kirjata. Tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan asioiden kirjaamisesta vastaa esiopettaja, luokanopettaja tai luokanvalvoja, ellei toisin ole sovittu. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan asioiden dokumentoinnista vastaa erityisopettaja. 3.2 Koulutiimi Koulutiimi on kaksikielinen, moniammatillinen yhteistyötiimi, jolla on kokonaisnäkemys kaupungin oppilashuoltotyöstä. Tiimin jäseniä ovat sivistysjohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja, johtava sosiaalityöntekijä, johtava kouluterveydenhoitaja, ohjaava erityisopettaja, koulukuraattorit, koulupsykologit. Tiimin tehtävänä on keskustella ja laatia oppilashuollon moniammatillisen yhteistyön linjauksia. Tiimin tehtäviin kuuluisi jakaa voimavaroja koulukäyntiavustajia, selvityksiä, terapioita varten ja huolehtia siitä, että tuen tarpeessa olevat oppilaat ohjataan oikeaan yksikköön. Tiimi kokoontuu kaksi kertaa lukukaudessa. Sivistysjohtaja toimii kokouksen koollekutsujana. Ohjaavat erityisopettajat (yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen) valmistelevat asiat kokouksiin. Koulukuraattorit pitävät pöytäkirjaa. 3.3 Kodin kanssa tehtävä yhteistyö Jo ensikosketuksessa esiopetukseen ja kouluun on tärkeää luoda hyvä yhteistyö kodin kanssa. Vastuu yhteydenpidosta kuuluu rehtorin lisäksi myös esiopettajalle ja luokanopettajalle/luokanvalvojalle. Kunkin koulun lukuvuosisuunnitelmien mukaan järjestettävillä vanhempainkokouksilla ja vanhempainkeskusteluilla helpotetaan yhteyksien luomista huoltajiin. Pitämällä laadittua kaavaketta yksityisten keskustelujen pohjana ne pysyvät tarkoituksenmukaisina, asiallisina ja jouhevina. Oppilas voi hyvin osallistua vanhempainkeskusteluihin yhdessä huoltajien kanssa. Myös alkuopetuksessa olevat 17

18 oppilaat voivat osallistua keskusteluihin kertoakseen omista kokemuksistaan. Itsearviointi ja pohdinnat oppilaan tasolla kuuluvat ohjaukseen ja ovat luonnollinen osa oppimista ja kehittymistä. Jos kokouksissa tarvitaan tulkkia, on tärkeä huolehtia siitä, että tieto menee perille ja että kokoukset valmistellaan tarkasti. Rehtori vastaa siitä, että huoltajien saatavilla on kaikki se tieto, johon heillä on laillinen oikeus. Koulu on myös velvollinen tiedottamaan siitä, mitä nuo oikeudet ovat. Mainio tapa aloittaa tyhteistyön tekeminen hyvässä hengessä on pitää avointen ovien päivä koulussa. Huoltajille annetaan mahdollisuus tutustua opetukseen, koulun tavoitteisiin ja menetelmiin. Avoin keskustelu kodin kanssa tehtävistä sopimuksista hyödyttää kaikkia. Koulu voi esitellä omat odotuksensa ja toivomuksensa ja koti saa osallistua koulun toimintaan. Oppilashuoltoryhmä päättää siitä, kuka vastaa tiedottamisesta ja hoitaa kodin, oppilaan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa pääasiallisen viestinnän käsitellyistä asioista. Kouluun liittyvissä asioissa opettaja on luonteva yhdyshenkilö, mutta psykologisissa, sosiaalisissa tai terveydellisissä asioissa tai lakiin ja järjestykseen liittyvissä asioissa on tärkeää, että yhdyshenkilön rooli siirtyy muille toimijoille. Opettajan pääasiallinen tehtävä on opettaa ja ohjata oppilaita. Selkeä vastuunjako vähentää väärinkäsityksiä ja helpottaa opettajan tehtävää. 3.4 Huoltajat Huoltajan vastuulla on oppilaan kasvatus ja huolto. Hän huolehtii siitä, että oppilas tulee kouluun säännöllisesti ja ajoissa. Huoltaja auttaa oppilasta myös seuraamalla läksyjen lukua ja mikäli mahdollista tukemalla sitä. Huoltaja arvioi ja ratkaisee sen, jääkö oppilas kotiin sairauden vuoksi, ja ilmoittaa koululle poissaolosta samana päivänä. Huoltaja on yhteydessä kouluun, jos koti- tai koulutilanteessa ilmenee huolenaiheita. Huoltaja vastaa omalta osaltaan oppilaan tukemiseen liittyvistä yhteisistä sopimuksista. 3.5 Lastensuojelu Sosiaalityöntekijät ottavat vastaan ja selvittävät lastensuojeluasioita ja koordinoivat tukitoimia sekä ehkäisevässä lastensuojelutyössä että varsinaisessa lastensuojelutoiminnassa. Perhetyöntekijä myönnetään perheisiin, jotka tarvitsevat erityistä tukea, kuten esim. tukihenkilöitä tai taloudellista tukea vapaa-ajan harrastuksiin ja leiritoimintaan. Perhetyöntekijät tukevat vanhempia ja neuvovat kasvatusasioissa. He auttavat perhettä löytämään arjen rutiinit ja tukevat sitä vaativissa elämäntilanteissa. Sosiaalityöntekijöihin otetaan yhteys, jos lapsen hyvinvointi ja kehitys ovat vaarantumassa jostain syystä ja kun lapsen perheessä ja arjessa tarvitaan tukea Mitä tapahtuu lastensuojeluilmoituksen jälkeen Lastensuojelu toimii päivähoidon ja opetusalan yhteistyökumppanina turvatakseen lapsen kasvun päivähoidossa ja koulussa. Koulukuraattori on luonnollinen yhteys sosiaalihoidon henkilökuntaan. 18

19 Vuorovaikutus päivähoito- ja kouluhenkilökunnan sekä lastensuojelun välillä turvaa lapsen aseman myös päivähoidossa ja koulussa. Ilman huoltajien suostumusta salassa pidettäviä asioita saa ilmaista jos se on välttämätöntä turvatakseen lapsen hoidon tai opetuksen. (Sosiaalihuollon asiakaslaki 812/ , 20, PoL 624/ ) Lastensuojeluilmoitus (Lastensuojelulaki 25 ) on tehtävä, vaikkei huoltajien mielestä siihen olisi tarvetta. Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi (Lastensuojelulaki 25 a ) tehdään aina yhdessä huoltajien kanssa. Päivähoito- ja kouluhenkilökunta voi myös tarvittaessa ottaa yhteyttä joko koulukuraattorin kautta tai suoraan sosiaalityöntekijään, saadakseen neuvoja ja konsultointia. Kun lastensuojeluilmoitus tai yhteistyökysely on tehty, selvitetään lapsen olosuhteita. 7 arkipäivän sisällä otetaan yhteyttä huoltajiin ja lapseen. Jos asia koskee myymälävarkautta, ylinopeutta, tupakanpolttoa tai muuta vastaavaa, lähetetään kirje kotiin eikä muita toimenpiteitä tehdä jos rikkomus on tapahtunut ensimmäistä kertaa. Muissa tapauksissa lapsen huoltajat kutsutaan keskusteluun. Myös päivähoito- tai kouluhenkilökunta voidaan kutsua tähän ensimmäiseen kokoukseen. 3 kuukauden sisällä tehdään selvitys lastensuojelutarpeesta. tehdään arviointi, keskustellaan huoltajien ja lapsen kanssa, pidetään verkostokokouksia ym. Tehdään kirjallinen päätös asiakkuuden jatkamisesta tai lopettamisesta. Huoltajilla ei ole valitusoikeutta päätöksestä. Jos asiakkuus jatkuu, tehdään asiakassuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan suositeltavat tukitoimenpiteet kuten esimerkiksi perhetyö, MTK tai koulukuraattori. Suunnitelmaan voi myös sisällyttää tukitoimenpiteitä päivähoitoon tai kouluun. Yhteistyön vireillepanija on lastensuojelu. 19

20 4. Oppilashuoltotyötä ohjaavat lait ja määräykset 4.1 Koulun henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet Jos oppilas esim. käyttäytyy epäasiallisesti ja häiritsee opetusta, häntä voidaan rangaista. Takavarikoidut esineet palautetaan oppilaalle/huoltajalle viimeistään työpäivän loppuessa. Opettajalla ei ole oikeutta tutkia oppilasta ilman lupaa, esim. tarkastaa laukkua tai taskuja. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta / muusta opetustilasta häiritsevä oppilas, jos oppilas ei tottele poistumiskehotusta. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimakeinoja (PoL 477/ b ). Jos opettajaa uhataan, siitä voidaan tehdä rikosilmoitus viranomaiselle. Jos opettajaa pahoinpidellään, on syytä tehdä rikosilmoitus poliisille. Se on syytä tehdä, vaikka teon tekijä on alle 15-vuotias. Opetusjärjestelyistä vastaavilla henkilöillä, opettajilla, koulunkäyntiavustajilla, muulla henkilöstöllä ja harjoittelijoilla on vaitiolovelvollisuus. Jos sosiaali- tai terveydenhuollon tai koulutoimen viran- tai toimenhaltija on saanut tietää lapsesta, joka on perhe- tai lapsikohtaisen lastensuojelun tarpeessa, on hänen ilmoitettava asiasta sosiaalitoimelle. Opettajan/luokanvalvojan on seurattava perusopetuksessa olevan oppilaan poissaoloja ja ilmoitettava luvattomasta poissaolosta oppilaan huoltajalle. Koulujen on laadittava opetussuunnitelman laatimisen yhteydessä suunnitelma myös siitä, miten oppilaita suojellaan väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, ja pantava suunnitelma täytäntöön ja valvottava sen seurantaa ja toteutumista. Jos oppilas eristetään luokasta sopimattoman käytöksen vuoksi (jälki-istunto tai muun seuraamus), eikä se tapahdu luokkahuoneessa muiden oppilaiden läsnä ollessa, oppilasta ei saa jättää ilman aikuisen valvontaa. 4.2 Vaitiolovelvollisuus Opetusalan koko henkilöstöä ja ammattihenkilöitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologi- 20

21 sesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto. Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei voida ilman huoltajan suostumusta antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. 4.3 Eri toimialojen vaitiolovelvollisuus Esiopetus ja perusopetus Vaitiolovelvollisuus: Perusopetuslaki, mom.: Toimielinten jäsenet, koulujen henkilökunta ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat saaneet tietää oppilaiden, henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. 21

22 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24., 30. ja 32. kpl: Oppilashuoltoa, opetuksesta vapauttamista, koesuorituksia, sanallista arviointia, elämäntapaa, vapaa-ajan harrastuksia ja perhe-elämää koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Oikeus luovuttaa tietoja ilman suostumusta: Perusopetuslaki, mom.: Vaitiolovelvollisuuden estämättä saavat 1. momentissa tarkoitetut henkilöt sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Ilmoitusvelvollisuus: Lastensuojelulain 25. (ks. seuraava): Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen tai koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Poliisi: Ainoastaan hankkeilla olevat törkeät rikokset (ts. ei tehdyt rikokset): mm. törkeä pahoinpitely, ryöstö, törkeä huumausainerikos (Rikoslaki 15:10) Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi: Lastensuojelulaki, 25 a : 25 :ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että: 1) pyyntö tehdään viipymättä; ja 2) pyynnön yhteydessä 25 :n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa pyynnön tekemiseen johtaneet syyt. Asiakkaan asiassa pidettävä neuvottelu: Lastensuojelulaki, 31 : Lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi tulee järjestää neuvotteluja, joihin voivat lastensuojelun työntekijän arvion perusteella tarvittaessa osallistua lapsi, vanhemmat ja huoltajat, muut lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavat tai lapsen huolenpitoon keskeisesti osallistuvat henkilöt, muut lapselle tai perheelle läheiset henkilöt sekä viranomais- ja muut yhteistyötahot Huoltajat Perusopetuslaki, 3., 3 mom.: Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen henkilökohtaisista asioista ja edustaa lasta näissä asioissa (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 4. ). Huoltajalla on näin ollen yleensä oikeus saada haltuunsa salassa pidettäviä tietoja lapsesta (he eivät ole "sivullisia", joihin em. perusopetuslain 40. :n 1 mom:n mukaan). Jos lapsi on otettu huostaan, sosiaalihuollolla on oikeus päättää lapsen hoidosta ja oikeus edustaa lasta (Lastensuojelulaki 45. ). Huoltajuus kyllä säilyy vanhemmilla "uinuvana oikeutena". 22

23 Rajoituksia: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 11. : Asiakkaalla ja hänen laillisella edustajallaan on oikeus saada haltuunsa salassa pidettäviä tietoja. Alaikäinen voi ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja asian laadun painavasta syystä kieltää antamasta itseään koskevia tietoja, jollei se ole selvästi alaikäisen edun vastaista. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, 9. : Alaikäisellä potilaalla, joka ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 11. : Viranomainen voi kieltäytyä luovuttamasta tietoa asianosaiselle mm. jos se olisi vastoin lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua Terveydenhuolto Vaitiolovelvollisuus: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, kpl: Tiedot henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka tiedot henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta ovat salassa pidettäviä. Yleinen vaitiolovelvollisuus koskee myös laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 17. (mm. terveydenhoitajat, lääkärit ja psykologit). Huomaa kuitenkin koulutointa koskeva Perusopetuslain 40 :n 2 mom:n mukainen poikkeus (psykologit). Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 13. : Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Ilman potilaan kirjallista suostumusta potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja ei saa antaa sivulliselle. Sivullisilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät toimi asianomaisessa toimintayksikössä. Tietoja ei ole oikeutta antaa muille viranomaisille ilman suostumusta tai nimenomaista lain määräystä (ks. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 20. ). Lastensuojelulain 25 :n mukainen ilmoitusvelvollisuus Sosiaalihuolto Vaitiolovelvollisuus: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000): Tiedot sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä ovat salassa pidettäviä. Salassapitovelvollisuus koskee myös yksityisiä toimijoita (14 15 ). Tietoja saa antaa asiakkaan tai tämän edustajan suostumuksella (16 ). Salassa pidettäviä tietoja voidaan poikkeuksellisesti antaa ilman suostumusta, jos se on tarpeen hoidon, huollon tai koulutuksen turvaamiseksi (17 ). Lisäksi tietoja voidaan antaa rikoksen tai etuisuutta koskevan väärinkäytöksen selvittämiseksi. Oikeus saada tietoja: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 20 : Sosiaalihuoltoviranomaisilla on oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta, sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisiltä toimijoilta sekä pankeilta niiden vaitiolovelvollisuudesta riippumatta, jos tiedot ovat tarpeen lakisääteisen tehtävien hoitamista varten. 23

24 Ilmoitusvelvollisuus: Lastensuojelulaki, 25 : Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 3. artikla: Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. 12. artikla: Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lähteet: Henrik Hägglund. Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet. Eva Gottberg professori, oik. tri Turun yliopisto. 24

25 5. Huolen harmaa vyöhyke Työntekijän huoli lapsen/oppilaan tilanteesta. Ei huolta Pieni huoli Huolen harmaa vyöhyke Suuri huoli Ei lainkaan huolta Kodin ja kollegojen tuki toimii. Siitä ei edes tarvitse ajatella. Oma toiminta sopii hyvin kokonaisuuteen. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli tai ihmettely on käynyt toistuvasti mielessä. Luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Oma toiminta vähentää huolta. Ennakointi: asiat järjestyvät oman työn puitteissa. Ei ole tarvetta tässä vaiheessa aktivoida verkostoa. On sen sijaan hyvää pitää yhteyttä kotiin ja myös saada tukea kollegoilta. Huoli kasvaa. Luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin lisäämisestä. Huoli tuntuva. Omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Omat toimenpiteet eivät vähennä huolta. Ennakointi: Jos jatkaa samaan tyyliin kuin ennen, tulee epäilemättä vastaan suuria vaikeuksia. Epävarmuus: Miten toiset ajattelevat ja kuinka he tekisivät? Yhteistyökokeilut eivät anna toivottua tulosta. Suuri tarve verkostoyhteistyöstä, sekä oppilashuoltoryhmän että kodin kanssa. Miten yhteistyö pitää suunnitella, koordinoida ja toteuttaa? * kontrolli= parempi hallita tilannetta esim. rajoittamalla epätoivottua käyttäytymistä. Lähde: Ta upp oron. Eriksson och Arnkil. Stakes s. 44 Huolta paljon ja jatkuvasti. Lapsi/oppilas vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava heti. Huoli erittäin suuri. Lapsi/oppi-las välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Muutos lapsen tilaanteeseen saatava heti. Huoli ei poistu ennen kuin lapsi/oppilas on turvassa. Ennakointi: Ongelmia ei voi ratkaista oman työn puitteissa. Tarvitaan selkeät ja kohdennetut toimenpiteet ja valtuudet. Tarve moniammatillisesta verkostotyöstä sekä oppilashuoltoryhmässä että sektorienylittävässä yhteistyössä. On nopeasti saatava käyntiin yhteistyö joka toimii kriisitilanteessa ja joka antaa turvallisuutta ja jatkuvuutta psykologisessa tuessa. 25

26 6. Ohjeet tukea tarvitsevan oppilaan opetukseen 6.1 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Kaikilla esi- ja perusopetuksen oppilailla on oikeus saada tukea riippumatta tuen tarpeesta. Tukea jota annetaan tilapäisesti tai lyhytaikaisesti kutsutaan yleiseksi tueksi. Oppilaille joille yleinen tuki ei ole riittävä, on tarjottava tehostettua tukea. Näille oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa käytetään pedagogisena dokumenttina ja pohjana kun oppilaan opetusta suunnitellaan ja toteudutaan. Kaikki tehostettu tuki joka annetaan pitää huolellisesti dokumentoida ja arvioida. Mikäli tehostettu tuki ei riitä, oppilaalla on oikeus saada erityistä tukea. Eritystä tukea tarvitsevalle oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Oppimissuunnitelma ja HOJKS pohjautuvat oppilaalle aikaisemmin annettuun tukeen. Kaikki annettu tuki ja erityisjärjestelyt on dokumentoitava. Erityisopettaja vastaa HOJKS:in laatimisesta, dokumentoinnista ja arvioinnista yhteistyössä luokan- tai aineenopettajan kanssa. Luokanopettaja/luokanvalvoja vastaa samalla tavalla oppimissuunnitelmasta. Syyslukukauden alkaessa opettajat, joilla on samoja tuen tarpeessa olevia oppilaita, suunnittelevat yhdessä millaista tukea oppilaille annetaan ja miten yhteistyö resurssiopettajan/erityisopettajan kanssa toteutetaan. On suositeltavaa että muodostetaan pedagogisia tiimejä, jotka kokoontuvat säännöllisesti ja suunnittelevat tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimenpiteet. Pedagogisen tiimin tehtävänä on toimia, mikäli huomataan että oppilas joka on saanut yleistä tukea (esim. tukiopetus, eriyttäminen) tarvitsee tehostettua tukea tai että on kysymys jostain muusta pienemmästä ongelmasta. Tiimi tekee yhdessä pedagogisen arvion (lomake A.1. tukikansiossa) ja oppilashuoltoryhmä päättää kuinka asiassa edetään: 1. jatketaan yleistä tukea 2. päätetään oppilashuoltoryhmässä että oppilaalle annetaan tehostettua tukea ja laaditaan oppimissuunnitelma (lomake A.2. tukikansioassa). 3. asia viedään eteenpäin moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään. Tehdään pedagoginen selvitys (lomake B.1. tukikansioassa). Pedagogisessa selvityksessä tulee näkyä oppilaalle jo annettu tehostettu tuki, oppilaan edistyminen, sekä kokonaistilanne. Tarvittaessa pedagogista selvitystä täydennetään psykologisella tai lääketieteellisellä lausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Päätös erityisestä tuesta on hallinnollinen ja tehdään suomenkielisessä koulujaostossa. Huoltajat voivat valittaa päätöksestä. Mikäli oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, hänelle laaditaan HOJKS (lomake B.2.). HOJKS on pedagoginen työväline ja sen sisällöstä huoltajilla ei ole valitusoikeutta. 26

27 6.2 Vastuunjako ja esimerkkejä tukitoimenpiteistä Yleinen tuki Vastuussa YLEINEN TUKI (OPPS) OPPILAS Lieviä, tilapäisiä ongelmia koulutyössä HUOLTAJA Yhteisiä toimenpiteitä oppilaan tukemiseksi ESIOPETTAJA/ LUOKANOPETTAJA/ LUOKANVALVOJA/ AINEENOPETTAJA ERITYISOPETTAJA/ RESURSSIOPETTAJA Eriyttää opetusta Antaa tukiopetusta Tukee tarvittaessa läksyjen teossa Keskustelee huoltajan kanssa yhteisistä toimenpiteistä Arvioi tukitoimet Tekee luku - ja kirjoitustaidon testit syksyllä ja keväällä Antaa ohjeita opettajille tukitoimenpiteistä Antaa laaja-alaista erityisopetusta, toimii tiimiopettajana OPPILASHUOLTOTUKI Koulukuraattorin ja kouluterveydenhuollon tuki ym. Aamu- ja iltapäivätoiminta, kerhotoiminta Tehostettu tuki Vastuussa TEHOSTETTU TUKI - OPPS OPPILAS Ongelmia koulutyössä, yleinen tuki ei enää riitä: HUOLTAJA Yhteisiä toimenpiteitä oppilaan tukemiseksi LUOKANOPETTAJA/ Keskustelee huoltajan kanssa jatkuvasta tuen tarpeesta LUOKANVALVOJA/ Tekee pedagogisen arvion AINEENOPETTAJA Laatii oppimissuunnitelman tehostettua tukea tarvitsevalle oppilaalle Opettaa oppilasta oppimissuunnitelman mukaisesti Arvioi oppimissuunnitelman säännöllisesti ERITYISOPETTAJA/ RESURSSIOPETTAJA OPPILASHUOLTORYHMÄ/ REHTORI Osallistuu oppimissuunnitelman laatimiseen Antaa laaja-alaista erityisopetusta Suunnittelee yhdessä opettajien kanssa joustavia ryhmittelyjä Toimii tiimiopettajana Tekee tarvittaessa erityispedagogisen selvityksen Antaa ohjausta opettajille Kutsuu verkostokokoukseen ja dokumentoi päätökset Päättää tehostetusta tuesta. Päätös kirjataan pöytäkirjaan Osallistuu tarvittaessa oppimissuunnitelman laatimiseen Suunnittelee tarvittaessa oppilashuoltotukea Seuraa ja dokumentoi annettua tehostettua tukea KOULUPSYKOLOGI Selvittää tarvittaessa oppimisvaikeuksia Antaa tarvittaessa ohjausta opettajille/huoltajille Kirjoittaa tarvittaessa pyynnön avustajan palkkaamiseksi OPPILASHUOLTOTUKI koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoito ja muu oppilashuoltotuki Aamu- ja iltapäivätoiminta, kerhotoiminta 27

28 Esimerkkejä tukitoimenpiteistä tehostetun tuen Erityinen tuki Vastuussa OPPILAS ERITYINEN TUKI - HOJKS Suuria vaikeuksia, jotka johtavat päätökseen pidennettyyn oppivelvollisuuteen tai erityiseen tukeen. HUOLTAJA Yhteisiä toimenpiteitä oppilaan tukemiseksi On kuultava ennen päätöstä erityisestä tuesta Osallistuu Hojksin laatimiseen ja arviointiin LUOKANOPETTAJA/ LUOKANVALVOJA/ AINEENO- PETTAJA Keskustelee huoltajan kanssa jatkuvasta tuen tarpeesta Tekee pedagogisen selvityksen yhdessä muiden opettajien kanssa Opettaa oppilasta Hojksin perusteella ERITYISOPETTAJA On vastuussa pedagogisesta selvityksestä Laatii Hojksin yhdessä opettajien ja huoltajien kanssa Antaa erityisopetusta laaja-alaisesti, pienryhmissä, henkilökohtaisesti oppilaan tarpeen mukaan Antaa ohjausta opettajille Arvioi Hojksin vähintään kerran vuodessa Tarkistaa päätöksen erityisestä tuesta yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa ainakin 2. luokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokkaa. OPPILASHUOLTORYHMÄ Kuulee oppilasta ja huoltajaa ennen päätöstä erityisestä tuesta Suunnittelee oppilashuoltopalvelut oppilaan tarpeen mukaisesti Seuraa ja dokumentoi toimenpiteet ja oppilaan kehitystä KOULUPSYKOLOGI Tekee tarvittaessa psykologisen selvityksen liitteeksi erityisen tuen päätökseen (päätetään OHR:ssä) 28

29 Kirjoittaa lausunnon kouluavustajan tai muiden erityisten opetusjärjestelyjen tarpeista. OPPILASHUOLTOTUKI Koulukuraattori, kouluterveydenhoito, koulupsykologi ja muu oppilashuoltotuki Tarvittaessa lääketieteellinen tai sosiaalinen selvitys Terapia- ja tulkitsemispalvelut Koulutiimi osallistuu oppilashuoltopalvelujen ja kuntouttavien tukitoimenpiteiden suunnitteluun. Aamu- ja iltapäivätoiminta, kerhotoiminta SIVISTYSLAUTAKUNNAN SUOMENKIELINEN KOULU- JAOSTO Tekee päätöksen erityisestä tuesta Myöntää lisäresursseja, kuten koulunkäyntiavustajat tai erityiset opetusjärjestelyt Esimerkkejä tukitoimenpiteistä erityisen tuen Liitteet: 1. Ilmoitus koulun oppilashuoltoryhmään 2. Oppilashuoltokokouksen pöytäkirja 3. Verkostokokouksen muistio 4. Kouluterveydenhoitokatsaus 5. Koululaisten hammastarkastusten aikataulu Koulukohtaisia suunnitelmia: Suunniltelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kriisisuunnitelma Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma Järjestyssäännöt 29

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan 14.12.2010 Muilta osin aiemmin hyväksytyt opetussuunnitelmat on voimassa 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Koulut toimivat

Lisätiedot

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 Tämä opetussuunnitelman päivitys sisältää Opetushallituksen tekemän perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Tervon kunta 4.2.2016 REKISTERISELOSTE Tarkoitettu asiakkaille Henkilötietolaki (523/99) 10, 24 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Sisällys 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Aulanko 2.4.2014 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtaisen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevyys ja suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1 Välittämisen koodi Hyvinvoiva lapsi ja nuori, hallintojohtaja, varatuomari 1 Miten viranomaiset voivat tehdä lakiperusteista yhteistyötä ilman asiakkaan/potilaan suostumusta? Julkisuuslaki Viranomaisen

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Vantaan kaupunki / sivistystoimi Perusopetuksen tulosalue Asematie 6 A 01300 Vantaa

Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Vantaan kaupunki / sivistystoimi Perusopetuksen tulosalue Asematie 6 A 01300 Vantaa 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan kaupungin opetuslautakunta Vantaan kaupunki / sivistystoimi Asematie 6 A 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Vantaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Paltamon kunta. Perusopetus. [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

Paltamon kunta. Perusopetus. [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 2014 Paltamon kunta Perusopetus [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen PALTAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 0 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma 2014

Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma 2014 Iitin kunnan oppilashuoltosuunnitelma 2014 YLEISTÄ Koulujen oppilashuoltotyö koostuu yhteisöllisestä oppilashuollosta ja yksilökohtaisesta oppilashuollosta. Oppilashuoltotyö järjestetään Iitissä yhteistyössä

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Koulu Kuulammen koulu Lukuvuosi 2014-2015 Oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja oppilashuollon toimintatavat Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän Kokoonpano

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Luku 4.3. Opiskeluhuolto Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen opiskeluhuolto.

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN RAAHEN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Raahessa esi- ja perusopetuksella sekä lukioilla on yhteinen opiskelu/ oppilashuoltosuunnitelma.

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Huoltajan opas

Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Huoltajan opas Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Huoltajan opas 2 Sisällysluettelo 1 Kodin ja koulun yhteinen kasvatusvastuu... 3 2 Oppilaan oppimisen tuki... 4 3 Koulun erilaisia tukitoimia... 6 4 Oppilashuoltotyö...

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 8 UUDESSA OPS:SSA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 8 UUDESSA OPS:SSA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 8 UUDESSA OPS:SSA LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot