Valkeajärven ja Iso-Ahvenjärven rantaasemakaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valkeajärven ja Iso-Ahvenjärven rantaasemakaava"

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ILOMANTSIN KUNTA Valkeajärven ja Iso-Ahvenjärven rantaasemakaava Natura-tarvearviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16081

2 Natura-tarvearviointi 1 (21) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto Valkeajärven ja Iso-Ahvenjärven ranta-asemakaava Työn työvaiheet, menetelmät ja sisältö Lainsäädäntö Aineisto Vaikutusmekanismit ja vaikutusalueet Vaikutusten suuruus Vaikutusten todennäköisyys ja merkittävyys Natura-alueen eheys Epävarmuudet Valkeajärven harjualue (FI ) Yleistä Luontoarvot Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Lintudirektiivin liitteen I linnut Suojelutilanne ja toteutuskeinot Vaikutukset luontotyyppeihin ja lajeihin Luontotyypit Harjumetsät ja puustoiset suot Humuspitoiset lammet ja järvet Boreaaliset luonnonmetsät ja vaihettumis- ja rantasuot Muut vaikutukset Yhteenveto Suojeltavat lajit Vaikutukset alueen eheyteen Yhteisvaikutukset Vaikutusten lieventäminen Johtopäätös Lähteet Valokuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Tausta- ja pohjakartat Maanmittauslaitos 2014 Ilmakuvat Maanmittauslaitos 2014 Kasvupaikat Metla 2014 Liitteet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Natura-tarvearviointi 2 (21) Kärkkäinen Jari Liite 1 Valkeajärven harjualue Natura-alueen rajaus Liite 2 Boreaaliset luonnonmetsät sekä humuspitoiset lammet ja järvet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 1 (21) Valkeajärven ja Iso-Ahvenjärven ranta-asemakaava Natura-tarvearviointi 1 JOHDANTO Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi eli Natura -arviointi toteutetaan hankkeiden ja suunnitelmien valmistelussa ja päätöksenteossa sen varmistamiseksi, että niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi tietty alue on sisällytetty tai ehdotettu sisällytettäväksi Natura 2000-verkostoon, ei merkittävästi heikennetä. Arviointivelvollisuus syntyy, mikäli hanke tarkasteltuna joko yksin tai yhdessä muiden Natura-alueeseen vaikuttavien hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää alueen valintaperusteena olevia luonnonarvoja. Natura-arvioinnin tarpeellisuus tulee arvioida niissä hankkeissa tai suunnitelmissa, joiden osalta ei ole varmuutta vaikutuksien merkittävyydestä Natura-alueen suojeluarvoihin. Tässä Natura-tarvearviossa on tarkasteltu Valkeajärven ja Iso-Ahvenjärven rantaasemakaavan vaikutuksia Valkeajärven harjualue (FI ) Natura -alueen suojeluperusteisiin. Tämä Natura-tarvearvio on osa kaavasuunnittelua ja asiakirjana sisältyy kaavaselostuksen liitteisiin. Natura-alueen ja ranta-asemakaavan sijainti ja rajaukset ilmenevät kuvasta 1. Arviointi perustuu päivättyyn kaavakarttaan ja selostukseen. Työn on laatinut FM Jari Kärkkäinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Kuopion toimistosta Kuva 1. Valkeajärven ja Iso-Ahvenjärven ranta-asemakaava-alueen (= punainen viiva) ja Valkeajärven harjun Natura-alueen (FI ) (= keltainen rasteri ja sininen rajaviiva) sijainti.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 2 (21) 2 VALKEAJÄRVEN JA ISO-AHVENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Ilomantsin kunnan tiloja (osa), , (osa) ja (osa). Ranta-asemakaava on laadittu Valkeajärven, Pyöreä- Kelsimän, Kaita-Kelsimän, Iso-Ahvenjärven, Ala- ja Ylä-Vepsän, Kaunisjärven, Saarijärven, Muje-Oulun, Hepolammit, Vetolammen ja Louhilammen, Pyörälammen, Kaivantolammen ranta-alueille. Ranta-asemakaava-alueiden pinta-ala on n. 900 ha. Järvien ja lampien rantaviivaa on yhteensä noin 56 km. Ranta-asemakaavalla alueelle osoitetaan 89 rakennuspaikkaa sekä SL-alueelle 9 korvattavaa omarantaista loma-asumiseen soveltuvaa rakennuspaikkaa. Suojelualueen rakennusoikeus on sijoitettu SL-alueelle korvattavana rakennusoikeutena silta osin kuin niitä ei ole voitu siirtää pois. Rakentaminen on keskitetty alueella olevan Natura- ja luontosuojelualueen ulkopuolella isompien järvien ranta-alueille. Rakennuspaikkoja sijoittaessa huomioidaan alueen luonnonolot sekä kulttuuri- ja maisema-arvot siten, että luonnonarvoiltaan ja maisemaltaan arvokkaimmat alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi. Uudet rakennuspaikat on osoitettu Ala-Vepsälle, Valkeajärvelle, Muje-Oululle, Saarijärvelle, Vetolammelle, Salmiselle, Tammiselälle, Hepolammille, Pyöreä-Kelsimälle, Kaita-Kelsimälle ja Iso Ahvenjärvelle. Rakennuspaikkojen koot vaihtelevat, keskikoon ollessa noin 0,8 ha. Kaava-alueelle sijoittuva Natura-alueen osa on kaavassa osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL-1) tai MY-alueeksi (maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). SL-1 -alueen laajuus on noin 390 ha ja suojelu toteutetaan valtion toimesta. Natura-alueella on Kaunislahden länsirannalla yksi olemassa oleva loma-asunto ja Kaunislahden länsirannalla olemassa olevan loma-asunnon rakennuspaikka rajautuu Natura-alueeseen. Lisäksi Muje-Oulun itärannalla on yksi olemassa oleva loma-asunto, joka osittain sijoittuu Natura-alueelle. Muje-Oulun rakennuspaikka on toteutunut ilman omaa rantaviivaa. Se on otettu mukaan kaavaan, kun Tornator Oy on myynyt lisämaata rakennuspaikalle. Natura-alueelle on osoitettu 11 uutta rakennuspaikkaa ja niiden lisäksi Muje-Oulun itärannalla Natura-alueelle sijoittuu osittain yksi uusi loma-asuntorakennuspaikka. Rakennuspaikat on osoitettu RA -alueiksi ja uudet RA -alueet kattavat Natura-alueesta noin 8,4 ha. Saarijärvi, kaksi (2) loma-asuntoa, noin 1,3 ha. Tammikangas, neljä (4) loma-asuntoa, noin 1,5 ha ja noin 1,2 ha. Muje-Oulun itäranta, yksi (1) loma-asunto ja olemassa oleva loma-asunto. Olemasta olevasta rakennuspaikasta sijoittuu Natura-alueelle noin 0,2 ha ja uudesta rakennuspaikasta 0,4 ha. Muje-Oulun eteläranta, kolme (3) loma-asuntoa, noin 2,5 ha. Muje-Oulun lounasranta, kaksi (2) loma-asuntoa, noin 1,3 ha. Näiden lisäksi Natura-alueelle on osoitettu lv- ja LV-alueet (venevalkama). Venevalkamat ovat käytössä. Alueiden pinta-ala on yhteensä 0,4 ha.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 3 (21) Kuva 2. Saarijärven uudet rakennuspaikat (kaksi rakennuspaikkaa). Kuva 3. Muje-Oulun itärannan uusi rakennuspaikka.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 4 (21) Kuva 4. Muje-Oulun etelärannan kolme uutta rakennuspaikkaa. Kuva 5. Muje-Oulun lounasrannan kaksi uutta rakennuspaikkaa.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 5 (21) Kuva 6. Tammikankaan neljä uutta rakennuspaikkaa. Kasvillisuus rakennuspaikoilla on etupäässä kuivahkoa mäntykangasta. Saarijärven rakennuspaikoille sijoittuu hieman myös rämettä ja hakattua soistunutta mäntykangasta. Muje-Oulun itärannan rakennuspaikalla Natura-alueen puolella kasvillisuus on kuivahkoa varttunutta mäntykangasta, soistuvaa mäntykangasta ja rämettä. Saarijärven ja Tammikankaan rakennuspaikat sijoittuvat taimikolle. Samoin Muje-Oulun etelä- ja lounasrannan rakennuspaikat ovat suurelta osin taimikolla. Kaavamääräys RA-1 (Loma-asuntojen korttelialue) merkinnälle: Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon, saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 m 2. Rakennusten kokonaismäärä saa olla enintään 4 kpl. Talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään 35 m 2 ja saunarakennuksen kerrosala enintään 25 m 2. Rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena ja rantavyöhykkeen kasvillisuus säilytettävä luonnontilaisena. Loma-asunnon etäisyyden tulee olla vähintään 40 m, ellei rakennusala ole toisin osoitettu, talousrakennuksen vähintään 25 m ja saunarakennuksen vähintään 15 m rantaviivasta. Kaavamääräys RA-2 (Loma-asuntojen korttelialue) merkinnälle: Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon, saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 m 2. Rakennusten kokonaismäärä saa olla enintään 4 kpl. Talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään 35 m 2 ja saunarakennuksen kerrosala enintään 25 m 2.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 6 (21) Rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena ja rantavyöhykkeen kasvillisuus säilytettävä luonnontilaisena. Loma-asunnon etäisyyden tulee olla vähintään 40 m, talousrakennuksen vähintään 25 m ja saunarakennuksen vähintään 15 m rantaviivasta. Alue on säilytettävä siten, että aluetta ei ruopata. Kuva 7. Ote ranta-asemakaavaehdotuksesta. Kaunislahden länsirannalla on olemassa lomaasunto, joka on Natura-alueella. Kaunislahden länsirannalla olemassa olevan lomaasunnon rakennuspaikka rajautuu Natura-alueeseen. Kuva 8. Ote ranta-asemakaavaehdotuksesta. Uudet rakennuspaikat on ympyröity.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 7 (21) Kuva 9. Ote ranta-asemakaavaehdotuksesta. Muje-Oulun olemassa oleva rakennuspaikka ja uusi rakennuspaikka, jotka osittain sijoittuvat Natura-alueelle. Jätevesien käsittelystä kaavan yleismääräyksissä todetaan, että, jätevedet käsitellään jätevesiasetuksen ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Loma-asunnoissa suositellaan komposti- tai kuivakäymälää, joka on sijoitettava vähintään 20 m:n etäisyydelle rantaviivasta. RA-1 -alueen wc-jätevedet on ohjattava umpisäiliöön. 3 TYÖN TYÖVAIHEET, MENETELMÄT JA SISÄLTÖ 3.1 Lainsäädäntö Natura arvioinnin lähtökohtana on Natura alueiden suojelun turvaamiseksi säädetyt luonnonsuojelulain 65 ja 66. Ensimmäinen säännös koskee arviointivelvollisuutta (LSL 65 ). Jos hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen suojelun perustana olevia luonnonarvoja, on vaikutukset arvioitava asianmukaisella tavalla. Kynnys arvioinnin suorittamiseksi voi ylittyä myös eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutusten vuoksi. Sama koskee myös Natura-alueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Toinen säännös koskee heikentämiskieltoa (LSL 66 ). Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointi ja lausuntomenettely osoittavat hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 8 (21) 3.2 Aineisto Luonnonsuojelulain 66 :n mukaan mikäli arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, voidaan lupa kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Jos alueella on luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteessä II tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava laji, noudatetaan tavanomaista tiukempia lupaedellytyksiä ja lisäksi asiasta on hankittava komission lausunto. Natura -arvioinnissa on huomioitava seuraavat seikat: 1) arvioinnissa otetaan huomioon vain ne luontotyypit ja lajit, jotka ovat ko. alueen Natura verkostoon sisällyttämisen perusteena. 2) arvioinnissa tarkastellaan näiden lajien ja luontotyyppien elinympäristöjä ja niiden ominaispiirteitä. 3) arvioinnin on perustuttava tieteelliseen lähestymistapaan. 4) arvioinnissa on kyse kokonaisarviosta valintaperusteena oleviin luontotyyppeihin ja lajeihin. 5) luontotyypin tai lajin elinympäristöjen laatu ja määrä ko. alueella ja yleisesti (Natura verkoston yhtenäisyys) otetaan huomioon arvioitaessa heikennyksen merkittävyyttä. 6) hankkeen ohella on otettava huomioon muut alueeseen vaikuttavat tai mahdollisesti vaikuttavat hankkeet. Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritetty milloin luonnonarvot heikentyvät tai milloin ne merkittävästi heikentyvät. Komission julkaiseman luontodirektiivin (92/43/ETY) 6 artiklan tulkintaohjeen mukaan "kaikki tapahtumat, jotka aiheuttavat alueen muodostamisen perustana olevan luontotyypin kattaman alan supistumista, voidaan katsoa heikentymiseksi. Luontotyypin kattaman alan supistumista on arvioitava suhteessa sen kattamaan koko pinta-alaan alueella ottaen huomioon kyseisen luontotyypin suojelun taso". Natura-tarvearviointi on laadittu asiantuntija-arviointina, jonka lähtökohtana on ollut olemassa oleva selvitys- ja tutkimusaineisto sekä Valkeajärven harjualue (FI ) Natura-tietolomakkeessa esitetyt tiedot alueen suojeluperusteena olevasta lajistosta ja luontotyypeistä. Lisäksi on käytetty hyväksi Pohjois-Karjalan ELY:n luontotyyppiaineistoa. 3.3 Vaikutusmekanismit ja vaikutusalueet Maankäyttöratkaisut vaikuttavat luontotyyppeihin ja lajistoon sekä välittömästi että välillisesti. Välittöminä vaikutuksina tässä on tarkasteltu rakentamistoiminnan vaikutuksia ja välillisinä vaikutuksina arvioinnissa on käsitelty lisääntyvän liikkumisen ja jätevesikuormituksen aiheuttamia vaikutuksia. Kaavan toteuttamisen keskeisemmät ympäristövaikutukset ovat: Alueen suojeluperusteena olevien luontotyyppien pinta-alan kaventuminen rakentamistoimien vuoksi. Lisääntyvän liikkumisen aiheuttama kuluminen suojeluperusteena oleville luontotyypeille.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 9 (21) 3.4 Vaikutusten suuruus Vesistöön mahdollisesti kohdistuvan jäte- ja hulevesikuormituksen lisääntyminen ja sen aiheuttamat haitat vesiekosysteemille ja humuspitoiset lammet ja järvet -luontotyypille. Vaikutusten suuruutta arvioidaan viisiportaisella asteikolla, joka kuvaa luontotyypin heikentyvän tai häviävän pinta-alan osuutta tai lajin heikentyvän tai häviävän yksilömäärän suhteessa Natura-alueen luontotyypin pinta-alaan tai lajimäärään (taulukko 1) (Jokimäki & Hamari 2007, soveltaen). Taulukko 1. Vaikutusten suuruuden luokittelu ja luokittelun kriteerit. Erittäin suuri vaikutus Vaikutus kohdistuu yli 10 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai yli 10 % Naturaalueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Voimakas Vaikutus kohdistuu 2-10 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai 2-10 % Naturaalueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Kohtalainen vaikutus Vaikutus kohdistuu yli 1 %, mutta alle 2 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai yli 1 %, mutta alle 2 % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta. Lievä vaikutus Vaikutus kohdistuu alle 1 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai alle 1 % Naturaalueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta. Ei vaikutusta Ei muutoksia tai muutokset kohdistuvat erittäin pieneen osaan (alle 0,5 %) luontotyypistä tai Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta. 3.5 Vaikutusten todennäköisyys ja merkittävyys Luontodirektiivin 6 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyjen varotoimien toteuttaminen ei edellytä varmuutta, vaan sitä todennäköisyyttä, että vaikutukset ovat merkittäviä. Vaikutusten todennäköisyyttä arvioidaan seuraavia luokkia hyväksi käyttäen: varma, erittäin todennäköinen, todennäköinen, odotettavissa, ennakoitavissa ja epätodennäköinen sekä erittäin epätodennäköinen. Vaikutusten merkittävyydestä luontodirektiivin (92/43/ETY) 6 artiklan tulkintaohje toteaa, että "vaikutusten merkittävyys on määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet". Vaikutuksen merkittävyys, luokittelu ja niiden kriteerit on esitetty taulukossa 2 (Söderman 2003). Vaikutusten merkittävyydestä voidaan todeta, että mikäli suunnitelma tuottaa suuren merkittävän vaikutuksen luontotyypille tai lajille, niin vaikutukset ovat merkittävästi heikentäviä.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 10 (21) Taulukko 2. Vaikutusten merkittävyyden luokittelu ja luokittelun kriteerit. Suuri merkittävyys Hanke heikentää suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa ja johtaa luontotyypin/lajin katoamiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kohtalainen merkittävyys Merkityksetön 3.6 Natura-alueen eheys Hankkeella on vähäisiä tai kohtalaisia vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin eikä hanke uhkaa luontotyypin/lajin säilymistä alueella. Hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin. Yksittäisiin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi arvioidaan hankkeen vaikutukset Natura alueen eheyteen (koskemattomuus). Alueen koskemattomuus liittyy alueen suojelutavoitteisiin eikä se siten tarkoita koskemattomuutta sanan kirjaimellisessa tai fyysisessä merkityksessä (Euroopan yhteisöt 2000). Komission ohjeiden mukaan negatiivinen vaikutus alueen eheyteen on lopullinen kriteeri, jonka perusteella todetaan, ovatko vaikutukset merkittäviä. Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta määrää, että viranomaiset saavat hyväksyä hankkeen tai suunnitelman vasta varmistuttuaan siitä, että se "ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen. Komission tulkintaohjeessa todetaan että koskemattomuus tarkoittaa "ehjänä olemista". Tällöin on kyse siitä voiko alue hankkeesta tai suunnitelmasta huolimatta pitkälläkin tähtäyksellä säilyä sellaisena, että sen suojelutavoitteisiin kuuluvat luontotyypit eivät mainittavasti supistu ja suojeltavien lajien populaatiot pystyvät kehittymään suotuisasti tai vähintään säilymään nykyisellä tasollaan. Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena. Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat kohdistua esim. alueen hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin (Söderman 2003). Lisäksi Natura-vaikutusten arviointiin sovelletaan varovaisuusperiaatetta. Jos merkittävistä vaikutuksista alueen eheyteen ei olla varmoja, on vaikutuksia pidettävä merkittävinä. Varovaisuusperiaatetta korosti Natura-hankkeiden arviointikynnyksen osalta myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuin Vattimeren (Waddenzee) simpukanpyyntiä koskevassa ratkaisussaan C-127/02. Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta on esitetty taulukossa 3.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 11 (21) Taulukko 3. Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta (Byron 2000; Department of Environment, Transport of Regions, mukaillen Södermanin 2003 mukaan). Vaikutuksen Kriteerit merkittävyys Merkittävä kielteinen vaikutus Kohtalaisen kielteinen vaikutus Vähäinen kielteinen vaikutus Myönteinen vaikutus Ei vaikutuksia 3.7 Epävarmuudet Hanke tai suunnitelma vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Hanke tai suunnitelma ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin elinympäristöihin tai lajeihin. Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä. Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välillä tai aluetta kunnostetaan tai ennallistetaan Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai positiiviseen suuntaan Arvioinnin keskeiset epävarmuudet liittyvät ihmisten käyttäytymiseen alueella liikkuessa. 4 VALKEAJÄRVEN HARJUALUE (FI ) 4.1 Yleistä Valkeajärven harjualue on geologisesti ja maisemallisesti merkittävä harju ja se liittyy luoteisosastaan suureen reunamuodostumaan. Alueen pinta-ala on 518,8 ha. Alue on otettu luontodirektiivin perusteella (SCI-alue). Alue on harjujensuojeluohjelman kohde (HSO070071). Metsämaata on noin 480 ha. Kaava-alueen ja Natura-alueen kasvupaikat on esitetty kuvassa 11.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 12 (21) Kuva 10. Valkeajärven harjualue Natura-alue (= keltainen katkoviiva) ja ranta-asemakaavaalueen raja (= punainen katkoviiva).

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 13 (21) Kuva 11. Alueen kasvupaikat ( Metla 2014).

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 14 (21) 4.2 Luontoarvot Luontotyypit Suojelu kohdistuu Natura -tietolomakkeen (1998) mukaan seuraaviin luontodirektiivin luontotyyppeihin: harjumetsät (9060), puustoiset suot (91D0) ja humuspitoiset lammet ja järvet (3160). Lisäksi alueella on boreaalisia luonnonmetsiä ja vaihettumis- ja rantasoita (Pohjois-Karjalan ELY-keskus, karttatulosteet). Näitä luontotyyppiä ei ole ilmoitettu Natura -tietolomakkeessa. Taulukko 4. Suojeltavat luontotyypit. Boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot ovat ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä. Yleisarvio on kokonaisarvio kyseisen luontotyypin suojelulle alueella. Merkintä: * = Luonnonmetsiä ja vaihettumis- ja rantasoita ei ole ilmoitettu Natura -tietolomakkeessa ** = Natura-alueella harjumetsät ja luonnonmetsät ovat päällekkäisiä luontotyyppejä. Luontotyyppi (Natura koodi) Pinta-alaosuus (%) Pinta-ala (ha) Luontotyypin edustavuus Yleisarvio Humuspitoiset lammet ja järvet (3160) Merkittävä Tärkeä Harjumetsät (9060) Hyvä Tärkeä Boreaaliset luonnonmetsät (9010) * 16** Vaihettumis- ja rantasuot (7140) * Puustoiset suot (91D0) Merkittävä Merkitystä Harjumetsät (9060) Harjumetsiin luokitetaan ne metsät, jotka sijoittuvat harjuille. Niissä on pääasiassa tai yksinomaan glasiofluviaalisella harjuaineksella esiintyviä harjukasveja ja/tai alueen kasvillisuudessa on harjukasvillisuuden piirteitä. Harjujen lakia luonnehtivat yleensä mäntymetsät, rinteillä kasvaa joskus kuusta sekä mahdollisesti lehtipuita. Harjualueilla tavataan noin kuutta erilaista metsätyyppiä, jotka muodostavat sarjan kuivista jäkäläisistä metsistä kosteisiin lehtoihin. Harjumetsiin luetaan harjujen kangasmetsät sekä harjuille ominaiset kuivat lehdot, mutta harjujen tuoreet lehdot tulkitaan boreaalisiksi lehdoiksi. Alueen merkittävimmät harjumetsät sijaitsevat Vepsänkankaalla, Pyörälammen ympäristössä, Valkeajärven länsirannalla sekä Kauniinjärvensärkälla. Puustoiset suot (91D0) Luontotyyppi sisältää boreaalisella vyöhykkeellä laaja-alaisesti erilaisia puustoisia rämeja korpityyppejä sekä näiden nevakasvillisuuden kanssa muodostamia yhdistelmätyyppejä, sisältäen mustikkakorvet (MK), muurainkorvet (MrK), metsäkortekorvet (MkK), saniaiskorvet (SaK), ruoho- ja heinäkorvet (RhK), korpirämeet (KR), pallosararämeet (PsR), tupasvillarämeet (TR), isovarpurämeet (IR), sara- ja nevakorvet (SK, NK) sekä sara- ja nevarämeet (SR, NR). Tämä luontotyyppi voi esiintyä joko erillisinä kohteina, esim. mineraalimaan välisinä juotteina, tai osana laajempaa suoyhdistymää. Tähän luontotyyppiin on ilmoitettu sisältyvän 10 % koko Natura-alueen pinta-alasta ja luontotyyppi on ns. priorisoitu luontotyyppi eli vastuu sen säilymisestä kuuluu Suomelle. Natura-alueella olevat puustoiset suot ovat etupäässä rämeitä.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 15 (21) Humuspitoiset lammet ja järvet (3160) Tähän luontotyyppiin lasketaan kuuluviksi luonnontilaiset järvet ja lammet, joiden vesi on turpeen ja happaman humuksen ruskeaksi värjäämää. Veden väriluku on yli 30 mg Pt/l. Nämä lammet ja järvet sijoittuvat yleensä soille tai luontaisesti soistumassa oleville kankaille. Veden ph on usein alhainen. Kasvillisuus on harvaa, kelluslehtisten kasvillisuuden määrä vaihtelee, vesisammalet voivat olla runsaita. Rantavyöhyke on usein soistunut ja siinä on kelluvia rahkasammalkasvustoja. Ilmaversoisia, kuten järvikortetta on yleensä hyvin niukasti, raate, ulpukka ja lumpeet sekä vesisammaleet (Warnstorfia sp.) voivat olla paikoin runsaita. Ulpukka-tyypin ja osa kortetyypin ja korte järviruokotyyppien järvistä ja lammista luetaan tähän tyyppiin. Tähän luontotyyppiin kuuluvat Natura-alueen humuspitoiset pienet lammet ja järvet. Selvemmin tähän luontotyyppiin voidaan luokittaa Natura-alueella olevat Kaivantolampi, Pieni Muje-Oulu, sekä useat nimettömät ja pienialaiset suolammet sekä mahdollisesti Louhilampi ja Ampulampi. Natura-alueella olevat Kaunisjärvi ja Muje-Oulu ovat kirkasvetisiä pieniä järviä. Näiden vesien väriluku on 5 mg Pt/l (Pintavesien tila, OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2014). Lisäksi Valkealampi, Saarijärvi ja Natura-alueeseen rajautuvat Pyörälampi ja Valkeajärvi ovat myös vähähumuksia järviä (väriluku alle 30 mg Pt/l). Natura-tietolomakkeessa esitetty pintaalaosuus (25 %) on ilmeisen liian suuri. Boreaaliset luonnonmetsät (9010) ja vaihettumis- ja rantasuot (7140) Pohjois-Karjalan ELY:n toimesta on Natura-alueelta rajattu boreaaliset luonnonmetsät ja vaihettumis- ja rantasuot -luontotyypit, joita ei ole ilmoitettu Naturatietolomakkeessa. Luonnonmetsät on priorisoitu luontotyyppi. Boreaaliset luonnonmetsillä oleellista on luonnontilaisuus, jonka astetta arvioidaan edustavuuden avulla. Kaikki boreaaliset metsät eivät ole luonnonmetsiä. Luontotyyppiin luetaan luonnonmetsän määrittelykriteerien mukaiset kangasmetsät sekä kangaskorvet ja -rämeet. Luonnonmetsiä on Natura-alueella noin 82 ha. Natura-alueella harjumetsät ja luonnonmetsät ovat päällekkäisiä luontotyyppejä. Vaihettumis- ja rantasuot -luontotyyppiin kuuluu suoyhdistymien ulkopuolisia avosoita nevoja (myös lettonevat), avo- ja pensaikkoluhtia ja pinnanmyötäisesti soistuneita rantasoita suoalueilla, joita ei voida rakennepiirteiden perusteella tulkita aapa-, keidastai palsasuoksi. Suoyhdistymien ulkopuoliset puuttomat rämeet ja nevarämeet luetaan myös tähän luontotyyppiin. Luontotyyppiä on Natura-alueella muutamien pienten nimettömien lampien, Louhilammen ja Kaivannonlammen rannoilla Luontodirektiivin lajit Natura-tietolomakkeessa ei ole mainintaa luontodirektiivin liitteen II lajeista Lintudirektiivin liitteen I linnut Natura-tietolomakkeessa ilmoitetaan, että alueen linnustoon kuuluu kuikka, joka on lintudirektiivin liitteessä I mainittu lintu. Natura-tietolomakkeessa ilmoitetaan kuikkakannaksi 2 paria, mutta tosiasiallinen pesimäkanta on tätä suurempi, noin 4-6 paria (Parviainen 2011). Kuikka pesii Muje-Oulu -lammella, Saarijärvellä ja Naturaalueeseen rajautuvilla Valkeajärvellä ja Pyörälammella. Laji ruokailee Kaunisjärvellä. Lisäksi Natura-alueen linnustoon kuuluvat lintudirektiivin liitteen I lajeista palokärki, pikkulepinkäinen, kalatiira, pikkusieppo, teeri ja metso (Parviainen 2011). Näitä lajeja ei ole mainittu Natura-tietolomakkeessa.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 16 (21) 4.3 Suojelutilanne ja toteutuskeinot Natura-alueen suojelu toteutetaan maa-aines- ja rakennuslailla. 5 VAIKUTUKSET LUONTOTYYPPEIHIN JA LAJEIHIN 5.1 Luontotyypit Koska Natura-alue on sisällytetty Natura verkostoon luontodirektiivin (SCI) perusteella, arvioidaan työssä kaavahankkeen mahdollisten haitallisten vaikutusten todennäköisyyttä ja merkittävyyttä Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille ja niiden ominaislajistolle Harjumetsät ja puustoiset suot Natura-alueelle on osoitettu LV-alue, kahdeksan loma-asuntorakennuspaikkaa ja Muje- Oulun itärannalle sijoittuvat kaksi rakennuspaikka ovat osittain Natura-alueella. Muje- Oulun itärannan rakennuspaikoilla loma-asunnot ja talousrakennukset sijoittuvat Natura-alueen ulkopuolelle ja Natura-alueelle rakennetaan kaksi saunaa ja laiturit. Lisäksi rakennuspaikoille on osoitettu kaavassa ohjeellinen tieyhteys olemassa olevilta teiltä. Teiden rakentamisen yhteydessä menetetään harjumetsäkasvillisuutta. Rakennuspaikat tai uudet tiet eivät sijoitu geomorfologisesti tai harjukasvillisuuden kannalta harjualueen edustavammalle osalle. Harjumetsien levinneisyys Natura-alueella vähenee noin 5 hehtaarilla, kun katsotaan, että noin 60 % rakennusalasta rakennetaan tai kasvillisuus muuttuu muun rakentamisen seurauksena. Lisäksi teiden rakentamisen yhteydessä menetetään noin 0,5 ha harjumetsää. Kokonaisuudessaan harjumetsien kokonaispinta-alan vähennys on noin 1,6 %. Vaikutuksen suuruus harjumetsien suojeluun on kohtalainen ja merkittävyys kohtalainen. Kaavan toteutuminen ei uhkaa luontotyypin säilymistä alueella. Rakentaminen ei lisää paljon reunavaikutusta, koska rakennuspaikat ovat rannalla ja pääosin taimikolla. Myös teiden rakentaminen ei lisää reunavaikutusta, koska uudet tiet sijoittuvat taimikolle. Harjumetsien pirstoutuminen on myös vähäistä, eikä sillä ole merkittävää vaikusta alueen eläimistöön. Ekologiset yhteydet alueen eri osien välillä eivät katkea. Lisäksi harjumetsien linnustoon kohdistuva häirintä vähäisesti lisääntyy, kun retkeily hieman kasvaa alueella. Rakennusvaiheessa rakennuspaikkojen läheisyydessä osa linnuista voi häiriintyä, mutta koska RA-alat ovat pääosin taimikkona, ei rakennusvaiheessa vaikutuksia linnustoon juuri muodostu. Myöhemmin kun puusto on varttunutta mm. kanalinnut voivat välttää loma-asuntojen läheisyyttä. Saarijärven pohjoisrantametsissä ja soiden laitamilla elää metso, jolle jää rakentamisen ulkopuolelle laajasti lajille sopivaa elinympäristöä, ettei laji häviä Saarijärven ympäristöstä. Myös muiden harjumetsissä elävien lintujen pesintä- tai elinmahdollisuudet eivät olennaisesti heikkene Natura-alueella. Harjumetsien luonteenomaisten lajien suojelun taso säilyy suotuisana. Saarijärven ja Muje-Oulun rakennuspaikalla on hieman rämettä eli puustoiset suot - luontotyyppiä. Tämä osa on merkitty kaavaan luonnontilaisen säilytettävänä osana (sp). Tälle alueelle sijoittuu noin 0,4 % Natura-alueen puustoisista soista. Puustoiset suot -luontotyypin levinneisyys ei heikkene. Rämeelle voi kohdistua kasvillisuuden hieman kulumista, kun sillä osalla liikutaan, mutta luontotyypin suojelun taso Naturaalueella ei tästä juurikaan heikkene. Myös puustoisten soiden luonteenomaisten lajien suojelun taso säilyy suotuisana.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 17 (21) Alueella liikkuminen hieman kasvaa. Lisääntyvä liikkuminen aiheuttaa kulumista etupäässä harjumetsille. Puustoisilla soilla liikutaan oikeastaan vain marjastuksen aikana, mutta sekin on vähäistä. Kasvillisuuden kuluminen on todennäköistä nykyisten polkujen varsilla ja ranta-alueilla, missä on rantautumispaikkoja. Alueen poikki menee Susitaival, joka alkaa Möhköstä ja päättyy Patvinsuolle. Kuluminen ei merkittävällä tavalla heikennä harjumetsien levinneisyyttä, koska kaavan alueelta tulevien retkeilijöiden määrä on varsin vähäinen. Loma-asukaista vain osa tule liikkumaan laajemmalla alueella kuin loma-asunnon lähipiiri Humuspitoiset lammet ja järvet Kaavan toteutumisesta ei seuraa juurikaan vaikutuksia humuspitoiset lammet ja järvet -luontotyyppiin, koska Natura-alueella olevat humuspitoiset lammet jäävät luonnontilaan (Kaivantolampi, Pieni Muje-Oulu, Louhilampi, Ampulampi ja useita nimettömiä lampia). Ne sijoittuvat SL-1 tai MY -alueen sisälle. Hulevesivaikutus näihin vesitöihin on erittäin vähäinen tai sitä ei muodostu. Vain Pieni Muje-Oulu -lampeen voi muodostua vähäisiä vaikutuksia. Pieni Muje-Oulun pohjoispuolelle on osoitettu ohjeellinen tieyhteys ja sen rakentamisen yhteydessä voi syntyä vähäisiä vesistövaikutuksia Pieni Muje-Ouluun. Suoria vesistövaikutuksia ei muodostu, kun laskuojia ei kaiveta suoraan vesistöön asti. Tie vaikuttaa myös pintavesien virtauksiin, mutta haitat jäävät yleensä melko vähäisiksi, kun tien alle asennetaan riittävästi rumpuja, jotka johtavat pintavedet samaan suuntaan kuin mihin ne virtaavat luonnontilassa. Koska veden laatumuutoksia ei muodostu, nykyinen vesi- ja rantakasvisto säilyy ja kalojen kannat pysyvät suotusana. Luontotyyppiin kuuluvien ominaislajien suojelun taso säilyy suotuisana Boreaaliset luonnonmetsät ja vaihettumis- ja rantasuot Muut vaikutukset Luonnonmetsiin ja vaihettumis- ja rantasoille ei ole osoitettu rakennuspaikkoja. Näiden luontotyyppien levinneisyys säilyy. Loma-asutus hieman lisää Natura-alueella liikkumista, ja sen seurauksena luonnonmetsiin kohdistuu vähäistä kasvillisuuden kulumista. Vaihettumis- ja rantasoilla ei juuri liikuta, eikä kulumishaitta ole todennäköistä. Kulumishaitta keskittyy Susitaival -ulkoilureitin, muiden polkujen ja retkeilypaikkojen ympäristöön. Luonnonmetsien rakenteeseen tai luonteeseen tällä ei ole vaikutusta. Myös luonnonmetsien linnustoon kohdistuva häirintä vähäisesti lisääntyy retkeilyn kasvun myötä. Valkeajärven, Saarijärven ja Muje-Oulun rannalle on osoitettu rakennuspaikkoja. Nämä järvet ovat kirkasvetisiä ja vähähumuksia vesistöjä, eivätkä kuulu suojeltavaan humuspitoiset lammet ja järvet -luontotyyppiin. Valkeajärven vesialueista Natura - alueeseen kuuluun vain Humu-Pekan lahti. Valkeajärven rannalle muodostuu uutta 15 loma-asuntoa ja järvellä on kaksi olemassa olevaa loma-asuntoa. Saarijärven rannalla tulee olemaan kaksi loma-asuntoa ja Muje- Oulu rannalla seitsemän. Kun jätevedet tullaan käsittelemään paikalla tai muualla, jätevesikuormitus Saarijärveen, Valkeajärveen ja Muje-Ouluun on vähäinen. Myös hulevesivaikutus vesitöihin on erittäin pieni, koska rakennettava ala on pieni suhteessa koko Saarijärven, Valkeajärven tai Muje-Oulun luonnontilaiseen valuma-alueeseen.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 18 (21) Yhteenveto Natura-alueen vesistöjen linnustoon kohdistuva häirintä ei juuri lisäänny. Kuikka pesii Saarijärvellä ja Muje-Oulu -järvellä, mutta kuikalle jää riittävästi häiriötöntä pesimäympäristöä säilyäkseen alueella. Kokonaisuudessaan Natura-alueen suojeltaville luontotyypeille vaikutukset ovat vähäisiä. 5.2 Suojeltavat lajit (luontodirektiivin lajit) Ei vaikutuksia. 6 VAIKUTUKSET ALUEEN EHEYTEEN Kaavan toteutumisen seurauksena suojelutavoitteisiin kuuluvien luontotyyppien levinneisyys ei merkittävästi supistu, niiden ekologiset olosuhteet ja ominaispiirteet tulevat säilymään. Kaavasta seuraa vähäinen kielteinen vaikutus Natura-alueen eheyteen. 7 YHTEISVAIKUTUKSET Kaava-alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Maakuntakaavaa laaditaan vaihekaavana ja siitä on vahvistettu kaksi vaihetta. Maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihekaavan ja valtioneuvosto vahvisti sen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2. vaihe) hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö vahvisti sen Maakuntakaavan 3. vaihekaava on vireillä (luonnosvaihe). Natura-alueen kautta on osoitettu Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihekaavassa ulkoilureitti (Susitaival) ja Natura-alueelle sijoittuu pohjavesialue (pv). Maakuntakaavan ja ranta-asemakaavan yhteisvaikutus ei merkittävällä tavalla lisää Susitaipaleen käyttöä ja sitä kautta harjukasvillisuuteen kohdistuva kulutus ei merkittävällä tavalla lisäänny. 8 VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN Kasvillisuuteen kohdistuvia vaikutuksia voidaan vähentää rakentamalla Susitaipaleen ulkoilureiteille kasvillisuutta suojaavia rakenteita ja varustaa nykyiset nuotiopaikat riittävillä rakenteilla. 9 JOHTOPÄÄTÖS Kaavasuunnitelma ei merkittävästi heikennä niitä Natura-alueen luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Valkeajärven harjualue on valittu Natura verkostoon. Luonnonsuolelulain mukaista Natura-arviointia ei ole tarvita laatia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-tarvearviointi 19 (21) 10 LÄHTEET Aho, S. 2005: Luonnon virkistyskäytöstä johtuva maaston kuluminen esimerkkialueena Rokua. Metlan työraportteja 20: Airaksinen, O. ja Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 4. Byron, H. 2000: Biodiversity impact. Biodiversity and Environmental Impact Assessment: A Good Practice Guide for Road Schemes. The RSPB, WWF-UK, English Nature and the Wildlife Trusts, Sandy. Department of Environment, Transport and Regions. 2000: Guidance on the Methodology for Multi-Modal Studies. DETR, London. Euroopan yhteisöt 2000: Natura 2000 alueiden suojelu ja käyttö. Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. Ilmonen, J., Ryttäri, T. ja Alanen, A. 2001: Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi. Suomen ympäristö 510. Jokimäki, J. & Hamari, S. 2007: Kevitsan kaivoshankkeen Natura-arviointi. Lapin Vesitutkimus Oy. Parviainen, A. 2011: Ilomantsin Valkeajärven alueen linnustoselvitys 2011 KHO:2002:48: Vuosaaren satamahankkeen kaavavalitukset, asiantuntijalausunnot. Syrjänen, K. 2001: Sammalet. Teoksessa Ilmonen, J., Ryttäri, T. & Alanen, A. (toim.): Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi, s Suomen ympäristö 510. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Söderman, T. 2007: Luonnonsuojelulain mukaisten Natura-arviointien ja lausuntojen laatu Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30.

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon kunta SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA Natura-arviointi 0630-C8968 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

Ilomantsin kunta Valkeajärven ja Iso-Ahvenjärven ranta-asemakaava Tornator Oy ja UPM-Kymmene Oyj. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Ilomantsin kunta Valkeajärven ja Iso-Ahvenjärven ranta-asemakaava Tornator Oy ja UPM-Kymmene Oyj. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Ilomantsin kunta Valkeajärven ja Iso-Ahvenjärven ranta-asemakaava Tornator Oy ja UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten

Lisätiedot

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia

Lisätiedot

Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus

Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus LIITE 2 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KITEEN KAUPUNKI Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus LIITE 2: Natura-tarvearviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P118062 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA

ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Vieremän kunta ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 410-10-63 KIVIHAKA JA 410-10-64 KOTIRANTA Kaavaselostus 699-P21549 21.8.2013 Kaavaselostus,

Lisätiedot

Natura-arvioinnin sisällöt

Natura-arvioinnin sisällöt Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 Kaavaluonnoksen selostus 04.06.2018 Seitap Oy 2018 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy,

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.5.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö 1) SAC alueiden perustamismenettely ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen Luontodirektiivin 1 artiklan l-kohta

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Muonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 10 14, VL-aluetta sekä VR-1,VR-2 ja VR-3 aluetta. Kaavaluonnoksen selostus

Muonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 10 14, VL-aluetta sekä VR-1,VR-2 ja VR-3 aluetta. Kaavaluonnoksen selostus Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 10 14, VL-aluetta sekä VR-1,VR-2 ja VR-3 aluetta Kaavaluonnoksen selostus 26.03.2019 2019 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija:, Ainonkatu

Lisätiedot

NATURA-ARVIOINTI 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulipuistohanke Natura-arviointi

NATURA-ARVIOINTI 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulipuistohanke Natura-arviointi NATURA-ARVIOINTI 30.9.2013 OTSOTUULI OY Teerivaaran tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Ailangantunturin tuulipuisto

Ailangantunturin tuulipuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA WPD FINLAND OY Ailangantunturin tuulipuisto NATURA-TARVEHARKINTA erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P15238P001 2 (17) Ailangantunturin tuulipuisto FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

PIENVESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PIENVESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PIENVESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29372 Natura-arviointi 1 (24) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 1. Aineisto ja

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Vieremän kunta. Kaavaselostus. Ehdotus ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA

Vieremän kunta. Kaavaselostus. Ehdotus ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Vieremän kunta ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 410-10-63 KIVIHAKA JA 410-10-64 KOTIRANTA Kaavaselostus Ehdotus 699-P21549 28.11.2013 Kaavaselostus,

Lisätiedot

Suojelualueet, yleiskartta

Suojelualueet, yleiskartta Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku

Lisätiedot

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 4.9.2014 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ).. Kaavaehdotus

Lisätiedot

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

http://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print

http://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print Turun karttapalvelu :: Tulostussivu http://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print Sivu 1/1 6.3.2014 3200 m Kiinteistöliikelaitos KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE 6.3.2014 Rekisteriyksikkö 529-499-8-9 Dosentti

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN VUORIJÄRVEN KYLÄN TILOJA RUISNIEMI 230-408-24-8 JA HONKARINNE 230-408-24-1 3.11.2013 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus 1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi tekninen@kemijarvi.fi 9.10.2015 Liite 5 Ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikana (28.8 28.9.2015) saatujen lausuntojen (3 kpl) ja mielipiteiden (5

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN, S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN, TILAT 407-7-80 LEPOLA JA 410-2-219 MÖKÄRÄSAARET Kaavaselostus ehdotus 20.3.2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

NATURA-ARVIOINTI LIITE 4 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulivoimahanke Natura-arviointi

NATURA-ARVIOINTI LIITE 4 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulivoimahanke Natura-arviointi NATURA-ARVIOINTI 30.9.2013 OTSOTUULI OY Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI 1.ALUEEN SIJAINTI Alue on merkitty liitteenä olevaan rajauskarttaan 1:20 000 (M460 5.12.2017) 2.KIINTEISTÖJÄ

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

Tuulivoimahanke Soidinmäki

Tuulivoimahanke Soidinmäki Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI

Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI LIITE 8 2015 Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI0900057 Petri Parkko 4.12.2015 1. Natura 2000-arvioinnin taustoja UPM Metsä suunnittelee seitsemän lomakiinteistön

Lisätiedot

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14 2:109 :50 1:31 Y 33/1 ½ r II RA 2:38 1 8:0 ajo 2:96 2:5 2:65 2:63 2:38 1552600 1551900 2:104 6690600 6690600 2:73 2:103 2:110 8:0 90 70 97 53 8:11 68 61 56 87 89 20 74 18 24 8:12 55 13 2:120 22 80 80 25

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio

Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio Lausunto LAPELY/10/07.04/2012 8.11.2013 Taaleritehdas Oy Tamiir Fareed Tapionkatu 4 A 11 40400 Jyväskylä Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Muonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaluonnoksen selostus

Muonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaluonnoksen selostus Muonio KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200

Lisätiedot

Kaavassa osoitettua rakennuspaikkojen enimmäismäärää ei saa ylittää. Pysäköintipaikkoja tulee varata 1/35 k-m² kohti.

Kaavassa osoitettua rakennuspaikkojen enimmäismäärää ei saa ylittää. Pysäköintipaikkoja tulee varata 1/35 k-m² kohti. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: R-1 Loma- ja matkailualue. Alueelle saa rakentaa loma- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia. Rakennusten ulkonäkö ja massoittelu tulee sovittaa maisemaan, ympäröivään

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 243-RAK1605 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI SAUKO-MUSTAKARTA-KOIVUNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.7.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä

Lisätiedot

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta. RYMÄTTYLÄ ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA VÄLI- JA SISÄSAARISTO 1:10 000 OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A AM VL VR RA RA-1 RA/0 RM RM/0 Asuntoalue. Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen

Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen Lainsäädäntöneuvos Hankkeita ja suunnitelmia koskevia ennakkovalvonta Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta: Kaikki suunnitelmat tai

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

METSÄHAILITUS 1(9) MH 5399/2015 15.2.20 16. Lapin liitto PL 8056 96101 Rovaniemi. Lausuntopyyntö 30.11.2015

METSÄHAILITUS 1(9) MH 5399/2015 15.2.20 16. Lapin liitto PL 8056 96101 Rovaniemi. Lausuntopyyntö 30.11.2015 METSÄHAILITUS 1(9) 15.2.20 16 MH 5399/2015 Lapin liitto PL 8056 96101 Rovaniemi Lausuntopyyntö 30.11.2015 LUONNONSUOJELULAIN 65 :N MUKAINEN LAUSUNTO SALLATUNTURIN MATKAILUPALVELUALUEEN LAAJENNUKSEN NATURA-ARVIOINNISTA

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo 440 400. Z -4--4 400 44400. 440 ALUE Äijälän ranta-asemakaava. 0..0. 0-4--4.. 4..4. --- 4.4. RA- / /r 0. -4--.4. pmo 4 ---. 0. W 000 ---. 0. 000 44400.0. 0,0. 4 ---.. --- 4. --- 0 m 0 m 0 m 0 m 00 m 400

Lisätiedot

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 291-RAK1706 KUSTAVIN KUNTA LEPPÄKARIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.4.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 293-RAK1706 TAIVASSALON KUNTA PUNTTINEN-LEIKLUOTO RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.7.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 54/VIRPILAMPI II 111 Heinola - Hirvisalon kylä 402 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS SELOSTUS 28.9.2015

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 54/VIRPILAMPI II 111 Heinola - Hirvisalon kylä 402 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS SELOSTUS 28.9.2015 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 54/VIRPILAMPI II 111 Heinola - Hirvisalon kylä 402 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS SELOSTUS 28.9.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Selostus koskee 27.10.2014. päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Kaavassa ei ole huomioitu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 24 ) säädetyllä tavalla.

Kaavassa ei ole huomioitu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 24 ) säädetyllä tavalla. 1 KUOPION HALLINTO-OIKEUDELLE Asia: Valitus Kiteen kaupunginvaltuuston päätöksestä 17 26.4.2010 Viite 9/8/800/2010 Muutoksenhakijat Keski-Karjalan luonto ry Allintie 2 82500 Kitee Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri

Lisätiedot

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO Kuuleminen 14.3.2013 SAC-työryhmän tehtävät Satu Sundberg, YM/LYMO Työn tavoitteet, aikataulu ja osallistaminen Taustalla luonto- ja lintudirektiivien tulkinnan täsmentyminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Kytäjän osa-yleiskaavan kaavamerkinnät Vähä-Kiljavan alueella RA LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saa sijoittaa yksikerroksisia lomaasuntorakennuksia

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Muonio, Kukaslompolon ranta- asemakaavan muutos 2019 Korttelit Muonio

Muonio, Kukaslompolon ranta- asemakaavan muutos 2019 Korttelit Muonio Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Muutos koskee kortteleita 10 14, VL-,VR-1,VR-2, VR-3 ja ET-1 aluetta Muodostuu kortteli 10 sekä VR ja ranta-asemakaavatiealuetta Kaavaehdotuksen selostus

Lisätiedot