STRONG-hanke Väkivaltaa kokeneiden naisvankien valmiuksien kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STRONG-hanke Väkivaltaa kokeneiden naisvankien valmiuksien kehittäminen"

Transkriptio

1 JUST/2010/DAP3/AG/1110 STRONG-hanke Väkivaltaa kokeneiden naisvankien valmiuksien kehittäminen Lähdeaineisto WIAD - Scientific Institute of the Medical Association of German Doctors, Bonn, Germany Projektipäällikkö: Caren Weilandt Bonn, helmikuu 2013

2 Johdanto Tämä lähdeaineisto on koottu täydentämään Daphne Strong -koulutusohjelmaa, ja sen tarkoituksena on auttaa kouluttajia ja koulutettavia pohtimaan koulutusjaksojen sisältöä ja opittujen tietojen soveltamista käytännön työssä. Aineisto sisältää myös joitakin lisätietoja, joita voitaan käyttää tarvittaessa lähteinä. Aineistoa voidaan siis käyttää myös itsenäisenä koulutusmateriaalina. Suuri osa aineistosta pohjautuu EU:n rahoittamaan Daphne Strong -hankkeeseen. Stronghankkeessa pyritään tarjoamaan rikosoikeudellisen alan työntekijöille laajempi käsitys sellaisten syrjäytyneiden naisten kohtaamista ongelmista, jotka ovat kokeneet lapsuudessa, parisuhteessa tai muutoin fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. 1 Tässä yhteydessä on huomattava, ettei asiakirja ole lopullinen. Siinä esitetyt esimerkit ja tiedot eivät ehkä sovellu käytettäväksi kaikissa maissa, joten niitä on pidettävä esimerkkeinä, joita voidaan mukauttaa oman vankilan tai paikkakunnan käyttöön. Aineistoon voidaan myös vapaasti lisätä uutta materiaalia aina, kun sellaista saadaan käyttöön. Aineisto on jaettu lukuihin, joissa kussakin tarkastellaan tiettyä lähisuhdeväkivaltaan liittyvää näkökohtaa. Luvut täydentävät rikosoikeudellisen alan työntekijöiden koulutuspakettia, joka on toinen Daphne Strong -hankkeen tuotos. Aineisto on jaettu osiin seuraavien laajojen teemojen mukaisesti. Tausta- ja tilastotiedot Luvussa annetaan yksityiskohtaista tietoa lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisvankien ongelman laajuudesta. Se sisältää lisätietoja keskeisistä aiheista, lähisuhdeväkivallan yhteisistä piirteistä eri puolilla EU:ta ja tilastotietoja naisvangeista, kuten henkisistä ongelmista ja huumeongelmista kärsivistä sekä väkivaltaa kokeneista naisvangeista. Luvussa hyödynnetään myös Daphne Strong -hankkeen yhteistyökumppanien tekemää tutkimustyötä, jossa määriteltiin väkivaltaiseen menneisyyteen liittyviä seikkoja. Näitä voivat olla esimerkiksi mielenterveysongelmat, huumeiden/alkoholin ongelmakäyttö, itsensä vahingoittaminen ja etninen alkuperä. Puheeksi ottaminen Puheeksi ottaminen on keskeinen teema, joka toistuu kirjallisuuskatsauksissa, keskusteluissa, haastatteluissa ja kyselyissä. Tämän vuoksi sille on asianmukaista osoittaa oma lukunsa. Luvussa esitetään neuvoja ja ohjeita niitä tilanteita varten, joissa naisvanki paljastaa joutuneensa lähisuhdeväkivallan uhriksi, sekä esimerkkejä eri tavoista, joilla puheeksi ottaminen voi tapahtua. 1 Lisätietoja Daphne Strong -hankkeesta on saatavilla osoitteesta: 2

3 Vankilan jälkeen Vankilasta vapautuminen on määritetty ratkaisevaksi hetkeksi vangin elämässä. Lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille naisille on hyvin tärkeää valmistautua yhteiskuntaan paluuseen. Luvussa esitetään esimerkkejä Euroopassa tällä hetkellä noudatetuista hyvistä käytännöistä, toteutustavoista ja vaikutuksista vankilasta vapautuneisiin naisvankeihin. Tätä lukua on tärkeää täydentää koulutuspaikan paikallisilla käytännöillä. Verkostoituminen ja yhteistyö Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisvankien kanssa työskentelyssä verkostoituminen ja yhteistyö ovat tärkeä osana ongelman ratkaisua. Tarkoituksena on määrittää yhteistyöprosessin resurssit, kuten yhteistyön edut ja haitat, toimivat kumppanuudet sekä tilanteet, joissa yhteistyö ei toimi. Lukuun on sisällytetty myös esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja mahdollisia tapaustutkimuksia eri puolilla Eurooppaa käynnissä olevien hankkeiden kuvaamiseksi. Kuten edellä on todettu, aineistoa on kuitenkin tärkeää päivittää säännöllisesti sen varmistamiseksi, että uudet tutkimukset, teoriat ja esimerkit onnistuneista hankkeista saadaan siirrettyä käytäntöön ja että materiaali kuvastaa koulutusmaan nykyisiä käsityksiä ja käytäntöjä. 3

4 Tausta- ja tilastotiedot Määritelmät Tässä luvussa tarjotaan tietoja naisiin kohdistuvan väkivallan käsitteestä, sen ilmenemistavoista ja -ympäristöstä sekä tilastotietoa ongelman laajuudesta. Luku sisältää myös joitakin havaintoja naisvankeja yhdistävistä tekijöistä. Siinä mainitaan viitteitä ja lisämateriaalia lisätietojen saamiseksi kaikista edellä mainituista aiheista. Luvun alussa määritetään joitakin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan liittyviä käsitteitä: a) naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusrikkomus ja naisiin kohdistuvaa syrjintää, ja sillä tarkoitetaan kaikkia sukupuoleen perustuvia väkivallantekoja, joista seuraa tai joista todennäköisesti seuraa naisille fyysistä, seksuaalista, psyykkistä tai taloudellista vahinkoa, tai tällaisilla teoilla uhkaamista, pakottamista tai mielivaltaista vapaudenriistoa, niin julkisesti kuin yksityiselämässäkin; b) lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä, seksuaalista tai taloudellista väkivaltaa, joka tapahtuu perheessä tai kotitaloudessa tai entisten tai nykyisten puolisoiden tai kumppanien välillä, riippumatta siitä, asuuko väkivaltaan syyllistynyt henkilö samassa taloudessa uhrin kanssa; c) sukupuolella tarkoitetaan sosiaalisesti rakennettuja rooleja, käyttäytymismalleja, toimintaa ja attribuutteja, jotka tietyssä yhteiskunnassa katsotaan sopiviksi naisille tai miehille; d) naisiin kohdistuvalla sukupuoleen perustuvalla väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, joka kohdistuu naiseen siksi, että tämä on nainen, tai joka kohdistuu pääasiassa naisiin; e) uhrilla tarkoitetaan luonnollista henkilöä, johon a ja b kohdissa määritetty väkivalta kohdistuu; f) naisia ovat myös alle 18-vuotiaat tytöt. (Euroopan neuvosto, 2011). lähisuhdeväkivalta on fyysistä, seksuaalista, henkistä tai taloudellista väkivaltaa, joka tapahtuu lähisuhteessa tai perheessä ja joka muodostaa hallinnan ja kontrollin käyttäytymismallin. Siihen voivat sisältyä pakkoavioliitot ja niin kutsutut kunniarikokset. Lähisuhdeväkivalta voi käsittää monenlaista hyväksikäyttöä, joka ei sellaisenaan ole varsinaisesti väkivaltaista. (Women s Aid, 2007) Näihin yleisiin määritelmiin sisältyy erillisiä alaluokkia, joita ovat seksuaalinen väkivalta ja henkinen väkivalta. Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivan Women s Aidin kaltaisilla organisaatioilla on kattavat verkostot, jotka tarjoavat yksityiskohtaista tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja hyväksikäytöstä (Women s Aid, 2012). Näihin verkostoihin olisi myös syytä tutustua laajemman käsityksen saamiseksi lähisuhdeväkivallan käsitteestä, joka kattaa esimerkiksi vallan ja kontrollin teorian sekä lähisuhdeväkivallan vaikutuksen lapsiin. Tilastotiedot Tilastotiedot tarjoavat lisää yksityiskohtaista tietoa lähisuhdeväkivallan laajuudesta. On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki naisia ja lähisuhdeväkivaltaa koskevat tilastot ovat tulkinnanvaraisia. 4

5 Yhdistyneen kuningaskunnan Women s Aid on koonnut seikkoja, jotka on otettava huomioon tilastoja tulkittaessa: lähisuhdeväkivallasta ja/tai hyväksikäytöstä käytetty määritelmä kuinka tiedot on kerätty ketä tai mitä ne koskevat ja kuinka paljon ihmisiä tai organisaatioita ne kattavat kuka tiedot on kerännyt ja mitä tarkoitusta varten (Women s Aid, 2012). Women s Aidin mukaan lähisuhdeväkivaltaa on tarkasteltava osana valtaa ja kontrollia 2, jotka tavallisesti (mutta eivät aina) perustuvat sukupuoleen. Toistuvaa ja pahenevaa väkivaltaa, joka tapahtuu pelon ja uhkailun ilmapiirissä, ei ole helppo havaita tilastotiedoissa, jotka perustuvat ilmoitettuihin väkivallan tekoihin. Henkinen väkivalta 3 jota voidaan harjoittaa eri tavoin ja eriasteisena voi jäädä kokonaan havaitsematta, erityisesti kun keskitytään rikoksiin (Women s Aid, 2008). Tilastotiedoista voidaan kuitenkin saada käsitys naisiin kohdistuvan väkivallan laajuudesta. Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen asiakirjan Call to End Violence Against Women and Girls: Taking Action the Next Chapter (Yhdistyneen kuningaskunnan sisäministeriö, 2012), johdannossa sisäministeri toteaa seuraavaa: Vuosittain lähisuhdeväkivallan uhriksi joutuu yli miljoona naista 4, yli naista kärsii seksuaalisesta väkivallasta ja naista raiskataan 5. Tilastotiedot ovat järkyttävää luettavaa. Usein nämä rikokset kuitenkin tapahtuvat suljettujen ovien takana, ja uhrit kärsivät hiljaa. Harvempi kuin yksi neljästä kumppaninsa väkivallan kohteeksi joutuneesta naisesta 6 ja vain noin yksi kymmenestä vakavaa seksuaalista väkivaltaa kokeneesta naisesta ilmoittaa asiasta poliisille (sisäministeriö, 2012). 7 Yleisiä tilastotietoja naisvangeista on saatavilla varsin helposti, vaikka ne eivät useinkaan ole täysin ajantasaisia. Alkuvaiheen lähteinä voidaan käyttää Euroopan neuvostoa ja World Prison Briefiä. Naiset vankilassa yhdistävät tekijät Daphne Strong -hankkeeseen osallistuneiden yhteistyökumppaneiden toteuttamat tutkimukset ovat osoittaneet, että naisvangeilla on yhteisiä tunnusomaisia piirteitä. Näitä ovat muun muassa, mutta eivät pelkästään, seuraavat: päihteiden väärinkäyttö mielenterveyden häiriöt 2 Ks. lisätietoja aiheesta Women s Aidin asiakirjassa Cycle of Violence. Title=Articles%3A+domestic+violence [lainattu ]. 3 Lisätietoja aiheesta Women s Aidin asiakirjassa Topic: Emotional Abuse : Title=Articles%3A+domestic+violence [lainattu ]. 4 Smith, K. ym. (2012). 5 Ks. edellä. 6 Ks. edellä. 7 Smith, K. ym. (2011). 5

6 aiemmin koettu fyysinen/henkinen väkivalta ja seksuaalinen väkivalta taloudelliset ongelmat ja asunto-ongelmat heikko koulumenestys. Seuraavat Daphne Strong -hankekumppaneiden raporteista lainatut esimerkit korostavat näiden tekijöiden merkitystä. Päihteiden väärinkäyttö Suomessa toteutetun tuoreen tutkimuksen mukaan naisvangit kärsivät vakavista terveysongelmista ja päihderiippuvuudesta (Joukamaa ym., 2010). Naisvankien tilanne on yleensä usealla tapaa huonompi kuin miesvankien. Tutkimuksen kohteena olleista naisvangeista (N=101) yli 86 prosentilla oli elinaikanaan jokin riippuvuus. Yleisimpiä olivat alkoholiriippuvuus (~55 prosenttia) ja amfetamiiniriippuvuus (~44 prosenttia). Quaker Council for European Affairsin Ruotsia koskevassa maakohtaisessa raportissa (2007, 7) todetaan, että vuonna 2005 vankilaan saapuneista naisista 56 prosenttia oli huumausaineiden väärinkäyttäjiä. Näistä 88 prosentilla väärinkäytön katsottiin olevan vakavaa. (Ks. edellä.) Ruotsin vankiloissa huumausaineiden väärinkäyttö on vankien keskuudessa alkoholiongelmia yleisempää. Alkoholiongelmasta kärsivien vankien määrä vaihteli kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttiin vuosina , mutta huumeongelmasta kärsivien osuus vaihteli 50:stä 60 prosenttiin (Kriminalvården 2010a; 2010b). Norjassa tehty kansallinen vankien reseptilääkkeiden käyttöä koskeva tutkimus paljasti, että naisvangeista (N=153) 44,4 prosenttia sai lääkitystä psyykkisiin ongelmiin, kun lääkitystä sai vangeista keskimäärin 35,1 prosenttia. Naisvangit käyttivät myös vakaviin alkoholi- tai huumeongelmiin tarkoitettua lääkitystä useammin (5,9 prosenttia) kuin vangit keskimäärin (1,5 prosenttia). Naisille myös määrättiin useammin lääkkeitä somaattisiin sairauksiin, kuten kipuun, migreeniin ja astmaan (Kjelsberg & Hartvig 2005, ). Tanskassa naisvangeista 15,4 prosentilla on alkoholiongelma, mutta heistä vain 11,5 prosenttia saa ongelmaansa hoitoa. Huumeongelmat ovat alkoholiongelmia yleisempiä, sillä 34,5 prosenttia naisista haluaisi saada hoitoa huumeongelmiin ja 27,6 prosenttia heistä saa jo apua (Quaker Council for European Affairs, 2007). Mielenterveyden häiriöt Suomen naisvankien mielenterveydestä tutkimus osoittaa, että jopa 70,3 prosenttia naisvangeista (N=101) kärsi jonkinasteisesta persoonallisuushäiriöstä (Joukamaa ym. 2010). Yleisimpiä persoonallisuushäiriöitä olivat epäsosiaalinen persoonallisuus (58,4 prosenttia) ja tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus (23,8 prosenttia). Tanskassa naisvangeista 40,7 prosentilla oli lisääntyneitä tai paljon masennuksen oireita ja 17,9 prosentilla oli lisääntynyt tai suuri riski satuttaa itseään. Naisista vain 11,1 prosenttia sai hoitoa psyykkisiin ongelmiin, vaikka apua tarvitsi 37 prosenttia naisista, mikä osoittaa vakavia puutteita palveluntarjonnassa (Quaker Council for European Affairs, 2007). Väkivallan kohteeksi joutuminen 6

7 Suomessa hyvin suuri osuus tutkimuksen (Joukamaa ym. 2010) kohteina olleista naisvangeista oli joutunut fyysisen, henkisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi. Jopa 69,3 prosenttia naisista oli joutunut kumppaninsa fyysisesti pahoinpitelemäksi, ja 65,4 prosenttia oli kokenut kumppaninsa taholta henkistä väkivaltaa. Neljäsosaa oli pahoinpidelty lapsena kotona. Myös seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisvankien osuus koko naisväestöstä on hyvin suuri (ks. edellä). Knuutin (2010, 5) mukaan monet Ruotsin naisvangeista kärsivät heikosta itsetunnosta ja ovat traumatisoituneet esimerkiksi seksuaalisen väkivallan tai prostituution vuoksi. Daphne Strong -hanketta varten toteutetusta kirjallisuuskatsauksesta saatiin seuraavat tilastotiedot: 1. Väkivallan kesto: Naiset olivat kokeneet väkivaltaa miehiä pidempään. Lähes kaksi viidesosaa naisuhreista (39 prosenttia) oli kokenut väkivaltaa yli vuoden ajan (Yhdistyneen kuningaskunnan sisäministeriö, 2008), kun vastaavaa oli kokenut miehistä vain 23 prosenttia. Miesuhreista sitä vastoin puolet oli kokenut kumppanin väkivaltaa alle kuukauden, kun naisuhreista tämä koski vain yhtä kolmannesta (32 prosenttia) 2. Fyysiset vammat ja henkiset seuraukset: Väkivallasta aiheutui fyysistä ja henkistä vahinkoa todennäköisemmin naisille (58 prosenttia) kuin miehille (48 prosenttia). 3. Väkivalta raskauden aikana: Noin kolmannes kumppanin väkivaltaa kokeneista naisista oli ollut väkivaltaisen suhteen aikana raskaana, ja heistä 43 prosenttia kertoi kumppanin käyttäneen tai uhanneen käyttää väkivaltaa heidän raskaana ollessaan (sisäministeriö, 2008). 4. Väkivallasta ilmoittaminen: Naiset ilmoittivat väkivallasta paljon todennäköisemmin kuin miehet (83 prosenttia naisista, 62 prosenttia miehistä). Tavallisimmin naiset ja miehet kertoivat asiasta ystäville, sukulaisille tai naapureille. Vaikka suurin osa lähisuhdeväkivallasta jäi ilmoittamatta poliisille (87 prosenttia uhrista), naiset ilmoittivat poliisille kumppanin väkivallasta kaksi kertaa miehiä todennäköisemmin (16 prosenttia naisista, vain 9 prosenttia miehistä). 5. Seksuaalinen väkivalta: Koko elämänsä aikana naiset kokevat seksuaalista väkivaltaa huomattavasti todennäköisemmin kuin miehet. Kolmen kyselyn aikana ( ) naisista lähes neljännes (24 prosenttia) ilmoitti kokeneensa seksuaalista väkivaltaa täytettyään 16 vuotta, miehistä puolestaan 4 prosenttia (sisäministeriö, 2008). Taloudelliset ongelmat ja asunto-ongelmat Naisvangeilla on usein myös taloudellisia ongelmia, ja Suomessa kolme neljästä on saanut toimeentulotukea. Heillä on myös asunto-ongelmia. (Naiset näkyviksi 2008, 3). Asunto-ongelmia on paljon myös vankilasta vapautuneilla naisilla, joilla ei ole pysyvää asuntoa tai jotka päätyvät sukulaisten, ystävien tai väkivaltaisten entisten kumppanien luo (esim. Granfelt 2004). Jotkut vankilasta vapautuneet naiset ajautuvat prostituutioon voidakseen maksaa asumiskulunsa (Nimi Ovessa -hanke 2011, 3). Heikko koulumenestys Kansalliseen keskitasoon nähden naisvangit ovat Suomessa heikosti koulutettuja, ja vain hieman yli puolet on suorittanut edes peruskoulun oppimäärän (Joukamaa ym. 2010, 28). Noin 65 prosenttia naisista kuuluu Suomen tilastokeskuksen luokituksessa alimpaan sosiaaliryhmään (ks. edellä). 7

8 Tanskassa koulutustaustasta todettiin, että suurin osa naisvangeista oli käynyt koulua yhdeksän tai kymmenen vuotta, mutta vain 26,9 prosenttia oli opiskellut 18-vuotiaaksi asti (Quaker Council for European Affairs, 2007). Yhteenveto Edellä on esitetty lyhyt johdanto naisiin kohdistuvan väkivallan käsitteestä, joitakin tilastotietoja ongelman laajuuden osoittamiseksi ja esimerkkejä erityisesti Daphne Strong -hankkeessa tehdystä työstä. Jäljempänä esitetään viitteitä sekä lisää lähdeaineistoa, joka täydentää lyhyttä johdantoa. On kuitenkin tärkeää perehtyä tarvittaessa esimerkkeihin siitä maasta, jossa koulutus toteutetaan, ja sisällyttää esimerkit koulutukseen. Viitteet Lähdeaineisto Yleiset lähisuhdeväkivaltaa koskevat lähteet Lähisuhdeväkivalta ja mielenterveys Lähisuhdeväkivalta ja ikääntyneet naiset Lähisuhdeväkivalta raskauden aikana Tilastotiedot 8

9 Väkivallan yhteiskunnallinen ja oikeudellinen ympäristö Tässä luvussa käsitellään väkivallan merkitystä laajemmassa yhteiskunnallisessa yhteydessä. Johdannon täydentämiseksi viitataan lähdeaineistoon ja esitellään lainsäädäntöä, joka koskee naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa. On tärkeää tarkastella kansallista lainsäädäntöä ja tilastotietoja, jotta saadaan kattava käsitys koulutusmaan tilanteesta. Väkivalta ilmenee omassa ympäristössään WHO:n raportissa vuodelta 2002 todetaan seuraavaa: Väkivalta on yksilöllisten, ihmissuhteisiin liittyvien, sosiaalisten, kulttuuristen ja ympäristöllisten tekijöiden monimutkaisen yhteisvaikutuksen tulosta. On erittäin tärkeää tietää, mikä on näiden tekijöiden ja väkivallan välinen suhde, jotta väkivaltaa saadaan ehkäistyä kansanterveydellisillä toimenpiteillä (luku 1, s.12). Edellä mainitussa raportissa tarkastellaan väkivallan syiden ymmärtämisen ekologista mallia. Sitä on käytetty viimeaikoina parisuhdeväkivallan tutkimisessa. Malli selvittää yksilöllisten ja ympäristötekijöiden suhdetta ja tarkastelee väkivaltaa käyttäytymiseen kohdistuvien monitasoisten vaikutusten tuotteena (WHO, 2002: luku 1, s.12). Lyhyesti sanottuna mallissa määritetään seuraavat neljä tasoa, joita on tarkasteltava väkivallan monimuotoisen luonteen ymmärtämiseksi: 1. Yksilö 2. Ihmissuhteet 3. Yhteisö 4. Yhteiskunta Mallin mukaan väkivallan eri lajeilla on useita yhteisiä riskitekijöitä. Siinä esitetään esimerkiksi, että naiset, joilla on riski joutua kumppaninsa pahoinpitelemiksi, ovat myös vaarassa kokea seksuaalista väkivaltaa (WHO, 2002: luku 1, s ). WHO:n raporttiin sisältyy parisuhdeväkivaltaa käsittelevä luku (luku 4), johon on syytä tutustua kyseisen väkivallan muodon dynamiikan ymmärtämiseksi. Raportissa todetaan, että parisuhdeväkivalta vaikuttaa moneen osatekijään, joita ovat muun muassa terveys talous lapset (WHO 2002: luku 4, s ) Raportissa tarkastellaan myös sitä, miten naiset reagoivat lähisuhdeväkivaltaan tai sen uhkaan. Tätä monimutkaista kysymystä on vaikea ymmärtää, sillä naisen mahdollisuuksia lähteä väkivaltaisesta suhteesta rajoittavat valitettavan usein monet tekijät. Lisätietoja on saatavilla muassa seuraavista lähteistä: 9

10 Women s Aid (2006) Why Doesn t She Leave Hidden Hurt (2012) Why Domestic Abuse Victims Stay Brian Fox (2007) Why Don t They Just Leave? Lähisuhdeväkivallan seuraukset Kuten edellä todettiin, lähisuhdeväkivalta voi vaikuttaa uhrin terveyteen ja talouteen ja sillä voi olla haitallisia vaikutuksia lapsiin. Muita seurauksia voivat olla uhrin turvautuminen alkoholiin, huumeisiin tai rikollisuuteen väkivallasta selviytymiseksi. Monet tukiorganisaatiot ja alan asiantuntijat ovat tunnistaneet nämä toimintatavat ja tarkastelleet niitä. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa Women s Aid on tuottanut selviytyjän käsikirjan (Survivor s Handbook), joka auttaa naisia tunnistamaan selviytymisstrategiansa ja tarjoaa tietoa tukitahoista (Women s Aid, 2009). Huumeriippuvuuden on todettu korreloivan tiiviisti lähisuhdeväkivallan kanssa, varsinkin naisvankien parissa (UNODC, 2008). Huumeiden käytön lisäksi väkivaltainen menneisyys voi johtaa mielenterveysongelmiin sekä posttraumaattiseen stressihäiriöön (UNODC, 2008; Babbel, 2011). Myös lähisuhdeväkivallan lapsiin kohdistuvia vaikutuksia on dokumentoitu laajalti. Women s Aidin mukaan lähisuhdeväkivaltaa näkemään joutuneet lapset voivat kärsiä sekä lyhyt- että pitkäaikaisista kognitiivisista, emotionaalisista ja käyttäytymiseen liittyvistä seurauksista. Lapset reagoivat traumoihin eri tavoin, ja jotkut voivat kestää niitä ilman selviä kielteisiä merkkejä (Women s Aid, N.D). Kuten UNICEF toteaa, lähisuhdeväkivallan tuhoisia vaikutuksia naisiin on dokumentoitu paljon. Huomattavasti vähemmän tiedetään sen vaikutuksista lapsiin, jotka joutuvat näkemään vanhempansa tai huoltajansa joutuvan väkivallan uhriksi. Nämä lapset ovat lähisuhdeväkivallan unohdettuja uhreja. (2006) Kun lähisuhdeväkivallan ja muun naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ongelma on tullut yhä laajemmin tietoon, uutta lainsäädäntöä on laadittu aiheesta niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Seuraavassa luvussa kuvataan lyhyesti tätä lainsäädäntöä. Oikeussuojakeinot Tässä luvussa tarkastellaan lyhyesti lähisuhdeväkivallan torjumiseen tähtäävää ja naisvankeja koskevaa lainsäädäntöä Euroopassa ja kansainvälisellä tasolla. On tärkeää tarkastella ja sisällyttää koulutukseen tarvittaessa kansallista lainsäädäntöä, joka koskee lähisuhdeväkivaltaongelmaa koulutusmaassa. Vastaavasti on selvitettävä, mikä on kansallisen poliisin toimivalta väkivaltatapauksissa. Euroopan unionin toimet Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen, vakiintunut ilmiö, joka voi vaihdella yhteiskunnan sosiaalisten, taloudellisten, kulttuuristen ja poliittisten olosuhteiden mukaan. Se aiheuttaa vakavia seurauksia uhrien fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle ja yhteiskunnan kehitykselle yleisesti ottaen. Sen syitä ovat pääasiassa sukupuolten välinen taloudellinen ja valta-asemaan liittyvä eriarvoisuus, tavat, perinteet, uskonnolliset arvot, poliittinen epävakaus ja aseelliset selkkaukset (Europa, 2010). 10

11 Kuten edellä olevasta lainauksesta voidaan päätellä, naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ongelma tunnustetaan Euroopassa. EU:ssa on laadittu suuntaviivoja ilmiön torjumiseksi ja sen poistamiseksi. Keskeiset toimet esitetään tässä, mutta lukua on päivitettävä säännöllisesti, jotta tiedot pysyvät ajan tasalla. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja kaikkinaisen heihin kohdistuvan syrjinnän torjumista koskevissa EU:n ohjeissa ilmaistiin EU:n selkeä poliittinen tahto painottaa naisten oikeuksia ensisijaisena kysymyksenä ja antaa EU:n toimille tällä alalla jatkuvuutta käsiteltäessä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa (EU, 2008). Toinen merkittävä teksti on hiljattain hyväksytty EU:n direktiivi rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista. Euroopan komissio on asettanut rikoksen uhrin suojelun ja suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamisen strategiseksi prioriteetikseen Tukholman ohjelman ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman mukaisesti. Uhrin oikeuksille annetaan näissä asiakirjoissa ensisijainen merkitys EU:n asialistalla. Niissä myös todetaan lokakuussa 2009 kokoontuneen oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmien mukaisesti, että tarkoituksena on ottaa käyttöön uhrin asemaa koskeva yhdennetty ja koordinoitu lähestymistapa. Komissio esitti toukokuussa 2011 ehdotuksen rikoksen uhrien oikeuksia koskevista vähimmäisvaatimuksista annettavaksi direktiiviksi (IP/11/585 ja MEMO/11/310), ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyi sen lokakuussa Sen jälkeen kun direktiivi on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä, jäsenvaltioilla on kolme vuotta aikaa sisällyttää sen säännökset kansalliseen lainsäädäntöönsä. Rikoksen uhrien oikeuksia koskevista vähimmäisvaatimuksista annetulla uudella EU:n direktiivillä varmistetaan, että kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa: uhreja kohdellaan kunnioittavasti, ja poliisit, syyttäjät ja tuomarit saavat asianmukaista koulutusta rikoksen uhrin kanssa toimimisesta; uhrit saavat tietoa oikeuksistaan tavalla, jonka he ymmärtävät; uhreille tarkoitettuja tukipalveluja on saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa; uhrit saavat halutessaan osallistua oikeudenkäyntiin ja heitä autetaan osallistumaan oikeuden istuntoon; erityisen haavoittuvassa asemassa olevat uhrit kuten lapset, raiskauksen uhrit tai vammaiset määritellään ja heille tarjotaan asianmukaista suojaa; uhreja suojellaan poliisitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana (Eur-lex, 2012). Edellä esitetyn mukaisesti Euroopan neuvoston yleissopimuksessa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS N:o: 210) näytetään tietä oikeudellisen kehyksen luomiseksi yleiseurooppalaisella tasolla, jotta naisia voidaan suojella väkivallan kaikilta muodoilta sekä ehkäistä, tuomita ja poistaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa (Euroopan neuvosto, 2011). Lisäksi on tehty toteutettavuustutkimus johdonmukaisen analyysin laatimiseksi kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamisen tarpeesta, mahdollisuuksista ja esteistä kolmella väkivallan alalla EU:n jäsenvaltioissa (EU, 2011; 13). Daphne-ohjelmaan kuuluva tutkimus nousi esiin, kun tunnustettiin, että valtion vastuulla on torjua väkivaltaa, joka kohdistuu yksilöihin yhteiskuntaryhmän jäsenenä ja/tai kohtuuttomassa määrin haavoittuvien ryhmien jäseniin (EU, 2011; 13). 11

12 Naisvangit Yksi naisvankeja koskeva merkittävä edistysaskel oli naisvankien kohtelua ja naispuolisten rikoksentekijöiden vapaudessa suoritettavia rangaistuksia koskevien Yhdistyneiden kansakuntien sääntöjen hyväksyminen (Yhdistyneet kansakunnat, 2010). YK:n yleiskokous hyväksyi nämä ns. Bangkokin säännöt 21. joulukuuta Ennen niitä vain muutamissa säännöksissä käsiteltiin naisten ja tyttöjen tarpeita ja ominaispiirteitä rikosoikeudellisessa järjestelmässä. Vuonna 1980 järjestetty YK:n kuudes rikosten ehkäisyä ja rikoksentekijöiden kohtelua tarkastellut kongressi totesikin selkeästi, että naiset eivät usein saa samaa huomiota kuin miespuoliset rikoksentekijät. Kesti kuitenkin vuoteen 2009 saakka ennen kuin YK:n rikoskomissio antoi asiantuntijaryhmälle tehtäväksi laatia säännöt juuri tämän puutteen korjaamiseksi (Penal Reform International, 2011) Yhteenveto Tässä luvussa on kuvattu yhteiskunnallista ympäristöä, jossa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ilmenee, sekä mainittu lähteitä, joiden ansiosta lukija saa käsityksen niistä lukuisista tekijöistä, jotka voivat osaltaan edistää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Siinä kuvataan tällaisen väkivallan mahdollisia seurauksia. Lopuksi tarkastellaan lyhyesti pyrkimyksiä puuttua ongelmaan eurooppalaisen lainsäädännön avulla ja esitetään joitakin keskeisiä lisätietojen lähteitä. Viitteet Lähdeaineisto 12

13 Vankilan jälkeen Keskeinen tekijä, jolla autetaan entisiä vankeja palaamaan yhteiskuntaan, on tarjota tehokasta tukea itsenäisten selviytymistaitojen kehittämiseen ja asunnon säilyttämiseen. On erittäin tärkeää tarjota myös johdonmukaista portti vapauteen -tukea KAIKILLE vangeille, joilla ei ole vakinaista asuntoa (MacDonald ym., 2012). Kuten edellä todetaan, yksi tärkeimmistä tekijöistä sen varmistamisessa, että vapautuneet vangit pystyvät palaamaan yhteiskuntaan, on suunniteltu tuki, joka alkaa heti henkilön vapauduttua vankilasta. On olemassa viitteitä siitä, että väkivallan uhreiksi joutuneet naiset ajautuvat helposti takaisin väkivallan kierteeseen, elleivät he pääse pois väkivallan tekijän luota, joka monissa tapauksissa on heidän kumppaninsa. Tässä luvussa tarkastellaan hankkeita ja resursseja, joilla on tarkoitus tarjota tukea juuri kriittisellä hetkellä eli vankilasta vapauduttaessa. Tarpeen tunnistaminen Norman ja Barron (2011) toteavat seuraavaa: Kaikkien lähisuhdeväkivaltaa tai seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisvankien parissa työskentelevien ensisijaisia tavoitteita ovat vahingon riskin vähentäminen; mahdollisuuksien tarjoaminen lähisuhdeväkivallasta tai seksuaalisesta väkivallasta toipumiseen; rikoksen uusimisen vähentäminen (Norman ja Barron, 2011: 7). Kirjoittajat toteavat edelleen, että keskeistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa on tuen ja resurssien tarjoaminen (ks. edellä). Lisäksi he katsovat, että rikoksentekijöille tarjottavien palvelujen strategisesta hallinnoinnista ja kehittämisestä vastaavien tahojen vastuulla on kehittää sellaisia toimitapoja ja käytäntöjä, joilla varmistetaan lähisuhdeväkivallan tai seksuaalisen väkivallan tehokas torjunta kaikilla tasoilla (Norman ja Barron, 2011: 17). Norman ja Barron huomauttavat, että tarvitaan lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan torjumista koskeva koko järjestelmän kattava lähestymistapa. Se sisältää tarpeen määrittämisen; sellaisten strategioiden ja toimitapojen luomisen lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan torjumiseksi, jotka noudattavat kansallista ohjeistusta ja tunnustettuja parhaita käytäntöjä; toimimisen yhdessä kumppaneiden kanssa virastojen välisen yhteisen ja koordinoidun toiminnan takaamiseksi; palveluiden kehittämisen laatukehyksessä; palveluiden ja niiden vaikutusten seurannan ja arvioinnin (Norman ja Barron, 2011: 17). Näistä vaatimuksista keskeisimpiä on tarve tehdä yhteistyötä kumppaneiden kanssa virastojen välisen yhteisen ja koordinoidun toiminnan takaamiseksi. Kuten Norman ja Barron toteavat (2011), eri virastojen palvelutarjontaa ei pidä suunnitella erikseen, ja siinä on otettava huomioon muun muassa 13

14 keitä ovat nykyiset ja mahdolliset kumppanit strategia ja palvelujen tarjoaminen? kuinka kumppanit voivat osaltaan vastata lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisvankien tarpeisiin? mitä mahdollisuuksia on toteuttaa yhteisiä hankkeita, yhteistyötä ja/tai lähetekäytäntöjä? (Norman ja Barron, 2011: 19). Portti vapauteen -palveluiden tarve Kuten edellä todettiin, väkivallasta ja/tai lähisuhdeväkivallasta kärsivien naisvankien kannalta yksi keskeisin vaihe on paluu vankilasta takaisin yhteiskuntaan. Useat tahot ovat painottaneet, että vankilasta vapautumisen kriittisellä hetkellä on tärkeää saada tukea ja että tällaisesta tuesta on puutetta. Naisvangit ovat korostaneet, ettei tukea ole tarjolla riittävästi vankilasta vapautumisvaiheessa ja että se heikentää heidän luottamustaan itseensä. Mentorointipalvelut ja saattajapalvelut on määritetty mahdollisiksi vastauksiksi tukitarpeeseen. Kotoutumistavoitteiden saavuttamiseksi palvelujen tarjonnassa on ymmärrettävä, että naisvangit tarvitsevat portti vapauteen -tukea, joka suunnitellaan hyvissä ajoin ennen vapautumista. Portti vapauteen -tuki on erityisen tärkeää naisille, ja sen yhteydessä on varmistettava, että naisvangit ovat tietoisia nykyisistä tai ehdotetuista uusista järjestelyistä, jotka koskevat heidän huollettavanaan olevia lapsia. Tämän vuoksi laaja-alaisen tuen tarjoamiseen on otettava mukaan monia yhteiskunnan organisaatioita, kuten sosiaalitoimi ja naisjärjestöt (NOMS South West, ND: 3). Koska naisvankien tuomiot ovat tavallisesti paljon lyhyempiä kuin miesvankien tuomiot, naisvankeja vapautumisen jälkeen tukevia portti vapauteen -palveluja pidetään erittäin tärkeinä yhteiskuntaan palaamisen varmistamisessa. Palveluista hyötyvät erityisesti ne naisvangit, joita siirretään useita kertoja vankeuden aikana ja/tai jotka ovat pikkurikosten uusijoita ja joilla on moninaisia tarpeita. Pelkkä neuvonta ei riitä täyttämään naisvankien tarpeita, vaan naisvangit tarvitsevat tukea kaikissa yhteiskuntaan palaamisen vaiheissa (Government Equalities Office, 2010: 12). Kuten edellä todetaan, portti vapauteen -palvelut ovat erityisen tärkeitä lyhyitä tuomioita suorittaville naisille. Tämä pätee myös mielenterveysongelmista kärsiviin naisiin: Portti vapauteen -palvelut ovat tärkeitä mielenterveysongelmista kärsiville naisille, jotka saattavat olla vankilasta vapautuessaan kodittomia tai vailla tukea ja tämän vuoksi erityisen haavoittuvia (NOMS South West, ND: 3). Yksi lähisuhdeväkivallan ja/tai hyväksikäytön uhreiksi joutuneiden naisten suurimmista huolenaiheista on asuminen. On arvioitu, että 30 prosenttia naisista menettää asuntonsa vankeustuomion vuoksi (Corston Report, 2007: 3). On olemassa vaara, että lähisuhdeväkivallan ja/tai hyväksikäytön kohteeksi joutunut nainen palaa vankilasta vapautuessaan väkivaltaisen kumppaninsa luo, ellei vaihtoehtoisia järjestelyjä selvitetä hyvissä ajoin ennen tuomion päättymistä (Norman ja Barron, 2011). Vaikka Yhdistyneessä kuningaskunnassa tunnustetaan, että erityisesti lähisuhdeväkivallasta ja/tai hyväksikäytöstä kärsivät tai moniongelmaiset naiset tarvitsevat asiantuntijapalveluja, palvelujen tarjonta ei kuitenkaan vastaa vaatimuksia. Naisvangeille tarkoitettujen johdonmukaisten asiantuntijapalveluiden tarjonnan puute on järkyttävä, ja kun ryhmäperusteisia ohjelmia on olemassa, niitä tarjotaan ilman johdonmukaisia standardeja, riittävää riskinarviointia, neuvontatukea tai arviointia. Tällaisinaan palvelut lisäävät vapautuvien naisvankien turvallisuusriskiä ja vaarantavat heidän lastensa turvallisuuden (Women Offender Campaign Network, ND). 14

15 Yhteenveto Tässä luvussa tarkastellaan lähisuhdeväkivallan ja/tai hyväksikäytön uhreiksi joutuneiden vankilasta vapautuvien naisien palveluista saamaa hyötyä sekä sitä, kuinka vankilatyöntekijöiden on yhteistyössä ulkopuolisten tahojen kanssa varmistettava, että tarvittavat palvelut ovat saatavilla. Luvun lopussa esitetään valikoima lähteitä, jotka tarjoavat lisätietoja aiheesta. Koska naisille tarkoitettuja portti vapauteen -palveluita on tarjolla niukasti, tässä esitetään myös joitakin yleisiä aloitteita. Viitteet Lähdeaineisto 15

16 Verkostoituminen ja yhteistyö Usean viraston yhteiset ja koordinoidut toimet ovat paras tapa puuttua lähisuhdeväkivaltaan ja mielenterveysongelmiin. Lähisuhdeväkivaltaa kokevalla naisella on todennäköisesti moninaisia tarpeita, ja hän saattaa tarvita tietoa oikeuksistaan, sosiaaliturvasta sekä asumisesta (EACH 2009, 38). Väkivaltaa kokeneiden naisten parissa työskentelystä saadut kokemukset osoittavat, että verkostoituminen ja yhteistyö ovat keskeisessä asemassa naisvankien kokemaan lähisuhdeväkivaltaan ja hyväksikäyttöön puuttumisessa. Tässä luvussa esitetään esimerkkejä Daphne Strong -hankkeeseen osallistuneiden yhteistyökumppanien toiminnasta. On tärkeää päivittää tätä lukua esimerkeillä koulutusmaasta ja muualta. Organisaatioiden yhteistyö Organisaatioiden yhteistyö nuorten naisvankien tukemiseksi raskauden aikana Mamma Mia Saksa Nurnbergiläinen Treffpunkt e.v. -yhdistys on marraskuusta 2004 alkaen tarjonnut Mamma Mia -koulutusohjelmaa nuorille naisvangeille, jotka ovat raskaana tai joilla jo on lapsia. Yhteiskuntapalveluun tuomitut nuoret äidit ovat toisinaan ylirasittuneita, eikä heitä pitäisi erottaa lapsistaan tuomion vuoksi. Ohjelma tarjoaa pakollisen vaihtoehdon työlle ja auttaa nuoria naisvankeja analysoimaan elämäntilannettaan ja rikollista toimintaansa. Koska yhteistyöhön osallistuu monia sosiaalialan palveluntarjoajia ja laitoksia, kuten työnvälitystoimistoja, nuoret naiset oppivat hyödyntämään neuvontapalveluja. Lisäksi säännölliset tapaamiset auttavat nuoria äitejä luomaan tiiviimmän sosiaalisen verkoston (Saksa, kirjallisuuskatsaus). Vankiloilla on vähän resursseja, joten on järkevää tehdä yhteistyötä erilaisten asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Silti vain harvat vankilat tekevät yhteistyötä ulkopuolisten organisaatioiden kanssa. Vertaisneuvonta Yhteistyössä on usein kyse siitä, että väkivaltaa kokenut nainen ohjataan taholle, jolla on parhaat valmiudet auttaa häntä. Kaksi saksalaista vankilaa on käynnistänyt yhteistyön kansalaisjärjestöjen kanssa. Väkivaltaa kokeneen naisen tilannetta sekä väkivallan ja hyväksikäytön seurauksia koskevan vertaisneuvonnan lisäksi on käynnistetty tiivis yhteistyö Centre for Women s Aidin kanssa sekä auttava puhelinpalvelu. Rikoksentekijöiden ja uhrien keskuksen kerrotaan osallistuvan säännöllisesti toimintaan ainakin yhdessä vankiloista. Sen lisäksi tarjotaan lähetteitä sosiaalipalveluihin vankilan ulkopuolella. Kriminaalihuoltolaitos luo 16

17 yhteyden vankilaan vapautumisen lähestyessä ja tarjoaa naisvangeille tiedotusmateriaalia (Saksa, kartoitustehtävä). Ohjelmien tarjoaminen naisvangeille Vankilat tarjoavat vangeille erilaisia ohjelmia usein ulkopuolisten organisaatioiden kanssa. On varsin yleistä, että ulkopuoliset organisaatiot tekevät yhteistyötä vankiloiden kanssa tarjotakseen ohjelmia väkivaltaa kokeneille naisille. Lubliniecin rangaistuslaitoksessa pantiin täytäntöön vuosina Euroopan sosiaalirahaston rahoitustuella Equal-yhteisöaloitteen puitteissa ja yhteistyössä naisten oikeuksien keskuksen kanssa ohjelma Work Dignified Life of Women Victims of Domestic Violence (Fundacja Fundusz Wspólpracy, n. d.). Ohjelmalla tähdättiin lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten ammatilliseen aktivointiin. Siinä tarjottiin draamaterapiaa naisille, jotka oli tuomittu heitä väkivaltaisesti kohdelleen henkilön surmasta. Lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa tehtävään työhön sisältyi heidän itsetuntonsa ja omanarvontuntonsa vahvistaminen, myönteisten kokemusten tarjoaminen sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, myönteisten suhteiden luominen muihin ryhmän jäseniin sekä mielenterveydellisen ja emotionaalisen tilan parantaminen (Cywinski, 2009). Naisvangit esittivät näytelmän kokemastaan väkivallasta ja muista siihen liittyvistä kokemuksistaan. Esitys, jonka nimi oli Villiruusun tuoksu, sai paljon kiitosta ja herätti kiinnostusta. Se esitettiin monta kertaa vankilan ulkopuolella, jopa ulkomailla (Puola, kirjallisuuskatsaus). Toinen aloite oli lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille suunnattu Lubliniecin rangaistuslaitoksen koulutusohjelma (Kalinowska-Prokopowicz, 2009), joka toteutettiin yhdessä naisten oikeuksien keskuksen ja Lubliniecin piirikunnan poliisilaitoksen kanssa. Keskustelun ja luentojen kaltaisten opetusmetodien lisäksi ohjelmassa tarjotaan henkilökohtaista psykologin ohjausta (Puola, kirjallisuuskatsaus). Toinen mielenkiintoinen esimerkki on Väkivallan ehkäiseminen -ohjelma (Nielubowicz ja Niemiec, 2009), jota toteutetaan Krakovan rangaistuslaitoksessa Nowa Hutassa yhteistyössä muiden organisaatioiden ja laitosten kanssa. Ohjelmassa pyritään tarjoamaan tietoja lähisuhdeväkivallan syistä ja seurauksista sekä lisäämään naisvankien itseluottamusta (Puola, kirjallisuuskatsaus). Niskon rangaistuslaitoksessa on pantu täytäntöön aloite nimeltä Toisen mahdollisuuden akatemia. Naisvangeille suunniteltu ohjelma perustuu hyvin henkilökohtaiseen lähestymistapaan. Ohjelmassa jokaiselle naiselle tarjotaan yksilöllistä terapiaa. Seitsemästä valinnanvaraisesta moduulista yksi koskee lähisuhdeväkivallan ehkäisemistä (Puola, kirjallisuuskatsaus). Bialystokin tutkintavankilan naisten osastolla on vuodesta 2004 lähtien toteutettu säännöllisesti ainutlaatuista ohjelmaa nimeltä Vankilakorkeakoulu Tie vapauteen (Lotowski, 2009). Kyseessä on vuosittain toteutettava, kattava ja ennaltaehkäisevä koulutusohjelma, johon sisältyy lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tarkoitetut moduulit Stop väkivalta, Uhri, Rikoksentekijä ja Itsetuhoinen käytös (Puola, kirjallisuuskatsaus). 17

18 Samassa vankilassa on käynnissä myös yhteistyössä piirikunnan kriisikeskuksen kanssa toteutettu lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden vankien koulutusohjelma (Wójtowicz, 2009) (Puola, kirjallisuuskatsaus). Ohjelmien kehittäminen Yhteistyö tietämystä lisäävien ohjelmien tuottamiseksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteutetaan Sex Workers in Custody/Community (SWICC) ohjelmaa, jonka tarkoituksena on lisätä tietämystä seksityötä tekevistä naisista. Yhteistyöohjelmaan osallistuvat NOMS Women s Team, United Kingdom Human Trafficking Centre, Eaves & POPPY -hanke, Anti-Trafficking Alliance ja The Griffins Society. Päätavoitteena on lisätä rikosoikeudellisen alan työntekijöiden tietämystä seksityön todellisuudesta ja vaikutuksista (UK, kartoitusharjoitus). Yhdistyneessä kuningaskunnassa National Offender Management Service Women s Team on kehittänyt Women-ohjelman (WASP). Sillä pyritään lisäämään naisvankien parissa työskentelevien tietämystä tätä ryhmää koskevista aiheista. Ohjelman esittelee yhteistyöryhmä, joka koostuu tavallisesti NOMSin henkilöstön ja vankilahenkilökunnan edustajista (UK, kartoitusharjoitus). Viitteet Lähdeaineisto 18

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.10.2016 COM(2016) 650 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 4.3.2015 B8-0220/2015 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission julkilausuman johdosta työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti internetissä tapahtuvan lasten

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Hankkeen tausta Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kehitetään seksuaalisen väkivallan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta 7. toukokuuta 2001 PE 286.758/1-5 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-5 LAUSUNTOLUONNOS: Elizabeth Lynne (PE 286.758)

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Unionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa asiassa C-307/10, IP Translator, ja vastasi esitettyihin kysymyksiin seuraavasti:

Unionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa asiassa C-307/10, IP Translator, ja vastasi esitettyihin kysymyksiin seuraavasti: Yhteinen tiedonanto Nizzan luokituksen luokkaotsikoiden yleisnimikkeitä koskevista yhteisistä käytännöistä v1.2, 1 28. lokakuuta 2015 Unionin tuomioistuin antoi 19.6.2012 ratkaisunsa asiassa C-307/10,

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.6.2012 COM(2012) 329 final 2012/0159 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.6.2013 COM(2013) 484 final 2013/0226 (COD) C7-0205/13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS sisävesiväylien/sisävesiliikenteen tavarakuljetusten tilastoista annetun

Lisätiedot

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Heini Kainulainen Tutkija, OTT, dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 029 566 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 15.11.2012 2011/0254(NLE) LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne VAT-verkoston yhteistyöpäivät 25. 26.5.2016 Erikoistutkija Rikosseuraamuslaitos sasu.tyni@om.fi 1 Esityksen sisältö & rajaus Yleiskuvaus vapautuneiden vankien

Lisätiedot

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä

Lisätiedot

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU JOHDANTO Tämä huoneentaulu on tarkoitettu verkkovastaamisen tueksi nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Huoneentaulun tarkoituksena on antaa ohjeet verkkovastaajille vastauksen

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. helmikuuta 2017 (OR. en) 6757/17 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 24. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: MI 167 ENT 49 COMPET 152 DELACT 35 Euroopan komission

Lisätiedot

Naisvankien opiskelumahdollisuudet Naisvankiseminaari 8.3.2016 Kati Sunimento Rise/Keskushallintoyksikkö

Naisvankien opiskelumahdollisuudet Naisvankiseminaari 8.3.2016 Kati Sunimento Rise/Keskushallintoyksikkö Naisvankien opiskelumahdollisuudet Naisvankiseminaari 8.3.2016 Kati Sunimento Rise/Keskushallintoyksikkö VL: Rikosseuraamusalue tai vankila sopii vankilassa toteutettavasta tutkintoon johtavasta tai muusta

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) 13883/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätöslauselma Eurooppa-neuvoston kokousten ja muiden vastaavien

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena RutiiNiksi pilottikoulutus THM Sirkka Perttu Systemaattisen kysymisen mahdollisuudet Kysyminen itsessään on interventio Antaa asiakkaalle mahdollisuuden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0013 (COD) 11197/16 TRANS 296 CODEC 1056 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 596 final 2014/0278 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen päättymisestä tiettyihin ennen

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 595 final 2014/0277 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen päättymisestä tiettyihin ennen

Lisätiedot

56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Hinta: 3 EUR

56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Hinta: 3 EUR Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1977-1053 C 13 Suomenkielinen laitos Tiedonantoja ja ilmoituksia 56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Ilmoitusnumero Sisältö Sivu III Valmistavat säädökset TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) 10343/1/16 REV 1 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENFOPOL 209 JAIEX 67 COEST 161 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS hyväksynnän antamisesta Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VUOROPUHELU: MONIALAISET SUUNTAVIIVAT TYÖHÖN LIITTYVÄN KOLMANNEN OSAPUOLEN VÄKIVALLAN JA HÄIRINNÄN TORJUNTAAN

EUROOPAN TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VUOROPUHELU: MONIALAISET SUUNTAVIIVAT TYÖHÖN LIITTYVÄN KOLMANNEN OSAPUOLEN VÄKIVALLAN JA HÄIRINNÄN TORJUNTAAN EUROOPAN TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VUOROPUHELU: MONIALAISET SUUNTAVIIVAT TYÖHÖN LIITTYVÄN KOLMANNEN OSAPUOLEN VÄKIVALLAN JA (Epävirallinen käännös 1.12.2011) (I) JOHDANTO 1. Suuntaviivojen tavoitteena on varmistaa,

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa. Rauman kevätseminaarin ryhmätyöt

Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa. Rauman kevätseminaarin ryhmätyöt Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa Rauman kevätseminaarin ryhmätyöt Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa A Miten kerhossani on pidetty

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot