STRONG-hanke Väkivaltaa kokeneiden naisvankien valmiuksien kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STRONG-hanke Väkivaltaa kokeneiden naisvankien valmiuksien kehittäminen"

Transkriptio

1 JUST/2010/DAP3/AG/1110 STRONG-hanke Väkivaltaa kokeneiden naisvankien valmiuksien kehittäminen Lähdeaineisto WIAD - Scientific Institute of the Medical Association of German Doctors, Bonn, Germany Projektipäällikkö: Caren Weilandt Bonn, helmikuu 2013

2 Johdanto Tämä lähdeaineisto on koottu täydentämään Daphne Strong -koulutusohjelmaa, ja sen tarkoituksena on auttaa kouluttajia ja koulutettavia pohtimaan koulutusjaksojen sisältöä ja opittujen tietojen soveltamista käytännön työssä. Aineisto sisältää myös joitakin lisätietoja, joita voitaan käyttää tarvittaessa lähteinä. Aineistoa voidaan siis käyttää myös itsenäisenä koulutusmateriaalina. Suuri osa aineistosta pohjautuu EU:n rahoittamaan Daphne Strong -hankkeeseen. Stronghankkeessa pyritään tarjoamaan rikosoikeudellisen alan työntekijöille laajempi käsitys sellaisten syrjäytyneiden naisten kohtaamista ongelmista, jotka ovat kokeneet lapsuudessa, parisuhteessa tai muutoin fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. 1 Tässä yhteydessä on huomattava, ettei asiakirja ole lopullinen. Siinä esitetyt esimerkit ja tiedot eivät ehkä sovellu käytettäväksi kaikissa maissa, joten niitä on pidettävä esimerkkeinä, joita voidaan mukauttaa oman vankilan tai paikkakunnan käyttöön. Aineistoon voidaan myös vapaasti lisätä uutta materiaalia aina, kun sellaista saadaan käyttöön. Aineisto on jaettu lukuihin, joissa kussakin tarkastellaan tiettyä lähisuhdeväkivaltaan liittyvää näkökohtaa. Luvut täydentävät rikosoikeudellisen alan työntekijöiden koulutuspakettia, joka on toinen Daphne Strong -hankkeen tuotos. Aineisto on jaettu osiin seuraavien laajojen teemojen mukaisesti. Tausta- ja tilastotiedot Luvussa annetaan yksityiskohtaista tietoa lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisvankien ongelman laajuudesta. Se sisältää lisätietoja keskeisistä aiheista, lähisuhdeväkivallan yhteisistä piirteistä eri puolilla EU:ta ja tilastotietoja naisvangeista, kuten henkisistä ongelmista ja huumeongelmista kärsivistä sekä väkivaltaa kokeneista naisvangeista. Luvussa hyödynnetään myös Daphne Strong -hankkeen yhteistyökumppanien tekemää tutkimustyötä, jossa määriteltiin väkivaltaiseen menneisyyteen liittyviä seikkoja. Näitä voivat olla esimerkiksi mielenterveysongelmat, huumeiden/alkoholin ongelmakäyttö, itsensä vahingoittaminen ja etninen alkuperä. Puheeksi ottaminen Puheeksi ottaminen on keskeinen teema, joka toistuu kirjallisuuskatsauksissa, keskusteluissa, haastatteluissa ja kyselyissä. Tämän vuoksi sille on asianmukaista osoittaa oma lukunsa. Luvussa esitetään neuvoja ja ohjeita niitä tilanteita varten, joissa naisvanki paljastaa joutuneensa lähisuhdeväkivallan uhriksi, sekä esimerkkejä eri tavoista, joilla puheeksi ottaminen voi tapahtua. 1 Lisätietoja Daphne Strong -hankkeesta on saatavilla osoitteesta: 2

3 Vankilan jälkeen Vankilasta vapautuminen on määritetty ratkaisevaksi hetkeksi vangin elämässä. Lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille naisille on hyvin tärkeää valmistautua yhteiskuntaan paluuseen. Luvussa esitetään esimerkkejä Euroopassa tällä hetkellä noudatetuista hyvistä käytännöistä, toteutustavoista ja vaikutuksista vankilasta vapautuneisiin naisvankeihin. Tätä lukua on tärkeää täydentää koulutuspaikan paikallisilla käytännöillä. Verkostoituminen ja yhteistyö Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisvankien kanssa työskentelyssä verkostoituminen ja yhteistyö ovat tärkeä osana ongelman ratkaisua. Tarkoituksena on määrittää yhteistyöprosessin resurssit, kuten yhteistyön edut ja haitat, toimivat kumppanuudet sekä tilanteet, joissa yhteistyö ei toimi. Lukuun on sisällytetty myös esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja mahdollisia tapaustutkimuksia eri puolilla Eurooppaa käynnissä olevien hankkeiden kuvaamiseksi. Kuten edellä on todettu, aineistoa on kuitenkin tärkeää päivittää säännöllisesti sen varmistamiseksi, että uudet tutkimukset, teoriat ja esimerkit onnistuneista hankkeista saadaan siirrettyä käytäntöön ja että materiaali kuvastaa koulutusmaan nykyisiä käsityksiä ja käytäntöjä. 3

4 Tausta- ja tilastotiedot Määritelmät Tässä luvussa tarjotaan tietoja naisiin kohdistuvan väkivallan käsitteestä, sen ilmenemistavoista ja -ympäristöstä sekä tilastotietoa ongelman laajuudesta. Luku sisältää myös joitakin havaintoja naisvankeja yhdistävistä tekijöistä. Siinä mainitaan viitteitä ja lisämateriaalia lisätietojen saamiseksi kaikista edellä mainituista aiheista. Luvun alussa määritetään joitakin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan liittyviä käsitteitä: a) naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusrikkomus ja naisiin kohdistuvaa syrjintää, ja sillä tarkoitetaan kaikkia sukupuoleen perustuvia väkivallantekoja, joista seuraa tai joista todennäköisesti seuraa naisille fyysistä, seksuaalista, psyykkistä tai taloudellista vahinkoa, tai tällaisilla teoilla uhkaamista, pakottamista tai mielivaltaista vapaudenriistoa, niin julkisesti kuin yksityiselämässäkin; b) lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä, seksuaalista tai taloudellista väkivaltaa, joka tapahtuu perheessä tai kotitaloudessa tai entisten tai nykyisten puolisoiden tai kumppanien välillä, riippumatta siitä, asuuko väkivaltaan syyllistynyt henkilö samassa taloudessa uhrin kanssa; c) sukupuolella tarkoitetaan sosiaalisesti rakennettuja rooleja, käyttäytymismalleja, toimintaa ja attribuutteja, jotka tietyssä yhteiskunnassa katsotaan sopiviksi naisille tai miehille; d) naisiin kohdistuvalla sukupuoleen perustuvalla väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, joka kohdistuu naiseen siksi, että tämä on nainen, tai joka kohdistuu pääasiassa naisiin; e) uhrilla tarkoitetaan luonnollista henkilöä, johon a ja b kohdissa määritetty väkivalta kohdistuu; f) naisia ovat myös alle 18-vuotiaat tytöt. (Euroopan neuvosto, 2011). lähisuhdeväkivalta on fyysistä, seksuaalista, henkistä tai taloudellista väkivaltaa, joka tapahtuu lähisuhteessa tai perheessä ja joka muodostaa hallinnan ja kontrollin käyttäytymismallin. Siihen voivat sisältyä pakkoavioliitot ja niin kutsutut kunniarikokset. Lähisuhdeväkivalta voi käsittää monenlaista hyväksikäyttöä, joka ei sellaisenaan ole varsinaisesti väkivaltaista. (Women s Aid, 2007) Näihin yleisiin määritelmiin sisältyy erillisiä alaluokkia, joita ovat seksuaalinen väkivalta ja henkinen väkivalta. Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivan Women s Aidin kaltaisilla organisaatioilla on kattavat verkostot, jotka tarjoavat yksityiskohtaista tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja hyväksikäytöstä (Women s Aid, 2012). Näihin verkostoihin olisi myös syytä tutustua laajemman käsityksen saamiseksi lähisuhdeväkivallan käsitteestä, joka kattaa esimerkiksi vallan ja kontrollin teorian sekä lähisuhdeväkivallan vaikutuksen lapsiin. Tilastotiedot Tilastotiedot tarjoavat lisää yksityiskohtaista tietoa lähisuhdeväkivallan laajuudesta. On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki naisia ja lähisuhdeväkivaltaa koskevat tilastot ovat tulkinnanvaraisia. 4

5 Yhdistyneen kuningaskunnan Women s Aid on koonnut seikkoja, jotka on otettava huomioon tilastoja tulkittaessa: lähisuhdeväkivallasta ja/tai hyväksikäytöstä käytetty määritelmä kuinka tiedot on kerätty ketä tai mitä ne koskevat ja kuinka paljon ihmisiä tai organisaatioita ne kattavat kuka tiedot on kerännyt ja mitä tarkoitusta varten (Women s Aid, 2012). Women s Aidin mukaan lähisuhdeväkivaltaa on tarkasteltava osana valtaa ja kontrollia 2, jotka tavallisesti (mutta eivät aina) perustuvat sukupuoleen. Toistuvaa ja pahenevaa väkivaltaa, joka tapahtuu pelon ja uhkailun ilmapiirissä, ei ole helppo havaita tilastotiedoissa, jotka perustuvat ilmoitettuihin väkivallan tekoihin. Henkinen väkivalta 3 jota voidaan harjoittaa eri tavoin ja eriasteisena voi jäädä kokonaan havaitsematta, erityisesti kun keskitytään rikoksiin (Women s Aid, 2008). Tilastotiedoista voidaan kuitenkin saada käsitys naisiin kohdistuvan väkivallan laajuudesta. Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen asiakirjan Call to End Violence Against Women and Girls: Taking Action the Next Chapter (Yhdistyneen kuningaskunnan sisäministeriö, 2012), johdannossa sisäministeri toteaa seuraavaa: Vuosittain lähisuhdeväkivallan uhriksi joutuu yli miljoona naista 4, yli naista kärsii seksuaalisesta väkivallasta ja naista raiskataan 5. Tilastotiedot ovat järkyttävää luettavaa. Usein nämä rikokset kuitenkin tapahtuvat suljettujen ovien takana, ja uhrit kärsivät hiljaa. Harvempi kuin yksi neljästä kumppaninsa väkivallan kohteeksi joutuneesta naisesta 6 ja vain noin yksi kymmenestä vakavaa seksuaalista väkivaltaa kokeneesta naisesta ilmoittaa asiasta poliisille (sisäministeriö, 2012). 7 Yleisiä tilastotietoja naisvangeista on saatavilla varsin helposti, vaikka ne eivät useinkaan ole täysin ajantasaisia. Alkuvaiheen lähteinä voidaan käyttää Euroopan neuvostoa ja World Prison Briefiä. Naiset vankilassa yhdistävät tekijät Daphne Strong -hankkeeseen osallistuneiden yhteistyökumppaneiden toteuttamat tutkimukset ovat osoittaneet, että naisvangeilla on yhteisiä tunnusomaisia piirteitä. Näitä ovat muun muassa, mutta eivät pelkästään, seuraavat: päihteiden väärinkäyttö mielenterveyden häiriöt 2 Ks. lisätietoja aiheesta Women s Aidin asiakirjassa Cycle of Violence. Title=Articles%3A+domestic+violence [lainattu ]. 3 Lisätietoja aiheesta Women s Aidin asiakirjassa Topic: Emotional Abuse : Title=Articles%3A+domestic+violence [lainattu ]. 4 Smith, K. ym. (2012). 5 Ks. edellä. 6 Ks. edellä. 7 Smith, K. ym. (2011). 5

6 aiemmin koettu fyysinen/henkinen väkivalta ja seksuaalinen väkivalta taloudelliset ongelmat ja asunto-ongelmat heikko koulumenestys. Seuraavat Daphne Strong -hankekumppaneiden raporteista lainatut esimerkit korostavat näiden tekijöiden merkitystä. Päihteiden väärinkäyttö Suomessa toteutetun tuoreen tutkimuksen mukaan naisvangit kärsivät vakavista terveysongelmista ja päihderiippuvuudesta (Joukamaa ym., 2010). Naisvankien tilanne on yleensä usealla tapaa huonompi kuin miesvankien. Tutkimuksen kohteena olleista naisvangeista (N=101) yli 86 prosentilla oli elinaikanaan jokin riippuvuus. Yleisimpiä olivat alkoholiriippuvuus (~55 prosenttia) ja amfetamiiniriippuvuus (~44 prosenttia). Quaker Council for European Affairsin Ruotsia koskevassa maakohtaisessa raportissa (2007, 7) todetaan, että vuonna 2005 vankilaan saapuneista naisista 56 prosenttia oli huumausaineiden väärinkäyttäjiä. Näistä 88 prosentilla väärinkäytön katsottiin olevan vakavaa. (Ks. edellä.) Ruotsin vankiloissa huumausaineiden väärinkäyttö on vankien keskuudessa alkoholiongelmia yleisempää. Alkoholiongelmasta kärsivien vankien määrä vaihteli kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttiin vuosina , mutta huumeongelmasta kärsivien osuus vaihteli 50:stä 60 prosenttiin (Kriminalvården 2010a; 2010b). Norjassa tehty kansallinen vankien reseptilääkkeiden käyttöä koskeva tutkimus paljasti, että naisvangeista (N=153) 44,4 prosenttia sai lääkitystä psyykkisiin ongelmiin, kun lääkitystä sai vangeista keskimäärin 35,1 prosenttia. Naisvangit käyttivät myös vakaviin alkoholi- tai huumeongelmiin tarkoitettua lääkitystä useammin (5,9 prosenttia) kuin vangit keskimäärin (1,5 prosenttia). Naisille myös määrättiin useammin lääkkeitä somaattisiin sairauksiin, kuten kipuun, migreeniin ja astmaan (Kjelsberg & Hartvig 2005, ). Tanskassa naisvangeista 15,4 prosentilla on alkoholiongelma, mutta heistä vain 11,5 prosenttia saa ongelmaansa hoitoa. Huumeongelmat ovat alkoholiongelmia yleisempiä, sillä 34,5 prosenttia naisista haluaisi saada hoitoa huumeongelmiin ja 27,6 prosenttia heistä saa jo apua (Quaker Council for European Affairs, 2007). Mielenterveyden häiriöt Suomen naisvankien mielenterveydestä tutkimus osoittaa, että jopa 70,3 prosenttia naisvangeista (N=101) kärsi jonkinasteisesta persoonallisuushäiriöstä (Joukamaa ym. 2010). Yleisimpiä persoonallisuushäiriöitä olivat epäsosiaalinen persoonallisuus (58,4 prosenttia) ja tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus (23,8 prosenttia). Tanskassa naisvangeista 40,7 prosentilla oli lisääntyneitä tai paljon masennuksen oireita ja 17,9 prosentilla oli lisääntynyt tai suuri riski satuttaa itseään. Naisista vain 11,1 prosenttia sai hoitoa psyykkisiin ongelmiin, vaikka apua tarvitsi 37 prosenttia naisista, mikä osoittaa vakavia puutteita palveluntarjonnassa (Quaker Council for European Affairs, 2007). Väkivallan kohteeksi joutuminen 6

7 Suomessa hyvin suuri osuus tutkimuksen (Joukamaa ym. 2010) kohteina olleista naisvangeista oli joutunut fyysisen, henkisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi. Jopa 69,3 prosenttia naisista oli joutunut kumppaninsa fyysisesti pahoinpitelemäksi, ja 65,4 prosenttia oli kokenut kumppaninsa taholta henkistä väkivaltaa. Neljäsosaa oli pahoinpidelty lapsena kotona. Myös seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisvankien osuus koko naisväestöstä on hyvin suuri (ks. edellä). Knuutin (2010, 5) mukaan monet Ruotsin naisvangeista kärsivät heikosta itsetunnosta ja ovat traumatisoituneet esimerkiksi seksuaalisen väkivallan tai prostituution vuoksi. Daphne Strong -hanketta varten toteutetusta kirjallisuuskatsauksesta saatiin seuraavat tilastotiedot: 1. Väkivallan kesto: Naiset olivat kokeneet väkivaltaa miehiä pidempään. Lähes kaksi viidesosaa naisuhreista (39 prosenttia) oli kokenut väkivaltaa yli vuoden ajan (Yhdistyneen kuningaskunnan sisäministeriö, 2008), kun vastaavaa oli kokenut miehistä vain 23 prosenttia. Miesuhreista sitä vastoin puolet oli kokenut kumppanin väkivaltaa alle kuukauden, kun naisuhreista tämä koski vain yhtä kolmannesta (32 prosenttia) 2. Fyysiset vammat ja henkiset seuraukset: Väkivallasta aiheutui fyysistä ja henkistä vahinkoa todennäköisemmin naisille (58 prosenttia) kuin miehille (48 prosenttia). 3. Väkivalta raskauden aikana: Noin kolmannes kumppanin väkivaltaa kokeneista naisista oli ollut väkivaltaisen suhteen aikana raskaana, ja heistä 43 prosenttia kertoi kumppanin käyttäneen tai uhanneen käyttää väkivaltaa heidän raskaana ollessaan (sisäministeriö, 2008). 4. Väkivallasta ilmoittaminen: Naiset ilmoittivat väkivallasta paljon todennäköisemmin kuin miehet (83 prosenttia naisista, 62 prosenttia miehistä). Tavallisimmin naiset ja miehet kertoivat asiasta ystäville, sukulaisille tai naapureille. Vaikka suurin osa lähisuhdeväkivallasta jäi ilmoittamatta poliisille (87 prosenttia uhrista), naiset ilmoittivat poliisille kumppanin väkivallasta kaksi kertaa miehiä todennäköisemmin (16 prosenttia naisista, vain 9 prosenttia miehistä). 5. Seksuaalinen väkivalta: Koko elämänsä aikana naiset kokevat seksuaalista väkivaltaa huomattavasti todennäköisemmin kuin miehet. Kolmen kyselyn aikana ( ) naisista lähes neljännes (24 prosenttia) ilmoitti kokeneensa seksuaalista väkivaltaa täytettyään 16 vuotta, miehistä puolestaan 4 prosenttia (sisäministeriö, 2008). Taloudelliset ongelmat ja asunto-ongelmat Naisvangeilla on usein myös taloudellisia ongelmia, ja Suomessa kolme neljästä on saanut toimeentulotukea. Heillä on myös asunto-ongelmia. (Naiset näkyviksi 2008, 3). Asunto-ongelmia on paljon myös vankilasta vapautuneilla naisilla, joilla ei ole pysyvää asuntoa tai jotka päätyvät sukulaisten, ystävien tai väkivaltaisten entisten kumppanien luo (esim. Granfelt 2004). Jotkut vankilasta vapautuneet naiset ajautuvat prostituutioon voidakseen maksaa asumiskulunsa (Nimi Ovessa -hanke 2011, 3). Heikko koulumenestys Kansalliseen keskitasoon nähden naisvangit ovat Suomessa heikosti koulutettuja, ja vain hieman yli puolet on suorittanut edes peruskoulun oppimäärän (Joukamaa ym. 2010, 28). Noin 65 prosenttia naisista kuuluu Suomen tilastokeskuksen luokituksessa alimpaan sosiaaliryhmään (ks. edellä). 7

8 Tanskassa koulutustaustasta todettiin, että suurin osa naisvangeista oli käynyt koulua yhdeksän tai kymmenen vuotta, mutta vain 26,9 prosenttia oli opiskellut 18-vuotiaaksi asti (Quaker Council for European Affairs, 2007). Yhteenveto Edellä on esitetty lyhyt johdanto naisiin kohdistuvan väkivallan käsitteestä, joitakin tilastotietoja ongelman laajuuden osoittamiseksi ja esimerkkejä erityisesti Daphne Strong -hankkeessa tehdystä työstä. Jäljempänä esitetään viitteitä sekä lisää lähdeaineistoa, joka täydentää lyhyttä johdantoa. On kuitenkin tärkeää perehtyä tarvittaessa esimerkkeihin siitä maasta, jossa koulutus toteutetaan, ja sisällyttää esimerkit koulutukseen. Viitteet Lähdeaineisto Yleiset lähisuhdeväkivaltaa koskevat lähteet Lähisuhdeväkivalta ja mielenterveys Lähisuhdeväkivalta ja ikääntyneet naiset Lähisuhdeväkivalta raskauden aikana Tilastotiedot 8

9 Väkivallan yhteiskunnallinen ja oikeudellinen ympäristö Tässä luvussa käsitellään väkivallan merkitystä laajemmassa yhteiskunnallisessa yhteydessä. Johdannon täydentämiseksi viitataan lähdeaineistoon ja esitellään lainsäädäntöä, joka koskee naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa. On tärkeää tarkastella kansallista lainsäädäntöä ja tilastotietoja, jotta saadaan kattava käsitys koulutusmaan tilanteesta. Väkivalta ilmenee omassa ympäristössään WHO:n raportissa vuodelta 2002 todetaan seuraavaa: Väkivalta on yksilöllisten, ihmissuhteisiin liittyvien, sosiaalisten, kulttuuristen ja ympäristöllisten tekijöiden monimutkaisen yhteisvaikutuksen tulosta. On erittäin tärkeää tietää, mikä on näiden tekijöiden ja väkivallan välinen suhde, jotta väkivaltaa saadaan ehkäistyä kansanterveydellisillä toimenpiteillä (luku 1, s.12). Edellä mainitussa raportissa tarkastellaan väkivallan syiden ymmärtämisen ekologista mallia. Sitä on käytetty viimeaikoina parisuhdeväkivallan tutkimisessa. Malli selvittää yksilöllisten ja ympäristötekijöiden suhdetta ja tarkastelee väkivaltaa käyttäytymiseen kohdistuvien monitasoisten vaikutusten tuotteena (WHO, 2002: luku 1, s.12). Lyhyesti sanottuna mallissa määritetään seuraavat neljä tasoa, joita on tarkasteltava väkivallan monimuotoisen luonteen ymmärtämiseksi: 1. Yksilö 2. Ihmissuhteet 3. Yhteisö 4. Yhteiskunta Mallin mukaan väkivallan eri lajeilla on useita yhteisiä riskitekijöitä. Siinä esitetään esimerkiksi, että naiset, joilla on riski joutua kumppaninsa pahoinpitelemiksi, ovat myös vaarassa kokea seksuaalista väkivaltaa (WHO, 2002: luku 1, s ). WHO:n raporttiin sisältyy parisuhdeväkivaltaa käsittelevä luku (luku 4), johon on syytä tutustua kyseisen väkivallan muodon dynamiikan ymmärtämiseksi. Raportissa todetaan, että parisuhdeväkivalta vaikuttaa moneen osatekijään, joita ovat muun muassa terveys talous lapset (WHO 2002: luku 4, s ) Raportissa tarkastellaan myös sitä, miten naiset reagoivat lähisuhdeväkivaltaan tai sen uhkaan. Tätä monimutkaista kysymystä on vaikea ymmärtää, sillä naisen mahdollisuuksia lähteä väkivaltaisesta suhteesta rajoittavat valitettavan usein monet tekijät. Lisätietoja on saatavilla muassa seuraavista lähteistä: 9

10 Women s Aid (2006) Why Doesn t She Leave Hidden Hurt (2012) Why Domestic Abuse Victims Stay Brian Fox (2007) Why Don t They Just Leave? Lähisuhdeväkivallan seuraukset Kuten edellä todettiin, lähisuhdeväkivalta voi vaikuttaa uhrin terveyteen ja talouteen ja sillä voi olla haitallisia vaikutuksia lapsiin. Muita seurauksia voivat olla uhrin turvautuminen alkoholiin, huumeisiin tai rikollisuuteen väkivallasta selviytymiseksi. Monet tukiorganisaatiot ja alan asiantuntijat ovat tunnistaneet nämä toimintatavat ja tarkastelleet niitä. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa Women s Aid on tuottanut selviytyjän käsikirjan (Survivor s Handbook), joka auttaa naisia tunnistamaan selviytymisstrategiansa ja tarjoaa tietoa tukitahoista (Women s Aid, 2009). Huumeriippuvuuden on todettu korreloivan tiiviisti lähisuhdeväkivallan kanssa, varsinkin naisvankien parissa (UNODC, 2008). Huumeiden käytön lisäksi väkivaltainen menneisyys voi johtaa mielenterveysongelmiin sekä posttraumaattiseen stressihäiriöön (UNODC, 2008; Babbel, 2011). Myös lähisuhdeväkivallan lapsiin kohdistuvia vaikutuksia on dokumentoitu laajalti. Women s Aidin mukaan lähisuhdeväkivaltaa näkemään joutuneet lapset voivat kärsiä sekä lyhyt- että pitkäaikaisista kognitiivisista, emotionaalisista ja käyttäytymiseen liittyvistä seurauksista. Lapset reagoivat traumoihin eri tavoin, ja jotkut voivat kestää niitä ilman selviä kielteisiä merkkejä (Women s Aid, N.D). Kuten UNICEF toteaa, lähisuhdeväkivallan tuhoisia vaikutuksia naisiin on dokumentoitu paljon. Huomattavasti vähemmän tiedetään sen vaikutuksista lapsiin, jotka joutuvat näkemään vanhempansa tai huoltajansa joutuvan väkivallan uhriksi. Nämä lapset ovat lähisuhdeväkivallan unohdettuja uhreja. (2006) Kun lähisuhdeväkivallan ja muun naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ongelma on tullut yhä laajemmin tietoon, uutta lainsäädäntöä on laadittu aiheesta niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Seuraavassa luvussa kuvataan lyhyesti tätä lainsäädäntöä. Oikeussuojakeinot Tässä luvussa tarkastellaan lyhyesti lähisuhdeväkivallan torjumiseen tähtäävää ja naisvankeja koskevaa lainsäädäntöä Euroopassa ja kansainvälisellä tasolla. On tärkeää tarkastella ja sisällyttää koulutukseen tarvittaessa kansallista lainsäädäntöä, joka koskee lähisuhdeväkivaltaongelmaa koulutusmaassa. Vastaavasti on selvitettävä, mikä on kansallisen poliisin toimivalta väkivaltatapauksissa. Euroopan unionin toimet Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen, vakiintunut ilmiö, joka voi vaihdella yhteiskunnan sosiaalisten, taloudellisten, kulttuuristen ja poliittisten olosuhteiden mukaan. Se aiheuttaa vakavia seurauksia uhrien fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle ja yhteiskunnan kehitykselle yleisesti ottaen. Sen syitä ovat pääasiassa sukupuolten välinen taloudellinen ja valta-asemaan liittyvä eriarvoisuus, tavat, perinteet, uskonnolliset arvot, poliittinen epävakaus ja aseelliset selkkaukset (Europa, 2010). 10

11 Kuten edellä olevasta lainauksesta voidaan päätellä, naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ongelma tunnustetaan Euroopassa. EU:ssa on laadittu suuntaviivoja ilmiön torjumiseksi ja sen poistamiseksi. Keskeiset toimet esitetään tässä, mutta lukua on päivitettävä säännöllisesti, jotta tiedot pysyvät ajan tasalla. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja kaikkinaisen heihin kohdistuvan syrjinnän torjumista koskevissa EU:n ohjeissa ilmaistiin EU:n selkeä poliittinen tahto painottaa naisten oikeuksia ensisijaisena kysymyksenä ja antaa EU:n toimille tällä alalla jatkuvuutta käsiteltäessä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa (EU, 2008). Toinen merkittävä teksti on hiljattain hyväksytty EU:n direktiivi rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista. Euroopan komissio on asettanut rikoksen uhrin suojelun ja suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamisen strategiseksi prioriteetikseen Tukholman ohjelman ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman mukaisesti. Uhrin oikeuksille annetaan näissä asiakirjoissa ensisijainen merkitys EU:n asialistalla. Niissä myös todetaan lokakuussa 2009 kokoontuneen oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmien mukaisesti, että tarkoituksena on ottaa käyttöön uhrin asemaa koskeva yhdennetty ja koordinoitu lähestymistapa. Komissio esitti toukokuussa 2011 ehdotuksen rikoksen uhrien oikeuksia koskevista vähimmäisvaatimuksista annettavaksi direktiiviksi (IP/11/585 ja MEMO/11/310), ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyi sen lokakuussa Sen jälkeen kun direktiivi on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä, jäsenvaltioilla on kolme vuotta aikaa sisällyttää sen säännökset kansalliseen lainsäädäntöönsä. Rikoksen uhrien oikeuksia koskevista vähimmäisvaatimuksista annetulla uudella EU:n direktiivillä varmistetaan, että kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa: uhreja kohdellaan kunnioittavasti, ja poliisit, syyttäjät ja tuomarit saavat asianmukaista koulutusta rikoksen uhrin kanssa toimimisesta; uhrit saavat tietoa oikeuksistaan tavalla, jonka he ymmärtävät; uhreille tarkoitettuja tukipalveluja on saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa; uhrit saavat halutessaan osallistua oikeudenkäyntiin ja heitä autetaan osallistumaan oikeuden istuntoon; erityisen haavoittuvassa asemassa olevat uhrit kuten lapset, raiskauksen uhrit tai vammaiset määritellään ja heille tarjotaan asianmukaista suojaa; uhreja suojellaan poliisitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana (Eur-lex, 2012). Edellä esitetyn mukaisesti Euroopan neuvoston yleissopimuksessa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS N:o: 210) näytetään tietä oikeudellisen kehyksen luomiseksi yleiseurooppalaisella tasolla, jotta naisia voidaan suojella väkivallan kaikilta muodoilta sekä ehkäistä, tuomita ja poistaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa (Euroopan neuvosto, 2011). Lisäksi on tehty toteutettavuustutkimus johdonmukaisen analyysin laatimiseksi kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamisen tarpeesta, mahdollisuuksista ja esteistä kolmella väkivallan alalla EU:n jäsenvaltioissa (EU, 2011; 13). Daphne-ohjelmaan kuuluva tutkimus nousi esiin, kun tunnustettiin, että valtion vastuulla on torjua väkivaltaa, joka kohdistuu yksilöihin yhteiskuntaryhmän jäsenenä ja/tai kohtuuttomassa määrin haavoittuvien ryhmien jäseniin (EU, 2011; 13). 11

12 Naisvangit Yksi naisvankeja koskeva merkittävä edistysaskel oli naisvankien kohtelua ja naispuolisten rikoksentekijöiden vapaudessa suoritettavia rangaistuksia koskevien Yhdistyneiden kansakuntien sääntöjen hyväksyminen (Yhdistyneet kansakunnat, 2010). YK:n yleiskokous hyväksyi nämä ns. Bangkokin säännöt 21. joulukuuta Ennen niitä vain muutamissa säännöksissä käsiteltiin naisten ja tyttöjen tarpeita ja ominaispiirteitä rikosoikeudellisessa järjestelmässä. Vuonna 1980 järjestetty YK:n kuudes rikosten ehkäisyä ja rikoksentekijöiden kohtelua tarkastellut kongressi totesikin selkeästi, että naiset eivät usein saa samaa huomiota kuin miespuoliset rikoksentekijät. Kesti kuitenkin vuoteen 2009 saakka ennen kuin YK:n rikoskomissio antoi asiantuntijaryhmälle tehtäväksi laatia säännöt juuri tämän puutteen korjaamiseksi (Penal Reform International, 2011) Yhteenveto Tässä luvussa on kuvattu yhteiskunnallista ympäristöä, jossa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ilmenee, sekä mainittu lähteitä, joiden ansiosta lukija saa käsityksen niistä lukuisista tekijöistä, jotka voivat osaltaan edistää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Siinä kuvataan tällaisen väkivallan mahdollisia seurauksia. Lopuksi tarkastellaan lyhyesti pyrkimyksiä puuttua ongelmaan eurooppalaisen lainsäädännön avulla ja esitetään joitakin keskeisiä lisätietojen lähteitä. Viitteet Lähdeaineisto 12

13 Vankilan jälkeen Keskeinen tekijä, jolla autetaan entisiä vankeja palaamaan yhteiskuntaan, on tarjota tehokasta tukea itsenäisten selviytymistaitojen kehittämiseen ja asunnon säilyttämiseen. On erittäin tärkeää tarjota myös johdonmukaista portti vapauteen -tukea KAIKILLE vangeille, joilla ei ole vakinaista asuntoa (MacDonald ym., 2012). Kuten edellä todetaan, yksi tärkeimmistä tekijöistä sen varmistamisessa, että vapautuneet vangit pystyvät palaamaan yhteiskuntaan, on suunniteltu tuki, joka alkaa heti henkilön vapauduttua vankilasta. On olemassa viitteitä siitä, että väkivallan uhreiksi joutuneet naiset ajautuvat helposti takaisin väkivallan kierteeseen, elleivät he pääse pois väkivallan tekijän luota, joka monissa tapauksissa on heidän kumppaninsa. Tässä luvussa tarkastellaan hankkeita ja resursseja, joilla on tarkoitus tarjota tukea juuri kriittisellä hetkellä eli vankilasta vapauduttaessa. Tarpeen tunnistaminen Norman ja Barron (2011) toteavat seuraavaa: Kaikkien lähisuhdeväkivaltaa tai seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisvankien parissa työskentelevien ensisijaisia tavoitteita ovat vahingon riskin vähentäminen; mahdollisuuksien tarjoaminen lähisuhdeväkivallasta tai seksuaalisesta väkivallasta toipumiseen; rikoksen uusimisen vähentäminen (Norman ja Barron, 2011: 7). Kirjoittajat toteavat edelleen, että keskeistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa on tuen ja resurssien tarjoaminen (ks. edellä). Lisäksi he katsovat, että rikoksentekijöille tarjottavien palvelujen strategisesta hallinnoinnista ja kehittämisestä vastaavien tahojen vastuulla on kehittää sellaisia toimitapoja ja käytäntöjä, joilla varmistetaan lähisuhdeväkivallan tai seksuaalisen väkivallan tehokas torjunta kaikilla tasoilla (Norman ja Barron, 2011: 17). Norman ja Barron huomauttavat, että tarvitaan lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan torjumista koskeva koko järjestelmän kattava lähestymistapa. Se sisältää tarpeen määrittämisen; sellaisten strategioiden ja toimitapojen luomisen lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan torjumiseksi, jotka noudattavat kansallista ohjeistusta ja tunnustettuja parhaita käytäntöjä; toimimisen yhdessä kumppaneiden kanssa virastojen välisen yhteisen ja koordinoidun toiminnan takaamiseksi; palveluiden kehittämisen laatukehyksessä; palveluiden ja niiden vaikutusten seurannan ja arvioinnin (Norman ja Barron, 2011: 17). Näistä vaatimuksista keskeisimpiä on tarve tehdä yhteistyötä kumppaneiden kanssa virastojen välisen yhteisen ja koordinoidun toiminnan takaamiseksi. Kuten Norman ja Barron toteavat (2011), eri virastojen palvelutarjontaa ei pidä suunnitella erikseen, ja siinä on otettava huomioon muun muassa 13

14 keitä ovat nykyiset ja mahdolliset kumppanit strategia ja palvelujen tarjoaminen? kuinka kumppanit voivat osaltaan vastata lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisvankien tarpeisiin? mitä mahdollisuuksia on toteuttaa yhteisiä hankkeita, yhteistyötä ja/tai lähetekäytäntöjä? (Norman ja Barron, 2011: 19). Portti vapauteen -palveluiden tarve Kuten edellä todettiin, väkivallasta ja/tai lähisuhdeväkivallasta kärsivien naisvankien kannalta yksi keskeisin vaihe on paluu vankilasta takaisin yhteiskuntaan. Useat tahot ovat painottaneet, että vankilasta vapautumisen kriittisellä hetkellä on tärkeää saada tukea ja että tällaisesta tuesta on puutetta. Naisvangit ovat korostaneet, ettei tukea ole tarjolla riittävästi vankilasta vapautumisvaiheessa ja että se heikentää heidän luottamustaan itseensä. Mentorointipalvelut ja saattajapalvelut on määritetty mahdollisiksi vastauksiksi tukitarpeeseen. Kotoutumistavoitteiden saavuttamiseksi palvelujen tarjonnassa on ymmärrettävä, että naisvangit tarvitsevat portti vapauteen -tukea, joka suunnitellaan hyvissä ajoin ennen vapautumista. Portti vapauteen -tuki on erityisen tärkeää naisille, ja sen yhteydessä on varmistettava, että naisvangit ovat tietoisia nykyisistä tai ehdotetuista uusista järjestelyistä, jotka koskevat heidän huollettavanaan olevia lapsia. Tämän vuoksi laaja-alaisen tuen tarjoamiseen on otettava mukaan monia yhteiskunnan organisaatioita, kuten sosiaalitoimi ja naisjärjestöt (NOMS South West, ND: 3). Koska naisvankien tuomiot ovat tavallisesti paljon lyhyempiä kuin miesvankien tuomiot, naisvankeja vapautumisen jälkeen tukevia portti vapauteen -palveluja pidetään erittäin tärkeinä yhteiskuntaan palaamisen varmistamisessa. Palveluista hyötyvät erityisesti ne naisvangit, joita siirretään useita kertoja vankeuden aikana ja/tai jotka ovat pikkurikosten uusijoita ja joilla on moninaisia tarpeita. Pelkkä neuvonta ei riitä täyttämään naisvankien tarpeita, vaan naisvangit tarvitsevat tukea kaikissa yhteiskuntaan palaamisen vaiheissa (Government Equalities Office, 2010: 12). Kuten edellä todetaan, portti vapauteen -palvelut ovat erityisen tärkeitä lyhyitä tuomioita suorittaville naisille. Tämä pätee myös mielenterveysongelmista kärsiviin naisiin: Portti vapauteen -palvelut ovat tärkeitä mielenterveysongelmista kärsiville naisille, jotka saattavat olla vankilasta vapautuessaan kodittomia tai vailla tukea ja tämän vuoksi erityisen haavoittuvia (NOMS South West, ND: 3). Yksi lähisuhdeväkivallan ja/tai hyväksikäytön uhreiksi joutuneiden naisten suurimmista huolenaiheista on asuminen. On arvioitu, että 30 prosenttia naisista menettää asuntonsa vankeustuomion vuoksi (Corston Report, 2007: 3). On olemassa vaara, että lähisuhdeväkivallan ja/tai hyväksikäytön kohteeksi joutunut nainen palaa vankilasta vapautuessaan väkivaltaisen kumppaninsa luo, ellei vaihtoehtoisia järjestelyjä selvitetä hyvissä ajoin ennen tuomion päättymistä (Norman ja Barron, 2011). Vaikka Yhdistyneessä kuningaskunnassa tunnustetaan, että erityisesti lähisuhdeväkivallasta ja/tai hyväksikäytöstä kärsivät tai moniongelmaiset naiset tarvitsevat asiantuntijapalveluja, palvelujen tarjonta ei kuitenkaan vastaa vaatimuksia. Naisvangeille tarkoitettujen johdonmukaisten asiantuntijapalveluiden tarjonnan puute on järkyttävä, ja kun ryhmäperusteisia ohjelmia on olemassa, niitä tarjotaan ilman johdonmukaisia standardeja, riittävää riskinarviointia, neuvontatukea tai arviointia. Tällaisinaan palvelut lisäävät vapautuvien naisvankien turvallisuusriskiä ja vaarantavat heidän lastensa turvallisuuden (Women Offender Campaign Network, ND). 14

15 Yhteenveto Tässä luvussa tarkastellaan lähisuhdeväkivallan ja/tai hyväksikäytön uhreiksi joutuneiden vankilasta vapautuvien naisien palveluista saamaa hyötyä sekä sitä, kuinka vankilatyöntekijöiden on yhteistyössä ulkopuolisten tahojen kanssa varmistettava, että tarvittavat palvelut ovat saatavilla. Luvun lopussa esitetään valikoima lähteitä, jotka tarjoavat lisätietoja aiheesta. Koska naisille tarkoitettuja portti vapauteen -palveluita on tarjolla niukasti, tässä esitetään myös joitakin yleisiä aloitteita. Viitteet Lähdeaineisto 15

16 Verkostoituminen ja yhteistyö Usean viraston yhteiset ja koordinoidut toimet ovat paras tapa puuttua lähisuhdeväkivaltaan ja mielenterveysongelmiin. Lähisuhdeväkivaltaa kokevalla naisella on todennäköisesti moninaisia tarpeita, ja hän saattaa tarvita tietoa oikeuksistaan, sosiaaliturvasta sekä asumisesta (EACH 2009, 38). Väkivaltaa kokeneiden naisten parissa työskentelystä saadut kokemukset osoittavat, että verkostoituminen ja yhteistyö ovat keskeisessä asemassa naisvankien kokemaan lähisuhdeväkivaltaan ja hyväksikäyttöön puuttumisessa. Tässä luvussa esitetään esimerkkejä Daphne Strong -hankkeeseen osallistuneiden yhteistyökumppanien toiminnasta. On tärkeää päivittää tätä lukua esimerkeillä koulutusmaasta ja muualta. Organisaatioiden yhteistyö Organisaatioiden yhteistyö nuorten naisvankien tukemiseksi raskauden aikana Mamma Mia Saksa Nurnbergiläinen Treffpunkt e.v. -yhdistys on marraskuusta 2004 alkaen tarjonnut Mamma Mia -koulutusohjelmaa nuorille naisvangeille, jotka ovat raskaana tai joilla jo on lapsia. Yhteiskuntapalveluun tuomitut nuoret äidit ovat toisinaan ylirasittuneita, eikä heitä pitäisi erottaa lapsistaan tuomion vuoksi. Ohjelma tarjoaa pakollisen vaihtoehdon työlle ja auttaa nuoria naisvankeja analysoimaan elämäntilannettaan ja rikollista toimintaansa. Koska yhteistyöhön osallistuu monia sosiaalialan palveluntarjoajia ja laitoksia, kuten työnvälitystoimistoja, nuoret naiset oppivat hyödyntämään neuvontapalveluja. Lisäksi säännölliset tapaamiset auttavat nuoria äitejä luomaan tiiviimmän sosiaalisen verkoston (Saksa, kirjallisuuskatsaus). Vankiloilla on vähän resursseja, joten on järkevää tehdä yhteistyötä erilaisten asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Silti vain harvat vankilat tekevät yhteistyötä ulkopuolisten organisaatioiden kanssa. Vertaisneuvonta Yhteistyössä on usein kyse siitä, että väkivaltaa kokenut nainen ohjataan taholle, jolla on parhaat valmiudet auttaa häntä. Kaksi saksalaista vankilaa on käynnistänyt yhteistyön kansalaisjärjestöjen kanssa. Väkivaltaa kokeneen naisen tilannetta sekä väkivallan ja hyväksikäytön seurauksia koskevan vertaisneuvonnan lisäksi on käynnistetty tiivis yhteistyö Centre for Women s Aidin kanssa sekä auttava puhelinpalvelu. Rikoksentekijöiden ja uhrien keskuksen kerrotaan osallistuvan säännöllisesti toimintaan ainakin yhdessä vankiloista. Sen lisäksi tarjotaan lähetteitä sosiaalipalveluihin vankilan ulkopuolella. Kriminaalihuoltolaitos luo 16

17 yhteyden vankilaan vapautumisen lähestyessä ja tarjoaa naisvangeille tiedotusmateriaalia (Saksa, kartoitustehtävä). Ohjelmien tarjoaminen naisvangeille Vankilat tarjoavat vangeille erilaisia ohjelmia usein ulkopuolisten organisaatioiden kanssa. On varsin yleistä, että ulkopuoliset organisaatiot tekevät yhteistyötä vankiloiden kanssa tarjotakseen ohjelmia väkivaltaa kokeneille naisille. Lubliniecin rangaistuslaitoksessa pantiin täytäntöön vuosina Euroopan sosiaalirahaston rahoitustuella Equal-yhteisöaloitteen puitteissa ja yhteistyössä naisten oikeuksien keskuksen kanssa ohjelma Work Dignified Life of Women Victims of Domestic Violence (Fundacja Fundusz Wspólpracy, n. d.). Ohjelmalla tähdättiin lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten ammatilliseen aktivointiin. Siinä tarjottiin draamaterapiaa naisille, jotka oli tuomittu heitä väkivaltaisesti kohdelleen henkilön surmasta. Lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa tehtävään työhön sisältyi heidän itsetuntonsa ja omanarvontuntonsa vahvistaminen, myönteisten kokemusten tarjoaminen sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, myönteisten suhteiden luominen muihin ryhmän jäseniin sekä mielenterveydellisen ja emotionaalisen tilan parantaminen (Cywinski, 2009). Naisvangit esittivät näytelmän kokemastaan väkivallasta ja muista siihen liittyvistä kokemuksistaan. Esitys, jonka nimi oli Villiruusun tuoksu, sai paljon kiitosta ja herätti kiinnostusta. Se esitettiin monta kertaa vankilan ulkopuolella, jopa ulkomailla (Puola, kirjallisuuskatsaus). Toinen aloite oli lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille suunnattu Lubliniecin rangaistuslaitoksen koulutusohjelma (Kalinowska-Prokopowicz, 2009), joka toteutettiin yhdessä naisten oikeuksien keskuksen ja Lubliniecin piirikunnan poliisilaitoksen kanssa. Keskustelun ja luentojen kaltaisten opetusmetodien lisäksi ohjelmassa tarjotaan henkilökohtaista psykologin ohjausta (Puola, kirjallisuuskatsaus). Toinen mielenkiintoinen esimerkki on Väkivallan ehkäiseminen -ohjelma (Nielubowicz ja Niemiec, 2009), jota toteutetaan Krakovan rangaistuslaitoksessa Nowa Hutassa yhteistyössä muiden organisaatioiden ja laitosten kanssa. Ohjelmassa pyritään tarjoamaan tietoja lähisuhdeväkivallan syistä ja seurauksista sekä lisäämään naisvankien itseluottamusta (Puola, kirjallisuuskatsaus). Niskon rangaistuslaitoksessa on pantu täytäntöön aloite nimeltä Toisen mahdollisuuden akatemia. Naisvangeille suunniteltu ohjelma perustuu hyvin henkilökohtaiseen lähestymistapaan. Ohjelmassa jokaiselle naiselle tarjotaan yksilöllistä terapiaa. Seitsemästä valinnanvaraisesta moduulista yksi koskee lähisuhdeväkivallan ehkäisemistä (Puola, kirjallisuuskatsaus). Bialystokin tutkintavankilan naisten osastolla on vuodesta 2004 lähtien toteutettu säännöllisesti ainutlaatuista ohjelmaa nimeltä Vankilakorkeakoulu Tie vapauteen (Lotowski, 2009). Kyseessä on vuosittain toteutettava, kattava ja ennaltaehkäisevä koulutusohjelma, johon sisältyy lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tarkoitetut moduulit Stop väkivalta, Uhri, Rikoksentekijä ja Itsetuhoinen käytös (Puola, kirjallisuuskatsaus). 17

18 Samassa vankilassa on käynnissä myös yhteistyössä piirikunnan kriisikeskuksen kanssa toteutettu lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden vankien koulutusohjelma (Wójtowicz, 2009) (Puola, kirjallisuuskatsaus). Ohjelmien kehittäminen Yhteistyö tietämystä lisäävien ohjelmien tuottamiseksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteutetaan Sex Workers in Custody/Community (SWICC) ohjelmaa, jonka tarkoituksena on lisätä tietämystä seksityötä tekevistä naisista. Yhteistyöohjelmaan osallistuvat NOMS Women s Team, United Kingdom Human Trafficking Centre, Eaves & POPPY -hanke, Anti-Trafficking Alliance ja The Griffins Society. Päätavoitteena on lisätä rikosoikeudellisen alan työntekijöiden tietämystä seksityön todellisuudesta ja vaikutuksista (UK, kartoitusharjoitus). Yhdistyneessä kuningaskunnassa National Offender Management Service Women s Team on kehittänyt Women-ohjelman (WASP). Sillä pyritään lisäämään naisvankien parissa työskentelevien tietämystä tätä ryhmää koskevista aiheista. Ohjelman esittelee yhteistyöryhmä, joka koostuu tavallisesti NOMSin henkilöstön ja vankilahenkilökunnan edustajista (UK, kartoitusharjoitus). Viitteet Lähdeaineisto 18

LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN

LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN EIGE Marraskuu 2017 Indikaattori 1 Vähintään 18-vuotiaiden miesten lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneiden vähintään

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut 19.2.2014 A7-0071/2 2 1 kohta 1. toteaa, että prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin voimakkaasti sukupuoleen perustuvia kysymyksiä, ne loukkaavat ihmisarvoa ja ovat vastoin ihmisoikeuksien

Lisätiedot

Istanbulin yleissopimus

Istanbulin yleissopimus EUROOPAN NEUVOSTON YLEISSOPIMUS NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISEMISESTÄ JA TORJUMISESTA Istanbulin yleissopimus VAPAANA PELOSTA TURVASSA VÄKIVALLALTA MIKÄ ON YLEISSOPIMUKSEN TARKOITUS?

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Turvattomuus työelämässä, väkivalta

Turvattomuus työelämässä, väkivalta Turvattomuus työelämässä, väkivalta 2.9.2019 2. 9. 2 0 1 9 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa Kyselyyn vastasi yhteensä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0025/1. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0025/1. Tarkistus 21.2.2018 A8-0025/1 1 Johdanto-osan 3 a viite (uusi) ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien totuuden, oikeuden, korvausten ja uusiutumattomuuden takaamisen erityisraportoijan 22. heinäkuuta 2014 julkistaman

Lisätiedot

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2239(INI)

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2239(INI) Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2016/2239(INI) 15.3.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita 6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta 1.2.2016 B8-0150/1 1 Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. katsoo, että uusia lainsäädäntöehdotuksia ei pidä hyväksyä niin kauan kuin nykyistä EU:n lainsäädäntöä ja politiikkavälineitä ei ole saatettu

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,

Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista, Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2017-00410 PO Taavila Hannele 08.12.2017 Asia Komission tiedonanto toimintasuunnitelmasta varautumisen tehostamisesta kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista,

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ Lähisuhdeväkivalta sosiaalisena ongelmana Suomen sosiaalioikeudellinen seura 27.2.2014 Helsinki Aulikki Kananoja JÄRJESTÖT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Järjestöillä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 292 final 2015/0131 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) allekirjoittamisesta Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 21.6.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Liettuan tasavallan parlamentin perusteltu lausunto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 9. huhtikuuta 2010 (12.04) (OR. en) 8310/10 ENFOPOL 94 CRIMORG 71

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 9. huhtikuuta 2010 (12.04) (OR. en) 8310/10 ENFOPOL 94 CRIMORG 71 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 9. huhtikuuta 2010 (12.04) (OR. en) 8310/10 ENFOPOL 94 CRIMORG 71 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. toukokuuta 2019 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. toukokuuta 2019 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. toukokuuta 2019 (OR. en) 9114/19 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: JAI 489 COPEN 199 CYBER 152 DROIPEN 78 JAIEX 74 ENFOPOL 228 DAPIX 176 EJUSTICE 62 MI 419 TELECOM

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)

Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke) Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kanta- ja Päijät-Hämeen toimijoille Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Rikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella

Rikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella Rikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari 12.9.2019 Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella Hankepäällikkö Heidi Lind Taustaa AUNE RIKOSSEURAAMUSALALLA Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta EDISTÄ, EHKÄISE, VAIKUTA Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma käytäntöön Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Suvi Nipuli, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen

Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ

LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ Asumissosiaalisen työn päivät 22.1.2019 Laura Keisanen Lähisuhdeväkivaltatyön sosiaalityöntekijä Sosiaalipäivystys Lähisuhdeväkivaltatyön työpari Pilottina 2016 Vakituista toimintaa

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.3.2019 C(2019) 2030 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 14.3.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 täydentämisestä vahvistamalla

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Näkökulmia radikalisoitumisen ehkäisyyn. Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät Juha Lavikainen, yliopettaja (PsT, AmO)

Näkökulmia radikalisoitumisen ehkäisyyn. Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät Juha Lavikainen, yliopettaja (PsT, AmO) Näkökulmia radikalisoitumisen ehkäisyyn Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät 29.11.2018 Juha Lavikainen, yliopettaja (PsT, AmO) Sisältö 1. Aluksi 2. Kansainvälinen näkökulma 3. Kansallinen

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. heinäkuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. heinäkuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. heinäkuuta 206 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 206/026 (NLE) 8523/6 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: JAI 34 USA 23 DATAPROTECT 43 RELEX 334 NEUVOSTON PÄÄTÖS rikosten

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin *

Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin * P5_TA(2002)0498 Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston suositukseksi työturvallisuus-

Lisätiedot

10062/19 team/as/mh 1 JAI.1

10062/19 team/as/mh 1 JAI.1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10062/19 ENFOPOL 289 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 6. kesäkuuta 2019 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo

Lisätiedot

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret 13.4.2018 Marja Työläjärvi Apulaisylilääkäri TAYS EVA-yksikkö Historiallista taustaa Ilmiötä havainnoitu vasta 1970- ja 1980-luvuilta lähtien

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.4.2019 C(2019) 2910 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 23.4.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 täydentämisestä siltä osin kuin on

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen ehkäiseminen järjestöjen näkökulmasta

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen ehkäiseminen järjestöjen näkökulmasta Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen ehkäiseminen järjestöjen näkökulmasta YTT, pääsihteeri Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitto ry 25.4.2019 Säätytalo 1 Salattu, vaikeasti tunnistettava ja lapsia

Lisätiedot

Virittäytymistä. NDCBoqA

Virittäytymistä.   NDCBoqA Virittäytymistä https://www.youtube.com/watch?v=zcaw NDCBoqA Mitä turvallisuus on sinulle? Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja Inhimillistä ja ihmisarvoista kohtelua

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Naiserityinen asunnottomuustyö. Leena Lehtonen Y-Säätiö Sari Rantaniemi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

Naiserityinen asunnottomuustyö. Leena Lehtonen Y-Säätiö Sari Rantaniemi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Naiserityinen asunnottomuustyö Leena Lehtonen Y-Säätiö Sari Rantaniemi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö 1 Naisten asunnottomuuden erityispiirteitä Piiloasunnottomuus Kasautuneet ongelmat Stigma ja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA

LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA Pelastakaa Lapset selvitti lasten kaupallista seksuaalista riistoa

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 13.5.2015 2014/0258(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden valtuuttamisesta

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot