Elävä musiikki tekee ihmeitä Kirjoittaminen purkaa tunnemöykyt Taide terveyden työkaluksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elävä musiikki tekee ihmeitä Kirjoittaminen purkaa tunnemöykyt Taide terveyden työkaluksi"

Transkriptio

1 Terveyden edistämisen lehti Helmikuu 1/2009 Elävä musiikki tekee ihmeitä Kirjoittaminen purkaa tunnemöykyt Taide terveyden työkaluksi Päätösten terveysvaikutukset

2 Promo Terveyden edistämisen lehti 56 Helmikuu 200 Terveyden edistämisen lehti Helmikuu 1/2009 Elävä musiikki tekee ihmeitä Kirjoittaminen purkaa tunnemöykyt Taide terveyden työkaluksi Päätösten terveysvaikutukset Pääkirjoitus Janne Juvakka, Tekryn toiminnanjohtaja Uusi vuosi uudet kulttuurit Päätoimittaja Toiminnanjohtaja Janne Juvakka Toimitussihteeri Tiedotuspäällikkö Eija ahola puh. (09) , Toimituskunta Eija ahola, ulla Heinola, Janne Juvakka, Tuula Kolari, Pirjo Koskinen-Ollonqvist, Hanna Lähteenmäki ja Ritva Varamäki Julkaisija Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) Toimitus Promo puh. (09) faksi (09) Terveyden edistämisen keskus Karjalankatu 2 C Helsinki Ulkoasu ad Marko Liukkonen Kannen kuva Petri Juntunen Kuvassa Tampere Filharmonia Painotyö Trio-Offset, Helsinki, Painos Promo painetaan ympäristöystävälliselle paperille. Promon tilaukset puh. (09) faksi (09) akateeminen kirjakauppa Osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) Hinnat 2009 Määräaikaistilaus 17 / 5 numeroa Kestotilaus 15 Opiskelijat 11 irtonumero 5 (sis. postituskulut) issn Promon sisältöä lainattaessa on mainittava lähde ja julkaisija. aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Terveys, terveyden edistäminen, terveys ja hyvinvointi, syrjäytyminen, terveysvaikutus. Yleisiä ja käytettyjä sosiaali- ja terveysalan käsitteitä, mutta niiden määrittely yksiselitteisesti ja vieläpä siten, että kaikille muodostuu yhteinen ymmärrys, on varsin haasteellinen tehtävä. Keskustelemme näistä käsitteistä kyllä sujuvasti, mutta varsin monella on oma käsitys siitä, mitä niillä tarkoitetaan. n n n Myöskin kulttuurista puhutaan sujuvasti, mutta tarkka määrittely tuottaa vaikeuksia ilman tarkennuksia. Puhuminen ruokakulttuurista tai koulukulttuurista selventää aihetta, mutta tämänkin jälkeen asia jää vielä monitulkintaiseksi. Ei ole yksiselitteistä mitä kulttuuriksi luetaan ja mitä siihen sisällytetään. Kulttuurissa on usein kyse sukupolvelta toiselle siirtyvistä syvistä virtauksista, tiedoista ja toimintatavoista, jotka tiedostaen tai tiedostamatta ohjaavat toimintojamme. Näitä kulttuurin syviä pohjavirtoja on niin hyvässä kuin pahassa. Jälkimmäisestä käyköön esimerkkinä suomalainen humalahakuinen alkoholikulttuuri. Julkinen päihtyneenä oleminen on suomalaisessa yhteiskunnassa sallittua ja hyväksyttyä, usein jopa huumoriväritteinen olotila. absolutisteja oudoksutaan ja pidetään kummajaisina, jopa tiukkapipoisina niuhottajina. Vastakulttuuria tähän ilmiöön on tuonut tuloksekkaasti Tipaton tammikuu. Vitsin sijaan siitä on muodostumassa tärkeä väline alkoholinkäytön hallinnassa ja päihdehaittojen ehkäisyssä. Tipaton tammikuu on tunnettu kulttuurinen käsite, jonka viettäminen on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta suomalaisten keskuudessa. n n n Kulttuuri on myös taidetta, jolla on tärkeä merkitys monien ihmisten terveyteen läpi koko elämän. Taiteen avulla voimme uudistaa ja parantaa hyvinvointia. Tämä ulottuu kerrannaisvaikutuksina koko yhteiskuntaan. arkielämässä taideaktiviteettejä harrastetaan mm. kansalais- ja työväenopistoissa tuhansia viikkotunteja. Nämä ovat monille meistä terveyden kannalta tärkeitä arjen ympäristöjä. aktiivinen kulttuuritoiminta ja taideharrastukset edistävät myös yhteisöllisyyden kokemusta. ihminen tarvitsee kokemusta kuulua johonkin. Taiteen kokemisen tervehdyttävä merkitys on monin tavoin ymmärrettykin. Taide on tullut yhdeksi osaksi myös monien sairaaloiden arkista elämää luomaan viihtyisyyttä ja edesauttamaan paranemista. Toipumista edistetään kuvataiteella, musiikkiesityksillä ja klovneilla. Voivatko siis taide ja taiteilijat olla osin samalla tavalla hoitajia kuin lääkärit, fysioterapeutit tai sairaanhoitajat? Kulttuurilla ei karisteta kiloja, mutta mielenterveyteen se antaa meille paljon. Moni suomalainen nauttii enemmän vapaaehtoisesta taide-elämyksestä kuin pakollisesta hikiliikunnasta vaikkei taidepaketti montaa kaloria poltakaan. Taide vaikuttaa stressin sietokykyyn liikunnan tavoin. Hienoa onkin, että liikuntasetelin rinnalle on saatu tämän vuoden alusta alkaen verovapaa kulttuuriseteli, jolla voi korkeakulttuuriksi miellettyjen tapahtumien rinnalla mennä vaikka jalkapallo-otteluihin, jotka ovat parhaimmillaan todellista taidetta. Hyvin yhteen pelaava joukkue on vastaava taidesuoritus kuin hyvin yhteen soittavan sinfoniaorkesterin konsertti. Katsomokumppanuuksista ja faniryhmistä syntyy myös verkostoja, joilla on elämänhallintaa edistäviä vaikutuksia. Onko siis arvokkaampaa hoitaa terveyttään liikunnalla vai kulttuurilla? Vai jääkö kulttuuri liikaa liikunnan varjoon? urheilumyönteisessä Suomessa taide on fyysiselle suorituskyvylle usein alisteista. Monissa sanomalehdissäkin on yhtä kulttuurisivua kohden vähintään kaksi sivua urheilua. Kulttuurin ja liikunnan terveysvaikutuksia ei mielestäni kannata kuitenkaan vertailla tai arvottaa keskenään. Molemmilla on oma tärkeä arvonsa. aivan yhtä lailla kuin terveyden edistämisellä ja sairauksien ehkäisyllä hoidon ja kuntoutuksen rinnalla. Toivottavaa onkin, että taloudellisessa taantumassa tämä ei unohtuisi. Olisi kansanterveyden ja talouden kannalta kestämätöntä, jos talouden taantumassa huomio ja rahavirrat kääntyisivät liiaksi palvelujärjestelmän huomioimiseen ja jo syntyneiden ongelmien korjaamiseen. n n n Voimakas puhuri on viime vuosina puhaltunut erilaisia organisaatiokulttuureita yhteen lähes kaikilla toimialoilla. Näin on tapahtunut pankkisektorilla, kuntasektorilla, oppilaitoksissa ja ministeriöissä. Vuoden alku toi uuden fuusiotulokkaan. Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin fuusion seurauksena aloitti toimintansa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Yhdistymisen hyödyt ovat ilmeisiä, kun kahden erilaisen laitoksen toimintakulttuuri saadaan sulautetuksi yhteen. n n n Fuusiotrendille ei vielä näytä tulleen osumia sosiaali- ja terveysjärjestöjen kentällä. Pikemminkin päinvastoin. Kun monilla sektoreilla keskitetään toimintoja, yhdistyksiä perustetaan koko ajan lisää. aika näyttää, muuttuuko kehityksen suunta ja muodostuuko järjestöfuusioita tai vahvaa verkostoitumista järjestöjen aseman vahvistamiseksi toimintoja keskittävien muiden toimijoiden mallin mukaan. ilmeiseltä alkaa vaikuttaa, että samankaltaista työtä tekevien järjestöjen toimintaa olisi viisasta tiivistää ja voimavaroja yhdistää. Se voi johtaa tai olla johtamatta fuusioihin. Kulttuurien kohtaamisiin ja yhteen törmäämisiin ainakin. 2 Promo 56

3 Sisällys 1/2009 Stefan Wallin: Kulttuuria kannattaa tukea s.4 Parhaimmillaan se on elämys, josta tulee hyvä olo, joka saa ajatukset rullaamaan uusille urille ja joissa silmä, korva, ruumis ja koko sielu lepäävät. Taide terveyden työkaluksi s.7 Kulttuurin positiivisia vaikutuksia pyritään kanavoimaan järjestelmällisesti suomalaiseen terveystyöhön. KULTTUURI JA TERVEYS Kirjoista elämänvoimaa s.8 Virpi Hämeen-Anttila kiittää kirjallisuutta paljosta. Ilman kirjoja hän ei olisi selvinnyt nuoruusvuosien masennuksesta ja yksinäisyydestä. Nyt hän kirjoittaa romaaneja pelastukseksi muille. Kirjoitusterapian suosio kasvaa 10 VIERASKYNÄSSÄ kuvataiteilija, kirjailija Tiina Pystynen 11 Sosiaalimuusikko edistää yhteisöllisyyttä s.12 Musiikkiliikunnan kehittäjä Inkeri Simola-Isaksson, 78 v, valaa kanssaihmisiinsä elämänuskoa. Liikunnasta ja laulusta eliksiiriä elämään s.14 Aira Samulin, Pirkko Lahti ja Jorma Uotinen virkistävät vanhuksia naurulla, laululla ja rytmillä. Elävä musiikki tekee ihmeitä s.16 Maritta Hirvonen on jo vuosien ajan päässyt työnsä puolesta toteamaan, miten perjantai-illan ihmeeksi ristitty ilmiö etenee. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS THL on sosiaali- ja terveydenhuollon uusi, vahva vaikuttaja s.18 Hyvinvointivaltion puolustaminen on yksi laitoksen suurista tehtävistä, Pekka Puska sanoo. Yhteiskunnallisempaa terveyden edistämistä 19 TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JÄRJESTÖJEN RAHAVIRRAT Tukea terveyden edistäjille ja verkostotoimijoille s.20 Raha-automaattiyhdistyksen tukipäätöksiä ohjaavat terveyden edistäminen ja hankkeiden toteuttaminen yhteistyöverkostoissa. Järjestötoiminnan asiantuntijaa tarvitaan 22 Terveyden edistämisen valmistelun määräraha uudistuu 22 Pohjoisessa avataan uusia latuja s.23 Saamelaisväestön terveysriskejä ovat elämäntapasairaudet, tapaturmat ja henkinen pahoinvointi, sanoo Ristenrauna Magga. TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS Kun resursseja on vähän, varaa on vain parhaaseen s.25 Terveyden edistämisen tavoite on vähentää terveyshaittoja, ei säästää rahaa, Donald Kenkel korostaa. Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuus. Mihin näyttö riittää? 26 Varmista päätöksen vaikutus ihmiseen 28 TIPATON TAMMIKUU Selittämisen tarve vähenee 30 Ollakko vai eikö olla 31 AIHETTA ARVIOINTIIN Kehittämistyön tueksi: arviointijärjestelmä ja projektityön käsikirja 32 KANSAINVÄLISET VERKOSTOT Venäjä vähentää lasten juopottelua 33 Kiivit hakevat turvaa yhteisöllisyydestä 34 Ilmoita vuoden Terveysteko mennessä s.39 Terveyden edistämisen keskus

4 Opetusministeriö tukee tänä vuonna anteliaasti kulttuuria. Se kannattaa jo siitäkin syystä, että taide, elämykset ja harrastaminen vahvistavat kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Stefan Wallin: Kulttuuria kannattaa tukea Teksti Marjatta Karvinen kuvat Kimmo Brandt Kulttuuri on lopultakin ansainnut paikkansa suomalaisessa hyvinvointityössä. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että ei vain liikunta vaan myös taiteen harrastaminen lisää terveyttä ja elinvuosia. Valtio tukee kulttuurimyönteistä trendiä. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin näkee hyvien vaikutusten ulottuvan ihmisten käytännön elämään. Kulttuuri tarjoaa kohokohtia yksilön arkeen ja laajemminkin yhteiskunnassa. Parhaimmillaan se on elämys, josta tulee hyvä olo, joka saa ajatukset rullaamaan uusille urille ja joissa silmä, korva, koko sielu ja ruumis lepäävät, Wallin määrittelee. Todistettavasti myös fyysinen hyvinvointi korreloi henkisen hyvän olon ja työssä jaksamisen kanssa. Kulttuuri ja liikunta kulkevat käsi kädessä, hän muistuttaa. Jaksava työntekijä on parempi työntekijä Stefan Wallin esittelee kulttuuriseteliä esimerkkinä valtion myönteisistä kulttuurihankkeista. Kulttuurisetelistä tuli tämän vuoden alussa liikuntasetelin kaltainen verovapaa henkilöstöetu. Työantaja voi tarjota työntekijöilleen vuosittain 400 euron arvoisen liikunta- ja kulttuurirahan, jolla työntekijä hankkii elämyksiä mieltymystensä mukaan. Sillä voi maksaa konserttien, oopperan, Todistettavasti myös fyysinen hyvinvointi korreloi henkisen hyvän olon ja työssä jaksamisen kanssa. Kulttuuri ja liikunta kulkevat käsi kädessä. tiedekeskuksen pääsylippua, käydä elokuvissa, kuntosalilla tai jääkiekko-ottelussa tai osallistua maalaustai kielikurssiin. Kulttuurisetelillä madalletaan kynnystä kulttuurin kuluttamiseen. Sillä kannustetaan ihmisiä hankkimaan pehmeitä kokemuksia rankan arjen vastapainoksi. Työelämässä olevilta odotetaan, miltei edellytetään yhä pitempää työuraa. Eläkeikä ei kuitenkaan nouse pelkän eläkekertymän, superkertoimen kannustamana. Jos voimat ja terveys pettävät, ihminen uupuu ennen aikojaan. Kaikenlainen tykytoiminta ja työnantajan hyvinvointihankkeet, joihin kulttuurisetelikin kuuluu, saavat ihmisen jaksamaan työssä ja kokemaan työnteon mielekkääksi. Se on suorastaan edellytys sille, että yhtälö toimii, Wallin sanoo. Wallin arvelee, että setelin vakiintuminen vie aikansa, mutta näkee sillä selvän ajankohtaisen tilauksen. Työnantajat haluavat näinä aikoina pitää hyvää huolta työntekijöidensä henkisestä ja ruumiillisesta hyvinvoinnista. Seteli voi olla myös yksi valtti kilpailtaessa työntekijöistä, kun työvoimapula lisääntyy. Työnantajat tietävät, että jaksava ja motivoitunut työntekijä on myös parempi työntekijä. Raha tulee tarpeeseen Lama ei ole nakertanut kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön käyttövaroja. Kulttuuri- ja urheilusektori on turvassa niin sanotun jakosuhdelain ansiosta eli koska sitä rahoitetaan sovitulla tavalla Veikkauksen tuotolla ja Veikkauksella menee paremmin kuin aikaisemmin. Rahalla ei pystytä suoraan ostamaan kulttuurin hyvinvointietuja, mut- 4 Promo 56

5 Kulttuurisetelillä madalletaan kynnystä kulttuurin kuluttamiseen. Sillä kannustetaan ihmisiä hankkimaan pehmeitä kokemuksia rankan arjen vastapainoksi. ta sillä voidaan madaltaa osallistumisen kynnystä ja luoda onnistumisen edellytyksiä, Wallin sanoo. Wallin pitää anteliaana vuoden 2009 kulttuuribudjettia, jossa kulttuuriin ohjataan 10 prosenttia, liikuntaan 12 prosenttia ja nuorisotyöhön 11 prosenttia enemmän määrärahoja kuin edellisenä vuonna. Elvytyspaketti lisää liikkumavaraa vielä 30 miljoonalla eurolla. Nyt voidaan ihan konkreettisesti tukea kuntia vaikkapa rakentamaan lähiliikuntapaikkoja. Kun liikuntapaikat rakennetaan koulujen läheisyyteen ne palvelevat paitsi vapaa-ajan harrastamista yleensä myös koululaisten välitunteja ja muita taukoja. Rahaa ohjataan muun muassa kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaamiseen. Samalla elvytetään nuorisoseuratoimintaa, joka on kautta aikojen ollut yhteisöllisyyden kasvattaja. Rakennukset jakautuvat eri puolelle maata tasaisesti, joten korjausrakentaminen toimii myös aluepolitiikan välineenä. Yksi kauden painopisteitä on suomalaisen elokuvatuotannon tukeminen. Elvytyspakettiin sisältyy elokuvataiteen 5 miljoonan määräraha, josta 3 miljoonaa menee tuotannon tukemiseen. Elokuvatuotannon rahoitus on noussut kahdessa vuodessa 51 prosenttia. Myös elokuvateatterien digitalisointia helpotetaan valtion määrärahalla nyt toista vuotta. Meillä on taitavia elokuvantekijöitä niin käsikirjoittajia, ohjaajia kuin näyttelijöitä, joille haluamme tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja luoda uraa Suomessa. Pienet maaseutuelokuvateatterit elävät lähes ainoastaan suomalaisen elokuvan tuotoista eli jos suomalainen elokuva pärjää, nekin pärjäävät. Tämäkin on siis aluepolitiikkaa. Liikuntaohjelma kokoaa toimijat yhteen Kansallinen liikuntaohjelma hyväksyttiin nyt laajempana kuin aikaisemmin. Stefan Wallin nosti liikuntaohjelman ensimmäistä kertaa käsiteltäväksi periaatepäätöksenä, jotta koko valtioneuvosto pääsi sitoutumaan yhteisiin päämääriin. Liikunta ei kuulu vain opetusministeriön liikuntayksikölle. Se koskee kaikkia hallinnonhaaroja ja mukaan Terveyden edistämisen keskus 5

6 Työnantajat tietävät, että jaksava ja motivoitunut työntekijä on myös parempi työntekijä. tarvitaan myös kuntia ja järjestöjä, Wallin sanoo. Kunta toteuttaa liikuntatavoitteita hänen mukaansa muun muassa liikuntapaikkojen rakentajana, kerhotoiminnan tukijana ja järjestäjänä, kaavoittajana esimerkiksi kevytliikenneväylien ja puistojen rakentajana. Järjestöt tarjoavat suuren osan paikkakuntien lasten ja nuorten liikunnasta tai tarjoaisivat, jos olisi resursseja. Nykyisellään kysyntä ylittää tarjonnan, koska enää talkootöihin ei löydy väkeä ja toiminnan organisoijia puuttuu. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kovempaa kuin koskaan ennen. Emme voi enää tuudittautua siihen, että lasten vanhemmat ja muut vapaaehtoiset myyvät grillimakkaraa ja leipovat myyjäisiin hankkiakseen varoja toimintaan. Valtio lupaakin nyt suoraa seuratukea paikallisille järjestöille, jotta ne voivat yksin tai keskenään palkata päätoimisen tai puolipäiväisen toiminnanjohtajan. Voimaan tullut seuratuki on kolmen vuoden pilottihanke. Budjettiin varatusta 7 miljoonasta eurosta voidaan vastata myönteisesti noin 200 hakemukseen. Kun palkataan henkilö pitämään ohjaksia käsissään, resursseja vapautuu muuhun, varsinaiseen toimintaan, Wallin perustelee. Kun liikuntapaikat rakennetaan koulujen läheisyyteen ne palvelevat paitsi vapaa-ajan harrastamista yleensä myös koululaisten välitunteja ja muita taukoja. Kulttuurilaitokset tarvitsevat rahaa Kuluva vuosi on järjestyksessä toinen kolmesta, jolloin valtio nostaa kulttuurilaitoksille tarkoitettuja valtionosuuksia. Summa on yhteensä 50 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Tarkoitus on kuroa umpeen jälkeenjääneisyyttä, josta varsinkin teatterit, orkesterit ja erilaiset musiikintekijät ovat joutuneet kärsimään. Ministeriön määräraha ei ole niin sanottua korvamerkittyä rahaa ja joissakin paikoissa rakennusten korjauksiin tarkoitetut varat ovat valuneet muihin kohteisiin. Nyt kunnat ovat saaneet opetusministeriöltä karhukirjeitä tekemästään oharista. Kulttuurilaitokset tarvitsevat näitä rahoja. Paikalliset museot, orkesterit ja teatterit ovat tärkeitä myös paikallisen identiteetin kannalta, ministeri vetoaa. Wallin haluaa nivoa kulttuurin osaksi yhteiskuntaa. Kulttuurin toteuttaminen pitäisi kokea sektorien yhteisenä keskeisenä päämääränä. Sen toimintoja pitäisi upottaa moneen. Esimerkiksi koulujen taidekerhotoiminta kannustaa harrastamaan ja lisää luovuutta opetuksen ohella. Pienimuotoinen sirkus tai sairaalapellet virkistävät muitakin kuin vain lapsipotilaita. Taideteosten tuominen sairaaloihin ja palvelutaloihin lisäävät hyvinvointia. Dementikot saavat todistettavasti muistinvirikkeitä musiikista. Kulttuurivirikkeillä on pystytty jopa nopeuttamaan aivoinfarktipotilaiden toipumista, mikä osoittaa, että kulttuurilla ei ole vain ennaltaehkäisevää vaan myös kuntouttavaa merkitystä. Sehän tässä kulttuurissa juuri on kiehtovaa, sillä ei ole rajoja. Uusia aluevaltauksia löytyy jatkuvasti, kun vain halutaan nähdä mahdollisuudet ja luodaan edellytykset niiden toteutumiselle, Wallin sanoo. Kulttuuriministeri kaipaa aikaa kulttuurille Stefan Wallinin oma kulttuurin harrastaminen on ymmärrettävistä syistä jäänyt viime vuosina vähiin. Kovin paljon ei lohduta se, että hän on elänyt lapsuutensa kirjojen ja perinteiden keskellä kirjakauppiaan ja museo-oppaan poikana. Ministerin arki on tarkkaan ohjelmoitu. Jos iltaan ei ole sijoitettu kokousta tai tapaamisia, viihdykkeeksi tarjoutuu yleensä jokin hallituksen piristävä muistio. Viikonloput perheen kanssa kotona Turussa ovat elämän valopilkkuja. Viikonloppuisin sentään yritän liikkua, käyn lenkillä, uimassa ja punttisalilla ja luen kirjoja, hän sanoo. Tämän talven suuriin huveihin hän lukee luistelut niitä on hänen laskujensa mukaan noin kymmenen kertaa kotikaupungissa Turussa Kupittaan kentällä vaimon ja yhdeksän- ja kuusivuotiaiden lasten kanssa. Stefan Wallin kantaa kuitenkin nurkumatta vastuunsa kulttuuriministerinä. Olen ottanut tehtäväkseni turvata kulttuuritoiminnan rahalliset edellytykset, mutta olisi toki kiva useammin päästä omin silmin ja korvin toteamaan, mitä tällä rahalla on saatu aikaiseksi. Kävisin mielelläni useammin teatterissa ja oopperassa, katsoisin elokuvia ja tanssia, hän huokaa. Entä ministerin paras taide-elämys viimeisen vuoden ajalta? Näin keväällä työmatkalla Pariisissa Saison Finlandaise en France -hankkeen avajaisten yhteydessä Tero Saarisen tanssiesityksen, joka teki vahvan vaikutuksen. Moderniin tanssiin haluaisin tutustua tarkemmin. n 6 Promo 56

7 Kulttuurin positiivisia vaikutuksia pyritään kanavoimaan järjestelmällisesti suomalaiseen terveystyöhön. Monitieteinen ja -taiteinen asiantuntijaryhmä laatii parhaillaan kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelmaa. Taide terveyden työkaluksi TEKSTi MARJATTA KARVINEN Taidetta ja kulttuuria harrastava ihminen elää tyytyväisempänä, terveempänä ja pitempään kuin kulttuuria karttava. Niin musisointi ja käsillä tekeminen kuin taidenäyttelyissä, konserteissa ja elokuvissa käyminen tuottavat elämyksiä, virittävät aisteja ja tarjoavat osallistumisen ja meille arvokkaita vuorovaikutuksen mahdollisuuksia. Ne kaikki heijastuvat fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteemme monipuolisesti. Kulttuurilähtöisten menetelmien systemaattinen käyttö on tutkimusten valossa hyvin perusteltua. Soveltava, osallistuva ja yhteisötaide tarjoaa välineitä sekä ehkäisevään että korjaavaan työhön, valtiotieteen tohtori Assi Liikanen sanoo. Liikanen toimii kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman asiantuntijaryhmän puheenjohtajana ympärillään valikoitu asiantuntijakaarti eri tieteen- ja taiteenalojen asiantuntijoita. Samalla hän jatkaa jo väitöskirjassaan vuonna 2003 pohtimiaan teemoja taiteen ja terveyden yhteyksistä. Tutkimus todistaa taiteen edut Työryhmä selvittelee kulttuurin hyvinvointivaikutuksia nojaten muun muassa kansainvälisestikin tunnetun Markku T. Hyypän tutkimuksiin. Hyyppä osoitti, että Pohjanmaan rannikolla elävä ruotsinkielinen väestö on terveempää ja pitkäikäisempää kuin suomenkieliset lähinnä vahvan sosiaalisen pääomansa ansiosta. Ruotsinkieliset harrastavat monipuolisesti kulttuuria ja kokevat yhteenkuuluvuutta enemmän kuin suomenkieliset. Mini-Suomi haastattelun mukaan ihmiset, jotka osallistuvat aktiivisesti yhdistyksiin, vapaaehtoistyöhön, harrastuksiin, kulttuuritoimintaan ja kansalaisaktiviteetteihin elävät pitempään kuin vähän tai ei ollenkaan osallistuvat. Kodin ulkopuolinen vapaa-ajan sosiaalinen, kulttuurinen tai uskonnollinen aktiviteetti vaikuttaa itsenäisesti terveyteen ja elinvuosiin, Liikanen sanoo. Liikanen listasi omassa väitöstutkimuksessaan vuonna 2003 neljä välineellistä vaikutusta ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Tärkeintä on taide elämyksenä, merkityksinä ja taidenautintoina sellaisenaan, osana ihmisen tarpeita. Tämä on ennaltaehkäisevää työtä, varhaista puuttumista, osallistumisen ja yhteisöllisyyden edistämistä kaikkea sitä, mistä viimeiset vuodet on puhuttu. Assi Liikanen Toisena on taiteen ja kulttuuritoiminnan yhteys hyvään koettuun terveyteen, parempaan työkykyyn ja hyvän elämän kokemuksiin. Kolmantena on kulttuuritoiminnan ja harrastamisen myötä syntynyt yhteisöllisyys ja verkostot, jotka auttavat hallitsemaan elämäämme paremmin. Neljäntenä on taiteen, rakennetun ympäristön, arkkitehtuurin ja sisustamisen vaikutukset viihtyisämmän elinpiirin ja työympäristön luomiseksi. Näiden neljän kanavan kautta taide ja kulttuuri vaikuttavat hyvän elämän kokemuksiin ja auttavat meitä jäsentämään ja hallitsemaan arkeamme, Liikanen toteaa. Taide elämyksenä ja luovana itseilmaisuna Rakennetun ympäristön ja luonnon vaikutukset Taiteen ja kulttuurin yksilölliset ja yhteisölliset merkitykset Taiteen sosiaaliset ja yhteisölliset hyvinvointivaikutukset Taiteen teho on testattu käytännössä Kulttuuritoimintaa on hyödynnetty sosiaali- ja terveystyössä eri puolella maata, mutta se ei ole vielä vakiinnuttanut paikkaansa hyvinvoinnin työvälineenä. assi Liikanen on listannut onnistuneita esimerkkejä. unescon perustama liike arts in Hospital sai nopeasti jalansijaa kaikissa Pohjoismaissa 1990-luvun alussa. Siitä virisi Suomeen Terveyttä kulttuurista -verkosto, joka on jollakin lailla toiminut Suomen Mielenterveysseuran yhteydessä vuodesta 1992 lähtien Taiteen keskustoimikunnan, opetusministeriön, Raha-automaattiyhdistyksen ja muutamien kulttuurialan säätiöiden tuella. Erilaisissa laitoksissa on toteutettu moninaisia taidevirityksiä. Vanhustyön keskusliiton selvityksen mukaan vanhainkotien ja palvelutalojen kulttuuritoiminnasta 90 prosenttia on musiikkia, 82 prosenttia taiteilijavierailuja, 66 prosenttia kulttuuriretkiä ja 65 prosenttia kirjallisuutta. Liikasen oman tutkimuksen mukaan musiikki, lehdet ja kirjat ovat hoitolaitosten asiakkaiden säännöllisiä kulttuurin välittäjiä. Jyväskylässä 2004 tehdyn selvityksen mukaan kulttuuritoiminta painottuu musiikkiin ja ulottuu elokuvaan, kirjallisuuteen, kuvataiteeseen ja teatteriin. Liikanen iloitsee hyvistä hankkeista. Määrärahojen puute ja sektorirajojen ylittämisen vaikeus ovat toteutumisen suurimpia esteitä. asiaan vihkiytyneitä alkaa olla ympäri Suomea ja toimintaa on jatkettu lähes talkoovoimin ja satunnaisin apurahoin. Valitettavasti terveydenhuollossa liian usein vetäydytään ei varsinaisesti kuulu meille vaan noille -puolustuksen taakse; kun määrärahat ovat vähissä ja kulttuurisihteerikin puuttuu monesta kunnasta, kukaan ei ota asiasta vastuuta, Liikanen sanoo. Hän toivoo taiteen nyt todella jalkautuvan sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kun vaikuttavuudesta on runsaasti tutkimuksia ja niitä on kansainvälisestikin evaluoitu. Taide ei paranna fyysisistä rempoista, mutta se antaa varmuudella elämään lisää iloa ja terveyden koke- Taiteen vaikutukset fyysiseen, psyykkiseen ja koettuun terveyteen Kulttuurinen pääoma kartuttaa fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja ekologista pääomaamme. (Liikanen 2003) Kulttuurin hyvinvointivaikutusten asiantuntijaryhmän työssä mukana ovat opetusministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Työryhmään kuluvat puheenjohtaja assi Liikasen lisäksi: tutkimusprofessori Marjatta Bardy, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, johtaja Viveca Hagmark, Folkhälsan, tanssitaiteilija Kirsi Heimonen, Helsingin Diakonissalaitos, kehittämispäällikkö Pirjo Koskinen-Ollonqvist, Terveyden edistämisen keskus, tiimipäällikkö Anneli Leppänen, Työterveyslaitos, erikoissuunnittelija Mika Lindgren, työ- ja elinkeinoministeriö, opetusneuvos Marja-Liisa Niemi, opetusministeriö, pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta, lehtori Kari Nuutinen, Taideteollinen korkeakoulu, ylitarkastaja Ritva Partinen, sosiaali- ja terveysministeriö, erikoissuunnittelija Esa Pirnes, opetusministeriö, johtaja Merja Saarela, Hämeen ammattikorkeakoulu, yliarkkitehti Timo Saarinen, ympäristöministeriö, toimialajohtaja Arto Tiihonen, ikäinstituutti ja erityisasiantuntija Ditte Winqvist, Kuntaliitto. Ohjelmajohtaja Maija Perho sosiaali- ja terveysministeriöstä toimii linkkinä terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan. muksia. Koettu terveys on tärkeämpi kuin mitattu, koska se suhteuttaa ihmisen ympäristöönsä, antaa turvallisuudentunnetta ja elämänsisältöä. Se auttaa unohtamaan vaivoja ja parantaa elämänlaatua. Työryhmä toimii hyvinvoinnin ja taiteen puolesta Hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta virinnyt työ käynnistettiin keväällä 2008 ja sen on määrä jatkua vuoden 2009 loppuun. Haasteena on kehittää menetelmiä kulttuuritoiminnan kytkemiseksi ennaltaehkäisevään tai kuntouttavaan työhön. Tavoitteena on, että kulttuuri on kaikkien saavutettavissa ja osallistuminen lisääntyy. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia käsitellään aluksi osallisuuden, yhteisöllisyyden ja arjen toimintojen ja ympäristöjen kannalta. Toiseksi pohditaan taidetta ja kulttuuria sosiaali- ja terveydenhuollon osana. Lopuksi selvitetään työhyvinvointia. Kaikista kolmesta teemasta järjestetään eri kokoonpanoilla seminaareja ja työpajoja. Hyvinvointityön laajentaminen liittyy myös taiteilijoiden aseman yhteiskunnalliseen muutokseen ja työllisyystilanteeseen. Taiteilijoita koulutetaan paljon eikä toimeentulo ainakaan aluksi ole itsestäänselvyys. Lisäksi monet varsinkin nuoremmat taiteilijat näkevät tehtävänsä laajemmin ja haluavat tuottaa hyvää mieltä, iloa ja hyvinvointia, Liikanen perustelee. n Terveyden edistämisen keskus 7

8 Kulttuuri ja terveys Kirjoittaminen ja lukeminen Virpi Hämeen-Anttila kiittää kirjallisuutta paljosta. Ilman kirjoja hän ei olisi selvinnyt nuoruusvuosien masennuksesta ja yksinäisyydestä. Nyt hän kirjoittaa romaaneja pelastukseksi muille. Kirjoista elämänvoimaa Teksti Marjatta Karvinen kuvat Antero Aaltonen Virpi Hämeen-Anttilan lempipaikka on perheen ruokapöytä kotona vantaalaisessa kerrostalossa. Pöydän ääressä hän istuu silloin, kun ei ole Helsingin yliopistossa luennoimassa sanskritin kielestä, Intian kirjallisuudesta, historiasta, filosofiasta tai kulttuurihistoriasta. Tai ellei ole puhumassa jossakin yleisötilaisuudessa kulttuuriin tai taiteisiin liittyvistä aiheista. Tai kirjoittamassa tietokirjoja, tieteellisiä artikkeleja tai romaaneja perheen työhuoneella naapuriyksiössä. Käsillä saattaa olla myös intialaisten kielten, ranskan tai englannin suomennokset. Joskus hän kuvittaa kirjoja, piirtää arkeologisia karttoja ja tekee lehtikuvituksia. Mutta siis, keittiönkulmauksellakin on paikkansa hänen arkisessa elämässään. Parhaat hetkensä hän viettää katsellen ikkunasta ulos. Hän tarkkailee ohikulkijoita ja arvailee, millaisia tarinoita nämä kantavat mukanaan. Joskus pitää pysähtyä ja olla itsekseen, hän sanoo. Hämeen-Anttilan vilkas elämä ja runsaat kirjalliset aikaansaannokset saavat ympäristön kyselemään ajankäytöstä ja ahkeruudesta. En sanoisi olevani ahkera. Mutta joutilasta aikaa on vähän. Maailmassa on niin paljon asioita, jotka tekevät minut uteliaaksi, hän perustelee. Kaikkea yhdistää kirjallisuus. Hän on kokenut omassa elämässään, että tarinoiden laatiminen ja lukeminen lisää hyvinvointia. Lukemalla yhteys kanssaihmisiin Virpi Hämeen-Anttila luki paljon jo lapsena. Hän kertoo olleensa sulkeutunut, ahdistunut ja arka. Taide kasvatti minussa myötätuntoa ja universaalia rakkautta. Halusin tehdä hyvää muille. Olin sivustakatsoja, mutta pidin silmät ja korvat auki. Luin ja yhdistelin lukemaani arkitodellisuuteen, hän kertoo. Tänään sosiaalisuutta rummutetaan välttämättömänä ja ainoana yhteydenpidon välineenä. Virpi Hämeen-Anttila uskoo, että hänelle lukeminen opetti tärkeimmät elämäntaidot. Kirjat pitivät minua kiinni toisissa ihmisissä silloin, kun itse olin sosiaalisesti kömpelö ja rajoittunut. Virpi Hämeen-Anttilan vanhemmat olivat ahdistuneita ja masentuneita. Hän kärsi nuorena itsekin masennuksesta sekä vaikeista syömishäiriöistä. Pitkälti kirjallisuuden avulla hän voitti myös psyykkiset ongelmansa. Psykologiaa lukemalla opin ymmärtämään masennukseni syitä. Kirjoista olin löytänyt masentuneiden tarinoita ja tajusin, etten ollut yksin. Ilman kirjojaan Hämeen-Anttila olisi saattanut eristäytyä. Taide avasi hänelle tien toisiin maailmoihin ja kokemuksiin, joita hän ei ehkä tavallisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä olisi tavoittanut. Taide kasvatti minussa myötätuntoa ja universaalia rakkautta. Halusin tehdä hyvää muille, hän summaa. Historia on elokuvissa, valokuvissa, kirjeissä ja päiväkirjoissa Virpi Hämeen-Anttila on kiinnostunut paitsi tämän päivän ihmisistä, myös niistä, jotka elivät ennen meitä. Historia tarkoittaa minulle ennen kaikkea tarinoita, hän sanoo. Näitä koulun historianopetus ei hänelle pystynyt antamaan. Siitä oli riisuttu väri ja elämä. Ihminen oli kadonnut politiikan, talouden ja tilastojen taakse. Hän korvasi opetuksen puutteet ahmimalla vanhoja historiankirjoja kotona. Nyt hän tutkii perinteitä ja menneisyyden kulttuureja. Hän penkoo tietoa paitsi virallisista asiapapereista myös ihmisten henkilökohtaisista dokumenteista, kirjeistä ja päiväkirjoista. Hän katsoo vanhoja elokuvia, tutkii taiteita, tulkitsee runoja ja rukouksia. Ihminen paljastaa itseään kirjeissä ja päiväkirjoissa. Kaikkea emme edeltäjistämme voi tarkasti tietää, eikä se ole tarpeenkaan. Puolisoaankaan ei tarvitse tuntea läpikotaisin; ihmisten täytyy kunnioittaa toisiaan. Hämeen-Anttila katselee vanhoja mykkäelokuvia ja Suomifilmejä nähdäkseen ajankuvaa menneiltä vuosilta. Elokuva kertoo vaivihkaa sellaista, mikä on jäänyt laajemmassa katsannossa huomaamatta. Vanhat suomalaiset elokuvat tuovat näkyviin ekosysteemin, kulttuurin ja elintapojen muutoksen. Asuntojen sisustukset ja jokainen pikku tavara kertoo hänelle omaa tarinaansa. Jopa ihmisten fysiologia on erilainen! Ennen ihmiset olivat jäntevän laihoja ja kiinteitä. Istuva elintapa, raittiin ilman puute ja einesten ja pikaruuan syönti näkyy päältä, Hämeen- Anttila sanoo. Joskus voimme kuitenkin olla sokeita tulkinnoissamme. Vanhojen filmien näyttelijöitä sanotaan usein kömpelöiksi heidän puhetyylinsä ja ääntämisensä takia, mutta todellisuudessa sivistyneet ihmiset puhuivat ennen korostetun kirjakielisesti. Kirjoittaminen voittaa puhumisen Hämeen-Anttila kirjoittaa mieluummin kuin puhuu. Kirjoittaessa voi harkita paremmin sanojaan, ja kirjoitettuun voi palata ja miettiä, mitä se todella tarkoittaa. Nykyään sanoille ei anneta kylliksi arvoa. Niiden tarkkaa merkitystä ei jäädä pohtimaan. Ihmisten mielet jäävät tyhjiksi, vaikka seminaareja pidetään ja käsiä heilutellaan. Meille tarjotaan valmiita sanapaketteja kauniissa kääreissä, joita ei koskaan pureta: kehittäminen, tehostaminen, innovaatio Lähikontakteissakaan puhuminen ei välttämättä helpota. Aidolla keskustelulla on paikkansa, mutta aina ei ole mahdollista saavuttaa hedelmällistä puheyhteyttä. Kirjoittaminen on Hämeen- Anttilan mielestä erinomaista terapiaa. Ei tarvitse olla kirjailija tarttuakseen kynään tai asettuakseen koneen äärelle. Kieliopilla ei ole merkitystä, riittää, että kirjoittaminen ilmaisukeinona tuntuu luontevalta. Jokaisen elämänpiiristä ja jokaisesta päivästä löytyy tarinoita kirjattavaksi. Kun kirjoittaa ajatuk- 8 Promo 56

9 Kulttuuri ja terveys Kirjoittaminen ja lukeminen at huomaa usein vasta, kun menettää tai kuvittelee menettävänsä ne. Hämeen-Anttila on itse kohdannut toisenlaisen maailman matkustaessaan Intiassa. Olen nähnyt elämäänsä tyytyväisen köyhän ja kädettömän ihmisen ja ihmisen, joka iloitsee, kun on saanut aterialle hyvän porkkanan. Palattuani kotiin käytän säästäen ja nautinnolla puhdasta vettä, joka virtaa käyttööni yhdellä hanan aukaisulla ja keskityn hartaudella porkkanan kuorimiseen, hän kertoo. Moni herää valitettavasti arvostamaan terveyttään vasta, kun sairastuu vakavasti tai kun elinaikaa luvataan vain puoli vuotta. Kun osaisi pysähtyä ja priorisoida oman elämänsä arvot jo ennen kuin on viimeisellä rajalla, niin eläisi onnellisempana. sensa tai pukee ne johonkin muuhun taiteelliseen muotoon, ymmärtää paremmin itseään. Hämeen-Anttila harrastaa valokuvaamista. Hän suosittelee kuvien kokoamista muillekin. Valokuvilla voi nostaa esille elettyjä merkkihetkiä ja huomata olevansa merkityksellinen. Jokainen on oman elämänsä sankari, myös surullisen elämän kokenut ihminen. Ihminen on sitkeä Taide lohduttaa. Sen tehtävänä on tuoda esiin myös elämän valopilkkuja, ei ainoastaan herättää huomaamaan puutteita ja epäkohtia. Moderni ihmiskäsitys kiertää usein liikaa heikkouksien ympärillä. Totuuden toinen puoli on kuitenkin, että ihmiset ovat sitkeitä ja selviävät monista tragedioistaan ja sairauksistaan. Hämeen-Anttila on itse sairastanut aikuisikään asti vaikeaa selkäsairautta. Kivut ovat välillä estäneet liikkumisen, kymmenisen vuotta sitten hän oli lähes halvaantunut. Mutta hän ei antanut periksi. Hän harjoitutti hervotonta jalkaansa kuntopyörässä, vahvisti heikkoja lihaksiaan ja saattoi lopulta kävellä ontumatta. Kun kirjoittaa ajatuksensa tai pukee ne johonkin muuhun taiteelliseen muotoon, ymmärtää paremmin itseään. Päältä päin ei arvaa, mitä menestyvä, ihailtu ja tehokkaan oloinen ihminen on kokenut. Hämeen-Anttilan mielestä jokaisen kannattaisikin pidättäytyä arvostelemasta ja kadehtimista muita. Siloisen pinnan alla voi olla tragedia, eikä kukaan ole täydellisen onnellinen. Jos minua pidetään positiivisena ihmisenä, se ei johdu siitä että minulla olisi ollut aina kaikki hyvin. Päinvastoin! Hämeen-Anttila soisi jokaisen hakevan voimavaroja itsestään. Omaa elämää ja itseä ei kannata vähätellä. Elämänsä positiiviset asi- Elämänviisautta taiteista Virpi Hämeen-Anttila arvostaa viisautta, vilpittömyyttä, rehellisyyttä, avuliaisuutta ja rohkeutta sanoa mielipiteensä. Hyvä elämä on minulle tyyneyttä ja kohtuutta ne eivät ole kovin muodikkaita päämääriä. Ihmiset ihannoivat näkyvyyttä ja nopeaa rikastumista. Hämeen-Anttila hakee tasapainoa ja rauhaa luonnosta, musiikista, kuvataiteista ja kirjallisuudesta. Hän sanoutuu irti kiireestä, vaikka on monessa mukana. Kiire on aitoa vain silloin, kun joku on hengenhädässä, vaikkapa hukkumaisillaan. Deadlinejen venyminen ei maailmaa kaada. Hän yrittää tehdä kanssaihmisille hyvää sillä tavalla, kuin häneltä parhaiten luontuu. Minun on vaikea lähteä maailmalle auttamaan, vaikka se olisikin suorin tie hyvyyteen. Teen voitavani kirjoittamalla, lisäämällä ihmisten keskinäistä ymmärrystä ja tietoa. Hänen elämänsä kiinnekohdat liittyvät vahvasti arkeen. Hän kehottaa muitakin pysähtymään ja nauttimaan siitä, mitä ympärillä on. Kuluva hetki on ainoa todellisuutemme: menneisyyteen emme enää voi vaikuttaa ja tulevaisuudesta emme tiedä, hän filosofoi. n Virpi Hämeen-Anttila sai Eino Leinon palkinnon käännöstyöstä ja monikulttuurisen kirjallisuuskuvan edistämisestä puolisonsa Jaakko Hämeen- Anttilan kanssa vuonna 2002, Akateemisen kirjakaupan tunnustuspalkinnon esikoisteoksestaan Suden vuodesta vuonna 2003, Laila Hietamiehen rahaston palkinnon vuonna 2003 ja Tieteentekijöiden liitto nimesi hänet Vuoden tieteentekijäksi Terveyden edistämisen keskus

10 Kulttuuri ja terveys Kirjoittaminen ja lukeminen Kynä purkaa tunnemöykyt ja keventää mielen painolastia. Kirjoitusterapian suosio kasvaa Teksti Paula Launonen kuva Rodeo / Sean Nel Mielin, kielin dialogista digitarinaan -hankkeessa masentuneet, loppuun palaneet, työstä pois potkitut ja markkinahumun puristuksessa ahdistuneet antavat tunteilleen sanat ja kirjoittavat ahdistuksen itsestään ulos. Suunnilleen näin Maaseudun Sivistysliiton kirjallisuusterapiaohjaaja Markku Hattula kuvailee asiakaslehti Maamerkissä nyt kolmatta vuotta käynnissä olevaa hanketta. Mielin, kielin -hankkeessa osallistujat ja ohjaajat etsivät yhdessä sanoja pahoinvoinnille. Olemme puhuneet ja kirjoittaneet, lähijaksoilla Lomayhtymän kylpylöissä ja väliaikoina yhteisissä verkkoryhmissä. Niille, joilla ei ole käytössään tietokoneyhteyttä, olemme antaneet mahdollisuuden sanoittaa tuntojaan kirjeitse, jatkuu Maamerkin juttu. Aina, kun ihmisen elämässä on joku murros, on hyvä tehdä inventaariota. Luodata menneisyyttä, hahmotella nykyhetkeä ja maalailla tulevaa. Markku Hattula Sana on kulkenut Työhuoneessaan Eerikinkadulla Hattula valmistautuu uusimman Mielin, kielin -ryhmän kohtaamiseen helmikuussa. Parinkymmenen henkilön ryhmä on valittu, ja viisipäiväinen tapaaminen on sovittu Runnin kylpylään Iisalmeen. Nyt hakijoita on jo niin paljon, ettei kaikkia pystytä ottamaan mukaan, Hattula harmittelee. Hän korostaa, ettei Mielin, kielin ole kirjoituskurssi, jossa ilmaisun hiominen ja erilaisten lajityyppien harjoittelu olisi ykköstavoite. Tyyliä ja sävyä tärkeämpää on kannustaa osallistujat löytämään sanallinen hahmo omille tunteilleen. Hanke perustuu ajatukseen, että oman elämän jäsentäminen kirjoittamalla ja puhumalla voi auttaa ulos masennuksen ja yksinäisyyden kierteestä. Masennuksesta puhutaan kansantautina, ja kaikki mikä sen vähentämiseksi voidaan tehdä, on kansanterveydellisesti mitä arvokkainta työtä, Hattula kiteyttää. Mielin, kielin -ryhmä pitää yhtä vuoden päivät. Eri puolilta maata mukaan ilmoittautuneet osallistujat tapaavat ensimmäisen kerran joko Runnin tai Kivitipun kylpylässä. Ensimmäisessä tapaamisessa tutustutaan, rakennetaan ryhmän sisäinen luottamus ja tehdään pieniä kirjoitusharjoituksia. Ohjaajat johdattelevat, rohkaisevat ja kannustavat osallistujia tekemään töitä yhtenä ryhmänä ja muutaman ihmisen kokoonpanoissa. Kirjoittaminen, keskustelu ja kommentointi jatkuvat verkossa, ja muutaman kuukauden päästä on taas tapaaminen. Ryhmä tapaa kaikkiaan kolme kertaa, Hattula kuvailee. Mieli puhdistuu Mielin, kielin -hanke on tarkoitettu vähävaraisille ihmisille, jotka tarvitsevat lievitystä yksinäisyyteen, korjausvälineitä mielenterveysongelmiin ja helpotusta kriiseihin. Hattula korostaa, ettei kirjoitusterapia korvaa psykiatrista hoitoa, mutta toimii sen lisänä ja tukena. Emme hoida sairautta, mutta annamme välineitä vaikeiden asioiden käsittelyyn. Vuoden mittaisen prosessin aikana osallistujat pääsevät vauhtiin, ja voivat hyödyntää menetelmää loppuikänsä. Kirjoittamisesta tehdään myös yhteisöllinen prosessi. Toisin kuin henkilökohtainen päiväkirja, ryhmässä tuotetut tekstit ovat kaikkien kommentoitavissa. Hattulan mukaan osallistujat ovat kokeneet vahvuutena myös sen, etteivät he tunne toisiaan entuudestaan. Kun yhteistä henkilöhistoriaa ei ole, on elämän kipukohtien avaaminen helpompaa. Vapauttavaa on myös huomata, että muillakin on ollut rankkoja kokemuksia. Ryhmäytyminen ja luottamuksen rakentaminen lähtevät hienosti käyntiin levollisessa kylpyläympäristössä, jossa liikutaan, syödään hyvin ja levätään. Uusi menetelmä Ohjaajina toimivat terapiakirjoituskoulutuksen käyneet ryhmänvetäjät. Menetelmän Hattula on kehittänyt yhdessä kollegoidensa kanssa. Ammattikirjailija on itse reilun neljännesvuosisadan ajan vetänyt kirjoittajaryhmiä Maaseudun Sivistysliitossa. Sieltä se tarve nousi. Huomasin, että ihmisillä on valtava tarve käydä omaa elämäänsä läpi. Sitten ryhdyin ottamaan selvää terapiakirjoittamisesta. Viiden päivän mittaisten tapaamisten välillä ryhmä jatkaa työskentelyä omassa verkkoympäristössään. Vetäjät antavat tehtäviä, osallistujat kirjoittavat. Vetäjä voi pyytää osallistujaa kertomaan esimerkiksi kah- Kirjoittaminen on hyvä väline, koska sen kautta kipeitä asioita voi etäännyttää ja konkretisoida. Kirjoituksiin voi myös palata jälkeenpäin. Kirjoitettuina ajatukset säilyttävät alkuperäisen muotonsa, vaikka muisti tekisikin tepposet. desta erilaisesta tapahtumasta, joista toinen on iloinen ja toinen surullinen. Tai hän voi pyytää kuvausta mieltä kaihertavasta tekemättä jättämisestä. Teemat vaihtelevat osallistujien mukaan. Olennaista on kuitenkin se, että tekijä saa riittävän väljyyden käsitellä aihetta ja voi valita tavan, jolla hän haluaa kertoa, Hattula huomauttaa. Vetäjät antavat palautetta teksteistä, ja keskustelupalstalla ryhmäläiset kommentoivat toistensa tuotoksia. Ainoa varsinainen ongelma Mielin, kielin -hankkeessa on ollut se, ettei kaikilla ole laajakaistaa ja tietokonetta kotona. Jos verkkoyhteisöön voi tulla vain kirjaston välineillä, rajattu aika hankaloittaa osallistumista. Tietysti koneella pitäisi voida olla ihan rauhassa. Tunti on lyhyt aika silloin, kun haluaa kertoa, kuunnella ja kommentoida. Soveltuu moneen Mielin, kielin -mallia voi Hattulan mielestä soveltaa monenlaiseen elämänmurrosvalmennukseen. Esimerkiksi eläkkeelle siirtyjät ja maahanmuuttajat voisivat hyötyä menetelmästä. 10 Promo 56

11 Kulttuuri ja terveys Kirjoittaminen ja lukeminen Vieraskynä Tiina Pystynen Päiväkirja keskustelukumppanina Aina, kun ihmisen elämässä on joku murros, on hyvä tehdä inventaariota. Luodata menneisyyttä, hahmotella nykyhetkeä ja maalailla tulevaa. Kirjoittaminen on hyvä väline, koska sen kautta kipeitä asioita voi etäännyttää ja konkretisoida. Kirjoituksiin voi myös palata jälkeenpäin. Kirjoitettuina ajatukset säilyttävät alkuperäisen muotonsa, vaikka muisti tekisikin tepposet, Hattula perustelee. Kirjoittaminen on suositeltava väline siksikin, että se voidaan integroida muuhun toimintaan. Tietokonetta pelännyt seniori voi päästä ennakkoluuloistaan ja innostua tietotekniikasta laajemminkin, kun hän saa hyvän syyn opetella koneenkäyttöä kirjoitusharrastuksensa myötä. Maahanmuuttajille kirjoittaminen olisi sekä terapiaa että suomen kielen harjoittelua, Hattula lisää. Syksyllä 2009 Maaseudun Sivistysliitto julkaisee Sanojen sylissä lukeminen ja kirjoittaminen itseymmärryksen lähteenä -kirjan itseopiskelua ja menetelmään perehtymistä varten. Kirjan kustantaa Maahenki Oy. n Joistakin päiväkirjoista on tullut osa lukijoiden rakastamaa maailmankirjallisuutta. Yhtä arvokas päiväkirja kuitenkin on myös vinttikomeroon kätkettynä toimittuaan aikansa kirjoittajansa henkilökohtaisena taideteoksena. Joku tuhoaa päiväkirjan kun se on tehtävänsä täyttänyt. Mutta joskus se löydetään arkistojen kätköistä ja silloin se voi lähettää meille viestejä kaukaa, menneisyydessä eletystä elämästä. Kirjoittamisen ilo, kyky pohtia elämäänsä, mahdollisuus ottaa etäisyyttä on kaikkien saatavilla. Kirjoittamalla voi kuulostella tunteitaan, tulkita kokemuksiaan, tutkia tilanteita joihin on joutunut. Päiväkirja tekee näkymättömästäkin elämästä näkyvän. Rauhallinen elämänvaihe on suvanto, jossa mieli lepää, mutta kun myllerrysten aika tulee, alkavat sanatkin virrata. Päiväkirja näyttää valoa pimeässä. Sen avulla voi selvitellä yön hämmentämiä ajatuksia. Päiväkirjan avulla voi kirjoittaa tien takaisin aamuun. Omat nuoruusajan päiväkirjani liittyivät vahvaan elämäntunnon kokemukseen. Elämä tuntui mittaamattoman arvokkaalta. Halusin tallentaa hetket, jotka kiihtyvällä vauhdilla virtasivat ohi, unohduksiin. Päiväkirjan avulla pelottavat ja hämmentävät, häpeällisetkin kokemukset pystyi kirjoittamaan siedettäviksi. Päiväkirjaan purkautuivat kasvukivut ja paha olo, yksinäisyys ja rakkauden kaipaus, mutta myös kauneuden ja onnen kokemukset. Päiväkirjan lehdiltä löytyi oma elämä, se kaikkein arvokkain, mitä meillä on: tavallistakin tavallisemmasta löytyvä kokemuksen ainutkertaisuus. Kukaan ei elä sellaista elämää kuin minä tai sinä. Siksi jokaisen meistä pitäisi tallentaa elämäänsä ja ajatuksiaan. Jokainen näkee maailman uusin silmin. Tuosta omasta kokemuksesta päiväkirja kertoo. Se jättää viestin tulevaisuuteen, kertoo yrityksestä ajatella itse. Päiväkirjan lehdiltä löytyi oma elämä, se kaikkein arvokkain, mitä meillä on: tavallistakin tavallisemmasta löytyvä kokemuksen ainutkertaisuus. Aikuisiässä päiväkirjan sivut täyttyivät vanhemmuuden epävarmuudesta ja avioelämän ongelmista. Kriisien aikana päiväkirja toimi keskustelukumppanina. Kun jokainen yritys puhua räjäytti pommin, tarjosi kirjoittaminen mahdollisuuden koetella ajatuksiaan. Yritin ratkoa riitoja kirjoittamalla, löytää maata pettävälle perustukselle. Kyselin hätääntyneenä, mihin rakkaus katosi. Yritin tallentaa tapahtumia, keskusteluja, väittelyitä, konflikteja, purkaa kaunaisuutta ja syytöksiä, pohtia mitä tapahtuu, kuka tekee väärin ja miten toimia, ratkaista ristiriidat. Kun avioliitto päättyi miehen kuolemaan, enkä jossain vaiheessa enää jaksanut itkeä sen päivän murheita, aloin lukea vanhoja päiväkirjojani. Sain vielä kerran itkeä menneet surut, riidellä vielä kerran vanhat riitani. Mutta hienointa oli löytää ne harvinaiset onnen hetket, joita niitäkin olin päiväkirjan lehdille kirjannut. Ne hetket kantoivat pahimman yli. Kuva: LIISA TAKALA Kun pääsin terapiaan, alkoi sisäinen maailma tulvia paperille. Kaikki pelot, tunteet, ahdistukset, syyllisyys, häpeä. Päiväkirjat pursuivat ulos kirjeiksi terapeutille, jonka piti pelastaa minut selvittämättömiltä sotkuilta. Päiväkirjat kohosivat kuin pullataikina ja leipoutuivat lopulta romaaniksi, kirjoiksi asioista, joita elämä eteeni oli heittänyt. Välillä päiväkirja jäi taka-alalle. Keskityin elämään elämääni, en analysoimaan sitä. Vanhuuden kynnyksellä on taas kerran otettava kynä käteen. Pohdittava kuinka tähän on tultu, mihin jatkaa? Yritän tarttua kirjoitukseen, ottaa kirjoittamalla kiinni kiihtyvällä tahdilla hupenevasta elämästä. Taiteen avulla voi etsiä elämän tarkoitusta. Siksi taidetta ei pidä jättää pelkästään ammattilaisten tehtäväksi. Päiväkirja on loistava työväline koska se voi toimia yhtä hyvin kirjailijan aihevarastona ja pohjana tuleville taideteoksille kuin oman hyvinvoinnin tukena. Päiväkirjan kirjoittaminen, kaikenlainen kirjoittaminen, on jo itsessään terapeuttista. Miksei sitä voisi käyttää nykyistä paljon järjestelmällisemmin apuvälineenä myös erilaisissa hoitotilanteissa. Piirrokset, sarjakuvat, kirjeet, päiväkirjat, pöytälaatikkorunot, omat tarinat viis siitä julkaiseeko niitä kukaan. Jokainen meistä voi jonain päivänä löytää kirjoittamalla oikeat sanat, juuri ne sanat, jotka auttavat vaikeuksien ja surujen yli. n Tiina Pystynen on kirjailija ja graafikko, joka on julkaissut mm. Ihminen tunkee kirjoituksesta lihana ulos. Runoja (1987), Onnenkoukku. Runokuvia (1992), Leskikuningattaren muistelmat (1993), Ystävänä yksinäisyys (1997), Häpeähäkki (2000), Runousoppi. Miten elämä muuttuu taiteeksi. Kuvitettu esseekokoelma (2004), Mä tahdoin paratiisiin. Kuvitettu kirjoituskokoelma (2006). Lisäksi hän on mukana lukuisissa julkaisuissa ja kuvitustöissä sekä taidenäyttelyissä ja palkittu monilla kulttuuripalkinnoilla. Lähde: Terveyden edistämisen keskus 11

12 Musiikki, liike ja terveys Musiikkiliikunta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja itsetuntoa. Se sopii jokaiselle ikään, laulutaitoon ja liikunnalliseen lahjakkuuteen katsomatta. Sosiaalimuusikko edistää yhteisöllisyyttä Teksti Marjatta Karvinen kuvat Antero Aaltonen Musiikkiliikunnan kehittäjä Inkeri Simola- Isaksson, 78 v, valaa kanssaihmisiinsä elämänuskoa. Hän jätti Sibelius-Akatemian musiikin didaktiikan lehtoraatin viisitoista eläkevuotta sitten ja jatkaa elämäntyötään. Simola-Isaksson on itse omien oppiensa paras todistuskappale. Ryhdikäs olemus ja vireä mieli kertovat hyvästä elämästä, jossa musiikilla ja liikunnalla on aina ollut keskeinen rooli. Tärkeintä on molempien yhdistelmä, joka on johtanut hänet yhteyteen muiden ihmisten kanssa. Se on positiivinen noidankehä. Hyvänolon jakaminen ja yhteiset hetket synnyttävät ystävyyttä ja auttamisenhalua. Saman voi kokea jokainen osallistuessaan musiikkiliikuntatuokioon. Musiikki houkuttelee kehot liikkeelle ja yhteinen rytmi kietoo joukon kävelemään, hyppimään, keinumaan tai pyörimään samaan tahtiin. Yhdessä koettu hyvänolontunne antaa voimavaroja arkisiin elämäntilanteisiin. Se voi auttaa niin nuoria ihmisiä, senioreita kuin erikoisryhmiä vammaisia ja sairaita. Inkeri Simola-Isaksson on opettaja, pianisti, säestäjä, laulaja Inkeri Simola-Isaksson on saanut lastenkulttuurin valtionpalkinnon vuonna 1984, Suomen Leijonan ritarimerkin vuonna 1992, Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan kunniajäsenyyden (ensimmäisenä naisena!) vuonna 1996, hänet on valittu Suomen kesäyliopistojen vuoden opettajaksi vuonna 1997 ja vuonna 2008 hän sai Kordelinin säätiön tunnustuspalkinnon. Inkeri Simola- Isakssonin kasvatuksen peruspilarit 1. motivaatio ja asiatieto 2. kunnioitus ja kannustus 3. luottamus ja turvallisuus 4. oikeudenmukaisuus, positiivisuus, ilo Sosiaalimuusikko haluaa jakaa Inkeri Simola-Isakssonia on sanottu sosiaalimuusikoksi. Tai elämäntapaopettajaksi. Hän sai ensin musiikinopettajan ja sitten luokanopettajan koulutuksen. Hän on työskennellyt eri-ikäisten lasten kanssa kouluissa, muusikoksi opiskelevien nuorten kanssa Sibelius-Akatemiassa, opetusharjoittelijoiden kanssa opettajankoulutuslaitoksissa ja lastentarhanopettajiksi valmistuvien kanssa Ebeneserissä. Vastaavissa erilaisissa opettajankoulutuksen tehtävissä hän on käynyt myös kaikissa Pohjoismaissa. Hänen toinen, rinnakkainen elämänuransa on rönsyillyt hänen omien työpaikkojensa ulkopuolelle. Hän on ollut yli kolmekymmentä vuotta mukana Konserttikeskus ry:ssä viemässä musiikkiliikuntaelämyksiä tilauksesta laitoksiin monenlaisille ihmisryhmille. Kolmanneksi hän tekee vapaaehtoistyötä. Tänä jouluna hän esiintyi kymmenessä pikkujoulussa ja syksyn mittaan lukuisissa vapaaehtoistilaisuuksissa. Inkeri Simola-Isaksson pursuaa luovaa iloa ja aitoa avuliaisuutta, joka kaikki tähtää samaan päämäärään. Musiikkiliikunnalla välitän paitsi hetkellisiä elämyksiä myös välineen, jolla jokainen itse voi lisätä hyvinvointiaan. Sen jälkeen kun ihminen ryhmän yhteydessä hyväksyy itsensä, hänen on helpompi hyväksyä muut. Vuorovaikutus parantaa sopusointua yksilön ja ympäristön välillä. Kukaan ei saa jäädä ulkopuolelle Musiikkiliikunnan opetusmenetelmä syntyi sosiaalisena tilauksena Simola-Isakssonin omassa luokassa 1950-luvulla. Sotien jälkeisessä Suomessa musiikkitunnin virikkeet olivat vähissä. Harvassa koulussa oli edes pianoa eikä oppilaille ollut soittimia jaettavaksi. Kaikki oppilaat eivät jaksaneet seurata perinteistä musiikinopetusta. Osa oli laulutaidottomina leimattu ulkopuolisiksi. Musikaalisuuden merkitystä korostettiin aivan liikaa. Jokainen oppii laulamaan, jos kädestä pidetään. Ja kaikki oppivat nauttimaan musiikista, kun siihen tarjotaan tilaisuus. Hän keksi helposti yhdistää liikunnan musiikkituntien opetukseen, kun itse oli pienestä pitäen laulanut, soittanut ja liikkunut. Siitä kehittyi keino, joka tuotti paljon muutakin iloa kuin musiikkitiedon oppimisen. Suunnittelin yksinkertaisia pikku koreografioita, oppilaat liikehtivät niiden mukana ja kaikki saivat kiinni musiikin ja rytmin ideasta. Simola-Isakssonin ideoilla on kiinnekohtia ranskalaisen Emile Jaques-Dalcrozen teoriaan, jossa musiikki ja liike yhdistyy kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi ja avaa reittejä muiden taidemuotojen ymmärtämiseen. Hänen tunneillaan Dalcroze-menetelmä sai suomalaisen muotonsa. Simola-Isaksson koukuttaa jokaisen mukaan, olipa kohderyhmä 12 Promo 56

13 Musiikki, liike ja terveys Sen jälkeen kun ihminen ryhmän yhteydessä hyväksyy itsensä, hänen on helpompi hyväksyä muut. Vuorovaikutus parantaa sopusointua yksilön ja ympäristön välillä. Se on positiivinen noidankehä. Hyvänolon jakaminen ja yhteiset hetket synnyttävät ystävyyttä ja auttamishalua. millainen tahansa. Koreografia palvelee kulloistakin yleisöään. Aloitan kävelyllä ja käsientaputuksilla, jos se sopii ryhmälle. Kukaan ei saa jäädä ulkopuolelle. Hänen mukaansa olemassa on kaksi mahdollisuutta: esittää asia yleisölle täydellisen hienona, jolloin väistämättä osa porukasta putoaa pois, tai yksinkertaistaa esitystapaa, jolloin jokainen saa ainakin virikkeitä ja tiedon murusia. Hän on valinnut jälkimmäisen opetustavan. Kun ihminen ensin pääsee sisälle asiaan ja joskus myöhemmin törmää siihen taas, aikaisempi kosketus toimii ikään kuin lämmittelynä ja mahdollistaa syvemmän harjaantumisen. Taiteita ja ikäryhmiä ristiin rastiin Musiikkiliikuntaelämys voi avata kanavan muiden taiteiden ymmärtämiseen. Simola-Isaksson on soveltanut sitä kaikenikäisten ryhmien kanssa. Hän laati musiikkiliikunnallisen osuuden Erkki Pohjolan tunnettuun Musica-oppikirjasarjaan. Sen tiimoilta hän on kiertänyt eri puolella Suomea esittelemässä opetukseen liittyviä pieniä koreografioitaan 1950-luvun lopulta saakka. Simola-Isakssonin keinoja hyödynnettiin kuvanlukutaidon opetuksessa Keravan taidemuseolla taidemuseon johtajan Aune Laaksosen järjestämillä kursseilla 1990-luvulla. Päiväkotien ja alakoulujen lapsiryhmät saivat tulkita näkemäänsä tamburiineilla, marakasseilla ja triangeleilla ja tietysti omalla kehollaan. Lapset tanssivat ja soittivat tauluja elämyksensä mukaan. Joissakin tapahtumissa pienten lasten ryhmät ja palvelutalojen asukkaat kohtaavat toisensa. Simola-Isaksson saattaa improvisoida sävelmiä sanasta syntyneen mielleyhtymien pohjalta. Jos lapsi sanoo sanan jako- Terveyden edistämisen keskus 13

14 Musiikki, liike ja terveys avain, siihen rakentuu reipasta musiikkia ja rytmikästä liikuntaa. Jos lapsi sanoo höyhen, tunnelma on tietenkin ihan toisenlainen, hän havainnollistaa. Runous ja kirjallisuus yhdistyvät musiikkiliikuntaan, kun Simola-Isaksson tekee yhteistyötä kirjailija Eppu Nuotion kanssa. Tästä ovat osansa saaneet myös terveydenhuollon työntekijät. Simola-Isaksson on kerännyt seniori-ikäisille laulukirjan yhdessä Ikäinstituutin Elina Karvisen kanssa. Tutut sävelkulut herättävät iäkkään ihmisen muistot ja virkistävät muistia. Simola-Isakssonin ryhmät vaihtelevat kerrasta toiseen. Niissä ovat liikehtineet niin reumapotilaat, näkövammaiset, rintamalotat, eläkeläiset kuin pienet ja vähän isommat lapset. Samalla kun välitän ihmisille elämyksiä, laajennan omia rajojani. Nuorten pahan olon purku alkaa opettajista Simola-Isaksson seurailee kiinnostuneena tämän päivän kouluelämää, vaikkei enää itse ole opettamassa. Hänen rakkaat veljenlapsensa, seitsemäsluokkalainen ja viidesluokkalainen menestyvät koulussa ja kertovat tädille rauhallisesta turkulaisesta kouluympäristöstä. Mutta media kertoo muuta. Koululaisten pahoinvointi ja väkivaltainen käytös on monessa paikassa arkea ja se huolestuttaa häntä. Tämä aika ei ole helppoa kenellekään, mutta erityisen lujilla ovat opettajat. Heiltä vaaditaan ihan liikaa, hän sanoo. Nuoret tarvitsevat elämäntaitoja, joita koulu voi kasvattaa vuorovaikutuksellisin ja toiminnallisin keinoin. Taito- ja taideaineilla on nuorten kehityksessä ja yhteisöllisyyden kasvatuksessa keskeinen asema. Niiden osuutta pitäisi hänen mielestään parantaa, alkaen luokanopettajien koulutuksesta. Tiedollisten aineiden opetusta ohjataan kiitettävästi, mutta taito- ja taideaineiden opetukseen ei anneta riittäviä valmiuksia. Esimerkiksi musiikin opettaminen jää vain opettajan omien intressien varaan. Musiikista kiinnostunut luokanopettaja saattaa pärjätä omillaan, mutta ne muut, jotka herätystä eniten kaipaavat, jäävät paitsi. Muita ei voi ladata, jos ei itse ole latautunut, hän sanoo. Inkeri Simola-Isaksson lataa opetukseen edelleen myös kirjallista materiaalia: ensi vuonna valmistuu odotettu Rytmiikan ja musiikkiliikunnan oppikirja, jota hän kirjoittaa yhdessä tähtioppilaidensa Soili Perkiön ja Marja- Leena Juntusen kanssa. n Aira Samulin, Pirkko Lahti ja Jorma Uotinen virkistävät vanhuksia ja saavat tapaamisista voimaa myös itselleen. Liikunnasta ja laulusta eliksiiriä elämään Teksti Paula Launonen kuvat Antero Aaltonen, Mirja Hussain, sasa tkalcan Tapiolan palvelukeskuksen sali on ääriään myöten täynnä. Espoon sotaveteraanien maanantaimatineassa vierailee tänään kaksi energistä ikiliikkujaa. Teemana on ikäihmisen hyvä olo. Viisaiden sanojen lisäksi vetreyden ylläpitoa harjoitellaan käsijumpalla ja mieltä hellitään elävällä musiikilla. Kiva olla täällä tänään. Asuin parikymmentä vuotta Espoossa, ja jaan teidän kanssanne yhteiset sota- ja evakkomuistot, aloittaa Aira Samulin. Pian 82 vuotta täyttävä Samulin vakuuttaa, ettei kenenkään tarvitse olla vanha, ellei siltä tunnu. Sielu voi olla vaikka kuinka nuori riippumatta vuosirenkaiden määrästä ja ikämittarin lukemasta. Kun Samulin täytti 80 ja kun Pirkko Lahti jäi eläkkeelle, rouvat pyysivät onnittelijoita laittamaan rahat kukkien sijasta Suomen Mielenterveysseuran tilille. Euroja kertyi kaikkiaan Näillä rahoilla Samulin ja Lahti ovat kiertäneet vanhainkodeissa eri puolilla Suomea parin vuoden ajan. Musiikki piristää molempia aivopuoliskoja. Jos on vaikea kävellä, pistä marssimusiikki soimaan, ja jalat lähtevät liikkeelle ihan itsestään. Pirkko Lahti Pysy hyvässä rytmissä Pirkko Lahti nostaa esille muutaman simppelin säännön, joita noudattamalla vireys säilyy myös eläkepäivinä. Noin seitsemän tuntia unta, joka päivä liikuntaa ja tummaa suklaata, enintään kuusi kuppia kahvia ja selkeä päivärytmi. Lisäksi tarvitaan muutama läheinen ihminen. Samulin puuttuu puheeseen toteamalla, että Pirkolla ja hänellä on todella säännöllinen rytmi molemmat menevät kuin viimeistä päivää. Repliikin päälle iloinen nauru, ja yleisö hihkuu mukana. Rouvat ovat vanhainkotiturneensa aikana tavanneet jo yli eläkeläistä. Espoon veteraanit kuuntelevat, kun Samulin kertoo kokemuksistaan. Laululla on aivan ihmeellinen voima. Sellaisetkin vanhukset, jotka eivät muista nimeään eivätkä ole puhuneet moneen vuoteen, muistavat vanhojen laulujen sanat, ja laulavat mukana. Lahti siteeraa tutkimustuloksia, jotka tukevat Samulinin havaintoja. Monenlaista musiikkia kuunteleva ihminen voi hyvin. Musiikki piristää molempia aivopuoliskoja. Jos on vaikea kävellä, pistä marssimusiikki soimaan, ja jalat lähtevät liikkeelle ihan itsestään. Jos olet murheellinen, kuuntele surullista musiikkia, ja paha olo purkautuu. Kun päivä kallistuu iltaan, anna rauhallisten sävelten tyynnyttää. 14 Promo 56

15 Musiikki, liike ja terveys Inkeri Simola-Isaksson koukuttaa jokaisen mukaan laatimalla koreografiat prikulleen yleisönsä mukaan. Sielu voi olla vaikka kuinka nuori riippumatta vuosirenkaiden määrästä ja ikämittarin lukemasta. Istutaan ja tanssitaan Parivaljakko Lahti-Samulin on elävä esimerkki positiivisen elämänasenteen voimasta. Myönteisyys kantaa pitkälle, muistuttaa Lahti yleisölleen myös tänään. Meidät on kasvatettu etsimään virheitä ja löytämään valituksen aiheita. Media pursuaa pelkkiä huonoja uutisia, koska hyvä uutinen ei kuulemma ole uutinen ollenkaan. Negatiivisista asioista kohoaa helposti korkea vuori, jos ei tietoisesti taistele sitä vastaan. Lahti kannustaa veteraaneja miettimään joka päivä, mitä hyvää elämä tänään tarjosi. Samulin puhuu vielä pari sanaa sisusta suomalaisten perusominaisuudesta, josta meidät Samulinin mukaan parhaiten tunnetaan myös USA:ssa. Lahti arvelee sinnikkyyden olevan katoava luonnonvara nuorten suomalaisten keskuudessa, ja sitten pääs- Laululla on aivan ihmeellinen voima. Sellaisetkin vanhukset, jotka eivät muista nimeään eivätkä ole puhuneet moneen vuoteen, muistavat vanhojen laulujen sanat, ja laulavat mukana. Aira Samulin täänkin varsinaiseen asiaan. Samulin antaa pikaopastuksen käsijumpan koreografiaan ja pistää rytmikkään cd:n soimaan. Pian sali on täynnä kattoon kurkottelevia käsivarsia, vyötäröä, hartioita ja ohimoita naputtelevia sormenpäitä ja rennosti ravistelevia kämmeniä. Tehdään nämä liikkeet ylöspäin, ettette lyö toisianne naamaan, sormet harallaan ja lomittain. Heilutellaan käsiä siellä ylhäällä, ja lopuksi tilulilulei-ravistelu, Samulin kannustaa ja näyttää esimerkkiä. Tanssille, jota voi harrastaa istuen tai seisten, Samulin on antanut nimen handjive. Jorma Uotisen laulut kertovat ikävästä, ilosta, eletystä elämästä. Lopuksi laulu lämmittää Kun handjive on pistänyt veteraanien veren kiertämään, estradille astuu Jorma Uotinen. Tanssitaiteen monivaikuttaja tarttuu mikrofoniin ja pyytää säestäjäänsä Harri Hakkaraista siirtymään pianon ääreen. Laulut kertovat ikävästä, ilosta, eletystä elämästä. Sanat kuvaavat unelmia, rakkautta, onnea. Sävelten siivin matkataan Berliiniin, Pariisiin ja kypsän ihmisen sielunmaisemiin. n Terveyden edistämisen keskus 15

16 Musiikki ja terveys Tampereen Filharmonian intendentti Maritta Hirvonen on havainnut, että ensikokemus sinfoniaorkesterin yleisönä saattaa hyvinkin vaatia jatkoa. Kaikkein häkellyttävin kokemus konsertti on niille, jotka eivät sellaisissa yleensä käy, hän sanoo. Elävä musiikki tekee ihmeitä Teksti Päivi Stenroos kuva Tampere Filharmonia / Petri Juntunen Tampere Filharmonian intendentti Maritta Hirvonen on päässyt jo vuosien ajan työnsä puolesta toteamaan, miten perjantai-illan ihmeeksi ristitty ilmiö etenee. Se alkaa siitä, kun yleisö saapuu viikon päätteeksi Tampere-talon Isoon saliin kuulemaan klassisen musiikin konserttia. Kotiin ja television ääreen olisi ollut helppo jäädä nuokkumaan, mutta sävelten vetovoima on voittanut. Hyvä niin, sillä konsertin jälkeen kuulija huomaa olevansa kuin uusi ihminen: mieleltään ja keholtaan virkistynyt, valmis ottamaan vastaan elämän ilot ja surut. Elävän musiikin terveysvaikutukset olivat pitkään asianharrastajien kokemustiedon varassa. Konsertin kuulija saattoi tuntea vaikutukset nahoissaan, mutta virallisesti terveyttä pystyi edistämään lähinnä lenkkipolulla, ruokapöydässä tai tarvittaessa lääkärin vastaanotolla luvun alussa saatiin lopulta tutkimustulokset, joita oli jo osattu odottaa. Tutkija Boinkum Benson Konlaan kävi tuolloin Suomessa esittelemässä Uumajan yliopistossa tekemänsä väitöskirjatutkimuksensa antia. Konlaan vahvisti, että kulttuuriharrastusten vaikutukset ovat todellisia. Se tuntui hämmästyttävän hienolta, sillä olimme aina tienneet, että konsertissa verenpaine laskee, masennus väistyy Nyt tuli sitten tutkija, joka sanoi, että stressitekijöiden aleneminen on tosiaan mitattavissa, Hirvonen muistelee. Konlaan kollegoineen tutki Kulttuurilla on valtava potentiaali terveyden edistäjänä. Eikä nyt puhuta vain musiikista, vaan taiteesta laajemmin. Maritta Hirvonen kulttuurin kulutusta ja sen terveysvaikutuksia ruotsalaisten keskuudessa. Monivuotisessa haastattelu- ja seurantatutkimuksessa ilmeni, että aktiivinen kulttuurinharrastaja on tyypillisesti pitkäikäinen ja terveempi kuin kulttuuria harrastamaton lähimmäisensä. Harrastuksen lopettaminen huonontaa terveydentilaa, aloittaminen parantaa sitä. Kulttuurilla on valtava potentiaali terveyden edistäjänä. Eikä nyt puhuta vain musiikista, vaan taiteesta laajemmin, esimerkiksi museoista, kirjastoista ja elokuvista, Hirvonen miettii. Aitoa musiikkia eläville ihmisille Musiikkia voi kuunnella kotona levyltä, mutta konsertissa se nousee aivan uusiin ulottuvuuksiin. Kun lavalla soittaa iso orkesteri ja ympärillä on joukko varta vasten sitä kuulemaan tulleita ihmisiä, musiikin voi kokea samaan aikaan sekä mielessä että kehossa. Sävellyksen huippukohdat väräyttävät ihoa ja vaikuttavat suoraan tunteisiin. Hirvonen vertaa musiikkia luontokokemuksiin. Kun kulkee luonnossa, voi joskus ropsauttaa sadetta, joskus tuulla kovasti ja joskus on silkkaa ihanaa auringonpaistetta. Sanalla sanoen konsertti on elämys, jossa kietoutuvat yhteen musiikki, tunteet sekä ystävien ja samanhenkisten tapaaminen. Sekoitus on niin vahva, että se ei voi olla vaikuttamatta jopa orkesterin intendenttiin siitä huolimatta, että hän on konsertissa töissä ja joutuu siksi lopputahteihin saakka miettimään, sujuvatko kaikki käytännön asiat varmasti suunnitelmien mukaan. Se on hyvä hetki, kun konsertti päättyy: yleisö on onnellinen, soittajat ovat onnellisia ja ennen kaikkea siinä on tapahtunut käsinkosketeltavaa vuorovaikutusta. Sellaisten hetkien takia tätä työtä tekee, Hirvonen sanoo. Ja väitän kyllä, että musiikin kanssa työskenteleminen vaikuttaa merkittävästi omaan jaksamiseeni ja koko olemiseeni. Musiikkireseptejä kaiken ikäisille Entä jos klassinen musiikki ei kerta kaikkiaan kiinnosta? Hirvonen rohkaisee haastamaan itsensä uusien asioiden äärelle ja kokeilemaan, miltä maistuu Beethoven tai mitä on tehnyt se Mahler, josta niin paljon puhutaan. Tutuista nimistä on helppo aloittaa ja edetä sitten oman makunsa mukaan tuntemattomammille vesille. Hirvonen on nimittäin havainnut, että ensikokemus sinfoniaorkesterin yleisönä saattaa hyvinkin vaatia jatkoa. Konsertti on kaikkein häkellyttävin kokemus niille, jotka eivät sellaisissa yleensä käy. Musiikilla on monesti vahva suhde identiteettiin, sen avulla voi kuulua joukkoon tai erottua muista. Hirvosen mielestä oman musiikkimaun tietoinen laajentaminen onkin suvaitsevaisuuskasvatusta parhaimmillaan. Tampere Filharmonian koululaiskonserteissa päästään kiinni yhteen haastavimmista ryhmistä. Nuoret voivat tulla konserttiin ei vois vähempää kiinnostaa -asenteella. Kun joukkoa tarkkailee, huomaa, että nuoret ovatkin äkkiä mukana musiikissa. Konsertin jälkeen joku toteaa, ettei se muuten ollutkaan hassumpaa. Sellaiset ovat hienoja hetkiä. Klassisen musiikin konsertti on myös tilaisuus pysähtyä pariksi tunniksi. Kiireisen elämänrytmin keskellä se on enemmän kuin tarpeen, ja Hirvosen mukaan ihmiset ovat oppineet etsimään ja arvostamaan näitä mahdollisuuksia. Klassisen musiikin konsertti kuuluu samaan sarjaan kuin paljon puhuttu hidas ruoka tai käsityön arvostuksen nousu. Konsertti on hitaasti kypsytetty tuote. Säveltäjä tekee teoksen parissa töitä mahdollisesti vuosia, kapellimestari tutkii sitä yhtä hartaasti, soittajat harjoittelevat pitkään ja keskittyneesti, ja kaikki tämä vaatii taustalleen vuosien opiskelun ja perehtymisen. Lopputulos on ainutkertainen tapahtuma, elämys, jonka voi kokea vain konserttisalissa. Ihmiset kuvaavat kokemusta monesti sanomalla, että tuntuu kuin aika olisi hetkeksi pysähtynyt. n 16 Promo 56

17 Musiikki ja terveys Se on hyvä hetki, kun konsertti päättyy: yleisö on onnellinen, soittajat ovat onnellisia ja ennen kaikkea siinä on tapahtunut käsinkosketeltavaa vuorovaikutusta. Se On Sinun Asiasi -sarja YLE ykkösen aamu-tv:n yhteydessä nähdään kevään aikana joka torstai ohjelmasarja Se On Sinun asiasi. Sarja käsittelee 20 jakson verran terveyden edistämistä näkökulman ollessa laaja yksilöstä yhteisöön ja yhteiskuntaan. Jokainen viime kädessä päättää omista terveysvalinnoistaan, mutta esimerkiksi valtiolla ja kunnilla on merkittävä vaikutus siihen, minkälaisia olosuhteita ne luovat terveyttä edistäville valinnoille. Aihepiireinä ovat muun muassa terveyden edistäminen ja yhteiskuntapolitiikka, elinolosuhteiden ja -ympäristöjen vaikutukset terveydelle, työhyvinvointi, elintapojen, kuten liikunnan terveysvaikutukset, yhteisöllisyyden ja kulttuurin merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Myös oheinen intendentti Maritta Hirvonen nähdään kevään aikana jaksossa, jossa valotetaan musiikin tuomia terveyden ja hyvinvoinnin vaikutuksia. Torstaisin lähetettävän sarjan ensimmäinen osa esitettiin televisiossa Jaksot esitetään torstaiaamuisin kahteen kertaan, ensimmäinen lähetysaina on n. kello Jaksot ovat myös heti esityspäivänä katsottavissa SOSa.fi -verkkosivujen SOSa-tv:stä osoitteessa Ohjelmasarjan toteutuksessa ovat mukana Terveyden edistämisen keskus ja sen jäsenyhteisöjä. Lisätietoja: Tekryn viestintäsuunnittelija ulla Heinola, tekry.fi tai puh Kuvassa Tampereen Filharmonian soittajia perjantai-illan konsertissa. Terveyden edistämisen keskus 17

18 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on pääjohtaja Pekka Puskan mielestä enemmän kuin pelkästään taustaorganisaatioidensa summa. THL on sosiaali- ja terveydenhuollon uusi, vahva vaikuttaja Teksti Paula Mannonen kuva Antero Aaltonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus Stakes ja Kansanterveyslaitos fuusioituivat vuoden vaihteessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi (THL). Lähes 100 miljoonan euron budjetti ja 1300 henkilötyövuoden panos tekevät THL:sta kansainvälisestikin katsoen vahvan toimijan. Meihin kohdistuu nyt suuria odotuksia. Se tuo mukanaan velvoitteen vastata niihin parhaan kykymme mukaan, sanoo pääjohtaja Pekka Puska. Kahden suuren laitoksen yhdistyminen tapahtui hämmästyttävän nopeasti. Selvitysmiehet esittivät fuusiota joulukuussa Jo vuotta myöhemmin uutta laitosta koskeva laki oli hyväksytty, sen organisaatio vahvistettu ja pääjohtaja, ylijohtajat ja johtoryhmä nimitetty. Strategiakin saatiin valmiiksi juhannukseen mennessä. Hillitön prosessi, Puska kiteyttää. KTL:lla oli noin 1000 työntekijää ja Stakesilla yli 500. Kummallakin oli oma kulttuurinsa, infrastruktuurinsa ja toimintatapansa. Rutistus on ollut kova. Muutos herätti ymmärrettävästi sekä toiveita että pelkoja, mutta mitään organisaatiouudistuksille tyypillistä kuppikuntaisuutta se ei ainakaan näkyvästi tuottanut. Esimerkiksi HUS:iin tai Lääkelaitokseen verrattuna fuusio näyttää sujuneen todella rauhanomaisesti. Kokonaisuudessaan kaikki meni tosiaan hurjan hyvin. Osasyy oli varmasti prosessin läpinäkyvyys. Valmistelusta vastasivat työryhmät, joiden kaikki tulokset julkistettiin verkossa. Lisäksi asiaa käsiteltiin laajasti yhteisissä tilaisuuksissa. Puskan mielestä tiivis aikataulukin oli pikemmin etu kuin haitta, pitkä epävarmuus kun on omiaan repimään yhteisöjä ja vähentämään työmotivaatiota. Tammi-helmikuun vaihteessa THL:lla oli meneillään osastonjohtajien ja yksiköiden päällikköjen nimittäminen. Muu Ehkä me pyrimme nykyistä suurempiin kokonaisuuksiin. Innovaatiot ovat tietysti tärkeitä, mutta niin on myös niiden juurruttaminen. henkilöstö ilmoittautuu tehtäviinsä maaliskuun alussa. Puska arvioi, että rakenteiden yhdistyminen saadaan päätökseen huhti-toukokuun aikana. Enemmän kuin KTL + Stakes Osiaan suurempi lopputulos saadaan Puskan mukaan aikaan vain luomalla uusi laitos, ei jatkamalla kahden vanhan yksikön toimintaa saman katon alla. Jos lähtee helpoimmasta perustelusta, se löytyy infrastruktuurista, jota fuusio vahvistaa selvästi. Työn substanssin kannalta yhtenäisyys taas on tärkeää, koska terveys ja hyvinvointi ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Muutos vähentää vastakkainasettelua ja välimatkaa sosiaalisen ja terveyden välillä. Kolmas tärkeä peruste on kuntien saaman palvelun parantaminen. Sekä Stakesia että Kansanterveyslaitosta patistettiin kuntien ohjaukseen ja joskus työnjako ei ollut kovin selvä. Nyt kuntia lähestytään yhdestä laitoksesta. Myös omistaja eli valtio saa jatkossa kootun sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulman hakiessaan pohjaa päätöksilleen. THL perii Stakesin ja KTL:n henkilöstön ja rahoituksen, joten yhdistyminen ei ole ollut mikään säästötoimenpide. Valtion tuottavuusohjelma tosin edellyttää supistuksia, mutta ne olivat tiedossa jo erillisten laitosten aikana. THL:n johtoryhmä Pääjohtaja Pekka Puska ylijohtajat Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat: Marja Vaarama Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: Erkki Vartiainen Terveyden suojelu: Juhani Eskola Sosiaali- ja terveyspalvelut: Marina Erhola Hallintojohtaja: Jaakko Penttinen Strategiajohtaja: Terhi Lönnfors Selkeä ongelma THL:lle on tuottavuusohjelman tapa rinnastaa ulkopuolisella ja budjettirahoituksella tehtävä työ ja asettaa myös ulkomaiselle hyödylliselle rahoitukselle vähennystavoitteet missä Puska ei näe järjen häivääkään. Hän kuitenkin uskoo, että ohjelma saadaan tältä osin korjattua. Sitovampaa informaatioohjausta Vaikka THL:n asema on vakaa, kunnat ja palvelujärjestelmä ovat talouden taantumassa tiukoilla. Hyvinvointivaltion puolustaminen on yksi laitoksen suurista tehtävistä, Puska toteaa. Hänen mielestään THL:n täytyy ylipäätään olla vahvasti kiinni siellä, missä sosiaali- ja terveyspoliittisia päätöksiä tehdään. Toinen keskeinen linjaus on palvelujärjestelmän tukeminen. Valtion budjetista kolmannes on sosiaali- ja terveysalan rahaa ja kunnissa tämä osuus on vielä suurempi. Meidän kuuluu katsoa, että rahoilla tehdään mahdollisimman oikeita asioita, Puska sanoo. Käytännössä se tarkoittaa tietojärjestelmien ja indikaattorien kehittämistä, benchmarkkausta, ja kiinteämpää vuorovaikutusta palvelujärjestelmän kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa siirryttiin 1990-luvulla tiukasta valtiojohtoisuudesta äärimmäiseen kuntien itsemääräämisoikeuteen. Viime vuosina on puhuttu taas ohjauksen lisäämisestä. Tavoitteena on kehittää uusia 18 Promo 56

19 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) informaatio-ohjauksen mekanismeja. Hallitusohjelmassa mainitaan tällaisen ohjauksen sitovuuden lisääminen, mikä kylläkin vaatii pohdintoja, Puska sanoo. Yhtenä mahdollisuutena hän pitää asetusten laatimista, jota on jo käytetty torjumaan neuvolatoiminnan rapistumista. Vaikuttamisen ja ohjauksen täytyy Puskan mukaan perustua edelleen laadukkaaseen tutkimukseen. Uudistuksessa on kuitenkin jouduttu vetämään rajaa sille, millainen tutkimus kuuluu laitoksen tehtäviin. Yliopistoilla on akateeminen vapaus valita tutkimuskohteensa. Valtion laitoksena meillä on tietyt tehtävät, joita tutkimuksen on palveltava. Yksi työryhmistä kävi läpi kaikki meneillään olevat tutkimushankkeet ja jotkut niistä siirtyvät nyt yliopistoille, toiset taas lakkaavat asteittain, Puska sanoo. Tutkimushankkeet lähtevät enimmäkseen vanhan KTL:n puolelta, Stakesin tehtävistä taas jää pois maksullinen kuntakonsultaatio. Rajaaminen on ollut yksi prosessin isoista murheista. Kaikilla on hyviä ajatuksia siitä, mitä voitaisiin tehdä enemmän, mutta luopuminen on paljon vaikeampaa. THL ei pyri järjestöjen reviirille THL:n tavoitteissa korostetaan väestöön suuntautuvaa tiedotusta, mikä ei Puskan mukaan tarkoita kilpailua järjestöjen kanssa. THL ei pääsääntöisesti ole käytännön terveyden edistäjä vaan asiantuntijavaikuttaja, Puska määrittelee. Paineita luotettavan tiedon tarjonnan lisäämiseen väestölle on kuitenkin olemassa. Yksi vastaus on terveysportaalin rakentaminen verkkoon ja siinäkin me toimimme yhdessä järjestöjen kanssa. Terveyden edistämisen määrärahojen valmistelun siirtyminen THL:lle ei Puskan näkemyksen mukaan ole tuomassa oleellisia muutoksia niiden käyttöön. Ehkä me pyrimme nykyistä suurempiin kokonaisuuksiin. Innovaatiot ovat tietysti tärkeitä, mutta niin on myös niiden juurruttaminen. THL:n haaste olla kiinni yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspoliittisessa päätöksenteossa koskee Puskan mukaan myös järjestöjä. Ne joutuvat samalla pohtimaan rakenteitaan aluehallinnon uudistuessa ja kuntien yhdistyessä. Puska ei ota kantaa siihen, lisääkö uuden laitoksen synty paineita myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyön tiivistämiseen, vaan sanoo sen olevan kokonaan järjestöjen asia. Vaikka suuri ei hänen mukaansa mitenkään automaattisesti ole parempaa kuin pieni, Stakesin ja KTL:n yhdistymistä hän kuitenkin pitää kaikin puolin onnistuneena ratkaisuna. Se oli järkevää niin valtion ja palvelujärjestelmän kuin kansalaistenkin näkökulmasta. Fuusiosta hyötyy koko sosiaali- ja terveyssektori, uuden laitoksen pääjohtaja tiivistää. n Yhteiskunnallisempaa terveyden edistämistä Teksti Paula Mannonen Terveyden edistämisen näkökulmasta KTL:n ja Stakesin yhdistyminen on hyvä asia, sillä se pakottaa meidät aikaisempaa laajempaan yhteiskunnalliseen ajatteluun, sanoo THL:n Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimialan ylijohtaja Erkki Vartiainen. Uuden laitoksen organisaatiossa on neljä toimialaa: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, Terveyden suojelu sekä Sosiaali- ja terveyspalvelut. Vartiaisen luotsaamalla toimialalla tehdään vuosittain noin 300 henkilötyövuotta. Ihmisiä on tätäkin enemmän, koska mukana on useita projekteja ja osa-aikaisia työsuhteita. Toimialalla on kolme osastoa: kansantautien ehkäisy, elintavat ja osallisuus sekä päihteet ja riippuvuus. Kukin osasto sisältää vielä useita alakohtaisia yksiköitä. Vanhaan malliin verrattuna terveyden edistämisen toimikenttä laajenee yleisen hyvinvoinnin ja sosiaalisten ongelmien hahmottamisen suuntaan, Vartiainen toteaa. Mitä laajeneminen tarkoittaa käytännössä, jää vielä nähtäväksi. Muutosprosessi on ollut hyvin työntäyteinen ja Vartiaisen mukaan tulee edelleen kulumaan aikaa ennen kuin kaikki asettuu aloilleen. Lopulliset hyödyt ja muutokset selviävät hänen mukaansa vasta muutaman vuoden kuluttua. Kuten toimialan organisaatiokaavio näyttää, fuusio ei tarkoittanut kaikkien toimintojen yhdistämistä. Esimerkiksi kansantautien ehkäisyyn tähtäävät toiminnot säilyvät pitkälti ennallaan. Vartiaisen mukaan sekoittaminen ei ollut mikään itsetarkoitus. Toimintoja on liitetty yhteen vain siltä osin, kun se on järkevää ja kun siitä saadaan hyötyä. Vartiainen itse sanoo kannattaneensa fuusiota kahdesta syystä. Ensinnäkään pienessä maassa ei ole järkevää pitää erillään kahta näin lähekkäisillä aloilla työskentelevää laitosta. Toinen syy on vieläkin painavampi. Jos ja kun Stakesin ja KTL:n tietotaito oikeasti yhdistyvät, syntyy paljon synergiaetuja. Vartiainen kannattaa pääjohtaja Puskan tavoin terveyden edistämisen määrärahojen suuntaamista entistä Jos ja kun Stakesin ja KTL:n tietotaito oikeasti yhdistyvät, syntyy paljon synergiaetuja. suurempiin kokonaisuuksiin. Käyttösuunnitelma valmistellaan tänä vuonna Vartiaisen toimialalla, sen jälkeistä aikaa koskevat suunnitelmat ovat vielä kesken. Haastattelua tehtäessä Vartiainen oli mukana diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon liittyvillä Dehko-päivillä Tampereella. Hänestä diabetestyö on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeä järjestöjen panos on suomalaisessa terveyden edistämisessä. Samalla se on malli yhteistyön voimasta. Dehko on yhdistänyt Kansanterveyslaitosta, sairaanhoitopiirejä, kuntia ja järjestöjä ja on näin voinut hyödyntää niiden parhaan osaamisen Vanhaan malliin verrattuna terveyden edistämisen toimikenttä laajenee yleisen hyvinvoinnin ja sosiaalisten ongelmien hahmottamisen suuntaan. Erkki Vartiainen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Osastot ja yksiköt Kansantautien ehkäisyn -osasto diabeteksen ehkäisy kansantautien epidemiologia ja ehkäisy kansantautien genetiikka tautiriskilaboratorio väestötutkimus (Turku) oikeusgeneettiset isyystutkimukset Elintavat ja osallisuus -osasto ravitsemus tapaturmat ja toimintakyky terveyskäyttäytyminen ja terveyden edistäminen osallisuus ja esteettömyys Päihteet ja riippuvuus -osasto päihdeanalytiikka päihteet ja ehkäisevä päihdetyö tupakka ja muut riippuvuudet ja asiantuntemuksen. Vastaavia esimerkkejä KTL:n ja järjestöjen vuorovaikutuksesta on paljon. THL:n intressi järjestöyhteistyön jatkamiseen on vähintään yhtä suuri kuin KTL:n aikaisemmin, Vartiainen toteaa. n Terveyden edistämisen keskus 19

20 Terveyden edistäminen ja järjestöjen rahavirrat Terveyden edistäminen ja hankkeiden toteuttaminen yhteistyöverkostoissa ohjaavat Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tukipäätöksiä. Tukea terveyden edistäjille ja verkostotoimijoille Teksti Paula Launonen kuvat Antero Aaltonen, RAY / kuva-arkisto Viimeisten kymmenen vuoden aikana tukipolitiikassa on tapahtunut täyskäännös palvelutuotannosta kansalaisjärjestötoiminnan ytimeen, tiivistää Rahaautomaattiyhdistyksen valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen. Siinä missä RAY vielä 1990-luvulla rahoitti sosiaali- ja terveysjärjestöjen palvelutalojen rakentamista ja kotipalveluiden tuottamista, nyt tukea annetaan ohjaus-, neuvonta-, vertaistuki-, vapaaehtois- ja edunvalvontatyöhön sekä elämänlaatua lisäävien aktiviteettien tuottamiseen. Vastataan ajankohtaisiin haasteisiin Toinen iso linja on painopisteen siirtyminen haittojen hoitamisesta ennaltaehkäisyyn. Tervonen korostaa, ettei terveyden edistämisen tavoite ole ristiriidassa esimerkiksi potilasjärjestön ydintehtävän kanssa. Voimme tukea hanketta, jonka tavoitteena on vaikkapa kehitysvammaisten arjen parantaminen tai sydänsairauksien ennaltaehkäisy. Tuemme pitkäjänteistä työtä, jolla järjestön kohderyhmän elämänlaatu kohenee. Lähdemme siitä, että kaikilla on samat perusoikeudet fyysisesti ja henkisesti terveeseen elämään, ja tässä kansalaisjärjestöt voivat tehdä tuloksekasta työtä. Tervonen muistuttaa myös, ettei RAY:n hankeavustuksia ole tarkoitettu pitkäaikaiseksi rahoitukseksi, vaan innovatiivisten mallien kehittämiseen ja toimintojen käynnistämiseen ja hyvien mallien juurruttamiseen. Esimerkiksi hän nostaa maahanmuuttajille suunnatut ohjelmat. Kymmenen vuotta sitten meiltä haettiin rahaa muutamille yksittäisille maahanmuuttajahankkeille. Sen jälkeen hankkeiden määrä kasvoi räjähdysmäisesti vuosittain. Nyt maahanmuuttajatyö on siirtymässä kunnille ja valtiolle, ja järjestöjen työ tällä saralla on saavuttanut lakipisteensä. Seula sakenee Ensimmäistä kertaa Tervosen RAYuran aikana avustuspotti on pienentynyt. Vielä 2008 jaettavaa oli 312 Rahoitushakemuksen arvioinnissa kiinnitämme huomiota siihen, miten työ vaikuttaa yksittäisen ihmisen, vaikkapa mielenterveysyhdistyksen jäsenen, jokapäiväiseen elämään. Hilppa Tervonen miljoonaa euroa, tänä vuonna kymmenen miljoonaa vähemmän. Lähimpien neljän vuoden aikana määrä pienenee muutamalla miljoonalla vuosittain. Syy ei liity maailmantalouden taantumaan vaan pelimaailman uudistumiseen ja RAY:n linjauksiin. Tervosen mukaan tuotot vähenevät suunnitellusti. Tuottoja vähentää oma vastuullisuusohjelmamme. Ryhdymme aiempaa tarkemmin valvomaan peliautomaattejamme, ja se vaatii meiltä lisäresursseja. Pelaamisen ikärajan nouseminen 18-vuoteen vähentää tuottoja osaltaan, Tervonen taustoittaa. Samalla kun rahavirta niukkenee, päättäjien seula sakenee. Ensimmäistä kertaa historiansa aikana RAY käy läpi yleisavustushakemukset kohta kohdalta. Samalla määritellään aiempaa yksityiskohtaisempi kriteeristö, josta mallinnetaan pysyvä tarkastelumenetelmä. Perusteellinen selvitys hyödyttää molempia osapuolia, sekä järjestöä että meitä, Tervonen tähdentää. Terveyden edistämisen läpimurto Tervosen mielestä terveyden edistäminen on ollut hankalasti hahmotettava käsite, mutta nyt järjestöt yhä paremmin oivaltavat, miten se nivotaan läpileikkaavaksi toimintaperiaatteeksi. Ennaltaehkäisy voi tuntua kaukaa haetulta tavoitteelta esimerkiksi edunvalvonnan näkökulmasta. Terveyden edistäminen on Tervosen mukaan haasteellinen tavoite myös siksi, että tulosten saavuttaminen ja näyttö voivat todentua vasta vuosien kuluttua. Tervonen evästää avustusten hakijoita miettimään kaikkea toimintaansa, sekä perusedunvalvontaa että hankkeita, oman kohderyhmänsä elämänlaadun kannalta. Rahoitushakemuksen arvioinnissa kiinnitämme huomiota siihen, miten työ vaikuttaa yksittäisen ihmisen, vaikkapa mielenterveysyhdistyksen jäsenen, jokapäiväiseen elämään. Tervonen korostaa, että väline voi olla periaatteessa mikä tahansa, olennaista on, että sillä tuotetaan voimaantumista, oikeudenmukaisuutta ja laadukasta elämää kohderyhmälle. Sairaalaklovnit ry:n toiminta on tästä hyvä esimerkki. RAY ei tue työtä siksi, että klovneria ilmaisuna kehittyisi, vaan siksi, että toiminta tuottaa iloa ja myönteisiä elämyksiä sairaille lapsille. Yhteistyö tuottaa tulosta Puhuttuaan rahavirtojen niukkenemisesta ja terveyden edistämisestä Tervonen ottaa esille tavoitteiden toteuttamisen tarkoituksenmukaisissa verkostoissa. Ei riitä, että hakemuksessa luetellaan tahot, joiden kanssa aiotaan työskennellä. Hakijan on myös kerrottava, minkälaista yhteistyö on, ja miten verkosto jakaa vastuut keskenään. Sellaisiin hankkeisiin, joissa paikalliset ja valtakunnalliset toimijat tai kunnat ja järjestöt pistävät resurssit liikkeelle yhdessä, on todennäköisempää saada RAY-rahoitusta kuin projekteihin, joita järjestö yrittää yksin puurtaa eteenpäin. Toki pienikin paikallinen hanke voi saada tukea, mutta silloin sen on oltava superinnovatiivinen, Tervonen lisää. Pienelle järjestölle ketjuuntuminen muiden toimijoiden kanssa on Tervosen mielestä todennäköisin tie saada Suomalaiseen hyvinvointiin 407,5 miljoonaa Vuonna 2009 Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuottoa käytetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen 407,5 miljoonaa euroa, josta sosiaali- ja terveysalan järjestöt saavat avustuksia yhteensä 302,5 miljoonaa euroa. Lisäksi RAY tilittää valtiokonttorille 105 miljoonaa euroa käytettäväksi sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin ja rintamaveteraanien kuntoutukseen. Aikaisempien vuosien tuottoa jää myöhemmin käytettäväksi 6,2 miljoonaa euroa. Rahoitusta myönnetään terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävään järjestö- ja kansalaistoimintaan. Avustamisen strategisia painopisteitä ovat: a. järjestöjen perustoiminnan turvaaminen b. hyvinvoinnin ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen c. merkittävien kansanterveysongelmien ehkäiseminen d. sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymiskehityksen katkaiseminen e. muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien auttaminen f. palveluiden ja palvelujärjestelmien kehittäminen. RAY edellyttää avustetulta toiminnalta tavoitteellisuutta ja yhteistyötä esimerkiksi kuntien, alan muiden järjestöjen ja yritysten kanssa. Avustusharkinnassa otetaan huomioon myös hankkeiden toteuttamiseksi käytettävissä oleva muu rahoitus. RAY:n tuotosta jaettavat avustukset vuodelle 2010 ovat haettavissa. Hakuohjeet verkossa avustusta sekä saada aikaan vaikuttavia tuloksia. Hyvä tapa on lähteä mukaan valtakunnallisiin ohjelmiin, joita omat paikalliset hankkeet voivat täydentää. Erinomaisena esimerkkinä terveyttä edistävästä erilaisten toimijoiden yhteistyöstä Tervonen mainitsee Voimaa vanhuuteen -ohjelman. n 20 Promo 56

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on tutkia taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä ja vaikutuksia henkilökunnan

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Turku 11.9.2014 NUORET LUUPIN ALLA Tuottaa tutkimustietoa lasten

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN

MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN 24.1.2017 MAJAOJA-SÄÄTIÖSTÄ Säätiö perustettiin 14.12.2000 rakkaudesta kulttuuriin. Säätiön tarkoituksena on jakaa vuosittain apurahoja erilaisiin kulttuurikohteisiin. Etusijan

Lisätiedot

Elämänlaatua ikäihmisille

Elämänlaatua ikäihmisille Elämänlaatua ikäihmisille kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tukevat ikäihmisten elämänlaatua Kulttuuri on hyvin moninaista. Se kuuluu jokaisen arkeen. Tampereen kaupungin

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot