Sekahedelmä. Helsingin Elintarviketyöntekijät ry Osasto 10

Transkriptio

1 Sekahedelmä Helsingin Elintarviketyöntekijät ry Osasto 10

2 Sisältö Sisältö Pääkirjoitus... 3 Sihteerin terveiset... 5 Aluetoimisto tiedottaa... 6 Maailma ilman taloutta... 7 Pikkujoulu "risteily"... 9 Vieraskynä: Talvisodan alku Vieraskynä: Talvisodan joulu Laadun tarkkailua Slangivisa Sekahelmä Toimitus Vastaava Jukka Mahlamäki, meira.fi Heikki Vesanto luukku.com Kansikuva Jukka Mahlamäki Taitto Anitta Kainulainen Kopiopiste, Mikkeli Seuraava Sekahedelmä -lehti ilmestyy maaliskuussa. Aineistot mennessä sihteerille. Helsingin Elintarviketyöntekijät ry Osasto 10 Siltasaarenkatu 4, 5 krs Helsinki puh In ternet: Sekahedelmä

3 Pääkirjoitus Tervehdys Olimme liittohallitus ja valtuusto koolla Kiljavalla Siellä suurimmaksi puheenaiheeksi nousi kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen, ja mitä se tulee meille elintarviketyöntekijöille merkitsemään. Laitan tähän liittovaltuuston kannanoton kokonaisuudessaan: SEL:n liittovaltuusto: Kauppojen aukioloaikaa ei pidä laajentaa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n liittovaltuusto vaatii kauppojen aukioloaikojen pitämistä ennallaan. Liittovaltuusto katsoo, että kauppojen aukioloajan laajentaminen lisää työelämän eriarvoisuutta, vähentää kauppojen kilpailua, nostaa ruuan hintaa ja vie tuhansilta ihmisiltä vapaapäivän perheen kanssa. Kauppojen työntekijöiden lisäksi sunnuntaisten aukioloaikojen lisääminen vaikuttavat negatiivisesti mm. elintarviketyöläisten, logistiikan ja julkisen alan työntekijöiden työaikoihin. Kauppojen aukiolo sunnuntaina lisää elintarvikeketjun kustannuksia ja uhkaa syödä tulevan ruuan arvonlisäveron alennuksen myönteisen vaikutuksen ruuanhintaan. Jos kauppojen aukioloajat vapautetaan, arvonlisäveron muutoksen lupaamat hinnanalennukset vaihtuvat korotuspaineisiin. Kaupan aukiolo sunnuntaina tai yöaikaan maksaa enemmän kuin arkena. Korotuspaineita tuovat myös lisääntyvä viikonlopputyö kaikessa elintarvikkeiden tuoretuotannossa sekä logistiikassa. Tämä puolestaan kohottaa kustannuksia eniten juuri kotimaisessa elintarvikeketjussa. Kauppojen aukioloajan laajentamista on perusteltu työpaikkojen määrän lisääntymisellä. SEL:n liittovaltuusto epäilee, ettei uusia työpaikkoja synny, vaan kokoaikatyötä pyritään muuttamaan osa-aikaiseksi. Lisääntyvien työpaikkojen sijaan ratkaisu merkinneekin työelämän kurjistumista. Liittovaltuustoa huolestuttaa, etteivät lähi- ja pienet yksityisten omistamat kaupat pysty vastaamaan muuttuvaan kilpailutilanteeseen. Kauppa keskittyy yhä suurempiin kauppakeskuksiin, ja kaupparyhmien valta kasvaa. Yhä suuremmat kaupat palvelevat asiakkaita yhä vähenevällä henkilöstön määrällä. Sunnuntaityö maksaa yhteiskunnalle. Lisääntyvä vuorotyö vaatii yhteiskunnalta lisäpanostusta mm. päivähoitopalveluihin. Yhä useampi lapsi joutuu viettämään viikonloppua päivähoidossa vanhempien työn vuoksi. Perheiden yhteisen ajan vähentäminen on hinnaltaan suurempi kuin euroissa voidaan laskea. Sekahedelmä

4 Työntekijöiden suurimpia saavutuksia on säännöllisten ja viikoittaisten vapaapäivien saaminen yhteiskunnan viikkorytmiin. Jokaisella ihmisellä on oikeus vapaapäiviin, joita voi viettää perheen ja ystävien seurassa. Kauppiaat painostavat jatkuvasti tuotantolaitoksia, lähinnä leipomoita tuoreen leivän saamiseksi joka päivä, myös liha-ala on kovilla. Kilpailu on kovaa, ja jos kilpaileva yritys valtaa markkinoita, tehdään lähes mitä vain, että oma kauppa käy, työntekijöiden selkänahasta välittämättä. Leipurit saivat sunnuntain vapaapäiväksi Tänäpäivänä se on jo menetetty, leipureiden maanantaityö alkaa sunnuntaina klo Lauantai on heidän ainoa vapaapäivänsä, mutta kuinka kauan, jos tuoretta leipää pitää saada myös sunnuntaisin. Lihanleikkaajat olivat lakossa kuusi viikkoa 1966, jotta lauantaityö (4 h) poistettaisiin työehtosopimuksesta. Onnistuivat, ja sitä kautta se poistui myös pikkuhiljaa muilta elintarviketyöntekijöiltä, ja muilta aloilta. Nyt pitäisi työnantajan ja Suomen kokoomuksen mielestä palata takaisin vuosikymmenten taakse. Ruuan hinta tulee nousemaan jos kauppojen aukioloajat vapautetaan. Syynä on korkeammat tuotantokustannukset, eli palkat, niin meillä tehtaissa, kuin myös kaupoissa. Kokoomus onkin jo ehtinyt heittää ilmaan ajatuksen ettei viikonlopuista, lauantai & sunnuntai, maksettaisi ylimääräisiä korvauksia. Sillä tavalla, juu! Hyvin menee heillä.. Huomioitavaa on myös, että pienet kaupat, alle 400 neliötä, jotka voivat olla nykylain mukaan auki sunnuntaisin ympäri vuoden, vastustavat myös aukiolo uudistusta. Sunnuntai on monen pikkukaupan paras kauppapäivä. Suuret marketit jos olisivat auki myös sunnuntaisin, hyvin moni lähikauppa katoaisi. Ja isojen kauppojen ylivalta kasvaisi entisestään. Kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta päättää eduskunta ensi keväänä. Meidän suurin haaste on seuraavat TESneuvottelut, se että palkkaa pitäisi saada lisää ja lujasti, niin työnantaja haluaa varmasti puuttua nykyisiin työaikoihin. Edellä mainituista syistä. Meillähän on siitä erikoinen työehtosopimus, että se tehdään neljänä eri sopimuksena; Liha-ala, maidonjalostus, leipomo ja elintarviketeollisuus. Mielipiteeni on, jos yksi ala saadaan sopimaan työaika muutoksista, esim. lauantai on yksi työpäivä muiden mukana, niin se on seuraavissa neuvotteluissa muidenkin alojen paineena. Rennolla mielellä, meillä on ainakin joukkovoima, jos ei muuta. Ja se puree! Hyvää joulua toivotan, syödään & juodaan kotimaisia jouluherkkuja. Ja levätään, työt unohtaen... Jukka Sekahedelmä

5 Sihteerin terveiset Tervehdys toverit Tervehdys Toverit, osaston syyskokous taas käytiin. Kokoukseen oli taas kaikki osaston jäsenet tervetulleita. Eniten kokous kiinnosti Pauligin työntekijöitä. Kokouksessa valittiin syyskokouspöytäkirjan tarkastajiksi Pekka Laine ja Tuula Liski molemmat Paulingilta. Kokousväki hyväksyi lähes mukisematta johtokunnan ehdotukset eli toimintasuunnitelman ja taloussuunnitelman vuodeksi Näinhän se on mennyt aina, ainakin niin kauan, kun meikäläinen on ollut johtokunnan sihteeri. Sehän vain johtuu siitä, että hommat on hoidettu kunnolla. Kunnolla tai suorastaan hienosti hoiti SEL- Etelä-suomen aluetoimisto tämän "pikkujouluristeilyn", siellä kaikilla oli niin mukavaa. Kiitos siitä aluetoimiston väelle. Näin äskettäin netissä seuraavan artikkelin: "Löytyikö nyt maan huonoiten palkattu työ? Maan huonoimmin palkatuin työ on löytynyt: mainosten jakajan tuntipalkka voi alimmillaan pudota 2,5 euroon." Nyt moni meikäläinen osastossamme ajattelee,että onneksi meillä ei ole ihan noin pieni palkka. Vaan tilanne voisi olla ihan sama meilläkin ilman liiton ja osastojen neuvottelijoita, jotka jatkuvasti tekee työtä asian eteen. Kuulee edelleen usein lausuntoja siitä, kun liitosta ei ole mitään hyötyä. Edellä oli hyvä esimerkki siitä miten härskisti voidaan joitakin duunareita kohdella, kun ei kuuluta mihkään liittoon. Edelleen on tär keää, että liitossa on joukkovoimaa, jolla voidaan neuvotteluita tarvittaessa vauhdittaa. Työnantajat ei anna yhtään enempää liksaa, kuin on pakko. Ei edes Jouluna. Toivotan kuitenkin kaikille hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Hessu Sekahedelmä

6 Ajankohtaista Aluetoimisto tiedottaa Yllätys taas sataa, kun töistä pääsee kotiin. Radiossa kerrottiin, ettei ole Kaisaniemessä 45 vuoteen ollut näin kosteata. Jäsenistö on kuitenkin aktiivisesti käynyt alueen eri tapahtumissa. Tänä syksynä on työpaikoilla ollut luottamusmiesvalinnat ja ehdokkaita on monessa paikassa ollut useita, että vaalitkin on järjestetty. Toivotamme onnea kaikille osallistujille. Valitut luottamusmiehet tarvitsevat kaiken tuen työpaikan työntekijöiltä, koska taantuman merkit ovat jo saapuneet meillekin. SEL:n liittovaltuusto päätti viime viikolla selkeästi, että kauppojen aukioloaikoja ei pidä laajentaa. Tämä on uusi uhka alallemme. Miten on ennen pärjätty kun kaupat menivät lauantaina jo klo kiinni ja kaupat olivat sunnuntaina suljettuna. Paineita tulee elintarvikealalle, että viikonloppuisin tehdään töitä. Miten perheet pystyvät sovittamaan yhteisen viikoittaisen vapaan ja kuinka monessa kunnassa pystytään järjestämään lastenhoito viikonloppuisin. Olimme marraskuussa työttömyysturvan koulutuksessa. Lainsäätäjä tekee muutoksia sellaisella vauhdilla, ettei aina meinaa perässä pysyä. Kun työsopimuslakia uudistettiin 2000-luvun alussa, niin määräaikaiset saivat mahdollisuuden siirtää lomakorvauksensa seuraavaan työsuhteeseen. Meidän alalla on kausiluonteisia töitä ja osa jäsenistä on ennen joulua esim. viisi kuukautta töissä ja jo tammikuussa saa uuden määräaikaisuuden (tietenkin eri peruste). Nämä henkilöt voivat siirtää lomakorvauksensa eli kertyneet 10 päivää seuraavaan työsuhteeseen ja pitää sitten myöhemmin lomaa. Tällöin lomakorvauksia ei jaksotettu, jolloin työttömäksi jäätyään sai heti ansiosidonnaista päivärahaa. Nyt on vuosilomalakia muutettu. Työntekijän on ennen työsuhteen päättymistä sovittava työnantajan kanssa, että kertyneet vuosilomaetuudet siirrettään seuraavaan työsuhteeseen. Tämä sopimus on tehtävä kirjallisena ja kuinkahan moni tietää tämän. Syksyn aikana alueen aktiivit ovat vilkkaasti osallistuneet liiton ja alueen järjestämiin tapahtumiin. Syysristeilyssä oli reilut 400 jäsentä alueelta. Marraskuussa oli ravintolalaiva Wäiskissä alueen oma pikkujoulutapahtuma. Kaapelitehtaalla Tanssiteatteri Hurjaruuthin esityksessä oli melkein 400 kävijää. Joululounaalle Ravintola Kaisaniemeen osallistui runsaat 160 eläkeläistä ja työtöntä. Kiitoksia kaikille osallistujille ja oli oikein mukava rupatella tuttujen kanssa eri tilaisuuksissa. Meillä on aluetoimistossa myynnissä Barrikadineuvos Julle Sundin elämänkerta. Kirjan on kirjoittanut Kalevi Leppänen. Kirjassa kerrotaan liiton kaksi viikkoa kestävästä totaalilakosta vuodelta Kirjan hinta on 25 euroa. Tämä olisi sopiva lahja pukinkonttiin. Joulu lähestyy vääjäämättä ja toivotaan, että saamme myös tänne etelään valkoisen joulun. Aluetoimiston väki toivottaa kaikille Oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Sekahedelmä

7 Aluesihteerin palsta Maailma ilman taloutta... Globaalin markkinatalouden nimissä huseeraaminen alkaa olla loppusuoralla. Talous asiantuntijoiden varoituksia ei ole huomioitu ja meno on jatkunut varsin villinä. Maailmalla arvotonta nousua kokeneet osakkeet ja rahastot ovat romahtaneet ja samalla syösseet talouden maailmanlaajuiseen kurimukseen. Suomen valtion harjoittama rahapolitiikka on myös epäonnistunut. Irtisanomiset, lomautukset ja konkurssit ovat tuttuja lauseita uutisista päivittäin. Me palkansaajat emme voi omilla ratkaisuillamme juuri vaikuttaa maailman talouteen. Vähät pennosemme menevät pääsääntöisesti kotimaan kulutukseen, säästöön ei juuri mitään jää. Viimeiset 12 lihavaa vuotta ovat tuoneet omistavalle luokalle ennen näkemättömät voitot. Valtio on saanut ennätysmäisiä verotuloja ja osinkoja omistuksistaan. Palkansaajat ovat saaneet pieniä palkankorotuksia yhteiskuntavastuun nimissä eikä sosiaaliturvaakaan ole parannettu, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuuksia. Meitä on viilattu linssiin ja pahasti. Olemme kuvitelleet saavamme jotain hyvää vastineeksi nöyrästä asenteesta sovitta - es sa palkoista. Kiitokseksi eläkejärjestelmän muutoksella tulevat eläkkeet ajettiin alas, teemme työtä mutta harva tietää, että olisi oltava useita vuosia enemmän työssä saadakseen saman eläkkeen kuin ennen muutosta. Heinäkuussa meni vielä hyvin ja kehotettiin ottamaan velkaa ja kuluttamaan. Pörssikurssit olivat ennätys korkealla ja öljyn hinta hipoi pilviä. Syyskuussa alkoi jo näkyä jenkeissä merkkejä vakavista ongelmista taloudessa. Suomessa kuitenkin vakuuteltiin yhä, että meillä ei ole mitään hätää. Vahva euro ja EU estävät taantuman, mutta mitä tapahtui. Pörssikurssit syöksyivät alas, kansantaloudesta alaskirjattiin muutamassa päivässä kymmeniä miljardeja euroja ja sama tapahtui maailmanlaajuisesti. Jotkin valtiotkin hoippuvat konkurssin partaalla. Nyt olemme vakavan paikan edessä, pörssihuuma ja voitontavoittelu ovat saaneet ennennäkemättömät mittasuhteet eikä pahin vielä ole tapahtunut. Irtisanomiset jatkuvat, valtio ottaa lisää velkaa, pahoin pelkään että maksumiehiksi joutuvat taas palkansaajat kuten viimeksikin ja laskua maksetaan edelleen. Kaikki eivät vielä ole toipuneet edellisen laman aikana saamistaan maksuvelvoitteistaan. Vakava asia on myös Sata komitean miettimä työttömyysturvan muuttaminen, jossa ilmeisesti peruspäivärahaa hiukan parannettaisiin mutta ansiosidonnaista ei ja jopa niin, että kestoa lyhennettäisiin. Ansiosidonnaisesta päivärahasta työnantajat maksavat 45 prosenttia kun taas peruspäivärahan maksamme me veronmaksajat kokonaisuudessaan. Käsittämätöntä edes ajatuksena, aina vaan lisää helpotuksia niille, joilla on jo ennestään. Keskusjärjestöjen taholta ei ole tullut merkittäviä kannanottoja ja saattaa olla, että laman varjolla menetämme taas jotain, jota koskaan emme saa takaisin. Sekahedelmä

8 Kuluneina hyvinä vuosina olisi ollut rahaa parannuksia tehdä, nyt niitä on turha haikailla. Varsinkaan kun enemmistö eduskunnassa on mitä on. Tosin eivät edeltäneetkään hallitukset parannuksia tehneet. Meidän on nyt viimeistään aika herätellä keskustelua ja huolehtia siitä, että ihmisarvoinen elämä olisi mahdollista työttömillä ja muilla, jotka isompien voimien takia joutuvat pois työpaikoistaan. Varmaa on, että kukaan ei voi huokaista ja pitää työpaikkaansa varmana. Maailman laajuinen epävarmuus ja irtisanomisaalto saapuu vielä meillekin, luultavasti viiveellä ja toivoa sopii, että hallitus ja palkansaajajärjestöt omilla toimillaan pystyvät sitä tasoittamaan. Ehkä näyttää liiankin synkältä, mutta kun asiaa tutkii ei voi muuhun päätyä. Huhtikuussa järjestettävä Suomen sosiaalifoorumi tarjoaa mahdollisuuden saada aikaan mittava keskustelu sosiaaliturvasta ja luonnollista on, että me olemme siinä mukana. Voimia ja Rauhaisaa Joulua, toivotaan parasta. Jouni Konttila Osaston sihteerikin on ympäristötietoinen,jonka johdosta päätti hommata biologisen varashälyttimen. Merkki on Artturi. Sekahedelmä

9 Pikkujoulu "risteily" Etelän aluetoimiston väki kutsui duunarit pikkujoulu"risteilylle". Risteilystä oli laadittu hieno esite, joka lupasi, ettei tarvita pakkaamista tai passia, eikä tule edes merisairaaks. Pari ensimmäistä asiaa piti kyllä paikkansa, mutta viimeisestä en menisi takuuseen. Oli se risteilymeno sen verran iloista ja kosteatakin, että joku saattoi olla ainakin seuraavana sunnuntaina vähän "merisairas"? "Risteilyllä" ei ollut verovapaata myyntiä, eli ei tarvinnut raahata kaljoja niska vääränä himaan. A- oikeudet kuitenkin oli, minkä takia epäilenkin jonkun kuitenkin saaneen meritaudin seuraavana päivänä. Ruokatarjoilu oli hyvä, kuten elintarvikealan duunareilla tulee ollakkin. Hehän osaavat ammattinsakin puolesta arvostaa kunnon sapuskaa. Illan ratoksi tanssittiin ja karaokea laulettiin ja kaikilla oli niin mukavaa. Voisin suositella kaikille samanlaista "risteilyä". Seilaaminen tehtiin muuten ravintolalaiva Wäiskillä Hagigsen rantsussa. Teksti ja kuvat Heikki Vesanto Reippaat "pikkujouluristeilyn" risteilyemännät Pirjo Rauanheimo ja Tiina Pesola toivotti "seilaajat" tervetulleeksi paattiin. Sekahedelmä

10 Tällä miehellä on lyhyt matka risteilyltä himaan, koti näkyis, jos ei olis yks kivitalo välis. Mildolasta oloneuvokseksi siirtynyt Erkki Hepoluhti. Maidon jalostuspuoli oli myös edustettuna, etualalla Valion pääluottamush. Sirpa Ahonen. Sekahedelmä

11 Sokerin porukalla oli hauskaa kuin jouluna. Kun "pikkujouluristeilyllä" tanssitaan tarvitaan myös laulajia, tässä eräs karaoke-tähti. Sekahedelmä

12 Vieraskynä Talvisodan alku.. Kun talvisota alkoi asuimme mummon luona Hangossa. Mummo oli hoitanut minua pienestä pitäen kun äiti ja isä seilasivat merellä, mutta nyt äiti oli tullut kotiin synnyttämään pikkuveljeä ja aika oli sen verran levotonta, ettemme vielä olleet hakeneet omaa asuntoa. Hankoa pommitettiin jo sodan ensimmäisenä päivänä. Meidän korttelin pommisuojan virkaa hoiteli naapuritalon tiilestä muuratun alakerran pesutupa ja mankelihuone, jotka tuskin olisivat senkään aikaisen pommin osumaa kestäneet. Muistan hyvin miten seisoin tämän naapuritalon pihalla ja katselin venäläisten lentokoneiden mustia silhuetteja Hangon vanhan graniittisen vesitornin yläpuolella. En nähnyt pommien putoamista, mutta kun sataman suunnalta alkoi paukkua, joku naapuritädeistä huusi pesutuvan ovelta: - Tule poika äkkiä tänne sisälle piiloon, muuten ryssät näkevät sinut ja pommittavat meitä! Ikkunaankaan en saanut jäädä - etteivät ryssät näkisi - vaan piti mennä istumaan mankelin taakse. Mankeli oli valtava pyöreillä tukeilla lepäävä isoilla kivillä täytetty puinen laatikko, jota veivattiin edestakaisin tukkien ympäri kiedottujen lakanoiden päällä. Minua nauratti kun muistin miten naapurin setä oli kiroilut kun Nannatäti kerran onnistui pudottamaan sen tukkien päältä. Jälkeenpäin olen joskus miettinyt miten meidän olisi käynyt jos taloon osunut, pommi olisi kaatanut koko mankelin päällemme. Pommitus ei muistaakseni kestänyt kauan ja illan pimetessä tuli määräys tyhjentää kaupunki mahdollisimman nopeasti siviiliväestä. Muistan vielä miten ennen lähtöä huhuilin valkoista Mirre nimistä kissaani, mutta se pysytteli piilossa enkä nähnyt sitä koskaan enää. Me lähdimme sotaa pakoon linja-autolla Bromarviin, joka on pieni saaristokunta Hangosta pohjoiseen. Yö oli pimeä ja bussi ajoi pimennetyillä valoilla varsin hiljaa, mutta siitä huolimatta peräkoppi, jossa meidän perhe istui, kiikkui aika pahasti mutkissa ja mäenharjanteissa. Kun vielä Gertrudtädin mukana oleva Donna-niminen koira söi hänen kassistaan voipaketin ja rupesi oksen tamaan alkoi yleinen matkapahoinvointi. Bussi pysäytettiin ja me päästiin ulos oksentamaan ja siivoamaan vaatteitamme. Kun lähdettiin uudestaan liikkeelle, niin kuski kielsi meitä ottamasta koiraa autoon. Minulla ei ollut itku kaukana. Ensin oli kissa jäänyt Hankoon ja nyt vielä koira, jota olin saanut ulkoiluttaa, kun Åke-eno oli joutunut Sekahedelmä

13 lähtemään ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Kaikki muuttui iloksi kun päästiin perille Bromarvin kirkonkylään kun koira ilmestyi pimeydestä, hyppi iloisesti vikisten minua vasten ja nuoli naamaani. Äiti oli tosin vihainen kun koira kuraisilla tassuillaan likasi vaatteeni. Isoisän veljenpoika Valdemar oli meitä hevosella vastassa ja matka jatkui poikittaisilla laudoilla istuen hänen kärryillään. Hevonen lönkötti hiljaa eteenpäin pimeässä yössä, mutta yhtäkkiä se hirnahti ja pysähtyi eikä suostunut jatkamaan eteenpäin vaikka kuski kuinka maiskutteli ja nyki ohjaksista. - Tällaista Hevoset tekee aina tässä kohtaa. Se johtuu siitä valkoisesta sianhaamusta, joka juoksee tien yli. Eläimet näkevät sen aina, mutta jos ihminen sen näkee, niin se tietää kuolemaa, sanoi kuski hiljaisella äänellä. Viimein hevonen suostui jatkamaan ja vaikka kuinka tuijotin pimeään metsään en onneksi nähnyt haamua. Myöhemmin sain kuulla monta samantapaista tarinaa. Niiden kertominen iltaisin taisi siihen aikaan olla suuri paikallinen kansanhuvi. Perillä muistan ihmetelleeni kun talossa ei edes ollut sähkövaloa. Talon omaväki - isä, äiti ja minun ikäinen poika - nukkui keittiössä ja me evakot saimme kaikki nukkua kammarin lattialle levitettyjen olkien ja huopien päällä päällysvaatteet peittoina. Ennen nukahtamista kuuntelin keittiöstä kuuluvaa puheensorinaa. Siellä ilmeisesti suunniteltiin minne meidät kaikki majoitettaisiin. Seuraavana päivänä pääsin ulos talon Ernst-nimisen pojan kanssa. Kun kysyin miksi hänellä oli naistenkengät jaloissaan sanoi hän käyttävänsä äidin kenkiä kun omat ovat jääneet pieniksi ja että isä oli luvannut hänelle jouluksi uudet monot. Lonksuvat naistenkengät eivät tahtia haitanneet ja meillä oli jännät paikat kun kokeilimme jään kestävyyttä pihan lammikossa. Se kesti vaikka notkui ritisten allamme. Sitten kävimme tallissa katsomassa hevosta, jolla yöllä olemme tulleet. Päivänvalossa se oli ruskea ja sillä oli melkein valkoinen harja, Se nappasi pehmeillä huulillaan sille kämmeneltä tarjotut sokeripalat, jotka Ernst oli äidin silmän välttäessä siepannut kahvipöydästä. Navetassa jouduin naurun kohteeksi kun pelästyin lehmien ammuntaa enkä minä sian karsinan ääressä oikein viihtynyt, kun se haisi niin pahalta. Kun sodasta puhuttiin sain kuitenkin melkein sankarin maineen, Olinhan omin silmin nähnyt ryssien pommikoneet. Limppu Sekahedelmä

14 Vieraskynä Talvisodan joulu.. Jossakin vaiheessa pääsimme muuttamaan väljempiin tiloihin isoisän veljen Isakin talon erilliseen renkitupaan, joka oli kooltaan ehkä neljä kertaa viisi metriä. Asukkaita oli äidin, margariinilaatikossa nukkuvan vastasyntyneen pikkuveljeni Randolfin ja minun lisäksi äidin kaksi sisarta Doris ja Nanna, serkkupoika Rainer, joka taisi olla kaksi vuotta, eräs nainen, jolla oli kaksi tyttöä, toinen ehkä minun ikäiseni ja toinen pienempi. Lisäksi majaili eteiskomerossa vielä vanha laukkuryssä, jota me lapset vähän pelättiin. Tuvassa oli vain yksi ikkuna, jonka alla oli pöytä ja pari penkin tapaista. Muun kaluston muodosti raakalaudoista kokoon naulatut kerrossängyt, joissa nukuttiin. Suuren osan huoneesta vei hella, jossa paloi ikuinen tuli. Siitä huolimatta olivat sekä ikkuna että nurkat sisältä usein valkoisen huurteen peittämät. Sähköä ei koko kylässä ollut. Se tuli vasta kuusikymmenluvulla. Sodan takia ei saanut lamppuöljyäkään, joten valaistuksena toimi hellan tulen kajo ja kynttilät, joita sentään oli osuuskaupasta saatavana. Joulukuun kuudentena täytin kuusi vuotta. Syntymäpäivästäni en muista mitään, johtuen ehkä siitä, että isoisä Anton oli kuollut. Hänkin oli itsenäisyyspäivänä syntynyt ja muistan miten edellisinä syntymäpäivinäni olimme yhdessä käyneet kaupungilla katsomassa miten meille liputettiin. Joulun sen sijaan muistan oikein hyvin, vaikka vähän pelkäsinkin sen tuloa. Olin nimittäin opettanut serkkupoikaa Raineria piirtämään rumaa kuvaa ikkunan huurteeseen. Kun hänen äitinsä kysyi mitä hän tekee, hän vastasi: - Taine tiiltää tillua ittunaan, ja että minä olin opettanut. Tämä johti siihen, että molemmat saimme tukkapöllyä. Pahempaa oli kuitenkin julmat uhkaukset, että jäisimme ilman joululahjoja. Jouluaatto tuli ja koska tupaan ei muuten olisi saatu kuusta mahtumaan se riippui katosta pöydän yläpuolella. Se oli kaunein kuusi mitä koskaan olen nähnyt.. Vaikka kynttilät olikin sidottu oksanhankoihin pelkällä paperinarulla, siinä riippui runsaasti Englannista tuotuja kulta- ja hopealankoja ja jopa aitoja lasipalloja. Nanna-täti oli käynyt jäätietä pitkin Hangossa ja tuonut vielä ehjänä säilyneestä kodistamme lämpimiä talvivaatteita ja muistanut vielä mummon aarteen, laatikollisen perheen merenkulkijoiden tuomia joulukoristeita. Uhkauksista huolimatta sain joululahjojakin: A-neloskokoisen ruudullisen lehtiön ja rasiallisen värikyniä. Kesti tosi pitkään ennen kuin ruuat korjattiin pöydästä, että pääsin sen ääreen kokeilemaan lahjojani. Siihen aikaan olin innostunut piirtämään laivoja. Minulla on vielä jossakin tallella äidin säästämä piirustus, josta käy ilmi, että tunsin sen ajan höyrylaivojen mittasuhteet ja yksityiskohdat melko hyvin. Sekahedelmä

15 Laadun tarkkailua Jälleen kerran epäviralliset eläinkokeeni osoittivat sen, että eläimiä lahjomattomampia laaduntarkkailijoita saa hakea. Siis meidän karvaisille kakaroille ei mitkään mauttomat tai huokeat sapuskat kelpaa. Jostain kumman syystä olen alkanut epäillä sitä, että käyvätkö lemmikkimme meiltä salaa tarkistamassa kaupassa eläinten ruokien hintoja? Oikeastaan huomasin sen siitä, kun menin ostamaan koirallemme vaihteeksi kalliimpaa ruokaa kuin kissoillemme, vaihtoivat kissat ruokapaikkansa koiran kupille. No kelpashan se halvempi kissansapuskakin, kun taas tuli nälkä. En tiedä varmasti, että pitääkö se sananparsi paikkansa "millainen isäntä, sellaiset lemmikit" mutta ainakin tässä tapauksessa siinä asiassa taitaa olla vinha perä. Ei meidänkään isäntä pistä mitä tahansa sapus kaa suuhunsa. Eli tupa täynnä auttamattomia kulinaristeja = joskus auttamaton migreeni ruuan laittajalla. Onneksi on päänsärkylääkkeet keksitty. Hyvää Joulua ja Uuden Vuoden odotusta T. Poropeukalo Övertorneosta Slangivisa 1. "Ne (tarjoilijat) saa fudut jos ne palaa siitä että". Mitä tässä meinaa toi slangisana PALAA? 1) Myöhästyy. x) Paljastuu. 2) Valehtelee. (J. D. Salinger: Sieppari ruispellossa, Tammi, käännös Pentti Saarikoski 1961) 2. DSOUKKI tulee slangiin englanninkielestä, se on samaa ku 1) Esitys, näytös. x) Pila, vitsi. 2) Kalastusvene. 3. Jos sua matsittaa nii yleensä jeesaa ainaski snadisti, jos 1) Ottaa edes snadit tirsat. x) Tsöbaa parit stailit borsat. 2) Londaa jostai skäfät nartsat. 4. GLÖNTTI voi olla sulla joskus handus - mut mitä se on? 1) Ulostekasa. x) Kello. 2) Paakku klyyvarista. 5. Ku joku NUSASEE SUN MASSIT, mitäs se on? 1) Vetää sun spaddut. x) Böllii sun fyffet. 2) Heittää lärviisä sun safkat. 6. KANI on tietenki joku jänis tms. mut mikä se on, jos se onkin slangia? 1) Panttilainaamo. x) Kalju. 2) Huoltopoliisi (miespuolinen). Sekahedelmä OIKEA RIVI: XX1 Xx1

16 Joulu ei ole mitään ilman joulukahvia tai ilman jouluolutta tai ilman joulumakeisia, myös ruokaöljyt ja mausteet on tärkeitä. Onneksi on osasto kympin duunarit. Eli hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta osasto kympin väelle toivottaa osasto kympin johtokunta.